Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten

Transcription

Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten
 Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten sijoittumispäätöksiä Sijoittumistekijöitä ja tapaustutkimuksia Etelä‐Suomessa Elisa Holma Sakari Kajander Turun yliopisto
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS
TURUN YLIOPISTON
MERENKULKUALAN KOULUTUS‐ JA TUTKIMUSKESKUS
Joukahaisenkatu 3-5 B
20014 TURUN YLIOPISTO
Puh. 02 333 51
http://mkk.utu.fi
Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten
sijoittumispäätöksiä
Sijoittumistekijöitä ja tapaustutkimuksia Etelä-Suomessa
Elisa Holma
Sakari Kajander
TURKU 2010
ISBN 978-951-29-4300-5
Esipuhe
Alueellinen kilpailukyky koostuu laajasta joukosta osatekijöitä, joista yhtenä tärkeänä ovat logistiset tekijät. Alueellisen kilpailukyvyn merkittävänä ilmentymänä puolestaan ovat alueelle kohdistuvat yritysten sijoit‐
tumispäätökset. Tässä tutkimuksessa on tutkittu näiden elementtien – alueellisen kilpailukyvyn, logistiikan ja yritysten sijoittumisen kokonaisuutta ja keskinäisiä suhteita. Aihetta lähestytään aluksi teoriaosuuden kautta. Siinä alueellisen kilpailukyvyn, sijaintiteorioiden, yrityslo‐
gistiikan ja aikaisempien sijoittumistekijätutkimusten perustella luodaan laajaa sijoittumisen viitekehystä. Sen jälkeen empiirisellä aineistolla pyritään kuvaamaan, kuinka viitekehysosion teemat ilmenevät käytän‐
nössä Etelä‐Suomen alueelle sijoittuneissa yrityksissä teollisuuden, tukkukaupan ja logistiikan alalla. Lopuksi käsitellään tapaustutkimuksina kymmenen yrityksen sijoittumista Etelä‐Suomeen. Yrityshaastatteluin kerät‐
tyjen aineistojen avulla tuodaan tutkimuksen teemat konkretian tasolle. Tutkimus on osa Etelä‐Suomen kuljetuskäytävän kilpailukykyä kehittävää ELLO‐hanketta. ELLO on Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama hanke, jossa luodaan kansainvälinen markkinointikampanja kulje‐
tuskäytävän tunnettuuden lisäämiseksi, tuotetaan uutta tietoa logistiikka‐alan suorituskyvystä ja tulevai‐
suuden liiketoimintaympäristöstä sekä tunnistetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikkakeskitty‐
mien ekologisuuden ja turvallisuuden kehittämiseksi. ELLO‐hanketta toteuttavat NELI‐ North European Lo‐
gistics Institute, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus‐ ja tutkimuskeskus (MKK), Lappeenrannan tek‐
nillisen yliopiston Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Turku Science Park. Nyt käsillä oleva tutkimusraportti on toteutettu ELLOn työpaketissa WP1, jossa käsitellään logistiikka‐alan taloudellisen suorituskyvyn, Etelä‐Suomen logistisen toimintaympäristön ja yritysten sijoittumistekijöiden teemoja. Työpaketin toteutuksesta vastaa MKK. Tekijät haluavat lämpimästi kiittää mukana olleita yrityksiä, jotka ovat sekä kyselyihin että haastatteluihin osallistumalla mahdollistaneet tämän tutkimuksen tekemi‐
sen.
Sisällys
Johdanto ............................................................................................................................................... 5
Alueellinen kilpailukyky ......................................................................................................................... 6
Alueellisen kilpailukyvyn elementit............................................................................................................... 6
Alueellinen imago kilpailutekijänä ................................................................................................................ 7
Alueellisen kilpailukyvyn mittarit ja tutkimukset .......................................................................................... 8
Logistiset tekijät ja alueiden kilpailukyky .................................................................................................... 10
Sijaintiteoriat ja toimintojen keskittyminen .......................................................................................... 13
Sijaintiteorioiden suuntauksia..................................................................................................................... 13
Sijaintikysymykset globaalissa taloudessa .................................................................................................. 14
Toimintojen keskittyminen ..................................................................................................................... 15
Logistiikka yrityksissä ........................................................................................................................... 16
Logistiikan rooli ........................................................................................................................................... 16
Logistiikan trendejä ..................................................................................................................................... 17
Logistiikkastrategia ja vaativat toimitusketjut ........................................................................................ 18
Logistiikan kustannukset ............................................................................................................................. 19
Yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat tekijät ...................................................................................... 21
Yritys sijaintipäätöksen edessä ................................................................................................................... 21
Tuotannon ja varastoinnin sijoittuminen .................................................................................................... 23
Logistiset tekijät ja yritysten sijoittuminen ................................................................................................. 24
Suomalaisia sijoittumistutkimuksia ............................................................................................................. 25
Uudet yritykset tutkimuskohteena ....................................................................................................... 27
Uusien yritysten määristä Suomessa .......................................................................................................... 27
Tutkimuksen kohdeyritykset ....................................................................................................................... 27
Yritysaineisto ja tutkimusmenetelmät ........................................................................................................ 28
Yritysaineisto: Taustat ja sijoittuminen ................................................................................................. 29
Yritysten taustoja ........................................................................................................................................ 29
Logistiikka teollisuus- ja tukkukauppayrityksissä ........................................................................................ 30
Sijoittumiseen vaikuttaneet tekijät ............................................................................................................. 31
Logistiikka sijoittumispäätöksissä ............................................................................................................... 32
Yrityshaastattelut: Miksi investoitiin Etelä-Suomeen? ........................................................................... 34
SteelTeam Service Center Oy, Uusikaupunki .............................................................................................. 36
FinnProtein Oy, Uusikaupunki ..................................................................................................................... 37
Posten Logistik SCM Oy, Turku.................................................................................................................... 38
LogiCityn alue, Turku ................................................................................................................................... 39
TNT Suomi Oy .............................................................................................................................................. 40
DHL Express Oy............................................................................................................................................ 41
Suomen Kaukokiito Oy ................................................................................................................................ 42
Kujalan Logistiikkakeskus, Lahti .................................................................................................................. 45
Transpoint Oy Ab......................................................................................................................................... 46
Lacell Oy, Iitti ............................................................................................................................................... 47
WinWinD Oy, Hamina ................................................................................................................................. 48
Yhteenveto .......................................................................................................................................... 49
Kirjallisuus ........................................................................................................................................... 52
Yrityshaastattelut ................................................................................................................................ 55
Johdanto
Yritysten sijoittumiseen vaikuttaneita tekijöitä on
tutkittu varsin runsaasti sekä alueellisella että
kansainvälisellä tasolla. Yritysten sijoittumista on
tutkittu paitsi teoreettisesti, myös empiirisesti
yrityskyselyin ja -haastatteluin. Yritysten sijoittuminen kytkeytyy vahvasti osaksi alueellista kilpailukykyä alueiden kilpaillessa keskenään uusista
yrityksistä. Logistiset tekijät ovat yksi alueelliseen
kilpailukykyyn ja yritysten sijoittumiseen vaikuttava tekijä, mutta harvoin se yksin ratkaisee yrityksen sijoittumista. Sijoittuminen tapahtuu aina
osana laajempaa kontekstia makro- ja mikrotaloudellisten, yrityksen sisäisen strategian ja ehkä
osin henkilökohtaisten verkostojenkin muodostamissa puitteissa.
Yritykset vaativat toimintaympäristöltään ominaisuuksia, jotka edesauttavat yritysten kilpailukykyä
kilpailijoihinsa nähden. Eri alueilla nämä ominaisuudet ovat erilaisia, mikä johtaa siihen, että
toiset alueet ovat yritysten näkökulmasta toisia
houkuttelevampia. Siksi toisaalla alueiden menestyessä ja kasvaessa toisaalla saatetaan kärsiä
uusien yritysinvestointien puutteesta. Alueiden
voidaan nähdä kilpailevan keskenään uusista
yritysinvestoinneista, jotka luovat alueelle vaurautta paitsi suorien verotulojen, myös työllistysvaikutuksen kautta. Alueellisesta kilpailukyvystä
puhuttaessa tarkoitetaankin juuri alueiden kykyä
ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle uusia yrityksiä. Alueiden välisen kilpailun myötä tärkeää on
myös tiedottaa alueen hyvistä ominaisuuksista,
siksi imagotyöstä ja alueiden markkinoinnista
onkin tullut keskeinen keino potentiaalisten uusien yritysten tai asukkaiden houkuttelemiseksi.
Tässä tutkimuksessa luodaan aluksi alueellisen
kilpailukyvyn, sijaintiteorioiden, yrityslogistiikan
ja aiempiin tutkimuksiin perustuvien yritysten
sijoittumistekijöiden muodostama viitekehys.
Suhteellisen laajan viitekehyksen tarkoituksena
on osoittaa sijoittumiseen liittyvien tekijöiden
moniulotteisuutta kuitenkin keskittyen ennen
kaikkea logistisiin tekijöihin. Empiirisellä aineistolla pyritään esimerkkiaineiston pohjalta kuvaamaan, kuinka viitekehysosiossa esitetyt teemat
ilmenevät käytännössä Etelä-Suomen alueelle
sijoittuneissa yrityksissä teollisuuden, tukkukaupan ja logistiikan alalla. Case-yritysten kautta
teemat tuodaan konkreettiselle tasolle.
Alueiden logistiset ominaisuudet ovat yksi merkittävä kilpailutekijä. Hyvät yhteydet paitsi lähialueiden markkinoille, yhä lisääntyvässä määrin
myös kansainvälisesti, ovat usein keskeisessä
asemassa yritysten harkitessa mahdollisia sijoittumisvaihtoehtoja. Kansainvälisten yhteyksien
portit, satamat tai lentokentät, ovatkin keskeisiä
alueellisia kilpailutekijöitä, jotka houkuttavat
yrityksiä. Erityisen paljon merkitystä logistisilla
yhteyksillä on valmistavalle teollisuudelle, logistiikkakeskuksille ja kokonaisvaltaisia logistiikkapalveluita tarjoaville yrityksille, joiden toiminta
perustuu pitkälti materiaalivirtojen kuljettamiseen.
Tutkimuskysymykset voidaan tiivistää seuraavasti:
1. Miten alueellinen kilpailukyky, logistiikka
ja yritysten sijoittuminen kytkeytyvät toisiinsa?
2. Millaisia logistisia vahvuuksia EteläSuomella on?
3. Millaiset tekijät vaikuttavat yritysten sijaintipäätöksiin?
4. Millaisia tekijöitä on Etelä-Suomeen viime
vuosien aikana perustettujen yritystoimipaikkojen sijoittumisen taustalla?
5. Millaiseksi case-yritysten sijaintialueen
logistinen toimintaympäristö koetaan?
Kansainvälisen kaupan kasvun myötä kansainvälisten tavaravirtojen merkitys on kasvanut huomattavasti, ja yritysten maailmanlaajuiset toimitusketjut vaativat tehokasta logistiikan hallintaa.
Logistiikan tehokas organisoiminen saattaa tuottaa yritykselle merkittäviäkin kustannussäästöjä,
ja toimintojen tehokkuuden takaamiseksi yrityksissä on lähes poikkeuksetta keskitytty olennaisimpaan osaamisalueeseen. Logistiikka onkin
useimmiten ulkoistettu ainakin osittain ulkopuolisille logistiikkapalveluyrityksille, jotka yhä useammin tarjoavat kokonaisvaltaisia logistiikkapalvelupaketteja lisäarvopalveluineen.
5
Alueellinen kilpailukyky
kokonaistuotannon ansiosta, yksinkertaisimmillaan yhdistämällä työpanosta ja pääomaa. Uusklassisessa kasvuteoriassa mukaan on kuitenkin
otettu myös fyysinen ja inhimillinen teknologinen
kehitys 4, jonka syntymekanismia selitetään myöhemmin kehittyneessä uudessa kasvuteoriassa.
Uuden kasvuteorian mukaan teknologinen kehitys syntyy inhimillisistä voimavaroista – tiedosta
ja ideoista – joiden tuottamat keksinnöt ja innovaatiot tuottavat taloudellista kasvua 5. Koska
kasvuteoria ei ole kyennyt riittävästi selittämään
alueellisia kasvueroja, myöhemmin siinä on otettu huomioon myös sosiaalinen pääoma eli yhteisön tapakulttuuri, joka voidaan nähdä yhtenä
tuotannontekijänä. Sosiaalisen pääoman keskeisiä käsitteitä ovat luottamus, vastavuoroisuus ja
verkostot. Kasvuteorioilla ei kuitenkaan pystytä
selittämään tuotannon maantieteellistä sijaintia
eikä alueellisen keskittymisen voimakkuutta. Näihin kysymyksiin pyrkiikin vastaamaan uusi talousmaantiede. 6
Alueellisen kilpailukyvyn elementit
Alueellisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueen
kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia.
Yritykset ja asukkaat ovat alueiden keskeisiä toimijoita; yritysten sijoittuminen ja asukkaiden
muutto sekä alueiden välillä että alueiden sisällä
muokkaavat aluekehitystä valtakunnallisesti ja
kansainvälisesti. Alueellista kilpailukykyä voidaan
siten tarkastella myös yritysten sijoittumis- ja
investointipäätösten näkökulmasta, jolloin alue
on kilpailukykyinen, jos sillä on ominaisuuksia,
joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä
tehtäessä. 1 Alueen kilpailukyky voidaankin nähdä
edellytyksenä alueen taloudelliselle menestykselle: Toimintaympäristö vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn, ja alueiden kilpailukyky puolestaan riippuu siitä, millaisen toimintaympäristön ne taloudelliselle toiminnalle muodostavat. Alueen kilpailukykyä kuvaavat tunnusluvut ovatkin vahvasti
yritysten kilpailukykyyn ja asukkaiden hyvinvointiin viittaavia. Kilpailukykyisen alueen tunnusmerkkejä ovat mm. korkea asukaskohtainen BKT,
työllisyys ja ansiotaso, joihin kilpailukykyinen
yritystoiminta keskeisesti vaikuttaa. 2 Alueelliseen
kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä tarkasteltaessa
on kuitenkin syytä pitää mielessä, että alueiden
kehitys ja niiden kilpailukyvyn muodostuminen
ovat aina monimuotoisia prosesseja, joissa syyn
ja seurauksen erottaminen ei aina ole mahdollista 3.
Kaupunkiseutujen taloudellista kasvua
ja alueellista kilpailukykyä edistävät
etenkin osaamista ja huipputeknologiaa
soveltavat yritykset.
Talouden ja kaupan globalisaation myötä hallinnollisten rajojen merkitys taloudellisen toiminnan
suuntaajana on hälventynyt, mutta samanaikaisesti alueiden ja kaupunkiseutujen asema osana
kansainvälistä talousjärjestelmää on kasvanut.
Globaalissa taloudessa kaupunkiseutujen taloudellista kasvua ja alueellista kilpailukykyä edistävät etenkin osaamista ja huipputeknologiaa soveltavat yritykset, jotka kasvavat nopeasti, luovat
uusia osaamista vaativia työpaikkoja ja suuntautuvat usein vientimarkkinoille. Tällainen osaamiseen perustuva kansainvälinen yritystoiminta voi
valita sijaintinsa suhteellisen vapaasti, riippumatta maantieteellisistä rajoista. Käytännössä sijoittuminen kuitenkin edellyttää yritystoiminnan
Alue on kilpailukykyinen, jos sillä on
ominaisuuksia, joita yritykset pitävät
tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä.
Kasvuteorioilla on selitetty taloudellista kasvua
alueiden välisillä eroilla tuotannontekijöissä ja
teknologian tasossa. Perinteisen kasvuteorian
mukaan taloudellinen kasvu syntyy lisääntyneen
1
4
2
5
esim. Huovari ym. (2001)
Huovari ym. (2001)
3
ks. esim. Huovari ym. (2001)
esim. Solow (1957)
Romer (1990)
6
Huovari ym. (2001)
6
kannalta oleellista infrastruktuuria, yritystoimintaa tukevia organisaatioita ja toimijakeskittymiä,
kuten kehittämisorganisaatioita ja yhteistyökumppaneita, sekä korkeaa osaamista vaativilla
aloilla etenkin osaavan työvoiman saatavuutta. 7
Alueellinen kilpailukyky on monen tekijän summa. Kuvassa 1 esitetään, millaiset tekijät vaikuttavat alueiden kilpailukykyyn. Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat moniulotteisia ja
toisiinsa vaikuttavia; syiden ja seurausten erottaminen on usein hyvin vaikeaa. Elinvoimainen
yritystoiminta on kilpailukykyisen alueen edellytys, sillä se tuottaa alueelle kerrannaisvaikutuksina työpaikkoja ja verotuloja. Sen saavuttamiseen
ja ylläpitämiseen tarvitaan muun muassa toimiva
infrastruktuuri, kumppaneita ja toimivia yhteistyöverkostoja sekä osaavaa työvoimaa ja innovaatiokapasiteettia. Osaavan työvoiman saatavuuteen puolestaan vaikuttavat osaltaan kouluttautumismahdollisuudet ja elämisen laatuun vaikuttavat tekijät, kuten alueen houkuttelevuus
elinympäristönä. Alueen kilpailukyky voi saada
alkunsa myös sattuman kautta, jolloin esimerkiksi
yksittäisen yrityksen sijoittumispäätös on saattanut johtaa alueen kumulatiivisiin etuihin lumipallomaisesti kasvavien kasautumisetujen ansiosta.
Alueet kilpailevat keskenään saadakseen uusia
yrityksiä ja laajennusinvestointeja esimerkiksi
tarjoamalla edullisia tontteja tai toimitiloja, hyvää
ja edullista kunnallistekniikkaa, nopeaa päätöksentekoa kaavoitus- ja rakentamisasioissa sekä
koulutusta tai asuntoja työntekijöille 8. Alueiden
markkinoinnista onkin viime vuosina tullut keskeinen keino uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi; kaikki alueiden kilpailukykyyn
vaikuttavat tekijät kytkeytyvät alueen imagoon,
joka on yksi keskeinen vetovoimatekijä alueellisessa kilpailussa 9.
Kuva 1. Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät.
Alueellinen imago kilpailutekijänä
Zimmerbauerin ja Korpimäen 10 mukaan kilpailukyvyn merkitys alueellisessa kehittämistyössä on
korostunut 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa
siirryttäessä tukiperustaisesta aluepolitiikasta
kohti globaalissa taloudessa vallitsevaa avointa
kilpailukykypolitiikkaa. He toteavat, että tällaisessa tilanteessa olennaista on paitsi kilpailukyvyn
kehittäminen, myös sen saattaminen tietoisuuteen. Toisin sanoen alueiden markkinoinnista ja
imagotyöstä on tullut keskeinen keino uusien
yritysten, investointien, asukkaiden ja osaavan
työvoiman houkuttelemiseksi. Saman toteaa
myös Äikäs 11, jonka mukaan imagotyö on keskeistä väestön ja yrittäjien pitämiseksi alueella sekä
uusien asukkaiden ja investointien houkuttelemiseksi. Zimmerbauer ja Korpimäki näkevät imagotyön erilaisista kehittämistoimenpiteistä eli houkuttimista viestimisenä, mutta toisaalta myös
itsessään houkuttimena, sillä se kytkeytyy osaksi
muita alueen ominaisuuksia. Imagoa ei nimittäin
voida rakentaa tyhjästä, vaan aidoista alueellisista kilpailutekijöistä tai houkuttimista. Alueellisen
imagon kehittäminen tulisikin heidän mukaansa
rinnastaa aluekehittämiseen, jolloin keskeiseksi
nousee myönteisen aluekehityksen saattaminen
Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavat
tekijät ovat moniulotteisia ja toisiinsa
vaikuttavia; syiden ja seurausten erottaminen on usein hyvin vaikeaa.
7
Sotarauta & Mustikkamäki (2001)
ks. esim. Laakso & Loikkanen (2004)
9
esim. Zimmerbauer (2008)
8
10
11
7
Zimmerbauer & Korpimäki (2006)
Äikäs (2004)
mahdollisimman kattavasti erilaisten kohderyhmien tietoisuuteen.
den parhaan joukkoon ylsivät myös Tanska ja
Ruotsi. Pohjoismaiden vahvuuksina muihin maihin verrattuna nähdään indeksin mukaan etenkin
makrotalouden vakaus, instituutioiden toimivuus
ja läpinäkyvyys sekä korkea koulutus- ja teknologiataso. World Economic Forum 15 on julkaissut
myös ulkomaankaupan toimivuutta käsittelevän
raportin, jossa Suomi sijoittui kahdeksanneksi 121
mukana olleesta maasta. Raportti kattaa markkinoille pääsyyn, rajanylityksiin, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuriin sekä liiketoimintaympäristöön liittyviä indeksejä.
Alueellista imagoa välitetään eteenpäin myös ns.
demonstraation kautta. Demonstraatiolla tarkoitetaan sitä, että yritykset antavat merkkejä uusille investoijille ja rahoittajille kohdemaan tai alueen luotettavuudesta ja vetovoimasta, toisin sanoen alueen imagosta. Hyvä imago vakuuttaa
siten mahdollisia uusia investoijia ja rahoittajia
siitä, että yrityksellä on hyvät mahdollisuudet
onnistua alueella, ja houkuttelee näin alueelle
uusia investointeja ja yrityksiä. 12
Pohjoismaiden vahvuuksina muihin
maihin verrattuna nähdään indeksin
mukaan etenkin makrotalouden vakaus, instituutioiden toimivuus ja läpinäkyvyys sekä korkea koulutus- ja
teknologiataso.
Olennaista on paitsi kilpailukyvyn kehittäminen, myös sen saattaminen tietoisuuteen.
Alueellisen kilpailukyvyn mittarit ja
tutkimukset
Alueiden kilpailukykyä voidaan kansainvälisellä
tasolla tarkastella hallinnollisten jakojen perusteella. Suomessa alueet on tällöin määritelty
useimmiten suuralue- tai maakuntajaon perusteella (NUTS 2 ja NUTS 3 -alueet) 16. Kilpailukykyä
kuvaavilla indekseillä voidaan verrata alueita keskenään esimerkiksi koko maan tai EU:n keskiarvoon. Esimerkiksi Iso-Britanniassa toimiva Cambridge Econometrics tuottaa analyysejä Euroopan
aluekehityksestä. Taulukossa 1 esitetään joukko
indikaattoreita, joilla alueellista kilpailukykyä
voidaan määritellä kansallisella ja kansainvälisellä
tasolla. Oheiset indikaattorit on laadittu Cambridge Econometricsissä 17 Euroopan alueellisen
kilpailukyvyn määrittelemistä varten. Taulukossa
indikaattorit on jaettu kolmen pääteeman, infrastruktuurin ja saavutettavuuden, inhimillisten
resurssien sekä tuotantoympäristön, mukaan.
Indikaattorit ovat pohjana Euroopan Komission
koheesioraporteissa, joissa tarkastellaan alueellista kilpailukykyä Euroopassa. 18
Aluekehitystä koskevissa vertailuissa kilpailukyky
on nykyään yksi laajimmin käytetyistä käsitteistä,
sillä maiden, alueiden ja kaupunkien nähdään
yleisesti kilpailevan keskenään yritystensä markkina-asemasta tai yritysten saamisesta alueelleen,
investoinneista, asukkaista tai kansallisesta tai
kansainvälisestä tunnustuksesta. Alueellisen kilpailukyvyn mittaamisesta ei kuitenkaan ole vakiintuneita käytäntöjä, ja sen mittausyrityksissä
onkin suurta vaihtelua sen mukaan, miten alueellisen kilpailukyvyn käsite yleensäkään määritellään. 13
Kansainvälisellä tasolla kansallista kilpailukykyä
on mitannut esimerkiksi Maailman talousfoorumi
eli World Economic Forum makrotalouden, talouspolitiikan, hallinnon, teknologian käytön, investointien ja infrastruktuurien eri osa-alueiden näkökulmasta. Foorumin laatimassa Global Competiveness Indexissä 14 Suomi sijoittui kuudenneksi
mukana olleista 134 maasta. Pohjoismaista kuu-
15
World Economic Forum (2009b)
Alueet ja verkot – alueiden kilpailukyky ja toimivuus
(2009)
17
Gardiner (2003)
18
esim. European Commission (2007)
12
16
Ali-Hyrkkö (2004); Barry, Görg, & Strobl (2003)
13
Alueet ja verkot – alueiden kilpailukyky ja toimivuus
(2009)
14
World Economic Forum (2009a)
8
sekä sosiaalinen, eli huolenpito ja muut tukipalvelut. Kaikkiin niihin sisältyy innovaatiokapasiteetti,
joka yhä enenevässä määrin määrittää alueen
kilpailukykyä. 19
EU:n aluepolitiikkaan rinnastettavalla koheesiopolitiikalla pyritään taloudelliseen yhdentymiseen ja tulokuilun kapenemiseen jäsenmaiden välillä. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä
paikallistasolta EU-tasolle, ja siten auttaa paikallistalouksia löytämään paikkansa maailmanmarkkinoilla, globaaleissa verkostoissa ja klustereissa,
helpottaa alueiden vahvuuksien ja heikkouksien
peilaamista globaaleihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä edesauttaa alueiden kansainvälistymistä. Euroopan Komissio julkaisee säännöllisesti raportin EU-alueen taloudellisesta ja sosiaalisesta yhdentymisestä.
