KARKKILAN SEURAKUNTA

Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
KARKKILAN SEURAKUNTA
TASEKIRJA
TOIMINTAKERTOMUS
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
TILINPÄÄTÖS
2012
Sivu 1
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 2
SISÄLLYS
1
YLEISTÄ ....................................................................................................................... 4
1.1
Kirkkoherran katsaus vuoteen 2012 ..................................................................... 4
1.2
Taloudellinen tilanne ............................................................................................ 5
1.3
Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä ...................................................... 7
1.4
Jäsenmäärä ......................................................................................................... 7
1.5
Kirkolliset vaalit .................................................................................................... 7
1.6
Kirkkovaltuusto .................................................................................................... 7
1.6.1
1.7
Kirkkoneuvosto .................................................................................................... 8
1.7.1
1.8
2
3
4
Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset ...................................................... 7
Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset...................................................... 8
Tarkastajat ja edustajat ........................................................................................ 8
SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA............................................................................... 9
2.1
Yleinen seurakuntatyö ......................................................................................... 9
2.2
Tiedotus ja viestintä ........................................................................................... 10
2.3
Musiikkityö ......................................................................................................... 11
2.4
Diakonia- ja lähetystyö ....................................................................................... 12
2.5
Varhaiskasvatus ................................................................................................ 13
2.6
Aikuistyö ............................................................................................................ 14
2.7
Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö............................................................................. 15
2.8
Rippikoulutyö ..................................................................................................... 16
2.9
Yleishallinto ....................................................................................................... 17
2.10
Hautatoimi .................................................................................................... 19
2.11
Kiinteistötoimi................................................................................................ 20
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS ...................................................................................... 21
3.1
Henkilöstön määrä ............................................................................................. 21
3.2
Henkilötyövuosien määrä ................................................................................... 21
3.3
Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin ............ 21
3.4
Henkilöstökoulutus............................................................................................. 22
3.5
Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus ................................................................. 22
3.6
Työkyky ja terveys ............................................................................................. 22
3.7
Palkka- ja henkilöstökustannukset ..................................................................... 23
3.8
Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste ........................................................ 24
TALOUSINFORMAATIO ............................................................................................. 26
4.1
Talousinformaation rakenne............................................................................... 26
4.1.1
Käyttötalousosa..................................................................................... 26
4.1.2
Tuloslaskelmaosa ................................................................................. 26
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 3
4.1.3
Investointiosa ........................................................................................ 26
4.1.4
Rahoitusosa .......................................................................................... 26
4.1.5
Tase ...................................................................................................... 26
4.2
Käyttötalousosa, talousarviovertailu ................................................................... 27
4.3
Tuloslaskelmaosa, talousarviovertailu ................................................................ 33
4.4
Investointien talousarviovertailu ......................................................................... 35
4.5
Tuloslaskelma, edellisen vuoden vertailu ........................................................... 38
4.6
Rahoituslaskelma .............................................................................................. 40
4.7
Tase .................................................................................................................. 42
4.8
Tilinpäätöksen liitetiedot..................................................................................... 44
KUVIOT ............................................................................................................................... 54
TAULUKOT.......................................................................................................................... 54
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
1
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 4
YLEISTÄ
1.1 Kirkkoherran katsaus vuoteen 2012
Toimintakertomus on katsaus menneeseen vuoteen. Katsomalla taaksepäin pystyy arvioimaan toteutuivatko toissa syksynä tehdyt suunnitelmat. Toimintakertomusta kannattaa katsella koko työyhteisön
itsearviointina. Olemmeko onnistuneet työyhteisönä tekemään sen minkä olemme seurakuntalaisille luvanneet? Oikein toteutettu arviointi on väline yhteisön työn kehittämiselle. Voimmeko tehdä asioita uudella tavalla? Miksi kaikki tavoitteet eivät toteutuneet? Olisiko voimavaroja tulevaisuudessa kohdennettava niin, että vapaaehtoiset seurakuntalaiset olisivat toiminnassa tiiviimmin mukana? Ne ovat kysymyksiä, jotka viime vuoden toimintaa tarkastellessa nousevat mieleen.
Taloudellisesti haastavana aikana toiminnan arviointi on erityisen tärkeää, samoin perinteisen toimintamallin kyseenalaistavat kysymykset. Etenkin, kun lähitulevaisuudessa seurakunta joutuu keskittymään
entistä enemmän perustehtäväänsä. Ydintoimintaan keskittyminen kirkastaa työnäkyä. Luottamushenkilöorganisaatiossa seurakuntalaisten edustajilla on mahdollisuus tuoda näkemyksensä yhteiseen työnäkyyn. Mitkä ovat tehtäviä, jotka seurakunnan täytyy ehdottomasti tehdä, mistä tehtävistä taas voimme
säästösyistä luopua? Tosiasia on, että joistakin asioissa täytyy luopua, jotta voimme panostaa olennaiseen.
Seurakunnan perustehtävä nousee kaste- ja lähetyskäskystä. Kirkkolaki puolestaan määrittelee seurakunnan tehtävät ytimekkäästi: ”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten
pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä
kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.” Jeesuksen käskyä ja kirkkolain velvoitteita tarkastelemalla kirkastuu seurakunnan ydintoiminta. Siitä ei saa tinkiä.
Työntekijälle on tärkeää saada palautetta työstään. Miten teen työni? Miten voin kehittää työtäni? Näitä
kysymyksiä jokaisen työntekijän tulisi pohtia itsekseen ja tiimissä esimiehen kanssa. Palautteen vastaanottaminen ja antaminen ovat taitolajeja. Ei ole helppoa ottaa vastaan etenkään kielteistä palautetta,
kun heittäytyy työhönsä koko persoonallaan. Ei ole myöskään helppoa antaa palautetta. Liian usein hyvin tehty työ on itsestäänselvyys, joka jää mainitsematta ja vaille kiitosta.
Vuonna 2012 Karkkilan seurakunnassa töitä tehtiin kiitoksen arvoisesti. Talouden sopeutusten vaikutus
työyhteisöön oli merkittävä. Vakinaisen henkilöstön määrää on muutamassa vuodessa sopeutettu 21:stä
17 työntekijään. Viime vuonna töitä tehtiin yli kahta henkilötyövuotta pienemmällä joukolla kuin edellisenä vuonna. Silti työyhteisö pyrki pitämään toiminnan laajana ja laadukkaana joustamalla ja töitä uudelleen järjestämällä.
Valitettavasti lisääntynyt työkuorma näkyi jaksamisongelmina. Eniten supistukset vaikuttivat papiston ja
diakonin työkuormaan. Näiden ammattiryhmien jaksamista pyrittiin tukemaan säännöllisillä tapaamisilla,
joissa työterveyshuolto oli mukana. Asia otettiin huomioon vuoden 2013 toimintasuunnitelmaa tehtäessä.
Osaavat ja sitoutuneet työntekijät ovat voimavara, johon kannattaa panostaa. Tampereen yliopisto suoritti seurakunnassamme työyhteisöä koskevan työhyvinvointikyselyn. Sen pohjalta tehtiin koko henkilöstöä koskeva hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelmaa on pyritty hyödyntämään ja sen toteuttamiseen tullaan jatkossakin panostamaan.
Hannu Bogdanoff, vt. kirkkoherra
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
1.2
Sivu 5
17.4.2013
2.5.2013
Taloudellinen tilanne
Kuvio 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosi 2012 (2011)
Kirkollisverokertymä vuonna 2012 oli 1.362.166 eur (+6,6%). Osuus yhteisöveron tuotosta oli 132.947
eur (-28%) ja kokonaisverokertymä 1.495.112 eur (+2,3%). Suluissa on esitetty vertailu vuoteen 2011.
Kirkollisverokertymä jäi budjetoidusta 21.185 € ja yhteisövero-osuus 17.053 €. Kirkollisverotuoton huonoon kehitykseen vaikutti talouden taantuma, kirkonjäsenkehitys ja paikkakunnan muuttotappio. Vuoden
2011 verotuksen valmistuminen marraskuussa aiheutti merkittävän korjauksen kertyneisiin kirkollisverotuloihin. Yhteisöverotuoton kertymään vaikutti vuoden 2012 alusta alennettu yhteisöverojako-osuuden
helpotus veronsaajille, yleinen yhteisöverokannan aleneminen aiemmasta 26%:sta 25%:iin sekä paikallisten yritysten taloudellinen tilanne.
