perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1.‒6. 2013-2014

Transcription

PERUSOPETUKSEN
OPETUSSUUNNITELMA
VUOSILUOKILLE1.‒6.
2013‒2014
Sisällys
1.
2.
2.1
2.2
2.3
2.4
3.
3.1
3.2
3.3
3.4
4.
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
5.
5.1
5.2
5.3
5.4
5.5
6.
7.
7.1
7.2
7.3
7.4
7.5
7.6
7.7
7.8
7.9
7.10
7.11
7.12
7.13
7.14
7.15
7.16
7.17
7.18
7.19
7.20
7.21
Johdanto.................................................................................................................................... 1
Opetuksen järjestämisen lähtökohdat.................................................................................... 1
Koulun arvot ja toiminta-ajatus.................................................................................................. 1
Kasvatus- ja oppimistavoitteet.................................................................................................... 1
Opetuksen painotukset................................................................................................................ 1
Tuntijako...................................................................................................................................... 2
Opetuksen toteuttaminen......................................................................................................... 3
Oppimiskäsitys........................................................................................................................... 3
Oppimisympäristö....................................................................................................................... 3
Toimintakulttuuri........................................................................................................................ 3
Työtavat...................................................................................................................................... 4
Opiskelun yleinen tuki............................................................................................................. 5
Koulun ja kodin välinen yhteistyö............................................................................................. 5
Oppimissuunnitelma.................................................................................................................. 5
Ohjauksen järjestäminen............................................................................................................ 6
Tukiopetus................................................................................................................................. 6
Oppilashuolto............................................................................................................................. 7
Kerhotoiminta........................................................................................................................... 11
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus..................................................................... 11
Eri tukimuodot.......................................................................................................................... 11
Osa-aikainen erityisopetus....................................................................................................... 13
Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus................................................................... 15
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma............................................ 17
Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain........................................................................... 19
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus......................................................................................... 20
Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 1-6.................................. 20
Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet......................................................................................... 20
Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu................................................................... 22
Äidinkieli ja kirjallisuus........................................................................................................... 22
Toinen kotimainen kieli........................................................................................................... 36
Vieraat kielet............................................................................................................................ 36
Matematiikka............................................................................................................................ 40
Ympäristö- ja luonnontieto...................................................................................................... 47
Biologia ja maantieto............................................................................................................... 53
Fysiikka ja kemia..................................................................................................................... 57
Terveystieto.............................................................................................................................. 60
Uskonto - evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto……………….................. 61
Elämänkatsomustieto............................................................................................................... 71
Historia..................................................................................................................................... 75
Yhteiskuntaoppi....................................................................................................................... 78
Musiikki................................................................................................................................... 78
Kuvataide................................................................................................................................. 84
Käsityö..................................................................................................................................... 90
Liikunta.................................................................................................................................. 100
Kotitalous................................................................................................................................ 113
Valinnaiset aineet................................................................................................................... 113
Oppilaanohjaus....................................................................................................................... 113
8.
8.1
8.2
9.
10.
Oppilaan arviointi................................................................................................................ 114
Arviointi opintojen aikana vuosiluokilla 1-6.......................................................................... 114
Todistukset............................................................................................................................. 118
Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma................................................................ 118
Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen................................................................... 123
Osa II. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9
11. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9.................................... 1
11.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet........ ...................................................................................1
11.2. Äidinkieli ja kirjallisuus............................................................................................................ 2
11.3. Toinen kotimainen kieli, ruotsi................................................................................................. 11
11.4 Vieraat kielet ............................................................................................................................ 12
11.5. Matematiikka........................................................................................................................... 17
11.6. Biologia ja maantieto............................................................................................................... 24
11.7. Fysiikka ja kemia...................................................................................................................... 31
11.8. Terveystieto.............................................................................................................................. 38
11.9. Uskonto - evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto……………….................. 41
11.10. Elämänkatsomustieto.............................................................................................................. 50
11.11 .Historia ja yhteiskuntaoppi …................................................................................................ 54
11.12. Musiikki.................................................................................................................................. 58
11.13. Kuvataide................................................................................................................................ 59
11.14. Käsityö.................................................................................................................................... 65
11.15 Liikunta.................................................................................................................................. 68
11.16. Kotitalous................................................................................................................................ 73
11.17. Valinnaiset aineet................................................................................................................... 76
11.18.Oppilaanohjaus........................................................................................................................ 80
12. Oppilaan arviointi ……………………………………………………………..…………………...…82
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Norssin kulttuuripolku
Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma
Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli/Savonlinnan normaalikoulu
Kirjainmallit, numerot ja välimerkit
Kielitaidon tasojen kuvausasteikko
Todistukset
Aihekokonaisuudet oppiaineissa
Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
1
1. Johdanto
S
avonlinnan normaalikoulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1.–6. perustuu opetushallituksen vahvistamiin
opetussuunnitelman perusteisiin 16.1.2004. Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa
esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä.
Savonlinnan normaalikoulun johtokunta hyväksyi uusien vuonna 2004 hyväksyttyjen opetussuunnitelman
perusteiden mukaisen opetussuunnitelman kokouksessaan 23.4.2004 (yliopiston hallintojohtosääntö 23 §).
Tuolloin hyväksytty opetussuunnitelma oli voimassa lukuvuoden 2004–2005. Käsillä oleva opetussuunnitelma on
täydennetty ja tarkennettu aiemmasta suunnitelmasta. Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän
opetussuunnitelman kokouksessaan 21.5.2007. Tähän tieto uudesta täydennyksestä ja hyväksymisestä.
2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
2.1 Koulun arvot ja toiminta-ajatus
S
avonlinnan normaalikoulu on Itä-Suomen yliopistoon kuuluva perusasteen vuosiluokkien 1.–9.
harjoittelukoulu. Tavoitteena on oppilaiden kasvattaminen itsenäisiksi ja vastuullisiksi. Kaikille tulee
taata fyysisesti ja henkisesti turvallinen kouluympäristö.
- Oppilas kasvaa arvostamaan itseään, toisia ihmisiä sekä ympäristöään.
- Oppilas kasvaa luottamaan itseensä sekä tekemään yhteistyötä toisten kanssa. Oppilas kasvaa myös
kriittiseksi ja arvostelukykyiseksi sekä oppii vastaanottamaan ja antamaan rakentavaa palautetta.
- Oppilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta koulutyöskentelystään, omista päätöksistään ja tekemisistään.
Koulussa toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella vastuunottamista ja -kantamista
sekä elämässä tarvittavia taitoja.
Koulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus. Koulun tehtävänä on myös uuden
pedagogisen tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla ja tämän
tiedon välittäminen opetusharjoittelijoille. Lisäksi koulun tehtävänä on kokonaisvaltainen opetuksen ja
oppimisen laadun kehittäminen yhteistyössä yliopiston kanssa.
2.2 Kasvatus- ja oppimistavoitteet
S
avonlinnan normaalikoulun kasvatuksellisena tavoitteena on itsenäisen, tasapainoisen sekä ilmaisuja
yhteistyökykyisen, toisen aseman tunnustavan oppilaan kasvattaminen. Tällaisella oppilaalla on
positiivinen suhde luontoon ja kulttuuriin sekä aktiivinen suhde yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös
herättää oppilaassa halu elinikäiseen oppimiseen sekä antaa hänelle siihen tarvittavat valmiudet.
2.3 Opetuksen painotukset
S
avonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus.
Näiden avulla tuetaan ensisijaisesti oppilaiden
- kykyä löytää ja kehittää omia taidollisia vahvuuksiaan sekä
- kykyä ja rohkeutta ilmaista niitä eri tavoin.
Tavoitteena on oppilas, jolla on
- myönteinen minäkuva
- sosiaalisia taitoja sekä
- rohkeutta viestiä.
Oppilas voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa ja oman työnsä arvioinnin
opettelemisessa. Koulun painoalueisiin pyritään
- toteuttamalla Norssin kulttuuripolkua (liite 1)
- näkemällä oppilas yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan
- järjestämällä oppilaalle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja ajattelun avulla hänen
kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi
- suunnittelemalla opetus vastaamaan oppilaan oppimisedellytyksiä.
Esiopetuksesta on oma opetussuunnitelma (liite 2 Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma).
Tuntijako
2
2.4 Tuntijako Savonlinnan normaalikoulussa
Oppiaine
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Yht.
Äidinkieli ja kirjallisuus
7
7
5
5
4
4
4
3
3
42,5
A-kieli
1
1
2
2
2
2
2
3
3
18
2
2
2
6
3
3
4
32
B-kieli
Matematiikka
3
3
4
4
Ympäristö- ja luonnontieto
2
2
3
3
4
4
10
Biologia ja maantieto
2
2
2
2
3
11
Fysiikka ja kemia
1
1
2
3
2
9
2
1
0
3
Terveystieto
Uskonto ja elämänkatsomustieto
1
1
1
2
Historia ja yhteiskuntaoppi
1
1
1
1
2
11
2
2
2
2
3
11
Musiikki
1
2
2
1+1
2
1+1
1
1
0
13
Kuvataide
1,5
1,5
1+1
2
1+1
2
1
1
1
15
Käsityö
1,5
1,5
2
2
2
2
2
1
0
15
Liikunta
2
2
2
2
2
2
2
2
2
18
2
0
1
3
0,5
0,5
1
2
Kotitalous
Oppilaanohjaus
Valinnaiset aineet
Oppilaan valtakunnallinen
vähimmäistuntimäärä
Savonlinnan normaalikoulussa
toteutuva tuntimäärä
Vapaaehtoinen A-kieli
Savonlinnan normaalikoulussa
toteutuva enimmäistuntimäärä
1
1
1
1
2
4
3
13
19
19
23
23
24
24
30
30
30
222
19
20
23
24
24
24
30,5
29,5
30
224
1
3
2
2
2
3
13
25
27
26
32,5
31,5
33
241
21 22
23
Opetuksen toteuttaminen
3
3. Opetuksen toteuttaminen
3.1 Oppimiskäsitys
P
erusolemukseltaan 7–15 -vuotias lapsi on aktiivinen yksilö, joka on luonnostaan utelias ja kiinnostunut
monenlaisista asioista ja ilmiöistä. Opiskeluun tulee liittää kaikilla luokka-asteilla mahdollisimman
paljon toimintaa. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia oppimistilanteita, joissa mahdollistetaan
oppilaan oppiminen itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän
kanssa.
Oppiminen on luonteeltaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa perustuen oppijan kokemuksiin ja niiden
arviointiin. Tavoitteena on uusien tietojen ja taitojen lisäksi saada myönteisiä oppimiskokemuksia sekä
elämäntaitoja ja kulttuurin ymmärrystä. Oppiessaan ihminen valikoi, tulkitsee ja liittää uuden aineksen
aiemmin opittuun, jäsentäen vanhaa tietoa ja taitoa uudelleen. Oppiminen on prosessi, joka sisältää sekä
itsenäistä että yhteistä ongelmanratkaisua. Oppimaan oppimisessa on tärkeää tiedostaa ja ymmärtää oman
toiminnan merkityksellisyys sekä saada oppilas sitoutumaan opiskeluun ja ohjaamaan omaa oppimistaan.
3.2 Oppimisympäristö
O
ppimisympäristö koostuu niistä fyysisistä ja psyykkisistä toimintaympäristöistä, joissa koulutyötä
tehdään. Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja viihtyisä ja sen on tuettava oppilaan terveyttä.
Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat ihmiset, rakennettu ympäristö, opetusvälineet, lähiympäristö ja
luonto. Savonlinnan normaalikoulun oppilailla on käytössään koulun tarjoamat tilat (esim. kotiluokka, ATKluokka, musiikkiluokka, kielten luokat sekä tekstiilityön ja teknisen työn luokat), liikuntasali sekä kirjasto.
Koulurakennuksen tarjoamien tilojen lisäksi oppimisympäristönä toimivat yliopiston rakennukset:
opettajankoulutuslaitos, liikuntahalli, taitotalo, kansainvälisen viestinnänlaitoksen kielistudio ja puutarha.
Yliopiston kampuksen ulkopuolella oppimisympäristöinä toimivat myös ympäröivä luonto ja lähiympäristö,
urheilukentät, hiihtokeskukset, jäähalli, uimahalli sekä erilaiset vierailuja retkeilykohteet esim. Olavinlinna.
Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista.
Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä
opettajalle että oppilaille.
Lisäksi voidaan oppimisympäristöä tarkastella Enkenbergin mukaan seuraavasti:
Oppimisympäristön rakennetekijöinä voidaan pitää tehtäväympäristöä, sosiaalista ympäristöä,
teknologista ympäristöä sekä fyysistä ympäristöä (Enkenberg 2002).
3.3 Toimintakulttuuri
S
avonlinnan normaalikoulun toimintakulttuurin lähtökohtana ovat koulun arvot ja toiminta-ajatus.
Koulumme toimintakulttuurin tavoitteena on edistää ja tukea johdonmukaisesti kasvatus- ja opetustyötä.
Hyvin toimiva koulu perustuu yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin, koulun virallisiin ja epävirallisiin
sääntöihin sekä toiminta- ja käyttäytymismalleihin. Koulu on arvoyhteisö, jonka arvot tulevat näkyviin
yhteisön toimintakulttuurissa, ihmissuhteissa, vuorovaikutuksessa sekä opetuksen sisällöissä.
Koulumme toimintakulttuurissa tuetaan sellaisia käytänteitä, jotka auttavat avoimen, joustavan ja suvaitsevan
ilmapiirin muodostumista. Koulussamme toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella
vastuunottamista ja -kantamista sekä elämässä tarvittavia taitoja.
Kouluyhteisömme välittömiä jäseniä ovat oppilaat, opettajat, opetusharjoittelijat sekä koulun muu
henkilökunta. Kouluyhteisön keskinäiseen vuorovaikutukseen kiinnitetään johdonmukaisesti huomiota. Hyvän
sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkeinä ovat hyvät tavat sekä toista ihmistä kunnioittava
käyttäytyminen. Toimivien ihmissuhteiden avulla pyritään luomaan myönteisen minäkuvan ja terveen
itsetunnon kehittymiselle otolliset olosuhteet.
Opetuksen toteuttaminen
Koulun sisäisen yhteistyön muotoja ovat mm. koulun yhteiset projektit, yhteiset suunnitteluryhmät, eri
luokkatasojen opettajien yhteistyö, oppimateriaalihankinnat, koulun yhteisen normiston ylläpitäminen
toimivana, kummiluokat ja oppilaskuntatoiminta. Kodin ja koulun yhteistyön muotoja ovat mm.
vanhempainyhdistys ja vanhempaintoimikunnat luokilla, vanhempainillat, tavoite- ja arviointikeskustelut ja
vanhempien asiantuntemuksen käyttö opetuksen ja toiminnan yhteisessä suunnittelussa. Koulun ja ympäröivän
yhteisön yhteistyön muotoja ovat mm. työelämään tutustuminen, tutustumiskäynnit, opintoretket ja leirikoulut,
eri alojen vierailijat koululla sekä ajankohtaisten tapahtumien ja aiheiden etsiminen opetukseen ympäristön
tapahtumista.
Koulumme on aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja
kotien lisäksi ovat yliopiston eri laitokset, Savonlinnan kaupunki eri hallintokuntineen (erityisesti muut
peruskoulut, koulutoimi ja päiväkodit), seurakunta, yhteistyötä tekevät kunnat, valtion eri hallintokunnat,
järjestöt ja yhdistykset sekä elinkeinoelämä (yksityinen sektori). Sekä koulun aloitusvaiheessa että
siirtymisessä 7. vuosiluokalle olemme yhteistyössä erillisen nivelkohtaan liittyvän suunnitelman mukaisesti.
Eri yhteistyötahojen kanssa koulumme pyrkii luottamukselliseen toimintaan sekä asiantuntijuuden jakamiseen
koulumme perustoimintaa tukevalla ja kehittävällä tavalla.
Keskeinen osa koulun toimintakulttuurista sisältyy opetukseen ja siihen liittyviin käytänteisiin. Monipuolinen
opetus auttaa itsetunnon löytymistä. Oppilaan saadessa omien kykyjensä mukaista opetusta hän kokee
koulussa onnistumisen elämyksiä. Terve itsetunto pohjautuu myönteiseen ihmiskäsitykseen, jolloin jokaisen
on mahdollista myös hyväksyä itsensä. Monipuolinen taitoja taideaineiden opetus antaa mahdollisuuksia
oppilaan itsetunnon vahvistumiseen. Oppilas saa oikeudenmukaista ja kannustavaa palautetta toiminnastaan
sekä oppii kestämään pettymyksiä. Terve itsetunto näkyy itsehillintänä, sääntöihin sopeutumisena ja yhteisöä
rakentavana asenteena.
Koulumme toimintakulttuuria ohjaavia asiakirjoja opetussuunnitelman lisäksi ovat mm.
- koulun järjestyssäännöt
- tapakasvatusohjelma
- ruokailun toimintatavat
- kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma
- kriisitoimintasuunnitelma (sisältää mm. turvallisuus- ja ensiapuohjeet), (liite 3 Savonlinnan peruskoulujen
kriisitoimintamalli/Savonlinnan normaalikoulu)
3.4 Työtavat
O
petuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla
tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja
ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista.
Työtapojen tulee edistää tietoja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa
mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.
Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän
oppimista ja työskentelyä.
Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne
- virittävät halun oppia
- ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
- aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
- edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista
- kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
- tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
- edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista
- kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman
toiminnan reflektointia varten
- auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen
- kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa
Oppilaiden erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset kehityserot sekä yksilölliset kehityserot ja taustat
tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava
huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.
4
Opiskelun yleinen tuki
5
4. Opiskelun yleinen tuki
S
äännöllinen yhteistyö esiopetusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen turvalliseen ja
joustavaan siirtymiseen perusopetukseen. Näin varmistetaan jatkumo esi- ja perusopetuksen välillä.
Yhteistyösuunnitelma esiopetuksen kanssa tarkistetaan vuosittain. Koulun työsuunnitelmassa sovitaan myös
yhteistyöstä muiden perusopetusta antavien koulujen kanssa.
4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö
K
asvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta
kouluyhteisön jäsenenä. Ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta on huoltajilla. Yhteinen
kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten
oppimisedellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on järjestetty
siten, että myös moniammatilliset yhteistyöverkot auttavat tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja
hyvinvointia koskevissa kysymyksissä.
Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä
opettajan ja oppilaiden kanssa kehitys- ja arviointikeskusteluissa. Huoltajilla on myös mahdollisuus tutustua
koulun toimintakulttuuriin, päästä vaikuttamaan ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa
keskusteluissa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja
mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten
kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja
myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Yhteistyötä kehitetään edelleen koko perusopetuksen ajan
ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa.
Normaalikoulun ja kotien välistä yhteistyötä ja tiedottamista ovat mm.
- syyslukukauden alussa jaettava koulutiedote
- koulun kotisivut (http://snor.joensuu.fi)
- reissuvihko, sähköposti tai puhelin (opettaja sopii oppilaittensa vanhempien kanssa)
- kehitys- ja arviointikeskustelut
- erikseen sovittavat palaverit ja muut tiedotteet
- vanhempainilta koulutulokkaiden vanhemmille lukuvuoden käynnistyessä
- koko koulun yhteinen vanhempainilta
- luokkatoimikunnat (käytännöistä päättävät luokat)
- vanhempainyhdistyksen teemaillat ja tapahtumat
- koulun juhlat
- muut erikseen sovittavat luokka-, luokkataso- tai koulukohtaiset tapahtumat
- avoimet ovet
- vanhempainilta perusopetuksen 7–9 luokille siirtyvien oppilaiden vanhemmille
- koulutulokkaiden kouluun tutustumispäivä
- kevätlukukauden lopussa jaettava koulun vuosikirja
4.2 Oppimissuunnitelma
O
ppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan
oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Ensimmäisen luokan oppilaiden
oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle. Oppimissuunnitelmalla
voidaan myös eriyttää opetusta ja sitä voidaan käyttää pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa.
Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden
asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on
opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen.
Oppimissuunnitelmaa laadittaessa myös huoltaja saa tietoa, miten hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta
tämän opiskelussa.
Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet
on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet.
Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus sekä muut
mahdolliset oppimisen tukemiseksi tarvittavat koulun sisäiset tai ulkopuoliset tukitoimet toteuttajineen
Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille
laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.
Oppimissuunnitelman toteutumista voidaan arvioida yhdessä opettajan, oppilaan ja huoltajien kanssa
käytävissä arviointikeskusteluissa.
Oppimissuunnitelma sisältää mm.
- luettelon oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskeleva lukuvuoden aikana
- tavoitteet, miten oppilaan osalta on tarkoitus ne saavuttaa
- valinnaiset opinnot
- opiskelun erityiset painoalueet
- tukitoimet, kuten tukiopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen
- muut mahdolliset oppimisen tukemiseksi tarvittavat koulun sisäiset tai ulkopuoliset tukitoimet toteuttajineen,
esim. psykomotoriseen kuntoutukseen perustuva MOTO-ryhmä, oppilashuollon asiantuntijat ja eri
kuntoutustahot
- muut opetussuunnitelmaan liittyvät poikkeamat opiskelun etenemisessä
- arvioinnin
4.3 Ohjauksen järjestäminen
O
hjaustoiminta on koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, joka toteutuu siten, että ohjaustyöhön
osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.
Koulussa toteutettava ohjaus on ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin erityisesti tuetaan niitä oppilaita,
joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle
perusopetuksen jälkeen.
Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan
oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien
syntymistä. Lisäksi opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden
tukeminen.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja
niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Lisäksi heille selvitetään ohjauksen
järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Opettajan,
oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa, huoltajalla on mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja
valintoihin liittyvistä kysymyksistä.
4.4 Tukiopetus
T
ukiopetus on opetusta, joka on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien ehkäisemiseen. Sitä annetaan
esim. sairaudesta aiheutuneen poissaolon jälkeen. Tukiopetusta ei anneta tilanteissa, joissa opetuksesta
on jääty jälkeen lomamatkan takia. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset
tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus.
Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen
opinnoissaan tai ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi.
Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on
tarkoituksenmukaista.
Koulussamme
annetaan
tarvittaessa
ennakoivaa
tukiopetusta
oppilaan
oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
6
7
Tukiopetus toteutetaan pienryhmäopetuksena tai tarvittaessa yhdelle oppilaalle annettavana lisäopetuksena.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Myös huoltaja voi pyytää lapselleen
tukiopetusta, mikäli opiskelu ei suju odotetulla tavalla. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään
yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.
Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.
4.5 Oppilashuolto
O
ppilashuolto on koulun kasvatustyöhön sisältyvää toimintaa. Se kuuluu kaikille kouluyhteisössä
työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien, oppilashuoltoryhmän asiantuntijoiden ja
kolmannen sektorin (kansalais-, nuoriso- ja urheilujärjestöjen) kanssa. Siihen kuuluu oppilaiden
fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että
yksilöllistä tukea.
Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen
vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen
mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään, tunnistamaan, lieventämään ja poistamaan
oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä koulunkäyntiin liittyviä muita ongelmia mahdollisimman varhain.
Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä
syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.
Savonlinnan normaalikoulussa oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä.
Laajennettu oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Tarvittaessa se voi kokoontua
useammin tilanteen ja tarpeen edellyttämällä tavalla ja kokoonpanolla. Oppilashuoltotyötä ohjaavat
luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja
salassapitoa koskevat säädökset. Koulun minioppilashuoltoryhmän perusrungon muodostavat rehtori,
erityisopettaja ja kouluterveydenhoitaja. Minioppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain käsittelemään koulun
asioita. Samalla opettajilla on mahdollisuus tuoda huolensa ja asiansa esiin. Laajennetun oppilashuoltoryhmän
ja minioppilashuoltoryhmän kokoontumisiin on myös huoltajalla ja oppilaalla mahdollisuus osallistua asian
käsittelyn niin edellyttäessä.
Oppilasta koskevissa asioissa on aloitteenteko, huolto-, kasvatus- ja päätösvastuu aina ensi sijassa huoltajalla.
Koulun tehtävänä on kuulla ja tukea kotia. Huoltajalle ilmoitetaan hänen lapsensa asioiden käsittelystä
oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmän kokouksesta tehdään muistio.
Savonlinnan normaalikoulu on koulunkäynnin nivelvaiheissa yhteistyössä kaupungin päiväkotien ja koulujen
kanssa. Nivelvaiheen kokoukseen osallistuvat ja niitä järjestävät rehtori, opettaja, erityisopettaja ja
koulukuraattori. Kokouksessa lapsen tai oppilaan tilanne kartoitetaan ja suunnitellaan tarvittavat tukitoimet.
Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhuollosta vastaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, SOSTERI.
Kouluterveydenhuollossa työskennellään yhteistyössä vanhempien, oppilashuolto- ja
opetushenkilöstön sekä kunnan viranomaisten kanssa.
Kouluterveydenhuollon yleistavoite
- koko kouluyhteisön hyvinvointi ja oppilaan terveys paranee
- seuraavan sukupolven terveys ja vanhemmuuden voimavarat ovat nykyistä paremmat
Kouluterveydenhuollon tehtävät
- oppilaan kasvun, kehityksen, terveydentilan sekä hyvinvoinnin seuraaminen, arviointi ja
edistäminen (terveystarkastukset, rokottaminen, pitkäaikaissairaiden oppilaiden terveyden
seuraaminen ja koulussa selviytymisen tuki, tarvittaessa erikoislääkärin tutkimuksiin
lähettäminen)
- oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden tunnistaminen ja selvittäminen
sekä niihin liittyvän tuen antaminen yhteistyössä oppilashuolto- ja opetushenkilöstön
kanssa
- osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhdessä
muiden toimijoiden kanssa, erityisesti oppilashuoltotyössä, opetussuunnitelmien
valmistelussa ja koulun sisäisessä ja ulkoisessa arvioinnissa
- koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen
yhdessä työsuojelun, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa mukaan lukien
ensiapu ja ensiapuvälineistön ylläpito yhdessä koulun ensiapuvastaavan kanssa.
Kouluterveydenhoitaja
Kouluterveydenhoitaja on päiväaikaan säännöllisesti oppilaiden, huoltajien ja opettajien
tavattavissa ennalta ilmoitettuina aikoina. Tarvittaessa järjestetään myös iltavastaanottoja.
Kouluterveydenhoitajan tavoittaa myös puhelimitse kaikkina koulupäivinä.
Ensiapu- ja peruselvytystaitoja vaativissa tilanteissa koulussa on käytettävissä
kriisitoimintasuunnitelmassa mainittu ensiapu- ja peruselvytystaidot hallitseva opettaja tai
vastuuhenkilö silloin, kun kouluterveydenhoitaja ei ole välittömästi saatavilla.
Koululääkäri
Koululääkäri on koululla erikseen sovittuina ajankohtina. Koululääkäri tekee suunnitelman
mukaiset terveystarkastukset. Sairaanhoitopalvelut annetaan ensisijaisesti terveyskeskuksen
vastaanotolla, oppilaan asuinalueen hoitoryhmässä.
Kouluhammashuolto kutsuu oppilaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan
Kouluhammashuolto tarkastuksiin. Hoitokäynti on mahdollista koulupäivän aikana, kun siitä ilmoitetaan
opettajalle ennakkoon.
Oppilaan artikulaatiovirheisyyden hoidossa konsultoidaan hammaslääkäriä, joka tarkistaa
puheen tuottamiseen liittyvien elinten toimivuuden ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet.
Arviointi
Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä seuraa ja arvioi kouluterveydenhuoltoa jatkuvasti
osana omaa toimintaansa sekä yhteistyössä koulun ja valtakuntatason arvioinnin kanssa.
Perhepalvelukeskus
Perhepalvelukeskus on osa SOSTERIn toimintaa ja sisältää kasvatus- ja perheneuvonnan
palvelut. Perhepalvelukeskukseen voi hakeutua erityisesti, kun on huoli lapsen kehityksestä
tai käyttäytymisestä, oppiminen tai koulunkäynti ei suju tai on pulmia kavereiden kanssa,
vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteen tai kasvatustehtävään, perheessä on
ristiriitoja tai vaikeita elämäntilanteita.
Vanhemmat voivat ottaa omasta aloitteestaan yhteyttä Perhepalvelukeskukseen tai
opettajan ja erityisopettajan suosituksesta. Myös kouluterveydenhoitaja voi ohjata lapsen ja
hänen perheensä perhepalvelukeskuksen erityistyöntekijöiden (esim. psykologi tai
puheterapeutti) palvelujen piiriin. Perhepalvelukeskuksen sosiaalityöntekijä ja psykologi
ovat mukana koulun oppilashuoltoryhmän toiminnassa.
Koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä tutkimuksissa tehdään yhteistyötä opettajien ja
perheen kanssa. Yhdessä sovitaan tarvittavista tukitoimista ja seurannasta.
Tarvittaessa oppilas ohjautuu Perhepalvelukeskuksesta lastenpsykiatriseen konsultaatioon,
jossa tilannetta arvioidaan ja suunnitellaan asianmukaista tukea ja hoitoa.
Hoitoneuvotteluissa voidaan pyytää kuvausta oppilaan koulunkäynnistä. Lastenpsykiatria
antaa koululle ja oppilaan huoltajille tilannekohtaisesti ohjausta ja tukea koulunkäynnin
sujumiseksi.
Muut hoitoja kuntoutuspalvelut
Koulu pyrkii osaltaan helpottamaan oppilaan päivittäistä selviytymistä erityistarpeista
johtuvissa pulmissa mm. joustavin opetusjärjestelyin, tukimuodoin ja hankkimalla
erityisvälineitä oppimisen tueksi oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä
koskevan suunnitelman mukaisesti.
Muualla tapahtuvia kuntoutus- ja tutkimusjaksoja varten oppilas saa koulusta
poissaololuvan, tehtäviä ja muuta tukea. Oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä
tietoja siirretään tutkiville ja hoitaville asiantuntijoille vain huoltajan suostumuksella.
Arviointi
Oppilaan tarvitseman kuntoutuksen, tutkimuksen yms. tarvetta ja hyötyä arvioidaan
oppilaan moniammatillisessa HOJKS -neuvottelussa kodin ja koulun kanssa.
8
9
Koulukuraattori
Savonlinnan normaalikoulun tukena toimii sopimuksen mukaisesti kaupungin länsipuolen
koulukuraattori, joka osallistuu mm. erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäynnin
nivelvaihekokoukseen vastaanottavan koulun erityisopettajan kanssa.
Koulukuraattori auttaa koulunkäyntiin liittyvien ongelmien selvittämisessä. Hän toimii
koulun oppilashuoltoryhmän jäsenenä sekä koulun ja kodin välisenä yhdyshenkilönä.
Koulukuraattorilla on usein tietoa oppilaan perhetilanteesta, sosiaalisesta verkostosta ja
mahdollisesti myös erilaisista kriiseistä.
Sosiaalitoimi
Sosiaalitoimen tuki koululle tulee erityisesti näkyviin lastensuojelullisissa tapauksissa,
jolloin varhaisella asiaan puuttumisella voidaan vähentää suurempia ongelmia oppilaan
elämässä. Koulun yhteistyötahona sosiaalitoimi rohkaisee kouluhenkilöstöä huolen
ilmaisemiseen tarvittaessa ja muistuttaa Lastensuojelulain 40 §:n ilmoitusvelvollisuudesta.
Sosiaalitoimi tukee oppilaan koulunkäyntiä suoraan perheeseen kohdistetuilla tukitoimilla,
jolloin oppilas pystyy keskittymään parhaiten omaan koulutyöhönsä.
Tietyissä kriisitilanteissa voi koulu pyytää apuun sosiaalityöntekijän.
Kouluruokailu Kouluateria on tärkeä osa oppilaan päivittäistä hyvinvointia, terveyttä, jaksamista ja
oppilashuoltoa. Lisäksi se on osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokapalvelun
henkilöstö on opettajien rinnalla oheiskasvattajia niin ravitsemusasioissa kuin hyvien
tapojen opettamisessa.
Ruokailun yhteydessä tutustutaan sekä kansalliseen että kansainväliseen ruoka- ja
tapakulttuuriin. Samalla ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin sekä korrekteihin
ruokailutapoihin ja välineiden oikeaoppiseen käyttämiseen. Oppilasta totutetaan vähitellen
eri ruokalajien sekä vihannesten että salaattien säännölliseen nauttimiseen.
Toisten huomioiminen myös ruokaillessa kuuluu tapakasvatuksen piiriin. Ruokailun tulisi
olla miellyttävä sosiaalisen kanssakäymisen muoto.
Erityisruokavaliot ja ruoka-aineyliherkkyydet kartoitetaan vuosittain. Koululääkäri ja
-terveydenhoitaja auttavat tarvittaessa asiassa. Eettisistä ym. syistä johtuvat
erikoisjärjestelyt hoidetaan opettajan ja tarvittaessa rehtorin kautta.
Arviointi
Kouluruokailua seuraavat ja arvioivat säännöllisesti opettajat, koulun ruokalatoimikunta ja
oppilashuoltoryhmä.
Avustajat
Kouluavustajat työllistyvät koululle yleensä työvoimatoimiston kautta. Avustajien
toimenkuvat täsmentyvät oppilas- ja luokkakohtaisissa neuvotteluissa.
Henkilökohtainen
avustaja
Henkilökohtainen avustaja on tarkoitettu oppilaan päivittäisen oppimisen ja koulunkäynnin
tukemiseen. Hän tekee tiivistä yhteistyötä sekä opettajan että huoltajan kanssa.
Henkilökohtaisen avustajan tulee olla työhönsä koulutettu ja pätevä. Erityistä tukea
tarvitsevalle oppilaalle anotaan kaupungilta kirjallisesti vuosittain henkilökohtaista
avustajaa. Anomuksen liitteeksi laitetaan asiantuntijalausunto avustajatarpeesta.
Ryhmäavustaja
Ryhmäavustaja osallistuu opettajan rinnalla luokan kaikkien oppilaiden koulunkäynnin
tukemiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhteistyö opettajan ja huoltajien kanssa on tärkeää.
Avustajien työhön perehdyttämisestä huolehtivat opettaja ja erityisopettaja. Lisäksi rehtori
huolehtii avustajien perehdyttämisestä koulun toimintaan.
Arviointi
Kouluavustajien tuen määrä arvioidaan lukuvuosittain koulun oppilasaineksen pohjalta
oppilashuoltoryhmässä.
Koulukuljetukset
Koulumatkojen kulkemisessa noudatetaan koulun johtokunnan hyväksymiä periaatteita.
Koulumatkan kuljettaja on yksi oppilaan kasvattajista. Hän antaa omalla esimerkillään
liikennekasvatusta. Yksityiskohtaisista taksikuljetuksiin liittyvistä ohjeista sovitaan
kuljettajien, koulun ja kotien kanssa. Linja-automatkaan oikeutetuille oppilaille annetaan
älykortit toimintaohjeineen.
