VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN

Transcription

VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN
VIIPURIN
PITÄJÄLÄINEN
_________________________
Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1/2009
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Sisällys
Päätoimittajan palsta
3
Eila Kiuru in Memoriam
4
Pitäjäseuran pöytästandaarit pääsijoituskunnille
5
Hallinnollisia tiedotteita
6
Toimintakertomus vuodesta 2008
7
Syyskokous ja puurojuhla
9
Merkkipäiviä
11
Aikamatka Näykijärvelle
11
Viipurin pitäjäseura ry:n säännöt
12
Viipurin pitäjäseuran hallituksen yhteystiedot
15
Jääkärikenraali Einar Vihmalle muistolaatta Ihantalaan
16
Kotiseudulle Viipurin maalaiskuntaan
17
Karjalaiset kesäjuhlat Kuopiossa
18
Toimitus
vastaava päätoimittaja
toimitussihteeri
taitto
painosmäärä
painopaikka
kannet
sisus
kannen kuva
Raimo Matikainen
Anne Uotinen
Marja-Leena Evinen
350 kpl
Karkkilan Painopalvelu Oy
120g offset-paperi
80 g offset-paperi
Näkymä Karisalmen Lillukan sillalta. Kuva Anne Uotinen kesäkuu 2007
Haluatko kirjoittaa omaan pitäjälehteemme? Toimi näin:
Toimita teksti ja kuvia toimitussihteerinä toimivalle Anne Uotiselle joko
- kirjeitse osoitteeseen Anne Uotinen, Aino Acktén tie 1 A 6, 00400 Helsinki tai
- sähköpostitse osoitteeseen [email protected]
Laita kuvien taakse tieto kuvienottajasta sekä kuvan palautusosoite. Laita myös kaikkeen muuhun palautetavaksi
haluttavaan materiaaliin palautusosoite.
Vuoden 2009 toista lehteä varten tulee toimittaa kirjoitukset 15.9.2009 mennessä.
Kiitokset jälleen kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimittaneille!
Terveisin lehden toimitus
2
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Nuoret mukaan - ” Juuret Karjalassa”
Seuramme kaipaa nyt pikaisesti nuorten mukaantuloa toimintaamme ja sen kehittämiseen.
Vaikka olemme jo saaneet mukavasti nuoria mukaan johtotehtäviin, niin katseet on entistä
enemmän suunnattava tulevaisuuteen.
Karjalan Liitto on pohjustanut tätä jo vuosikymmenen ajan ”Juuret Karjalassa ” kalvokampanjalla, joka on kohdistettu erityisesti kouluille ja koululaisille. Palaute on ollut hyvä. Nyt
tarvitaan meidän omaa, perheiden sisäistä tiedotusta ja innostusta.
Seuramme jäsenmäärä on perinteisesti ollut suuruudeltaan n. 300. Kuten viime vuoden
toimintakertomuksessa todetaan, joukostamme on valitettavasti poistunut 24 jäsentä, mutta hieman
yllättäen uusia on ilmoittautunut 20. Jäsenistön keski-ikä on kunnioitettavat 73 vuotta.
Katseet kohdistuvat nyt erityisesti meihin vanhempiin ja isovanhempiin, jotta osaisimme kehittää
ja muokata seuramme toimintaa, kokouksia ja juhlia myös nuorisolle kiinnostaviksi. Liitolla on
lähes joka viikonloppu Karjalatalolla mielenkiintoisia tilaisuuksia Karjalasta, karjalaisuudesta ja
kulttuurista , jotka sopivat oikein markkinoituna myös nuorisolle.
Omasta kokemuksestani rohkenen suositella seuramme järjestämiä kotiseuturetkiä jopa lapsille.
Rajamuodollisuudet, Viipurin linna muureineen ja Pyöreä torni tekevät varmasti mahtavan
vaikutuksen ja kaiken huipentumana tuntuvat olevan hyvin pohjustetut käynnit omien
vanhempien tai isovanhempien kotitalojen raunioilla, metsittyneillä kotitanhuvilla ja jopa
datsakyhäelmien ”sotkemilla” entisillä kotirannoillamme. Näillä retkillä tulvii yksityiskohtia
tietysti ylenpalttisesti lasten korviin, mutta tärkeätä on , että heille jää mielikuva menneestä,
juurista, jota voidaan kotona täydentää valokuvilla ja kotikylä- julkaisuilla ja -artikkeleilla. Toivon,
että näihin kotiseuturetkien aikana annettaviin tietoiskuihin paneudutaan edelleen huolellisesti
niin, että ne kiehtovat itsemme lisäksi myös lapsia. Retkien jälkeen lapsilla tuntuu olevan loputon
määrä kysymyksiä vallan yllättävistä yksityiskohdista…
Tänä vuonna järjestetään seuramme kotiseuturetki perinteiseen tapaan juhannuksen jälkeisellä
viikolla. Toivon runsasta osanottoa. Matkan vetää puheenjohtajamme Eero.
Kevätterveisin
Raimo Matikainen
päätoimittaja
3
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Eila Kiuru in Memoriam
2.4.1920 - 20.1.2009
Eila Kiuru syntyi maanviljelijä perheeseen Vuoksenrannan Kaskiselässä, josta hän 4 vuotiaana perheensä
mukana muutti Viipurin maalaiskuntaan Aution kylään. Lapsuuden ja nuoruuden vuodet Autiossa synnyttivät
hänen rakkautensa Karjalaan ja kotiseutuun, jota hän myöhemmin usein muisteli.
Nuoresta iästään huolimatta hän sodan syttyessä piti itsestään selvänä liittymistä lottajärjestöön. Viipurin
aikaa, sodan tapahtumia ja perheen muuttoa paikasta toiseen hän usein myös muisteli.
Vuonna 1946 vanhemmat ostivat maatilan Vihdin Nummelasta. Eila kouluttautui kirjanpitäjäksi ja asui Lohjalla
toimien Lohjan kunnan pääkirjanpitäjänä.
Eila vietti paljon aikaa kotitilalla ja etenkin äidin kuoleman jälkeen vuonna 1954 hän joutui ottamaan myös
perheessä emännän vastuun. Eläkkeelle jäätyään hän muutti kotitilalleen yhteen sisarustensa kanssa.
Eila oli aktiivinen Viipurin pitäjäseuran toiminnassa toimien 21 vuotta seuran sihteerinä. Hänet nimitettiin
seuran kunniajäseneksi. Hänelle oli myönnetty myös Karjalan Liiton kultainen ansiomerkki. Eila oli kantavana
voimana Aution kylätoimikunnassa osallistuen aktiivisesti historiikin kirjoittamiseen ja muuhun toimintaan.
Punaisen ristin toiminta oli loppuun asti hänelle tärkeää. Hän toimi myös useissa muissa luottamustoimissa.
