OPS oppiaineosiot - Helsingin Uusi yhteiskoulu

Transcription

HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU
Peruskoulun opetussuunnitelma
Oppiaineosiot
1
Sisällysluettelo
10. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ..................................................................................4
10.1 AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN........................................4
10.1.1. Ihmisenä kasvaminen......................................................................................................5
10.1.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.........................................................................6
10.1.3. Viestintä ja mediataito.....................................................................................................7
10.1.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys.............................................................................8
10.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.................................9
10.1.6 Turvallisuus ja liikenne..................................................................................................10
10.1.7 Ihminen ja teknologia.....................................................................................................11
10.2 ÄIDINKIELEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU....................................12
10.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS........................................................................................12
10.3.1. SUOMI ÄIDINKIELENÄ............................................................................................12
10.3.2. S2: SUOMI TOISENA KIELENÄ ..............................................................................25
10.4 TOINEN KOTIMAINEN......................................................................................................29
10.4.1 RUOTSI A-KIELENÄ.................................................................................................29
10.4.2 RUOTSI B-KIELENÄ (B1)..........................................................................................40
10.5 VIERAAT KIELET...............................................................................................................51
10.5.1 A-KIELI.........................................................................................................................51
10.5.1.1 ENGLANTI A-KIELENÄ..........................................................................................52
10.5.1.1.1. PAINOTETTU ENGLANTI..............................................................................59
10.5.1.2 SAKSA A1- JA A2-KIELENÄ..................................................................................62
10.5.2 VALINNAINEN KIELI (B2): SAKSA, RANSKA JA ESPANJA................................72
10.6 MATEMATIIKKA
.......................................................................................................................................................77
10.7. BIOLOGIA JA MAANTIETO.............................................................................................86
10.7.1 BIOLOGIA....................................................................................................................86
10.7.2 MAANTIETO................................................................................................................91
10.8.FYSIIKKA JA KEMIA..........................................................................................................97
10.8.1 FYSIIKKA.....................................................................................................................97
10.8.2 KEMIA.........................................................................................................................103
10.9. TERVEYSTIETO...............................................................................................................108
10.10 USKONTO.........................................................................................................................114
10.10.1 EVANKELIS- LUTERILAINEN USKONTO..........................................................114
10.10.2 ORTODOKSINEN USKONTO ..............................................................................122
10.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO.........................................................................................125
10.12 HISTORIA.........................................................................................................................128
10.13 YHTEISKUNTAOPPI.......................................................................................................133
10.14 MUSIIKKI.........................................................................................................................137
10.15. KUVATAIDE...................................................................................................................143
10.16 KÄSITYÖ..........................................................................................................................151
10.17 LIIKUNTA.........................................................................................................................159
10.18. KOTITALOUS.................................................................................................................169
10.19 VALINNAISET AINEET..................................................................................................174
10.19.1 VALINNAINEN KOTITALOUS..............................................................................174
10.19.2 TEKNINEN TYÖ......................................................................................................175
10.19.3 TEKSTIILITYÖ.........................................................................................................176
10.19.4. KUVATAIDE............................................................................................................178
10.19.5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
.................................................................................................................................................181
10.20 OPPILAANOHJAUS........................................................................................................184
2
10. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ
10.1 AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN
Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on
ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen
kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä.
Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita,
joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja
3
opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan
koulutushaasteisiin.
Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa
niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä
tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää
yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee
näkyä koulun toimintakulttuurissa.
Aihekokonaisuudet
Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus – ja
opetustyön keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja.
Helsingissä aihekokonaisuudet toteutuvat koulujen toimintakulttuurissa –
ja rakenteissa, oppiaineiden opetuksessa sekä mahdollisina eri oppiaineita
yhdistävinä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien toteuttamista
vuosiluokkien 1 – 9 aikana suunnitellaan yhteistyössä alueen
peruskoulujen kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan eri
yhteistyökumppaneiden kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa
otetaan huomioon Helsingin sekä erityisesti koulun oman alueen tarjoamat
mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa
painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa.
Opetuksen eheyttäminen
Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri
oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa
otetaan myös huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja
käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja
aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu
yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan
toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa
käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa
työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset
toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja
arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun.
Oppiaineiden yhteydessä määritellään kohdat, joissa käsitellään nimettyjä
aihekokonaisuuksia (Liite 2)
Osa aihekokonaisuuksista käsitellään teemapäivinä. Nämä toistuvat löyhästi
kolmen vuoden syklinä.
Koulun juhlissa ja työharjoittelussa käsitellään vuosittain osa
aihekokonaisuuksista.
Osa aihekokonaisuuksista voidaan käsitellä jakson kestävinä eri kurssien välisinä
eheyttävää oppiainesta sisältävinä kokonaisuuksina.
10.1.1. Ihmisenä kasvaminen
Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä
4
on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä.
Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja
terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan
yhteisöllisyyden kehitystä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa
ainutkertaisuuttaan
• arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
• tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle
• tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
• toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden
tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä
• oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
• esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta
• opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten
huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia
yhteistoimintatapoja
Ihmisenä kasvaminen - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen
arvoissa jokaisen oikeutena hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen
sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Keskeistä on tukea lapsen ja
nuoren kasvua vastuullisuuteen omasta elämästä ja yhteisestä
tulevaisuudesta. Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman yhteinen
Oppimiskäsitys– osuus sisältää vuorovaikutuksellisuuden ja oppijana
kehittymisen. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtapa teksteissä korostuu yhteisölliset tavoitteet. Fyysiseen, psyykkiseen ja
sosiaaliseen kasvuun tähtäävät tavoitteet löytyvät oppilaiden osallisuutta,
kouluruokailua ja itsearviointia koskevista linjausteksteistä.
Oppilashuollon osuuden keskeisenä ajatuksena on ihmisen kasvun
tukeminen.
10.1.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on
auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuriidentiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään
valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja
näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja
eurooppalaista kulttuuria
• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään
5
oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja
kehittäjänä
• tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia
toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
• ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja
yhteisölle.
• oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja
eurooppalaisuus
• muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
• ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja
onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
• kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä
vuorovaikutuksessa
• tapakulttuurien merkitys.
Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys - aihekokonaisuus näkyy
Helsingin peruskoulujen arvoissa sekä opetussuunnitelman yleisen osan
kohdassa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppilaan oman kulttuuriidentiteetin vahvistaminen, suomalaisen kulttuurin arvostaminen ja
kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat osa Helsingin
peruskoulujen arvopohjaa. Vuorovaikutuksen edistäminen nähdään myös
keskeisenä osana koulun toimintakulttuuria. Helsinki tarjoaa
kaksikielisen, monikulttuurisen ja kansainvälisen oppimisympäristön,
jossa oppilas saa valmiuksia kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen ja
yhteistyön kehittämiseen sekä mahdollisuuksia kansainvälisten kontaktien
luomiseen. Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja
elämykselliseen kulttuuriyhteistyöhön.
10.1.3. Viestintä ja mediataito
Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisuja
vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä
kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa,
vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä
viestien vastaanottajana että tuottajana.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden
viestintää
• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja
hyödyntämään hankkimaansa tietoa
• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin
liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa
tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä
tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri
tilanteissa
6
• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön
muuttuminen ja monimediaalisuus
• median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde
todellisuuteen
• yhteistyö median kanssa
• lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
• viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.
Viestintä ja mediataito – aihekokonaisuus on keskeinen pyrittäessä
turvaamaan oppilaiden tasavertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen
mahdollisuudet nyky-yhteiskunnassa. Helsingin kouluissa korostetaan
ilmaisun iloa, viestintä- ja mediankäyttötaitoja sekä tiedonhallintataitoja.
Viestintä – ja mediankäyttötaidoissa harjoitellaan monipuolista ilmaisua ja
kriittistä median käyttöä. Tiedonhallinnassa keskeisiä asioita ovat
tiedonhankinta-taidot, lähdekritiikki, tekijänoikeusasiat, verkkoetiikka
sekä tietoturva.
Aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Oppimisympäristö ja
toimintakulttuuri sekä Työtavat – osuuksiin. Aihekokonaisuus toteutuu
osin myös koulun tietostrategian kautta (Liite 3)
10.1.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa
oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää
osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille
toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan
kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi,
yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta
muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen
merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
• muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen
• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten
asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä
• kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä
toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti
• toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä
arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia
• tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen
yksilölle ja yhteiskunnalle.
• perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen
toiminnasta sekä työnjaosta
• demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa
7
• erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa
• verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman
toiminnan vaikuttavuuden arviointi
• yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina
sekä työelämään tutustuminen.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys – aihekokonaisuuden tavoitteita
sisältyy Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmien yhteisten linjausten
kohtaan Oppilaiden osallisuus. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin
peruskoulujen arvopohjassa, oppimiskäsityksessä, oppimisympäristössä ja
toimintakulttuurissa, työtavoissa sekä oppilaan ohjauksen ja opintoohjauksen osuuksissa. Oppilailla on mahdollisuus harjoitella erilaisia
osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa mm.
oppilaskuntahallituksen kautta. Tarvittavia taitoja ovat kriittisen
mielipiteen muodostaminen, neuvotteluun perustuva päätöksen-teko sekä
koulu – ja lähiyhteisössä toimiminen.
10.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
-aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota
toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena
on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia.
Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista
ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin
edellytykset ja niiden välisen yhteyden
• havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia,
selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja
hyvinvoinnin lisäämiseksi
• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan
kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
• edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin
uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla
• ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että
yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden
puolesta.
• ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa
koulussa ja elinympäristössä
• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
• ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa
• ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen
8
elinkaari
• oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot
• toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta –
aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen
arvopohjaan. Aihekokonaisuus näkyy myös oppimisympäristön ja
toimintakulttuurin, työtapojen, oppilaiden osallisuuden, ohjauksen ja
oppilashuollon osuuksissa. Helsingin kouluissa tuetaan oppilaiden kasvua
vastuullisiksi kansalaisiksi ja edistetään oppilaan valmiuksia ja
motivaatiota toimia ympäristön, ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän
tulevaisuuden puolesta. Yhteisissä linjauksissa on nostettu esille myös
oppilaan hyvinvoinnin merkitys kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.
Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutetaan lisäksi koulun
ympäristöohjelman kautta.
10.1.6 Turvallisuus ja liikenne
Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta
ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä
opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle
ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja
tilanteissa turvallisuutta edistäen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään
vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
• edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
• toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti
• toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
• vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen
• tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.
• onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa
elinympäristössä
• työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus
• terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja
• väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
• keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
• muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja
turvalaitteet
• lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen
• turvallisuutta edistävät palvelut
• kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä
9
Turvallisuus ja liikenne- aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma näkyy
Helsingin peruskoulujen arvopohjassa. Turvallisuudesta huolehtiminen on
kaikkien koulussa toimivien yhteinen tehtävä. Oppimisympäristön ja
toimintakulttuurin tulee olla sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja
terveyttä edistävä. Turvallisuusnäkökulma sisältyy myös oppilashuollon,
kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun toiminnan arvioinnin osuuksiin.
Jokaisella peruskoululla on järjestyssäännöt, joiden tehtävänä on edistää
koulun turvallisuutta. Koulutuksen nivelvaiheiden yhteistyöllä edistetään
oppilaiden psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Aamu – ja
iltapäivätoiminnan ja kouluruokailun toteuttamisessa sekä
koulumatkoihin liittyvissä asioissa otetaan huomioon terveyteen ja
turvallisuuteen liittyvät tekijät. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta
omasta terveydestä.
10.1.7 Ihminen ja teknologia
Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta
ymmärtämään ihmisensuhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian
merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa
teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja
johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden
toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla,
yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä
• käyttämään teknologiaa vastuullisesti
• käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin
tarkoituksiin
• ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän
teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.
• teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä
• teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri
elämänalueilla eri aikakausina
• teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden
elinkaari
• tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö
• teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset
• tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.
Ihminen ja teknologia – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy
oppimisympäristö – ja toimintakulttuuri sekä työtavat osuuksiin. Fyysisen
oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään huolta
oppilaan mahdollisuudesta kasvaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ja
edistetään tieto – ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa.
10
Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutuu myös koulun tietostrategian
kautta.
10.2 ÄIDINKIELEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista
eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli
äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi
saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa
kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä
kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi
perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan
äidinkielen opetuksen perusteiksi.
Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa
kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin
opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan
äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta
huoltajan ilmoittamaa kieltä.
Taulukko opetussuunnitelman liitteenä (Liite 4)
10.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
10.3.1. SUOMI ÄIDINKIELENÄ
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas
kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua
yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon
syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua
myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota
mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden
avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että
oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee
osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää
maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen
mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä
asioita uusiin yhteyksiin.
Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taitoja taideaine, joka saa sisältöaineksensa
kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja
tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä,
sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä.
Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta:
kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden
11
opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja
vuorovaikutustaitoja.
Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen
tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa
ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa.
VUOSILUOKAT 6-9
Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa
oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja
oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia.
Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään
kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja
pystyy tuottamaan erityyppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä.
Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan
kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan
yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.
TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan
• harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti,
eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä
koulussa ja sen ulkopuolella
• pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että
on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja
arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät
• kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan,
millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät
• tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia
lähteitä.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
12
Oppilas
• kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää
oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan
• rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan
rakentavasti muiden ajatuksia
• tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puheja
kirjoitustehtävissään
• oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan
teksteissään.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
• oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja
muuttumisesta
• monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja
hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja
• saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista
• saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata
maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja
• saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen
tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee
• kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan.
Vuorovaikutustaidot
• perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja
ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja
viestintäsuhteeseen
• tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista
erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä
• puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely
ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen
ja vastaanottaminen
• viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen
ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua
• omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia
Tekstinymmärtäminen
• ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua
• silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta,
lukuprosessien hallinnan varmentamista
• siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemusten jakamista
• kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja
näkemysten kehittäjinä
• selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit
asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä
13
• kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja
merkityksellisinä kokonaisuuksina
• tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien
merkityksen rakentajina
• tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen
tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien
vertaamista eri näkökulmista
• puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja
asenteiden etsimistä ja arviointia
Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen
• omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien
vakiinnuttamista
• tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon
varmentamista
• tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja
tilanteisiin
• omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien
fiktioiden tuottamista
• yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisuja
viestintätavan opettelua
• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen
vakiinnuttamista
• erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen
• ilmaisukeinojen monipuolistamista
Tiedonhallintataidot
• tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua,
lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia
• muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua,
aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
• perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta
sekä äidinkielen merkityksestä
• suomen kielen vaiheita ja vaihtelua
• suomen kielen äänne-, muotoja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua
muihin kieliin
• suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä
yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa
• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden
kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden
päävaiheista
• yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten
lyhyitten tekstien käsittelyä
• kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin
• tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien
tuntomerkkejä
• fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen
• teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista
14
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän
jäsenenä että yksin esiintyessään
• osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa
• osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa
ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton,
kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja
• edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin,
kun asioista ollaan eri mieltä
• tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon
viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa
valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa
yleispuhekieleksi
• pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan
palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös
rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että
ryhmässä.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää,
kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin
yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa
• tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa
monenlaisessa tekstiympäristössä
• lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa
käyttäen
• erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista
• tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja
• osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen
perustelut
• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä
seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä
• osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia
• tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön,
muotoon ja ilmaisuun
• pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista
keinoista
• pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi
sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten
ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn
• pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä
havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt
niin, että hän
• osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto ja kaunokirjallisia teoksia sekä
suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös
ilmoittaa ne
15
• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan
tekstejä tuottaessaan
• kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille
olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata
• pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa
kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia,
yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä
• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja
muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä
• osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä,
sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja
pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään
• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista,
kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
• on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen
• löytää itseään kiinnostavaa tieto ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja
osaa perustella valintojaan
• on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja,
satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä
tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on
lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän
• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin
kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia
• pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa
• osaa puhua kielen äänne-, muotoja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on
tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen
keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin
opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen
sukukielistä
• tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan
• tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten
joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen
kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.
6. LUOKAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA
Äidinkieli ja kirjallisuus
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon ne oppilaat,
jotka opiskelevat äidinkieli ja kirjallisuus- oppiainetta suomi toisena
kielenä oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä opetuksessa
noudatetaan Helsingin kuntakohtaista opetussuunnitelmaa
6. luokan keskeiset tavoitteet
16
Oppilas
- kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan
- pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä
- ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisia
arvoja
- uskaltaa tuoda esille mielipiteitään perustellusti ja muut huomioon ottaen
Oppilas
- harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi, kuulijaksi ja viestinten
käyttäjäksi
- kehittyy tiedonhankintataidoissa
- osaa käyttää tiedonhankintaan monenlaisia lähteitä
Oppilas
- tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puheja kirjoitustehtävissään
- oppii tuottamaan erilaisia tekstejä erilaisiin tarkoituksiin
- osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan
- säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemiseen
Oppilas
- oppii perustietoa omasta äidinkielestään ja ymmärtää kielentuntemuksen
merkityksen kielen kannalta
- monipuolistaa lukuharrastustaan
- saa kulttuurikokemuksia
- saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen
- ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron sekä kielen vaihtelua
erilaisilla kielenpuhujilla
- ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen erilaisten asioiden
ilmaisemisessa
- hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat
6. luokan keskeisiä sisältöjä
17
Vuorovaikutustaidot
- perusasioita vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja
ilmaisutavasta
- vuorovaikutustaidot ristiriitatilanteissa
- palautteen antaminen ja vastaanottaminen
- omien ja myös toisten viestintätaitojen arvioiminen
- omien näkemysten esittäminen, oman näkökannan puolustaminen sekä
ilmaisutapojen kehittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa
Tekstinymmärtäminen
- ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua
- erilaisten lukutapojen harjoittelua
- erilaisten tekstien lukemista
- lukukokemuksen jakamista
- tekstien erittelyä, vertailua, arviointia ja tiivistämistä
Tiedonhallintataidot
- tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia
- muistiinpanojen tekemistä eri tavoin
- aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi
- yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä
Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen
- tekstintekoprosessin harjoittelemista: tekstin suunnittelu, parantelu,
muuttaminen ja arviointi
- tekstin jaksottamista
- erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen
- kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen
vakiinnuttamista
- puhe-esityksiä ja ilmaisuharjoituksia
Kielen tehtävät ja rakenne
- kielentuntemuksen perusasiat
- sanaluokat
- sijamuodot (paitsi akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi)
- persoonamuodot ja aikamuodot
- subjektin, predikaatin ja objektin tunnistaminen yksinkertaisista
lauseista
- lauseen ja virkkeen ero sekä sivulauseen tunnistaminen
- pilkun käyttö päälauseen ja sivulauseen välissä
18
Kirjallisuus ja muu kulttuuri
-yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä
- kaunokirjallisuuden päälajien käsittelyä
- erilaisia kulttuurikokemuksia, ennaltatyöskentelyä, kokemusten
erittelyä ja jakamista
- tv- ja radio-ohjelmien tarkastelua ja analysointia
-OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Tavoitteet
Oppilas oppii
•tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään
ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä,
pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria.
•ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä
näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan
jatkajana ja kehittäjänä
Keskeiset sisällöt
oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja
eurooppalaisuus.
Erityisesti yhdeksännellä luokalla vertaillaan suomen kieltä ja kulttuuria
sukukieliin sekä muihin maailman kieliin ja kulttuureihin. Kulttuuri-identiteetin
muodostumiseen liittyvät myös suomen kielen alueelliset puhekielen erot.
Viestintä ja mediataito
Tavoitteet
Oppilas oppii
•ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan
muiden viestintää
•kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja
hyödyntämään hankkimaansa tietoa
•suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan
niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
•tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti
•käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä
sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
•omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri
tilanteissa
•viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön
muuttuminen ja monimediaalisuus
•median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde
todellisuuteen
•yhteistyö median kanssa
19
•lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
•viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.
Tämä aihekokonaisuus kuuluu kokonaisuudessaan äidinkielen opetukseen
seitsemännestä yhdeksänteen luokkaan asti. Median kanssa on mahdollisuus
tehdä yhteistyötä esimerkiksi aikakauslehtipäivinä, jolloin kouluun voidaan tilata
ilmaista opetusmateriaalia. Sanomatalon toimitussimulaattoriin on myös tehty
vierailuja yhdeksäsluokkalaisten kanssa joka vuosi ja tehdään edelleen
mahdollisuuksien mukaan.
Yksi 7. luokan keskeisiä tavoitteita on, että oppilas kehittää kriittistä
lukutaitoaan. Keskeisiä sisältöjä ovat lähdeviitteet, muistiinpanotekniikka,
medialukutaidon kehittäminen ja lähdekritiikin harjoittelu.
8. luokan tavoitteita ovat oppilaan harjaantuminen valitsemaan, tulkitsemaan ja
arvioimaan eri medioiden välittämää tietoa. Myös erilaisten vaikuttamiskeinojen
tunnistamista ja niiden käyttämistä omissa teksteissä harjoitellaan. Keskeisiä
sisältöjä ovat vaikuttavan kielen kritiikki, mainos ja mainoskeinot sekä
mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen.
9. luokan tavoitteena on, että oppilas saa käsityksen median ja tekstien mahdista
tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja.
Sisältöinä ovat aineistosta kirjoittaminen erilaisten lähdeteosten pohjalta ja
lähdemerkinnät.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Tavoitteet
Oppilas oppii
muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen.
erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa.
Yhdeksännen luokan sisällöissä mainitaan asioimiskirjoitus.
Mielipidekirjoitusten ja vastineiden kirjoittamista harjoitellaan äidinkielen
tunneilla seitsemännestä yhdeksänteen luokkaan.
Ihminen ja teknologia
Tavoitteet
Oppilas oppii
käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin
tarkoituksiin.
tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö.
Äidinkielen tunneilla käytetään tietotekniikkaa mahdollisuuksien mukaan
tekstinkäsittely- ja tiedonhankintataitojen kehittämiseen.
20
KESKEISET TAVOITTEET
Oppilas
• ymmärtää, että viestinnällä on tavoite ja toimii sen mukaan
• osaa tarkoituksenmukaisesti havainnollistaa esitystään
• kehittää kriittistä lukutaitoa ja ymmärtää tiedonhankintaan kuuluvat vaiheet
• kehittyy tekstien jäsentelijänä, osaa käyttää aiemmin oppimiaan muotoseikkoja
hyväkseen
• harjaantuu erilaisten tekstien tunnistamisessa ja kirjoittamisessa
• tietää ja tunnistaa hyvän tekstin kriteerejä erityyppisistä teksteistä
• lukee erityyppisiä tekstejä ja oppii havaitsemaan niiden erityyppisiä tehtäviä
• rohkaistuu tuomaan esille mielipiteitään perustellusti ja muut huomioon ottaen
• rohkaistuu ilmaisemaan itseään suullisesti
• hallitsee kielenhuollon perusasiat
• oivaltaa, että kielentuntemus on työskentelyväline.
Oppilas
• harjaantuu valitsemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan eri medioiden välittämää
tietoa
• tunnistaa erilaisia vaikuttamisen keinoja ja osaa käyttää niitä omissa
teksteissään
• harjaantuu tunnistamaan elokuvan ilmaisukeinoja
• monipuolistaa lukuharrastustaan tutustumalla kirjallisuuden eri lajeihin
• syventää kielentuntemustaan lause- ja sanatasolla
• varmentaa kielenhuollon normien tuntemustaan.
Oppilas
• oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen historiasta, kielisukulaisista,
rakenteesta, sosiaalisesta ja alueellisesta vaihtelusta sekä muuttumisesta
• oppii perustietoja kansanperinteestä ja ymmärtää kansanperinteen ja
kansallisen kulttuurin merkityksen suomalaisen identiteetin rakentajana
• monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvene,
ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita
21
• tekstin sisällön, rakenteen ja ilmaisutavan yhteys viestinnän tavoitteisiin ja
tilanteisiin
• puheja kirjakielen erot
• kuvailevat tekstit, asiatekstit, fiktiiviset tekstit (laadinta ja analysointi)
• tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen
• jäsentelytapojen kertaus ja harjoittelu
• erilaisten tekstien analysointi, kaunokirjallisuuden analysoinnin peruskäsitteet
• peruskieliopin kertaus
• lähdeviitteet, muistiinpanotekniikka
• medialukutaidon kehittäminen, lähdekritiikin harjoittelu
• syventää kirjakielen normien hallintaa
• tutustuu elokuvan ilmaisukeinoihin
• oppii käyttämään ja arvioimaan erilaisia tietolähteitä.
• vaikuttavan kielen kritiikki
• mainos ja mainonnan keinot
• mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen
• kaunokirjallisuuden päälajit ja proosan lajityyppejä
• kaunokirjallisuuden analysoinnin peruskäsitteet
• kielenhuoltoasioiden kertaus
• tekstilajit ja tekstityypit
• lauseenjäsennys ja verbien taipuminen
• suomenkielisen kirjallisuuden historiaa
• aineistosta kirjoittaminen erilaisten lähdeteosten pohjalta
• lähdemerkinnät
• asioimiskirjoitusta
• suomen kielen erityispiirteet
• kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu
• suomen kielen sanaston ja nimistön tarkastelua
• kielenhuollon kertaus
• kirjallisuuden tarkastelua yhteydessä muihin taiteisiin
KESKEISIÄ TYÖTAPOJA
• omien ja toisten tekstien lukeminen ja analysointi
• keskustelu
• ilmaisuharjoitukset
• erilaisten tekstien tuottaminen
• erityyppiset ryhmätyöt
• työkirjatehtävät
• esitelmät
• opintokäynnit
22
ARVIOINTI
Arvosana 5
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
•kykenee ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja suullisesti
•osoittaa kuuntelemisen taitoa
•työskentelee sekä yksin että ryhmässä
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
•tunnistaa tavallisimpia tekstilajeja
•löytää helpohkosta tekstistä ydinasiat
•pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt
niin, että
•osaa käyttää kirjastoa ja tietoverkkoja tiedonhankinnassaan
•pystyy laatimaan kirjoitettuja tekstejä
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
•on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös helpohkojen kokonaisteoksien
lukemiseen
•tunnistaa keskeisiä kielen käsitteitä
10.3.2. S2: SUOMI TOISENA KIELENÄ
Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea
toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi
äidinkielenä-oppimäärän sijaan. Opetus vastaa vuosiviikkotunneiltaan äidinkielen
opetusta.
Vaikka tavoitteet ja sisällöt on laadittu vuosiluokittain, opetuksen ja arvioinnin
lähtökohtana on kuitenkin oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän
opiskelee. Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon
oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta.
Opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä,
peruskäsitteitä ja sanastoa.
Kun oppilaan kielitaito on kaikilla kielitaidon osa-alueilla äidinkielisen oppijan
tasolla, hänet voidaan siirtää opiskelemaan suomi äidinkielenä -ryhmään. Tällöin
myös oppilaan oppimäärä voidaan muuttaa suomi äidinkielenä oppimääräksi.
7.LUOKKA
TAVOITTEET:
23
Oppilas
- selviää käytännön puhetilanteista koulussa ja sen ulkopuolella
- saa hyvin selvää opetuskeskustelusta ja opettajan puheesta eri oppitunneilla
- tunnistaa ja tekee puheessaan eron puheen keskeisten rekisterien välillä
- käyttää erilaisia kielen opiskelulle ominaisia työtapoja
- kehittää taitoaan ilmaista itseään ja tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan
- laajentaa ja syventää aktiivista ja passiivista sanavarastoaan
- pystyy ryhmittelemään sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella
- tuntee sanojen muodostamisperiaatteita
- oppii tekemään eron puhutun ja kirjoitetun kielen välille
SISÄLLÖT:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
kysyminen
omien tunteiden ja tarpeiden ilmaiseminen kielellisesti
nonverbaalinen viestintä
puhutun kielen vaihtelu
puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi käyttämällä
lähikäsitteitä ja selittämällä
aktiivinen kuunteleminen
kirjaston käyttö
pari- ja pienryhmätyöskentely
tekstilajeista muistilappu, kirje, tekstiviesti, sähköpostiviesti, määritelmä,
ohje ja koevastaus
otsikoinnin ja kappalejaon harjoitteleminen
ajatuskartan laatimisen ja käytön harjoitteleminen
aihepiirit ja sanasto: henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät, aika,
sää, lähiympäristö, koti ja asuminen, ruokailu, puhtaus, ihmisen keho ja
vaatetus, koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat,
ja muu henkilökunta
sanaluokat ja tärkeimmät nominityypit
yhdyssanat ja johdokset
päälauseet ja yhdyslauseet
tärkeimpien lauseenjäsenten tunnistaminen
verbien persoonataivutus
astevaihtelu
tapaluokista käskymuoto
puhutun ja kirjoitetun kielen erot
8. LUOKKA
TAVOITTEET:
Oppilas
- osaa tuoda esiin omia mielipiteitään ja kokemuksiaan
- tunnistaa omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttaa niitä
- tottuu hankkimaan itsenäisesti tarkoituksenmukaista tietoa
- esittää ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina
- tutustuu median tekstilajeihin
24
- kehittää kielitaitoaan eri oppiaineiden oppitunneilla sekä luokkahuoneen
ulkopuolella
- laajentaa ja syventää aktiivista ja passiivista sanavarastoaan myös abstrakteihin
käsitteisiin
- syventää tietojaan suomen kielen rakenteesta
- pystyy tarkastelemaan sanoja ja lauseita toisiinsa liittyvinä rakenteellisina
yksikköinä
SISÄLLÖT:
• oman mielipiteen esittäminen ja perusteleminen suullisesti
• puheviestinnän strategiat kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja
päättäminen
• tiedonhaku Internetistä ja nettietiketti
• sanakirjan käyttö
• arvostelu ja mielipidekirjoitus
• aineistopohjainen kirjoittaminen
• median tekstilajeja: tv, lehdet ja radio; uutinen, mainokset ja elokuva
• keskeisen sisällön ymmärtäminen kuullusta radio- ja tv-ohjelmasta
• aihepiirit ja sanasto: minäkuva, nuoruus, media, ympäristö, luonto,
kuluttaminen ja ekologisuus
• tapaluokista konditionaali
• verbin passiivi ja aikamuodot
• osoittavat pronominit
• rektioita
• nominaalimuotoja ja partisiippeja
• sijamuotojen monikoita
9. LUOKKA
TAVOITTEET:
Oppilas
- rohkaistuu käyttämään kieltä eri viestintätilanteissa ja pystyy keskustelemaan
rakentavasti
- osaa lukea itsenäisesti ja valita tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta ja
lähdemateriaalia
- osaa arvioida kielitasonsa kehittymistä
- käyttää kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä
- kehittää kriittistä lukutaitoaan
- rohkaistuu osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun
- laajentaa ja syventää aktiivista ja passiivista sanavarastoaan abstrakteista
käsitteistä
- tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen
- syventää tietojaan suomen kirjakielen rakenteista
SISÄLLÖT:
• suulliset esitykset
• kuulijan huomioonottaminen ja palautteen antaminen
• neuvottelutaitojen kehittäminen
25
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
oman kielitaidon arvioiminen
tietojen hankkiminen, arvioiminen ja soveltaminen
lähdemerkinnät
sujuva, erittelevä ja ymmärtävä lukutaito
selostus, raportti, hakemus, tutkielma
oman tekstin suunnittelu, muokkaus ja viimeistely palautteen pohjalta
oikeinkirjoitus ja kielenhuolto
aihepiirit ja sanasto: ihmiskuva ja arvot, suvaitsevaisuus, julkiset tilat ja
palvelut kuten koulutus, työelämä, tapakulttuuri, suomalainen kulttuuri,
suomalainen kirjallisuus ja kirjallisuuden käsitteitä
uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa
tapaluokista potentiaali
sivulauseet ja lauseenvastikkeet
tekstinhuoltoa
ARVIOINTI
Oppilaan edistymistä ja työntekoa arvioidaan jatkuvasti kurssin aikana ja jokaisen
kurssin päätteeksi. Seitsemännellä vuosiluokalla oppilaan arviointi voi olla
pelkästään sanallista ja numeroarvosanan sijaan voidaan kursseista antaa
suoritusmerkintä (S). Viimeistään kahdeksannesta luokasta alkaen oppilas saa
kursseista suullisen palautteen lisäksi numeroarvosanan. Päättöarvioinnissa
oppilaalle annetaan numeroarvosana, ja oppilaan kielitaitoa arvioidaan kielitaidon
tasojen kuvausasteikon mukaan.
Arvosanan 8 kriteerinä peruskoulun 9. luokan päättötodistuksessa on kielitaidon
taso B1.
TAITOTASO
ARVOSANA
B2.1 - C2
9 - 10
B1.1 – B1.2
8
A2.2 – B1.1
7
A2.1
6
A1.3
5
A1.1 – A1.2
4
LIITE: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko (Liite 5, eurooppalainen viitekehys).
10.4 TOINEN KOTIMAINEN
Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska).
26
Ruotsin kieli
Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja
yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen
yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja
kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista
elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation
välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.
Oppiaineena ruotsin kieli on taitoja kulttuuriaine.
10.4.1 RUOTSI A-KIELENÄ
Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskella kaikille yhteisenä tai vapaaehtoisena
kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen kielen
opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun
myötä oppilaalla alkaa kehittyä myös kulttuurien välinen toimintakyky.
VUOSILUOKAT 7-9
Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin
sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen elämän alueelle.
Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen
kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun
sopivia strategioita.
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa
sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä
• selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista
palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään
• kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista
aiheista
• tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä
eroavuuksia.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja
ymmärtämään kulttuurierojen syitä
• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla
tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa
• tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja
ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
• hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä
• tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä
• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja
27
tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.
Tilanteet ja aihepiirit suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta
Luokilla 3-6 esiin tulleen lisäksi
• vapaa-ajan vietto ja harrastukset
• matkustaminen
• julkiset palvelut
• opiskelu, työ ja elinkeinoelämä
• kestävä kehitys
• terveys ja hyvinvointi
• tiedotusvälineet
Rakenteet
• keskeinen verbioppi
• substantiivien, adjektiivien sekä tavallisimpien pronominien ja prepositioiden
käyttö
• keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet
Viestintästrategiat
• kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
• vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen
• puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla
• oman kielenkäytön tarkkailu
• joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten
puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja
ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 5)
mukaan:
Kuullun
Puhuminen
Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen
ymmärtäminen
A2.2
Kehittyvä A2.1
A2.2
Kehittyvä A2.1
Peruskielitaidon
peruskielitaito Peruskielitaiton peruskielitaito
alkuvaihe
alkuvaihe
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja
yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.
Opiskelustrategiat
Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään
viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
OPPIAINEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET
7. luokalla
Aihekokonaisuuksista tärkeimmät ovat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys,
viestintä ja mediataito sekä ihmisenä kasvaminen. Oppitunneilla tutustutaan
28
Pohjoismaihin, opetellaan viestimään hyväksyttävällä tavalla arkipäivän
tilanteissa ja tutustutaan pohjoismaiseen kulttuuriin. Kirjallista ja suullista
viestintää harjoitellaan opettajan johdolla, ryhmissä, oppikirjan avulla ja
tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Ihmisenä kasvaminen tarkoittaa 7. luokan
ruotsin opetuksessa tekemällä oppimista, vuorovaikutustaitoja, vastuunottoa
omasta opiskelusta ja oman oppimistyylin kehittämistä.
8. luokalla
Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja
mediataidot ovat edelleen keskeisesti mukana opetuksessa. Näiden ohella
osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys nousevat esiin esimerkiksi
pitkäkestoisemmissa ryhmätöissä, joissa harjoitellaan yhteistoimintaa,
vastuunottoa ja innovatiivista toimintaa. 8.luokalla aihepiireinä ovat mm.
matkustaminen, asuminen, terveys ja hyvinvointi sekä tiedotusvälineet, joten
jonkin verran käsitellään myös aihekokonaisuuksia vastuu ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen
ja teknologia.
9. luokalla
9. luokalla aihepiirit käsittelevät nuorten arvoja, ongelmia, esikuvia, perhettä,
opiskelua ja työelämää sekä kestävää kehitystä ja luontoa, joten
aihekokonaisuuksista painottuvat vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja
kestävästä tulevaisuudesta sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Myös
kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataidot ovat
edelleenkin keskeisesti mukana, koska on kyse kielenopiskelusta.
7. LUOKKA
TAVOITTEET
Kuullun ymmärtäminen
Oppilas
•ymmärtää selkeää ja yksinkertaista, yleiskielistä puhetta esim. matkustamiseen
ja ostoksiin liittyvissä tilanteissa
•oppii ymmärtämään suomen- ja riikinruotsiksi puhuttua yksinkertaista,
hidastempoista kieltä
Puhuminen
Oppilas
•osaa kertoa lyhyesti itsestään ja selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista,
joissa on keskeistä sanastoa
•oppii tuottamaan suomen- tai riikinruotsille tyypillisiä äänteitä
•hallitsee perustason lauserakenteita
Luetun ymmärtäminen
Oppilas
•ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä
•ymmärtää tekstin pääajatuksen
Kirjoittaminen
Oppilas osaa
•kirjoittaa yksinkertaisia, arkielämän tilanteisiin ja omaan elämäänsä liittyviä
29
viestejä
•kirjoittaa yksinkertaisia virkkeitä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
•perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja muista pohjoismaista
•vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa
•arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden pohjoismaiden
kulttuuria ja tuntemaan kielialueen yhteistä historiaa
Oppimaan oppiminen
Oppilas
•oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan
•oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa ja etsimään niistä tietoa
•tutustuu tietoja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja
tiedonhankintamahdollisuuksiin
•oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja
tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan
•oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan oman
oppimistyylinsä
•oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja
opiskelustrategioita
•oppii käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
•oppii arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa
Työtavat
•opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja
jäsentyneen tietorakenteen muodostumista
•oppilaat työskentelevät esim. pareittain tai ryhmissä
•oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm.
käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan
•oppilas harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä
SISÄLLÖT
Rakenteet
Kerrataan ja syvennetään osaamista
•substantiivien taivutus ja käyttö
•adjektiivien taivutus, käyttö ja vertailumuodot
•persoonapronominien subjekti- ja objektimuodot sekä omistusmuotoja
•kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen
•tavallisimpia demonstratiivi- ja indefiniittipronomineja
•perus- ja järjestysluvut; päiväys
•verbien taivutus: infinitiivi, preesens ja imperfekti
•imperatiivi
•apuverbit ja niiden käyttö
•tavallisimmat adverbit
•tavallisimmat prepositiot ja konjunktiot
•päälauseen sanajärjestys
•s-genetiivi
Opetellaan uutena
30
•perfekti ja pluskvamperfekti
•vahvojen ja epäsäännöllisten verbien taivutus
•adjektiivin ja pronominin käyttö substantiivin kanssa
•lyhyet vastaukset
Viestintätilanteet
•tutustuminen ja tervehtiminen
•ostostilanteita
•omasta itsestä, kaverista ja perheestä kertominen
•voinnin tiedustelu
•tien kysyminen ja neuvominen
•puhelinkeskustelut
•ravintolassa
•tapaamisesta sopiminen
Aihepiirit
•lemmikkieläimet
•harrastukset
•urheilu
•koulu
•koti ja asuminen
•ruoka
•perustietoja Ruotsi
•juhlapäivät: Lucian päivä, joulu, ystävänpäivä, pääsiäinen, juhannus
Oppilas oppii
•kuuntelemaan ja reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia
sanoja ja sanontoja
•tekemään lisäkysymyksiä
•elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa
•käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia
Oppimaan oppiminen
Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on
oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän jatkuvan viestinnällisen
harjoittelun merkityksen.
•oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa sekä etsimään niistä tietoa
•tutustuu tietoja viestintätekniikan harjoittelu- ja
oppimistyylinsä
•oppii käyttämään erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja ja
opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteyksistä ja
käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
31
•oppii arvioimaan ja soveltamaan arvioimaansa tietoa
TYÖTAVAT
Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja
jäsentyneen tietorakenteen muodostumista.
ARVIOINTI
Opettaja antaa oppilaalle arvosanan 7. luokan tavoitteiden ja sisältöjen
omaksumisen perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hänen
opiskelunsa täyttää asetetut tavoitteet. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla
palautetta opiskelun sujumisesta. Oppilaat arvioivat ajoittain myös itse omaa
oppimistaan.
Välttävä 5
Oppilas hallitsee 7. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet suurelta
osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen. Oppilas työskentelee toisinaan
vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla.
8. LUOKKA
TAVOITTEET
Oppilas pystyy
•ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua hänelle
tärkeistä aiheista.
•ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja
viestien ydinsisällöt sekä havaitsemaan aihepiirien vaihdokset tv-uutisissa.
•ymmärtämään yksinkertaisia viestejä kuultuna normaalilla nopeudella ja
puhuttuna selkeästi yleiskielellä, joskus toistettuna.
Puhuminen
•Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein
yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus
puhekumppanin apua.
•Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin
ilmeisiä.
•Ääntäminen ymmärrettävää tutuissa viestintätilanteissa.
•Yksinkertainen puhe onnistuu, vaikka siinä esiintyisikin paljon
peruskielioppivirheitä.
Tekstin ymmärtäminen
•Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisimpia sanastoja sisältäviä
tekstejä.
•Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen
pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy
hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.
•Pystyy ymmärtämään ja lukemaan lyhyen tekstipätkän, vaikka se olisikin
32
hidasta.
Kirjoittaminen
•Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin
tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
•Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä.
•Osaa kaikkein tavallisimpia sanontoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään
tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.
•Yksinkertainen vapaa tuotos onnistuu, mutta siinä voi esiintyä monenlaisia
virheitä.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
•tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa
vasten
•viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla
•tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
•käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä
oppimaansa
•hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä
•tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä
•arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa
tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.
•käyttämään säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja
•oivaltamaan kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen
SISÄLLÖT
Rakenteet
•Sanajärjestys
•Adjektiivin ja substantiivin taivutus
•Refleksiiviverbit
•S-passiivi
•Apuverbit
•Imperatiivi
Tilanteet ja aihepiirit
•Matkustaminen
•Harrastukset
33
•osaa päätellä viestin sisällön kielellisistä tai tilannevihjeistä
•osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta
•kompensoi puuttuvan kielitaidon likimääräisellä ilmaisulla
TYÖTAVAT
ARVIOINTI
omaksumisen perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän on
omaksunut asetetut tavoitteet ja sisällöt. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla
palautetta opiskelun sujumisesta. Myös oppilaat arvioivat ajoittain omaa
oppimistaan.
Välttävä 5
9. LUOKKA
TAVOITTEET
•Ymmärtää tarpeeksi selviytyäkseen arkipäivän tilanteista. Pystyy seuraamaan
hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.
•Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen.
Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja
aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa.
•Ymmärtää yksinkertaisen yleiskielisen viestin, joka äännetään hitaasti ja selvästi.
Toistoa tarvitaan melko usein.
Puhuminen
•Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisesta
sosiaalisesta kohtaamisesta ja tavallisimmista palvelutilanteista. Lyhyet
keskustelut onnistuvat.
•Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja puhejaksoja arkipäivän tilanteisiin.
•Ääntäminen on ymmärrettävää tutuissa keskustelutilanteissa.
•Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita.
•Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa.
34
•Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista
viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä sekä faktatekstejä.
•Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi
jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä
tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista.
•Ymmärtää vaativamman tekstikappaleen uudelleen lukemisen ja apuvälineiden
avulla.
Kirjoittaminen
•Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.
•Osaa kirjoittaa lyhyitä yksinkertaisia viestejä, jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin
sekä yksinkertaisia luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista.
•Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettista sanastoa ja
perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin liitettyjä rinnasteisia
lauseita.
•Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein. Pystyy
käyttämään vapaassa tuotoksessa aikamuotoja ja taivuttamaan sanoja.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
•tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa
vasten
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
oppimaansa
•käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja
•on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen
SISÄLLÖT
Rakenteet
•Numeraalit
•Att + infinitiivi
•Partisiipin preesens ja perfekti
35
•1. ja 2. konditionaali
•Rippikoulu
•Ympäristöasiat
•Ammatinvalinta
•Nuorten elämä
•tarkkailee omaa kielenkäyttöään
•osaa käyttää joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten
puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja
ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia
TYÖTAVAT
ARVIOINTI
Oppilasta arvioidaan 9. luokan tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen
perusteella. Arvosanaan vaikuttavat kaikki opiskelun osa-alueet: kirjallinen,
suullinen ja kuullun ymmärtämisen taito sekä ahkeruus, aktiivisuus ja
vastuunotto omasta ja ryhmän opiskelusta. Kuten aiemmilla luokilla, oppilas
arvioi oppimistaan välillä myös itse. Jos oppilas täyttää luokka-asteen tavoitteet,
hän saa arvosanan kahdeksan (8).
Välttävä 5
10.4.2 RUOTSI B-KIELENÄ (B1)
VUOSILUOKAT 7-9
Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen
perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja
kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi
arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun
tukeutuen
36
• ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta
tilanneyhteyden tukemana
• kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja
kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista
elämänmuotoa
• viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä
tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä
• tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa
puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita
• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.
Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta
• lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot,
kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät
• harrastukset ja vapaa-ajan vietto
• matkustaminen
• koulu ja oppilastoverit sekä opettajat
• asuminen maalla ja kaupungissa
• ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö
• perustietoja suomenruotsalaista, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta
elämänmuodosta
Rakenteet
• kaikkein keskeisin verbioppi
• substantiivien ja adjektiivien taivutus
• keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita
• kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö
Kielitaito
mukaan:
37
Kuullun
Puhuminen
ymmärtäminen
A2.1
A1.3
ToimivaA2.1
PeruskielitaidonA1.3
Toimiva
Peruskielitaidonalkeiskielitaito
alkuvaihe
alkeiskielitaito
alkuvaihe
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten
elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas
tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän
vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.
Opiskelustrategiat
Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään
viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
7. luokalla
Pohjoismaihin, opetellaan viestimään hyväksyttävällä tavalla arkipäivän
tilanteissa ja tutustutaan ruotsalaiseen kulttuuriin. Kirjallista ja suullista
tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Ihmisenä kasvaminen tarkoittaa 7. luokan
ruotsin opetuksessa tekemällä oppimista, vuorovaikutustaitoja, vastuunottoa
8. luokalla
vastuunottoa ja innovatiivista toimintaa. 8.luokalla aihepiireinä ovat mm.
hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä
ihminen ja teknologia.
9. luokalla
7. LUOKKA
TAVOITTEET
Kieli
38
Oppilas
•ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät läheisesti
henkilökohtaisiin asioihin ja välittömiin tilanteisiin
•oppii ymmärtämään suomen- ja riikinruotsiksi puhuttua yksinkertaista,
hidastempoista kieltä
Puhuminen
Oppilas
•osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein
•oppii tuottamaan suomen- tai riikinruotsille tyypillisiä äänteitä
•tuottaa yksinkertaisia ilmaisuja melko virheettömästi
Oppilas
•ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä
•pystyy päättelemään tuntemattoman sanan merkityksen lauseyhteydestä
Kirjoittaminen
Oppilas
•osaa kirjoittaa lyhyitä ilmaisuja, kuten henkilötietonsa, numerot ja tutut fraasit
•tuottaa jonkin verran omaa tekstiä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
•perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja pohjoismaista
•vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa
•arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden pohjoismaiden
kulttuuria ja tuntemaan kielialueen yhteistä historiaa
Oppimaan oppiminen
Oppilas
•oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa sekä etsimään niistä tietoa
•tutustuu tietoja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja
oppimistyylinsä
•oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja
opiskelustrategioita
•oppii käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
•oppii arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa
TYÖTAVAT
•opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista ja
jäsentyneen tietorakenteen muodostumista
•oppilaat työskentelevät esim. pareittain tai ryhmissä
•oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm.
39
käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan
•oppilas harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä
SISÄLLÖT
Rakenteet
•substantiivien taivutus ja käyttö
•adjektiivien taivutus ja käyttö
•persoonapronominien subjekti- ja objektimuodot sekä omistusmuotoja
•kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen
•tavallisimpia indefiniittipronomineja
•perusluvut
•verbien taivutus: infinitiivi ja preesens
•imperatiivi
•apuverbit ja niiden käyttö
•tavallisimmat adverbit
•tavallisimmat prepositiot ja konjunktiot
•päälauseen sanajärjestys
Viestintätilanteet