Koulu järjestää vuosittain liikennekasvatusta yhdessä poliisin kanssa. Koululaisten
liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua itsenäiseksi,
vastuuntuntoiseksi ja muut huomioon ottavaksi tienkäyttäjäksi.
Koulun vanhempainyhdistys seuraa aktiivisesti mm. kaupungin liikennejärjestelyitä koulun
ja kotien puolesta tehden tarvittaessa aloitteita oppilaiden koulumatkojen turvallisuudesta.
Arviointi
Koulukuljetusjärjestelyjä seurataan ja arvioidaan havaintojen ja saadun palautteen pohjalta.
Aamu- ja
iltapäivätoiminta,
koulun kerhot
Aamuvalvonta on järjestetty sitä tarvitseville esi- ja 1.-2. -luokkien oppilaille. Valvojina
toimivat avustajat.
Koulun esi- ja 1.-2. luokkien oppilailla on mahdollisuus ilmoittautua seurakunnan
järjestämään iltapäivähoitoon. Koululaisten iltapäivähoito toimii koulun tiloissa. Oppilailla
on myös mahdollisuus hakeutua iltapäivähoitoon seurakunnan omiin tiloihin tai
Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskuksen tiloihin kaupungilla. Iltapäivähoitoon
hakeutumisesta tiedotetaan koteja kouluun ilmoittautumisen yhteydessä.
Koulu järjestää oppilaille koulupäivän jälkeen tai ennen kerhotoimintaa, josta tiedotetaan
koteja lukuvuosittain.
Arviointi
Koulun järjestämän aamuvalvonnan tarve kartoitetaan vuosittain.
Poliisi ja
pelastuslaitos
Poliisi ja pelastuslaitos toimivat kiinteässä yhteistyössä koulun kanssa. Liikenne- ja
laillisuuskasvatus, turvallisuuskoulutus, kriisitilanteissa toimiminen sekä huume- ja
päihdevalistus kuuluvat yhteistyön piiriin. Lisäksi järjestetään säännöllisin väliajoin
pelastautumisharjoituksia sekä tarkistetaan koulun väestönsuojelullinen valmius.
Oppilaille opetetaan sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän voi edistää sekä omaa että
muiden turvallisuutta. Näiden kautta hän tulee omaksuneeksi turvallisuutta edistäviä
arvoja, kuten toisen ihmisen auttamista ja kunnioittamista. Tämän lisäksi oppilas kykenee
toimimaan yksin tai ryhmässä. Turvallisuusopetuksen tavoitteena on lisätä oppilaan
toimintavalmiutta, tuntemattoman sietokykyä, harkitsevuutta ja luottamusta omaan
selviytymiseen.
Koulun turvallisuuskouluttajina voivat lisäksi toimia mm. kouluterveydenhoitaja,
koululääkäri ja SPR:n kouluttaja.
Liikunnan opetussuunnitelman mukaisesti opetellaan riittävää uimataitoa sekä vedestä
pelastamisen taitoja. Ensiaputaitoihin tutustutaan eri oppiaineissa tai teema- tai
kerhotunneilla.
Seurakunta
Seurakunta tarjoaa kuunteluapua ja tukea erilaisissa kriisitilanteissa sekä perheelle,
yksittäiselle oppilaalle että kouluhenkilökunnalle.
Seurakunta järjestää koulun pienimmille oppilaille iltapäivähoitoa koulun tiloissa ja
isommille erilaista kerhotoimintaa seurakuntakeskuksessa.
Kolmas
sektori
Kolmas sektori tukee erilaisen toiminnan kautta oppilaita tai koko perhettä. Eri yhdistykset,
seurat ja järjestöt ilmoittavat toiminnastaan monistein ja lehti-ilmoituksin.
Savonlinnan normaalikoulussa on laadittu seuraavat oppilashuoltoa koskevat suunnitelmat, joiden rinnalla
noudatetaan koko kaupungin yhteisiä suunnitelmia:
- turvallisuussuunnitelma sisältää koulun palo- ja pelastussuunnitelmat
- koulun kriisitoimintamalli (Liite 2 Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli / Savonlinnan
normaalikoulu)
- erityisopetuksen käsikirja.
10
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus
11
4.6 Kerhotoiminta
S
avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön
tukemiseksi. Kerhot painottuvat ensisijaisesti koulun profilaatioalueisiin. Tämän johdosta tarjotaan
sellaista taitoja taideaineisiin pohjautuvaa kerhotoimintaa, joissa oppilaita kannustetaan tuottamaan
omaa kulttuuriaan. Koulun kerhoista päätetään kunakin lukuvuotena erikseen resurssien puitteissa ja koulu
kirjaa erikseen työsuunnitelmaan kunkin lukuvuoden kerhojärjestelynsä.
Kerhotoiminnan tavoitteet ovat
- kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen
- lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen
- mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen
- mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen
- luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen
- oppilaiden kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan
- mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen
- harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.
5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus
5.1 Eri tukimuodot
K
oulun eri tukimuotojen tarkoituksena on ennalta ehkäistä oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia
oppilaan elämässä. Keskeistä on opettajien toteuttama oppimisvalmiuksien ja -vaikeuksien varhainen
havainnointi sekä tunnistaminen, jotka mahdollistavat tukitoimien nopean käynnistämisen vaikeuksien
laadun ja laajuuden mukaan. Pedagogisia tukimuotoja ovat tukiopetus ja erityisopetus sekä opetuksen
eriyttäminen ja yksilöllistäminen (HOJKS). Tukipalveluja ovat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja
oppilashuoltopalvelut (esim. läksyparkki, Moto -ryhmä) sekä erityiset apuvälineet.
Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat,
- joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai
toiminnanvajavuuden vuoksi
- jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea
- joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessä oppimiseen liittyviä
riskitekijöitä
- jotka edustavat eri kieli- ja kulttuuriryhmiä
- jotka ovat lahjakkaita.
12
Koulun tukimuodot tukea tarvitsevan oppilaan auttamiseksi
Tukimuodot
Kodin ja koulun
yhteistyö
Käytäntö
- kasvatusperiaatteiden ja
tavoitteiden
yhdenmukaistaminen
- opetus- ja tukimuodoista
tiedottaminen
Toteuttaja
- koulu ja koti yhteistyössä
- päävastuu opettajalla
- kehitys- ja
arviointikeskustelut
Eriyttäminen
Oppimistaitojen erilaisuus
- hitaus
- lahjakkuus
- tarkkaavaisuuden puute
- aistitoimintojen puutteet
- motoriset vaikeudet
- sopeutumattomuus
- eri kieli ja kulttuuri
- opettaja
- erityisopettaja
- kodin osuus oheistukijana
kasvaa
Tukiopetus
- opetusta, joka on
tarkoitettu tilapäisten
oppimisvaikeuksien
ehkäisemiseen
- opettaja tai erityisopettaja
- opetusharjoittelija
opetusharjoittelussa
- tiedottaminen kotiin
Konsultointi
- asiantuntijalta pyydetty
tuki oppilaan
koulunkäyntiin tai muuhun
elämäntilanteeseen
- opettaja pyytää
konsultointiapua
erityisopettajalta tai muilta
oppilashuollon
asiantuntijoilta
Oppimissuunnitelma
- voidaan laatia tarvittaessa
erityistä tukea tarvitseville,
osa-aikaista erityisopetusta
saaville sekä eri kieli- ja
kulttuuriryhmään kuuluville
- laaditaan yhteistyössä
huoltajan, opettajien ja
muiden asiantuntijoiden
kanssa
Osa-aikainen
erityisopetus
- lievät oppimis-,
sopeutumis- ja
ilmaisuvaikeudet ym.
- ennaltaehkäisevä,
korjaava ja vaikeuksia
vähentävä toiminta
- oppimisen syventäminen
- erityisopettaja ja opettajat
yhteistyössä samanaikais-,
pienryhmä- tai
yksilöopetuksena
- yhteistyö huoltajan kanssa
Lisätiedot
- harkittava ennakoivan
tukiopetuksen tarpeellisuus
ja hyöty
- huoltajalla pyyntömahdollisuus
- tiedottaminen kotiin
13
Erityisopetukseen
ottaminen /
siirtäminen
HOJKS
Henkilökohtainen
opetuksen
järjestämistä
koskeva
suunnitelma
Oppilashuolto
- oppilaan oppimisen ja
koulunkäynnin tukeminen
yksilöllisin edellytyksin
yleisopetuksen ryhmään
integroituna
- erityisopetukseen
ottaminen (ennen
oppivelvollisuutta) tai
siirtäminen (aloittanut
opiskelun yleisopetuksessa)
- oppimäärän
yksilöllistäminen yhdessä
tai useammassa aineessa
- opettaja, erityisopettaja,
huoltaja ja muut
oppilashuollon asiantuntijat
- hallinnollinen päätös:
rehtori tai
Savonlinnan kaupungin
koulutuslautakunta
(erityisluokka tai -koulu)
- tutkimukset ja lausunnot
- huoltajan kuuleminen
- esitys oppilaan opetuksen
järjestämiseksi
- erityisopetuspäätös
- erityisopetuspäätöksestä
tiedottaminen asianosaisille
ja Savonlinnan kaupungin
sivistystoimelle
- HOJKS -asiakirja
- HOJKS -päätös
- HOJKS -päätöksestä
sivistystoimelle
- HOJKS säilytetään
oppivelvollisuusajan + 10
vuotta
- erityistä tukea, tutkimusta
ja opetusta tarvitsevan
oppilaan tukitoimien
suunnittelu ja järjestäminen
- opettajan ja muun
kouluhenkilöstön huolen
kuuleminen, tukeminen ja
ohjaus
- huoltajan kasvatustyön
tukeminen
- opetusharjoittelijan
kuuleminen ja tukeminen
- koulun laajennettu
moniammatillinen
oppilashuoltoryhmä:
rehtori, erityisopettaja,
kouluterveydenhuolto,
perhepalvelukeskus,
sosiaalitoimi,
koulukuraattori ym.
tapauskohtaisesti
- koulun minioppilashuoltoryhmä:
rehtori, erityisopettaja,
kouluterveydenhoitaja
- moniammatillisen
yhteistyön periaatteet ja
vastuualueet
- koulun oppilasaineksen
tuntemus
- koulun kriisitoimintamalli
- koulun
turvallisuussuunnitelma
5.2 Osa-aikainen erityisopetus
O
sa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan esi- ja yleisopetuksen
tavoitteet yksilöllisten edellytystensä pohjalta perusopetusryhmänsä jäsenenä. Opetusta annetaan
oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen
yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Lisäksi osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen
voi määritellä oppilaan muut syyt. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille
tai siirretyille oppilaille.
Oppilaan siirtyminen osa-aikaiseen erityisopetukseen tapahtuu opettajan, erityisopettajan ja huoltajien
yhteisestä päätöksestä, joka perustuu opettajan ja huoltajien tekemiin havaintoihin sekä erityisopettajan
lukukausittain teettämiin äidinkielen ja matematiikan testeihin että annettuun konsultointiapuun. Lisäksi
tarkistetaan oppilaan suullisen ilmaisun taidot.
Opetuksen toteuttamisesta huolehtii erityisopettaja, oppilaalla mahdollisesti olevan oppimissuunnitelman tai
oppilaalle tarvittaessa laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti, johon myös oppilaan itsearviointi ja
erityisopettajan tekemä arviointi perustuvat. Mikäli osa-aikainen erityisopetus, muiden koulun tukimuotojen
rinnalla, ei ole riittävä oppilas siirretään erityisopetukseen ja hänen oppimisensa tueksi laaditaan
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKS voi sisältää oppimäärän
yksilöllistämisen yhdessä tai useammassa oppiaineessa.
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai
yksilöllisesti. Koulupäivän ulkopuolella annettavasta tuesta sovitaan erikseen.
14
Osa-aikaisen erityisopetuksen sisältö esi- ja yleisopetuksessa
Sisältö
Konsultointi
Seulonnat
Oppilashuolto
Oppimissuunnitelma
Erityisopetukseen
ottaminen /
siirtäminen
HOJKS
Henkilökohtainen
opetuksen
järjestämistä
koskeva
suunnitelma
Arviointi
Käytäntö
- asiantuntijan antama tuki
ja opastus oppilaan
koulunkäyntiin tai muuhun
elämäntilanteeseen
- kehitys- ja
arviointikeskustelut
- kodin ja koulun yhteistyö
- lukukausittain tai
tarvittaessa tehtävät testit
äidinkielessä ja
matematiikassa sekä
puheessa vuosisuunnitelman mukaisesti
- oppilaan osa-aikaisen
erityisopetuksen sekä
tarpeen ja päättymisen
selvittäminen että
jatkotutkimuksiin
lähettäminen
- oppilaan oppimisen,
ja elämänhallintataidot
- koulun yhdyshenkilö
moniammatillisessa
yhteistyöverkostossa
- lausunnon antaja perus- ja
jatkotutkimuksiin
Toteuttaja
- erityisopettaja
Lisätiedot
- erityisopettaja ohjaa
tarvittaessa
opetusharjoittelijoita
opetuksen eriyttämiseen
- erityisopettaja
- oppilaan itsearviointi
- erityisopettajan tekemä
arviointi havaintojen ja
työskentelyn pohjalta
- lausunnon tukena
harkittaessa tarkempia
asiantuntijalla teetettäviä
tutkimuksia
- voidaan laatia tarvittaessa
erityistä tukea tarvitseville,
osa-aikaista erityisopetusta
saaville sekä eri kieli- ja
kulttuuriryhmään
kuuluville
- oppilaan oppimisen ja
yksilöllisin edellytyksin
yleisopetuksen ryhmään
integroituna
- erityisopetukseen
ottaminen (ennen
oppivelvollisuutta) tai
siirtäminen (aloittanut
- oppimäärän
yksilöllistäminen yhdessä
tai useammassa aineessa
- laaditaan yhteistyössä
huoltajan, opettajien ja
muiden asiantuntijoiden
kanssa
oppilas, huoltajat ja
oppilashuollon
asiantuntijat yhteistyössä
- hallinnollinen päätös:
rehtori tai Savonlinnan
kaupungin
koulutuslautakunta
- tutkimukset ja lausunnot
järjestämiseksi
- erityisopetuspäätös
sivistystoimelle
- HOJKS -asiakirja
- HOJKS -päätös
sivistystoimelle
- jatkuvaa
- luo perustan erityisopettajan opetukselle,
ohjaukselle ja
konsultoinnille
- oppilas
- erityisopettaja ja opettaja
- huoltajat
- oppilashuoltoryhmä
- ajoittain tehtävä
erityisopetuksen arviointi
kouluyhteisössä
- erityisopettaja ja opettaja
yhteistyössä
- erityisopettaja
- erityisopetuksen
asiantuntija
- oma vastuualue ja
erityistehtävä sovittu
15
5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus
E
rityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet
suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Tällöin integroinnin
lähtökohtana on oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Nämä
huomioidaan annettavassa opetuksessa, mikä edistää oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus
edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden
toteuttamiseen.
Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen
kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.
Erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä määritellään, järjestetäänkö oppilaan opetus
joko yleisen (10-vuotinen) tai pidennetyn oppivelvollisuuden (11-vuotinen) piirissä.
Osittain oppilaan opetus voidaan järjestää toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se
on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Tällöin vaihtoehtona ennen oppilaan
vapauttamista oppimäärän suorittamisesta on oppilaan tavoitetason määritteleminen hänen edellytystensä
mukaisesti eli oppimäärää yksilöllistämällä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai
vain yksittäisiä oppiaineita. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään
ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta (Valtioneuvoston
asetus 1435/2001, 9§).
Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen.
Oppilaan vapauttamiseen oppimäärän suorittamisesta tulee olla erityisen painavat syyt. Mikäli oppilas kuitenkin
on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee hänelle järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua
toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene.
Koulun toimenpiteet oppilaan ottamiseksi/siirtämiseksi erityisopetukseen
Toimenpide
Ajankohta
Käytäntö
- aikaisemmat tukitoimet
eivät ole riittävät
Oppilas on saanut
- eriyttävää opetusta
- tukiopetusta
- osa-aikaista
erityisopetusta
Oppilas
- ei etene yleisopetuksen
tavoitteiden mukaisesti
- saa jatkuvasti heikkoja
arvosanoja joko yhdessä tai
useammassa aineessa
Toteuttaja
- opettaja
- erityisopettaja
- huoltajat
Lisätiedot
- riittävä tiedottaminen
tärkeää
- kehitys- ja arviointikeskustelut
- dokumentit ja oppilaan
itsearvioinnit
- erityisopetuksen testit
Tutkimukset,
selvitykset ja
lausunnot
- mahdollinen
psykologinen/
lääketieteellinen tutkimus
tai sosiaalinen selvitys
oppilaan
tarkoituksenmukaisen
opetuksen järjestämiseksi
- huoltajien kuuleminen ja
yhteistyön rakentaminen
- perhepalvelukeskus,
SKS / Lastenpoliklinikka
- oppilashuoltoryhmä tai
sen yksittäiset jäsenet
- opettaja
- erityisopettaja
- huoltajat
- koulun ja kodin yhteinen
näkemys
- huoltajat varaavat itse
ajan tutkivalle taholle
Huoltajan
kuuleminen
Esitys
- erityisopetukseen
ottaminen
(ennen oppivelvollisuutta)
- erityisopetukseen
siirtäminen
(aloittanut
Huoltajan
kuuleminen
- tarvittavien
asiapapereiden kokoaminen
esityksen tueksi
järjestämiseksi
- oppilaan
oppivelvollisuuden
määritteleminen
(10- tai 11-vuotinen)
oppilashuoltoryhmä
16
- yleisopetuksen piiriin
kuuluvat oppilaat
= 10-vuotinen
oppivelvollisuus
- pidennetyn
oppivelvollisuuden piiriin
kuuluvat oppilaat
= 11-vuotinen
oppivelvollisuus
- takaisin yleisopetukseen
siirtämisessä toimitaan
samalla tavalla
- huoltajien kuuleminen ja
yhteistyön rakentaminen
- opettaja
- huoltajat
- hallinnollinen päätös
sivistystoimelle
- rehtori
- Savonlinnan kaupungin
koulutuslautakunta
HOJKS
- oppilaan oppimäärien,
opetusjärjestelyjen,
tukitoimien määrittely ja
arvioinnin peruste
- opettaja, erityisopettaja
- oppilas ja huoltajat
- oppilashuollon
asiantuntijat
- muu avustava henkilöstö
HOJKS -päätös
sivistystoimelle
- rehtori
Pidennetyn
oppivelvollisuuden
piirissä olevien
opetus
(11-vuotinen)
- mahdollistaa oppilaan
oppiaineiden yhdistämisen
oppiainekokonaisuuksiksi
- merkitään HOJKSiin
- oppiainekokonaisuudet
voidaan muodostaa kaikille
yhteisistä oppiaineista sekä
valinnaisista aineista
opetussuunnitelmassa
päätettävällä tavalla
- mm. viittomakielen
opetusta voidaan järjestää
äidinkielen ja kirjallisuuden
oppituntien lisäksi muihin
kieliin varatuilla tunneilla
Jonkin
oppiaineen
opetuksesta
vapauttaminen
- harkitaan vain erittäin
painavista syistä
- mikäli oppilas on
vapautettu jonkin
oppiaineen opiskelusta,
järjestetään hänelle muiden
oppiaineiden opetusta tai
ohjattua toimintaa siten,
ettei hänen
vuosiviikkotuntiensa määrä
vähene
- huoltajat
- rehtori
- oppilashuollon asiantuntijat
- huoltajan anomus
- rehtorin puoltolausunto
- päätöksestä tiedottaminen
asianosaisille ja
sivistystoimelle
Erityisopetuspäätös
- ryhmäkoot huomioitava
oppilaan sijoittamisessa
- koulun erityisopetuksen
tilastointi 20.9./Oph
17
5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
J
okaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan opetuksen yksilöllisen järjestämisen
tueksi hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä
oppimisprosessia. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan kokemukset
oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Suunnitelman
tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi
- kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja
oppimisympäristöjen kehittämistarpeista
- opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet
- oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
- luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä
- niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä
- oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet
- opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut,
kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit
- kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä
- henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa
- tukipalvelujen toteutumisen seuranta.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilaan huoltajat ja
oppilas, opettajat ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijat. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään
tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä
koskevassa suunnitelmassa.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata
säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta
ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.
18
HOJKSiin liittyvät toimenpiteet
Toimenpide
Esitys
- erityisopetukseen
ottaminen (ennen
oppivelvollisuutta)
- erityisopetukseen
siirtäminen
(aloittanut opiskelun
yleisopetuksessa)
Käytäntö
- tarvittavien
asiapapereiden
kokoaminen esityksen
tueksi
- esitys oppilaan
opetuksen järjestämiseksi
- oppilaan
oppivelvollisuuden
määritteleminen
(10- tai 11-vuotinen)
Toteuttaja
- oppilashuoltoryhmä
Huoltajan
kuuleminen
ja yhteistyön
rakentaminen
- opettaja
- huoltajat
Erityisopetuspäätös
tiedottaminen
asianosaisille ja
sivistystoimelle
- rehtori
- Savonlinnan kaupungin
koulutuslautakunta
Lisätiedot
- yleisopetuksen oppilaat
= 10-vuotinen
oppivelvollisuus
- pidennetyn
oppivelvollisuuden
oppilaat
= 11-vuotinen
oppivelvollisuus
- takaisin yleisopetukseen
siirtämisessä toimitaan
samalla tavalla
- ryhmäkoot huomioitava
oppilaan sijoittamisessa
- koulun erityisopetuksen
tilastointi 20.9./Oph
HOJKS
- oppilaan opetuksen
järjestäminen hänen
oppimisedellytyksensä ja
oppioikeutensa huomioon
ottavalla tavalla
- oppilaan oppimäärien,
opetusjärjestelyjen,
tukitoimien määrittely ja
arvioinnin peruste
- oppilashuollon
asiantuntijat
HOJKS -päätös
tiedottaminen
asianosaisille ja
sivistystoimelle
- tavoitteet perustuvat
oppilaan oppimisedellytyksiin oppiaineessa
- oppilaan oppimäärän
osa-alueiden sisällöt
voivat olla eri laajuisia tai
jokin osa-alue voidaan
korvata jollain toisella
- oppilaan tuntijako voi
poiketa yleisopetuksen
tuntijaosta
- rehtori
- opettaja ja
erityisopettaja
- oppilashuollon
asiantuntijat
- arvioinnissa käytetään
menetelmiä, joiden avulla
oppilas pystyy parhaiten
osoittamaan osaamisensa:
- lisäajan antaminen
- rauhallinen tila
- hidastetut ääninauhat
- suullinen koe
- mahdollisuus käyttää
teknisiä apuvälineitä ja
avustajaa
- yksilölliset oppimis- ja
koetehtävät
- oppilas vapautetaan
jonkin oppiaineen
opiskelusta vain erityisen
painavista syistä
- huoltajat
- rehtori
- opettaja ja
erityisopettaja
- oppilashuollon
asiantuntijat
- huoltajan anomus
- rehtorin puoltolausunto
- päätöksestä
tiedottaminen
asianosaisille ja
sivistystoimelle
Yksilölliset
oppimäärät
Jonkin oppiaineen
opetuksesta
vapauttaminen
19
Seuranta ja
arviointi
- oppilaalle laaditun
HOJKSin toteutumisen
seuranta ja arviointi
- uuden HOJKSin
valmistelu
Uusi
HOJKS -päätös
tiedottaminen
asianosaisille ja
sivistystoimelle
- oppilashuollon
asiantuntijat
- HOJKSin toteutumista
seurataan ja arvioidaan
lukuvuosittain
- rehtori
- uusi HOJKS -päätös
lukuvuosittain
5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain
S
illoin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää
oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. Toiminta-alueet
tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet
asetetaan toimintaalueittain ja kuvataan konkreettisesti.
Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain ja sisällöt
Toiminta-alue
Motoriset taidot
Käytäntö
Oppimisen tavoitteena on
- vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta
- edistää kokonais- ja hienomotoristen
taitojen kehittymistä
Sisältö
- motoristen toimintojen suunnittelu ja
ohjaus
- tasapaino
- koordinaatio
- rytmi
- kestävyys
- lihasvoima
Kieli ja
kommunikaatio
- oppilaan orientoitumisreaktion
muodostuminen
- erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja
tuottaminen
- kielellinen tietoisuus
- ilmaisu
- käsite- ja sanavarasto
- viittomien, merkkien, symbolien,
kirjainten ja sanojen tunnistaminen ka
käyttö
- ajattelun kehittäminen
Sosiaaliset taidot
- oppilaan vuorovaikutustaitojen
kehittyminen
- vuorovaikutustaidot
- itsehallinnan taidot
Päivittäisten
toimintojen taidot
- oppilaan aktiivisen osallistumisen
lisääminen elinympäristön toimintoihin
- omatoimisuuden ja itsenäistymisen
edistäminen
- terveys
- turvallisuus
- arkipäivän elämäntaidot
- asuminen
- ympäristössä liikkuminen
- vapaa-ajan vietto
Kognitiiviset taidot
- oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään
aistejaan ympäröivän todellisuuden
hahmottamiseen
- aistien stimulointi ja harjoittaminen
- valintojen tekeminen
- luokittelu
- ongelmanratkaisutaidot
- syy-seuraussuhteen
oppiminen
Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset tavoitteet
6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
R
omanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena
vähemmistönä. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita oppilaiden
taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen.
Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön
aktiivisesi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt
7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
O
petus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan
ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja
koulutuksellisia päämääriä.
Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt
sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan
myös ajan koulutushaasteisiin.
Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta niiden tavoitteet ja sisällöt ovat kunkin oppiaineen lopussa
olevassa taulukossa.
1. Ihmisenä kasvaminen
Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan
kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee
toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan
yhteisöllisyyden kehitystä.
2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään
suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä
kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.
3. Viestintä ja mediataito
Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitoja, edistää
median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan
osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien
vastaanottajana että tuottajana.
4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan
yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa
yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä
omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä
tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä
oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen
tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee
opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja
kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.
20
Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset tavoitteet
21
6. Turvallisuus ja liikenne
Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden
fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen
tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa
turvallisuutta edistäen.
7. Ihminen ja teknologia
Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta
teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tule tarjota
perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa
pohtimaan teknologiaa liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää
välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.
7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu
Koulussa opiskellaan äidinkielenä suomea (vuosiluokat 1-9) ja toisena kotimaisena kielenä ruotsia (B-kieli,
vuosiluokat 7-9).
7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus
Perusopetus
Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä ja kirjallisuudesta sekä
kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on aktiivinen ja kulttuuriin
osallistuva viestijä ja lukija.
Kokonaisvaltainen äidinkielen oppiminen antaa oppilaalle mahdollisuuksia monipuoliseen lukemiseen,
kirjoittamiseen ja viestintään terveen itsetuntonsa rakentamiseksi.
Vuosiluokat 1–2
Vuorovaikutustaidot
Tavoitteet
Sisällöt
1. luokka
2. luokka
Oppilas
Oppilas
- rohkenee ilmaista itseään suullisesti
- osaa ilmaista itseään suullisesti
- kehittyy itsensä ilmaisemisen taidoissa
- kehittyy itsensä ilmaisemisen taidoissa
- kuuntelee keskittyen ja ymmärtää
- kuuntelee keskittyen ja ymmärtää
kuulemansa
kuulemansa
- omista kokemuksista, elämyksistä ja tapahtumista kertominen
- opettelee kysymään ja vastaamaan
- suullista ilmaisua arkitilanteissa ja koulun
vuorovaikutustilanteissa: kertominen, tarkka
kuunteleminen, oman vuoron odottaminen,
ohjeen mukaan toimiminen
- oppii kysymään ja vastaamaan
- suullista ilmaisua eri viestintätilanteissa ja
koulun vuorovaikutustilanteissa: oman
mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen,
tarkka ja päättelevä kuunteleminen, yhteisen
ohjeen mukaan toimiminen
- kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistaminen
Työtavat
esim.
- ilmaisutaidon kehittäminen: esittämis- ja esiintymistottumusten saaminen: pari-, pienryhmäja luokkakeskusteluja
- draamatyötapoja: leikki, vuoropuhelu, roolit, pantomiimi, improvisointi, mielikuvituksen
käyttö ja tapahtumaketjujen luominen parin kanssa tai ryhmissä kuullun, luetun, nähdyn tai
koetun pohjalta, myös muihin taideaineisiin integroiden,
- runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
2. luokan
päättyessä
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
- on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan
ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa
- osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden
oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän
reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä
- osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin.
22
23
Lukeminen, kirjoittaminen ja kieli
Tavoitteet
Sisällöt
Työtavat
1. luokka
Oppilas
- tutustuu kieleen ilmiönä ja tarkastelee sen
merkityksiä ja muotoja
- oppii lukemisen ja kirjoittamisen
perustekniikan taitoja säännöllisesti
harjoiteltaessa
- etenee lukemisessa ja kirjoittamisessa omien
taitojensa ja edellytyksiensä mukaisesti
- opettelee tarkkailemaan itseään lukijana ja
kirjoittajana
Lukeminen
- puhutun ja kirjoitetun kielen havainnointi ja
tutkiminen
- käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, lause,
kertomus, lopetusmerkki, otsikko, teksti, kuva
- äänne-kirjain vastaavuuden runsasta
harjoittelua
- äänteiden yhdistämistä tavuiksi,
tavujen yhdistämistä sanoiksi
- sanan jakaminen tavuiksi ja tavun jakaminen
äänteiksi sekä äänne-erottelu
- sanojen lukemisen automatisoitumista
tavu-, sana- ja lausetasolle
- luetun ymmärtämisen harjoittelua
Kirjoittaminen
- oikea kynäote ja kirjoitusasento
- oikeiden kirjainmuotojen harjoittelu: isot ja
pienet tekstauskirjaimet,
(liite 3 Kirjainmallit)
- oikeinkirjoituksen harjoittelu sanatasolla
- omien tekstien kirjoittamista kuvista
- kirjoittamista tietokoneella
esim.
Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisessa
opettaja voi käyttää synteettisiä, analyyttisiä
tai sekamenetelmää.
2. luokka
Oppilas
- kehittää lukemisessa ja kirjoittamisessa
saavuttamiaan taitoja, edellytyksiensä
mukaisesti, taitoja säännöllisesti
harjoiteltaessa
- hallitsee lukemisen ja kirjoittamisen
perustekniikan
- tuntee käsitteistön ja osaa soveltaa sitä
- oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja
kirjoittajana
Lukeminen
- aakkosjärjestys ja aakkostaminen
alkukirjaimen mukaan
- lukemisen perustekniikan varmentaminen
- siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään
lukemiseen
- tutustutaan tekstin ymmärtämistä parantaviin
strategioihin ja käytetään niitä
(esim. ennustaminen)
Kirjoittaminen
- kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten
yhdistämistä, (liite 3 Kirjainmallit)
- oikeinkirjoituksen vahvistamista: lyhyt ja
pitkä vokaali, geminaatta, äng-äänne,
sanaväli, sanan jakaminen riveille
- oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla:
iso alkukirjain ja piste
- omien tekstien tuottamista, päähuomio
sisällössä ja luomisen ilossa
- tekstin tuottamista tekstinkäsittelyllä
- kirjoitettua kieltä koskevien sopimuksien
huomioon ottaminen omaa tekstiä
kirjoittaessa
esim.
- parilukeminen
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
2. luokan
päättyessä
Oppilaan lukuja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän
- on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen
lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta
- on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään
päätelmiä lukemastaan
- osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa
kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan
- osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös
tietokoneella
- osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää
lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.
Oppilaan suhde kieleen on rakentunut niin, että hän
- pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään
sanojen tavuja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja;
hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä
- on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.
Kirjallisuus
Tavoitteet
1. luokka
Oppilas
- tutustuu kirjallisuuteen kuunnellen ja lukien
- saa yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä
kirjallisuudesta
- oppilaan lukemisinnostus herää
2. luokka
- opettelee valitsemaan itselleen lukutaitoaan
vastaavaa luettavaa
- harjoittelee kirjallista keskustelua
- nauttii lukemisesta
- saa kirjallisuudesta aineksia oman ajattelunsa kehittämiseen
- harjoittelee kirjaston käyttöä
Sisällöt
- käyttää kirjastoa
- eläytyminen luetun tekstin kuunteluun
- tutustuminen satuihin, runoihin,
kertomuksiin, kuvakirjoihin ja sarjakuviin
- tutustuminen satuihin, runoihin,
kertomuksiin, kuvakirjoihin, sarjakuviin ja
lasten tietoteksteihin
- itsenäinen lastenkirjallisuuden lukeminen lukutaitoa vastaavasti
- kirjalaatikoiden, luokkakirjastojen ja koulun kirjaston käyttö
- tutustuminen satuja lastenkirjailijoiden klassikoihin
- Savonlinnan kaupungin Kuutti-kirjallisuusdiplomin suorittaminen
- elämysten ja lukukokemusten jakaminen
- kertominen, keskustelu ja esittely luetuista
kirjoista
- tutustuminen käsitteisiin päähenkilö,
tapahtuma-aika ja -paikka ja juoni
- luetun liittäminen omaan elämään,
aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn
- kaupunginkirjastoon tutustuminen ja
kirjastokortti
- kirjallisuuden käyttö luovassa toiminnassa
- medialukutaito: esim. kuva, elokuva
- tutustuminen kirjallisuuden toteuttamiseen teatterin ja elokuvan keinoin
24
25
Työtavat
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
2. luokan
päättyessä
1. luokka
esim.
- opettajan ääneen lukeminen
- lukupuut
- kirjalaatikot
- kirjallisuusdiplomi
- teatterikäynnit
- koulukino
- kirjailijavierailut
2. luokka
esim.
- parilukeminen
- lukupäiväkirjat
- kirja-arvostelut
- kirjalaatikot
- kirjastokäynnit
- teatterikäynnit
- koulukino
- kirjailijavierailut
Oppilaan suhde kirjallisuuteen on rakentunut niin, että hän
- etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös
löytääkseen tietoa
- on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen
medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen
- on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.
Vuosiluokat 3–5
Vuosiluokkien 3–5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen
oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan lukuja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen
syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan
ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä
vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisun, mielikuvituksen ja luovuuden
kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen.
Vuorovaikutustaidot
Yleistavoite: oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat ja hänen taitonsa ilmaista itseään kehittyy.