Taitavana käsityöihmisenä hän kutoi mm. vuonna 1938 isälleen 50-vuotislahjaksi Karjala- ryijyn, jonka hän
lahjoitti vuonna 2007 Karjalatalolle. Kaiken tämän lisäksi hän teki lukuisia ulkomaan matkoja Aution kotikylää
unohtamatta. Koska Eilalla ei enää ollut omia sisaruksia, oli hänelle tärkeää sukulaisten ja ystävien
molemminpuolinen muistaminen.
Viimeiset kaksi vuotta hän vietti Nummelassa palvelutalossa ollen kiitollinen ja tyytyväinen hyvään hoitoon.
Usein vieraillessamme hänen luonaan Eilalle oli tärkeää katsella vanhoja valokuvia, joista hän kertoi henkilöt
ja tapahtumat. Hänen muistinsa ja ajatuksensa olivat harvinaisen teräviä loppuun asti.
Eila siunattiin 7.2.2009 Lohjalla ja uurna laskettiin Kiurujen sukuhautaan vanhempien ja sisarusten viereen
12.2.2009.
teksti ja kuva: Leila Keskitalo (serkun tytär) ja Tapani Keskitalo
4
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
20- ja 30-luvuilla tapahtuneiden aluesiirtojen jälkeen
(Vahviala erotettiin Viipurin maalaiskunnasta
omaksi kunnakseen ja Viipuri sai alueita
maalaiskunnasta) maalaiskunnan alue pieneni siten,
että vuonna 1939 kunnan alue oli 584
neliökilometriä, kyliä oli jäljellä 62 ja asukkaita noin
16 000. Maalaiskunnan pääelinkeinot olivat
maanviljelys ja teollisuus. Myös kalastus oli tärkeä
tulonlähde.
Pitäjäseuran pöytästandaarit
pääsijoituskunnille
Pitäjäseuran hallitus päätti syksyllä, että seuran 60vuotisjuhliin liittyen käydään luovuttamassa seuran
lipun pohjalta tehty pöytästandaari kaikille
maalaiskuntalaisten pääsijoituskunnille. Standaarit
luovutettiin syksyn aikana Hyvinkään, Lohjan,
Nurmijärven, Tuusulan ja Vihdin
kunnanvaltuustoille. Kaikki viirin vastaanottajat
olivat hyvin otettuja lahjasta. Viirien lisäksi
valtuutetuille lahjoitettiin maalaiskunnan karttoja.
Muutamassa kunnanvaltuustossa selvitettiin
kädennostolla, kuinka monella valtuutetulla oli
karjalaisia juuria. Niitä oli jopa kolmanneksella
läsnä olleista.
Standaarin luovutuksen yhteydessä
puheenjohtajamme Eero Kunttu kertoi Viipurin
maalaiskunnasta seuraavaa:
“ Viipurin maalaiskunta sijaitsi pakkoluovutetun
Karjalankannaksen luoteisosassa, Viipurin
kaupungin ympärillä. Se oli siis ns. reikäleipäkunta.
Maalaiskunnan naapureita olivat lännen puolella
Säkkijärvi, Vahviala ja Nuijamaa, pohjoisessa
Jääski ja Antrea, itäpuolella Heinjoki ja
Kuolemajärvi sekä etelässä Johannes ja Viipurin
kaupunkiin kuulunut Uuras.
Hyvinkäällä standaaria olivat luovuttamassa Jaakko
Ahokas (vas.), Eero Kunttu ja Timo Lindroos. Sen
vastaanotti valtuuston puolesta Mauri Tuominen.
Pinta-alaltaan kunta oli 1900-luvun alkuvuosina 880
neliökilometriä, ollen pohjoisesta etelään 46
kilometriä ja idästä länteen 30 kilometriä. Asukkaita
oli Suomen itsenäisyyden alkuvuosina enimmillään
48 000, asukkaita oli 55 henkeä neliökilometrillä.
Kyliä oli pitäjässä 71.
Sodan jälkeen oli kunnan asukkaiden
sijoituspaikkana ensin Satakunta Porin
ympäristössä. Muun muassa kunnantoimisto jatkoi
toimintaansa Noormarkussa 26.6.1944 alkaen.
Maalaiskunnan hoitokunnan esityksen mukaan
eduskunta vahvisti Viipurin maalaiskunnan
viljelysväen sijoituspaikaksi läntisen Uudenmaan.
Sijoituskunniksi tulivat Lohja, Vihti, Nurmijärvi,
Tuusula ja Hyvinkää. Esimerkiksi Nurmijärvelle
sijoitettiin Suur-Merijoen, Lahtisen, Rasalahden,
Mälkin, Hakan, Juustilanjoen, Leppälän,
Tuusulassa standaaria olivat luovuttamassa Eero
Kunttu, Timo Lindroos ja Aulis Juvonen.
Kunnanvaltuuston puolesta sen vastaanotti Tuija
Reinikainen.
Korpelan, Järvelän, Lyykylänjärven, Alasommeen,
Kurikkalan ja Kähärin asukkaat sekä osa
Suurperon ja Näätälän asukkaista. Tuusulaan
siirtyivät puolestaan Hämäläisen ja Yläsäiniön
asukkaat. Hyvinkäälle puolestaan sijoitettiin
Ykspään, Kaukolan, Rapattilan, Pietilän, Talin,
Konkkalan, Pien-Merijoen, Perojoensuun,
Kärstilän, Nuoraan, Tirhiän Alasäiniön, Uskilan,
Nikoskelan, Repolan-Lyykylän, Rikkolan, Lavolan,
Saarelan, Ventelän, Tikkalan, Pakkaisen, Vatkiven,
Rääsiän ja Mannikkalan kylien asukkaat sekä osa
Suurperon ja Näätälän asukkaista. Muut kuin
viljelijäväestö saivat sijoittua sinne missä oli työtä ja
toimeentulo perheelle, esimerkiksi Helsinkiin,
Lahteen ja Lappeenrantaan. Kalastusta
harjoittaneet sijoitettiin Espoon, Inkoon ja
Snappertunan kuntiin.”
5
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Tulevasta toiminnasta mainittakoon kevätkokous
22.3. klo 13.00 Karjalatalossa, Karjalaiset
Kesäjuhlat Kuopiossa 12 – 14.6., Kotiseutumatka
Viipurin maalaiskunnan pohjoisiin kyliin 23.- 25.6.,
Elojuhla Karjalatalolla 30.8., syyskokous
lokakuussa ja puurojuhla marraskuussa
Tämän lisäksi Eero oli lukenut seuraavat säkeet
Unto Kupiaisen runosta” Miten tyhjeni kyläs sun
vierelläs, miten muuttivat kuormat murheessaan,
kuin hyljännyt olis Herran käsi, koko Karjalan
kansan ja maan”.