Suomessa seutukuntien alueellista kilpailukykyä
ovat selvittäneet mm. Huovari ym. 20 laatimalla
kilpailukykyindeksin, jossa kilpailukykyä tarkastellaan seutukuntatasolla. Seutukuntien kilpailukyvyn osatekijöinä nähdään teoreettisiin lähtökohtiin perustuen inhimillinen pääoma, innovatiivisuus, keskittyminen ja saavutettavuus. Indikaattorin laatimiseen on käytetty näitä osatekijöitä
kuvaavia mittareita. Indeksin taustalla vaikuttavat
erityisesti kasvuteorian ja uuden talousmaantieteen lähtökohtiin perustuvat periaatteet. Kilpailukyvyn osatekijöille laskettujen osaindeksien
todettiin korreloivan vahvasti keskenään, eli kilpailukyvyn tekijät ovat kietoutuneet yhteen ja
Tällä hetkellä tuorein raportti on vuodelta 2007,
ja siinä todetaan, että alueiden kasvun ja työpaikkojen taustalla ovat erilaiset infrastruktuurit;
fyysinen, joka kattaa kuljetus- ja tietoliikenneverkot, inhimillinen, eli työvoiman tiedot ja taidot,
Taulukko 1. Alueelliseen ja kansalliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät (Gardiner 2003 mukaillen).
Infrastruktuuri ja
saavutettavuus
Perusinfrastruktuuri
tiet
rautatiet
lentoyhteydet
kiinteistöt
Inhimilliset resurssit
Tuotantoympäristö
Väestötrendit
osaavan työvoiman muuttoliike
monipuolisuus
Yrityskulttuuri
liittymisen matalat esteet
riskin ottamisen kulttuuri
Teknologinen kulttuuri
ICT
tietoliikenne
internet
Korkeatasoinen työvoima
- tietointensiiviset taidot
Alakohtaiset keskittymät
tasapaino/riippuvaisuus
työllisyyden keskittyminen
korkeat lisäarvotoiminnot
Kansainvälistyneisyys
vienti/kansainvälinen myynti
investoinnit
liikekulttuuri
ulkomaisten suorien investo-
Tietoinfrastruktuuri
-
koulutukselliset
mahdollisuudet
intien luonne
Innovaatiot
patentit
T&K-taso
tutkimuslaitokset ja yliopis-
Paikan laatu
asuminen
luonnonympäristö
kulttuuripalvelut
turvallisuus
-
tot
yhteydet yritysten ja tutkimuksen välillä
vuotovaikutukset (epäkaupalliset riippuvuussuhteet)
Hallinto ja institutionaalinen kapasiteetti
Pääoman saatavuus
Erikoistuminen
Kilpailun luonne
19
20
9
European Commission (2007)
Huovari ym. (2001)
riippuvaisia toisistaan. Kilpailukykyindeksin mukaan Suomen kilpailukykyisimmät alueet ovat
kasvukeskuksia, joista etenkin Helsingin seutukunta hyötyy keskittymisen hyödyistä. EteläSuomen seutukunnat menestyivät valtakunnallisessa vertailussa keskimäärin muuta maata paremmin. Yleisesti kilpailukykyisimpiä seutuja ovat
yliopistokaupungit, joilla on korkea inhimillisen
pääoman taso ja innovatiivista yritystoimintaa.
Hyvän kilpailukyvyn seudut sijoittuivat yleensä
hyvin kaikilla osatekijöillä, mutta samoin heikoimman kilpailukyvyn alueilla yleensä myös
kaikki kilpailukykyedellytykset olivat heikkoja
muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tutkimuksessa selvitettiin myös kilpailukykyindeksin
yhteyttä alueelliseen BKT:hen ja asukkaiden ansiotuloihin ja todettiin niiden korreloivan hyvin
kaikkien kilpailukykyindeksin osatekijöiden kanssa. Huovari ym. toteavat, että alueen menestyminen on moninainen dynaaminen prosessi, joka
vaihtelee alueittain ja muuttuu ajassa; taloudellinen menestys ei riipu vain sen resursseista vaan
myös resurssit riippuvat alueen menestymisestä.
det markkinoille että fyysiset puitteet kuten infrastruktuurin kattavuus ja laatu. Logistiikkapalvelut puolestaan kattavat muun muassa monipuoliset ja laadukkaat yhteydet sekä lisäarvopalvelut.
Julkinen sektori on keskeisessä asemassa logistisen kilpailukyvyn turvaamisessa, sillä julkisen
sektorin toimilla voidaan vaikuttaa alueellisten tai
paikallisten logistiikkaolosuhteiden toimivuuteen
esimerkiksi laatimalla ja toteuttamalla kehitysohjelmia ja logistiikkastrategioita.
Tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka, joka
laajasti ymmärrettynä kattaa kaikki logistisiin
toimintoihin ja tilaus-tuotanto-ketjujen sekä toimitusverkkojen hallintaan liittyvät toimet tieto- ja
materiaalivirtoineen, ovat keskeisiä alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen lähteitä
sekä Suomessa että kansainvälisesti. Logistiikan ja
alueellisen
kilpailukyvyn
väliset
syyseuraussuhteet ovat monimutkaisia, sillä logistisilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen alue houkuttelee alueelle uusia yrityksiä ja edesauttaa jo
alueella olevien yritysten elinvoimaisuuden säilymistä. Näin toimiva ja tehokas logistiikka osaltaan kerryttää kumulatiivisia alueiden kilpailuetuja, mutta toisaalta kilpailukykyisellä alueella myös
kuljetustarpeet ja logistiikan hallinnan tarpeet
lisääntyvät.
Kilpailukyvyn tekijät ovat kietoutuneet
yhteen ja riippuvaisia toisistaan.
Logistisilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen alue houkuttelee alueelle uusia
yrityksiä ja edesauttaa jo alueella olevien yritysten elinvoimaisuuden säilymistä.
Alueiden kilpailukykyä on Suomessa tarkasteltu
myös useissa Keskuskauppakamarin tekemissä
tutkimuksissa vuodesta 2000 lähtien 21. Tutkimuksissa tarkastellaan alueellisten tekijöiden vaikutuksia erityisesti yritysten näkökulmasta; keskeisiä teemoja ovat yritysten kilpailukyky ja toimintaedellytykset sekä sijoittumiseen liittyvät tekijät.
Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan toimivan logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvyn
ja saavutettavuuden keskeisenä tekijänä 22. Julkisen sektorin toiminnalla onkin keskeinen rooli
kansallisen logistiikan tehokkuuden ylläpitäjänä ja
kehittäjänä, sillä sen vastuulla ovat mm. liikenneverkostojen rakentaminen ja ylläpito.
Logistiset tekijät ja alueiden kilpailukyky
Alueellinen logistinen kilpailukyky muodostuu
paitsi maantieteellisistä myös yhteiskunnalliseen
tai alueelliseen kehitys- tai palvelutasoon liittyvistä tekijöistä (taulukko 2). Keskeistä alueen logistisen kilpailukyvyn kannalta on saavutettavuus,
johon vaikuttavat sekä maantieteelliset etäisyy21
Taloudellisten intressien saavutettavuudella on
erittäin tärkeä rooli taloudellisen, sosiaalisen ja
territoriaalisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi.
22
esim. Keskuskauppakamari (2007).
10
Liikenne- ja viestintäministeriö (2010)
Tehokkaan kuljetus- ja tietoliikenneverkoston ja
jatkuvan energiansaannin olemassaolo ovat ratkaisevia tekijöitä alueille, jotta ne voivat houkutella yritysinvestointeja. Laadukkaan liikenneinfrastruktuurin luominen ja ylläpitäminen ovat
siten tärkeitä alueelliseen kilpailukykyyn ja yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. 23
nut hitaammin muuhun Eurooppaan verrattuna,
mikä selittyy teollisuuden tuotantorakenteen
muutoksella, sillä erityisesti kansantaloudellisesti
merkittävästi kasvaneen teknologiateollisuuden
kuljetusintensiteetti on hyvin alhainen.
Kansainvälinen logistiikkaketju kattaa joukon
toimintoja kuljetuksesta rahtien yhdistämiseen,
varastointiin ja rajaselvityksiin sekä maan sisäiseen jakeluun ja maksusysteemeihin. Maailmantuotannon jakautuminen, tuotteiden elinkaaren
lyheneminen ja globaalin kilpailun lisääntyminen
korostavat logistiikan roolia kilpailuedun strategisena lähteenä. Logistiikan laadulla voi olla mittaamattomat vaikutukset siihen, mihin maahan
yritys sijoittuu, miltä toimittajilta ostaa ja mille
kulutusmarkkinoille suuntaa. Korkeat logistiikkakustannukset ja erityisesti alhainen palvelutaso
estävät kaupankäyntiä ja ulkomaisia suoria investointeja ja rajoittavat siten taloudellista kasvua 27.
BKT:n kasvun on perinteisesti nähty korreloivan
kuljetusten kasvun kanssa siten, että rahtikuljetukset tonnikilometreinä kasvavat hieman BKT:ta
enemmän 24. Tosin maa- ja toimialakohtaiset erot
ovat huomattavia. Esimerkiksi Venäläisen ym. 25
mukaan talouden rakennemuutos ja palvelusektorin kasvu ovat heikentäneet näiden välistä yhteyttä. Rahtikuljetusten ja talouden kasvun välistä
suhdetta voidaan mitata kuljetusintensiteetillä,
joka tarkoittaa kuljetustarvetta suhteessa tuotannon arvonlisäykseen tonnikilometreinä euroa
kohden (tkm/€). Suomen kuljetusintensiteetti on
Liikenne- ja viestintäministeriön 26 mukaan kasvaTaulukko 2. Alueellisen logistisen kilpailukyvyn tekijöitä.
Sijaintitekijät
Infrastruktuuri
Logistiikkapalvelut
Makrologistinen *
suunnittelu ja ohjaus
Etäisyydet
Verkostojen kattavuus ja
laatu (väylät ja terminaalit)
Palvelujen saatavuus
logistiikan eri osa-alueilla
ja kuljetusmuodoissa
Kehittäminen ja sääntely eri
tasoilla
-
Tuonti- ja vientialueille
Alueen sisäiset
Muut logistisesti merkittävät maantieteelliset olosuhteet
-
Tieverkko
Raideverkko
Vesitiet/väylät
Satamat
Lentokentät
Muut terminaalit
Kilpailun taso palvelutarjonnassa
-
Kansainvälinen
Kansallinen
Alueellinen
Paikallinen
Logistiikkatoimijoiden
kustannusympäristö
Tietoliikenneinfrastruktuuri ja tietoyhteiskunnan kehitysaste
Palvelutarjonnan laatu
* Julkishallinnon ja kehittämisorganisaatioiden
toimet
23
European Commission (2007)
esim. McKinnon & Forster (2000)
25
Venäläinen, Niemi & Salmenkari (2009)
26
Iikkanen (2004)
24
27
Arvis, Mustra, Ojala, Shephard & Saslavsky (2010)
11
Logistisen sijainnin hyvyys tai heikkous voi muuttua ajassa kaupankäynnin integraation, markkinaalueiden kehittymisen ja taloustilanteen mukaan.
Suomen logistinen sijainti EU:ssa on muuttunut
jäsenmaiden määrän lisääntyessä ja markkinoiden pääpainon siirtyessä kohti Keski-Eurooppaa
ja itää. Suomen suhteellisten kilpailuetujen nähdään liittyvän etenkin osaavaan työvoimaan, korkeatasoiseen infrastruktuuriin ja gatewayasemaan Itä-Euroopan, ja varsinkin Venäjän,
suuntaan 28. Suurimmat kuljetusvirrat ja EU:n
päämarkkinat sijaitsevat suhteellisen etäällä,
mutta toisaalta myös Itämeren ympärillä on suuri
markkinapotentiaali, sillä alueella asuu noin 100
miljoonaa ihmistä. Yhteistyö ja kaupankäynti EU:n
ja Venäjän välillä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi Venäjän talouskasvun myötä, mikä saattaa osoittautua tärkeäksi Suomen logistista sijaintia parantavaksi tekijäksi. 29 Erityisesti transito-kuljetukset ovat kuitenkin herkkiä talouden suhdannevaihteluille.
satamien käyttöönoton ja vanhojen satamien
laajentamisen myötä 31. Kuljetusmatka Suomen
kautta Keski-Eurooppaan on pidempi kuin Baltian
maiden kautta, mutta Suomen asemaa kauttakulkumaana vahvistaa korkea logistiikkapalvelujen
taso sekä mahdollisuus kuljetusvirtojen yhdistämiseen. Suomen kilpailukyky Venäjän ulkomaankaupan kuljetuskäytävänä perustuu maantieteelliseen läheisyyteen, kilpailukykyiseen infrastruktuuriin, kuljetusten nopeuteen, turvallisuuteen,
lisäarvopalveluihin ja logistiseen osaamiseen sekä
synergiaetuihin suomalaisen ulkomaankaupan
kuljetusten kanssa 32.
Maailmanpankin julkaisema Logistics Performance Index (LPI) 33 mittaa useiden indikaattorien
avulla maittaista kuljetusketjusuoritetta muihin
maihin verrattuna. LPI perustuu monikansallisten
rahdintoimittajien ja pikakuljetusliikkeiden ammattilaisille kohdistettuun tutkimukseen. Logistics Performance Index julkaistiin toisen kerran
vuonna 2010, ja sen mukaan Suomi sijoittui
12:nneksi mukana olleista 155 maasta. Logistiikkasuoritteeltaan korkealle sijoittuvat maat ovat
tyypillisesti logistiikka-alan hubeja tai innovatiivisia avaintoimijoita, joissa logistiikka-alan palveluliiketoiminta on korkeaa tasoa. Vaikka kotimaiset
kustannukset tai kohteen saavuttamiseen kuluva
aika ovat tärkeitä, LPI:n mukaan näitäkin keskeisempää kaupankäynnin kannalta on toimitusketjun luotettavuus ja ennustettavuus. Indikaattorit
kattavat teoriaan ja empiiriseen tutkimukseen
perustuvia teema-alueita, joiden avulla logistinen
kansainvälinen toimintaympäristö tulee katetuksi.
Teemoihin sisältyvät
 tullikäytäntöjen ja muiden rajatoimintojen tehokkuus,
 kaupankäynnin ja kuljetuksiin liittyvän
infrastruktuurin laatu
 kansainvälisten kuljetusten järjestämisen
helppous ja edullisuus,
 logistiikkapalvelujen kompetenssi ja laatu
 mahdollisuus jäljittää ja seurata lähetyksiä sekä
 kohteen perillemenon täsmällisyys.
Suomen suhteellisten kilpailuetujen
nähdään liittyvän etenkin osaavaan
työvoimaan, korkeatasoiseen infrastruktuuriin ja gateway-asemaan ItäEuroopan, ja varsinkin Venäjän, suuntaan.
Ennen maailmanlaajuisen taantuman iskua Venäjän talous kasvoi vuositasolla nopeasti (vuonna
2008 BKT kasvoi 5,6 %), minkä odotettiin lisäävän
Suomen kautta kulkevia transito-kuljetuksia merkittävästi 2000-luvun jälkipuoliskolla. Talouden
taantuma kuitenkin käänsi talouskasvun suunnan
tilapäisesti myös Venäjällä, mutta Suomen Pankin
mukaan loppuvuodesta 2009 alkoi jo näkyä
merkkejä varovaisesta talouskasvusta ja viennin
piristymisestä 30. Samalla voidaan odottaa myös
Suomen kautta kulkevien Venäjän-kuljetusten
kasvavan ja Suomen logistisen aseman vahvistuvan Venäjän-kuljetusten reitillä. BOFITin mukaan
Suomenlahden satamien merkitys Venäjän vientivetoisessa merenkulussa on kasvussa uusien
28
31
29
32
Silander ym. (1997)
Rantanen (2006)
30
BOFIT Venäjä-ryhmä (2009); Marketwatch (2010)
BOFIT (2010)
Hernesniemi, Auvinen &Dudarev (2005)
33
Arvis, Mustra, Ojala, Shephard, & Saslavsky (2010)
12
Sijaintiteoriat ja toimintojen keskittyminen
Sijaintiteorioiden kolme pääsuuntaa voidaan jakaa neoklassiseen, behavioristiseen ja strukturalistiseen suuntaukseen 38. Neoklassisissa sijaintiteorioissa pyritään selittämään yksittäisen yrityksen sijoittumista voittoja maksimoivan ja kustannuksia minimoivan rationaalisen toiminnan näkökulmasta. Yrityksen kustannukset muodostuvat
tuotanto- ja kuljetuskustannuksista, joiden suuruuteen sijainti vaikuttaa. Tuotantokustannukset
sisältävät raaka-aineiden, välituotteiden sekä
työn ja pääoman kustannukset, kuljetuskustannukset puolestaan muodostuvat tuotantopanosten kuljetuskustannuksista sekä valmiiden tuotteiden kuljetuskustannuksista. Rationaalisen yrityksen on sijaintia harkitessaan otettava huomioon kaikki kustannustekijät. Optimaalinen sijainti
on siellä, missä tavoiteltu tuotannon määrä voidaan tuottaa ja kuljettaa asiakkaille edullisimmin. 39 Suuntauksen tuottamat mallit ovat staattisia eivätkä ota huomioon yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja olettavat, että taloudellisilla
toimijoilla on täydellinen tietämys taloudessa
tapahtuvista ilmiöistä ja että he käyttävät tietonsa optimaalisesti.
Sijaintiteorioiden suuntauksia
Alueulottuvuus, taloudellisten toimintojen sijainti
ja jakauma tilassa, on aina ollut tärkeää taloudellisen kehityksen kannalta. Taloudellinen kehitys,
ja siten myös alueellinen kilpailukyky, saa alkunsa
pitkälti yritysten suhteellisesta kilpailukyvystä
muihin alueisiin nähden. Maa ja luonnonvarat
sekä työ ja pääoma on kansantaloustieteen alkuajoista 1700-luvun loppupuolelta lähtien nähty
taloudellisen toiminnan perusedellytyksinä olevina tuotannontekijöinä, joiden markkinoilla muotoutuvat tuotannontekijöiden käyttöä ohjaavat
maanhinnat ja -vuokrat, palkat ja korot. Tästä
näkökulmasta myös sijaintikysymykset ovat perinteisesti olleet luonnollisena kiinnostuksenkohteena.
Sijaintiteorioiden avulla on pyritty selittämään ja
ennakoimaan taloudellisten toimintojen sijoittumista sekä selvittämään, millaisia vaikutussuhteita eri sijaintitekijöillä on 34. Ajan kuluessa ja yhteiskunnan muuttuessa sijaintiteorioiden lähestymistavat ovat laajentuneet staattisista, homo
economicus -ajattelun mukaisista malleista 35 päätöksentekoprosessiin liittyviin ja yrityksen muuttuvaa toimintaympäristöä laajemmin kuvaaviin
malleihin 36. Sijaintiteorioiden kaikki suuntaukset
ovat kuitenkin kaikki saaneet kritiikkiä osakseen,
sillä empiirisissä tutkimuksissa sijaintiongelmaa
yleensä lähestytään kokonaisvaltaisesti, jolloin
tiettyihin sijaintiratkaisuihin keskittyvät teoriat
jäävät vajaiksi todellisuuden selittäjiksi. Esimerkiksi Silanderin 37 mukaan empiirisissä sijoittumistutkimuksissa sijoittumisen teoriaa tulisikin hyödyntää yhdistelemällä eri sijaintiteorioiden antia.
Vaikka yritysten sijoittumisen taustalla ovatkin
esimerkiksi kustannustekijät ja strategiset valinnat, yksittäisen yrityksen sijoittumisen taustalla
vaikuttavat tekijät saattavat olla hyvinkin tapauskohtaisia ja riippua jopa yksittäisten ihmisten
valinnoista ja toimintatavoista.
Behavioristinen lähestymistapa pyrkii selittämään
yritysten sijaintikäyttäytymistä painottuen erityisesti päätöksentekoprosessiin. Suuntauksen mukaan yritykset pyrkivät löytämään sijainnilleen
vain tyydyttävän ratkaisun, eivät optimaalista.
Lähestymistavassa otetaan huomioon myös sattuman ja epävarmuuden vaikutus yritysten sijoittumiseen. Suuntausta on kritisoitu mm. siitä, että
painoarvoa on paljon päätöksentekoprosessissa,
mutta se ei kerro, miksi tietynlainen sijaintipäätös
syntyy. 40
Strukturalistisen lähestymistavan mukaan sijaintipäätöksen taustalla on aina laajempi toimintaympäristö, eikä yrityksen sijoittumispäätös voi
tapahtua irrallaan laajemmasta kontekstista.
Strukturalistisen sijaintiteorian lähtökohtana on
Silanderin ym. 41 mukaan kolme sijaintipäätöksen
taustalla vaikuttavaa lähtökohtaa:
34
Silander ym (1997)
esim.Weber (1940), Isard 1956
36
esim. Pred (1967); Lundmark & Malmberg (1988);
Littunen (1991)
37
Silander ym. (1997)
35
38
esim. Hayter (2000); Silander 1997
ks. esim. Laakso & Loikkanen 2004
40
esim. Silander ym. (1997)
41
Silander ym. (1997)
39
13
1. Yrityksen sijaintipäätös on aina investointipäätös ja osa yrityksen strategiavalintaa
2. Yritys ei valitse strategiaansa ”tyhjiössä”,
vaan se on aina sidoksissa toimintaympäristöön
3. Yrityksen sijaintipäätökseen vaikuttavat
alueellinen resurssirakenne ja se, kuinka
näitä resursseja käytetään hyväksi.
Strukturalistista lähestymistapaa on kuitenkin
kritisoitu siitä, että huomiota kiinnitetään liiaksi
makrotaloudellisten rajoitteiden tutkimiseen,
mutta yritysten sijaintikäyttäytymiseen liittyvät
mikrotaloudelliset tekijät jätetään taka-alalle.
sesta laitoksesta kuluttajille. SPLP-malli kiteyttää
näistä muodostuvat kustannukset hyödyntäen
matemaattista mallia, jonka avulla voidaan minimoida tuotanto- ja kuljetuskustannuksista muodostuva summa. 43 Jos muiden tekijöiden vaikutus
yrityksen sijoittumiseen oletetaan merkityksettömäksi, markkinasuuntautuneen yrityksen optimaalinen sijainti on asiakkaiden etäisyyksien mediaanipiste, jossa asiakkaiden kuljetuskustannukset minimoidaan.
Sijaintikysymyksiä kaupunkien ja yritysten sijoittumisessa on tarkasteltu 1990-luvulta lähtien
Paul Krugmanin luotsaamassa uudessa talousmaantieteessä, joka pyrkii tunnistamaan alueiden
kehityksen taloudellisia mekanismeja 44. Suuntauksen pyrkimyksenä on matemaattisten mallien
avulla ymmärtää, miksi erilaisten ja erikokoisten
kaupunkien verkosto voi olla olemassa, ja kuinka
uusia kaupunkeja syntyy yritysten ja kotitalouksien tuotanto- ja kulutuspäätösten sekä sijaintivalintojen kautta 45. Suuntauksen mukaan se, johtaako markkinoiden integraatio keskittyneempään tuotantorakenteeseen, riippuu muun muassa tuotannon luonteesta. Perinteisen neoklassisen näkemyksen mukaan tuotannon suhteelliset
edut johtavat lisääntyneeseen erikoistumiseen ja
tuotannon maantieteelliseen keskittymiseen
kaupankäynnin rajoitusten vähenemisen myötä.
Toisaalta tuotannon erikoistumisen myötä tuotannon maantieteellinen keskittyminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Uudessa talousmaantieteessä analysoidaan kaupan integraation ja
teollisuuden sijoittumisen välistä suhdetta jälkimmäisessä, eli erikoistuneen tuotannon, olosuhteissa. Tuotannon maantieteelliseen keskittymiseen vaikuttavat myös kaupankäynnin kustannustaso, suhteellisten etujen rakenne sekä
teollisuuden ominaispiirteet, kuten mittakaavaherkkyys ja tuotannon erikoistumisen ulottuvuus.