Verotulot
vuosittain
Toteutunut
2007
2008
2009
2010
2011
2012
1.364.760
1.438.977
1.434.381
1.370.453
1.461.731
1.495.112
Talousarvio
TA
1.340.480
TA
1.439.848
TA
1.481.204
TA
1.350.000
TA
1.427.000
TA
1.533.351
Toteutuminen %
100,2
99,9
97
101,5
102,4
97,5
Taulukko 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosittain
Vuoden 2012 aikana Karkkilan työttömyys väheni. Vuoden lopussa työttömyysaste oli 8,7%, kun se edellisen vuoden 2011 lopussa oli 8,4%.
Karkkilalaisista kuului kirkkoon 2000-luvun alussa yli 79 %. Vuoden 2012 lopussa kirkkoon kuului enää
72,6 % kaupunkilaisista. Jäsenmäärän muutos vaikuttaa oleellisesti kirkollisverokertymään.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
Sivu 6
17.4.2013
2.5.2013
VUOSI
Yhteisöveron osuus verotuloista €
Verotulot/jäsen €
Vuosikate €
Vuosikate/jäsen €
Vuosikate %/(toimintatulot + verotulot)
Poistot €
Poistot/jäsen €
Poistot %:ia verotuloista
Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä
Kassavarat
Yli-/alijäämä
Seurakunnan väkiluku
Muutos edelliseen vuoteen
Seurakuntaan kuuluminen %:ia
2009
125.657
207
112.590
16,29
7,4
119.675
17,31
8,34
380.790
62.607
7.800
2010
152.107
200
-5.498
-0,80
-0,37
130.511
19,01
9,52
243.352
90.150
-127.768
2011
183.969
217
63.145
9,37
4,1%
130.297
19,34
8,91
272.423
123.637
-58.911
2012
132.947
226
166.145
25,08
10,4%
133.545
20,16
8,93
445.125
290.572
40.842
6.913
-43
75,9
6.866
-47
74,6%
6738
-128
73,3%
6624
-114
72,6%
Taulukko 2: Karkkilan seurakunnan talouden tunnuslukuja ja seurakunnan väkiluku.
Seurakunnan taseessa vaihtuvat vastaavat olivat vuoden 2012 päättyessä 445.125 euroa (272.423 euroa). Ne on sijoitettu rahalaitoksiin. Seurakunta on velaton. Rahavarat lisääntyivät vuoden 2012 aikana
noin 167.000 euroa, tämä johtui kirkollisveron määrän kasvusta, merkittävistä ja vaikuttavista sopeuttamistoimista seurakunnan toiminnassa sekä siitä, että investoinnit olivat hyvin vähäiset.
Seurakuntataloudessa pyrkimyksenä on, että vuosikatteesta vähennettyjen poistojen jälkeen pitäisi tilikauden tuloksen olla positiivinen. Vuonna 2012 verotulot jäivät 38.239 euroa budjetoidusta. Toimintatulot
olivat ennakoitua suuremmat ja toimintamenot puolestaan ennakoitua pienemmät. Siksi toimintakate oli
59.076 euroa alkuperäistä budjettia parempi. Vuonna 2012 vuosikate oli 166.145 euroa positiivinen.
Poistojen ja poistoeron nettovaikutus oli 125.304 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 40.842 euroa (- 58.911
euroa). Talousarvio oli laadittu 10.418 euroa ylijäämäiseksi.
TOIMINTATULOT
Pääluokat
TOIMINTAMENOT
Toteuma Tal.arvio Toteuma
Tal.arvio
TOIMINTAKATE
Lisätal.
arvio
Toteuma
ERO
Tal.arvio
Lisätal.
arvio
alkuper.
tal.arvio
Yleishallinto
Seurakunnallinen
toiminta
6 398
4 300
230 652
257 940
0
-224 255
-253 640
0
29 385
49 872
39 289
578 014
597 377
0
-528 142
-558 088
0
29 945
Hautatoimi
27 833
23 690
157 919
175 879
-130 086
-152 189
Kiinteistötoimi
13 549
12 536
354 270
330 899
25 000
-340 721
-318 363
25 000
-22 358
Yhteensä
97 651
79 815 1 320 856 1 362 095
25 000
-1 223 204 -1 282 280
25 000
59 076
22 103
Taulukko 3: Talousarvio vertailu pääluokittain eli toiminnoittain
Talousarvion sitovuustasona kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Ulkoinen toimintakate päätyi
59.076 eur paremmaksi kuin talousarvioon oli budjetoitu. Lisäksi kirkkovaltuusto hyväksyi 25.000 eur lisätalousarvion, joka liittyi kiinteistöissä pitkin vuotta ilmenneihin lukuisiin korjaustarpeisiin sekä energiakustannuksiin.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
1.3
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 7
Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä
Kertomusvuonna tilinpäätös oli 40.842 euroa ylijäämäinen. Talousarvio oli suunniteltu 10.418 eur ylijäämäiseksi. Tilikauden ylijäämä 40.841,69 eur kirjataan edellisten tilikausien ylijäämätilille.
1.4
Jäsenmäärä
Seurakunnan väkiluku (= läsnä oleva väestö) oli kertomusvuoden lopussa 6.624 henkilöä. Kaupungin
asukasmäärä oli vuoden lopussa 9.125 henkilöä. Seurakuntaan kuului 72,6 % kaupunkilaisista. Poissaolevaan väestöön kuului 139 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia kuului seurakuntaa 7 ja ruotsinkielisiä 52.
Seurakuntaan muutti kertomusvuoden aikana 283 (322) henkilöä ja poismuuttaneita oli 349 (398). Seurakuntaan liittyi 26 (14) henkilöä ja seurakunnasta erosi 62 (82) henkilöä.
Vuonna 2012 liitettiin lapsikasteessa seurakunnan jäsenyyteen 68 lasta. Aikuisia tai nuoria kastettiin
seurakunnan jäsenyyteen 7. Seurakunnan jäsenistä kuoli vuoden aikana 71. Avioliiton solmi yhteensä 33
paria. Näistä 19 paria sai kirkollisen vihkimisen. Avioliiton kirkollinen siunaaminen toimitettiin yhdelle parille ja avioliittovalat uusi kaksi paria. Avioeroja oli 17.
Seurakunnasta erosi vähemmän ihmisiä kuin edellisenä vuonna. Seurakuntaan myös liittyi enemmän
jäseniä kuin edellisenä vuonna. Seurakunnan jäsenmäärä kuitenkin jatkoi pienenemistään entiseen tahtiin, sillä kunnan väkiluku laski edelleen. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat seurakunnan jäsenmäärään ja seurakunnan talouteen.
1.5
Kirkolliset vaalit
Kertomusvuonna ei ollut kirkollisia vaaleja.
1.6
Kirkkovaltuusto
Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenten lukumäärä on kirkkolain mukaisesti 19. Toimintakaudella 2012 kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen. Kirkkovaltuuston muut jäsenet olivat: Eija Boije, Sirkku Hopeavirta-Hanhinen Jorma Kivilä, Tuure
Keskinen, Raine Klemola, Henna Mitrunen, Tuija Myntti, Olli Otava, Toini Pakarinen, Titta Rantala, Vesa
Ryyppö, Pirkko Saarni, Risto Sintonen, Irja Suikka, Mia Sundström, Vesa Syrjänen, Minna Söderström,
Leena Örna. Valtuuston varajäseniä olivat Inge-Maij Bergman, Päivi Koskinen, Liisa Leinamo, Johanna
Mikkola, Heidi Otava, Tapani Peltonen, Jouni Saari, Kai Salminen, Martti Sarva, Pirjo Sintonen, Martti
Ståhl ja Lauri Väyrynen.
Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana varsinaisiin kokouksiin neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 31
asiaa. Lisäksi valtuusto oli koolla kolme kerta: Kirkkovaltuuston iltakoulussa 11.4.2012, jossa kaupunginjohtaja Juha Majalahti kertoi kuntarakennetilanteesta ja tuomiorovasti Antti Kujanpää esitteli Espoon
hiippakunnan tuomiokapitulin ajatuksia seurakuntarakenteesta Espoon hiippakunnan alueella. HAVAiltapäivänä 2.5.2012 puolestaan Kirkon koulutuskeskuksen työyhteisökouluttaja Lasse Östring ja Kirkon
työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Oili Marttila esittelivät harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottamista seurakunnissa. Lisäksi pidettiin 23.5.2012 valtuustoseminaari, jossa seurakunnan työntekijät
kertoivat työalakuulumisia valtuutetuille.