Viipurin pitäjäläisten sijoituskunnille toimitettiin
standaarit seuraavasti:
Vihdille 6.10.: luovuttajina Eero Kunttu, Aulis
Juvonen ja Timo Lindroos
Lohjalle: 8.10.: luovuttajina Eero Kunttu ja Timo
Lindroos
Nurmijärvelle 29.10.: luovuttajina Eero Kunttu,
Aulis Juvonen ja Timo Lindroos
Tuusulalle 17.11.: luovuttajina Eero Kunttu, Aulis
Juvonen ja Timo Lindroos
Hyvinkäälle 15.12.: luovuttajina Eero Kunttu,
Jaakko Ahokas ja Timo Lindroos.
Ilmoituslehtenä pidetään edelleen Karjala-lehti sekä
oma jäsenlehti.
Tekstin toimitti Eero Kuntun materiaalin pohjalta
Anne Uotinen
Kuvat: Eero Kunttu
Hallitus järjestäytyi
Hallinnollisia tiedotteita eli
Viipurin pitäjäseuran hallitus kokoontui kuluvan
vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 29.
tammikuuta. Kokouksessa valittiin hallituksen uudet
toimihenkilöt seuraavasti: puheenjohtajana jatkaa jo
pitäjäseuran syyskokouksen valitsemana Eero
Kunttu ja varapuheenjohtajana Raimo Matikainen,
sihteeriksi valittiin Anne Uotinen, taloudenhoitajaksi
Kaija Keiriö, pääemännäksi Kaarina Manni,
tiedottajaksi Liisa Munsterhjelm, isännäksi Timo
Lindroos ja jäsensihteeriksi Aulis Juvonen.
Jäsenlehti Viipurin Pitäjäläisen päätoimittajaksi
valittiin Raimo Matikainen ja toimitussihteeriksi
Anne Uotinen sekä taittajaksi Marja-Leena
Evinen. Hallituksen yhteystiedot ovat toisaalla
tässä lehdessä.
Syyskokouksen päätökset
Viipurin pitäjäseura ry toimi nyt ensi kerran
uusittujen yhdistyssääntöjensä mukaisesti. Uusien
sääntöjen mukaisesti pitäjäseuran hallitus kutsuu
vuosikokouksen koolle kaksi kertaa vuodessa:
kevätkokouksen ja syyskokouksen.
Syyskokouksessa valitaan hallitus seuraavalle
kalenterivuodelle ja hyväksytään seuraavan vuoden
toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valitaan
edustajat seuraavan vuoden virallisiin tilaisuuksiin.
Kevätkokous puolestaan käsittelee tilinpäätösasiat
ja toimintakertomuksen.
29.11. pidetyssä syyskokouksessa valittiin
yksimielisesti pitäjäseuran puheenjohtajaksi Eero
Kunttu ja varapuheenjohtajaksi Raimo Matikainen.
Hallituksesta erovuorossa olleet Mauno Kemppi,
Kaarina Manni ja Anne Uotinen valittiin uudelleen.
Muina hallituksen jäseninä jatkavat Marja-Leena
Evinen, Aulis Juvonen, Kaija Keiriö, Timo Lindroos,
Liisa Munsterhjelm ja Päivi Salo. Tilintarkastajiksi
vuodeksi 2009 valittiin Laura Virolainen ja Kaija
Kukkaro ja varatilintarkastajiksi Annukka
Hakkarainen ja Pentti Hämäläinen. Jäsenmaksuksi
vuodelle 2009 päätetiin 15 euroa pitäjäseuralle ja 6
euroa Karjalan Liitolle. Vuosijäsenmaksun
maksaville on maksukuitti tämän lehden välissä.
Kevätkokouksen päätökset
Seuran kevätkokous pidettiin Karjatalon Yläsalissa
sunnuntaina 22.3. Kokouksessa hyväksyttiin sekä
toimintakertomus että tilinpäätös vuodelta 2008.
Teksti: Liisa Munsterhjem ja Anne Uotinen
Kuvat: Eero Kunttu, Liisa Munsterhjelm ja Anne
Uotinen
6
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Vuosikokous
Vuosikokous pidettiin 2.3. Karjalatalon Wiipurisalissa. Osallistujia oli 40 ja puhetta johti Pertti
Joenpolvi. Kuntun sisarukset järjestivät herkullisen
piirakkatarjoilun à la Yläsommee. Pitäjäseuran
hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Eero
Kunttu ja varapuheenjohtajaksi Raimo Matikainen.
Erovuoroiset hallituksen jäsenet Päivi Salo, Timo
Lindroos ja Aulis Juvonen valittiin uudelleen.
Jäsenmaksua korotettiin niin, että seuran osuus on
15 ja Liiton osuus 5 e. Pitäjäseuran sääntöjen
muutosehdotus käsiteltiin ensimmäiseen kertaan,
muutoksen yhtenä tarkoituksena on siirtyä kahden
vuosikokouksen eli kevät- ja syyskokouksen
käytäntöön.
Toimintakertomus vuodesta 2008
Jäsenet
Pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja on ollut Toivo
Nousiainen, kunniajäseniä Eila Kiuru, Olavi A.
Mannonen, Jouko Narinen, Inkeri Porkka ja Kalevi
Sassi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 294, josta
em. kunniahenkilöitä oli 6, ainaisjäseniä 88 ja
vuosijäseniä 200. Vuosijäsenistä 147 maksoi
jäsenmaksunsa, joka vuonna 2008 oli 15 euroa +
Karjalan Liiton osuus 5 euroa. Karjalan Liitolle
maksettiin jäsenmaksua 256 jäsenestä, yhteensä
1280 euroa.
Vuonna 2008 kuoli 8 jäsentämme: Mauno
Björklund (Mannikkala), Vilma Heikkonen
(Yläsommee), Kauko Ikävalko (Kilpeenjoki),
Sirkka Lammi (Korpela), Päiviö Lempinen, Anita
Lund, Ensio Metelinen (Kilpeenjoki) ja Pentti
Paakkanen. Seurasta on katsottu eronneeksi 16
jäsentä jäsenmaksujen jäätyä maksamatta kolmelta
viime vuodelta.
Kokousasioiden jälkeen Timo Lindroos esitteli
Yläsommeen ja Porlammin nuorisoseuran uuden
kirjan Kotikylien perintö, minkä jälkeen nähtiin Eero
Kuntun videofilmi 17.6.1994 Yläsommeeseen ja
Porlampiin tehdystä evakkoonlähdön 50vuotismuistomatkasta.
Karjalaiset kesäjuhlat
Tampereen kesäjuhlakulkueessa kotipitäjän lippua
kantoi Eero Kunttu. Airueina toimivat Liisa
Munsterhjelm ja lainatyttö Vuokko Kankaanpään
Karjalaisista. Viipurin maalaiskunnan nimikylttiä
kantoi Jaakko Ahokas. Pitäjäseuran
myyntipöydästä huolehti Aulis Juvonen.