Keskeistä suuntauksessa ovat kasautumisen eli
agglomeraation mukanaan tuomat edut; kasautumisen taustalla ovat itse itseään ruokkivat ja
toisiinsa linkittyvät kysynnän ja tarjonnan voimat,
jotka houkuttelevat alueelle uusia yrityksiä. 46
Sijaintikysymykset globaalissa taloudessa
Sijaintikysymykset alkoivat enenevässä määrin
kiinnostaa taloustieteilijöitä 1990-luvulla kansallisvaltioiden rajojen hämärtymiseen johtavan
kansallisvaltioiden yhdentymisen, esim. EU:n ja
NAFTA:n laajentumisen, myötä 42. Fujita ja Thisse
(2002) toteavat, että perinteinen talousteoria ei
pysty selittämään alueiden erikoistumista ja yritystoiminnan ja asutuksen agglomeraatiota siitä
huolimatta, että luonnonresurssien epätasainen
alueellinen jakautuminen on perinteisesti ollut
mukana sijaintiteorioissa. Fujitan ja Thissen mukaan resurssien erilaisuus ei tarjoa täysin hyväksyttävää selitystä maantieteelliselle keskittymiselle ja alueelliselle erikoistumiselle. Sen sijaan agglomeraation laajuuteen ja erikoistumiseen vaikuttavat myös endogeeniset sosioekonomiset
voimat.
Laitosten, kuten teollisuuslaitoksen tai varaston,
sijaintianalyysiä varten on jonkin hyödykkeen
kysynnän tyydyttämisen kustannusten minimoimiseksi kehitetty malleja. Malleista käytetyin on
yksinkertainen laitoksen sijaintiongelma (simple
plant location problem, SPLP), joka on monien
sijaintimallien ytimessä ja olennainen taloudellisten toimintojen maantieteen kannalta riippumatta siitä, millaisissa institutionaalisissa olosuhteissa
toiminnot tapahtuvat. Yleistäen kustannukset
muodostuvat laitoksen sijoittamisesta aiheutuvista kiinteistä kustannuksista sekä kuljetuskustannuksista, jotka aiheutuvat tuotteen toimittami42
43
Fujita & Thisse (2002)
Krugman (1991)
45
Laakso & Loikkanen (2004)
46
Mucchielli & Mayer ed. (2004)
44
Fujita & Thisse (2002)
14
tannuksina maan hintojen ja vuokrien nousun
sekä ruuhkautumisen myötä. 49 Tällöin suurten
kaupunkialueiden ulkopuolisten alueiden houkuttelevuus toiminnan sijaintialueena kasvaa.
Toimintojen keskittyminen
Kasautumisen, eli toimintojen keskittymisen,
taustalla vaikuttavat alueen absoluuttiset ja suhteelliset edut verrattuna muihin alueisiin, tuotannon mittakaavaedut sekä kasautumisen edut ja
haitat. Kasautumisen vaikutukset huomattiin jo
varhain, ja esimerkiksi August Lösch (1940) teoriassaan esitti, että kaupungeilla on kasautumisen
hyötyjen ja haittojen mukaan määräytyvä optimikoko.47 Toimintojen kasautumisesta aiheutuvat
edut ja haitat ohjaavat yritysten sijaintikäyttäytymistä. Usein yrityksen sijaintipaikka valitaan
siksi, että alueella on jo ennestään taloudellista
toimintaa. Lumipallomaisesti kasvavien agglomeraatioetujen vuoksi myös lähtökohdiltaan heikompi sijaintipaikka saattaa tulla vetovoimaiseksi
uusien yritysten näkökulmasta, vaikka ensimmäiset yritykset olisivat sijoittuneet alueelle osittain
sattuman vaikutuksesta 48. Talouden kehitykseen
liittyvä luonnollinen keskittyminen jollakin alueella voi siten olla pitkälti sattuman ja sitä seuranneen historiallisen kehityksen tulosta. Kehityksen
suunta ei kuitenkaan ole vakio, sillä se, millaisia
odotuksia taloudenpitäjillä on alueiden tarjoamista mahdollisuuksista, voi muuttaa kehityksen
suuntaa.
Fujitan ja Thissen 50 mukaan kasautuminen on
taloudellisten toimintojen sijoittumisessa vallitseva piirre paitsi globaalilla, myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Teoksessaan he
selittävät, kuinka taloudelliset mekanismit johtavat toimintojen kasautumiseen, ja millainen suhde vallitsee kasautumisen ja taloudellisen kasvun
välillä. Kasautuminen määräytyy yksittäisten taloudellisten toimijoiden sijoittumispäätösten
perusteella, ja kasautumista tapahtuu, kun päätöksellä saavutetaan kasvavia tuottoja ja säästöjä
liikkuvuuskustannuksissa. Epätäydellisen kilpailun
olosuhteissa kaupunkien sisällä muodostuu yritysklustereita, kun yritykset pyrkivät saavuttamaan kilpailuetua muihin nähden.
Fujitan ja Thissen 51 mukaan klusterien muotoutumisen hyötyjä ovat
1. Korkealle erikoistuneen työvoiman saanti
ja uusien ideoiden kehittyminen, jotka
molemmat perustuvat ihmispääoman kasautumiseen ja kasvotusten tapahtuviin
kohtaamisiin
2. erikoistuneiden panospalveluiden saatavuus sekä
3. modernin infrastruktuurin olemassaolo.
Keskeistä näille ilmentymille on se, että ne vaikuttavat vain samalle maantieteelliselle alueelle
kuuluviin yrityksiin eivätkä leviä alueelta toiselle.
Teollisuusklustereiden muotoutuminen riippuu
Fujitan ja Thissen mukaan kolmesta suhteellisesta
tekijästä: paikallistalouden suuruudesta, hintakilpailun intensiteetistä ja kuljetuskustannusten
tasosta.
Kasautumisen taustalla ovat itse itseään
ruokkivat ja toisiinsa linkittyvät kysynnän ja tarjonnan voimat, jotka houkuttelevat alueelle uusia yrityksiä.
Suurten ja monipuolisten kaupunkialueiden etuina yritysten sijainnille nähdään jaetut panosmarkkinat: laajat työvoimamarkkinat, vaihtoehtoiset käyttötavat kiinteälle pääomalle ja innovaatioiden leviäminen, jota edistävät monipuoliset ja helposti syntyvät kontaktit. Kaupungin kasvaessa siitä tulee mediaanisijainti yhä useammalle markkinasuuntautuneelle yritykselle. Toisaalta
optimikoon ylittyessä kasautumisen haitat ylittävät edut. Haitat ilmenevät mm. ruuhkautumisesta
aiheutuvina ympäristö-, liikenne- ja turvallisuusongelmina sekä korkeina tuotanto- ja kuljetuskus-
49
Laakso & Loikkanen (2004)
Fujita & Thisse (2002)
51
Fujita & Thisse (2002)
47
50
Laakso & Loikkanen (2004)
48
Silander ym. (1997)
15
Logistiikka yrityksissä
luista, ja näitä tukevista tukitoiminnoista, kuten
yritysrakenteesta, henkilöstöresurssien hallinnasta, teknologisesta kehityksestä sekä hankinnasta.
Saavuttaakseen kilpailuedun yrityksen täytyy
tarjota asiakkailleen korkeampaa arvonlisäystä
kuin kilpailijansa tai toimia ainutlaatuisella tavalla, joka luo suurempaa erilaistumista.
Logistiikan rooli
Logistiikan rooli yrityksissä muodostuu kaikkeen
materiaalivirtaan liittyvistä toiminnoista – tavarantoimittajilta tehtävistä raaka-aineiden ja komponenttien hankinnasta, yrityksen toiminnasta ja
tuotteiden jakelusta asiakkaille. Toimitusketjuun
liittyy monimutkaisimmillaan hyvin monia toimijoita, jotka globaalissa taloudessa toimivat yhä
useammin kansainvälisesti. Mitä monimutkaisempi toimitusketju on, sitä tehokkaampaa informaation kulkua toimitusketjun hallinta vaatii
ketjun toimijoiden välillä. Logistiikan merkitys ja
siitä aiheutuvat kustannukset yrityksille vaihtelevat suuresti yrityksen toimialan mukaan; logistiikkayritysten asiakkaat muodostuvat pääosin teollisuuden ja kaupan yrityksistä, mutta myös näiden
välillä kuljetussuoritteet vaihtelevat huomattavasti. Esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksissä materiaalivirrat ovat usein pieniä informaatiovirtojen muodostaessa valtaosan liikenteestä,
valmistavalle teollisuudelle logistiikkakustannukset puolestaan muodostavat selvästi merkittävämmän osan yrityksen liikevaihdosta. Siksi logistisilla tekijöillä on erilainen merkitys erityyppisten
yritysten sijoittumisratkaisuille.
Rantalan 53 mukaan logistiikkaa voidaan määritellä
monin tavoin, mutta jokaisen määritelmän mukaan fyysisen materiaalivirran hallinta, kuljetukset, varastointi ja materiaalinkäsittely ovat olennaisia logistisen systeemin osia. Logististen toimintamallien ja hallintajärjestelmien kehitys on
hyvin nopeaa, ja usein niihin sisältyy ajatus asiakassuuntautumisesta ja koko toimitusketjun integroimisesta. Logistiikka ei koskaan ole erillinen
ja yksittäinen toiminto; se on sekä ajattelutapa
että suunnittelumalli, joka luo puitteet toiminnoille.
Hesse & Rodrigue 54 esittävät logistiikan muodostuvan jakelusta (physical distribution) ja materiaalin hallinnasta (material management), jotka
ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Jakelu kattaa tuotteiden liikkumisen ja käsittelyn tuotannosta myyntiin ja kulutukseen, etenkin kuljetuspalvelut, tavarantoimituksen ja varastointipalvelut, kaupan sekä tukku- ja vähittäiskaupan. Materiaalin hallinta puolestaan koostuu kaikista niistä
toiminnoista, jotka liittyvät tuotteiden valmistukseen kaikissa vaiheissa toimitusketjua. Se kattaa
tuotantoon ja markkinointiin liittyvät toiminnot,
kuten tuotantosuunnittelun, kysyntäennusteet
sekä hankinnan ja varastonhallinnan. Kysyntä
määrää kuljetustarpeita nykyään yhä enemmän,
ja tuotantoa, jakelua ja kulutusta on siksi vaikea
enää erottaa toisistaan. Kuvassa 2 esitetään Hessen ja Rodriquen tutkimukseen perustuen logistiikan kehitys erillisistä toiminnoista toimitusketjujen hallintaan.
Yrityksessä voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin yrityksiin nähden tehostamalla arvoketjuun liittyviä toimintatapoja.
Porter 52 määrittelee logistiikan aseman yrityksessä ns. arvoketjumallilla. Arvoketjumallissa tarkastellaan strategioita, jotka tuottavat arvonlisäystä
asiakkaan näkökulmasta ja tuottavat yrityksille
kilpailukykyä logistiikan avulla. Yrityksessä voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin yrityksiin
nähden tehostamalla arvoketjuun liittyviä toimintatapoja, jotka muodostuvat ensisijaisista toiminnoista, kuten tulo- ja lähtölogistiikasta, toiminnasta, myynnistä ja markkinoinnista sekä palve-
53
52
54
Porter (1985)
16
Rantala (2006)
Hesse & Rodrigue (2004)
Kuva 2. Logistiikan kehitys. Lähde: Hesse & Rodrique (2004).
suuden vaatimusten korostuessa globaalin tuotannon ja tuotantolaitosten sijoittumisessa. Samaan aikaan asiakkaat vaativat yhä laajempaa
tuotevalikoimaa minimaalisilla toimitusajoilla,
mikä on johtanut aikaperustaiseen kilpailuun
massatilaustöineen ja -palveluineen. Myös kysynnän ennalta arvaamattomuus on lisääntymässä,
mikä lisää vaatimusta toimitusaikojen lyhenemiselle ja toimitusketjujen joustavuudelle.55
Logistiikan trendejä
Logistiikan merkitys yritysten kilpailukyvylle on
kasvanut jatkuvasti, erityisesti kansainvälisillä
markkinoilla toimittaessa. Globalisaatio ja markkinoiden integraatio ovat nousseet merkittävään
asemaan logistisessa liiketoimintaympäristössä.
Toisaalta valmistavan teollisuuden liiketoimintaympäristö on muuttumassa, kun yritykset keskittyvät ydinliiketoimintoihinsa ja ulkoistavat
sivutoimintojaan. Samalla myös logistiikkapalvelujen markkinat ovat kasvaneet merkittävästi, ja
myös logistiikkapalveluita tarjoavat yritykset ovat
entistä kansainvälisempiä. Eniten kasvua on tapahtunut ns. kolmannen ja neljännen osapuolen
logistiikkapalveluissa. Logistiikkayritysten keskittyminen on selvästi yleistynyt viime vuosien aikana. Myös Suomeen on jo viime vuosien aikana
perustettu tai suunniteltu lähivuosina toteutettavaksi useita logistiikkakeskuksia, jotka tarjoavat
yrityksille mahdollisuuden sijoittua valmiiksi kaavoitetulle alueelle ja hyötyä logistiikkakeskuksen
tarjoamista lisäarvopalveluista ja muiden yritysten läheisyydestä logistisesti kilpailukykyisillä
alueilla.
Yritysten kyky toimia yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä on
entistäkin tärkeämpää kustannustehokkuuden ja asiakassuuntautuneisuuden vaatimusten korostuessa globaalin
tuotannon ja tuotantolaitosten sijoittumisessa.
Kiristynyt kilpailu, teknologinen kehitys ja globaalit liiketoimintastrategiat vaativat kustannustehokasta toimitusketjun hallintaa ja koordinointia
jopa raaka-ainetoimittajista loppukäyttäjiin saakka. Toimitusketjun hallinta (Supply chain management), joka pyrkii strategisesti minimoimaan
ketjuun sisältyviä kustannuksia ja toimittamaan
Yritysten kyky toimia yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä on entistäkin tärkeämpää
kustannustehokkuuden ja asiakassuuntautunei-
55
17
Solakivi ym. (2009); Rantala (2006)
tuotteet asiakkaille sovitun palvelutason mukaisesti, onkin 1990-luvulta lähtien noussut tärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintastrategioita. 56

Toiminnoista, jotka eivät kuulu arvonlisäysketjun ytimeen, luovutaan.
Logistiikkastrategia ja vaativat toimitusketjut
Liiketoimintaympäristössä kilpaillaan nykyään
ennemminkin toimitusketjujen tai verkostojen
välillä yksittäisten yritysten sijaan. Tämän vuoksi
tuotanto- ja jakeluyrityksillä onkin nykyään taipumus nähdä itsensä osana suurempia toimitusketjuja, jotka muodostavat maantieteellisesti
hajautuneita mutta toiminnallisesti integroituneita toimintoja. 57
Elinkeinoelämän Keskusliiton 60 mukaan hyvin
hoidettu logistiikka on kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille elinehto kilpailukykyisinä
pysymiseksi, sillä tuotteiden lyhyet elinkaaret,
kiihtyvä hintaeroosio ja kysynnän heilahtelu ovat
arkipäivää. Siksi logistiikkastrategia, jolla pyritään
toimitusketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan, on
yritysten tuotteiden ja toiminnan kannattavuuden kannalta erittäin oleellinen. Se muodostuu
toimitusverkostoon liittyvistä päätöksenteon
periaatteista, politiikoista, suunnitelmasta ja kulttuurista. Sen tarkoituksena on kustannusten vähentäminen (yleensä kuljetuksissa ja varastoinnissa), palvelun parantaminen ja sitoutuneen
pääoman pienentäminen, jotta voitaisiin saavuttaa mahdollisimman suuri kannattavuus ja kustannustehokkuus yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Strategiaan vaikuttaa keskeisesti yrityksen toiminnan luonne; tuotteiden ja palveluiden ominaisuudet, mutta myös tuotantomäärät
ja kysynnän luonne.
Ns. ohuen johtamisen (lean management) ideologialla on ollut suuri vaikutus toimitusketjuihin.
Sen mukaisesti yrityksestä ulkoistetaan kaikki
lisäarvoa tuottamattomat toiminnot kustannusrakenteen keventämiseksi, tiedonkulun nopeutumiseksi ja huomion kiinnittämiseksi kokonaisuuksien toimivuuteen. Ohut johtaminen vaatii
toimivaa yhteistyötä, korkeaa teknologiaa ja nopeita ja suoria toimitusketjuja, joita kehitetään
jatkuvasti kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohuen johtamisen yksi tärkeimmistä
lähtökohdista on varastojen minimoiminen ja
toimitusten järjestäminen tiukasti kysynnän perusteella. 58
Ohuen johtamisen yksi tärkeimmistä
lähtökohdista on varastojen minimoiminen ja toimitusten järjestäminen tiukasti kysynnän perusteella.
Logistiikkastrategia, jolla pyritään toimitusketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan,
on yritysten tuotteiden ja toiminnan
kannattavuuden kannalta erittäin oleellinen.
Kemppaisen ja Vepsäläisen 59 mukaan toimitusketjujen hallinnan tulevaisuuden trendit liittyvät
seuraaviin teemoihin:
 yhteistyöstä tulee laajentuneiden toimitusketjujen strategisin voimavara
 palvelut ja tuki tulevat yhtä tärkeiksi kuin
itse tuote
 yritykset tulevat parantamaan palvelutarjontaansa sopeutuakseen myrskyisään liiketoimintaympäristöön
Perusvaihtoehtoina logistiikkastrategioille Elinkeinoelämän Keskusliitto esittää Fisherin 61 artikkeliin perustuen kolme perusvaihtoehtoa: kustannustehokkuus (lean), ketteryys (agile) sekä
näiden yhdistelmä (taulukko n). Kustannustehokkuus soveltuu tilanteeseen, jossa kysyntä on ennakoitavissa, tuotantomäärät suuria ja tuotteiden
elinkaaret pitkiä. Ketteryyttä eli markkinaresponsiivisuutta puolestaan tarvitaan silloin, kun asiakaspalvelu on pidettävä koko ajan huipussaan ja
56
Solakivi ym. (2009); Rantala (2006)
Rantala (2006)
58
Hesse & Rodrigue (2004)
59
Kemppainen & Vepsäläinen (2003)
57
60
61
18
Elinkeinoelämän Keskusliitto (2008)
Fisher (1997)
kysynnän vaihtelut ovat suuria ja vaikeasti ennakoitavia. Tällöin toimitusketjulta vaaditaan nopeutta ja joustavuutta, mikä nostaa kustannuksia ja
edellyttää myös korkeaa teknologiaa. Usein yritysten logistiikkastrategioissa on otettu huomioon sekä kustannustehokkuus että markkinaresponsiivisuus, jolloin pyritään siihen, että asiakkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Elinkeinoelämän Keskusliiton tutkimuksessa haastateltujen yritysten kilpailuetu ja kannattavuus rakentui nimenomaan toimitusketjun tehokkaan hallinnan kautta. Tämän onnistumiseksi on välttämätöntä jakaa avoimesti tietoa toimitusketjun
jäsenten välillä raaka-ainetoimittajista asiakkaisiin. Toimitusketjun hallinnassa korostui aika,
läpinäkyvyys ja luotettavuus. Toimitusketjun menestys riippui sen kyvystä kerätä, järjestää ja analysoida tietoa ja välittää sitä nopeasti ja tehokkaasti.
tavuudelle. Selvityksen mukaan logistiikan merkitys korostuu etenkin suurilla ja keskisuurilla yrityksillä, sillä yrityksen koon kasvaessa toimitusketju monimutkaistuu ja toimivan ja kustannustehokkaan toiminnan merkitys kasvaa. Tieto- ja
materiaalivirtojen sekä niihin liittyvän maksuliikenteen saumaton kulkeminen koko ketjun läpi
on edellytys logistisen ketjun tehokkaalle toiminnalle. Rantalan 64 mukaan perusteollisuuden kilpailukyvyn määrää edelleen kustannustehokkuus,
joka edellyttää säännöllisiä ja suuria määriä toimitusketjuissa sekä asiakas- ja materiaalikysynnän ennakoitavuutta. Rantalan mukaan ilmassa
on kuitenkin merkkejä siitä, että tulevaisuudessa
myös perusteollisuudelta edellytetään tilaustyönä
tehtyjä tuotteita, joustavuutta ja nopeaa reagointia muuttuviin asiakastarpeisiin.
Suomessa logistiikkakustannukset ovat kansainvälisesti verrattain korkeat, keskimäärin 14,2 %
yritysten liikevaihdosta. Logistiikkakustannusten
osuus liikevaihdosta on edellisiin selvityksiin nähden ollut kasvussa, mikä johtuu kuljetuskustannusten kasvusta rahti- ja polttoainehintojen sekä
palkkakustannusten nousun myötä. Sama nouseva trendi kuljetuskustannuksissa on todettu myös
kansainvälisissä tutkimuksissa siitä huolimatta,
että toimitusketjujen hallinta on tehostunut. 65
Fisher 62 jakaa tuotteet kysynnän mukaan kahteen
ryhmään, funktionaalisiin ja innovatiivisiin. Funktionaalisille, matalakatteisille massatuotteille,
kuten peruselintarvikkeet, soveltuu usein kustannustehokkuusmalli, sillä ne vaativat vain vähän
räätälöintiä, ovat pitkäikäisiä ja niiden kysyntä on
helpommin ennakoitavissa. Innovatiiviset tuotteet, kuten uudet teknologiasovellukset ja muotituotteet, puolestaan voivat tuottaa yrityksille
kilpailuetua, mutta ne vaativat toimitusketjulta
nopeaa reagointia ja sopeutumista vaihtelevaan
kysyntään. Siksi innovatiivisten tuotteiden toimitusketjulta vaaditaan vuorovaikutteisuutta koko
ketjun välillä valmistajista asiakkaisiin. Tuotteiden
ja palveluiden elinkaarten yhä lyhentyessä markkinaresponsiivinen toimitusketju nousee entistä
tärkeämpään asemaan.
Logistiikkakustannukset muodostavat osan yrityksen liiketoimintakustannuksista. Niiden painoarvo vaihtelee toimialan, koon, tuotantomuodon
sekä kansainvälistymisen asteen mukaan. Ne
muodostuvat kuljetuskustannuksista, varastointikustannuksista, varastoon sitoutuneen pääoman
kustannuksista, logistiikan hallintokustannuksista,
kuljetusten pakkauskustannuksista sekä muista
logistiikkakustannuksista (taulukko 3). Kuljetuskustannusten osuus logistiikkakustannuksista on
karkeasti arvioiden noin ⅓, varastointikustannu sten noin ¼, varastoon sitoutuneen pääoman
osuus noin ¼ ja loput noin 15 % muodostuu muista logistiikkakustannuksista. Kuljetuskustannuksista arvioidaan kansainvälisesti noin ¾ ja varastointikustannuksista noin ½ muodostuvan ulkoistetuista toiminnoista. 66
Logistiikan kustannukset
Logistiikalla on keskeinen rooli etenkin teollisuuden ja kaupan alan yritysten kilpailukyvyn kannalta; Logistiikkaselvityksen 2009 63 mukaan suomalaisista suurista ja keskisuurista teollisuuden ja
kaupan alan yrityksistä yli 95 % pitää logistiikkaa
tärkeänä asiakaspalvelun tasolle ja 92 % kannat-
64
62
63
Rantala (2006)
Solakivi ym. (2009)
66
Solakivi ym. (2009)
65
Fisher (1997)
Solakivi ym. (2009)
19
Taulukko 3. Logistiikkakustannusten jaottelu (Lähde: LVM 2009).
Vaihtoehto- tai yleiskustannukset
Toimintoihin liittyvät
Menetetyn myynnin kustannukset
Asiakaspalvelun tason
kustannukset
Epäkuranttius
IT: ylläpito ja hankinnat
Varastonpito
Ajan arvo
IT-käyttökulut
Kuljetus (rahti)
Tavarankäsittely
Tuotevarastokustannus
Väylä-, tie- ym. maksut
Dokumenttikustannukset
Suorat tietoliikennekulut
Suorat logistiikkakustannukset
Logistiikkapalvelut on teollisuuden ja kaupan alan
yrityksissä useimmiten ainakin osittain ulkoistettu, ja pitkäaikaiset yhteistyösopimukset ulkopuolisten logistiikkapalveluita tarjoavien yritysten
kanssa ovat tavallisia. Keskittyminen ydintoimintoihin ja logististen ratkaisujen kehittyminen ja
muutosten nopeus 2000-luvun liiketoiminnassa
ovat olleet yksi merkittävimmistä muutoksista
liiketoimintastrategioissa ja operatiivisissa toiminnoissa viimeisten vuosikymmenien aikana 67.
Pisimmälle ulkoistaminen on viety sekä kotimaisten että kansainvälisten kuljetusten sekä kuljetuksiin läheisesti liittyvän paluulogistiikan osalta.
Epäsuorat logistiikkakustannukset
noin 80 % teollisuuden ja kaupan alan yrityksistä.