Tavoitteet
3. luokka
Oppilas
- rohkaistuu osallistumaan
keskusteluihin
- harjoittelee aktiivisen
kuuntelijan ja viestijän taitoja
- tutustuu viestinnän
perustekijöihin
- tutustuu erilaisiin
viestintävälineisiin (puhelin,
kirje, sähköposti)
- totuttelee ilmaisemaan itseään
eri tavoin
- kehittää omaa kerrontaansa ja
kokonaisilmaisuaan
4. luokka
Oppilas
- osallistuu keskusteluihin
- harjoittelee erilaisia viestintäja vuorovaikutustilanteita
- osaa kuunnella ja arvostaa
toisen mielipidettä
- rohkaistuu ilmaisemaan
itseään eri tavoin
- harjoittelee erilaisten
viestintävälineiden käyttöä
- kehittää omaa kerrontaansa ja
kokonaisilmaisuaan
5. luokka
Oppilas
- osaa käyttää
puheenvuoroa
keskusteluissa
- ottaa vastaanottajan
huomioon omassa
viestinnässään
- osaa ilmaista itseään
selkeästi ja
johdonmukaisesti
- osaa käyttää erilaisia
viestintävälineitä
- osallistuu aktiivisesti
ilmaisuharjoituksiin
- taito ilmaista itseään
monipuolistuu
- kehittää omaa
kerrontaansa ja
kokonaisilmaisuaan
Sisällöt
Työtavat
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
26
3. luokka
4. luokka
5. luokka
- toiset huomioon ottavan
- vastaanottajan huomioon
- vuorovaikutuksen
kuuntelemisen harjoittelua
ottaminen viestinnässä
havainnoiminen
- kertominen ja selostaminen - omien ajatusten ja
- keskustelutaitojen
- oman mielipiteen
mielipiteiden esittäminen ja
kehittäminen
esittäminen
perusteleminen
- oman kerronnan ja ilmaisun
- viestinnän perustekijöihin
- sanaton viestintä
rikastuttaminen
tutustuminen (vastaanottaja,
- kysymysten tekoa
- sanaton viestintä
lähettäjä, sanoma,
- keskustelupuheenvuoron
- kysymysten tekoa
viestintäväline)
käyttäminen
- viestintätilanteen ja - asiointia
- eri viestintävälineiden
välineen huomioon ottaminen
- kysymysten tekoa
käytön harjoittelua
- oman kerronnan ja ilmaisun
rikastuttamista
esim.
- ilmaisutaidon kehittäminen: esittämis- ja esiintymistottumusten saaminen
- draamatyötapoja: vuoropuhelu, roolit, pantomiimi, improvisointi, mielikuvituksen käyttö ja
tapahtumaketjujen luominen parin kanssa tai ryhmissä kuullun, luetun, nähdyn tai koetun
pohjalta
- runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa
- keskustelut, väittelyt
- selostaminen ja kertominen
- opettajan kerronta ja luenta
- erilaisten asiointitilanteiden harjoittelua
- kuunnelmien kuuntelua ja laatimista
- yhteistyötä esim. Taidelukion, Kaupunginteatterin ja muiden teatterien kanssa
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
- rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa
kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron
keskustelutilanteessa
- kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin;
hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan
- osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii
perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa
- osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja
viestintätilannetta koskevia päätelmiä
- pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu
aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.
Tiedonhallintataidot
Oppilas opettelee etsimään tietoa eri tyyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä.
Tavoitteet
3. luokka
Oppilas
- harjoittelee etsimään oppija tietokirjoista tietoa
annetusta aiheesta
- tutustuu tietoverkkoihin
- tutustuu kirjaston käyttöön
- osaa tuottaa pienimuotoisen
suullisen tai kirjallisen
esityksen annetusta aiheesta
- tutustuu lähdekritiikkiin
4. luokka
Oppilas
- löytää sisällysluetteloa
apuna käyttäen oppija
tietokirjoista tietoa annetusta
aiheesta
- harjoittelee tiedon etsimistä
tietoverkoista
- harjoittelee pääasioiden
etsimistä tietotekstistä
- tutustuu kirjaston
pääluokitukseen
- osaa tuottaa pienimuotoisen
suullisen ja kirjallisen
esityksen annetusta aiheesta
- harjoittelee lähdekritiikin
tarkkailua
5. luokka
Oppilas
- löytää oppija tietokirjoista
ja tietoverkoista
tarvitsemaansa tietoa
- harjoittelee tiivistämään
tietotekstin sisältöä
- osaa etsiä kirjastosta
tarvitsemaansa tietoa
- osaa tuottaa suullisen ja
kirjallisen esityksen
- osaa miettiä lähteiden
kriittistä käyttämistä
27
Sisällöt
Työtavat
3. luokka
4. luokka
5. luokka
- aakkostamisen
- tietokirjojen käytön
- tietokirjojen ja tietoverkon
hyödyntäminen
harjoitteleminen
käytön laajentaminen
- tiedon etsiminen oppija
(sisällysluettelo)
- tukisanalista
tietokirjoista
- pääasioiden etsiminen
- kysymysten, väliotsikoiden,
- kirjaston käytön harjoittelu: tietoteksteistä
käsitekarttojen, kaavioiden
aineiston ryhmittely
- kirjaston käytön
laatiminen tietoteksteistä
- yksinkertaista tiedonhakua
monipuolistaminen:
- tietotekstin keskeisen
tietoverkoista
kirjojen hakua ja varausta
sisällön tiivistäminen
esim.
- tiedonhankintatehtäviä erilaisista lähteistä (tietokirjat, lehdet, tietoverkot, CD-rom,
opetusohjelmat, haastattelut)
- kirjallisten ja suullisten esitysten laatiminen ja esitteleminen
- tietotekstien lukeminen ja sisällön avaaminen
- muistiinpanojen, käsitekarttojen kaavioiden laatiminen tietotekstistä
- kirjaston käytön harjoittelu
- vierailijat koululla
- vierailut (esim. kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori)
Tekstinymmärtäminen
Yleistavoite: Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy.
Tavoitteet
Sisällöt
Työtavat
3. luokka
4. luokka
- keskittyvä ja ymmärtävä kuuntelun harjoittelu
Oppilas
Oppilas
- harjoittelee lukemaan
- osaa lukea sujuvasti erilaisia
erilaisia tekstejä
tekstejä
- oppii erottamaan tekstistä
- harjaantuu käyttämään
faktan ja fiktion
luetun ymmärtämisen
- harjoittelee käyttämään
strategioita:
luetun ymmärtämisen
asiatarkka lukeminen
strategioita: silmäilevä, etsivä, - tarkkailee ja arvioi itseään
sanatarkka lukeminen
lukijana
- harjoittelee tarkkailemaan
itseään lukijana
- luetun ymmärtämisen
strategioita: tekstin sisällön
strategioita: pääasioiden
ennustamista kuvien, otsikon erottaminen yksityiskohdista,
ja aikaisempien
väliotsikointi, kysymysten
lukukokemusten perusteella
esittäminen
- tärkeimmän asian etsiminen - mediatekstin tulkitseminen
tekstistä
ja tuottaminen (esim.
- ajatuskartan laatiminen
animaatio)
tekstin sisällöstä
- mediatekstin
(teksti, kuva, ääni)
tulkitseminen ja tuottaminen
(esim. sarjakuva)
esim.
- luetun ymmärtämisen strategioita ( ks. sisällöt)
- sanomalehdet, aikakauslehdet
5. luokka
Oppilas
- lukee sujuvasti erilaisia
tekstejä
- osaa hyödyntää luetun
ymmärtämisen strategioita:
päättelevä lukeminen
- pohtii ja ilmaisee tekstin
herättämiä ajatuksia ja vertaa
niitä omiin kokemuksiinsa
- tietää, mitä uutta hän on
tekstistä oppinut
- osaa muodostaa lukemastaan
oman mielipiteen.
- pohtii tekstin luotettavuutta
strategioita: tekstin
tiivistäminen, päätelmien
teko, luetun arviointi
- mediatekstin tulkitseminen
ja tuottaminen (esim. mainos)
- mediakriittisyyteen
ohjaaminen
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
- on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon
- osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
- tuntee tiedonhankinnan päävaiheet
- on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja
sähköisistä lähteistä
- löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia
- erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä
itselleen
- käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.
Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen
Oppilas rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti.
Tavoitteet
Sisällöt
Työtavat
3. luokka
4. luokka
5. luokka
Oppilas
Oppilas
Oppilas
- osaa selittää tutun asian
- osaa ilmaista ja perustella
- harjoittelee arvioimaan
suullisesti
oman mielipiteensä
omaa ilmaisuaan
- harjoittelee juonellisen
- osallistuu suullisiin
- harjoittelee puhe-esitysten
kertomuksen kerrontaa
kerrontaharjoituksiin
valmistamista tukisanalistan
- kehittää äänenkäyttöään
- kehittää ilmeikästä
avulla
- harjoittelee
äänenkäyttöä
- osaa kertoa juonellisen
oikeinkirjoitustaitoaan
- käyttää kirjoitelmissa
tarinan
- laajentaa ja täsmentää
erimittaisia lauseita ja
- hallitsee omaa
sanavarastoaan
yhdistelee niitä
äänenkäyttöään
- vahvistaa käsiala- vahvistaa oikeinkirjoitus- osaa tuottaa erilaisia tekstejä
kirjoitustaitoaan
taitoaan
- harjoittelee arvioimaan
- harjoittelee tekstin
omaa ilmaisuaan
tuottamista
- harjoittelee loogisen juonen
tekstinkäsittelyohjelmilla
rakentamista
- tutun asian selostaminen
- mielipiteiden ilmaiseminen - puhe-esitysten
suullisesti
ja perusteleminen
valmistaminen (tukisanalista)
- oman tekstin suunnittelu
- oman tekstin muokkaaminen - tekstin otsikoiminen ja
- kirjoitetaan satuja, runoja ja - kirjoitetaan
kappalejaon harjoitteleminen
jatketaan tarinoita
mielikuvitustarinoita,
- kirjoitetaan asiatekstejä,
- yleiskielen käytön
asiatekstejä, selostuksia,
kuvauksia ja runoja
vahvistaminen
mielipiteitä ja runoja
- pilkun käytön
- selkeän käsialan
- lopetusmerkit
harjoitteleminen
harjoitteleminen
- yhdyssanat
- vuorosanojen kirjoittaminen
- oikeinkirjoituksen
- vuorosanojen kirjoittamisen - fiktiivistä kerrontaa
perusasioiden
harjoitteleminen
- juonikaavio
harjoitteleminen (ison ja
- äänenkäytön
- kertomuksen aloitus,
pienen alkukirjaimen
harjoitteleminen erilaisissa
keskikohta, lopetus
keskeiset käyttötavat,
puhetilanteissa
lopetusmerkit, yhdyssanat)
esim.
- erilaiset kirjoitusharjoitukset käsin ja tekstinkäsittelyohjelmilla
- omien puhe-esitysten laatiminen ja esittäminen
- prosessikirjoittaminen
- näytelmän käsikirjoitus
28
29
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän
- osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja
ohjeen
- suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja
mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma
ääni ja laajeneva sanavarasto
- ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää
tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää
teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti
- osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala
- osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla
- hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja
yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään
myös muita välimerkkejä.
Kielen tehtävät ja rakenne
Yleistavoite: Tavoitteena on kasvattaa oppilaan kiinnostusta kielen toimintaan niin, että hän oppii
ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja
oman paikkakunnan murteen ja antamaan niille arvon.
Tavoitteet
Sisällöt
Työtavat
3. luokka
Oppilas
- osaa muodostaa lauseen
- osaa hahmottaa tekstistä
lauseen
- ymmärtää ja pohtii sanojen
merkityksiä ja muotoja
- opettelee havainnoimaan ja
hyödyntämään puhutun ja
kirjoitetun kielen eroja
4. luokka
Oppilas
- ymmärtää ja osaa tarkastella
sekä vertailla kirjoitetun ja
puhutun tekstin sanojen
merkityksiä erilaisissa
tekstiyhteyksissä
- osaa tarkastella ja ryhmitellä
sanoja niiden merkityksen ja
taivutuksen perusteella
sanaluokkiin
5. luokka
Oppilas
- ymmärtää ja tuntee puhutun
ja kirjoitetun kielen
taivutuksen eroja ja osaa
hyödyntää niitä omassa
ilmaisussaan
- osaa ilmaista verbeillä
persoonaa ja aikaa ja tietää
verbin tehtävät lauseessa
- harjoittelee tunnistamaan
lauseesta subjektin ja
predikaatin
- lauserakenne (päälause ja
sivulause)
- verbin aikamuodot
- nominien taipuminen
- lauseenjäsenet (subjekti,
predikaatti)
- vuorosanaviivan ja
lainausmerkkien käyttö
tekstissä
- pilkun käytön harjoittelu
- aakkosjärjestys, vokaalit ja
- sanaluokat (numeraalit,
konsonantit
pronominit, partikkelit)
- lauseen tunnistaminen ja
- verbin persoonamuodot
tuottaminen, iso alkukirjain ja - adjektiivin vertailumuodot
lauseen loppumerkit (piste,
- yhdyssana ja -merkki
huutomerkki ja
- vuorosanaviivan ja
kysymysmerkki)
lainausmerkkien käyttöön
- erisnimi, yleisnimi
tutustuminen
- yhdyssanat
- savolaisiin murresanoihin ja
- pilkun käyttö luettelossa
nimistöön tutustuminen
- sanaluokkiin tutustuminen
(substantiivi, adjektiivi, verbi)
esim.
- kokonaisvaltainen ja monipuolinen kielitietoisuuden harjoittelu ja vahvistaminen eri
aistikanavien kautta (lukeminen, kuuntelu, kirjoittaminen ja ilmaisutaito)
- opetusohjelmat (CD-rom, tietoverkot ja televisio)
- sanomalehti- ja aikakauslehti opetuksessa
- lastenkirjallisuus savon murteella (Aku Ankka, Asterix, Harald Hirmuinen, Kalevala)
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
30
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
- hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja
tuottamisessa
- on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia
- osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja
taivutuksen perusteella sanaluokkiin
- tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa
- hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen
tekstin osaksi
- tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa
ilmaisussaan.
Kirjallisuus ja muu kulttuuri
Tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monipuolista lasten- ja nuortenkirjallisuutta
ja että hän osaa valita itselleen sopivaa ja monipuolista luettavaa. Oppilaan positiivinen asenne lukemiseen
säilyy.
Oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin tutustuminen kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin.
Tavoitteet
Sisällöt
3. luokka
Oppilas
- opettelee käsittelemään
lukukokemuksiaan monin
tavoin
- opettelee vertaamaan
lukemaansa tekstiä omiin
kokemuksiinsa
- opettelee tarkkailemaan
kieltä
- tutustuu elokuvan, teatterin
ja median keinoin
rakennettuun fiktioon
4. luokka
Oppilas
- osaa käsitellä
lukukokemuksiaan monin
tavoin
- osaa verrata lukemaansa
tekstiä omiin kokemuksiinsa
- harjoittelee kuvailemaan
itseään lukijana
- vertailee kirjallisuutta ja
elokuvan, teatterin ja median
keinoin rakennettua fiktiota
5. luokka
Oppilas
- osaa ja haluaa keskustella
lukemastaan
- saa aineksia lukemastaan
oman elämänsä hallitsemiseen
- osaa kuvailla itseään
lukijana
- tietää Kalevalan päähenkilöt
ja tuntee juonen
pääpiirteissään
- arvioi elokuvan, teatterin ja
median keinoin rakennettua
fiktiota
- erilaisten tekstien runsas kuunteleminen ja lukeminen
- luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen
- Savonlinnan kaupungin kirjallisuusdiplomin suorittaminen, Natti luokilla 3–4 ja Norppa
luokilla 5–6
- tutustuminen kirjallisuuden - tutustuminen kirjallisuuden - tutustuminen kirjallisuuden
käsitteisiin (henkilöt,
lajeihin (pohjoismaiset sadut lajeihin (historialliset lasten ja
tapahtuma-aika ja -paikka,
ja tarinat, sarjakirjat,
nuortenkirjat,
juoni)
seikkailukirjat)
fantasiakirjallisuus)
- tutustuminen kirjallisuuden - kirjallisuuden käsitteisiin
- tutustuminen lasten- tai
lajeihin (sadut, kertomukset,
tutustuminen (kertoja, kieli)
nuortenkirjailijaan ja hänen
lastenromaanit, runot)
- tutustuminen
teoksiinsa (esim. Kallioniemi,
- tutustuminen
lastenkirjailijaan ja hänen
Rowling, Dahl)
lastenkirjailijaan ja hänen
tuotantoonsa (esim. Mauri
- tutustuminen Kalevalaan
teoksiinsa (esim. Sinikka ja
Kunnas, Lindgren)
Tiina Nopola, Astrid
- tutustuminen Joel Lehtoseen
Lindgren, Parvela)
ja Ilvolan juttuihin
31
Työtavat
3. luokka
- lukukokemuksen käsittelyä
monin eri tavoin:
- parilukeminen
- henkilökuvat
- dramatisointi
- lukupäiväkirja
- kirjaesittely
- kirja-arvostelut
- teatterivierailut, koulukino
4. luokka
5. luokka
- lukukokemuksen jakaminen monin eri tavoin:
- lukupiiri
- dramatisointi
- henkilökuvat
- lukupäiväkirja
- kirjastovierailu
- Mauri Kunnas: Koirien
Kalevala
- Suomen lasten Kalevala
Kirjallisuus ja muu kulttuuri
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
- hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja
tuottamisessa
- on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia
- on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia
kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin
- pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän
laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan
- on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon.
Vuosiluokka 6
Vuosiluokilla 6–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan
kielenkäyttötaitoja kaikilla osa-alueilla. Tavoitteena on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan
ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan, nauttimaan lukemastaan
sekä arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä.
Vuorovaikutustaidot
Oppilas osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti tilanteen vaatimalla tavalla.
Tavoitteet
Sisällöt
6. luokka
Oppilas
- kehittää viestintätaitojaan ja osaa liittää viestintänsä eri tilanteisiin sopivaksi
- seuraa aktiivisesti, mutta kriittisesti eri medioista tulvivaa tietoa
- pyrkii luomaan viestintätilanteet omalta osaltaan myönteisiksi
- osaa antaa ja vastaanottaa palautetta
- harjaantuu käyttämään viestintäänsä tavoitteellisesti
- omista kokemuksista, elämyksistä ja omaan elämään liittyvistä tapahtumista kertominen ja
toisten kertomusten havainnoiva kuunteleminen
- puhelimen asiallinen käyttö viestimenä
- omien viestintätaitojen arvioiminen
- palautteen antaminen ja vastaanottaminen
Työtavat
6. luokka
esim.
- suullisia esityksiä ja draamatyötapoja eri aiheista esim. vuoropuhelu, pantomiimi, roolileikki,
improvisointi, väittely
- parilukeminen
- kirjallisuuskeskustelut verkossa
- kuunnelma
- puhelimen ja sähköpostin käytön harjoittelua ohjatusti
Tekstin ymmärtäminen
Tavoitteet
Sisällöt
Työtavat
6. luokka
Oppilas
- harjoittelee ymmärtävää ja arvioivaa kuuntelua ja lukemista
- harjoittelee erilaisia tekstinlukutapoja
- silmäilevän, etsivän, sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua
- erityyppisten tekstien vertailua esim. mainosteksti, mielipideteksti, sanoma- ja
aikakauslehtitekstit ja tietokirjateksti
- lukukokemuksen jakaminen
esim.
- referaatti
- aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelua
- ajatuskartat, käsitekartat ja kysymykset
- parilukeminen
Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen
Tavoitteet
Sisällöt
6. luokka
Puhe-esitykset
Oppilas
- harjaantuu luontevaksi esiintyjäksi
- harjaantuu toimimaan puhujana tavoitteellisesti
- osaa esiintyä erilaisissa puhetilanteissa yksin ja ryhmässä
Kirjoitelmat
Oppilas
- käyttää ja kehittää käsialakirjoitustaan
- tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti kirjoitustehtävissään
- osaa kiinnittää huomiota elävän kielen käyttöön kirjoittaessaan
- osaa hyödyntää omia kokemuksiaan kirjallisia esityksiä laatiessaan
- kokee kirjoittamisen yhtenä tunne-elämän ilmaisukeinona
- kokee kirjoittamisen esteettisenä elämyksenä
- osaa korjata tekstiään saamansa palautteen perusteella
- osaa kirjoittaa erilaisia tekstityyppejä
Puhe-esitykset
- ilmaisutapojen kehittäminen
- omien näkemysten esittäminen ja puolustaminen
- sosiaaliseen kielenkäyttöön tutustuminen (esim. kohteliaan kielenkäytön tunnuspiirteet)
Kirjoitelmat
- lause- ja virketajun sekä oikeinkirjoitustaidon kehittäminen ja varmentaminen
- tekstin tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla
- tietotekniikan ja viestintävälineiden hyödyntäminen työskentelyssä
- tavallisten jäsentelytapojen harjoittelu: aloitus, jaksotus ja päätäntätaidon varmentaminen
- kirjoitelman laatimisen prosessin tunteminen ja soveltaminen
- oman tekstin tuottaminen eri menetelmillä (mm. yksin tai prosessina muiden kanssa)
32
33
Työtavat
6. luokka
esim.
- kirjallisten esitysten laatiminen eri tarkoituksiin: kuvaus, selostus, essee, tiivistelmä,
kuvateksti, tutkielma, projektityö, lehtiartikkeli, uutinen, reportaasi, mainos, mielipidekirjoitus
- muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelu
- aineistojen valikointi, ryhmittely ja rakentaminen esitykseksi
- esitelmät erilaisiin aihepiireihin ja oppiaineisiin liittyen
- erilaisia kirjoitelmia: kertomus, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu
Oppilas osaa käyttää monipuolisesti eri tietolähteitä ja valita niistä käyttökelpoisimmat sekä myös ilmoittaa
tietolähteensä.
Tavoitteet
Sisällöt
Työtavat
6. luokka
Oppilas
- osaa käyttää eri tietolähteitä tiedonhankinnassaan
- oppilas osaa käyttää tietoteoksia ja tietoverkkoja tietoja hankkiessaan, mutta ymmärtää
suhtautua tietoon kriittisesti
- harjoitellaan eri tietolähteiden käyttöä, esim. kirjasto, tietoverkot, haastattelu
- harjoitellaan muistiinpanojen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekemistä
- rakennetaan kokonaisesitys valikoimalla ja ryhmittelemällä aineistoa
esim.
- oman tutkimuksen tai esitelmän laatiminen
- haastattelu
- kirjaston käyttö omatoimisesti
- vierailut (esim. kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori)
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
Tavoitteet
6. luokka
Kieli
Oppilas
- tuntee oikeinkirjoitussäännöt pääpiirteissään
- osaa käyttää suoraa ja epäsuoraa esitystä
- hallitsee pää- ja sivulauseen käytön sekä tuntee asiaan liittyvän pilkun käyttämisen
- erottaa murreilmaisut yleiskielestä sekä perehtyy eri murteiden välisiin eroihin
- osaa yleisiä lyhenteitä ja sivistyssanoja
- osaa sanaluokkien nimet ja tehtävät sekä yleisimpien sijamuotojen nimet ja tehtävät
- tunnistaa lauseen pääjäsenet (subjekti, predikaatti, objekti)
- tunnistaa verbin pääluokat (aktiivi, passiivi)
Kirjallisuus
- tuntee ikäkaudelleen sopivia teoksia ja teossarjoja sekä tietää niiden kirjoittajia
- lukee yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia
- lukee sekä ohjatusti että itsenäisesti erilaisia lyhyitä tekstejä
- tuntee erilaisia lyriikan lajeja
- tuntee harrastuneisuutta lukemista kohtaan ja saa lukemisesta esteettisiä elämyksiä
Muu kulttuuri
- osaa laatia elokuva- tai näytelmäkäsikirjoituksen
- katsoo teatteriesityksiä ja elokuvia ja pystyy analysoimaan näkemäänsä
- tuntee paikallista kulttuuritarjontaa, kuten esim. kirjallisia tekstejä tai teatteria
Sisällöt
6. luokka
Kieli
- kehitetään kirjoitetun kielen lause- ja virketajun hallintaa sekä pyritään vakiinnuttamaan
oikeinkirjoitusta
- tutustutaan suomen kielen maantieteelliseen kielenkäyttöön
Kirjallisuus
- opetellaan keskeisistä käsitteistä juoni, pää- ja sivuhenkilöt sekä miljöö
- luetaan ja analysoidaan erityylisiä ja -aiheisia teoksia sekä lyhyitä tekstejä, niin tietotekstejä
kuin kaunokirjallisuuttakin
- tarkastellaan erilaisia tekstilajeja, esim. selostus, kuvailu, kertomus ja mielipide
- opitaan tuntemaan joitakin ikäkaudelle soveltuvia paikallisten kirjailijoiden tekstejä
- luodaan yleiskuva kotiseudun kirjailijoihin
- Savonlinnan kaupungin Norppa-kirjallisuusdiplomin suorittaminen
Muu kulttuuri
- elokuvien ja teatterinäytösten seuraaminen
Työtavat
esim.
- käsitekarttojen laadinta
- teemapäivien vietto (esim. Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä, Kalevalan
päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä)
- lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai
näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi
- paikallisten kirjailijoiden tekstien lukeminen
- lukijamuotokuva
- saman juonen vertailu eri ilmaisukeinojen käytössä, esim. romaani/novelli  elokuva- tai
näytelmä  sarjakuva
- kielenhuoltoharjoitusten tekeminen
- omien tekstien kielen tarkastelu
- murteilla kirjoitettujen teosten tarkastelu
- murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen
- uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana
- elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset
- elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen
- elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta
- kirjailijavierailut ja näyttelijävierailut
- henkilöesittelyjen ja tekstiesitelmien tekeminen
34
35
Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
Tavoitteet
Sisällöt
- oppilas oppii tunnistamaan oman
oppimistyylinsä ja kehittämään itseään
oppijana
- oppilas kehittyy puhujana, kuuntelijana ja
kirjallisena ilmaisijana niin fiktion kuin
faktankin osalta
Kulttuuriidentiteetti ja
kansainvälisyys
- oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan
omaa henkistä ja aineellista
kulttuuriperintöään ja oppii näkemään
suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana
alkuperäistä pohjoismaista ja eurooppalaista
kulttuuria
- oppilas oppii ymmärtämään oman
kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta
sekä näkemään oman sukupolvensa
aikaisempien sukupolvien elämäntavan
jatkajana ja kehittäjänä
- oppilas saa käsityksen kulttuuriidentiteetin osatekijöistä ja oppii
ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle
ja yhteisölle
- oppilas saa osallistua sekä katsojana että
tekijänä draamaan, elokuvaan ym.
- oppilas oppii viestinnän perustaidot ja
kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi
viestijäksi ja median käyttäjäksi
- oppilas kykenee mediakriittisyyteen sekä
eettisten ja esteettisten arvojen
tunnistamiseen viestinnässä
- oppilas pystyy viestimään osallistuvasti,
vuorovaikutuksellisesti ja vaikuttavasti
käyttäen viestinnän ja median välineitä
- oppilas tiedostaa internetin sisällössä
piilevät vaaratekijät
- oppilas kehittyy internet-tiedon hakijana
sekä lähdekirjojen käyttäjänä
- käytetään erilaisia oppimistekniikoita,
joista kukin pyrkii löytämään itselleen
tehokkaimmat
- asetetaan tavoitteita omalle kehittymiselle
- totuttaudutaan ilmaisemaan oma mielipide
puhumalla ja kirjoittamalla sekä
perustelemaan se
- perehdytään oman lähipiirin ja kotiseudun
kulttuuriin, suomalaisuuteen,
pohjoismaalaisuuteen ja
eurooppalaisuuteen
- käytetään paikallisia kaunokirjallisia
tekstejä oman identiteetin hahmottamisessa
- pohditaan ja harjoitellaan asiallista eri
tilanteisiin soveltuvaa tapakulttuuria. Myös
kansainväliset tavat otetaan huomioon yhä
kansainvälistyvämmässä yhteiskunnassa
- luetaan eri maista peräisin olevia
kaunokirjallisia tekstejä ja sarjakuvia sekä
katsotaan ja käsitellään teatteriesityksiä,
elokuvia, TV-ohjelmia ym.
- vertaillaan paikallista murretta muihin
Suomen murteisiin
Viestintä ja
mediataito
Osallistuva
kansalaisuus
ja yrittäjyys
- oppilas saa tuntumaa
kansalaisvaikuttamiseen ja omakohtaiseen
osallistumiseen
- oppilas rohkaistuu ilmaisemaan
mielipiteitään
- oppilas ottaa vastuuta yhteisten asioiden
hoidossa omassa kouluyhteisössään tai
kotikaupungissaan
- ilmaistaan omia tunteita ja ajatuksia
- käytetään erilaista ilmaisukieltä eri
tilanteissa
- käytetään erilaisia median ilmaisuvälineitä
eri tilanteissa ja ympäristöissä
- harjoitetaan yhteistyötä paikallisen median
kanssa, (esim. sanomalehtiviikko,
aikakauslehtipäivä, jutut luokan toiminnasta
lehteen tai radioon jne.)
- painotetaan lähdekritiikin ja
mediakriittisyyden merkitystä varsinkin
sanoma- ja aikakauslehtiä sekä internetiä
käytettäessä
- harjoitellaan matkapuhelimen ja
sähköpostin asiallista käyttöä
- harjoitellaan tiedonetsintää internetistä
tarkkojen hakusanojen ja hyvien linkkien
avulla sekä lähdekirjoja käyttäen
- järjestetään oppilaskunnan vaalit ja muita
tilaisuuksia, joista oppilaat ovat osa- tai
kokonaisvastuussa
- pidetään ryhmä- tai luokkaväittelyitä sekä
oppilaille ennakkoon annetuista aiheista että
sellaisista aiheista, joihin ei ole ennakkoon
valmistauduttu
- laaditaan kuvitteellisia tai oikeita
mielipidekirjoituksia lehden
yleisönosastoon
Vieraat kielet
Aihekokonaisuus
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Ihminen ja
teknologia
36
Tavoitteet
Sisällöt
- oppilas kehittyy ymmärtämään, että
jokainen ihminen voi toiminnallaan ja
mielipiteillään vaikuttaa ympäristön tilaan
ja tulevaisuuteen
- oppilas huomaa sanataiteen
mahdollisuudet ympäristövaikuttamisessa
- oppilas perehtyy median ympäristöstä
välittämään kuvaan sekä uutisoinnin
näkökulmaan ja sävyyn
- oppilas huomaa, että tekniikka on
nykypäivänä olennainen osa puhutun tai
kirjoitetun viestin välittämistä
- laaditaan kuvitteellisia tai oikeita
mielipidekirjoituksia lehden
yleisönosastoon
- luetaan ja käsitellään ympäristöaiheisia
kaunokirjallisia tekstejä
- seurataan lehdistä ja televisiosta, kuinka
ympäristön tilaa siellä käsitellään
- käytetään mm. matka- ja lankapuhelimia
ja tietokoneita puhuttujen ja kirjoitettujen
viestien välittämiseen
- opetellaan teknisten viestintävälineiden
turvallista ja asiallista käyttöä
7.4 Toinen kotimainen kieli
Ei opetusta vuosiluokilla 1–6.
7.5 Vieraat kielet
A1-kieli, englanti
K
ielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälisessä maailmassa. Opetuksen tehtävänä
on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös
muiden kulttuurien elämänmuotoa. Vieras kieli oppiaineena on taitoja kulttuuriaine.
Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on
kokonaisuus, jossa nämä osa-alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja
sujuvaan ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Oppilaiden annetaan mahdollisimman usein
kuulla autenttista opiskeltavaa kieltä ja myös sen alueellisia variantteja. Kirjoittamisen osuus lisääntyy mitä
ylemmälle luokalle edetään.
Kielitaidon hankkiminen on aktiivinen prosessi. Tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat
pitkäjänteistä, runsasta ja monipuolista harjoittelua. Viestinnässä edetään tunnistamisen, ymmärtämisen ja
omaksumisen kautta kielen aktiiviseen, itsenäiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen ja tuottamiseen. Oppilaan
reseptiivinen kielitaito kehittyy laajemmaksi kuin produktiivinen.
Oppiaineessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä ja hyödynnetään
mahdollisuuksien mukaan käytössä olevia teknisiä apuvälineitä. Opetuksessa käytetään paljon oppilaskeskeisiä
työtapoja.
Opetusta eriytetään oppilas- tai tilannekohtaisesti. Käytetään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä vaihdellen
niiden laajuutta, vaikeusastetta ja määrää. Kokeissa voidaan käyttää vaativuudeltaan eritasoisia tehtäviä.
Vuosiluokat 1‒2
Savonlinnan normaalikoulussa varhennetun englannin kielen (A1-kieli) opiskelu alkaa ensimmäisellä luokalla. Opetuksen
tavoitteena on tutustuttaa oppilas leikinomaisesti ja toiminnallisesti englannin kieleen. Laulujen, lorujen, satujen, leikkien,
pelien, askartelun ja muiden tehtävien avulla oppilas saatetaan omaksumaan vierasta kieltä. Samalla oppilas tulee
tietoiseksi vieraasta kielestä ja sen merkityksestä. Opiskelussa keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, sanojen ja
fraasien toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Suullista harjoittelua tukee tilanteen
mukaan kirjoitettu kieli. Opetuksen lähtökohtina ovat arkeen ja oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluvat tai muussa
opetuksessa samanaikaisesti käsiteltävät sisällöt ja teemat. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti.
Varhennetun englannin opetuksen tavoitteena on luoda turvallinen ja innostava oppimisilmapiiri.
Vieraat kielet
37
Ensimmäisellä ja toisella luokalla englantia opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia, joista toinen on kiinteästi lukujärjestykseen
merkitty oppitunti ja toinen hajautettuna lyhyempiin opetustuokioihin toisten oppituntien yhteydessä.
Tavoitteet
Keskeiset
sisällöt
Luokat 1‒2
Oppilas
 tutustuu toiminnallisesti ja leikinomaisesti englannin kieleen
 tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä
 rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä
 saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille
 kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa
Oppilas
 harjoittelee tervehdyksiä
 kartuttaa sanavarastoaan aihepiireittäin: arki, lähiympäristö, koti ja koulu (mm. sää,
juhlia, perhe, värejä, eläimiä, ruokasanastoa, oma keho, liikennevälineitä, vuodenajat,
vuorokaudenajat, lukusanat 0-20)
 harjoittelee oikeaa ääntämistä
 ottaa osaa pienimuotoisiin arkipäivän keskustelutilanteisiin
 kartuttaa kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa
Vieraat kielet
Tavoitteet
Luokat 3–6
Kieli
Oppilas oppii
- kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä
yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen
- ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin
keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana
- kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin
ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
- tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan
- tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin
- tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan
- viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla
Opiskelustrategiat
Luokat 3–4
Oppilas kokee vieraan kielen innostavana ja
haastavana ja haluaa kehittää kielitaitoaan.