1.6.1
Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset
13.2.2012
Valitsi kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Leena Brofeldtin ja varapuheenjohtajaksi Risto Sintosen.
Päätti kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioista.
Päätti irtisanoa Karkkilan seurakunnan IT-yhteistyösopimuksen Kehä-IT:n ja Järvenpään seurakunnan
kanssa.
3.5.2012
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 8
Käsitteli vuoden 2011 tilinpäätöksen asiakirjat, tasekirjan, toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen
ja tilinpäätöksen.
Hyväksyi vuoden 2011 tilinpäätöksen, merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille
30.8.2012
Päätti kirkollisveroprosentiksi vuodelle 2013 1,50%.
Suoritti kappalaisen vaaliin ja valitsi kappalaiseksi Hannu Bogdanoffin..
Hyväksyi kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen noudatettavaksi Karkkilan seurakunnassa.
29.11.2012
Hyväksyi lisätalousarviopyynnön kiinteistötoimen välttämättömiin korjaustöihin, joita ei oltu budjetoitu sekä energiakustannuksiin liittyen.
Hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2013 sekä ennakkosuunnitelmia vuosille 2014-2015.
1.7
Kirkkoneuvosto
Kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakunnan toimintaa ja edistää sen hengellistä elämään. Käytännössä kirkkoneuvosto hoitaa tehtäväänsä johtamalla seurakunnan hallintoa ja taloutta sekä ylläpitämällä seurakunnan omaisuutta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustolle menevät asiat ja huolehtii
kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Tehtäviään kirkkoneuvosto hoitaa yhteistyössä seurakuntalaisten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa.
Kirkkolain mukaan kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valtuustokauden parittomien vuosien ensimmäisessä kokouksessa kaksivuotiskaudeksi.
Karkkilan seurakunnan kirkkoneuvostossa on seitsemän jäsentä. Puheenjohtajana toimii kirkkoherra ja
sihteerinä talouspäällikkö. Vuonna 2012 kirkkoneuvoston jäseninä olivat: varapuheenjohtaja Jorma Kivilä
(Vesa Syrjänen), Tuure Keskinen (Eija Boije), Kari Laine (Vesa Ryyppö), Titta Rantala (Leena Örn), Mia
Sundström (Irja Suikka) ja Minna Söderström (Tuija Myntti). Henkilökohtaiset varajäsenet ovat suluissa
varsinaisten jäsenten nimien jälkeen.
1.7.1
Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset
Kirkkoneuvosto kokoontui vuoden 2012 aikana 14 kertaa. Vuoden kokouksissa se käsitteli 167 pykälää.
Tärkeimpiä päätöksiä olivat vuoden 2011 toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen
sekä vuoden 2013 toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu kirkkovaltuuston päätettäväksi, kappalaisen ja kanttorin vaalin valmistelu kirkkovaltuustolle sekä seurakunnan IT-yhteistyöalueen vaihtaminen
Kehä-IT:stä Espoon seurakuntayhtymän tietohallintoyksikköön.
1.8
Tarkastajat ja edustajat
Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi 2011 - 2014 tilintarkastusyhtiö Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö. Päävastuullisena tarkastajana Raimo Vainio-Kaila (JHTT, HTM).
Eteva kuntayhtymän kehitysvammatyön johtokunnan läsnäolojäsenenä on toiminut kausilla 2010-2012
Heidi Otava.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 9
SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA
2.1 Yleinen seurakuntatyö
Toiminta-ajatus ja tehtävä
Toiminta-ajatuksena on luoda aikaa ja paikka seurakuntalaisten ja Jumalan kohtaamiselle. Seurakunta
mahdollistaa hartauden harjoituksen, ehtoollisen nauttimisen, ripin ja yhteisen rukouksen. Käytännössä
tämä tapahtuu järjestämällä jumalanpalveluksia kirkkovuoden mukaisesti sunnuntaisin ja muina kirkollisina pyhinä, toimittamalla kirkollisia toimituksia, julistamalla sanaa ja jakamalla sakramentteja, antamalla
mahdollisuus yhteydelle ja uskolle sekä luomalla tilaa pyhän kohtaamiselle, rukoukselle, ylistykselle ja
hiljaisuudelle. (Perustoimintakuvaus)
Keskeiset painopistealueet
Toiminnalliset
tavoitteet
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Painopisteenä oli toimia perustoimintokuvauksen mukaisesti.
- Motivoida ja rohkaista messuavustajakoulutuksen käyneitä seurakuntalaisia toimimaan messuissa avustajatehtävissä.
- Toteuttaa vuoden aikana neljä perhemessua, joiden on keskimäärin 75
mesuvierasta
- Järjestää kouluun lähtevien siunaus
elokuussa ja saada 18% ikäluokasta
tilaisuuteen
- Hankkia koteihin rukouskirja tai vastaava.
- Järjestää Kappelilla jouluna aattohartaus
Tavoitteiden toteutus
- Seurakunta järjesti kaikkiaan 138 jumalanpalvelusta ja varttikirkkoa kirkossa ja seurakuntatalolla.
- Kirkollista toimituksia kirkossa, kappelilla ja
kodeissa oli 187.
- Erityinen paino oli juhlakauden jumalanpalveluksilla ja hartauksilla jouluna ja pääsiäisenä.
- Säännöllinen laitoshartaus pidettiin kuudessa yksikössä.
- Kaikille avoin viikoittainen hartaushetki
toimitettiin syys- ja kevätkaudella keskiviikkokerhossa srk-talolla ja perjantaikahvilassa
kerhohuoneella.
- Järjestämällä riittävästi monipuolista jumalanpalveluselämää seurakunta tarjosi karkkilalaisille mahdollisuuden pyhän kohtaamiseen, hartauselämän harjoittamiseen ja seurakuntayhteyteen.
- Messuavustajajärjestelmä saatiin toimimaan. Messuavustaja oli vuoden aikana
kaikkiaan 38:ssa jumalanpalveluksessa.
- Messuavustajien, papiston ja kanttorin kokous pidettiin kolme kertaa. Tapaamisissa
sovittiin jumalanpalvelusten avustusvuorot ja
keskusteltiin avustamiseen liittyvistä käytännön asioista.
- Valtuutetut avustivat säännöllisesti messussa toimimalla tekstinlukijoina.
- Perhemessuja oli viisi ja niissä oli kävijöitä
yhteensä 492, keskimäärin 99 kävijää.
- Kouluun lähtevien siunaus järjestettiin elokuussa, siunattavaksi saapui 15 lasta
Tavoite jätettiin taloudellisten syiden takia
toteuttamatta.
- Kappelin aattohartaus päätettiin jättää
henkilöstövähennysten vuoksi toteuttamatta.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.2
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 10
Tiedotus ja viestintä
Toiminta-ajatus ja tehtävä
Viestinnän toiminta-ajatuksena ja tehtävänä on tukea kristillisen uskon leviämistä ja kasvua sekä huolehtia siitä, että seurakunnanjäsenillä on riittävästi tietoa seurakunnan toiminnasta, hallinnosta, taloudesta ja
suunnitelmista. (Perustoimintakuvaus)
Keskeiset
painopiste
alueet
Toiminnalliset tavoitteet
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Painopisteenä oli toimia perustoimintakuvauksen mukaisesti
- Seurakunnan paikallisen näkyvyyden lisääminen
- Yhteistyötä paikallislehtien kanssa
parannetaan.
Tavoitteiden toteutus
- Harkitaan tarkkaan kohderyhmä huomioon
ottaen mihin ilmoitukset ja mainokset keskitetään.
- Seurakuntaa koskevia uutisia oli paikallislehdissä säännöllisesti.
- Paikallislehtien kanssa oltiin säännöllisessä yhteistyössä kutsumalla heitä mukaan
tilaisuuksiin.
- Tarjotaan paikallislehdille juttuaihei- - Paikallislehdille tarjottiin säännöllisesti juta seurakunnan toiminnasta
tunaiheita ennakkotietoina tilaisuuksista ja
tapahtumista.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.3
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 11
Musiikkityö
Toiminta-ajatus ja tehtävä
Musiikkityö on osa seurakunnan evankeliumin julistusta. Musiikkityö vastaa seurakunnan jumalanpalveluselämän musiikin toteuttamisesta. Lisäksi musiikkityön tehtävänä on tarjota seurakuntalaisille mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen järjestämällä kuoro- ja bänditoimintaa. Musiikkityö vastaa myös hengellisen musiikin konserttien järjestämisestä seurakunnassa. Lisäksi musiikkityö osallistuu rippikouluopetukseen sekä lasten ja nuorten uskontokasvatukseen musiikkitoiminnan kautta. Työala vastaa seurakunnan soitinten huoltotarpeista sekä soitinlaitteistojen ajanmukaisuudesta ja kehittämisestä.
