TAVARALINJAT Ry 18 - Logistiikkayritysten liitto ry

1
9.3.2011
Logistiikkayritysten Liitto ry
Toimintakertomus
1.1. - 31.12. 2010
2
TOIMINTAKERTOMUS 2010
Yleistä
9.3.2011
Suomen talous ajautui vuoden 2008 lopulla taantumaan ja muuttui lamaksi vuoden 2009
aikana. Ns. Subprime – kriisistä alkanut lama kärjistyi samalla koko finanssialan kriisiksi
ja valtiot joutuivat tekemään erilaisia, valtavia rahoituspaketteja pankeille, jotta ne eivät
olisi kaatuneet. Suomen talous taittui uudelleen nousuun vuoden 2010 alkupuolella ja
nousua jatkui vuoden loppuun saakka. EU:n valtioista Kreikka joutui rahoituskriisiin ja
maalle räätälöitiin EU-maiden ja Maailmanpankin yhteinen rahoituspaketti. Maa joutuu
tekemään mittavia budjettisäästöjä, mikä aiheutti Kreikassa laajoja mielenosoituksia.
Kreikan jälkeen joutui myös Irlanti pyytämään rahoitusapua EU-mailta ja Maailmanpankilta. Portugalin ja Espanjan tilannetta seurataan tarkasti markkinoiden taholta ja kaikki
em. tilanteet ovat aiheuttaneet häiriöitä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Tämä on
heijastunut ongelmallisten maiden maksamaan korkotasoon ja Euron sekä Dollarin vaihtosuhteeseen. Tästä on ollut vaikutuksia myös raakaöljyn hintaan.
Yrityselämä on kärsinyt erittäin selvästi kaikesta tapahtuneesta ja taloudellinen tilanne
on jatkunut hyvin epävarmana koko maailmassa, mistä taas johtuu investointien hidas
liikkeellelähtö, tosin 2010 investoinnit liikahtivat jo toisella vuosipuoliskolla selvästi. Nytkin yritysten rahoitus joutui koville, mutta konkurssien määrä väheni vuonna 2010 n. 13
% edelliseen vuoteen verrattuna.
Taloudellinen aktiviteetti on noussut selvästi. Suomessa teollisuustuotanto kasvoi n.8,5
% edellisvuodesta ja esim. Saksassa muutos oli hurja 11,8 %, mutta esim. Kreikassa 5,2 %. Keskimääräinen muutos EU27:ssa oli n.7,5 %. Suurimmat positiiviset nousut Suomessa olivat kaivos- ja metalliteollisuudessa ja vastaavasti suurin lasku juomateollisuudessa. Ennakkotietojen mukaan inflaatio on nostanut päätään ollen n. 3 % luokkaa vuodenvaihteessa 2010/2011. Suurimpia tekijöitä nousuun ovat öljyn ja tärkeimpien raakaaineitten sekä elintarvikkeiden hintojen voimakas nousu. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos 2010 oli siis korkea, 3,0 % (vrt. 2009 vain 0 %), EU:ssa yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi oli keskimäärin 2,4 %. Muutos oli Suomessa kuitenkin todella iso ja viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota inflaation nousuun, joka tulee näkymään korkojen
nousuna todennäköisesti jo keväällä 2011.
Suomessa bruttokansantuote kääntyi onneksi kasvuun hyvin dramaattisen vuoden 2009
jälkeen. Bruttokansantuote kasvoi vuonna 2010 ennakkotietojen mukaan 3,1 % ja yhteenlaskettu arvonlisäys oli 183 mrd €. Myös EU-alueella vuoden 2010 bruttokansantuote nousi keskimäärin 2,1 %. Tuotanto oli vuoden 2006 tasolla. Tuotanto, yksityinen
kulutus ja investoinnit kasvoivat. Kulutuksen volyymi kääntyi pitkästä aikaa kasvuun ollen
2,6 %. Yksityiset investoinnit kasvoivat 0,8 %. Viennin volyymi kasvoi n.16 % ja tuonnin
volyymi kasvoi n.18 %. Viennin arvo oli 52,3 mrd € ja tuonnin 51,5 mrd €. Kasvusta huolimatta vienti ja tuonti jäivät yhä selvästi pienemmäksi kuin taantumaa edeltäneenä
vuonna 2008. Tuontia kasvattivat erityisesti raakaöljy, öljytuotteet sekä malmirikasteet.
Vientiä kasvattivat kemian teollisuus sekä metallien perusteollisuus. Myöhemmin vuonna
2010 kasvoi metsäteollisuus sekä koneet, laitteet ja kulkuneuvot. Suurin Suomen vientimaa oli pitkästä aikaa Ruotsi. Kauppatase laski hieman edellisestä vuodesta ja oli n. 3,5
mrd €. Suuren laivatilauksen luovutus oli tästä merkittävä osa. Vaihtotase oli n. 5,2 mrd
€:a. Esimerkiksi Venäjällä bkt laski 7,5 % vuonna 2009, mutta kasvoi 4 % vuonna 2010.
Palkansaajien keskimääräinen ansiotaso kasvoi vuonna 2010 arviolta 1,9 %. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 2,3 % ja sosiaalietuudet kasvoivat 4,1 % sekä kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 6,2 %. Inflaatio kiihtyi vuoden 2010 lopulla huolestuttavasti.
Suomessa, kuten ympärimaailmaa, pörssikurssit nousivat varsin voimakkaasti vuoden
2010 aikana, Suomessa n. 25 %. Vaikka nousu oli selvää, aiheutti finanssikriisi edelleen
suuria vaihteluja pörssikursseihin ja siten hermostuneisuutta markkinoilla. Suomessa
pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu nettotulos parani ilman kertaeriä n. 40 %, siis enemmän
kuin pörssikurssit, mikä kertoo markkinoiden hermostuneisuudesta.