Luokat 5–6
Edellisten lisäksi oppilas oppii
- oppikirjan lisäksi muiden apuvälineiden,
kuten sanakirjojen ja tietokoneen käyttöä
Oppilas oppii
tiedon hankinnassa
- kielenopiskelun perustyötapoja luokassa
- tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja
- työhön keskittymistä ja toisten huomioimista heikkouksiaan kielen opiskelijana
ryhmässä
- realististen tavoitteiden asettamista ja niiden
- pari- ja pienryhmätyöskentelyä
mukaista työskentelyä
- itsenäistä työskentelyä
- arvioimaan työskentelyään ja edistymistään
- työtapoja kotitehtävien tekemiseen
- oppikirjan käyttämistä tiedon hankintaan
- oman työskentelyn arviointia
Sisällöt
Aihepiirit
- tervehtiminen, esittäytyminen, ikä
- perhe ja lemmikit
- koulupäivä, luokkahuone ja opiskelu
- harrastukset ja vapaa-aika
- mielipiteen ilmaiseminen
- viikonpäivät, kellonaikoja, juhlapäiviä
- sää
- ostotilanteita, puhelinkeskustelu
Rakenteet, englanti
- olla, omistaa, osata; preesens
- yksinkertaisia lauseita yleispreesensissä
- imperatiivi
- kysymyssanat
- perusluvut
- persoona- ja possessiivipronominit
- tavallisimpia prepositioita
- säännöllinen monikko
- s-genetiivi yksikössä
- artikkelin käytön alkeet
- adjektiiveja
Edellisten vahvistamisen lisäksi
- kuukaudet ja päiväykset
- henkilötietojen kysyminen ja antaminen
- matkustaminen
- tien neuvominen
- kotikaupungista ja kotimaasta kertominen
- suomalainen luonto ja eläimet
- matkustaminen ulkomailla
- tietoutta kohdekulttuurista
- yleispreesens
- imperfekti
- apuverbejä; must, will, have to
- järjestysluvut
- persoonapronominien objektimuodot
- lisää prepositioita
- epäsäännöllisiä monikkomuotoja
- lisää artikkelin käytöstä
- adjektiivien vertailumuodot
38
Vieraat kielet
39
Sisällöt
Rakenteet, saksa
4. luokka
- artikkelit
- adjektiivi predikatiivina
- persoonapronominit
- possessiivipronomineja
- preesens; myönteinen lause
- olla - ja omistaa -verbit
- prepositioilmauksia
- perusluvut 1 - 100
5. luokka
substantiivin monikko
- possessiivipronominit
- persoonapronominien
akkusatiivimuodot
- preesens; myönteinen,
kielteinen ja kysymyslause
- modaaliapuverbejä (dürfen,
können, mögen, müssen,
wollen)
- muutosverbejä
- eriäviä yhdysverbejä
- ajan ja paikan prepositioita
- kysymyssanat
- muut perusluvut
Rakenteet, ranska
4. luokka
- artikkelit
- yksikkö ja monikko
- persoonapronominit, yksikkö
- perusluvut 1–30
- adjektiiveja
- prepositioita
- olla ja omistaa; yksikön preesens
- joitakin tavallisia verbejä
6. luokka
- datiivi
- akkusatiivi
- vertailumuotoja
- persoonapronominien
datiivimuodot
- perfekti
- imperfektiin tutustuminen
- akkusatiivi- ja datiiviprepositioita
- järjestyslukuja
- sivulauseita
Luokat 5–6
- genetiivi
- partitiivi (alustavasti)
- persoonapronominit
- possessiivipronominit
- muut perusluvut
- järjestysluvut
- adjektiivin taivutus ja paikka
- lisää prepositioita
- I, II ja III deklinaation preesens
- kieltolauseet
- tavallisimpia säännöttömiä verbejä
- passé composé avoir- verbin kanssa
(alustavasti)
- aller-futuuri
Viestintästrategiat
Luokat 3–6
- kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen
- rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta
- omien viestien suunnittelu apuneuvoja hyväksi käyttäen
- ilmaisurohkeuden kehittäminen
- ei-verbaaliset keinot osana kielitaitoa; viestin ymmärtämisessä ja tuottamisessa sekä
puutteellisen kielitaidon kompensoijana
Työtavat
Luokat 3–4
esim.
- toiminnalliset työtavat
- pelit, leikit, laulut, lorut
- kuuntelu, toistaminen
- yhteinen työskentely, parityö
- haastattelu
- dramatisointi
- itsenäinen työskentely
- elaborointi
- tietokoneavusteinen työskentely
- salkkutyöt
Luokat 5–6
Edellisten lisäksi esim.
- projektit, ryhmätyöt
- sanelu
- käännös
Opiskeltavien asioiden järjestys saattaa hieman vaihdella käytettävästä oppimateriaalista riippuen.
Vieraat kielet
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä
Kielitaito (liite 4 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko)
Kuullun ymmärtäminen A2.1
Englanti
Peruskielitaidon alkuvaihe
Tekstin ymmärtäminen A2.1
Peruskielitaidon alkuvaihe
Kuullun ymmärtäminen A1.3.
Saksa ja
Toimiva alkeiskielitaito
ranska
Tekstin ymmärtäminen A1.3.
40
Puhuminen A1.3
Kirjoittaminen A1.3
Puhuminen A1.2.
Kehittyvä alkeiskielitaito
Kirjoittaminen A1.2.
Kehittyvä alkeiskielitaito
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja ja
pystyy vuorovaikutukseen kohdekielellä ominaisella tavalla yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.
Opiskelustrategiat
Oppilas käyttää luontevasti kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, ymmärtää sinnikkään harjoittelun
merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.
Aihekokonaisuudet vieraissa kielissä
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
Tavoitteet
Sisällöt
- hyvien opiskelutaitojen oppiminen
- sosiaalisten taitojen harjoittelu
- toisten huomioonottaminen
kansainvälisyys
Viestintä ja
mediataito
- oppia ymmärtämään ja arvostamaan omaa
ja toisten kulttuuria sekä suvaitsemaan
erilaisuutta ja havaita samankaltaisuuksia
- erilaiset työtavat luokassa ja
läksynlukutekniikat
- erilaisissa ryhmissä työskentely
- työrauhan ylläpito
- kulttuurikasvatus on keskeinen osa kielten
opiskelua läpi peruskoulun
Osallistuva
kansalaisuus
ja yrittäjyys
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Turvallisuus
ja liikenne
Ihminen ja
teknologia
- oppia viestimään suullisesti ja kirjallisesti
vieraalla kielellä sille ominaisin tavoin,
myös uutta teknologiaa hyväksi käyttäen
- vastuullisuuteen kasvaminen
- ympäristöstä, luonnosta ja eläimistä
huolehtiminen ymmärretään koskevan eri
maiden ihmisiä
- oppia käyttämään valmiita kieliohjelmia
- projektitöiden tekeminen tietokoneella
- kielten opiskelu on uuden
viestintäkanavan jatkuvaa opiskelua
- vastuu omasta työskentelystä
- aihetta käsitellään laajemmin erilaisten
tekstien kautta
- ikäkaudelle sopivat tekstit ja sanasto
- eri maiden liikennekulttuuri ja liikenteessä
toimiminen
- tietotekniikan käyttö
Matematiikka
41
7.6 Matematiikka
M
atematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja
matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen
tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja
muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti. Se
vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista
vuorovaikutusta.
Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden
ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia
ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia,
joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja
viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa.
Vuosiluokat 1–2
Vuosiluokkien 1–2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen,
keskittyminen, kuunteleminen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen
matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi.
Tavoitteet
1. luokka
2. luokka
Oppilas
- oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa
tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta
- saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden
muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit
- oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita
- ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja
- oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin,
kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia
sekä syy-seuraussuhteita
- harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja
haasteellisista matemaattisista ongelmista
Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra
Sisällöt
1. luokka
- lukumäärä, lukusana ja numerosymboli,
(liite 3, Numerot)
- lukualue 0-100
- vertailun symbolit >, =, <, luokittelu,
järjestykseen asettaminen, erilaisia
lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen
konkreettisin välinein
- kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate
- yhteen- ja vähennyslaskut luvuilla 0-20 ja
niiden välinen yhteys
- kymmenylitys ja -alitus
- eri laskutapojen ja välineiden käyttöä:
palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä,
lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän
käyttö
2. luokka
- luvun käsitteen laajentaminen ja
varmentaminen, varma lukualue 0-100
- lukualue 0-1000
- lukujen ominaisuuksia: parillinen - pariton,
yksinumeroinen - kaksinumeroinen kolminumeroinen
- luokittelu, järjestykseen asettaminen,
erilaiset lukujonot, säännönmukaisuudet
- kymmenjärjestelmä
- yhteen- ja vähennyslaskuja luvuilla 0-100
ja niiden soveltamista
- kertolaskun käsite, kertolaskua, kertotauluja
- jakolaskun käsite konkreettisin välinein
- laskutoimitusten väliset yhteydet
- kokonaisen jakamista osiin
- murtoluvun käsitteen pohjustaminen
konkreettisin välinein
- säännönmukaisuuksien näkeminen kuvista
Matematiikka
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
2. luokan
päättyessä
Oppilas
- tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja
lukusuoraesityksen
- hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen
muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut
- tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä
- ymmärtää yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa
- osaa etsiä konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi
neljäsosa ja yksi kolmasosa.
Geometria
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
2. luokan
päättyessä
1. luokka
- ympäröivän tilan, avaruudellisten suhteiden
havainnointi ja kuvailu
- ympäristössä olevien kaksi- ja
kolmiulotteisten geometristen muotojen
havainnointi, kuvailu, nimeäminen ja
jäljentäminen
2. luokka
- kaksi- ja kolmiulotteisten muotojen
jäljentäminen, piirtäminen ja kappaleiden
rakentaminen
- geometriset peruskäsitteet: piste, jana,
murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma
- yksinkertaisien peilauksien ja suurennosten
tekemistä
Oppilas
- tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä,
pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora,
suora ja kulma ja niiden yhteyden yksinkertaisempiin tasokuvioihin
- osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.
Mittaaminen
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
2. luokan
päättyessä
1. luokka
- mittaamisen periaate erilaisia yksiköitä
käyttäen
- mittaustulosten arviointia ja vertailua
- tärkeimpien mittayksiköiden käyttöä
- tutustuminen mittavälineiden käyttöön
2. luokka
- tärkeimpien mittayksiköiden käyttöä,
arviointia, vertailua, muuntamista:
pituus, massa ja tilavuus, hinta, aika
- pinta-alan käsitteeseen tutustuminen
pohjustus pinnan täyttämisellä
- eri mittavälineiden käyttöä
Oppilas
- osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus,
massa, tilavuus ja aika
- osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa
käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.
Tietojen käsittely ja tilastot
Sisällöt
1. luokka
2. luokka
- yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien
lukeminen
- koottujen tietojen esittäminen
pylväsdiagrammina
- tietojen etsiminen, kerääminen
- tietojen etsiminen, kerääminen ja
tallentaminen
42
Matematiikka
43
Työtavat
1. luokka
2. luokka
esim.
- yksilö- ja parityöskentely
- keskustelu
- erilaiset toiminnot kuvia, malleja ja havainnointimateriaaleja käyttäen
- perustelut
- tietotekniikan käyttö
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
2. luokan
päättyessä
Oppilas
- osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien
ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle
- pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää
ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti
- osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää
asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen
sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja: yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja
välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä
monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, =, < .
Vuosiluokat 3−5
Vuosiluokkien 3–5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen,
matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten
varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen
pohjaksi.
Tavoitteet
3. luokka
Oppilas oppii
- käyttämään sääntöjä ja
noudattamaan ohjeita
- käyttämään matemaattisia
käsitteitä
- keskittyneeseen ja
pitkäjänteiseen työskentelyyn
sekä
toimimaan ryhmässä
4. luokka
Oppilas oppii
- peruslaskutaitoja ja
ratkaisemaan matemaattisia
ongelmia
- löytämään ilmiöistä
yhtäläisyyksiä ja eroja,
säännönmukaisuuksia sekä
syy-seuraussuhteita
5. luokka
Oppilas oppii
- perustelemaan
toimintaansa ja
päätelmiään sekä
esittämään
ratkaisujaan muille
- tutkien ja havainnoiden
muodostamaan
matemaattisia
käsitteitä ja
käsitejärjestelmiä
- esittämään kysymyksiä ja
päätelmiä havaintojen
pohjalta
Matematiikka
44
Luvut ja laskutoimitukset, algebra
Sisällöt
3. luokka
4. luokka
-yhteen- ja vähennyslaskun kertausta, laskualgoritmeja,
päässälaskuja, laskulauseke
- luvut 0-10 000, lukujen
luokittelua, järjestämistä
- luvut 0-1 000 000, lukujen
luokittelua ja järjestämistä,
arviointi ja pyöristäminen
- kertotaulut 2-9
- kertominen allekkain
yksinumeroisella luvulla
- kertolaskua: kertotaulut
hallintaan, luvut 10, 100, 1000
jne. tulon tekijänä
- allekkain kertominen,
kaksinumeroinen kertoja
-aika: a, kk, vk, d, h, min, s,
aikataulut
- aika: a, kk, d, h, min, s,
kellonajat myös
pistemerkintänä
- jakolaskua: sisältö- ja
ositusjako, jakojäännös,
jakolaskun tarkistaminen,
jaollisuus
- jakolaskua: laskujärjestys,
jakaminen jakokulmassa
yksinumeroinen jakaja,
jaollisuus
- laskujärjestyksen periaatteen
harjoittelua
- lausekkeen käsite
-vaihdannaisuus ja
liitännäisyys
- laskujärjestyksen periaate
(sulkeet)
- murtoluvut: käsite,
samannimiset murtoluvut
- murtoluvut: sekaluvut,
samannimisten murtolukujen
yhteen- ja vähennyslasku,
mittayksiköt murtolukuina
- desimaaliluvut:
- käsite, suuruusvertailu,
yhteen- ja vähennyslaskua,
soveltaminen mittayksiköihin
- laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja
pyöristäminen
5. luokka
- kertausta ja täydennystä:
laskualgoritmeja, sisältöjako,
ositusjako ja jaollisuus,
päässälaskua,
- kymmenjärjestelmä, luvut 0
1 000 000 000,
tutustuminen 60järjestelmään, lukujen
luokittelua ja järjestämistä
- desimaaliluvut:
tuhannesosat, yhteen- ja
vähennyslaskua
päässälaskuina, mittayksiköt
ja desimaaliluvut,
pyöristäminen, kertolaskut
päässä ja allekkain,
jakolaskut päässä, 10:llä,
100:lla 1000:lla jne.
jakaminen, jakokulmassa
jako, päättymätön
desimaaliluku ja
desimaaliluvun ja
murtoluvun yhteys
- murtoluvut: laventaminen,
supistaminen, yhteen- ja
vähennyslasku, kertominen
ja jakaminen luonnollisella
luvulla, murtoluvun,
desimaaliluvun ja prosentin
välinen yhteys
- arviointia ja päättelyä:
pyöristäminen, laskutulosten
arviointi ja tarkistaminen
- negatiivisen kokonaisluvun
käsite
- erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen, ongelma- ja pohdintatehtäviä
Matematiikka
45
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
Oppilas
- ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä
varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri
metodeilla
- osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset
yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen
jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden
- osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.
Geometria
Sisällöt
3. luokka
- symmetria, yhtenevyys
konkreetein välinein
4. luokka
- peilauksia suoran ja pisteen
suhteen, symmetria,
yhtenevyys konkreetein
välinein
- yhdenmuotoisuus
5. luokka
- peilauksia suoran ja pisteen
suhteen
- suurennoksia ja
pienennöksiä
- mittakaava
- erilaisten monikulmioiden tutkimista ja luokittelua
- piiri
- pinta-ala (nelikulmio)
- pinta-ala (suunnikas,
kolmio)
- kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja
luokittelu
- ympyrä ja sen osia
- yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat
- kulmien luokittelu
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
- kulman mitta
- mittaamisen periaatteen
- mittatuloksen arviointi ja
- mittayksiköiden käyttö,
vahvistaminen
mittauksen tarkistaminen
vertailua ja muuntamista
- mittatuloksen arviointia ja
mittauksen tarkistaminen
Oppilas
- muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; havaitsee yksinkertaisten kuvioiden
ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta
- tunnistaa yhdenmuotoisuuden; osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää
kuvioita annetussa suhteessa; tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot
- ymmärtää mittaamisen periaatteen; osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja tarkastaa
mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä
- osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.
Matematiikka
46
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
Sisällöt
3. luokka
- tietojen etsiminen,
kerääminen,
tallentaminen ja esittäminen
- yksinkertaisten taulukoiden
ja diagrammien lukeminen
4. luokka
- keskiarvon käsite ja
laskeminen
- koordinaatisto
5. luokka
- tietojen luokittelu ja
järjestäminen, tyyppiarvon ja
mediaanin käsitteiden
pohjustaminen
- kokemuksia klassisesta ja
tilastollisesta
todennäköisyydestä
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
Oppilas
- osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia
taulukoita ja diagrammeja
- osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä
mahdottoman ja varman tapauksen.
Työtavat
esim.
- yksilö-/ryhmätyöskentely
- opettajajohtoinen/oppilaslähtöinen työskentely (tutkiva, kokeileva, ongelmalähtöinen
oppiminen)
Vuosiluokat 6–9
Vuosiluokkien 6–9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja
riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien
mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen
ilmaisun harjoitteleminen.
Tavoitteet
6. luokka
Oppilas oppii
- ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen
- näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
- loogista ja luovaa ajattelua
- soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja
- erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan
- perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään
- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
- näkemään säännönmukaisuuksia
Matematiikka
47
Sisällöt
6. luokka
Ajattelun taidot ja menetelmät
- loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,
rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä
- vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö
- matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
- todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja
erehdys
- luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna
- matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
- erilaisten lukujonojen tutkimista
- ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
- matematiikan historiaa
Luvut ja laskutoimitukset
- luonnolliset luvut, kokonaisluvut
- peruslaskutoimitusten varmentaminen
- aikalaskut, aikaväli
- yksinkertaisia lukujen jaollisuussääntöjä
- murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna
- kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla
- lausekkeiden sieventäminen
- prosenttilasku
- pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö
Algebra
- yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä
- lauseke ja sen sieventäminen
Funktiot
- lukuparin esittäminen koordinaatistossa
Geometria
- kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä
- säännölliset monikulmiot
- ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä
- tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen
- kappaleiden nimeäminen ja luokittelu
- suorakulmaisen särmiön tilavuuden ja pinta-alan laskeminen
- yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys
- geometrista piirtämistä harppia ja viivainta apuna käyttäen (konstruointi)
- symmetria suoran ja pisteen suhteen
Todennäköisyys ja tilastot
- diagrammien tulkintaa ja laadintaa
- tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa
Työtavat
esim.
- itsenäinen /ryhmätyöskentely
- samanaikaisopetus, tietokoneen opetusohjelmien käyttö, yksilöidyt koejärjestelyt
Aihekokonaisuudet matematiikassa
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
Tavoitteet
Sisällöt
- oppia tunnistamaan oma oppimistyyli ja
kehittämään itseään
- toimia ryhmän ja yhteisön jäsenenä
Viestintä ja
mediataito
- oppia ilmaisemaan asioita monipuolisesti
ja tulkitsemaan muiden viestejä
- opiskelu- ja ajattelutaitojen kehittäminen
- monipuoliset työtavat (esim. ryhmä- ja
parityöskentely)
- toisen huomioonottaminen ja vastuun
kantaminen osana ryhmää
- taulukoiden ja diagrammien tulkitseminen
ja tekeminen
Osallistuva
kansalaisuus
ja yrittäjyys
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Ihminen ja
teknologia
- oppia toimimaan pitkäjänteisesti
päämäärien saavuttamiseksi ja arvioimaan
vaikutuksia
- oppia arvioimaan oman kulutuksensa ja
arkikäytäntöjen vaikutuksia
- esim. retkirahaston kartuttaminen
myyjäisin
- oppia käyttämään tietoteknisiä laitteita ja
ohjelmia eri tarkoituksiin
- tietokoneiden käyttö oppimisen apuna
- matematiikka osana tutkimustyötä
- säästävät toimenpiteet
- oman talouden hallinta
7.7 Ympäristö- ja luonnontieto
Vuosiluokat 1–4
Y
mpäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista
koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen
tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään
ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta.
Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan,
jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt
ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja
elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.
Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja
kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa.
Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan
oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu
auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.
48
49
Tavoitteet
Luokat 1–4
Oppilas oppii
- toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita
koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä
- tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä
tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita
- hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia
lähdeaineistoja käyttämällä
- tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä
kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan
- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita
- lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa
- esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa
- käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja
kohteita kuvataan ja selitetään
- suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja
- psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista
- terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen liittyviä käsitteitä, sanastoa ja
toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja
Eliöt ja elinympäristö
Sisällöt
1. luokka
2. luokka
- lähiympäristön luonnonilmiöihin tutustuminen
- käsitteet elollinen ja eloton
- tutustuminen elämän perusedellytyksiin
- mitä eliöt tarvitsevat elääkseen
- eliön elämänkaari: syntymä, kasvu, kuolema
- Normaalikoulun ympäristöön ja eliölajeihin tutustuminen: kasvit, sienet, eläimet
- luonnon havainnointi eri vuodenaikoina
- ruuan alkuperä ja tuottaminen, kompostointi ja kierrätys
Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
Sisällöt
1. luokka
2. luokka
- maiseman havainnointi ja maaston rakenteiden hahmottaminen
- ihmisen toiminta ja rakennettu ympäristö Heikinpohjassa ja Savonlinnassa
- koulurakennukseen ja lähiympäristöön
- oppilaan maailmankuvan laajentaminen
tutustuminen
Suomeen, sen lähinaapureihin ja maanosiin
- luokka- ja pihakartat
- vuorokauden ja vuodenaikoihin liittyviä
- ilmansuunnat
käsitteitä ja ilmiöitä sekä niiden
havainnointia
Ympäristön ilmiöitä
Sisällöt
1. luokka
- sääilmiöitä: lämpötila, sääkartta
- veden eri olomuodot
- liikkeen tutkiminen
2. luokka
- ilmakehä, ääni, valo; näön ja kuulon suojelu
- kodin laitteiden toimintaan tutustuminen
- energian lähteitä, sähkön käyttö ja
turvallisuus
- veden ja ilman ominaisuuksia ja niiden havainnointia
Ympäristön aineita
Sisällöt
1. luokka
2. luokka
- erilaisten materiaalien, kuten lasin, muovin, metallien, tekstiilien ja puun tutkiminen
- eri materiaalien käyttö, säästäminen ja kierrätys
- veden ja ilman sekä lähiympäristön maa- ja kallioperän tutkiminen
- aineen muuttuminen, esimerkkinä palaminen, paloturvallisuus
Ihminen ja terveys
Sisällöt
1. luokka
2. luokka
- kehonosat
- ihmisen eri elimistöihin tutustuminen: ruuansulatus, hengitys ja verenkierto
- omasta terveydestä huolehtiminen ja terveellisten elintapojen ymmärtäminen
- sairastaminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet, avun hakeminen
- omat kokemukset ja havainnot ympäristöstä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta
- terveelliset harrastukset
Turvallisuus
Sisällöt
Työtavat
1. luokka
2. luokka
- normaalikoulun ja oman luokan säännöt ja sopimukset
- hyvät tavat, toisten kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, kiusaamisen ja väkivallan
ehkäisy, toisen omaisuuden kunnioittaminen
- hätäilmoituksen tekeminen
- tutustuminen turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä: liikennesäännöt ja -merkit
esim.
havainnointi, tutkiminen, kuvailu, vertailu, luokittelu, draama, luonnontieteelliset kokeet,
retket, maastotutkimukset, opintokäynnit, opetuskeskustelu, vihkotyö, raportointi ja tutkielma
Eliöt ja elinympäristöt
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
3. luokka
4. luokka
- Normaalikoulun ja Kampuksen
- eliölajien sopeutuminen elinympäristöön ja
luonnonilmiöiden havainnoiminen
olosuhteisiin eri vuodenaikoina
- tutustuminen elämän edellytyksiin
- erilaisiin elinympäristöihin tutustuminen:
- erilaisiin elinympäristöihin tutustuminen:
niitty, metsä, vesi
piha, puisto, pelto, vesi
- puulajeja
- lähiympäristön elinympäristöihin ja eliölajeihin tutustuminen: kasvit, sienet, eläimet
- selkärankainen ja selkärangaton
- Suomen uhanalaisia eläimiä, petoeläimiä, lemmikkieläimiä
- eliön elämänkaari: kasvukausi, elinikä, kiertokulku
- luonnon havainnointi ja tutkiminen eri vuodenaikoina
Oppilas
- ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri
elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden
tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista
eläimistä
- tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata, kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri
vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen
- tietää, mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan
- osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja
vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja
viihtyisyyttä.
50
51
Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
3. luokka
4. luokka
- kotiseutu ja oma maakunta
- luonnonmaantieteelliset alueet
- kartta, karttamerkit, janamittakaava, yksinkertaisen kartan laatiminen, ilmansuunnat
- luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havainnoiminen ja jäsentäminen;
muutosten tarkasteleminen
- ihmisen toiminnan vaikutus ympäristön muutoksiin
Suomi
Pohjoismaat
Oppilas
- ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia,
karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta
ja omasta lähiympäristöstään
- osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa
- oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden
alueiden maisemallisen rikkauden
- ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää
maapallon ihmisen elinpaikkana.
Ympäristön aineita ja ilmiöitä
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
3. luokka
- veden eri olomuodot; kaasu, neste, kiinteä
- veden kiertokulku
4. luokka
- ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä:
eteneminen, heijastuminen, lähteet
- lämpö: lähteet, lämmittäminen, lämmön
siirtäminen
- magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä
- sääilmiöitä: lämpötila, sääkartta
- liikkeen tutkiminen
- yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen:
vipu, pyörä, jousi, sähkövaraus ja sähkövirta
- veden ja ilman sekä lähiympäristön maa- ja kallioperän tutkiminen
- aineen muuttuminen esimerkkinä palaminen, paloturvallisuus
- erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia; lääkkeet, pesu- ja
puhdistusaineet, päihteet
Oppilas
- osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina
- osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja
luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä
- osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen toimintaa sekä osaa
tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta
- osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee
kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa
käyttää sähkölaitteita turvallisesti
- tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen
ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä
lämmön siirtyminen ja lämmittäminen
- tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja
osaa toimia niiden mukaisesti
- osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla
veden kiertokulkua luonnossa
- ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä
tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä
- tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että
kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä
liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita
- osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.
Ihminen ja terveys
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
Luokat 3–4
- omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset
- sairastaminen: tavallisimpia lasten ja nuorten sairauksia
- perheen ja ystävien merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle
- tunteet ja vuorovaikutustaidot
- hätätilanteissa toimiminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet
Oppilas
- osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen
tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja
- tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja
lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot
koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen
- osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja
nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä
- osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden
käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua
tarvittaessa.
Turvallisuus
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
Luokat 3–4
- tapakasvatus, suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen
- rahan käyttö ja säästäminen
- miten toimia vaaratilanteessa
- koti- ja vapaa-ajan tapaturmat
- liikennekäyttäytyminen; jalankulku, pyöräily, jäällä liikkuminen, veneily
- fyysinen koskemattomuus: hyväksytty ja ei-hyväksytty kosketus
Oppilas
- osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden
fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän
tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja
lähiyhteisössä
- tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei
- tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa
liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset
liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.
Luonnon tutkimisen taidot
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
Oppilas
- osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen
olennaisiin piirteisiin
- osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten
ominaisuuksien perusteella
- osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon
ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön
- osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa
- osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen,
kirjoittaen ja piirtäen.
Työtavat
esim.
retket, maastotutkimukset, opintokäynnit, opetuskeskustelu, verkko-oppimisympäristöt,
vihkotyö, raportointi ja tutkielma
52
53
Aihekokonaisuudet ympäristö- ja luonnontiedossa luokilla 1–4
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
Tavoitteet
Sisällöt
Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen
tavoitteena on psyykkinen ja fyysinen
itsetuntemus ja sosiaalisten taitojen
harjoitteleminen. Oppilasta ohjataan tekemään
terveyttä edistäviä valintoja.
kansainvälisyys
Oppilas tiedostaa oman kotiseutunsa osana
Suomea ja Pohjoismaita. Oppilasta ohjataan
tunnistamaan paikallisia tuotteita, tapoja ja
tapahtumia.
Viestintä ja
mediataito
Oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia tietoja viestintälähteitä tarkoituksenmukaisesti.
Oppilas oppii esittämään eri tavoin
ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää
tietoa.
Osallistuva
kansalaisuus
ja yrittäjyys
Oppilas tutustuu erilaisiin ammatteihin ja
työympäristöihin.
Oppilas tutustuu kansalaisvaikuttamiseen ja
päätöksentekokeinoihin.
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Oppilas oppii kestävän kehityksen periaatteita
omissa jokapäiväisissä toiminnoissaan.
Turvallisuus
ja liikenne
Oppilas oppii toimimaan ympäristössään
turvallisesti ja itseään suojellen.
Ihminen ja
teknologia
Oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti
kodin ja koulun tavallisimpia laitteita.
- koululaisena kasvaminen
- oppilas luokan ja kouluyhteisön
jäsenenä
- erilaiset oppimis- ja työskentelytavat
- vastuuseen kasvaminen
- terveellinen ruokavalio
- hammashoitajan ja terveydenhoitajan
vierailut
- päihteettömyyteen kasvattaminen
- minä savonlinnalaisena, suomalaisena ja
pohjoismaalaisena
- savolaisuus, itäsuomalaisuus
- Olavinlinna
- ruoka- ja juhlakulttuuri
- tiedonhankinta- ja kuvanlukutaidot
erilaisista lähteistä
- ryhmätyötaidot
- karttojen, taulukoiden ja diagrammien
lukeminen
- esittämisen kirjallinen ja suullinen taito
- nettietiketti
- vierailut Kampuksen puutarhalla,
lähikaupoissa, maatilalla, Saimaan
luontotalo Nestorissa,
Järviluonnonkeskus Oskarissa,
metsämuseo Lustossa
- asiantuntijavierailut
- tutustuminen erilaisiin ammatteihin
- kummi- ja ystävyysluokat
- oppilaskuntatoiminta, erilaiset
äänestykset
- jätteiden lajittelu ja kierrätys
normaalikoulussa
- ruokalajärjestäjätoiminta
- keräily- ja kierrätyspisteeseen
tutustuminen
- kierrätyskeskukseen tutustuminen
- vierailut vesilaitoksella ja
jätevedenpuhdistamolla
- luokan sekä koulun säännöt ja
sopimukset
- hyvät tavat, kauniit sanat
- väkivallaton, hyväksyvä ja rakentava
työskentelyilmapiiri
- turvallisuus työskentely-ympäristössä
- liikennemerkit ja
liikennekäyttäytyminen
- ensiaputaidot
- palolaitosvierailu
- yhteistyö poliisin kanssa
- kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen
käyttö
- yksinkertaisten laitteiden
toimintaperiaatteet
- puhelimen käyttö viestintä- ja
tiedonhankintavälineenä
7.8 Biologia ja maantieto
Vuosiluokat 5–6
B
iologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii
tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä
arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata
oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee
saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian
opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa.
Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta
ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla.
Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle
maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen
rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa
kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.
Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.
Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään
fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä
vuorovaikutuksena.
Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen
vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.
Tavoitteet
Oppilas oppii
- tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista
elinympäristöihinsä
- hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä
- liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa
- ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta
- kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan
lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa
- tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista
- arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan
murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta
- pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen
liittyviä kysymyksiä
- ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset
- laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja
sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä
- hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön
- ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista
maapallolla
- perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja
suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin
54
55
Eliöt ja elinympäristöt
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
6. luokan
päättyessä
5. luokka
6. luokka
- lähiympäristön keskeisen eliölajiston
- lähiympäristön keskeisen eliölajiston
tunnistaminen
tunnistaminen ja ravintoketjut
- eri selkärankaisryhmät
- metsä ja suo
- elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen
- metsien hyötykäyttö
sekä puutarhan antimet
- maatalous
- kasvien kasvu ja ohjattu keruu sekä kokeellinen tutkiminen
- eläinten ja kasvien lisääntyminen
Oppilas
- tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja
kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä
- tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla
- osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla
- ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta
ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän
- osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja
suojella.
Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
6. luokan
päättyessä
5. luokka
6. luokka
- oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät
- liikuntakasvatus
- ihmisen kehon rakenne ja keskeiset
- ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden
elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän
säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät,
fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset
suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät
- seksuaalisen kehityksen yksilöllinen
oikeudet ja vastuu
vaihtelu
Oppilas
- osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista
- osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää
murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä
niiden yksilöllisestä ilmenemisestä
- osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten
asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata
tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta
- tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.
Luonnon monimuotoisuus ja luonnon tutkimisen taidot
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
6. luokan
päättyessä
5. luokka
6. luokka
- luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
Oppilas
- osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa
- osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia
sekä selostaa niiden tuloksia
- tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti.
Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla, Eurooppa osana maailmaa
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
6. luokan
päättyessä
5. luokka
6. luokka
- Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan
- maailmankartan keskeinen nimistö ja
karttakuva
karttataidot
- Euroopan ilmasto- ja
- sademetsät, savannit, arot, aavikot,
kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen
talvisateiden alueet
toiminta
- lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisen
monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä
- luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan
aiheuttamat muutokset ympäristössä; kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen,
liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen
Oppilas
- tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot
sekä sademetsä- ja aavikkoalueet
- tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa
esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen
toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten
elämää erilaisissa ympäristöissä
- osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja
teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet
muutoksia ympäristössä
- osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä.
- tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata
luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.
Karttataidot
Oppilas
- osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä
ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja
- osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä
osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä
- osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.
Työtavat
esim.
retket, maastotutkimukset, opintokäynnit, opetuskeskustelu, verkko-oppimisympäristöt,
vihkotyö, raportointi ja tutkielma
56
57
Aihekokonaisuudet biologiassa ja maantiedossa luokilla 5–6
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
Tavoitteet
Sisällöt
Oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa
henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia.
- fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu
- tunteiden tunnistaminen ja käsittely,
erityisesti murrosikä huomioiden
- turvallinen työskentely ja vastuu itsestä ja
muista
- vastuullinen maastotyöskentely, tutkivia
työmenetelmiä
- lähivesistötutkimus
- kotiseutu ja suomalainen kulttuuri osana
eurooppalaista kulttuuria, monikulttuurisuus
- ihmisoikeudet, kansainvälinen vastuu,
sopimukset
- kansainvälinen vuorovaikutus ihmisen
toiminnassa (tuotantoalueet, kauppa)
- kriittinen tiedonhankinta
- tilastojen, taulukoiden ja erilaisten
karttojen tulkinta
- työselostuksien laatiminen omista pienistä
tutkimuksista
- viestintäteknisten laitteiden monipuolinen
käyttö, esim. videoraportti
- lähiseudulla toimivien yritysten merkitys
elinympäristölle
- eri ammatteihin tutustuminen
- yritysvierailut
- yritysyhteistyö
- vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu
- vierailu vesilaitoksella ja
jätevesipuhdistamolla
- puhtaan juomaveden merkitys
- kestävä kehitys omassa koulussa ja
elinympäristössä, luonnonvarojen käyttö
- luonnon monimuotoisuuden merkitys
- hyvinvoinnin mahdollisuudet ja uhkat
globaalilla tasolla
- turvallinen työskentely maastoopiskelussa
- ympäristöturvallisuus
- onnettomuus- ja kriisitilanteissa
toimiminen
- liikenneturvallisuus, esim. tutkimus
lähiliikenteestä
Oppilas oppii työskentelemään
vastuullisesti erilaisissa
oppimisympäristöissä.
kansainvälisyys
maailmaa. Oppilas oppii arvostamaan ja
suhtautumaan myönteisesti vieraisiin
maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.
Viestintä ja
mediataito
Oppilasta ohjataan käyttämään valikoiden
erilaisia tietoja viestintälähteitä.
Oppilas oppii esittämään ja tulkitsemaan eri
tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää
tietoa.
Osallistuva
kansalaisuus
ja yrittäjyys
Oppilas perehtyy Savonlinnan
elinkeinoelämään ja paikallisiin
ammatteihin.
Oppilas tutustuu yrittäjyyteen
pienimuotoisesti.
Oppilas oppii kehittämään
ympäristölukutaitoaan, toimimaan
ympäristöystävällisesti, huolehtimaan
lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa.
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Turvallisuus
ja liikenne
Oppilas osaa työskennellä turvallisesti
erilaisissa ympäristöissä. Oppilas oppii
yhteisvastuullisuutta.
Ihminen ja
teknologia
Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan
riippuvan ympäristön tarjoamista
mahdollisuuksista.
- biologian ja maantiedon yhteys
teknologiaan
- elintarviketeollisuus
- rakennetun ympäristön tutkiminen
Fysiikka ja kemia
7.9 Fysiikka ja kemia
F
ysiikan ja kemian opetuksen perusta on luotu vuosiluokkien 1–4 ympäristö- ja luonnontiedon
opetuksessa. Lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä kappaleista,
aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset. Luokilla 5–6 opiskelu syventyy fysiikan ja kemian
peruskäsitteisiin ja periaatteisiin. Fysiikka ja kemia auttavat osaltaan oppilaan tieteellisen maailmankuvan
kehittymistä.
Fysiikka tutkii aineen rakennetta sekä kappaleiden välisiä perusvuorovaikutuksia. Fysiikan keskeisiin
sisältöalueisiin kuuluu myös luonnonrakenteet sekä tähtitiede. Kemia tutkii aineen rakennetta ja aineiden välisiä
reaktioita.
Asioita ja ilmiöitä otetaan esille myös muiden oppiaineiden opetuksessa siten, että ne tukevat toisiaan.
Opetussuunnitelman aihekokonaisuudet ovat toteutettavissa fysiikan ja kemian opetuksessa.
Fysiikka ja kemia -oppiainekokonaisuuden yleisenä tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään fysiikan ja
kemian merkityksen perusluonnontieteinä, soveltamaan luonnontieteellistä tietoa arkielämää, luontoa ja
ympäristöä koskevissa kysymyksissä sekä innostuu näiden aineiden opiskelusta.
Oppimisen arviointi perustuu pääasiassa kokeellisen työskentelyn arviointiin. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan
työskentely, suunnittelutaidot, raportointi, työturvallisuus ja kotitehtävien tekeminen. Ryhmäkokojen on oltava
sellaiset, että turvallinen työskentely laboratoriossa on mahdollista. Työskentelytilan tulee olla turvamääräysten
mukainen.
Tavoitteet
Oppilas oppii
- työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä
noudattamaan annettuja ohjeita
- tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan
tiedon luotettavuutta
- tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan
luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita
- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden,
aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia
- käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa
fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä
- ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden
58
Fysiikka ja kemia
59
Energia ja sähkö
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
6. luokan
päättyessä
5. luokka
6. luokka
- lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen
- maapallon energiavarat, sähkön ja lämmön
sähkön avulla
tuotantotapoja
- virtapiirit: sarjaan- ja rinnankytkentä,
- energian alkuperä, siirtyminen ja
paristot ja akut jännitelähteinä, johteet ja
varastoituminen, energia, uusiutuvat ja
eristeet
uusiutumattomat energialähteet
- sähköturvallisuus
- erilaisia energian tuotantotapoja
- verkkovirta, muuntaja, sähköjohto, lampun
- energian säästäminen
vaihto, oikosulku, sulake, ukkoselta
suojautuminen, kodinkoneiden turvallinen
käyttö
- lämmön siirtyminen johtumalla,
kulkeutumalla ja säteilemällä
- lämmön vaikutus nesteisiin ja kaasuihin
- paloturvallisuus
Oppilas
- tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä
käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen
- tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa
luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.
Luonnon rakenteet
Sisällöt
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
6. luokan
päättyessä
5. luokka
6. luokka
- Maan vetovoima, painovoima, massa ja
- Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia
paino, massan mittaaminen
ilmiöitä: maapallo, kuu, kuun vaiheet,
- voimista aiheutuvia liike- ja
auringonpimennys, kuunpimennys,
tasapainoilmiöitä, erilaisia liikeilmiöitä ja
vuorokaudenajat, vuodenajat,
kappaleen tasapaino, liikettä vastustavat
aikavyöhykkeet
voimat, voiman ja massan vaikutus
- Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas,
kappaleen liikkeeseen ja muotoon
tähtitaivaan havainnoiminen
- liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen
turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien
ehkäisyssä, liikenneturvallisuus,
polkupyörällä ja jalankulkijana liikenteessä
- vivut ja väkipyörät
Oppilas
- osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja
vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä
- osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa
ja liikenteessä
- tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat,
Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja
tähtitaivaasta
- osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.
Fysiikka ja kemia
Aineet ympärillämme
Sisällöt
Työtavat
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
6. luokan
päättyessä
5. luokka
6. luokka
- ilman koostumus ja ilmakehä,
- maaperän ja elinympäristön aineet
ilmakehän merkitys, kemiallisia merkkejä,
- maaperästä saatavien aineiden luokittelu
ilmansuojelu, ilmansaastumisen havainnointi niiden ominaisuuksien perusteella
- veden ominaisuudet ja merkitys
- aineiden erotusmenetelmiä
liuottimena,
- alkuaineiden kemiallisia merkkejä
liukeneminen, kylläinen liuos
- elinympäristöön kuuluvien aineiden
- luonnonvesien tutkiminen,
ominaisuuksia, niiden käyttö ja kierrätys,
vesien saastuminen, biologinen puhtaus
tuotteiden elinkaari, tuoteselosteen ja
- vesinäytteiden kerääminen: kirkkaus,
tuotteiden turvallinen käyttö
vaahtoaminen, mekaaninen vedenpuhdistus
- vaaralliset aineet, päihde- ja vaikuteaineet
- lähivesistö: lähirannan veden tutkiminen,
vesihuoltojärjestelmään tutustuminen
Fysiikan ja kemian työtavoissa painotetaan aktiivisuutta, yhteistoiminnallisuutta ja
kokeellisuutta. Työtapoja ovat mm.
- havainnointi
- mittaaminen
- havaintojen ja mittausten raportointi
- erilaisten yksinkertaisten luonnontieteellisten kokeiden ja tutkimusten suunnittelu,
järjestäminen, toteuttaminen, sekä tulosten raportointi
- projektityöskentely
- pari- ja pienryhmätyöskentely
- vierailut eri kohteisiin; esim. yritysvierailut, vesilaitos, vedenpuhdistamo, tutkimusalus
Muikku, luontokeskus Nestori, Järviluonnonkeskus, paloasema, kierrätyskeskus, kaatopaikka,
lämpövoimala, pannuhuone, planetaario
- asiantuntijavierailut koululla esim. poliisi, palopäällikkö, päihdetyöntekijät, eri yritysten
edustajat, fysiikan ja kemian alan työntekijät
Oppilas
- tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä
ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä
- osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan
- osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia
merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta,
kiteytystä ja seulomista
- tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta
sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi happamuutta
- tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat
haitallisia ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.
Luonnon tutkimisen taidot
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
6. luokan
päättyessä
Oppilas
- osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa
annettuja ohjeita
- osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa
havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja
niiden muutoksiin
- osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan
esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden
ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella
on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää
- osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän
aineen liukenemiseen
- osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden
ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa
- osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien
tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.
60
Fysiikka ja kemia
61
Aihekokonaisuudet fysiikassa ja kemiassa luokilla 5–6
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
Tavoitteet
Sisällöt
Oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa
henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia.
Oppilas oppii työskentelemään
oppimisympäristöissä.
kansainvälisyys
Viestintä ja
mediataito
maailmaa. Oppilas oppii arvostamaan ja
suhtautumaan myönteisesti vieraisiin
maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.
Oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia
tietoja viestintälähteitä
tarkoituksenmukaisesti.
Oppilas oppii tekemään havaintoja ja
mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta
kohteesta sekä pohtimaan tiedon
luotettavuutta.
Oppilas oppii käyttämään
luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa,
vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja
kemian alaan kuuluvia käsitteitä.
Oppilas perehtyy Savonlinnan
elinkeinoelämään ja paikallisiin
ammatteihin.
Oppilas tutustuu yrittäjyyteen
pienimuotoisesti.
Oppilas oppii tekemään johtopäätöksiä
havainnoistaan ja mittauksistaan sekä
tunnistamaan luonnonilmiöihin ja
kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syyseuraussuhteita.
- opiskelutaidot ja pitkäjänteinen itsensä
kehittäminen sekä yhteistoimintatavat
- oman ja muiden työn arvostaminen
- ryhmätyöt, turvallinen työskentely ja
vastuu muista
- monipuoliset työtavat
- lähivesistötutkimus
- kansainvälinen yhteistyö
- kansainvälinen vastuu, sopimukset
- suomalainen teollisuus
- ryhmätyöt
- suullinen esittäminen
- tiedonhankinta
- tiedonsiirto
- työselostuksien laatiminen
- viestintäteknisten laitteiden monipuolinen
käyttö
- sähkön merkitys viestinnässä
Osallistuva
kansalaisuus
ja yrittäjyys
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Turvallisuus
ja liikenne
Ihminen ja
teknologia
Oppilas oppii työskentelemään ja
liikkumaan turvallisesti itseään ja
ympäristöään suojellen sekä noudattamaan
annettuja ohjeita
Oppilas oppii ymmärtämään päihde- ja
vaikuteaineiden vaarallisuuden.
Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan
mahdollisuuksista.
7.10 Terveystieto
Ei opetusta omana oppiaineenaan vuosiluokilla 1–6.
- tieto mielipiteen luomisessa
- valintataidot
- yritysvierailut
- yritysyhteistyö
- vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu
- vesitutkimus
- puhtaan juomaveden merkitys
- kemikaalien käyttö
- päästöt ja niiden ympäristövaikutukset
- luonnonvarat
- metallien ympäristövaikutukset
- energia, uusiutuvat energialähteet
- sähkön tuotanto
- ydinenergia
- tuotteiden elinkaari
- kestävä kehitys
- turvallinen työskentely fysiikan ja kemian
opiskelussa
- päihde- ja vaikuteaineet sekä niiden käyttö
- melu
- fysiikan lait (esim. liikenneturvallisuus)
- fysiikan ja kemian yhteys
teknologiaan (lait ja niiden sovellukset)
- kemianteollisuus
- teknologiset sovellukset (esim. optiset
laitteet)
- sähkön merkitys teknologiassa
- fysiikan ja kemian tutkimuslaitteet
- arkipäivän teknologia
Evankelisluterilainen uskonto
7.11 Uskonto
Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät
U
skonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun
näkökulmasta sekä myös laajemmin yhteiskunnallisena ilmiönä muuttuvassa maailmassa. Uskonnon
opetuksessa korostetaan oman kulttuuriperinnön merkitystä ja tuntemista, omaa kasvua, vastuuta ja
elämänhallintaa sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia. Uskonnon opetuksen tehtävänä on
tarjota oppilaalle tietoja, taitoja, valmiuksia ja kokemuksia, joista hän saa aineksia oman identiteettinsä ja
maailmankatsomuksensa rakentamiseksi. Opetuksen tavoite on monipuolinen uskonnollinen ja
katsomuksellinen yleissivistys.
Vuosiluokat 1–6
Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä sekä näkemään eri uskontojen kulttuurisia sekä
inhimillisiä vaikutuksia niin omassa yhteisössä kuin myös eri yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Opetuksen
edetessä syvennetään jo hankittuja tietoja, valmiuksia sekä ymmärrystä.
Tavoitteet
Sisällöt
1. luokka
2. luokka
Oppilas oppii
- luottamusta elämään ja itseensä
- jakamaan omia tunteitaan ja kokemuksiaan sekä tekemään kysymyksiä turvallisessa
ilmapiirissä
Oppilas
- tutustuu Raamattuun, erityisesti Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin
- pohtii lähimmäisenrakkauteen liittyviä kysymyksiä: miten elää oikein toisten kanssa
- tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja erityisesti kotiseurakunnan toimintaan
Luottamus ja turvallisuus sekä arvokas ja ainutlaatuinen elämä
- lapsi ja hänen lähimmäisensä
- kultainen sääntö
- hyvyyttä ja pahuutta lasten maailmassa
- iloa ja surua lasten maailmassa
- rukous
Raamatun kertomuksia ja opetuksia
- Raamattu
- Luomiskertomus (1. Moos. 1-3, 5-8, suhde Jumalaan, luontoon ja lähimmäisiin)
- Jeesuksen lapsuus ja kotimaa
- opetuslapset
- Jeesus ja lapset
- Hyvä paimen
- Jeesus parantajana
Luterilaisen kirkon elämää
- kirkkoja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja
Oma seurakunta:
- alustava kokonaiskuva kirkkovuodesta, erityisesti joulusta
- lastenvirsiä sekä mahdollisesti vierailuja seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin
(esim. jouluseimi, pääsiäisvaellus tai lasten jumalanpalvelus)
- muut uskontokunnat koulun tai luokan kotitaustojen mukaan
62
63
Työtavat
Tavoitteet
1. luokka
esim.
- opettajan elävä kerronta
- opetuskeskustelu
- pedagoginen draama
- tutustumisretket ja vierailut
- leikit ja pelit
- askartelu ja piirtäminen
- ryhmätyöt
- yhteistoiminnallinen oppiminen
- pysäkkityöskentely
- projektit (esim. jouluseimi)
2. luokka
3. luokka
4. luokka
5. luokka
Oppilas
- oppii luottamusta elämään ja itseensä
- oppii rohkeasti kohtaamaan tulevaisuuden sekä näkemään Jumalan vaikutuksen maailmassa
- tutustuu Vanhan
- tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja
testamentin keskeisiin
opetuksiin
kertomuksiin
- kirkkovuosi pääpiirteissään, - oppii yhdistämään
- kirkkovuosi seurakunnan
keskeiset kirkkovuoden
kirkkovuoden ja Jeesuksen
elämässä
juhlapyhät
elämänkaaren
- tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
- tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröivään uskonnolliseen elämään sekä
uskonnottomuuteen
- oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen
etiikan soveltamista
- oppii tunnistamaan
uskontoja yhdistäviä ja
eriyttäviä piirteitä, erityisesti
juutalaisuutta, kristinuskoa ja
islamilaisuutta
Sisällöt
3. luokka
Arvokas ja ainutlaatuinen
elämä
- elämän kunnioittaminen
- ihmisarvo
- minä luokkayhteisön
jäsenenä
Luottamus ja turvallisuus
- luottamus
- Jumalan huolenpito
- Herran siunaus
Eettisyyteen kasvaminen
- hyvä elämä
- oikea ja väärä
- anteeksipyytäminen ja antaminen Vanhan
testamentin kertomuksissa ja
oppilaiden elämässä
Raamatun kertomuksia ja
opetuksia
- Vanhan testamentin sisältö
ja käyttäminen
- Vanhan testamentin
lyhenteet
- alku- ja
patriarkkakertomukset
- Luvattu maa
- kuninkaiden aika ja
profeetat
Luterilaisen kirkon elämä
- kirkkovuoden juhlapäiviä,
erityisesti joulu
- jumalanpalvelus
- seurakunnan lapsi- ja
nuorisotyö
- hengellisiä lauluja ja virsiä
4. luokka
elämä
- elämän kunnioittaminen
- suvaitsevaisuus
- lähimmäisenrakkaus
5. luokka
elämä
- uskonnon ja katsomusten
vapaus
- Isä meidän
- lähetyskäsky ja lupaus
- uskontunnustus
- rehellisyys
- anteeksi pyytäminen ja antaminen Uuden testamentin
kertomuksissa ja oppilaiden
elämässä
opetuksia
- Uuden testamentin sisältö ja
käyttäminen
- Uuden testamentin lyhenteet
- Jeesuksen elämä ja toiminta
Luukkaan evankeliumin
mukaan
- oikeudenmukaisuus
- lähimmäisyys
- ystävyys
- kymmenen käskyä lasten
elämässä
- kirkkovuoden juhlapäiviä,
erityisesti pääsiäinen
- pyhät ja pyhimykset
- ehtoollinen
- kotiseurakuntaan
tutustuminen
- seurakunnan lapsi- ja
nuorisotyö
- hengellisiä lauluja ja virsiä
sekä kirkkovuoden
juhlapäiviin liittyviä virsiä
- kirkkovuosi
- kristinuskon alkuvaiheet
Euroopassa
- diakonia
- kristilliset symbolit
- kirkkotaide
- seurakunnan nuorisotyö
Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
- oppilaiden kohtaamat uskonnot koulussa ja lähiympäristössä
Työtavat
64
esim.
- opettajan elävä kerronta ja opetuskeskustelu
- leikit ja pelit
- ryhmätyöt
- ongelmalähtöinen opetus
- projektit
- portfoliot
opetuksia
- Vuorisaarnan opetukset
- kristillinen näkemys
maailmasta
- Raamatun tekstit
kirkkomusiikissa (passio tai
oratorio
Oppilaita ympäröivä
uskonnollinen maailma
- ortodoksiseen ja katoliseen
uskontoon ja kirkkoon
tutustuminen
- kristilliset kirkot ja yhteisöt
65
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa
käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen
Oppilas
- tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
- tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan
- tietää Suomen evankelisluterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee
myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.
Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä
Oppilas
- ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta
- tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia
- näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
- hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta
- osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä
- pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
- kykenee eettiseen pohdintaan
- tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa
elämässään.
Tavoitteet
6. luokka
Oppilas
- tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
- ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja
yhteisön elämässä
- perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
- varhaisseurakunnan synty ja kristinuskon leviäminen
- perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä
- perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
- tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
- osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa
näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa
Sisällöt
Työtavat
6. luokka
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
- taivas, Jumalan armo ja pelastus
Maailmanuskonnot
- kristilliset kirkot ja yhteisöt
- uskonnollisia vaikuttajia
- maailmanuskonnot
Raamattu
- Jeesuksen keskeiset opetukset
- alkuseurakunnan synty
- ensimmäiset lähetysmatkat
- Apostolien teot
- apostoli Paavalin kirjeet
Kirkko
- kirkkorakentaminen
- kirkon ja seurakunnan toiminta
- kirkolliset toimitukset
- seurakunnan nuorisotyö
Suomalainen katsomusperinne
- kristilliset liikkeet Suomessa
- kirkkovuosi
- hengelliset laulut ja virret
Ihminen eettisenä olentona
- ekumenia
esim.
oppilaskeskeiset työtavat
- tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen opetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, pari- ja
ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot
opettajajohtoiset työtavat
- opettajan kerronta, opetuskeskustelu, kyselevä opetus
yhteisöllisen oppimisen työtavat
- draama, suggestopedia, väittelyt, projektityöskentely
Aihekokonaisuudet uskonnossa
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
Tavoitteet
Sisällöt
- arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja
tunnistamaan oikean ja väärän.
- toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä
kansainvälisyys
- tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä
ja aineellista kulttuuriperintöään ja
näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin
osana alkuperäistä, pohjoismaista ja
eurooppalaista kulttuuria
- ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja
monimuotoisuutta sekä näkemään oman
sukupolvensa aikaisempien sukupolvien
elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
- tutustumaan muihin kulttuureihin ja
elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia
toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja
kansainvälisessä yhteistyössä
- ymmärtää kulttuuri-identiteetin
osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja
yhteisölle
- oikeudenmukaisuus
- tasa-arvo
- toisten huomioon ottaminen
- oikeudet, velvollisuudet ja vastuut
ryhmässä
- erilaisia yhteistoimintatapoja
- oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri,
suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja
eurooppalaisuus
- muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
- ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen
luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja
onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
- kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot
toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa
- tapakulttuurien merkitys
66
Ortodoksinen uskonto
67
Vuosiluokat 1–6
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja
ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään
uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja
katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota
oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi
kasvamiseksi.
Kaikilla peruskoulun vuosiluokilla käsitellään kirkkovuoden suuret juhlat kunkin juhlan ajankohtana
luokkatasolle sopivalla tavalla. Juhlat otetaan huomioon esim. alkurukouksissa, tarkastelemalla juhlan ikonia,
lukemalla juhlan evankeliumiteksti ja laulamalla juhlaan liittyvä tropari. Mahdollisuuksien mukaan oppilaat
osallistuvat juhlapäivinä liturgiaan, pääsiäiskaudella kaikkien vuosiluokkien oppilaat osallistuvat
pääsiäisliturgiaan. Kaikilla vuosiluokilla otetaan opetuksessa huomioon myös kirkkovuoden paastot.
Karjalan hiippakunnan alueella (johon Varkauden ortodoksinen seurakunta ja siten myös Savonlinnan koulut
kuuluvat) on runsaasti erityispiirteitä, jotka otetaan opetussuunnitelmassa huomioon. Mahdollisuuksien mukaan
järjestetään vierailuja eri kohteisiin.
Näitä ovat mm.:
- Valamon ja Lintulan luostarit
- Ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa
- Evakkokeskus Iisalmessa
- pyhäköt, Savonlinnassa erityisesti pyhien Sakariaan ja Elisabetin
rukoushuone
- praasniekat
- Ortodoksisten Nuorten Liitto (ONL)
- Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta
- Ortodoksinen seminaari Joensuussa
- leirikeskukset
Tavoitteet
Luokat 1–2
Oppilas
- oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä
- perehtyy kirkkovuoteen ja pyhien ihmisten elämään
- tutustuu oman seurakunnan toimintaan
- tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksen elämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä
kirkkovuoden kautta
- perehtyy liturgiseen elämään ja osallistuu liturgiaan
- oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella
- oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan
- tutustuu alustavasti muihin uskontoihin
Sisällöt
Luokat 1–2
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset
- tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten joulu, teofania, palmusunnuntai ja pääsiäinen
- oppilaan oma taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä
- paasto
- joitakin pyhiä ihmisiä kuten pyhä Nikolaos, pyhä Elia, profeetta Hanna, apostolit Pietari ja
Paavali sekä oman kirkon nimikkopyhät Sakarias ja Elisabet
Kirkon jäsenenä
- oma kirkko, ortodoksina perheessä ja koulussa
- risti, ristinmerkki ja ikoni
- rukouksen merkitys, opeteltavat rukoukset “Isä meidän“ ja ruokarukous
- kodin ja esim. sadon siunaaminen
- vainajien muisteleminen
- seurakunnan lapsityö
- luterilainen kirkko
- lähiympäristön ja oman koulun oppilaiden uskontoja
Raamattu pyhänä kirjana
- Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia (syntymä, kaste, ristinkuolema ja ylösnousemus)
- Jeesuksen kotimaa
- Jeesuksen ihmetekoja ja opetuksia
- luominen
- Evankeliumi
Työtavat
Liturginen elämä
- sakramenteista ehtoollinen, kaste ja mirhavoitelu
- nimenanto
- yleisimmät kirkkoveisut ja tärkeimpien juhlien veisuja
- kirkkomatka ja papin tapaaminen
- kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana
Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen
- ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena
- Isä, Poika ja Pyhä Henki
- oikea ja väärä ja niiden erottaminen
- ystävyys ja suvaitsevaisuus
- katumus ja anteeksipyytäminen sekä -antaminen
esim.
- jumalanpalveluksiin osallistuminen
- erilaiset retket, vierailut
- askartelu, piirtäminen, käsityöt, kirjalliset tehtävät
- opetuskeskustelut
- leikit ja pelit
- kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu
- yhteistoiminnalliset työtavat
- ilmaisutaidollinen työskentely, kuten pedagoginen draama
- opettajan sekä oppilaiden elävä kerronta
- ryhmätyöt ja erilaiset projektit
- tietoverkkotyöskentely
68
69
Tavoitteet
Sisällöt
3. luokka
4. luokka
5. luokka
Oppilas
- oppii kristinuskon peruskäsitteitä
- perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään
- tutustuu oman seurakunnan elämään
- tutustuu uskonopin
peruskysymyksiin
- perehtyy Raamatun
- perehtyy Vanhan
- perehtyy Uuden testamentin
kertomuksiin ja oppii
testamentin kertomuksiin
kertomuksiin
- oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä pohtimaan Raamatusta
nousevia eettisiä kysymyksiä
- tutustuu oman
lähiympäristön uskontoihin
Kirkkovuosi ja pyhät
ihmiset
- kirkkovuoden keskeisiä
juhlia Raamatun kertomusten
ja kirkon perinteen pohjalta,
erityisesti Neitsyt Marian
juhlat
- profeetta Eliaan elämäkerta
- kirkkovuoden keskeisiä juhlia
Raamatun kertomusten ja
kirkon perinteen pohjalta,
erityisesti Kristuksen juhlat
- suuren paaston käytäntöjä ja
merkitys
- pyhät Sergei ja Herman
Valamolaiset
- pyhä Georgios Voittaja
Kirkon jäsenenä
- ortodoksinen perinne
kotipaikkakunnalla
- kotiseurakunta ja sen
toiminta
- lähiympäristön muut
uskonnot
Kirkon jäsenenä
- kotiseurakunta ja sen toiminta
- seurakunnat ja hiippakunnat
Suomessa
- Ortodoksisten Nuorten Liitto
(ONL)
- alkukertomukset
- patriarkkakertomukset
- Egyptistä luvattuun maahan
Liturginen elämä
- sakramenteista ehtoollinen
ja katumus
- tutustuminen liturgiaan
- jumalanpalvelusten
toimittajat
- kirkkorakennus
- kirkkoveisuja, mm.
tropareja ja rukoushetken
veisuja
Uskonoppi ja eettisyyteen
kasvaminen
- kymmenen käskyä ja niiden
merkitys omassa elämässä
- sairaudet, kärsimys
- ihminen Jumalan kuvana ja
kaltaisena
Kirkkovuosi ja pyhät
ihmiset
- kirkkovuosi
- paastot sekä niihin liittyvät
eettiset kysymykset
- kirkon suuria opettajia ja
marttyyreja
Kirkon jäsenenä
- sakramenttien merkitys
ortodoksin elämässä
- luostarien toiminta
- ortodoksinen perinne
maailmassa
- juutalaisuuden, kristinuskon
ja islamin yhtäläisyyksiä ja
eroja
- Jeesuksen elämä ja opetukset - evankeliumin kirjoittajat
- ylösnousemus ja sen merkitys - ylösnousemus ja uusi elämä
Liturginen elämä
- liturgiaan valmistautuminen
- sakramenteista avioliitto ja
sairaanvoitelu
- suurten juhlien ikoneja
- kirkkoveisuja, mm. tropareja
ja rukoushetken veisuja
Liturginen elämä
- kirkko rakennuksena ja
pyhänä paikkana
- risti
- ikoni
- sakramenteista pappeus
- liturgiset tekstiilit
kasvaminen
- eettisiä kysymyksiä Jeesuksen
opetusten pohjalta
kasvaminen
- pelastus ja iankaikkinen
elämä
- Pyhän Kolminaisuuden
persoonat ja niiden
erityispiirteet
Työtavat
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
3. luokka
4. luokka
esim.
- opetuskeskustelut, oma pohdinta
- leikit ja pelit
70
5. luokka
Oppilas tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta
Oppilas
- tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksista elämää
- tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä
kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään
- tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja
pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään.
Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
Oppilas
- tuntee pääpiirteittäin Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen
- tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn
- osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä
kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
- tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä
- tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää
- pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi
- kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään.
Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja
Oppilas
- tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä
- tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan
- tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa
- tuntee lähiympäristössään olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.
71
Tavoitteet
Sisällöt
6. luokka
Oppilas
- oppii myönteisen ilmapiirin luomisen uskonnon opetuksen aikana
- ymmärtää rukouksen osana uskonnon opetusta
- tutustuu ortodoksisuuden peruskysymyksiin
- kehittää ja vahvistaa ortodoksista vakaumusta
- oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan toisen erilaisuutta
- Pääsiäinen ja kirkkovuoden 12 suurta juhlaa
- juhlien ikonien sekä veisujen sisältö
ka
Kirkon jäsenenä
- ortodoksi kirkon elävänä osana
- kirkolliset toimitukset: esim. hautaus, rukouspalvelukset
- vainajien muistelu
- luostarien toiminta
- juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhtäläisyyksiä ja eroja
- profeetat, kuninkaat ja psalmit
- Apostolien teot
- apostoli Paavalin matkat
- alkukirkon synty
- vuorisaarna
Liturginen elämä
- liturgian sisältö ja merkitys uskon elämässä
- ehtoo- ja aamupalvelus
- viikonpäivien pyhä muisto
Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen
- lähetystyö ja sen merkitys
- Jumalan kymmenen käskyä
- uskontunnustus
- kuolema ja iankaikkinen elämä
Työtavat
esim.
- opetuskeskustelut, oppilaan oma pohdinta
- pelit
Elämänkatsomustieto
7.12 Elämänkatsomustieto
E
lämänkatsomustieto pyrkii tukemaan oppilaan persoonallisuuden monipuolista kehitystä antamalla
valmiuksia oman elämänkatsomuksen muodostumiseen. Elämänkatsomustieto on myös arvokasvatusta,
jossa tarkastellaan ihmisten keskinäisiä suhteita ja ihmisille yhteisiä arvoja kuten rakkaus,
oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja elämän kunnioittaminen. Arvokasvatus lähtee oppilaan omasta
arkitodellisuudesta ja siinä pyritään tarjoamaan eettisesti korkeatasoisia samaistumiskohteita. Tavoitteena on,
että arvokasvatus tukee oppilaan kasvua itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi
yhteisön jäseneksi. Elämänkatsomustiedon yhteydessä käsitellään ihmisenä kasvamiseen sekä kulttuuriidentiteettiin ja kansainvälisyyteen liittyviä aihekokonaisuuksia.
Vuosiluokat 1–6
Tavoitteet
Sisällöt
Työtavat
Luokat 1–2
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan
kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään
- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun
taitoja ja katsomuksellista harkintaa
- tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen
periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta
- tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
- oppilaan terveen itsetunnon kehittäminen
- ystävyyden ja toveruuden tunnusmerkit
- ihmisen vastuu itsestä ja toisista
- rakkaus, suru, ilo ja pelot ihmisen elämässä
- miten erotan oikean ja väärän
- millainen on hyvä ihminen
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
- erilaisia elämäntapoja ja asuinympäristöjä saduissa ja kertomuksissa
Yhteisö ja ihmisoikeudet
- kansainvälisyys
- kansojen yhteistoiminta
- ihmisten kanssakäyminen rauhan näkökulmasta
Ihminen ja maailma
- ihmisen suhde luonnon kiertokulkuun
- ihmisen elämänkaari syntymästä kuolemaan
- ihmisen vastuu valinnoistaan
- minä, eläimet sekä kasvit
esim.
- opettajan elävä kerronta
- opetuskeskustelu,
- leikit ja pelit
- askartelu ja piirtäminen
- ryhmätyöt
- projektit
72
73
Tavoitteet
Sisällöt
3. luokka
4. luokka
5. luokka
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan
kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään
- tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen
periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta
- tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin
Ihmissuhteet ja moraalinen
kasvu
- kuka on ystäväni
- mitä kuluu ystävyyteen
- erilaisia ystävyyssuhteita
- oikea/väärä teko
- oikeudenmukaisuus
jokapäiväisessä elämässäni
kasvu
- mikä on ystävyyden
merkitys elämässäni
- ystävyys ja rakkaus
- oikeudenmukaisuuden
toteutuminen maailmassa
- mitä on reiluus
- rikkaus ja köyhyys
maailmassa
kasvu
- keskustelu: mielipide ja sen
perustelu, olla samaa/eri
mieltä, milloin voi muuttaa
mieltänsä, toisen mielipiteen
kunnioittaminen
- eri tavoin ajattelevat ihmiset
- suvaitsevaisuus, rasismi ja
sorto
- mitä on filosofia
- mikä ohjaa elämääni
- vastuu ja vapaus elämässäni
- onnellisuus elämän
päämääränä
Itsetuntemus ja kulttuuriidentiteetti
- ihmisiä erottavia ja
yhdistäviä seikkoja
- miten suhtaudun
erilaisuuteen
- lasten elämää eri maissa
- mitä on suvaitsevaisuus
- vammaiset
- erilaisia elämäntapoja eri
maissa
- elämäntapojen kohtaaminen/
monikulttuurisuus
- suvaitsevaisuus
- maailman kulttuuriperintö
- uskomus/luulo/tieto/
ymmärrys
- identiteetti ja sen
muuttuminen
- mitä teemme yhdessä
- mikä on sääntö
- sopimus, lupaus, luottamus,
rehellisyys ja totuus
- oikeus ja laki
- oikeus ja velvollisuus
- erilaiset säännöt ja niiden
tarkoitus
- lasten oikeudet ja niiden
toteutuminen Suomessa ja
muualla
- lapset ja aikuiset
Ihminen ja maailma
- mitä maailma merkitsee
minulle ja mitä siihen kuuluu
- mikä on minulle tärkeää
maailmassa
- mitä on aika ja mitä se
merkitsee minulle
- mihin voin vaikuttaa/mihin
en voi vaikuttaa
Ihminen ja maailma
- mitä on todellisuus
- mitä on mieli
- mikä maailmaa uhkaa
- voinko vaikuttaa
elinympäristöni
tulevaisuuteen
- väkivallan syyt, muodot ja
seuraukset
- sota ja terrorismi tämän
päivän maailmassa
- miten voin edistää rauhaa
- moraaliarvostelma
- teon moraalinen oikeutus
(teon tarkoitus, seuraus jne.)
- oman elämäni eettisiä
ongelmia ja niiden ratkaisuja
Ihminen ja maailma
- kestävän kehityksen periaate
Työtavat
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
5. luokan
päättyessä
3. luokka
4. luokka
5. luokka
esim.
- opettajan elävä kerronta ja opetuskeskustelu
- leikit ja pelit
- ryhmätyöt
- ongelmalähtöinen opetus
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
- kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista
oikeutusta
- ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
- kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten
toimintalähtökohtien olemassaolon
- ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
- tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
- osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)
- rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
- pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
- osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
Oppilas
- tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita
- ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen.
- ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
Ihminen ja maailma
Oppilas
- tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä
- ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
- osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.
Tavoitteet
Sisällöt
6. luokka
- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan
kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja
elämänkatsomustaan
- omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen
oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta
itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri
kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia
ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta
elämäntapaamme
6. luokka
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
- tasa-arvo ja demokratia
- kansalaisyhteiskunta ja osallisuus
74
75
Katsomusten maailma
- maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
- erilaisia maailmankatsomuksia (tieteellinen, teistinen, ateistinen, agnostinen, skeptinen)
- miten voin tutkia maailmaa
- mitä tiedemies/-nainen ja taiteilija tekee
- vapaus, uskonnonvapaus, vakaumus
Työtavat
Kulttuuri
- kulttuurin käsite
- suomalainen kulttuuri
- kalevalainen uskonto, saamelaiset ja shamanismi, suomalainen kristinusko (tulo Suomeen,
vanhaluterilainen perinne, pietismi ja herätysliikkeet)
- suomalainen uskonnoton ajattelu
Etiikka ja hyvä elämä
- arvon ja normin käsitteet, ihanteet, hyveet
- mitä arvoja/ihanteita/hyveitä haluan toteuttaa elämässäni
Tulevaisuus
- minä ja kestävä kehitys
- maailmanperintö ja ympäristö
esim.
oppilaskeskeiset työtavat
- tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen opetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, pari- ja
ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot
opettajajohtoiset työtavat
- opettajan kerronta, opetuskeskustelu, kyselevä opetus
yhteisöllisen oppimisen työtavat
- draama, suggestopedia, väittelyt, projektityöskentely
Aihekokonaisuudet elämänkatsomustiedossa
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
Tavoitteet
Sisällöt
- arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja
tunnistamaan oikean ja väärän.
kansainvälisyys
- tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä
- ymmärtää kulttuuri-identiteetin
yhteisölle
- oikeudenmukaisuus
- tasa-arvo
- toisten huomioon ottaminen
- oikeudet, velvollisuudet ja vastuut
ryhmässä
- erilaisia yhteistoimintatapoja
- oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri,
eurooppalaisuus
- muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
Historia
76
7.13 Historia
H
istorian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa
käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma
kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä
yleistä että Suomen historiaa.
Opetuksen tehtävänä on antaa aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää
ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.
Vuosiluokat 5–6
Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon
luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi
muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka.
Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä
eläytyä menneisyyteen.
Tavoitteet
5. luokka
Oppilas oppii
- ymmärtämään, että historian tiedot ovat
historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat
muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen
myötä
- ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia
aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä
esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika ja
uusi aika
- tunnistamaan muutoksia oman perheen tai
kotiseudun historiassa ja kuvailemaan
muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen
olennaisesti ihmisten elämään, kuten
maanviljelyn syntyä
6. luokka
Oppilas oppii
- kertomaan jonkin historiallisen tapahtuman
syy- ja seuraussuhteita
- esittämään muutoksille syitä
- ymmärtämään yhteiskunnallisten muutosten
vaikutukset ihmisten elämään eri aikakausilla
Historia
77
Sisällöt
5. luokka
Omat juuret ja historiallinen tieto
- oman perheen ja kotiseudun historia
- muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien
ja rakennusten ympäristön merkityksien
tulkitseminen
- Savonlinnan seutu
6. luokka
Keskiaika
- uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja
ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema
- Suomen liittäminen osaksi Ruotsia
- Olavinlinnan merkitys lähiseudulle
- opintoretki Olavinlinnaan
Uuden ajan murros
- eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja
arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan
taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio
uskonnossa ja maailmankuvan avartuminen
tieteessä
Esihistoriallinen ja historiallinen aika ja
ensimmäiset korkeakulttuurit
- kivikauden ihmisten elinolot ja niissä
tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan
keksimisen seurauksena
- maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn
ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset
ihmisen elämään
- esihistoriallinen aika Itä-Suomessa
Eurooppalaisen sivilisaation synty
- antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja
kulttuuri
- antiikin heijastuminen tähän päivään
Suomi Ruotsin valtakunnan osana
- suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja
suurvallan asukkaina
- Savonlinna osana Venäjää
- suomalaisen kulttuurin muotoutuminen
- Savonlinnan elinkeinot: metsästys,
kaskeaminen, tervanpoltto ja kalastus
Vapauden aate voittaa alaa
- Ranskan suuren vallankumouksen
vaikutukset
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka
kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta
1800-luvulle saakka:
- jokin Euroopan ulkopuolinen
korkeakulttuuri
- kaupankäynnin kehitys
- kulttuurin kehitys
- liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
- väestössä tapahtuneet muutokset
Valittuun teemaan liitetään
paikallishistoriallinen näkökulma.
Työtavat
esim.
- opetuskeskustelut
- tekemällä oppimista
- opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille
- ryhmätyöskentely eri muodoin
- tutkielma
- draama
Historia
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
6. luokan
päättyessä
78
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
- osaa erottaa faktan mielipiteestä
- osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
- tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään
yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä
- tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama
kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta
- osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset
ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
- osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön
joidenkin toimijoiden kannalta
- tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin
tapahtuu.
Aihekokonaisuudet historiassa
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
kansainvälisyys
Viestintä ja
mediataito
Ihminen ja
teknologia
Tavoitteet
- tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja
kehittämään itseään oppijana
Sisällöt
- opiskelutaidot ja pitkäjänteinen,
tavoitteellinen itsensä kehittäminen
- toisten huomioon ottaminen, oikeudet,
velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia
yhteistoimintatapoja
- tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja - oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri,
aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään
eurooppalaisuus
alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista - muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
kulttuuria
elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia
monikulttuurisessa yhteisössä ja
- ymmärtämään kulttuuri-identiteetin
yhteisölle
- suhtautumaan kriittisesti median välittämiin - oman ajan ja menneisyyden ilmiöiden
sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä
kriittinen tarkastelu
eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
- lähdekritiikki
- ymmärtää teknologiaa, sen kehittämistä ja - teknologian kehitys ja kehitykseen
vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri
eri sektoreilla ja ympäristössä
elämänalueilla eri aikakausina
- tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia
Musiikki
79
7.14 Yhteiskuntaoppi
7.15 Musiikki
M
usiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta käyttämään ääntään, kehoaan ja soittimia musiikillisen
ilmaisun ja keksinnän välineinä, jäsentämään ja kuvaamaan musiikillista kokemustaan musiikin
käsitteillä ja erilaisilla merkintätavoilla, kehittämään musiikillisia taitojaan pitkäjänteisellä,
kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla, toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin
kuuntelijana, musisoinnin ja kuuntelun kautta ymmärtämään musiikin ajallisesti ja paikallisesti muuntuvana sekä
muihin ilmaisun alueisiin kytkeytyvänä ilmiönä, arvostamaan ja hyväksymään taidollista ja kulttuurillista
erilaisuutta, löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa ja mahdollisuudet niiden aktiiviseen
toteuttamiseen omassa elämässään.
Vuosiluokat 1–2
Tavoitteet
Oppilas oppii
- luonnollista äänenkäyttöä ja musiikillista ilmaisua laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että
yksin
- kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia
- käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina
- tarkastelemaan omaa musiikillista toimintaansa.
Oppilas tutustuu
- musiikillisen maailman monimuotoisuuteen.
Oppilas harjoittelee
- toimimista musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet.
Sisällöt
Rytmi
- perussyke
Melodia
- korkeamatala
- tasajakoinenkolmijakoinen - nousevalaskeva
- pitkä-lyhyt
- melodian
- tahti
kulku
viivastolla
- hidas-nopea (ei vielä
notaation
- puolinuotti,
lukemista)
neljäsosanuotti
ja -tauko
- tauko
rytmimerkein
(ja nuotein
- kaikulaulu ja
2.lk)
kaikusoitto
- kahdeksas- pentatoniselosanuotti
la asteikolla
rytmimerkkinä soittamista
(ti-ti)
Harmonia
- äänitaustat
- säestys
soinnuilla I, V
(ja IV)
kanteleella
Dynamiikka
- hiljainenvoimakas
- hiljentyenvoimistuen
Muoto
Sointiväri
- samanlainen- - soittimien
erilainen
tunnistamista
äänen
- säe, säepari, perusteella,
säkeistö
mukaan lukien
ihmisäänet:
-AB, ABA
kirkas-tumma
- duuri-molli
- (rytmi)
rondo
- äänimaisemat,
äänipartituurit
Musiikki
Työtavat
Luokat 1–2
Laulaminen
Soittaminen
Kuuntelu
80
Liikkuminen
Musiikillinen
keksintä
- äänenkäytön - monipuolisia - monipuolista - musiikin
- äänten sekä
harjoituksia ja yhteissoittoon musiikin
käsitteisiin
rytmisten ja
terveen
valmentavia
kuuntelua
tutustumista
melodisten
äänenkäytön
harjoituksia
erilaisia
leikinomaises- aiheiden
perusteita
keho-, rytmi- aktivointiti ja kokonais- käyttäminen
puhuen,
ja melodiakeinoja
valtaisesti
musiikillisen
loruillen ja
soittimilla
käyttäen
liikkuen
keksinnän
laulaen
aineksina
- yhteissoitto- - omien
- itsensä
- ikäkauteen
ohjelmistoa
elämysten,
ilmaisua
- musiikin
sopivia loruja, (perussykkeen mielikuvien ja musiikin
elementteihin
laululeikkejä
ja yhteissoiton kokemusten
mukaan
(rytmi,
ja
harjoittelua,
kuvailua ja
liikkuen
melodia,
lauluohjelmis- soittotekniikan pohtimista
harmonia,
toa
harjoittelua,
dynamiikka,
ostinato- musiikin
sointiväri)
- moniäänirytmejä,
ominaisuukliittyvän
syyteen
säestystehtäsien ja
peruskäsitteisvalmentavia
viä)
musiikillisten
tön
lauluharjoituk- kehosoittimin, tapahtumien
harjoittelua
sia
rytmisoittimin, havainnointia
musisoinnin,
laattasoittimin,
kuuntelun ja
kanteleilla ja
musiikillisen
mahdollisesti
keksinnän
esim.
yhteydessä
nokkahuiluilla
Lisäksi
- laulu-, soittoja kuunteluohjelmistoa,
joka käsittää
suomalaisen
musiikin
lisäksi muiden
kulttuurien
musiikkia sekä
eri aikakausien
musiikkia ja
musiikin eri
tyylilajeja
- kuunteluohjelmistoon
esimerkiksi
seuraavia
laajempia
teoksia:
- Prokofjev:
Pekka ja susi
- Saint-Saens:
Eläinten
karnevaali
- Vivaldi:
Vuodenajat
Vuosiluokat 3–4
Tavoitteet
Oppilas oppii
- luonnollista äänenkäyttöä ja musiikillista ilmaisua laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä
että yksin
- kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia sekä
ilmaisemaan kuulemaansa liikkuen tai kuvallisen ilmaisun keinoin
- käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina
- ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta
- tarkastelemaan omaa musiikillista toimintaansa kriittisesti
- toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä
Musiikki
81
Sisällöt
Luokat 3–4
Rytmi
- sanarytmi,
melodiarytmi
ja säestysrytmi
suhteessa
perussykkeeseen
Melodia
Harmonia
Dynamiikka
- nuotit viivas- - duuri ja molli - crescendo,
tolla c1 - d2
diminuendo
- C-duuriasteikko
Muoto
- säkeistö,
kertosäe
- dynamiikan
merkkejä
- tutustutaan
- tahtilajit 2/4 , tilapäisiin
3/4 , 4/4
ylennys- ja
alennus- kokonuotti ja merkkeihin
pisteellinen
neljäsosanuotti
Työtavat
- tutustutaan
ihmisen
äänialoihin
Laulaminen
Soittaminen
Kuuntelu
Liikkuminen
- lasten- ja
kansanlauluja
- rytmien
soittaminen
rytmimerkeistä ja nuoteista
- kuvailevan
musiikin ja
taidemusiikin
klassikkoja
- liikuntaleikit
ja tanssit
- kaikusoitto
- perinteistä
suomalaista
musiikkia
- lauluja eri
maista (esim.
Pohjoismaat)
- hengellisiä
lauluja
- laululeikkejä
- kaikulaulu
- kaanon
Sointiväri
- soittimiin
tutustumista ja
soittimien
tunnistamista
äänen
perusteella
- yhteissoittona säestysrytmejä eri
- pohjoisrytmisoittimil- maista
la
musiikkia
valikoiden
- yhteissoittoa
eri koulusoitti- - oppilaitten
milla (melodia mielimusiikkia
ja rytmi)
- ajankohtaista
musiikkia
- eläytyvä
liikkuminen
Musiikillinen
keksintä
- omien
rytmien
keksiminen
- pienten
melodioiden
keksiminen
- oman
liikkeen
keksiminen
Lisäksi
- laulu, soitto
ja kuunteluohjelmistoa eri
kulttuureista,
eri
aikakausilta ja
eri tyylilajeista
- eri soittimiin
tutustumista
esimerkiksi
seuraavia
laajempia
teoksia:
- Smetana:
Moldau
- Dukas:
Noidan
oppipoika
- Grieg:
Peer Gynt
Musiikki
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
82
Oppilas
- osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun
- hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja
yhteissoittoon
- hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa
- osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia
musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa
- tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti,
kuvallisesti tai liikkeen avulla
- osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet.
Vuosiluokat 5–6
Tavoitteet
Oppilas
- ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla sekä yksin että musisoivan
ryhmän jäsenenä
- oppii musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta
- oppii tunnistamaan, tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä
- oppii ymmärtämään musiikin elementtien tehtävää musiikin rakentumisessa, ja hän tutustuu
elementtejä ilmaiseviin käsitteisiin ja merkintöihin
- oppii ymmärtämään ja hyväksymään musiikillisen maailman monimuotoisuutta sekä
arvostamaan Suomen musiikillista kulttuuria
- oppii arvioimaan musiikillista toimintaansa
- rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin.
Sisällöt
Rytmi
- trioli
- kolmimuunteisuus
- tahtilaji 6/8
- back beat
(takapotku)
- synkooppi
Melodia
- palautusmerkki
- tilapäiset
ylennys- ja
alennusmerkit
(esim. b, fis,
cis)
- duuri- ja
molliasteikko
Harmonia
Dynamiikka
- säestyksessä: - pp – ff
Muoto
- parillinen
- duuri ja molli - crescendo,
diminuendo
- intervalleja
(esim. terssi,
kvartti, kvintti,
oktaavi)
- kahdenpuoleinen
- rondo
- klassisen
musiikin
sävellysmuotoja eri
aikakausilta
(esim.
sonaatti,
sinfonia,
konsertto)
Sointiväri
- soittimiin
tutustumista ja
niiden
tunnistamista
äänen
perusteella
(esim.
sinfoniaorkesterin
soittimet)
- ihmisen
äänialat
- erilaisiin
laulutapoihin
tutustumista
Musiikki
83
Luokat 5–6
Työtavat
Laulu
Soitto
Kuuntelu
Liikkuminen
- lauluja eri
musiikkikulttuureista
- säestysrytmejä eri
soittimilla
yhteissoittona
- taidemusiikkia eri
aikakausilta
- muuta
musiikinopiskelua
tukien
- moniäänisiä
lauluja
mahdollisuuksien
mukaan
- sointusäestystä ja
sointumerkintöihin
tutustumista
- suomalaista
musiikkia
valikoiden
- musiikkia eri
maista ja
kulttuureista
- yhteissoitto/ integroituna
yhtyesoitto eri maantietoon ja
koulusoittimin historiaan
sekä bändisoittimin
- oppilaiden
omaa mielimusiikkia
- näytteitä
musiikin eri
lajeista
Musiikillinen
keksintä
- omien
rytmien
keksimistä
Lisäksi
- omien
ostinatojen tai
melodioiden
keksimistä
annetuilla
sävelillä tai
asteikoilla
esimerkiksi
seuraavia
laajempia
teoksia:
- Bizet:
Carmen alkusoitto
- Gershwin:
Rhapsody in
Blue
- Stravinsky:
Tulilintu
- Musorgsky:
Näyttelykuvia
- orkesterin
soittimia
(tutustuminen)
- eri tyylilajeja
(esim. rock eri
aikakausilla,
jazz, blues)
Aihekokonaisuudet musiikissa
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
kansainvälisyys
Tavoitteet
Sisällöt
- tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja
elämän hallinnan kehittymistä
- tukea yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon
kehitystä sekä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta
- opettaa tunnistamaan esteettisten
kokemusten tärkeyden elämänlaadulle
- opettaa toimimaan ryhmän ja yhteisön
jäsenenä
- kehittää luovuutta ja vireyttä
- harjoittaa pitkäjänteisyyttä
- kehittää vastuuta ryhmässä
- opettaa oppilasta tuntemaan ja arvostamaan
suomalaista henkistä ja aineellista
kulttuuriperintöä sekä näkemään
alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista
kulttuuria
- opettaa ymmärtämään oman kulttuurinsa
juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään
oman sukupolvensa aikaisempien
sukupolvien elämäntavan jatkajana ja
kehittäjänä
- tutustutaan toisiin kulttuureihin
- oman ja toisten suorituksen hyväksyminen
ja arvostaminen laulamisessa, soittamisessa,
yhdessä musisoimisessa
- erilaista musiikillista kuuntelemista,
laulamista, soittamista ja liikettä esteettisten
kokemusten mahdollistamiseksi
- musiikillinen ilmaisu, keksintä ja
säveltäminen
- pitkäjänteinen harjoittelu yksin ja yhdessä
tavoitteena yhteismusisointi
- suomalaista musiikkia sisältäen
kansanmusiikkia, musiikillisia teoksia ja
uudempaa musiikkia (lauluja ja soittimia)
- pohjoismaista musiikkia
- eurooppalaista musiikkia
- eurooppalaisen musiikin historiaa
- muiden kulttuurien musiikkia
(integroituna esim. maantietoon)
Musiikki
Aihekokonaisuus
Viestintä ja
mediataito
Osallistuva
kansalaisuus
ja yrittäjyys
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Turvallisuus
ja liikenne
Ihminen ja
teknologia
84
Tavoitteet
Sisällöt
Pyritään kehittämään
- ilmaisuja vuorovaikutustaitoja painottaen
osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja
yhteisöllistä viestintää
- musiikin tekemistä yhteisöllisesti sekä
musiikin vastaanottamista kuuntelijana tai
yleisönä
- itsensä ilmaisemista monipuolisesti ja
vastuullisesti
- suhtautumista kriittisesti median välittämiin
sisältöihin
- tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi,
aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi,
yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi
kansalaiseksi
- auttaa oppilasta kohtaamaan ja
käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja
ristiriitoja sekä opettaa toimimaan
yritteliäästi ja aloitteellisesti
- opettaa oppilasta toimimaan kekseliäästi ja
pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi
sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen
vaikutuksia
- musiikin kuuntelemista ja musisointia
monipuolisesti yksin, yhdessä toisten kanssa
- tarkastellaan musiikkia erilaisen ilmaisun
välineenä
- tarkastellaan omaa ja toisten musiikillista
tekemistä sekä tuotoksia, musiikin kriteerien
mukaan
- erilaisten esitysten ja musiikkia vaativien
tilaisuuksien sekä juhlien suunnittelu,
harjoittelu ja toteutus
- laulujen sanojen sisällöt ja teemat
- laulujen sanojen sisällöt ja teemat
- kehittää oppilaan välineiden, laitteiden ja
koneiden toimintaperiaatteiden
ymmärtämistä ja opettaa oppilaalle niiden
vastuullista käyttöä
- soittimiin ja äänentoistolaitteisiin
tutustuminen
- tietotekniikan käytön musiikillisiin
mahdollisuuksiin tutustuminen
Kuvataide
85
7.16 Kuvataide
P
eruskoulun kuvataidekasvatuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun, esteettisen ja eettisen
tietoisuuden kehittymistä ja antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun.
Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa; taidetta,
mediaa ja ympäristöä. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma,
aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Kuvataiteen opetus perustuu taiteelliselle ajattelulle. Taiteeseen
tutustumisen kautta tulee tajuttavaksi sen historiaan ja kulttuuriin sidottu luonne. Oppilas oppii ymmärtämään
visuaalisen viestinnän mahdollisuudet toimia inhimillisen ymmärryksen laajentajana ja osana humanistisen
arvomaailman perustaa.
Opetus perustuu lapsen aktiivisuudesta ja omista voimavaroista lähtevään uteliaaseen ja ennakkoluulottomaan
luovaan toimintaan, joka tapahtuu iloisessa, suvaitsevassa, mielikuvia, kuvamuistia ja kuvallista ajattelua
tukevassa esteettisessä ympäristössä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän
ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.
Vuosiluokat 1–4
Tavoitteet
Luokat 1–4
Oppilas oppii
- kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia,
kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden
perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua
- kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta
- tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvostamaan erilaisia
näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä
- tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien
kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä, arkkitehtuuria ja muotoilua
sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä
- arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta
- tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään
- käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman
eroja
Kuvataide
Sisällöt
Luokat 1–2
Kuvailmaisu
ja kuvallinen ajattelu
Piirustus ja grafiikka
Elävän viivan harjoittelu
- piirtimet: vahaliidut, puuvärit,
lyijykynä, punaliitu, valkoliitu,
tietokone
Painomenetelmät
- sabloonapainanta:
perusmuodot, nauha- ja
reunaornamentit,
luonnonmuodot
Tietokonegrafiikan alkeet
Tekninen piirustus
- viivaimen käyttö
Maalaus ja kollaasit
Väriopin alkeet
- kylmät ja lämpimät värit, värien
sekoittaminen ja valööri
Monipuolinen siveltimen käyttö
- laveeraus, vahavärin ja vesivärin
yhdistäminen
Paperin käsittely
- leikkaaminen
Muovailu ja rakentelu
Muovailun alkeet
- muovailuvaha tai askartelumassa
- savi: yhdestä palasta muotoaminen
”peukaloimalla” ja poistamalla
Kuvasommittelun perusteita
- viiva, väri, muoto ja liike
Kuvien tarkastelu ja arvioiminen
sekä kuvista keskustelu kuvataiteen
käsittein
Taiteen
tuntemus ja
kulttuurinen
osaaminen
Taidehistoria ja
kuvantarkastelu
Taidekuvan
käyttö väriopin
yhteydessä
- värin
elämyspohjainen
vaikutus kuvassa
- taidekuvien
tarkastelua
tekemällä omia
kuvia ja
keskustelemalla
kuvista
- tutustuminen
suomalaiskansalliseen
taiteilijaan
Taidenäyttelyvierailut ja
omien
näyttelyiden
rakentaminen
Tutustuminen
kulttuurihistoriallisiin
rakennuksiin
86
Ympäristöestetiikka,
arkkitehtuuri
ja muotoilu
Lähiympäristön
luonto,
rakennukset ja
ympäristön
muutosten
tunnistaminen
Tutustuminen
rakennettuun
ympäristöön
Tutustuminen
kolmiulotteisiin
esineisiin sekä
esineen
suunnittelu ja
mahdollisesti
valmistaminen
Rakentelun
alkeet
- ongelmanratkaisutehtävät
Media ja
kuvaviestintä
Kuvallinen
viestintä
Kuvakerronnan
perusteita
Kuvan ja tekstin
välinen yhteys
- mainoskuvat,
valokuvat
- joukkotiedotuskasvatus
- kriittinen
kuvallinen
tarkastelu
Kuvataide
87
Sisällöt
Luokat 3–4
Kuvailmaisu ja
kuvallinen ajattelu
Taiteen
tuntemus ja
kulttuurinen
osaaminen
Taidehistoria ja
kuvantarkastelu
arkkitehtuuri ja
muotoilu
Kipsinauhan
käytön alkeet
Media ja
kuvaviestintä
Tutustuminen
erityisesti
maisemamaalauksiin ja
vastaavan
taiteilijan
elämänkertaan
Folion
pakottaminen
Television,
tietokonepelien,
elokuvien,
sarjakuvien ja
mainonnan
visuaalisten
viestien kriittistä
tarkastelua ja
tutkimista
Kuvallinen
viestintä
Havaintopohjainen piirtäminen
Valon ja varjon tutkiminen, valööri eri
piirtimin
- hiili, tussi, grafiittikynä, huopakynä
ja sivellin
Painomenetelmät
- eristyspainanta, paperi-kohopainanta
ja monotypia (toistot, rytmi, keskusTaidekuvien
ja peiliornamentit)
tarkastelu
erityisesti
Tekninen piirustus
pelkistämisen ja
- ruutusuurennos
kuvakentän
rakenteen suhteen
Maalaus ja kollaasit
Erilaiset maalaustekniikat vesivärein:
- kuiva kuivalle, kuiva kostealle,
kostea kuivalle, kostea kostealle
Kuvakentän koon ja muodon vaihtelu
- maisemakuva
- pelkistäminen
Kollaasit
- erilaiset liimaukset ja erilaisten
paperilaatujen yhdistämiset (esim.
uusiopaperin teko)
Värioppi
- spektrit, väriympyrä, sävy-valööri,
värin murtaminen, värin taittaminen
- välineistö: vesivärit, peitevärit,
valmisväriseokset ja liidut
Muovailu ja rakentelu
Muototajun kehittäminen
- esteettisyys–tarkoituksenmukaisuus
Savesta helpot liitännät
- makkaratekniikka
- levytekniikka
- tasapaino, jännite, rytmi, viiva, väri,
muoto, tila, liike ja aika
Tilatajun kehittäminen
Suomen
kultakauden
mestareita,
esimerkkejä eri
aikakausien
taiteesta ja
nykytaide
Oman
paikkakunnan
museo- tai
taidenäyttelyvierailuja ja
taiteilijan työhön
tutustumista
Origamitehtävät
Materiaalien
rakenteellisten
ominaisuuksien
tarkastelu
Rakentelu
- pienoismallit
- pahviliitännät
Kuvien erittely
muodon, sisällön
ja koon suhteen
- kuvakoot,
kuvakulmat ja
rajaus
Tutustuminen
kuvien
käyttötapoihin
(merkitys)
Visuaalisten
viestien kriittinen
tarkastelu ja
tutkiminen
Kuvakerronnan
perusteet
- tarinasta
kuvaksi, kuvan
ja tekstin
yhdistäminen
Kuvitus,
sarjakuva,
valokuvaus, video
ja digitaalinen
kuva
- liikkeen
syntyminen
- zoetrooppi: kuva
liikkeeseen
- fotogrammi
Kuvataide
Työtavat
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
Tavoitteet
Luokat 3–4
Erilaisia työtapoja voidaan käyttää kuvataiteen kaikilla osa-alueilla esimerkiksi seuraavasti
- työskentely pareittain
- yksittäistyöskentely ryhmissä
- yhteistyöskentely
Oppilas
- osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa
havaintojaan kuviksi
- osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää
materiaalin ominaisuuksia
- osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää
luonnostelua työskentelynsä apuna
- osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista
- osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan
- osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja
käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä
- tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa
kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua
- osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä
- osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua
ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa
- osaa tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa
- tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden
töitä
- osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan
- osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja
- osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä
- osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Luokat 5–6
Oppilas oppii
- tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja
työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan
- tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään kuvaviestinnän välineitä
omien ajatustensa ilmaisemisessa mediassa
- nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta
kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä
- ymmärtämään, että taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä on erilaisia näkemyksiä, sekä
keskustelemaan omista ja muiden töistä kuvataiteen käsittein
- tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä
näkökulmasta
88
Kuvataide
89
Sisällöt
Luokat 5–6
Kuvailmaisu ja
kuvallinen ajattelu
Omien havaintojen, ajatusten ja
mielikuvien
ilmaiseminen kuvallisin keinoin
Havaintopohjaisen piirtämisen
tarkentaminen
Grafiikka
- linopainanta, seripainanta ja
syväpainomenetelmä
(selluloidiasetaatti)
Eri menetelmin tuotetun painojäljen
tunnistaminen
Maalaus
Maalaustekniikkojen varmistaminen
edelleen
Väriopissa edelleen väriympyrä ja
vastavärit
Keramiikka ja kuvanveisto
Saven ja kipsin yhteiskäyttö
- kipsimuotit
- reliefit
- kipsin veistäminen
- materiaalin käytön hallinta
- monipuolinen tekniikoiden yhdistely
Tilataide ja taide ympäristössä
Kuvataiteen tyylien ja
kuvasymboliikan käyttäminen
kuvailmaisussa
- tutustuminen esim. naivismiin,
impressionismiin, kubismiin ja
surrealismiin
- tutustuminen merkkikieleen
- tasapaino, jännite, rytmi, väri,
muoto, tila, liike, aika ja viiva
Taiteen
tuntemus ja
kulttuurinen
osaaminen
Taidehistoria ja
kuvantarkastelu
arkkitehtuuri ja
muotoilu
Luonnon ja
rakennetun
ympäristön
vuorovaikutus
- ihmisen jälki
maisemassa
- rakennusperinne
ja nykyrakentaminen
Media ja
kuvaviestintä
Kuvallinen
viestintä
Taidekuvan
tarkastelu
kulttuurihistorian
ilmentäjänä
- taidehistorian ja
kulttuurihistorian
eri suuntaukset
(historia,
Tilan
kulttuurikasvatus) havainnointia,
suunnittelua ja
Ohjattuja
mahdollisesti
näyttelyvierailuja, rakentamista
taiteilijavierailuja
ja internetin
Suomalaisen
kulttuuriarkkitehtuurin
palveluiden
ja/tai muotoilun
hyödyntämistä
edustaja
Valokuva,
elokuva, tv, video
ja digitaalinen
kuva
- camera obscura
- valokuvan
kehittäminen
- valokuvaus ja
kuvien
valmistaminen
- digitaalikameran
käyttö
(kuvakerronta)
- videokameran
käyttö
- otokset ja
kuvaliittymät
Kuvien
analysointia
- taidekuvan
rakenteen
tutkimista,
sisällöllistä
tulkintaa ja
taidekritiikkiä
- videofilmin
suunnittelu ja
toteutus
- elokuvan
rakenteeseen
tutustuminen
- liikkuvan kuvan
erityispiirteet
- television,
tietokonepelien,
elokuvien,
sarjakuvien ja
mainonnan
visuaalisten
viestien kriittinen
tarkastelu ja
tutkiminen
Kuvataide
Työtavat
90
Luokat 5–6
Erilaisia työtapoja voidaan käyttää kuvataiteen kaikilla osa-alueilla esimerkiksi seuraavasti:
- työskentely pareittain
- yksittäistyöskentely ryhmissä
- yhteistyöskentely
Aihekokonaisuudet kuvataiteessa
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
kansainvälisyys
Viestintä ja
mediataito
Osallistuva
kansalaisuus
ja yrittäjyys
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Turvallisuus
ja liikenne
Ihminen ja
teknologia
Tavoitteet
- tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua,
luovuuden kehittymistä, terveen itsetunnon
vahvistumista
- esteettiset kokemukset kasvattavat
ymmärrystä elämänlaadun tärkeydestä
- opastaa toimimaan ryhmän ja yhteisön
vastuullisena jäsenenä
- opettaa ja auttaa oppilasta tuntemaan ja
arvostamaan omaa kulttuurihistoriaansa sekä
näkemään jatkuvuuden merkityksen oman
toimintansa kautta
- auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureita
- opettaa kriittiseen kuvanlukemiseen ja
antaa keinot vastuulliseen toimintaan
nykyviestimien käytössä
- ohjata oppilasta ongelmanratkaisutehtävien
ratkomisessa, auttaa käsittelemään muutosta
ja kohtaamaan epävarmuutta, kuitenkin
toimimaan pitkäjänteisesti ja
päämäärätietoisesti
- opettaa oppilasta arvostamaan esteettisyyttä
ja toimimaan eettisesti oikein ympäristöään
kohtaan
Sisällöt
- esim. Kalevala- ja kansantaru -teemat
- esim. mainoskuvien lukeminen ja
merkityksen ymmärtäminen
- esim. osallistuminen erilaisiin
kuvataidekilpailuihin
- esim. tutustuminen kotikaupungin
asemakaavaan ja sen kehittämiseen,
kulttuurihistoriallisesti arvokkaat paikat
- värioppi, varoittavat värit, opastavat värit,
liikennemerkit
- muoto-oppi, muodon merkitys
liikennemerkeissä
- kehittää oppilasta ymmärtämään välineiden
toimintaperiaatteita ja neuvoa oppilaille
niiden vastuullista käyttöä
Käsityö
91
7.17 Käsityö
K
äsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen
työntekoon sekä kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä,
ongelmanratkaisutaitoja ja ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä.
Oppilas oppii käsityön perustekniikoita, tutustuu erilaisiin materiaaleihin, työvälineisiin ja koneisiin. Taitoja
harjaannutetaan ja syvennetään vuosittain laajenevilla oppisisällöillä. Opetus toteutetaan oppilaan
kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein. Tavoitteena on tutkien, kokeillen ja keksien edetä kohti
kokonaisen käsityöprosessin hallintaa ja siirtää taidot arkielämään.
Käsityön opiskeluun luodaan puitteet, jossa oppilas kokee työn tekemisen innostavaksi ja mielekkääksi.
Oppilas työskentelee sekä yksin että erilaisissa ryhmissä, joissa hän oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä
sekä vastuunottamista ja työn loppuun saattamisesta. Oppilasta ohjataan huolehtimaan työvälineistä ja ympäristöstä sekä työturvallisuudesta.
Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.
Opetuksen järjestäminen
Luokilla 1–2 käsityö on kaikille yhteinen oppiaine.
Luokilla 3–4 oppilaat jaetaan kahteen sekaryhmään, jotka opiskelevat vuorotellen tekstiilityötä ja teknistä
työtä lukukauden mittaisissa jaksoissa.
Neljännen luokan keväällä oppilas valitsee käsityön painoalueekseen joko teknisen työn tai tekstiilityön
luokille 5–6. Valinta jatkuu vuosiluokalle 8 asti.
Viidennellä ja kuudennella luokalla opetukseen sisällytetään joko vaihto-opetus- tai projektijakso, jolloin
kaikki oppilaat opiskelevat sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä.
Vuosiluokat 1–4
Vuosiluokkien 1–4 käsityö perehdyttää oppilaan arkielämässä tarvittaviin perustietoihin ja -taitoihin.
Oppilasta ohjataan suunnittelemaan käytännöllisiä ja esteettisiä käsityötuotteita, joita valmistaessaan hän oppii
käyttämään perustyövälineitä sekä koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Onnistunut käsityöprosessi
tuo mukanaan taidon kehittymistä, työn iloa, myönteisen asenteen työn tekemiseen sekä oman ja toisten työn
arvostamisen.
Tekninen työ
Tavoitteet
1. luokka
2. luokka
Oppilas
- perehtyy erilaisiin käsityön peruskäsitteisiin, materiaaleihin, työvälineisiin ja tekniikoihin
- omaksuu suunnittelutaitoja
- oppii tuotteiden valmistamista ja korjaamista
- harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä itsenäisesti ja ryhmässä
- oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä ja toimintaa
- kokeilee, saa uusia elämyksiä, ratkaisee ongelmia ja kehittää luovuuttaan
- oppii sosiaalisuutta, pitkäjänteisyyttä, vastuuntuntoa ja omien tunteittensa hallintaa
- oppii huolehtimaan työympäristöstään ja välineistään sekä huomioimaan oman ja toisen
työturvallisuuden
Käsityö
Sisällöt
1. luokka
Erilaisiin materiaaleihin tutustuminen
- arkipäivän elämän keskeiset materiaalit
- luonnon- sekä synteettiset materiaalit
- jäännös- ja kierrätysmateriaalit
Materiaaleina käytetään esim. puuta, metallia,
kaarnaa, tuohta, pahvia tai muovia.
Eri materiaalien ominaisuuksia tutkitaan käsin
tunnustelemalla ja paljain silmin.
Suunnittelu
- omien töiden etukäteissuunnittelu
yksinkertaisten työpiirrosten avulla
- teknisesti tarkoituksenmukaisen esineen
suunnitteluun johdattaminen
- esteettisesti kauniin esineen suunnitteluun
johdattaminen
- yhteissuunnitteluun totuttautuminen
Työskentely eri materiaalien parissa
Puu
- mittaaminen ja merkitseminen mallineen ja
mittapalan avulla
- kappaleen kiinnittäminen höyläpenkkiin ja
kulmasahauslaitteeseen
- sahaaminen kulmasahauslaitteella
- vuoleminen
- liimaaminen
- hiominen
- pintakäsittely esim. vesiohenteisilla
maaleilla, petsaamalla, luonnonvahalla tai
ruokaöljyllä
Työtavat
92
2.luokka
Materiaaleina käytetään esim. puuta, metallia,
kaarnaa, tuohta, pahvia, muovia, lasia tai
betonia.
Eri materiaalien ominaisuuksia tutkitaan käsin
tunnustelemalla, paljain silmin ja
stereomikroskoopin avulla.
Suunnittelu
- omien töiden etukäteissuunnittelu
yksinkertaisten työpiirrosten avulla
- teknisesti tarkoituksenmukaisen esineen
suunnittelun vahvistaminen
- esteettisesti kauniin esineen suunnitteluun
syventäminen
- yhteissuunnittelun vahvistaminen
Työskentely eri materiaalien parissa
Puu
- mittaaminen ja merkitseminen viivaimen
avulla
- kappaleen kiinnittäminen höyläpenkkiin ja
kulmasahauslaitteeseen
- sahaaminen kulmasahauslaitteella ja
askartelusahalla
- vuoleminen
- liimaaminen
- hiominen
- viilaaminen
- pintakäsittely esim. vesiohenteisilla
maaleilla, petsaamalla, luonnonvahalla sekä
ruoka- tai parafiiniöljyllä
Metalli
- ohkolevyn työstäminen leikkaamalla ja muotoja painamalla
- metallilangan katkaisu ja muotoilu taivuttamalla
Luonnonmateriaalit (tuohi, kaarna)
- yksinkertaisten perinne-esineiden valmistaminen
Pahvi ja muovi
- työstökokeiluja eri tekniikoita kokeillen
Fysikaalisiin ilmiöihin perehtyminen
- materiaalien rakenteeseen tutustuminen ja sen tutkiminen (esim. paino, kovuus, joustavuus,
pintarakenne, leikkauspinta)
- yksinkertaiseen virtapiiriin tutustuminen ja
sellaisen rakentaminen
- kuminauhalla tai jousella toimivan laitteen
valmistaminen
Työturvallisuuden ja ympäristön huomiointi
- tarkoituksenmukaisten suojavaatteiden ja -varusteiden käyttäminen
- rauhallinen työskentely
- turvalliset työotteet, -asennot ja -tavat
- ohjeiden tarkka noudattaminen
- yhteistyötaitojen kehittäminen
esim.
- perustaitojen oppimista painottavaa työskentelyä
- luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja kehittäviä työtapoja
Käsityö
93
Tavoitteet
Sisällöt
3. luokka
4. luokka
Oppilas
- harjoittelee kokonaisen käsityöprosessin hallintaa, johon kuuluu tuotteen suunnittelu,
valmistaminen ja arviointi
- ottaa vastuuta omasta esineympäristöstään
- ottaa vastuuta oman oppimisympäristön viihtyisyydestä ja siisteydestä sekä huolehtii
yhteisestä esine- ja materiaaliympäristöstä
- oppii teknisen työn peruskäsitteitä ja osaa käyttää niitä työskentelynsä aikana
Oppilasta ohjataan
- ratkaisemaan ongelmia sekä yksilönä että ryhmässä
- ymmärtämään työsuojelun tärkeys
- turvalliseen työvälineiden ja työmenetelmien käyttöön
Puun työstäminen
Puun työstäminen
-mittaaminen ja merkitseminen: viivain,
- mittaaminen ja merkitseminen: mittaviivain,
malline, mittapala ja suorakulma
suorakulma, harppi
- sahaus: askartelusaha, selkäsaha, kulma- sahaus: kaarisaha
sahauslaite
- poraus: penkki- ja pylväsporakone
- poraus: pienten reikien kairaus,
- naulaus: naula-liimaliitos, tarkkuutta vaativa
akkuporakone
naulaus
- höyläys: kapean pinnan höyläys
- höyläys: kapean pinnan höyläys,
- talttaus: talttaamisen harjoittelua
kavahöyläys
- vuolu: työntöote
- talttaus: uran ja kuperan pinnan talttaus
- viimeistely: viila, hiomapaperi
- vuolu: vuolutuki
- pintakäsittely: petsiin kastamalla,
- liimaus: liima-naulaliitos
öljyämällä, vahaus
- viimeistely: tasohiomakone
- pintakäsittely: maalaus(lateksi), lakkaus,
polttokoristelu
Metallityö
Metallityö
- mittaaminen ja merkitseminen: viivain,
- mittaaminen ja merkitseminen: piirtopuikko
lyijykynä
- poraus: penkki- tai pylväsporakone
- sahaus: askartelusaha
- sahaus: metallisaha
- leikkaus: sakset, sivuleikkurit
- leikkaus: kuvioleikkuri (kapa)
- viilaus: teräsvilla
- viilaus: viimeistely viilalla, hiomapaperi
- liittäminen: lankaliitokset
- liittäminen: koneruuviliitos, pop-niittaus
- muotoaminen ja kuumakäsittely: langan
- muotoaminen ja kuumakäsittely:
taivuttaminen
kylmätaonta
- pintakäsittely
- pintakäsittely: maalaus
Teknologia, kone- ja sähköoppi
- harrastusvälineiden huolto: polkupyörän
- harrastusvälineiden huolto: polkupyörän
puhdistus, voitelu, rengaspaineet
säätäminen ja tekniikkaan perehtyminen
- tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt:
- tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt:
paperiliidokki, kumikäyttöiset laitteet (esim.
purjekäyttöiset vesi- ja maakulkuneuvot,
mönkijä)
vesimyllyt
- sähkö- ja elektroniikkarakentelu sekä kodin - sähkö- ja elektroniikkatekniikkarakentelu
tekniikka: avoin ja suljettu virtapiiri,
sekä kodin tekniikka: vastus virtapiirin osana,
paristokäyttöiset valaisimet, työturvallisuus
sähkölämmitin ja silitysrauta, erilaiset
sähkölaitteiden käsittelyssä
pistorasiat, sulakkeen toiminta, työturvallisuus
Muovi ja askartelu
Muovi ja askartelu
- luonnonmateriaalit, paperi
- akryylin sahaaminen, poraaminen, hiominen,
pahviaskartelua
Visuaalinen suunnittelu ja tekninen
piirustus
piirustus
- muokkaamalla materiaalia tai piirtämällä
-toimintaidean hahmottelua ja luonnostelua
suoraan aihioon
paperille sekä esineen muodon ja koristelun
- luonnos
suunnistelua (teknisen piirustuksen alkeet)
Käsityö
Työtavat
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
3. luokka
4. luokka
esim.
- taidon oppimista painottava työskentely
- oppilas harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä sekä itsenäisesti että ryhmässä
- oppilas harjoittelee vähitellen työskentelyä yksinkertaisen kirjallisen ja kuvallisen ohjeen
avulla
- suunnittelutaitojen ohjaamisessa mukana sadut, kokemukset, elämykset
Oppilas
- osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella
toteuttamiskelpoisen tuotteen
- työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja
työturvallisuuden huomioon ottaen
- hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja
- työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä
käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja
viihtyisyydestä
- ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita
- arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia
- suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.
Tekstiilityö
Tavoitteet
1. luokka
2. luokka
Oppilas
- perehtyy erilaisiin käsityön peruskäsitteisiin, materiaaleihin, työvälineisiin ja menetelmiin
- omaksuu suunnittelutaitoja
- oppii tuotteiden valmistamista ja korjaamista
- harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä itsenäisesti ja ryhmässä
- oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä ja toimintaa
- kokeilee, saa uusia elämyksiä, ratkaisee ongelmia ja kehittää luovuuttaan
- oppii sosiaalisuutta, pitkäjänteisyyttä, vastuuntuntoa ja omien tunteittensa hallintaa
- oppii huolehtimaan oppimisympäristöstään ja välineistään sekä huomioimaan oman ja toisen
työturvallisuuden sekä viihtyisyyden
94
Käsityö
95
Sisällöt
1. luokka
2. luokka
Erilaisiin materiaaleihin tutustuminen
- arkielämän keskeiset, hyödylliset materiaalit, luonnonmateriaalit, jäännös- ja
kierrätysmateriaalit
Suunnittelu
- omien töiden kuvallinen ilmaisu
- visuaalisen ja teknisen suunnittelun alkeita
- avaruudellinen hahmottaminen
- yhteissuunnittelu
Ompeluun johdattava oppiaines
Ompeluun johdattava oppiaines
- leikkaaminen
Tietojen ja taitojen syventäminen
- kaavan käyttäminen
- leikkaamisessa
- nuppineulojen käyttäminen
- kaavan käyttämisessä
- langan pujottaminen neulan silmään
- nuppineulojen käyttämisessä
- solmun tekeminen langan päähän
- langan pujottamisessa neulan silmään ja
- aloittaminen ja lopettaminen
- solmun tekemisessä langan päähän
- etupisto
- pistovalikoiman laajentaminen
- täyttäminen
- yksinkertainen sauma
- napin tai helmen ompelu
Kankaan kuviointiin johdattava oppiaines
- pistokirjontaa, esim. vohvelipujotus,
virvittäin ompelu
- yksinkertaiset kankaanpainanta- ja
värjäystekniikat
Lankatöihin johdattava oppiaines
- punonta, solmeilu, nyörit, tupsut
- aloitussilmukka, ketjusilmukka,
virkkuukoukku
Kudontaan johdattava oppiaines
- kudontakehykset
- loimi ja kude
- pujottelu
Erikoistekniikat
- huovutusta
Askartelu
- leikkaaminen
- taittelu
- rakentelu
Kankaan kuviointiin johdattava oppiaines
- pistokirjonnassa
- yksinkertainen päällikeompelu käsin
- kankaanpainannassa
Lankatöihin johdattava oppiaines
- solmeilussa, punonnassa ja nyörien
tekemisessä
- kiinteä silmukka (esim. kankaan reunaan)
- ryijynukan ompelu
Kudontaan johdattava oppiaines
- tietojen ja taitojen syventäminen
Erikoistekniikat
- nahkatöitä
- helmitöitä
Askartelu
- tietojen ja taitojen syventäminen
- repiminen
- leikkaaminen
- taittelu, origami
- rakentelu
Tekstiilitieto:
- tietoa työvälineistä ja materiaaleista jokaiseen työhön ja tekniikkaan liittyen
Työtavat
esim.
- perustaitojen oppimista painottavaa työskentelyä
- luovuutta ja ongelmaratkaisutaitoja kehittäviä työtapoja
Käsityö
Tavoitteet
Sisällöt
3. luokka
4. luokka
Oppilas
- harjoittelee kokonaisen käsityöprosessin hallintaa, johon kuuluu ideointi, tuotteen
visuaalinen ja tekninen suunnittelu, valmistaminen ja arviointi
- osaa perusasiat väreistä, muodoista ja sommittelusta
- tunnistaa yleisimpiä käsityömateriaaleja
- oppii tekstiilityön peruskäsitteitä ja osaa käyttää niitä työskentelynsä aikana
- ottaa vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari
- ottaa vastuuta oman oppimisympäristönsä viihtyisyydestä ja siisteydestä sekä oppii
huolehtimaan yhteisestä työympäristöstä
- tutustuu omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön
- tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa
oppimisympäristöissä
- oppii ymmärtämään työsuojelun tärkeyttä sekä turvallista työvälineiden ja koneiden käyttöä
Ompelu
Ompelu
- ompelukone tutuksi (ompelukoneen osat,
- koneompelutaitojen harjaantuminen
langoitus, suoraommel, siksak, ompelun
- päärme
aloittaminen ja lopettaminen, peruutus,
- pientyövälineet: kangasliitu, mittanauha
käännös)
- kaavan merkityksen ymmärtäminen
- yhdyssauma, huolittelu
- mittaaminen
- käänne
- käsitteet: langansuunta, hulpio
- pientyövälineet ja niiden turvallinen käyttö: - yksinkertaisen kaavan piirtäminen (esim.
nuppineulat, mitta-liisa, ratkoja, silitysrauta,
käsityöpussi, tyynyliina)
kangassakset
- saumanvarat ja niiden piirtäminen kaavaan
- kankaan leikkaaminen
- kuvallisen ja sanallisen työohjeen käytön
- käsin ommeltavista pistoista luotospisto ja
harjoittelua
aivipisto
- kirjovaan ompelukoneeseen tutustuminen
- yksinkertaisen valmiin kaavan käyttö
- yksinkertaisen kuvallisen ja sanallisen
työohjeen noudattaminen ohjatusti
- kankaan oikean ja nurjan puolen
tunnistaminen sekä niiden merkinnät
työohjeessa
Lankatyö
Lankatyö
- isketty nyöri tai punottu/solmeiltu nauha
- virkkauksen perussilmukoiden (kjs, ks)
(esim. ystävännauha)
kertaaminen
- virkkaustyön suunnittelu ja valmistus
(esim. pehmolelu virkatuista osista)
Kankaan kuviointi
Kankaan kuviointi
- kirjontapistoja käsin
- konekirjontaa alike- tai päällikeompeluna
- kankaanpainantaa (esim. yksinkertaisen
yhdistettynä ompelutyöhön
leimasimen valmistaminen perunasta tai
korkista ja kasvien käyttö leimasimena)
Erikoistekniikat
Erikoistekniikat
- huovutus (esim. neulatyyny)
- mahdollisuuksien mukaan
erikoistekniikoihin tutustumista
Tekstiilitieto
Tekstiilitieto
- tietoa työvälineistä ja materiaaleista
- tietoa työvälineistä ja materiaaleista
jokaiseen työhön ja menetelmään liittyen
jokaiseen aihepiiriin liittyen
- tekstiilimateriaali kuidusta langaksi ja
- kierrätys
kankaaksi
- villa, lampaasta langaksi
- puuvilla
- valmistetun tuotteen hoito
- valmistetun tuotteen hoito
- luonnonkuitujen jako kasvi- ja eläinkuituihin
Suunnittelu
- visuaalisten suunnittelutaitojen ohjaamisessa mukana esimerkiksi sadut, kokemukset,
elämykset ja perinne
- perusasioita väreistä, muodoista ja sommittelusta
- teknisen suunnittelun apuna oppimispelit ja ongelmanratkaisutehtävät (esim. opettajan
sekaisin oleva ompelujärjestys 3. lk)
96
Käsityö
97
Työtavat
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
3. luokka
4. luokka
esim.
- taidon oppimista painottavaa työskentelyä
- oppilas harjoittelee suunnitelmallista työskentelyä sekä itsenäisesti että ryhmässä
- oppilas harjoittelee vähitellen työskentelyä yksinkertaisen kirjallisen ja kuvallisen ohjeen
avulla
- eri tekstiilityön menetelmiä voidaan yhdistää valmistettavissa töissä
Oppilas
- osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella
toteuttamiskelpoisen tuotteen
- työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja
työturvallisuuden huomioon ottaen
- hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja
- työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä
käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja
viihtyisyydestä
- ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita
- arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia
- suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.
Vuosiluokat 5–6
Käsityön opetus vuosiluokilla 5–6 tähtää oppilaan käsityötietojen ja -taitojen syventämiseen ja laajentamiseen
niin, että hän kykenee entistä itsenäisempään kokonaisen käsityöprosessin hallintaan. Oppilasta rohkaistaan
käyttämään käsityötaitojaan luovasti, arvostamaan persoonallisia ratkaisuja sekä työn ja materiaalin laatua.
Oppilasta ohjataan kunnioittamaan ekologisia arvoja, oman kotiseudun omaleimaisuutta ja muiden kansojen
käsityöperinnettä.
Tekninen työ
Tavoitteet
5. luokka
6. luokka
Oppilas
- oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä
tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset
arvot
- perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja
teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan
suunnittelutyöhönsä
- perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi
soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa
- oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia
ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen
apunaan erilaisia tietolähteitä
- oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan
ja luonnon hyvinvoinnissa
- oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja
Käsityö
Sisällöt
Työtavat
5. luokka
Puun työstäminen
- mittaaminen ja merkitseminen: suuntapiirrin
- sahaus: jännesaha (kaareva muoto)
- poraus: vino reikä, tappiliitokset
- naulaus: ruuviliitos, nitoja
- höyläys: leveän pinnan höyläys
- talttaus: läpitalttaus
- vuolu: myötäote
- liimaus: kontaktiliima, liimapyörötappiliitos
- viimeistely: nauhahiomakone (pöytämalli),
hiomalaikka (sorvissa)
- pintakäsittely: maalauksen rajaaminen
6. luokka
Puun työstäminen
- mittaaminen ja merkitseminen:
kääntökulmain ja keskiökulmain
- sahaus: lehti- ja kuviosaha
- poraus: käsiporakone
- naulaus: saranointi
- höyläys: uran höyläys
- talttaus: lieriösorvaus
- vuolu: vastaote
- liimaus: kaksikomponenttiliimat
- tarkka viimeistely
- pintakäsittely: spray-maalaus, verhoilun
kokeilu
Metallityö
Metallityö
- mittaaminen ja merkitseminen: teräsmitta ja
- mittaaminen ja merkitseminen: malline,
suuntapiirrin
työntömitta
- sahaus: metallisaha
- sahaus: metallisahan monipuolinen käyttö
- poraus: penkki- ja pylväsporakone
- poraus: käsiporakone
- leikkaus: peltisakset (suora)
- leikkaus: levysakset (kaareva), vipuleikkuri
- viilaus: muodon viilaus
- viilaus: pyöreän pinnan viilaus
- liittäminen: niittaus, pehmytjuotoksen kokeilu - liittäminen: pehmytjuotos
nestekaasuvälineet, tinan valaminen ,
kuumataonnan kokeilu
pakottaminen
- pintakäsittely: öljypoltto, metallin lakkaus,
- pintakäsittely: muovitus, lämpövärjäys
emalointi
- harrastusvälineiden huolto: jarrujen ja ketjun - harrastusvälineiden huolto: polkupyörän
säätö, turvalaitteiden tarkistus
ylläpitohuolto, sisärenkaan paikkaus
- tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt: leijat,
- tuuli-, vesi- ja moottorikäytöt: liidokit,
tuulimyllyt, hydrokopteri
kuumailmapallot
- sähkö- ja elektroniikkatekniikkarakentelu
- sähkö- ja elektroniikkatekniikkarakentelu
sekä kodin tekniikka: sähkömagneetin
sekä kodin tekniikka: elektroniikan
sovelluksia, kodin sähköverkon rakenne ja
rakentelua, sähkömoottorin sovelluksia
sähkölaitteiden suojaustavat, sähkötapaturmien
ehkäisy
Muovi ja askartelu
Muovi ja askartelu
- akryylin taivutus ja kiillotus, liimaus, lasit ja - akryylin kuumamuotoilu ja liitostavat,
peilit, vuolukivi
perinnetyöt, luonnonmateriaalit
piirustus
piirustus
- työpiirustusten tulkintaa ja työsuunnitelman
- esineiden ja laitteiden suunnittelua
laatimista, mitoitus
toimintaongelmien pohjalta sekä
- piirrosohjelman käyttö puhtaaksi
mitoitettujen, siistien luonnosten laatimista
piirtämisessä, värityssuunnitelma
esim.
- tuotesuunnittelua painottava työskentely
- oppilasta ohjataan aiempaa enemmän itsenäiseen työskentelyyn valmiita ohjeita apuna
käyttäen
- visuaalisen suunnittelun rinnalle teknisen suunnittelun alkeita
- oppilasta ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan
98
Käsityö
99
Tekstiilityö
Tavoitteet
Sisällöt
5. luokka
6. luokka
Oppilas
- suunnittelee ja valmistaa esteettisiä, ekologisia ja käytännöllisiä käsityötuotteita
- osaa valita työhönsä tarkoituksenmukaisen materiaalin ja harjoittelee valmistusprosessin
suunnittelua
- oppii ottamaan suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon myös taloudelliset arvot
- käyttää luovasti aiemmin oppimiaan tekstiilityön perustekniikoita ja taitoja
- harjaantuu työohjeen käytössä
- perehtyy suomalaiseen käsityökulttuuriin
- tuntee perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita sekä osaa käyttää niitä
tarkoituksenmukaisesti
- osaa arvostaa ja arvioida kriittisesti omaa ja muiden työtä
- tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa
Ompelu
Ompelu
- oppilas hallitsee ompelukoneen
- mittojen ottaminen vaatetta varten
perustoiminnot, osaa käyttää ompelukoneen
(ry, vy, ly ja vaatteen pituus)
ohjekirjaa
- oman kaavakoon valinta
- vetoketju kodin käyttö- tai koristetekstiiliin
- kaavamerkit: LS, KE, KT, EK,TK, taite
- nauhakuja
- pituusmittamuutokset kaavaan
- kaavan jäljentäminen yksinkertaiselta kaava- - leikkuusuunnitelma
arkilta (esim. oppikirjan kaava-arkki)
- saumurin käytön harjoittelu
- kaavamerkit LS, taite, KE, KT
- työjärjestyksen laatiminen (esim. oppikirjan
- leikkuusuunnitelma
avulla )
- sanallisen ja kuvallisen ohjeen käyttöä
- sanallisen ja kuvallisen ohjeen käyttö
Lankatyö
Lankatyö
- neulomisen aloittaminen
- neulonnasta nurja silmukka
- oikea silmukka
- pudonneen silmukan nostaminen
- langan värin vaihtaminen, langan jatkaminen - kaventaminen, leventäminen
- neulomisen päättäminen, lankojen päättely,
- pyöröneule (esim. pipo, säärystin, lapanen)
työn höyrytys
- neulepintoja oikeilla ja nurjilla silmukoilla
- neulesauma
- neuletiheyden laskeminen mallitilkusta
- lankavyöte
- työhön tarvittavan silmukkamäärän
- virkkauksen perussilmukoista pylväät
laskeminen
- virkkauksen lisäykset ja kavennukset
- pelkistettyjen kuvallisten ja sanallisten
ohjeiden käyttö (esim. oppikirja)
- neulemerkit ja lyhenteet : o, n, krs, s,
kavennukset
Kankaan kuviointi
Kankaan kuviointi
- luovaa kirjontaa käsin tai koneella esim.
- perinteistä käsinkirjontaa lankoja laskien
erilaisille materiaaleille
(esim. ristipisto, etupisto)
- kankaanpainantaa paperi- tai
- värjäystekniikoista estovärjäystä (esim.
kontaktikaaviolla tai suihkevärjäystä
solmubatikilla kangasta ompelutyöhön tai
lankojen värjäämistä kasvivärein)
Kudonta
- vaihtoehtoisesti helmikudontaa, kehyskudontaa tai pirtanauhan kutomista (esim. avainnauha
kaulaan, olkahihna laukkuun)
Erikoistekniikat
- mahdollisuuksien mukaan erikoistekniikoihin tutustumista
Tekstiilitieto
- työvälinetietoa jokaisen aihepiirin
yhteydessä
- kuitutietouden syventämistä jokaiseen
aihepiiriin liittyen
Tekstiilitieto
- työvälinetietoa jokaisen aihepiirin
yhteydessä
- tekstiilien hoito-ohjemerkit
- kuitutietouden laajentaminen: jako
luonnonkuidut ja tekokuidut
- suomalainen käsityöperinne neulonnassa,
kirjonnassa ja kudonnassa
Käsityö
100
Käsityö
101
Sisällöt
Työtavat
5. luokka
6. luokka
Suunnittelu
- suunnittelussa aina jokin lähtökohta, esim. tarve tai käyttötarkoitus
- visuaalisen suunnittelun pohjana ovat värioppi, väriharmoniat, tyylittely, symbolit
ja suomalainen käsityöperinne
- harjoitellaan yhä enemmän myös teknistä suunnittelua visuaalisen suunnittelun rinnalla
- tietotekniikan hyödyntäminen suunnittelussa
esim.
- tuotesuunnittelua painottavaa työskentelyä
- myös teemalähtöistä projektityöskentelyä
- yhteisöllinen suunnittelu
- oppilasta ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan ja työskentelyyn työohjeen mukaan
Aihekokonaisuudet käsityössä
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
kansainvälisyys
Viestintä ja
mediataito
Osallistuva
kansalaisuus
ja yrittäjyys
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Tavoitteet
Sisällöt
- tavoitteena on kehittää luovuutta,
pitkäjänteisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja
- oppilas muodostaa tekemisen ja oman
toiminnan arvioimisen kautta kuvaa omasta
osaamisestaan käsityön tekijänä
- oppilasta opetetaan tuntemaan ja
arvostamaan suomalaista sekä muiden
kansojen käsityöperinnettä
- oppilasta ohjataan tunnistamaan
käsityötuotteita omasta esineympäristöstään
- oppilaiden työskentelyä ohjataan niin, että
oppilaat työskentelevät pitkäjänteisesti
- teknologian ymmärtäminen ja ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeä osa oppilaan
työskentelyä käsitöissä
- aihepiireissä käytetään perinteisiä
suomalaisia käsityömateriaaleja ja -tapoja,
esim. perinteinen käsinkirjonta, löylykauha,
puukko
- käsitöissä tehdään myös muiden maiden
kulttuuriin liittyviä käsitöitä, esim.
bumerangi, rumpu
- oppilaat etsivät eri viestintävälineistä tietoa,
dokumentoivat töitänsä ja järjestävät
näyttelyitä ja töiden esittelyjä
- oppilasta ohjataan tietoja
viestintätekniikan käyttöön työskentelyn
ideoinnissa, suunnittelussa, tiedon
hankkimisessa sekä työskentelyprosessin
dokumentoinnissa
- oppilas tutustuu käsityöammatteihin ja
ammatteihin, joissa tarvitaan kädentaitoja
sekä teknologista ajattelua
- oppilasta ohjataan sekä suunnittelijana,
valmistajana että kuluttajana kantamaan
vastuuta kuluttamisesta ja ympäristöstä
kestävän kehityksen periaatteiden mukaan
- oppilasta ohjataan tuotteiden uusiokäyttöön
- oppilasta opastetaan käyttöesineiden
huollossa ja korjauksessa
Turvallisuus ja - oppilas huolehtii työvälineistä ja ympäristöstä sekä työturvallisuudesta
liikenne
käsityöluokassa
- oppilasta ohjataan ymmärtämään eri
Ihminen ja
koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita,
teknologia
käyttöä ja huoltoa
- oppilasvierailut käsityöpajoihin ja
paikallisiin teknologiayrityksiin
- oppilaille opetetaan materiaaleista niiden
kierrätettävyys ja ympäristöystävällisyys
- käsityöluokan koneiden ja työvälineiden
sekä kodin sähkölaitteiden turvallinen käyttö
- esimerkiksi ompelukoneen, polkupyörän ja
suksien huolto
- automaatio ja robotiikka, esimerkiksi Lego
Mindstorms -rakentelusarjat
Liikunta
102
7.18 Liikunta
L
iikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja
sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan
terveydellinen merkitys.
Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista
omaksua liikunnallinen elämäntapa.
Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista
harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja
oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.
Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta.
Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu
kansalliseen liikuntaperinteeseen.
Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet,
lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.
Vuosiluokat 1–2
Liikunta vuosiluokilla 1–2 on iloista, lapsilähtöistä ja leikinomaista liikuntaa turvallisissa ja vaihtelevissa
liikuntaympäristöissä. Sen painopisteenä on motoristen perustaitojen oppiminen ja sosiaalisten taitojen
kehittäminen. Lisäksi painotetaan liikunnan terveydellisen merkityksen ymmärtämistä.
Tavoitteet
Luokat 1–2
Motoristen taitojen
kehittäminen
Oppilas
- kehittää karkeamotorisia taitojaan,
joita ovat
käveleminen,
juokseminen,
hyppääminen,
heittäminen,
kiinniottaminen,
pyöriminen
- oppii uimataidon
alkeet
- harjaantuu
havaintomotorisissa
taidoissaan, joita ovat
kehontuntemus,
tilankäytön, ajan ja
rytmin
hahmottaminen
Sosiaalisten taitojen
kehittäminen
Liikunnan
terveydellisen
merkityksen
ymmärtäminen
Oppilas
Oppilas
- oppii ymmärtämään - pukeutuu liikuntasääntöjen merkityksen asuun
ja pyrkii
- peseytyy liikuntanoudattamaan niitä
tuntien jälkeen
reilun pelin hengessä - alkaa ymmärtää
liikunnan tärkeyden
fyysiselle ja
psyykkiselle
terveydelle
- oppii turvallisia
liikuntatapoja
- saa virikkeitä
harrastaa liikuntaa
Varusteista
huolehtiminen
Oppilas
- huolehtii liikuntavarusteistaan
Liikunta
103
Sisällöt
Luokat 1–2
Perusliikunta
Oppimisen perusvalmiuksia ja itsesäätelyä kehittävät harjoitteet
- juokseminen, hyppääminen ja heittäminen, leikit
Suunnistus ja retkeily
- valokuvasuunnistus
- suunnistaminen luokka- ja pihakartalla
- pihakarttamerkit
- maastoleikit
- retkeily
Palloilu
- pallonkäsittelyharjoitteet: heitto, kiinniotto, vieritys, potku, lyönti kädellä ja mailalla,
pomputus ja pallotemput
- palloleikit
- alkeispelit
- reilun pelin henki
Telineliikunta
Permanto
- kieriminen
- kuperkeikat eteen ja taakse
- polvivaaka
- sillat
- rattaanpyörän kehittely
- päällä- ja käsinseisonnan kehittely
Penkki / harjoituspuomi
- kävely eteen- ja taaksepäin, kyykkykävely
- juoksu, laukka, hyppyaskel
- nojahypyt
- polvivaaka, kukkoasento
- jännehyppy alas
Hyppy
- tasaponnistus ponnistuslaudalta
- hyppy telineelle
- kyykkyjännehyppy
- haarahyppy
- hallitun alastulon harjoittaminen
Rekki
- myötäote ja vastaote
- riipunnat
- hyppy oikonojaan
- päinsuistunta
- neulansilmä
- kiepin kehittely
- edellä mainituilla telineillä sarjat ja liikeyhdistelmät
- Kirppusirkus
Liikunta
Sisällöt
Luokat 1–2
Välineliikunta
- hernepussit, huivit, vanteet, hyppynarut, joukkuenauhat, kapulat, kepit, sanomalehdet,
erilaiset pallot, siveltimet, suuret arpakuutiot, pahvilaatikot, leikkivarjo, taikanaru ym.