Keskeiset
painopistealueet
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Kirkkokuoro ja lasten musiikkitoiminta
- Juhla-aikojen musiikki
- Nuorten bändi- ja kuoro projektit
Toiminnalliset tavoitteet
- Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja osallistujajoukko
- Kirkkokuoron matka Kirkon musiikkijuhlille Jyväskylään ja valmistautuminen juhlaesiintymiseen.
- Lasten kuorokerhon osallistuminen
perhemessujen ja kauneimpien joululaulujen toimittamiseen.
- Kanttorin ryhmävierailujen lisääminen.
- Saada paikkakunnan muusikoita
mukaan juhlapyhien jumalanpalvelusten toimittamiseen.
Tavoitteiden toteutus
- Kehittää kuorojen osuutta jumalanpalveluselämän musiikin toteuttamisessa etenkin
juhlapyhinä.
- Toteuttaa musiikkituokioita seurakunnan
kerhoissa
- Panostaa juhla-aikojen jumalanpalvelusten
musiikkiin kutsumalla mukaan musiikin vapaaehtoisia.
- Koota ja harjoituttaa nuorten bändiä rippikoululaisille ja 50 vuotta sitten konfirmoiduille tarkoitettua kutsumessua varten.
- Aikuisten kuoroja oli kaksi ja lasten kuoroja
yksi. Jäseniä niissä oli yhteensä 48. Kuoroesiintymisiä oli 22. Lisäksi projektiluontoisia
yhtyeitä oli kaksi. Ne esiintyivät yhteensä
neljä kertaa.
- Juhlamatka toteutui. Mukana oli 21 kuorolaista. Kirkkokuoro harjoitteli keväällä säännöllisesti musiikkijuhlia varten kanttori Hanna Lehtosen ja Elina Pikkuhookanan johdolla. Kirkkokuoro järjesti kahvikonsertin ja
myyjäiset matkan rahoitusta varten.
- Lasten kuorokerho osallistui kolmen perhemessun ja toisen kauneimmat joululaulut
tilaisuuden toteuttamiseen.
- Kanttori päiväkodeissa ja laitoksissa 5 kertaa.
- Paikkakunnan ammatti- ja harrastajamuusikoita osallistui messutiimiin pyhäinpäivänä, jouluna ja pääsiäisenä sekä useassa
iltamessussa.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.4
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 12
Diakonia- ja lähetystyö
Toiminta-ajatus ja tehtävä
Diakoniatyön toiminta-ajatuksena on viedä apua sinne, minne muu apu ei yllä. Näin diakoniatyö toteuttaa
kristillistä lähimmäisenrakkautta. Samaa toiminta-ajatusta noudattaa myös lähetystyö. Toiminta-ajatusta
toteutetaan sekä kokoavan toiminnan, että henkilökohtaisten kontaktien kautta.
Keskeiset
painopiste-alueet
Toiminnalliset tavoitteet
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa yhteistyön kehittäminen eri
toimijoiden kanssa Karkkilassa ja
sen lähialueilla.
- Lisääntyneen työkuorman takia
työntekijöiden jaksamisen tukeminen
koulutuksen työnohjauksen ja työn
rajaamisen avulla.
- Lähetyskoulutus lapsille.
- Korostaa lähetystyön merkitystä
osana seurakunnan viikoittaista toimintaa.
- Varojen hankkiminen diakonia- ja
lähetystyöhön (50/50) osallistumalla
myyjäisiin ja ylläpitämällä perjantaikahvilaa pääosin vapaaehtoisvoimin kerhohuoneessa.
- Diakoniapäivystyksen järjestäminen kerran viikossa.
- Tekemällä n. 125 diakonista kotikäyntiä ja n. 30 laitoskäyntiä.
- Diakoniatyö järjestää yhteensä ainakin kolme retkeä ja leirejä
- Hoidollisten ryhmien kokoontumisia
diakoniatyö järjestää n. 15.
- Järjestää 6-luokkalaisille opintoretki
lähetysmuseoon.
Tavoitteiden toteutus
- Tiivistämällä yhteistyötä aikaisempien yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistumalla
kaupungin vapaaehtoistyönkoordinaattorin
järjestämän ryhmä toimintaan yhteistyö entisestään tiivistyi.
- Ihmisten taloudellisia ongelmia pyrittiin ratkaisemaan entistä enemmän yhdessä kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Kirkkohallituksen ja hiippakunnan rahoittamaa taloudellista apua saatiin diakoniatyön asiakkaille
järjestettyä kaikkiaan 11 646€, (kaikiaan
15571€)
- Osallistumalla rovastikunnallisiin monikulttuurisuustyön yhteishankkeisiin.
- Työnohjausta jatkamalla ja töitä uudelleen
organisoimalla.
- Järjestämällä lapsille lähetyskoulutusta
- Lähetystyön pitäminen esillä seurakunnan
tilaisuuksissa.
- Perjantaikahvila toimi kerhohuoneessa
ympäri vuoden. Kahvila oli auki kaikkiaan
38:na perjantaina. Myyjäisiin vapaaehtoiset
osallistuivat keväällä ja syksyllä. Rahaa vapaaehtoiset keräsivät diakonia- ja lähetystyölle n. 7 300€.
- Diakoniapäivystys pidettiin tiistaisin. Asiakaskontakteja diakonia työllä oli kaikkiaan
349 ja kontaktien aiheita 517.
- Diakoniatyö tavoitti koti- ja laitoskäynneillä
kaikkiaan 258 asiakasta.
- Diakoniatyö järjesti neljä retkeä, joihin
osallistui 167 retkeläistä ja neljä retkipäivää,
joille osallistui 106 leiriläistä.
- Toiminnallisia ryhmiä oli neljä ja niissä oli
kaikkiaan 100 jäsentä.
- Opintoretki jäi aikapulan vuoksi toteuttamatta.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.5
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 13
Varhaiskasvatus
Toiminta-ajatus ja tehtävä
Karkkilan seurakunnan varhaiskasvatus pohjaa kaste- ja lähetyskäskyyn. Tuemme lasten ja perheiden
kristillistä kasvua ja seurakuntayhteyttä. Vuonna 2012 seurakunnan varhaiskasvatuksessa painotettiin
kristityn vastuuta luomakunnasta. Kasvatustoimintaa ohjasi vuonna 2012 ajatus ”Arki(kin) on pyhää”.
Keskeiset
painopiste-alueet
Toiminnalliset tavoitteet
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Aito läsnäolo sekä kiireetön yhdessäolo
- Kristinuskon eläminen arjessa,
etiikka
- Vanhemmuuden tukeminen
- Ekologisuus ja ympäristö
Tavoitteiden toteutus
- Avoimissa perhekerhoissa oli useammin
läsnä kaksi ohjaajaa yhden sijaan
- Työntekijä huomioi yksilöllisesti jokaisen
kerholaisen, aikuisten tai lapsen
- Vuoden ja kirkkovuoden mukaan
vaihtuvat teemat näkyivät varhaiskasvatuksen arjessa
- Hartauselämän säännöllisyys
- Askartelujen ekologisuus ja ympäristökeskeisyys
- Vaihtuvia teemoja huomioitiin hartauselämässä, askarteluissa ja keskusteluissa
- Hartauksia pidettiin kerhosta riippuen jokaisella kerhokerralla tai kerran viikossa.
Kerholaisia kutsuttiin lasten ja perheiden
jumalanpalveluksiin
- Kerhoissa tehtiin retkiä lähiympäristöön,
askarteluissa käytettiin kierrätysmateriaaleja
- Kävijämäärät ja kerhokertojen lukumäärä säilytetään entisellään
- Kerhojen kävijämäärät kasvoivat hieman
vuoteen 2011 verrattuna (päiväkerhot ja
koululaisten iltapäiväkerho). Perhepäivähoitajille perustettiin uusi avoin kerho syksyllä
2012
- Toiminnan suunnittelua parannetaan
- Toimintaa suunniteltiin yhdessä viikoittaisella suunnitteluajalla ja tiimipalavereissa,
joita pidettiin yhdessä myös nuorisotyön
kanssa. Uutta toimintakautta suunniteltiin
ennen kerhojen alkua syksyllä ja keväällä
- Yhteistyötä kaupungin varhaiskasvatuksen
kanssa lisättiin. Esimerkiksi vuonna 2012
toteutettiin ensimmäistä kertaa lasten pääsiäisjuhla.