•tutustuminen ja tervehtiminen
•omasta itsestä, kaverista ja perheestä kertominen
•ostostilanteita
•puhelinkeskustelut
•aamiaisella
•voinnin tiedustelu
•tapaamisesta sopiminen
•kellonajat
•elokuvissa käynti
Aihepiirit
•minä ja perheeni
•lemmikkieläimet
•harrastukset
•viikonpäivät, kuukaudet
•oma huone
•ruoka
•perustietoja pohjoismaista
•juhlapäivät: mm. Lucian päivä, joulu, ystävänpäivä, pääsiäinen
Oppilas oppii
•kuuntelemaan ja reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia
sanoja ja sanontoja
•tekemään lisäkysymyksiä
•elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa
•käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia
40
TYÖTAVAT
ARVIOINTI
Opettaja antaa oppilaalle arvosanan 7. luokan tavoitteiden saavuttamisen
perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hänen opiskelunsa täyttää
asetetut tavoitteet. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla palautetta opiskelun
sujumisesta. Oppilaat arvioivat ajoittain myös itse omaa oppimistaan.
Välttävä 5
8. LUOKKA
TAVOITTEET
•Ymmärtää yksinkertaisia lausumia rutiinimaisissa keskusteluissa
tilanneyhteyden tukemana.
•Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan
kokemukseensa liittyviä keskusteluja.
•Ymmärtää yksinkertaisen hitaasti kerrotun viestin ja yleiskielistä puhetta.
Puhuminen
•Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata
henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa, usein
puhekumppanin avustuksella.
•Onnistuu puheen tuottamisessa, joskus käyttäen taukoja ja muita katkoksia
apunaan.
• Ääntää ymmärrettävästi tutuissa viestintätilanteissa.
•Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja
peruskieliopin aineksia.
•Onnistuu tuottamaan yksinkertaista vapaata puhetta.
•Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin
lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan
yksinkertaisia ohjeita.
•Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä.
41
•Pystyy ymmärtämään lyhyitä tekstinpätkiä hitaasti luettuina.
Kirjoittaminen
•Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein.
•Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään.
•Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin
yksinkertaisia päälauseita.
•Pystyy kirjoittamaan oikein opeteltuja fraaseja ja onnistuu kirjoittamaan
yksinkertaisen vapaan tuotoksen.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa
vasten
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
oppimaansa
työtapoja
SISÄLLÖT
Rakenteet:
•Verbit
•Lukusanat
•Pronominit ja niiden objektimuodot
•Substantiivien taivutus
•Adjektiivien taivutus
•Imperatiivi
•Prepositiot
•Päälauseen sanajärjestys
•Refleksiiviverbit
Tilanteet ja aihepiirit:
42
•Matkustaminen laivalla
•Laivalla
•Tullissa
•Tien kysyminen ja neuvominen
•Luvan kysyminen ja suostuttelu
•Retkeilymajassa
•Ravintolassa
•Junassa
•Lääkärissä asiointi
•Poliisiasemalla
Oppilas
TYÖTAVAT
ARVIOINTI
omaksumisen perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän on
oppimistaan.
Välttävä 5
9. LUOKKA
TAVOITTEET
•Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua
aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.
•Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien
keskustelujen ja viestien ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset
tv-uutisissa.
•Ymmärtää yksinkertaisen viestin puhuttuna normaalilla nopeudella ja selkeällä
yleiskielellä, joskus toistettuna.
Puhuminen
43
•Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein
yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus
puhekumppanin apua.
•Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin
ilmeisiä.
•Ääntäminen on ymmärrettävää tutuissa tilanteissa.
•Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja
perustason lauserakenteita.
•Onnistuu tuottamaan yksinkertaista puhetta .
•Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä.
•Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen
pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy
hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.
•Pystyy ymmärtämään lyhyitä tekstinpätkiä hitaasti luettuina.
Kirjoittaminen
•Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin
tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
•Osaa kaikkein tavallisimpia sanontoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään
tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.
•Onnistuu kirjoittamaan yksinkertaisen vapaan tuotoksen, jossa käytetty
aikamuotoja ja taivutettuja sanoja.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
vasten
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
oppimaansa
työtapoja
44
SISÄLLÖT
Rakenteet:
•Pluskvamperfekti
•Kertaus: verbien taivutus
•Kertaus: substantiivien taivutus
•Kertaus: adjektiivien vertailu
•Kertaus: pää- ja sivulauseen sanajärjestys
•Adjektiivi + substantiivi
•Att + infinitiivi
•Adverbien vertailu
•Futuuri
•Tietokone
•Ulkonäkö, luonne
•Ihastuminen
•Koulu
•Asuminen
•Maalla asuminen ja kaupungissa asuminen
•Bändin esittely
•Mopo
•Lumilautailu
•Rahankäyttö
•Työharjoittelu
•Suomenruotsalaisen nuoren elämää
•tarkkailee omaa kielenkäyttöään
•osaa käyttää joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten
TYÖTAVAT
ARVIOINTI
45
hän saa arvosanan kahdeksan.
Välttävä 5
10.5 VIERAAT KIELET
Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä
viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään
kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden
kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja
kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista
viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taitoja kulttuuriaine.
Kielten opetuksessa aihekokonaisuuksista tärkeimmät ovat kulttuuri-identiteetti
ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, ihmisenä kasvaminen, osallistuva
kansalaisuus ja yrittäjyys. Oppiaineiden aihepiireissä ja sisällöissä tulevat esiin
myös seuraavat aihekokonaisuudet: vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja
kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia.
Aihekokonaisuuksia käsitellään sanastollisesti ja sisällöllisesti ja työstetään
harjoituksissa ja projekteissa.
10.5.1 A-KIELI
A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa
vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen Akielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen
opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky.
VUOSILUOKAT 7 – 9
Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin
tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun
kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin
edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia
strategioita.
46
10.5.1.1 ENGLANTI A-KIELENÄ
TAVOITTEET
Kielitaito, englanti
Oppilas oppii
• ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa
yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä
• selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista
sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös
jonkin verran yksityiskohtia
• tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
vasten
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa
Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta
Luokilla 3 - 6 esiin tulleen lisäksi
• matkustaminen
Rakenteet
• verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot
• substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden
käyttö
47
Kielitaito
mukaan:
Kuullun
ymmärtäminen
Englanti B1.1
Toimiva
peruskielitaito
Puhuminen
A2.2
Kehittyvä
peruskielitaito
B1.1
A2.2
Toimiva peruskielitaito Kehittyvä peruskielitaito
EnEniten 7. luokalla esillä ovat Ihmisenä kasvaminen sekä Kulttuuri-identiteetti ja
kansainvälisyys. Molemmat aihekokonaisuudet ovat olennaisia osia oppikirjoissa
ja ne sisältyvät käytännössä jokaiseen oppimistilanteeseen.
8. luokalla ihmisenä kasvaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
ovat edelleen jatkuvasti keskeisesti läsnä. Näiden ohella Osallistuva kansallisuus
ja yrittäjyys nousee esiin esimerkiksi pitkäkestoisemmissa ryhmätöissä. Myös
Viestinnän ja mediataidon osuus saa enemmän tilaa kielitaidon kasvaessa.
Oppilaat käyttävät internetiä tiedon hankintaan ja pystyvät työstämään
uutisaineistoa.
9. luokalla uusina aihekokonaisuuksina näkyvät Vastuu ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, sillä ympäristöaiheet ovat
oppikirjojen keskeistä materiaalia. Ympäristöön liittyen Ihminen ja teknologia
-kokonaisuus on esillä, koska teksteissä esitellään nykyajan saavutuksia, joiden
käsittelyyn kielitaito ei ehkä riittäisi 7. ja 8. luokalla.
7. LUOKKA
TAVOITTEET
Kielelliset tavoitteet
Oppilas
•osaa kommunikoida ymmärrettävästi yksinkertaisissa käytännön tilanteissa
ja ylläpitää helpohkoa dialogia
•pyrkii ääntämään englannille ominaisella tavalla
48
•osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä käytännön tilanteista käyttäen melko oikein
keskeisiä perusrakenteita
•pystyy lukemaan ja työstämään helppoja tekstejä
•ymmärtää selkeää englanninkielistä puhetta
Kulttuuritaidot
Oppilas
•oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla
•oppii arvostamaan ja tuntemaan englanninkielistä kulttuuria sekä
hyväksymään ihmisten erilaisuuden
•tutustuu alustavasti joidenkin englanninkielisten maiden historiaan,
maantieteeseen ja puhetapaan
Opiskelustrategiat
Oppilas
•oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa
•oppii ylläpitämään työrauhaa
•oppii käyttämään lähinnä pari- ja pienryhmätyöskentelyssä kielen
opiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten uusien sanojen ja
rakenteiden käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen
merkitysten päättelyä asiayhteydestä
•harjoittelee käyttämään oppikirjaa, sanakirjaa ja muita
tiedonhankintavälineitä
•harjoittelee arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa
annettuihin tavoitteisiin
•tutustuminen, harrastukset, koti, vapaa-aika, asuminen, lemmikit
Rakenteet
•perusaikamuodot: preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti
•kestopreesens, kestoimperfekti
•pronominit: omistus- ja itsenäiset omistuspronominit, objektimuodot
•there is/are, it is -rakenteet
•prepositioita
Tarpeen mukaan kerrataan
•substantiivien monikot
•genetiivit
Oppilas
49
•harjoittelee keskustelun ylläpitoa
•opettelee käyttämään kohteliaita sanontoja
•harjoittelee kirjoittamista laatimalla pieniä tilannekuvauksia ja kirjeitä
TYÖTAVAT
Opettaja valitsee työtavat, jotka soveltuvat parhaiten tilanteeseen ja edistävät
opittavan asiakokonaisuuden omaksumista. Opiskelu on puheharjoituksissa
useimmiten parityöskentelyä; muuten opiskellaan ryhmissä tai opettajan
johdolla.
ARVIOINTI
Opettaja antaa oppilaalle arvosanan suhteessa 7. luokan tavoitteisiin. Lisäksi
oppilaat saavat tunneilla palautetta opiskelun sujumisesta. Oppilaat arvioivat
myös itse omaa oppimistaan. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hänen
opiskelunsa täyttää asetetut tavoitteet.
Välttävä 5
Oppilas hallitsee 7. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, perusrakenteet ovat
suurelta osin omaksumatta ja perussanasto on puutteellinen. Oppilas
työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla.
8. LUOKKA
TAVOITTEET
7. luokan tavoitteiden lisäksi:
Oppilas
•pystyy puheessaan melko luontevaan vuoropuheluun tutuista aiheista ja
ohjatusti myös keskustelemaan laajemmalla tasolla erilaisista aiheista
•tiedostaa peruserot englannin eri ääntämisvariaatioissa
•osaa opiskella uutta tekstiä itsenäisesti apuvälineiden avulla
•pystyy kirjoittamaan pienen aineen jäsennetysti
•osaa kuunnella ja eritellä kuulemaansa omin sanoin
Kulttuuritaidot
Oppilas
•syventää tuntemustaan englanninkielisistä maista ja niiden tavoista
•osaa vertailla kohdekulttuureita omaan kulttuuripohjaan
•kiinnostuu tutustumaan lähemmin esimerkiksi englanninkieliseen
kirjallisuuteen tai johonkin muuhun kohdekulttuurin alaan
Opiskelustrategiat
50
Oppilas
•vahvistaa 7. luokan taitojaan ja pyrkii tarvittaessa muuttamaan
strategioitaan
•pystyy arvioimaan käyttämiään strategioita ja keskustelemaan niistä
•testaa opiskelutaitojaan laajemmissa ryhmätöissä
• koulumaailma, nuorten elämä ja matkailu
Rakenteet
• ehtovirke
• futuuri
• pronomineja: indefiniitti-, relatiivi- ja refleksiivipronominit
• liitekysymys
• sanajärjestys
• adverbit ja niiden vertailu
• perusaikamuodot kertauksena
Oppilas osaa 7. luokalla opitun pohjalta
•paremmin tiedostaa oman kielenkäyttönsä mahdollisuuksia ja valita sopivia
ilmauksia kommunikointitilanteissa
•tulkita äänenpainoja, eleitä ja korostuksia sekä reagoida niihin
TYÖTAVAT
Kuten 7. luokalla. Lisäksi projektiluontoista ryhmätyöskentelyä oppilaita lähellä
olevasta teemasta.
ARVIOINTI
Kuten 7. luokalla. Itsearvioinnin osuus kasvaa: oppilaat arvioivat ryhmätöitään ja
yhteistyötaitojaan.
Välttävä 5
suurelta osin omaksumatta ja perussanasto on puutteellinen. Oppilas työskentelee
toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla.
9. LUOKKA
TAVOITTEET
8. luokan tavoitteiden lisäksi:
51
Oppilas oppii
•selviytymään myös vaativammissa kommunikointitilanteissa
•työstämään tekstejä, jotka käsittelevät yhteiskunnan eri aloja
•kirjoittamaan raportteja ja aineita eri aiheista
•kuuntelemaan ja ymmärtämään erilaisia aksentteja
Kulttuuritaidot
Oppilas
•tutustuu syvemmin englanninkielisten maiden tapoihin, historiaan,
yhteiskuntajärjestelmiin ja kielen muotoihin
•pystyy analysoimaan elokuvaa tai kirjallisuutta englanniksi
•harjaantuu esiintymään englanniksi
Opiskelustrategiat
Oppilas
•kasvaa ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan
•pystyy itsenäiseen työskentelyyn oppimistilanteissa
•tekee luotettavasti oman osuutensa ryhmätöissä ja projekteissa
•osaa ottaa muut oppijat huomioon ja ylläpitää työrauhaa
•omaksuu myönteisen opiskeluasenteen
•työelämä, ympäristökysymykset ja monikulttuurisuus
Rakenteet
•passiivi
•epäsuora kysymyslause
•2. konditionaali
•infinitiivi
Oppilas
•osaa käyttää suullisesti tai kirjallisesti tavallisia englannin kielelle ominaisia
sanoja, sanontoja ja rakenteita
•osaa pyytää luontevasti lisätietoa ylläpitääkseen keskustelua
•pystyy hyödyntämään palautetta
TYÖTAVAT
Kuten 8. luokalla. Itsenäisen tekemisen ja valinnaisten toteutustapojen osuus
kasvaa.
ARVIOINTI
Oppilasta arvioidaan suhteessa 9. luokan tavoitteisiin. Arvosanaan vaikuttavat
kaikki opiskelun osa-alueet: kirjallinen, suullinen ja kuullun ymmärtämisen taito
sekä ahkeruus, aktiivisuus ja vastuunotto omasta ja ryhmän opiskelusta. Kuten
52
aiemmilla luokilla, oppilas arvioi oppimistaan myös itse. Jos oppilas täyttää luokkaasteen tavoitteet, hän saa arvosanan kahdeksan.
Välttävä 5
suurelta osin omaksumatta ja perussanasto on puutteellinen. Oppilas työskentelee
toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla.
10.5.1.1.1. PAINOTETTU ENGLANTI
YLEISET TAVOITTEET
A-englannin tavoitteiden lisäksi oppilas suhtautuu määrätietoisesti kielitaidon
kartuttamiseen. Päämääränä on peruskoulun päättyessä vankka B1.2 taitotaso,
jonka avulla oppilas voi käyttää englannin kieltä oppimisvälineenä, esimerkiksi
opiskellen englanninkielisessä oppilaitoksessa.
7. LUOKKA
TAVOITTEET
A-englannin tavoitteet ovat oletettu lähtötaso. Näiden lisäksi oppilas
•osaa keskustella melko vaivattomasti oman elämänpiirin asioista
•pystyy lukemaan ja työstämään erilaisia tekstejä
•kirjoittaa helpohkoja kirjoitelmia
•ymmärtää pääasiat tavallisesta arkikielestä
Kulttuuritaidot
•A-englannin tavoitteet syventäen
•englanninkieliseen kohteeseen tehtävän opintomatkan suunnittelu
Opiskelustrategiat
•A-englannin tavoitteet syventäen
•oppilas harjaantuu käyttämään englantia jokseenkin luontevasti ryhmän
työ- ja kommunikointikielenä
•kuten A-englannissa
Rakenteet
•kuten A-englannissa, lisäksi
•futuuri
•ehtovirkkeitä
Kuten A-englannissa.
53
TYÖTAVAT
Kuten A-englannissa.
ARVIOINTI
Periaate kuten A-englannissa. Arvosana suhteutuu Painotetun englannin
tavoitteisiin.
AIHEKOKONAISUUDET
Samat kuin A-englannissa.
8. LUOKKA
TAVOITTEET
Oppilas
•hallitsee kielen perusrakenteet
•kommunikoi luontevasti englanniksi
•ääntää hyvin
•lukee melko sujuvasti
•osaa kirjoittaa tilannekuvauksia, raportteja tai kertomuksia erilaisista
aiheista
Kulttuuritaidot
Oppilas
•tutustuu tarkemmin englanninkielisten maiden oloihin osallistumalla
kulloinkin tarjolla oleviin kursseihin, esimerkiksi Social Studies,
Environmental Studies tai Cooking in English
•pystyy lukemaan jonkin verran kirjallisuutta englanniksi
•tekee ryhmän kanssa matkan englanninkieliseen kohteeseen (ellei matka
toteudu 7. tai 9. luokalla)
Opiskelustrategiat
A-englannin tavoitteiden lisäksi oppilas
•hyväksyy englannin kielen osaksi omaa opiskelijaidentiteettiään
•A-englannin sisällöt laajennettuna valintojen mukaan
Rakenteet
A-englannin 9. luokan rakenteet pääosin
•passiivi
•epäsuora esitys
Vrt. A-englanti
TYÖTAVAT
Mahdolliset matkat, produktiot, yms. monipuolistavat työskentelytapoja. Muuten
kuten A-englannissa.
54
ARVIOINTI
tavoitteisiin.
Samat kuin A-englannin.
9.LUOKKA
TAVOITTEET
A-kielen tavoitteiden lisäksi oppilas
•pystyy puhumaan ja keskustelemaan käyttäen englannille tyypillisiä
rakenteita ja sanavalintoja
•selviytyy haastavistakin teksteistä apuvälineitä käyttäen
•osaa kirjoittaa hyvin jäsennettyjä ja melko idiomaattisia kirjoitelmia
Kulttuuritaidot
Oppilas
•tutustuu tarkemmin englanninkielisten maiden oloihin osallistumalla
kulloinkin tarjolla oleviin kursseihin, esimerkiksi Social Studies,
Environmental Studies tai Cooking in English
•pystyy lukemaan jonkin verran kirjallisuutta englanniksi
•tekee ryhmän kanssa matkan englanninkieliseen kohteeseen (ellei matka
toteutunut 7. tai 8. luokalla)
Opiskelustrategiat
A-englannin tavoitteiden lisäksi oppilas
•hyväksyy englannin kielen osaksi omaa opiskelijaidentiteettiään
•luottaa omaan kielitaitoonsa
Rakenteet
•syventäen A-englannin strategiat
TYÖTAVAT
Monipuoliset työtavat riippuen oppilaiden ja opettajan valinnoista. Oppilaat voivat
mahdollisuuksien mukaan suorittaa lukion 1. kurssin 9. luokalla.
ARVIOINTI
tavoitteisiin.
55
Samat kuin A-englannin.
10.5.1.2 SAKSA A1- JA A2-KIELENÄ
YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7 – 9
Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin
tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun
kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin
edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia
strategioita
TAVOITTEET
Kielitaito, muu kuin englanti
Oppilas oppii
• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa
sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä
• selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista
palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään
• kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista
aiheista.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
vasten
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta
Luokilla 3-6 esiin tulleen lisäksi
56
• matkustaminen
Rakenteet
• verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot
• substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden
käyttö
Kielitaito
mukaan:
Kuullun ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito
Puhuminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe
Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito
Kirjoittaminen A2.1. Peruskielitaidon alkuvaihe
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.
Opiskelustrategiat
Oppilas
• käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja
• on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen
7. luokalla:
57
Saksan alueisiin ja kaupunkeihin, opetellaan viestimään hyväksyttävällä tavalla
arkipäivän tilanteissa ja tutustutaan saksankieliseen kulttuuriin. Kirjallista ja
suullista viestintää harjoitellaan opettajan johdolla, ryhmissä, oppikirjan avulla ja
tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Ihmisenä kasvaminen tarkoittaa 7.luokan
saksan opetuksessa tekemällä oppimista, vuorovaikutustaitoja, vastuunottoa
8. luokalla:
vastuunottoa ja innovatiivista toimintaa. 8. luokalla aihepiireinä ovat mm.
hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen
ja teknologia.
9.luokalla:
7. LUOKKA
TAVOITTEET
Kuullun ymmärtäminen:
· ymmärtää pääkohdat selkeästä, yleiskielisestä puheesta, joka käsittelee tuttuja
aiheita
· pystyy tunnistamaan autenttisesta, hidastempoisesta keskustelusta aiheen sekä
joitakin pääkohtia
· ymmärtää viestin, kun se tarvittaessa toistetaan tai muotoillaan uudelleen
Puhuminen:
· pystyy kertomaan lyhyesti itsestään ja lähiympäristöstään
· selviytyy tavallisissa arkielämän palvelutilanteissa, mutta ääntäminen voi
aiheuttaa kuulijalle ymmärtämisongelmia ja puheessa voi esiintyä taukoja,
peruskielioppivirheitä ja katkoksia
· hallitsee keskeisintä sanastoa ja rakenteita
Tekstin ymmärtäminen:
58
· ymmärtää yksinkertaista ja tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä
· ymmärtää pääkohdat vaativammista teksteistä, joiden aihepiiri on läheinen,
mutta tekstin ymmärtäminen voi olla hidasta
Kirjoittaminen:
· pystyy kirjoittamaan lyhyen, yhtenäisen tekstin tutusta aiheesta
· pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia arkielämän viestejä tullen ymmärretyksi
Kulttuuritaidot:
· tutustuu joihinkin Saksan alueisiin ja kaupunkeihin
· oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa
kohdekulttuurissa
· oppii arvostamaan ja tuntemaan saksankielistä kulttuuria ja hyväksymään
ihmisten välisen erilaisuuden
Opiskelustrategiat:
Oppilas
- käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja
- oivaltaa kielen opiskelussa välttämättömän jatkuvan viestinnällisen harjoittelun
merkityksen
-oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan
- oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa ja etsimään niistä tietoa
- tutustuu tietoja viestintätekniikan harjoittelu- ja
- oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja
SISÄLLÖT
Rakenteet:
Kerrataan ja syvennetään ala-asteella opeteltua:
· verbin perustaivutus, aikamuodoista preesens ja perfekti, modaaliapuverbit
· sijamuodoista akkusatiivin ja datiivin syventäminen
· yleisimmät prepositiot
· pää- ja sivulauseiden sanajärjestyksien harjaannuttaminen
· adjektiivien ja adverbien vertailu
· persoonapronominien käyttö eri sijamuodoissa
· man-rakenne
· omasta itsestä, perheestä ja asuinympäristöstä kertominen
59
· koulusta, harrastuksista ja ystävistä kertominen
· asioiminen kaupassa, kahvilassa, puhelimessa
· osaa laatia lyhyen kirjeen
· osaa ilmaista oman mielipiteensä
· pystyy ottamaan osaa helpohkoon keskusteluun 7. luokalla käsiteltävissä
aiheissa
TYÖTAVAT
ARVIOINTI
Opettaja antaa oppilaalle arvosanan 7. luokan tavoitteiden saavuttamisen
perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hänen opiskelunsa
täyttää asetetut tavoitteet. Lisäksi oppilaat saavat tunneilla palautetta opiskelun
sujumisesta. Oppilaat arvioivat ajoittain myös itse omaa oppimistaan.
Arvosanan viisi (5) kriteerit:
Oppilas
•hallitsee 7. luokan tavoitteet hyvin hajanaisesti, esim. perusrakenteet suurelta
osin omaksumatta ja perussanasto puutteellinen
•työskentelee toisinaan vaadittavalla tasolla tukitoimien avulla.
8. LUOKKA
TAVOITTEET
•Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua
tutusta aiheesta.
•Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen ja
havaitsemaan aihepiirin muutoksen esim. tv-uutisissa.
•Ymmärtää yksinkertaisen viestin yleispuhekielellä, jota äännetään hitaasti ja
selvästi sekä toistetaan tarvittaessa.
Puhuminen:
•Pystyy kertomaan itsestään ja lähipiiristään.
•Selviytyy yleensä sosiaalisista kohtaamisista ja palvelutilanteista, mutta
tarvitsee joskus puhekumppanin apua ja puheessa esiintyy taukoja.
Ääntäminen voi joskus aiheuttaa ymmärtämisongelmia.
60
•Osaa jonkin verran perussanastoa ja perustason lauserakenteita.
Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon kielioppivirheitä, mutta yleensä
viesti kuitenkin välittyy.
•Ymmärtää pääasiat tavanomaista sanastoa sisältävistä arkisista viesteistä.
•Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja tekstistä ja pystyy yksinkertaiseen
päättelyyn kontekstin perusteella. Tekstin ymmärtäminen on usein hidasta ja
apuvälineitä tarvitaan usein.
Kirjoittaminen:
•Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään
tai konkreettisiin tarpeisiin, mutta alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa
esiintyy monenlaisia virheitä.
Kulttuuritaidot:
•Tutustuu Itävaltaan ja Sveitsiin.
•Oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa
kohdekulttuurissa.
•Oppii arvostamaan ja tuntemaan saksankielistä kulttuuria ja hyväksymään
ihmisten välisen erilaisuuden.
Opiskelustrategiat:
•Oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan oman
oppimistyylinsä.
•Oppii käyttämään erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja ja
opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteyksistä ja
käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa.
• Oppii arvioimaan ja soveltamaan arvioimaansa tietoa.
SISÄLLÖT
Rakenteet:
•kerrataan verbien aikamuodoista perfekti ja opetellaan imperfekti,
pluskvamperfekti, imperatiivi, refleksiiviverbit, suomen konditionaalin
vastineita ja zu-partikkelin käyttö infinitiivirakenteissa
•kerrataan substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivi ja datiivi sekä
opetellaan artikkelittoman ammattinimikkeen käyttö
•opetellaan adjektiivin taivutusta
•kerrataan akkusatiivi-, datiivi- ja vaihtoprepositiot sekä järjestysluvut
•lauseopista kerrataan pää- ja sivulause ja opetellaan uutena asiana als-sivulause
ja epäsuorat kysymyslauseet
61
• matkustaminen, asuminen ja tutustuminen Sveitsiin ja Itävaltaan sekä tapoihin
eri EU-maissa
Viestintästrategiat:
• osaa päätellä viestin sisällön kielellisistä tai tilannevihjeistä
• osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta
• kompensoi puuttuvan kielitaidon likimääräisellä ilmaisulla
TYÖTAVAT
ARVIOINTI
omaksumisen perusteella. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän on
oppimistaan.
Oppilas
9. LUOKKA
TAVOITTEET
• Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreettiset tarpeensa. Pystyy
seuraamaan selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.
• Pystyy tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää
tavallista sanastoa ja joitakin idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä
puheessa.
• Viestin ymmärtäminen edellyttää hitaasti ja selvästi äännettyä yleispuhekieltä.
Toistoa tarvitaan usein.
62
Puhuminen:
• Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista
sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja
lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää
keskustelua.
• Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja puhetilanteita, mutta puheessa on paljon
taukoja ja vääriä aloituksia.
• Ääntää ymmärrettävästi, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja
ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.
• Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita
(kuten menneen ajan aikamuotoja ja konjunktioita).
• Hallitsee kaikkein yksinkertaisimmat kielioppirakenteet puhuessaan vapaasti,
mutta virheitä esiintyy yhä perusrakenteissakin.
• Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista
arkisista viesteistä ja faktateksteistä.
• Pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä
muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen
merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista.
• Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen
ymmärtämiseksi.
Kirjoittaminen:
• Pystyy kirjoittamaan kaikkien rutiininomaisimmista arkitilanteista.
• Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä, jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin
sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista.
• Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää sanastoa ja perusaikamuotoja sekä
yksinkertaisin sidossanoin liitettyjä rinnasteisia lauseita.
• Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta
tekee toistuvasti virheitä perusasioissa ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja
vapaassa tuotoksessa.
Kulttuuritaidot:
Oppilas oppii
vasten
Opiskelustrategiat:
Oppilas oppii
• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
63
• käyttämään säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja
• oivaltamaan kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen
harjoittelun merkityksen
SISÄLLÖT
Rakenteet:
•kerrataan 7. ja 8. luokalla käsiteltyjä rakenneasioita
•opetellaan substantiivien genetiivi ja heikot maskuliinit sekä maantieteellisiä
nimiä
•tutustutaan relatiivipronomineihin ja pronominaaliadverbeihin
•verbiopista käsitellään futuuri, konditionaali, refleksiiviverbit, passiivi ja
konjunktiivin pluskvamperfekti
• nuorten arvot, ongelmat ja esikuvat
• perhe, opiskelu ja työelämä
• kestävä kehitys ja luonto
Viestintästrategiat:
• osaa päätellä viestin sisällön kielellisistä tai tilannevihjeistä
• osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta
• kompensoi puuttuvan kielitaidon likimääräisellä ilmaisulla
• tarkkailee omaa kielenkäyttöään
• osaa käyttää joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten
TYÖTAVAT
ARVIOINTI
hän saa arvosanan kahdeksan (8).
Oppilas
64
10.5.2 VALINNAINEN KIELI (B2): SAKSA, RANSKA JA ESPANJA
Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein
tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä
opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille.
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja
käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa
• ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita,
pyyntöjä ja kieltoja
• lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä
• kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita
viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään.
8. LUOKKA
TAVOITTEET
•ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia,
jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen
•ymmärtää ponnistellen yksinkertaisia lausumia, mutta tarvitsee ajoittain
tilannevihjeitä, puheen hidastamista, toistoa ja käännöstä ymmärtämisen
avuksi
Puhuminen
•osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein,
vuorovaikutus on kumppanin varassa ja puhuja turvautuu äidinkieleen tai
eleisiin
•harjoittelee oikeaa ääntämistapaa, mutta puheessa voi olla taukoja, toistoja ja
ajoittaisia ymmärtämisongelmia
•osaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja
•hallitsee joitakin kaavamaisia ilmaisuja melko virheettömästi, mutta vapaa
tuotos vaatii vielä harjoittelua
•ymmärtää nimiä ja kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka
liittyvät välittömiin tarpeisiin
•tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa
uudelleen
•kykenee ajoittain ymmärtämään entuudestaan tuntemattoman sanan
asiayhteyden perusteella
Kirjoittaminen
65
•osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin ilmaisuin
•osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin
henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja fraaseja
•osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja
•kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia, mutta vapaa tuotos vaatii vielä
harjoittelua
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä
tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan
• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
tavoitteisiin.
oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta
• tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa
• itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen
• perhe ja vapaa-aika
• selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä,
ruokailemisesta ja matkustamisesta.
Rakenteet
• viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen
kielioppi: verbin preesenstaivutus, apuverbit, substantiivien suvut, monikot ja
alustava tutustuminen substantiivien ja pronominien eri sijamuotoihin, päälause
• puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen
• rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta
• omien viestien suunnittelu
ARVIOINTI
Oppilasta arvioidaan edellä mainittujen tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen
suullinen ja kuullun ja luetun ymmärtämisen taito sekä ahkeruus, aktiivisuus ja
vastuunotto omasta ja ryhmän opiskelusta. Jos oppilas saavuttaa luokka-asteen
tavoitteet, hän saa arvosanan kahdeksan (8).
Oppilas
66
9. LUOKKA
TAVOITTEET
•ymmärtää jonkin verran yksinkertaisia lausumia rutiinimaisissa keskusteluissa
tilanneyhteyden tukemana
•pystyy osittain seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan
kokemukseensa liittyviä keskusteluja
•ymmärtää yksinkertaisia viestejä , jos puhuja käyttää normaalia hitaampaa
kuulijalle kohdennettua yleiskieltä
Puhuminen
•osaa viestiä joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia
perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa, mutta tarvitsee usein
puhekumppanin apua
•osaa suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja
peruskieliopin aineksia, mutta alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy
hyvin paljon kaikenlaisia virheitä
•harjoittelee oikeaa ääntämistapaa, mutta puheessa voi olla taukoja, toistoja ja
ajoittaisia ymmärtämisongelmia
•pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja
•ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja
rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita
•pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä
(postikortit, säätiedotukset)
•lukee ja ymmärtää lyhyttäkin tekstipätkää hyvin hitaasti
Kirjoittaminen
•osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein
•osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim.
vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja)
•osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin
yksinkertaisia päälauseita
•ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin
vapaassa tuotoksessa esiintyy paljon kaikenlaisia virheitä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä
tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan
• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
67
tavoitteisiin.
oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta
• tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa
• itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen
• perhe ja vapaa-aika
• selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä,
ruokailemisesta ja matkustamisesta.
Rakenteet
• viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen
kielioppi: 8. luokalla opiskeltujen rakenteiden kertaus, perfekti, substantiivien ja
pronominien sijamuotojen syventäminen, imperatiivi, sanajärjestys
• puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen
• rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta
• omien viestien suunnittelu
• puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa
• kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa
ARVIOINTI
Oppilasta arvioidaan edellä mainittujen tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisen
perusteella. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja
kirjoittamisen osalta taso A1.1-A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta
taso A1.2-A1.3. (Liite 5) Arvosanaan vaikuttavat kaikki opiskelun osa-alueet:
kirjallinen, suullinen ja kuullun ja luetun ymmärtämisen taito sekä ahkeruus,
aktiivisuus ja vastuunotto omasta ja ryhmän opiskelusta. Jos oppilas saavuttaa
luokka-asteen tavoitteet, hän saa arvosanan kahdeksan (8).
Oppilas
AIHEKOKONAISUUDET
Aihekokonaisuuksista tärkeimmät ovat kulttuuri-identiteetti ja
kansainvälisyys, viestintä ja mediataito sekä ihmisenä kasvaminen.
Oppitunneilla tutustutaan opeteltavan kielialueen kaupunkeihin ja muihin
kohteisiin, opetellaan viestimään hyväksyttävällä tavalla arkipäivän
tilanteissa ja tutustutaan kielialueen kulttuuriin. Kirjallista ja suullista
tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Ihmisenä kasvaminen tarkoittaa B2kielen opetuksessa tekemällä oppimista, vuorovaikutustaitoja,
vastuunottoa omasta opiskelusta ja oman oppimistyylin kehittämistä.
Oppikirjojen kappaleet sivuavat etenkin 9. luokalla myös jonkin verran
68
aihekokonaisuuksia osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu
ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja
liikenne sekä ihminen ja teknologia.
10.6 MATEMATIIKKA
Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen
ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen
ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja
täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan
ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä
laajasti - se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan
tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä
pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus
toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja
ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa
eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai
toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee
käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa.
VUOSILUOKAT 6-9
Vuosiluokkien 6-9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää
matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet.
Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen,
matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja
täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa
• ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä
näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
• laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
• loogista ja luovaa ajattelua
• soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn
• ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja
päätelmiään
• esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
• näkemään säännönmukaisuuksia
• työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.
Ajattelun taidot ja menetelmät
• loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä,
mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä
sekä niiden esittämistä
• vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö
• matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
• todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen
69
yritys-erehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus
• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
• matematiikan historiaa
Luvut ja laskutoimitukset
• peruslaskutoimitusten varmentaminen
• luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut
• vastaluku, itseisarvo, käänteisluku
• aikalaskut, aikaväli
• alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä
• murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen
murtolukuna
• kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla
• lausekkeiden sieventäminen
• suhde ja verrannollisuus
• prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku
• pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö
• potenssi, eksponenttina kokonaisluku
• juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella
Algebra
• lauseke ja sen sieventäminen
• potenssilauseke ja sen sieventäminen
• polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku
• muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen
• yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko
• ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen
• vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
• verranto
• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti
• lukujonojen tutkimista ja muodostamista
Funktiot
• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla
• funktion käsite
• lukuparin esittäminen koordinaatistossa
• yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen
koordinaatistoon
• funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo,
kasvaminen ja väheneminen
• lineaarinen funktio
• suoraan ja kääntäen verrannollisuus
Geometria
• kulmien välisiä yhteyksiä
• kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä
• säännölliset monikulmiot
• ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä
• tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen
• kappaleiden nimeäminen ja luokittelu
• kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen
• yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys
70
• geometrista konstruointia
• yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa
• Pythagoraan lause
• kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä
• trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
Todennäköisyys ja tilastot
• todennäköisyyden käsite
• frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
• keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen
• hajonnan käsite
• diagrammien tulkinta
• tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa
Oppilas
• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on
olemassa, ei ole olemassa
• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen
esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja
tarkistaa tuloksen oikeellisuuden
• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa
• osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-,
polku- tai muuta diagrammia käyttäen.
Oppilas osaa
• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja
hänellä on luotettava peruslaskutaito
• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy
jakamaan luvun alkutekijöihinsä.
• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta
• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen
tulevien ongelmien ratkaisemisessa.
Algebra
Oppilas osaa
• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
• sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita
• potenssien laskutoimitukset
• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja
ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä
• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen
• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.
Funktiot
Oppilas
• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan
71
• osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan
• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti
yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta
• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa
määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.
Geometria
Oppilas osaa
• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
• soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja
• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden
tekemiseen
• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy
soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa
• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien
ratkaisemiseen
• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia
mittayksiköitä.
Oppilas osaa
• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen
empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja
satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa
• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta
frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.
6. LUOKAN MATEMATIIKAN OPETUS (Nivel Helsingin kaupunki)
Oppilas oppii
- näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
- muuttamaan sanallisen ongelman matematiikan kielelle ja selittämään
omaa ajatteluprosessiaan
- loogista ja luovaa ajattelua
- käyttämään monipuolisia menetelmiä tehtävien ratkaisemisessa
- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
Oppilas hallitsee
- peruslaskutoimitukset ja niihin liittyvät matemaattiset käsitteet sekä
niiden oikeat nimitykset
- kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä myös desimaalilukujen osalta
- murtoluvun käsitteen
- pituuden, massan ja pinta-alan mittaamisen
- tavanomaiset yksikkömuunnokset
- geometrian peruskäsitteitä
- luokittelun, vertailun, järjestämisen, mittaamisen ja rakentamisen käyttöä
työkaluna
- perustellut arvaukset ja kokeilut sekä niiden testaaminen, systemaattinen
72
yritys-erehdysmenetelmä
- ajattelua tukevien välineiden ja piirrosten käyttöä
- luonnolliset luvut, peruslaskutoimitusten taidon varmentaminen
- kokonaisluvut, yhteenlaskua ja vähennyslaskua lukusuoralla
- lukujen jaollisuussääntöjä, kahdella, viidellä ja kymmenellä jaollisuus
- murtolukujen supistamista ja laventamista
- desimaaliluvun ja murtoluvun välinen yhteys
- desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla
- prosentin käsite, yksinkertaisia prosenttilaskuja
- tulosten arviointi ja pyöristäminen sekä laskimen käyttöä
- aikalaskuja, aikavälin laskemista
Algebra
- lausekkeen muodostaminen ja lausekkeen arvon laskeminen
- yhtäsuuruusmerkin oikea käyttö
- lukujonojen tutkimista ja muodostamista
Funktiot
- riippuvuuden havaitseminen
- lukuparin esittäminen koordinaatistossa
Geometria
- kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä (kärkipiste, sivu, kanta,
korkeus)
- kulmien mittaaminen, piirtäminen ja luokittelu
- ympyrä ja siihen liittyviä peruskäsitteitä (keskipiste, säde, halkaisija,
kehä, sektori)
- suureiden (massa, pituus, pinta-ala, tilavuus) mittaaminen
- yksiköiden (kg-g, km-m-dm-cm-mm, l-dl) muunnokset
- kolmion ja suunnikkaan (myös suorakulmio ja neliö) piirien ja pintaalojen laskeminen
- kappaleiden nimeäminen ja luokittelu (lieriö, suorakulmainen särmiö,
kuutio, kartio, pallo)
- suorakulmaisen särmiön tilavuuden laskeminen
- geometrista rakentelua ja pinnan tasoon levittämistä
- symmetria suoran suhteen
- keskiarvon laskeminen
- tietojen kerääminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa
(taulukko, pylväs- ja viivadiagrammi)
- diagrammien tulkinta
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys – aihekokonaisuus toteutuu tieteen
kansainvälisen luonteen kautta.
Viestintä- ja mediataito – aihekokonaisuus näkyy mm. tilastotieteen
opiskelussa, jossa oppilas saa kehittää medialukutaidon valmiuksiaan.
Tutustutamme oppilaat myös tietoja viestintätekniikan käyttöön osana
matematiikan opetusta.
73
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys – aihekokonaisuus toteutuu oppilaan
oppiessa käsittelemään epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi
ja innovatiivisesti.
Ihminen ja teknologia – aihekokonaisuus liittyy siihen, että matematiikka on
teknologian perusta.
7. LUOKAN MATEMATIIKAN OPETUS
7. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
Oppilas oppii
• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta työskentelystään
matematiikassa
• näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
• laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
• soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn
päätelmiään
• työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä
KURSSI 1
• luonnolliset luvut, kokonaisluvut ja rationaaliluvut
• vastaluku, itseisarvo
• peruslaskutoimitusten varmentaminen
• alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä
• kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla
• lausekkeiden sieventämistä
• pyöristäminen ja arviointi
• potenssi, eksponenttina positiivinen kokonaisluku
KURSSI 2
Geometria
• Kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä
• Säännöllisiä monikulmioita
• Ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä
• Kolmion ja suunnikkaan pinta-alan laskeminen
• Tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen
• Harppikonstruktioita
• Kulmien välisiä yhteyksiä
• Lukuparin esittäminen koordinaatistossa
KURSSI 3
Algebra
• lauseke ja sen sieventäminen
• muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen
• lukujonojen tutkimista ja muodostamista
74
Oppilas oppii
• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta työskentelystään
matematiikassa
• näkemään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä
matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
• algebrallisia laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
päätelmiään
KURSSI 4
• käänteisluku
• murtolukujen laskutoimitukset
• desimaaliluvun esittäminen murtolukuna
• prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku
• laskimen käyttöä
KURSSI 5
Algebra
• potenssilauseke ja sen sieventäminen
• kymmenen potenssit lukujen merkitsemisessä
• polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku
• suoran piirtäminen
• verranto
• suoraan ja kääntäen verrannollisuus
KURSSI 6
• yhdenmuotoisuus
• Yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa
• kolmioiden yhtenevyys
• kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä
• juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella
• reaaliluvut
• Pythagoraan lause
Oppilas oppii
• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan
matematiikassa
75
• ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä
näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
• syvällisemmin algebrallisia laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia
ongelmia
päätelmiään
KURSSI 7
Funktiot
• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla
• funktion käsite
• yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen
koordinaatistoon
• funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo,
kasvaminen ja väheneminen
• lineaarinen funktio
• suoran yhtälö
• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen
KURSSI 8
• trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
• kappaleiden nimeäminen ja luokittelu
• kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen
KURSSI 9
Algebra
• polynominlaskennan syventäminen
• yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko
• vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
KURSSI 10
• prosenttilaskennan syventämistä
• todennäköisyyden käsite
• diagrammien tulkinta
• tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa
• frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
• keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen
• hajonnan käsite
TYÖTAVAT
Opettaja valitsee työtavat. Vaihtelevasti voidaan käyttää oppilas- ja
opettajakeskeisiä sekä yhteisöllisiä matematiikalle tyypillisiä työtapoja, joilla on
tavoitteena ajattelun ja työskentelyn taitojen, itsearvioinnin sekä yhdessä
76
oppimisen kehittyminen.
Perusvalmiuksien hankkiminen pitää sisällään arkipäivän matemaattisien
ongelmien mallintamisen, matemaattisten ajattelutapojen oppimisen sekä
muistin, keskittymisen ja tarkkuuden harjoittelua.
ARVIOINTI
välttävä (5)
Suorittaakseen välttävästi matematiikan oppimäärän oppilaan tulee osallistua
tuntityöskentelyyn, huolehtia työvälineistään sekä osoittaa kokeissa, että
saavuttaa tavoitteet edes osittain.
Tarvittaessa lisänäyttönä voidaan vaatia uusintakoe, ylimääräisiä tehtäviä tai
projektityö.
10.7. BIOLOGIA JA MAANTIETO
10.7.1 BIOLOGIA
Vuosiluokat 7-9 . lk.
Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen
tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon
perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian
perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa
oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin
vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon
monimuotoisuuden suojelussa.
Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan
luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet
havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös
tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat
myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden
ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja
kasvaa
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja
tutkimusmenetelmiä
• kuvaamaan elämän perusilmiöitä
• tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä
suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen
• hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa
• tuntemaan ja kiinnostumaan kasvien kasvattamisesta
• tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä
77
ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan
• tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä
• tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja
esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia
• ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen
kestävän käytön periaatteet.
Luonto ja ekosysteemit
• kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen
• ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsä- ja vesiekosysteemin
ominaispiirteet sekä yhden ekosysteemin omakohtainen tutkiminen
• metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen
• luonnon monimuotoisuus
Elämä ja evoluutio
• solun rakenne ja toiminta
• eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä
• ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet
• biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset
Ihminen
• ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot
• ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen
• perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä
Yhteinen ympäristö
• ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet
• oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman
lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman
ympäristökäyttäytymisen pohtiminen
Biologian tutkimustaidot
Oppilas osaa
• käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan
• työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä
osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti
• toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.
Luonto ja ekosysteemit
Oppilas osaa
• jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa
lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja
78
• kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan
• nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä
• selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä
• kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä
ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön
periaatteet.
Elämä ja evoluutio
Oppilas osaa
• kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta
• selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta
• kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä
• selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet
• jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.
Ihminen
Oppilas osaa
• kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja
toiminnan pääpiirteet
• selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja
• selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen,
raskauden kulun ja synnytyksen
• käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.
Oppilas osaa
• kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden
säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä
• tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta
• kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa
antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen
tavoitteiden mukaisesti.
Ihmisenä kasvamista tukevat tiedot ihmisen kehon perusrakenteesta,
elintoiminnoista, seksuaalisuudesta sen eri muodoissa ja mielenterveydestä.
Vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista ja kestävä tulevaisuus –
aihekokonaisuus toteutuu lajintuntemuksena, luonnon monimuotoisuuteen
tutustuttaessa, ympäristön muutosten tutkimisessa ja perehdyttäessä
ympäristöstä huolehtimiseen.
Ihminen ja teknologia - aihekokonaisuus on esillä syvennyttäessä
biotekniikkaan ja siihen liittyviin eettisiin ongelmiin.
Vuosiluokka 7.
79
TAVOITTEET
Oppilas oppii
•
käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä
tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä
•
kuvaamaan elämän perusilmiöitä
•
hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa
•
tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon
monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen
vaalimiseen
•
Vesiekosysteemi, sen lajit ja niiden keskinäiset
riippuvuussuhteet
•
Vesiekosysteemin omakohtainen tutkiminen
•
Ympäristönsuojelun merkitys ja sen merkitys maapallon
eliökehän säilymiselle
Vuosiluokka 8.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
80
•
hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa
•
tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon
monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti
sen vaalimiseen
•
tuntemaan kasvinviljelyn ja luomutuotannon periaatteita
ja kiinnostumaan kasvien kasvattamisesta
•
tunnistamaan ympäristömuutoksia ja pohtimaan niiden
syitä ja seurauksia.
•
Ekosysteemeihin ja niiden rakenteeseen sekä toimintaan tutustuminen,
erityisesti metsä- ja vesiekosysteemien käsittely sekä metsä-, vesi- tai
suoekosysteemin omakohtainen tutkiminen
•
Kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien luokittelu ja
tunnistaminen sekä ohjattu kasvien keruu omaan herbaarioon
•
Luonnon monimuotoisuuteen perehtyminen
•
Solun rakenteen ja toiminnan tutkiminen
•
Ympäristönsuojelun sisältöön ja tavoitteisiin perehtyminen
•
Oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen
•
Oman ympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman
ympäristökäyttäymisen pohtiminen
Vuosiluokka 9.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
81
•
tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä
ymmärtämään seksuaalisuuden tärkeänä osana ihmisen elämää
•
ymmärtämään ihmisen paikan evoluution sukupuussa
•
ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet
•
kiinnostumaan oman elinympäristönsä terveellisyydestä, turvallisuudesta
ja viihtyisyydestä sekä toimimaan aktiivisesti niiden vaalimiseksi
•
Eliökunnan syntyyn ja kehitykseen tutustuminen ja eliökunnan
järjestelmän hahmottaminen
•
Ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen evoluutioon sekä ihmislajin
ominaispiirteisiin perehtyminen
•
Biotekniikan mahdollisuuksiin perehtyminen ja niihin liittyvien eettisten
kysymysten pohdinta
•
Ihmisen rakenteen ja keskeisten elintoimintojen tarkastelu
•
Ihmisen lisääntymisen ja seksuaalisuuden biologisen perustan käsittely
•
Perimän ja ympäristön merkityksen tarkastelu ihmisen ominaisuuksien
kehittymisessä
•Opettajajohtoinen opetus
•Asioiden pohdinta ja keskustelut mm. ajankohtaisista aiheista
•Ryhmätyöt ja niiden esittäminen
•Mikroskooppityöskentely
•Laborointi ja omakohtainen näytteiden tutkiminen
•Tehtävät kotona ja koulussa
ARVIOINTI BIOLOGIASSA
Biologian arvioinnin yhteisiä periaatteita.
Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua sekä
kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnissa huomioidaan
oppilaan oppiminen ja työskentely. Oppilaan myönteinen aktiivisuus,
tuntityöskentelyyn osallistuminen, kompensoi tiedollisia puutteita.
välttävä (5)
Oppilas:
hallitsee oppisisältöjä hyvin hajanaisesti
vaatii ohjausta ja kannustusta työskentelyssä
osallistuu toisinaan ryhmän työskentelyyn
82
10.7.2 MAANTIETO
VUOSILUOKAT 7-9
Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä
alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä
maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on
kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä
ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta
paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta
seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden
vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.
Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus
lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri
puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana
luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen
tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien
luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja
seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi
ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään
muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia,
satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä
• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet
• ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla
• ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa
• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa,
Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat
ihmisen toimintojen sijoittumista
• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti
vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin
• tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua
ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä
• tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman
elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen
• ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi
maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse
kestävän kehityksen mukaisesti.
Maa – ihmisen kotiplaneetta
• maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan
hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen
• maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat
• Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai
useamman maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden
vertailu
83
Eurooppa
• Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan
peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla
• Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa
- Suomi ja EU
Kaksoismanner
•
Etelä- ja Pohjois-Amerikka; karttakuvan, luonnonolojen,
maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden
vuorovaikutus
Suomi maailmassa
• Suomen karttakuva ja maisema
• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu
ympäristö ja perinnemaisemat
• Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit
• vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä
• Suomi osana maailmaa
• oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen:
luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö
• ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä
ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen
• Itämeren alueen ympäristökysymykset
• ihminen luonnonvarojen kuluttajana
Maantieteelliset taidot
Oppilas osaa
• etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi
karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa
• tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää
hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa
• havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla
• vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse
ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella.
Maailman jäsentäminen
Oppilas osaa
• hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa Amerikan maanosien luonnonja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet
• soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa
ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten
tapahtumapaikat maailmankartalle.
Euroopan jäsentäminen
Oppilas osaa
• kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää
Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden
84
• vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on
vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa.
Suomen jäsentäminen
Oppilas osaa
• selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten
luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla
• kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja
sijoittumista Suomessa
• analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat
arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat
• osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman
elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen
• suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun
ympäristöön liittyviä tutkimuksia
• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden
vähemmistökulttuurit
• kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä
Euroopan ja koko maailman kanssa.
Oppilas osaa
• selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja
kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato,
aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja
nälkäongelma
• kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää
keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa
• kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan
parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia
ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.
Ihmisenä kasvaminen saa syvyyttä perehdyttäessä muuttoliikkeeseen,
siirtolaisuuteen, pakolaisuuteen sekä näiden mukanaan tuomiin eri
kansallisuuksiin ja vähemmistöihin.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys korostuvat käsiteltäessä maamme
luonnon - ja kulttuurimaantiedettä sekä selvitettäessä vastaavia maantieteellisiä
osa-alueita muiden maanosien ja valtioiden kohdalla.
Viestintä ja mediataito sekä Ihminen ja teknologia liittyvät ainekseen, jossa
kartoitetaan tämän hetkisiä maapallonlaajuisia ympäristöasioita ja
kehitysmaantieteellisiä kysymyksiä.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys tulevat esille aluemaantieteessä
aluesuunnittelussa, joka selvittelee eri tapoja, joilla ihminen on sopeutunut
hankkimaan toimeentulonsa maantieteellisesti erilaisilla alueilla.
Vuosiluokka 7
85
TAVOITTEET
Oppilas oppii
· käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään
· määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet
· tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja oppii kunnioittamaan niitä sekä
suhtautuu myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin
sekä vieraisiin maihin ja niiden kansoihin.
· Maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan
hahmottamien
· Maailman alueellinen jäsentäminen: Vyöhykkeisyyteen tutustuminen kahden tai
useamman maanosan avulla niiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa
tarkastellen ja vertaillen sekä maapallon erilaisiin kulttuurialueisiin
tutustuminen
Vuosiluokka 8
TAVOITTEET
Oppilas oppii
· käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään
· määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet
· ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla
· saa käsityksen maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksesta maisemaan
· ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa ja
muualla maailmassa sekä saa käsityksen syistä, jotka ohjaavat ihmisen
toimintojen sijoittumista
· tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja kunnioittamaan niitä sekä suhtautuu
myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin sekä
vieraisiin maihin ja niiden kansoihin.
· Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan
peruspiirteiden hahmottaminen sekä niiden vuorovaikutuksen tarkastelu
Euroopan eri alueilla
· Euroopan tulevaisuuden pohtiminen ja vaikutusmahdollisuudet Euroopan
valtioiden ja yksityisten kansalaisten kannalta
· Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa
Vuosiluokka 9
TAVOITTEET
Oppilas
· oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä
käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja,
ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutis-lähteitä sekä sähköisiä
viestimiä
· oppii ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa
86
ja muualla maailmassa sekä saa käsityksen syistä, jotka ohjaavat ihmisen
toimintojen sijoittumista
· oppii tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja oppii kunnioittamaan niitä sekä
suhtautuu myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin
sekä vieraisiin maihin ja niiden kansoihin
· oppii tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua
ympäristöä
· saa käsityksen siitä, mitä on aluesuunnittelu ja miten sen avulla voidaan
kehittää alueita ja vähentää niiden välistä eriarvoisuutta sekä oppii osallistuvan
suunnittelun periaatteita
· oppii ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi
maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse
kestävän kehityksen mukaisesti.
· Suomen karttakuvan ja maiseman hahmottaminen
· Luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutuksen ymmärtäminen Suomen eri
alueilla sekä rakennetun ympäristön ja perinnemaisemien tarkastelun
· Vähemmistökulttuureihin tutustuminen
· Aluesuunnittelun merkityksen ymmärtäminen ja erilaisten
vaikuttamismahdollisuuksien tunteminen omassa lähiympäristössä, kunnassa ja
koko Suomessa
· Suomen liittäminen osaksi maailmaa ympäristökysymysten sekä taloudellisten,
poliittisten ja kulttuuristen yhteyksien välityksellä
· Oman lähiympäristön tai kotikunnan tutkiminen ja vertailu Suomen muihin
alueisiin: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö
· Ympäristö- ja kehityskysymysten hahmottaminen paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä niiden ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen
· Itämeren alueen ympäristökysymyksiin tutustuminen
· Kulutuksen merkityksen hahmottaminen sekä erilaisten tuotteiden elinkaaren
vaiheiden tutkiminen ja vertailu
•Opettajajohtoinen opetus
•Asioiden pohdinta ja keskustelut mm. ajankohtaisista aiheista
•Ryhmätyöt ja niiden esittäminen
•Maastoretket ja näytteiden otto
•Laborointi ja omakohtainen näytteiden tutkiminen
•Tehtävät kotona ja koulussa
•Maantieteen karttaohjelmiin tutustuminen
ARVIOINTI MAANTIEDOSSA
Maantiedon arvioinnin yhteisiä periaatteita.
kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnissa huomioidaan
oppilaan oppiminen ja työskentely. Oppilaan myönteinen aktiivisuus,
tuntityöskentelyyn osallistuminen, kompensoi tiedollisia puutteita.
87
välttävä (5)
Oppilas:
hahmottaa yksinkertaisia karttoja opastettaessa
hallitsee oppisisältöjä hyvin hajanaisesti
Työskentely vaatii ohjausta ja kannustusta, oppilas osallistuu toisinaan
ryhmän työskentelyyn.
10.8.FYSIIKKA JA KEMIA
10.8.1 FYSIIKKA
VUOSILUOKAT 7–9
Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan
tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa
kokeellisen tiedonhankinnan taitoja.
Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja
kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja
tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden
tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja
omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä
kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan
opiskeluun.
Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen
käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri
tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja
teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia
käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian
merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.
Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen
maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä
valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä
asioissa.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten
kanssa
• luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien
hahmottaminen
• havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua,
hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja
tulkitsemista myös tietoja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen
• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan
ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien
välisiä riippuvuuksia
88
• muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden
selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja
tulosten luotettavuutta
• käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan
fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita
• arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta
• käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä,
ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa
• tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia,
erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään
ilmiöiden syy-seuraussuhteita.
Liike ja voima
• vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja
tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä
• liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit
• voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho
Värähdys- ja aaltoliike
• erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja
vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin
liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait
• äänen ja valon merkitys ja sovellukset
• optisten laitteiden toimintaperiaatteita
Lämpö
• kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä
niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä
lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset
• energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona
Sähkö
• kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat
• tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen
turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa
• sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö
kotona
Luonnon rakenteet
• luonnon rakenteet ja mittasuhteet
• rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja
vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa
• radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus
elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa
• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä
suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa
tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa
• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi
89
taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä
• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä
tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä
• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista
tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.
Liike ja voima
Oppilas
• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia
suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima
• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen
mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä
koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan
arviointiin ja laskemiseen
• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun,
toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden
sovelluksia
• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa
selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden
tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja
kuumailmapallon toiminnan
• tuntee työn ja energian välisen yhteyden
• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.
Oppilas
• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi
aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen
• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille
ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien
suureiden avulla
• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina
käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa
• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta,
esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.
Lämpö
Oppilas
• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä
ja osaa tulkita niitä
• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen
lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla
• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja
tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.
Sähkö
Oppilas
• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen
käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden
käyttökustannuksia
• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja
vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita
virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina
90
• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä
• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan
toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida
erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.
Luonnon rakenteet
Oppilas
• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset
säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä
• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja
osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla
• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia,
vuorovaikutus ja säteily
• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian
muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven
putoamisessa.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys-aihekokonaisuus toteutuu fysiikassa
sen kansainvälisen tieteen luonteen kautta. Opitaan käyttämään kansainvälisesti
sovittuja suureita, niiden tunnuksia ja yksiköitä.
Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta toteutuvat fysiikassa mm.
tutustumalla energiaan ja sen tuotantotapoihin. Maailmankuvan laajenemisen
myötä oppilas oppii ymmärtämään maapallon ainutkertaisuuden
maailmankaikkeuden mittakaavassa.
Turvallisuus ja liikenne toteutuvat fysiikassa tutkimalla liikettä ja tutustumalla
mekaniikan peruslakeihin. Perehdytään myös sähköturvallisuuteen ja
radioaktiivisuuden perusteisiin sekä haitalliselta säteilyltä suojautumiseen.
Ihminen ja teknologia toteutuvat fysiikassa tutustumalla yksinkertaisten
koneiden toimintaperiaatteisiin, sähköön, energian tuottamiseen ja siirtämiseen
sekä hyötysuhteeseen. Tutustutaan myös teknologian historiaan.
7.luokka
Fy1
Liike ja voima
• vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja
tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä
Lämpö
• kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä
niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä
lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset
• energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona
8.luokka
Fy2
Liike ja voima
• liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit
91
• erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja
vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin
liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait
• äänen ja valon merkitys ja sovellukset
• optisten laitteiden toimintaperiaatteita
Fy3 (puoli kurssia)
Luonnon rakenteet
• luonnon rakenteet ja mittasuhteet
• rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja
vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa
• radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus
elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen
9.luokka
Fy4
Liike ja voima
• voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho
Sähkö
• kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat
• tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen
turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa
• sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö
kotona
ARVIOINTI FYSIIKASSA
Fysiikan arviointi on jatkuvaa ja yksilöllistä. Arvioinnilla annetaan palautetta
oppilaan osaamisen eri osa-alueilta: tiedot, taito työskennellä vastuullisesti ja
suunnitelmallisesti yhteistyössä ja yksin sekä oppilaan kykyä arvioida omaa
työtään asetettujen tavoitteiden puitteissa. Palaute edistymisestä annetaan
suullisesti oppitunneilla, arviointikeskusteluissa, numeroin ja
välitodistusarvosanoilla. Arviointiin voidaan sisällyttää myös raportoitavia
projektitöitä ja tutkielmia. Kotitehtävien tekeminen voi myös vaikuttaa kurssien
arviointiin.
Välttävä (5)
Suorittaakseen välttävästi fysiikan oppimäärän oppilaan tulee osallistua
tuntityöskentelyyn ja turvallisten työtapojen mukaiseen kokeelliseen
havainnointiin. Tarvittaessa lisänäyttönä voidaan vaatia koe, jossa osoittaa
saavuttaneensa tavoitteet edes osittain, ylimääräisiä tehtäviä tai projektityö.
TYÖTAVAT
Opettaja valitsee työtavat. Käytetään vaihtelevasti erilaisia oppilas- ja
opettajakeskeisiä työtapoja esim. oppilastöitä yksin, pari- ja ryhmätyöskentelynä
sekä demonstraatiota. Työtapojen tavoitteena on luonnontutkimisen taitojen,
tiedonhankinnan, yhteisvastuullisuuden ja oppimaanoppimistaitojen
kehittyminen itse tekemällä.
10.8.2 KEMIA
VUOSILUOKAT 7-9
92
Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä
kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen
ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa.
Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen
maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa
ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä,
elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle
valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian
tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta
ottamaan vastuuta ympäristöstään.
Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on
elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä
edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen
rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä.
Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta
ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja,
kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa
oppilasta kemian opiskeluun
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen
• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä
tutkimusmenetelmiä, myös tietoja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon
luotettavuutta ja merkitystä
• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään
tuloksia
• aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden
merkityksen luonnolle ja ympäristölle
• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä
ja käyttämään niitä
• aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja
• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla
• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa
• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että
yhteiskunnalle.
Ilma ja vesi
• ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle
• vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys
• aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä
sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä
Raaka-aineet ja tuotteet
• tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden
ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys
• sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset
• alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä
reaktionopeuksien vertailu
• reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden
tasapainottaminen
93
• alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen
atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla
Elollinen luonto ja yhteiskunta
• fotosynteesi ja palaminen, energialähteet
• orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit
ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö
• hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita
• hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys
ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina
• pesuja kosmeettiset aineet ja tekstiilit
Oppilas
• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä
• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa
tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen
vesiliuoksen happamuutta
• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä
• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja
ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen
• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle,
esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä
korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja
metalliteollisuudessa
• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja
vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden
palamistuotteita ja raskasmetalleja
• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden
tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä
• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja
kuluttujana
• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja
kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon
muutoksia
• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja
yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja
jalot metallit
• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja
käyttäen
• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen
palamisreaktion yhtälön
• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman
elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa
järjestelmässä
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys toteutuvat kemiassa sen
kansainvälisen tieteen luonteen kautta. Opitaan käyttämään kansainvälisesti
sovittuja alkuaineiden kemiallisia merkkejä ja yhdisteiden merkintätapoja.
Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta toteutuvat kemiassa mm.
94
harjoittelemalla elinkaariajattelua ja tutustumalla energiaan ja energian
tuotantotapoihin sekä niiden haittoihin.
Turvallisuus ja liikenne toteutuvat kemiassa erityisesti perehtymällä
kemikaaliturvallisuuteen. Tutustutaan alkoholin, tupakan ja huumeiden
haittavaikutuksiin. Samoin perehdytään elintarvikkeiden kemiaan ja ihmisen
ravinnon saantiin.
Ihminen ja teknologia toteutuvat kemiassa tutustumalla metallien
ominaisuuksiin ja valmistukseen, alkoholin valmistukseen, muoveihin,
tekstiileihin ym. materiaaleihin. Perehdytään kemiallisen energian tuottamiseen
ja varastointiin. Tutustutaan myös kemian teknologian historiaan.
Kurssi 1
• turvallinen laboratoriotyöskentely
• vesi ja vesiliuosten ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys
• aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä
sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä
• raaka-aineet ja tuotteet
• alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä
reaktionopeuksien vertailu
• reaktioyhtälöiden tulkitseminen
Tavoitteiden painoalueet
Oppilas oppii
• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen
• käyttämään ja hoitamaan laboratorio- ja muita tutkimusvälineitä
• luokittelemaan aineita
• erotusmenetelmien periaatteet ja osaa käyttää niitä
• mallintamaan alkuaineita ja yhdisteitä pallomallin avulla
• esittämään tärkeimpiä alkuaineita kemiallisin merkein
• kuinka kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän tuotteen ominaisuudet eroavat
lähtöaineista
• käyttämään oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja
kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi olomuodon muutoksia
• mitkä seikat vaikuttavat reaktionopeuteen
• ilmakehän aineet ja niiden merkityksiä
• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa
tutkitaan aineen palamista ja vesiliuoksen happamuutta
• esittämään kokeidensa tulokset ja tulkitsemaan niitä
Kurssi 2
Raaka-aineet ja tuotteet
• tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden
ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys
• sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset
• reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden
tasapainottaminen
• alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen
atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla
95
• kemian merkkikielen syventäminen
Oppilas
• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä
• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalliteollisuus sekä niiden tuotteita ja
niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä
kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta
käyttäen
• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen
palamisreaktion yhtälön
• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman
elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa
järjestelmässä
esimerkiksi korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa
ja metalliteollisuudessa
käyttäen
kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi sähkönjohtokykyä
• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja
yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot
ja jalot metallit.
Kurssi 3 (0,5 viikkotuntia)
• tuotteiden elinkaari
• tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys
• veden erityisominaisuuksia
• ilmakehän ja veden ympäristökemiaa
Oppilas
esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle
• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja
vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten
polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja
• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja
kuluttujana
Kurssi 4
Elollinen luonto ja yhteiskunta
• fotosynteesi ja palaminen, energialähteet
• orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten
alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö
• hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita
• orgaanisten reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten
reaktioyhtälöiden tasapainottaminen
• hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys
96
ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina
ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku
ympäristössä, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen
• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden
tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä
• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja
kuluttujana
TYÖTAVAT
Opettaja valitsee työtavat. Käytetään vaihtelevasti erilaisia oppilas- ja
opettajakeskeisiä työtapoja esim. oppilastöitä yksin, pari- ja ryhmätyöskentelynä
sekä demonstraatiota. Työtapojen tavoitteena on luonnontutkimisen taitojen,
tiedonhankinnan, yhteisvastuullisuuden ja oppimaanoppimistaitojen
kehittyminen itse tekemällä.
ARVIOINTI KEMIASSA
Kemian arviointi on jatkuvaa ja yksilöllistä. Arvioinnilla annetaan palautetta
oppilaan osaamisen eri osa-alueilta: tiedot, taito työskennellä vastuullisesti ja
suunnitelmallisesti yhteistyössä ja yksin sekä oppilaan kykyä arvioida omaa
työtään asetettujen tavoitteiden puitteissa. Palaute edistymisestä annetaan
suullisesti oppitunneilla, mahdollisissa arviointikeskusteluissa, koenumeroin ja
välitodistusarvosanoilla. Arviointiin voidaan sisällyttää myös raportoitavia
projektitöitä ja tutkielmia. Lisäksi kotitehtävien tekeminen vaikuttaa kurssien
arviointiin.
Välttävä (5)
Suorittaakseen välttävästi kemian oppimäärän oppilaan tulee osallistua
tuntityöskentelyyn ja turvallisten työtapojen mukaiseen kokeelliseen
havainnointiin. Tarvittaessa lisänäyttönä voidaan vaatia koe, jossa osoittaa
saavuttaneensa tavoitteet edes osittain, ylimääräisiä tehtäviä tai projektityö
10.9. TERVEYSTIETO
VUOSILUOKAT 7-9
Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon
opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta
tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia,
sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia.
Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja
sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä,
elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia
ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.
97
Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta
tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys
sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja
paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät
kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen
soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä
arvopohdintaa.
Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontietooppiaineryhmää, vuosiluokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa
ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7–9. Terveystiedon opetus tulee
suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva
terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian,
maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta
tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös
oppilashuollon henkilöstön kanssa.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii
ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
• ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon
merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa
• ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen
ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä
• kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä
tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä
valintoja
• huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja
avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja
turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa
• tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille
tärkeitä selviytymisen taitoja
• arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä
turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta
• käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja
tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi
• ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen
kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.
Kasvu ja kehitys
• ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema
• fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä
edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys
• psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja
sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino
• sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu
yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito
• nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus
98
• omasta terveydestä huolehtiminen
Terveys arkielämän valintatilanteissa
• ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja
erityisruokavaliot
• tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät
valinnat
• ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen
• seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät
arvot ja normit
• tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen,
sairastaminen, itsehoito
• liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet,
tapaturmat ja ensiapu
Voimavarat ja selviytymisen taidot
• terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat
• tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot,
vuorovaikutustaidot
• kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri
• kansantaudit
• ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys
• keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ
• lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva
lainsäädäntö
Kasvu ja kehitys
Oppilas
• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa
tarkastella niitä terveyden näkökulmasta
• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa
esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja
tietää liikunnan terveysvaikutuksia
• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä
antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista
• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään
• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä
kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja.
Oppilas
• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja
menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä
99
• osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan,
alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja
terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä
keinoista välttää niiden käyttöä
• tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa
käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta
kommunikaatiosta
• osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein
niiden ehkäisyä pääpiirteissään
• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten
erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.
Oppilas
• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä
antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta
voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla
• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden
tarkoituksenmukaisen käytön perusteet
• osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää
esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja
• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja
arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.
Oppilas
• tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä
• osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä
edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään
• tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa
hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan
tarkoituksenmukaisesti
• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja
seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.
Ihmisenä kasvaminen
- valmius harkita ja tehdä valintoja omaan terveyteen liittyen
- oikeuteen ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset
- eettinen vastuu omasta ja yhteisestä paremmasta tulevaisuudesta
- oma identiteetti ja itsetunto
Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta
- vastuullisten valintojen tekeminen
- maailman hahmottaminen kokonaisuutena
- tulevaisuustietoisuuden vahvistaminen
- vastuu toisista ja yhteisestä hyvinvoinnista
Turvallisuus ja liikenne
100
- oman elämän valinnat terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta
- yhteiskunnalliseen vastuuseen kasvaminen
SISÄLLÖT
7. luokka:
· turvallisuus (turvallinen ympäristö, eläminen yhteisössä )
· päihteet (alkoholi, tupakka, nuuska, huumeet – perusteet)
· seksuaalinen kehittyminen ja fyysiset muutokset kehossa
· terveet elämäntavat
· minä ja muut
8. luokka:
Kasvu ja kehitys
• ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema
• sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja
vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito
* nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus
• omasta terveydestä huolehtiminen
• ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja
erityisruokavaliot
• ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen
• seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät
arvot ja normit
• tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen,
sairastaminen, itsehoito
• tapaturmat ja ensiapu
Sisällöt 9. luokka:
Kasvu ja kehitys
•
mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin
tasapaino
101
• terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat
• tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot,
vuorovaikutustaidot
• kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen
• kansantaudit
• ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys
• keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ
• lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva
lainsäädäntö
TYÖTAVAT
Esimerkiksi:
· ryhmätyöt
· tutkielmat
· vierailut ja tutustumiskäynnit
· esitelmät
· vierailevat asiantuntijat
· oppilaskeskeiset työtavat
· draama
ARVIOINTI
Välttävä (5)
Terveystiedon arviointi on jatkuvaa. Arvioinnin tavoitteena on antaa oppilaalle
palautetta osaamisen eri alueilta; tiedot opetettavasta aiheesta sekä taito
työskennellä suunnitelmallisesti kantaen vastuuta oman ja ryhmän töiden
loppuunsaattamisesta. Arvioinnin perusteena ovat osallistuminen oppitunneille,
kotitehtävät, tehdyt projektityöt, tutkielmat ja koearvosanat.
Suorittaakseen välttävästi terveystiedon oppimäärän, oppilaan tulee osallistua
tuntityöskentelyyn ja tehdä vaadittuja tehtäviä. Lisänä voidaan vaatia
ylimääräisten tehtävien, projektityön tai kokeen tekeminen.
10.10 USKONTO
KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta
oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana.
Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta
kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa
vaikuttavia katsomusperinteitä.
Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia,
102
joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen.
Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja
yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen
yleissivistys.
Opetuksen tavoitteena on
• perehdyttää omaan uskontoon
• perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen
• tutustuttaa muihin uskontoihin
• auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä
• kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.
10.10.1 EVANKELIS- LUTERILAINEN USKONTO
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas
monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja
kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon
merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa
ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja
katsomuksellinen yleissivistys.
VUOSILUOKAT 6-9
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on
syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden
uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman
maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä
ihmisen ja yhteisön elämässä
• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
• perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen
ja yhteiskunnan elämässä
• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä
osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
• elämän merkitys ja rajallisuus
• uskon ja tiedon suhde
• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen
elämän pääpiirteet
• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Raamattu
• Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä
• Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
103
• Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
• Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
• Raamatun kulttuurivaikutuksia
Kirkko
• keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
• kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia
• kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään
• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti
luterilainen usko, kristilliset symbolit
Suomalainen katsomusperinne
• yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja
ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja
uskonnottomuus
• uskonnonvapaus
• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu
musiikkiperinne
• suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen
aika
Ihminen eettisenä olentona
• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja
soveltaminen
• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
• ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
• kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen
Vuorisaarna ja vertaukset
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta
Oppilas
• tuntee Raamatun keskeisen sisällön
• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen
muotoutumisen keskeiset vaiheet
• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen
luterilaisuuden perusluonteen
• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä
Oppilas
• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja
käyttäytymisen luonnetta
• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
104
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.
Evankelis-luterilainen uskonnon opetus, kuudennen luokan tavoitteet ja
sisällöt, kaikille kouluille yhteinen
Oppilas
- hahmottaa pääpiirteissään Suomen uskontotilanteen ja sen juuret
- hahmottaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
- ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden merkitystä ihmisen ja
yhteisön elämässä
- osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
- oppii eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita
Suomalaisen katsomusperinteen juuret ja nykytilanne pääpiirteissään
- suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen
jälkeinen aika
- Suomen uskontotilanne pääpiirteissään
- eri uskonnot Helsingissä
Maailmankatsomuksen rakentuminen
- uskon ja tiedon suhde
- mikä elämässä on arvokasta?
- mitkä tekijät vaikuttavat siihen, mitä uskomme, tiedämme ja pidämme
arvokkaana (esim. perhe, suku, kaverit, koulu, media )
- elämän merkitys ja pyhyys sekä rajallisuus omassa elämässä ja
ympäristössä
- ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
- erilaisuuden rikkaus ja ongelmat
Uskonto elämässä
- Vuorisaarnan opetuksia
- uskonnon suorat ja epäsuorat vaikutukset oppilaan elämässä
- uskonnon vaikutukset suomalaisessa kulttuurissa
- uskonnon merkitys vaikuttajayksilöiden kautta, esim. Martin Luther King,
äiti Teresa, Florence Nightingale, William Booth, Veikko Hursti, Aurora
Karamzin, Matilda Wrede
- kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
- kristillinen nuorisomusiikki
Arviointi
Oppilas on saavuttanut kaikki keskeiset tavoitteet, kun hän
- pystyy kuvaamaan Suomen nykyisen uskontotilanteen pääpiirteissään
(pääuskontona kristinusko, keskeisten kirkkokuntien ja kristillisten
liikkeiden nimeäminen, kokosuhteet sekä juutalaisuuden, islamin ja uusien
105
uskontojen tunnistaminen Suomen uskontokenttään kuuluviksi)
- pystyy luettelemaan oikeassa aikajärjestyksessä suomalaisen
uskontohistorian pääkohdat
- osaa antaa esimerkkejä uskonnon vaikutuksesta omaan elämäänsä
- pystyy pohtimaan sitä, mihin uskoo, mitä tietää, mitä pitää arvokkaana ja
miksi ajattelee näin
- kuuntelee aktiivisesti toisten ajatuksia ja ilmaisee omat ajatuksensa muut
huomioon ottaen
- tuntee Jeesuksen keskeisiä opetuksia mm. Vuorisaarnan pohjalta ja pystyy
antamaan esimerkkejä sen vaikutuksista yksilön ja yhteiskunnan elämään
Keskeisiä työtapoja 6.-9. -luokilla
- tiedonhaku- ja -tuottamistehtävät
- opetuskeskustelu, pohdinta, perustelu, väittely
- tutkivat projektit
- opitun soveltaminen; osallistuminen ja vaikuttaminen koulussa tai sen
ulkopuolella
Muita mahdollisia työtapoja
- draama
- pelit
- musiikki ja kuvataide
- aktiivinen hiljaisuus
7. LUOKAN TAVOITTEET
- oppilas tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
- oppilas osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
7. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
MAAILMAN USKONNOT
- keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen
elämän pääpiirteet
- uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Opetussuunnitelman aihekokonaisuus kulttuuri – identiteetti ja
kansainvälisyys lisääntyy ja syvenee oppilaalla 7.:n luokan uskonnon
opetuksessa eri maailmankatsomuksiin tutustumisen myötä.
7. LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
- oppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja
käyttäytymisen luonnetta
- oppilas tuntee keskeiset maailmanuskonnot
- oppilas arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
- oppilas perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan
elämässä
- oppilas perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
- oppilas ymmärtää uskonnon ja siihen liittyvän pyhyyden ulottuvuuden
merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
106
KIRKKO
- keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
- kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet
- lähetystyö, nuoret kirkot ja ekumenia
- kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään
- kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys keskittyen
erityisesti luterilaiseen uskoon
- tärkeimmät kristilliset symbolit
OPPILAAN MAAILMANKATSOMUKSELLINEN POHDINTA
- elämän merkitys ja rajallisuus
- pyhyyden pohdinta
- uskon ja tiedon suhde
Opetussuunnitelman aihekokonaisuus viestintä ja mediataito kehittyy oppilaan
oppiessa lukemaan kristillistä symboliikkaa. Aihekokonaisuudet vastuu
ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä
turvallisuus ja liikenne toteutuvat oppilaan kasvaessa ilmaisemaan
uskonnollisia tunteitaan.
8.LUOKAN ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
- oppilas tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen
muotoutumisen keskeiset vaiheet
- oppilas osaa tulkita keskeistä kristillistä symboliikkaa
- oppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
- oppilaalla on valmiuksia keskustella olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä
- oppilas tunnistaa laajemmin omien valintojensa ja tekojensa seurauksia
•
oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia
tekijöitä
•