Työllisyys parani koko vuoden vaikka edelleen lukuisia YT-neuvotteluja käytiin yrityksissä. Pääosin kuljetusalan yritykset ovat käyneet 2-3 YT –neuvottelukierrosta vuosien
2008 ja 2009 aikana, mutta osittain niihin jouduttiin turvautumaan myös 2010. Työllisyyden pelätty heikkeneminen kääntyi kuitenkin 2010 paremmaksi työllisyydeksi. Työttömyysaste laski 1,4 % ollen vuonna 2010 n. 7,1%. Osittain tilanteeseen ovat vaikuttaneet
3
valtion erilaiset työllisyyttä tukevat toimenpiteet, jotka käytännössä vähenivät jo huomattavasti. Infran rakentamisessa oli käytössä vielä erityistoimenpitein aloitettuja urakoita.
Pelättyä yli 10 % työttömyyttä ei onneksi päästy näkemään, kuten 1990-luvun alun lamassa (pahimmillaan 18 %). Vuoden 2010 lopussa työllisiä oli 43 000 enemmän kuin
2009 lopussa. Samalla työllisyysaste parani 1,3 %-yksikköä. Työttömyyden odotetaan
vähenevän edelleen, mutta hitaammin. Suomen teollisuudessa on menossa iso rakennemuutos laman jäljiltä ja ennen kuin uusia työpaikkoja saadaan syntymään, ei työttömyys suuremmin helpota. Työvoimapulaan voidaan törmätä lähivuosina jo eräillä ammattialoilla, johon kuljetuskin kuuluu.
Suomen korkotaso laski loppuvuodesta 2008 (syykuussa 5,019 %) voimakkaasti syksyä
2009 kohti, mutta tasaantui loppuvuodesta 2009 ja lähti taas lievään nousuun 2010 vuoden aikana (2010 tammikuu 1,25 % ja tammikuu 2011 1,55 %). Kiinnostuksella odotetaan, koska USA:n ja EKP:n korkotasot lähtevät nousuun.
Rakentaminen on vähentynyt jo vuoden 2008 loppupuolelta ja vasta vuoden 2010 aikana
rakennusten lupakuutioiden määrä kasvoi 6 %. Suurin kasvu tuli asuinrakennusten lupakuutioista, 35 %. Liike- ja toimistorakennusten lupakuutiot laskivat edelleen 11 %. Varastorakentamisen volyymi kasvoi kuitenkin lähes 16 %.
Teollisuuden investoinnit nousivat noin 4,2 miljardiin euroon vuonna 2010, ollen n. 3,7
miljardia 2009. Investointimenot Suomesta ulkomaille olivat 2010 n. 1,5 miljardia euroa,
joka on 2000 –luvun matalin. Sinänsä mielenkiintoista, että kaksi kolmasosaa teollisuuden ulkomaisten investointien arvosta suuntautuu EU-maihin ja Pohjois-Amerikkaan.
Vuoden 2011 kokonaisinvestoinnit näyttävät kasvavan jo selvästi, odotusarvo on 6,4 miljardia euroa. Tämä tuo työtä myös kuljetusalalle. Kaikista suunnitelluista investoinneista
45 % on korvausinvestointeja, 24 % laajennusinvestointeja ja 21 % rationalisointiinvestointeja.
Öljyn hinta
Raakaöljyn hinta oli vuoden jo 2009 aikana taas noussut melko nopeasti noin 70-75
USD/bbl ja nousu jatkui vuoden 2010 aikana epävarmasta taloustilanteesta huolimatta
kohti 100 USD/bbl. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n laskelmien mukaan maailman
öljyn kulutus oli vuonna 2009 n. 84,9 miljoonaa barrelia päivässä. Määrä on 1,6 % edellisvuotta pienempi. Vuonna 2010 IEA odottaa maailmanlaajuisen taantuman helpottaessa öljyn kysynnän nousevan selvästi ollen 86,3 miljoonana barreliin päivässä. Kulutusarvio oli todellisuudessa kuitenkin 86,9 miljoonaa barrelia päivässä. Vuoden 2011 päivittäisen öljynkulutuksen arvioidaan olevan 89,3 miljoonaan barreliin, jossa on nousua 1,7 %
vuoteen 2010 verrattuna. Myös öljyn hinnan on arvioitu nousevan Pohjois-Afrikan poliittisten levottomuuksien vuoksi ja arvioitua nopeamman elpymisen vuoksi Aasiassa ja
Pohjois-Amerikassa. Eräät alaa seuraavat tahot ovat arvioineet, että öljybarrelin hinta voi
nousta 380 dollariin vuoteen 2015 mennessä.
1995
2000
2005
Kuva 1. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, Pohjanmeren Brent -laadun spot -hinta.
USD/bbl: Yhdysvaltain dollaria barrelilta, barreli= 159 litraa)
Lähde: Platts
2010
6.5.99
28.5.02
Kuva 3. Dieselin hintakehitys 1990 – 2010. (Lähde Neste Oil)
1.1.2011
2005
1.9.2010
1.6.2010
16.3.2010
20.11.2009
18.7.2009
24.4.2009
1.1.2009
11.10.2008
16.7.2008
24.4.2008
18.12.2007
8.9.2007
27.4.2007
8.1.2007
8.9.2006
2000
23.5.2006
26.1.2006
25.10.2005
15.6.2005
5.3.2005
3.12.2004
21.8.2004
14.4.2004
31.10.2003
Logistiikkayritysten
Liitto ry
19.6.2003
7.3.03
22.11.02
1995
13.12.01
20.9.01
24.4.01
28.12.00
15.9.00
18.5.00
29.1.00
2.11.99
1,600
24.9.98
5.12.97
22.3.97
1.10.96
4
2010
Lähde: Platts
Kuva 2. Öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen kehitys.
DIESELIN HINTA 1.1.99 - 14.1.11
EUR / litra
NesteOil-korttimittarikausihinta sis alv
1,400
1,200
1,000
0,800
2007
0,600
5
Kuva 4. Kuluttajahintaindeksi ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset 2001 –
1/2011. (Lähde Tilastokeskus)
Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia
Kuva 5. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos (2000-2010), prosenttia
(Lähde Tilastokeskus)
6
Kuva 6. Teollisuustuotannon trendi Suomi, Saksa, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia (BCD)
2000 – 2010, 2005=100, TOL 2008 (Lähde Tilastokeskus)
Kuva 7. Suomen talletuspankkien viitekorkoja ja 12 kk:n euribor.