- Nuorisotyöntiimin kanssa järjestettiin yhteisiä tapahtumia, mm. suojelusenkeliviikko
mikkelinpäivää edeltävällä viikolla
- Yhteistyötä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa lisätään ja kehitetään
- Kasvatuksen tiimien välistä yhteistyötä lisätään ja kehitetään
- Ympäristöä ja ekologisuutta huomioitiin
askarteluissa ja aiheesta keskusteltiin lasten
ja aikuisten kanssa
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.6
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 14
Aikuistyö
Toiminta-ajatus ja tehtävä
Seurakunnan aikuistyötä tehdään perhetyön yhteydessä sekä mies- ja naistyössä. Aikuistyö kutsuu vapaaehtoisuuteen, tukee aikuisten seurakuntayhteyttä ja kokoaa aikuisia seurakuntalaisia yhteen erilaisten kiinnostavien aiheiden pariin.
Keskeiset
painopiste-alueet
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Naistenpiiri toimii pääasiallisesti
vapaaehtoisvoimin
- Miestenpiirin kokoontumiset suunnitellaan säännöllisesti pidettävissä
suunnittelukokouksissa.
Toiminnalliset tavoitteet
- Naistenpiiri kokoontuu kerran kuukaudessa kuun ensimmäisenä sunnuntaina
- Naistenpiirin kävijätavoite on 30
henkilöä
- Miestenpiirin kokoontuu seitsemän
kertaa vuoden aikana ja kokoaa yhteen keskimäärin 30 kävijää.
Tavoitteiden toteutus
- Naistenpiirin käytännön järjestelyistä on
vastannut neljän aktiivisen vapaaehtoisen
joukko. Kokouksia seurakunnan työntekijän
kanssa on pidetty toimintakauden aikana
kerran kuukaudessa
- Miestenpiirin kokoontumisia varten perustettiin suunnitteluryhmä, johon kutsuttiin mukaan kaupungin edustajia ja vapaaehtoisia.
ryhmä kokoontui säännöllisesti
- Toimintakauden aikana naistenpiiri kokoontui kerran kuukaudessa. Toukokuun
lopussa pidettiin saunailta Leirirannassa
- Kävijämäärälle asetettu tavoite toteutui
- Suunnitellut kokoontumiset toteutuivat. Kävijöitä oli vuoden seitsemässä kokoontumisessa kaikkiaan 276, keskimääräinen kävijämäärä oli 39. Yksi kokoontumisista oli retki
Suomenlinnan Merisotakouluun.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.7
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 15
Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö
Toiminta-ajatus/tehtävä
Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on järjestää karkkilalaisille lapsille ja nuorille toimintaa kerhojen, nuorteniltojen, leirien ja retkien muodossa. Toiminnassa pidetään esillä sanomaa Jumalan
rakkaudesta ja tuetaan nuoren hengellistä kasvua ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Tehtävänä on kertoa
lapsille ja nuorille Jumalasta rakastavana Taivaallisena Isänä, Jeesuksesta vapahtajana ja ihmiskunnan
syntien sovittajana sekä Pyhästä Hengestä pyhittäjänä. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminnassa lapset ja nuoret oppivat osallisuuden kautta kantamaan vastuuta itsestään ja muista ihmisistä.
Keskeiset
painopistealueet
Toiminnalliset
tavoitteet
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Hartauselämän tuominen lähelle
lapsia ja nuoria, jotta siihen osallistuminen olisi helppoa ja luontevaa.
- Nuorten osallisuuden vahvistaminen nuorisotyön toiminnoissa.
Tavoitteiden toteutus
- Nuoret osallistettiin mukaan hartauselämän suunnitteluun ja toteuttamiseen mm.
isoskoulutuksessa ja varttikirkossa.
- Nuorten mielipidettä ja ajatuksia pyrittiin
kuulemaan entistä tarkemmin suunnittelussa
ja aiheiden valinnassa.
- Mahdollisuutta vastuunkantamiseen erilaisissa tehtävissä tarjottiin säännöllisesti.
Isoskoulutuksessa nuoret suunnittelivat
nuorteniltojen ohjelmia ja hartauksia ryhmis- Rovastikunnallisessa yhteistyössä
sä.
mukana oleminen.
- Rovastikunnan nuorisotyön kokouksissa
käytiin säännöllisesti. Käytännön yhteistyö
toteutui toisen ja kolmannen vuoden isoskoulutuksen järjestämisenä rovastikunnalli- Yhteistyön lisääminen koulujen
sena hankkeena.
kanssa
- Keskustelemalla koulujen kanssa tiiviim- Kerhotyön kehittämishanke
mästä yhteistyöstä. Asia ei edennyt.
- Kerhotyön kehittämishankkeesta keskusteltiin koulun edustajien kanssa.
- Jatkaa edellisenä vuonna aloitettua - Varttikirkko toteutettiin viikoittain osana
hartauselämän kehittämistä.
Avointa Ikkunaa. Jokaisessa nuoriso- ja
varhaisnuorisotyön tilaisuudessa pidettiin
hartaus. Nuoria kutsuttiin osallistumaan seurakunnan jumalanpalveluselämään, erityi- Kouluttaa uusista ja vanhoista
sesti iltamessuihin.
isosista vastuunkantajia nuorisotyön - Varttikirkossa nuoret ovat säestäneet,
toimintaan, erityisesti Varttikirkkoon. koonneet esirukouksen ja lukeneet tekstejä,
sekä osallistuneet kirkkotilan rakentamiseen. Nuoria oli mukana erityismessujen
bändeissä. Syksyllä nuoret olivat mukana
- Säilyttää toiminnan laatu taloudelli- Isosseikkailun 2013 valmisteluissa.
sen tilanteen heikkenemisestä huo- Nuorisotyön toiminnan määrä pysyi edellimatta.
lisvuosien tasolla
- Kerhotoiminnan ylläpitäminen ja
- Järjestettiin 4 salibandykerhoa, 2 kokkikerkehittäminen
hoa (toinen uusi), toimintakerho ja lasten
kuorokerho. Näytelmäkerho loppui keväällä.
- Leirit toteutettiin yhdessä lapsityön kanssa.
- Järjestää 2 varhaisnuortenleiriä ke- Leireille osallistui yhteensä 39 lasta. Koulusällä 2012 ja osallistua Lohjan rovas- laisten lähetysleirillä seurakunnasta oli mutikunnan koululaisten lähetysleirille
kana 4 leiriläistä ja työntekijä.
- 10-synttärit toteutettiin yhteistyössä lapsi- Järjestää 10- synttärit vuonna 2002 työnohjaajien kanssa. Esiintyjänä oli Pekka
syntyneille seurakunnan jäsenille
Laukkarinen duo. (Kutsuttuja
89/osallistuneita 42)
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.8
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 16
Rippikoulutyö
Toiminta-ajatus ja tehtävä
Rippikoulutyön toiminta-ajatuksena on toimia osana seurakunnan kasteopetusta, jota se on sitoutunut
antamaan yhdessä lasten vanhempien ja kummien kanssa.
Keskeiset painopistealueet
Toiminnalliset
tavoitteet
Kaudelle asetetut tavoitteet
- Painopistealue oli pyhän kokeminen
arjessa.
Tavoitteiden toteutus
- Pyrittiin liittämään rippikoulun uskonelämä
ja opetuksen sisältö nuorten arkisen elämän
kokemuspiiriin. Toteutui rippikouluopettajien
pitämässä opetuksessa ja hartauselämässä.
- Rippikoulun suosion säilyttäminen ja
parantaminen Karkkilan seurakunnassa.
- Karkkilan seurakunta järjesti kolme leiririppikoulua. Rippikoulun jälkeen niissä konfirmoitiin 64 nuorta, joista yksi kuului Pusulan
seurakuntaan.
- Rippikoulun yhteydessä seurakuntaan liittyi
3 nuorta, joista 2 kastettiin. Yksityisrippikoulun kävi 4 henkeä. Näistä yksi kuului Lopen
seurakuntaan. Kaiken kaikkiaan Karkkilassa
rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja oli yhteensä 68 henkeä. Tavoite ei toteutunut.