Jäseniämme osallistui juhlaan arviolta
parikymmentä.
Uusia jäseniä ilmoittautui 20: Eero Ahlström ja
Kaija Ahlström (Yläsommee), Esko Aholainen,
Senja Ahvonen (Ihantala), Annukka Hakkarainen
(Yläsommee), Kaija ja Pentti Hämäläinen
(Porlampi), Aleksanteri ja Juhana Jääskeläinen
(Lyykylä), Martti Kajonen (Haka), Pirkko Katajala
(Porlampi), Riitta Kiviniemi-Varjonen, Raili ja Urpo
Kuisma (Kilpeenjoki), Jorma Luukkonen (Kaipola),
Tuula Muhonen (Kaukola), Timo Pellikka
(Yläsommee), Anja Purho (Porlampi), Martti Sassi
(Porlampi), Pirjo Vepsäläinen (Porlampi). Uusien
jäsenten keski-ikä on 62 v, koko jäsenistön noin 73
v.
Kotiseutumatka
Eero Kunttu johdatteli pitäjäseuran kesämatkan
jälleen juhannuksen jälkeisellä viikolla 24. - 26.6.,
osallistujia täydet 50. Majoituspaikka oli hotelli
Viipuri. Matkan pääkohde oli parin tunnin risteily
sateisella Viipurinlahdella. Kotiseutumatkaan
sisältyi monta muutakin mukavaa, mm. ajokierros
kaupungilla ja Nuoraa-Yläsommee-Porlampi
kahvitarjoiluineen sekä kävely Monrepos’ssa.
Hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat
Hallitus piti vuoden aikana 9 kokousta: Eero
Kunttu, puheenjohtaja (9/9), Marja-Leena Evinen
(8/9), Aulis Juvonen, sihteeri (9/9), Kaija Keiriö,
varainhoitaja (8/9), Mauno Kemppi (5/9), Timo
Lindroos (7/9), Kaarina Manni, pääemäntä (7/9),
Raimo Matikainen, varapuheenjohtaja (9/9), Liisa
Munsterhjelm, tiedottaja (4/9), Päivi Salo (6/9) ja
Anne Uotinen (8/9).
Pitäjäseuran 60-vuotisjuhla
Pitäjäseuran 60-vuotisjuhlaa vietettiin Elojuhlan
tilalla 31.8 Karjalatalossa. Juhlallisuudet aloitettiin
puolpäiväsellä Wiipuri- ja Sortavala-saleissa,
runsaasta ja herkullisesta tarjonnasta huolehtivat
Aira ja Jaakko Viitaniemi apulaisineen.
Juhlalounaalle osallistui noin 130 henkeä.
Tilintarkastajina ovat toimineet Laura Virolainen ja
Kaija Kukkaro, varalla Annukka Hakkarainen ja
Pentti Hämäläinen.
Juhlasalissa vietettyyn Päiväjuhlaan kokoontui
lähes 180 henkeä. Ohjelma aloitettiin yhteislaululla
Oman pitäjän lipulle, kuultiin seuran puheenjohtaja
7
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Eero Kuntun ja Liiton varapuheenjohtaja Marjo
Matikainen-Kallströmin tervehdykset.
Eero Kunttu on ollut Karjalan Liiton liittovaltuuston
jäsen ja pitäjäseuran edustajana Karjalaisten
pitäjäyhdistysten liiton, Pro Monrepos’n, Viipurikeskuksen ja Wiipuri-Liiton hallituksissa.
Liisa Munsterhjelm on ollut Karjalan Liiton
liittovaltuuston varajäsen.
Karjalan Liiton ansiomerkkejä saivat: pronssisia
Vappu Lindholm, Liisa Murtola ja Aino Tappola,
hopeisia Jaakko Ahokas, Marja-Leena Evinen,
Kaija Kukkaro, Kaarina Manni ja Laura
Virolainen.
12.2.2009
Pitäjäseuran hallitus
Juhlan pääosasta huolehti maineikkaan FinnKanteleet –orkesterin kymmenhenkinen ryhmä,
joka taituroi monipuolisen, runsaan ja
tunnelmallisen konsertin. Orkesteria johti Mirva
Minkkinen, joka toimi myös ryhmän laulusolistina.
Juhlavuoden tervehdyksenä vietiin loppusyksyn
aikana Viipurin maalaiskunnan pöytästandaari niihin
kuntiin, joihin maalaiskunnan tilallinen väestö
pääosaltaan sijoitettiin 1940-luvulla. Näitä kuntia
ovat Hyvinkää (15.12.), Lohja (8.10.), Nurmijärvi
(29.10.), Tuusula (17.11.) ja Vihti (6.10.).
Tiedoksi! Tiedoksi!
1. Seuramme uudet säännöt ovat
tämän lehden sivuilla 12 - 14.
Säännöt on toimitettu
yhdistysrekisteriin
hyväksyttäväksi.
Syyskokous ja Puurojuhla
Syyskokous pidettiin 29.11. klo 13 Karjalatalon
Wiipuri-salissa. Osanottajia oli 50 ja puhetta johti
jälleen Pertti Joenpolvi. Pitäjäseuran sääntöjen
muutos hyväksyttiin toiseen kertaan.
Jäsenmaksuksi vuodeksi 2009 päätettiin 15 euroa
pitäjäseuralle ja 6 Karjalan Liitolle. Hallituksen
puheenjohtajaksi vuodelle 2009 valittiin Eero
Kunttu ja varapuheenjohtajaksi Raimo Matikainen,
erovuoroiset hallituksen jäsenet Mauno Kemppi,
Kaarina Manni ja Anne Uotinen valittiin uudelleen.
2. Hallituksen jäsenten yhteystiedot
ovat sivulle 15.
3. Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa
Aulis Juvoselle. Hän pitää yllä
jäsenrekisteriämme ja lehden
osoitetarroja.
Puurojuhlaa vietettiin syyskokouksen jatkeena
Viitaniemen kokkipariskunnan puuro- ja
torttukahvitarjoilusta nauttien. Ohjelmassa kuultiin
Ravansaari-seuran sihteeri Raili Paasosen sujuva
kuvaus Viipurinlahden saaristosta ja entisestä
elämästä siellä. Irma Järvisen säestellessä laulettiin
useita joululauluja. 6-vuotias Roni Kallström kertoi
kokemuksistaan pitäjäseuran kesäiseltä matkalta.
Arpajaiset täydensivät ohjelmaa sekä juhlakassaa.
4. Jäsenmaksu 2009: Vuosittain
jäsenmaksun maksaville on tämän
lehden välissä kuitti. Ole hyvä ja
maksa kuluvan vuoden
jäsenmaksu 15.5. mennessä.
