HUOLTOUPSEERI - Logistiikkaupseerit ry

Transcription

HUOLTOUPSEERI - Logistiikkaupseerit ry
HUOLTOUPSEERI
Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti
2
2014
HUS Armyn logistista ajattelua
operatiivisella tasolla
HYksityiset urakoitsijat konfliktialueilla
TÄYTTÄ OLUTTA.
Energiaturvallisuus puhuttaa
U
Sotilashallinnollisen
aikakauslehden
perinteiden jatkaja
Huoltoupseeriyhdistys r.y:n
JÄSENLEHTI
2/2014
Päätoimittaja
EV evp Risto Gabrielsson
Kalevi 109 B – 3
50104 Tartto, Viro
[email protected]
Toimittajat
Hans Gabrielsson
Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo
040 952 3062
[email protected]
Ilmoitusmarkkinointi
Juha Halminen
(09) 873 6944
[email protected]
Huoltoupseeriyhdistys r.y.
Valtuuskunta
Pj Harri Juhani Koponen
Vpj Heikki Härtsiä
Hallitus
Pj EV Timo Saarinen
Vpj KAPT res Caj Lövegren
Jäsenet
EV Risto Kosonen
EVL Timo Vilkko
EVL Aarne Veijalainen
EVL evp Matti Paasivaara
MAJ Lauri Rissanen
KAPT Jere Perkiökangas
LTN res Hans Gabrielsson
LTN res Harri Koponen (Valtuuskunnan edustaja)
Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä
koskevat tiedustelut ja
laskutusasiat pyydetään
lähettämään KIRJALLISESTI
osoitteella
Huoltoupseeriyhdistys r.y.
/co Tarja Takala
Sepäntie 15 A
04300 TUUSULA
tai sähköpostilla
[email protected]
Kokousasiat, jäsenhakemukset
ja aluetoimintaa koskevat
tukipyynnöt
krainan kriisi on ravistellut kunnolla turvallisuuspoliittisia rakenteita ja asenteita. Voimapolitiikka on palannut tällekin vuosisadalle
päinvastaisista uskomuksista huolimatta. Energiariippuvuus harvoista
toimittajista tekee eurooppalaisista
valtioista haavoittuvia. Suomenkaan
asema tässä mielessä ei ole optimaalinen, maakaasumme tulee ainoastaan yhdeltä toimittajalta, Venäjältä.
M
aakaasu siirtyy vielä edulllisimmin putkea myöten, mutta viime aikoina nesteytettynä sen merikuljetukset ovat lisääntyneet. The
Economist raportoi, että nesteytetyn maakaasun, Liquefied Natural
Gas LNG, toimitukset ovat olleet
viime vuosina vähäisiä, mutta nyt
EXXON Mobil on ilmoittanut aloittaneensa ensimmäisen 19 miljardin
USD kaasuprojektin toimituksen
Papua-Uusi-Guinealta. Tämän pitäisi
olla ensimmäisiä uuden aallon LNG
täydennyksiä markkinoille.
K
äynnissä olevat projektit tarkoittavat sitä, että vuoteen
2018 mennessä markkonoille tuleva LNG kapasiteetti kasvaisi kolmanneksella. Se olisi yhtä suuri
kuin Kiinan tänä päivänä tarvitsema sekä LNG että putkien kautta
siirrettävän kaasun yhteismäärä.
Kymmenen seuraavan vuoden aikana ennusteiden mukaan maailman
laajuinen kapasiteetti lähes kaksinkertaistuisi.
U
SAn suuret liuskekaasuesiintymät ovat arviointien mukaan
muuttamassa maata energian tuojasta sen viejäksi.Parin vuoden kuluttua viennin volyymiksi on arvioitu 75 miljardia kuutiometriä. Suurimmasta osasta kysyntää vastaisi
Kaukoitä, mutta myös muualla kysyntä kasvaisi. Kehittyvä teknologia ja kaasun kehittyvät ja kasvavat
siirtomenetelmät todennäköisesti
laskevat kaasun hintaa pitkällä aikavälillä.
M
aiden määrän, joilla on LNG
kaasun tuontiin fasiliteetit,
odotetaan nousevan nykyisestä 29
maasta viiteenkymmeneen. Tätä
kirjoitettaessa on Suomenlahden
rannalle rakennettavan LNG terminaalin sijoitus vielä ratkaisematta.
Viron ja Suomen välisissä neuvotteluissa päädytään todennäköisesti
ratkaisuun, jossa kummankin rannikolle rakennettaisiin terminaalit.
Esitys pitää sen jälkeen vielä myydä Euroopan komissiolle, vastaako
se komission haluamaa Euroopan
energiaturvallisuuden parannusta.
Terminaali tai terminaalit vahvistaisivat ainakin Suomen ja Baltian energiaturvallisuutta ja hankkeen soisi
onnistuvan.
Tässä numerossa:
Pääkirjoitus........................................................................................ 3
Puheenjohtajan kynästä ................................................................... 5
US Armyn logistista ajattelua operatiivisella tasolla.......................... 6–11
Sihteeri
KAPT Jere Perkiökangas
Maanpuolustuskorkeakoulu
PL 7, 00861 HELSINKI
[email protected]
Urakoitsijat konfliktialueella............................................................... 12–17
Kansikuva: tri Sari Uusipaavalniemi
on valittu Vuoden 2013 Kirjoittajaksi.
(Kuva: Hans Gabrielsson)
Uusi tutkimuslaitos tuo mahdollisuuksia myös logistiikan ja
kriisinsiedon tutkimukseen................................................................ 28–31
ISSN 0355-2586 (Painettu)
ISSN 2341-6122 (Verkkojulkaisu)
AO-PAINO 2014
Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli,
www.ao-paino.fi
Huolto taistelee ja tukee myös reserviupseerikurssilla..................... 18–21
Puolustusvoimien logistiikkalaitos – Mahdollistaja............................ 22–26
Kutsu Logistiikkaseminaariin ja syyskokoukseen.............................. 31
Huoltoupseeriyhdistys ry:n kevätkokous pidettiin 12.3.2014
SOK:n Ässäkeskuksessa................................................................... 32–37
Kutsu Huoltoupseeriyhdistyksen Huoltotapahtumaan 13.9.2014...... 38
3
Puheenjohtajan kynästä
Pehmeää
voimaa
K
evät on kääntynyt kesään. Luonto on uudistunut ja luonnon vehreys täyttänyt talven ja kevään jättämän harmauden. Mielissä aurinkoiset ajatukset odotukset kesältä ja tulevaisuudelta.
evättä taaksepäin ajatellen on meneillään ollut monia tapahtumia, joista kiistämättä Ukrainan tapahtumat ovat olleet ehkä yksi mielenkiintoisemmista. Kesän tulo ei siellä
näytä niin aurinkoilta. Tilanteen kärjistyminen, tapahtumien
kulku ja laajemminkin maailmantilanteen muutos on herättänyt monenlaisia ajatuksia, ja erityisesti kansalaisten keskuudessa. Voiko syvän rauhan tilan vallitessa tapahtua tällaista, näin lähellä meitä ja näin äkkiä? Toki tapahtumien juuret
ovat pitkällä liittyen mm neuvostoliiton hajoamiseen, entisten neuvostotasavaltojen kehityskulkuun, Euroopan unionin ja
NATO:n laajentumiseen, energiapolitiikkaan sekä vähemmistökysymyksiin.
elaajia tässä pelissä on useita, joista Putin on kiistämättä yksi pääpelaaja. Tapahtumat eivät ole sattumaa vaan
tavoitehakuista toimintaa. Separatistien toiminta, voiman
käytöllä uhkaaminen ja poliittiset pakotteet ovat esimerkki
pehmeän voiman käytöstä. Donetskin ja Luhanskin asukkaat
ovat äänestäneet alueidensa itsehallinnosta kansanäänestyksessä, jonka luotettavuus on kyseenalainen. Ukrainassa suklaalla rikastunut oligarkki Petro Poroshenko on voittamassa
presidenttivaalit. Samaan aikaan ajoittuvat EU-vaalit vaikuttavat ehkä joidenkin mielestä tylsemmiltä seurattavilta, vaikka NATO-korttia on siihen liittyen vilauteltu. Mielenkiintoista
seurattavaa riittää ja tulevaisuus näyttää mihin kehitys johtaa. Tapahtumat ovat olleet kansalaisille muistutus siitä, että
poikkeusoloihin varautuminen on tärkeää, puolustusvoimien
suorituskyvyllä on merkitystä, yhteiskunnan kriisivalmiudesta
ja huoltovarmuudesta on huolehdittava pitkäjänteisesti.
uolustusvoimauudistuksen toimeenpano etenee hyvin.
Eräs tärkeä suorituskyky on logistiikka, joka on yksi koko
uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista. Uudistuksen myötä
K
P
P
puolustusvoimien logistiikka-ala kehittyy sekä nivoutuu yhä
kiinteämmin osaksi elinkeinoelämää. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen eteen tehdään töitä joka taholla
kiihtyvällä tahdilla. Valmistelijoilta on vaadittu pehmeää voimaa ja kovaa työtä, ja siksi valmistelut etenevät hienosti.
uoltoupseeriyhdistyksen toimintasuunnitelmassa vuoden
teemaksi on nostettu ”uudistuva logistiikka”. Tämän teeman puitteissa syyskokouksen yhteydessä tullaan järjestämään logistiikkaseminaari, jonka tavoitteena on tarkastella
logistiikan alan näkymiä eri tahoilta. Pyydän tekemään kalenterivarauksen 3. marraskuuta kohdalle. Samalla muistutan jäsenistöä myös siitä, että perinteinen huoltotapahtuma järjestetään pääkaupunkiseudun veljien järjestämänä Helsingissä
13. syyskuuta. Tervetuloa mukaan!
iitokset SOK:lle kevätkokouksen isännöinnistä sekä kokousväelle aktiivisuudesta. Kokous ohjasi hallitusta ansiokkaasti. Tarvittavat linjaukset ja yksityiskohdat saatiin hyvähenkisesti käsiteltyä ja päätettyä. Yhdistyksen nimi muutetaan
vuoden 2015 alusta Logistiikkaupseerit ry:ksi, jolloin myös
hienon lehtemme nimi muutetaan Logistiikkaupseeriksi. Tällä
tavalla yhdistys on osaltaan osoittanut uudistushalunsa ja on
mukana tukemassa logistiikan uudistusta. Tavoitteena on uudistua osana Puolustusvoimia sekä sen logistiikkaa yhdessä
elinkeinoelämän kanssa. Kannustan kaikkia huolto- ja logistiikkaveljiä ja sisaria etsimään luontevia yhteistoiminnan muotoja ja mahdollisuuksia.
eijonajoukkueen eilinen kirvelevä finaalitappio, osoitti
Venäjän kyvyn myös kovan voiman käyttöön ainakin ylivoimapelaamisessa. Kokonaisuutena hieno turnaus ja upea
loppuottelu, mutta ratkaisevalla hetkellä olimme valitettavasti
liian pehmeitä. Joka tapauksessa hyvä Leijonat!
H
K
L
Toivotan kaikille lukijoille
aurinkoista kesää ja pehmeitä ajatuksia!
5
US Armyn logistista ajattelua
operatiivisella tasolla
Joukkojen kotiuttaminen Afganistanin operaatiosta on valtava prosessi; useita tuhansia ajoneuvoja, tuhansia tonneja ampumatarvikkeita, useita tuhansia kontteja, lukematon määrä
muuta materiaalia.
Keskitä johtaminen, optimoi
infrastruktuurin käyttö, maksimoi läpisyöttötoimitukset, minimoi materiaalin käsittelyvaiheet,
muodosta keskeytymättömät
kaksisuuntaiset materiaalivirrat
sekä toimi nopeasti, viiveettä ja
kustannustehokkaasti.
Edellä mainitut teesit ovat Yhdysvaltojen maavoimien (US Army) operaatioiden tukemisen ja ylläpidon (Sustainment) punainen lanka. Operatiivisten komentajien sekä tukitoimintojen
suunnittelijoiden ja toimeenpanijoiden
on ymmärrettävä näiden teesien sisältö ja hyödyntäminen käytännössä. Tukitoimintojen päätehtävä on järjestää
tarpeen mukainen tuki ja samalla mahdollistaa toimintavapaus operatiiviselle
komentajalle. Epäonnistumisen varaa ei
ole, sillä US Armyn tehtävä on edun ja
aloitteen säilyttäminen sekä sodan voittaminen.
Logistisen ajattelun kehittyminen
US Armyn määritelmän mukaan logistiikka on lyhyesti ja ytimekkäästi joukkojen tukemisen ja liikuttelun suunnittelua ja toteuttamista. Logistiikan
toimintoja ovat materiaalihankinnat,
varastointi, kunnossapito, materiaalin
hylkääminen, täydennykset ja jakelu,
kuljetukset, sopimuspalvelut ja kumppa-
6
nointi, kenttäpalvelut (henkilökohtainen
suoja, muonitus, majoitus, hygienia,
posti, tietoliikenne sekä hyvinvointi),
kaatuneiden huolto, tilojen ja alueiden
hallinta, rakentaminen sekä räjähteiden
raivaaminen. Lääkintähuolto ei kuulu
logistiikkaan, vaan on oma kokonaisuutensa logistiikan rinnalla.
Toisen maailmansodan aikoihin, ja
vielä sen jälkeenkin US Armyn logistiikan järjestelyt perustuivat määrään.
Johtavana periaatteena oli, enemmän
on parempi (”more is better”). Muodostettiin valtavia varastoja, joilla oli
tarkoitus vastata tuen järjestämisen ja
operaatioiden epävarmuustekijöiden vaikutuksiin. Materiaalia varattiin ”varmuuden vuoksi”. Ensisijaisena onnistumisen
mittarina oli toimitetun materiaalin määrä. Kokemukset kuitenkin opettivat, että
määrä vain lisää volyymia ja hidastaa
kaikkea toimintaa, eikä lainkaan paranna operatiivista suorituskykyä.
Totaalinen muutos tapahtui, kun
huomattiin tuen saamisen ajankohdan
olevan määräävä tekijä. Logistiikan järjestelyjä ryhdyttiin toteuttamaan jakeluperusteisesti. Johtavaksi periaatteeksi
muodostui, oikea-aikainen on vielä parempi (”on-time is even better”). Massiivisista materiaalivarastoista luovuttiin
ja varastoista tehtiin liikkuvia sen sijaan. Järjestelyjen perustaksi muodostui mahdollisimman tarkka tukitarpeen
arviointi ja määrittäminen sekä näiden
Everstiluutnantti Matti Sopanen
Kirjoittaja opiskelee Logistiikan
Johtamisen koulutusohjelmassa
US Army Logistics Universityssä
mukaan vakioitu ja optimoitu logistiikkaresurssien ryhmittely ja käyttö. Onnistumisen mittarina käytettiin asiakkaan
odotusaikaa. Periaate huomattiin hyväksi; se toimii loistavasti, paitsi silloin kun
se ei toimi.
Parempaa siis tarvittiin. Nykypäivään
tultaessa sodan ja operaatioiden kuva
on muuttunut, operatiivinen toimintaympäristö on muuttunut, ja US Armyn
kokemukset operaatioista ovat asettaneet uusia vaatimuksia logistiikalle.
Keskeisin on ollut jatkuva toimintakyky
nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Vakioiduista toimintatavoista on siirrytty ennakoivaan ja
reagoivaan toimintatapaan. Periaatteena
on, mukautuva on paras (”adaptive is
best”). Varsinaisia materiaalivarastoja ei
operaatioalueelle perusteta, vaan materiaalia osoitetaan valmiiksi niille alueille ja suuntiin, joissa sitä tullaan tarvit-
semaan, ja tuodaan operaatioalueelle
tarpeen mukaisesti. Tuen tarpeen laatu
ja ajankohta määritetään huolellisesti.
Epävarmuustekijöihin vastataan kuljetuksien joustavuudella sekä varmennetuilla johtamis- ja tietojärjestelmillä.
Mittarina ei ole logistiikan oma suoritus
sinänsä, vaan ensisijaisina mittareina
ovat kokonaisoperaation toteutuksen
onnistuminen ja siinä saavutettavat vaikutukset.
Logistiikan periaatteet kivijalkana
Täyttääkseen tehtävänsä, US Armyn on
kyettävä ylläpitämään taisteluvoimansa,
strateginen ja operatiivinen ulottuvuutensa sekä joukkojensa taistelukestävyys. Nämä ovat suoraan vaatimuksia
logistiikalle. Vaatimuksien täyttämistä
sekä suunnittelussa että toteutuksessa
ohjaavat logistiikan periaatteet. Samalla
kun logistiikan periaatteet muodostavat
kukin oman riippumattoman sisältönsä, ovat ne kiinteästi toisiinsa liittyviä.
Nämä periaatteet eivät ole jääneet vain
sanahelinäksi tai oppikirjojen sisällöksi,
vaan ne ohjaavat suoraan US Armyn
logistiikan suorituskyvyn rakentamista
sekä operaatioiden suunnittelua ja toimeenpanoa.
Yhtenäinen kokonaisuus
Operatiivisella tasolla logistiikka käsittää
ne toimenpiteet, joilla joukkojen henkilöstö ja materiaali kuljetetaan operaatioalueelle, muodostetaan taisteluvalmiit
joukot, keskitetään ne ensimmäiseen
tehtäväänsä ja ylläpidetään joukot. Logistiikan järjestelyt on yhtenäinen kokonaisuus strategiselta tasolta taktiselle
tasolle, ja jossa kalusto ja toimintatavat ovat yhtenäiset. US Army ei järjestä
operaation logistiikkaa pelkästään omin
toimenpitein, vaan se tarvitsee myös
muiden puolustushaarojen, strategisten
kumppaniensa, muiden viranomaistoimijoiden sekä mahdollisesti isäntämaan
resursseja tai suorituksia.
Tuki ja ylläpito (Sustainment)
Käsittää logistiikan,
henkilöstötukipalvelut ja lääkinnän.
Onnistunut tuki ja ylläpito mahdollistaa
operatiivisen toimintavapauden sekä
lisää toimintavaihtoehtojen lukumäärää
ja laatua.