- Vain ensimmäinen yhteinen rippikoulukokous toteutui 9.2.2012 Vihdin seurakuntatalolla. Toista yhteistä kokousta 26.4.2012 ei
pidetty, koska vt. kirkkoherra katsoi, ettei se
ollut tarpeellista. Kyseiseen ajankohtaan kokous olisi mahtunut. Sen sijaan rippikouluja
suunniteltiin leirikohtaisesti huhti-toukokuun
aikana.
- Rippikoulun sisältöä kehitettiin niin, että
oppikirjakeskeisestä ajattelusta luovuttiin ja
rippikoulujen oppituntijako ja opetusaiheet
perustuivat enemmän katekismuksen ja uskontunnustuksen pohjalle, ei oppikirjojen
kokonaisuuksiin.
- Seurakuntaan tilattiin tarpeen mukaan uusia rippikouluopetusmateriaaleja sisältäviä
kirjoja.
- Numeraalisena tavoitteena on konfirmoida vähintään 79 rippikoululaista,
koska ikäluokasta Karkkilan seurakuntaan kuuluvia 1997 syntyneitä oli yhteensä 79.
- Rippikoulun sisällön kehittäminen.
Käytännön toteutusta oli määrä edistää varaamalla rippikoulun suunnitteluun kaksi yhteistä suunnittelukokousta 9.2.2012 ja 26.4.2012.
- Panostetaan rippikouluopettajien
opetusmateriaalien hankintaan ja luovutaan rippikoululaisten oppikirjoista.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
2.9
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 17
Yleishallinto
Toiminta-ajatus ja tehtävä
Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Kirkkovaltuusto hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Se päättää seurakunnan rakennushankkeista sekä perustaa ja lakkauttaa virat. Kirkkovaltuusto valitaan kirkollisvaaleilla neljän vuoden välein.
Kirkkoneuvosto johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, se hoitaa seurakunnan taloutta ja valmistelee
asiat kirkkovaltuustolle, huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvoston tehtävät
määritetään Kirkkolaissa (KL 10: 1§).
Yleishallinnossa taloushallinnon tehtävänä on luoda seurakunnan hengelliselle toiminnalle toimintaedellytykset ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista. Yleishallinnon kirkonkirjojen pitotoiminto tuottaa
väestörekisteripalveluja lakien ja asetusten mukaisesti. Kirkkoherranviraston tehtävänä on antaa henkilökohtaista asiakaspalvelua virastossa asioiville ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista.
Keskeiset
painopistealueet
Toiminnalliset
tavoitteet
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
- Kirkkovaltuusto: vuoropuhelun jatkaminen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välillä
- Kirkkoneuvosto: kuluvan valtuustokauden aikana (2011-2012) tulee
saavuttaa seurakuntataloudessa tulojen ja menojen tasapaino
- Muu hallinto: keskitetyt hankkeet
- Ajankohtaisten teemojen äärelle järjestetyt
seminaarit
- Järjestetyt seminaarit
- Seurakuntatalouden tulojen ja menojen tasapaino 2011-2014
- Harkinnanvaraisen palkanosan valmistelu v.2012 ja käyttöönotto v.2013
- Hyödynnetään Kehä-IT:n tietojärjestelmäpalvelut kaikilta osin
- Kirjuri-hankkeen käyttöönotto
- Sopeuttamistoimien käytäntöön vienti
v.2012
- Aktiivinen osallistuminen keskitettyjen
hankkeiden läpiviemiseen
- 11.4.2012 Kirkkovaltuuston iltakoulu kuntarakenteen mahdollisten muutosten vaikutuksesta Karkkilan seurakuntaan, mukana
Karkkilan kaupunki, Espoon hiippakunnan
edustaja ja Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenet
- 23.5.2012 Kirkkovaltuuston ja henkilökunnan yhteinen seminaari toimintasuunnitelmien tavoitteiden täyttymisestä, työalojen kehittämishaasteista ja näkemyksistä vuodelle
2013
- 31.5.2012 Harkinnanvaraisen palkanosan
infotilaisuus kirkkoneuvoston jäsenille sekä
henkilökunnalle, Kirkkohallituksen edustajat
Oili Martin ja Lasse Östring.
- Vuoden 2012 tilikauden ylijäämä oli 40.842
€
- Järjestelmän käyttöönotosta hankittiin tietoa ja koulutusta. Yhteistyöneuvottelussa
työntekijäedustajien kanssa päädyttiin vielä
kehittämään tehtävänvaativuuteen perustuvaa palkanosaa, havaa ei oteta käyttöön
vuoden 2013 aikana.
- Irtauduttiin Kehä-IT:stä muiden Uudenmaan seurakuntien tavoin ja liityttiin toukokuussa 2012 Espoon seurakuntayhtymän IT
osaston asiakkaaksi
- Käyttöönotettiin aikataulun mukaan lokakuun lopussa 2012, Kirjuri-järjestelmän käyttö vakiintuu v.2013 kuluessa
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
- Yhteistyötoimikunta
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 18
- Tuettiin työhyvinvointia tuottamalla työhyvinvointisuunnitelma,
- Jatkettiin kiinteää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa
- Toteutettiin henkilökunnan työhyvinvointi
tapahtumat
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 19
2.10 Hautatoimi
Toiminta-ajatus ja tehtävä
Hautaustoimen tehtävä on lakisääteinen. Hautaustoimen tehtävänä on huolehtia hautojen kaivusta, peitosta, peruskunnostuksesta ja hautausmaiden kesä- ja talvikunnossapidosta ja hautausmaiden kauniista
yleisilmeestä. Hautatoimen tehtävänä on myös hoitaa hautainhoitosopimuksiin perustuva palvelutyö.
Keskeiset
painopiste
alueet
Toiminnalliset
tavoitteet
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
- Uurnahautausten edistäminen, pitkäaikainen tavoite: 40% uuranhautauksia
- Uurnahautausten määrä oli 51% kaikista
hautauksista v. 2012.
- Hautausmaat: rauhallinen, miellyttävä ja kaunis ympäristö
- Toimiva ja tuottoisa kesähenkilökunta
- Hoitamattomien hautojen lunastusprosessi.
- Vanhalla hautausmaalla muistomerkkien
poisto siirtyi seuraavalle vuodelle kokonaan
- uudella hautausmaalla hoitamattomien
hautojen kuulutusprosessi käynnistyi suunnitellusti.
- Hautaustoimen kustannukset olivat edellistä vuotta 2011 oleellisesti alhaisemmat, toimintakate toteutui 39.603 € parempana
(23%).
- Jätteiden lajittelua ja keräystä tehostettiin
vanhalla hautausmaalla, jätehuoltokustannukset puolittuivat edellisestä vuodesta.
- Hautaustoimen tehtävät hoidetaan
edellistä vuotta vähäisemmällä henkilöstömäärällä.
- Hautaustoimen jätehuoltoa edistetään jätehuoltomääräyksiä noudattaen.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 20
2.11 Kiinteistötoimi
Toiminta-ajatus ja tehtävä
Kiinteistötoimen tehtävänä on huolehtia seurakunnan kiinteistöistä, niiden kunnossapidosta, kehittämisestä sekä peruskorjaustarpeista. Kiinteistötoimen tehtäviä määrittävät toiminnasta nousevat tarpeet.
Kirkkopalvelut kuuluvat kiinteistötoimeen. Kirkkopalvelutyön tarkoituksena on taata tapahtumien käytännön sujuminen kirkossa, kappelissa, seurakuntatalolla ja leirikeskuksessa. Kirkkopalvelun toimet ovat
suntiotoimi ja keittiötoimi.
Kaudelle asetetut tavoitteet
Tavoitteiden toteutus
Keskeiset
painopistealueet
- Tarpeellisten pienten korjaus- ja ylläpitoinvestointien toteuttaminen
- Investointibudjetista toteutettiin vain välttämättömät hankkeet
Toiminnalliset
tavoitteet
- Kappelin suunnittelun loppuun vienti
(15.000 €)
- Kirkkohallituksen avustusta ei saatu, siirrettiin kappelin remonttia vuodelle 2014
- Maalämmön tutkiminen potentiaalisena lämpövaihtoehtona
- Lämmitysjärjestelmän uusimista alettiin
selvittää ja järjestelmän uusiminen priorisoitiin toteutettavaksi vuodelle 2013
- Muut tarpeelliset pieninvestoinnit
(20.000 €)
- Toteutettiin pappilan työergonomiaa edistävät hankkeet (vuosikuluina), uusi piano
seurakuntataloon ja uusi kirkonkellojen soittojärjestelmä kirkkoon
- Kokonaisinvestoinnit olivat 7.421 €
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
3
3.1
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 21
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
Henkilöstön määrä
Vuoden 2012 lopussa Karkkilan seurakunnan palveluksessa oli 17 henkilöä. Vuoden aikana käytettiin
myös sijaisia, apulaisia ja kausityöntekijöitä. Työntekijöistä kokoaikaisia oli 12 (71%) ja osa-aikaisia 5
(29%). Työntekijöitä 12 (71%) oli vakinaisia ja 5 (29%) määräaikaisia.
Seurakunnassa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 10 virkaa, joista 9 on täytetty: Kirkkoherran, kappalaisen, I seurakuntapastorin, II seurakuntapastorin, diakonin, kaksi nuorisotyönohjaajan, kanttorin, talouspäällikön ja emännän virat. Vuoden 2012 aikana lakkautettiin 60% diakonian virka.
Viranhaltijat seurakunnan palveluksessa
Vt. kirkkoherra
Hannu Bogdanoff
Kappalainen
Hannu Bogdanoff
Vs. kappalainen
Selja Väistö
2. Seurakuntapastori
Selja Väistö
Vs. 1. seurakuntapastori Mirka Härkönen
Vs Kanttori
Elina Pikkuhookana
Diakoni
Mervi Laamanen
Nuorisonohjaaja
Jari-Pekka Järvinen
Nuorisonohjaaja
Terhi Manni
Talouspäällikkö
Eeva-Mari Salmi
Emäntä
Rita Niinivirta
Työsopimussuhteiset
Kerhonohjaaja
Noora Elberg
Kerhonohjaaja
Sari Vahtera
Lastenohjaaja
Arja Koijärvi
Toimistosihteeri
Ritva Lamminluoto
Toimistosihteeri
Marjatta Syrjänen
Hautausmaa- ja kiinteistötyöntekijä
Laura Ollikainen
Erityisammattimies
Harri Mononen
Suntio-kiinteistötyöntekijä Tapio Tuohioja
Suntio
Hanna Rajala
01.01.2012 01.06.2003 01.01.2012 01.03.2008 1.11.2010 - 30.09.2013
01.09.2012 01.04.2006 06.05.1998 01.01.200721.09.2009 01.04.2008 -
07.08.2012 - 30.06.2013
13.08.2001 - 31.12.2012
15.08.198816.05.199401.04.199725.10.2012 - 31.10.2013
01.12.200501.06.2012 - 30.06.2013
24.02.1994- työvapaalla 30.6.2013 asti
Kesäpastorina toimi kahden kuukauden ajan pastori Irma Kalke. Kesäteologeina työskentelivät Tuulia
Myftari ja Emilia Turpeinen. Hautausmaan määräaikaisina työntekijöinä noin kuuden kuukauden ajan
ovat toimineet Kirsi Eskelinen, Erja Ilmonius, Kirsti Kotiranta ja Laura Ollikainen. Lisäksi keittiöapulaisena
ovat toimineet Birsen Aldemir keväällä ja Riitta Nurmi syksyllä, leirirannassa keittiöapulaisena toimi Jaana Ranta. Vuoden 2012 aikana seurakunnan varhaisnuorisotyössä työskenteli palkkiotoimisia kerhoohjaajia sekä varhaisnuorten leireillä ja rippikoululeireillä isosia.
3.2
Henkilötyövuosien määrä
Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmoitettuna oli vuonna 2012 20 htv (23 htv). Tästä ympärivuotisten
työntekijöiden osuus oli 16 htv ja kausityöntekijöiden ja sijaisten osuus 4 htv.
3.3
Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin
Henkilöstöstä miehiä oli 4 (24%) ja naisia 13 (76%). Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta ja ei-vakinaisten
39 vuotta.
Henkilöstöstä korkeakouluasteen suorittaneita on 47% ja keskiasteen suorittaneita 53%.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 22
Henkilökunnasta 10 työskentelee seurakuntatyön parissa, 3 hallinnossa, 2 hautausmaa- ja kiinteistötoimessa ja 2 kirkonpalvelutyössä. Seurakunnan siivoustyö on ulkoistettu Ek-palvelu Oy:öön, palkanlaskentatoimi on ulkoistettu Norlic Oy:öön ja IT-toimi Espoon Seurakuntayhtymään.
3.4
Henkilöstökoulutus
Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on lisätä henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia
nykyisissä tehtävissä ja edistää valmiuksia työtehtävissä kehittymiseen ja muuttuvien työtehtävien hoitamiseen. Seurakunnassa noudatettiin vuonna 2011 hyväksyttyä kirkon henkilöstön kehittämissopimusta.
Henkilöstökoulutus toteutui henkilöstön koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutuspäiviä oli kaikkiaan
57, edellisenä vuonna 78. Koulutukseen osallistui 14 työntekijää. Koulutuskustannukset olivat 6.798 €
(10.842 €) sisältäen matka- ja majoituskustannukset. Koulutuskustannusten osuus henkilöstökuluista oli
0,8% ja koulutuskustannukset olivat 341 €/henkilötyövuosi.
Diakoni Mervi Laamanen suorittaa sielunhoidon erityiskoulutusohjelmaa. Pastori Selja Väistö suoritti
pastoraalitutkinnon 10. koulutusosion. Talouspäällikkö Eeva-Mari Salmi suoritti kirkon talousjohdon koulutusohjelman, Kirjo IIB:n. Kolme seurakunnan työntekijää osallistui työnohjaukseen.
3.5
Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus
Henkilöstön työhistoriaa kuvataan nykyisen työnantajan palveluksessa oloaikana: Kaksitoista henkilöä
on työskennellyt seurakunnassa alle kymmenen vuotta, viisi henkilöä yli kymmenen vuotta.
Seurantavuoden kuluessa kolme henkilöä on siirtynyt seurakunnan palveluksesta toisen työnantajan
palvelukseen. Määräaikaisia palvelussuhteita päättyi yksitoista.
3.6
Työkyky ja terveys
Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja seurakunnassa oli 6,6 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Edellisen
vuoden vastaava luku oli 7,8. Kaikkiaan sairauspoissaolopäiviä henkilöstöllä oli 131. Niistä tapaturmista
aiheutuvia oli 43. Sairauspoissaoloprosentti oli 1,8% henkilötyövuosien määrästä. Sairauspoissaolojen
tunnusluvut ovat edellisvuodesta edelleen parantuneet.
Työterveyshuollon kustannukset olivat 5.511 eur eli 277 eur/htv vähennettynä Kelan korvauksen määrällä. Vuonna 2012 työterveyshuollon sopimus Karviaisen kanssa päivitettiin, sopimus sisältää suppean
sairaudenhoidon. Työterveyshuolto sisältää työhönottotarkastukset, fyysisesti kuormittavissa töissä olevien määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein sekä ikäryhmittäin tehtävät terveystarkastukset. Ne
alkavat 35 vuoden iässä. Lisäksi työterveyshuolto antaa neuvontaa ja tukea työkykyä ylläpitävään toimintaan. Seurakunnassa toteutettiin viimeisenä osana Punk-hanketta työhyvinvointitutkimus, jonka perusteella valmistettiin työhyvinvointisuunnitelma. Työpaikkaselvityksissä keskityttiin ergonomiakartoituksiin ja työpisteiden ergonomiaolosuhteita parannettiin. Myös puistotyöntekijöiden työasentoihin on annettu opastusta työterveyshuollon toimesta. Työkykyä ylläpitävänä toimintana seurakunta kustantaa vakinaisille työntekijöilleen lääkärin määräämänä fysikaalisen hoidon, maksimissaan kymmenen hoitokertaa
vuodessa.
Virkistystoimen kustannukset olivat 2.909 eur eli 146 eur/htv. Karkkilan seurakunnalla on käytössä virkistyssetelit. Vuoden aikana virkistysseteleiden kokonaisarvo voi olla 200 eur/henkilö. Omavastuu on puolet. Vuonna 2012 keväällä järjestettiin kävelyretki Toivikkeen majalle ja syksyllä virkistysilta teatteriravintolaan. Hautausmaa- ja kiinteistötyöntekijöiden perinteinen opinto- ja virkistyspäivä suuntautui elokuussa
Lohjan seurakunnan hautausmaille. Samalla tutustuttiin myös Pyhän Laurin kirkkoon.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
3.7
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 23
Palkka- ja henkilöstökustannukset
Henkilöstön palkkakulut vuonna 2012 olivat 684.166 eur (725.771 eur). Henkilöstökulut kokonaisuudessaan olivat 856.196 eur (912.772 eur.) Henkilöstökustannukset alenivat sopeutustoimien vuoksi oleellisesti, 56.576 eur, joka on 6%, samaan aikaan lakisääteinen palkankorotus oli 2%. Myös henkilöstön hyvä terveyskehitys on edelleen vaikuttanut positiivisesti maksettaviin palkkakustannuksiin.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
3.8
Sivu 24
17.4.2013
2.5.2013
Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste
Tunnusluku
Henkilöstön määrä
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUKOOSTE 2012
Vuosi
Vuosi
Vuosi
Vuosi
2012
2011
2010
Vuosi 2009 2008
lkm
17
19
20
21
20
Vuosi
2007
19
Kokoaikaiset
Osa-aikaiset
lkm
lkm
12
5
14
5
15
5
15
6
15
5
14
5
Vakinaiset
Ei-vakinaiset
lkm
lkm
12
5
18
1
19
1
18
3
17
3
17
2
Virkasuhteiset
Työsopimussuhteiset
lkm
lkm
9
8
11
8
11
9
11
10
9
11
9
10
Henkilötyövuosien määrä
Henkilötyövuosien (htv) määrä
lkm
Henkilöstön sukupuoli
Miehiä
Naisia
lkm
lkm
4
13
5
14
6
14
7
14
7
13
7
12
lkm
lkm
10
3
2
2
12
3
2
2
12
3
3
2
12
4
3
2
10
4
4
2
10
4
3
2
1
2
3
3
2
3
2
1
-
1
3
3
2
1
4
4
1
-
1
3
3
3
2
3
4
1
-
3
1
4
2
2
6
3
-
3
2
5
4
3
2
1
-
45
46
26
44
45
25
44
46
35
43,65
44,17
36,66
44,00
43,64
8
3
2
6
-
9
3
3
5
-
10
2
3
6
-
3
9
3
4
1
3
9
3
4
-
Henkilöstön rakenne
Henkilöstön määrä tehtäväryhmittäin
Seurakuntatyö
Hallinto
Hautausmaa
Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö
Henkilöstön ikä
Henkilöstön ikäjakauma:
25-29-vuotiaat
30-34-vuotiaat
35-39-vuotiaat
40-44-vuotiaat
45-49-vuotiaat
50-54-vuotiaat
55-59-vuotiaat
60-64-vuotiaat
65-vuotiaat ja sitä vanhemmat
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
19,92
Henkilöstön keski-ikä
Vakinaiset
Ei-vakinaiset
Koulutus
vuotta
vuotta
44
46
39
Henkilöstö koulutusasteittain:
Ylempi perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutusaste
Koulutusaste tuntematon
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
9
2
1
5
-
22,85
22,27
22,12
20,86
20,72
1
3
4
5
4
1
1
-
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
Sivu 25
17.4.2013
2.5.2013
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUKOOSTE 2012
Vuosi
Vuosi
Vuosi
Vuosi
2012
2011
2010
Vuosi 2009 2008
Tunnusluku
Henkilöstökoulutus
Koulutuspäivät
Koulutusta saaneet
Koulutuskustannukset
Koulutuskustannusten osuus
henkilöstökustannuksista
Koulutuskustannukset/htv
Vuosi
2007
lkm
lkm
euroa
57
14
6.798
78
16
10.842
63
15
6.895
76
16
8.057
58
16
3862,62
57
16
7828,17
%
euroa
0,8
341
1,2
474
0,8
310
0,9
364
0,46
185,16
1,02
377,80
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
3
4
5
2
2
0
1
0
6
6
3
2
2
-
1
8
4
4
1
2
-
5
6
6
1
1
2
-
3
8
3
2
2
1
1
2
6
4
2
2
2
1
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
3
11
1
12
1
15
1
1
15
2
13
-
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
euroa
euroa
12
13
5
4
0
6,6
131
277
146
20
19
15
2
0
7,8
178
202
178
13
32
16
5
1
15,7
349
167
219
22
28
6
0
1
15
333
182
128
14
16
10
5
1
16,34
12
14
5
3
5,93
181,82
128,81
80,97
141,21
euroa
euroa
684.166
856.196
725.771 728.412
912.772 906.639
706.091
888.577
658.479
838.832
590.119
762.932
Henkilötyövuoden hinta
euroa
42.980
39.939
40.717
40.171
40.212
36.821
Matkakustannukset
Kilometrikorvaukset ja päivärahat/htv
euroa
516
897
718
613
608
Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus
Palveluksessaoloaika:
alle 1 vuotta
1-4 vuotta
5-9 vuotta
10-14 vuotta
15-19 vuotta
20-24 vuotta
25 vuotta tai enemmän
Vaihtuvuus:
Toisen työnantajan palvelukseen
siirtyneet
Eläkkeelle siirtyneet
Yksilöllinen varhaiseläke
Määräaikaisen palvelussuhteen
päättyminen
Työkyky ja terveys
Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen kesto:
1
päivä
2-3
päivää
4-10 päivää
11-60 päivää
yli 60 päivää
Sairaus- ja tapaturmapäivät/htv
Sairaus- ja tapaturmapäivät yhteensä
Työterveyshuollon kustannukset/htv
Virkistystoimen kustannukset/htv
Palkka- ja henkilöstökustannukset
Palkkakustannukset
Henkilöstökustannukset
698
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
4
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 26
TALOUSINFORMAATIO
4.1
4.1.1
Talousinformaation rakenne
Käyttötalousosa
Käyttötalousosa muodostuu toimintatuotoista ja toimintamenoista. Toimintatuottoihin eivät sisälly verotuotot, joten toimintakate on yleensä aina negatiivinen. Menot ovat suuremmat kuin tuotot.
Kirkkovaltuuston päätöksen 31.10.2008 mukaisesti talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden
on pääluokkataso. Siksi tässä talousarviodokumentissa käyttötalousosa esitetään pääluokkatasolla.
Seuraavassa on käyttötalouden pääluokkien ulkoisten menojen osuus seurakunnan kokonaismenoista
(edellinen vuosi suluissa).
 Yleishallinto
17,5 % (16,7%)
 Seurakunnallinen toiminta
43,8 % (45,6%)
 Hautatoimi
12,0 % (13,5%)
 Kiinteistötoimi
26,7 % (24,2%)
4.1.2
Tuloslaskelmaosa
Tuloslaskelmaosa sisältää toimintatulojen ja – menojen lisäksi kaikki muutkin tulot ja menot. Tärkeimpänä verotulot. Vuosikate kertoo, kuinka vuotuiset tulot kattavat vuotuiset menot.
Tilikauden tulos kertoo lopullisen tuloksen, kun vuosikatteesta on vähennetty vuotuiset poistot.
4.1.3
Investointiosa
Investointiosassa esitetään toteutuneet uudet investoinnit sekä korjaus- ja ylläpitoinvestoinnit.
4.1.4
Rahoitusosa
Rahoituslaskelmasta voidaan seurata miten seurakunnan rahaliikenne on toteutunut ja mikä on varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta.
4.1.5
Tase
Tase kertoo seurakunnan pysyvien vastaavien eli käyttöomaisuuden arvon, toimeksiantojen varojen
määrän sekä vaihtuvien vastaavien eli rahoitusomaisuuden määrän. Tase kertoo oman- ja vieraanpääoman määrän.
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
4.2
Käyttötalousosa, talousarviovertailu
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 27
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 28
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 29
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 30
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 31
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 32
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
4.3
Tuloslaskelmaosa, talousarviovertailu
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 33
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 34
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
4.4
Investointien talousarviovertailu
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 35
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 36
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 37
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
4.5
o
Tuloslaskelma, edellisen vuoden vertailu
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 38
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 39
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
4.6
Rahoituslaskelma
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 40
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 41
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
4.7
Tase
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 42
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 43
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
4.8
Tilinpäätöksen liitetiedot
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 44
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 45
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 46
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 47
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 48
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 49
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 50
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 51
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 52
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 53
Kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto
17.4.2013
2.5.2013
Sivu 54
KUVIOT
Kuvio 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosi 2012 (2011) ..................................... 5
TAULUKOT
Taulukko 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosittain ............................................. 5
Taulukko 2: Karkkilan seurakunnan talouden tunnuslukuja ja seurakunnan väkiluku. ............ 6
Taulukko 3: Talousarvio vertailu pääluokittain eli toiminnoittain.............................................. 6