Ulkoistaminen on viime vuosina lisääntynyt kaikissa selvityksessä tarkastelluissa toiminnoissa, ja
sen arvioidaan edelleen yleistyvän etenkin informaatiologistiikan ja varastoinnin osalta. Samanaikaisesti etenkin suuret yritykset pyrkivät kuitenkin vähentämään tavara- tai palvelutoimittajien määrää tavoitellessaan tehokkaampaa ja helpommin hallittavaa logistiikkaa globaalissa taloudessa, jossa liiketoiminnan hallinta muuttuu yhä
monimutkaisemmaksi. 68
Rahtikuljetukset ovat kasvaneet maantieteellisten
vuorovaikutusalueiden kasvaessa globalisaation
ja maailmankaupan vapautumisen myötä; maailmanlaajuisesti vienti on kasvanut paljon nopeammin kuin tuotanto. Rahdit ovat keventyneet ja
kuljetusten tiheys ja etäisyydet kasvaneet. Kansainväliset tavaravirrat ovat kasvaneet, kun yritykset pyrkivät vähentämään kustannuksiaan ja
kehittyvistä, matalan kustannustason, maista on
tullut kilpailukykyisiä tuottajia monille hyödykkeille. Kansainväliset kuljetusmarkkinat ovat siksi
kasvaneet nopeasti etenkin maailmanlaajuisen
konttiliikenteen sekä lentorahdin osalta, mikä on
alentanut kappaletavaran kuljetuskustannuksia
merkittävästi. 69
Keskittyminen ydintoimintoihin ja logististen ratkaisujen kehittyminen ja muutosten nopeus 2000-luvun liiketoiminnassa ovat olleet yksi merkittävimmistä
muutoksista liiketoimintastrategioissa
ja operatiivisissa toiminnoissa.
Logistiikkaselvityksen 2009 mukaan suomalaisista
teollisuuden ja kaupan alan yrityksistä noin 90 %
on ulkoistanut kotimaankuljetuksistaan ainakin
osan. Kansainvälisistä kuljetuksista, paluulogistiikasta ja huolinnasta ainakin osan on ulkoistanut
68
67
Pakkausmateriaalit
Pakkaaminen
Logistiikkakaluston ja -tilojen
pääomakulut
Hallinto
69
Rantala (2006)
20
Solakivi ym.(2009)
Hesse & Rodrigue (2004); Solakivi ym. (2009)
Yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat tekijät
ulkoistaa paikallisen yrityksen tiloissa tehtäväksi,
jolloin sijoittumisen ei tarvitse välttämättä johtaa
yrityksen omiin toimintoihin ulkomailla.
Yritys sijaintipäätöksen edessä
Yritysten sijoittumisen, ja kaupunkien muodostumisen, teoreettisia perustekijöitä ovat alueiden
absoluuttiset ja suhteelliset edut, tuotannon mittakaavaedut sekä kasautumisen edut. Toisin sanoen alueen hyvät resurssit houkuttelevat yrityksiä. Yritysten sijaintikäyttäytymistä ohjataan kuitenkin aluekehityksen tasapainottamiseksi ja
tehokkuuden parantamiseksi myös aluepolitiikan
keinoin, jolloin yrityksille tarjotaan enemmän
sijoittumisvaihtoehtoja 70. Julkisella sektorilla on
muutenkin merkittävä rooli yrityskeskittymien
muotoutumisessa, sillä julkisen sektorin päätöksillä voidaan mm. alueen saavutettavuutta parantaa merkittävästi. Sen vastuulla on liikenne ja
muu infrastruktuuri sekä muut julkiset palvelut ja
kasvun mukanaan tuomien ongelmien hallinta.
Liikenneväylät ja terminaalit ovat olennaisia klusterien muodostumiseen ja sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä monilla toimialoilla. 71
Vaikka teoreettisesti voidaan luoda kehikko yritysten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä, yksittäisen yrityksen sijoittumispäätös on aina tulosta paitsi toimintaympäristön sekä yrityksen
strategian ja toiminnan luonteen, osin myös julkisen vallan, verkostojen ja ehkä sattumankin vaikutuksesta. Etenkin pienet yritykset sijoittuvat
usein yrittäjän kotiseudulle. Toisaalta yrityksellä
voi olla mahdollisuus sijoittua monellekin alueelle
ilman suuria kustannuseroja, jolloin julkisen sektorin sijaintipoliittisella ohjauksella voi olla merkittäväkin vaikutus yrityksen sijoittumispaikan
kannalta. 73 Yrityksen toimiala ja toiminnan luonne määrittävät pitkälti sen, millaiselle alueelle sen
on järkevää perustaa toimipaikkansa; teollisuudella, kaupalla ja liikenteellä ja muilla palvelualoilla valintamekanismit – ja tarpeet – ovat hyvin
erilaisia. Paitsi toimiala, myös yrityksen koko ja
strateginen suuntautuminen vaikuttavat toimintaympäristön ominaisuuksien arvostukseen 74.
Yritys voi olla sijaintivalinnan edessä kolmessa
erilaisessa tilanteessa: 1) perustaessaan kokonaan uuden organisaation, 2) muuttaessaan tai
perustaessaan uuden toimipaikan tai 3) monikansallisen yrityksen perustaessa toimintoja ulkomaille 72. Kokonaan uuden yrityksen ollessa kyseessä yrityksen tulee ottaa huomioon useita
tekijöitä kustannustaloudellisuudesta pitkäaikaisiin liiketoiminnan päämääriin; yrityksen tulee
tunnistaa alue, jolle yritys perustetaan, ja valita
paras mahdollinen paikka kyseiseltä alueelta.
Olemassa olevan yrityksen tulee uutta sijoittumispaikkaa valitessaan ottaa huomioon monitoimipaikkaisen yrityksen toimintastrategia, joka
määrittää uuden toimipaikan roolia ja sijoittumispaikan valintaa. Globaalisti toimiviin yrityksiin
liittyvät virtuaalisen läheisyyden ja toimintojen
ulkoistamisen käsitteet. Maantieteellistä etäisyyttä asiakkaisiin voidaan korvata virtuaalisella läheisyydellä tietoliikenneverkkojen kautta, mutta siitä
huolimatta läsnäolo asiakkaiden maassa on tärkeää. Osa yrityksen toiminnoista voidaan myös
Yksittäisen yrityksen sijoittumispäätös
on aina tulosta paitsi toimintaympäristön sekä yrityksen strategian ja toiminnan luonteen, osin myös julkisen vallan,
verkostojen ja ehkä sattumankin vaikutuksesta.
Taulukossa 4 esitetään Coylea ym. 75 sekä Ulagaa
ym. 76 mukaillen yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tärkeimmät tekijät. Niiden painoarvo kuitenkin vaihtelee yksittäisten sijoittumispäätösten
välillä riippuen toimialasta ja yrityksestä. Liiketoimintaympäristön muutoksesta perussijaintitekijät ovat pysyneet pitkälti samoina, vaikkakin
mukaan on entistä vahvemmin tullut mm. erilaisia laadullisia tekijöitä, kuten työvoiman, elämisen ja koulutuksen laatu.
73
Silander ym. (1997)
Silander ym. (1997)
75
Coyle, Bardi & Langley (1996)
76
Ulaga, Sharma & Krishnan (2002)
70
74
ks. esim. Silander ym. (1997)
71
Laakso & Loikkanen (2004)
72
Kumar (2008).
21
Taulukko 4. Tärkeimmät alueelliset ja paikalliset sijaintitekijät.
Alueelliset tekijät
Liiketoimintailmapiiri
Työvoimailmapiiri ja -markkinat
Kuljetusten saatavuus
Asiakkaiden ja markkinoiden läheisyys
Elämisen laatu
Koulutusmahdollisuudet
Toimittajaverkostot ja -markkinat
T&K-mahdollisuudet
Maanvuokrat ja infrastruktuuri
Verot ja teollisen kehityksen kannustimet
Pääoman saatavuus
Yrityksen mieltymys
Paikkakohtaiset tekijät
Koko toimitusketjun kuljetusten saavutettavuus
maantie
rautatie
vesi
ilma
Metropolialueen sisäinen/ulkopuolinen
Työvoiman saatavuus ja kustannukset
Raaka-aineiden saatavuus ja kustannukset
Maanvuokrat ja verot
Hyödykkeet ja infrastruktuuri
Eri toimialoille ja erilaisia tuotteita valmistaville
yrityksille kustannustekijät painottuvat hyvin eri
tavoin, mikä johtaa erilaisten toimintojen erilaisiin sijoittumisvalintoihin. Laakso ja Loikkanen 77
jakavat yritykset karkeasti tuotantokustannuksiin
suuntautuneisiin (joilla tuotantokustannusten
osuus kokonaiskustannuksista on suuri) ja kuljetuskustannuksiin suuntautuneisiin (joilla kuljetuskustannukset muodostavat suuren osan kokonaiskustannuksista).
Tuotantokustannuksiin
suuntautuneet yritykset ovat usein oleellisesti
riippuvaisia jostakin tietystä tuotannontekijästä,
joka usein on työvoima. Työvoimavaltaisilla tuotannonaloilla tuotanto on jo pitkään keskittynyt
halvemman työvoiman alueille, kehitysmaihin ja
teollistuviin maihin. Kuljetuskustannuksiin suuntautuneet yritykset voidaan jakaa edelleen resurssi- ja markkinasuuntautuneisiin yrityksiin.
Resurssisuuntautuneilla yrityksillä raaka-aineen
kuljetukset muodostavat merkittävän osan kuljetuskustannuksista. Markkinasuuntautuneilla taas
lopputuotteen kuljetuskustannukset kasvavat
jalostuksen myötä, jolloin sijoittuminen lähelle
markkinoita on kannattavaa.
Yritysten päättäjät ovat tottuneet arvioimaan
huolellisesti sijaintialueiden etuja ja haittoja.
Ydinkaupunkialueisiin verrattuna esikaupunkialueet tarjoavat suurempia ja halvempia maaresursseja, rajoittamattomampia kuljetusyhteyksiä,
paremman ympäristön ympärivuorokautisille
toiminnoille, sekä paikallisten että pitkien matkojen virtoja yhdistävien risteysalueiden mukanaan
tuomia logistisia etuja. Rahtikustannuksilla on
todettu olevan paljon suurempi vaikutus varaston
ja jakelukeskuksen kuin tuotantolaitoksen sijoittumiseen. Löytääkseen optimaalisen suhteen
alhaisten maanhintojen ja lyhyiden etäisyyksien
välillä yritykset siirtävät jakelukeskustensa sijaintia niin kauas kalliista maanhintamarkkinoista
kuin tarpeellista, kuitenkin pysyen mahdollisimman lähellä asiakasta. Siksi jakelukeskusten ja
varastojen rakentaminen onkin viime aikoina
tapahtunut metropolialueella, kaupunkialueen
reunamilla tai sen ulkopuolella. Samanaikaisesti
näiden toiminta on monimutkaistunut ja tuotannon ja jakelun toiminnot sekoittuneet keskenään,
kun useissa jakelukeskuksissa harjoitetaan myös
kevyttä valmistusta, kuten kokoonpanoa ja etenkin pakkausta. Tilaustöiden loppuviimeistely tehdään yhä useammin jakelukeskuksissa lähellä
asiakkaita kuin varsinaisissa tuotantotiloissa, joten varastojen ja jakelukeskusten täytyy sijaita
lähellä päämarkkinoita. 78
Eri toimialoille ja erilaisia tuotteita valmistaville yrityksille kustannustekijät
painottuvat hyvin eri tavoin, mikä johtaa erilaisten toimintojen erilaisiin sijoittumisvalintoihin.
Kustannusten osuuden yritysten kansainvälisissä
sijoittumispäätöksissä on todettu pienentyneen.
78
77
Hesse & Rodrigue (2004); McKinnon & Forster
(2000); Rantala (2006)
Laakso & Loikkanen (2004)
22
Kansainväliset tutkimukset osoittavatkin, että
markkinoiden läheisyys ja asiakkaiden seuraaminen ovat olleet tärkeimpiä syitä ulkomaisille investoinneille 79.
tantomuotoa, joka tuottaa arvonlisäystä vahvasti
asiakas- ja markkinasuuntautuneella, erikoistuneella tuotannolla. Nykyajan tuotanto- ja kuljetusjärjestelmä ei ole enää yksittäisen yrityksen
toimintaa, vaan yhä useammin toimittajien ja
alihankkijoiden muodostaman verkoston toimintaa. Toimitusketju sitoo nämä toimijat yhteen
informaation, kommunikaation, yhteistyön ja
jakelun kautta. Globalisaation myötä koko talouden spatiaaliset puitteet ovat laajentuneet, mikä
tarkoittaa monimutkaisempaa globaalia integroitumista ja mutkikasta globaalien virtojen ja hubien verkostoa. 81
Tuotanto- ja kuljetuskustannusten merkityksen
pienenemisen myötä monista yrityksistä on Laakson ja Loikkasen 80 mukaan tullut juurettomia
(footloose), joille sijoittuminen on varsin vapaata.
Tuotanto- ja kuljetuskustannusten sijaan Laakso
ja Loikkanen mainitsevat edelleen alueellisesti
hyvinkin paljon vaihtelevien erilaisten ympäristöja palvelutekijöiden vaikuttavan entistä enemmän
yritysten sijoittumiseen (amenity orientation)
etenkin avainhenkilöstön saatavuuden kannalta.
Tällöin yrityksen sijaintipaikan valinnassa painottuvat elämisen ja asumisen laatuun liittyvät tekijät, muun muassa ympäristön laatu, ilmasto, palvelut, asuminen, kulttuuri ja turvallisuus. Tästä
näkökulmasta alueiden imagoon liittyvät tekijät ja
markkinointi nousevat erittäin keskeiseen asemaan osaavan työvoiman, ja uusien yritysten,
houkuttelemiseksi.
Suurten kansainvälisesti toimivien teollisuusyritysten tuotanto- ja jakelukeskusten rakenne määräytyy maailmanlaajuisesti raaka-aineiden saatavuuden, alhaisten tuotantokustannusten ja tärkeimpien asiakkaiden sekä potentiaalisten markkina-alueiden sijainnin mukaan. Muutokset omistussuhteissa saattavat vaikuttaa myös yritysten
tuotanto- ja toimipaikkarakenteisiin. Rantalan 82
mukaan yritykset toimivat erittäin dynaamisessa
ympäristössä, jossa muutos on ainoa pysyvä asia.
Asiakasvaatimukset, teknologia, kilpailutilanne,
markkinat ja toimittajaverkostot ovat jatkuvassa
muutoksen tilassa, minkä vuoksi logistisen verkoston suunnittelulla ja sijaintipäätöksillä on valtava strateginen merkitys yrityksille. Sijaintipäätöksillä ja verkostosuunnittelulla on vaikutusta
pitkälle tulevaisuuteen. Investoinnit tuotantolaitoksiin ja prosesseihin ovat usein kalliita ja ne
tehdään pitäen silmällä kilpailuetua ja markkinaodotuksia pitkällä aikavälillä.
Alueiden imagoon liittyvät tekijät ja
markkinointi nousevat erittäin keskeiseen asemaan osaavan työvoiman, ja
uusien yritysten, houkuttelemiseksi.
Tuotannon ja varastoinnin sijoittuminen
Asiakasvaatimukset, teknologia, kilpailutilanne, markkinat ja toimittajaverkostot ovat jatkuvassa muutoksen tilassa, minkä vuoksi logistisen verkoston
suunnittelulla ja sijaintipäätöksillä on
valtava strateginen merkitys yrityksille.
Teollisen toiminnan sijoittuminen tapahtuu aina
osana makro- ja mikrotaloudellisia puitteita. Teollisuuden sijoittuminen vaatii aina kunnollista infrastruktuuria ja saavutettavuutta tietyllä kuljetusmuodolla. Alun perin teollisuuden sijoittumista määritteli etenkin vesistön läheisyys sekä rautatieverkoston kehittyminen, myöhemmin rekkaja ilmaliikenteen kehittyminen on monipuolistanut ja parantanut alueiden saavutettavuutta.
Nykyajan teollisuuden sijoittuminen tapahtuu
ympäristössä, jota hallitsevat joustavuuden ja
globalisaation käsitteet. Joustavuus edustaa tuo-
Rantalan ja Mäntysen 83 mukaan yritykset segmentoivat tuotantoaan niin, että matalakustan81
79
80
Hesse & Rodrigue (2004)
Rantala (2006)
83
Rantala & Mäntynen (2003)
82
Ali-Hyrkkö ym. (2004)
Laakso & Loikkanen (2004)
23
teinen bulkkituotanto sijoittuu lähelle asiakkaita
ja korkean jalostusarvon tuotteet voidaan valmistaa myös kaukana markkinoista. Tämä parantaa
Suomen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa korkean teknologian yritysten sijoittumisesta, sillä täällä on vahvaa teknologista osaamista,
jota korkean jalostusarvon tuotanto edellyttää.
Kustannustekijät ja niiden väliset suhteet eivät
ole stabiileja, vaan tuotanto- ja kuljetusteknologian kehittyessä ja markkinoiden laajentuessa ja
muuttuessa alueiden absoluuttisissa ja suhteellisissa eduissa ja sen myötä yritysten sijoittumisessa ja kasvussa tapahtuu muutoksia. Etenkin kuljetusteknologian kehittymisellä on ollut valtava
vaikutus kustannustekijöiden suhteisiin, sillä teknologian kehittyminen on vaikuttanut kuljetuskustannuksiin suuntautuneiden yritysten sijoittumiseen, alueiden suhteellisiin etuihin ja sekä
kansallisiin että globaaleihin kilpailuasetelmiin.
Tuotantokapasiteetti keskittyy yhä enemmän
etenkin Euroopan tasolla ja globaalisti. Markkinoiden ja toimintojen kansainvälistyminen jatkuu,
ja tuotantorakenteiden suunnittelussa nämä periaatteet näkyvät. Samanaikaisesti trendinä on
ollut siirtyminen keskittyneempään tuotantoon,
jossa yritysten tuotantolaitosten määrä pidetään
samana, mutta erikoistumista tuotantolaitoksissa
lisätään. Erikoistuminen parantaa kuljetusten
tehokkuutta ja etäisyyksiä laajemman markkinaalueen vuoksi. Tämä trendi kuitenkin vaihtelee
maiden sisällä, sillä Itä-Euroopan ja Itä-Aasian
maiden houkuttelevuus tuotannon sijoittamisessa lisääntyy ja Pohjois- ja Länsi-Euroopan puolestaan vähenee hiljalleen. 84
Varastoinnin keskittyminen kansainvälisesti on ollut logistiikan trendinä viimeisten 30 vuoden aikana, ja viime
vuosina se on nopeasti lisääntynyt.
Logistiset tekijät ja yritysten sijoittuminen
Varastoinnin keskittyminen kansainvälisesti on
ollut logistiikan trendinä viimeisten 30 vuoden
aikana, ja viime vuosina se on nopeasti lisääntynyt. Hessen ja Rodriguen 85 mukaan tiettyjen logististen toimintojen keskittäminen strategisiin
kohteisiin on yleistä. Laitokset ovat paljon suurempia kuin ennen, ja sijoittumista luonnehtivat
yhteydet sekä lähialueille että pitkien etäisyyksien päähän. Nykyään etenkin suuret tavaravirrat
kulkeutuvat suurten markkinoille johtavien porttikäytävien ja hubien, kuten suurten satamien ja
lentokenttien sekä moottoriteiden risteysten,
läpi. Siksi suosituimpia sijainteja ovatkin porttikäytävät ja kuljetuskäytävät, jotka sekä toimivat
perinteisten kaupankäyntikanavien yhtymäkohtina että johtavat suuremmille kuluttajamarkkinoille. Jakeluyritykset vastaavat rakenteelliseen muutokseen ja kilpailuun laajentamalla infrastruktuuria ja järkeistämällä virtoja vastatakseen nopeiden ja tarkkojen toimitusaikojen vaatimukseen,
hyödyntäen mittakaavaetuja erityisesti suurimmissa rahtihubeissa. Suurimpien hubien kasvua
kuitenkin rajoittavat tiheys, maan puute ja ruuhkautuvat liikenneväylät, minkä vuoksi ns. sisämaan hubit tulevat entistä tärkeämmiksi.
84
85
Klassisissa sijaintiteorioissa kuljetuskustannukset
olivat toinen keskeinen yrityksen sijoittumiseen
vaikuttava tekijä tuotantokustannusten ohella,
mutta teknologian kehittyminen ja toimitusketjujen hallinnan tehostuminen on pitkällä aikavälillä
pienentänyt kuljetusten suhteellista osuutta yrityksen kokonaiskustannuksista ja siten myös alueiden välisiä suhteellisia eroja. Laakso ja Loikkanen 86 toteavatkin, että kuljetusteknologian kehittyminen ja kuljetuskustannusten laskeminen ovat
vähentäneet niiden merkitystä yritysten sijoittumisessa, kun alueiden väliset suhteelliset erot
kuljetuskustannuksissa ovat pienentyneet. Tästä
huolimatta he kuitenkin toteavat kuljetus- ja tuotantokustannusten edelleen ratkaisevan monien
yritysten sijoittumisen.
European Cities Monitorin87 mukaan liikenneyhteydet ovat edelleen yksi neljästä tärkeimmästä
yrityksen sijoittumiseen vaikuttavasta tekijästä.
Helppo pääsy markkinoille, ammattitaitoisen
työvoiman saanti sekä tietoliikenne- ja liiken86
McKinnon & Forster (2000); Rantala (2006)
Hesse & Rodrigue (2004)
87
24
Laakso & Loikkanen (2004)
Cushman & Wakefield (2009)
neyhteydet olivat tutkimuksessa selvästi muita
tekijöitä merkittävämmässä asemassa, sillä yli
puolet yrityksistä piti jokaista mainittua vaihtoehtoa sijoittumisen kannalta erittäin oleellisena.
Liikenneyhteyksien ja ammattitaitoisen työvoiman saanti korostuivat teollisuusyritysten osalta
muita yrityksiä enemmän. 88 Myös Kauppakamarin kannanotossa todetaan, että tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen on pitkän aikavälin strateginen investointi, joka tukee yritysten
toimintaedellytyksiä ja vientiin perustuvaa kasvua
kaikkialla Suomessa 89.
Suomalaisia sijoittumistutkimuksia
Littusen90 empiirisen tutkimuksen mukaan sijaintipaikan valinta määräytyy muutaman harvan
tekijän perusteella, vaikka hyvä toimintaympäristö muodostuukin lukuisista tekijöistä. Littusen
mukaan eri toimialoilla toimivilla yrityksillä on
toimintaympäristöään kohtaan erilaisia vaatimuksia. Samoin yrityksen koko ja strateginen suuntautuminen vaikuttavat sijaintipäätökseen. Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä sijoittumistekijöitä
olivat työvoimaan liittyvät tekijät, hyvät kuljetusja liikenneyhteydet, kunnan yritysystävällisyys ja
hyvä asuntotilanne sekä kasvavat markkinat.
Liikenneyhteydet ovat edelleen yksi
neljästä tärkeimmästä yrityksen sijoittumiseen vaikuttavasta tekijästä.
Sijaintipaikan valinta määräytyy muutaman harvan tekijän perusteella, vaikka hyvä toimintaympäristö muodostuukin lukuisista tekijöistä.
Yritysten sijoittumiseen liittyen on tehty runsaasti
empiiristä tutkimusta, jossa liikenne- ja kuljetusyhteydet näyttäytyvät osana sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisuutta logistiikkatekijöiden vaikutuksesta sijaintipäätöksiin ei kuitenkaan
syvemmin yritysten näkökulmasta juuri ole saatavilla. Logistiikkaan liittyviä tekijöitä sivutaan monissa sijoittumistutkimuksissa liikenne- ja kuljetusyhteyksien ja niiden laadun kautta, mutta tarkempi analyysi logistiikkatekijöiden vaikutuksista
sijoittumistutkimuksissa on jäänyt vähäiseksi.
Tämä on tietysti luonnollista, sillä yrityksen sijoittumispäätös on aina kokonaisvaltainen prosessi ja
sijoittumispäätökseen vaikuttavat tekijät hyvin
moniulotteisia. Logistiikan ja toimitusketjun asemaa yrityksen kilpailukyvyssä sen sijaan on tutkittu kohtalaisen runsaasti. Ajankohtaisia trendejä ja
logistiikan merkitystä yrityksille tarkastellaan
monipuolisesti Liikenne- ja viestintäministeriön
julkaisemissa Logistiikkaselvityksissä. Aihepiiristään maailman laajimmalla aineistolla toteutetussa Logistiikkaselvityksessä 2009 tarkastellaan
teollisuuden ja kaupan logistiikan kustannuksia,
tunnuslukuja, tietojärjestelmiä, osaamista, kehitystarpeita ja logistiikan ulkoistamista sekä sijainnin merkitystä yritysten toiminnalle. Logistiikan
merkityksen yritysten kilpailukyvylle on todettu
kasvaneen jatkuvasti.
Silanderin ym. 91 tutkimuksessa selvitettiin EU:n
aluepolitiikan sekä kansallisen ohjelmaperusteisen aluepolitiikan mahdollisuuksia vaikuttaa yritysten sijoittumiseen ja uusiin investointeihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin pk-yritysten investointi- ja sijaintikäyttäytymistä aiempien tutkimuksien ja yrityshaastattelujen avulla muodostettujen sijaintikriteerien kautta. Sijaintitekijöistä
keskeisimpänä nähtiin markkinatekijät. Seuraavaksi tärkeimpiä sijaintitekijöitä olivat työvoimatekijät, liikennesijainti, elinympäristö ja kustannustekijät.
Keskuskauppakamari on vuodesta 2000 lähtien
tutkinut alueellisten tekijöiden vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen Suomessa 92.