Sustainment Warfighting Function
Toimijoiden välinen tiivis yhteistyö ja
yhteensovittaminen ovat välttämättömiä, jotta logistiikan kokonaisuudesta
muodostuu eheä parhaan mahdollisen
tehon saavuttamiseksi. Tämä korostuu
operatiivisen tason logistiikassa, joka
muodostaa rajapinnat sekä strategisen
että taktisen tason kanssa. Käytettävissä olevien resurssien tarkastelu,
käytön suunnittelu ja käyttö kokonaisvaltaisesti on ehdoton vaatimus. Logistiikan on elintärkeää tunnistaa käytettävissä olevat resurssit rajoituksineen ja
hyödyntää niiden kyvyt. Tämä sisältää
sekä logistiikan omassa johdossa olevat
että muiden toimijoiden resurssit strategiselta taktiselle tasolle. Kokonaisuus
optimoidaan näiden perusteella vaadittavaan tukitarpeeseen peilaten. Toisin
sanoen, laajassa kokonaisuudessa –
systeemissä – osatekijöiden optimointi niiden omista lähtökohdista ei johda
parhaaseen lopputulokseen, vaan optimoinnin täytyy tapahtua kokonaisuuden
näkökulmasta.
Logistiikan suunnitteluprosessi on
toteutukseltaan samanlainen kaikilla
tasoilla, ja operaatioita varten laadittavien asiakirjojen laatimis- ja julkaisuperiaatteet ovat yhdenmukaiset. Samalla
varmistetaan, että suunnittelussa otetaan huomioon syötteet kokonaisuudelle kaikilta johtamistasoilta sekä ”alhaalta ylös” (bottom-up) että ”ylhäältä
alas” (top-down), ja liitetään logistiikka
osaksi kokonaisoperaation suunnitelmaa.
Keskeinen integraation elementti on
operatiivisen tilannekuvan muodostaminen, ylläpito ja ymmärtäminen. Logistiikan osalta tässä korostuu yhteisesti sovittujen muuttujien raportointi
ja seuranta. Tietojärjestelmät sekä tiedon ylläpito- ja hankintamenetelmät
voivat hyvinkin poiketa joukkokohtaisesti, eikä niiden sellaisinaan tarvitse
ollakaan samanlaisia, mutta käsiteltävän ja seurattavan tiedon sisällön täytyy olla logistiikassa suureiltaan samaa
kategoriaa.
Integraatio (Kyky yhdistää kaikki tukitoiminnot kokonaisuudeksi)
Ennakointi (Tilanteen kehittymisen arviointi ja sen vaatimien toimenpiteiden toteuttaminen)
Tarpeeseen vastaaminen (Kyky tuottaa tarvetta vastaava tuki)
Yksinkertaisuus (Selkeät tehtävät, vakioidut ja yhteentoimivat menettelytavat sekä selkeät johtosuhteet)
Taloudellisuus (Resurssien tehokas käyttö, kurinalaisuus, priorisointi ja resurssien jakaminen)
Selviytyminen (Kyky suojautua ja jatkaa toimintaa vihollisvaikutuksen alla)
Jatkuvuus (Eheä kokonaisuus strategiselta tasolta etulinjaan saakka sekä yhtenäinen johtamisjärjestelmä)
Improvisaatio (Kyky mukautua ennakoimattomiin tilanteisiin ja olosuhteisiin tuen keskeytymättä)
US Army logistiikan periaatteet
7
Tiedä – älä arvaa, oleta tai julista
Tarpeeseen vastaaminen on perustavaa laatua oleva logistiikan periaate ja
universaali vaatimus logistiikalle; oikea
tuki, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.
Kyse on kyvystä reagoida tukitarpeen
muutoksiin sekä pysyvyyteen ja tuottaa
tarvetta vastaava tuki. Tukitarve eli määrä, laatu, kohde ja ajankohta on tiedettävä eli laskettava – ns. paras valistunut
arvaus ei riitä. ”A failure is not an option”.
Logistiikan suunnittelu hyödyntää tallennettua ja analysoitua historiatietoa
määritettäessä tuen tarvetta. US Armyn
operaatioissa kaikilla tasoilla seurataan
ja taltioidaan järjestelmällisesti todellisia
tunnuslukuja kuten laukausmääriä, kulutus- ja käyttölukemia, tuhoutumisprosentteja, vikaantumistiheyttä, korjauskapasiteettia, varaosakulutusta, läpimenoaikoja, työtunteja, operaatioalueen sääja maasto-olosuhteita jne. Seurattava
ja kerättävä tieto nähdään elintärkeäksi
tulevien operaatioiden suunnittelun kannalta. Kerätty tilastotieto on suunnittelijoiden käytettävissä esimerkiksi operaatiokohtaisesti, järjestelmäkohtaisesti,
ajoneuvotyypeittäin, asetyypeittäin tai
joukkotyypeittäin jne. Suunnittelussa
tuen tarve määritetään aiempaan tilastoituun havaintoaineistoon ja laskentaan perustuen sekä näistä saatuja tuloksia tulevan operaation vaatimuksiin
peilaten. Käytännössä ei siis arvioida
suuruusluokkiin tai nyrkkisääntöihin perustuen, vaan hyödynnetään tilastoitua
faktatietoa.
Pelkkä laskennallinen ennuste tukitarpeen määrittämisessä ei kuitenkaan
riitä. Sen lisäksi logistikkojen on sekä
suunnittelussa että toteutuksessa tiedettävä ja ymmärrettävä kokonaisoperaation päämäärät ja vaiheet. Mukautuvan ja joustavan logistiikan saavuttamista helpottaa, kun ymmärretään miksi
operaatio tehdään.
Ennakoi
Absoluuttisen oikeaa tukitarvetta ei
suunnitteluvaiheessa voida tulevasta
operaatiosta etukäteen millään tietää,
koska epävarmuustekijöitä on runsaasti, mutta mahdollisimman suureen tarkkuuteen halutaan päästä. Tämä taas vaikuttaa suoraan siihen, mitä logistiikan
toteutukselta edellytetään; mitä ja minkälaisia joukkotyyppejä tarvitaan, kuinka
paljon, millä alueilla ja missä suunnissa,
ja milloin niitä tarvitaan. US Armyn logistiikka korostaa kykyä selvittää nimenomaan operaation päätöksiä tekevälle
komentajalle, mitä ennustettavissa oleva
tukitarve ja sen järjestäminen tarkoittavat operatiivisen toiminnan kannalta,
mikä on mahdollista toteuttaa ja mikä ei
sekä mitkä ovat aiheutuvat riskit.
Ennakointi on kykyä etukäteen nähdä
tilanteen kehittymisen myötä syntyvät
operatiiviset tukivaatimukset ja näiden
vaatimat toimenpiteet sekä kykyä aloittaa näiden valmistelut. Yksilön ominaisuutena ennakointikyky ilmenee asiantuntijuutena ja arviointikykynä, jotka
8
Logistiikan laajaa tehtäväkenttää
juontuvat kokemuksesta, tiedosta, koulutuksesta, älykkyydestä ja intuitiosta.
Ennakointi on ehdottoman välttämätöntä operatiivisen menestyksen perustana, joka tarkoittaa sitä, että komentajien ja logistiikan suunnittelijoiden on
ymmärrettävä ja hahmotettava tulevat
operaatiot ja niiden vaiheet sekä etukäteen tunnistettava niissä vaadittava tuki.
Materiaalin käsittelyvaiheet
minimiin
US Armyn logistiikka haluaa yksinkertaisilla prosesseilla, ratkaisuilla, mene-
telmillä ja vastuilla välttää hämmennyksen ja sekaannuksen. Tehtävien ja johtosuhteiden selkeys on kaiken perusta.
Yhdysvaltojen maavoimien toteuttamat
operaatiot ja niiden rakenne ovat volyymiltaan sellaisia, että ne jo sinänsä tekevät johtosuhteista monisyisiä, mutta
käytännössä tehtävät, vastuut ja johtosuhteet ovat selkeät. Suuren mittaluokan sotakoneistossa näin on tietysti oltavakin, jotta operaation toteuttaminen
ylipäätään olisi mahdollista. Prosessien
ja toimintatapojen on oltava myös yksinkertaiset, jotta tarpeetonta sekaannusta ei tulisi ja viivettä syntyisi. Pyr-
si ja aikaa vieväksi, että sitä halutaan
välttää. Kuormalavaperusteisessa ratkaisussa takaisin palautettavaa kalustoa ei
ole, ja kohteelle jäävä pakkausmateriaali lavoineen voidaan tarvittaessa helposti hävittää.
Logistinen jalanjälki
Taloudellisuusperiaatteen mukaisesti logistiikkajoukot ja resurssit mitoitetaan tarvetta vastaaviksi siten, että
resursseista otetaan maksimaalinen
hyöty irti ilman ylimitoitusta. Logistinen jalanjälki halutaan pitää mahdollisimman pienenä, koska tyypillisesti
US Armyn operaatioista tullaan pois
(redeployment), ja sieltä on sekä nopeasti että helposti myös päästävä pois,
kun kokonaisoperaation päämäärä on
saavutettu. Liian paljon materiaalia ja
tukijoukkoja on huono juttu, samoin
kuin liian vähän on huono juttu, jolloin
taloudellisuutta (kustannustehokkuutta)
ei saavuteta.
Operatiivisella tasolla (karkeasti tarkasteltuna prikaatista ylöspäin) käytettävät logistiikkajoukot ja muodostelmat
ovat aina juuri kyseiseen operaatioon
räätälöityjä. Valmiita kokonaisuuksia ei
ole. US Armyssa nähdään, että juuri
kyseisen operaation tarvetta vastaavilla
moduuliperusteisilla logistiikkajoukoilla
voidaan saavuttaa paras mahdollinen
resurssien käytön joustavuus, viiveettömyys, täsmällisyys ja kustannustehokkuus. Tällöinkin avainasemassa
ovat kurinalaisuus ja pitäytyminen
suunnitelmassa sekä resurssien käytön
määrätietoinen priorisointi.
Taloudellisuus merkitsee myös sitä,
että osa tuesta järjestetään ostopalveluna, strategisen kumppanin toteuttamana tai isäntämaan toteuttamana. Tyypillisiä ulkoisin resurssein toteutettuja tukitoimintoja ovat tukikohtien ylläpitoon
liittyvät päivittäisen elämisen ja olemisen palvelut kuten tukikohtarakentaminen, muonitus, majoitus, vesihuolto
kokonaisuudessaan, siivous, vapaa-ajan
ja hyvinvoinnin tuki sekä pieneläinten
torjunta ja hävittäminen.
Selviytyminen
kiessään yksinkertaisiin ratkaisuihin US
Army haluaa käyttää resursseja kustannustehokkaasti.
Täydennyksien toteutuksessa materiaalin käsittelyvaiheet halutaan minimoida. Throughput toteutetaan aina,
kun se on mahdollista. Tällaisessa ns.
läpisyöttötoimituksessa tuki viedään
suoraan selustasta tai kumppanilta tarvitsijalle ilman purku- ja lastausvaiheita
välijohtoportaissa. Tyypillisesti näin menetellään esimerkiksi polttoaine- ja ampumatarviketäydennyksissä, mutta se
voidaan toteuttaa minkä tahansa materiaalin kohdalla.
Eräs esimerkki materiaalin käsittelyvaiheiden minimoimisesta on kuormalavapakkaamiseen perustuvat materiaalitäydennykset. Toisin sanoen, operaatioalueella etulinjan taistelevien joukkojen
täydennyksissä kuormalavaratkaisuja
suositaan konttiratkaisujen sijaan aina,
kun se on mahdollista. Molemmissa
tavoissa materiaalin pakkaamisvaihe on
verraten työläs ja aikaa vievä, mutta
kuormalavaratkaisussa jää yksi prosessin vaihe pois; tyhjien konttien hallinta ja kuljettaminen. Konttien hallinta ja
kierrättäminen taistelualueella nähdään
panos-tuotos -suhteeltaan niin huonok-
Periaate antaa vaatimuksen tehtävän
täyttämiselle kaikissa olosuhteissa. Se
sisältää vihollisvaikutukselta suojautumisen ja kyvyn toimintaan vihollisen
vaikutuspiirissä, samalla kun se sisältää kyvyn jatkuvaan toimintaan kaikissa
operaatioalueen sää- jaa maasto-olosuhteissa.
Suojaan panostetaan. Logistiikkajoukkojen henkilöstöllä on samanlainen henkilökohtainen suojavarustus kuin muillakin joukoilla. Vastaavasti myös ajoneuvokalusto on samanlaista kuin taistelevien joukkojen kuljetuskalusto, mutta
kumppanin kalusto on samanlaista kuin
siviililiikenteessä. Ennakointi ja tilannetietoisuus ovat välttämättömyyksiä, sillä juuri logistiikan kuljetukset ovat eräs
vihollisen tyypillisistä pääkohteista.
On oltava tietoinen toimintaan kohdistuvasta uhkasta ja potentiaalisista ris-
9
Tiedon kerääminen käynnissä
kialueista, joilla vihollisen vaikutus on
todennäköinen. Tukijärjestelyiden ylläpitämiseksi – selviytymiseksi – laaditaan
vaihtoehtosuunnitelmia, joilla vastataan
vihollisvaikutuksen aiheuttamiin rajoituksiin ja suunniteltua toimintaa estäviin
tekijöihin.
Operaatioalueen olosuhteet eivät
ole vähäpätöinen tekijä. Esimerkiksi
ulkoilman lämpötila saattaa vaihdella
suuresti, ja pahimmillaan tyypillisessä
US Armyn operaatiossa päivälämpötila
(varjossa) saattaa kivuta jopa 40-45 celsiukseen. Tämä asettaa kovat vaatimukset sekä kaluston käytettävyydelle ylipäätään että logistiikalle. Järjestelmien
ja laitteiden ylikuumeneminen on jatkuva ja suuri ongelma selviytymiskyvyn
ylläpitämisessä.
Selviytymiskyvyn muodostamisessa
operatiivisen suunnitteluprosessin tehtävän erittelyvaiheen merkitystä korostetaan. Logistikkojen on ymmärrettävä,
minkälaisia olosuhteita operaatiossa
joudutaan kohtaamaan ja mitä ne tarkoittavat vaatimuksina logistiikan suorituskyvylle.
Yksiselitteiset johtosuhteet
Operaatiossa käytettävien logistiikkaresurssien ja –joukkojen muodostamispe-
10
riaate käsittää kolme päävaihetta. Ensin
määritetään tukitarve, sen jälkeen määritetään mitä joukkoja ja suorituskykyjä
tarpeen täyttämiseksi tarvitaan, ja viimeiseksi muodostetaan kokonaisuudet sekä
suunnitellaan johtovastuut. Operatiivisella
tasolla logistiikkajoukot ovat aina yhteistoiminta- tai tukemissuhteessa operatiivisiin eli taisteleviin joukkoihin.
Tarvittavista logistiikan suorituskyvyistä eli erillisistä logistiikan toimintojen
komppanioista, joukkueista, ryhmistä ja
partioista muodostetaan suuruusluokaltaan pataljoonaa vastaavia kokonaisuuksia, joita kutakin johtamaan asetetaan
tukipataljoonan esikunta. Tällä tavalla
muodostetusta logistiikkaan kuuluvasta
kokonaisuudesta käytetään nimeä ”Tukipataljoona” (Combat Service Support
Battalion). Tällainen CSSB tukee tyypillisesti yhtä tai kahta operatiivista prikaatia kerrallaan. Vastaavasti kun tällaisia pataljoonia on muodostettu samaan
operatiiviseen suuntaan enemmän kuin
kaksi (kahdesta viiteen), niiden johtamiseksi asetetaan prikaatitason esikunta. Tällöin muodostettu kokonaisuus on
logistiikkaan kuuluva ”Ylläpitoprikaati”
(Sustainment Brigade). Ylläpitoprikaatilla
on vastuu järjestelyiden toteutuksesta
alueellaan, ja se tukee tyypillisesti divisioonaa (ja sen prikaateja).
US Armyn operaatiot ovat volyymiltaan niin suuria, että Ylläpitoprikaateja
tarvitaan useampi. Tällöin Ylläpitoprikaatien johtamiseksi operaatioalueelle
suunnataan ”Operaatioon keskitettävä
ylläpitoesikunta” (Expeditionary Sustainment Command). Käytännössä ESC
suunnittelee ja johtaa operaatioalueella
kokonaisvaltaisesti tukemisen ja ylläpidon (Sustainment) eli logistiikan, lääkinnän ja henkilöstötukipalvelut.
Taktisella tasolla operatiivisella prikaatilla on johdossaan oma ”Huoltopataljoonansa” (Brigade Sustainment
Battalion), jolla on orgaanisesti kaikkien huollon toimialojen kyvyt, ja joka
tukee prikaatin joukkoja. Logistiikan
CSSB ja operatiivisen prikaatin BSB
muodostavat operatiivisen ja taktisen
tason rajapinnan, jossa prikaati ”liitetään” logistiikan järjestelyiden kokonaisuuteen.
Logistiikan mielenkiinnon kohde
tulevaisuudessa
Universaali logistiikan päätehtävä eli oikea tuki, oikeassa paikassa ja oikeaan
aikaan ei ole luonnollisestikaan US Armyssa mihinkään muuttumassa, ja nykyinen mukautuvan sekä kustannustehokkaan logistiikan periaate jatkuu.
Keskeisin logistiikan mielenkiinnon
ja resurssien käytön kohde lähitulevaisuudessa on materiaalin ja henkilöstön
kotiuttaminen operaatioista. US Army
näkee oman operatiivisen roolinsa 2020
luvulle mentäessä olevan joukkojen kotiuttaminen operaatioista varuskuntaolosuhteisiin sekä samalla joukkojen nopean keskittämisvalmiuden ylläpitäminen ja taisteluiden voittaminen. Näistä
syntyy tiukkoja vaatimuksia logistiikalle.
Vaatimuksia eivät helpota meneillään
olevat Yhdysvaltojen asevoimien rahoituksen leikkaukset ja sitä kautta muodostuvat resurssivajeet myös logistiikassa.
Logistiikan on lähestyttävä materiaalin (ja henkilöstön) kotiuttamistehtäviä
samoilla periaatteilla kuin operaation
tukijärjestelyjen kohdalla tehdään eli
toteutetaan suunnittelu-, valmistelu- ja
toimeenpanovaiheet tehtävän erittelyineen, vaihtoehtojen laatimisineen,
riskien analysointeineen, toiminta-ajatuksen laatimisineen sekä toimeenpanoprosesseineen. Kaikissa vaiheissa
toiminta on yhteen sovitettava operatiivisten vaatimusten kanssa. Kuten
missä tahansa operaation tukijärjestelyissä, kyse ei ole pelkästään materiaalin keräämisestä ja lastaamisesta
operaatioalueella sekä purkamisesta
”kotisatamassa”, vaan kokonaisvaltaisesta logistiikan tehtävien samanaikaisesta toteuttamisesta sekä materiaalin kotiuttamiseksi että operatiivisen
suorituskyvyn ylläpitämiseksi. US Armyn operatiivisen tason logistiikalla on
edessään kovia haasteita.
Täydennyskuljetus (”convoy”)
Lähteet:
Theater Logistics Planners Program 13002 opetusmateriaali
Army Doctrine Publication 3-0, Unified
Land Operations, Department of
the Army, May 2012
Army Doctrine Reference Publication
3-0, Unified Land Operations, Department of the Army, May 2012
Army Doctrine Publication 4-0, Sustainment, Department of the Army, July
2012
Army Doctrine Reference Publication
4-0, Sustainment, Department of
the Army, July 2012
Army Doctrine Publication 5-0, The
Operations Process, Department of
the Army, May 2012
Army Sustainment Magazine
www.army.mil
US Armyn päätehtävä
Täydennyskuorma
11
Urakoitsijat konfliktialueilla
– strategisia tekijöitä ja eettisiä kysymyksiä
Miehet harjoittelevat pistooliammuntaa Pohjois-Carolinan maaseudulla. (Lähde: Wikipedia, Tekijä: MaxMercy, 27 May 2013)
Yksityisten urakoitsijoiden käyttö
konfliktialueilla on välttämätöntä
koska monien valtoiden asevoimien toimintoja on ulkoistettu,
niiden henkilöstömäärää on voimakkaasti vähennetty tai niiden
kansainvälisiin operaatioihin lähetettville joukkojen vahvuuksille
on asetettu rajoituksia. Tendenssi
vaikuttaa olevan urakoitsijoiden
määrän lisääntyminen kyseisissä
operaatioissa. Kehityksen eettiset
ja strategiset vaikutukset vaativat
asian ja siihen liittyvien lakien ja
sopimusten uudelleen tarkastelua.
Urakoitsijoiden käyttö konfliktialueilla ei
ole mikään uusi ilmiö. Heitä on käytetty koko sodankäynnin historian ajan eri
puolilla maailmaa, mutta Kylmän Sodan
jälkeen urakoitsijoiden määrä operaatioissa on lisääntynyt huomattavasti. Kylmän Sodan päättyminen merkitsi tuntuvia supistuksia monissa asevoimissa
(Faite, 2008). Operaatioihin lähetettvien
joukkojen määrää on haluttu rajoittaa
(Schwartz, 2011), toisaalta monia tukitoimiksi katsottuja toimintoja on ulkoistettu
yksityiselle sektorille. Asevoimien lisäksi
myös monet muut toimijat konfliktialueilla tarvitsevat kipeästi urakoitsijoita.
12
Teksti: majuri Vidas Šilaika,
Lithuanian Armed Forces
Kirjoitus perustuu majuri Šilaikan
Baltic Defence Collegessa laatimaan
opinnäytetyöhön „Are there any
strategic and ethical issues related
to the use of private contractors in
conflict zones – and, if so, what are
they?“
Menossa operatiivinen suunnittelu Viking 2014 harjoituksessa Ruotsissa. Kirjoittaja majuri
Vidas Šilaika kuvassa keskellä.
Keitä nämä urakoitsijat oikein
ovat?
Urakoitsijat ovat hyvin kirjava joukko;
yksityisiä turvallisuus-, rakennus-, kuljetus- ja muita yrityksiä ja yhtiöitä rakentajista aina palkkasotilaisiin asti. Tässä
artikkelissa tarkastelen lähinnä yhtiöitä ja yrittäjiä, jotka tarjoavat palkkiota
vastaan sellaisia sotilaallisia tuki-, koulutus-, tiedustelu- ja huoltotehtäviä, joita kansalliset asevoimat ovat hoitaneet
perinteisesti. Tarjottuihin palveluihin
kuuluvat myös erilaiset rakennusten,
saattueiden ja ertyisten henkilöiden
suojaustehtävät (Tri. Cusumano, 2013).
Yksityisten urakoitsijoiden tehtävistä
ei ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyä jaottelua. Olen käyttänyt tässä
US National Defense University’n jaottelua (Tri. Camacho). Turvallisuuspalvelut, joihin kuuluu kriisinhallintaan-, tiedusteluun ja tiedonkeräyseen (mukaanlukien kuulustelut) ja rakennusten sekä
ihmisten fyysiseen suojaukseen liittyvät
tehtävät.
Toisena ryhmänä on neuvonta- ja konsultaatiotehtävät sisältäen koulutuksen,
suunnittelun, tekniset- ja kielikysymykset sekä systeemitekniikan. Kolmas laaja ryhmä on huolto- ja logistiset toiminnot. Niihin kuuluu polttoaineen ja materiaalin kuljetukset, tukikohtatoiminnot
sisältäen pesu-, hygienia-, jätehuolto-,
voimalähde- ja sen jakelu-, vesi- ja viemäröintitehtävät ja toiminnot. Edelleen
ylläpitävät tehtävät, kuten ruokahuolto,
pesulapalvelut, polttoainehuolto ajoneuvoille ja voimalähteille sekä muut kunnossapitotehtävät.
Tehtäväkuvausten perusteella Alexandre Faite, joka on Punaisen Ristin
kansainvälisen komitean lainopillinen
neuvonantaja, jakaa urakoitsijat kahteen
ryhmään (Faite, 2008); yksityiset sotilasyritykset („private military companies – PMC“) ja yksityiset turvallisuusyritykset („private security companies
– PSC“).
Tämän jaottelun mukaisesti aktiiviset
yksityiset sotilasyritykset ottavat suoraan osaa taistelutoimiin, passiiviset
yksityiset sotilas- ja turvallisuusyritykset eivät ota niihin osaa. Nämä toimijat
ovat joka tapauksessa siviilejä joilla on
immuniteetti heihin kohdistuvilta suorilta hyökkäyksiltä niin kauan, kuin eivät
itse ota osaa taistelutehtäviin (Melzer,
2010). Päinvastaisessa tapauksessa he
menettävät siviilistatuksensa.
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea kuvaa suoran osaanoton taisteluihin (hostilities) ’taistelutoiminnaksi
(acts of war) jossa osanottajien luonne
tai tarkoitus on todennäköisesti tuottaa todellista vahinkoa vihollisen asevoimien henkilöstölle ja kalustolle’ (Cameron, 2006). Se tarkoittaa toimintaa,
joka ylittää henkilökohtaisen itsesuojelun ja on suoraan osanottoa taistelutoimintaan.
Kansainvälisissä aseellisissa konflikteissa aktiivisten yksityisten sotilasyritysten henkilöstö, joka ei ole konfliktia
käyvän osapuolen jäseniä, ei ole siviilejä koskevaa suojaa konfliktin keston ai-
kana. Näissä tapauksissa
heitä voi pitää palkkasotureina, jos he muilta osin
täyttävät palkkasoturin
määritelmän (YK, 1977).
Tällöin kaikki palkkasoturin määritelmää koskevat
ehdot tulee täyttyä (Faite,
2008).
Yksityisten urakoitsijoiden laillinen status on
horjuva, erityisesti niiden
osalta, jotka ovat aseistettuja (Quigly, 2009).
Passiivisten yksityisten
sotilas- ja turvallisuusyritysten henkilöstön statusta, vaikka he eivät
ole suoraan tekemisissä
taistelutoiminnan kanssa,
punnitaan heidän toimintansa perusteella. Heitä
ei pidetä palkkasotureina,
koska eivät ota suoraan
osaa taistelutoimintaan.
Ei-kansainvälisissä
aseellisissa konflikteissa
kaikkien edellä mainittujen urakoitsijoiden henkilöstöä pidetään siviileinä
(YK, 1977). Ottaessaan
osaa suoraan taistelutoimintaan heitä voitaisiin
syyttää kansallisten lakien 1998 Kenia, räjähdysten jälkeä. Yksityisiä urakoitsijoita käytetään muun muassa rakennusten ja ihmisten sujeluun. (CCmukaan (Quigly, 2009). PD-Mark, Wikipedia).
Tästä huolimatta kaikki ei
ole selkeää. Erimielisyykjoka on tietyn yhteisön tai ryhmän
sistä käydään keskustelua – minkä valmuodostama, yksilöiden hyväksymä
tion lakien mukaan tulisi syyttää näiden
käyttäytymismalli ja yhteisön normisurakoitsijoiden henkilöstöä; konfliktivaltiton mukainen.
on lakien, urakoitsijan valtion lakien vai
Tämän määritelmän mukaisesti tietynsen valtion lakien mukaan, jonne uralainen etiikka ja moraali toimii vain tiekoitsijat ovat rekisteröityneet tai jonne
tynlaisissa yhteisöissä. Joissain muissa
yhtiö on perustettu (Hansen, 2011).
yhteisöissä niiden määrittely ja ymmär Tämän lisäksi, vaikka ykstyiset uratäminen voi olla hyvin erilaista. Eri yhkoitsijat eivät tavallisesti olisikaan lailteisöillä voi olla erilaiset käyttäytymislisia vihollisjoukkojen maaleja, he saatkoodit. Nämä koodistot määrittelevät
tavat tulla kohteiksi toimintansa vuoksi
miten käyttäytyä ja miten olla vahingoitjohtuen sotilaskaluston käytöstä (Quigtamatta muita (Gert, 2012).
ly, 2009). Urakoitsijat voivat saada ta Kateri Carmola on esittänyt yksityiskaisin menetetyn siviilisuojan jos ne
ten urakoitsijoiden taistelualueella käyirtautuvat taistelutoiminnasta, peruuttatön moraalin ja etiikan arvotasot (Carvat sopimuksensa ja palaavat takaisin
mola, 2010) seuraavasti:
siviilielämään.
Voidaan todeta, että suurin ongelma
1. Yksityiset sotilas- ja turvallisuussiviiliurakoitsijoiden käytössä on niiden
yritykset (kuinka ne täyttävät sopiosalta, jotka osallistuvat taistelutehtämusvelvoitteet, kuinka ne kohtelevat
viin. Se johtuu joko toiminnoista joialaisiaan työntekijöitä)
ta he tekevät tai kalustosta, jota he
2. Urakoitsija itse (kuinka hän täyttää
käyttävät. Heidän laillinen statuksenvelvollisuutensa, kontrolloi sopimuksa ei ole aivan selkeä eikä nykyinen
sia)
säännöstö täysin kata koko ongelma3. Hallitus tai kansainvälinen organisaaaluetta.
tio, joka ottaa aliurakoitsijan turvatehtävään
Urakoitsijoiden käytön eettisiä
4.Yhteiskunta, joka sallii joukkojen
kysymyksiä
edustajan toimia nimissään.
Etiikka erään määritelmän mukaan on
Listaan voisi lisätä vielä yksityisten so„elämän tapa“. Se on meidän päivittäitilas- ja turvallisuusyritysten yksittäiset
siä toimintojamme, rajojamme, sääntyötekijät, kuinka he täyttävät tehtäväntöjämme, lupauksiamme ja vannottuja
sä. Eettiset kysymykset eri tasoilla ovat
valojamme. Se on luonut käytöksemerilaisia.
me ja odotuksemme kyseessä olevan
Yksittäisen toimijan tasolla kysymys
yhteisön historian aikana (Carmola,
on siitä, kuinka hän täyttää tehtävän2010). Voiman käytön tulisi olla moraasä. Eri esimerkit valottavat tätä asiaa,
lin mukaista. Moraali on käytöskoodi,
13
joka voi haitata kokonaistoimintaa;
’Blackwaterin’ ja ’Triple Canopyn’ työntekijät, jotka ampuivat kuolettavasti Irakissa, toiset työntekijät, jotka kohtelivat
moraalittomasti vankeja Abu Ghraibin
vankilassa, ’DynCorpin’ työntekijöiden
sekaantuminen prostituutioon Bosniassa (Tri. Camacho, 2008) sekä ’Aviaton
Development Corporationin’ työntekijät,
jotka työskentelivät CIA:lle ja ampuivat
alas yksityisen matkustajakoneen Perussa (Singer, 2003).
Yksityisten sotilas- ja turvallisuusyritysten tasolla kysymykseen tulee
väärinkäytökset ’kolmannen valtion
kansalaisia’ kohtaan. YK:n palkkasotureita käsittelevän työryhmän mukaan
väärinkäytöksiä on rekisteröity henkilöiden osalta, joita on rekrytoity Chilestä, Equadorista, Fijiltä, Hondurasista
ja Perusta (Quigly, 2009). He ovat ylityöllistettyjä ja alipalkattuja verrattuna
kansalaisiin, jotka tulevat yritysten kotimaista.
Esimerkiksi ’Blackwaterin’ yksittäinen turvallisuusspesialisti tienasi
1’222 USD päivässä (Quigly, 2009) ja
’DynCorp’ pilotit 243 USD päivässä
Kolumbiassa (Singer, 2003). Samaan
aikaan urakoitsijat palkkaavat ’kolmannen maan’ kansalaisia (perulaisia) 33
US dollarilla päivässä ja jopa 9 US dollarilla päivässä (intialaisia, kenialaisia,
ugandalaisia / Dianatnejad, 2013). Tämän lisäksi sopimus vapauttaa yrityksen kaikista velvotteista, jos työntekijä
kuolee. Solmitut sopimukset sisältävät
kuitenkin huomattavia riskejä (Carmola,
2010).
Urakoitsijan tasolla kysymys on ’hajanaisesta vastuusta’. Yhtä osaa tästä kokonaisuudesta kutsutaan nimellä ’monet kädet’ (’many hands’). Esimerkki
valvontamekanismista on esitetty alla
olevassa kuvassa.
Tästä suuresta valvontamekanismin
rakenteesta huolimatta, eräs aihetta
koskenut tutkimus totesi, että Puolustusministeriöllä (DoD) on vain vähän tai
ei lainkaan kykyä nähdä mitä Yhdysvaltain täydennyksiä kuljettaville kuormaautoille tapahtuu... Huolimatta operaatiota koskevista vakavista huolenaiheista, ei yksikään sotilasjohtaja ole koskaan tarkkaillut maanteillä tapahtuvaa
toimintaa tai tavannut turvallisuuspalveluja tarjoavien avainhenkilöstöä (Tierney,
2010).
Edellä mainitun lisäksi on toinenkin
ilmiö, jota kutsutaan ’liukkaiksi käsiksi’
(’slippery hands’). Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa useat valtiolliset toimijat
käyttävät urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita, palkaten usean tyyppisiä yrityksiä
tekemään varsinaisen työn. Esimerkiksi edellä mainittua kuljetussopimusta
(Host Nation Trucking’ contract, HNT)
varten kahdeksan yritystä oli varsinaisia urakoitsijoita. Vain kahdella näistä
oli omaa kuljetuskapasiteettia. Muut
käyttivät aliurakoitsijoita. Tämä tekee
valvontamekanismista tehottoman ja
aiheuttaa sekaannusta (Carmola, 2010).
Ei ole edustusta, jolla olisi valvontakyky
yksityisiin urakoitsijoihin konfliktialueilla
(Singer, 2003).
14
Turvallisuuusyritykset Yhteensä Yhdysvaltain ‘Kolmannen Paikallisen
(PSD)
kansalaisia
maan
isäntävaltion
kansalaisiakansalaisia
DoD PSC:t Irakissa
yhteensä
9 952
830
7 590
1 532
Aseistetut PSC:t
Irakissa
6 467
429
5 318
720
DoD PSC:t
Afganistanissa,
yhteensä
2 998
19
30
2 949
Aseistetut PSC:t
Afganistanissa
2 745
16
30
2 699
US DoD (Puolustusministeriön) Yksityiset turvallisuuusyritykset (PSC) Irakissa ja Afganistanissa, 31 Joulukuuta 2007 (Quigly, 2009 p. 139)
Sota / konflikti
Siviileitä /
urakoitsijoita
Sotaväkeä
Suhde
Vallankumous
Meksikko / Amerikka
USA:n sisällissota
I Maailmansota
II Maailmansota
Korean Sota
Vietnamin Sota
Desert Shield/Storm
Balkan
Operaatio Iraqi Freedom
9 000
33 000
1 000 000
2 000 000
5 400 000
393 000
359 000
500 000
20 000
≈ 160 000
1:6 (est.)
1:6 (est.)
1:5 (est.)
1:24
1:7
1:2.5
1:5
1:55
1:1
1:1
(est.) 1 500
(est.) 6 000
200 000
85 000
734 000
156 000
70 000
9 000
20 000
≈ 163 590
Toisen Maailmansodan jälkeen urakoitsijoiden määrä on lähtenyt kasvuun. Yhdysvaltain
joukkoja avustaneet siviilit historian aikana. (Quigly, 2009 p. 135).
Department
of Defence
Management
Contracting Authority
U.S. Central Command
Secretary of the Army
(CENTCOM)
Army Acquisition Executive
U.S. Forces-Afghanistan
Joint Contracting Command –
(USFOR-A)
Iraq/Afghanistan (JCC-I/A)
143rd Expeditionary Sustainment
Principle Assistant Responsible
Command
for Contracting – Afghanistan
(PARC-A)
Movement Control BattalionsRegional Contracting Command
(484th, 485th, 419th)
at Bagram (RCC-Bagram)
HNT
US DoD ‘Host Nation Trucking’ (HNT) contract in Afghanistan oversight mechanism in Afghanistan.
PALKKASOTUREITA
NYT JA ENNEN
150 vuoden olemassaolonsa aikana Ranskan
Muukalaislegioonassa on palvellut yli 600 000
miestä. Kuvassa Ranskan 6. Pataljoonan kunniavartio seisoo asennossa odottaessaan
Saudiarabiassa olevien puolustushaarojen
komentajan kenraaliluutnantti Khalid Bin
Sultan Bin Abdul Aziz’in saapumista operaatio Desert Shield’in aikana. (Wikipedia)
Hallituksen tai kansainvälisen järjestön tasolla kysymys on todellisten tappioiden salaamisesta. Politikot tasapainoilevat numeroiden keskellä, pyrkien
käyttämään vähemmän sotilashenkilöstöä ja enemmän yksityisiä urakoitsijoita
sotilasoperaatioissa. Näin hallitukset salaavat todelliset tappiot (Tri. Camacho,
2008).
Toinen ongelma tällä tasolla on ’tappiofobia’. Sotilastappioita joutuu selvittämään sekä selittämään joukolle itselleen ja muulle yleisölle (Carmola, 2010).
Voidaan sanoa, että eettisiä kysymyksiä on jokaisella tarkastelutasolla.
Selkeä säännöstö voisi auttaa ratkaisemaan monta edellä esitettyä ongelmaa. Säännöstöä kaivattaisiin, koska
sotilasvoiman käytölle on kysyntää, eikä
minkään maan kansalaisia voi estää perustamasta yhtiöitä tekemään mitä tahansa toimintaa, joka ei riko lakeja tai
tuota vahinkoa muille osapuolille (Carmola, 2010).
Esimerkkinä voidaan pitää vaikkapa
’Blackwater’ yhtiötä. Aikaisemmista virheistä johtuen omistaja sulki yhtiönsä
ja perusti uuden toisella nimellä. (16.
syyskuuta 2007 ’Blackwater Security
Consultingin’ sotilasurakoitsijat ampuivat irakilaisia siviilejä tappaen seitsemäntoista ja haavoittaen kahtakymmentä Nisour Square’lla Bagdadissa).
Tänään yhtiö on nimeltään ’Frontier
Service Group’, joka toimii Afrikassa
tuottaen turvallisuus- ja logistisia palveluita kiinalaisomisteiselle konsernille
’Citic Group’ (Feith, 2014).
Yksityisten urakoitsijoiden käytön
strategisia kysymyksiä
Kautta sotilaallisten konfliktien historian yksityiset urakoitsijat ovat toimineet
rinta rinnan sotaväen kanssa. Ne ovat
tuottaneet erityispalveluita, jotka ovat
vaatineet erityistaitoja (Quigly, 2009).
He ovat toimineet ulkopuolisina lisävahvennuksina (auxiliary forces, proxy forces) tai osana sotajoukkoa. Esimerkkeinä tällaisista lisävahvennuksista voidaan
Valkoisia palkkasotureita, jotka palvelivat Katangan santarmistossa 1962.
(Lähde: Katangais, Wikipedia)
pitää gurkhia brittiarmeijassa, Vatikaanin
sveitsiläisvartiostoa tai Ranskan Muukalaislegioonaa (Carmola, 2010).
Yhteiskunnan tasolla kysymys on siitä, että ’hallitukselle luonnostaan kuuluvia tehtäviä’ hoitavat urakoitsijat (Hammes, 2010, Schwartz, 2011). ’Valtio
on ainoa laillinen auktoriteetti joka voi
valtuuttaa lailliseen väkivaltaan ja ainoa
laillinen väkivalta on valtion valtuuttamaa’ (Carmola, 2010).
Toisaalta ’sotaväen keskeiseen rooliin
kuuluu kuolla ja tappaa toisia’ (Carmola. 2010). Antamalla edellä mainittujen
ulkopuolisten lisävahvennusten toimia
nimissään ulkoistaen näin väkivaltaa,
valtiot suojaavat itseään poliittisten päätöstensä todellisuudelta.
Hallitusten ja kansainvälisten organisatioiden tasolla on kysymys kansallisten asevoimien supistuksista sekä
operaatioihin lähetettävien joukkojen
määrällisistä rajoituksista (Schwartz,
2011). Monia toimintoja on ulkoistettu yksityiselle sektorille sen takia, että
supistetuille tai rajoitetuilla kansallisilla
asevoimilla ei ollut tarpeeksi joukkoja
tarpeelllisten tehtävien täyttämiseksi
kotimaassa tai operaatiossa ulkomailla.
Yksityisistä urakoitsijoista on tullut ’korvaamattomia lisävahvennuksia’ (’force
multiplier’, Quigly, 2009).
Käyttämällä yksityisä urakoitsijoita politikot yrittävät hämärtää operaatioihin
osallistuvan sotilashenkilöstön täsmällisen kokonaismäärän. Tällä tavoin yritetään vähentää operatiivisia kustannuksia. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa
tapahdu, koska operaation kokonaiskustannukset pysyvät kuitenkin samana.
Urakoinnin läpinäkyvyys on toinen kysymys. Se käsittää palkkauksen menettelytavat, valvonnan, vastuuvelvollisuudet jne. Hallitukset ovat ainoastaan yksiä toimijoita monista, jotka palkkaavat
urakoitsijoita. Muita ovat kansainväliset
järjestöt, ei-valtiolliset järjestöt ja kaupalliset liikeyritykset.
YK käyttää urakoitsijoita turvallisuutta
tuottamaan (henkilöstö, infrastruktuuri,
saattueet) ja erilaisiin tukitoimiin (Quigly, 2009). Tämä on käynyt välttämättömäksi, koska useat valtiot ovat haluttomia lähettämään kansallisia joukkojaan
monikansallisiiin rauhanturvaoperaatioihin (Lilly, 2000).
Kontrolloidakseen asianmukaisesti
urakoitsijoita, YK on laatinut aihetta koskevan ohjesäännön (Security Management Operations Manual ‘Guidelines
on the Use of Armed Security Services
from Private Security Companies’, UN
Department of Safety and Security,
2012). Se esittää urakointimallin sekä
15
Blackwaterin CASA212 lentokone Afganistanissa pudottaa täydennyksiä USAn
Armeijan sotilaille. USAn Armeijan sotilaat
ovat tekemässä kokeita Kabulin lähistöllä
Afganistanissa 28.12.2007 uudesta jakeluverkostosta miten saada I, III ja V Luokan
materiaalit (I elintarvikkeet ym, III potto- ja
voiteluaineet,V ampumatarvikkeet) maassa
oleville joukoille pitkäaikaisissa tehtävissä.
(U.S. Army photo by Spc. John P. Ledington)
(www.army.mil).
työskentelyohjeet. YK:n pääsääntö konfliktialueilla on ’...humanitääriset saattueet eivät käytä aseistettuja tai sotilassuojueita’ (YK, 2008). Tähän sääntöön
on kuitenkin paljon poikkeuksia tilanteesta riippuen.
Myös NATO käyttää urakoitsijoita.
NATO Support Organization (NSPO)
palkkaa yksityisiä sotilas- ja turvallisuusyrityksiä NATOn puolesta. NSPOn
missio on tuottaa reagoivaa, tuloksia
tuottavaa ja kustannustehokasta logistiikkaa, operatiivista ja järjestelmätukea
sekä -palveluita.
Järjestön täytyy maksimoida NATOn
asevoimien kyky ja joustavuus täyttää
tehtävänsä (NATO, 2012). NSPO järjestää
nämä toiminnot eri operaatioihin siten,
kuin on sovittu NSPOn, Allied Joint Force Command Headquatersin (esikunnat
Napolissa ja Brunssumissa) sekä Allied
Command Operationin (SHAPE Monsissa) kesken. Joukkoja asettavat maat voivat liittyä näihin sopimuksiin, jos ne näkevät sen tarpeelliseksi (NATO, 2009).
Vara-amiraali Jeff Fowler totesi: ’...
urakoitsijoita ei pitäisi palkata turvallisuus- ja vartiointitehtäviin, tai edes vanginvartioiksi taistelualueilla. (Aseelliset
turvavartiot) tulisi rajoittaa asianmukaisiin tukitehtäviin ja niille maantieteellisille alueille, joilla lait pätevät. Epäsuoran sodankäynnin ympäristössä, jossa
siviiliväestön yhteistyö on välttämätöntä, tämä rajoitus on eettisesti ja strategisesti tarpeellinen (Tierney, 2010).
Yksityisten sotilas- ja turvallisuusyritysten käyttö todennäköisesti lisääntyy
tulevaisuudessa. Monet vatiot ovat vähentäneet sotilaallisia resurssejaan ja
toimintoja on ulkoistettu. Monissa tapauksissa valtiot ovat haluttomia lähettämään henkilöstöään kansainvälisiin operaatioihin kustannussyistä ja toisaalta
mahdollisten tappioiden pelosta.
Yksityisiä urakoitsijoita on helpompi
käyttää vaarallisilla alueilla ja joskus se
on jopa ainoa realistinen vaihtoehto, kuten ISAF:in ja USA:n täydennyskuljetukset Pakistanin ja pohjoisen heimoalueen halki. Washington Post uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan urakoitsijoiden käytössä iso osa siihen varatuista
varoista päätyi vastustajille, talebaneille
ja muille alueellisille heimopäälliköille
(’U.S. trucking funds reach Taliban, military-led investigation concludes’, Karen
DeYoung, Washington Post).
Urakoitsijalle työtarjousten ottaminen saattaa monasti olla välttämätöntä
ja ainoa toimeentulomahdollisuus. Hän
saattaa vaarantaa henkensä toimialueella. Miten suuri pitäsi siitä saatavan
korvauksen olla, jotta se olisi eettisesti
perusteltavissa, vai voiko sellaista sum-
Urakoitsijoiden käytön tuleva
kehitys
NATO-operaatioiden logististen sopimusten suunnittelun ja hallinnoinnin
arviointi ja tuleva kehittäminen on esitetty Senior NATO Logisticians (SNLC)
konferenssissa 2010. Tärkeimmät johtopäätökset olivat, että ’urakoitsijoiden
tuki tulisi liittyä kaikkiin operaatioihin’
ja ’monikansallisiin logistisiin urakkaratkaisuihin tulisi pyrkiä koska ne tarjoavat sellaisia etuja kuin suuruusluokkaan
perustuvaa kustannushyötyä, tulos- ja
kustannustehokkuutta ja ne vähentävät
keskinäistä kilpailua rajallisista resursseista’ (SNLC, 2010).
16
Blackwater turvallisuusyhtiön MD-530F helikopteri Bagdadissa 2004 (Wikipedia)
maa edes määritellä? Joka tapauksessa
hinnan kilpailuttaminen erittäin pieneksi,
kuten eräille kolmansien valtioiden urakoitsijoille on käynyt, on eettisesti hyvin
arveluttavaa.
Jokaisella kansalaisella on kuitenkin
oikeus perustaa yritys haluamiaan toimintoja varten, kunhan ei riko lakeja.
Urakointipalveluiden kysyntä tuntuu olevan kasvussa eri kriisipesäkkeissä. Tilanne vaatiii parempaa kansainvälistä sääntelyä, jotta sopimusten toinen osapuoli
ei jäisi liian turvattomaan asemaan.
Asevoimat
Käytetyt lähteet
Cameron, Lindsey. 2006. International
Commitee of the Red Cross. www.icrc.
org. [Online] September 2006. [Cited:
13 March 2014.] http://www.icrc.org/
eng/assets/files/other/irrc_863_cameron.pdf.
Carmola, Kateri. 2010. Private Security
Contractors and New Wars: Risk, Law,
and Ethics. London : Routledge, Taylor
and Francis group, 2010.
Dianatnejad, Shideh. 2013. America’s
33 Dollar Mercenaries. Press TV, Iranian
international news network, 2013.
Dr. Camacho, P.R. 2008. Private
Contractors - Private Military Corporations Danger across the Arc of
Instability. [Online] 9-10 April 2008.
[Cited: 17 October 2013.] http://
w w w. s m c m . e d u / d e m o c r a c y / _ a s s ets/_documents/‌c amacho%20-%20article%20private%20contractors.pdf.
Dr. Cusumano, Eugenio. 2013. War by
contract? The scope, drivers and implications of military privatisation. Tartu :
s.n., 2013.
Faite, Alexandre. 2008. International
Committee of the Red Cross. [Online]
2008. [Cited: 17 October 2013.] http://
www.icrc.org/eng/assets/files/‌o ther/
pmc-article-a-faite.pdf.
Feith, David. 2014. The Wall Street
Journal. www.europe.wsj.com. [Online] 24 January 2014. [Cited: 1 February 2014.] http://online.wsj.com/news/ar
ticles/‌S B100014240527023034650045
79324650302912522?mod=trending_
now_5.
Gert, Bernard. 2012. The Definition of
Morality. The Stanford Encyclopedia
of Philosophy (Fall 2012 Edition). [Online] 5 August 2012. [Cited: 1 January
2014.] http://plato.stanford.edu/archives/
fall2012/entries/morality-definition.
Hammes, T.X. 2010. Private Contractors in Conflict Zones: The Good, the
Bad, and the Strategic Impact. [Online] November 2010. [Cited: 16 October 2013.] http://psm.du.edu/media/documents/reports_and_stats/think_tanks/
inss_hammes-private-contractors.pdf.
Hansen, Joseph C. 2011. Private Security Monitor. http://psm.du.edu. [Online] 2011. [Cited: 13 March 2014.] http://
psm.du.edu/media/documents/‌r elated_
resources/article_h_hansen.pdf.
IDMC. 2011. The Internal Displacement Monitoring Centre (IDMC). www.
internal-displacement.org. [Online] 09
May 2011. [Cited: 14 December 2013.]
h tt p : / / w w w. i n t e r n a l - d i s p l a c e m e n t .
Yksityiset
urakoitsijat
Kaupalliset
yritykset
Kv-org. /
ei-valtiolliset
organisaatiot
Organisaatiot, jotka palkkaavat yksityisiä urakoitsijoita (sisältää myös YK:n, NATO:n ja EU:n).
org/8025708F004BE3B1/ (httpInfoFiles)/
C7ACFD1B44DC12EDC12578CC00339
B2B/$file/libya_ocha_3w_9may2011.pdf.
Lilly, Damian. 2000. Peace Palace Library. www.peacepalacelibrary.
nl. [Online] 2000. [Cited: 1 February
2014.] http://www.peacepalacelibrary.nl/
ebooks/‌files/UNIDIR_pdf-art135.pdf.
Melzer, Nils. 2010. International Committee of the Red Cross. www.icrc.org.
[Online] 17 May 2010. [Cited: 13 March
2014.] http://www.icrc.org/eng/‌a ssets/
files/other/icrc-002-0990.pdf.
NATO. 2009. Logistics Support Agreement between Supreme Headquarters
Allied Power Europe and JFC HQ Brunsum and the NAMSA for the integrated logistic support services for Kabul
international airport (KAIA) operations
at KAIA, Afghanistan. s.l. : NATO Maintennance and Supply Agency, 2009.
—. 2012. NATO Support Organization.
www.nspa.nato.in. [Online] June 2012.
[Cited: 3 January 2014.] http://www.
nspa.nato.int/en/NSPO/nspo.htm.
Quigly, Richard M. 2009. Military
Contractors: Legal Status, Oversight
and Security. New York : Nova Science
Publishers, Inc., 2009.
Schwartz, Moshe and Swain, Joyprada. 2011. Department of Defense Contractors in Afghanistan and Iraq: Background and Analysis. [Online] 13 May
2011. [Cited: 17 October 2013.] http://
www.fas.org/sgp/crs/natsec/R40764.
pdf.
Singer, Peter Warren. 2003. Corporate
Warriors: the Rise of the Privatized Military Industry. New York : Cornell University Press, 2003.
SNLC. 2010. Assesment and the way
ahead for the planning and management of logistics contracting for NATO
operations. s.l. : Euro Atlantic Partnership Council, 2010.
Tierney, John F. 2010. CBS News.
www.cbsnews.com. [Online] June
2010. [Cited: 16 October 2013.] http://
www.cbsnews.com/htdocs/pdf/‌H NT_
Report.pdf.
—. 2010. Warlord, Inc.: Extortion and
Corruption Along the U.S. Supply Chain
in Afghanistan. [Online] June 2010.
[Cited: 16 October 2013.] http:// w
‌ ww.
cbsnews.com/htdocs/pdf/HNT_Report.
pdf.
UN. 1977. Additional Protocol I to the
Geneva Convention. [Online] 08 June
1977. [Cited: 08 December 2013.]
http://cil.nus.edu.sg/rp/il/pdf/1977%20
‌Protocol(I) %20Additional%20To%20
G e n eva % 2 0 C o nv % 2 0 Re l a t i n g % 2 0
To % 2 0 P r o t e c t i o n % 2 0 O f % 2 0 V i c tims%20Of%20Intl%20Conflicts-pdf.
pdf.
—. 1977. Additional Protocol II to the
Geneva Convention. [Online] 8 June
1977. [Cited: 8 December 2013.] http://
cil.nus.edu.sg/rp/il/pdf/1977%20‌P rotocol%20II%20Additional%20to%20
the%20Geneva%20Conventions%20
of%2012%20August%201949-pdf.pdf.
—. 2008. Civil-Military Guidelines &
Reference for Complex Emergencies.
[Online] 2008. [Cited: 7 December
2013.] https://docs.unocha.org/sites/
dms/‌D ocuments/ENGLISH%20VERSION%20Guidelines%20for%20Complex%20Emergencies.pdf.
UN Department of Safety and Security. 2012. UN Human Rights. www.
ohchr.org. [Online] 8 November 2012.
[Cited: 3 January 2014.] http://www.
ohchr.org/Documents/Issues/Mercenaries/WG/StudyPMSC/GuidelinesOnUseOfArmedSecurityServices.pdf.
17
Huolto taistelee ja tukee
Artikkeli esittelee maavoimien
reserviupseerikurssin huoltolinjan koulutuksen toteutusta reserviupseerikursseilla 242–244.
Huollon reserviupseerien koulutus haluttiin saada muiden
aselajien kanssa samalle tasolle,
joten vuonna 2012 tehtiin päätös huoltolinjan perustamisesta
osaksi maavoimien reserviupseerikurssia. Ennen huoltolinjan
perustamista, suurin osa huollon
reserviupseereista oli suorittanut
reserviupseeritutkinnon jollakin
Ru-kurssin linjalla ja saanut huollon eriytyvän koulutuksen omalla
kokelaskaudellaan Hämeen Rykmentissä suoritetulla huollon kokelaskurssilla.
Uudistuksen ansiosta huoltolinjan suorittaneet upseerikokelaat saavat nykyään huollon opetuksen jo reserviupseerikurssin aikana ja pääsevät olemaan
heti E-kauden alusta asti oman toimialajoukkueensa mukana.
Muutoksen ansiosta myös allekirjoittanut siirtyi vuoden 2012 lokakuussa
Karjalan Prikaatista Reserviupseerikouluun valmistelemaan huoltolinjan koulutuksen aloittamista keväällä 2013. Koulutuksen suunnittelussa painopiste luo-
18
tiin siihen, että huollon reserviupseerit
ovat ennen kaikkea taistelun johtajia.
Toinen tärkeä linjaus tehtiin siihen,
että huoltolinjalle tullaan ensisijaisesti
valitsemaan upseerioppilaita, jotka tullaan sijoittamaan huoltokomppanioiden toimialajoukkueiden johtajiksi.
Huollon koulutuksen viitekehykseksi
muodostui siis Huoltokomppania 2015,
koska suurin osa huoltolinjan oppilaista
tulee kyseistä organisaatiota (tai vast.)
kouluttavista joukko-osastoista (KaiPr,
KarPr, PorPr, PsPr, HämR).
Ensimmäinen huoltolinja pilotoitiin reserviupseerikurssilla 242 19.4.–
25.7.2013. Ru-kurssilta 242 huoltolinjalta
valmistui 32 ja kurssilta 243 yhteensä
35 huollon upseerikokelasta. Molemmilla kursseilla koulutus saatiin vietyä läpi
hyvin suunnitelmien mukaisesti.
Huoltolinjan koulutuksen painopiste
on luotu hyvin taistelun johtamista tukevaksi, sillä aselajikoulutuksesta 70 %
on ollut jalkaväkikoulutusta ja 30 %
huollon eriytyvää koulutusta. Jalkaväkikoulutus on ollut yhtenäistä1.K:n
jääkärilinjan kanssa. Huoltolinja onkin
muodostanut taisteluharjoituksiin komppanian neljännen jääkärijoukkueen, joka
on harjoitellut sekä puolustuksen että
hyökkäyksen perusteet kurssin aikana.
Jalkaväkikoulutuksessa on myös harjoi-
myös reserviupseerikurssilla
Kirjoittaja LTN Janne Posti palvelee Reserviupseerikoulussa
Kohtaaminen kahden huoltolinjan kurssin välillä Karjalan Prikaatissa. Kurssilta 243
valmistunut ja HK:n tilanneupseerina toimiva upseerikokelas (uo Mononen) pitää
tilanneselostuksen HK:n komentopaikalla kurssin 244 upseerioppilaille.
19
teltu yhteistoimintaa sekä tulenjohtajien
että pioneerien kanssa. Suurin osa jalkaväkikoulutuksessa opetettavista asioista
on kuitenkin sidottu huollon viitekehykseen, sillä esimerkiksi hyökkäyksen perusteiden opettaminen on samalla HK:n
torjuntaosaston toiminnan harjoittelua
ja väijytyksen toteutuksessa on samalla
keskitytty huollon kuljetuksen suojaamiseen.
Huollon koulutus on puolestaan jaettu kolmeen eri osa-alueeseen. Ensimmäiseksi on opetettu Huoltokomppania 2015 organisaatio. Tämä on tapahtunut sekä oppitunneilla, että maastossa tutustuen HämR:n YTH1-harjoitukseen asettaman huoltokomppanian
toimintaan. Tähän mainittakoon, että
HämR:n lakkautus ei tule poistamaan
huoltokomppaniaan tutustumista, vaan
kurssilla jatkossa tutustuminen toteutetaan vierailemalla Karjalan Prikaatissa,
Karjalan Huoltopataljoonan harjoituksessa. HK:n organisaation opetuksessa on keskitytty tärkeimpään henkilöstöön, kalustoon ja suorituskykyyn.
HK:n toimintaan tutustuminen on taas
pyritty sitomaan joukkueen johtajan
tarvitsemiin tietoihin eri toimialajoukkueista ja niiden toiminnasta. On ollut
erittäin tärkeää, että oppilaat ovat nähneet huoltokomppanian kalustoa ja toimintaa käytännössä, sillä tutustuminen
on avannut heidän silmiään esimerkiksi
eri joukkueiden kaluston tilantarpeisiin
ja henkilöstön käyttöön liittyen. Toinen
osa-alue on joukkueen johtajan toi-
20
menpiteet osana HK:n toimintaa. Tämän osa-alueen koulutus on järjestetty
sekä karttaharjoituksina, että käytännön
ryhmittymisharjoituksena. Karttaharjoituksissa on suunniteltu huoltokomppanian ryhmityksiä sekä maastoon,
osakseen rakennetulle alueelle että
teollisuusalueelle. Käytännönharjoitus
on puolestaan sisältänyt HK:n ryhmittymisen uudelle ryhmitysalueelle, jossa
upseerioppilaat ovat päässeet toimimaan eri toimialajoukkueiden johtajina.
Tämän harjoituksen jälkeen kaikille on
muodostunut kuva HK:n tiedustelu- ja
valmisteluosaston toiminnasta sekä
pääosien marssista ja ryhmittymisestä.
Huollon koulutuksen kolmas osa-alue
on toimialakohtainen koulutus, jota
on toteutettu oppitunteina ja muutamina käytännönharjoituksina. Aika ei
tietenkään ole riittänyt kaiken opettamiseen, vaan koulutuksessa on pyritty keskittymään tiettyihin toimialojen
erityispiirteisiin. Huollon osaaminen on
lopulta testattu huollon aselajiopin kokeena, josta tulokset ovat olleen varsin
hyviä.
Palaute huoltolinjan koulutuksesta
on ollut hyvää, sillä huoltolinjalta valmistuneet kokelaat ovat olleen varsin
tyytyväisiä saamiinsa oppeihin, ja palaute joukko-osastojen suunnasta on
myös ollut positiivista. Ja mikä tärkeintä, johtajakaudellaan nähdyt ja kuullut
kokelaat ovat osoittaneet hyvää osaamista johtaessaan omia toimialajoukkueitaan.
Tätä artikkelia kirjoittaessa käynnissä on Ru-kurssi 244, jossa huoltolinjan
aloitusvahvuus oli 42 upseerioppilasta.
Kurssi on puolessa välissä, ja se on
edennyt hyvin opetussuunnitelman mukaan. Heinäkuun lopulla joukko-osastoihin siirtyy taas monta aselajistaan ylpeää upseerikokelasta.
Allekirjoittanut itse siirtyy kurssin 244
jälkeen jatkamaan opintoja sotatieteiden maisterikurssi 5:lla, ja seuraajinani
jatkavat ylil Olli Valtonen ja ltn Lauri Pitkänen. Ru-kurssilla 245 huoltolinja vaihtaa myös perusyksikköä, sillä RUK:n
vuoden 2015 organisaatiomuutoksen
yhteydessä huoltolinja siirretään 1.
komppaniasta Esikunta- ja Viestikomppaniaan.
Artikkelin loppuun on hyvä myös
muistuttaa, että huollon kokelaskurssit eivät katoa mihinkään, vaan vuoden 2014 syksyllä vetovastuu siirtyy
Hämeen Rykmentistä Reserviupseerikoululle. Entiset huoltopalvelu-, täydennys- ja kuljetusupseerikurssit tullaan yhdistämään yhdeksi huollon
kokelaskurssiksi. Tällä kurssilla tullaan
kouluttamaan ensisijaisesti eri aselajien huoltojoukkueiden (tai vast.) johtajia, joten kurssi tulee selkeyttämään
entisestään huollon reserviupseereiden
koulutusputkea.
Kurssi 244 valmiina HK:n ryhmittymisharjoitusta varten.
Joukkueen johtajan taistelusuunnitelman esittely maastolaatikolla Ru-kurssilla 244
21
Puolustusvoimien
logistiikkalaitos
– Mahdollistaja
Puolustusvoimauudistus 2015
toimeenpanon valmistelut ovat
kiivaimmillaan. Suunnittelijat
eri organisaatioissa viimeistelevät uusia toimintamalleja ennen
suurta muutosta. Osa uudistuksessa tehdyistä päätöksistä on jo
ehditty toimeenpanemaan, kuten
Pohjois-Karjalan prikaatin ja Kotkan rannikkopataljoonan lakkauttamiset viime vuoden lopussa.
Puolustusvoimauudistuksessa ei
pelkästään lakkauteta joukkoja.
Useiden nykyisten joukko-osastojen yhdistämistä suuremmiksi
kokonaisuuksiksi valmistellaan.
Näistä esimerkkeinä voidaan
mainita Jääkäriprikaati ja Lapin
ilmatorjuntarykmentti sekä Porin
prikaati ja Tykistöprikaati.
Vuoden 2015 alussa perustetaan myös
uusia hallintoyksikköjä. Yksi tällainen on
Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL) ja siihen kuuluvat seitsemän hallintoyksikköä.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen
perustaminen voidaan nähdä olevan jatkoa pitkäaikaiselle logistiikka-alan kehittämiselle. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on toteutettu varikkokentän (25 kpl) yhdistäminen Puolustusvoimien materiaalilaitokseksi vuonna 1993
sekä maavoimien huollon toimintojen
integrointi Maavoimien materiaalilaitokseksi vuonna 2008. Samanaikaisesti
myös merivoimissa (2006) ja ilmavoimissa (2010) toteutetut materiaalilaitoksien
perustamiset loivat edellytyksiä logistiikan keskitetylle kehittämiselle. Näiden
muutoksien rinnalla toteutettiin myös
monien toimintojen kumppanoittaminen,
kuten asevelvollisten erikoissairaanhoidon ulkoistaminen julkiseen terveydenhuoltoon ja sotilassairaalaverkoston lakkauttaminen, kunnossapidon siirtäminen
Millog Oy:lle ja ruokahuollon palveluiden
siirrot nykyiselle Leijona Catering Oy:lle.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ideointi aloitettiin jo vuonna 2009
ja varsinainen suunnittelu puolustusvoimauudistuksen osana vuoden 2011
syksyllä. Vuonna 2012 suunnittelua
tehtiin laaja-alaisen valmistelijajoukon
toimesta ns. oto-työnä. Tällöin suunnittelun painopiste oli tunnistaa kohteita,
joita tulisi erityisesti kehittää. Valmistelua jäntevöitettiin perustamalla vuoden
2012 marraskuussa päätoiminen suun-
22
Everstiluutnantti
Mikko Taussi
Pääesikunnan
logistiikkaosasto
Logistiikkalaitoksen runko
ww
w.p
uolu
stu
svo
ima
t.fi
nittelur yhmä,
johon määrättiin
suunnittelijoita kaikista
puolustushaaroista sekä Pääesikunnasta ja sen alaisista laitoksista. Suunnitteluryhmä muuttui Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen rungoksi
syyskuussa 2013. Runkokokoonpanotoiminnalle on ominaista, että suunnitteluhenkilöstö toimii tavoiteorganisaation
mukaisissa kokoonpanoissa aiemman
toimialajaon sijaan. Runko on osa Pääesikunnan logistiikkaosastoa ja työskentelee logistiikkapäällikön alaisuudessa.
Laitoksen suunnittelijat työskentelevät
pääosin Tampereella Logistiikkalaitoksen esikunnan tulevissa tiloissa.
Ma
h
Puo
lus
tu
Logistiikkalaitos keskittää
logistiikkaa
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toiminnan päämääränä on kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä luoda edellytykset
suorituskykyjen rakentamiselle ja
käytölle.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos
muodostetaan nykyisistä maavoimien,
merivoimien ja ilmavoimien materiaalilaitoksista, Sotilaslääketieteen keskuksesta ja Hämeen rykmentin Huoltokoulusta
sekä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen osista. Lisäksi eräitä puolustushaaraesikuntien huollon tehtäviä
siirretään logistiikkalaitokseen.
Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen
organisaation muodostavat Logistiikkalaitoksen esikunta, Järjestelmäkeskus, kolme logistiikkarykmenttiä, Räjähdekeskus ja Sotilaslääketieteen keskus,
jotka ovat laitoksen hallintoyksiköitä. Logistiikkakoulu on laitoksen esikunnan
alainen joukkoyksikkö. Palkattua
henkilöstöä laitoksessa tulee olemaan
noin 2350.
hdo
llista
ja
usv
oim
ien
log
isti
ikk
ala
itos
Asiakasrajapinnassa
logistiikka-rykmentit
ja Sotilaslääketieteen
keskus
Logistiikk a laitos
ylläpitää
ja
palauttaa
j o u k ko j e n ,
henkilöstön
ja järjestelmien toimintakyvyn sekä
materiaalin käytt ö ke l p o i s u u d e n .
Logistiikkalaitos on
p u o l u s tu s vo i m i e n
materiaalihallinnosta, hankintatoimesta,
terveydenhuollon järjestämisestä, ympäristöasioista ja tilahallinnasta
vastaava Pääesikunnan
alainen tulosyksikkö.
Logistiikkalaitos tukee
puolustusvoimien joukkoja samanlaisin periaattein niin kansallisessa kuin kansainvälisessä
toimintaympäristössä rauhan ja
sodan aikana.
Logistiikan järjestelyjen
toimintamalli perustuu jatkossa järjestelmään, missä
kolme logistiikkar ykmenttiä
toimii tuettavien hallintoyksiköiden rajapinnassa palvelutarpeita
kartoittaen sekä palveluja järjestäen ja tuottaen. Kunnossapidon
järjestelyjen johtaminen keskitetään
nykyisestä huoltorykmenttimallista
poiketen perustettavaan Järjestelmäkeskukseen. Tuettavat joukot saavat
tarvitsemansa tuen vuosisuunnittelun
perusteella laadittujen sopimusten ja
toiminnan aikaisten tilausten kautta.
Logistiikkarykmenttien keskeinen tehtävä normaalioloissa on varastoida sotavarustusta ja valmistautua sen hajauttamiseen valmiutta kohotettaessa. Samalla normaaliolojen tukeutumisjärjestelmä
laajennetaan sodan ajan vaatimuksien
mukaiseksi perustamalla logistiikan
joukkoja ja käynnistämällä rauhan aikana valmisteltu paikallinen tukeutuminen
elinkeinoelämään, josta esimerkkeinä
voidaan mainita linnoittamismateriaalituotanto ja suurempien autokorjaamoiden toteuttama kunnossapitotoiminta.
Logistiikkarykmenttien sijainnista ja
organisaatioista johtuen niillä voi olla
myös erityisiä tehtäviä, kuten 2. Logistiikkarykmentin toiminnassa korostuva
meripuolustuksen ja 3. Logistiikkarykmentin ilmapuolustuksen tukeminen.
Logistiikkarykmenttien esikunnat sijoitetaan Kouvolaan, Turkuun ja Jyväskylään.
Sotilaslääketieteen keskus on myös
merkittävä asiakasrajapintatoimija, koska sen terveysasemia on kaikissa varuskunnissamme. Sotilaslääketieteen
keskus järjestää puolustusvoimien lääkintähuollon, ympäristöterveydenhuollon ja erityisterveydenhuollon palvelut.
Poikkeusoloissa se tukee puolustusvoimien joukkoja kenttälääkinnän järjestämisessä. Lisäksi se vastaa lääkintämateriaali-, lääke- ja sairaalatarvike- sekä
ympäristöterveydenhuollon materiaalilogistiikasta puolustusvoimissa. Sotilaslääketieteen keskus toimii lisäksi sotilaslääketieteen, ilmailulääketieteen, sukelluslääketieteen, kenttälääkinnän sekä
suojelulääketieteen (CBRN) tutkimus- ja
asiantuntijayksikkönä.
Sotilaslääketieteen keskuksen esikunta sijoitetaan Riihimäelle.
Logistiikkalaitos valmistelee ja sopii
myös tuettaville hallintoyksiköille palveluja antavien kumppanien toiminnan.
Kumppaneista voidaan mainita esimerkiksi Leijona Catering Oy, Sotilaskotiliitto ry, Millog Oy, Patria Oy, Senaattikiinteistöt Oy sekä Puolustushallinnon
rakennuslaitos. Yhteistoiminnan onnistuminen näiden kanssa vaikuttaa merkittävästi käsitykseen logistiikkalaitoksen kyvystä toteuttaa tehtäväänsä.
Järjestelmäkeskus ja
Räjähdekeskus luovat
materiaalisen valmiuden
Yksi logistiikkajärjestelmän keskeisistä
muutoksista on Järjestelmäkeskuksen
perustaminen. Järjestelmäkeskuksen
päätehtävä on puolustusmateriaalin elinjaksonhallinta. Elinjaksovastuu ja -tehtävät siirtyvät puolustushaaraesikunnista,
materiaalilaitoksista ja nykyisistä huoltorykmenteistä pienin eroavaisuuksin puolustushaarojen aiempien käytäntöjen johdosta, mutta tavoitteena on yhtenäistää
mallit toiminnan ensimmäisinä vuosina.
Elinjakson hallinnan keskeisiä vaiheita
ovat materiaalisen suorituskyvyn rakentaminen, materiaalin ylläpidon ja kunnossapidon sekä materiaalista luopumisen käytännön toimenpiteiden ohjaus.
Järjestelmäkeskus ja logistiikkalaitoksen esikunta toteuttavat yhdessä puolustusmateriaalihankinnat.
Järjestelmäkeskuksen johto-osat sijoittuvat Tampereelle.
Puolustusvoimauudistuksessa säilytetään poikkeusolojen vaatimuksien mukaisesti kriittinen osaaminen puolustusvoimilla. Yksi merkittävä osa-alue on räjähdetuotanto. Nykyisin Maavoimien materiaalilaitokseen kuuluva Räjähdekeskus
liitetään sellaisenaan logistiikkalaitokseen. Räjähdekeskus on tuotantolaitos,
joka varmistaa puolustusvoimien räjähdemateriaalin ja ampumateknistä omavaraisuutta. Se tuottaa räjähteitä, kunnossapitää niitä, poistaa räjähteitä käytöstä
sekä järjestää räjähteiden koetoimintaa.
Räjähdekeskuksen johto-osat sijaitsevat Ähtärissä.
Logistiikan järjestelyjä johdetaan
esikunnasta
Logistiikkalaitoksen esikunnan tärkeimmät tehtävät on laitoksen johtajan johtoesikuntana vastata laitoksen operatiivisesta valmiudesta, johtaa logistiikan
järjestelyt sekä toteuttaa puolustusvoimien hankintojen kaupallinen valmistelu. Esikunta vastaa myös puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään liittyvien
kumppanuuksien hallinnasta. Esikunta
järjestää logistiikkalaitoksen hallinnon,
johtaa henkilöstön osaamisen hallintaa
23
ja kehittämistä sekä toteuttaa yhteisten
resurssien allokoinnin.
Logistiikkalaitoksen esikunta vastaa
logistiikkalaitoksen osalta kemikaali- ja
kemikaaliturvallisuuslakien ja ympäristönsuojelulain tarkoittamista toiminnanharjoittajalle kuuluvista tehtävistä sekä
maankäyttö- ja rakennuslain määrittämistä tehtävistä puolustusvoimissa.
Logistiikkalaitoksen esikunta sijoittuu
Tampereelle.
Koulutus ja tutkimus keskitetään
Logistiikkakouluun
Esikunnan alainen Logistiikkakoulu antaa upseerikoulutuksen tutkintoihin
sisältyvää ja puolustushaarojen tarpeisiin perustuvaa logistiikan opetusta,
toteuttaa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän kehittämiseen tähtäävää
operatiivisen ja taktisen tason tutkimustoimintaa sekä tuottaa logistiikan ohjesääntöjä ja oppaita.
Palkatun henkilöstön perus- ja täydennyskoulutus toimeenpannaan käs-
sa yhteyksissä siitä, mitä materiaalin
omistajuus tarkoittaa. Keskustelu ei ole
täysin uutta, sillä samanlaista vuoropuhelua käytiin maavoimien huoltojärjestelmän uudistuksessa vuoden 2008
alussa.
Materiaalin omistajuus siitä seuraavine vastuineen on yksi keskeinen osa
logistiikan järjestelyjä. Logistiikkalaitoksen asema materiaalin omistajana
ei millään tavoin kiistä pääesikunnan
ja puolustushaarojen johtavaa asemaa
sotavarusteiden kehittämisessä, niiden
käyttöperiaatteiden määrittelyssä sekä
materiaalin varsinaisessa käytössä normaalioloissa tai sodan aikana. Logistiikkalaitos kohdentaa keskitetysti sotavarusteet rauhan ajan joukko-osastoille ja
puolustusvoimien sodan ajan joukoille
Pääesikunnan ja puolustushaarojen antamin perustein. Määrällisen tarpeen
tyydyttämisen lisäksi on tärkeää, että
käyttäjä voi luottaa materiaalin tarkoituksenmukaisuuteen, toimivuuteen ja
turvallisuuteen. Asevelvollisten koulutustapahtuma voi olla mielekäs vain, jos
ta luotaessa ja ylläpidettäessä otetaan
laaja-alaisesti huomioon materiaalin
mahdolliset riskit niin käyttäjille itselleen ja niiden vaikutuspiirissä oleville ihmisille kuin omaisuudelle. Myös käytön
ja kunnossapidon vaikutukset ympäristöön otetaan huomioon.
Käyttöturvallisuuden luomisessa keskeinen rooli on Järjestelmäkeskuksella. Sen eri osastot ovat erikoistuneet
laaja-alaisesti vastuualueidensa järjestelmiin, varusteisiin ja materiaaliin sekä
niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. Järjestelmäkeskus ottaa huomioon materiaalihankintojen valmisteluvaiheessa
lainsäädännön vaatimukset ja soveltamisalat. Järjestelmäkeskus määrittää
perusteet materiaalin turvalliselle käytölle niiltä osin, kun lainsäädäntö ei
puolustusvoimien toiminnan erityispiirteiden ja sotavarusteiden osalta aseta
turvallisuusvaatimuksia. Hankintojen toteutusvaiheessa logistiikkalaitos testaa
sotavarusteiden toimivuuden ja käyttöturvallisuuden, josta se antaa suorituskykyvastuulliselle puolustushaaralle
Helikoptereista on käytössä vain tarpeellinen määrä kerrallaan (Kuva. Ilmavoimat).
ketyiltä osin yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun sekä puolustushaara-,
aselaji- ja toimialakoulujen kanssa. Logistiikkakoulu antaa kenttälääkinnän
reserviupseerikoulutusta yhteistyössä
Maasotakoulun kanssa.
Logistiikkakoulu sijoitetaan Riihimäelle.
Logistiikkalaitoksesta materiaalin
omistaja
Puolustusvoimauudistukseen laadittu
toimintakäsikirja määrittelee, että logistiikkalaitos omistaa puolustusvoimien
sotavarustuksen. Uudistusta toimeenpantaessa onkin keskusteltu useis-
24
materiaali tukee ammattitaitoisten kouluttajien johtamien harjoituksien tavoitteita. Vähätellä ei sovi myöskään materiaalin toimintavarmuuden vaikutusta
iskuportaan rynnäkön onnistumiseen
sodan melskeissä.
Logistiikkalaitos vastaa siitä, että sen
luovuttamat sotavarusteet ovat toimivia
ja käyttöturvallisia. Logistiikkalaitos seuraa ja kerää kokemuksia käytön aikana
sotavarusteista saaduista havainnoista.
Mikäli niiden toimivuus ja käyttöturvallisuus eivät vastaa asetettuja vaatimuksia, logistiikkalaitos ryhtyy toimenpiteisiin materiaalin kunnon palauttamiseksi
määritettyyn tasoon. Käyttöturvallisuut-
vakuudeksi teknisen hyväksynnän sekä
määrittää sotavarusteen ominaisuuksista johtuvat käyttöohjeet ja -rajoitukset.
Näiden vahvistuslausumien perusteella
suorituskykyvastuullinen puolustushaara
hyväksyy järjestelmät ja sotavarusteet
käyttöön.
Sotavarusteiden käyttöä varten annetaan myös ohjeistus siitä, kuinka sotavarusteita tulisi käyttää oikein, jotta ne
säilyisivät mahdollisimman hyvin käyttökuntoisina niille suunnitellun elinjakson
ajan. Käyttäjän vastuuntuntoinen asenne ja huolellinen materiaalin käyttö ovat
keskeisiä tekijöitä sotavarusteiden kunnon säilymisessä.
Päivän parhaita hetkiä.
Leijona Catering on ruokapalvelun erikoisosaaja ja
puolustusvoimien strateginen kumppani. Huolehdimme
ravitsevan ja herkullisen aterian sinne, missä sitä tarvitaan.
Parhaiden makuhetkien tuoksu kantautuu keittiöistämme
joka päivä kaikkialla Suomessa.
www.leijonacatering.fi
Logistiikkalaitos kehittää lisäksi sotavarusteiden suorituskykyä osajärjestelmien ja teknologioiden kehittymisen
myötä.
Sotavarusteiden käytön aikana havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin reagoidaan välittömästi. Järjestelmäkeskus
yhdessä suorituskykyvastuullisen kanssa voi antaa materiaaliin ja toimintaan
kohdistuvia käyttörajoitteita, materiaalin tarkastus- ja korjausmääräyksiä tai
asettamalla materiaali käyttökieltoon ja
määräämällä ne evakuoitavaksi tarkoituksenmukaiseen korjaukseen.
Materiaaliturvallisuuden huolehtimisvastuu säilyy koko elinjakson ajan logistiikkalaitoksella. Käytön päätyttyä logistiikkalaitos vastaa sotavarusteiden asianmukaisesta jälkikäsittelystä myymällä,
purkamalla ja uusiokäyttämällä tai hävittämällä materiaali.
Logistiikkalaitos paljon vartijana
Nykyisten normien mukaan omaisuus
kohdennetaan omaisuuslaskennassa sille hallintoyksikölle, jonka materiaalikirjanpidossa materiaali on. Tästä
huolimatta materiaali on kirjattu vain
puolustusvoimien taseeseen, sillä hallintoyksikkökohtaisia tilinpäätöksiä ei
ole tehty. Puolustusvoimien omaisuusluokkia ovat käyttöomaisuus, vaihto- ja
rahoitusomaisuus sekä maanpuolustuskalusto. Kaksi ensimmäistä näkyvät
puolustusvoimien taseessa ollen julkista tietoa, mutta maanpuolustuskalusto
on sen ulkopuolella. Maanpuolustuskalustoa hallitaan silti samoin periaattein.
Maanpuolustuskalustoon kuuluvat tavarat, jotka ovat pääasiallisesti tarkoitettu
sotilaalliseen käyttöön, kuten aseet ja
ampumatarvikkeet. Joissain yhteyksissä
on arvioitu, että maanpuolustuskaluston
uushankinta-arvo olisi noin 20 miljardia
euroa.
Logistiikkalaitoksen perustamisen
myötä materiaalin omistajuus siirtyy logistiikkalaitokselle. Omaisuuskirjanpidon
ratkaisut ja vastuutahot eivät kuitenkaan ole vielä täysin ratkenneet puolustusvoimauudistuksessa. Omaisuuskirjanpidon keskittäminen Logistiikkalaitoksen esikuntaan vaikuttaa olevan toimivin ratkaisu. Järjestelmäkeskus toimisi
esikunnan asiantuntijana materiaalin
elinjakson hallinnassa ja poistolaskennassa. Puolustusvoimien palvelukeskus
tukee logistiikkalaitosta omaisuuskirjanpidon toteutuksessa laatimalla puolustusvoimien tilinpäätöksen. Toimintojen
keskittäminen mahdollistaa parhaan tilannekuvan muodostamisen puolustusvoimien johdon käyttöön.
Keskitetyllä omistajuudella kyetään
parhaiten varmistamaan se, että sotavarusteita käytetään ja ylläpidetään
lainsäädäntömme mukaisesti mahdollisimman tuottavalla tavalla. Puolustusvoimien toiminta ja omaisuuden käyttötarkoitus huomioiden tuo tuottavuusvaade täyttynee, kun materiaalista huolehditaan esimerkiksi taloudellisesti ja
kustannustehokkaasti.
Taloudellinen materiaalin käyttö tarkoittaa muun muassa sitä, että käytös-
26
Materiaalin on oltava turvallista käsitellä (Kuva. Merivoimat).
sä on vain kulloinkin koulutuksessa ja
valmiudessa tarvittava osa sotavarusteista. Turhaa käyttöä sekä kulumista
ja rikkoutumista pyritään välttämään.
Käyttämätön osa materiaalista tulee
vastaavasti varastoida niin, että varastoimisjaksojen aikana materiaali säilyy
käyttövalmiina mahdollisimman alkuperäisessä tai varastoonpanon aikaisessa
kunnossa.
Kustannustehokkuus on painopisteessä, kun tehdään materiaalin elinjakson eri vaiheissa tarvittavia toimenpiteitä. Näissä noudatetaan yleisiä liiketalouden periaatteita, kuten pyritään
keskitettyyn toimintaan, poistamaan
päällekkäisyyksiä sekä tekemään kerralla suuria toimenpidesarjoja.
Mahdollistaja
Logistiikkalaitoksen perustamisella selkeytetään puolustusvoimien hallintotasojen rooleja niin, että logistiikan operatiivisen johtamisen tehtävät keskitetään
pääesikuntaan ja puolustushaaraesikuntiin ja logistiikan järjestelyjen johtaminen keskitetään logistiikkalaitokseen.
Puolustushaarat vastaavat jatkossa silti
taistelujärjestelmänsä huollosta ja huollon sodan ajan joukkojen koulutuksesta.
Logistiikan palvelut toimitetaan puolustushaarojen ja Pääesikunnan alaisten
laitosten määrittämien vaatimuksien ja
palvelutarpeiden mukaisesti. Poikkeusolojen asettamat valmiusvaatimukset
otetaan huomioon logistiikkalaitoksen
suunnittelussa. Normaaliolojen järjestelmä rakennetaan siten, että logistiikkajärjestelmän valmiutta voidaan kohottaa
perusrakenteita ja johtosuhteita muuttamatta. Poikkeusolojen logistiikkajärjestelmään vaikuttavat tarveprofiilin muuttumisen ohella tilaaja- ja toimittajakentän laajeneminen taistelu- ja kenttähuoltojoukkojen perustamisen myötä.
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet
edellyttävät myös logistiikan osalta radikaaleja tuottavuuden parantamiseen
tähtääviä muutoksia ja organisointia.
Kustannustehokkuuden parantamiseksi
asetettiin 25 miljoonan säästötavoite,
mikä on pääosin aikaansaatu tarkistamalla logistiikka-alan organisaatioita ja
vähentämällä niistä noin 600 henkilötyövuotta. Toiminnan valmisteluvaiheessa ei ole vielä kyetty hahmottamaan,
mahdollistaisivatko uudet logistiikan
prosessit henkilöresurssin kohdentamisen eri tavalla. Tällainen tarkastelu tultaneen toteuttamaan toiminnan käynnistyttyä. Rinnan logistiikkalaitoksen
henkilöstökokoonpanojen kanssa tulee
luonnollisesti tarkastella myös tuettavien joukkojen kokoonpanoja, jottei yksipuolisesti vähentämällä aiheuteta ongelmia toisaalla.
Logistiikkalaitoksen toiminnan alkuvaiheen rahoitus tulee määräytymään
puolustushaarojen nykyisen käytön perusteella. Eri laskelmissa on toistuvasti
päädytty, puolustusmateriaalihankintarahat mukaan lukien, yli miljardin euron
summaan vuosittain. Laskuharjoituksia
jatketaan edelleen, jotta logistiikkalaitoksella on kunnolliset edellytykset tukea joukkoja. Toimintojen ja rahoituksen
keskittämisellä, joista suurimpina voidaan mainita esimerkiksi kiinteistösopimus (250 M€), kunnossapidon kokonaisuus (330 M€) ja polttoainehankinnat
(60 M€), arvioidaan saavutettavan parempi kustannushallinta, hallinnollisen
työn vähentäminen sekä mahdollisten
säästöjen helpompi uudelleenkohdentaminen. Puolustushallinnon rahoitustilanteen paranemisesta ei ole merkkejä, joten kaikkien tulee jatkossakin kiinnittää
erityistä huomiota kulukuriin. Logistiikkalaitoksen ollessa suurin rahoituksen
käyttäjä on sillä näin ollen myös suurin
mahdollisuus – ja vastuukin.
Logistiikkalaitos kantaa yhteiskuntavastuunsa ensisijaisesti veronmaksajillemme. Heidän on oltava luottavaisia siihen, että hankittu sotavarustus pidetään
toimintakykyisenä suunnitellun elinjakson ajan ja että se on otettavissa suorituskykyisenä käyttöön kriisin aikana.
Kestävää kehitystä
elinjakson alusta
loppuun.
Edistyksellistä osaamista valmistuksesta varastointiin.
Puolustusvoimien strateginen
kumppani Millog Oy vastaa maavoimien
ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja
elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden
asennuksista, modifikaatioista ja
kunnossapidosta sekä osallistuu
maavoimien materiaalihankkeisiin.
Millog Oy
Hatanpään valtatie 30
33100 TAMPERE
Puh. 020 469 7000
www.millog.fi
Uusi tutkimuslaitos luo
uusia mahdollisuuksia
myös logistiikan ja
kriisinsiedon tutkimukseen
Puolustusvoimien tutkimuslaitos
(PVTUTKL) perustettiin vuoden
2014 alussa. Tutkimuslaitos on
Pääesikunnan alainen sotilaslaitos, joka tuottaa asiakaslähtöisesti puolustusvoimien tarvitsemat
vaativat tutkimus-, kehittämis-,
testaus- ja evaluaatiopalvelut.
Laitoksen perustaminen sisältyy
puolustusvoimauudistukseen, jossa tutkimus- ja kehittämiskenttä
on organisoitu uudestaan entistä kustannustehokkaammaksi ja
selkeämmäksi kokonaisuudeksi.
Laitoksen henkilöstö on sijoitettu
Tuusulaan, Riihimäelle, Ylöjärvelle
ja Turkuun.
Tässä artikkelissa esitellään tutkimuslaitoksen rooli uudistuvassa puolustustutkimuksen kentässä.
Kokonaisvaltainen puolustustutkimus: asiantuntemus,
tietopohja ja yhteistyö
Puolustusvoimien tutkimuslaitos tuottaa monialaisesti puolustusvoimien
tarvitsemia vaativia tutkimus-, kehittämis-, testaus- ja evaluointi-, asiantuntija-, ja opetuspalveluita, sekä harjoittaa
koetoimintaa. Tutkimuslaitoksen kokonaisvaltainen tutkimus ja resurssipohja
mahdollistavat sotataitoon ja käyttöperiaatteisiin, materiaaliin ja teknologiaan
sekä toimintakykyyn liittyvän tutkimusja kehittämistoiminnan yhdistämisen ja
koordinoinnin.
Tutkimuslaitos on asiantuntijaorganisaatio, joka tutkimus-, kehittämis- ja
teknologiavastuidensa mukaisesti luo
ja kokoaa syvällistä tietoa normaali- ja
poikkeusoloissa suorituskykyjen suunnittelun ja kehittämisen, rakentamisen
ja ylläpidon sekä käytön tarpeisiin. Laitoksen päätehtävä on luoda korkeatasoinen tietopohja puolustusjärjestelmän
suunnittelua ja kehittämistä, suorituskykyjen rakentamista sekä suorituskykyjen käyttöä koskevalle päätöksenteolle.
28
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen organisaatio.Yhdistämällä eri teknologioiden, strategian
ja operaatiotaidon sekä käyttäytymistieteen tutkimusta, voidaan suorituskykyjen kehittämistä,
käyttöä ja suunnittelua tukea kokonaisvaltaisesti. Osastot ovat organisoitu tutkimusaloiksi,
joilla on erinomaiset edellytykset yhteistoimintaan sekä laitoksen sisällä että tutkimusalan
verkostoissa.
Uusi ja vanha kohtaavat uudessa
laitoksessa
Tutkimuskentän muutos alkoi jo 2007
alkaneista selvitystehtävistä sekä vuoden 2009 käynnistyneistä Turvallisuusja puolustuspoliittiseen selontekoon
perustuvista selvitystehtävistä, jotka
sisällytettiin myöhemmin Puolustusvoimauudistukseen. Uudistuksessa
PVTUTKL:een siirtyi osaamista ja tehtäviä lakkautettavista ja uudelleen organisoiduista puolustushaaroista ja laitok-
sista. Siirtyneet tehtävät organisoitiin
uuteen tilanteeseen sopivalla tavalla.
Lakkautetut organisaatiot kuten Puolustusvoimien teknillinen tutkimuskeskus
(PVTT), Maanpuolustuskorkeakoulun
käyttäytymistieteiden laitos (KÄYTTL),
Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus
(VPKK) ja Merivoimien tutkimuslaitos
(MERIVTL) luovuttivat runsaasti osaamista erityisesti uudelle laitokselle, joka
muodostaa vahvan perustan laitoksen
toiminnalle uudistetussa T&K.-kentässä.
Kokoonpano
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen organisaatioon kuuluvat johto, esikunta,
tutkimussuunnitteluyksikkö sekä viisi
eri osastoa, jotka ovat jaettu tutkimusaloihin ja tutkimusryhmiin sekä osastoa
tai koko laitosta palveleviin laboratorioihin.
Johtaminen ja hallinto. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja vastaa
laitoksesta apunaan tutkimusjohtaja ja
esikuntapäällikkö. Tutkimusjohtaja vastaa laitoksen tutkimustoiminnasta ja
esikuntapäällikkö hallinnosta sekä tur-
ja operatiivisen suunnittelun tutkimuksellisesta tietoperustasta ja luomaan
edellytyksiä puolustusjärjestelmän pitkän aikavälin kehittämiselle. Tehtävänä
on Puolustusvoimien sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön strateginen
analyysi, strategisten kehittämisvaihtoehtojen tarkastelu sekä operatiivisten
toimintaperiaatteiden kehittäminen kaikkiin puolustusvoimien tehtäviin liittyen.
Osasto vastaa myös operaatioanalyysitoiminnan kehittämisen ohjaamisesta koko Puolustusvoimissa. Laajat tutkimustehtävät toteutetaan yhdessä
Pääesikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun, Tiedustelulaitoksen, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (ml. logistiikkalaitoksen alaiset Räjähdekeskus,
Logistiikkakoulu ja Sotilaslääketieteen
keskus) sekä puolustushaarojen tutkimus- ja taistelukeskusten kanssa.
Räjähde- ja suojelutekniikan osasto
(PVTUTKLRSOS) sijaitsee Lakialassa ja
vallisuudesta. Esikunta sijaitsee Lakialassa. Laitoksen johtaja on eversti Kaarle Lagerstam.
Tutkimussuunnitteluyksikkö (PVTUTKLTSY) on uusi yksikkö, joka suunnittelee ja koordinoi laitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja muita
asiantuntijapalveluja sekä laitoksen
yhteistyötä muun yhteiskunnan kumppaneiden kanssa. Tutkimussuunnitteluyksikkö on laitoksen yhteistyötahojen
ensimmäinen yhteydenottopiste tutkimusasioissa.
Doktriiniosasto (PVTUTKLDOS) perustettiin uutena osastona Riihimäelle vastaamaan puolustusvoimien strategisen
se vastaa monipuolisesti energeettisten,
CBRN- ja pääasiassa niihin liittyvien kemian teknologioiden tutkimuksesta puolustusvoimissa. Osasto tutkii puolustusvoimissa käytössä olevia tai hankittavia
materiaaleja, välineitä ja järjestelmiä.
Räjähteiden osalta painopiste on suorituskyvyn elinjakson aikaisen ylläpidon
tuessa ja räjähdeturvallisuudessa, CBRN
osalta erityisesti suojelutiedustelussa.
Keskuslaboratorion kemian osaamisella
tuotetaan osaston oman tutkimustoiminnan lisäksi muita puolustusvoimien yksiköitä. Osastolla on hyvät yhteydet yhteiskunnan muihin toimijoihin.
Informaatiotekniikkaosasto (PVTUTKLIOS) tutkii Riihimäellä radiotaajui-
sia sensori- ja vaikuttamisjärjestelmiä,
tietoverkkosodankäyntiä ja johtamisjärjestelmiä sekä tarjoaa laskennallisen tieteen ja mallinnuksen asiantuntija-osaamista ja järjestelmälaboratorion
palveluita. Analyysin kohteena ovat järjestelmät ja niiden vaikuttavuus ja kokonaissuorituskyky taistelukentällä, jolloin keskeiset kysymykset keskittyvät
vaikuttamiseen, tiedusteluun ja suojautumiseen. Osaston perinteet elektronisen sodankäynnin, tiedonsiirron, johtamisjärjestelmien ja tutkatekniikan sekä
radiotaajuisten aseiden tutkimuksessa
luovat hyvän tieteellisen pohjan laskentalaboratorion ja tietoverkkosodankäynnin suuntaan laajenevaan toimintaan.
Asetekniikkaosasto (PVTUTKLASETOS) sijaitsee Lakialassa ja vastaa
asejärjestelmien ja häivetekniikan tutkimuksesta puolustusvoimissa. Asejärjestelmien suorituskykyä arvioidaan alkaen järjestelmien sensoreista ja päätyen
asevaikutukseen ja siltä suojautumiseen. Elektro-optisten sensorien ohella
tutkitaan myös lasereiden sotilassovelluksia. Ballistisen suojan tutkimus ulottuu henkilösuojauksesta panssarivaunuihin ja tuottaa palvelusturvallisuuteen
liittyvät aseiden ja ampumatarvikkeiden
vaurioanalyysit sekä tärinä- ja melumittaukset. Häivetekniikan tutkimusala
mittaa kaluston herätteitä ja laatii sekä
todentaa häivetekniset vaatimukset uusille hankittaville järjestelmille.
Toimintakykyosasto (PVTUTKLTOKYOS) muodostettiin Tuusulaan ja sen
päätehtävä on Puolustusvoimien henkilöstön soveltuvuuden ja toimintakyvyn
arviointiin ja kehittämiseen liittyvä tutkimus. Toiminta perustuu sotilaspsykologian, human factors -psykologian ja
sotilassosiologian tieteenaloihin. Sotilaspsykologisen kiinnostuksen kohteena
on sotilaan toimintakyky psyykkisesti
erityisen vaativissa ja teknistyvissä olosuhteissa. Toimintakykyosasto vastaa
kaikista Puolustusvoimien tarvitsemista
psykologisista soveltuvuusarvioinneista.
Osastolla tutkitaan Puolustusvoimien
työyhteisöjä, sotilasryhmien dynamiikkaa, sekä varusmies- ja reserviläistoimintaa. Human factors -tutkimuksen
käytännön sovellutuksia ovat muun muassa onnettomuustutkinta ja Puolustusvoimien työympäristöjen kehittäminen.
Laaja yhteistyöverkko ja
viranomaistukea
Tutkimuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä
puolustushallinnossa sekä muiden hallinnonalojen, viranomaisten ja tiedeyhteisön kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti. Myös yhteistyö muiden maiden
asevoimien ja elinkeinoelämän kanssa
tukee laitoksen tutkimusta. Osa toiminnasta on maksullista palvelutoimintaa.
Monialaisen laajan tutkimusyhteistyön
lisäksi Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella on laissa ja asetuksissa säädeltyjä
viranomaistehtäviä kemiallisten aseiden
kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja
käytön kieltämistä sekä niiden hävittä-
29
mistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen
soveltamisesta. Nämä tehtävät kohdistuvat pääasiassa Suomen niin kutsutun
yksittäisen pienimuotoisen laitoksen
toimintaan (S3F, Single Small Scale Facility). Puolustusvoimien tutkimuslaitos
osallistuu säteilyn pintavalvontaan ja
näytteiden analysointiin yhteistoiminnassa Säteilyturvakeskuksen kanssa.
Tutkimuslaitoksen yhteydessä on Siviiliräjähteiden tarkastuslaitos, joka myös
tuottaa palveluita yhteistoimintaosapuolten tarpeisiin.
Logistiikan rooli uudessa
tutkimuslaitoksessa
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa
logistiikan tutkimus liittyy kiinteästi eri
tutkimusalojen tutkimusprojekteihin,
vaikka logistiikka ei ole oma erillinen
tutkimusala laitoksessa. Doktriiniosastolla on kuitenkin logistiikan ammattilaisia, joiden keskeinen rooli on tutkimuksellaan ja verkostoillaan tukea toimialueensa strategista suunnittelua ja
logistiikan prosesseja. Logistiikka on
osa laajempaa yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden tutkimusteemaa strategisessa ennakoinnissa ja
oma osa-alueensa konseptien ja käyttöperiaatteiden kehittämisessä.
Pääesikunta ohjaa logistiikan tutkimusta uudistuneessa T&K-kentässä.
Yhteistyö puolustushaarojen, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Maan-
puolustuskorkeakoulun sekä muiden
pääesikunnan alaisten laitosten kanssa
on edellytys kokonaisvaltaiselle logistiikan tutkimukselle ja kehittämiselle.
Perustettavan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (PVLOGL) ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen välinen
yhteistyö on liitetty logistiikkalaitoksen
perustamisen suunnitteluun. Yhteistoiminta jatkuu tiiviinä ja moniulotteisena.
Laitosten välisen yhteistyön muotoja
ovat mm.
– Logistiikka-alan T&K -tehtävien yhteistoimintamahdollisuuksien arviointi ja tehtävien ja vastuiden yhteensovittaminen
– Molempien laitosten keskinäinen tukeminen sekä osaamisen vaihto
– Tutkimusprojektien hankinta ja siihen liittyvä kaupallisen valmistelun
tuki
– Tutkimuslaitoksen huollon järjestelyjen tukeminen
–Harjoitusyhteistyö.
Logistiikan tutkimusvastuiden siirto, tiedonkeruu tutkimustehtävien taustaksi ja
yhteistyöverkostojen luominen on käynnistetty suunnitellusti. Tarkemmin logistiikan tutkimuskentän muutoksesta kirjoitetaan seuraavissa Huoltoupseeri-lehdissä,
kun ensimmäisiä kokemuksia on saatu.
Lopuksi – suuntana tulevaisuus
Tutkimuslaitoksen toiminta keskittyy
maanpuolustuksen kannalta kriittisille tut-
kimusaloille, joille ei ole osaamista muissa tutkimuslaitoksissa tai joille puolustusvoimien oma tutkimustoiminta on välttämätöntä. Tutkimustietoa luodaan ja jaetaan verkostoitumalla entistä tiiviimmin
muun hallinnon, viranomaisten, tiedeyhteisön ja kumppaniyritysten kanssa. Uusi
tutkimuslaitos on entistä enemmän myös
tulevaisuuden tutkimuslaitos – pääpaino
on pitkän aikavälin kehittämisessä ja ennakoinnissa – tavoitteena tulevaisuuteen
vaikuttaminen. Strategiseen tutkimukseen on varattu nyt entistä paremmin
resursseja ja tutkimusyhteistyöstä tulee
kustannustehokkaampaa keskitetysti
koordinoitujen tutkimuspalveluhankintojen
myötä. Tutkimusresurssien keskittäminen
ennakointityöhön tuo jatkuvuutta strategisen suunnittelun prosessiin ja tarjoaa
paremmat mahdollisuudet kehittää ennakoinnin menetelmällisyyttä ja tulosten
luotettavuutta. Tutkimuslaitos lisää tutkimuksen monialaisuutta ja osana T&K-kentän kokonaisvaltaista uudistusta selkiyttää
työnjakoa tutkimustehtävissä puolustusvoimien sisällä.
Puolustusvoimien tutkimuslaitoskin perustuu ihmisiin ja heidän osaamiseensa ja
motivaatioonsa. Sensori -lehdessä 1/2013
osuvasti tiivistettiin uuden laitoksen mahdollisuudet: ”Pelissä ei ole enemmän
eikä vähemmän kuin tutkimuslaitoksen
perustavoitteen saavuttaminen - kyky tukea isoja maanpuolustusta koskevia päätöksiä, joiden edessä puolustusvoimat on
lähivuosina.” Siihen jokainen laitoksessa
pyrkii vaikuttamaan parhaansa mukaan.
Tutkimuslaitoksen työtilat Riihimäellä sijaitsevat Oravan rakennuksessa. Riihimäellä työskentelee hieman alle puolet PVTUTKL:n 210 henkilön
kokonaisvahvuudesta.
30
Kirjoittajat palvelevat Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa Doktriiniosastolla.
– Tekniikan tohtori Sari Uusipaavalniemi
on Strategisen analyysin tutkimusalalla
Sotilaallisen huoltovarmuuden erikoistutkija
– Everstiluutnantti Janne Rautiainen
palvelee Strategisen analyysin tutkimusalalla kriisinsiedon tutkimusryhmän
johtajana
– Majuri, tekniikan tohtori Juhani Ojala
palvelee Konseptit ja käyttöperiaatteet
-tutkimusalalla erikoistutkijana vastuualueenaan logistiikan tutkimuskokonaisuudet
Kutsu
Logistiikkaseminaari ja syyskokous 3.11.2014
Yhdistyksen toimintasuunnitelman mukainen ja vuoden teemaan ”uudistuva logistiikka” liittyvä seminaari järjestetään 3.11.2014 Tampereella, Materiaalilaitoksen esikunnan tiloissa (Hatanpäänvaltatie 30).
Seminaarissa tarkastellaan logistiikkaa ja sen kehitysnäkymiä laajasti yhteiskunnan, elinkeinoelämän sekä puolustusvoimien kannalta.
Alustava aikataulu:
klo 11.00– kokoontuminen lounaalle
klo 12–17.00 Seminaari
klo 17.30
Syyskokous (sääntömääräiset asiat)
Seminaarin ohjelmasta ja esiintyjistä tarkemmin seuraavassa lehdessä sekä myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla.
31
Huoltoupseeriy
kevätkokous pi
SOK:n Ässäkes
Huoltoupseeriyhdistys ry:n puheenjohtaja, eversti Timo Saarinen avasi kokouksen klo 17:30
toivottamalla kokousedustajat
tervetulleiksi. Kaikkiaan kokoukseen osallistui 40 yhdistyksen
jäsentä. Timo Saarinen korosti
yhdistyksen toiminnan ja suuntaviivojen jäntevöittämistä.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin
eversti Jussi-Petri Hirvonen ja sihteeriksi kutsuttiin kapteeni Jere Perkiökangas. Kokous todettiin yhdistyksen sääntöjen 11 § mukaisesti laillisesti koolle
kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi .
Yhdistyksen puheenjohtaja eversti
Timo Saarinen esitteli vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.
Tilinpäätös vahvistettiin ja hallitukselle
päätettiin myöntää vastuuvapaus.
Huoltoupseeriyhdistys ry:n
toimintakertomus vuodelta 2013
Vuosi 2013 oli yhdistyksen 87. toimintavuosi. Yhdistyksen puheenjohtajana
toimi eversti Risto Kosonen ja valtuuskunnan puheenjohtajana Turun osuuskaupan toimitusjohtaja (ltn res) Harri
Koponen.
Vuoden teemana oli ”LOGISTIIKKA –
YHTEINEN SUORITUSKYKY”.
32
Kuvat: Hans Gabrielsson
Toimintavuosi toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Lisäksi käynnistettiin
yhdistyksen sääntöjen tarkastaminen ja
yhdistyksen nimen muutos.
Yhdistyksen taloudellinen tila on pysynyt vakaana. Tilanne on mahdollistanut tarkoituksen mukaisen tuen alueelliselle toiminnalle sekä muun suunnitellun toiminnan.
Syyskokous pidettiin 5.11.2013 Pääesikunnassa Helsingissä. Tilaisuutta
isännöi Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen.
Kokouksessa oli paikalla 36 yhdistyksen
jäsentä.
Yhdistyksen kokoukset
Hallitus ja toimihenkilöt
Kevätkokous pidettiin 18.3.2013 Pääesikunnassa Helsingissä. Kokousesitelmän aiheena oli ”Puolustusvoimien Logistiikkalaitos”. Kokouksen isäntänä oli
Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö,
kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg. Kokouksessa oli paikalla 37 yhdistyksen
jäsentä.
Hallituksessa ovat toimineet:
Kokouksissa käsiteltiin sääntöjen edellyttämät asiat.
Puheenjohtaja eversti Risto Kosonen
Varapuheenjohtaja kapteeni res Caj Lövegren
Jäsen luutnantti res Hans Gabrielsson
Jäsen kapteeni res Olli Happonen
Jäsen eversti Timo Saarinen
hdistys ry:n
dettiin 12.3.2014
kuksessa
Jäsen everstiluutnantti Aarne Veijalainen
Jäsen everstiluutnantti evp Matti Paasivaara
Jäsen majuri Juha Lemminki
Jäsen majuri Lauri Rissanen
Jäsen everstiluutnantti Juha Ponto
Hallituksen valitsemana sihteerinä on
toiminut kapteeni Jere Perkiökangas.
Taloudenhoitajana on toiminut tilitoimisto, merkonomi Tarja Takala.
Hallituksen
toiminta
Hallitus on kokoontunut toimintavuonna
kuusi kertaa.
Hallitus on tehnyt yhdistystä tunnetuksi järjestämällä esittelytilaisuuksia
sotilasopetuslaitoksissa eri kursseilla
sekä rohkaissut jäsenistöään aluetoiminnan järjestämisessä.
Hallitus on saattanut loppuun yhdistyksen suunnitteluasiakirjan päivitystyön ja arkiston supistamisen sekä sen
järjestämisen. Hallituksen sisällä on jatkettu sisäisen työnjaon kehittämistä.
Valtuuskunta
Yhdistyksen valtuuskuntaan on kuulunut 25 Suomen elinkeinoelämän ja
puolustusvoimien logistiikan johtotehtävissä toimivaa jäsentä. Valtuuskunta
on tukenut yhdistyksen toimintaa koko
valtakunnan alueella yhteistoiminnassa
hallituksen kanssa.
Vuosikokouksessa valittiin vuodelle
2014 valtuuskunnan puheenjohtajaksi
toimitusjohtaja Harri Koponen Naanta-
lista ja varapuheenjohtajaksi myynti- ja
markkinointijohtaja (asiakkuusjohtaja)
Heikki Härtsiä Tampereelta.
Valtuuskuntaan ovat vuonna 2013 kuuluneet:
Toimitusjohtaja Harri Koponen
Myynti- ja markkinointijohtaja Heikki
Härtsiä
Johtaja Thomas Doepel
Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg
Liiketoim kehitysjohtaja Pentti Miettinen
Toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo
Prikaatikenraali Timo Rotonen
Lääkintäprkenr Simo Siitonen
Toimitusjohtaja Harri Hentunen
Toimitusjohtaja Pertti Huusko
Ketjujohtaja Paavo Käsmä
Toimitusjohtaja Kari-Pekka Laaksonen
Pankinjohtaja Martti Leskinen
Aluejohtaja Pertti Rusanen
Prikaatikenraali Kyösti Halonen
Toimitusjohtaja Matti Karppinen
Hallituksen puheenjohtaja Olavi Kuusela
Kenttäjohtaja Tapani Riihijärvi
Toimitusjohtaja Juha Gröhn
Lääkintöneuvos Juhani Aho
Toimitusjohtaja Markku Henttinen
Toimitusjohtaja Terho Kalliokoski
Johtaja Harri Miettinen
Insinööriprkenr Veli Pekka Valtonen
Logistiikkadiv johtaja Rolf Jansson
33
Kokouksen puheenjohtaja, eversti Jussi-Petri
Hirvonen veti kokouksen rautaisella rutiinilla. Kokousväki esitti runsaasti näkemyksiä
yhdistyksen sääntömuutoksista ja luonnos
yhdistyksen uusista säännöistä saatiin aikaiseksi hyvässä huoltomieshengessä.
Valtuuskuntaan uusiksi jäseniksi vuosille 2014–2018 valittiin:
– hallintojohtaja Ari Nikkinen
– Hankintajohtaja Manu Salmi
– Kauppias Rauno Törrönen
– Johtaja Matti Mettälä
Hallituksen nimeämänä valtuuskunnan
sihteerinä on toiminut yhdistyksen sihteeri komentajakapteeni Jari Pullinen
Pääesikunnan logistiikkaosastolta.
Valtuuskunta on kokoontunut vuoden
aikana kaksi kertaa; 18.3. ja 5.11. vuosikokousten yhteydessä. Valtuuskunnan
toiminnan on todettu hiljentyneen. Valtuuskunta on laatinut suunnitelman toimintansa aktivoimiseksi.
Toiminnan tarkastajat
Vuosikokouksen valitsemina toiminnantarkastajina ovat toimineet eversti (evp)
Leo Puustinen ja eversti (evp) Martti
Tuomainen.
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiön hallitus
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiön hallituksessa yhdistyksen nimeäminä edustajina ovat toimineet everstiluutnantti Tapio Raittila ja
everstiluutnantti Unto Usvasalo. Everstiluutnantti Mauri Etelämäki on toiminut
säätiön asiamiehenä.
Yhdistyksen toiminta
Huoltoupseeriyhdistyksen merkittävin
yksittäinen tapahtuma oli viikolla 36
toteutettu vierailu Sveitsiin. Matkalle
osallistui 31 henkilöä. Matkan aikana
tutustuttiin laajasti Sveitsin puolustusvoimien huoltoon, huollon koulutuk-
34
Yhdistyksen puheenjohtaja esitteli toiminnantarkastajien lausunnon.
seen, kumppanuustoimintaan ja Sveitsin historiaan sekä luontoon. Matkan
aikana solmittiin uusia yhteistyösuhteita ja toisaalta lujitettiin olemassa
olevaa yhteistoimintaa. Vierailu sisälsi
kunniakäynnin marsalkka Mannerheimin muistomerkillä. Matkan johtajana
toimi yhdistyksen puheenjohtaja. Käytännön valmisteluista vastasi majuri
Juha Lemminki. Matkasta on kirjoitettu
erillinen matkakertomus Puolustusvoimien arkistoon sekä artikkeli Huoltoupseerilehden kolmanteen numeroon.
Matkan kustannukset HUY:lle olivat
2281 euroa. Kokonaisuutena matka oli
erittäin onnistunut.
23. huoltotapahtuma pidettiin 21.9.
2013 Lahdessa, jossa Lahden alueen
huoltoupseerit ja huollon kadetit toimivat vastuullisina järjestäjinä. Huoltotapahtumaan osallistui yhteensä noin 50
henkeä. Tapahtuma oli erittäin onnistunut perhetapahtuma.
Hämeen Rykmentissä on järjestetty
toimialapäällikkökurssilla, huoltoupseerikurssilla, sotatieteiden maisterikurssilla
sekä kadettikurssilla HUY:n toiminnan
esittely- ja rekrytointitilaisuuksia.
Keskustelu sääntömuutoksista velloi vilkkaana. Parhaat lohkaisut tulivat Turun suunnalta...
Aluetoiminta
Huoltoupseeriyhdistyksen aluetoiminta
on keskeinen tekijä jäsenkunnan aktivoimiseksi toimimaan yhdistyksen puitteissa. Alueellisesti järjestettiin neljä
eri tilaisuutta, joihin osallistui noin 200
henkeä seuraavasti:
Huoltokoulu järjesti neljä tilaisuutta;
Sveitsin vierailu, Huoltotaktiikan seminaariin liittyvä aluetapahtuma, Huoltotapahtuma Lahti, Nuorten huoltoupseerien tapaaminen.
Yhdistys tuki aluetapahtumien järjestelyitä taloudellisesti.
35
SOK:n Ässäkeskus tarjosi yhdistyksen vuosikokoukselle mainiot puitteet ja lämpimän vieraanvaraisen vastaanoton. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja eversti Timo Saarinen luovuttaa
yhdistyksen standaarin johtaja Harri Miettiselle.
Yhdistyksen puheenjohtaja palkitsee Vuoden Huoltoupseerin luutnantti Janne Postin
Vuoden kirjoittaja, tri Sari Uusipaavalniemi, vastaanottaa yhdistyksen standaarin.
36
Eversti evp. Pentti Väänänen teki tervetulleita
tarkennuksia yhdistyksen sääntömuutosluonnokseen.
Antti-Pekka Kuusiluoma piti valaisevan kokousesitelmän S-ryhmän valmiussuunnittelusta
huoltovarmuuden näkökulmasta.
Yhdistyksen kunniajäsen Seppo Laalo oli
tyytyväinen kokouksen antiin ja tehtyyn
sääntömuutosluonnokseen.
Huoltoupseeri-lehti ja
tiedottaminen
Huoltoupseeri-lehti ilmestyi perinteiseen
tapaan neljä kertaa. Lehti on yhdistyksen näkyvin ja keskeisin osa toimintaa.
Huoltoupseerilehti on korkeatasoinen.
Lehteä ovat toimittaneet päätoimittajana eversti evp Risto Gabrielsson ja
toimittajana luutnantti res Hans Gabrielsson. Toimitusta ovat tukeneet everstiluutnantti Juha Ponto ja majuri Lauri
Rissanen. Ilmoitushankinnan on hoitanut JTH Markkinointi. Lehti on painettu
AO-Painossa Mikkelissä.
Yhdistyksen www-sivut (huoltoupseeriyhdistys.fi) on päivitetty ja ovat nyt
ajan tasalla varapuheenjohtaja Caj Lövegrenin ansiosta.
Yhdistyksellä on ollut neljä kunniajäsentä:
– teollisuusneuvos, everstiluutnantti
evp Kaarle Henrik Pentti
– eversti evp Eino Tirronen
– toimitusjohtaja, majuri res Seppo Laalo sekä
– kauppaneuvos majuri res Arto Arvonen.
Jäsenistö
Vuoden aikana uusia jäseniä hyväksyttiin 30 henkilöä. Toimintavuodelta jäi
64 henkilöltä jäsenmaksu maksamatta
muistutuksesta huolimatta.
Yhdistyksellä oli jäseniä vuoden 2013
lopussa yhteensä 1172 henkilöä (jäsenmaksunsa maksaneita).
Palkitsemiset, huomionosoitukset
ja tukemiset
Vuonna 2013 palkittiin vuoden evl Mauri
Etelämäki Vuoden 2012 Huoltoupseerina ja tri Eric Sibul vuoden kirjoittaja
2012 kirjoittajana.
Tänä vuonna palkittiin luutnantti Janne Posti vuoden 2013 Huoltoupseerina
ja tri Sari Uusipaavalniemi vuoden 2013
kirjoittajana.
Reserviupseerikurssi 242 valmistumistilaisuudessa palkittin huoltolinjan
priimus. Palkinnon luovutti valtuuskunnan varapuheenjohtaja Heikki Härtsiä.
aluetapahtumat huoltotapahtumaa ja
kurssien huoltoveli-iltoja lukuun ottamatta vetävät huonosti jäseniä. Valtuuskunnan toimintaa tulee aktivoida ja
toimintaan tulee saada sisältöä. Hallitus
tarkistaa jäsenrekisteritoiminnan.
Yhdistyksen toiminnalle on yhä selkeämpi tilaus puolustusvoimien ja elinkeinoelämän logistiikan yhteydenpitoa
lisättäessä sekä huoltoupseeritoimintaa
ja maanpuolustusta tukevana muotona
kehittyvässä puolustusvoimien logistiikkajärjestelmässä. Tätä tukee myös nuorten peruskoulutettujen huoltoupseereiden innostunut omaehtoinen kokoontuminen.
Yhdistyksen sääntöjen
muuttaminen
Yhdistyksen puheenjohtaja, eversti
Timo Saarinen toi esille, että yhdistyksen logo tulee säilymään ennallaan sillä
muutoksella, että teksti ”huoltoupseeriyhdistys” tullaan poistamaan logosta
ja standaarista. Lisäksi yhdistyksen lehden nimi tulee muuttumaan muotoon
”Logistiikkaupseeri”. Korostettiin, että
lehden nimen muuttaminen on hallituksen päätäntävallassa.
Käsiteltiin hallituksen laatima luonnos
yhdistyksen uusista säännöistä kokouksen puheenjohtajan johdolla. Korostettiin, että Huoltoupseeriyhdistys ry:tä ei
lakkauteta, vaan sen sijaan yhdistyksen
nimi ja säännöt muutetaan. Todettiin,
että yhdistyksen nimen muuttaminen
ja uusien sääntöjen hyväksyminen käsitellään erillisinä asioina. Päätettiin, että
Huoltoupseeriyhdistys ry:n nimi muutetaan Logistiikkaupseerit ry:ksi.
Luonnoksesta Logistiikkaupseerit ry:n
säännöistä käytiin pitkä ja monitahoinen
keskustelu.
Keskustelun perusteella muutettiin
sääntöluonnoksen sisältöä seuraavin
osin:
– Kohta 3§: poistettiin lause ”Logistiikkaupseerit ry jatkaa Huoltoupseeriyhdistys ry:n perinteitä”.
– Kohta 7§: tehtiin muutos ”valtuuskunnan puheenjohtajalla tai varapu-
–
–
–
–
–
–
–
heenjohtajalla on puhe- ja läsnäolooikeus hallituksen kokouksissa”.
Kohta 5§ poistettiin sana ”opiskeluaikanaan”.
Kohta 10§ poistettiin sana ”keskustelu”.
Kohta 13§ muutettiin otsikko muotoon
”ala- ja alueosastot”. Muutettiin ensimmäinen lause seuraavaksi ”… voivat
muodostaa ala- tai alueosastoja”.
Kohta 14§ lisättiin ”tai yhdistyksen
varapuheenjohtaja yhdessä jonkun
hallituksen jäsenen kanssa”.
Kohta 16§ muutettiin muotoon ”Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta
päättää yhdistyksen kokous. Sääntöjen muuttamiseksi vaaditaan yhdistyksen kokouksessa…”
Kohta 17§ muutettiin muotoon ”Yhdistyksen purkamisesta päättää yhdistyksen kokous. Päätökseen, jolla
yhdistys puretaan, vaaditaan yhdistyksen kokouksessa…”
Poistettiin kohta 18§
Yllä lueteltujen muutosten jälkeen päätettiin hyväksyä luonnos yhdistyksen uusista säännöistä. Päätettiin, että yhdistyksen hallituksella on oikeus tehdä yhdistyksen sääntöihin muutoksia muotoseikkojen osalta sikäli kuin se sääntöjen
rekisteröinnin kannalta on välttämätöntä.
Uudet säännöt ovat kokonaisuudessaan
luettavissa yhdistyksen web-sivulla.
Kunniajäsenen valinta
Eversti evp Kari Suvanto valittiin kutsuttavaksi yhdistyksen kunniajäseneksi.
Kokouksen puheenjohtaja päätti kokouksen kello 19:40
Huoltoupseeriyhdistys
kiittää
S-ryhmää
vieraanvaraisista
järjestelyistä!
Yhdistyksen
talous
Yhdistyksen jäsenmaksu oli 25 euroa.
Hallitus esittää, että tilikauden alijäämä
4462,44 euroa siirretään edellisten tilikausien yli-/alijäämään.
Arvio yhdistyksen toiminnasta
Yhdistyksen toiminta vastaa jäsenkunnan toiveita. Yhdistyksen talouden
suurin menoerä on lehti. Lehden ilmoitustulot ovat vähentyneet lisääntyvistä
ponnisteluista huolimatta. Lehti on kuitenkin yhdistyksen keskeisin ja näkyvin
toiminnan muoto, mistä syystä siihen
tulee kaikin tavoin panostaa.
Yhdistyksen toimintaa kehitetään seminaarien suuntaan, koska perinteiset
37
r
Huoltoupseeriyhdistyksen
r
Huoltotapahtuma 13.9.2014
Huoltupseeriyhdistyksen perinteinen ja jokavuotinen Huoltotapahtuma järjestetään 13.9.2014 Santahaminassa, Helsingissä. Huoltotapahtumaan on tervetulleita yhdistyksen jäsenet perheineen.
Ohjelmassa on luvassa huolto- ja logistiikka-aiheisia esittelyitä, tutustuminen Santahaminan historiaan
huollon silmin, perinteinen Huoltomieskisa ja illanvietto saunomisen sekä iltapalan merkeissä.
Huoltotapahtuma alkaa klo 11:30 Santahaminassa, Kaartin Jääkärirykmentin varusmiesten parkkipaikalla, josta on lyhyt matka lounaalle.
Tarkempi ohjelma tapahtumasta julkaistaan elokuussa yhdistyksen internet-sivuilla (www.huoltoupseeriyhdistys.fi).
Ilmoittautumiset huoltotapahtumaan lähetetään sähköpostitse yhdistyksen sihteerille, kapteeni
Jere Perkiökankaalle osoitteeseen [email protected] 22.8.2014 klo 12:00 mennessä.
Laitathan ilmoitukseen ainakin koko nimesi ja syntymäaikasi, kuinka monta henkeä mukanasi ilmoittautuu (perheenjäsenet), ruoka-aineallergiat ja millä kulkuvälineellä olet tulossa tapahtumaan.
Näkymä Santahaminan lounaisrannalta etelään. (Kuva: Aatu Dorochenko, 25 September 2008)
r
38
r
PIENI HINTA ON KATETTU
Huoltoupseeri
PL 5
15701 Lahti
Edullista ruokaa, uusia kauppoja,
työpaikkoja ja Bonusta Tilille.
YLI 150 000 KOTITALOUDEN OMISTAMA
OSUUSKAUPPA ARINA JAKAA
HYÖDYT POHJOIS-SUOMEEN.
Omistajalle
parhaat hyödyt
:
e
l
l
a
j
a
t
s
i
m
o
n
a
n
i
Ar rin/kotitalous)
114 €
ka -o
u
r
n
e
n
i
l
l
27 €
Edu
t
u
d
alvelue
p
a
j
e
t
o
Tu
86 €
1
Bonus ja aetu --71 €
maksutap
lut -e
v
l
a
p
i
k
k
Pan
13 €
elut -Muut palv ä-lehti)
ä
(keskimä
eishyv
11 €
4
T
Y
D
YÖ
H
A
J
A
T
S
I
M
O
396 €
(mm. Yht
inen -m
ä
t
t
i
h
e
k
Palvelujen
• Edullinen ruoka: Jatkuvat ruokakorivertailut myymäläkokoluokittain ja
alueittain, laaja ruokakori.
• Tuote- ja palveluedut: S-Etukortilla
myönnetyt välittömät kampanja- tai
pysyväisalennukset.
• Bonus ja maksutapaetu: S-Tilille
kuukausittain maksettava ostohyvitys
ja maksuväline-etu.
• Pankkipalvelut: Maksuttoman
S-Tilin, pankkitunnusten, Visa-kortin ja
edullisemman luoton etu.
• Muut palvelut: Maksuton Yhteishyväaikakauslehti Ruoka- ym. liitteineen
sekä muut omistajille maksuttomat
palvelut.
• Palvelujen kehittäminen: Arinan ko.
vuoden toimipaikka- ja kauppapaikkainvestoinnit Pohjois-Suomessa.
SÄ
N
E
E
T
H
Y
A
S
S
VUODE
hmän
Lähde: S-ryistaja- ja
asiakasom steri sekä
asiakasrekippa Arinan
Osuuskau 13
tilastot 20
= 807€
Arina.fi