oppilas tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan
perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja
toimintaansa
•
oppilas perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
RAAMATTUTIETO
• Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä
107
• Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
• Uusitestamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
• Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
• Raamatun kulttuurivaikutuksia
IHMINEN EETTISENÄ OLENTONA
- eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja
soveltaminen
- kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
- ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
- kristillisen etiikan peruspainotukset esim. profeettojen julistuksen, Jeesuksen
Vuorisaarnan ja vertausten valossa
Opetussuunnitelman aihekokonaisuus kulttuuri - identiteetti ja
kansainvälisyys kasvaa oppilaan tutustuessa suomalaiseen
katsomusperinteeseen. Perehtyminen seurakunnan ja luterilaisen kirkon
toimintaan avaa oppilaille kanavan osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
aihekokonaisuuteen. Aihekokonaisuus vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja
kestävästä tulevaisuudesta aukeaa oppilaille kristillisen luontokäsityksen
pohjalta.
TYÖTAVAT
Opetuksessa käytetään hyväksi työtapoina keskusteluja, ryhmätöitä ja vierailuja,
joilla pyritään aktivoimaan oppilaita ja syventämään myös vastuullista
elämänasennetta.
ARVIOINTI
- oppilas osaa luetella joitakin maailmanuskontoja ja niistä jonkin keskeisen
piirteen
Jos oppilas ei kykene osoittamaan osaamistaan välttävän arvosanan (5)
kriteeristön vaatimusten mukaisesti, saa hän hylätyn arvosanan ( 4).
- oppilaalla on käsitys kristinuskon synnystä ja leviämisestä
- oppilas ymmärtää, että kristillisten kirkkojen perheeseen kuuluu eri nimisiä
kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä ja tunnistaa heidät kristityiksi veljikseen
(osaten mainita joitakin esimerkkejä)
- oppilas tunnistaa Raamatun kristinuskon pyhäksi kirjaksi ja tuntee jotain sen
sisällöstä
108
10.10.2 ORTODOKSINEN USKONTO
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen
identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään
uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia
yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja
katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.
VUOSILUOKAT 6–9
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja
laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä
muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman
maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
• vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden
ulottuvuutta elämässä
• perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen
historiaan ja uskonkäsitykseen
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä
ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
• perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä
osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Raamattu
• Raamatun synty ja sisältö
• Raamattu pyhänä kirjana
• Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit
• Apostolien teot
Kirkkohistoria
• kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
• kirkkokunnat sekä ekumenia
• Suomen ortodoksisen kirkon historiaa
• Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne
• Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys
Maailmanuskonnot
• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja
uskonnollisen elämän pääpiirteet
• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Liturgiikka ja uskonoppi
• sakramentit
• jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia
toimituksia
109
• kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki
• uskonopin keskeiset kohdat
Etiikka
• ortodoksinen ihmiskäsitys
• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja
soveltaminen
• Vuorisaarnan etiikka
Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta
Oppilas
• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee
seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta
• tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen
• on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista
• tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen
• tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.
Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön
Oppilas
• tuntee Raamatun sisäisen rakenteen
• ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen
• ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota
• tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri
kirjojen liturgisen käyttöyhteyden.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt
• osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa
• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen
• tuntee oman seurakunnan toimintaa
• tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa
• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa.
Oppilas tuntee maailmanuskontoja
Oppilas
• ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle
• tunnistaa suuret maailmanuskonnot
• osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen
identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään
110
uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia
yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja
katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-2 on tietojen,
taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman
maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi
ihmiseksi kasvamiseksi.
Vuosiluokka 6
Tavoitteet:
Oppilas
- tuntee kuninkaiden ja profeettojen ajan VT:ssa
- tutustuu apostolisen ajan kirkkoon
- tuntee sakramentit
Sisällöt:
- profeetat
- kuninkaiden aika
- Psalmit
- Apostolien teot
- sakramentit
- kirkkotieto
Vuosiluokka 7
Tavoitteet:
Oppilas
- tutustuu ortodoksisen kirkon historiaan apostolisesta ajasta nykypäivään
- perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana
Sisällöt:
- Raamatun synty ja sisältö
- Raamattu pyhänä kirjana
- kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
- kirkkokunnat sekä ekumenia
Vuosiluokka 8
Tavoitteet:
Oppilas
- tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja nykypäivää
- tutustuu maailmanuskontoihin pääpiirteissään
Sisällöt:
- Suomen ortodoksisen kirkon historia ja hallinto
- maailmanuskonnot
- Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys
Vuosiluokka 9
Tavoitteet:
Oppilas
- tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä
ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä
osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
111
- osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
Sisällöt:
- uskonopin ja ortodoksisen etiikan keskeiset kohdat
- sakramentit
10.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
JOHDANTO
Opetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja
maailmakuvaa koskevaa ymmärrystä sekä tukea nuoren kasvua itsenäiseksi,
suvaitsevaiseksi, arvostelukykyiseksi, vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan
jäseneksi.
Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen
kansalaisuuteen, joka edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä.
Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta
kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7-9
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla
hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja
kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan
- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia
huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja
käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
- omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen
oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan
vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan
eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja
elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä
oppii arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.
7-luokan tavoitteiden painoalueet
Oppilas
- rakentaa omaa maailmankuvaansa ja identiteettiänsä
- kehittää omaa suvaitsevaisuuttaan ja vastuuntuntoaan
- oppii tuntemaan ja käyttämään kulttuuriin ja eri maailmankatsomuksiin
liittyviä käsitteitä
- perehtyy maailman ja erityisesti Suomen kulttuurihistoriaan
- hahmottaa luonnon ja kulttuurin välisen yhteyden.
7-luokan keskeiset sisällöt
112
Käsiteltävät aihepiirit keskittyvät itsetuntemukseen ja kulttuuri-identiteettiin.
- Kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto.
- Kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, eurooppalainen kulttuuri ja
monikulttuurisuus Suomessa, suvaitsevaisuus.
- Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen
ja luontokeskeinen.
- Minäkuvan ja maailmankuvan muodostuminen.
Oppilas
- perehtyy etiikan eri pääsuuntauksiin ja peruskysymyksiin, esimerkiksi
arvoihin
- oppii tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään
ongelmaan perustellun vastauksen
- hahmottaa monikulttuurisuuden ongelmia ja mahdollisuuksia
- ymmärtää yksilön ja yhteisön vastuun ympäristöstä.
Käsiteltävät aihepiirit keskittyvät etiikkaan ja hyvään elämään.
- Etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuorten moraalinen kasvu.
- Ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka.
- Monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä.
Oppilas
- oppii erilaisia ajan käsitteitä
- ymmärtää yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikutuksen tulevaisuuteen
- perehtyy tulevaisuuden tutkimuksen erilaisiin metodeihin ha pystyy
hahmottamaan erilaisia tulevaisuuden kuvia
- ymmärtää kansalaisen roolin tärkeyden yhteiskunnallisissa kysymyksissä
- tuntee ihmisoikeudet ja osaa arvioida niiden toteutumista nykymaailmassa.
Käsiteltävät aihepiirit keskittyvät tulevaisuuteen ja kansalaisuuteen sekä hyvään
yhteiskuntaan.
- yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
- politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys
- tulevaisuuden tutkiminen
- luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö.
- minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi.
TYÖTAVAT
Työskentelyssä oppilaita innostetaan aktiivisuuteen ja kriittisyyteen. Työtapoina
voidaan käyttää keskustelua, projektitöitä, tehtäviä, esitelmiä, tutkielmia,
väittelyitä tai eläytymisharjoituksia. Lukuvuoden aikana tehdään
mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä. Ryhmän kiinnostukset ja valmiudet
otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa.
113
AIHEKOKONAISUUDET
Aihekokonaisuuksista elämänkatsomustiedon opetuksessa suoraan
oppisisältöihin liittyvät Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja
kansainvälisyys sekä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta.
ARVIOINTI
Arvioinnissa noudatetaan jatkuvan arvioinnin periaatetta. Oppilaita
kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelyn suunnitteluun.
Opettaja arvioi oppilasta sekä suullisesti että numeroin. Arvosanaan vaikuttaa
kirjallisten suoritusten lisäksi oppilaan aktiivisuus tunneilla. Lisäksi oppilaita
ohjataan arvioimaan sekä omaa että toisten työskentelyä.
Oppilas
- tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien
piirteitä ja perusteita
- kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri
katsomusperinteisiin
- ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
- kykenee selittämään ajan ja paikan vaikutusta kulttuuri-identiteettiin ja
tarkastelemaan moraalista kasvua.
Oppilas
- osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
- tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän,
tarkoituksen, teon
- pystyy tarkastelemaan tekoja seurauksien, vastuun ja oikeuksien näkökulmista
- kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta
tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti
kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.
Oppilas
- ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
- tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
- osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
- ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia
10.12 HISTORIA
Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi
toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti.
Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat
114
historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että
Suomen historiaa.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään,
perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja
aineellisen työn arvoa.
VUOSILUOKAT 7–9
Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä
historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan
omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden
vaikutuksiin.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman
perustellun mielipiteensä niiden pohjalta
• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta
koskevaa tietoa.
Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900luvuilla.
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
• elämää 1800-luvun Suomessa
• 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen
vaikutukset Euroopassa
• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa
Teollinen vallankumous
• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• kaupungistuminen
Murrosten aika Suomessa
• sääty-yhteiskunnan mureneminen
• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen
• imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
• ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
Laman ja totalitarismin aika
• maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
• elämää demokratioissa ja diktatuureissa
Toisen maailmansodan aika
• toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
115
Suomi 1950-luvulta nykypäivään
• elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
• kylmä sota
• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat
ongelmat
Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
• länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja
ympäristöön
• tiedonvälityksen kehitys
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta
nykyaikaan saakka:
a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri
b) tasa-arvoisuuden kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden
avulla aikajärjestykseen.
• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.
• osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä,
myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota
• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja
arvioimaan niitä.
VUOSILUOKAT 7 - 8
JOHDANTO
Historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaan käsitystä historiallisen
tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa
identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.
Historian opetuksessa pyritään auttamaan oppilasta käsittelemään oman ajan ja
menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Vuosiluokkien 7.-8. historian opetuksessa
tulevat esille sekä Suomen että muiden maiden kehitysprosessit viimeisen
kahden vuosisadan osalta.
116
OPPIANEESSA PAINOTTUVAT AIHEKOKONAISUUDET
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys toteutuvat käsiteltäessä suomalaisen
yhteiskunnan kehitystä sekä Euroopan ja muiden maanosien tapahtumia.
Ihminen ja teknologia –aihekokonaisuus tulee esille erityisesti opiskeltaessa
1800-luvun teknologian ja teollisuuden kehitystä sekä niiden vaikutuksiin
ihmisten elämään.
VUOSILUOKKA 7
TAVOITTEET
Oppilas oppii
· hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
· käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman
perustellun mielipiteensä niiden pohjalta
· ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
· selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
· arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista
muutosta koskevaa tietoa.
Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800-luvulla ja
1900-luvun alkupuolella.
Suomen valtiollisen aseman muutos
· Suomen sota ja sen seuraukset Suomelle
· Autonomisen hallinnon järjestäminen Venäjän keisarikunnan yhteydessä
· Helsinki pääkaupunkina (katsaus Helsingin vaiheista perustamisesta lähtien)
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
· Elämää1800-luvun Suomessa
· 1800-luvun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset
Euroopassa
· Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa
Teollinen vallankumous
· Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
· Kaupungistuminen
· Helsingin kehitys
Eurooppa ja muu maailma 1800-luvulla
· Aasian, Afrikan ja Amerikan maanosien valtiollinen sekä talous- ja
kulttuurikehitys
· Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
Murrosten aika Suomessa
· Sääty-yhteiskunnan mureneminen
· Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
· Venäjän vallankumousten vaikutukset Suomessa
· Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
117
Ensimmäisen maailmansodan aika
· Sodan syyt
· Sodan seuraukset ja vaikutus muutoksiin Euroopassa
TYÖTAVAT
Opettaja valitsee erilaiset oppilas- ja opettajakeskeiset työtavat käsiteltävien
oppiainesten mukaan. Kysymykseen tulevat esim. yksilöllinen työskentely, paritai ryhmätyöskentely erilaisia lähteitä käyttäen.
ARVIOINTI
Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuntityöskentely (sekä yksilönä että
ryhmän jäsenenä paritai ryhmätöissä) ja kokeiden tulokset sekä muut
mahdolliset tehtävät.
Välttävä (5)
Oppilaan tulee osallistua tuntityöskentelyyn ja osoittaa, että saavuttaa tavoitteet
edes osittain. Tarvittaessa voidaan vaatia lisänäyttönä kirjallisia tehtäviä.
VUOSILUOKKA 8 Suomi maailmansotien välisenä aikana
· Suomen sisäinen kehitys itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä
· Suomen suhteet ulkovaltoihin, mm. länsi- ja itänaapuriin
Laman ja totalitarismin aika
· Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
· Euroopan valtioiden poliittinen ja taloudellinen kehitys
· Kansainvälisen jännityksen kehittyminen 1930-luvulla
Toisen maailmansodan aika
· Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
· Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
Suomi 1950-luvulta nykypäivään
· Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
· Kylmän sodan synty toisen maailmansodan jälkiselvittelyistä
· Kylmän sodan ilmeneminen kansainvälisissä suhteissa
· Kylmän sodan päättyminen sekä 1990-luvun muutokset kansainvälisessä
politiikassa
· maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuneet
ongelmat
Elämää 1900-luvun ja 2000-luvun alussa
· Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja
ympäristöön
· Tiedonvälityksen kehitys
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800luvulta nykyaikaan saakka:
a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
118
b) kulttuurin kehitys
c) tasa-arvoisuuden kehitys
d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) Helsinki historiallisten tapahtumien näyttämönä
TYÖTAVAT
10.13 YHTEISKUNTAOPPI
Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan
yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien
7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan
rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen
tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi
kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta
toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.
VUOSILUOKAT 7–9
TAVOITTEET
Oppilas
• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta
• oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää
informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana
• oppii tuntemaan julkiset palvelut
• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen
• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan
hyvinvoinnin tekijänä
• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten
elämään
• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta
• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja
yhteiskunnallisena toimijana
• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.
Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni.
Yksilö yhteisön jäsenenä
• perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit
• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena,
Pohjoismaissa ja EU:ssa
Yksilön hyvinvointi
• hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet
• tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi
119
Vaikuttaminen ja päätöksenteko
• kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa
• demokratia, vaalit ja äänestäminen
• politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla
• media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Kansalaisen turvallisuus
• oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu
• liikenneturvallisuus
• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus
Taloudenpito
• yksityisen taloudenpidon periaatteet
• työnteko ja yrittäjyys
Kansantalous
• yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina
• ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys
Talouspolitiikka
• talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset
yksityistalouksiin
• julkinen talous ja verotus
Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen
Oppilas
• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia
esityksiä
• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista
• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri
vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.
Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen
Oppilas
• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa
ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja
• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.
VUOSILUOKKA 9
JOHDANTO
Yhteiskuntaopin opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta yhteiskunnan
aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Tehtävänä on antaa oppilaille
yhteiskunnan rakenteesta perustiedot, joita hän tarvitsee toimiessaan
yhteiskunnan jäsenenä.
Ihmisenä kasvaminen toteutuu tarkasteltaessa yksilöä yhteiskunnan jäsenenä.
120
Viestintä ja mediataito tulevat esille opiskeltaessa yhteiskunnallisia
vaikuttamis- ja päätöksentekomahdollisuuksia.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus toteutuu käsiteltäessä
yksilöä yhteisön jäsenenä sekä kansalaisen mahdollisuuksia osallistua
yhteiskunnalliseen toimintaan. Yrittäjyys korostuu erityisesti taloudenpitoa
käsittelevässä osuudessa.
Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta toteutuu yksilön
hyvinvointia käsittelevässä osuudessa.
Turvallisuus ja liikenne korostuvat mm. oikeuslaitosta, poliisia ja
maanpuolustusta käsittelevissä luvuissa.
TAVOITTEET
Oppilas
· saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta
· oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää
informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana
· oppii käyttämään julkisia palveluja
· saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen
· oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen
yhteiskunnan hyvinvoinnissa
· oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisen
elämään
· kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta
· oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja
yhteiskunnallisena toimijana
· tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset
Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni.
Yksilö yhteisön jäsenenä
· Perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit sekä kulttuuri-identiteettiin liittyvät
ilmiöt
· Yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena
ja Euroopan unionin kansalaisena
Yksilön hyvinvointi
· Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet
· Tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi
Vaikuttaminen ja päätöksenteko
· Kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa
· Demokratia, vaalit ja äänestäminen
· Politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja Euroopan
unionin tasolla
. Yksilön oikeudet ja velvollisuudet
121
Kansalaisen turvallisuus
· Oikeusjärjestelmä, erityisesti 15 vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu
· Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka ja maanpuolustus
· Liikenneturvallisuus
Taloudenpito
· Yksityisen taloudenpidon periaatteet
· Työnteko ja yrittäjyys: perustiedot yrittäjyydestä ammattina, yrittäjyyden
edellytyksistä ja yrityksen perustamisesta
Kansantalous
· Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina
· Ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys
· Euroopan unionin jäsenyyden merkitys talouselämässä
Talouspolitiikka
· Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset
yksityistalouksiin
· Julkinen talous ja verotus
TYÖTAVAT
ARVIOINTI
Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuntityöskentely (sekä yksilönä että
ryhmän jäsenenä paritai ryhmätöissä) ja kokeiden tulokset sekä muut
mahdolliset kirjalliset tehtävät.
Välttävä (5)
edes osittain. Tarvittaessa voidaan vaatia lisänäyttönä kirjallisia tehtäviä.
10.14 MUSIIKKI
Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta
kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa
hänelle musiikillisia ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan.
Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on
aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja
yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa
huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat
musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset.
Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin
muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta
suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään
pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen
kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä
taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan
kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä
122
muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median
tarjoamia mahdollisuuksia.
VUOSILUOKAT 5–9
5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja
musiikillisia kokemuksia
sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja
musisoinnin
yhteydessä.
TAVOITTEET
Oppilas
• ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan
ryhmän jäsenenä toimien
• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä
laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan
• oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian,
dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä
käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä
• rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin
musiikillisen keksinnän keinoin.
• äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja
edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa
• yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä
ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa
• monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja
kulttuurisesti
• omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen
esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen
Oppilas
• osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan
suuntaisesti
• hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että
pystyy osallistumaan yhteissoittoon
• osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja
näkemyksiä kuulemastaan
• osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy
musisoimaan yhdessä muiden kanssa
123
• tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja sekä eri aikakausien ja kulttuurien
musiikkia
• tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää
• osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
• osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten
ideoidensa sekä ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.
Kuntakohtainen 6. luokan opetussuunnitelma
Tavoitteet
Laulu:
Oppilas
- hallitsee terveen äänenkäytön perusteet
- tutustuu kaksiääniseen laulamiseen
- käyttää ääntään rohkeasti ja monipuolisesti myös omien musiikillisten
ideoiden toteuttamisessa
Soitto:
Oppilas
- saa myönteisiä kokemuksia yhteissoitosta
- hallitsee kaksi- ja kolmijakoisen sykkeen soittamisen jollakin soittimella
- harjoittelee soittamista niin keho-, rytmi-, melodia kuin
sointusoittimillakin
- saa kokemuksia omien musiikillisten ideoiden toteuttamisesta
- tutustuu bändisoittimiin
Kuuntelu:
Oppilas
- oppii havainnoimaan ja kuuntelemaan monenlaista musiikkia
keskittyneesti
- ymmärtää kuulonhuollon merkityksen ja hiljaisuuden tarpeen
- osaa suhtautua kriittisesti jatkuvasti soivaan taustamusiikkiin
Teoria:
Oppilas
- hallitsee nuottien aika-arvot 1/16- osanuotista kokonuottiin
- osaa c-duuri ja a-molliasteikot
- ymmärtää korotus, alennus- ja palautusmerkkien vaikutuksen
- erottaa kuuntelemalla duurin ja mollin
- tietää soinnun ja sävelen eron sekä ymmärtää melodian ja harmonian
käsitteet
- oppii seuraamaan kappaleiden rakenneperiaatteita
- tunnistaa tasajakoisen ja kolmijakoisen rytmin
124
Musiikkitieto:
Oppilas:
- tunnistaa sinfoniaorkesterin soitinryhmät ja yksittäisiä soittimia
- tunnistaa muutamia klassisen musiikin keskeisiä säveltäjiä ja heidän
teoksiaan
- tutustuu klassisen musiikin keskeisiin tyylisuuntiin
- tutustuu suomalaiseen kansanmusiikkiin ja maailmanmusiikkiin
Sisällöt
Laulu:
- monipuolista yksi- ja kaksiäänistä lauluohjelmistoa, josta osa osataan
ulkoa
- erilaisia äänenkäytön harjoituksia
Soitto:
- yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia ja monipuolista soittoohjelmistoa
- omien musiikillisten ideoiden toteuttamista soiton avulla
- oikeat soittoasennot ja otteet
Kuuntelu:
- eri tyylisten teosten havainnoivaa kuuntelua
- tietoa kuulonsuojelusta
- eri tavoin ihmiseen vaikuttavan musiikin kuuntelua
Teoria:
- nuottien ja taukojen aika-arvot, 1/16-1/1
- c-duuri ja a-molli
- ylennys-, alennus- ja palautusmerkit
- duuri- ja molli
- sointu, sävel, melodia ja harmonia käsitteinä
- laulujen rakenteet ( kertaukset, maalit, coda jne.)
- ¾ ja 4/4
Musiikkitieto:
- sinfoniaorkesterin soitinryhmät ja soittimet
- keskeisiä klassisen musiikin säveltäjiä ja sävellyksiä
- klassisen musiikin tärkeimmät tyylisuunnat
- suomalaista kansanmusiikkia ja eri kulttuurien musiikkia
1. Ihmisenä kasvaminen
125
Vuosiluokka 7
-Musisointi yhdessä kehittää oppilaan toimintaa ryhmässä (toisten huomioon
ottaminen ja henkilökohtainen vastuu)
-Luova ilmaisu ja omien musiikillisten näkemyksien esille tuominen auttaa
oppilasta havainnoimaan ja tulkitsemaan esteettisiä ilmiöitä
-Terve äänenkäyttö ja oikeat soitto-otteet ovat apuvälineitä itsensä kehittämiselle
Vuosiluokat 8 ja 9
-
Yhteiset musiikkiproduktiot (mm. juhlatilaisuuksiin) lisäävät oppilaan
valmiutta yhteistoimintaan, korostavat yhteisiä velvollisuuksia ja
ja henkilökohtaista vastuuta
-oppilaat kokevat pitkäjänteisen ja päämäärätietoisen työn merkityksen
2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Vuosiluokka 7
-suomalaisen musiikkikulttuurin (mm. kansanmusiikin) tunteminen ja
arvostaminen
-muut musiikkikulttuurit ja -tyylit, painoalueena pop-musiikin historia
Vuosiluokat 8 ja 9
-musiikkiproduktioissa otetaan huomioon ja käyttöön koulun oppilaspiiristä
löytyvää monikulttuurisuutta, sitä kautta kehitetään omaa kulttuuriidentiteettiä, kansainvälisyyttä sekä tutustutaan eri kulttuurien väliseen
vuorovaikutukseen
3. Viestintä ja mediataito
Vuosiluokat 7, 8 ja 9
-oppilas oppii käyttämään verkkoa musiikillisessa tiedonhankinnassa
-9. luokalla lähdekriittinen, omia ajatuksia ja tunteita esille tuovan esitelmän teko
ja tiedonhankinta
6. Turvallisuus ja liikenne
126
-oikea ja turvallinen äänentoistolaitteiden ja sähköisten soittimien käyttö
-musiikissa mahdollisten kuuloa vahingoittavien vaarojen tiedostaminen
7. Ihminen ja teknologia
- musiikkiteknologian tarjoamien mahdollisuuksien tuntemaan oppiminen ja
kokeileva käyttö omien musiikillisten ideoiden tuottamisessa
7.luokka
Musiikki ja me
Tavoitteet
· vahvistetaan ala-asteella saatuja tietoja ja taitoja
· musiikillisen ilmaisun perustaidot
· soittimet ja äänenkäyttö tutuksi
· keskittyneen kuuntelun hallitseminen
· oikea ja turvallinen PA -laitteiden/soittimien käyttö
Sisällöt
· äänikokeilut, äänen tuottaminen ja muokkaaminen
· soitonoppi
· musiikillinen ilmaisu ja keksintä
· melodia, harmonia, rytmi
· suomalainen musiikkikulttuuri
· populaarimusiikin perustyylit (blues, rock, jazz)
- orkesteri - ja kapellimestari
- säveltäjämestarit: Bach, Mozart, Beethoven, Sibelius
TYÖTAVAT
· yhtyesoitto ja -laulu; oppilas hallitsee perussoinnut kitaralla ja
pianolla, otteet bassolla, 3-4 rytmikomppia ja käyttää niitä yhdessä
musisoidessaan. Laulamisessa pääpaino terveellä äänenkäytöllä,
sävelpuhtaudella sekä rohkeaa esiintymistä kannustavilla harjoituksilla.
127
Oppilas tutustuu moniäänisyyden mahdollisuuksiin esim. kaanonien avulla.
· ääni-, melodia-, harmonia- ja puhesommittelut; oppilas saa myönteisiä
kokemuksia
. omien musiikillisten ideoiden kokeilusta sekä tutustuu musiikkiteknologian
alkeisiin
· musiikkiliikunta ja kehosoittimet
erilaisia rytmiharjoituksia teoriassa opittujen aika-arvojen käytännöllisen
osaamisen tukena
. monipuoliset kuuntelutehtävät ja -ohjelmisto kehittävät ja laajentavat oppilaan
kuuntelukokemuksia havainnoivan, erottelevan ym. kuuntelun osalta
. tutustuminen sinfoniaorkesterin soittimiin ja kapellimestarin työhön joko
konserttikäynnillä tai videon avulla
ARVIOINTI
Välttävä (5)
edes osittain. Tarvittaessa voidaan vaatia lisänäyttönä erilaisia tehtäviä.
10.15. KUVATAIDE
Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun,
esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan
kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen
kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä.
Opetuksen tavoitteena on että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen.
Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä
hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja
ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan
kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma,
aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää
mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan
oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin.
Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio,
jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti
kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä
samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa
kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.
VUOSILUOKAT 5–9
Kuvataiteen opetuksessa 5-9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja
viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä
mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja
taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä
vuorovaikutuksesta kehittyy.
128
Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn
ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että
opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä
toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat
kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja,
tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti
omassa ilmaisussaan
• nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa
ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän
erilaisia ilmiöitä
• ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman
työskentelynsä kulkua
• arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja kuten sisällöllisiä,
kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä
• hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn,
tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä
• tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään
keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa
• tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä
esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta
• työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa.
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide
ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen
• kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika
ja viiva
• kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa
• omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien
kuvamaailmassa
• ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja
tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä
• kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja
taidekritiikkiä
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
• luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua,
rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia
esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta
• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin
tutustumista,
• suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista
129
• tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin
tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua
Media ja kuvaviestintä
• kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten
rakenteellista ja sisällöllistä analyysia
• valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta
• kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan
erityispiirteitä
• graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton
perusteita
• mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja
• elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia
Oppilas osaa
• ilmaista itseään kuvallisin keinoin
• käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä
materiaaleja ja työskentelytekniikoita
• valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita
• selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin
• tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja
kulttuuriseen yhteyteen
• tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia
• hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin
kulttuuripalveluja
• erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineiden esteettisiä ja
ekologisia ominaisuuksia
• tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä
työskentelyssään
• tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä
• kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valo- tai videokuvausta ja
digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua
• analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta
• osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua
palautetta omassa työskentelyssään
• osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa
• pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että
vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa
• osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonja rakennettua
ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita sekä tietoverkkoa tietojen ja
elämysten lähteinä.
- oppilas osaa itsenäisesti valita sopivimmat välineet, materiaalit ja
tekniikat työhönsä sekä käyttää niitä monipuolisesti
- oppilas käyttää kokemuksiaan, mielikuvitustaan, tunteitaan ja aistejaan
apuna työprosessissa ja osaa arvioida ja arvostaa niiden käyttöä
- syvennetään kuvataiteen käsitteitä ja menetelmiä kuten värioppi,
sommittelu, grafiikka ja perspektiivi sekä harjoitellaan kuvan
130
rakentamisen keinoja
Oppilas
- oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta esteettisestä sekä eettisestä
näkökulmasta.
- osaa ilmaista perustellen mielipiteensä erilaisista kuvista.
- osaa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arvioinnissa.
- tutustuu joihinkin (Euroopan/maailman) taiteen merkkiteoksiin
Muotoilu
Oppilas
- oppii hahmottamaan kestävän kehityksen suunnittelun lähtökohtana sekä
tutustuu esineisiin, jotka kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi
- tutustuu tuotteen elin- ja kehityskaareen
- osaa esittää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyviä ideoitaan
pienoismallin avulla
Arkkitehtuuri
Oppilas
- Tuntee ja tunnistaa joitakin tärkeitä rakennuksia Helsingin keskustassa ja
kykenee löytämään niistä tietyn aikakauden tai tyylin erityispiirteitä
Ympäristöestetiikka
Oppilas
- osaa tarkastella ja arvioida luonnon ja rakennetun ympäristön
vuorovaikutusta ottaen huomioon esteettiset, eettiset ja ekologiset
näkökulmat.
- pohtii omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa elinympäristöönsä
Kuvaviestintä ja mediakasvatus
Oppilas
- oppii käyttämään ohjatusti eri kuvaviestinnän välineitä
- tutustuu kuvaviestinnän tapoihin kuvata eri ilmiöitä ja oppii
tarkastelemaan niitä kriittisesti
- tutustuu symbolien ja merkkien merkitykseen
6.luokan keskeisiä sisältöjä
- Astetta itsenäisemmän työskentelyn harjoittelu, tehtävät joissa pohditaan
tekniikan, työn koon ja ilmaisutavan suhdetta työn ideaan
- Väri oman ilmaisun välineenä
- Tehtäviä, joissa käytetään kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa
- Mahdollisuus työskennellä monipuolisesti eri välineitä, materiaaleja ja
tekniikoita käyttäen
- Erilaiset lähtökohdat kuvallisessa ilmaisussa; tunteet, eri aistihavainnot,
mielikuvat, muistikuvat, elämykset ja kokemukset
- Luottamus omiin taitoihin ja kykyyn löytää itselle sopiva kuvailmaisun
tapa ja tekniikka
- yhden pakopisteen kuva sekä väri ja ilmaperspektiivi havaintoon liittyen
tilaa kuvattaessa kaksiulotteisella pinnalla
131
- Havaintoon perustuvaa piirtämistä ja maalaamista; muotokuva, maisema
ja asetelma
- Taidekuvien tarkastelun kohteena ja työskentelyn lähtökohtana ovat
keskeisimmät tyylisuunnat, esim. renessanssi
- eri aikakausien taideteosten symboliikkaan tutustuminen
- kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua keskustelussa ja arvioinnissa.
- tutustutaan johonkin Helsingissä näytteillä olevaan ajankohtaiseen
näyttelyyn mahdollisuuksien mukaan
Muotoilu
- tarpeiden, materiaalien ja muodin vaikutus esinesuunnitteluun, käsiteet
elin- ja kehityskaari
- esineiden ja laitteiden tarkastelu kestävän kehityksen näkökulmasta
- esim. energian kulutusta vähentäviä tai vaihtoehtoenergialla toimivia
kokeita ja laitteiden ideointia
- monipuoliset ongelmaratkaisutehtävät joissa idea esitetään
pienoismallina
Arkkitehtuuri
- Helsingin empire-keskustan tärkeimpien rakennusten arkkitehtuurin
tutkiminen
Ympäristöestetiikka
- voiko tehdasalue olla kaunis, mihin ei saisi rakentaa, kuinka luontoa
säästetään, viihtyisän asuinympäristön ehdot; keskustelua ja
ympäristösuunnitelmien tekoa tuttuun lähiympäristöön
Kuvaviestintä ja mediakasvatus
Oppilas
- käyttää ohjatusti ja harkiten eri kuvaviestinnän välineitä kuvatessaan eri
ilmiöitä ja tapahtumia
- symbolien ja merkkien merkitys mainonnassa ja brändien imagon
luomisessa
- erilaisten kuvien luokittelua, esim. valokuvan eri käyttötarkoitukset
7. – 9. luokat
1 Kasvu ihmisyyteen
Oppilas kasvaa vastuulliseksi ja luovaksi kansalaiseksi. Hän kykenee
työskentelemään yksilöllisesti sekä yhteistoiminnallisesti. Oppilas oppii
tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisesti
ja eettisesti. Oppilas kokeilee kuvailmaisun eri menetelmiä sekä yhdistelee niitä
luovasti. Työskentelyprosessin kautta hän löytää itselleen sopivimpia
ilmaisumuotoja
2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
132
Oppilas etenee hänelle läheisistä asioista kohti laajempia kokonaisuuksia.
Tarkastelun kohteena ovat luonnonympäristöt, taideteokset, arkkitehtuuri tai
esineet eri aikakausilta ja eri kulttuureista.
Oppilas oppii arvioimaan kriittisesti taide- ja käyttökuvia. Kuvakieli on
kansainvälistä, vain kuvien tulkinta kulttuuriin sidottua. Oppilas löytää keinoja
kulttuurista nauttimiseen ja luovaan kulttuuritoimintaan yhteiskunnassa.
3 Viestintä ja mediataito
Tavoitteena on antaa oppilaalle valmiuksia sekä toimia viestijänä että viestien
vastaanottajana sekä niiden kriittisenä tulkitsijana. Oppilas tutustuu
informaatioteknologian mahdollisuuksiin viestinnässä ja kuvien käsittelyssä.
Oppilas kehittää omaa ilmaisukykyään käyttäessään erilaisia kuvakerronnan
keinoja.
4 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Erityisesti ympäristöestetiikkaan, arkkitehtuuriin ja muotoiluun keskittyvien
tehtäväkokonaisuuksien kautta oppilas oppii havainnoimaan ympäristöään
kestävän kehityksen näkökulmasta.
5 Ihminen ja teknologia
Aihekokonaisuus liittyy kiinteästi muotoilun, median ja kuvaviestinnän
sisältöihin. Oppilas tutustuu informaatioteknologian mahdollisuuksiin. Oppilas
pohtii muotoilun, arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun arvoja ekologisesta
näkökulmasta.
7.LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
oppilas
• kokeilee kuvailmaisun keskeisiä menetelmiä ja yhdistelee niitä luovasti: piirustus,
maalaus, keramiikka, kuvanveisto, grafiikka, valokuva, digitaalinen kuva
• tutustuu tila- ja mediataiteeseen
• hyödyntää värimaailman ja valöörien vuorovaikutuksen sekä sommittelun
elementtejä
oppilas
• vierailee Helsingin taidemuseossa / galleriassa, ymmärtää museoiden erot ja
tietää tärkeimpien museoiden sijainnin
• käyttää Internetin taidepalvelumahdollisuuksia
• analysoi taidekuvia, ymmärtää, kritisoi ja perustelee tulkintojaan
oppilas
• tutustuu Helsingin arkkitehtuurin tyylipiirteisiin
• syventää käsitystään muotoiluprosessin kulusta
• tarkastelee lähialuetta valokuvaamalla, piirtäen, maalaten tai videokuvaamalla
Media ja kuvaviestintä
oppilas
• käyttää järjestelmäkameraa, digitaalista kameraa ja videokameraa
• perehtyy elokuvan lajeihin ja television ohjelmatyyppeihin
• tarkastelee kriittisesti erilaisia kuvia mediassa
133
• kertoo oman tarinan käyttäen jotakin kuvakerronnan muotoa (esim. kuvitus,
sarjakuva, liikkuva kuva)
• luo omia yksinkertaisia typografisia kokonaisuuksia
Työtavat
• toiminnallisia työtapoja käyttäen perehdytään erilaisiin kuvailmaisun keinoihin,
koetaan omakohtaisesti taiteellisen työskentelyn eri vaiheet, vahvistetaan kykyä
itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn sekä muiden kanssa yhdessä
toimimiseen
• näyttely- ja museokäynnit, asiantuntijavierailut
• ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle ongelman ja oppilas
yhdistelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi
ja ratkaisun esittämiseksi kuvallisin keinoin. Opettaja johdattelee oppilaat
itsenäiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja luovaan työskentelyyn sekä oman
työskentelyprosessin esittelyyn ja arviointiin. Ongelmalähtöinen työskentely sopii
erityisesti muotoilu- ja arkkitehtuuritehtäviin
Kuvataide, 7. luokka, kuvataidepainotteinen
Tavoitteet
• kuvataiteen ja kuvallisen viestinnän tuntemuksen syventäminen
• kehittää luovaa ilmaisukykyä, ja -rohkeutta, löytää omia ominaispiirteitään
kuvantekijänä
• omaksua monipuolisesti kuvailmaisun keinoja ja menetelmiä
• ohjataan itsenäiseen, kokeilevaan, tutkivaan ja pitkäjänteiseen työskentelyyn
Sisällöt
• tutkitaan kuvataiteen ilmiöitä ja syvennetään taiteen tuntemusta
• kehitetään luovaa ilmaisukykyä
• tehdään kuvataidetöitä monipuolisia menetelmiä käyttäen
Kuvataide, 8. ja 9. luokka, kuvataidepainotteinen *
Tavoitteet
• syvennetään opittuja kuvaamisen taitoja
• tutkitaan ympäristöä ja eri elämän ilmiöitä taiteen keinoin
• syvennetään viestinnän tuntemusta
Sisällöt
• keskitytään kuvailmaisun eri alueisiin pitkäjänteisesti (piirustus, maalaus,
kuvanveisto, grafiikka)
• kuvataan ympäristöä eri menetelmin
* kuvataidepainotteisuus jatkuu saman seitsemännellä alkaneen ryhmän kanssa,
jolloin taidepainotteisella opetuksella on jatkuvuutta
ARVIOINTI KUVATAITEESSA
134
Ensimmäinen pakollinen kurssi
(kuvataidepainotteisella luokalla myös Ku2 ja Ku3)
heikko (4)
Kriteerit ovat soveltaen samat kuin viimeisen pakollisen kurssin arvosanan 4
kriteerit.
välttävä (5)
Kriteerit ovat soveltaen samat kuin viimeisen pakollisen kurssin arvosanan 5
kriteerit.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT
Viimeinen pakollinen kurssi Ku2
(Kuvataidepainotteisella luokalla Ku4)
heikko (4)
Arvosanan 4 voi saada, jos ei missään määrin pyri oppiaineen tavoitteiden
saavuttamiseen.
Oppilas
• ei osaa käyttää yksinkertaisimpia kuvallisia keinoja sisältöviestien
ilmaisemiseen
• ei tunne tavallisimpia kuvataiteen työvälineitä ja materiaaleja eikä niiden
käyttötapoja
• ei tunne työskentelyssä välttämättömimpiä peruskäsitteitä
• ei osaa kertoa mitä näkee kuvan ilmeisimmällä perustasolla
• ei tiedä median eri lajeja
• ei ohjatustikaan osaa tehdä yksinkertaisimpia perushavaintoja visuaalisesta
todellisuudesta
• ei osaa kertoa onko mielestään onnistunut työssään
• ei tee juuri koskaan annettuja tehtäviä
välttävä (5)
Arvosanan 5 voi saada, jos pyrkii edes jossain määrin oppiaineen tavoitteiden
saavuttamiseen, vaikka pystyisikin osoittamaan vain vähän kriteerien
edellyttämää oppimista.
Oppilas
• osaa käyttää yksinkertaisimpia kuvallisia keinoja sisältöviestien ilmaisemiseen
• tuntee tavallisimpia kuvataiteen työvälineitä ja materiaaleja ja osaa auttavasti
käyttää niitä
• tuntee työskentelyssä välttämättömimmät peruskäsitteet
• osaa kertoa, mitä näkee kuvan ilmeisimmällä perustasolla
• tietää median eri lajeja
• osaa ohjattaessa tehdä yksinkertaisimpia perushavaintoja visuaalisesta
todellisuudesta
• osaa kertoa, onko mielestään onnistunut työssään
• tekee melko usein annetun tehtävän
135
10.16 KÄSITYÖ
Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen
itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi
hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii
arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti
sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.
Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein
kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta
suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta,
esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä
ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan
suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.
VUOSILUOKAT 5–9
Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5-9 on syventää ja kartuttaa
oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin
tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja
käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja
itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin
laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita
oppilasryhmissä eri oppiaineiden ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja
kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti
sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan
antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja
taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön.
TAVOITTEET
Vuosiluokkien 1-4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi
oppilas
• oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja
esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset,
ekologiset ja taloudelliset arvot
• perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-,
käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä
rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä
• perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja
taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä
ja harrastuksissa
• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä
etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä
muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä
• oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten,
yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa
• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja.
Käsityön yleiset sisällöt
136
• tuoteja prosessi-ideointi
• muodot, sommittelu ja värit
• materiaali- ja kuluttajatietous
• tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö
• erilaiset työjärjestykset ja työohjeet
• käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun
muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan
• erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja
dokumentointitekniikoita
• tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä
vaikutteita muista kulttuureista
• oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen
• oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten
töiden yhteiseen tarkasteluun
Teknisen työn sisällöt
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
• tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa
• erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri
käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin
• rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen
merkitys eli viesti
• erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja
järjestelmiä sekä niiden sovelluksia
Valmistaminen
• teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja
turvallinen käyttö
• teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta,
yhdistäminen ja työstäminen
• monipuolista laiterakentelua
• kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys
Tekstiilityön sisällöt
• tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien
aihepiirien yhteydessä
• sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti
• tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä
• tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen
perusteita
• tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri
Valmistaminen
• tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta
käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto
• tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta,
yhdistäminen ja työstäminen luovasti
• tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys
137
Oppilas
• havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee
ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika,
välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus
ja tarkoituksenmukaisuus
• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein,
pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja
millä tavoin se on tarkoitus valmistaa
• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden
kansojen
muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen
Oppilas
• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita
noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen,
viimeistelty, ekologinen ja esteettinen
• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää
teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia
• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.
Itsearviointi ja prosessin pohdinta
Oppilas
• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
• havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
• osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa
palautteen mukaisesti
• arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja
tarkoituksenmukaisuuskriteerein
• ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
• muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
Käsityö
Vuosiluokilla 5 – 9 käsityön opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti
sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle
voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan
kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai
tekstiilityöhön.
Käsityössä kuntakohtainen 6. luokan opetussuunnitelma on laadittu siten,
että tavoitteet ovat yhteiset sekä tekstiili että tekniselle työlle ja koulut
ottavat ne sellaisenaan opetussuunnitelmaansa.
Käsityöopetuksen sisällöt valitaan kahdesta vaihtoehdosta sen mukaan,
mitä koulun opetussuunnitelmassa on päätetty yhteisen käsityön
138
opetuksen laajuudesta.
Vaihtoehto A: oppilaalle on annettu mahdollisuus painottua joko
tekstiilityöhön tai tekniseen työhön, jolloin yhteisen käsityön osuus jää
vähäisemmäksi. Yhteisen käsityön sisällöt määritellään koulukohtaisesti
tekstiilityön ja teknisen työn sisältöjen pohjalta.
Vaihtoehto B: Oppilas opiskelee yhteistä käsityötä koko 6. luokan ajan.
Koulu päättää opetussuunnitelmassaan oppilaan mahdollisuudesta
painottua opinnoissaan joko tekstiilityöhön tai tekniseen työhön sekä
yhteisen käsityön laajuudesta. Toteutuksessa otetaan huomioon
mahdollisuuksien mukaan alueellisen yhtenäisen peruskoulun
toteutuminen käsityön opetuksen ehjänä opinpolkuna.
Käsityön 6. luokan opetussuunnitelma
Oppilas
-ymmärtää käsityöprosessin
- osaa lukea yksinkertaisia työpiirustuksia ja - ohjeita
- osaa käyttää eri materiaaleja ja valmistustekniikoita
tarkoituksenmukaisesti
- osaa huoltaa ja kunnostaa työvälineitä
- oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä
- oppii etsimään luovia ratkaisuja suunnittelussa havaitsemiinsa
ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa
- omaksuu realistisen käsityksen taidoistaan ja
kehitysmahdollisuuksistaan
- tutustuu soveltuvin osin muiden kulttuurien käsityöperinteeseen ja
saa niistä ainesta omaan suunnittelutyöhönsä
- pyrkii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita ja esteettisiä
tuotteita
Vaihtoehto A
6. luokan keskeisiä sisältöjä (TS )
- tietoteknisten sovellusten ja uuden teknologian käyttö suunnittelun
apuvälineenä
mahdollisuuksien mukaan
- suunnitelman visuaalinen dokumentointi sekä prosessi suunnittelu
ohjatusti
- tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen käyttö
eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin
- itsenäinen kaavan valinta ja käyttötaito
- sisustustekstiilien viesti
- tekstiiliperinne
139
Valmistaminen
- tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden
valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, niiden turvallista ja oikeaa
käyttöä sekä huoltoa
- tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta,
yhdistäminen ja työstäminen suunnitellusti
- tekstiilituotteiden hoitoa ja kierrätystä
- oman työn sekä työskentelyn arviointi
- palautteen antaminen toiselle
6. luokan keskeisiä sisältöjä (TN)
- tekninen piirtäminen ja mallintaminen
- prosessin suunnittelu ohjatusti ja tietotekniikan käyttö suunnittelussa
mahdollisuuksien mukaan
- erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri
- rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden muotokieli
- erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia
käsitteitä
Valmistaminen
- teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden oikea ja
- teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta
ja yhdistäminen ja työstäminen suunnitellusti
- kodin ja vapaa-ajan välineiden huoltoa, kunnostusta ja kierrätystä
- palautteen antaminen toiselle.
Yhteisen käsityön toteuttaminen:
Ohje koulukohtaiselle työlle:
- koulu kuvaa yhteisen käsityön järjestämisen periaatteet
- yhteisen käsityön laajuus päätetään koulun opetussuunnitelmassa
- yhteisen käsityön sisällöt määritellään koulukohtaisesti tekstiilityön ja
teknisen työn sisältöjen pohjalta.
Vaihtoehto B
6. luokan keskeisiä sisältöjä (KS)
- suunnitelman visuaalinen dokumentointi sekä prosessin suunnittelu
ohjatusti
- tietoteknisten sovellusten ja uuden teknologian käyttö suunnittelun
apuvälineenä mahdollisuuksien mukaan
- materiaalien tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen käyttö eri
- erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia
käsitteitä
Valmistaminen
140
- käsityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta,
yhdistäminen ja työstäminen suunnitellusti
- kodin ja vapaa-ajan välineiden ja tekstiilien huoltoa, kunnostusta ja
kierrätystä
- palautteen antaminen toiselle.
AIHEKOKONAISUUDET KÄSITYÖSSÄ
Aihekokonaisuudet ovat käsityön osalta huomioitu hyvin pitkälle jo oppiaineen
valtakunnallisissa perusteissa. Ne ovat ikään kuin oppiaineeseen
sisäänrakennettuja ja toteutuvat näin osaltaan läpäisyperiaatteella.
Helsinki on monikulttuurinen kasvuympäristö. Käsityötaito ja -perinne ovat
paljolti kulttuurisidonnaisia. Käsityön tekeminen on myös itseilmaisua, omien
ajatusten esille tuomista, konkreettisten esineiden valmistamisen kautta.
Oppilaalla on käsityön prosessiluonteen vuoksi tilaisuus kehittyä antamaan ja
saamaan palautetta omassa ryhmässään. Oppiaineen yhtenä keskeisenä
periaatteena on itsetunnon kasvu sekä työnilon tavoittaminen. Työstä saatava
tyydytyksen tunne on vahva itsetunnon rakentaja.
Tuotesuunnittelun lähtökohdat ovat hyvin kulttuurisidonnaisia. Tuote ei synny
ilman jonkinlaista tarvetta ja tarpeet tulevat joko käytännöstä tai perinteestä.
Aihekokonaisuus toteutuu hyvin sekä TS että TN- sisällöissä sekä oppiaineen
monipuolisten opetusmenetelmien keinoin. Aihekokonaisuuden puitteissa on
luontevaa tehdä yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan esim. kuvataiteen kanssa.
Viestintä ja mediataito
Perusteiden oppiaineosuudessa lähdetään siitä, että tuote on viesti. Tästä
näkökulmasta kaikki tuotteet mitä valmistamme viestivät ympäristölleen.
Pukeutumiskoodi – ihmisen koko olemus on
viestintää. Helsinkiläisissä peruskouluissa on mahdollista tutustua hyvin
monipuolisesti vaatetuksen viesteihin sekä pohtia median vaikutusta omaan
pukeutumiskoodiin ja muotiin.
Eri viestimien (lehdet, kirjat, internetsivustot jne.) käyttö mm.
tiedonhankinnassa, on käsityössä arkea.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Oppilaiden osallistuminen tet -jaksolla paikallisten yritysten arkeen lisää
oppilaiden tietämystä siitä, millaisia mahdollisuuksia Helsingissä on tarjolla.
Samalla syntyy käsitys siitä, millaisia käden taitoja eri aloilla juuri nyt vaaditaan.
Oppilaat arvioivat oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia
ympäristöön ja omaksuvat kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja.
Käsitöissä tähän kiinnitetään huomioita esim. materiaalivalinnoissa (tuottaja >
jalostus > kierrätys > hävittäminen = ELINKAARIAJATTELU). Oppilaat
ymmärtävät, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa että yhteistä
tulevaisuuttamme. Oppilaat oppivat toimimaan rakentavasti kestävän
tulevaisuuden puolesta. Heille selviää korjaamisen ja huoltamisen merkitys
tuotteen ikään. Tuotesuunnittelussa pyritään turhan tuottamisen välttämiseen.
141
Turvallisuus ja liikennekasvatus
Perusopetuksessa annetaan oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia
erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti. Käsityössä erityistä
huomiota kiinnitetään työturvallisuuteen ja työvälineiden oikeaan ja turvalliseen
käyttöön.
Ihminen ja teknologia
Käsityössä tarjoutuu luontevasti mahdollisuus pohtia ja auttaa oppilasta
ymmärtämään välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita. Opettaa
niiden käyttöä ja käyttöikään vaikuttavia tekijöitä.
7. vuosiluokka
Käsityötä opetetaan neljä vuosiviikkotuntia, joista kaksi tekstiilityötä ja kaksi
teknistä työtä.
Käsityön pakollinen opetus päättyy tähän ja arvioinnissa käytetään
valtakunnallisia arvosanan kahdeksan kriteerejä.
Keskeiset sisällöt ja tavoitteet
Opetusta painotetaan aikaisempien oppimistulosten mukaisesti ja otetaan
huomioon oppilaiden yksilöllinen tietoja taitotaso. Työskentelyn yhteydessä
kiinnitetään huomiota monipuoliseen, jatkuvaan kehittymiseen sekä
harjaantumiseen. Työskentelyn yhteydessä pyritään herättämään jatkuva
kiinnostus käden taitoja kohtaan.
Tekninen ja tekstiilityö toteutetaan 8-9.luokalla valinnaisaineena
ARVIOINTI KÄSITYÖSSÄ
Käsityön arvioinnissa käytetään valtakunnallisia arvosanan kahdeksan kriteerejä.
Oppilas saa arvosanaksi
välttävä (5)
Työskentely : Oppilaalla on suuria vaikeuksia työn suunnittelussa sekä
tarkoituksenmukaisessa työskentelyssä. Lisäksi hänellä on paljon puutteita
perustekniikoiden hallinnassa.
Itsearviointi ja käsityöprosessin sekä sen tulosten pohdinta : Oppilas kykenee
heikosti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan.
Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy
osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien (arvosana kahdeksan) edellyttämää
osaamista.
hylätty (4)
Oppilas ei osoita työskentelevänsä oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseksi.
10.17 LIIKUNTA
Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen,
psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta
ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.
142
Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden
pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.
Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen
kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten
kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset
vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.
Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä
ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista
liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen
liikuntaperinteeseen.
Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja
vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat
mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.
VUOSILUOKAT 5–9
Vuosiluokkien 5-9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä
kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun
ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan
hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia
omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia
liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.
TAVOITTEET
Oppilas
• kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja
• oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden
ylläpitämisessä
• oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään
• kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja
• oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa
• oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä
• opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta
• tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan
harrastamismahdollisuuksista.
• juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa
• voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia
• pallopelejä
• suunnistusta ja retkeilyä
• talviliikuntaa
• uintia ja vesipelastusta
• toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa
• uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta
Oppilas
• osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa
143
• osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä
• osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja
tanssissa
• osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan
• osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen
oikeuksista ja velvollisuuksista
• osaa luistella sujuvasti
• hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat
• hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja
• tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä
• osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään
• osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu
liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan
• toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia,
sääntöjä ja reilun pelin periaatetta.
”Liiku tietäen ja taitaen”
Oppilas kehittää tietoisesti fyysistä kuntoaan liikunnan harrastamisella ja
syventää eri liikuntalajien perustaitoja sekä noudattaa reilun pelin
sääntöjä. Oppilas tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja
huolehtii hygieniastaan.
Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja
lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi huomioidaan myös
sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot.
VOIMISTELU
• Koululainen hallitsee telinevoimistelun perusliikkeet ja oppii avustamaan
niissä.
• Oppilas osaa yhdistellä permannolla ja telineillä voimisteluliikkeitä
yksinkertaisiksi sarjoiksi.
• Oppilas osaa liikkua musiikin tahdissa voimistelu - ja askelsarjoja.
KUNTOLIIKUNTA
• Oppilaan fyysistä kuntoa kehitetään monipuolisilla harjoitteilla.
• Oppilas oppii lihashuoltoa.
PALLOILU
• Oppilas oppii eri palloilulajien tekniikkaa ja pelitaitoja.
YLEISURHEILU
• Oppilas hallitsee tavallisimmat yleisurheilulajit.
LUONTOLIIKUNTA
• Oppilas osaa suunnistaa kartan avulla.
• Oppilas osaa ottaa suunnan kompassin avulla ja arvioida matkoja ja
etäisyyksiä luonnossa.
• Oppilas tietää jokamiehen oikeuksista.
HIIHTO JA LUISTELU
• Oppilas kehittää maastohiihtotaitoaan perinteisellä ja vapaalla
hiihtotavalla.
• Oppilas hallitsee vähintään eteenpäin ja taaksepäin luistelun sekä
144
kaarreluistelun.
• Talviliikuntaa harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan.
UINTI (mahdollisuuksien mukaan)
• Oppilas saavuttaa uimataidon (200m, josta 50m selällään)
6. luokan keskeiset sisällöt
VOIMISTELU
• Harjoitellaan perus- ja telinevoimisteluliikkeitä (hyppy, permanto,
ponnahduslauta, renkaat, penkki, köydet ja trampoliini)
• Harjoitellaan avustamaan muita.
• Harjoitellaan tanssi- ja voimistelusarjoja.
KUNTOLIIKUNTA
• Harjoitellaan kehonhallintaa, lihaskestävyyttä monipuolisilla aerobisilla
ja anaerobisilla harjoitteilla.
• Harjoitellaan lihashuoltoa.
PALLOILU
• Harjoitellaan lajitaitoja monipuolisten harjoitteiden avulla mm
seuraavissa lajeissa: jalkapallo, koripallo, lentopallo, pesäpallo, salibandy
ja jääpelit.
YLEISURHEILU
• Harjoitellaan monipuolisesti eri yleisurheilulajien tekniikoita
(pikajuoksu, pitkän matkan juoksu, korkeushyppy, pituushyppy, 3-loikka,
kuulantyöntö, turbokeihäänheitto)
• Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös muihin lajeihin.
LUONTOLIIKUNTA
• Harjoitellaan kartan avulla suunnistamista.
Harjoitellaan kompassin käyttöä suunnan ottamisessa ja tehdään
matkanmittausharjoituksia.
• Harjoitellaan jokamiehen oikeuksia.
HIIHTO JA LUISTELU
• Harjoitellaan perinteistä ja vapaata hiihtotapaa mahdollisuuksien
mukaan.
• Harjoitellaan potkuja, liukua, käännöksiä, jarrutuksia ja kaarreluistelua
monipuolisesti.
• Harjoitellaan perusuintilajeja (rinta-, vapaa- ja selkäuinti).
1.Ihmisenä kasvaminen
Myönteisen minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen, toisten huomioonottaminen
ja sosiaalisten taitojen merkityksen ymmärtäminen elämässä ovat taitoja, joita
kehitetään liikunnan opetuksessa.
2.Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys
Perinteisten suomalaisten liikuntamuotojen ja urheilulajien tuntemus tukee
145
urheilun merkityksen ymmärtämystä osana suomalaista kulttuuri-identiteettiä.
Eri kulttuureista peräisin olevien ja kaikkialla maailmassa harjoitettavien lajien
oppimisen avulla kehitetään kasvamista kansainvälisyyteen.
3.Viestintä ja mediataito
Kommunikaation merkitys korostuu erityisesti eri lajeja harjoitettaessa. Asioita
ja tunnetiloja voidaan ilmaista myös sanattomasti monien liikuntamuotojen esim.
tanssin ja taistelulajien avulla.
4.Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Liikunnan merkitys kansakunnan eheyttäjänä kuluneina vuosikymmeninä on
eittämätön. Kannustaminen seura- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta
osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ovat osa opetusta.
5.Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Ympäristö vaikuttaa liikunnan harjoittamisen mielekkyyteen. Liikuntapaikkojen
siisteyden ylläpito ja liikuntavälineiden huolto ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja
kestävän kehityksen kannalta. Liikunnan ja fyysisen kunnon merkitys yleiselle
hyvinvoinnille ja tasapainoiselle kasvulle korostuvat.
6.Turvallisuus ja liikenne
Turvallisuus liikuntaa harjoitettaessa edellyttää sääntöjen tuntemusta ja teknistä
osaamista. Turvallinen liikennekäyttäytyminen ja hyvät käytöstavat liikenteessä
vaativat myös harjoittelua ja sääntöjen hallintaa.
7.Ihminen ja teknologia
Teknologian merkitys liikuntavälineiden kehityksessä ja huollossa ovat oleellisia,
mutta koululiikunnan kannalta niiden merkitys on vähäinen.
LIIKUNNAN OPETUKSEN SISÄLTÖ
Sosiaalisten taitojen kehittäminen
•muiden kunnioittaminen ja hyväksyminen
•sääntöjen noudattaminen
•hyvä käytös
Liikennekasvatus ja kotiseututuntemus
•turvallinen liikkuminen
•lähiympäristön liikuntapaikkoihin tutustuminen