Empiiriseen kyselyaineistoon perustuvien tutkimusten mukaan tärkeimmät yritysten sijaintipäätökseen vaikuttavat tekijät ovat vuosien aikana
pysyneet samanlaisina. Sopivan työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet, markkinoiden läheisyys,
sekä alueella oleva kasvukeskus olivat vuoden
2009 tutkimuksen mukaan tärkeimmät sijaintiin
vaikuttavat tekijät. Keskuskauppakamarin tutki90
88
89
Littunen (1991)
Silander ym. (1997)
92
esim. Keskuskauppakamari 2005, 2007 ja 2009b
91
Cushman & Wakefield (2009)
Keskuskauppakamari (2009a)
25
muksen mukaan alueelliset ja toimialoittaiset
painotukset poikkeavat hieman toisistaan. Hyvien
liikenneyhteyksien merkitys on tutkimuksen mukaan noussut etenkin kaupan alan yrityksissä.
Kaupan ja palvelualan yrityksissä tärkeimpien
sijaintitekijöiden joukossa olivat myös sopivan
työvoiman saatavuus ja markkinoiden läheisyys
sekä alueella oleva kasvukeskus. Teollisuusyritysten sijoittumispäätös ja toimintaedellytykset ovat
tutkimuksen mukaan muita toimialoja useammin
tulosta useamman tekijän vaikutuksesta. Tutkimuksessa nousi esiin mm. tuotantoon, työvoimaan tai raaka-ainekuljetuksiin liittyvien kustannusten hallinta sekä hyvä elinympäristö. Tärkeimmät sijaintipaikkatekijät olivat vuonna 2009
työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä markkinoiden
läheisyys. Myös se aiheuttaa eroja sijaintipäätöksiin, harjoittaako yritys kansainvälistä toimintaa;
kansainvälisesti toimivat yritykset haluavat sijoittua hyvien liikenneyhteyksien alueille, kotimaan
markkinoilla toimiville yrityksille sen sijaan tärkeää on markkinoiden läheisyys ja se, että alue on
kasvukeskus.
globalisaatio ja teknologian kehitys ovat vaikuttaneet niihin. Tutkimuksessa tutkittiin myös Suomessa toimivia ulkomaisia yrityksiä ja syitä siihen,
miksi ne ovat valinneet investointikohteekseen
Suomen. Ulkomaisten suorien sijoitusten kasvua
1990-luvulla vauhditti erityisesti talouspoliittiset
päätökset investointirajoitusten vapauttamisesta
ja talouden avautuminen kilpailulle EU- ja EMUjäsenyyksien kautta. Toisaalta myös suomalaisten
suuryritysten pyrkimys keskittyä ydintoimintoihinsa ja ydintoimintoihin kuulumattomien
toimintojen myyminen kasvatti etenkin ulkomaisten perusteollisuuden yritysten osuutta. Suomen
maine korkean teknologian maana kasvoi 1990luvun lopulla, mikä sai monet ulkomaiset yritykset kiinnostumaan Suomen osaamisesta etenkin
tieto- ja viestintäteknologian aloilla. Teknologinen
osaaminen onkin noussut tärkeimmäksi ulkomaisia yrityksiä houkuttavaksi tekijäksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa
Logistiikkaselvityksessä 2009 selvitettiin yritysten
sijaintipaikkakunnan toimintaedellytyksiä teollisuuden ja kaupan sekä logistiikan alan yritysten
osalta 95. Yritykset arvioivat sijaintipaikkakunnan
edellytyksiä
 yleisesti liiketoiminnan kannalta
 tuotannon sijoittumisen kannalta
 logistiikan
toimivuuden/tehokkuuden
kannalta
 liikenneinfrastruktuurin kannalta ja
 kilpailijoiden sijoittumisen kannalta.
Selvityksen mukaan Etelä-Suomen maakunnissa
sijaitsevat yritykset ovat yleisesti tyytyväisiä sijaintipaikkakuntaansa kaikkien mainittujen osatekijöiden osalta.
Keskuskauppakamarin 93 tutkimuksessa tuodaan
esiin myös kunnan toiminnan merkitys yritysten
sijaintipaikkavalinnoissa. Yrityksiin liittyvän päätöksenteon nopeudella on selvä yhteys alueen
kilpailukykyyn, sillä esimerkiksi hidas kaavoitus
voi viivästyttää investointihankkeita ja johtaa
jopa investointihankkeiden hylkäämiseen tai siirtämiseen toiselle alueelle.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksessa 94 selvitettiin yritysten sijaintipäätöksiin ja kansainvälistymiseen vaikuttavia tekijöitä, ja miten
93
94
Keskuskauppakamari (2009)
Ali-Hyrkkö, Lindström, Pajarinen & Ylä-Anttila (2004)
95
26
Solakivi ym. (2009)
Uudet yritykset tutkimuskohteena
on yrityksen sijoittuminen logististen tekijöiden
kannalta. Logistiset tekijät vaikuttavat eniten
valmistavan teollisuuden ja kaupan, etenkin tukkukaupan, ja logistiikkakeskusten sijoittumiseen.
Logistiset tekijät ovat erittäin keskeisessä asemassa myös edellä mainittuja toimialoja palvelevien logistiikkayritysten sijoittumisessa. Siksi tässä
tutkimuksessa mielenkiinto kohdistuu erityisesti
valmistavan teollisuuden ja tukkukaupan sekä
logistiikkayritysten sijoittumiseen.
Uusien yritysten määristä Suomessa
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on aloittanut
vuodesta 2005 lähtien yrityksiä vuotta kohti noin
33 000. Vuoteen 2008 saakka uusien yritysten
määrä kasvoi, mutta vuonna 2009 uusia yrityksiä
perustettiin jonkin verran edellistä vuotta vähemmän. Vuonna 2009 perustettiin yhteensä
reilut 31 000 yritystä, joista 5,2 % toimi teollisuuden, 5,3 % tukkukaupan ja 4 % kuljetuksen ja
varastoinnin alalla. Tilasto perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisteriin sekä rekisterin lähdeaineistoina käytettäviin Verohallinnon rekisteröintitietoihin. 96 Yrityksistä huomattavan suuri osa on
yhden tai muutaman hengen mikroyrityksiä, joiden sijoittumisen määrää pitkälti yrittäjän kotipaikka. Huomattava osa niistä on erilaisia palvelualan yrityksiä. Luvut sisältävät kuitenkin paljon
yrityksiä, jotka ovat sijoittuneet uudelleen tai
rekisteröityneet uusiksi yrityksiksi esimerkiksi
nimenmuutoksen tai omistajanvaihdoksen myötä.
Mitä suurempi rooli materiaalivirroilla
on yrityksen toiminnassa, sitä tärkeämpää yritykselle on sijoittua logistisesti
suotuisaan paikkaan.
Tutkimusalueella Etelä-Suomessa (kattaen EteläKarjalan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja VarsinaisSuomen) on Tilastokeskuksen mukaan vuosien
2005 ja 2009 välillä aloittanut noin 12 800 yritystä
teollisuuden, tukkukaupan tai kuljetuksen ja varastoinnin aloilla 98. Näistä yrityksistä huomattava
osa työllistää kuitenkin alle kymmenen henkeä,
tai on rekisteröitynyt uudeksi toimipaikaksi esimerkiksi omistajanvaihdoksen tai nimenmuutoksen vuoksi. Kun yksitoimipaikkaisista yrityksistä
jätettiin pois kooltaan alle 10 henkeä työllistävät
ja monitoimipaikkaisista yrityksistä alle viisi henkeä työllistävät yritykset, sekä kuljetuksen ja varastoinnin alalta lisäksi muut paitsi tavaraliikenteeseen liittyvät yritykset, jäljelle jäi Tilastokeskuksen mukaan 682 toimipaikkaa, jotka ovat
aloittaneet vuonna 2005 tai sen jälkeen.
Invest in Finlandin mukaan Suomeen sijoittui
vuonna 2009 yhteensä 128 ulkomaista yritystä.
Vuodesta 2007 ulkomaiset sijoitukset ovat olleet
selvässä laskusuunnassa paitsi Suomessa, myös
kansainvälisesti. Talouskriisin pohjan uskotaan
Invest in Finlandissa olevan jo takana, ja myös
investointien uskotaan kääntyvän nousuun kuluvan vuoden aikana. Suomi sijoittumismaana kiinnosti eniten hyvinvoinnin ja terveyden alalla toimivia yrityksiä.97
Tutkimuksen kohdeyritykset
Sijoittumistutkimuksen kohdeyritysten valinnassa
käytettiin pohjana Tilastokeskukselta tilattua
rekisteriä uusista toimipaikoista Etelä-Suomessa
teollisuuden, tukkukaupan sekä kuljetuksen ja
varastoinnin alalta vuodesta 2005 lähtien. Lisäksi
tehtiin täydentäviä tiedusteluja alueellisille kehittämisorganisaatioille sekä hyödynnettiin median
uutisointia uusista merkittävistä yritysinvestoinneista tai investointisuunnitelmista.
Kaikille yrityksille logistiikalla ei ole sijoittumisen
kannalta kovinkaan suurta merkitystä materiaalivirtojen vähäisyyden tai puutteen vuoksi. Mitä
suurempi rooli materiaalivirroilla on yrityksen
toiminnassa, sitä tärkeämpää yritykselle on sijoittua logistisesti suotuisaan paikkaan. Toisaalta
mitä vähemmän merkitystä materiaalivirroilla ja
saavutettavuudella on yritykselle, sitä vapaampaa
96
97
Tilastokeskus (2010)
Sajari, Petri (2010)
98
27
Tilastokeskus (2010)
hysosiossa esitettyihin tekijöihin, jotka vaikuttavat yritysten sijoittumiseen ja alueiden houkuttelevuuteen elinkeinotoiminnan kannalta. Jokaisella
yrityksellä on oma strategiansa ja toimintatapansa, ja koska jokainen yritys on ainutlaatuinen, on
myös jokainen sijoittuminen ainutlaatuinen, vaikka tiettyjä lainalaisuuksia voidaan etenkin toiminnaltaan ja kooltaan samantyyppisten yritysten välillä havaita. Tämän vuoksi tutkimuksessa
käytetään case-tutkimusta, joka on yleisesti käytetty tutkimusmetodi yrityksiin ja logistiikkaan
liittyvissä tutkimuksissa. Yin 99 esittää, että casetutkimus on etuoikeutettu menetelmä silloin, kun
esitetään miksi- tai kuinka-kysymyksiä, kun tutkijalla on vähän valtaa tapahtumien kulkuun, ja kun
kyse on nykyajan tosielämän ilmiöstä. Casetutkimuksessa keskitytään ennemminkin tapahtumiin ja prosesseihin kuin todellisuutta kuvaaviin tilannekuviin tietyllä hetkellä 100.
Yritysaineisto ja tutkimusmenetelmät
Tilastokeskuksen aineiston ja täydentävien tiedustelujen pohjalta valittiin tutkimuksen kohteeksi joukko Etelä-Suomeen äskettäin sijoittuneita yrityksiä. Tutkimuksen empiirinen aineisto
muodostuu 49:stä Etelä-Suomessa toimivasta
yrityksestä, joista 35 toimii teollisuuden tai tukkukaupan alalla ja 14 logistiikan alalla. Näistä
yrityksistä 46 vastasi kyselylomakkeeseen, jolla
selvitettiin sijoittumiseen liittyneitä tekijöitä sekä
logistiikan roolia yrityksessä. Kyselyn avulla luodaan tausta-aineistoksi yleiskuva sijoittumiseen
liittyneistä tekijöistä sekä logistiikan roolista yritysten sijoittumisvalinnoissa. Pienestä aineistosta
johtuen kyselyllä saatujen tulosten yleistämiseen
tulee suhtautua varauksella, mutta tulokset kertovat kuitenkin siitä todellisuudesta, missä kyselyyn vastanneet yritykset ovat sijoittumispäätöksiään tehneet.
Case-tutkimuksen avulla voidaan tuoda esiin yritystasolla niitä ratkaisevia tekijöitä, jotka ovat
johtaneet toimipaikan perustamiseen juuri sille
alueelle kuin se on perustettu. Case-tutkimus
antaa kasvot yrityksille, jotka ovat olleet sijoittumispäätöksen edessä, ja kertoo konkreettisesti
muutamin esimerkein, millaista toimintaa harjoittavia yrityksiä Etelä-Suomeen on äskettäin perustettu. Tapaukset esittelevät hyvin erilaisia valmistavan teollisuuden yrityksiä sekä logistiikkapalveluyrityksiä, joista osa toimii logistiikkakeskuksissa.
Tapaukset kertovat osaltaan alueellisesta toimintaympäristöstä ja alueellisista vahvuuksista demonstroiden näin alueellista imagoa mahdollisille
uusille investoijille.
Kyselypohjaista aineistoa täydennettiin haastattelemalla kymmentä yritystä, joista seitsemän
vastasi myös kyselyyn. Lisäksi haastateltiin yhtä
logistiikkakeskushanketta johtanutta yritystä.
Haastatteluilla pyrittiin saamaan syvempi kuva
sijoittumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Yrityshaastatteluiden pohjalta esitetään kymmenen
yrityksen tarina siitä, kuinka yritys on päätynyt
perustamaan toimipaikkansa kyseiseen paikkaan
– millaisia tekijöitä on ollut sijoittumisprosessin
takana, ja millaiseksi yrityksen logistinen toimintaympäristö koetaan.
Kyselyllä kerätyn tausta-aineiston sekä haastatteluin kerätyn aineiston tuloksia peilataan viiteke-
99
Yin (1989)
Koskinen (2009)
100
28
Yritysaineisto: Taustat ja sijoittuminen
yrityksistä toimipaikkoja oli useampi kuin yksi.
Monitoimipaikkaisista yrityksistä reilulla 60 %:lla
oli ollut toimipaikka uuden toimipaikan sijaintialueella jo ennen uuden toimipaikan perustamista.
Yritysten taustoja
Kyselyyn vastasi yhteensä 46 yritystä teollisuuden, tukkukaupan tai logistiikan alalta. Vastaajien
joukossa on hyvin erilaisia yrityksiä sekä toimintansa että kokonsa puolesta. Yrityksistä teollisuuden tai tukkukaupan alalla toimi 34 ja logistiikan
alalla 12 yritystä. Liikevaihdoltaan suuria (yli 50
miljoonaa euroa) yrityksiä oli reilu viidennes vastaajista, keskisuuria (5-50 miljoonaa euroa) kolmannes ja pieniä (liikevaihto alle 5 miljoonaa
euroa) oli 45 % vastaajista (kuva 3).
alle 0,2 M;
2%
0,2-0,4 M;
4%
yli 50 M;
22 %
20-50 M;
13 %
5-20 M;
20 %
Kuva 3. Yritykset
liikevaihtoluokittain
(n=46).
Vastaajayritysten joukossa on vähintään yksi yritys jokaisesta tutkimusalueen maakunnasta (kuva
5). Varsinaissuomalaiset ja uusimaalaiset toimipaikat muodostavat kuitenkin kaksi kolmannesta
tutkimuksen yritysjoukosta. Uudellamaalla ja
Varsinais-Suomessa yrityksiä on perustettu tutkimusalueen maakunnista eniten, mutta vastaajajakauma ei ole suhteessa uusien yritystoimipaikkojen määrään maakuntien välillä.
EteläItäKarjala
Uusimaa
4%
Kanta2%
Häme
9%
0,4-1 M;
13 %
PäijätHäme
9%
Kuva 5. Vastaajayritysten sijainti maakunnittain (n=46).
Myös henkilöstöluokittainen tarkastelu osoittaa
vastaajien jakautuneen kooltaan erilaisiin yrityksiin (kuva 4). Yrityksistä lähes kolmannes työllisti
yli 100 henkeä. Myös 20–99 henkeä työllistäviä
yrityksiä oli samoin vajaa kolmannes vastaajista.
Loput yrityksistä (reilut 40 %) työllisti alle 20 henkeä.
yli 500;
9%
250-500;
11 %
100-249;
9%
Kuva 4. Yritykset
henkilöstöluokittain
(n=46).
Kymenlaakso
9%
VarsinaisSuomi
37 %
1-5 M;
26 %
Uusimaa
30 %
Yrityksistä noin puolet toimi ainoastaan Suomessa (kuva 6). Joka kymmenennellä yrityksellä oli
vähintään yksi toimipaikka ulkomailla, neljännes
oli osa kansainvälistä konsernia ja viidenneksellä
oli toimintaa ulkomailla, vaikkei siellä omaa toimipaikkaa ollutkaan.
5-9;
11 %
Kuva 6. Yritysten
toiminnan kansainvälisyys (n=46).
20 %
10-19;
30 %
50-99;
9%
48 %
20-49;
22 %
24 %
Yritys toimii vain kotimaassa
Yritykset jakautuivat melko tasaisesti sen mukaan, olivatko ne yksi- vai monitoimipaikkaisia.
Yksitoimipaikkaisia oli yrityksistä 54 %, ja 46 %:lla
9%
Yritys on kotimainen, mutta myös ulkomailla on toimipaikka/-paikkoja
Yritys on osa kansainvälisessä omistuksessa olevaa konsernia
Yrityksellä on toimipaikka vain kotimaassa, mutta toimintaa on myös ulkomailla
29
Suomen markkinoille ja ulkomaille keskimäärin
27 %. Yhtä lukuun ottamatta kaikilla yrityksillä oli
ainakin osa markkinoista Suomessa. Kymmenellä
yrityksellä markkina-alueena oli ainoastaan Suomi.
Logistiikka teollisuus- ja tukkukauppayrityksissä
Yrityskyselyssä tiedusteltiin logistiikan merkitystä
teollisuuden ja tukkukaupan alalla toimiville yrityksille kannattavuuden, kilpailuedun ja asiakaspalvelun näkökulmasta. Kyselyyn vastanneille
yrityksille logistiikka on yleisesti ottaen erittäin
merkittävä osa yritystoimintaa (kuva 7). Vastaajien mukaan eniten merkitystä logistiikalla on yrityksille yrityksen kannattavuuden kannalta; vastaajista 97 % näki, että logistiikalla on yritykselle
merkitystä yrityksen kannattavuuden kannalta.
Kilpailuedun kannalta logistiikalla oli merkitystä
94 %:lle yrityksistä, mutta tästä näkökulmasta se
koettiin yritykselle erittäin tärkeänä selvästi useammin kuin kannattavuuden kannalta. Asiakaspalvelun kannalta logistiikalla oli merkitystä
88 %:lle yrityksistä. Hyvin samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Logistiikkaselvityksessä 2009 101.
Kannattavuuden kannalta
38 %
Kilpailuedun kannalta
38 %
Asiakaspalvelun kannalta
26 %
0%
Jonkin verran
29 %
18 %
32 %
50 %
Paljon
Suomesta ja ulkomailta tehtyjen hankintojen
osuus jakautui myyntiä tasaisemmin. Suomesta
tehtyjen hankintojen osuus oli keskimäärin 54 %
ja ulkomaisten 46 %. Kysymykseen vastanneista
33 yrityksestä yhtä lukuun ottamatta kaikki tekivät hankinnoista ainakin osan Suomesta. Kolme
yritystä ilmoitti tekevänsä kaikki hankintansa
Suomesta.
Kuvassa 8 esitetään yritysten pääasialliset myyntija hankinta-alueet. Etelä-Suomi näyttäytyy vahvimpana sekä yritysten myynnin että hankintojen
suuntautumisen puolesta. Myynti on hankintaa
enemmän keskittynyt lähialueiden suurimmille
markkinoille, ja Etelä- ja Länsi-Suomi ovatkin selvästi yritysten tärkeimmät markkina-alueet. Hankintoja tehdään myyntiä yleisemmin pitkienkin
matkojen päästä, ja Skandinavian, Venäjän ja
Baltian ulkopuolisen Euroopan osuus näyttäytyykin erityisen selvästi tärkeänä hankinta-alueena,
joskin se on myös kohtalaisen tärkeä myyntialue.
29 %
38 %
EteläSuomessa
LänsiSuomessa
29 %
62 %
26 %
12 %
Itä-Suomessa
KeskiSuomessa
PohjoisSuomessa
100 %
Erittäin paljon
3%
Venäjällä
Kuva 7. Logistiikan merkitys teollisuus- ja tukkukauppayrityksille (n=34).
0%
Baltiassa
44 %
24 %
15 %
21 %
21 %
Muualla
Euroopassa
32 %
Aasiassa
6%
59 %
15 %
15 %
9%
Muualla
0%
Yritysten myyntimarkkinat olivat pääosin Suomessa; kysymykseen vastanneiden 33 yrityksen
myynnin arvosta keskimäärin 73 % suuntautui
101
32 %
9%
Skandinaviassa
Logistiikan ulkoistaminen oli yrityksissä erittäin
yleistä; yksikään kysymykseen vastanneista 31
yrityksestä ei ilmoittanut omin voimin hoitavansa
materiaalivirtaansa liittyviä toimia sataprosenttisesti. Ulkopuoliset yritykset hoitivat logistiikasta
arvolla mitattuna keskimäärin 71 %.
59 %
15 %
6%
82 %
50 %
Hankintamarkkinat
100 %
Myyntimarkkinat
Kuva 8. Pääasialliset myynti- ja hankintamarkkinat (n=34).
Solakivi ym. 2009
30
Jos tarkastellaan ainoastaan niitä tekijöitä, jotka
koettiin useimmin sijoittumiseen paljon tai erittäin paljon vaikuttaneina tekijöinä, sopivat toimitilat nousevat ykköstekijäksi ennen logistisia tekijöitä. Markkinoiden läheisyys nousee kolmannelle
sijalle. Sopivat toimitilat koki tärkeäksi tai erittäin
tärkeäksi tekijäksi kaksi kolmesta vastaajasta.
Hyvillä liikenne- ja logistiikkatekijöillä oli paljon
tai erittäin paljon vaikutusta sijoittumispäätökseen vajaalla 60 % vastaajista. Vastaajista hieman
yli puolet koki markkinoiden läheisyyden vaikuttaneen sijoittumispäätökseen paljon tai erittäin
paljon.
Sijoittumiseen vaikuttaneet tekijät
Lähes puolella yrityksistä oli sijoittumispäätöstä
harkitessaan useita vaihtoehtoja. Usein laajempi
sijaintialue oli kuitenkin jo rajattu; hieman yli
puolet vastasi vaihtoehtoisen sijoittumispaikan
olleen joko samassa kunnassa kuin lopullinen
sijoittumispaikka tai sen lähikunnassa (kuva 9).
Lähes kolmannes oli harkinnut toimipaikan perustamista muualle Suomeen. Vajaalle viidennekselle vastanneelle sijoittuminen Suomeen ei ollut
ainoa vaihtoehto. Muina sijoittumisalueina mainittiin Itä-Eurooppa sekä Baltian ja Itämeren alue.
45 %
40 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5%
0%
Tällä esimerkkiaineistolla saadut tulokset ovat
hyvin samansuuntaisia muissa sijoittumistutkimuksissa saatujen tulosten kanssa, vaikkakaan
pienen aineiston tulokset eivät ole sellaisenaan
yleistettävissä laajempaan yritysjoukkoon. Vaihtoehdot eivät useimmissa tutkimuksissa ole täysin vertailukelpoisia keskenään, mutta samoihin
teemoihin liittyvät tekijät voidaan tutkimuksista
useimmiten erottaa. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin 102 tutkimuksessa sijoittumistekijöiden
neljän kärki oli sopivan työvoiman saatavuus,
markkinoiden läheisyys, liikenneyhteydet sekä
turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Silanderin
ym. 103 tutkimuksessa keskeisimpinä nähtiin
markkina- ja työvoimatekijät, liikennesijainti sekä
elinympäristö. Kansainvälisessä European Cities
Monitorissa 2009 104 kärkinelikon muodostivat
helppo pääsy markkinoille, ammattitaitoisen työvoiman saanti sekä tietoliikenne- ja liikenneyhteydet.
39 %
30 %
17 %
13 %
Samassa
Lopullisen
kunnassa kuin sijoittumiskunnan
lopullinen
lähikunnassa
sijoittumispaikka
Muualla
Suomessa
Muualla
Kuva 9. Vaihtoehtoisten sijoittumispaikkojen sijainti
(n=23).
Sijoittumiseen vaikuttaneet tekijät olivat esimerkkiyrityksillä hyvin samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Viiden tärkeimmän tekijän joukossa olivat hyvät liikenne- ja logistiikkaolosuhteet, sopivat toimitilat, sopivan työvoiman
saatavuus sekä edulliset toimintakustannukset
(kuva 10). Hyvät yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet olivat neljän tärkeimmän tekijän joukossa, mutta erittäin tärkeinä niitä piti kuitenkin
harva yritys.
102
Keskuskauppakamari (2007)
Silander ym. (1997)
104
Cushman & Wakefield (2009)
103
31
Hyvät liikenne- ja
logistiikkaolosuhteet*
Sopivat toimitilat
17 %
43 %
Markkinoiden läheisyys
Alueen myönteinen imago
48 %
Alihankkijoiden läheisyys
46 %
39 %
Kunnan yritysystävällisyys
39 %
Hyvä elinympäristö
24 %
20 %
25 %
20 %
Monipuoliset
koulutus/tutkimuspalvelut
Yrittäjän kotipaikkakunnan
läheisyys
20 %
40 %
Jonkin verran
38 %
35 %
3%
7%
Kansainvälisten kuljetusten
helppous
29 %
4%
Paljon
38 %
24 %
Logistiikkapalvelujen
tarjonnan monipuolisuus
35 %
Korkea logistiikkaosaamisen
taso
32 %
18 %
18 %
21 %
26 %
Hankintamarkkinoiden
läheisyys
35 %
15 %
Alueen logistiikkapalvelujen
hintataso
38 %
9%
21 %
Rautatien
hyödyntämismahdollisuudet
21 %
3%
12 % 18 % 15 %
21 %
Julkisen sektorin panostus
logistiikan kehittämiseen
Kuva 10. Yritysten sijoittumiseen vaikuttaneet tekijät
[n=46, *Vain teollisuus- ja tukkukauppa (n=34), **Vain
logistiikkayritykset (n=12)].
9%
Kuljetusten ja varastoinnin
turvallisuus
Mahdollisuudet yhdistää
kuljetuksia oman yrityksen…
Erittäin paljon
26 %
26 %
Sataman läheisyys
80 % 100 %
18 %
24 %
38 %
Lentokentän läheisyys
60 %
9%
35 %
Alueen logistinen imago
Muiden terminaalien
läheisyys
22 % 15 % 17 %
0%
Yhteistyökumppaneiden
läheisyys
26 %
15 % 2 %
41 %
6%
Myyntimarkkinoiden läheisyys
15 %
30 %
38 %
2%
17 %
25 %
35 %
29 %
17 % 13 %
30 %
Hyvä tieverkosto
Kotimaankuljetusten helppous
4%
28 %
33 %
1-2 suurimman asiakkaan
sijainti**
15 %
24 %
28 %
24 %
Alue on kasvukeskus
4%
39 %
37 %
Edulliset
tuotannolliset/toiminnalliset …
Alue oli tuttu ennestään
20 % 17 %
46 %
Hyvät yritysten väliset
yhteistyömahdollisuudet
30 %
37 %
22 %
Sopivan työvoiman saatavuus
24 %
35 %
32 %
den etäisyyksissä hankinta-alueita tarkasteltaessa. Sataman läheisyys vaikutti vastaajista alle
puolen sijoittumiseen, mutta niillä yrityksillä,
joille sataman läheisyydellä on merkitystä, sen
merkitys korostuu suhteessa muita tekijöitä
enemmän.
18 %0 %
29 % 3 % 3 %
18 % 9 % 3 %
Mahdollisuudet yhdistää
18 % 6 % 3 %
kuljetuksia muiden yritysten …
Logistiikka sijoittumispäätöksissä
0%
20 %
40 %
Jonkin verran
60 %
80 % 100 %
Paljon
Erittäin paljon
Kuva 11. Yritysten sijoittumiseen vaikuttaneet logistiikkaan
liittyvät tekijät (n=34).
Logistiikkaan liittyvien tekijöiden roolia sijoittumisvalinnassa tarkasteltiin syvemmin teollisuusja tukkukauppayritysten osalta (kuva 11). Hyvä
tieverkosto oli tärkein sijoittumiseen vaikuttanut
logistiikkaan liittyvä tekijä. Tämän koki vaikuttaneen ainakin jonkin verran yrityksen sijoittumiseen 79 % vastaajista. Yhteistyökumppaneiden
läheisyyden näki vaikuttaneen sijoittumiseen
lähes yhtä moni yritys. Myös kuljetusten helppous etenkin kotimaassa vaikutti yrityksistä yli 70 %
sijoittumiseen. Myyntimarkkinoiden läheisyys
koettiin myös tässä yhteydessä tärkeimpien sijoittumisvalintaan vaikuttaneiden joukkoon. Hankintamarkkinoiden läheisyydellä sen sijaan ei vaikuta
olevan läheskään yhtä suuri vaikutus yritysten
sijoittumiseen, mikä näkyi jo hankintamarkkinoi-
Tarkasteltaessa ainoastaan niitä logistiikkaan
liittyviä tekijöitä, joiden koettiin vaikuttaneen
sijoittumisvalintaan paljon tai erittäin paljon,
hyvä tieverkosto säilyy merkittävimpänä tekijänä,
mutta kotimaankuljetusten helppous nousee yhtä
tärkeäksi. Vastaajista 44 % koki sekä tieverkoston
että kotimaankuljetusten helppouden vaikuttaneen yrityksen sijoittumiseen paljon tai erittäin
paljon. Myyntimarkkinoiden läheisyyttä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä lähes yhtä moni.
32
taan myös kasautumisen tuomat klusteriedut ja
yhteistyökumppaneiden ja markkinoiden läheisyys. Logistiikkayritysten osalta esiin tulevat myös
hyvät yhteydet Venäjälle.
Avoimien kommenttien maininnat eteläsuomalaisen toimipaikan sijaintipaikan logistisista vahvuuksista korostavat hyviä liikenteellisiä yhteyksiä
maitse, meritse tai ilmojen halki. Etuina maini-
33
Yrityshaastattelut: Miksi investoitiin Etelä-Suomeen?
kaisilla yrityksillä, joilla oli ollut jo ennestään toimintaa samalla alueella, uuden toimipaikan perustaminen oli tyypillisesti jo etukäteen rajattu
samalle alueelle, usein samaan kuntaan, missä
edellinenkin toimipaikka oli sijainnut. Haastatteluissa mukana olleista logistiikkayrityksistä jokainen oli osa usean toimipaikan muodostamaa
verkostoa, ja sijoittumisen tai uudelleensijoittumisen lähtökohtana oli joko kotimaisen tai kansainvälisen palveluverkon laadun takaaminen.
Tutkimusta varten haastateltiin eripuolilla EteläSuomea yhteensä kymmenen yritystä, joista kahdeksan oli äskettäin perustanut uuden toimipaikan ja kahdella investoinnin toteutus oli vasta
suunnittelu- tai rakennusvaiheessa. Haastateltujen yritysten sijainti esitetään kuvassa 12. Yrityksistä viisi on tuotannollisia yrityksiä ja loput logistiikkapalveluyrityksiä. Yritysten lisäksi esitellään
lyhyesti kaksi logistiikkakeskushanketta. Logistiikkayritykset yhtä lukuun ottamatta toimivat logistiikkakeskuksissa.
Haastatellut tuotannolliset yritykset olivat yhden
toimipaikan yrityksiä, joille sijoittuminen oli periaatteessa kohtalaisen vapaata ja perustui maantieteellisesti laajempaan pohdintaan ja vertailuun
eri alueiden välillä osin ulkomaita myöten. Kaikilla
haastatelluilla tuotannollisilla yrityksillä sijoittumisvaihtoehtoja oli ainakin lähtökohtaisesti useita. Sijoittumispäätös tehtiin näiden välillä tehtyjen vertailujen perusteella. Usein taustalla olivat
puhtaasti kustannukselliset syyt, toisinaan sijoittumispaikalta edellytettävän kokonaisuuden toteutuminen ratkaisi sijoittumisen. Kunnan toiminnalla sijoittumispäätöstä harkittaessa oli suuri
painoarvo erityisesti silloin, kun ominaisuuksiltaan tasavertaisia sijoittumisvaihtoehtoja oli useita. Kunnan yhteistyökykyisellä ja aktiivisella suhtautumisella voikin olla merkittävä vaikutus alueiden houkuttelevuuteen investointikohteena.
Haastatelluilla yrityksillä oli erilaisia lähtökohtia ja
tarpeita uuden toimipaikan perustamiselle; osa
yrityksistä on vasta perustettuja eikä niillä ollut
ennestään kokemuksia toiminnasta sijoittumisalueella. Osalla puolestaan kyseessä on ollut uudelleensijoittuminen joko saman kaupungin tai
lähialueen sisällä vanhojen tilojen käytyä ahtaiksi
tai epäkäytännöllisiksi volyymin kasvun tai uusiutumistarpeen myötä.
Haastatelluilla yrityksillä oli erilaisia lähtökohtia ja tarpeita uuden toimipaikan
perustamiselle.
Haastatelluille yrityksille logistiikka on merkittävä
osa toimintaa, ja sijaintivaihtoehtoja kartoitettaessa alueiden logistiset ominaisuudet olivat keskeisessä asemassa sijoittumispäätöstä tehtäessä.
Erilaisilla yrityksillä alueiden ominaisuudet painottuivat eri tavoin riippuen toiminnan luonteesta, lähimarkkinoiden tai esimerkiksi sataman tai
valtatieverkoston läheisyyden merkityksestä.
Toiselle yritykselle sijainti sataman välittömässä
läheisyydessä oli ehdoton edellytys suurten ja
painavien kappaleiden kuljetustarpeen vuoksi,
toinen voi yhtä hyvin sijoittua myös sisämaahan,
josta on hyvät maantieyhteydet markkinoille.
Kaikilla haastatelluilla tuotannollisilla
yrityksillä sijoittumisvaihtoehtoja oli
ainakin lähtökohtaisesti useita.
Erityisesti kokonaisvaltaisia logistiikkapalveluita
tarjoaville logistiikkayrityksille sijainti paikassa,
jossa kuljetusmuotojen yhdistäminen tai maantiekuljetukset ympäri maan käyvät kätevästi, oli
optimaalinen sijoittumisvaihtoehto. Etenkin kotimaan tasolla toimivat logistiikkayritykset pyrkivät strategioissaan sijoittumaan sinne, missä
markkinat ovat, ja missä lisäksi on hyvät yhteydet
sekä lähialueille että pääväylille ympäri maan.
Myös esimerkiksi edullista sijaintia Venäjän kasvavan markkinapotentiaalin läheisyydessä tai
hyvien yhteyksien päässä pidettiin mahdollisuu-
Osa yrityksistä toimii osana monitoimipaikkaisen
yrityksen verkostoa, jonka maantieteellistä kattavuutta pyritään strategisesti laajentamaan, keskittämään tai ylläpitämään, osa puolestaan on
yksitoimipaikkaisia. Lähtökohdat tällaisten yritysten sijoittumiselle ovat erilaiset. Monitoimipaik34
kayrityksille on sijoittua paikkaan, missä kansainvälisiä tavaravirtoja on helppoa ja edullista yhdistää. Kansainvälisten multimodaalikuljetusten
kannalta oleellista on sijaita paitsi satamien, myös
lentokenttien ja valtateiden läheisyydessä, jossa
asiakkaat ovat helposti tavoitettavissa. Entistä
tärkeämpää logistiikkayrityksille on kyetä tarjoamaan kokonaisvaltaisia, asiakaslähtöisiä palvelupaketteja, jossa yksi toimija yhteistyöverkostoineen pystyy hoitamaan tuotteen koko toimitusketjun ja tarjoamaan lisäksi lisäarvopalveluja,
kuten pienimuotoista jalostamista tai loppuviimeistelyä.
tena monessa yrityksessä. Etelä-Suomen länsiosista itärajalle ulottuva vyöhyke tarjoaakin kansainvälisten kuljetusten kannalta oivallisen käytävän, jossa on mahdollista yhdistää idän ja lännen
välisiä tavaravirtoja.
Erityisesti kokonaisvaltaisia logistiikkapalveluita tarjoaville logistiikkayrityksille sijainti paikassa, jossa kuljetusmuotojen yhdistäminen tai maantiekuljetukset ympäri maan käyvät kätevästi, oli
optimaalinen sijoittumisvaihtoehto.
Seuraavilla sivuilla esitellään haastatellut yritykset yksittäisinä caseina, jotka valottavat esimerkein kuvaa siitä, millaisia uusia yritysinvestointeja
Etelä-Suomen alueelle on viime vuosien aikana
tehty ja millaiset tekijät ovat vaikuttaneet niiden
sijoittumispäätöksiin.
Kansainväliset tavaravirrat ovat lisääntyneet,
mihin on kiinnitetty huomiota myös haastatelluissa logistiikkayrityksissä. Kansainvälisten kuljetusten kasvun myötä entistä keskeisempää logistiik-
Kuva 12. Haastateltujen yritysten sijainti.
35
SteelTeam Service Center Oy, Uusikaupunki
SteelTeam Oy:n palvelukeskus SteelTeam Service Center on Pohjoismaiden suurin
riippumaton levyteräksen palvelukeskus. Laitoksen tuotanto lähti käyntiin heinäkuussa 2008. Palvelukeskus tarjoaa asiakkailleen kelalta leikattua ja oiottua metallurgisesti laadukasta nauhalevyä 20mm:n vahvuuteen ja 2,15 m:n leveyteen saakka. Palvelukeskuksen kolme tuotantolinjaa tarjoavat asiakkaille väylän hiili- ja ruostumattoman
teräksen levytuotteiden maailmanmarkkinoille. Emoyhtiö SteelTeamilla on toimistoja
ja tytäryhtiöitä Suomen lisäksi Ruotsissa, Venäjällä, Puolassa, Itä-Afrikassa ja Kiinassa,
joten yrityksellä on hyvät globaalit hankintakanavat kaikille tärkeimmille vientialueille
maailmassa. Laajan toimittajaverkon vuoksi korkealuokkaisia terästuotteita voidaan
toimittaa asiakkaille kilpailukykyisin hinnoin ja luotettavasti.
Palvelukeskus sijaitsee Uudessakaupungissa, syvänmerensataman tullivapaalla alueella. Matkaa satamalaituriin on vain 50 metriä. Sijainti on palvelukeskukselle erinomainen, sillä kelojen kuljetus laivasta varastoon käy kätevästi satamaoperaattorin
toimesta eikä aiheuta ylimääräisiä kustannuksia. Suurin osa teräspalvelukeskukseen
tulevista teräslevyistä kuljetetaan laivalla Kiinasta ja Puolasta, Puolasta osittain myös
rekoilla. Junayhteys mahdollistaa myös raaka-aineiden tuonnin rautateitse Venäjältä.
Uusikaupunki valikoitui uuden palvelukeskuksen sijoittumispaikaksi pitkälti siksi, että
kaupungin sijainti lounaisrannikolla on optimaalinen, sillä tärkeimmät asiakkaat sijaitsevat Turun, Rauman ja Helsingin seuduilla. Sataman ja rautatien läheisyyttä pidettiin
erittäin tärkeinä sijoittumista pohdittaessa. Merkittävää oli myös Uudenkaupungin
kaupungin aktiivisuus ja joustavuus, sillä kaikki oleelliset sijoittumiseen liittyvät asiat
saatiin kaupungin puolesta sovittua päivässä, ja rakennustyöt päästiin aloittamaan jo
muutaman kuukauden kuluttua ensimmäisistä neuvotteluista. Yhteistyö kaupungin
kanssa on jatkunut myöhemminkin joustavasti molemmin puolin.
Kuva: SteelTeam
36
FinnProtein Oy, Uusikaupunki
Kansainvälisessä omistuksessa oleva FinnProtein Oy suunnittelee Uuteenkaupunkiin
soijajalostamoa, jossa valmistetaan soijapavuista raaka-ainetta rehu- ja elintarviketeollisuudelle. Vastaavanlaisia tuotantolaitoksia on Euroopassa ainoastaan kaksi. Hankkeen taustalla ovat venäläinen Renaissance Partners sekä israelilainen insinööritoimisto Netzcon. Keväällä 2010 käynnissä on prosessisuunnittelu, ja kesän 2010 aikana
pyydetään rakennusliikkeiltä kvr-tarjouspyynnöt rakennushankkeen toteuttamisesta.
Jalostamon toiminnan on tarkoitus alkaa viimeistään vuoden 2012 aikana. Energianlähteenä on tarkoitus käyttää bioenergiaa, ja viereen suunnitellaankin biovoimalaitosta. Yritys tulee työllistämään 130–150 henkeä, joiden koulutuksesta on sovittu
paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa. Yrityksen liikevaihdoksi tavoitellaan noin
200 miljoonaa, ja laitos pystyy käsittelemään päivässä noin 1 100 tonnia soijaa. Jalostamon suurivolyymisin tuote on rehusoija, mikä mahdollistaa suomalaisille rehutehtaille puhtaan, salmonellavapaan ja geenimanipuloimattoman soijan saannin.
Sijoittuminen Uudenkaupungin Orivon alueelle
oli yritykseltä täysin strateginen valinta. Sataman läheisyys on ehdoton edellytys jalostamolle, jonka raaka-aineet laivataan enimmäkseen Brasiliasta
Rotterdamin kautta Uudenkaupungin satamaan. Satamasta soija kuljetetaan
rekoilla jalostamolle.
Merkittävimmät
rehusoijaa käyttävät
asiakkaat ovat 70 kilometrin säteellä maantieyhteyden päässä. Pitkälle jalostetun elintarvikesoijan asiakaskunta ulottuu Venäjälle saakka.
Jalostamon sijoittumispäätökseen vaikutti vahvasti suomalaisten oma aktiivisuus ja
alueen markkinointi. Suomi ei ollut jalostamolle ainut sijoittumisvaihtoehto, ja siihen,
miksi Suomi ylipäätään nousi esiin sijoittumisvaihtoehtona, vaikutti keskeisesti Invest
in Finlandin verkostot ja Uudenkaupungin kaupungin aktiivinen ja yhteistyökykyinen
asenne. Kustannuslaskelmia tehtiin kahden tasavertaisen sijoittumisvaihtoehdon välillä, mutta lopulta sijoittumisen ratkaisi Suomen maine ja täältä neuvotteluissa saadut hyvät kokemukset.
37
Posten Logistik SCM Oy, Turku
Nykyisin osa Posten Norden -konsernia olevan Posten Logistik SCM Oy:n juuret ovat
neljässä logistiikkayhtiössä: DPD Finland Oy:ssä, Sal-Trans Oy:ssä, HIT Finland Oy:ssä
ja Suomen Logistiikkatalo Oy:ssä, jotka yhtyivät Ruotsin postin maaorganisaatioksi
vuonna 2007. Suomen Logistiikkatalo oli toiminut Turussa jo vuodesta 1996, mutta
Posten Logistikin nimellä toiminta alkoi vuoden 2009 alusta. Posten Logistikilla on
Suomessa keskukset Turun lisäksi Lahdessa, Tampereella ja Vantaalla. Posten Logistikin palvelurungon muodostavat kuljettaminen ja varastointi, mutta käytännössä yritys tarjoaa koko logistisen ketjun kattavia logistiikkapalveluita mukaan lukien tuotteiden viimeistely tai jatkojalostus ennen jakelua asiakkaille. Yritys vastaa asiakkaiden
kysyntään tarjoamalla kokonaisvaltaisia kansainvälisiä logistiikkapalveluita. Osana
Posten-konsernia yrityksellä on käytössään ainutlaatuinen jakeluverkko, joka DPD:n
kautta toimii maailmanlaajuisesti. Asiakaskunta muodostuu lähinnä maahantuontitai muista kaupan alan yrityksistä. Yritys työllistää Suomessa 250 henkeä, joista Turussa toimii 80 henkeä.
Posten Logistikin uusi nykyaikainen logistiikkakeskus Turun sataman kupeessa Ovakossa avattiin tammikuussa 2010. Turulla on keskeinen asema konsernin pohjoismaisen verkoston solmukohtana, ja uusien tilojen myötä yrityksen sisäistä liikenteenohjausta muutettiin voimakkaasti. Turusta tehtiin pohjoismaisen pienpakettiliikenteen
hubi, jonka kautta paketit jaetaan yrityksen yhteistyökumppanien palvelupisteisiin
Suomessa. Turun ja Naantalin satamien läheisyys ohjasi voimakkaasti uuden toimipaikan sijoittumista, sillä terminaalin kautta kulkevasta tavarasta 75 % kulkee sataman kautta. Turun vahvuutena konsernin verkostossa ovat etenkin hyvät ja nopeat
laivayhteydet Ruotsiin. Sataman läheisyys, liikenneyhteydet ja hyvä yhteistyö Turun
sataman ja kaupungin kanssa tekivät sijoittumispäätöksen helpoksi, kun tarjolla oli
myös sopivan kokoinen ja muotoinen tontti. Ennen Ovakoon muuttamista yrityksellä
oli Turussa 3 toimipaikkaa. Näiden toiminnot saatiin uusissa 25 000 m2:n tiloissa saman katon alle, mikä parantaa toiminnallisuutta, laatua ja tehokkuutta ja tilavuuden
kasvun myötä mahdollistaa myös suurempien tavaravirtojen käsittelyn.
Kuva: Posten Logistik
38
LogiCityn alue, Turku
LogiCity Turussa on Suomen suurin logistiikkakeskushanke, jossa luodaan innovatiivisia kehitysmalleja kansainvälisten tavaravirtojen tehokkuuden parantamiseksi. Alue
sijaitsee kuljetusmuotojen kohtauspaikassa: Lentoaseman välitön läheisyys, 15 minuutin ajomatka Turun ja Naantalin satamiin, Venäjälle ja Kiinaan johtavan rautatien
sekä Helsingin suuntaan vievän E18- ja Tampereen suuntaan vievän E63-moottoritien
läheisyys mahdollistavat kätevät multimodaalikuljetukset. LogiCity sijoittuu luontevasti Skandinavian, Suomen ja Venäjän välisen liikenteen solmukohtaan. LogiCity tarjoaa toimintaympäristön toisiaan tukeville yrityksille, joissa haetaan logistisiin prosesseihin tehokkuutta ja lisäarvoa. Esimerkkejä tällaisten yritysten toimialoista ovat kuljetus- ja lisäarvologistiikka, jakelukeskukset, varastointi ja tukkukauppa sekä korkeaan teknologiaan liittyvät logistiset toiminnot. Tällä hetkellä asemakaava mahdollistaa noin 400 000 m2:n alan rakentamisen, lentokentän pohjoispuolisen asemakaavan
valmistuttua mahdollistuu yli 1 000 000 m2:n rakentaminen. Alueelle sijoittuvat yritykset voivat tarjota yhteensä noin 5 000 työpaikkaa.
LogiCityn kehitys jatkossa liittyy keskeisesti työvoimakysyntään, etätunnistukseen ja
lentorahdin ja logististen prosessien jalostamiseen. Uudenlaisen työvoimakonseptin
avulla parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta, ja RFID-tekniikkaa hyödyntävällä
etätunnistuksella pystytään merkittävästi tehostamaan logistisia prosesseja ja helpottamaan tunnistamista. Turku on optimaalinen kohde lentorahdin kehittämiselle, sillä
kaupungin yli lentää huomattava osa Aasian ja Pohjois-Amerikan Eurooppaan suuntautuvasta lentorahtivolyymistä. Hyvät lentorahtiyhteydet luovat hyvät edellytykset
kokoonpanoteollisuuden sijoittumiselle ja logistiikan lisäarvopalveluja tuottaville yrityksille, jotka voivat tehdä tuotteiden loppuviimeistelyn jakelupisteessä lähellä Skandinavian sekä Venäjän markkinoita.
Ensimmäisessä vaiheessa LogiCityyn on sijoittunut varsinaisia logistiikkapalveluita tarjoavia yrityksiä, joita alueelle on houkuttanut logistisesti erinomainen sijainti idän ja
lännen kuljetusten välisenä porttina. Alueella pisimpään, vuodesta 2003 on toiminut
lentorahtiyhtiö TNT Suomi. DHL Express aloitti toimintansa LogiCityssä syyskuussa
2008, ja toistaiseksi uusin tulokas on Suomen Kaukokiito, jonka uusi terminaali avattiin alueella huhtikuussa 2010. Lähitulevaisuudessa alueelle odotetaan logistiikan lisäarvopalveluita tarjoavia yrityksiä sekä korkean teknologian logistiikkatoimintoja.
39
LogiCityn alue
TNT Suomi Oy
TNT Suomi Oy on kansainväliseen verkostoon kuuluva pikarahtipalveluita tarjoava
yritys, jolla on Suomessa Turun lisäksi terminaalit eli depot Vantaalla ja Tampereella.
Yritys toimii maailmanlaajuisesti ja toimintaa on noin 220 maassa. Palvelutarjonta
kattaa aikataulutetut pikarahtikuljetukset lentokoneella ja rekoilla sekä spesiaalikuljetukset asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Asiakaskunta on hyvin laaja ja kirjava yhden hengen yrityksistä konepajoihin ja hightech-yrityksiin.
TNT on toiminut Turussa jo 1980-luvulta lähtien, mutta terminaali siirrettiin sataman
läheisyydestä LogiCityyn vuonna 2003, kun vanhat tilat olivat käyneet ahtaiksi ja lentoliikenne Turkuun aloitettiin. Lentoliikenteen alettua lentokentän läheisyys tuli oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi terminaalin sijainnille. Nykyisen terminaalin koko on
vuoden 2008 laajennuksen jäljiltä noin 5 500 m2 ja tilat riittävät hyvin myös tulevaisuuden tarpeisiin. Asiakkaita Turun toimipisteen alueella on aina Pohjanmaata myöden, yhteensä noin 3 000.