Kiitos.
Jäsenlehti
Viipurin Pitäjäläinen ilmestyi vuonna 2008 kahtena
numerona. Lehti on vastannut hyvin tarkoitustaan
jäsenten ja pitäjäseuran välisessä yhteydenpidossa.
Kiitämme kaikkia lehden avustajia.
5. Tunnetko jonkun, joka olisi
kiinnostunut seuramme
jäsenyydestä. Pyydä häntä
ottamaan yhteyttä Aulis Juvoseen.
Osallistumisia ja edustuksia
Pitäjäseura on ollut jäsenenä Karjalaisten
pitäjäyhdistysten liitossa, Karjalan Liitossa, Pro
Monrepos’ssa, Viipuri-keskuksessa ja WiipuriLiitossa.
8
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Nyt sitä saa, nyt sitä saa –
vatsansa täyteen puuroo!
Pitäjäseuran iloisten emäntien jouluisesti
koristamassa salissa kaikui iloinen karjalainen
sorina ja arpoja myytiin taas vauhdilla. Kahvin
lomassa kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi kertoili
karjalanpiirakoista, niiden leipomisperinteistä sekä
etenkin mielenkiintoisia seikkoja karjalanpiirakoiden
voittokulusta EUn piirissä Brysselissä. EUtilaisuudessa oli kerrankin ollut tarjolla muiden
maiden herkkujen ohella Airan ja Jaakon leipomia
karjalanpiirakoita Suomen karjalaisessa
pitopöydässä. Maukkaat piirakat loppuivat iloisesti
kesken – samalla kun ranskalaisten pöydässä
antimia olisi vielä riittänyt reilusti syötäväksi.
Viipurin pitäjäseura juhli perinteiseen tapaansa
pikkujoulua yhteisen puurojuhlan merkeissä
lauantaina 29. marraskuuta Karjala-talon Wiipurisalissa. Tilaisuuteen oli tällä kertaa yhdistetty
pitäjäseuran uusien sääntöjen mukaisesti
ensimmäinen syyskokous – entinen vuosikokous on
näet jaettu kahteen osaan: syyskokoukseen ja
kevätkokoukseen. Syyskokouksen virallisista
asioista ja sen tekemistä hallitusvalinnoista
kerrotaan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä,
seuraavaa vuotta koskeva oleellinen asia oli
kuitenkin heti selvä eli puheenjohtajaksi valittiin
jälleen yksimielisesi Eero Kunttu.
Muutaman joululaulun jälkeen saimme muistella
viimekesäistä kotiseutumatkaamme Karjalaan kun
retken nuorin osanottaja Roni Kallström kertoi
kokemuksistaan äitinsä Marjon haastateltavana.
Tärkeä matkaa edeltävä toimenpide oli ollut
ikioman passin hankita, isoisän kanssa oli käyty
valokuvassa. Matkustus naapurimaahan oli hiukan
jännittänyt nuorta miestä, ja erityisesti oli jäänyt
mieleen käynti Viipurin linnan tykkejä katsomaan.
Reissulta otettujen kuvien esittäjänä toimi isä-Arne.
Roni totesi, että matka oli ollut kiva ja hän voisi
mielellään lähteä uudestaankin!
Joululauluja säesti pianistimme Irma Järvinen.
Kuva: Liisa Munsterhjelm
Puurojuhla pääsi todenteolla alkamaan kunhan
viralliset kokousasiat oli Pertti Joenpolven
ennätyksellisen vauhdikkaalla puheenjohdolla viety
päätökseen. Joulutunnelmaa viriteltiin laulamalla
kaikki yhdessä iki-ihanat joululaulumme
“Arkihuolesi kaikki heitä..” ja “ Me käymme joulun
viettohon...”. Laulunjohtajana toimi heleä-ääninen
sopraanomme Leena Vakkilainen ja säestäjänä
pianon ääressä esiintyi Irma Järvinen, Maire
Kivimäen tytär. Sitten päästiinkin jo itse asiaan!
Maittavan riisipuuron hauduttivat ja torttukahvit
jälkiruoaksi keittivät meille Aira ja Jaakko
Viitaniemi. Mantelin puurostaan löysi tällä kertaa
Aimo Hyyrynen ja voitti palkinnokseen rusinakakun
– oma toiveensa jäi kyllä salaisuudeksi kuten
pitääkin.
Kolme sukupolvea: Marjo Matikainen-Kallström, Roni
Kallström ja Tuula Matikainen
Kuva: Liisa Munsterhjelm
Seuraavaksi suoritettiin aina mielenkiintoinen
arvonta. Tällä kertaa vaikutti siltä, että kaikki
arvontapalkinnot osuivat aina samaan pöytään,
vuoroin kullekin ja parhaille jopa kolmekin! No
lopulta onni kääntyi ja muutkin pääsivät osallisiksi.
Timo Lindroos oli onnekkain ja sai pääpalkinnon,
ison herkkukorin, joka sopi hyvin viedä kotiin
jouluevääksi.
9
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Taloudenhoitajamme Kaija Keiriö ja syyskokouksessa
puhetta johtanut Pertti Joenpolvi.
Kuva: Liisa Munsterhjelm
Esisaari taas oli kertojan oma rakas kotisaari. Siellä
oli iso Läskelän lautatarha. Läheinen kaunis
Laitsaari taas oli ollut keisariperheen suosiossa ja
kutsuttiin jopa Viipurinlahden helmeksi. Myös
Suonion saarella keisarillinen hovi viihtyi. Kun
Nikolai II vieraili siellä pääsivät koululapsetkin
häntä tervehtimään. Vuonna 1944 saarella oli isoja
taisteluita ja sitä pommitettiin. Viereisessä
Rahkasaaressa asuvat lapset kävivät kansakoulua
Esisaaressa ja siirtyivät keskikouluun Uuraaseen ja
sieltä ehkä vielä lukioon itse Viipurin kaupunkiin.
Vuoden 1944 taistelujen tieltä kaikki lapset
siirrettiin turvaan Miehikkälään.
Kaarina Manni ja Timo Lindroos.
Kuva: Liisa Munsterhjelm
Ja siten taas laulettiin yhdessä! Palkkioksi saatiin
kaikki kahvia ja joulutorttuja, kiltit lisäksi vielä
pipareita.
Seuraavaksi kuulimme tarinoita Viipurinlahden
ulkosaaristosta ja elämästä siellä. Kertojana oli
Ravansaari-seuran sihteeri Raili Paasonen, joka on
itsekin saarilla syntynyt ja elänyt lapsuusvuosiaan.
Ulkosaaret olivat kuuluneet v.1932 asti Viipurin
maalaiskuntaan ja sitten kaupunkiin.
Huomattavimpia saarista Railin mukaan olivat
Turkinsaari, Ravansaari, Uuras, Kuurinsaari,
Hapenensaari ja Esisaari.
Turkinsaarella oli ollut lentoasema ja lentäjäkoulu.
1.maailmansodan aikana saarella oli nähty nälkää
ja oltu työttömiä; siellä oli ollut myös pakolaisleiri.
Ravansaari oli valmiin puutavaran säilytysalue,
mutta vuonna 1920 syttyi suuri tulipalo, jossa kaikki
lautatarhat paloivat. Saarella oli myös melkoisesti
asutusta sekä kansakoulu, rukoushuone ja 3
kauppaa. Saaren pohjoisosaan oli keisari
Aleksanteri III:n käskystä rakennettu linnoitus
kasematteineen, ja se olikin sotilasaluetta.
Ravansaarta oli kutsuttu luotsien saareksi jo 1700luvulta alkaen. Kuurinsaaren myöhempi
luotsiammattikunta oli myös kehittynyt
ravansaarelaisten muuttajien mukana.
Uuraassa toimi vilkas Viipuri ulkosatama.
Puutavaraa vietiin onkareilla suureen maailmaan;
tärkeimmät liikeyritykset saarella olivat Ahlström,
Hackmann ja Salvesen. Vilkkaassa Uuraassa toimi
oppikoulu, useita kauppoja sekä lääkäri ja
sairaanhoitaja. Saarelle tuli jopa rautatie, joka
kuljetti laivattavaa puutavaraa.
Syyskokous- ja puurojuhla yleisöä.
Kuva:Eero Kunttu
10
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Raili Paasosen esitelmä herätti monissa muistoja
menneistä ajoista, toisille taas kertomuksen saaret
olivat tuntemattomia ja sitäkin mielenkiintoisempia.
Puurojuhlan tunnelmalliseksi lopuksi laulettiin
yhdessä juhlavasti ja hieman haikeastikin “Jouluyö,
juhlayö..”. Talvinen ilta alkoi muuttua yhä
sinisemmäksi hämäräksi jolloin lähdimme kotiin
kukin valmistelemaan omaa jouluamme.
parvittain. Laiturilta poikajoukko sukeltelee, jotkut
uskaltautuvat uimaan kauas rannasta. Auton vanha
sisärengas on kelpuutettu uimarenkaaksi
pienemmille, sillä on hilpeä leikkiä.
Teksti: Liisa Munsterhjelm
Näin oli kesällä lapsuudessa.
Joku uittaa koiraa puukapulaa veteen heittäen
koiran noudettavaksi. Rantahietikkoa saapastelee
urhoollinen mies uittamaan hevosia ihmisten
joukkoon. Kaikki iloitsevat kesäsunnuntaista.
Talvi vuonna 1939-40: sinä kirkkaasti kimalteleva
Näykijärven selkä sait yllesi vahvan jääkuoren.
Talvileposi ei ollut rauhallinen. Rautasaappaat asein
ja painavin kalustoin tahrivat sinun hohtavan
valkean suojaverhosi punaisin läiskin.
Merkkipäiviä
Seuramme varapuheenjohtaja Raimo Matikainen
juhli 70-vuotispäiviään aivan viime vuoden lopussa
Leppävaaran Parkvillassa. Kuvassa päivänsankari
Tuula vaimonsa kanssa.
Surullisen talven jälkeen rannoillasi liikkui
toisenlainen kansa kaksi kevättä. Armon vuonna
1941 suomalainen rautasaapas vapautti sinut
Näykijärveni, samoin muutkin alueet vieraan ikeen
alta.
Nyt saavuimme rannoillesi polkupyörillä.
Hurmaava olet sinä järvien järvi! Meille
kuvaannollisesti kuin Terijoen hiekat, kuitenkin
kolibrin kokoisena – saimme rannoillasi käydä kaksi
ihanaa vuotta. Ne kimmeltävät kuin taivaan tähdet
läpi elämäni.
Matka jatkuu täällä muissa maisemissa. Vuosia
kertyi useita kymmeniä kunnes raja raolleen
aukesi. Silloiset lapset – nuoret, kepeäjalkaiset,
kirkassilmäiset, olemme silmälasipäisiä,
harmaahapsia. Etsimme tietä tuloksetta.
Honkaniemen puolella oli jonkinlainen tien tapainen,
josta pääsimme rantaasi ihailemaan.
Isosuomuinen kala, mitä kaikkea kätkeytyykään
sinun pohjalietteeseesi. Rautasaappaat kolme
kertaa sinut ylittäneet, mennen tullen joku heistä on
saanut viimeisen leposijan sinun sylissäsi. Heillä
rauha olkoon.
Aikamatka Näykijärvelle
Pitäjämme monista järvistä ajatukset lentää
Näykijärven rannalle. Sitä katsellessa hahmottuu
isosuomuinen kala tarjoiluvadilla koristeltuna
kukkasin. Leirintäalueella nuoret aikuiset keittävät
kahvia nuotiolla. Isotorvinen, veivillä vetoa
kierrettävä gramofoni kaiuttaa järven yli
Honkaniemen kylän puolelle muodissa olevia
iskelmiä.
Monenlaiset ajatukset tulevat esiin,
jälleennäkemiseen kului 50 vuotta. Paikkasi on siinä
edelleenkin, ehkä pienenet rantakasvillisuuden
vallatessa alaa.
Jospa joskus vuosien päästä olet meidän oma
lapsuutemme helmi, Näykijärvi.
K.V.
Kirkassilmäisiä, iloisia ihmisiä, märkiä ja kuivia, on
ranta-alue täynnä. Lapsia saapuu paljain jaloin
11
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
VIIPURIN PITÄJÄSEURA RY:N SÄÄNNÖT
I käsittely ja hyväksyminen vuosikokouksessa 2.3.2008
II käsittely ja hyväksyminen syyskokouksessa 29.11.2009
1§
Yhdistyksen nimi on Viipurin pitäjäseura ry ja sen kotipaikkakunta on Helsinki.
2§
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia karjalaisten ja karjalaisuudesta kiinnostuneiden kulttuurijärjestönä.
Seura tekee toiminnallaan tunnetuksi Viipurin maalaiskuntaa sekä vaalii ja kehittää karjalaista kulttuuria.
Yhdistys kuuluu jäsenenä Karjalan Liitto ry:een.
3§
Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä toiminta-alueellaan tilaisuuksia, jotka palvelevat edellisen
pykälän (2) tavoitteita. Lisäksi yhdistys toimii jäsentensä yhdyssiteenä.
Yhdistys toteuttaa toimintatarkoitustaan mm. seuraavasti:
- toimeenpanemalla esitelmä-, kokous- ja kulttuuritilaisuuksia sekä juhlia ja iltamia
- järjestämällä koulutusta
- järjestämällä kotiseutumatkoja ja muita matkoja jäsenilleen
- pitämällä yhteyttä toiminta-alueensa muihin kulttuurijärjestöihin sekä kuntien ja seurakuntien
viranomaisiin ja organisaatioihin sellaisissa asioissa, jotka edistävät kulttuurityön toteuttamista
- harjoittamalla julkaisu- ja tiedotustoimintaa ja kehittämällä yhteistyötä tiedotusvälineisiin
- harjoittamalla tai tukemalla karjalaista nuorisotoimintaa
- pitämällä yllä jäsenrekisteriä
- toimimalla yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa luovutetun Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi.
4§
Yhdistyksellä on oikeus hankkia ja omistaa kiinteistöjä, ottaa vastaan jäsenmaksuja, lahjoituksia ja
testamentteja ja harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa, ja asianomaisen luvan saatuaan panna
toimeen raha- ja tavara-arpajaisia, rahankeräyksiä sekä järjestää juhlia varojen hankkimiseksi
toimintaansa varten.
5§
Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen henkilö, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy. Jäsenet ovat
varsinaisia tai kannattavia jäseniä. Yhdistyksen varsinaisten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksun
määrää syyskokous.
Yhdistys voi kutsua kunniapuheenjohtajakseen tai kunniajäsenekseen henkilön, joka huomattavalla
tavalla on tukenut sen toimintaa tai toiminut yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
12
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä, toiminnallaan tai
käytöksellään haittaa yhdistyksen toimintaa tai muistutuksista huolimatta jättää jäsenmaksunsa
suorittamatta.
6§
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat
-
kalenterivuodeksi kerrallaan valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja,
-
kolmeksi kalenterivuodeksi valitut yhdeksän (9) muuta jäsentä, joista eroaa ensimmäisenä ja
toisena vuotena kolmannes (1/3) aluksi arvan, sitten vuoron mukaan.
Hallitus valitsee sihteerin ja ottaa taloudenhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.
Hallitus kokonaisuudessaan on vastuussa yhdistyksen varojen käytöstä.
7§
Yhdistyksen nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.
8§
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit sekä hallituksen laatima vuosikertomus ja muut
yhdistyksen hallintoa koskevat asiakirjat on ennen helmikuun 15. päivää jätettävä yhdistyksen
tilintarkastajille, joiden tulee viimeistään kaksi viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta antaa
hallitukselle kevätkokoukselle osoitettu kirjallinen lausunto toimittamastaan yhdistyksen hallinnon ja tilien
tarkastuksesta.
9§
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätkokous ja syyskokous. Yhdistyksen
kevätkokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous vuosittain marraskuun
loppuun mennessä. Kevät- ja syyskokouksen yhteydessä voidaan järjestää jäsenistölle tarkoitettu
seminaari tai muu tilaisuus. Muita kokouksia pidetään, milloin yhdistyksen kokous niin päättää tai milloin
hallitus pitää sitä tarpeellisena tai milloin vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjeitse
hallitukselta erityisesti ilmoitettua tarkoitusta varten anoo.
Kokoukset kutsutaan koolle vähintään 7 päivää ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksilla tai kullekin
jäsenelle hänen ilmoittamallaan osoitteella tai sähköpostiosoitteella lähetettävällä kutsulla.
10 §
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat.
13
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
2. Todetaan kokouksen laillisuus.
3. Esitetään yhdistyksen vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto sekä tilinpäätös.
4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
toimihenkilöille ja muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden hallinto ja tilit ehkä antavat
aihetta.
5. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat.
6. Käsitellään asiat, jotka joku yhdistyksen jäsen on kirjallisesti vähintään 8 päivää ennen kokousta
hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäväksi, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n
määräykset.
7. Pidetään jäsenistölle tarkoitettu tilaisuus (§ 9).
11 §
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus.
3. Päätetään varsinaisten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksujen suuruudesta seuraavalle
kalenterivuodelle.
4. Vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.
5. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi
6. Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle.
7. Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan
kalenterivuoden hallintoa ja tilejä.
8. Valitaan tarvittavat toimikunnat ja edustajat.
9. Päätetään missä sanomalehdissä kokouskutsut on julkaistava ja miten muut tiedonannot
jäsenille on toimitettava
10. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat.
11. Käsitellään asiat, jotka joku yhdistyksen jäsen on kirjallisesti vähintään 8 päivää ennen kokousta
hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäväksi, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n
määräykset.
12. Pidetään jäsenistölle tarkoitettu tilaisuus (§9).
12 §
Yhdistyksen sääntöjen muuttamista ja yhdistyksen purkamista koskeva asia on käsiteltävä kahdessa
vähintään viikon välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joista jälkimmäisessä muutosta tai
purkamista tulee vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa.
13 §
Jos yhdistys purkautuu, käytettäköön sen varat, sitten kun yhdistyksen velat on maksettu, yhdistyksen
toimialueella asuvan karjalaisen väestön tai toimialueen kulttuurityön hyväksi tavalla, josta viimeinen
yhdistyksen kokous päättää. Ellei se ole mahdollista, on varat luovutettava Karjalan Liitto ry:lle.
14
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Viipurin pitäjäseuran hallituksen yhteystiedot 2009
Eero Kunttu
puheenjohtaja
Karstuntie 634, 08100 Lohja
[email protected]
puh. 044 339 4000
fax (019) 333 224
Marja-Leena Evinen
Korsontie 22 A 7, 01450 Vantaa
[email protected]
puh. (09) 851 3882, 050 492 7337
Aulis Juvonen
jäsensihteeri
Klaukkalantie 59, 01800 Klaukkala
[email protected]
puh. 050 595 4814
Kaija Keiriö,
taloudenhoitaja
Metsolantie 59 C, 01450 Vantaa
kaija.keirio@kotikone,fi
puh. 0400 419460
Mauno Kemppi
Vihdintie 4-6 A 17, 03100 Nummela
puh.(09) 223 6042, 0400 251 128
Timo Lindroos
Peräläntie 115, 03220 Tervalampi
[email protected]
puh. (09) 222 4823, 050 355 5471
Kaarina Manni
Saukkolantie 432, 08500 Lohja
puh. (019)) 333 375, 040 754 6891
Raimo Matikainen
varapuheenjohtaja
Ajurinkatu 3 A 37, 02650 Espoo
[email protected]
puh. (09) 541 8981, 040 525 7484
Liisa Musterhelm
tiedottaja
Friisiläntie 49, 02240 Espoo
[email protected]
puh. 040 840 0152
Päivi Salo
Simontie 3 B, 01840 Klaukkala
[email protected]
puh. (09) 879 8235, 040 848 6897
Anne Uotinen
sihteeri
Aino Acktén tie 1 A 6, 00400 Helsinki puh. 050 540 2245
[email protected]
15
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Jääkärikenraali Einar Vihmalle muistolaatta Ihantalaan
Jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari Einar Vihma (19.9.1893) on itsenäisen Suomen ainoa kenraali,
joka on kaatunut sodassa rintamalla. Kenraalimajuri Einar Vihma kaatui 5. elokuuta 1944
neuvostoliittolaisten kranaatinheitinkeskityksessä Ihantalassa yhdessä esikuntapäällikkö Palkaman kanssa.
Hän oli viimeinen rintamalla kaatunut Saksan-jääkäri.
Vihman muistolaatan paljastustilaisuus järjestettiin 5.8.2008 Ihantalassa. Toimitus ei ole saanut karttaa
muistolaatan sijainnista, mutta ohessa Eero Kuntun muistolaatasta ottama kuva.
Kuva: Itsenäisyyden puolustajat. Sodan taisteluja I. Weilin & Göös 2005
16
Viipurin pitäjäläinen 1/2009
Kotiseudulle Viipurin maalaiskuntaan …
Matka tehdään Juhannuksen jälkeen 23. – 25.kesäkuuta.
Käyntikohteina ovat mm. Ylivesi, Ihantala, Kilpeenjoki, Terävälä ja Pihkala.
Matkan hinta on 258 euroa kahden (2) hengen huoneessa majoittuville ja 330
euroa yhden (1) hengen huoneessa majoittuville. Hintaan sisältyy
ryhmäviisumi, majoitus Viipurissa hotelli Druzbassa, matkat, kaksi aamiaista ja
kaksi illallista sekä ryhmävakuutus.
Sitovat ilmoitautumiset 8.5. mennessä.
Kohdekyliä tuntevia kaivataan oppaiksi kertomaan kylistä ennen tai nyt.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset Eero Kuntulle, puh. 044 3394000.
Tuuha siekii mukkaan!
17
Lisätietoja Karjalan liitosta 09 7288 1712,
www.karjalanliitto.fi.
Seminaarin hinta on 35 euroa, Karjala-kortilla 30 euroa:
Hintaan sisältyy lounas, kahvi, seminaariohjelma ja
matka Alapitkälle.
19.00 Yhteislaulutilaisuus, Kuopion kauppatori
Lauantai 13.6.2009
Karjalaiset kesäjuhlat Kuopiossa
12.-14.6.2009
Karjalaisten kesäpäivien teemana Kuopiossa kesällä
2009 on asutustoiminta.
Asutustoiminta vaati suomalaiselta yhteiskunnalta
suurta taloudellista panostusta ja asutusorganisaatiolta
valtavaa työtaakkaa. Suurimman työn tekivät
asutettavat raivatessaan peltoja ja laitumia,
pystyttäessään uusia taloja, karjasuojia ja muita
rakennuksia sekä tehdessään teitä kaukaisille
salopalstoilleen.
Siirtoväestöstä yli puolet oli maatalousväestöä. Vuonna
1945 säädetyn maanhankintalain nojalla Suomeen
muodostettiin kaikkiaan 45 000 uutta maatilaa ja 56 000
asuintilaa.
Sotien jälkeen Kuopion seudulle sijoitettiin salmilaisia ja
impilahtelaisia, Iisalmen ympäristöön suistamolaisia ja
korpiselkäläisiä.
Lapinlahdella, Alapitkän kylässä sijaitsee Suomen
asutusmuseo. Se on Laatokan Karjalasta Salmista
evakkoon lähteneiden Yrjö ja Anni Muren entinen koti.
Muren tilalla asuttiin vakituisesti 1970-luvulle asti.
Museo on Karjalaisten kesäpäivien retkikohde.
Lapinlahdella asutukseen otettiin lähes 10 500 hehtaaria
maata ja asutustiloja muodostettiin noin 160.
Perjantai 12.6.2009
11.00 – 18.30 Seminaari asutustoiminnasta. Seminaariin
sisältyy retki Asutusmuseoon Lapinlahden Alapitkälle.
Seminaarissa käsitellään mm. seuraavia teemoja:
Karjalaisevakkojen tulo Savo-Karjalaan ja routaisten
maiden miesten paluu kotiin juoksuhaudoista siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen, Ortodoksinen
evakkomaailma Savo-Karjalassa , Putosiko karjalan kieli
evakkojunasta sekä Lapsuus ja nuoruus
savokarjalaisessa evakkomaailmassa
9.00 Karjalainen tori avautuu Klassillisessa lukiossa,
Opistotie 1
9.00 Kyykkäkilpailut keskuskentällä
10.00 Karjalan maraton alkaa keskuskentällä
10.30 Valtakunnalliset piirakkamestaruuskilpailut
Hatsalan klassillisessa koulussa, Opistotie 3
11.00 Kuorokavalkadi Klasillisessa lukiossa
10.30 alkaen ruokailu Klassillisessa lukiossa , Opistotie
1 / Hatsalan klassillisessa koulussa, Opistotie 3
15.00 Avajaiset Kuopion jäähallissa, Hannes
Kolehmaisenkatu 4
17.00 Opastettu kaupunkikiertoajelu, Ortodoksinen
kirkkomuseo (hinta 15 euroa, Karjala-kortilla 10 euroa, /
vähintään 20 osanottajaa)
18.00 Vigilia Pyhän Nikolaoksen katedraalissa, KP
Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo
18.00 Iltakirkko Alavan kirkossa
19.00 Kansantanssikonsertti, paikka avoin
19.00 Näyttelyt sulkeutuvat
20.00 Iltamat Klassillisen lukion juhlasalissa
Sunnnuntai 14.6.2009
9.00 Näyttelyt ja karjalainen tori avautuvat
Klassillisessa lukiossa, myöhemmin tori siirtyy
Väinölänniemelle
9.00 Kunnianosoitukset Evakkotie-muistomerkillä,
Sankarihaudoilla ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä
9.30 Liturgia Pyhän Nikolaoksen katedraalissa, KP
Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo
10.00 Messu Kuopion tuomiokirkossa (kesto 1 t 15 min),
piispa Matti Sihvonen, tuomiorovasti Ilpo Rannankari,
Wiipurin Lauluveikot
11.30 Kulkueen järjestäytyminen Kuopion kauppatorilla
12.00 Juhlakulkue kauppatorilta Väinölänniemelle
14.30 Päiväjuhla Väinölänniemellä
Lisätietoja:
Karjalaisseurojen Kuopion piiri ry:
http://www.kuopionkarjalaisseurat.net/
Kari Koslonen, p. 050 576 9341, [email protected]
Mirja Tiitinen, p. 040 5921127,
[email protected]
Ritva Lampainen, p. 044 5280496,
[email protected]
Karjalan liitto:
(09) 728 8170
[email protected]
http://www.karjalanliitto.fi