Opetuksen sisältö:
•pyritään mahdollisuuksien mukaan löytämään oppilaiden oma taso ja kyky
liikkua oman tason mukaisesti niin itsenäisesti kuin eri tasoisissa
ryhmissä vuodenaikojen vaihtelu huomioiden.
•eri liikuntalajien sääntöjen tuntemus ja niiden soveltaminen omiin taitoihin.
•tehtävänä ei ole kilpaurheilijoiden koulutus, vaan liikunnasta iloa ja
hyvinvointia tavoittelevien nuorten kasvattaminen.
•seurataan nuorten kunnon kehitystä eri testausmenetelmin. Tavoite on, että
nuoret oppivat itse kehittämään jatkuvasti fyysisiä valmiuksiaan ja
huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan.
146
” Liikutaan yhdessä”
Oppilas oppii liikunnan avulla sosiaalisia taitoja.
Oppilas tulee liikuntatunnille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii
hygieniastaan.
VOIMISTELU JA KUNTOLIIKUNTA
• Oppilas osaa pienissä ryhmissä suunnitella ja toteuttaa voimistelusarjoja
permannolla ja telineillä mahdollisuuksien mukaan.
• Oppilas oppii oman fyysisen kunnon kehittämistä ja lihashuoltoa.
• Oppilas osaa liikkua musiikin tahdissa voimistelu - ja askelsarjoja.
PALLOILU
• Oppilas tuntee yleisimpien palloilulajien perussäännöt ja osaa soveltaa niitä
peleissä.
• Oppilas kykenee joukkuepelaamiseen.
YLEISURHEILU
• Oppilas osaa suorittaa keskeisimmät yleisurheilulajit urheilukentällä.
LUONTOLIIKUNTA
• Oppilas tuntee koulun ympäristön ja osaa kulkea itsenäisesti liikunnan
suorituspaikoille
• Osaa suunnistaa pienessä ryhmässä kartan ja kompassin avulla.
HIIHTO JA LUISTELU
• Oppilas kehittää maastohiihtotaitojaan perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla.
• Oppilas osaa luistelun perustaidot ja yleisimpien jääpelien säännöt.
• Oppilas kertaa perusuintitavat ja tuntee kaupungin uintipalvelut.
Harjoitellaan oman kehon hallintaa ja fyysistä kuntoa esim.
• Teline-, väline- ja vapaavoimistelua
• Kuntopiiri ja kuntosaliharjoittelua, lenkkeilyä ja aerobicia
• Venyttely- ja rentoutumisharjoituksia
• Tanssi- ja rytmiikkaharjoituksia
PALLOILU
• Pelitaitojen ja sääntöjen harjoittelua yleisimmissä palloilulajeissa.
• Viite- ja mailapelejä
YLEISURHEILU
• Yleisimpien yleisurheilulajien tekniikkaharjoittelua oikeilla välineillä ja oikeilla
suorituspaikoilla mahdollisuuksien mukaan.
LUONTOLIIKUNTA
• Eri suunnistusmuotoja (viuhka, katu, ym.)
• Luontoretkiä, suunnistustaitoa ja mahdollisuuksien mukaan muiden
oppiaineiden sisältöjä hyödyntäen.
147
HIIHTO JA LUISTELU
• Kehitetään perinteistä ja vapaata hiihtotyyliä.
• Kerrataan jarrutukset, eteenpäin ja taaksepäin luistelun sekä kaarreluistelun
tekniikat.
• Harjoitellaan yleisimpien jääpelien sääntöjä ja tekniikoita.
• Oppii liikkumaan vedessä monipuolisesti (esim. vesijumppa, uimahypyt,
vesileikit).
TYÖTAVAT
• Opetuksessa otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja vuodenajat, koulun ja
lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet.
• Harjoitellaan yksilöllisesti, pareittain ja ryhmissä kokoonpanoja vaihdellen.
• Otetaan huomioon sukupuolten erilaiset tarpeet ja oppilaiden kasvun ja
kehityksen erot
kehityksen erot
”Liiku syventäen”
Oppilas liikkuu syventäen taitojaan.
hygieniastaan.
• Oppilas oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään.
• Oppilas oppii hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta.
PALLOILU
• Oppilas syventää yleisimpien palloilulajien ja mailapelien taitoja.
• Oppilas oppii joukkuepelien ja mailapelien taktiikkaa.
YLEISURHEILU
• Opitaan tuntemaan uusia yleisurheilun lajitaitoja.
LUONTOLIIKUNTA
• Oppilas osaa suunnistaa itsenäisesti kartan ja kompassin avulla.
HIIHTO JA LUISTELU
• Oppilas soveltaa luistelutaitojaan erilaisiin jääurheilulajeihin.
• Oppilas hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat.
• Oppilas osaa perusuintitavat.
• Oppilas osaa hengenpelastusta
”Uusiin liikuntamuotoihin tutustuminen ja liikuntatietous”
148
Syvennetään tietoja ja taitoja sekä harjoitellaan oman kunnon kehittämisen ja
seurannan perusteita.
• Teline-, väline ja vapaavoimistelu
• Kuntopiiri ja kuntosaliharjoittelu, lenkkeily ja aerobic
• Venyttely ja rentoutuminen
• Tanssi- ja rytmiikkaharjoittelu
PALLOILU
• Oppilas harjoittelee palloilulajien ja mailapelien taktiikkaa.
• Tekniikka- ja taktiikkaharjoitteita.
YLEISURHEILU
• Harjoitellaan uusia yleisurheilun lajitaitoja mahdollisuuksien mukaan (esim.
aitajuoksu, kiekko, rataviesti)
LUONTOLIIKUNTA
• Harjoitellaan suunnistamaan eritasoisia ja eripituisia ratoja yksin ja
pienryhmissä karttaa ja kompassia apuna käyttäen.
HIIHTO JA LUISTELU
• Harjoitellaan uusia lajitaitoja (esim. taitoja muodostelmaluistelu ja jääpelit)
• Harjoitellaan hiihtoa monipuolisesti (viesti, leikit ym.)
• Harjoitellaan liikkumaan vedessä monipuolisesti (esim. vesijumppa, uimahypyt,
vesileikit, vesipallo, hydrobic)
• Harjoitellaan hengenpelastusta.
Työtavat
kehityksen erot
”Liiku nauttien ”
Uusiin liikuntamuotoihin tutustuminen ja liikuntatietous.
hygieniastaan.
• Oppilas tietää kuinka omaa kuntoa voi kehittää ja arvioida.
• Oppilas ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden
ylläpitämisessä.
PALLOILU
• Tekniikan syventämistä pallo- ja mailapeleissä.
• Palloilulajien taktiikkaa
YLEISURHEILU
• Oppilas tietää kuinka kehittää itseään eri yleisurheilulajeissa.
149
• Oppilas asettaa tavoitteita ja pyrkii saavuttamaan ne.
LUONTOLIIKUNTA
• Oppilas soveltaa oppimiaan taitoja luonnossa liikkumiseen.
HIIHTO JA LUISTELU
• Oppilas hallitsee hiihdon perustekniikat.
• Oppilas osaa jääpelien pelitaktiikkaa
• Oppilas osaa perusuintitavat.
• Oppilas osaa hengenpelastusta.
• Oman kunnon seurantaa (testit, liikuntapäiväkirja, vertailut edellisiin
suorituksiin)
• Annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä
ilmaisua.
PALLOILU
• Eri palloilulajien taktiikkaharjoituksia ja peli-ideaa
• Tutustutaan uusiin palloilulajeihin
YLEISURHEILU
• Eri yleisurheilulajien tekniikkaharjoitteita ja/tai tulostavoitteita
LUONTOLIIKUNTA
• Luontoretkiä ja erätaitoja integroiden muihin oppiaineisiin mahdollisuuksien
mukaan
HIIHTO JA LUISTELU
• Monipuolista talviliikuntaa (esim. hiihto, laskettelu, luistelu, sauvakävely ja
pulkkailu)
• Jääpelien taktiikkaharjoituksia
• Harjoitellaan elvytystä.
• Opitaan eri uintilajeja
• Opitaan hengenpelastustaitoja
TYÖTAVAT
kehityksen erot
ARVIOINTI
Arvosana (4)
Oppilaalla on selvittämättömiä poissaoloja kolmasosa kurssista, ei osallistu
opetukseen ja suhtautuu oppiaineeseen kielteisesti
150
Arvosana (5)
Tuntityöskentelyyn osallistuminen on passiivisen välinpitämätöntä. Oppilas ei
huolehdi liikuntavarusteistaan vaikka on kuitenkin läsnä.
10.18. KOTITALOUS
VUOSILUOKAT 7-9
Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä
käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden
soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan
vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön
viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.
Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä
toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja
kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen
hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät
nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan
ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen
eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön
useiden eri alojen tietoa.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen
hyvinvoinnin kannalta
• pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja
toimintaansa
• tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja
käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia
aineita, välineitä ja työtapoja
• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan
kulutukseen liittyviä ongelmia
• tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä
kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.
Perhe ja yhdessä eläminen
• hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat
• sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri
• tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä
Ravitsemus ja ruokakulttuuri
• ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka
• ruoan laatu ja turvallisuus
• perusruoanvalmistusmenetelmät
• aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa
ruokakulttuurissa
• ruokakulttuurien muuttuminen
Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta
151
• oman rahankäytön suunnittelua
• kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet
• tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö
• kulutuksen ympäristövaikutukset
Koti ja ympäristö
• asunnon ja tekstiilien hoito
• kotitalouden jätehuolto
• kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Oppilas
• osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä
toimia itsenäisesti ja ryhmässä
• tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön
perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa.
Käytännön työtaidot
Oppilas
• tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen
menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa
• osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa
ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen
• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja
-välineitä turvallisesti
• osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä
• osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä
• osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesuja
puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.
Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot
Oppilas
• osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuoteja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta
• osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman
rahankäyttösuunnitelmansa
• tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet.
JOHDANTO
1. Ihmisenä kasvaminen
· Kotitaloustunneilla työskennellään ryhmissä ja opetellaan yhteisön jäsenenä
toimimista.
2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
· Oppilaiden eri kansallisuudet näkyvät ruokavalioissa.
3. Viestintä- ja mediataito
· Kriittisyyttä median ruoka- ja ravitsemusviestintään
152
4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
· Yhteisten sääntöjen hyväksyminen ja niihin sitoutuminen
5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
· Kotitalouden sisällöissä
6. Turvallisuus ja liikenne
· Kotitalouden sisällöissä mm. turvalliset työtavat
7. Ihminen ja teknologia
· Kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttö
SISÄLLÖT
7. vuosiluokan opetuksessa käsitellään opetushallituksen asettamat keskeiset
sisällöt.
TAVOITTEET
7. vuosiluokan opetuksen tavoitteet ovat
Oppilas oppii
• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen
hyvinvoinnin kannalta
• pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja
toimintaansa
• tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä
ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia
aineita, välineitä ja työtapoja
• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan
kulutukseen liittyviä ongelmia
• tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä
kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.
TYÖTAVAT
· oppilas- ja opettajakeskeiset työtavat
· vierailut
· itsearvioinnin kehittäminen
ARVIOINTI KOTITALOUDESSA
ARVIOINTI
KOTITALOUDESSA
Yhteistyö- ja
vuorovaikutustaidot
153
Käytännön työtaidot
Tiedonhankinta- ja
käsittelytaidot
10
Aina aktiivinen ja
vastuuntuntoinen
Osaa ratkaista
ongelmatilanteita
Kykenee pohtimaan omien
valintojensa vaikutuksia
Osaa itsenäisesti suunnitella ja
organisoida työnsä
Suorittaa itsenäisesti annetut
tehtävät ja auttaa toisia
Kriittisyys. Osaa kyseenalaistaa ja
vertailla
tietoa ja käyttää sitä
päätöksenteon pohjana
Hallitsee työkokonaisuudet
Osaa realistisesti arvioida
työskentelyään
Osoittaa harrastuneisuutta
Hallitsee jo opiskellun aineksen
Tietää, miten selviytyä kodin
arkirutiineista
9
8
Työskentelee itsenäisesti ja
on yhteistyökykyinen
Suorittaa itsenäisesti annetut
tehtävät ja auttaa toisia
Ymmärtää kotitalouden
yhteyden muihin oppiaineisiin
Hallitsee lähes kaiken
opiskellun
Osaa neuvotella
Varmat työotteet ja perustellut
työvälinevalinnat
Kykenee soveltamaan
oppimaansa
Työskentelee tavoitteellisesti
Osaa hyvin arvioida
työskentelyään
Osaa etsiä ja hyödyntää
kotitalouden tietoja eri lähteistä,
tulkita yleisimpiä tuoteja
pakkausmerkintöjä ja
symboleja sekä pohtia erilaisen
tiedon luotettavuutta.
Osaa noudattaa hyviä tapoja
ja ottaa muut huomioon
käyttäytymisellään sekä
toimia itsenäisesti ja
ryhmässä
Tuntee ruoka-aineiden
ominaisuuksia, tavallisimpia
ruoanvalmistuksen menetelmiä ja
osaa käyttää näitä hyväkseen
ruoanvalmistuksessa
Tuntee kotitaloustyön
suunnittelun, tasapuolisen
työnjaon ja ajankäytön
perusteita ja osaa soveltaa
niitä oppimistilanteessa
Osaa valmistaa ohjatusti
suomalaisia perusruokia ja
leivonnaisia ja koostaa ateriansa
ravitsemussuositukset huomioon
ottaen
Osaa käyttää
tarkoituksenmukaisia työtapoja ja
tavallisimpia kodinkoneita ja
–välineitä turvallisesti
Osaa pääpiirteittäin kertoa
mistä kotitalouksien menot
koostuvat ja tehdä oman
rahankäyttösuunnitelmansa.
Tuntee tärkeimmät kuluttajan
vastuu- ja
vaikutusmahdollisuudet
Osaa tulkita tekstiilien hoitoohjeita ja hoitaa tavallisimpia
tekstiilejä
Osaa tehdä kodin siivouksen
perustehtäviä.
Osaa toimia ympäristöä säästäen,
valita tarkoituksenmukaisia pesuja puhdistusaineita sekä huolehtia
kodin jättteiden peruslajittelusta.
7
Noudattaa useimmiten hyviä
tapoja
Pyrkii ottamaan muut
huomioon sekä toimimaan
itsenäisesti ja ryhmässä
Työskentelytaidoissa hapuilua
Osoittaa yleensä kiinnostusta
Osaa ajoittain suunnitella
työskentelyään ja useimmiten
selviytyy työstään
Yrittää soveltaa tietoa
käytäntöön
Osaa usein hankkia tietoa?
Verkkainen
6
154
Pyrkii ottamaan vastuuta
toiminnastaan
Käyttäytyy huonosti
Tarvitsee jatkuvasti toisten apua
Ei osaa soveltaa tietoa
käytäntöön
5
On ajoittain itsekäs ja
piittaamaton
Työskentelytaidoissa
epävarmuutta
Kiinnostus on pinnallista
Luvattomia poissaoloja
Huolimaton ja pinnallisesti tekevä
Osaa ajoittain hankkia tietoa?
Kantaa vastuuta heikosti
toiminnastaan
Häiriökäyttäytymistä
Työskentelytaidot heikot
Tiedonhankinta onnistuu vain
opettajan ohjeiden mukaan
On useimmiten
välinpitämätön ja itsekäs
4
Jatkuva ohjaus välttämätön
Osoittaa harvoin osaamistaan
Työskentelee vain oman
kiinnostuksen mukaan
Ei kanna vastuuta
toiminnastaan
Häiriökäyttäytymistä
Työskentely päämäärätöntä
Ei halua työskennellä
Työskentelytaidot hyvin heikot
10.19 VALINNAISET AINEET
10.19.1 VALINNAINEN KOTITALOUS
4 kurssia/vuosiluokat 8-9.
TAVOITTEET
Perusopetuksen tietojen ja taitojen syventäminen, soveltamaan oppiminen ja
itsenäiseen työskentelyyn harjaantuminen
SISÄLLÖT
• suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia muunnelmineen
• ateriasuunnittelua
• kansallista ruokaperinnettä
• eri maiden ruoka- ja tapakulttuuriin tutustumista
• kodin juhlien järjestäminen
• kodin puhtaanapitoa
• ajankohtaisia ravitsemus- ja elintarvikealan aiheita
155
10.19.2 TEKNINEN TYÖ
TEKNISEN TYÖN SISÄLLÖT
• Tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia
suunnittelussa
• erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri
• rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen
merkitys eli viesti
• erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja
järjestelmiä sekä niiden sovelluksia
• monipuolista laiterakentelua.
Valmistaminen
• Teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja
• teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta,
kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys.
Oppilas
• kykenee havaitsemaan myös itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan
toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan
huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys,
ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein
pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on
ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa
kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen
Oppilas
ekologinen ja esteettinen
• osaa työskennellä tavoitteellisesti yksin tai tiimeissä
• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa
• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa
156
Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta
Oppilas
• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja
osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia
• osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata
toimintaansa palautteen mukaisesti
• pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin,
taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein
10.19.3 TEKSTIILITYÖ
TEKSTIILITYÖN SISÄLLÖT
• Tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta
koskevien aihepiirien yhteydessä
• sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti
• tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä
• tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen
perusteita
• tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri
käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin.
Valmistaminen
• Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea
valinta käyttökohteeseen ,toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto
• tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta,
• tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys.
Oppilas
• kykenee havaitsemaan myös itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan
toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan
huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys,
ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein,
pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on
ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa
kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
157
Valmistaminen
Oppilas
ekologinen ja esteettinen
• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa
• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.
Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta
Oppilas
• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja
osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia
• osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata
toimintaansa palautteen mukaisesti
• pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin,
taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein
10.19.4. KUVATAIDE
1. Piirustus- ja maalauskurssi
8. luokka
Tavoitteet
• syventää piirustuksen ja maalauksen tekniikoiden sekä välineiden hallintaa
• kehittää tavoitteellisesti omaa kuvailmaisua
• tutustua taidehistoriallisiin aikakausiin ja ymmärtää niiden vaikutuksia
piirustus- ja maalaustaiteeseen
• tallentaa ja arvioida oma työskentelyprosessi
Sisällöt
• monipuolisten tehtäväkokonaisuuksien kautta tutustutaan erilaisiin piirtimiin,
maalausvälineisiin ja materiaalioppiin
• syvennetään mielikuvituksen, näkyvän todellisuuden havainnoinnin sekä
taidekuvan käyttöä kuvailmaisun lähteinä
• perehdytään kuvan rakentamisen keinoihin
• tallennetaan työskentelyprosessi
2. Video- ja kuvaviestintäkurssi
8. luokka
Tavoitteet
• oppia ymmärtämään ja käyttämään liikkuvan kuvan keskeisiä ilmaisukeinoja
• kehittää ryhmätyöskentelytaitoja
• syventää tietoa kuvallisen median vaikutuskeinoista
• suunnitella ja toteuttaa lyhytvideoelokuva
Sisällöt
• tutustutaan videokameran käyttöön ja editointilaitteistoon
• tutustutaan liikkuvan kuvan ilmaisukeinoihin ja dramaturgian perusteisiin
158
• laaditaan käsikirjoitus ja sen pohjalta kuvataan työryhmissä kuvamateriaalia,
josta editoidaan lyhyehkö video, esim. mainos, musiikkivideo tai animaatio
• toteutetaan muita kuvalliseen viestintään liittyviä harjoituksia
3. Muotoilukurssi
9. luokka
Tavoitteet
• tutustua esinesuunnittelun ja keramiikan tyylipiirteisiin sekä perinteisiin
• tutustua kuvanveiston ilmaisukeinoihin ja historiaan
• tarkastella ja arvioida ympäristöä esteettisestä, eettisestä ja ekologisesta
näkökulmasta
• kehittää kolmiulotteisen muodon tajua ja ymmärtää esineen muodon suhdetta
käyttötarkoitukseen
• oppia käyttämään materiaaleja niille ominaisilla tavoilla
• soveltaa oppimaansa omissa muotoilutöissään
Sisällöt
• tutustutaan kuvanveiston, esinesuunnittelun ja keramiikan historiaan
• tutustutaan plastisen sommittelun perusteisiin
• perehdytään muotoiluprosessiin erilaisia tekniikoita käyttäen
4. Valokuvauskurssi
9. luokka
Tavoitteet
• ymmärtää valokuvan mahdollisuuksia ilmaisukeinona ja vaikuttamisen
välineenä
• tutustua valokuvien käyttötapoihin, esim. mediassa
• luoda henkilökohtainen suhde valokuvaukseen erilaisten harjoitusten avulla
Sisällöt
• perehdytään valokuvailmaisun perusteisiin, esim. kuvasommittelu
• perehdytään järjestelmäkameran ja digitaalisen kameran käyttöön
• kuvataan mustavalko- ja digitaalikuvia
• tutustutaan pimiötyöskentelyyn
• kokeillaan erilaisia kuvankäsittelymenetelmiä
ARVIOINTI
PIIRUSTUS- JA MAALAUSKURSSI (VALINNAINEN KURSSI 1)
välttävä (5)
Oppilas
• osaa käyttää yksinkertaisimpia piirustuksen ja maalauksen keinoja
sisältöviestien ilmaisemiseen
• tietää joitakin taidehistoriallisia kausia
• tuntee tavallisimpia piirustus- ja maalausvälineitä ja -materiaaleja sekä osaa
auttavasti käyttää niitä
• osaa ohjattaessa tehdä piirustuksessa ja maalauksessa tarvittavia
yksinkertaisimpia perushavaintoja visuaalisesta todellisuudesta
159
• tekee melko usein annetut tehtävät
Muiden hyväksyttyjen arvosanojen suhteen noudatetaan soveltaen pakollisten
kurssien arviointikriteerejä.
VIDEO- JA KUVAVIESTINTÄKURSSI (VALINNAINEN KURSSI 2)
Arvosana S (suoritettu)
Arvosanan S voi saada, jos pyrkii edes jossain määrin oppiaineen tavoitteiden
Oppilas
• tietää joitakin liikkuvan kuvan keskeisimpiä ilmaisukeinoja ja elokuvan
lajityyppejä
• tuntee muita kuvallisen median vaikutuskeinoja
• tuntee videokameran ja editointilaitteiston perustoimintoja sekä osaa
ohjattaessa auttavasti käyttää niitä
• pyrkii hoitamaan hänelle työryhmän jäsenenä annetut tehtävät ja osallistuu
kaikkiin työn vaiheisiin
MUOTOILUKURSSI (VALINNAINEN KURSSI 3)
välttävä (5)
Oppilas
• ymmärtää kolmiulotteisen työskentelyn luonteen
• tuntee tavallisimpia keramiikan ja kuvanveiston välineitä ja materiaaleja sekä
osaa ohjattaessa auttavasti käyttää niitä
• tietää joitakin tunnettuja veistoksia
• tekee melko usein annetut tehtävät
Muiden hyväksyttyjen arvosanojen suhteen noudatetaan soveltaen pakollisten
kurssien arviointikriteerejä.
VALOKUVAUSKURSSI (VALINNAINEN KURSSI 4)
Arvosana H (hyväksytty)
Arvosanan H voi saada, jos pyrkii edes jossain määrin oppiaineen tavoitteiden
Oppilas
• ymmärtää valokuvan luonteen dokumentoivana ja taiteellisena
ilmaisuvälineenä
• tuntee kuvamanipulaation käsitteen
• tuntee järjestelmäkameran ja digitaalisen valokuvakameran perustoimintoja
sekä osaa ohjattaessa auttavasti käyttää niitä
160
•
•
•
•
tuntee pimiötyöskentelyn perusteita
osaa kertoa, onko mielestään onnistunut työssään
tekee melko usein annetut tehtävät
osallistuu ryhmän toimintaan
10.19.5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
TAVOITTEET
8. LUOKALLA
Tieto- ja viestintäkasvatus perehdyttää oppilaan erilaisiin viestintätapoihin ja
kasvattaa kriittistä suhtautumista kaupalliseen mediaan.
Oppilas perehtyy harjoituksen kautta avaamaan tietoverkoissa olevaa teksti ja
kuvallista informaatiota ja osaa tallentaa osia siitä omaan käyttöönsä.
Oppilas ottaa vastuun käytettävän materiaalin tallentamisesta ja ymmärtää
tekijänoikeussäännösten pääpiirteet.
Oppilas tutustuu sähköiseen viestintään ja hallitsee käytön pääpiirteet.
Oppilas tutustuu ja sitoutuu etiketin mukaiseen viestintään.
Opetuksen punaisena lankana on aihekokonaisuus ”Viestintä ja mediataito”
9.LUOKALLA
Oppilas osaa käyttää useita ohjelmia yhden tehtäväkokonaisuuden tuottamiseen.
Oppilas osaa käyttää nettiympäristöä kriittisesti ja monipuolisesti.
Oman työn muokkaaminen erilaisiin ulkoasuihin (sivuntaitto)
Oppilas perehtyy ohjelmaympäristön muokkaamiseen ja tutustuu
ohjelmointitapoihin.
Oppilas tutustuu omaan kirjoitelmaan liitettyjen faktojen- numerotietojen- ja
tekstisitaattien lähdeviittausten käyttöön
3.-kurssi toteuttaa konkreettisesti ”osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys”
aihekokonaisuutta
1 Tieto- ja viestintätekniikka
8. luokka
- taulukkolaskennan alkeet, kortisto/tietokantaohjemaan tutustuminen
- tietoliikenteet perusteita ja tietoverkon käytön alkeet
- kuvien yhdistäminen ja rajaaminen
- kuvien tuottaminen kuvanlukijalla ja digitaalisella kameralla
2 Työelämän hyötyohjelmat
9. luokka
Oppilaat suunnittelevat yksin tai ryhmätyönä yrityksen arkipäivään liittyviä
asiakirjoja, laskutauluja ja mainoksia
- tietokannat
161
- taulukkolaskenta
- tekstinkäsittely ja kuva
- tietoliikenteeseen tutustuminen
3 Tekstinkäsittelykurssi
9. luokka ( integroivasti toisen oppiaineen kanssa)
Kymmensormijärjestelmän kertaus
Tekstinkäsittelyohjelman hallinta
Oman kirjoitelman laadinta ja tulostaminen
Omaan kirjoitelmaan liitettyjen faktojen- numerotietojen- ja tekstisitaattien
lähdeviittausten käyttö
4 Valinnainen tieto & viestintä
Lisäopetus (esim. peruskoulun lisäopetus 10. luokilla)
Sisällöt:
Palautetaan mieleen perusopetuksen tieto ja viestintäkurssien keskeiset aihepiirit
keskittyen tiedostojen käsittelyyn lähiverkkoympäristössä
Kerrataan:
-kuvankäsittelyn perusteet (valokuvat ja leikekirjastojen käyttö)
-vektori (= ääriviiva) –kuvien luonti ja muokkaus
-kuvien skannaus
-tutustutaan tekstinkäsittelyohjelman kehittyneisiin ominaisuuksiin
-tekstin ja kuvan liittäminen sivuntaitto-ohjelmassa
Tutustutaan tiedonhakuun kansainvälisestä tietoverkosta
ARVIOINTI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKASSA
Tietotekniikan arvioinnin yhteisiä periaatteita.
kehittämään oppilaan edellytyksiä käyttää tietotekniikkaa ja tietoliikennettä
muiden oppiaineiden tukena.
Valinnaisena suoritettavaa tietotekniikan opiskelua voidaan ottaa erilaisia
kurssimääriä.
8. luokka välttävä (5)
TVT 1 Tieto- ja viestintätekniikka
Oppilas
-osaa käyttää taulukkolaskentaa yksinkertaisiin laskutoimituksiin ja
kalenteri ja valuutta tehtäviin
-tutustuu skannerin ja digitaalisen kameran käyttömahdollisuuksiin
-tutustuu tietokannan eli kortiston käyttöön (haku ja lajittelu) ja osaa laatia
162
pienen kortiston
-tutustuu sivuntaittoon jossa yhdistellään kuva- ja teksti elementtejä
-tutustuu tietoverkkojen käyttöön verkkoselaajaa käyttäen
TVT 2. Työelämän hyötyohjelmat
Oppilas:
-hallitsee käyttöympäristön ja pystyy käyttämään sovelluksia tiedon
esittämiseen ja kouluverkkoa tiedonhakuun
-suunnittelee yhdessä työparin kanssa pienen projektin jossa jäljitellään
esim. pienen yrityksen perustamista (työvälineinä taulukkolaskenta,
palkkataulukot, varastolaskelmat, tekstinkäsittely, mainosohjelmat ym.)
-harrastunut oppilas selvittää omatoimisesti kurssiin kuuluvia ongelmia ja
pystyy auttamaan oppilastoveriaan
-ymmärtää yhteistoiminnan merkityksen projektityöskentelyssä (vastuu
ryhmässä)
9. luokka TVT 3 Tekstinkäsittelykurssi
Oppilas harjoittelee kymmensormijärjestelmän alkeisharjoituksista valmiin
tekstin kopiointiin. Kurssin lopuksi laaditaan referaatti/tutkielma itse
hankitusta kirjallisesta materiaalista, kiinnittäen huomiota kirjoitelman
siisteyteen, teknisiin yksityiskohtiin ja laajuuteen.
Arviointikriteereinä:
-perusharjoitusten tunnollisuus ja kirjoitusnopeudessa edistyminen
-kirjoitelman laatu, sisältö, virheettömyys, laajuus ja lähdetietojen
esittäminen
Päättöarviointi
Oppilaan työskentely on omatoimista annettujen projektien puitteissa.
Työskentelyn tulokset talletetaan esim. projektin työkansioon päivittäin.
Alkeiskursseista poiketen materiaalin käsittelyyn liittyy tiedon alkuperän
dokumentointi ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen. Tietoverkoissa
noudatetaan hyviä tapoja.
10.20 OPPILAANOHJAUS
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että
oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä
kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen
tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua,
koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen
tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa
sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja
sukupuolten välistä tasa-arvoa.
163
Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea
oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opintoohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja
kouluasteiden väliset rajat.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen
• oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
• oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan
sekä etsimään apua ongelmatilanteissa
• oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit
• oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan
• saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen
sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa
• oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä
elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja
viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia
• oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan
tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa
• saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat
ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa
• oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä
kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.
VUOSILUOKAT 7–9
Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se
tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu
- luokkamuotoisesta ohjauksesta
- yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta
- sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta
- työelämään tutustumisesta.
Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on
mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä
elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää
pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille
yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden
oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä.
Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatkoopiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita
yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.
Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas
hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä
yrittäjyydestä.
164
Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja
ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee
voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa
työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää
mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan
tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä.
SUUNNITELMA TET:N JÄRJESTELYISTÄ
VUOSILUOKKA 7:
Oppilaat voivat toimia vuorollaan avustavina henkilöinä koulun ruokalassa.
Ruokalan pääemäntä määrittelee kulloisetkin tehtävät. Avustustehtävät ajoittuvat
koulun ruoka-aikojen yhteyteen
VUOSILUOKKA 8:
Oppilaat tutustuvat työelämään kahden viikon ajan syyslukukaudella. Tärkeä osa
työelämään tutustumista on oppilaan oma osuus työpaikan löytymisessä. Opintoohjaaja toimii aktiivisesti vastaavana henkilönä työhöntutustumisjaksoon
liittyvien asioiden hoidossa. Työhöntutustumisjakson aikana oppilaat tekevät
heille osoitetut tehtävät. Jakson päätyttyä opinto-ohjaaja käsittelee oppilaiden
kanssa työhöntutustumisjaksoon liittyviä kokemuksia. Oppilaat voivat olla
yhteydessä työpaikkoihinsa palautekirjeen muodossa.
Työhöntutustumisjakson tavoitteena on laajentaa oppilaan tietämystä
työelämästä ja olla ajoissa vaikuttamassa mahdollisiin päätöksiin jatko-opintojen
osalta.
VUOSILUOKKA 9:
Oppilaat tutustuvat työelämään yhden viikon ajan syyslukukaudella. Oppilaan
oma osuus korostuu työpaikan löytymisessä. Opinto-ohjaaja toimii edelleen
aktiivisesti vastaavana henkilönä työhöntutustumisjaksoon liittyvien asioiden
hoidossa. Jakson päätyttyä opinto-ohjaaja käsittelee yhdessä oppilaiden kanssa
työhöntutustumisjaksoon liittyviä kokemuksia. Oppilaat voivat olla yhteydessä
työpaikkoihinsa palautekirjeen muodossa.
Yhdeksännen vuosiluokan työhöntutustumisjakson tavoitteena on entisestään
laajentaa oppilaan tietämystä työelämästä. Tavoitteena on myös oppilaan omien
kiinnostusten ja suuntautuneisuuden ennakkoluuloton huomioiminen työpaikan
valinnassa.
PERUSOPETUKSEN LISÄOPETUS:
Työelämään tutustumisen määrä määritellään lukuvuosittain.
Tavoitteena on lisätä työelämätietoutta, korostaa vuorovaikutustaitojen
merkitystä sekä selkiyttää oppilaan omia ratkaisuja koskien jatko-opintoja
toisella asteella.
ERITYISOPETUS
165
Ohjausta toteutetaan kaikkia aineita läpäisevästi myös Helsingin Uudessa
Yhteiskoulussa luokkamuotoisessa erityisopetuksessa. Opiskelustrategiat ja
ohjaus ovat yksi erityisopetuksen keskeisimmistä sisällöistä. Lisäksi
erityisluokanopettaja opettaa oppilaanohjausta luokka-asteen yleisopetuksen
tuntimäärää vastaavan määrän työjärjestykseen merkittynä oppiaineena omassa
luokassaan. TET -harjoittelut ja muut oppilaan työtehtävät pyritään toteuttamaan
samoin yleisopetuksen tuntimäärin.
LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja
• muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja
opiskelumahdollisuuksista
• oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä
arvioimaan omia opiskelutaitojaan
• oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita
• tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista
• hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista
• opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla.
• itsetuntemus ja ammatillinen kehitys
• kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan
arviointi
• opiskelun taidot
• tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot
• työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat
• Suomen koulutusjärjestelmä
• jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatkoopintoihin
• opiskelu ja työskentely ulkomailla
• ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut ja niiden käyttö
• tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä
Vuosiluokka 7
Tavoitteena on oppilaan itsetuntemuksen ja opiskelutaitojen kehittäminen
yläasteella.
Vuosiluokka 8
166
Pääpaino luokkatuntien oppisisällöissä on ammattialatietouden lisääminen.
Vuosiluokka 9
Oppilaan henkilökohtainen ohjaus on opinto-ohjauksessa etusijalla. Jokainen
oppilas haastatellaan henkilökohtaisesti. Haastattelun ja luokkatuntien avulla
pyritään löytämään oppilaalle mahdollisimman realistinen ja hyvä ratkaisu jatkoopintoihin.
Lisäopetus
Oppilaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen ja seurannan avulla
selkiytetään jatko-opintoja.
Oppiaineessa painottuvat seuraavat aihekokonaisuudet: ihmisenä kasvaminen,
viestintä ja mediataito, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne, osallistuva kansalaisuus ja
yrittäjyys sekä ihminen ja teknologia.
ARVIOINTI
Oppilaanohjaus arvioidaan vuosiluokilla 7 - 9 suoritusmerkinnällä. Arvioinnin
perusteena on tuntityöskentely, annettujen tehtävien suorittaminen,
opintokäynteihin osallistuminen, TET -jaksojen suorittaminen sekä läsnäolo
oppitunneilla Näiden lisäksi oppilas osallistuu henkilökohtaiseen ohjaukseen
vuosiluokilla 7 ja 9. 8. vuosiluokalla oppilas osallistuu henkilökohtaiseen
ohjaukseen tarpeen mukaan.
167

OPS oppiaineosiot - Helsingin Uusi yhteiskoulu

Transcription

Similar documents

Naudan teurastuksen prosessikuvaus

Vuosikertomus G.pdf - Oulun Steinerkoulu

RUNGON KOULU

MERENKURKUN KOULU

VIIIC 1963 muistelee.pdf

SATAKIELI - Vantaan Steinerkoulu

MERENKURKUN KOULU

KAARILA VALINNAISAINEOPAS 2015-16.pdf

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1.‒6. 2013-2014

Kyllä sä pärjäät!” Tärkeintä on kodin tuki

perusopetuksen oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat