docHUOLTOUPSEERI - Logistiikkaupseerit ry
download 
Report Transcription
HUOLTOUPSEERI - Logistiikkaupseerit ry
HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 2 2014 HUS Armyn logistista ajattelua operatiivisella tasolla HYksityiset urakoitsijat konfliktialueilla TÄYTTÄ OLUTTA. Energiaturvallisuus puhuttaa U Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 2/2014 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B – 3 50104 Tartto, Viro [email protected] Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo 040 952 3062 [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) 873 6944 [email protected] Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Timo Saarinen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EV Risto Kosonen EVL Timo Vilkko EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara MAJ Lauri Rissanen KAPT Jere Perkiökangas LTN res Hans Gabrielsson LTN res Harri Koponen (Valtuuskunnan edustaja) Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A 04300 TUUSULA tai sähköpostilla [email protected] Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt krainan kriisi on ravistellut kunnolla turvallisuuspoliittisia rakenteita ja asenteita. Voimapolitiikka on palannut tällekin vuosisadalle päinvastaisista uskomuksista huolimatta. Energiariippuvuus harvoista toimittajista tekee eurooppalaisista valtioista haavoittuvia. Suomenkaan asema tässä mielessä ei ole optimaalinen, maakaasumme tulee ainoastaan yhdeltä toimittajalta, Venäjältä. M aakaasu siirtyy vielä edulllisimmin putkea myöten, mutta viime aikoina nesteytettynä sen merikuljetukset ovat lisääntyneet. The Economist raportoi, että nesteytetyn maakaasun, Liquefied Natural Gas LNG, toimitukset ovat olleet viime vuosina vähäisiä, mutta nyt EXXON Mobil on ilmoittanut aloittaneensa ensimmäisen 19 miljardin USD kaasuprojektin toimituksen Papua-Uusi-Guinealta. Tämän pitäisi olla ensimmäisiä uuden aallon LNG täydennyksiä markkinoille. K äynnissä olevat projektit tarkoittavat sitä, että vuoteen 2018 mennessä markkonoille tuleva LNG kapasiteetti kasvaisi kolmanneksella. Se olisi yhtä suuri kuin Kiinan tänä päivänä tarvitsema sekä LNG että putkien kautta siirrettävän kaasun yhteismäärä. Kymmenen seuraavan vuoden aikana ennusteiden mukaan maailman laajuinen kapasiteetti lähes kaksinkertaistuisi. U SAn suuret liuskekaasuesiintymät ovat arviointien mukaan muuttamassa maata energian tuojasta sen viejäksi.Parin vuoden kuluttua viennin volyymiksi on arvioitu 75 miljardia kuutiometriä. Suurimmasta osasta kysyntää vastaisi Kaukoitä, mutta myös muualla kysyntä kasvaisi. Kehittyvä teknologia ja kaasun kehittyvät ja kasvavat siirtomenetelmät todennäköisesti laskevat kaasun hintaa pitkällä aikavälillä. M aiden määrän, joilla on LNG kaasun tuontiin fasiliteetit, odotetaan nousevan nykyisestä 29 maasta viiteenkymmeneen. Tätä kirjoitettaessa on Suomenlahden rannalle rakennettavan LNG terminaalin sijoitus vielä ratkaisematta. Viron ja Suomen välisissä neuvotteluissa päädytään todennäköisesti ratkaisuun, jossa kummankin rannikolle rakennettaisiin terminaalit. Esitys pitää sen jälkeen vielä myydä Euroopan komissiolle, vastaako se komission haluamaa Euroopan energiaturvallisuuden parannusta. Terminaali tai terminaalit vahvistaisivat ainakin Suomen ja Baltian energiaturvallisuutta ja hankkeen soisi onnistuvan. Tässä numerossa: Pääkirjoitus........................................................................................ 3 Puheenjohtajan kynästä ................................................................... 5 US Armyn logistista ajattelua operatiivisella tasolla.......................... 6–11 Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, 00861 HELSINKI [email protected] Urakoitsijat konfliktialueella............................................................... 12–17 Kansikuva: tri Sari Uusipaavalniemi on valittu Vuoden 2013 Kirjoittajaksi. (Kuva: Hans Gabrielsson) Uusi tutkimuslaitos tuo mahdollisuuksia myös logistiikan ja kriisinsiedon tutkimukseen................................................................ 28–31 ISSN 0355-2586 (Painettu) ISSN 2341-6122 (Verkkojulkaisu) AO-PAINO 2014 Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, www.ao-paino.fi Huolto taistelee ja tukee myös reserviupseerikurssilla..................... 18–21 Puolustusvoimien logistiikkalaitos – Mahdollistaja............................ 22–26 Kutsu Logistiikkaseminaariin ja syyskokoukseen.............................. 31 Huoltoupseeriyhdistys ry:n kevätkokous pidettiin 12.3.2014 SOK:n Ässäkeskuksessa................................................................... 32–37 Kutsu Huoltoupseeriyhdistyksen Huoltotapahtumaan 13.9.2014...... 38 3 Puheenjohtajan kynästä Pehmeää voimaa K evät on kääntynyt kesään. Luonto on uudistunut ja luonnon vehreys täyttänyt talven ja kevään jättämän harmauden. Mielissä aurinkoiset ajatukset odotukset kesältä ja tulevaisuudelta. evättä taaksepäin ajatellen on meneillään ollut monia tapahtumia, joista kiistämättä Ukrainan tapahtumat ovat olleet ehkä yksi mielenkiintoisemmista. Kesän tulo ei siellä näytä niin aurinkoilta. Tilanteen kärjistyminen, tapahtumien kulku ja laajemminkin maailmantilanteen muutos on herättänyt monenlaisia ajatuksia, ja erityisesti kansalaisten keskuudessa. Voiko syvän rauhan tilan vallitessa tapahtua tällaista, näin lähellä meitä ja näin äkkiä? Toki tapahtumien juuret ovat pitkällä liittyen mm neuvostoliiton hajoamiseen, entisten neuvostotasavaltojen kehityskulkuun, Euroopan unionin ja NATO:n laajentumiseen, energiapolitiikkaan sekä vähemmistökysymyksiin. elaajia tässä pelissä on useita, joista Putin on kiistämättä yksi pääpelaaja. Tapahtumat eivät ole sattumaa vaan tavoitehakuista toimintaa. Separatistien toiminta, voiman käytöllä uhkaaminen ja poliittiset pakotteet ovat esimerkki pehmeän voiman käytöstä. Donetskin ja Luhanskin asukkaat ovat äänestäneet alueidensa itsehallinnosta kansanäänestyksessä, jonka luotettavuus on kyseenalainen. Ukrainassa suklaalla rikastunut oligarkki Petro Poroshenko on voittamassa presidenttivaalit. Samaan aikaan ajoittuvat EU-vaalit vaikuttavat ehkä joidenkin mielestä tylsemmiltä seurattavilta, vaikka NATO-korttia on siihen liittyen vilauteltu. Mielenkiintoista seurattavaa riittää ja tulevaisuus näyttää mihin kehitys johtaa. Tapahtumat ovat olleet kansalaisille muistutus siitä, että poikkeusoloihin varautuminen on tärkeää, puolustusvoimien suorituskyvyllä on merkitystä, yhteiskunnan kriisivalmiudesta ja huoltovarmuudesta on huolehdittava pitkäjänteisesti. uolustusvoimauudistuksen toimeenpano etenee hyvin. Eräs tärkeä suorituskyky on logistiikka, joka on yksi koko uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista. Uudistuksen myötä K P P puolustusvoimien logistiikka-ala kehittyy sekä nivoutuu yhä kiinteämmin osaksi elinkeinoelämää. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen eteen tehdään töitä joka taholla kiihtyvällä tahdilla. Valmistelijoilta on vaadittu pehmeää voimaa ja kovaa työtä, ja siksi valmistelut etenevät hienosti. uoltoupseeriyhdistyksen toimintasuunnitelmassa vuoden teemaksi on nostettu ”uudistuva logistiikka”. Tämän teeman puitteissa syyskokouksen yhteydessä tullaan järjestämään logistiikkaseminaari, jonka tavoitteena on tarkastella logistiikan alan näkymiä eri tahoilta. Pyydän tekemään kalenterivarauksen 3. marraskuuta kohdalle. Samalla muistutan jäsenistöä myös siitä, että perinteinen huoltotapahtuma järjestetään pääkaupunkiseudun veljien järjestämänä Helsingissä 13. syyskuuta. Tervetuloa mukaan! iitokset SOK:lle kevätkokouksen isännöinnistä sekä kokousväelle aktiivisuudesta. Kokous ohjasi hallitusta ansiokkaasti. Tarvittavat linjaukset ja yksityiskohdat saatiin hyvähenkisesti käsiteltyä ja päätettyä. Yhdistyksen nimi muutetaan vuoden 2015 alusta Logistiikkaupseerit ry:ksi, jolloin myös hienon lehtemme nimi muutetaan Logistiikkaupseeriksi. Tällä tavalla yhdistys on osaltaan osoittanut uudistushalunsa ja on mukana tukemassa logistiikan uudistusta. Tavoitteena on uudistua osana Puolustusvoimia sekä sen logistiikkaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Kannustan kaikkia huolto- ja logistiikkaveljiä ja sisaria etsimään luontevia yhteistoiminnan muotoja ja mahdollisuuksia. eijonajoukkueen eilinen kirvelevä finaalitappio, osoitti Venäjän kyvyn myös kovan voiman käyttöön ainakin ylivoimapelaamisessa. Kokonaisuutena hieno turnaus ja upea loppuottelu, mutta ratkaisevalla hetkellä olimme valitettavasti liian pehmeitä. Joka tapauksessa hyvä Leijonat! H K L Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kesää ja pehmeitä ajatuksia! 5 US Armyn logistista ajattelua operatiivisella tasolla Joukkojen kotiuttaminen Afganistanin operaatiosta on valtava prosessi; useita tuhansia ajoneuvoja, tuhansia tonneja ampumatarvikkeita, useita tuhansia kontteja, lukematon määrä muuta materiaalia. Keskitä johtaminen, optimoi infrastruktuurin käyttö, maksimoi läpisyöttötoimitukset, minimoi materiaalin käsittelyvaiheet, muodosta keskeytymättömät kaksisuuntaiset materiaalivirrat sekä toimi nopeasti, viiveettä ja kustannustehokkaasti. Edellä mainitut teesit ovat Yhdysvaltojen maavoimien (US Army) operaatioiden tukemisen ja ylläpidon (Sustainment) punainen lanka. Operatiivisten komentajien sekä tukitoimintojen suunnittelijoiden ja toimeenpanijoiden on ymmärrettävä näiden teesien sisältö ja hyödyntäminen käytännössä. Tukitoimintojen päätehtävä on järjestää tarpeen mukainen tuki ja samalla mahdollistaa toimintavapaus operatiiviselle komentajalle. Epäonnistumisen varaa ei ole, sillä US Armyn tehtävä on edun ja aloitteen säilyttäminen sekä sodan voittaminen. Logistisen ajattelun kehittyminen US Armyn määritelmän mukaan logistiikka on lyhyesti ja ytimekkäästi joukkojen tukemisen ja liikuttelun suunnittelua ja toteuttamista. Logistiikan toimintoja ovat materiaalihankinnat, varastointi, kunnossapito, materiaalin hylkääminen, täydennykset ja jakelu, kuljetukset, sopimuspalvelut ja kumppa- 6 nointi, kenttäpalvelut (henkilökohtainen suoja, muonitus, majoitus, hygienia, posti, tietoliikenne sekä hyvinvointi), kaatuneiden huolto, tilojen ja alueiden hallinta, rakentaminen sekä räjähteiden raivaaminen. Lääkintähuolto ei kuulu logistiikkaan, vaan on oma kokonaisuutensa logistiikan rinnalla. Toisen maailmansodan aikoihin, ja vielä sen jälkeenkin US Armyn logistiikan järjestelyt perustuivat määrään. Johtavana periaatteena oli, enemmän on parempi (”more is better”). Muodostettiin valtavia varastoja, joilla oli tarkoitus vastata tuen järjestämisen ja operaatioiden epävarmuustekijöiden vaikutuksiin. Materiaalia varattiin ”varmuuden vuoksi”. Ensisijaisena onnistumisen mittarina oli toimitetun materiaalin määrä. Kokemukset kuitenkin opettivat, että määrä vain lisää volyymia ja hidastaa kaikkea toimintaa, eikä lainkaan paranna operatiivista suorituskykyä. Totaalinen muutos tapahtui, kun huomattiin tuen saamisen ajankohdan olevan määräävä tekijä. Logistiikan järjestelyjä ryhdyttiin toteuttamaan jakeluperusteisesti. Johtavaksi periaatteeksi muodostui, oikea-aikainen on vielä parempi (”on-time is even better”). Massiivisista materiaalivarastoista luovuttiin ja varastoista tehtiin liikkuvia sen sijaan. Järjestelyjen perustaksi muodostui mahdollisimman tarkka tukitarpeen arviointi ja määrittäminen sekä näiden Everstiluutnantti Matti Sopanen Kirjoittaja opiskelee Logistiikan Johtamisen koulutusohjelmassa US Army Logistics Universityssä mukaan vakioitu ja optimoitu logistiikkaresurssien ryhmittely ja käyttö. Onnistumisen mittarina käytettiin asiakkaan odotusaikaa. Periaate huomattiin hyväksi; se toimii loistavasti, paitsi silloin kun se ei toimi. Parempaa siis tarvittiin. Nykypäivään tultaessa sodan ja operaatioiden kuva on muuttunut, operatiivinen toimintaympäristö on muuttunut, ja US Armyn kokemukset operaatioista ovat asettaneet uusia vaatimuksia logistiikalle. Keskeisin on ollut jatkuva toimintakyky nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Vakioiduista toimintatavoista on siirrytty ennakoivaan ja reagoivaan toimintatapaan. Periaatteena on, mukautuva on paras (”adaptive is best”). Varsinaisia materiaalivarastoja ei operaatioalueelle perusteta, vaan materiaalia osoitetaan valmiiksi niille alueille ja suuntiin, joissa sitä tullaan tarvit- semaan, ja tuodaan operaatioalueelle tarpeen mukaisesti. Tuen tarpeen laatu ja ajankohta määritetään huolellisesti. Epävarmuustekijöihin vastataan kuljetuksien joustavuudella sekä varmennetuilla johtamis- ja tietojärjestelmillä. Mittarina ei ole logistiikan oma suoritus sinänsä, vaan ensisijaisina mittareina ovat kokonaisoperaation toteutuksen onnistuminen ja siinä saavutettavat vaikutukset. Logistiikan periaatteet kivijalkana Täyttääkseen tehtävänsä, US Armyn on kyettävä ylläpitämään taisteluvoimansa, strateginen ja operatiivinen ulottuvuutensa sekä joukkojensa taistelukestävyys. Nämä ovat suoraan vaatimuksia logistiikalle. Vaatimuksien täyttämistä sekä suunnittelussa että toteutuksessa ohjaavat logistiikan periaatteet. Samalla kun logistiikan periaatteet muodostavat kukin oman riippumattoman sisältönsä, ovat ne kiinteästi toisiinsa liittyviä. Nämä periaatteet eivät ole jääneet vain sanahelinäksi tai oppikirjojen sisällöksi, vaan ne ohjaavat suoraan US Armyn logistiikan suorituskyvyn rakentamista sekä operaatioiden suunnittelua ja toimeenpanoa. Yhtenäinen kokonaisuus Operatiivisella tasolla logistiikka käsittää ne toimenpiteet, joilla joukkojen henkilöstö ja materiaali kuljetetaan operaatioalueelle, muodostetaan taisteluvalmiit joukot, keskitetään ne ensimmäiseen tehtäväänsä ja ylläpidetään joukot. Logistiikan järjestelyt on yhtenäinen kokonaisuus strategiselta tasolta taktiselle tasolle, ja jossa kalusto ja toimintatavat ovat yhtenäiset. US Army ei järjestä operaation logistiikkaa pelkästään omin toimenpitein, vaan se tarvitsee myös muiden puolustushaarojen, strategisten kumppaniensa, muiden viranomaistoimijoiden sekä mahdollisesti isäntämaan resursseja tai suorituksia. Tuki ja ylläpito (Sustainment) Käsittää logistiikan, henkilöstötukipalvelut ja lääkinnän. Onnistunut tuki ja ylläpito mahdollistaa operatiivisen toimintavapauden sekä lisää toimintavaihtoehtojen lukumäärää ja