7
Kuva 8. Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä neljännesvuosittain (Lähde
Tilastokeskus)
Viranomaismuutokset
Aikaisemmasta Ajoneuvohallintokeskuksesta tuli 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto
TaFi. Toinen virasto, johon yhdistettiin erilaisia väylähallintoja, sai nimekseen Liikennevirasto. Se vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Kumpikin virasto toimii LVM:n hallinnon alla.
EU:n vaikutukset ja koulutus
Ajo- ja lepoaika asetus on tiukentanut työvoiman käyttöä ja käytännössä on tullut usein
esiin ongelmia, jolloin esim. lastausaikojen venyminen tai lastauksen odottaminen on
vähentänyt varsinaista ajoaikaa. Samalla on tullut esiin ongelmia, että kuljettaja ei ole
pääsyt muutaman kymmenen kilometrin päähän kotiin, koska työaika on loppunut ja on
ollut pakko jäädä tauolle. Aikataulusuunnittelu vaatii huomattavasti tarkempaa työtä kuin
aikaisemmin. Tämän vuoksi on keskustelua jatkettu viranomaisten kanssa, että säädöksiä saataisiin muutettua siten, järkeviä joustoja työajan kestolle voitaisiin käyttää. Myös
AKT on ollut joustojen takana. Silti asiassa ei ole päästy eteenpäin. Logistiikkayritysten
Liitto on ottanut tavoitteeksi saada uuteen hallitusohjelmaan kannan, että Suomi olisi
asiassa aktiivisempi ja mahdollisesti aloitteellinen EU:ssa.
Vuoden 2005 aikana tuli voimaan kuljettajien koulutusvaatimuksia kiristävä direktiivi. Se
vaati 10.9.2009 alkaen uusilta raskaan liikenteen ammattikuljettajilta ammattikoulutasoisen peruskoulutuksen, 280/140 tuntia, tai logistiikan ammattitutkinnon, 3 v.
Lisäksi vaatimuksiin tuli säännöllinen täydennyskoulutus, 5 tp/5 v. Käytännössä tämä
vaikeuttaa tilapäisten kuljettajien saamista alalle, esim. palomiehet, poliisit, opiskelit jne.
Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti loma-aikoina. Suuri kysymys on myös se, saadaanko tätä kautta yleensä kuljettajia riittävästi enää alalle. Sinänsä koulutus nostaa alan
ammattitaitoa ja siten arvostusta, mutta hinta voi olla myös kova. Opetusministeriö kehotti ammattioppilaitoksia nostamaan logistiikka-alan koulutuspaikkojen määrää syksyllä
2007. Puolustusvoimat aloitti laajennetun kuljettajakoulutuksen 2009 tammikuun saapumiserästä alkaen. Eri edunvalvontapiirien yhteistyönä saatiin Puolustusvoimille lisää
määrärahaa kasvavan koulutusmäärän vuoksi ja koulutusmäärät nousevat 2200 varusmieskuljettajasta 3700 varusmieheen vuosittain. Vuoden 2009 aikana Puolustusvoimat
sai läpi ensimmäisen kokonaisen koulutuserän, 3700 varusmieskuljettajaa. Palveluajan
(12 kk) jälkeen osa varusmiehistä on saanut CE –kortin ja osa C –kortin. CE –kortin
saaneet ovat valmiit elinkeinoelämän palvelukseen, C –korttilaiset joutuvat odottamaan
21 v ikää ja saavat sitten siviilikortin. Puolustusvoimien rooli on nähty alalla ratkaisevan
8
tärkeänä saada uutta työvoimaa. PV on lupautunut kartoittamaan, moniko kuljettajakoulutuksen saanut on loppujen lopuksi hakeutunut alalle töihin.
Vuonna 2014, kun ensimmäinen ammattikuljettajien jatkokoulutusjakso päättyy, poistuu
ammattimaisen kuljettajan pätevyys arviolta yli 800 000 C- ja D-kortin omaavalta kuljettajalta. Tällöin tulee aidosti pulaa kuljettajista ja varsinkin tuuraajista.
Opetusministeriö hyväksyi kesällä 2008 kokeiluluonteisen työjohtokoulutuksen aloittamisen kone- ja metallipuolella, auto- ja kuljetuspuolella sekä kaupan alalla. Varsinainen
koulutus alkoi syksyllä 2009, kun koulutukseen valitut oppilaitokset saivat tehtyä opintoohjelman. Liitto oli aktiivisesti ajamassa koulutuksen aloittamista. Tähän mennessä kaikki kurssit ovat täyttyneet, mutta myös keskeyttäneiden määrä on suuri koulutuksen aikana.
TOIMIALA
Työllisyys ja työvoima
Toimialamme työllisyys heikkeni vuoden 2008 syksystä ja lähes kaikki isot yritykset joutuivat käymään YT-neuvotteluja joko yksi tai useampia kierroksia vuoden 2009 aikana.
Vuoden 2010 aikana palkattiin jonkin verran lisää henkilökuntaa. Käytännössä ainoastaan elintarvikekuljetusten volyymi on säilynyt lähivuosina ennallaan. Kuitenkin on arvioitu, että pula kuljettajista pitkällä tähtäimellä tulee aiheuttamaan kasvavia ongelmia liittomme jäsenistölle hoitaa päivittäiset logistiset toiminnat. Yrittäjiä on poistumassa alalta
enemmän kuin uusia saadaan tilalle varsinkin taakse jäävän taantuman vuoksi. Alihankkijoiden henkilöt mukaan lukien nykyiset jäsenyritykset työllistivät yli 6 500 henkilöä.
Alihankinta Nykyisten jäsenyritysten alihankkijoiden (1400) henkilömäärä oli noin 2200 henkilöä.
Kalusto
Jäsenyritysten kaluston määrä pysyi suunnilleen ennallaan ja oli n. 2 500 omaa autoa ja
n. 2 500 alihankkijoiden autoa. Laajentavia ja uudistavia terminaali-investointeja tehtiin
jäsenyritysten piirissä ja rakentaminen jatkuu vielä lähivuosina. Kaluston saatavuudessa
on ollut taas jonkin verran ongelmia vuonna 2010. Raskaitten hyötyajoneuvojen myyntimäärät kasvoivat n. 5,3 % ja pakettiautojen n. 4,4 %.
Kannattavuus
Ennakkotietojen mukaan alan kannattavuus ei parantunut ratkaisevasti vuoden 2010
aikana, koska kuljetusmäärät eivät vielä nousseet vuoden 2008 tasolle ja mm. palkkakulut nousivat huomattavasti vuonna 2009 vuoden 2010 ollessa rauhallisempi. Polttoaineen hinta lähti lievään nousuun 2009 lopulla ja 2010 dieselin hinta nousi selvästi, koska
raakaöljyn hinta hätyytteli 100 USD/bbl tasoa ja tuotehinta nousi suhteessa vielä tätäkin
nopeammin.
Rahtihinnat Hintakilpailu jatkui tiukkana, vaikka kuljetusvolyymit nousivat vuoden 2009 tasosta selvästi. Rahtien hintoja ei vuoden 2010 aikana saatu nostettua tarpeeksi verrattuna kustannusten nousuun. Polttoainekulut nousivat vuoden aikana huomattavasti, lähes 20 %,
johtuen kallistuneesta raakaöljystä ja euron ja dollarin suhteesta.
Polttoainelisä oli rahtihinnoissa pääsääntöisesti käytössä, vaikuttaen suurimpaan osaan
jäsenyritysten liikevaihdosta. Myös kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi on yleistynyt
hinnoittelun apuna.
Kustannukset
Kuljetusalan kokonaiskustannukset kohosivat selvästi, eri ajoneuvotyyppien painotettu
keskiarvo nousi 5,1 %. Mutta tämä ei kerrokaan kaikkea totuutta.
Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen kustannukset kohosivat 2,2 %, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen 3,6 % ja perävaunuyhdistelmien kustannukset 5,9 %.
Suurimmat kustannusnousut olivat polttoaineessa 19,7 %, palkoissa vain 1,3 %, korjauksessa ja huollossa 3,5 %, hallintokuluissa 2,3 % ja vakuutuksissa 3,2% sekä renkaissa lähes 3,0 %. Yleisen korkotason laskun johdosta vuonna 2009 korkojen kustannusvaikutus oli lähes neutraali vuonna 2010.
JÄRJESTÖTOIMINTA
EK:ssa jatkui keskustelu jäsenliittojen määrän vähentämiseksi ja koon kasvattamiseksi.
EK:ssa logistiikkaa eri tavalla edustavilla liitoilla oli yhteinen edustaja EK:n hallituksessa,
Hacklin Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Paavola, joka jatkaa vielä myös 2010. Vuoden 2007 alussa e.m. liittojen edustajat lähtivät kehittämään Logistiikan Neuvottelukuntaa, joka pitkällä tähtäimellä etsii mahdollisuuksia toimialarakenteen tiivistämiseksi logistiikkaa edustavien järjestöjen kesken. Neuvottelukunta teetti vuoden 2007 aikana kaksi
selvitystä, toisen elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta ja toisen työmarkkinapoliittisesta
9
edunvalvonnasta. Lisäksi 2008 konsultin toimesta tehtiin selvitys eri vaihtoehdoista, joko
logistiikka yhteen ”liittoon” tai osana Palvelualat ry:tä. Näiden selvitysten pohjalta oli tarkoitus hakea yhteistyömahdollisuudet alkuvaiheessa. Koska ALT ei hyväksynyt tiiviimpää yhteistyötä muiden logistiikan alojen liitojen kesken, jäi tiiviimpi yhteistyö liittojen välillä vielä täysin kesken. Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja Jouko Santala sai tehtäväksi kartoittaa tilanne uudestaan 2009 kesällä, mutta tilanne ei muuttunut. Erityispalvelujen Työantajaliitto, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Palvelualojen Toimialaliitto
ry sekä Tieto- ja Tekniikka-alojen Työnantajaliitto ry päättivät vuoden 2010 lopussa yhdistyä vuoden 2011 alussa PALTA ry:ksi. Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry liittyy myös
PALTA:n jäseneksi 2011. Logistiikka on saanut siten suuremman edunvalvojan, mutta
edelleenkään siinä ei ole kaikki mukana.
Edustajamme EK:n hallinnossa
2010 aikana EK:n hallinnossa toimivat:
Edustajisto 2004 – 2005 – 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010
Kaija Taipale ja varamiehenä Harri Keihänen Logistiikkayritysten Liitto ja jäsenistämme
Kjell Clemes, Ålands Arbetsgivareförening.
Hallitus 2009 - 2010
Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Paavola, logistiikka-alan yhteisenä edustajana.
Yrittäjävaltuuskunta 2005 – 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010
Kaija Taipale
Aluejohtokunnat 2004 – 2005 – 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010
Keski-Suomen, Kaija Taipale, Lapin, Juha Korpikari, Pirkan-maan, Heikki Tyvi, Pohjois-Karjalan, Pertti Korhonen, Pohjois-Pohjanmaan, Ville Vähälä, Pohjois-Savon, Esko Torssonen, Satakunnan, Pekka Auramaa, ja Varsinais-Suomen, Jouni Sopula.