Turun terminaalilla on kaksoisrooli Suomen terminaaliverkostossa, sillä vuonna 2008
Turusta tehtiin Suomen lentoliikenteen hubi, jonka kautta kulkevat kaikki Suomeen
tulevat ja Suomesta lähtevät lennot. Boeing 737 -rahtikone lentää nyt joka arkiaamu
Euroopan päähubista Belgian Liégestä Turkuun ja illalla Turusta Göteborgin kautta
takaisin Liégeen. Lentojen keskittämistä Turkuun edesauttoi operoinnin kannalta
edullinen ja joustava lentokenttä ja hyvät yhteydet satamiin ja valtaväylille ympäri
Suomen. Rekkaliikenne kulkee terminaalista Naantalin sataman kautta Kapellskäriin
ja sieltä edelleen ympäri Euroopan. LogiCityn vahvuuksina nähdäänkin ennen kaikkea
lento- ja rekkaliikenteen kannalta hyvät logistiset yhteydet Suomeen ja ulkomaille.
Kuva: TNT
40
LogiCityn alue
DHL Express Oy
DHL Express on osa kansainvälistä Deutsche Post DHL -konsernia, jolla on Suomessa
Expressin lisäksi kolme muuta eri toimintoihin keskittynyttä liiketoimintayksikköä.
DHL Express vastaa maailmanlaajuisista lentopikarahti- ja pakettikuljetuksista. DHL
Expressillä on Suomessa kaksi lentopikakuljetusterminaalia, Turussa ja Vantaalla. DHL
toimii 220 maassa ja kuuluu maailman kuuden suurimman lentoyhtiön joukkoon.
Oma kuljetuskalusto takaa aikataulutetut kuljetukset ja riippumattomuuden muista
kuljetusyrityksistä. DHL:n asiakaskunta on dynaamista, mutta pääosa asiakaskunnasta
muodostuu teollisuussektorilta, esimerkiksi elektroniikkabisneksestä, life sciencestä
sekä konepaja- ja tekstiiliteollisuudesta. DHL:ssä on koettu lentorahdeissa tapahtunut
perusteellinen muutos; ennen lentoteitse kuljetettiin pääosin arvokasta ja pitkälle jalostettua tavaraa, nyt rahtikoneet kuljettavat lähes kaikkea lautatavaraa ja teräslevyjä lukuun ottamatta.
LogiCityn lentopikakuljetusterminaali Turussa aloitti toimintansa vuonna 2008, ja samalla avattiin uusi lentoyhteys Turun ja DHL Expressin Euroopan lentorahtihubin Saksan Leipzigin välillä. Terminaalin kautta kulkee myös kumipyöräliikenne, joka kuljetetaan joko Turun tai Naantalin sataman kautta Ruotsiin ja sieltä edelleen Euroopan
pintarahtihubeihin. Turun talousalueella, kattaen alueen Porista Saloon, palvellaan
viikoittain noin 1 100 asiakasta. Lentorahdista noin 60 % kulkee Turun kautta, ja rekkaliikenne on keskitetty kokonaan Turkuun.
Sijainti on DHL:lle avainasia. Pikakuljetuksissa oleellista on, että tavara pystytään toimittamaan perille seuraavan päivän aikana. Turkuun avatun terminaalin myötä länsisuomalaisten asiakkaiden palvelutasoa on pystytty parantamaan, sillä lastien noutoajat asiakkailta voivat uuden terminaalin myötä olla myöhäisempiä. Lisäksi hyvät yhteydet Ruotsiin ja myöhäiset lähdöt Turun ja Naantalin satamista edesauttavat myöhäisiä noutoaikoja. Sekä sataman että lentokentän läheisyys nähdään paitsi palvelutasoon, myös kustannuksiin vaikuttavana tekijänä. Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu Turun terminaali onkin osoittautunut yritykselle hyväksi sijaintivalinnaksi, sillä länsisuomalaisten asiakkaiden markkinaosuus on kasvanut, ja yrityksellä on alueella jo
laajennussuunnitelmia.
Sijainti LogiCityssä nähdään yrityksessä ehdottomasti etuna, paitsi lentokentän ja satamien läheisyyden, tulevaisuudessa myös lisäarvopalveluita tarjoavien yritysten tai
mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden läheisyyden vuoksi. DHL onkin mukana
esimerkiksi henkilöstöpoolin kehittämisessä. Myös yhteistyö tullin ja Finavian kanssa
on sujunut mallikkaasti. LogiCityssä nähdään alue kokonaisuutena: se toimii kanavana
uusien yritysten houkuttelemiseksi ja avaa uusia mahdollisuuksia alueella jo toimiville
yrityksille.
41
LogiCityn alue
Suomen Kaukokiito Oy
Suomen Kaukokiito Oy on Suomen suurin yksityisessä omistuksessa oleva kotimainen
logistiikkayritys, jonka toiminta-alueena on koko Suomi. Palvelutarjonta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kattaa kaiken lastin käsittelyyn liittyvän toiminnan, kotimaanrahdin lähi- ja kaukoliikenteen, varastoinnin sekä ulkomaanliikenteen terminaalipalvelut. Kaukokiidon omistavat suomalaiset kuljetusyritykset. Suurimmat omistajayritykset ovat Auramaa-yhtiöt Oy, Kuljetusliike Taipale Oy, Lehtonen-yhtiöt Oy
sekä Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy. Yrityksellä on Suomessa 29 toimipaikkaa
suurimmilla paikkakunnilla, asiakkaiden lähellä. Asiakaskunta muodostuu pääasiassa
tukkukaupoista, valmistavasta teollisuudesta sekä huolintaliikkeistä, joiden kanssa
yhteistyösopimukset ovat usein pitkäaikaisia.
Turussa LogiCityyn huhtikuussa 2010 avattu uusi terminaali on pinta-alaltaan Kaukokiidon toiseksi suurin Helsingin terminaalin jälkeen. Uudelleensijoittumiselle Turussa
tuli kipeä tarve, kun vanha terminaali Turun sataman läheisyydessä Ovakossa oli käynyt liian ahtaaksi. Uudet tilat ovatkin yli kaksinkertaiset vanhoihin tiloihin nähden ja
mahdollistavat myös nykyisten 10 000 m2:n tilojen laajentamisen. Turun terminaali
vastaa omasta markkina-alueestaan lounaisessa Suomessa, mutta sillä on myös toinen keskeinen tehtävä Kaukokiidon terminaaliverkostossa. Kumipyöräliikenne Skandinaviaan, etenkin Ruotsiin, tai Skandinavian kautta muualle Eurooppaan hoidetaan
enimmäkseen Turun terminaalin kautta. Terminaalin kautta kulkee kappaletavaraa,
josta noin 40 % tulee ulkomailta ja 10 % päätyy ulkomaille. Vaikka Kaukokiito ei itse
liikennöi ulkomailla, Turun terminaalilla on paljon asiakkaita Tanskaa ja Etelä-Ruotsia
myöten.
Sijainti on Kaukokiidon kaltaiselle
logistiikkayritykselle yksi tärkeimpiä asioita
sekä paikallisesti
että valtakunnallisesti.
LiikenKuva: Kaukokiito
neyhteydet lähija kaukoliikenteen osalta sekä ympäristötekijät nähdään yrityksessä erittäin tärkeinä.
Turun terminaalille hyvin keskeistä on myös Turun ja Naantalin satamien läheisyys ja
nopea lauttaliikenne Ruotsiin. LogiCityssä yhdistyy tulevaisuudessa myös ratayhteys,
jota on mahdollista hyödyntää Pohjois-Suomen liikenteessä kustannus- ja ympäristösyistä, sekä lentokentän läheisyys, jolle jatkossa saattaa olla tarvetta. Logistiikkakeskuksen tarjoamina etuina nähdään tulevaisuudessa alueelle sijoittuvien yhteistyökumppaneiden läheisyys sekä erinomainen logistinen sijainti, jossa kaikki kuljetusmuodot kohtaavat. Terminaalin sijoittuminen LogiCityyn oli sijoittumisvaihtoehtojen
vertailujen jälkeen puhtaasti strateginen valinta, vaikkakin painava syy oli myös tarjolla ollut riittävän suuri tontti. Asiakkaat sijaitsevat enemmänkin kaupungin laitamilla kuin keskustassa, ja vaikka etäisyys satamaan kasvoi, sitä ei nähdä haittana, sillä
suuri osa kuljetuksista olisi joka tapauksessa kulkenut uuden terminaalin vierestä.
42
Oy Gustav Paulig Ab, Helsinki
Suomen johtavan kahviyhtiön Pauligin uusi kahvipaahtimo otettiin käyttöön Helsingin
Vuosaaren sataman kupeessa asteittain vuoden 2009 loppupuolella. Paahtimossa
valmistuu vuosittain noin 100 miljoonaa kahvipakettia Suomeen ja vientimarkkinoille,
lähinnä Baltiaan ja Venäjälle. Uusi paahtimo on yksi Euroopan suurimpia ja se oli yrityksen kaikkien aikojen suurin teollinen investointi. Prosessitekniikaltaan ja järjestelmäratkaisuiltaan maailman moderneimmassa paahtimossa on otettu huomioon yrityksen ympäristöllisesti kestävät arvot, esimerkiksi energiataloudellisissa prosesseissa
sekä kestävissä ja ympäristöystävällisissä rakennusmateriaaleissa, sekä työntekijöiden viihtyvyys ja hyvät työolot. Moderni ja teemaltaan läpinäkyvä sisustus ulottuu
toimitilojen lisäksi myös paahtimon puolelle. Pauligille tärkeää on tarjota asiakkailleen hyvälaatuista ja eettisesti tuotettua kahvia, mikä edellyttää raaka-aineilta laadukkuutta ja tasaista saatavuutta ja vastuullista kahvintuotantoa ja ostotoimintaa.
Kuva: Paulig
Logistiikka on Pauligille tärkeää etenkin tavaravirta- ja kustannusnäkökulmasta, ja vahva logistiikkaosaaminen nähdään
olennaisena paitsi kilpailuedun myös ympäristön kannalta.
Kysyntäennusteisiin perustuva tuotanto vaatii tehokasta tiedonsiirtoa koko toimitusketjun välillä hankinnasta tuotantoon, asiakkaisiin ja kuluttajiin. Varaston kiertonopeus on
korkea, päätuote Juhla Mokka seisoo varastossa keskimäärin
4-7 päivää, eikä puskurivarastoja käytännössä ole. Vaikka
kahvia juodaan tasaisesti ympäri vuoden, tuotteiden kysyntä
on hyvinkin sesonkiluonteista, sillä kampanjoiden, lanseerausten ja promootioiden ohjaamana kysynnän vaihtelu saattaa olla jopa 40 %:n luokkaa.
Kahvi saapuu alkuperämaista, Brasiliasta, Väli-Amerikan ja Itä-Afrikan maista, meriteitse Vuosaaren vuonna 2008 avattuun satamaan, josta satamaoperaattori voi sen
ilman kumipyöräkuljetuksia siirtää Pauligin siiloihin. Paulig on yksi Suomen suurimpia
kontinkäsittelijöitä; päivittäin Pauligille tuodaan feeder-aluksilla keskimäärin 15 konttia raakakahvia. Myös Baltiaan suuntautuvat vientituotteet kuljetetaan sataman
kautta meriteitse määränpäähänsä.
Vuosaari sijaintialueena oli Pauligille jo ennestään tuttu, sillä myös vanha kahvipaahtimo sijaitsi Vuosaaressa. Vanha paahtimo sijaitsi kuitenkin lähellä asuinaluetta eivätkä ahdas tontti ja vanhat prosessilaitteet antaneet enää muuntumisen mahdollisuuksia. Uuden paahtimon sijoittaminen Vuosaareen ei ollut itsestäänselvyys, vaan sijoittumisvaihtoehtoja harkittiin Baltiaa myöten. Paahtimon uudelleensijoittumisprosessissa optimaalinen sijainti pyrittiin selvittämään koko toimitusketjun kannalta, vaikka
tuotteet myydäänkin asiakkaille EXW, eli noudettuna.
43
Oy Gustav Paulig Ab
Vaihtoehtoja vertailtaessa kaikki houkuttimet veivät Vuosaaren suuntaan. Vuosaaressa kohtasivat osaavan työvoiman saatavuus, sillä ammattitaitoisen työvoiman haluttiin pysyvän yrityksessä, erinomaiset logistiikkaolosuhteet ja koko toimitusketjua
ajatellen optimaalinen sijainti sataman ja Kehäteiden 1 ja 3 välittömässä läheisyydessä, hyvät yhteydet päivittäistavarakaupan keskusvarastoihin ja tukkuliikkeisiin, pääkaupunkiseudun markkinoiden läheisyys sekä rakenteeltaan sopiva kalliopohjainen
tontti. Ratayhteys mahdollistaa tulevaisuudessa kuljetukset rautateitse Venäjän
markkinoille. Baltiassa olisivat työvoimakustannussäästöt hukkuneet logistiikkakustannusten nousuun etäisyyden kasvaessa markkinoille. Vuosaaren sataman, ja kahvipaahtimon, erottaa asuinalueista niiden välisenä puskurivyöhykkeenä toimiva golfkenttä, jossa paahtimon tuottamat melu- ja kahvintuoksuhaitat eivät ole häiriöksi
asukkaille. Myös yrityksen helsinkiläisestä brändistä haluttiin pitää kiinni. Yhteistyö
Helsingin kaupungin kanssa sujui joustavasti, sillä yritys pääsi mukaan kaavoitus- ja
suunnitteluprosessiin ja pystyi vaikuttamaan jopa joukkoliikenteen aikatauluihin ja
bussipysäkkien sijaintiin.
Kuva: Paulig
44
Kujalan Logistiikkakeskus, Lahti
Kujalan Logistiikkakeskus Lahdessa on yksi Suomen merkittävimmistä käynnissä olevista logistiikkakeskushankkeista. Kujalan alue sijaitsee Suomen ja Venäjän liikenteen
kannalta logistisesti keskeisellä paikalla, jossa etelään ja pohjoiseen sekä ja itään ja
länteen suuntautuvat virrat kohtaavat, valtaväylien E75 ja valtatie 12:n risteyspaikassa. Lahden seutu sijoittuu näiden valtaväylien ja itärajan muodostamaan kolmioon,
josta on vahvat maantie- ja rautatieyhteydet joka puolelle Suomea sekä Pietariin ja
sieltä kauemmas Venäjälle. Logistiikkakeskus tarjoaa yhtenäisen alueen pääkaupunkiseudun ruuhkien ulkopuolella, kuitenkin lyhyen ajomatkan päässä Etelä-Suomen
merkittävimmistä markkinakeskittymistä. Alueelle on tarkoitus sijoittaa logistiikkapalveluyrityksiä, jotka tarjoavat mm. kuljetus- ja varastointipalveluja sekä logistiikan
tuki- ja lisäarvopalveluita. Alueelle sijoittuvien yritysten palvelu- ja tilakokonaisuuden
tarjoamat synergiaedut auttavat asiakasyrityksiä vastaamaan kiristyvään kilpailuun.
Logistiikkakeskus kattaa 128 hehtaarin alueen, jolla on rakennusoikeutta yhteensä
302 000 m2. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakennustyöt valmistuvat kesällä 2010,
ja valmistuvissa varasto-, terminaali- ja toimistotiloissa aloittaa ensimmäisenä toimintansa tiloihin päävuokralaiseksi tuleva logistiikkapalveluyritys Transpoint Oy Ab.
Kuva: Transpoint
45
Kujalan alue
Transpoint Oy Ab
Transpoint Oy Ab on osa valtion omistamaa VR-konsernia, jonka muodostavat viisi
divisioonaa: Henkilöliikennedivisioona (VR Henkilöliikenne ja Pohjolan Liikenne), Logistiikkadivisioona (VR Cargo, Transpoint, Transpoint Cargo sekä Transpoint International), VR Rata, Venäjä ja kv-toiminnot sekä Palvelut ja tuotanto. Transpointilla on
Suomessa 25 terminaalia, jotka sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa. Palvelutarjonta kattaa koko kuljettamisen kirjon kappaletavara- ja osakuormaliikenteestä varastointiin ja logistiikan ja toimitusketjujen hallintaan sekä runko- että jakeluliikenteessä. Transpoint liikennöi vain Suomessa, mutta tarjoaa joustavia kansainvälisiä
kuljetuksia konserniyhtiöiden ja yhteistyökumppanien kautta. Tärkeimmät asiakkaat
ovat teollisuuden ja kaupan alan yrityksiä, joiden kanssa on pitkäaikaisia b to b kuljetus- ja yhteistyösopimuksia, mutta yritys tarjoaa yhteistyökumppaneilleen myös
kuluttajajakelupalveluja. Myynnissä pyritään vahvaan asiakasohjautuvuuteen ja tarjotaan asiakkaiden tarpeiden mukaisia logistiikkapalvelukokonaisuuksia. Transpoint
työllistää maanlaajuisesti noin 900 henkeä, joista 50 toimii Lahden toimipisteessä.
Transpointilla on jo pitkään ollut terminaali- ja varastotilat Lahdessa, ja asiakkaina on
alueella toimivia tukku- ja maahantuontiliikkeitä. Lahden terminaali palvelee enimmäkseen Päijät-Hämeessä sijaitsevia asiakkaita, mutta sen lisäksi se toimii koko yrityksen kannalta strategisesti tärkeänä valtakunnallisena väliterminaalina eli konttien
vaihtopisteenä. Kujalan Logistiikkakeskuksen uusissa nykyistä suuremmissa tiloissa
toiminta aloitetaan elokuussa 2010. Terminaali- ja varastotiloja on uusissa tiloissa yhteensä yli 14 000 m2, ja tontti mahdollistaa myös varaston laajentamisen. Terminaalin
yhteydessä olevaan varastoon tulee vuokralaiseksi Posten Logistik SCM Oy. Yhteisenä
tavoitteena on kehittää Transpointin ja Posten Logistikin välistä alihankintayhteistyötä vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia Lahden alueella.
Logistiikkakeskuksen etuina nähdään erinomaisten liikenneyhteyksien lisäksi nimenomaan yhteistyömahdollisuudet alueelle sijoittuvien logistiikkapalveluyritysten, logistisia lisäarvopalveluita ja varastointia tarjoavien yritysten kanssa.
Lahden terminaalialueella on noin 500 000 asukasta. Terminaalin sijainnin kannalta
oleellista on hyvien liikenneyhteyksien lisäksi runkolinjat sekä sijainti mahdollisimman keskellä asiakkaita. Lahden Kujalan terminaalin liikenteellisesti keskeinen sijainti
mahdollistaa helpot ja nopeat yhteydet kaikkialle Suomeen. Se sijaitsee yrityksen näkökulmasta parhaassa mahdollisessa paikassa sekä etelä-pohjois-, että itälänsisuuntaisten kuljetusten kannalta, aivan E75:n ja valtatie 12:n välittömässä läheisyydessä. Vuosaaren satama on vain tunnin ajomatkan päässä, joten pääkaupunkiseudun paineita voidaan tarvittaessa helpottaa tuomalla lasti Pasilan sijaan Lahteen.
200 kilometrin säteellä on 3 miljoonaa suomalaista, ja myös Venäjälle on hyvät yhteydet. Uuden logistiikkakeskuksen ratkaisuissa energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat saaneet paljon painoarvoa, ja tilojen lämmityksessä käytetäänkin maakaasua. Uuden terminaalin sijaintivaihtoehtoja punnittaessa tiedettiin tarkkaan, missä volyymit ovat ja missä autot käyvät, joten mahdollisimman edullisen sijainnin laskeminen oli mahdollista. Kujalan alue, jossa tarjolla oli riittävän suuri tontti, osoittautui kustannuslaskennan perusteella logistisesti parhaaksi sijaintipaikaksi. Terminaali
on lähellä asiakkaita ja sinne on helppo tulla.
46
Lacell Oy, Iitti
Iitin Kausalassa sijaitseva Lacell Oy valmistaa erilaisten hygieniatuotteiden valmistuksessa käytettävää Airlaid-kuitukangasta. Kuitukankaan valmistuksessa käytetään viimeisintä tekniikkaa, jonka avulla puupohjaisesta sellusta valmistetaan asiakaskohtaisia erikoistuotteita. Tuotteet menevät raaka-aineeksi jatkojalostajille, jotka valmistavat esimerkiksi sairaalatuotteita, erilaisia hygieniatuotteita, pyyhkeitä, suodattimia,
pakkaustarvikkeita ja kattaustuotteita. Iitissä aloitettu tuotanto on hyvä esimerkki
erikoistumisen mahdollisuudesta paperiteollisuudessa, joka Suomessa on viime vuosina kärsinyt rakennemuutoksesta ja tehtaiden alasajosta markkinoiden läheisyyden
ja kustannustason merkityksen noustua raaka-aineiden läheisyyttä ja teknologista
osaamista tärkeämmiksi paperiteollisuuden sijaintiin vaikuttaviksi tekijöiksi. Iitin kuitukangastehdas työllistää alkuvaiheessa 30 henkeä.
Samankaltaista tuotantoa ei Suomessa muualla ole, ja Iitin kuitukangastehtaan perustamista edesauttoikin vahvasti asiakkaiden tarve kuitukankaan kotimaiselle valmistukselle. Uuden tehtaan myötä toimitusajat lyhenevät merkittävästi ja raaka-aineet
voidaan tilata JIT-periaatteella. Kuitukankaan kysynnän ennakoidaan kasvavan noin
10 % vuosivauhtia, ja tärkeimmät markkina-alueet tulevaisuudessa ovat Pohjoismaissa, Baltiassa, Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Lacellille ympäristöarvot ovat tärkeitä, ja
ympäristöystävällisyyteen tähdätään tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Iitin kuitukangastehtaalla käytetään raaka-aineena uusiutuvaa puupohjaista sellua, joka on
elinkaareltaan muovipohjaisia kuitukankaita ekologisempi. Myös lopputuote voidaan
hyödyntää energianlähteenä ja ehkä myös kierrätyksessä.
Vaihtoehtoja uuden kuitukankaan sijoittumiselle oli useita, ja tärkeinä sijoittumiseen
vaikuttavina tekijöinä nähtiin erityisesti asiakkaiden ja raaka-aineiden sekä satamien
ja Venäjän läheisyys. Tuotantolaitoksen energianlähteenä käytetään maakaasua, joten sijoittuminen maakaasurunkoverkon läheisyyteen oli tärkeää. Myös rahoituksen
saatavuudella oli merkittävä osuus tehtaan sijoittumiseen, sillä Iitissä rahoittajia toiminnan aloittamiseksi tavoitettiin sekä Kymenlaakson että Päijät-Hämeen puolelta,
mikä antoi sopivan potkun toiminnan aloittamiselle. Kunnan toiminta saa yritykseltä
hyvän arvosanan, sillä kunta oli aktiivinen ja yhteistyö on sujunut mallikkaasti sekä
kunnan että tukitoimintoja
tarjoavien
paikallisten yritysten
kanssa. Vaikka yksittäiset sijoittumiseen
vaikuttavat
tekijät
olisivat
jossakin
muussa
paikassa
kenties toteutuneet
paremmin,
Iitissä
kokonaisuus toteutui
parhaiten.
Kuva: Lacell
47
WinWinD Oy, Hamina
WinWinD valmistaa ja toimittaa matalakierrosteknologiaan perustuvia 1 ja 3 MW:n
tuulivoimaloita. Vuonna 2000 perustetulla ja kansainvälisessä omistuksessa olevalla
yrityksellä on tuotantoa Suomessa ja Intiassa. Pääomistajat ovat intialainen Siva
Group, abudhabilainen Masdar ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. WinWinD panostaa
jatkuvaan tuotekehitykseen yhdessä verkostokumppaneidensa kanssa varmistaakseen teknologisen etumatkansa säilymisen. WinWinDin kehittämä WWD-tuulivoimala
perustuu ratkaisuun, jossa sähköä tuotetaan innovatiivisella integroidulla voimayksiköllä. Sen pohjana ovat luotettava planeettavaihde ja hitaasti pyörivä kestomagneettigeneraattori. Tuloksena on luotettavasti toimiva, tehokas ja huoltoystävällinen tuulivoimala, joka tarjoaa tuulivoimalan koko elinkaaren ajalle laskettuna edullisimmat
tuotantokustannukset. Verkostoitunut toiminta työllistää myös merkittäviä suomalaisia komponenttitoimittajia.
WinWinDin Haminan tuulivoimalatehdas aivan Haminan sataman kupeessa käynnistyi lokakuussa 2009, ja sinne keskitettiin yrityksen suomalainen tuotanto. Tehdas
työllistää tällä hetkellä noin 100 henkeä. Täydellä teholla toimiessaan se voi työllistää
noin 250 henkeä ja tuottaa 160 tuulivoimalaa vuodessa. Tehtaassa valmistetaan pohjoisille leveyksille soveltuvia WWD 3- eli kolmen megawatin tuulivoimaloita, jotka
ovat teholtaan Suomen suurimpia. 3 MW:n voimaloiden markkinat ovat PohjoisEuroopassa, siksi lähtökohtana tehtaan sijoittamiselle oli, että myös tuotantolaitoksen tulee sijaita Pohjois-Euroopassa lähellä markkinoita. Ensimmäiset Haminassa kootut tuulivoimalat
pystytetään Haminaan Summan tuulivoimalapuistoon, ja sen lisäksi tuulivoimaloiden toimittamisesta
on tällä hetkellä sovittu paitsi eri puolille Suomea,
myös Pohjois-Ruotsiin ja Viroon.
Ehdottomana edellytyksenä tuulivoimalatehtaan
sijoittamiselle pidettiin sataman läheisyyttä, sillä
valtaosa tuulivoimaloiden valmistuksessa käytettävistä komponenteista ja muista raaka-aineista tulee
laivalla Haminan satamaan, kiertää alihankkijoiden
kautta ja tulee jalostettuna tehtaalle. Valmiit tuulivoimalat pyritään kuljettamaan laivalla mahdollisimman pohjoiseen ja kumipyörillä erikoiskuljetukKuva: WinWinD
sina määränpäähänsä. Lähtökohtaisesti sijaintivaihtoehtoina olivat lähes kaikki Itämeren satamakaupungit, mutta Haminassa palaset
loksahtivat kohdalleen. Logististen tekijöiden, osaavan henkilöstön saatavuuden, potentiaalisen alihankintaverkoston ja kaupungin aktiivisuuden muodostama kokonaisuus oli toimivin sijaintivaihtoehdoista. Erittäin painavana tekijänä sijoittumispaikan
valinnassa pidettiin potentiaalisten kumppaneiden löytämistä sijoittumisalueelta.
Haminassa tähän olikin otolliset edellytykset, sillä alueella toimii paljon alihankintateollisuutta, ja alueelle kaavaillaan tuulivoimaklusteria. Kokoonpanotehtaalle saatiin
uudet, varta vasten tehdasta varten suunnitellut vuokratilat Haminan kaupungin,
Cursor Oy:n, Lemminkäinen Oy:n ja OKA Oy:n omistamasta Kiinteistö Oy Hailikarista.
48
Yhteenveto
Alueellisesta kilpailukyvystä on tullut kansallisrajojen merkityksen vähenemisen myötä keskeinen
termi globaalissa taloudessa, jossa kansainvälisyys leimaa enemmän tai vähemmän jo lähes
kaikkea yritystoimintaa. Alueiden kilpailukyvyn
taustalla vaikuttavat tekijät ovat hyvin moniulotteisia ja niiden väliset syy-seuraussuhteet usein
vaikeasti paikannettavissa. Selvää on kuitenkin
se, että alueellinen kilpailukyky on tulosta elinvoimaisesta yritystoiminnasta, joka luo työpaikkoja ja nostaa alueellista bruttokansantuotetta.
Se, mikä saa toisen alueen yritystoiminnan näkökulmasta toista houkuttelevammaksi, riippuu
alueiden ominaisuuksista, joita yritykset pitävät
tärkeinä vetovoimatekijöinä sijoittumismahdollisuuksia kartoittaessaan.
kuin esimerkiksi valmistavan teollisuuden tai logistiikkapalveluyritysten, joiden toiminta perustuu pitkälti materiaalivirtoihin. Esimerkiksi sijainti
sataman välittömässä läheisyydessä saattaa olla
ehdoton edellytys sijainnille, jos toimitusketjuun
kuuluu raskaiden kappaleiden kuljetuksia. Logistiset tekijät painottuvat yritysten sijoittumispäätöksissä sitä enemmän, mitä tärkeämpää roolia
yrityksen toiminnassa logistiikka näyttelee. Vaikka kaikkien yritysten kannalta logistiset tekijät
sinänsä eivät ole merkittävimpiä sijoittumiseen
vaikuttavia tekijöitä, tällaisetkin yritykset pyrkivät
usein sijoittumaan logistisilta ominaisuuksiltaan
hyville alueille kasautumisetujen, kuten osaavan
työvoiman saatavuuden, synergiaetujen ja markkinoiden läheisyyden, vuoksi.
Alueet kilpailevat keskenään uusista investoinneista ja asukkaista, jotka lisäävät alueiden houkuttelevuutta seuraavien potentiaalisten investoijien tai asukkaiden silmissä. Alueet hyötyvät ns.
kasautumisvaikutuksesta, joka on enemmän kuin
osiensa summa; alueella, jolla on jo olemassa
olevaa, elinvoimaista yritystoimintaa, on hyvät
edellytykset kasvulle myös tulevaisuudessa, sillä
jo olemassa oleva yritystoiminta houkuttelee
lumipallomaisesti ympärilleen lisää toimintaa,
mikä edelleen lisää alueen kilpailukykyä ja kasvun
edellytyksiä. Alueiden suhteelliset edut muihin
alueisiin nähden eivät kuitenkaan ole staattisia,
vaan ne ovat jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi
kustannustekijöiden, jotka ohjaavat merkittävästi
yritysten sijoittumista, suhteellisella muutoksella
voi olla merkittävätkin vaikutukset alueiden suhteellisiin etuihin ja yritysten sijoittumispäätöksiin
etenkin kansainvälisesti. Myös esimerkiksi kasautumisesta seuraava ruuhkautuminen ja hintojen
nousu saattavat kääntyä työntövoimaksi ja saada
uusia alueita nousuun.
Sijaintiteorioilla on selitetty yritysten sijoittumista, mutta niiden lähtökohdat ovat rajoittuneet
omiin tieteenfilosofioihinsa eivätkä yksittäiset
sijaintiteoriat kykene kokonaisvaltaisesti selittämään todellisuutta, jossa yritysten sijoittuminen
tapahtuu. Teoreettisella kehikolla voidaan esittää
puitteet, jotka yleisesti vaikuttavat yritysten sijoittumispäätöksiin, mutta yksittäisten yritysten
sijoittumiseen liittyy aina inhimillinen toiminta
osana laajempaa mikro- ja makrotaloudellisten
olosuhteiden muodostamaa kontekstia. Mieltymykset, henkilökohtaiset verkostot ja esimerkiksi
kaupungin päättäjien aktiivisuus ja yhteistyökyky
voivat vaikuttaa merkittävästikin siihen, mihin
yritys päätyy toimintansa sijoittamaan.
Yritysten koolla, toimialalla ja toiminnan luonteella on todettu olevan vaikutusta siihen, millaiset
tekijät yleisellä tasolla vaikuttavat yritysten sijoittumiseen. Pienet yhden tai muutaman hengen
yritykset sijoittuvat usein perustajansa kotiseudulle, mutta suuremman tai monitoimipaikkaisen
yrityksen ollessa kyseessä sijoittumispäätös voi
olla suuremman pohdinnan takana. Uudella yrityksellä sijoittumispäätös on edessä ensimmäistä
kertaa, vanhan tai monitoimipaikkaisen yrityksen
tulee uuden toimipaikkansa sijoittamisessa ottaa
huomioon mahdollinen yrityksen olemassa oleva
strategia tai markkina-alue ja rooli osana yrityksen koko toimintaa.
Logistiset tekijät, kuten saavutettavuus ja logistiikan palvelutaso, ovat yksi olennainen alueelliseen
kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Se, miten hyvin
alue on saavutettavissa paitsi lähialueen markkinoiden, myös kansainvälisten yhteyksien näkökulmasta, vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevana alue nähdään yritystoiminnan kannalta. Materiaalivirroista vapaan toiminnan sijoittuminen on
logististen tekijöiden näkökulmasta vapaampaa
49
lisista syistä sijoittua sinne, mikä olisi sille kustannuksellisesti optimaalisin mahdollinen sijaintipaikka. Sijoittumispäätös perustuu kokonaisuuteen, johon vaikuttavat yrityksen sisäisten vaikuttimien lisäksi ulkoiset sijoittumista rajaavat, ohjaavat ja houkuttavat tekijät.
Markkinoiden läheisyydellä on merkitystä silloin,
kun valmiin tuotteen kuljetuskustannukset ja
toimitusnopeus painavat vaakakupissa. Hankintamarkkinoiden läheisyys puolestaan painaa silloin, kun raaka-aineiden kuljetuksista aiheutuu
suuret kustannukset. Hankintamarkkinat ovat
usein kuitenkin myyntimarkkinoita laajemmat ja
saattavat sijaita hyvinkin kaukana yrityksestä.
Kuljetuskustannusten suhteellinen osuus yrityksen rahavirroista on historiassa muuttunut oleellisesti, kun niiden osuus on pienentynyt kuljetusteknologian ja viimeisten vuosikymmenien aikaisen markkinoiden avautumisen ja kansainvälisten
kuljetusten merkittävän lisääntymisen myötä.
Etelä-Suomen logistisina vahvuuksina kansainvälisesti voidaan pitää etenkin sijaintia idän ja lännen
kuljetusten välisenä käytävänä, jossa logistiikkaosaamisen ja -palveluiden taso on korkea. Venäjän markkinapotentiaalin ja EU-alueen ja Venäjän
välisen yhteistyön kasvaessa Suomen aseman
kauttakulkumaana ja markkinakumppanina voidaan odottaa kasvavan. Keski-Euroopan suurimmat väestö- ja markkinakeskittymät ovat suhteellisen etäällä, mutta myös Itämeren alue muodostaa otollisen markkina-alueen. Etelä-Suomen
tärkeimmiltä lentokentiltä on kattavat yhteydet
Keski-Euroopan päähubeihin, ja kattava laiva- ja
lauttaliikenne yhdistää Suomen kätevästi muuhun Skandinaviaan, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan.
Rautateitse on hyvät yhteydet Pietarin kautta
Moskovaan, josta kulkee lyhin rautatiereitti Euroopasta Venäjän kautta Kaukoitään. Nämä mahdollistavat yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa toimivat ja luotettavat
kuljetukset kansainvälisille markkinoille.
Toimitusketjujen kansainvälistyminen on monimutkaistanut yritysten logistiikkajärjestelmiä ja
muuttanut yritysten toimintarakenteita voimakkaasti keskittymisen suuntaan; lähes poikkeuksetta tuotannolliset ja kaupan alan yritykset ovat
ulkoistaneet ainakin osan tuotelogistiikkaan liittyvistä toiminnoista ulkopuolisten logistiikkapalveluyritysten hoidettaviksi. Logistiikkapalveluyrityksiltä odotetaan yhä kokonaisvaltaisempia palvelukokonaisuuksia ja asiakaslähtöistä toimintaa, ja
ne sijoittuvatkin usein logistisesti optimaalisille
alueille, jotta voidaan saavuttaa paitsi kustannussäästöjä kuljetuksissa, myös ylläpitää korkea palvelutaso ja joustavat toimitukset. Logistiikkaan
liittyvien synergiaetujen merkitys on kasvussa, ja
logistiikkakeskuksia, jotka mahdollistavat tällaisten toimintojen sijoittumisen lähelle toisiaan
hyvien liikenneyhteyksien päähän, onkin viime
vuosien aikana kaavoitettu eri puolille Suomea.
Tutkimuksessa haastatellut tuotannolliset ja logistiikka-alan yritykset olivat kaikkiaan tyytyväisiä
sijoittumisalueeseensa Etelä-Suomessa. Etenkään
tuotannollisilla yrityksillä sijoittumisvaihtoehtona
ei ollut ainoastaan Suomi, vaan sijoittumispaikkaa
haettiin laajemminkin Itämeren alueelta. Osalla
yrityksistä kyseessä oli uudelleensijoittuminen
alueella, jolla oli jo ennestään toimintaa. Tuotantolaitosten sijoittumiseen vaikuttivat keskeisesti
markkina-alueen läheisyys, joko Suomessa tai
Pohjois-Euroopassa, sekä logistiset olosuhteet.
Kaikille tuotannollisille yrityksille satamien läheisyys oli ainakin jossain määrin tärkeää, osalle niin
tärkeää, että sijoittumispaikalta vaadittiin ehdottomasti sataman välitöntä läheisyyttä. Osa korosti sijaintitekijöiden kokonaisuutta, joka sijoittumisalueella toteutui vaihtoehdoista parhaiten.
Etenkin niiden tuotannollisten yritysten sijoittumisen kohdalla, jotka aloittelivat uutta toimintaa,
korostui kaupungin aktiivisuus ja halukkuus uusien yritysten houkuttelemiseksi, vaikka sen osuus
yleisellä tasolla sijoittumiseen vaikuttavana tekijänä ei merkittävimpien tekijöiden joukossa ole-
Kustannukset ovat edelleen merkittävä yritysten
sijoittumispäätökseen vaikuttava tekijä. Monissa
yrityksissä tehdään sijoittumispäätöstä harkittaessa toimintakustannuslaskelmia vaihtoehtoisten
sijoittumisalueiden välillä. Kustannusrakenne ja
kustannusten eri osa-alueiden merkitys riippuu
paljon yrityksen toiminnasta. Sijoittumisvaihtoehto, joka toiselle yritykselle on optimaalinen, voi
toiselle yritykselle olla hyvinkin epäedullinen.
Optimaalista sijaintia harkittaessa tulisi kiinnittää
huomiota koko toimitusketjuun, eikä optimoida
sijaintia ainoastaan oman yrityskonseptin sisäisen
toiminnan kannalta. Kustannusten lisäksi sijoittumispäätökseen voi merkittävästikin vaikuttaa
toimintaympäristö ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden läheisyys. Aina yrityksen ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi kaavoituksel50
myös asiakaspalvelutason turvaaminen tai parantaminen ja edullinen sijainti suhteessa asiakkaisiin.
kaan. Eräiden haastateltujen yritysten kohdalla se
oli jopa ratkaiseva tekijä. Siksi alueellisella ja paikallisella tasolla tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että yritysten sijoittumisen
kahden ominaisuuksiltaan tasavertaisen alueen
välillä saattaa ratkaista kaupungin asenne mahdollista uutta yritystoimintaa kohtaan. Verkostoitumiseen ja alueen markkinointiin uhratut resurssit eivät ole hukkaan heitettyjä, mikäli niillä voidaan uusia paikallisia työllistäjiä löytää.
Alueen logistiset ominaisuudet ovat merkittävä
alueellista kilpailukykyä leimaava tekijä, ja hyvien
kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien kehittäminen ja ylläpitäminen on erittäin tärkeää elinvoimaisen yritystoiminnan ja taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Logistisilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen alue houkuttelee uusia yrityksiä, jotka edelleen tuottavat alueelle kumulatiivisia agglomeraatioetuja. Alueellisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen sekä vuoropuhelu yritysten ja kaupungin välillä on keskeistä
kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Näin voidaan rakentaa alueellista imagoa, jolla voidaan viestiä maailmalle kilpailukykyisestä ja elinvoimaisesta alueesta, jossa on tilaa ja mahdollisuuksia uusille
yrityksille.
Haastatelluista logistiikkayrityksistä neljä viidestä
toimi logistiikkakeskuksessa. Logistiikkayritysten
sijoittumiseen vaikuttivat etenkin hyvät yhteydet
sekä kansainvälisten että kotimaankuljetusten
osalta sekä mahdollisuudet kuljetusmuotojen
yhdistämiseen. Kansainvälisistä kuljetuksista suuri
osa on multimodaalikuljetuksia, joissa tärkeää on
kuljetusmuotojen yhdistämisen helppous. Tärkeitä sijoittumiseen vaikuttaneita tekijöitä olivat
51
Kirjallisuus
Ali-Hyrkkö, Jyrki; Lindström, Maarit; Pajarinen, Mika & Ylä-Anttila, Pekka (2004): Suomen asema globaalissa
kilpailussa – Yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat tekijät. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Keskusteluaiheita
No. 927.
Alueet ja verkot – alueiden kilpailukyky ja toimivuus (2009): Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 12/2009.
Arvis, Jean-François.; Mustra, Monica Alina; Ojala, Lauri, Shephard, Ben & Saslavsky, Daniel (2010): Connecting to Compete. Trade Logistics in the Global Economy. The Logistics Performance Index and Its Indicators.
The World Bank. 26.2.2010 <http://siteresources.worldbank.org/INTTLF/Resources/LPI2010_for_web.pdf>
Barry, F.; Görg, H.; & Strobl, E. (2003): Foreign Direct Investment, Agglomerations, Demonstration Effects: An
Empirical Investigation. Review of World Economics 139, 4. ss. 583–600.
BOFIT (2010): BOFIT Viikkokatsaus 7. 18.2.2010. <http://www.bof.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/index.htm>.
BOFIT Venäjä-ryhmä (2009): BOFIT Venäjä-ennuste 2009–2011. Suomen Pankki, BOFIT – Siirtymätalouksien
tutkimuslaitos 2/2009. 9.3.2010 <http://www.bof.fi/bofit/seuranta/ennuste/2009/bve209.htm>
Coyle, J.J.; Bardi, E.J.; Langley Jr., C.J. (1996): The management of business logistics. West Publishing Company,
Minneapolis.
Cushman & Wakefield (2009): European Cities Monitor 2009.
Elinkeinoelämän Keskusliitto (2008): Logistiikkaosaaminen PK-yritysten kilpailukyvyn lähteenä.
European Commission (2007): Growing Regions, growing Europe. Fourth report on economic and social Cohesion. 29.12.2009
<http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docoffic/official/reports/cohesion4/pdf/4cr_en.pdf>
Fisher, Marshall L. (1997): What Is the Right Supply Chain for Your Product? Harvard Business Review, MarchApril.
Fujita, Masahisa & Thisse, Jean-François (2002): Economics of Agglomeration. Cambridge University Press,
Cambridge.
Gardiner, Ben (2003): Regional Competitiveness Indicators for Europe – Audit, Database Construction and
Analysis. Cambridge Econometrics (2003). Regional Studies Association International Conference, Pisa 12–15
April. (Abstract)
Hayter, Roger (2000): The Dynamics of Industrial Location. Wiley, Chichester.
Healey, M.J. & Ibery, B.V. (1990): Location and change – Perspectives on Economic Geography, Oxford University Press, Oxford.
Hernesniemi, Hannu; Auvinen, Seppo; Dudarev, Grigory (2005): Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus.
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, Helsinki.
Hesse, J. & Rodrigue, P. (2004): The transport geography of logistics and freight distribution. Journal of Transport Geography 12. ss. 171–184.
52
Huovari, Janne; Kangasharju, Aki & Alanen, Aku (2001): Alueiden kilpailukyky. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 176, Helsinki.
Iikkanen, Pekka (2004): Toimialojen kuljetusintensiteetit. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 26/2004.
Isard, Walter (1956): Location and space economy. Wiley, New York.
Kemppainen, K. & Vepsäläinen, A.P.J. (2003): Trends in industrial supply chains and networks. International
Journal of Distribution and Logistics Management, Vol.33 No. 8. s.701-719.
Keskuskauppakamari (2009a): Suomen liikenneinfrastruktuuriin on panostettava nykyistä enemmän. Kauppakamareiden liikennepoliittinen kannanotto.
Keskuskauppakamari (2009): Alueiden kilpailukyky 2009: Yritysten näkökulma.
Keskuskauppakamari (2007): Alueiden kilpailukyky 2007.
Keskuskauppakamari (2005): Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005.
Koskinen (2009): Supply Chain challenges and strategies of a global manufacturing company. Turun kauppakorkeakoulu, sarja A-7, Turku.
Krugman, Paul (1996): Making sense of the Competitiveness Debate. Oxford Review of Economic policy, 12,
17–25.
Krugman, Paul (1991): Increasing returns and economic geography. Journal of Political Economy, 483–499.
Kumar, S. Anil (2008): Production and Operations Management. New Age International, Delhi.
Laakso, Seppo & Loikkanen, Heikki (2004): Kaupunkitalous. Gaudeamus, Tampere.
Liikenne- ja viestintäministeriö (2010). Liikennepolitiikka. 13.1.2010
<http://www.lvm.fi/web/fi/liikennepolitiikka>
Littunen, Hannu (1991): Yritysten sijaintitekijät ja hyvä toimintaympäristö. Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen
taloudellinen tutkimuskeskus. Julkaisuja 109, Jyväskylä.
Lundmark, R. & Malmberg, A. (1988): Industrilokalisering i Sverige – regional och strukturell förändring.
Geografiska Regionstudier 19, Uppsala Universitet, Uppsala.
Marketwatch (2010). The Wall Street Journal Digital Network. 3.3.2010
<http://www.marketwatch.com/story/russias-economy-contracts-79-in-2009-2010-02-01>
Mucchielli, Jean-Louis & Mayer, Thierry (2004) ed.: Multinational Firms’ Location and the New Economic Geography. Edward Elgar, Cheltenham, UK.
Porter, M.E. (1985): Competitive Advantage: Creating and Sustaining Superior Performance. The Free Press,
New York.
Pred, Allan (1967): Behaviour and location: foundations for a geographic and dynamic location theory. University of Lund, Lund Studies in Geography B, 28.
53
Rantala, Jarkko (2006): Operations Model of Future Transport in Basic Manufacturing Industry. Tampereen
teknillinen yliopisto, julkaisu 598, Tampere.
Rantala, Jarkko & Mäntynen, Jorma. (2003): Suomen kansainväliset liikenneyhteydet laajentuvassa EU:ssa.
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 43, Helsinki.
Romer, Paul M.: Endogenous Technological Change, s. 71–102. Journal of Political Economy 98:5, 1990.
Sajari, Petri (2010): Ulkomaisten yritysten kiinnostus Suomeen hiipui. Helsingin Sanomat 17.3.2010.
Silander, Mika; Tervo, Hannu & Niittykangas, Hannu (1997): Uusi aluepolitiikka ja yritysten sijaintikäyttäytyminen. Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus, Julkaisuja 142, Jyväskylä.
Solakivi, Tomi; Ojala, Lauri; Töyli, Juuso; Hälinen, Hanne-Mari; Lorentz, Harri; Rantasila, Karri & Naula, Tapio
(2009): Logistiikkaselvitys 2009. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 11, Helsinki.
Solow, Robert (1957): Technical Change and the Aggregate Production Function, s. 312–320. The Review of
Economics and Statistics, Aug. 1957.
Sotarauta, Markku & Mustikkamäki, Nina (2001): Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Suomen Kuntaliitto, Tampere.
Tilastokeskus (2010): Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärä vuodesta 2005, toimialaluokituksen
tol2008 mukaisesti. 7.4.2010 ja 7.5.2010 <http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Yri/aly/aly_fi.asp>
Ulaga, W.; Sharma, A.; Krishnan, R. (2002): Plant location and place marketing: understanding the process
from the business customer’s perspective. Industrial Marketing Management 31. ss. 393-401
Weber, Alfred (1940): Ü ber den Standort der Industrien. T. 1, Reine Theorie des Standorts / Alfred Weber ; mit
einem mathematischen Anhang von Georg Pick. Tü bingen, Mohr.
Venäläinen, Pirjo; Niemi, Pertti & Salmenkari, Raimo (2009): Liikennemarkkinoiden nykytila. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 45/2009.
World Economic Forum (2009a): The Global Competitiveness Report 2009–2010. 14.1.2010
<http://www.weforum.org/en/initiatives/gcp/Global%20Competitiveness%20Report/index.htm>
World Economic Forum (2009b): The Global Enabling Trade Report 2009. 14.1.2010
<http://www.weforum.org/en/initiatives/gcp/GlobalEnablingTradeReport/index.htm>
Yin, R.K. (1989): Case Study Research: Design and Methods. SAGE Publications, Inc. Newbury Park, CA.
Zimmerbauer, Kaj & Korpimäki, Ulla (2006): Houkuttimet ja imago maaseutumaisten kuntien muuttoliikkeen
hallinnassa – Kuntajohdon näkemyksiä kolmessa eteläpohjalaiskunnassa. Maaseudun uusi aika 1/2006.
Zimmerbauer, Kaj (2008): Alueellinen imago ja identiteetti liikkeessä. Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto.
Julkaisuja 15. Helsinki.
Äikäs, Topi Antti (2004): Imagoa etsimässä. Kaupunki- ja aluemarkkinoinnin haasteista mielikuvien mahdollisuuksiin. Acta nro 166. Suomen Kuntaliitto, Helsinki.
54
Yrityshaastattelut
DHL Express Oy, Operations & Gateway Manager Janne Appel ja Marketing & Sales Director Peter Ervasalo
FinnProtein Oy, toimitusjohtaja Mikko Nordberg
Oy Gustav Paulig Ab, tuotantojohtaja Minna Forsström
Lacell Oy, toimitusjohtaja Risto Tamminen
Pilot Oy, toimitusjohtaja Ari Niemelä
Posten Logistik SCM Oy, aluejohtaja Antti Aaltonen
SteelTeam Service Center Oy, toimitusjohtaja Jyrki Suominen
Suomen Kaukokiito Oy, aluejohtaja Jarmo Lilja
TNT Suomi Oy, Depot General Manager Petteri Aaltonen
Transpoint Oy, aluejohtaja Jorma Kopra
WinWinD Oy, tehdaspäällikkö Kalevi Mattila
55
Turun yliopisto
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS
FI–20014 TURUN YLIOPISTO
http://mkk.utu.fi