laatua. Sustainment Warfighting Function Toimijoiden välinen tiivis yhteistyö ja yhteensovittaminen ovat välttämättömiä, jotta logistiikan kokonaisuudesta muodostuu eheä parhaan mahdollisen tehon saavuttamiseksi. Tämä korostuu operatiivisen tason logistiikassa, joka muodostaa rajapinnat sekä strategisen että taktisen tason kanssa. Käytettävissä olevien resurssien tarkastelu, käytön suunnittelu ja käyttö kokonaisvaltaisesti on ehdoton vaatimus. Logistiikan on elintärkeää tunnistaa käytettävissä olevat resurssit rajoituksineen ja hyödyntää niiden kyvyt. Tämä sisältää sekä logistiikan omassa johdossa olevat että muiden toimijoiden resurssit strategiselta taktiselle tasolle. Kokonaisuus optimoidaan näiden perusteella vaadittavaan tukitarpeeseen peilaten. Toisin sanoen, laajassa kokonaisuudessa – systeemissä – osatekijöiden optimointi niiden omista lähtökohdista ei johda parhaaseen lopputulokseen, vaan optimoinnin täytyy tapahtua kokonaisuuden näkökulmasta. Logistiikan suunnitteluprosessi on toteutukseltaan samanlainen kaikilla tasoilla, ja operaatioita varten laadittavien asiakirjojen laatimis- ja julkaisuperiaatteet ovat yhdenmukaiset. Samalla varmistetaan, että suunnittelussa otetaan huomioon syötteet kokonaisuudelle kaikilta johtamistasoilta sekä ”alhaalta ylös” (bottom-up) että ”ylhäältä alas” (top-down), ja liitetään logistiikka osaksi kokonaisoperaation suunnitelmaa. Keskeinen integraation elementti on operatiivisen tilannekuvan muodostaminen, ylläpito ja ymmärtäminen. Logistiikan osalta tässä korostuu yhteisesti sovittujen muuttujien raportointi ja seuranta. Tietojärjestelmät sekä tiedon ylläpito- ja hankintamenetelmät voivat hyvinkin poiketa joukkokohtaisesti, eikä niiden sellaisinaan tarvitse ollakaan samanlaisia, mutta käsiteltävän ja seurattavan tiedon sisällön täytyy olla logistiikassa suureiltaan samaa kategoriaa. Integraatio (Kyky yhdistää kaikki tukitoiminnot kokonaisuudeksi) Ennakointi (Tilanteen kehittymisen arviointi ja sen vaatimien toimenpiteiden toteuttaminen) Tarpeeseen vastaaminen (Kyky tuottaa tarvetta vastaava tuki) Yksinkertaisuus (Selkeät tehtävät, vakioidut ja yhteentoimivat menettelytavat sekä selkeät johtosuhteet) Taloudellisuus (Resurssien tehokas käyttö, kurinalaisuus, priorisointi ja resurssien jakaminen) Selviytyminen (Kyky suojautua ja jatkaa toimintaa vihollisvaikutuksen alla) Jatkuvuus (Eheä kokonaisuus strategiselta tasolta etulinjaan saakka sekä yhtenäinen johtamisjärjestelmä) Improvisaatio (Kyky mukautua ennakoimattomiin tilanteisiin ja olosuhteisiin tuen keskeytymättä) US Army logistiikan periaatteet 7 Tiedä – älä arvaa, oleta tai julista Tarpeeseen vastaaminen on perustavaa laatua oleva logistiikan periaate ja universaali vaatimus logistiikalle; oikea tuki, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Kyse on kyvystä reagoida tukitarpeen muutoksiin sekä pysyvyyteen ja tuottaa tarvetta vastaava tuki. Tukitarve eli määrä, laatu, kohde ja ajankohta on tiedettävä eli laskettava – ns. paras valistunut arvaus ei riitä. ”A failure is not an option”. Logistiikan suunnittelu hyödyntää tallennettua ja analysoitua historiatietoa määritettäessä tuen tarvetta. US Armyn operaatioissa kaikilla tasoilla seurataan ja taltioidaan järjestelmällisesti todellisia tunnuslukuja kuten laukausmääriä, kulutus- ja käyttölukemia, tuhoutumisprosentteja, vikaantumistiheyttä, korjauskapasiteettia, varaosakulutusta, läpimenoaikoja, työtunteja, operaatioalueen sääja maasto-olosuhteita jne. Seurattava ja kerättävä tieto nähdään elintärkeäksi tulevien operaatioiden suunnittelun kannalta. Kerätty tilastotieto on suunnittelijoiden käytettävissä esimerkiksi operaatiokohtaisesti, järjestelmäkohtaisesti, ajoneuvotyypeittäin, asetyypeittäin tai joukkotyypeittäin jne. Suunnittelussa tuen tarve määritetään aiempaan tilastoituun havaintoaineistoon ja laskentaan perustuen sekä näistä saatuja tuloksia tulevan operaation vaatimuksiin peilaten. Käytännössä ei siis arvioida suuruusluokkiin tai nyrkkisääntöihin perustuen, vaan hyödynnetään tilastoitua faktatietoa. Pelkkä laskennallinen ennuste tukitarpeen määrittämisessä ei kuitenkaan riitä. Sen lisäksi logistikkojen on sekä suunnittelussa että toteutuksessa tiedettävä ja ymmärrettävä kokonaisoperaation päämäärät ja vaiheet. Mukautuvan ja joustavan logistiikan saavuttamista helpottaa, kun ymmärretään miksi operaatio tehdään. Ennakoi Absoluuttisen oikeaa tukitarvetta ei suunnitteluvaiheessa voida tulevasta operaatiosta etukäteen millään tietää, koska epävarmuustekijöitä on runsaasti, mutta mahdollisimman suureen tarkkuuteen halutaan päästä. Tämä taas vaikuttaa suoraan siihen, mitä logistiikan toteutukselta edellytetään; mitä ja minkälaisia joukkotyyppejä tarvitaan, kuinka paljon, millä alueilla ja missä suunnissa, ja milloin niitä tarvitaan. US Armyn logistiikka korostaa kykyä selvittää nimenomaan operaation päätöksiä tekevälle komentajalle, mitä ennustettavissa oleva tukitarve ja sen järjestäminen tarkoittavat operatiivisen toiminnan kannalta, mikä on mahdollista toteuttaa ja mikä ei sekä mitkä ovat aiheutuvat riskit. Ennakointi on kykyä etukäteen nähdä tilanteen kehittymisen myötä syntyvät operatiiviset tukivaatimukset ja näiden vaatimat toimenpiteet sekä kykyä aloittaa näiden valmistelut. Yksilön ominaisuutena ennakointikyky ilmenee asiantuntijuutena ja arviointikykynä, jotka 8 Logistiikan laajaa tehtäväkenttää juontuvat kokemuksesta, tiedosta, koulutuksesta, älykkyydestä ja intuitiosta. Ennakointi on ehdottoman välttämätöntä operatiivisen menestyksen perustana, joka tarkoittaa sitä, että komentajien ja logistiikan suunnittelijoiden on ymmärrettävä ja hahmotettava tulevat operaatiot ja niiden vaiheet sekä etukäteen tunnistettava niissä vaadittava tuki. Materiaalin käsittelyvaiheet minimiin US Armyn logistiikka haluaa yksinkertaisilla prosesseilla, ratkaisuilla, mene- telmillä ja vastuilla välttää hämmennyksen ja sekaannuksen. Tehtävien ja johtosuhteiden selkeys on kaiken perusta. Yhdysvaltojen maavoimien toteuttamat operaatiot ja niiden rakenne ovat volyymiltaan sellaisia, että ne jo sinänsä tekevät johtosuhteista monisyisiä, mutta käytännössä tehtävät, vastuut ja johtosuhteet ovat selkeät. Suuren mittaluokan sotakoneistossa näin on tietysti oltavakin, jotta operaation toteuttaminen ylipäätään olisi mahdollista. Prosessien ja toimintatapojen on oltava myös yksinkertaiset, jotta tarpeetonta sekaannusta ei tulisi ja viivettä syntyisi. Pyr- si ja aikaa vieväksi, että sitä halutaan välttää. Kuormalavaperusteisessa ratkaisussa takaisin palautettavaa kalustoa ei ole, ja kohteelle jäävä pakkausmateriaali lavoineen voidaan tarvittaessa helposti hävittää. Logistinen jalanjälki Taloudellisuusperiaatteen mukaisesti logistiikkajoukot ja resurssit mitoitetaan tarvetta vastaaviksi siten, että resursseista otetaan maksimaalinen hyöty irti ilman ylimitoitusta. Logistinen jalanjälki halutaan pitää mahdollisimman pienenä, koska tyypillisesti US Armyn operaatioista tullaan pois (redeployment), ja sieltä on sekä nopeasti että helposti myös päästävä pois, kun kokonaisoperaation päämäärä on saavutettu. Liian paljon materiaalia ja tukijoukkoja on huono juttu, samoin kuin liian vähän on huono juttu, jolloin taloudellisuutta (kustannustehokkuutta) ei saavuteta. Operatiivisella tasolla (karkeasti tarkasteltuna prikaatista ylöspäin) käytettävät logistiikkajoukot ja muodostelmat ovat aina juuri kyseiseen operaatioon räätälöityjä. Valmiita kokonaisuuksia ei ole. US Armyssa nähdään, että juuri kyseisen operaation tarvetta vastaavilla moduuliperusteisilla logistiikkajoukoilla voidaan saavuttaa paras mahdollinen resurssien käytön joustavuus, viiveettömyys, täsmällisyys ja kustannustehokkuus. Tällöinkin avainasemassa ovat kurinalaisuus ja pitäytyminen suunnitelmassa sekä resurssien käytön määrätietoinen priorisointi. Taloudellisuus merkitsee myös sitä, että osa tuesta järjestetään ostopalveluna, strategisen kumppanin toteuttamana tai isäntämaan toteuttamana. Tyypillisiä ulkoisin resurssein toteutettuja tukitoimintoja ovat tukikohtien ylläpitoon liittyvät päivittäisen elämisen ja olemisen palvelut kuten tukikohtarakentaminen, muonitus, majoitus, vesihuolto kokonaisuudessaan, siivous, vapaa-ajan ja hyvinvoinnin tuki sekä pieneläinten torjunta ja hävittäminen. Selviytyminen kiessään yksinkertaisiin ratkaisuihin US Army haluaa käyttää resursseja kustannustehokkaasti. Täydennyksien toteutuksessa materiaalin käsittelyvaiheet halutaan minimoida. Throughput toteutetaan aina, kun se on mahdollista. Tällaisessa ns. läpisyöttötoimituksessa tuki viedään suoraan selustasta tai kumppanilta tarvitsijalle ilman purku- ja lastausvaiheita välijohtoportaissa. Tyypillisesti näin menetellään esimerkiksi polttoaine- ja ampumatarviketäydennyksissä, mutta se voidaan toteuttaa minkä tahansa materiaalin kohdalla. Eräs esimerkki materiaalin käsittelyvaiheiden minimoimisesta on kuormalavapakkaamiseen perustuvat materiaalitäydennykset. Toisin sanoen, operaatioalueella etulinjan taistelevien joukkojen täydennyksissä kuormalavaratkaisuja suositaan konttiratkaisujen sijaan aina, kun se on mahdollista. Molemmissa tavoissa materiaalin pakkaamisvaihe on verraten työläs ja aikaa vievä, mutta kuormalavaratkaisussa jää yksi prosessin vaihe pois; tyhjien konttien hallinta ja kuljettaminen. Konttien hallinta ja kierrättäminen taistelualueella nähdään panos-tuotos -suhteeltaan niin huonok- Periaate antaa vaatimuksen tehtävän täyttämiselle kaikissa olosuhteissa. Se sisältää vihollisvaikutukselta suojautumisen ja kyvyn toimintaan vihollisen vaikutuspiirissä, samalla kun se sisältää kyvyn jatkuvaan toimintaan kaikissa operaatioalueen sää- jaa maasto-olosuhteissa. Suojaan panostetaan. Logistiikkajoukkojen henkilöstöllä on samanlainen henkilökohtainen suojavarustus kuin muillakin joukoilla. Vastaavasti myös ajoneuvokalusto on samanlaista kuin taistelevien joukkojen kuljetuskalusto, mutta kumppanin kalusto on samanlaista kuin siviililiikenteessä. Ennakointi ja tilannetietoisuus ovat välttämättömyyksiä, sillä juuri logistiikan kuljetukset ovat eräs vihollisen tyypillisistä pääkohteista. On oltava tietoinen toimintaan kohdistuvasta uhkasta ja potentiaalisista ris- 9 Tiedon kerääminen käynnissä kialueista, joilla vihollisen vaikutus on todennäköinen. Tukijärjestelyiden ylläpitämiseksi – selviytymiseksi – laaditaan vaihtoehtosuunnitelmia, joilla vastataan vihollisvaikutuksen aiheuttamiin rajoituksiin ja suunniteltua toimintaa estäviin tekijöihin. Operaatioalueen olosuhteet eivät ole vähäpätöinen tekijä. Esimerkiksi ulkoilman lämpötila saattaa vaihdella suuresti, ja pahimmillaan tyypillisessä US Armyn operaatiossa päivälämpötila (varjossa) saattaa kivuta jopa 40-45 celsiukseen. Tämä asettaa kovat vaatimukset sekä kaluston käytettävyydelle ylipäätään että logistiikalle. Järjestelmien ja laitteiden ylikuumeneminen on jatkuva ja suuri ongelma selviytymiskyvyn ylläpitämisessä. Selviytymiskyvyn muodostamisessa operatiivisen suunnitteluprosessin tehtävän erittelyvaiheen merkitystä korostetaan. Logistikkojen on ymmärrettävä, minkälaisia olosuhteita operaatiossa joudutaan kohtaamaan ja mitä ne tarkoittavat vaatimuksina logistiikan suorituskyvylle. Yksiselitteiset johtosuhteet Operaatiossa käytettävien logistiikkaresurssien ja –joukkojen muodostamispe- 10 riaate käsittää kolme päävaihetta. Ensin määritetään tukitarve, sen jälkeen määritetään mitä joukkoja ja suorituskykyjä tarpeen täyttämiseksi tarvitaan, ja viimeiseksi muodostetaan kokonaisuudet sekä suunnitellaan johtovastuut. Operatiivisella tasolla logistiikkajoukot ovat aina yhteistoiminta- tai tukemissuhteessa operatiivisiin eli taisteleviin joukkoihin. Tarvittavista logistiikan suorituskyvyistä eli erillisistä logistiikan toimintojen komppanioista, joukkueista, ryhmistä ja partioista muodostetaan suuruusluokaltaan pataljoonaa vastaavia kokonaisuuksia, joita kutakin johtamaan asetetaan tukipataljoonan esikunta. Tällä tavalla muodostetusta logistiikkaan kuuluvasta kokonaisuudesta käytetään nimeä ”Tukipataljoona” (Combat Service Support Battalion). Tällainen CSSB tukee tyypillisesti yhtä tai kahta operatiivista prikaatia kerrallaan. Vastaavasti kun tällaisia pataljoonia on muodostettu samaan operatiiviseen suuntaan enemmän kuin kaksi (kahdesta viiteen), niiden johtamiseksi asetetaan prikaatitason esikunta. Tällöin muodostettu kokonaisuus on logistiikkaan kuuluva ”Ylläpitoprikaati” (Sustainment Brigade). Ylläpitoprikaatilla on vastuu järjestelyiden toteutuksesta alueellaan, ja se tukee tyypillisesti divisioonaa (ja sen prikaateja). US Armyn operaatiot ovat volyymiltaan niin suuria, että Ylläpitoprikaateja tarvitaan useampi. Tällöin Ylläpitoprikaatien johtamiseksi operaatioalueelle suunnataan ”Operaatioon keskitettävä ylläpitoesikunta” (Expeditionary Sustainment Command). Käytännössä ESC suunnittelee ja johtaa operaatioalueella kokonaisvaltaisesti tukemisen ja ylläpidon (Sustainment) eli logistiikan, lääkinnän ja henkilöstötukipalvelut. Taktisella tasolla operatiivisella prikaatilla on johdossaan oma ”Huoltopataljoonansa” (Brigade Sustainment Battalion), jolla on orgaanisesti kaikkien huollon toimialojen kyvyt, ja joka tukee prikaatin joukkoja. Logistiikan CSSB ja operatiivisen prikaatin BSB muodostavat operatiivisen ja taktisen tason rajapinnan, jossa prikaati ”liitetään” logistiikan järjestelyiden kokonaisuuteen. Logistiikan mielenkiinnon kohde tulevaisuudessa Universaali logistiikan päätehtävä eli oikea tuki, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan ei ole luonnollisestikaan US Armyssa mihinkään muuttumassa, ja nykyinen mukautuvan sekä kustannustehokkaan logistiikan periaate jatkuu. Keskeisin logistiikan mielenkiinnon ja resurssien käytön kohde lähitulevaisuudessa on materiaalin ja henkilöstön kotiuttaminen operaatioista. US Army näkee oman operatiivisen roolinsa 2020 luvulle mentäessä olevan joukkojen kotiuttaminen operaatioista varuskuntaolosuhteisiin sekä samalla joukkojen nopean keskittämisvalmiuden ylläpitäminen ja taisteluiden voittaminen. Näistä syntyy tiukkoja vaatimuksia logistiikalle. Vaatimuksia eivät helpota meneillään olevat Yhdysvaltojen asevoimien rahoituksen leikkaukset ja sitä kautta muodostuvat resurssivajeet myös logistiikassa. Logistiikan on lähestyttävä materiaalin (ja henkilöstön) kotiuttamistehtäviä samoilla periaatteilla kuin operaation tukijärjestelyjen kohdalla tehdään eli toteutetaan suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanovaiheet tehtävän erittelyineen, vaihtoehtojen laatimisineen, riskien analysointeineen, toiminta-ajatuksen laatimisineen sekä toimeenpanoprosesseineen. Kaikissa vaiheissa toiminta on yhteen sovitettava operatiivisten vaatimusten kanssa. Kuten missä tahansa operaation tukijärjestelyissä, kyse ei ole pelkästään materiaalin keräämisestä ja lastaamisesta operaatioalueella sekä purkamisesta ”kotisatamassa”, vaan kokonaisvaltaisesta logistiikan tehtävien samanaikaisesta toteuttamisesta sekä materiaalin kotiuttamiseksi että operatiivisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi. US Armyn operatiivisen tason logistiikalla on edessään kovia haasteita. Täydennyskuljetus (”convoy”) Lähteet: Theater Logistics Planners Program 13002 opetusmateriaali Army Doctrine Publication 3-0, Unified Land Operations, Department of the Army, May 2012 Army Doctrine Reference Publication 3-0, Unified Land Operations, Department of the Army, May 2012 Army Doctrine Publication 4-0, Sustainment, Department of the Army, July 2012 Army Doctrine Reference Publication 4-0, Sustainment, Department of the Army, July 2012 Army Doctrine Publication 5-0, The Operations Process, Department of the Army, May 2012 Army Sustainment Magazine www.army.mil US Armyn päätehtävä Täydennyskuorma 11 Urakoitsijat konfliktialueilla – strategisia tekijöitä ja eettisiä kysymyksiä Miehet harjoittelevat pistooliammuntaa Pohjois-Carolinan maaseudulla. (Lähde: Wikipedia, Tekijä: MaxMercy, 27 May 2013) Yksityisten urakoitsijoiden käyttö konfliktialueilla on välttämätöntä koska monien valtoiden asevoimien toimintoja on ulkoistettu, niiden henkilöstömäärää on voimakkaasti vähennetty tai niiden kansainvälisiin operaatioihin lähetettville joukkojen vahvuuksille on asetettu rajoituksia. Tendenssi vaikuttaa olevan urakoitsijoiden määrän lisääntyminen kyseisissä operaatioissa. Kehityksen eettiset ja strategiset vaikutukset vaativat asian ja siihen liittyvien lakien ja sopimusten uudelleen tarkastelua. Urakoitsijoiden käyttö konfliktialueilla ei ole mikään uusi ilmiö. Heitä on käytetty koko sodankäynnin historian ajan eri puolilla maailmaa, mutta Kylmän Sodan jälkeen urakoitsijoiden määrä operaatioissa on lisääntynyt huomattavasti. Kylmän Sodan päättyminen merkitsi tuntuvia supistuksia monissa asevoimissa (Faite, 2008). Operaatioihin lähetettvien joukkojen määrää on haluttu rajoittaa (Schwartz, 2011), toisaalta monia tukitoimiksi katsottuja toimintoja on ulkoistettu yksityiselle sektorille. Asevoimien lisäksi myös monet muut toimijat konfliktialueilla tarvitsevat kipeästi urakoitsijoita. 12 Teksti: majuri Vidas Šilaika, Lithuanian Armed Forces Kirjoitus perustuu majuri Šilaikan Baltic Defence Collegessa laatimaan opinnäytetyöhön „Are there any strategic and ethical issues related to the use of private contractors in conflict zones – and, if so, what are they?“ Menossa operatiivinen suunnittelu Viking 2014 harjoituksessa Ruotsissa. Kirjoittaja majuri Vidas Šilaika kuvassa keskellä. Keitä nämä urakoitsijat oikein ovat? Urakoitsijat ovat hyvin kirjava joukko; yksityisiä turvallisuus-, rakennus-, kuljetus- ja muita yrityksiä ja yhtiöitä rakentajista aina palkkasotilaisiin asti. Tässä artikkelissa tarkastelen lähinnä yhtiöitä ja yrittäjiä, jotka tarjoavat palkkiota vastaan sellaisia sotilaallisia tuki-, koulutus-, tiedustelu- ja huoltotehtäviä, joita kansalliset asevoimat ovat hoitaneet perinteisesti. Tarjottuihin palveluihin kuuluvat myös erilaiset rakennusten, saattueiden ja ertyisten henkilöiden suojaustehtävät (Tri. Cusumano, 2013). Yksityisten urakoitsijoiden tehtävistä ei ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyä jaottelua. Olen käyttänyt tässä US National Defense University’n jaottelua (Tri. Camacho). Turvallisuuspalvelut, joihin kuuluu kriisinhallintaan-, tiedusteluun ja tiedonkeräyseen (mukaanlukien kuulustelut) ja rakennusten sekä ihmisten fyysiseen suojaukseen liittyvät tehtävät. Toisena ryhmänä on neuvonta- ja konsultaatiotehtävät sisältäen koulutuksen, suunnittelun, tekniset- ja kielikysymykset sekä systeemitekniikan. Kolmas laaja ryhmä on huolto- ja logistiset toiminnot. Niihin kuuluu polttoaineen ja materiaalin kuljetukset, tukikohtatoiminnot sisältäen pesu-, hygienia-, jätehuolto-, voimalähde- ja sen jakelu-, vesi- ja viemäröintitehtävät ja toiminnot. Edelleen ylläpitävät tehtävät, kuten ruokahuolto, pesulapalvelut, polttoainehuolto ajoneuvoille ja voimalähteille sekä muut kunnossapitotehtävät. Tehtäväkuvausten perusteella Alexandre Faite, joka on Punaisen Ristin kansainvälisen komitean lainopillinen neuvonantaja, jakaa urakoitsijat kahteen ryhmään (Faite, 2008); yksityiset sotilasyritykset („private military companies – PMC“) ja yksityiset turvallisuusyritykset („private security companies – PSC“). Tämän jaottelun mukaisesti aktiiviset yksityiset sotilasyritykset ottavat suoraan osaa taistelutoimiin, passiiviset yksityiset sotilas- ja turvallisuusyritykset eivät ota niihin osaa. Nämä toimijat ovat joka tapauksessa siviilejä joilla on immuniteetti heihin kohdistuvilta suorilta hyökkäyksiltä niin kauan, kuin eivät itse ota osaa taistelutehtäviin (Melzer, 2010). Päinvastaisessa tapauksessa he menettävät siviilistatuksensa. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea kuvaa suoran osaanoton taisteluihin (hostilities) ’taistelutoiminnaksi (acts of war) jossa osanottajien luonne tai tarkoitus on todennäköisesti tuottaa todellista vahinkoa vihollisen asevoimien henkilöstölle ja kalustolle’ (Cameron, 2006). Se tarkoittaa toimintaa, joka ylittää henkilökohtaisen itsesuojelun ja on suoraan osanottoa taistelutoimintaan. Kansainvälisissä aseellisissa konflikteissa aktiivisten yksityisten sotilasyritysten henkilöstö, joka ei ole konfliktia käyvän osapuolen jäseniä, ei ole siviilejä koskevaa suojaa konfliktin keston ai- kana. Näissä tapauksissa heitä voi pitää palkkasotureina, jos he muilta osin täyttävät palkkasoturin määritelmän (YK, 1977). Tällöin kaikki palkkasoturin määritelmää koskevat ehdot tulee täyttyä (Faite, 2008). Yksityisten urakoitsijoiden laillinen status on horjuva, erityisesti niiden osalta, jotka ovat aseistettuja (Quigly, 2009). Passiivisten yksityisten sotilas- ja turvallisuusyritysten henkilöstön statusta, vaikka he eivät ole suoraan tekemisissä taistelutoiminnan kanssa, punnitaan heidän toimintansa perusteella. Heitä ei pidetä palkkasotureina, koska eivät ota suoraan osaa taistelutoimintaan. Ei-kansainvälisissä aseellisissa konflikteissa kaikkien edellä mainittujen urakoitsijoiden henkilöstöä pidetään siviileinä (YK, 1977). Ottaessaan osaa suoraan taistelutoimintaan heitä voitaisiin syyttää kansallisten lakien 1998 Kenia, räjähdysten jälkeä. Yksityisiä urakoitsijoita käytetään muun muassa rakennusten ja ihmisten sujeluun. (CCmukaan (Quigly, 2009). PD-Mark, Wikipedia). Tästä huolimatta kaikki ei ole selkeää. Erimielisyykjoka on tietyn yhteisön tai ryhmän sistä käydään keskustelua – minkä valmuodostama, yksilöiden hyväksymä tion lakien mukaan tulisi syyttää näiden käyttäytymismalli ja yhteisön normisurakoitsijoiden henkilöstöä; konfliktivaltiton mukainen. on lakien, urakoitsijan valtion lakien vai Tämän määritelmän mukaisesti tietynsen valtion lakien mukaan, jonne uralainen etiikka ja moraali toimii vain tiekoitsijat ovat rekisteröityneet tai jonne tynlaisissa yhteisöissä. Joissain muissa yhtiö on perustettu (Hansen, 2011). yhteisöissä niiden määrittely ja ymmär Tämän lisäksi, vaikka ykstyiset uratäminen voi olla hyvin erilaista. Eri yhkoitsijat eivät tavallisesti olisikaan lailteisöillä voi olla erilaiset käyttäytymislisia vihollisjoukkojen maaleja, he saatkoodit. Nämä koodistot määrittelevät tavat tulla kohteiksi toimintansa vuoksi miten käyttäytyä ja miten olla vahingoitjohtuen sotilaskaluston käytöstä (Quigtamatta muita (Gert, 2012). ly, 2009). Urakoitsijat voivat saada ta Kateri Carmola on esittänyt yksityiskaisin menetetyn siviilisuojan jos ne ten urakoitsijoiden taistelualueella käyirtautuvat taistelutoiminnasta, peruuttatön moraalin ja etiikan arvotasot (Carvat sopimuksensa ja palaavat takaisin mola, 2010) seuraavasti: siviilielämään. Voidaan todeta, että suurin ongelma 1. Yksityiset sotilas- ja turvallisuussiviiliurakoitsijoiden käytössä on niiden yritykset (kuinka ne täyttävät sopiosalta, jotka osallistuvat taistelutehtämusvelvoitteet, kuinka ne kohtelevat viin. Se johtuu joko toiminnoista joialaisiaan työntekijöitä) ta he tekevät tai kalustosta, jota he 2. Urakoitsija itse (kuinka hän täyttää käyttävät. Heidän laillinen statuksenvelvollisuutensa, kontrolloi sopimuksa ei ole aivan selkeä eikä nykyinen sia) säännöstö täysin kata koko ongelma3. Hallitus tai kansainvälinen organisaaaluetta. tio, joka ottaa aliurakoitsijan turvatehtävään Urakoitsijoiden käytön eettisiä 4.Yhteiskunta, joka sallii joukkojen kysymyksiä edustajan toimia nimissään. Etiikka erään määritelmän mukaan on Listaan voisi lisätä vielä yksityisten so„elämän tapa“. Se on meidän päivittäitilas- ja turvallisuusyritysten yksittäiset siä toimintojamme, rajojamme, sääntyötekijät, kuinka he täyttävät tehtäväntöjämme, lupauksiamme ja vannottuja sä. Eettiset kysymykset eri tasoilla ovat valojamme. Se on luonut käytöksemerilaisia. me ja odotuksemme kyseessä olevan Yksittäisen toimijan tasolla kysymys yhteisön historian aikana (Carmola, on siitä, kuinka hän täyttää tehtävän2010). Voiman käytön tulisi olla moraasä. Eri esimerkit valottavat tätä asiaa, lin mukaista. Moraali on käytöskoodi, 13 joka voi haitata kokonaistoimintaa; ’Blackwaterin’ ja ’Triple Canopyn’ työntekijät, jotka ampuivat kuolettavasti Irakissa, toiset työntekijät, jotka kohtelivat moraalittomasti vankeja Abu Ghraibin vankilassa, ’DynCorpin’ työntekijöiden sekaantuminen prostituutioon Bosniassa (Tri. Camacho, 2008) sekä ’Aviaton Development Corporationin’ työntekijät, jotka työskentelivät CIA:lle ja ampuivat alas yksityisen matkustajakoneen Perussa (Singer, 2003). Yksityisten sotilas- ja turvallisuusyritysten tasolla kysymykseen tulee väärinkäytökset ’kolmannen valtion kansalaisia’ kohtaan. YK:n palkkasotureita käsittelevän työryhmän mukaan väärinkäytöksiä on rekisteröity henkilöiden osalta, joita on rekrytoity Chilestä, Equadorista, Fijiltä, Hondurasista ja Perusta (Quigly, 2009). He ovat ylityöllistettyjä ja alipalkattuja verrattuna kansalaisiin, jotka tulevat yritysten kotimaista. Esimerkiksi ’Blackwaterin’ yksittäinen turvallisuusspesialisti tienasi 1’222 USD päivässä (Quigly, 2009) ja ’DynCorp’ pilotit 243 USD päivässä Kolumbiassa (Singer, 2003). Samaan aikaan urakoitsijat palkkaavat ’kolmannen maan’ kansalaisia (perulaisia) 33 US dollarilla päivässä ja jopa 9 US dollarilla päivässä (intialaisia, kenialaisia, ugandalaisia / Dianatnejad, 2013). Tämän lisäksi sopimus vapauttaa yrityksen kaikista velvotteista, jos työntekijä kuolee. Solmitut sopimukset sisältävät kuitenkin huomattavia riskejä (Carmola, 2010). Urakoitsijan tasolla kysymys on ’hajanaisesta vastuusta’. Yhtä osaa tästä kokonaisuudesta kutsutaan nimellä ’monet kädet’ (’many hands’). Esimerkki valvontamekanismista on esitetty alla olevassa kuvassa. Tästä suuresta valvontamekanismin rakenteesta huolimatta, eräs aihetta koskenut tutkimus totesi, että Puolustusministeriöllä (DoD) on vain vähän tai ei lainkaan kykyä nähdä mitä Yhdysvaltain täydennyksiä kuljettaville kuormaautoille tapahtuu... Huolimatta operaatiota koskevista vakavista huolenaiheista, ei yksikään sotilasjohtaja ole koskaan tarkkaillut maanteillä tapahtuvaa toimintaa tai tavannut turvallisuuspalveluja tarjoavien avainhenkilöstöä (Tierney, 2010). Edellä mainitun lisäksi on toinenkin ilmiö, jota kutsutaan ’liukkaiksi käsiksi’ (’slippery hands’). Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa useat valtiolliset toimijat käyttävät urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita, palkaten usean tyyppisiä yrityksiä tekemään varsinaisen työn. Esimerkiksi edellä mainittua kuljetussopimusta (Host Nation Trucking’ contract, HNT) varten kahdeksan yritystä oli varsinaisia urakoitsijoita. Vain kahdella näistä oli omaa kuljetuskapasiteettia. Muut käyttivät aliurakoitsijoita. Tämä tekee valvontamekanismista tehottoman ja aiheuttaa sekaannusta (Carmola, 2010). Ei ole edustusta, jolla olisi valvontakyky yksityisiin urakoitsijoihin konfliktialueilla (Singer, 2003). 14 Turvallisuuusyritykset Yhteensä Yhdysvaltain ‘Kolmannen Paikallisen (PSD) kansalaisia maan isäntävaltion kansalaisiakansalaisia DoD PSC:t Irakissa yhteensä 9 952 830 7 590 1 532 Aseistetut PSC:t Irakissa 6 467 429 5 318 720 DoD PSC:t Afganistanissa, yhteensä 2 998 19 30 2 949 Aseistetut PSC:t Afganistanissa 2 745 16 30 2 699 US DoD (Puolustusministeriön) Yksityiset turvallisuuusyritykset (PSC) Irakissa ja Afganistanissa, 31 Joulukuuta 2007 (Quigly, 2009 p. 139) Sota / konflikti Siviileitä / urakoitsijoita Sotaväkeä Suhde Vallankumous Meksikko / Amerikka USA:n sisällissota I Maailmansota II Maailmansota Korean Sota Vietnamin Sota Desert Shield/Storm Balkan Operaatio Iraqi Freedom 9 000 33 000 1 000 000 2 000 000 5 400 000 393 000 359 000 500 000 20 000 ≈ 160 000 1:6 (est.) 1:6 (est.) 1:5 (est.) 1:24 1:7 1:2.5 1:5 1:55 1:1 1:1 (est.) 1 500 (est.) 6 000 200 000 85 000 734 000 156 000 70 000 9 000 20 000 ≈ 163 590 Toisen Maailmansodan jälkeen urakoitsijoiden määrä on lähtenyt kasvuun. Yhdysvaltain joukkoja avustaneet siviilit historian aikana. (Quigly, 2009 p. 135). Department of Defence Management Contracting Authority U.S. Central Command Secretary of the Army (CENTCOM) Army Acquisition Executive U.S. Forces-Afghanistan Joint Contracting Command – (USFOR-A) Iraq/Afghanistan (JCC-I/A) 143rd Expeditionary Sustainment Principle Assistant Responsible Command for Contracting – Afghanistan (PARC-A) Movement Control BattalionsRegional Contracting Command (484th, 485th, 419th) at Bagram (RCC-Bagram) HNT US DoD ‘Host Nation Trucking’ (HNT) contract in Afghanistan oversight mechanism in Afghanistan. PALKKASOTUREITA NYT JA ENNEN 150 vuoden olemassaolonsa aikana Ranskan Muukalaislegioonassa on palvellut yli 600 000 miestä. Kuvassa Ranskan 6. Pataljoonan kunniavartio seisoo asennossa odottaessaan Saudiarabiassa olevien puolustushaarojen komentajan kenraaliluutnantti Khalid Bin Sultan Bin Abdul Aziz’in saapumista operaatio Desert Shield’in aikana. (Wikipedia) Hallituksen tai kansainvälisen järjestön tasolla kysymys on todellisten tappioiden salaamisesta. Politikot tasapainoilevat numeroiden keskellä, pyrkien käyttämään vähemmän sotilashenkilöstöä ja enemmän yksityisiä urakoitsijoita sotilasoperaatioissa. Näin hallitukset salaavat todelliset tappiot (Tri. Camacho, 2008). Toinen ongelma tällä tasolla on ’tappiofobia’. Sotilastappioita joutuu selvittämään sekä selittämään joukolle itselleen ja muulle yleisölle (Carmola, 2010). Voidaan sanoa, että eettisiä kysymyksiä on jokaisella tarkastelutasolla. Selkeä säännöstö voisi auttaa ratkaisemaan monta edellä esitettyä ongelmaa. Säännöstöä kaivattaisiin, koska sotilasvoiman käytölle on kysyntää, eikä minkään maan kansalaisia voi estää perustamasta yhtiöitä tekemään mitä tahansa toimintaa, joka ei riko lakeja tai tuota vahinkoa muille osapuolille (Carmola, 2010). Esimerkkinä voidaan pitää vaikkapa ’Blackwater’ yhtiötä. Aikaisemmista virheistä johtuen omistaja sulki yhtiönsä ja perusti uuden toisella nimellä. (16. syyskuuta 2007 ’Blackwater Security Consultingin’ sotilasurakoitsijat ampuivat irakilaisia siviilejä tappaen seitsemäntoista ja haavoittaen kahtakymmentä Nisour Square’lla Bagdadissa). Tänään yhtiö on nimeltään ’Frontier Service Group’, joka toimii Afrikassa tuottaen turvallisuus- ja logistisia palveluita kiinalaisomisteiselle konsernille ’Citic Group’ (Feith, 2014). Yksityisten urakoitsijoiden käytön strategisia kysymyksiä Kautta sotilaallisten konfliktien historian yksityiset urakoitsijat ovat toimineet rinta rinnan sotaväen kanssa. Ne ovat tuottaneet erityispalveluita, jotka ovat vaatineet erityistaitoja (Quigly, 2009). He ovat toimineet ulkopuolisina lisävahvennuksina (auxiliary forces, proxy forces) tai osana sotajoukkoa. Esimerkkeinä tällaisista lisävahvennuksista voidaan Valkoisia palkkasotureita, jotka palvelivat Katangan santarmistossa 1962. (Lähde: Katangais, Wikipedia) pitää gurkhia brittiarmeijassa, Vatikaanin sveitsiläisvartiostoa tai Ranskan Muukalaislegioonaa (Carmola, 2010). Yhteiskunnan tasolla kysymys on siitä, että ’hallitukselle luonnostaan kuuluvia tehtäviä’ hoitavat urakoitsijat (Hammes, 2010, Schwartz, 2011). ’Valtio on ainoa laillinen auktoriteetti joka voi valtuuttaa lailliseen väkivaltaan ja ainoa laillinen väkivalta on valtion valtuuttamaa’ (Carmola, 2010). Toisaalta ’sotaväen keskeiseen rooliin kuuluu kuolla ja tappaa toisia’ (Carmola. 2010). Antamalla edellä mainittujen ulkopuolisten lisävahvennusten toimia nimissään ulkoistaen näin väkivaltaa, valtiot suojaavat itseään poliittisten päätöstensä todellisuudelta. Hallitusten ja kansainvälisten organisatioiden tasolla on kysymys kansallisten asevoimien supistuksista sekä operaatioihin lähetettävien joukkojen määrällisistä rajoituksista (Schwartz, 2011). Monia toimintoja on ulkoistettu yksityiselle sektorille sen takia, että supistetuille tai rajoitetuilla kansallisilla asevoimilla ei ollut tarpeeksi joukkoja tarpeelllisten tehtävien täyttämiseksi kotimaassa tai operaatiossa ulkomailla. Yksityisistä urakoitsijoista on tullut ’korvaamattomia lisävahvennuksia’ (’force multiplier’, Quigly, 2009). Käyttämällä yksityisä urakoitsijoita politikot yrittävät hämärtää operaatioihin osallistuvan sotilashenkilöstön täsmällisen kokonaismäärän. Tällä tavoin yritetään vähentää operatiivisia kustannuksia. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa tapahdu, koska operaation kokonaiskustannukset pysyvät kuitenkin samana. Urakoinnin läpinäkyvyys on toinen kysymys. Se käsittää palkkauksen menettelytavat, valvonnan, vastuuvelvollisuudet jne. Hallitukset ovat ainoastaan yksiä toimijoita monista, jotka palkkaavat urakoitsijoita. Muita ovat kansainväliset järjestöt, ei-valtiolliset järjestöt ja kaupalliset liikeyritykset. YK käyttää urakoitsijoita turvallisuutta tuottamaan (henkilöstö, infrastruktuuri, saattueet) ja erilaisiin tukitoimiin (Quigly, 2009). Tämä on käynyt välttämättömäksi, koska useat valtiot ovat haluttomia lähettämään kansallisia joukkojaan monikansallisiiin rauhanturvaoperaatioihin (Lilly, 2000). Kontrolloidakseen asianmukaisesti urakoitsijoita, YK on laatinut aihetta koskevan ohjesäännön (Security Management Operations Manual ‘Guidelines on the Use of Armed Security Services from Private Security Companies’, UN Department of Safety and Security, 2012). Se esittää urakointimallin sekä 15 Blackwaterin CASA212 lentokone Afganistanissa pudottaa täydennyksiä USAn Armeijan sotilaille. USAn Armeijan sotilaat ovat tekemässä kokeita Kabulin lähistöllä Afganistanissa 28.12.2007 uudesta jakeluverkostosta miten saada I, III ja V Luokan materiaalit (I elintarvikkeet ym, III potto- ja voiteluaineet,V ampumatarvikkeet) maassa oleville joukoille pitkäaikaisissa tehtävissä. (U.S. Army photo by Spc. John P. Ledington) (www.army.mil). työskentelyohjeet. YK:n pääsääntö konfliktialueilla on ’...humanitääriset saattueet eivät käytä aseistettuja tai sotilassuojueita’ (YK, 2008). Tähän sääntöön on kuitenkin paljon poikkeuksia tilanteesta riippuen. Myös NATO käyttää urakoitsijoita. NATO Support Organization (NSPO) palkkaa yksityisiä sotilas- ja turvallisuusyrityksiä NATOn puolesta. NSPOn missio on tuottaa reagoivaa, tuloksia tuottavaa ja kustannustehokasta logistiikkaa, operatiivista ja järjestelmätukea sekä -palveluita. Järjestön täytyy maksimoida NATOn asevoimien kyky ja joustavuus täyttää tehtävänsä (NATO, 2012). NSPO järjestää nämä toiminnot eri operaatioihin siten, kuin on sovittu NSPOn, Allied Joint Force Command Headquatersin (esikunnat Napolissa ja Brunssumissa) sekä Allied Command Operationin (SHAPE Monsissa) kesken. Joukkoja asettavat maat voivat liittyä näihin sopimuksiin, jos ne näkevät sen tarpeelliseksi (NATO, 2009). Vara-amiraali Jeff Fowler totesi: ’... urakoitsijoita ei pitäisi palkata turvallisuus- ja vartiointitehtäviin, tai edes vanginvartioiksi taistelualueilla. (Aseelliset turvavartiot) tulisi rajoittaa asianmukaisiin tukitehtäviin ja niille maantieteellisille alueille, joilla lait pätevät. Epäsuoran sodankäynnin ympäristössä, jossa siviiliväestön yhteistyö on välttämätöntä, tämä rajoitus on eettisesti ja strategisesti tarpeellinen (Tierney, 2010). Yksityisten sotilas- ja turvallisuusyritysten käyttö todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa. Monet vatiot ovat vähentäneet sotilaallisia resurssejaan ja toimintoja on ulkoistettu. Monissa tapauksissa valtiot ovat haluttomia lähettämään henkilöstöään kansainvälisiin operaatioihin kustannussyistä ja toisaalta mahdollisten tappioiden pelosta. Yksityisiä urakoitsijoita on helpompi käyttää vaarallisilla alueilla ja joskus se on jopa ainoa realistinen vaihtoehto, kuten ISAF:in ja USA:n täydennyskuljetukset Pakistanin ja pohjoisen heimoalueen halki. Washington Post uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan urakoitsijoiden käytössä iso osa siihen varatuista varoista päätyi vastustajille, talebaneille ja muille alueellisille heimopäälliköille (’U.S. trucking funds reach Taliban, military-led investigation concludes’, Karen DeYoung, Washington Post). Urakoitsijalle työtarjousten ottaminen saattaa monasti olla välttämätöntä ja ainoa toimeentulomahdollisuus. Hän saattaa vaarantaa henkensä toimialueella. Miten suuri pitäsi siitä saatavan korvauksen olla, jotta se olisi eettisesti perusteltavissa, vai voiko sellaista sum- Urakoitsijoiden käytön tuleva kehitys NATO-operaatioiden logististen sopimusten suunnittelun ja hallinnoinnin arviointi ja tuleva kehittäminen on esitetty Senior NATO Logisticians (SNLC) konferenssissa 2010. Tärkeimmät johtopäätökset olivat, että ’urakoitsijoiden tuki tulisi liittyä kaikkiin operaatioihin’ ja ’monikansallisiin logistisiin urakkaratkaisuihin tulisi pyrkiä koska ne tarjoavat sellaisia etuja kuin suuruusluokkaan perustuvaa kustannushyötyä, tulos- ja kustannustehokkuutta ja ne vähentävät keskinäistä kilpailua rajallisista resursseista’ (SNLC, 2010). 16 Blackwater turvallisuusyhtiön MD-530F helikopteri Bagdadissa 2004 (Wikipedia) maa edes määritellä? Joka tapauksessa hinnan kilpailuttaminen erittäin pieneksi, kuten eräille kolmansien valtioiden urakoitsijoille on käynyt, on eettisesti hyvin arveluttavaa. Jokaisella kansalaisella on kuitenkin oikeus perustaa yritys haluamiaan toimintoja varten, kunhan ei riko lakeja. Urakointipalveluiden kysyntä tuntuu olevan kasvussa eri kriisipesäkkeissä. Tilanne vaatiii parempaa kansainvälistä sääntelyä, jotta sopimusten toinen osapuoli ei jäisi liian turvattomaan asemaan. Asevoimat Käytetyt lähteet Cameron, Lindsey. 2006. International Commitee of the Red Cross. www.icrc. org. [Online] September 2006. [Cited: 13 March 2014.] http://www.icrc.org/ eng/assets/files/other/irrc_863_cameron.pdf. Carmola, Kateri. 2010. Private Security Contractors and New Wars: Risk, Law, and Ethics. London : Routledge, Taylor and Francis group, 2010. Dianatnejad, Shideh. 2013. America’s 33 Dollar Mercenaries. Press TV, Iranian international news network, 2013. Dr. Camacho, P.R. 2008. Private Contractors - Private Military Corporations Danger across the Arc of Instability. [Online] 9-10 April 2008. [Cited: 17 October 2013.] http:// w w w. s m c m . e d u / d e m o c r a c y / _ a s s ets/_documents/c amacho%20-%20article%20private%20contractors.pdf. Dr. Cusumano, Eugenio. 2013. War by contract? The scope, drivers and implications of military privatisation. Tartu : s.n., 2013. Faite, Alexandre. 2008. International Committee of the Red Cross. [Online] 2008. [Cited: 17 October 2013.] http:// www.icrc.org/eng/assets/files/o ther/ pmc-article-a-faite.pdf. Feith, David. 2014. The Wall Street Journal. www.europe.wsj.com. [Online] 24 January 2014. [Cited: 1 February 2014.] http://online.wsj.com/news/ar ticles/S B100014240527023034650045 79324650302912522?mod=trending_ now_5. Gert, Bernard. 2012. The Definition of Morality. The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Fall 2012 Edition). [Online] 5 August 2012. [Cited: 1 January 2014.] http://plato.stanford.edu/archives/ fall2012/entries/morality-definition. Hammes, T.X. 2010. Private Contractors in Conflict Zones: The Good, the Bad, and the Strategic Impact. [Online] November 2010. [Cited: 16 October 2013.] http://psm.du.edu/media/documents/reports_and_stats/think_tanks/ inss_hammes-private-contractors.pdf. Hansen, Joseph C. 2011. Private Security Monitor. http://psm.du.edu. [Online] 2011. [Cited: 13 March 2014.] http:// psm.du.edu/media/documents/r elated_ resources/article_h_hansen.pdf. IDMC. 2011. The Internal Displacement Monitoring Centre (IDMC). www. internal-displacement.org. [Online] 09 May 2011. [Cited: 14 December 2013.] h tt p : / / w w w. i n t e r n a l - d i s p l a c e m e n t . Yksityiset urakoitsijat Kaupalliset yritykset Kv-org. / ei-valtiolliset organisaatiot Organisaatiot, jotka palkkaavat yksityisiä urakoitsijoita (sisältää myös YK:n, NATO:n ja EU:n). org/8025708F004BE3B1/ (httpInfoFiles)/ C7ACFD1B44DC12EDC12578CC00339 B2B/$file/libya_ocha_3w_9may2011.pdf. Lilly, Damian. 2000. Peace Palace Library. www.peacepalacelibrary. nl. [Online] 2000. [Cited: 1 February 2014.] http://www.peacepalacelibrary.nl/ ebooks/files/UNIDIR_pdf-art135.pdf. Melzer, Nils. 2010. International Committee of the Red Cross. www.icrc.org. [Online] 17 May 2010. [Cited: 13 March 2014.] http://www.icrc.org/eng/a ssets/ files/other/icrc-002-0990.pdf. NATO. 2009. Logistics Support Agreement between Supreme Headquarters Allied Power Europe and JFC HQ Brunsum and the NAMSA for the integrated logistic support services for Kabul international airport (KAIA) operations at KAIA, Afghanistan. s.l. : NATO Maintennance and Supply Agency, 2009. —. 2012. NATO Support Organization. www.nspa.nato.in. [Online] June 2012. [Cited: 3 January 2014.] http://www. nspa.nato.int/en/NSPO/nspo.htm. Quigly, Richard M. 2009. Military Contractors: Legal Status, Oversight and Security. New York : Nova Science Publishers, Inc., 2009. Schwartz, Moshe and Swain, Joyprada. 2011. Department of Defense Contractors in Afghanistan and Iraq: Background and Analysis. [Online] 13 May 2011. [Cited: 17 October 2013.] http:// www.fas.org/sgp/crs/natsec/R40764. pdf. Singer, Peter Warren. 2003. Corporate Warriors: the Rise of the Privatized Military Industry. New York : Cornell University Press, 2003. SNLC. 2010. Assesment and the way ahead for the planning and management of logistics contracting for NATO operations. s.l. : Euro Atlantic Partnership Council, 2010. Tierney, John F. 2010. CBS News. www.cbsnews.com. [Online] June 2010. [Cited: 16 October 2013.] http:// www.cbsnews.com/htdocs/pdf/H NT_ Report.pdf. —. 2010. Warlord, Inc.: Extortion and Corruption Along the U.S. Supply Chain in Afghanistan. [Online] June 2010. [Cited: 16 October 2013.] http:// w ww. cbsnews.com/htdocs/pdf/HNT_Report. pdf. UN. 1977. Additional Protocol I to the Geneva Convention. [Online] 08 June 1977. [Cited: 08 December 2013.] http://cil.nus.edu.sg/rp/il/pdf/1977%20 Protocol(I) %20Additional%20To%20 G e n eva % 2 0 C o nv % 2 0 Re l a t i n g % 2 0 To % 2 0 P r o t e c t i o n % 2 0 O f % 2 0 V i c tims%20Of%20Intl%20Conflicts-pdf. pdf. —. 1977. Additional Protocol II to the Geneva Convention. [Online] 8 June 1977. [Cited: 8 December 2013.] http:// cil.nus.edu.sg/rp/il/pdf/1977%20P rotocol%20II%20Additional%20to%20 the%20Geneva%20Conventions%20 of%2012%20August%201949-pdf.pdf. —. 2008. Civil-Military Guidelines & Reference for Complex Emergencies. [Online] 2008. [Cited: 7 December 2013.] https://docs.unocha.org/sites/ dms/D ocuments/ENGLISH%20VERSION%20Guidelines%20for%20Complex%20Emergencies.pdf. UN Department of Safety and Security. 2012. UN Human Rights. www. ohchr.org. [Online] 8 November 2012. [Cited: 3 January 2014.] http://www. ohchr.org/Documents/Issues/Mercenaries/WG/StudyPMSC/GuidelinesOnUseOfArmedSecurityServices.pdf. 17 Huolto taistelee ja tukee Artikkeli esittelee maavoimien reserviupseerikurssin huoltolinjan koulutuksen toteutusta reserviupseerikursseilla 242–244. Huollon reserviupseerien koulutus haluttiin saada muiden aselajien kanssa samalle tasolle, joten vuonna 2012 tehtiin päätös huoltolinjan perustamisesta osaksi maavoimien reserviupseerikurssia. Ennen huoltolinjan perustamista, suurin osa huollon reserviupseereista oli suorittanut reserviupseeritutkinnon jollakin Ru-kurssin linjalla ja saanut huollon eriytyvän koulutuksen omalla kokelaskaudellaan Hämeen Rykmentissä suoritetulla huollon kokelaskurssilla. Uudistuksen ansiosta huoltolinjan suorittaneet upseerikokelaat saavat nykyään huollon opetuksen jo reserviupseerikurssin aikana ja pääsevät olemaan heti E-kauden alusta asti oman toimialajoukkueensa mukana. Muutoksen ansiosta myös allekirjoittanut siirtyi vuoden 2012 lokakuussa Karjalan Prikaatista Reserviupseerikouluun valmistelemaan huoltolinjan koulutuksen aloittamista keväällä 2013. Koulutuksen suunnittelussa painopiste luo- 18 tiin siihen, että huollon reserviupseerit ovat ennen kaikkea taistelun johtajia. Toinen tärkeä linjaus tehtiin siihen, että huoltolinjalle tullaan ensisijaisesti valitsemaan upseerioppilaita, jotka tullaan sijoittamaan huoltokomppanioiden toimialajoukkueiden johtajiksi. Huollon koulutuksen viitekehykseksi muodostui siis Huoltokomppania 2015, koska suurin osa huoltolinjan oppilaista tulee kyseistä organisaatiota (tai vast.) kouluttavista joukko-osastoista (KaiPr, KarPr, PorPr, PsPr, HämR). Ensimmäinen huoltolinja pilotoitiin reserviupseerikurssilla 242 19.4.– 25.7.2013. Ru-kurssilta 242 huoltolinjalta valmistui 32 ja kurssilta 243 yhteensä 35 huollon upseerikokelasta. Molemmilla kursseilla koulutus saatiin vietyä läpi hyvin suunnitelmien mukaisesti. Huoltolinjan koulutuksen painopiste on luotu hyvin taistelun johtamista tukevaksi, sillä aselajikoulutuksesta 70 % on ollut jalkaväkikoulutusta ja 30 % huollon eriytyvää koulutusta. Jalkaväkikoulutus on ollut yhtenäistä1.K:n jääkärilinjan kanssa. Huoltolinja onkin muodostanut taisteluharjoituksiin komppanian neljännen jääkärijoukkueen, joka on harjoitellut sekä puolustuksen että hyökkäyksen perusteet kurssin aikana. Jalkaväkikoulutuksessa on myös harjoi- myös reserviupseerikurssilla Kirjoittaja LTN Janne Posti palvelee Reserviupseerikoulussa Kohtaaminen kahden huoltolinjan kurssin välillä Karjalan Prikaatissa. Kurssilta 243 valmistunut ja HK:n tilanneupseerina toimiva upseerikokelas (uo Mononen) pitää tilanneselostuksen HK:n komentopaikalla kurssin 244 upseerioppilaille. 19 teltu yhteistoimintaa sekä tulenjohtajien että pioneerien kanssa. Suurin osa jalkaväkikoulutuksessa opetettavista asioista on kuitenkin sidottu huollon viitekehykseen, sillä esimerkiksi hyökkäyksen perusteiden opettaminen on samalla HK:n torjuntaosaston toiminnan harjoittelua ja väijytyksen toteutuksessa on samalla keskitytty huollon kuljetuksen suojaamiseen. Huollon koulutus on puolestaan jaettu kolmeen eri osa-alueeseen. Ensimmäiseksi on opetettu Huoltokomppania 2015 organisaatio. Tämä on tapahtunut sekä oppitunneilla, että maastossa tutustuen HämR:n YTH1-harjoitukseen asettaman huoltokomppanian toimintaan. Tähän mainittakoon, että HämR:n lakkautus ei tule poistamaan huoltokomppaniaan tutustumista, vaan kurssilla jatkossa tutustuminen toteutetaan vierailemalla Karjalan Prikaatissa, Karjalan Huoltopataljoonan harjoituksessa. HK:n organisaation opetuksessa on keskitytty tärkeimpään henkilöstöön, kalustoon ja suorituskykyyn. HK:n toimintaan tutustuminen on taas pyritty sitomaan joukkueen johtajan tarvitsemiin tietoihin eri toimialajoukkueista ja niiden toiminnasta. On ollut erittäin tärkeää, että oppilaat ovat nähneet huoltokomppanian kalustoa ja toimintaa käytännössä, sillä tutustuminen on avannut heidän silmiään esimerkiksi eri joukkueiden kaluston tilantarpeisiin ja henkilöstön käyttöön liittyen. Toinen osa-alue on joukkueen johtajan toi- 20 menpiteet osana HK:n toimintaa. Tämän osa-alueen koulutus on järjestetty sekä karttaharjoituksina, että käytännön ryhmittymisharjoituksena. Karttaharjoituksissa on suunniteltu huoltokomppanian ryhmityksiä sekä maastoon, osakseen rakennetulle alueelle että teollisuusalueelle. Käytännönharjoitus on puolestaan sisältänyt HK:n ryhmittymisen uudelle ryhmitysalueelle, jossa upseerioppilaat ovat päässeet toimimaan eri toimialajoukkueiden johtajina. Tämän harjoituksen jälkeen kaikille on muodostunut kuva HK:n tiedustelu- ja valmisteluosaston toiminnasta sekä pääosien marssista ja ryhmittymisestä. Huollon koulutuksen kolmas osa-alue on toimialakohtainen koulutus, jota on toteutettu oppitunteina ja muutamina käytännönharjoituksina. Aika ei tietenkään ole riittänyt kaiken opettamiseen, vaan koulutuksessa on pyritty keskittymään tiettyihin toimialojen erityispiirteisiin. Huollon osaaminen on lopulta testattu huollon aselajiopin kokeena, josta tulokset ovat olleen varsin hyviä. Palaute huoltolinjan koulutuksesta on ollut hyvää, sillä huoltolinjalta valmistuneet kokelaat ovat olleen varsin tyytyväisiä saamiinsa oppeihin, ja palaute joukko-osastojen suunnasta on myös ollut positiivista. Ja mikä tärkeintä, johtajakaudellaan nähdyt ja kuullut kokelaat ovat osoittaneet hyvää osaamista johtaessaan omia toimialajoukkueitaan. Tätä artikkelia kirjoittaessa käynnissä on Ru-kurssi 244, jossa huoltolinjan aloitusvahvuus oli 42 upseerioppilasta. Kurssi on puolessa välissä, ja se on edennyt hyvin opetussuunnitelman mukaan. Heinäkuun lopulla joukko-osastoihin siirtyy taas monta aselajistaan ylpeää upseerikokelasta. Allekirjoittanut itse siirtyy kurssin 244 jälkeen jatkamaan opintoja sotatieteiden maisterikurssi 5:lla, ja seuraajinani jatkavat ylil Olli Valtonen ja ltn Lauri Pitkänen. Ru-kurssilla 245 huoltolinja vaihtaa myös perusyksikköä, sillä RUK:n vuoden 2015 organisaatiomuutoksen yhteydessä huoltolinja siirretään 1. komppaniasta Esikunta- ja Viestikomppaniaan. Artikkelin loppuun on hyvä myös muistuttaa, että huollon kokelaskurssit eivät katoa mihinkään, vaan vuoden 2014 syksyllä vetovastuu siirtyy Hämeen Rykmentistä Reserviupseerikoululle. Entiset huoltopalvelu-, täydennys- ja kuljetusupseerikurssit tullaan yhdistämään yhdeksi huollon kokelaskurssiksi. Tällä kurssilla tullaan kouluttamaan ensisijaisesti eri aselajien huoltojoukkueiden (tai vast.) johtajia, joten kurssi tulee selkeyttämään entisestään huollon reserviupseereiden koulutusputkea. Kurssi 244 valmiina HK:n ryhmittymisharjoitusta varten. Joukkueen johtajan taistelusuunnitelman esittely maastolaatikolla Ru-kurssilla 244 21 Puolustusvoimien logistiikkalaitos – Mahdollistaja Puolustusvoimauudistus 2015 toimeenpanon valmistelut ovat kiivaimmillaan. Suunnittelijat eri organisaatioissa viimeistelevät uusia toimintamalleja ennen suurta muutosta. Osa uudistuksessa tehdyistä päätöksistä on jo ehditty toimeenpanemaan, kuten Pohjois-Karjalan prikaatin ja Kotkan rannikkopataljoonan lakkauttamiset viime vuoden lopussa. Puolustusvoimauudistuksessa ei pelkästään lakkauteta joukkoja. Useiden nykyisten joukko-osastojen yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi valmistellaan. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita Jääkäriprikaati ja Lapin ilmatorjuntarykmentti sekä Porin prikaati ja Tykistöprikaati. Vuoden 2015 alussa perustetaan myös uusia hallintoyksikköjä. Yksi tällainen on Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL) ja siihen kuuluvat seitsemän hallintoyksikköä. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustaminen voidaan nähdä olevan jatkoa pitkäaikaiselle logistiikka-alan kehittämiselle. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on toteutettu varikkokentän (25 kpl) yhdistäminen Puolustusvoimien materiaalilaitokseksi vuonna 1993 sekä maavoimien huollon toimintojen integrointi Maavoimien materiaalilaitokseksi vuonna 2008. Samanaikaisesti myös merivoimissa (2006) ja ilmavoimissa (2010) toteutetut materiaalilaitoksien perustamiset loivat edellytyksiä logistiikan keskitetylle kehittämiselle. Näiden muutoksien rinnalla toteutettiin myös monien toimintojen kumppanoittaminen, kuten asevelvollisten erikoissairaanhoidon ulkoistaminen julkiseen terveydenhuoltoon ja sotilassairaalaverkoston lakkauttaminen, kunnossapidon siirtäminen Millog Oy:lle ja ruokahuollon palveluiden siirrot nykyiselle Leijona Catering Oy:lle. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ideointi aloitettiin jo vuonna 2009 ja varsinainen suunnittelu puolustusvoimauudistuksen osana vuoden 2011 syksyllä. Vuonna 2012 suunnittelua tehtiin laaja-alaisen valmistelijajoukon toimesta ns. oto-työnä. Tällöin suunnittelun painopiste oli tunnistaa kohteita, joita tulisi erityisesti kehittää. Valmistelua jäntevöitettiin perustamalla vuoden 2012 marraskuussa päätoiminen suun- 22 Everstiluutnantti Mikko Taussi Pääesikunnan logistiikkaosasto Logistiikkalaitoksen runko ww w.p uolu stu svo ima t.fi nittelur yhmä, johon määrättiin suunnittelijoita kaikista puolustushaaroista sekä Pääesikunnasta ja sen alaisista laitoksista. Suunnitteluryhmä muuttui Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen rungoksi syyskuussa 2013. Runkokokoonpanotoiminnalle on ominaista, että suunnitteluhenkilöstö toimii tavoiteorganisaation mukaisissa kokoonpanoissa aiemman toimialajaon sijaan. Runko on osa Pääesikunnan logistiikkaosastoa ja työskentelee logistiikkapäällikön alaisuudessa. Laitoksen suunnittelijat työskentelevät pääosin Tampereella Logistiikkalaitoksen esikunnan tulevissa tiloissa. Ma h Puo lus tu Logistiikkalaitos keskittää logistiikkaa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toiminnan päämääränä on kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä luoda edellytykset suorituskykyjen rakentamiselle ja käytölle. Puolustusvoimien logistiikkalaitos muodostetaan nykyisistä maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien materiaalilaitoksista, Sotilaslääketieteen keskuksesta ja Hämeen rykmentin Huoltokoulusta sekä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen osista. Lisäksi eräitä puolustushaaraesikuntien huollon tehtäviä siirretään logistiikkalaitokseen. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen organisaation muodostavat Logistiikkalaitoksen esikunta, Järjestelmäkeskus, kolme logistiikkarykmenttiä, Räjähdekeskus ja Sotilaslääketieteen keskus, jotka ovat laitoksen hallintoyksiköitä. Logistiikkakoulu on laitoksen esikunnan alainen joukkoyksikkö. Palkattua henkilöstöä laitoksessa tulee olemaan noin 2350. hdo llista ja usv oim ien log isti ikk ala itos Asiakasrajapinnassa logistiikka-rykmentit ja Sotilaslääketieteen keskus Logistiikk a laitos ylläpitää ja palauttaa j o u k ko j e n , henkilöstön ja järjestelmien toimintakyvyn sekä materiaalin käytt ö ke l p o i s u u d e n . Logistiikkalaitos on p u o l u s tu s vo i m i e n materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, terveydenhuollon järjestämisestä, ympäristöasioista ja tilahallinnasta vastaava Pääesikunnan alainen tulosyksikkö. Logistiikkalaitos tukee puolustusvoimien joukkoja samanlaisin periaattein niin kansallisessa kuin kansainvälisessä toimintaympäristössä rauhan ja sodan aikana. Logistiikan järjestelyjen toimintamalli perustuu jatkossa järjestelmään, missä kolme logistiikkar ykmenttiä toimii tuettavien hallintoyksiköiden rajapinnassa palvelutarpeita kartoittaen sekä palveluja järjestäen ja tuottaen. Kunnossapidon järjestelyjen johtaminen keskitetään nykyisestä huoltorykmenttimallista poiketen perustettavaan Järjestelmäkeskukseen. Tuettavat joukot saavat tarvitsemansa tuen vuosisuunnittelun perusteella laadittujen sopimusten ja toiminnan aikaisten tilausten kautta. Logistiikkarykmenttien keskeinen tehtävä normaalioloissa on varastoida sotavarustusta ja valmistautua sen hajauttamiseen valmiutta kohotettaessa. Samalla normaaliolojen tukeutumisjärjestelmä laajennetaan sodan ajan vaatimuksien mukaiseksi perustamalla logistiikan joukkoja ja käynnistämällä rauhan aikana valmisteltu paikallinen tukeutuminen elinkeinoelämään, josta esimerkkeinä voidaan mainita linnoittamismateriaalituotanto ja suurempien autokorjaamoiden toteuttama kunnossapitotoiminta. Logistiikkarykmenttien sijainnista ja organisaatioista johtuen niillä voi olla myös erityisiä tehtäviä, kuten 2. Logistiikkarykmentin toiminnassa korostuva meripuolustuksen ja 3. Logistiikkarykmentin ilmapuolustuksen tukeminen. Logistiikkarykmenttien esikunnat sijoitetaan Kouvolaan, Turkuun ja Jyväskylään. Sotilaslääketieteen keskus on myös merkittävä asiakasrajapintatoimija, koska sen terveysasemia on kaikissa varuskunnissamme. Sotilaslääketieteen keskus järjestää puolustusvoimien lääkintähuollon, ympäristöterveydenhuollon ja erityisterveydenhuollon palvelut. Poikkeusoloissa se tukee puolustusvoimien joukkoja kenttälääkinnän järjestämisessä. Lisäksi se vastaa lääkintämateriaali-, lääke- ja sairaalatarvike- sekä ympäristöterveydenhuollon materiaalilogistiikasta puolustusvoimissa. Sotilaslääketieteen keskus toimii lisäksi sotilaslääketieteen, ilmailulääketieteen, sukelluslääketieteen, kenttälääkinnän sekä suojelulääketieteen (CBRN) tutkimus- ja asiantuntijayksikkönä. Sotilaslääketieteen keskuksen esikunta sijoitetaan Riihimäelle. Logistiikkalaitos valmistelee ja sopii myös tuettaville hallintoyksiköille palveluja antavien kumppanien toiminnan. Kumppaneista voidaan mainita esimerkiksi Leijona Catering Oy, Sotilaskotiliitto ry, Millog Oy, Patria Oy, Senaattikiinteistöt Oy sekä Puolustushallinnon rakennuslaitos. Yhteistoiminnan onnistuminen näiden kanssa vaikuttaa merkittävästi käsitykseen logistiikkalaitoksen kyvystä toteuttaa tehtäväänsä. Järjestelmäkeskus ja Räjähdekeskus luovat materiaalisen valmiuden Yksi logistiikkajärjestelmän keskeisistä muutoksista on Järjestelmäkeskuksen perustaminen. Järjestelmäkeskuksen päätehtävä on puolustusmateriaalin elinjaksonhallinta. Elinjaksovastuu ja -tehtävät siirtyvät puolustushaaraesikunnista, materiaalilaitoksista ja nykyisistä huoltorykmenteistä pienin eroavaisuuksin puolustushaarojen aiempien käytäntöjen johdosta, mutta tavoitteena on yhtenäistää mallit toiminnan ensimmäisinä vuosina. Elinjakson hallinnan keskeisiä vaiheita ovat materiaalisen suorituskyvyn rakentaminen, materiaalin ylläpidon ja kunnossapidon sekä materiaalista luopumisen käytännön toimenpiteiden ohjaus. Järjestelmäkeskus ja logistiikkalaitoksen esikunta toteuttavat yhdessä puolustusmateriaalihankinnat. Järjestelmäkeskuksen johto-osat sijoittuvat Tampereelle. Puolustusvoimauudistuksessa säilytetään poikkeusolojen vaatimuksien mukaisesti kriittinen osaaminen puolustusvoimilla. Yksi merkittävä osa-alue on räjähdetuotanto. Nykyisin Maavoimien materiaalilaitokseen kuuluva Räjähdekeskus liitetään sellaisenaan logistiikkalaitokseen. Räjähdekeskus on tuotantolaitos, joka varmistaa puolustusvoimien räjähdemateriaalin ja ampumateknistä omavaraisuutta. Se tuottaa räjähteitä, kunnossapitää niitä, poistaa räjähteitä käytöstä sekä järjestää räjähteiden koetoimintaa. Räjähdekeskuksen johto-osat sijaitsevat Ähtärissä. Logistiikan järjestelyjä johdetaan esikunnasta Logistiikkalaitoksen esikunnan tärkeimmät tehtävät on laitoksen johtajan johtoesikuntana vastata laitoksen operatiivisesta valmiudesta, johtaa logistiikan järjestelyt sekä toteuttaa puolustusvoimien hankintojen kaupallinen valmistelu. Esikunta vastaa myös puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään liittyvien kumppanuuksien hallinnasta. Esikunta järjestää logistiikkalaitoksen hallinnon, johtaa henkilöstön osaamisen hallintaa 23 ja kehittämistä sekä toteuttaa yhteisten resurssien allokoinnin. Logistiikkalaitoksen esikunta vastaa logistiikkalaitoksen osalta kemikaali- ja kemikaaliturvallisuuslakien ja ympäristönsuojelulain tarkoittamista toiminnanharjoittajalle kuuluvista tehtävistä sekä maankäyttö- ja rakennuslain määrittämistä tehtävistä puolustusvoimissa. Logistiikkalaitoksen esikunta sijoittuu Tampereelle. Koulutus ja tutkimus keskitetään Logistiikkakouluun Esikunnan alainen Logistiikkakoulu antaa upseerikoulutuksen tutkintoihin sisältyvää ja puolustushaarojen tarpeisiin perustuvaa logistiikan opetusta, toteuttaa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän kehittämiseen tähtäävää operatiivisen ja taktisen tason tutkimustoimintaa sekä tuottaa logistiikan ohjesääntöjä ja oppaita. Palkatun henkilöstön perus- ja täydennyskoulutus toimeenpannaan käs- sa yhteyksissä siitä, mitä materiaalin omistajuus tarkoittaa. Keskustelu ei ole täysin uutta, sillä samanlaista vuoropuhelua käytiin maavoimien huoltojärjestelmän uudistuksessa vuoden 2008 alussa. Materiaalin omistajuus siitä seuraavine vastuineen on yksi keskeinen osa logistiikan järjestelyjä. Logistiikkalaitoksen asema materiaalin omistajana ei millään tavoin kiistä pääesikunnan ja puolustushaarojen johtavaa asemaa sotavarusteiden kehittämisessä, niiden käyttöperiaatteiden määrittelyssä sekä materiaalin varsinaisessa käytössä normaalioloissa tai sodan aikana. Logistiikkalaitos kohdentaa keskitetysti sotavarusteet rauhan ajan joukko-osastoille ja puolustusvoimien sodan ajan joukoille Pääesikunnan ja puolustushaarojen antamin perustein. Määrällisen tarpeen tyydyttämisen lisäksi on tärkeää, että käyttäjä voi luottaa materiaalin tarkoituksenmukaisuuteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen. Asevelvollisten koulutustapahtuma voi olla mielekäs vain, jos ta luotaessa ja ylläpidettäessä otetaan laaja-alaisesti huomioon materiaalin mahdolliset riskit niin käyttäjille itselleen ja niiden vaikutuspiirissä oleville ihmisille kuin omaisuudelle. Myös käytön ja kunnossapidon vaikutukset ympäristöön otetaan huomioon. Käyttöturvallisuuden luomisessa keskeinen rooli on Järjestelmäkeskuksella. Sen eri osastot ovat erikoistuneet laaja-alaisesti vastuualueidensa järjestelmiin, varusteisiin ja materiaaliin sekä niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. Järjestelmäkeskus ottaa huomioon materiaalihankintojen valmisteluvaiheessa lainsäädännön vaatimukset ja soveltamisalat. Järjestelmäkeskus määrittää perusteet materiaalin turvalliselle käytölle niiltä osin, kun lainsäädäntö ei puolustusvoimien toiminnan erityispiirteiden ja sotavarusteiden osalta aseta turvallisuusvaatimuksia. Hankintojen toteutusvaiheessa logistiikkalaitos testaa sotavarusteiden toimivuuden ja käyttöturvallisuuden, josta se antaa suorituskykyvastuulliselle puolustushaaralle Helikoptereista on käytössä vain tarpeellinen määrä kerrallaan (Kuva. Ilmavoimat). ketyiltä osin yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun sekä puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulujen kanssa. Logistiikkakoulu antaa kenttälääkinnän reserviupseerikoulutusta yhteistyössä Maasotakoulun kanssa. Logistiikkakoulu sijoitetaan Riihimäelle. Logistiikkalaitoksesta materiaalin omistaja Puolustusvoimauudistukseen laadittu toimintakäsikirja määrittelee, että logistiikkalaitos omistaa puolustusvoimien sotavarustuksen. Uudistusta toimeenpantaessa onkin keskusteltu useis- 24 materiaali tukee ammattitaitoisten kouluttajien johtamien harjoituksien tavoitteita. Vähätellä ei sovi myöskään materiaalin toimintavarmuuden vaikutusta iskuportaan rynnäkön onnistumiseen sodan melskeissä. Logistiikkalaitos vastaa siitä, että sen luovuttamat sotavarusteet ovat toimivia ja käyttöturvallisia. Logistiikkalaitos seuraa ja kerää kokemuksia käytön aikana sotavarusteista saaduista havainnoista. Mikäli niiden toimivuus ja käyttöturvallisuus eivät vastaa asetettuja vaatimuksia, logistiikkalaitos ryhtyy toimenpiteisiin materiaalin kunnon palauttamiseksi määritettyyn tasoon. Käyttöturvallisuut- vakuudeksi teknisen hyväksynnän sekä määrittää sotavarusteen ominaisuuksista johtuvat käyttöohjeet ja -rajoitukset. Näiden vahvistuslausumien perusteella suorituskykyvastuullinen puolustushaara hyväksyy järjestelmät ja sotavarusteet käyttöön. Sotavarusteiden käyttöä varten annetaan myös ohjeistus siitä, kuinka sotavarusteita tulisi käyttää oikein, jotta ne säilyisivät mahdollisimman hyvin käyttökuntoisina niille suunnitellun elinjakson ajan. Käyttäjän vastuuntuntoinen asenne ja huolellinen materiaalin käyttö ovat keskeisiä tekijöitä sotavarusteiden kunnon säilymisessä. Päivän parhaita hetkiä. Leijona Catering on ruokapalvelun erikoisosaaja ja puolustusvoimien strateginen kumppani. Huolehdimme ravitsevan ja herkullisen aterian sinne, missä sitä tarvitaan. Parhaiden makuhetkien tuoksu kantautuu keittiöistämme joka päivä kaikkialla Suomessa. www.leijonacatering.fi Logistiikkalaitos kehittää lisäksi sotavarusteiden suorituskykyä osajärjestelmien ja teknologioiden kehittymisen myötä. Sotavarusteiden käytön aikana havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin reagoidaan välittömästi. Järjestelmäkeskus yhdessä suorituskykyvastuullisen kanssa voi antaa materiaaliin ja toimintaan kohdistuvia käyttörajoitteita, materiaalin tarkastus- ja korjausmääräyksiä tai asettamalla materiaali käyttökieltoon ja määräämällä ne evakuoitavaksi tarkoituksenmukaiseen korjaukseen. Materiaaliturvallisuuden huolehtimisvastuu säilyy koko elinjakson ajan logistiikkalaitoksella. Käytön päätyttyä logistiikkalaitos vastaa sotavarusteiden asianmukaisesta jälkikäsittelystä myymällä, purkamalla ja uusiokäyttämällä tai hävittämällä materiaali. Logistiikkalaitos paljon vartijana Nykyisten normien mukaan omaisuus kohdennetaan omaisuuslaskennassa sille hallintoyksikölle, jonka materiaalikirjanpidossa materiaali on. Tästä huolimatta materiaali on kirjattu vain puolustusvoimien taseeseen, sillä hallintoyksikkökohtaisia tilinpäätöksiä ei ole tehty. Puolustusvoimien omaisuusluokkia ovat käyttöomaisuus, vaihto- ja rahoitusomaisuus sekä maanpuolustuskalusto. Kaksi ensimmäistä näkyvät puolustusvoimien taseessa ollen julkista tietoa, mutta maanpuolustuskalusto on sen ulkopuolella. Maanpuolustuskalustoa hallitaan silti samoin periaattein. Maanpuolustuskalustoon kuuluvat tavarat, jotka ovat pääasiallisesti tarkoitettu sotilaalliseen käyttöön, kuten aseet ja ampumatarvikkeet. Joissain yhteyksissä on arvioitu, että maanpuolustuskaluston uushankinta-arvo olisi noin 20 miljardia euroa. Logistiikkalaitoksen perustamisen myötä materiaalin omistajuus siirtyy logistiikkalaitokselle. Omaisuuskirjanpidon ratkaisut ja vastuutahot eivät kuitenkaan ole vielä täysin ratkenneet puolustusvoimauudistuksessa. Omaisuuskirjanpidon keskittäminen Logistiikkalaitoksen esikuntaan vaikuttaa olevan toimivin ratkaisu. Järjestelmäkeskus toimisi esikunnan asiantuntijana materiaalin elinjakson hallinnassa ja poistolaskennassa. Puolustusvoimien palvelukeskus tukee logistiikkalaitosta omaisuuskirjanpidon toteutuksessa laatimalla puolustusvoimien tilinpäätöksen. Toimintojen keskittäminen mahdollistaa parhaan tilannekuvan muodostamisen puolustusvoimien johdon käyttöön. Keskitetyllä omistajuudella kyetään parhaiten varmistamaan se, että sotavarusteita käytetään ja ylläpidetään lainsäädäntömme mukaisesti mahdollisimman tuottavalla tavalla. Puolustusvoimien toiminta ja omaisuuden käyttötarkoitus huomioiden tuo tuottavuusvaade täyttynee, kun materiaalista huolehditaan esimerkiksi taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Taloudellinen materiaalin käyttö tarkoittaa muun muassa sitä, että käytös- 26 Materiaalin on oltava turvallista käsitellä (Kuva. Merivoimat). sä on vain kulloinkin koulutuksessa ja valmiudessa tarvittava osa sotavarusteista. Turhaa käyttöä sekä kulumista ja rikkoutumista pyritään välttämään. Käyttämätön osa materiaalista tulee vastaavasti varastoida niin, että varastoimisjaksojen aikana materiaali säilyy käyttövalmiina mahdollisimman alkuperäisessä tai varastoonpanon aikaisessa kunnossa. Kustannustehokkuus on painopisteessä, kun tehdään materiaalin elinjakson eri vaiheissa tarvittavia toimenpiteitä. Näissä noudatetaan yleisiä liiketalouden periaatteita, kuten pyritään keskitettyyn toimintaan, poistamaan päällekkäisyyksiä sekä tekemään kerralla suuria toimenpidesarjoja. Mahdollistaja Logistiikkalaitoksen perustamisella selkeytetään puolustusvoimien hallintotasojen rooleja niin, että logistiikan operatiivisen johtamisen tehtävät keskitetään pääesikuntaan ja puolustushaaraesikuntiin ja logistiikan järjestelyjen johtaminen keskitetään logistiikkalaitokseen. Puolustushaarat vastaavat jatkossa silti taistelujärjestelmänsä huollosta ja huollon sodan ajan joukkojen koulutuksesta. Logistiikan palvelut toimitetaan puolustushaarojen ja Pääesikunnan alaisten laitosten määrittämien vaatimuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Poikkeusolojen asettamat valmiusvaatimukset otetaan huomioon logistiikkalaitoksen suunnittelussa. Normaaliolojen järjestelmä rakennetaan siten, että logistiikkajärjestelmän valmiutta voidaan kohottaa perusrakenteita ja johtosuhteita muuttamatta. Poikkeusolojen logistiikkajärjestelmään vaikuttavat tarveprofiilin muuttumisen ohella tilaaja- ja toimittajakentän laajeneminen taistelu- ja kenttähuoltojoukkojen perustamisen myötä. Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet edellyttävät myös logistiikan osalta radikaaleja tuottavuuden parantamiseen tähtääviä muutoksia ja organisointia. Kustannustehokkuuden parantamiseksi asetettiin 25 miljoonan säästötavoite, mikä on pääosin aikaansaatu tarkistamalla logistiikka-alan organisaatioita ja vähentämällä niistä noin 600 henkilötyövuotta. Toiminnan valmisteluvaiheessa ei ole vielä kyetty hahmottamaan, mahdollistaisivatko uudet logistiikan prosessit henkilöresurssin kohdentamisen eri tavalla. Tällainen tarkastelu tultaneen toteuttamaan toiminnan käynnistyttyä. Rinnan logistiikkalaitoksen henkilöstökokoonpanojen kanssa tulee luonnollisesti tarkastella myös tuettavien joukkojen kokoonpanoja, jottei yksipuolisesti vähentämällä aiheuteta ongelmia toisaalla. Logistiikkalaitoksen toiminnan alkuvaiheen rahoitus tulee määräytymään puolustushaarojen nykyisen käytön perusteella. Eri laskelmissa on toistuvasti päädytty, puolustusmateriaalihankintarahat mukaan lukien, yli miljardin euron summaan vuosittain. Laskuharjoituksia jatketaan edelleen, jotta logistiikkalaitoksella on kunnolliset edellytykset tukea joukkoja. Toimintojen ja rahoituksen keskittämisellä, joista suurimpina voidaan mainita esimerkiksi kiinteistösopimus (250 M€), kunnossapidon kokonaisuus (330 M€) ja polttoainehankinnat (60 M€), arvioidaan saavutettavan parempi kustannushallinta, hallinnollisen työn vähentäminen sekä mahdollisten säästöjen helpompi uudelleenkohdentaminen. Puolustushallinnon rahoitustilanteen paranemisesta ei ole merkkejä, joten kaikkien tulee jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota kulukuriin. Logistiikkalaitoksen ollessa suurin rahoituksen käyttäjä on sillä näin ollen myös suurin mahdollisuus – ja vastuukin. Logistiikkalaitos kantaa yhteiskuntavastuunsa ensisijaisesti veronmaksajillemme. Heidän on oltava luottavaisia siihen, että hankittu sotavarustus pidetään toimintakykyisenä suunnitellun elinjakson ajan ja että se on otettavissa suorituskykyisenä käyttöön kriisin aikana. Kestävää kehitystä elinjakson alusta loppuun. Edistyksellistä osaamista valmistuksesta varastointiin. Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie 30 33100 TAMPERE Puh. 020 469 7000 www.millog.fi Uusi tutkimuslaitos luo uusia mahdollisuuksia myös logistiikan ja kriisinsiedon tutkimukseen Puolustusvoimien tutkimuslaitos (PVTUTKL) perustettiin vuoden 2014 alussa. Tutkimuslaitos on Pääesikunnan alainen sotilaslaitos, joka tuottaa asiakaslähtöisesti puolustusvoimien tarvitsemat vaativat tutkimus-, kehittämis-, testaus- ja evaluaatiopalvelut. Laitoksen perustaminen sisältyy puolustusvoimauudistukseen, jossa tutkimus- ja kehittämiskenttä on organisoitu uudestaan entistä kustannustehokkaammaksi ja selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Laitoksen henkilöstö on sijoitettu Tuusulaan, Riihimäelle, Ylöjärvelle ja Turkuun. Tässä artikkelissa esitellään tutkimuslaitoksen rooli uudistuvassa puolustustutkimuksen kentässä. Kokonaisvaltainen puolustustutkimus: asiantuntemus, tietopohja ja yhteistyö Puolustusvoimien tutkimuslaitos tuottaa monialaisesti puolustusvoimien tarvitsemia vaativia tutkimus-, kehittämis-, testaus- ja evaluointi-, asiantuntija-, ja opetuspalveluita, sekä harjoittaa koetoimintaa. Tutkimuslaitoksen kokonaisvaltainen tutkimus ja resurssipohja mahdollistavat sotataitoon ja käyttöperiaatteisiin, materiaaliin ja teknologiaan sekä toimintakykyyn liittyvän tutkimusja kehittämistoiminnan yhdistämisen ja koordinoinnin. Tutkimuslaitos on asiantuntijaorganisaatio, joka tutkimus-, kehittämis- ja teknologiavastuidensa mukaisesti luo ja kokoaa syvällistä tietoa normaali- ja poikkeusoloissa suorituskykyjen suunnittelun ja kehittämisen, rakentamisen ja ylläpidon sekä käytön tarpeisiin. Laitoksen päätehtävä on luoda korkeatasoinen tietopohja puolustusjärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä, suorituskykyjen rakentamista sekä suorituskykyjen käyttöä koskevalle päätöksenteolle. 28 Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen organisaatio.Yhdistämällä eri teknologioiden, strategian ja operaatiotaidon sekä käyttäytymistieteen tutkimusta, voidaan suorituskykyjen kehittämistä, käyttöä ja suunnittelua tukea kokonaisvaltaisesti. Osastot ovat organisoitu tutkimusaloiksi, joilla on erinomaiset edellytykset yhteistoimintaan sekä laitoksen sisällä että tutkimusalan verkostoissa. Uusi ja vanha kohtaavat uudessa laitoksessa Tutkimuskentän muutos alkoi jo 2007 alkaneista selvitystehtävistä sekä vuoden 2009 käynnistyneistä Turvallisuusja puolustuspoliittiseen selontekoon perustuvista selvitystehtävistä, jotka sisällytettiin myöhemmin Puolustusvoimauudistukseen. Uudistuksessa PVTUTKL:een siirtyi osaamista ja tehtäviä lakkautettavista ja uudelleen organisoiduista puolustushaaroista ja laitok- sista. Siirtyneet tehtävät organisoitiin uuteen tilanteeseen sopivalla tavalla. Lakkautetut organisaatiot kuten Puolustusvoimien teknillinen tutkimuskeskus (PVTT), Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteiden laitos (KÄYTTL), Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus (VPKK) ja Merivoimien tutkimuslaitos (MERIVTL) luovuttivat runsaasti osaamista erityisesti uudelle laitokselle, joka muodostaa vahvan perustan laitoksen toiminnalle uudistetussa T&K.-kentässä. Kokoonpano Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen organisaatioon kuuluvat johto, esikunta, tutkimussuunnitteluyksikkö sekä viisi eri osastoa, jotka ovat jaettu tutkimusaloihin ja tutkimusryhmiin sekä osastoa tai koko laitosta palveleviin laboratorioihin. Johtaminen ja hallinto. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja vastaa laitoksesta apunaan tutkimusjohtaja ja esikuntapäällikkö. Tutkimusjohtaja vastaa laitoksen tutkimustoiminnasta ja esikuntapäällikkö hallinnosta sekä tur- ja operatiivisen suunnittelun tutkimuksellisesta tietoperustasta ja luomaan edellytyksiä puolustusjärjestelmän pitkän aikavälin kehittämiselle. Tehtävänä on Puolustusvoimien sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön strateginen analyysi, strategisten kehittämisvaihtoehtojen tarkastelu sekä operatiivisten toimintaperiaatteiden kehittäminen kaikkiin puolustusvoimien tehtäviin liittyen. Osasto vastaa myös operaatioanalyysitoiminnan kehittämisen ohjaamisesta koko Puolustusvoimissa. Laajat tutkimustehtävät toteutetaan yhdessä Pääesikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun, Tiedustelulaitoksen, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (ml. logistiikkalaitoksen alaiset Räjähdekeskus, Logistiikkakoulu ja Sotilaslääketieteen keskus) sekä puolustushaarojen tutkimus- ja taistelukeskusten kanssa. Räjähde- ja suojelutekniikan osasto (PVTUTKLRSOS) sijaitsee Lakialassa ja vallisuudesta. Esikunta sijaitsee Lakialassa. Laitoksen johtaja on eversti Kaarle Lagerstam. Tutkimussuunnitteluyksikkö (PVTUTKLTSY) on uusi yksikkö, joka suunnittelee ja koordinoi laitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja muita asiantuntijapalveluja sekä laitoksen yhteistyötä muun yhteiskunnan kumppaneiden kanssa. Tutkimussuunnitteluyksikkö on laitoksen yhteistyötahojen ensimmäinen yhteydenottopiste tutkimusasioissa. Doktriiniosasto (PVTUTKLDOS) perustettiin uutena osastona Riihimäelle vastaamaan puolustusvoimien strategisen se vastaa monipuolisesti energeettisten, CBRN- ja pääasiassa niihin liittyvien kemian teknologioiden tutkimuksesta puolustusvoimissa. Osasto tutkii puolustusvoimissa käytössä olevia tai hankittavia materiaaleja, välineitä ja järjestelmiä. Räjähteiden osalta painopiste on suorituskyvyn elinjakson aikaisen ylläpidon tuessa ja räjähdeturvallisuudessa, CBRN osalta erityisesti suojelutiedustelussa. Keskuslaboratorion kemian osaamisella tuotetaan osaston oman tutkimustoiminnan lisäksi muita puolustusvoimien yksiköitä. Osastolla on hyvät yhteydet yhteiskunnan muihin toimijoihin. Informaatiotekniikkaosasto (PVTUTKLIOS) tutkii Riihimäellä radiotaajui- sia sensori- ja vaikuttamisjärjestelmiä, tietoverkkosodankäyntiä ja johtamisjärjestelmiä sekä tarjoaa laskennallisen tieteen ja mallinnuksen asiantuntija-osaamista ja järjestelmälaboratorion palveluita. Analyysin kohteena ovat järjestelmät ja niiden vaikuttavuus ja kokonaissuorituskyky taistelukentällä, jolloin keskeiset kysymykset keskittyvät vaikuttamiseen, tiedusteluun ja suojautumiseen. Osaston perinteet elektronisen sodankäynnin, tiedonsiirron, johtamisjärjestelmien ja tutkatekniikan sekä radiotaajuisten aseiden tutkimuksessa luovat hyvän tieteellisen pohjan laskentalaboratorion ja tietoverkkosodankäynnin suuntaan laajenevaan toimintaan. Asetekniikkaosasto (PVTUTKLASETOS) sijaitsee Lakialassa ja vastaa asejärjestelmien ja häivetekniikan tutkimuksesta puolustusvoimissa. Asejärjestelmien suorituskykyä arvioidaan alkaen järjestelmien sensoreista ja päätyen asevaikutukseen ja siltä suojautumiseen. Elektro-optisten sensorien ohella tutkitaan myös lasereiden sotilassovelluksia. Ballistisen suojan tutkimus ulottuu henkilösuojauksesta panssarivaunuihin ja tuottaa palvelusturvallisuuteen liittyvät aseiden ja ampumatarvikkeiden vaurioanalyysit sekä tärinä- ja melumittaukset. Häivetekniikan tutkimusala mittaa kaluston herätteitä ja laatii sekä todentaa häivetekniset vaatimukset uusille hankittaville järjestelmille. Toimintakykyosasto (PVTUTKLTOKYOS) muodostettiin Tuusulaan ja sen päätehtävä on Puolustusvoimien henkilöstön soveltuvuuden ja toimintakyvyn arviointiin ja kehittämiseen liittyvä tutkimus. Toiminta perustuu sotilaspsykologian, human factors -psykologian ja sotilassosiologian tieteenaloihin. Sotilaspsykologisen kiinnostuksen kohteena on sotilaan toimintakyky psyykkisesti erityisen vaativissa ja teknistyvissä olosuhteissa. Toimintakykyosasto vastaa kaikista Puolustusvoimien tarvitsemista psykologisista soveltuvuusarvioinneista. Osastolla tutkitaan Puolustusvoimien työyhteisöjä, sotilasryhmien dynamiikkaa, sekä varusmies- ja reserviläistoimintaa. Human factors -tutkimuksen käytännön sovellutuksia ovat muun muassa onnettomuustutkinta ja Puolustusvoimien työympäristöjen kehittäminen. Laaja yhteistyöverkko ja viranomaistukea Tutkimuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä puolustushallinnossa sekä muiden hallinnonalojen, viranomaisten ja tiedeyhteisön kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti. Myös yhteistyö muiden maiden asevoimien ja elinkeinoelämän kanssa tukee laitoksen tutkimusta. Osa toiminnasta on maksullista palvelutoimintaa. Monialaisen laajan tutkimusyhteistyön lisäksi Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella on laissa ja asetuksissa säädeltyjä viranomaistehtäviä kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittä- 29 mistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta. Nämä tehtävät kohdistuvat pääasiassa Suomen niin kutsutun yksittäisen pienimuotoisen laitoksen toimintaan (S3F, Single Small Scale Facility). Puolustusvoimien tutkimuslaitos osallistuu säteilyn pintavalvontaan ja näytteiden analysointiin yhteistoiminnassa Säteilyturvakeskuksen kanssa. Tutkimuslaitoksen yhteydessä on Siviiliräjähteiden tarkastuslaitos, joka myös tuottaa palveluita yhteistoimintaosapuolten tarpeisiin. Logistiikan rooli uudessa tutkimuslaitoksessa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa logistiikan tutkimus liittyy kiinteästi eri tutkimusalojen tutkimusprojekteihin, vaikka logistiikka ei ole oma erillinen tutkimusala laitoksessa. Doktriiniosastolla on kuitenkin logistiikan ammattilaisia, joiden keskeinen rooli on tutkimuksellaan ja verkostoillaan tukea toimialueensa strategista suunnittelua ja logistiikan prosesseja. Logistiikka on osa laajempaa yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden tutkimusteemaa strategisessa ennakoinnissa ja oma osa-alueensa konseptien ja käyttöperiaatteiden kehittämisessä. Pääesikunta ohjaa logistiikan tutkimusta uudistuneessa T&K-kentässä. Yhteistyö puolustushaarojen, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Maan- puolustuskorkeakoulun sekä muiden pääesikunnan alaisten laitosten kanssa on edellytys kokonaisvaltaiselle logistiikan tutkimukselle ja kehittämiselle. Perustettavan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (PVLOGL) ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen välinen yhteistyö on liitetty logistiikkalaitoksen perustamisen suunnitteluun. Yhteistoiminta jatkuu tiiviinä ja moniulotteisena. Laitosten välisen yhteistyön muotoja ovat mm. – Logistiikka-alan T&K -tehtävien yhteistoimintamahdollisuuksien arviointi ja tehtävien ja vastuiden yhteensovittaminen – Molempien laitosten keskinäinen tukeminen sekä osaamisen vaihto – Tutkimusprojektien hankinta ja siihen liittyvä kaupallisen valmistelun tuki – Tutkimuslaitoksen huollon järjestelyjen tukeminen –Harjoitusyhteistyö. Logistiikan tutkimusvastuiden siirto, tiedonkeruu tutkimustehtävien taustaksi ja yhteistyöverkostojen luominen on käynnistetty suunnitellusti. Tarkemmin logistiikan tutkimuskentän muutoksesta kirjoitetaan seuraavissa Huoltoupseeri-lehdissä, kun ensimmäisiä kokemuksia on saatu. Lopuksi – suuntana tulevaisuus Tutkimuslaitoksen toiminta keskittyy maanpuolustuksen kannalta kriittisille tut- kimusaloille, joille ei ole osaamista muissa tutkimuslaitoksissa tai joille puolustusvoimien oma tutkimustoiminta on välttämätöntä. Tutkimustietoa luodaan ja jaetaan verkostoitumalla entistä tiiviimmin muun hallinnon, viranomaisten, tiedeyhteisön ja kumppaniyritysten kanssa. Uusi tutkimuslaitos on entistä enemmän myös tulevaisuuden tutkimuslaitos – pääpaino on pitkän aikavälin kehittämisessä ja ennakoinnissa – tavoitteena tulevaisuuteen vaikuttaminen. Strategiseen tutkimukseen on varattu nyt entistä paremmin resursseja ja tutkimusyhteistyöstä tulee kustannustehokkaampaa keskitetysti koordinoitujen tutkimuspalveluhankintojen myötä. Tutkimusresurssien keskittäminen ennakointityöhön tuo jatkuvuutta strategisen suunnittelun prosessiin ja tarjoaa paremmat mahdollisuudet kehittää ennakoinnin menetelmällisyyttä ja tulosten luotettavuutta. Tutkimuslaitos lisää tutkimuksen monialaisuutta ja osana T&K-kentän kokonaisvaltaista uudistusta selkiyttää työnjakoa tutkimustehtävissä puolustusvoimien sisällä. Puolustusvoimien tutkimuslaitoskin perustuu ihmisiin ja heidän osaamiseensa ja motivaatioonsa. Sensori -lehdessä 1/2013 osuvasti tiivistettiin uuden laitoksen mahdollisuudet: ”Pelissä ei ole enemmän eikä vähemmän kuin tutkimuslaitoksen perustavoitteen saavuttaminen - kyky tukea isoja maanpuolustusta koskevia päätöksiä, joiden edessä puolustusvoimat on lähivuosina.” Siihen jokainen laitoksessa pyrkii vaikuttamaan parhaansa mukaan. Tutkimuslaitoksen työtilat Riihimäellä sijaitsevat Oravan rakennuksessa. Riihimäellä työskentelee hieman alle puolet PVTUTKL:n 210 henkilön kokonaisvahvuudesta. 30 Kirjoittajat palvelevat Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa Doktriiniosastolla. – Tekniikan tohtori Sari Uusipaavalniemi on Strategisen analyysin tutkimusalalla Sotilaallisen huoltovarmuuden erikoistutkija – Everstiluutnantti Janne Rautiainen palvelee Strategisen analyysin tutkimusalalla kriisinsiedon tutkimusryhmän johtajana – Majuri, tekniikan tohtori Juhani Ojala palvelee Konseptit ja käyttöperiaatteet -tutkimusalalla erikoistutkijana vastuualueenaan logistiikan tutkimuskokonaisuudet Kutsu Logistiikkaseminaari ja syyskokous 3.11.2014 Yhdistyksen toimintasuunnitelman mukainen ja vuoden teemaan ”uudistuva logistiikka” liittyvä seminaari järjestetään 3.11.2014 Tampereella, Materiaalilaitoksen esikunnan tiloissa (Hatanpäänvaltatie 30). Seminaarissa tarkastellaan logistiikkaa ja sen kehitysnäkymiä laajasti yhteiskunnan, elinkeinoelämän sekä puolustusvoimien kannalta. Alustava aikataulu: klo 11.00– kokoontuminen lounaalle klo 12–17.00 Seminaari klo 17.30 Syyskokous (sääntömääräiset asiat) Seminaarin ohjelmasta ja esiintyjistä tarkemmin seuraavassa lehdessä sekä myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla. 31 Huoltoupseeriy kevätkokous pi SOK:n Ässäkes Huoltoupseeriyhdistys ry:n puheenjohtaja, eversti Timo Saarinen avasi kokouksen klo 17:30 toivottamalla kokousedustajat tervetulleiksi. Kaikkiaan kokoukseen osallistui 40 yhdistyksen jäsentä. Timo Saarinen korosti yhdistyksen toiminnan ja suuntaviivojen jäntevöittämistä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin eversti Jussi-Petri Hirvonen ja sihteeriksi kutsuttiin kapteeni Jere Perkiökangas. Kokous todettiin yhdistyksen sääntöjen 11 § mukaisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi . Yhdistyksen puheenjohtaja eversti Timo Saarinen esitteli vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Tilinpäätös vahvistettiin ja hallitukselle päätettiin myöntää vastuuvapaus. Huoltoupseeriyhdistys ry:n toimintakertomus vuodelta 2013 Vuosi 2013 oli yhdistyksen 87. toimintavuosi. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi eversti Risto Kosonen ja valtuuskunnan puheenjohtajana Turun osuuskaupan toimitusjohtaja (ltn res) Harri Koponen. Vuoden teemana oli ”LOGISTIIKKA – YHTEINEN SUORITUSKYKY”. 32 Kuvat: Hans Gabrielsson Toimintavuosi toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Lisäksi käynnistettiin yhdistyksen sääntöjen tarkastaminen ja yhdistyksen nimen muutos. Yhdistyksen taloudellinen tila on pysynyt vakaana. Tilanne on mahdollistanut tarkoituksen mukaisen tuen alueelliselle toiminnalle sekä muun suunnitellun toiminnan. Syyskokous pidettiin 5.11.2013 Pääesikunnassa Helsingissä. Tilaisuutta isännöi Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen. Kokouksessa oli paikalla 36 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen kokoukset Hallitus ja toimihenkilöt Kevätkokous pidettiin 18.3.2013 Pääesikunnassa Helsingissä. Kokousesitelmän aiheena oli ”Puolustusvoimien Logistiikkalaitos”. Kokouksen isäntänä oli Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg. Kokouksessa oli paikalla 37 yhdistyksen jäsentä. Hallituksessa ovat toimineet: Kokouksissa käsiteltiin sääntöjen edellyttämät asiat. Puheenjohtaja eversti Risto Kosonen Varapuheenjohtaja kapteeni res Caj Lövegren Jäsen luutnantti res Hans Gabrielsson Jäsen kapteeni res Olli Happonen Jäsen eversti Timo Saarinen hdistys ry:n dettiin 12.3.2014 kuksessa Jäsen everstiluutnantti Aarne Veijalainen Jäsen everstiluutnantti evp Matti Paasivaara Jäsen majuri Juha Lemminki Jäsen majuri Lauri Rissanen Jäsen everstiluutnantti Juha Ponto Hallituksen valitsemana sihteerinä on toiminut kapteeni Jere Perkiökangas. Taloudenhoitajana on toiminut tilitoimisto, merkonomi Tarja Takala. Hallituksen toiminta Hallitus on kokoontunut toimintavuonna kuusi kertaa. Hallitus on tehnyt yhdistystä tunnetuksi järjestämällä esittelytilaisuuksia sotilasopetuslaitoksissa eri kursseilla sekä rohkaissut jäsenistöään aluetoiminnan järjestämisessä. Hallitus on saattanut loppuun yhdistyksen suunnitteluasiakirjan päivitystyön ja arkiston supistamisen sekä sen järjestämisen. Hallituksen sisällä on jatkettu sisäisen työnjaon kehittämistä. Valtuuskunta Yhdistyksen valtuuskuntaan on kuulunut 25 Suomen elinkeinoelämän ja puolustusvoimien logistiikan johtotehtävissä toimivaa jäsentä. Valtuuskunta on tukenut yhdistyksen toimintaa koko valtakunnan alueella yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Vuosikokouksessa valittiin vuodelle 2014 valtuuskunnan puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Harri Koponen Naanta- lista ja varapuheenjohtajaksi myynti- ja markkinointijohtaja (asiakkuusjohtaja) Heikki Härtsiä Tampereelta. Valtuuskuntaan ovat vuonna 2013 kuuluneet: Toimitusjohtaja Harri Koponen Myynti- ja markkinointijohtaja Heikki Härtsiä Johtaja Thomas Doepel Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg Liiketoim kehitysjohtaja Pentti Miettinen Toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo Prikaatikenraali Timo Rotonen Lääkintäprkenr Simo Siitonen Toimitusjohtaja Harri Hentunen Toimitusjohtaja Pertti Huusko Ketjujohtaja Paavo Käsmä Toimitusjohtaja Kari-Pekka Laaksonen Pankinjohtaja Martti Leskinen Aluejohtaja Pertti Rusanen Prikaatikenraali Kyösti Halonen Toimitusjohtaja Matti Karppinen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Kuusela Kenttäjohtaja Tapani Riihijärvi Toimitusjohtaja Juha Gröhn Lääkintöneuvos Juhani Aho Toimitusjohtaja Markku Henttinen Toimitusjohtaja Terho Kalliokoski Johtaja Harri Miettinen Insinööriprkenr Veli Pekka Valtonen Logistiikkadiv johtaja Rolf Jansson 33 Kokouksen puheenjohtaja, eversti Jussi-Petri Hirvonen veti kokouksen rautaisella rutiinilla. Kokousväki esitti runsaasti näkemyksiä yhdistyksen sääntömuutoksista ja luonnos yhdistyksen uusista säännöistä saatiin aikaiseksi hyvässä huoltomieshengessä. Valtuuskuntaan uusiksi jäseniksi vuosille 2014–2018 valittiin: – hallintojohtaja Ari Nikkinen – Hankintajohtaja Manu Salmi – Kauppias Rauno Törrönen – Johtaja Matti Mettälä Hallituksen nimeämänä valtuuskunnan sihteerinä on toiminut yhdistyksen sihteeri komentajakapteeni Jari Pullinen Pääesikunnan logistiikkaosastolta. Valtuuskunta on kokoontunut vuoden aikana kaksi kertaa; 18.3. ja 5.11. vuosikokousten yhteydessä. Valtuuskunnan toiminnan on todettu hiljentyneen. Valtuuskunta on laatinut suunnitelman toimintansa aktivoimiseksi. Toiminnan tarkastajat Vuosikokouksen valitsemina toiminnantarkastajina ovat toimineet eversti (evp) Leo Puustinen ja eversti (evp) Martti Tuomainen. Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiön hallitus Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiön hallituksessa yhdistyksen nimeäminä edustajina ovat toimineet everstiluutnantti Tapio Raittila ja everstiluutnantti Unto Usvasalo. Everstiluutnantti Mauri Etelämäki on toiminut säätiön asiamiehenä. Yhdistyksen toiminta Huoltoupseeriyhdistyksen merkittävin yksittäinen tapahtuma oli viikolla 36 toteutettu vierailu Sveitsiin. Matkalle osallistui 31 henkilöä. Matkan aikana tutustuttiin laajasti Sveitsin puolustusvoimien huoltoon, huollon koulutuk- 34 Yhdistyksen puheenjohtaja esitteli toiminnantarkastajien lausunnon. seen, kumppanuustoimintaan ja Sveitsin historiaan sekä luontoon. Matkan aikana solmittiin uusia yhteistyösuhteita ja toisaalta lujitettiin olemassa olevaa yhteistoimintaa. Vierailu sisälsi kunniakäynnin marsalkka Mannerheimin muistomerkillä. Matkan johtajana toimi yhdistyksen puheenjohtaja. Käytännön valmisteluista vastasi majuri Juha Lemminki. Matkasta on kirjoitettu erillinen matkakertomus Puolustusvoimien arkistoon sekä artikkeli Huoltoupseerilehden kolmanteen numeroon. Matkan kustannukset HUY:lle olivat 2281 euroa. Kokonaisuutena matka oli erittäin onnistunut. 23. huoltotapahtuma pidettiin 21.9. 2013 Lahdessa, jossa Lahden alueen huoltoupseerit ja huollon kadetit toimivat vastuullisina järjestäjinä. Huoltotapahtumaan osallistui yhteensä noin 50 henkeä. Tapahtuma oli erittäin onnistunut perhetapahtuma. Hämeen Rykmentissä on järjestetty toimialapäällikkökurssilla, huoltoupseerikurssilla, sotatieteiden maisterikurssilla sekä kadettikurssilla HUY:n toiminnan esittely- ja rekrytointitilaisuuksia. Keskustelu sääntömuutoksista velloi vilkkaana. Parhaat lohkaisut tulivat Turun suunnalta... Aluetoiminta Huoltoupseeriyhdistyksen aluetoiminta on keskeinen tekijä jäsenkunnan aktivoimiseksi toimimaan yhdistyksen puitteissa. Alueellisesti järjestettiin neljä eri tilaisuutta, joihin osallistui noin 200 henkeä seuraavasti: Huoltokoulu järjesti neljä tilaisuutta; Sveitsin vierailu, Huoltotaktiikan seminaariin liittyvä aluetapahtuma, Huoltotapahtuma Lahti, Nuorten huoltoupseerien tapaaminen. Yhdistys tuki aluetapahtumien järjestelyitä taloudellisesti. 35 SOK:n Ässäkeskus tarjosi yhdistyksen vuosikokoukselle mainiot puitteet ja lämpimän vieraanvaraisen vastaanoton. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja eversti Timo Saarinen luovuttaa yhdistyksen standaarin johtaja Harri Miettiselle. Yhdistyksen puheenjohtaja palkitsee Vuoden Huoltoupseerin luutnantti Janne Postin Vuoden kirjoittaja, tri Sari Uusipaavalniemi, vastaanottaa yhdistyksen standaarin. 36 Eversti evp. Pentti Väänänen teki tervetulleita tarkennuksia yhdistyksen sääntömuutosluonnokseen. Antti-Pekka Kuusiluoma piti valaisevan kokousesitelmän S-ryhmän valmiussuunnittelusta huoltovarmuuden näkökulmasta. Yhdistyksen kunniajäsen Seppo Laalo oli tyytyväinen kokouksen antiin ja tehtyyn sääntömuutosluonnokseen. Huoltoupseeri-lehti ja tiedottaminen Huoltoupseeri-lehti ilmestyi perinteiseen tapaan neljä kertaa. Lehti on yhdistyksen näkyvin ja keskeisin osa toimintaa. Huoltoupseerilehti on korkeatasoinen. Lehteä ovat toimittaneet päätoimittajana eversti evp Risto Gabrielsson ja toimittajana luutnantti res Hans Gabrielsson. Toimitusta ovat tukeneet everstiluutnantti Juha Ponto ja majuri Lauri Rissanen. Ilmoitushankinnan on hoitanut JTH Markkinointi. Lehti on painettu AO-Painossa Mikkelissä. Yhdistyksen www-sivut (huoltoupseeriyhdistys.fi) on päivitetty ja ovat nyt ajan tasalla varapuheenjohtaja Caj Lövegrenin ansiosta. Yhdistyksellä on ollut neljä kunniajäsentä: – teollisuusneuvos, everstiluutnantti evp Kaarle Henrik Pentti – eversti evp Eino Tirronen – toimitusjohtaja, majuri res Seppo Laalo sekä – kauppaneuvos majuri res Arto Arvonen. Jäsenistö Vuoden aikana uusia jäseniä hyväksyttiin 30 henkilöä. Toimintavuodelta jäi 64 henkilöltä jäsenmaksu maksamatta muistutuksesta huolimatta. Yhdistyksellä oli jäseniä vuoden 2013 lopussa yhteensä 1172 henkilöä (jäsenmaksunsa maksaneita). Palkitsemiset, huomionosoitukset ja tukemiset Vuonna 2013 palkittiin vuoden evl Mauri Etelämäki Vuoden 2012 Huoltoupseerina ja tri Eric Sibul vuoden kirjoittaja 2012 kirjoittajana. Tänä vuonna palkittiin luutnantti Janne Posti vuoden 2013 Huoltoupseerina ja tri Sari Uusipaavalniemi vuoden 2013 kirjoittajana. Reserviupseerikurssi 242 valmistumistilaisuudessa palkittin huoltolinjan priimus. Palkinnon luovutti valtuuskunnan varapuheenjohtaja Heikki Härtsiä. aluetapahtumat huoltotapahtumaa ja kurssien huoltoveli-iltoja lukuun ottamatta vetävät huonosti jäseniä. Valtuuskunnan toimintaa tulee aktivoida ja toimintaan tulee saada sisältöä. Hallitus tarkistaa jäsenrekisteritoiminnan. Yhdistyksen toiminnalle on yhä selkeämpi tilaus puolustusvoimien ja elinkeinoelämän logistiikan yhteydenpitoa lisättäessä sekä huoltoupseeritoimintaa ja maanpuolustusta tukevana muotona kehittyvässä puolustusvoimien logistiikkajärjestelmässä. Tätä tukee myös nuorten peruskoulutettujen huoltoupseereiden innostunut omaehtoinen kokoontuminen. Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen Yhdistyksen puheenjohtaja, eversti Timo Saarinen toi esille, että yhdistyksen logo tulee säilymään ennallaan sillä muutoksella, että teksti ”huoltoupseeriyhdistys” tullaan poistamaan logosta ja standaarista. Lisäksi yhdistyksen lehden nimi tulee muuttumaan muotoon ”Logistiikkaupseeri”. Korostettiin, että lehden nimen muuttaminen on hallituksen päätäntävallassa. Käsiteltiin hallituksen laatima luonnos yhdistyksen uusista säännöistä kokouksen puheenjohtajan johdolla. Korostettiin, että Huoltoupseeriyhdistys ry:tä ei lakkauteta, vaan sen sijaan yhdistyksen nimi ja säännöt muutetaan. Todettiin, että yhdistyksen nimen muuttaminen ja uusien sääntöjen hyväksyminen käsitellään erillisinä asioina. Päätettiin, että Huoltoupseeriyhdistys ry:n nimi muutetaan Logistiikkaupseerit ry:ksi. Luonnoksesta Logistiikkaupseerit ry:n säännöistä käytiin pitkä ja monitahoinen keskustelu. Keskustelun perusteella muutettiin sääntöluonnoksen sisältöä seuraavin osin: – Kohta 3§: poistettiin lause ”Logistiikkaupseerit ry jatkaa Huoltoupseeriyhdistys ry:n perinteitä”. – Kohta 7§: tehtiin muutos ”valtuuskunnan puheenjohtajalla tai varapu- – – – – – – – heenjohtajalla on puhe- ja läsnäolooikeus hallituksen kokouksissa”. Kohta 5§ poistettiin sana ”opiskeluaikanaan”. Kohta 10§ poistettiin sana ”keskustelu”. Kohta 13§ muutettiin otsikko muotoon ”ala- ja alueosastot”. Muutettiin ensimmäinen lause seuraavaksi ”… voivat muodostaa ala- tai alueosastoja”. Kohta 14§ lisättiin ”tai yhdistyksen varapuheenjohtaja yhdessä jonkun hallituksen jäsenen kanssa”. Kohta 16§ muutettiin muotoon ”Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Sääntöjen muuttamiseksi vaaditaan yhdistyksen kokouksessa…” Kohta 17§ muutettiin muotoon ”Yhdistyksen purkamisesta päättää yhdistyksen kokous. Päätökseen, jolla yhdistys puretaan, vaaditaan yhdistyksen kokouksessa…” Poistettiin kohta 18§ Yllä lueteltujen muutosten jälkeen päätettiin hyväksyä luonnos yhdistyksen uusista säännöistä. Päätettiin, että yhdistyksen hallituksella on oikeus tehdä yhdistyksen sääntöihin muutoksia muotoseikkojen osalta sikäli kuin se sääntöjen rekisteröinnin kannalta on välttämätöntä. Uudet säännöt ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhdistyksen web-sivulla. Kunniajäsenen valinta Eversti evp Kari Suvanto valittiin kutsuttavaksi yhdistyksen kunniajäseneksi. Kokouksen puheenjohtaja päätti kokouksen kello 19:40 Huoltoupseeriyhdistys kiittää S-ryhmää vieraanvaraisista järjestelyistä! Yhdistyksen talous Yhdistyksen jäsenmaksu oli 25 euroa. Hallitus esittää, että tilikauden alijäämä 4462,44 euroa siirretään edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Arvio yhdistyksen toiminnasta Yhdistyksen toiminta vastaa jäsenkunnan toiveita. Yhdistyksen talouden suurin menoerä on lehti. Lehden ilmoitustulot ovat vähentyneet lisääntyvistä ponnisteluista huolimatta. Lehti on kuitenkin yhdistyksen keskeisin ja näkyvin toiminnan muoto, mistä syystä siihen tulee kaikin tavoin panostaa. Yhdistyksen toimintaa kehitetään seminaarien suuntaan, koska perinteiset 37 r Huoltoupseeriyhdistyksen r Huoltotapahtuma 13.9.2014 Huoltupseeriyhdistyksen perinteinen ja jokavuotinen Huoltotapahtuma järjestetään 13.9.2014 Santahaminassa, Helsingissä. Huoltotapahtumaan on tervetulleita yhdistyksen jäsenet perheineen. Ohjelmassa on luvassa huolto- ja logistiikka-aiheisia esittelyitä, tutustuminen Santahaminan historiaan huollon silmin, perinteinen Huoltomieskisa ja illanvietto saunomisen sekä iltapalan merkeissä. Huoltotapahtuma alkaa klo 11:30 Santahaminassa, Kaartin Jääkärirykmentin varusmiesten parkkipaikalla, josta on lyhyt matka lounaalle. Tarkempi ohjelma tapahtumasta julkaistaan elokuussa yhdistyksen internet-sivuilla (www.huoltoupseeriyhdistys.fi). Ilmoittautumiset huoltotapahtumaan lähetetään sähköpostitse yhdistyksen sihteerille, kapteeni Jere Perkiökankaalle osoitteeseen [email protected] 22.8.2014 klo 12:00 mennessä. Laitathan ilmoitukseen ainakin koko nimesi ja syntymäaikasi, kuinka monta henkeä mukanasi ilmoittautuu (perheenjäsenet), ruoka-aineallergiat ja millä kulkuvälineellä olet tulossa tapahtumaan. Näkymä Santahaminan lounaisrannalta etelään. (Kuva: Aatu Dorochenko, 25 September 2008) r 38 r PIENI HINTA ON KATETTU Huoltoupseeri PL 5 15701 Lahti Edullista ruokaa, uusia kauppoja, työpaikkoja ja Bonusta Tilille. YLI 150 000 KOTITALOUDEN OMISTAMA OSUUSKAUPPA ARINA JAKAA HYÖDYT POHJOIS-SUOMEEN. Omistajalle parhaat hyödyt : e l l a j a t s i m o n a n i Ar rin/kotitalous) 114 € ka -o u r n e n i l l 27 € Edu t u d alvelue p a j e t o Tu 86 € 1 Bonus ja aetu --71 € maksutap lut -e v l a p i k k Pan 13 € elut -Muut palv ä-lehti) ä (keskimä eishyv 11 € 4 T Y D YÖ H A J A T S I M O 396 € (mm. Yht inen -m ä t t i h e k Palvelujen • Edullinen ruoka: Jatkuvat ruokakorivertailut myymäläkokoluokittain ja alueittain, laaja ruokakori. • Tuote- ja palveluedut: S-Etukortilla myönnetyt välittömät kampanja- tai pysyväisalennukset. • Bonus ja maksutapaetu: S-Tilille kuukausittain maksettava ostohyvitys ja maksuväline-etu. • Pankkipalvelut: Maksuttoman S-Tilin, pankkitunnusten, Visa-kortin ja edullisemman luoton etu. • Muut palvelut: Maksuton Yhteishyväaikakauslehti Ruoka- ym. liitteineen sekä muut omistajille maksuttomat palvelut. • Palvelujen kehittäminen: Arinan ko. vuoden toimipaikka- ja kauppapaikkainvestoinnit Pohjois-Suomessa. SÄ N E E T H Y A S S VUODE hmän Lähde: S-ryistaja- ja asiakasom steri sekä asiakasrekippa Arinan Osuuskau 13 tilastot 20 = 807€ Arina.fi