Logistiikkavaliokunta 2005 – 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010
Edustajamme Markku Henttinen
Logistiikan EK yhteistyöryhmä ja Koulutus- ja työvoimapolitiikan yhteistyöryhmä 2006 – 2007 –
2008 – 2009 – 2010
Edustajamme Kyösti Orre
Logistiikan maakuljetusryhmä 2004 – 2005 – 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010
Harri Keihänen, Pekka Simiö ja Kyösti Orre
Muut jäsenyydet
Liiton edustaja Ilkka Tirkkonen jatkaa Jyväskylän Ammattikorkeakoulun logistiikan
neuvottelukunnan puheenjohtajana ja jäsenenä on ollut Kyösti Orre.
Liitto on jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys,
Helsingin Kauppakamari, Rahtarit ry, kannatusjäsenyys, Veronmaksajain Keskusliitto
sekä Auto- ja Tiefoorumi. Liitto liittyi ITS Finlandin jäseneksi vuoden 2010 alussa ja Pakkausyhdistyksen jäseneksi vuoden 2011 alussa. 2006 alkaen yhteistyö SKAL:n kanssa
jatkui ilman jäsenyyttä yhteistyösopimuksen pohjalta.
Vuosikokous
Vuosikokous pidettiin Eteläranta 10, Elinkeinoelämän Keskusliiton tiloissa 19.5.2010.
Edustettuna oli 10 jäsenyritystä, yhteensä 51,20 % kaikista jäsenten äänistä. Läsnä oli
10 henkilöä.
Jäsenkirjeet ja muu tiedotus sekä liiton ulkoinen asu
Jäsenkirjeitä lähetettiin 10 kappaletta. Tilivuoden aikana käytettiin sähköpostia lähetysmuotona. 4 jäsentä sai vielä paperimuotoisen kirjeen. Lisäksi käytettiin EK:n tiedotteita ja
internet-sivuja.
Liitto uudisti nettisivut, jotka saatiin käyttöön syksyllä 2009. Sivuja päivitetään tarvittaessa.
10
Liitto teetti mainostoimisto Up-to-Pointilla graafiset ohjeet, jotka valmistuivat loppuvuodesta 2009 ja päivitettiin 2010.
Lausunnot
Liitto antoi 35 lausuntoa tai vastaavaa vuonna 2010. Lausuntojen määrä kasvoi selvästi
edellisestä vuodesta, mikä on osoitus liiton roolin vahventumisesta.
Organisaatio
Järjestön organisaatio oli 2010 entisellään. Palveluksessa on yksi henkilö, toimitusjohtaja, joka hoitaa järjestön juoksevat asiat.
Hallitus 1.1.-31.12.010
Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 5 kertaa.
Puheenjohtajat
Varapuheenjohtaja
Markku Henttinen
Kaija Taipale
Jäsenet
Jussi Auramaa
Harri Keihänen
Thomas Backlund (-5/10)
Pertti Korhonen
Jari Rinnekoski (5/10-)
Jussi Sipilä
Tiina Salonen (-5/10)
Jouni Sopula
Erkki Valtonen
Juha Wallin (5/10-)
Ville Vähälä (5/10-)
Henkilöstö
Toimitusjohtajana on toiminut diplomi-insinööri Kyösti Orre.
Talous
Järjestön talous perustui jäsenten liikevaihtoon perustuviin jäsenmaksuihin. Toiminnallinen tulos oli 5119,59 € voitollinen, mutta todellinen tulos ilman Historia –projektin tuomia
sponsorituloja oli n. 5400,00 € tappiollinen. Tappio katetaan edellisten vuosien ylijäämästä.
Toimitilat
Toimimme Yleiseltä Teollisuusliitolta vuokratuissa tiloissa Eteläranta 10:ssä
7. kerroksessa. Lisäksi on vuokrattu arkisto- ja varastotilaa.
Jäsenistö
Vuoden 2010 lopussa jäsenmäärä oli 35. Vuoden 2010 alussa liittoon liittyivät Posten
Logistik SCM Oy ja Matkahuolto Oy. Vuoden 2010 alussa Kuljetusliike P.Lindström
erosi yritysjärjestelyjen vuoksi liitosta ja 2010 lopussa liitosta erosivat Jyväskylän
Kiitokuljetus ja Nordnet Logistics. Vuoden 2011 alussa liittoon liittyi Ahola Transport Oy ja kolmen uuden, mahdollisen jäsenen kanssa käydään keskusteluja.
Tilintarkastajat 2010
Esa Antikainen Helsingistä ja Pauli Jokiniitty Tampereelta varamiehinään Jorma Koramo
Kuusamosta ja Veli Lindholm Helsingistä.
LIITON STRATEGIA
Hallitus päätti uuden puheenjohtajan johdolla päivittää liiton strategia, koska edellinen
päivitys oli tehty 2003. Strategiaa selvästi terävöitettiin ja yhdeksi tärkeäksi kohdaksi
otettiin jäsenkunnan strateginen laajentaminen niin, että saamme kaikki merkittävät alan
toimijat mukaan liiton toimintaan. Tällöin on mahdollista saada aikaiseksi Älykäs toimitusketjun hallinta koko Suomeen. Katso Jäsenistö ja Jäsenluettelo.
Liiton Missio on seuraava:
Logistiikkayritysten Liitto ry:n jäsenet ovat alan keskeisiä toimijoita, jotka yhteistyössä luovat ja kehittävät parhaita käytäntöjä kokonaisvaltaiseen toimitusketjun
hallintaan.
Liiton Visio on seuraava:
• Jäsenenä kaikki alan keskeiset toimijat
• Liiton mielipiteillä on kysyntää
11
• Liitto muodostaa parhaiden alan yleisten käytäntöjen luomiseksi asiantuntijafoorumin jäsenistölle
• Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys:
- Lainsäädännön, standardien, toimintamallien jne. kehittämisestä
- Julkisen sektorin muista alan toimintaan vaikuttavista asioista
- Väylästön kehittämisestä
- Liikenneverkkojen kehittämistarpeesta (satamat, terminaalit jne.)
- Liikenneturvallisuudesta
• Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys:
- Työturvallisuuden tilanteesta ja kehittämistarpeista
- Tutkimus- ja koulutustarpeiden tilanteesta ja kehittämistarpeista
- Häiriötilanteiden varmistamisesta ja huoltovarmuudesta
- Viranomaispäätösten vaikutuksista kustannustehokkuuteen
• Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys:
- Älyliikenteen hankkeiden kehittämisestä
Visiosta tehtiin Toimintasuunnitelma aikatauluineen vuodelle 2010.
TYÖRYHMÄT JA PROJEKTIT
Logistiikkafoorumi
Liikenneministeri Vehviläinen asetti 16.4.2008 Logistiikkafoorumin tekemään Suomen
Logistiikkastrategiaa ja Elinkeinopoliittista ohjelmaa. Asia sisältyy hallitusohjelmaan. Logistiikkafoorumin toiminta-aika on 15.5.2008 – 15.6.2010. Liittomme sai foorumin jäseneksi 5 edustajaa. Puheenjohtaja toimi LVM:n ylijohtaja Juhani Tervala, mutta kun hänet
valittiin Liikenneviraston pääjohtajaksi vuoden 2010 alussa, vaihtui puheenjohtajaksi
vuoden 2009 lopussa ylijohtaja Minna Kivimäki.
Foorumin alaisuuteen muodostettiin 6 alatyöryhmää, jotka raportoivat tuloksensa Logistiikkafoorumille. Tavoitteen oli löytää 5 -10 strategisesti tärkeää asiaa, joita valtionhallinto
voi yhdessä elinkeinoelämän kanssa lähteä työstämään eteenpäin. Tarkoitus oli lisätä
Suomen logistista kilpailukykyä ja alentaa logistiikan kustannuksia, parantaa koulutusta
ja tutkimusta jne. Kustannustehokkuuden parantaminen tuntuu tosin kovin utopistiselta.
Strategian loppuraportin työstäminen aloitettiin loppuvuodesta 2009 ja alustava raportti
esiteltiin 4.6.2010 sekä ministerille että osallistujille. Raportti sai varsin kovaa kritiikkiä ja
ministeri Vehviläinen lupasi ministeriönsä työstävän asiaan vielä eteenpäin. Keväällä
2011 LVM tulee antamaan lopullisen raportin, mutta tuloksesta ei odoteta mitään ihmeempää, valitettavasti.
Elinkeinopoliittista ohjelmaa on työstetty LVM:n sisäisissä virkamiestyöryhmissä ja elinkeinoelämä on kritisoinut, ettei sitä ole kuultu toistaiseksi asiassa. Myöskään tämä raportti, joka julkistettiin keväällä 2010, ei täytä elinkeinoelämän vaatimuksia.
Tiemaksut
LVM selvitti laajassa työryhmässä vuosien 2007-2008 aikana tiemaksujen mahdollisuutta Kaakkois-Suomessa. Varsinainen tiemaksu jäi tässä vaiheessa pois, koska sellaista
tekniikkaa, jolla maksun kerääminen olisi ollut helppoa, ei vielä ollut satavilla. Lisäksi tiemaksun periminen pelkästään Kaakkois-Suomessa olisi johtanut alueen teollisuuden ja
kuljetuselinkeinon eriarvoiseen asemaan Suomessa. Liittoomme ajoi voimakkaasti tiemaksujen hylkäämistä.
Samassa yhteydessä LVM päätti rakentaa rekkaparkin Vaalimaalle, mutta laman johdosta vähentynyt transitoliikenne ja valitukset rekkaparkin rakentamisesta ovat toistaiseksi
pysäyttäneet rakentamisen. Vuonna 2010 ei asian suhteen tapahtunut muutosta.
Vuosien 2008-2010 aikana selvitettiin pääkaupunkiseudun ruuhkamaksun tarpeellisuutta. Ensimmäisessä loppuraportissa päädyttiin neljään vaihtoehtoon, mutta koska vaihtoehdoista oltiin lausuntojen perusteella kovin eri mieltä, määräsi ministeri Vehviläinen tehtäväksi jatkoselvityksiä ruuhkamaksujen vaikutuksista erityisesti elinkeinoelämälle. Selvitykset ovat valmistuneet tammikuussa 2011. Liitto vastusti voimakkaasti ruuhkamaksuja,
koska hyötyliikenne ei aiheuta ruuhkia, eikä hyötyliikenteellä ole muita vaihtoehtoja hoitaa tehtäväänsä. Myös ministeri Vehviläinen otti asiaan hyvin varauksellisen kannan. Lisäksi ajateltu tekniikka, satelliittipaikannus, ei ole käytössä vielä missään maailmassa.
12
Ministeri Vehviläinen kertoi, että seuraava maan hallitus saa miettiä, miten asiassa lähdetään etenemään.
Kuormalavavaliokunta
Kuormalavojen hallinnointi siirtyi 1.1.2008 alkaen PPK Oy:n hallintaan. Kuormalavavaliokunnan tehtävänä on ylläpitää FI-2002 kuormalavajärjestelmää ja kehittää kaikkea kuormalavoihin liittyvää toimintaa. Vuonna 2010 kuljetusalan edustajana on ollut Pasi Muhonen VRTranspoint Oy:stä. Puheenjohtajana on toiminut Kaarlo Svensson Tuko Logistic
Oy:stä.
Tämän rinnalla on toiminut kuormankantajien KuKa –työryhmä, joka kehittää kuormankantajien tehokkaampaa kiertoa, pyrkii ehkäisemän hävikkiä jne. Työryhmä on laatinut
sopimusmallin kuljetuksia käyttäville osapuolille.
Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry
Logistiikkayritysten Liitto ry ei osallistunut Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n toimintaan vuonna 2010.
ATP-neuvottelukunta
Toimitusjohtaja on osallistunut elintarvikekuljetuksia ja ATP-sopimukseen liittyviä asioita
käsittelevän ATP-neuvottelukunnan työskentelyyn vuonna 2010. Neuvottelukunnassa on
edustajia Elintarvikevirastosta (EVIRA), ja maatalousministeriöstä, kaupasta, teollisuudesta, kuljetusvälineteollisuudesta ja kuljetusalan järjestöistä. Neuvottelukunta julkisti
”ATP –aapisen” vuonna 2007 keväällä, johon on koottu keskitetysti alalla tarvittavaa tietoa. Oppaan painatuksen rahoitukseen osallistuvat MMM ja yritykset. Opasta jaettiin jäsenistölle n. 300 kpl ilmaiseksi. Lisäksi painettiin huomattavasti lyhyempi käyttäjäopas
kuljettajille ja sitä jaettiin lähes 800 kappaletta ilmaiseksi jäsenistölle.
Logistiikan omavalvonta Liiton jäsenketjut ja muut liiton elintarvikekuljetusliikkeet perustivat Eviran asiantuntijan
kanssa työryhmän, LOMA (Logistiikan Omavalvonta), keväällä 2008, jossa tehdään
”Parhaat käytännöt elintarvikekuljetuksissa” –ohjeet sekä omavalvontaohjeitten runko
yritysten käyttöön. Tällä pyritään ”standardisoimaan” omavalvontasuunnitelmat ja siten
helpottamaan niiden hyväksymistä koko Suomessa. Hyväksymisissä on tällä hetkellä liikaa ongelmia kunnallisten elintarviketarkastajien kanssa. Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät
otettiin mukaan projektiin syksyllä 2008, joten saamme koko alan mukaan uuteen toimintatapaan. Keväällä 2009 ohjeet annettiin läänien eläinlääkäreille sekä elintarviketarkastajille kommentoitavaksi. Ohjeita muutettiin kommenttien perusteella. Ohjeitten runko on
käytännössä nyt valmis. Jouduimme odottamaan Elintarvikelain muuttamista lähes vuoden, mutta muutokset tulevat olemaan pääosin meille hyviä ja työtä vähentäviä. Seuraavaksi ohjeet annetaan maaliskuussa 2011 Eviran hyväksyttäviksi ja Evira tiedottaa EUkomissiota ohjeistamme. Eviran hyväksynnän jälkeen ohjeet annetaan jäsenistön käyttöön. Uusittu Elintarvikelaki suhtautuu erittäin positiivisesti tekemäämme Hyvän käytännön ohjeisiin. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila on asettanut lisäksi selvitysmiehen kartoittamaan mahdollisuutta elintarvikevalvonnan siirtämisestä kunnilta valtiolle (Eviralle). Liitto
oli merkittävästi vaikuttamassa asiaan.
Tiekuljetuselinkeinon kehittäminen - Innoroad-projekti sekä Kuljetusala.com
Vuonna 2004 käynnistynyt projekti toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän
yliopiston puitteissa. Tavoitteena on kuljetusalan tutkimuksen, koulutuksen kehittämisen
ja palvelut kattavan osaamiskeskuksen aikaan saaminen. Johtoryhmässä on Heikki Tyvi.
Innoroadin alla on toiminut myös 2007-2009 ”Kuljetusala.com” –projekti, jossa yläasteen ja lukion opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille tuotiin esiin logistiikan koulutusta ja
uramahdollisuuksia. OPM vastasit pääosin rahoituksesta, mutta muut osapuolet ovat
myös osallistuneet rahoitukseen. Yhteistyötahoina ovat olleet alan järjestöt, Volvo, Toyota, LVM, Liikenneturva ja Puolustusvoimat. Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastasi projektin käytännön toteutuksesta. Liittomme oli aktiivisesti mukana projektissa ja osallistui
sekä rahoittamiseen että kiertuepäivillä jäsenyritysten henkilöstön ja kaluston läsnäololla
toimintarasteilla. Projekti päättyi kesällä 2009. Projekti onnistui hyvin, sillä auto- ja kuljetusala oli aikaisempaa enemmän ensiksi valittuna koulutussuuntana ja opiskelupaikkojen
määrää saatiin kasvatettua. Kuljetusala.com käynnistettiin uudelleen syksyllä 2010 yhdessä ALT:n, SKAL:in, AKT:n sekä liittomme välillä. Yrityspuolelta mukaan tuli Volvo.
Projektissa päivitettiin vanhat nettisivut ja niiden päivitykseen ja sisällön tuottamiseen
palkattiin konsultti, jolla on kokemusta erityisesti nuorten koulutuksesta. Projekti kestää
vuoden 2011 loppuun.
13
Kuljetusketjun vastuu-työryhmä
Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti työryhmän selvittämään muutostarpeita kuljetusketjun vastuukysymyksissä liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Hanke on yksi niistä, jotka käynnistyivät Konginkankaan liikenneonnettomuuden seurauksena. Edustajamme ryhmässä olivat Jouni Sopula ja Kaija Taipale. LVM esitti työn tulokseen perustuvan tieliikennelain muutosehdotuksen eduskunnalle joulukuussa 2005 ja se astui voimaan 2006 syksyllä. Vuosien 2008-2010 aikana ryhmä ei kokoontunut.
ARS2009 ja SAHTI
Vuonna 2007 aloitettiin varsinaisen sähköisen toimintamallin, ARS2009, kehittäminen
liiton jäsenten piirissä. Projektin alussa on määritelty uudestaan Tavaralinjaliikenteen
Yleiset Toimitusmääräykset. Liiton hallitus sai ne tiedoksi keväällä 2008. Toimitusmääräykset on käännetty englanniksi ja ruotsiksi ja ne löytyvät myös liiton nettisivuilta.
Keväällä 2008 pyydettiin tarjoukset ketjujen yhteisen sähköisen tilausportaalin. Kuljetustilaus.fi, rakentamisesta ja portaali tilattiin HiQ Softplan Oy:ltä. Ohjelman testaus aloitettiin 20.1.2009 ja tuotantokäyttöön se saatiin 6.5.2009. Ministeri Vehviläinen teki ensimmäisen tilauksen järjestelmällä Logistiikka –messuilla. Portaalin rakentamisen ja tulevan
ylläpidon maksavat kolme ketjua, mutta liitto omistaa portaalin. Liitto on varannut domainit ”Kuljetustilaus.fi/com/net” sekä ”Kuljetustilaukset.fi/com/net”. Ohjelma mahdollistaa
sähköisen tilausprosessin ja siten sähköisen rahtikirjan käytön. Myös tulostettavat kollilaput ja rahtikirja saadaan järjestelmästä. Tarkoitus on saada muitakin liiton jäseniä portaalin käyttäjiksi ja näille on tarjottu mahdollisuutta hallituksessa sovittavaa korvausta
vastaan liittyä järjestelmään. Portaaliin tilattiin päivitys ja pieni laajennus loppusyksystä
2010, mutta tarkoitus on pitää se yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä lähinnä PKsektorin käyttöön.
Vakuutusriskit ja TKSL
Koska sähköinen toimitusketju eroaa mm. kuittauskäytännöissä paperisesta prosessista,
perustettiin työryhmä, VARSI, miettimään alan yhteisiä käytäntöjä. Vakuutusyhtiöitten
edustajien kanssa käytiin muutama yhteinen keskustelu yksityiskohdista. Työryhmä täydensi Tavaralinjaliikenteen Yhteisiä Toimitusmääräyksiä näillä tarkennuksilla ja ne otettiin periaatteessa käyttöön vuoden 2010 alussa. Liitto käännätti Tiekuljetussopimuslain
englanniksi ja Oikeusministeriö tarkisti käännöksen. Käännös on jaettu jäsenkunnalle.
SFS
Rahtikirjastandardin päivittämistä varten perustettiin SFS:n toimesta työryhmä 2009 kesällä ja työryhmä on saanut esityksen muutoksista valmiiksi helmikuussa 2010. Päivitetty
rahtikirjastandardi lähetettiin lausuntokierrokselle 2010 keväällä ja hyväksyttiin uudistettuna loppuvuodesta 2010. Siirtymäaika uuden standardin käyttöön on vuosi 2011.
Logistiikkatoimialan kartoitus ja TULO
Uudenmaa TE -keskus teki alkuvuodesta 2007 alueensa yrityksistä logistiikan työvoimatarvekyselyn ja samalla kartoitettiin logistiikan mahdollisia muutoksia 3-5 vuoden sisällä.
Keski-Uudenmaan ammattiopisto (Keuda) jatkoi TE-keskuksen kartoitusta omalla selvityksellään logistiikka-alan koulutustarpeesta ja koulutuksen sisällön ja työn kohtaamisesta. Selvitys valmistui vuoden 2008 lopulla. Liiton edustaja osallistui ohjausryhmätyöskentelyyn.
Keudan projekti jälkeen on aloitettu TKK/Dipolin järjestämä TULO –projekti (Tulevaisuuden logistiikka). Tässä projektissa pyritään ohjaamaan ja kouluttamaan Uudenmaan Pk tason kuljetusyrityksiä parempaan liiketoiminnan ymmärtämiseen ja laaja-alaiseen alan
ymmärtämiseen. Projekti on saanut varsin mittavasti ESR –rahaa EU:lta. TULO:n kesto
on 2,5 vuotta ja toimitusjohtaja on ollut mukana ohjausryhmässä. TULO järjesti yhteensä
8 työpajapäivää. Projektin loppuu keväällä 2011.
PaKu –projektit
Vuonna 2008 käynnistettiin PaKu –projekti, ”Parasta Kuljetusalan Työntekijälle”, johon
osallistuvat Schenker Cargo, Suomen Kaukokiito sekä Transpoint. Tarkoitus oli hakea
mm. parannuksia työntekijöiden työssä viihtyvyyteen sekä muutenkin parantaa tiedotus
jne. asioita. Projekti onnistui hyvin ja erilaisia kehitysprojekteja käynnistettiin kaikissa kolmessa yrityksessä muutamalla toimipaikalla. Ns. hyviä käytäntöjä on tarkoitus monistaa
saavutettujen tulosten perusteella kyseisissä ketjussa myös muissakin toimipisteissä.
Konsulttiyritys Muutostaito, joka oli vastuussa projektin toteutuksesta, järjesti yhteisiä ta-
14
paamisia projektissa mukana oleville. Projekti loppui loppukeväällä 2010. Työsuojelurahasto rahoitti projektia.
Historia
Liitto on tilannut toimittaja Olli Blombergilta tavaralinjaliikenteen historian. Kirjasta tulee
416 -sivuinen ja se valmistuu vuoden 2011 keväällä. Rahoitus hoidetaan pääosin sponsoreiden avulla.
Liitto järjestää yhdessä Mobilia –museon kanssa vuonna 2011 tavaralinjoja koskevan
näyttelyn nimeltään Yölinjalla. Samana vuonna liitto juhlii myös 60-vuotis juhlaansa.
MERKKIVUODET
Omat ansiomerkit
Tavaralinjat -mitali
Vuoden aikana myönnettiin 2 kpl Tavaralinjat - mitalia
Logistiikkayritysten Liiton ansiomerkit
Vuoden aikana myönnettiin 45 kpl liiton ansiomerkkejä.
Suomen Kiitoautot Oy
Kuljetusliike Taipale Oy
Helsingissä 20.2.2011
LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO ry
Hallitus
Markku Henttinen
Kaija Taipale
Jussi Auramaa
Pertti Korhonen
Jussi Sipilä
Harri Keihänen
Jari Rinnekoski
Jouni Sopula
Erkki Valtonen
Juha Wallin
Ville Vähälä
Kyösti Orre
toimitusjohtaja
Jäsenyritykset
40 kpl
5 kpl
15
Kuva 9. Logistiikkayritysten Liitto ry:n hallitus vasemmalta oikealle: Jouni Sopula, Erkki Valtonen,
Jussi Auramaa, Jussi Sipilä, vpj. Kaija Taipale, Pertti Korhonen ja Harri Keihänen. Kuvasta puuttuu
pj. Markku Henttinen, Jari Rinnekoski, Juha Wallin ja Ville Vähälä.