- käynnit, juoksut, hypyt ja hyppelyt
- lihaksistoa vahvistavat harjoitteet
- lihashallintaa ja nivelliikkuvuutta lisäävät harjoitteet
- tasapainoharjoitteet
- rentoutusharjoitteet
- rytmiharjoitteet
- improvisointiharjoitteet
- välineleikit
Musiikkiliikunta
- sana-, perus- ja melodiarytmi
- tasa- ja kolmijakoisuus
- tempon ja voiman vaihtelut
- musiikin sävyt (duuri-molli)
- muotorakenteet: soolo-tutti, kaanon
- lauluja piirileikit
- kansantanssit, muotitanssit
- ilmaisuliikunta
Hiihto
- välineisiin totuttautuminen
- kaatuminen ja ylösnousu
- käännökset paikallaan
- hiihtotekniikat: vuorohiihto, tasatyöntö, luisteluhiihto
- mäenlasku (oikolasku, auralasku, aurakäännös, aurajarrutus)
- mäennousu (sivuttaisnousu, haaranousu)
- hiihtoleikit
- suksien ”pakkaaminen” ja kantaminen
Luistelu
- välineisiin totuttautuminen
- kaatuminen ja ylösnousu
- lähdöt
- liu´ut (kahden jalan, kyykky, yhden jalan)
- luistelupotku
- eteenpäin luistelu
- taaksepäin luistelun harjoittelu
- jarrutukset (puoliaura, aura)
- luisteluleikit
Uinti
- veteen totuttautuminen
- liukuminen ja kelluminen
- sukeltaminen
- koirauinti
- myyräuinti
- alkeisselkäuinti
- sammakkouinti
- vesileikit
104
Liikunta
105
Vuosiluokat 3−4
Vuosiluokkien 3−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset
kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista
perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa
hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.
Tavoitteet
Sisällöt
Luokat 3–4
Oppilas
- oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
- oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon
- harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman
keskinäisen kilpailun korostumista
- oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä
Perusliikunta ja yleisurheilu
Juokseminen
- juoksua monin eri tavoin: nopeutta, suuntaa ja juoksemisen rataa vaihdellen, ylä- ja
alamäkeä, portaita ylös
- juoksuleikkejä
- kestävyysjuoksua leikinomaisin harjoittein
- pystylähtö, lähetyskomennot
- aitajuoksun askelrytmin kehittelyä
- viestijuoksua
Hyppääminen
- hyppäämistä monella eri tavalla: tasaponnistuksella, vuoroponnistuksella, loikkien,
vauhditta, pitkälle, korkealle, suuntia vaihdellen; lyhyellä, pitkällä, suorarataisella,
kaarevarataisella vauhdilla
- vauhdillisen ja vauhdittoman pituushypyn harjoittelua
- vauhdittoman kolmiloikan harjoittelua
- korkeushypystä flopin alkeita
Heittäminen
- yliolanheitto pesäpallolla ilman vauhtia
- pituus- sekä tarkkuusheittoja
- turbokeihään heitto
Suunnistus
- kartanlukutaidon harjaantuminen
- lähikartan karttamerkit
- kartan suuntaaminen maaston mukaan
- pääilmansuunnat
- yksinkertaisia reitinvalintaharjoituksia
- peukalokartanlukuharjoituksia (karttaretkellä)
- matkan arviointi (maastossa kuljetun matkan pituuden hahmottaminen)
- suunnistusratoja (esim. valokuvasuunnistus, rastireittisuunnistus, viuhkasuunnistus,
reittiviivasuunnistus, tukireittisuunnistus)
Retkeily 3–6 luokat
Päivä- ja yöretket maalla sekä vesillä. Integrointi luokka-asteen muihin oppisisältöihin.
Hiihto-, patikka-, vene- tai polkupyöräretkiä.
Retken yhteydessä käsiteltäviä aihepiirejä
- varustautuminen retkelle eri vuodenaikoina
- käyttäytyminen liikenteessä ja luonnossa
- jokamiehen oikeudet
- tulentekotaidot ja turvallinen tulenpito
- kartanlukutaidon ja kompassin hyödyntäminen maastossa
- toimenpiteet eksyksissä oltaessa
- ensiavun perustaitoja
Liikunta
Sisällöt
Luokat 3–4
Palloilu
Jalkapallo
- pallon hallinta jaloin
- kuljettaminen vaihtelevia ratoja pitkin
- sisäsyrjäsyöttö
- pallon haltuunotto jaloin
- taitojen soveltaminen peliin
- jalkapallon peliajatukseen tutustuminen (syöttövarjosta pois)
- peliä pienin joukkuein sääntöjä soveltaen
Pesäpallo
- yliolanheitto
- vierivän pallon kiinniotto
- pomppupallon kiinniotto
- kiinniotto ilmasta
- peruslyönti
- pystynäpäys
- pesäpallon pelitaitojen oppiminen
- pallon seuraaminen sisä- ja ulkopelaajana
- toiminta sisä- ja ulkopelaajana
- pelimuotoina erilaiset pesäpallon sovellukset ryhmän taitotason ja koon mukaan
Koripallo
- rannesyöttö lattian kautta ja suoraan paikalla sekä liikkeessä
- syötön vastaanottaminen
- koriinheitto kahdella kädellä sisäkierteellä
- liikkuminen puolustusasennossa
- tukijalan käyttö, käännös editse ja taitse
- syöttöharhautus
- pallon käsittely ja kuljettaminen (korkea ja matala)
- perustaitojen soveltaminen peliin
- koripallon peliajatukseen tutustuminen (syöttövarjosta pois)
- koripallon pienpelejä
- yhden korin koulukoris (Johan Pomppas)
Lentopallo
- sormiheitto ja -koppi
- yhden käden alakautta heitto
- sormilyönti
- hihalyönnin alkeet lattiapompun kautta pehmeällä pallolla
- liikkuminen kentällä
- lentopallon pienpelejä
- koululentispeli (Tsemppitiikerit)
Salibandy
- matala peliasento
- syöttö ja syötön vastaanotto paikalla ja liikkeessä
- vetolaukaus
- pallon kuljetus
- salibandyn pienpelejä
- sähly
106
Liikunta
107
Sisällöt
Luokat 3–4
Voimistelu
Perusvoimistelu 3–6 -luokat
Perus- ja kuntovoimistelussa voi käyttää myös erilaisia välineitä (hernepussit, pallot, vanteet,
nauhat, huivit, hypinnarut, keilat, leikkivarjo ym.)
Kädet ja hartiat
- koukistukset ja ojennukset
- pyöritykset, heitot ja kierrot
- venytykset
Jalat
- nostoja, joustoja ja venytyksiä
- heitot ja heilautukset
- painonsiirto
Vartalo
- taivutukset
- selän ojennus ja pyöristys
Käynti ja juoksu
- omassa tempossa, annetussa tempossa
- eri käynti- ja juoksutapoja yhdistellen, vaihdellen, muunnellen käsiliikkeitä käyntiin ja
juoksuun yhdistäen
Askeleet, hypyt ja hyppelyt
- laukka-askel eteen ja sivulle
- hyppyaskel
- haara-perushyppely
- polvennostohyppy
- heilurihyppy
- vuorohyppely
- vauhtiaskel
- harppaushyppy
Kuntovoimistelu 3–6 -luokat
- kuntopiirit
- aerobic
- kuntotestit
Telinevoimistelu
Permanto
- kuperkeikat eteen ja taakse
- vaa’at (vaaka ja polvivaaka)
- seisonnat (niska-, päällä- ja käsinseisonta)
- silta
- rattaanpyörä
- pyramidit
Penkki / harjoituspuomi / puomi
- nousut telineelle
- käynnit, juoksut, hypyt ja hyppelyt
- nojahypyt
- vaa’at
- kuperkeikka eteenpäin
- käännökset
- alastulot
Liikunta
Sisällöt
Luokat 3–4
Rekki
- riipunnat
- heilunnat
- neulansilmä
- kieppi
- puolimarakatti
- oikonoja
- päinsuistunta
- kaarihyppy
Renkaat / köydet / puolapuut
- riipunnat
- heilunnat
- kiipeämiset
- neulansilmä
- turmariipunta
- linnunpesä
Hyppy
- tasaponnistus ponnistuslaudalla
- haarahyppy
- kyykkyjännehyppy
- x-hyppy
- jännehyppy
- kerähyppy
Jumppasirkuksesta 3–4 -luokkien Temppusirkus -sarjat
Musiikkiliikunta
- musiikin rytmin mukaan liikkuminen (tasa- ja kolmijakoinen)
- musiikin tempon ja voiman vaihtelut
- musiikin sävyt (duuri ja molli)
- muotorakenteet (soolo - tutti, kaanon)
- musiikin ilmaiseminen liikkeen avulla
- piirileikkejä
- kansantansseja
- muotitansseja
Rytmitajun kehittämiseksi kuunnellaan rytmiä, toistetaan se taputtaen tai liikkuen, tuotetaan
rytmi oman liikkeen avulla, tehdään rytmi- ja liikesommitelmia sekä pieniä tansseja.
108
Liikunta
109
Sisällöt
Luokat 3–4
Hiihto
Suksien hallintaan liittyviä taitoja, mäkien nousut ja laskut, jarrutus
- sivuttaisnousu
- viistonousu
- haaranousu
- oikonousu
- auralasku
- aurajarrutus
- auraluikertelu
- aurakäännös
- lapinkäännös
- hyppykäännös
- askelkäännös
- oikolasku korkeassa ja matalassa laskuasennossa
- viistolasku
- kumparelasku
- hyppääminen hyppyristä
Perinteinen hiihto
- kaksivaiheinen vuorohiihto
- tasatyöntö
- 1 -potkuinen tasatyöntö
Luisteluhiihto
- sauvoitta luistelu
- 2 -potkuinen luistelu
Luistelu ja jääpelit
Luistelussa ja jääpeleissä on käytettävä aina kypärää.
Eteen- ja taaksepäin luistelu
- rinkeli
Liu’ut
- erilaisten liukujen varmentamista
- kaariliu’ut
Käännökset
- kolmoiskäännös kahdella jalalla
Hypyt
- tasahyppyjä paikallaan ja vauhdissa
Jarrutukset
- puoliaura
- aura
- T-jarrutus
- sivuttaisjarrutus
Jääpelien perustaitoharjoittelua
- pallon kuljettaminen lavan molemmilla puolilla ”leipoen” / ringetterenkaan kuljettaminen
- pysähtyminen pallon / ringetterenkaan kanssa
- syöttäminen ja pelivälineen vastaanottaminen paikalla / liikkeessä
- maalilaukaus lyhyellä vedolla
- peliajatuksen hahmottelua erilaisten välineiden ja pienpelien avulla
Liikunta
Sisällöt
Luokat 3–4
Uinti
Uintitaidon perusteiden kertaus esim. liu’ut
Selkäuinti
- alkeisselkäuinnista selkäkrooliin
Rintauinti
- sammakkouinnista rintauintiin
Krooli
- myyräuinnista krooliin
- krooliuinnin hengityksen harjoittelu
- kokonaissuoritus
Veteenmeno ja hyppääminen
- hyppy jalat edellä altaan reunalta
- kädet edellä istuma-asennosta ja toispolviseisonnasta
- taittokaato
- erilaisia hyppyjä ja veteenmenoja
Sukeltaminen
- veden pinnalta taittaen tai laudalta hypäten
- sukellus pohjaan erisyvyisissä vesissä
- pituussukellus
Hengenpelastus
- pelastushyppy
- hengenpelastusuinti ja vedestä pelastautumisen alkeita
Uimataidon testaus 4. luokalla: 50 m
Kuvaus
oppilaan
hyvästä
osaamisesta
4. luokan
päättyessä
Oppilas
- hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa
- osaa juosta, hypätä ja heittää
- osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä
- osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan
- osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä
- osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen
- osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
- pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti
- pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä
- toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa
- osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan
- toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja
yritteliäästi liikunnan opetukseen.
110
Liikunta
111
Vuosiluokat 5–6
Vuosiluokkien 5−6 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten
erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan
oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen
liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan
itseilmaisua.
Tavoitteet
Sisällöt
Luokat 5–6
Oppilas
- kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja
- oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä
- oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään
- kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja
- oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa
- oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä
- opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta
- tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista
Perusliikunta ja yleisurheilu
Juokseminen
- juoksemisen tekniikkaa (pikajuoksu / kestävyysjuoksu)
- juoksuleikkejä
- kestävyysjuoksua tasaisella vauhdilla ja vauhtileikitellen
- kestävyysharjoittelun periaatteet
- kyyrylähtö
- aitajuoksun rytmin ja aidanylitystekniikan harjaantuminen
- viestijuoksu (kapulaviestinvaihto)
Hyppääminen
- 3–4 -luokkien sisältöjen lisäksi moniloikkaharjoituksia, vauhdillinen kolmiloikka
- kehitetään edelleen pituus- ja korkeushypyn tekniikkaa
Heittäminen
- vauhdillisia yliolanheittoja
- kiekonheiton hahmottelua
- turbokeihään heittoa
- liitokiekon (frisbeen) heittoa
Työntäminen
- kuulantyöntöä ilman vauhtia ja vauhtiaskelin
Suunnistus
- kartanlukutaidon varmistaminen
- reitinvalinta
- tutustutaan suunnistuskarttaan
- kartan suuntaaminen maaston mukaisesti
- suunnistusratoja (esim. viuhkasuunnistus, reittiviivasuunnistus, tukireittisuunnistus,
viivasuunnistus)
Retkeily
Katso retkeily 3–6 -luokat
Liikunta
Sisällöt
Luokat 5–6
Palloilu
Jalkapallo
- ulkoteräsyöttö
- pääpeli
- sääntöjen opettelu ryhmän taitotason mukaan
Pesäpallo
- yliolanheitto taittoheittona
- syöttäminen
- kiinnioton ja nopean heiton yhdistäminen
- peruslyönnin harjaantuminen
- pystynäpäyksen suuntaaminen
- pelaamisessa edetään kohti Koulupesiksen varsinaista pelimuotoa
- koulupesiksen sääntöjen hyvä tuntemus
Koripallo
- koriinheitto yhdellä kädellä sisäkierteellä
- yhden käden työntösyöttö
- yläsyöttö kahdella kädellä
- tavoitteena syöttelyvarmuus liikkeessä ja vaihtelevissa pelitilanteissa.
- lay-up -heiton hahmottelua
- levypallon hakeminen
- heittoharhautus
- pelaajavartiointi
- koripallon pienpelejä
- yhden korin koulukoris (Johan Pomppas)
Lentopallo
- sormi- ja hihalyönnin vahvistaminen
- alakautta syöttö
- torjunnan alkeita
- lentopallon pienpelit
- koululentispeli (Supertiikerit)
Salibandy
- rannelaukaus ja lyöntilaukaus suoraan syötöstä ja liikkeestä
- pallonhallinta (suojaus)
- salibandyn pienpelejä
- pelaamisessa edetään kohti salibandyn varsinaista pelimuotoa
- salibandyn sääntöjen hyvä tuntemus
Sulkapallo
- mailaote (kämmen- ja rystyote)
- peruslyönnit kämmen- ja rystypuolelta
- liikkuminen ja jalkatyö
- aloitus, drive-, verkkodrop- ja clear-lyöntien hahmottelu
- sulkapallon pienpelejä
- pelaamisessa edetään kohti sulkapallon varsinaista pelimuotoa
- sulkapallon sääntöjen hyvä tuntemus
112
Liikunta
113
Sisällöt
Luokat 5–6
Voimistelu
Perus- ja kuntovoimistelu, katso perus- ja kuntovoimistelu 3–6 -luokat
Telinevoimistelu
Permanto
- haarakuperkeikka eteen ja taakse
- lentokuperkeikka
- puolivoltin kehittelyä
- käsinseisontakuperkeikan kehittelyä
Rekki
- kiintopyörähdyksen kehittely
Hyppy
- 3–4 -luokilla opittuja hyppyjä alkulentoa lisäten, telinettä korottaen ja parempaan
hypynhallintaan pyrkien
- kuperkeikkahyppy
- kyykkyhyppy
Jumppasirkuksesta 5–6 -luokkien Temppusirkus-sarjat
Musiikkiliikunta
- jenkka
- rokki
- valssi
Hiihto
- 3–4 -luokkien harjoitteita ja hiihtotekniikoita vaikeuttaen ja syventäen
Perinteinen hiihto
- 2 -potkuinen tasatyöntö
Luisteluhiihto
- vuoroluistelu
- 1 -potkuinen luistelu
Retkihiihto
Suksien huolto
Luistelu ja jääpelit
Luistelussa ja jääpeleissä on käytettävä aina kypärää.
Perusluistelun kertausta ja hiomista tavoitteena taitoluistelu- ja peliluistelutaidon
kehittyminen.
Kerrataan aikaisemmin opittuja taitoja, sovelletaan niitä peleissä ja leikeissä.
Eteen- ja taaksepäin luistelu
- kehäkierto
Käännökset
- kolmoiskäännös yhdellä jalalla (tytöt)
Hypyt
- tasahyppyjä kääntyen
Jääpelien perustaitoharjoittelua
- syöttelytarkkuuden ja ennakoinnin harjaannuttaminen
- pienpeleissä korostetaan turvallisuutta ja reilua peliä
- sääntöjen opettelu ryhmän taitotason mukaan
Liikunta
Sisällöt
114
Luokat 5–6
Uinti
- kroolin ja selkäkroolin kertaus
Rintauinti
- käsiveto ja rintauinnin hengitys
- potkut
- kokonaissuoritus
Sukeltaminen
- hyppy pää edellä
- starttihyppy
Hengenpelastus
- pelastushyppy
- kaverin kuljetus kylkiuintia käyttäen
- vedestä pelastautumisen ja pelastuksen erilaisia harjoituksia
- hengenpelastusvälineisiin tutustumista ja kokeilua
Kuntouintia
Vesipallopelejä
6 luokka: Uimataidon testaus: 200 m
Aihekokonaisuudet liikunnassa
Aihekokonaisuus
Ihmisenä
kasvaminen
Tavoitteet
Sisällöt
- oppilas oppii hallitsemaan oman kehonsa
ja oppii säätelemään omaa toimintaansa
- oppilas oppii toimimaan yhdessä toisten
kanssa ”reilun pelin” hengessä
- oppilas tutustuu suomalaiseen
liikuntakulttuuriin ja arvostaa
omaa kulttuuriperintöään
- oppilas tutustuu myös vieraisiin
kulttuureihin
- oppilas opettelee käyttämään kehoaan
viestinnän/ilmaisun välineenä
- oppilas saa virikkeitä urheiluun ja
liikuntaan liittyvistä TV-ohjelmista
- oppilas tutustuu liikunnan
harrastusmahdollisuuksiin ja osaa
itsenäisesti harrastaa liikuntaa
- voimistelu
- liikuntaleikit
- pallopelit
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Turvallisuus
ja liikenne
- oppilas oppii liikkumaan luonnossa ja
kantamaan vastuuta ympäristöstä
- suunnistus
- retkeily
- koulun yhteiset liikuntatapahtumat
- oppilas osaa käyttää turvallisesti liikuntaan
liittyviä välineitä ja telineitä
- oppilas hankkii uimataidon
- oppilas oppii liikkumaan turvallisesti
liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä
- väline- ja telineliikunta
- uinti
- hiihto
- luistelu
- pyöräily
- siirtyminen suorituspaikoille
Ihminen ja
teknologia
- oppilas saa suksien huoltoon kuuluvat
perustiedot
- oppilas harjoittelee suksien voitelemista
- hiihto
kansainvälisyys
Viestintä ja
mediataito
Osallistuva
kansalaisuus
ja yrittäjyys
- kansantanssit
- perinteiset liikuntaleikit
- hiihto
- musiikkiliikunta
- pallopelit, hiihto, luistelu, uinti,
voimistelu, tanssi, urheilu
- liikunnan harrastusympäristöihin
tutustuminen (esim. keilahalli)
Valinnaiset aineet
115
7.19 Kotitalous
7.20 Valinnaiset aineet
V
alinnaisaineiden opetus koulussamme sisältyy taito-, taide- ja viestintäkasvatuksen painoalueisiin siten,
että musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä ja liikunnassa on kaksi vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 3–6.
Tämän lisäksi voi neljänneltä vuosiluokalta alkaen valita A2 -kielen siten, että oppitunteja tulee kuudennen
vuosiluokan loppuun mennessä yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia.
Kolmannelle, neljännelle ja kuudennelle vuosiluokalle järjestetään yksi teematunti viikossa. Sen sisältö sovitaan
lukuvuosittain erikseen. Tämä pois!
7.21 Oppilaanohjaus
O
ppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee
edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun
kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja
kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta ja arkielämää koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen
tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Tavoitteet
Oppilas
- oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen
- oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
- oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua
ongelmatilanteissa
- oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit
- oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan
- saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä
Vuosiluokat 1–2
Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen
sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi
ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan
vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista
tietolähteistä.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan
yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa
arkielämän kysymyksissä.
Vuosiluokat 3–6
Vuosiluokkien 3–6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja
vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös hänen tehdessään
ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3–6 aikana aloitetaan tutustuminen
ammatteihin ja työelämään.
Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään
monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon
ottamiseen.
Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla (esim. teematunti).
Myös vuosiluokkien 3–6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa
tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.
Oppilaan arviointi
116
8. Oppilaan arviointi
S
avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1–6 opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu
opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman perusteissa oleviin kuvauksiin
oppilaan hyvästä osaamisesta.
8.1 Arviointi opintojen aikana
Arvioinnin tehtävä
A
rvioinnin tehtävänä on kokonaisvaltaisen kasvamisen ja oppimisen edistäminen. Keskeistä on
kasvavan lapsen minäkäsityksen - itsearvostuksen, itsetuntemuksen ja itseluottamuksen - myönteinen
tukeminen. Arvioinnin tulee ohjata, kannustaa ja motivoida oppilasta opiskelussa.
Arviointipalaute kuvaa oppilaan edistymistä oppimisprosessissa sekä omien kykyjen ja taitojen tunnistamista.
Arviointi ohjaa oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista, työn suunnittelua, toimintaa ja itsenäisiä
valintoja. Lisäksi arviointi tukee oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arviointi kuvaa, miten hyvin oppilas on
saavuttanut kasvulle ja oppimiselle yhdessä (koulun, kodin ja itsensä) asetetut tavoitteet.
Oppilasarviointi on osa oppilaan, koulun ja kodin yhteistyötä. Arviointi antaa tietoja oppilaalle ja huoltajalle
oppilaan käyttäytymisestä, työskentelystä, sosiaalisesta kasvusta ja edistymisestä. Monipuoliset
arviointimenetelmät, itsearviointi, portfolioarviointi ja arviointikeskustelut lisäävät huoltajien mahdollisuutta
ja tietoisuutta olla mukana oppilaan koulutyön suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa.
Arvioinnin periaatteet
Arvioinnin tulee olla jatkuvaa, tavoitteellista sekä monimuotoista. Sen tulee tapahtua monipuolisia
arviointimenetelmiä käyttäen.
Oppilaan kehitys vaikuttaa arviointimenetelmän valintaan. Menetelminä voidaan käyttää esim. havainnointia,
oppilaan itsearviointia yksin ja ryhmässä, portfolioarviointia, keskustelua oppilaan kanssa, oppilaan tuotosten
arviointia sekä erilaisten kokeiden tuloksia. Tavoitteena on, että oppilas saa yksilöllistä ja totuudenmukaista
palautetta edistymisestään, työskentelystään, sosiaalisesta kasvustaan, käyttäytymisestään sekä
opiskelutaidoistaan ja -tuloksistaan eri oppiaineissa.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitettävä
jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.
Arviointi Savonlinnan normaalikoulussa
Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana;
välitiedotteella, arviointikeskustelussa sekä lukuvuositodistuksella.
Lukuvuoden ensimmäinen arviointi annetaan joululoman alkuun mennessä. Tällöin arvioidaan oppilaan
käyttäytymistä, työskentelyä ja opintojen etenemistä sekä muita mahdollisia koulun tarpeelliseksi katsomia
asioita. Välitiedotteeseen oppilas arvioi itse käyttäytymistään ja työskentelytaitojaan. Arvioitavat oppiaineet
ovat toisella luokalla äidinkieli ja matematiikka. Kolmannella luokalla arvioidaan työskentely aineittain sekä
opintojen edistyminen äidinkielessä ja matematiikassa. Vuosiluokilla 4–6 kaikissa aineissa arvioidaan sekä
työskentely että opintojen edistyminen.
Lukuvuoden toinen arviointi on arviointikeskustelu, joka järjestetään tammi-maaliskuussa.
Arviointikeskustelussa ovat läsnä oppilas, hänen huoltajansa sekä oppilaan oma luokanopettaja. Mukana voi
olla myös muita oppilasta opettavia opettajia. Arviointikeskustelun pohjana käytetään välitiedotetta sekä
oppilaan omia tuotoksia.
Lukuvuoden kolmas arviointi on lukuvuositodistus. Se sisältää arvioinnin käyttäytymisestä ja
työskentelytaidoista. Opintojen edistyminen oppiaineittain arvioidaan vuosiluokilla 1–4 sanallisesti ja
vuosiluokilla 5–6 numeroin. Välitiedotteen tapaan lukuvuositodistus sisältää oppilaan itsearviointiosuuden
käyttäytymisestä ja työskentelystä. Tämä arviointi on kaikilla luokilla sanallinen. 1–2 -luokilla arvioitavia
oppiaineita ovat äidinkieli ja matematiikka, 3–6 -luokilla arvioidaan kaikki oppiaineet.
Opettajat säilyttävät arviointiin liittyvän aineistonsa
Lukuvuosiarviointitiedot säilytetään koulun arkistossa.
lukuvuoden
loppuun
(31.7.)
saakka.
Oppilaan arviointi
117
Edellisen lisäksi opettaja voi välittää arviointiin liittyvää tietoa huoltajille puhelimitse, kirjallisin viestein tai
järjestämällä henkilökohtaisia tapaamisia. Oppilas vie kokeet, testit ja arviointiin liittyvät tiedotteet kotiin
nähtäväksi ja palauttaa ne opettajalle huoltajan allekirjoittamina. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä opettajaan,
kun he kaipaavat tietoja lapsensa koulunkäynnistä.
Kun opettaja saa uuden luokan tai uusia oppilaita, voidaan järjestää tapaaminen opettajan, huoltajan ja
mahdollisesti myös oppilaan kesken.
ajankohta
marrasjoulukuu
1. luokka
2. luokka
3. luokka
4. luokka
Sanallinen välitiedote,
jossa arvioidaan
- käyttäytymisen ja työskentelytaitojen kehittymistä
- kuvaillaan
koulutyön
käynnistymistä
syksyn aikana
tammimaaliskuu
toukokuu
- edistyminen äidinkielessä ja
matematiikassa
- edistyminen
kaikissa
oppiaineissa
5–6 luokka
Välitiedote,
jossa arvioidaan
- sanallisesti
käyttäytymisen
ja
työskentelytaitojen
kehittymistä
- numeroin
edistyminen
kaikissa
oppiaineissa
Oppilaan, hänen huoltajiensa sekä opettajien kanssa käytävä arviointikeskustelu.
Sanallinen lukuvuositodistus,
jossa arvioidaan
- äidinkielen ja matematiikan
edistyminen koko lukuvuoden
aikana.
Lukuvuositodistus voi sisältää myös
muuta kuvailua oppilaan opintojen
edistymisestä.
Sanallinen lukuvuositodistus,
jossa arvioidaan
- opintojen edistyminen kaikissa
aineissa.
Lukuvuositodistus,
jossa arvioidaan
- numeroin
edistyminen
kaikissa
oppiaineissa.
Käyttäytymisen ja työskentelytaitojen edistyminen koko lukuvuoden aikana arvioidaan
sanallisesti kaikilla luokilla.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.
Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta
määrittelee kansallisesti sen tietoja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana.
Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8).
Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan
edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmalliset
tavoitteet.
Hyvän osaamisen kuvaukset on määritelty valtakunnallisesti Opetussuunnitelman perusteissa (16.1.2004).
Toisella luokalla arvioidaan äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka, neljännellä luokalla ympäristö- ja
luonnontieto, musiikki, kuvataide, liikunta ja käsityö, viidennellä luokalla äidinkieli ja kirjallisuus,
matematiikka, uskonto sekä kuudennella luokalla A-kieli: englanti, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia,
historia ja vapaaehtoinen A-kieli ranska/saksa.
Oppilaan arviointi
Opetettavien aineiden arviointikriteerit 1–6 luokilla
Oppilaalle annettava oppiaineiden arviointi muodostuu seuraavista osa-alueista:
1. Perusoppisisällöt
- tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttaminen
2. Osallistuminen
- tuntitilanteissa osallistuminen, aktiivisuus, oma-aloitteisuus sekä yhteistyössä toimiminen
3. Työskentely
- oman opiskelun suunnittelu, toteutus ja arviointitaidot
Arvosana 10 erinomainen
- hallitsee lähes kaikki oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet
- hallitsee lähes kaiken opiskellun ja kykenee soveltamaan oppimaansa
- työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti
- osoittaa erityistä kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan
- on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen
Arvosana 9 kiitettävä
- hallitsee kiitettävästi useimmat oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet
- hallitsee kiitettävän osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa
- työskentelee tunnollisesti ja itsenäisesti
- osoittaa kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan
- on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen
Arvosana 8 hyvä
- hallitsee hyvin oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet
- hallitsee suurimman osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa
- työskentelee melko itsenäisesti ja tunnollisesti
- tekee ohjeiden mukaan annetut tehtävät
Arvosana 7 tyydyttävä
- saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteiden perustason keskimääräisesti
- hallitsee opiskellut asiat osittain ja osaa toisinaan soveltaa oppimaansa
- noudattaa annettuja ohjeita
- pyrkii suoriutumaan annetuista tehtävistä
Arvosana 6 kohtalainen
- ei saavuta aivan opetussuunnitelman perustasoa
- osallistuminen opiskeluun passiivista
- tehtäviä usein tekemättä
Arvosana 5 välttävä
- huomattavia puutteita opetussuunnitelman tavoitteiden perustason saavuttamisessa
- hallitsee vain joitakin osia opiskellusta eikä kykene soveltamaan oppimaansa
- osallistuminen työskentelyyn välttävää
- laiminlyö usein tehtävänsä
- kiinnostus oppiaineeseen heikkoa
Arvosana 4 hylätty
- ei ole saavuttanut opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita
- osallistuminen passiivista ja kielteistä
- ei osallistu tuntityöhön eikä tee annettuja tehtäviä
- tarvitsee koko ajan opettajan valvontaa ja ohjausta
118
Oppilaan arviointi
119
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.
Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista
oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Tällöin voidaan oppilaan jättämisestä
vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden
hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa
erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuus, joissa
oppilas voi osoittaa osaamisensa, järjestetään lukuvuoden työn päätyttyä kesäkuussa. Tämä ajankohta päätetään
lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa.
Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että
oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on
hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan
suoritukset raukeavat.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä
ei olisi hylättyjä suorituksia. Tällaisessa tapauksessa opettaja ottaa yhteyttä hyvissä ajoin huoltajaan ja hänelle
varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon
oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman
hyvin osoittamaan osaamisensa.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen
järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilaan yksilöllistäminen oppiaineessa merkitään
todistukseen * -merkinnällä.
Työskentelyn arviointi
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Sen pohjana ovat työskentelylle eri
oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä,
toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon työskentelyn vastuullisuus sekä
yhteistyötaidot. Työskentelyn arviointi on aina osa oppiaineen arviointia. Välitiedotteessa sekä
lukuvuositodistuksessa arvioidaan yleiset työskentelytaidot.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa
sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen tavoitteita
määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.
Itsearviointi
Itsearvioinnilla on keskeinen osa oppilaan itsetuntemuksen kehittymisessä ja oppimaan oppimisessa.
Koulunkäynnin alusta alkaen oppilasta ohjataan oman käyttäytymisen, työskentelyn, opiskelutaitojen ja
oppimisen pohdintaan. Oppilaan tulee saada palautetta itsearvioinnistaan. Itsearvioinnin tavoitteena on auttaa
oppilasta
- kehittämään omia oppimaan oppimisen taitojaan
- asettamaan omia tavoitteita työskentelemään ja toimimaan niiden saavuttamiseksi
- tunnistamaan ja kehittämään opiskelutapojaan
- tunnistamaan omat vahvuutensa
- arvioimaan ja arvostamaan työnsä tuloksia
Normaalikoulun välitiedotteet, arviointikeskustelut sekä lukuvuosiarviointi sisältävät oppilaan oman
itsearviointiosuuden.
Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
120
8.2 Todistukset
O
ppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien
sanallista arviointia sisältäviä tietoja, ne voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.
Normaalikoulussa on käytössä seuraavat todistukset (liite 5 Todistukset)
- lukuvuositodistus
- erotodistus
Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana annetaan lisäksi yksi
välitiedote, joka voi olla muodoltaan samankaltainen kuin lukuvuositodistus.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun. Erotodistuksen liitteeksi tulee koulussa
noudatettu tuntijako sekä selvitys normaalikoulun opetuksen painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä
käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy Savonlinnan kaupungin
koululaitoksen perusopetuksen kouluun.
9. Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma, JONKA TILALLE TULISI ILMEISESTI
LAITTAA SEURAAVA STRATEGIA:
9. Savonlinnan normaalikoulun tietoja viestintätekniikan strategia 2013 – 2016
Visio
Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä tietoja viestintätekniikan laaja-alaisessa pedagogisessa
hyödyntämisessä opetuksessa, opetusharjoittelussa sekä niiden tutkimus-, kokeiluja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulut
toimivat pedagogiikan lisäksi myös tietoja viestintätekniikan opetuskäytön edelläkävijöinä. Perustehtäviä toteutetaan
tutkimalla ja kehittämällä teknologiatuettua oppimista ja uusia oppimisympäristöjä. Tähän pyritään toimimalla kiinteässä
yhteistyössä yliopiston ja erityisesti opettajankoulutuksen TVT:n opetuskäyttöön liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Harjoittelukoulun opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on erinomaiset edellytykset toimia erilaisia päätelaitteita ja
verkkopalveluita monipuolisesti hyödyntävinä sekä yhteiskunnassa aktiivisina median käyttäjinä ja tuottajina.
Harjoittelukoulujen oppijat saavat harjoittelukoulussa tulevaisuuden jatko-opiskelun ja työelämän kannalta tarvittavat
monipuoliset opiskelutaidot.
Harjoittelukoulujen oppimisympäristö ja oppimisprosessi laajenevat ulos luokkahuoneesta ja tukevat yhteisöllistä oppimista ja
oman osaamisen jakamista. Harjoittelukoulut käyttävät ja kehittävät laajamittaisesti sähköisiä oppimateriaaleja. Koulut
varustavat opettajat ja oppijat toiminnan edellyttämällä teknologialla. Oppijoille mahdollistetaan omien päätelaitteiden (mm.
tabletit, älypuhelimet) hyödyntäminen koulutyössä. Harjoittelukoulut tarjoavat oppilaille pääsyn koulun langattomaan verkkoon
oppijoiden omilla laitteilla.
1. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet
1.1 Tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet
Normaalikoulussa toimii sekä langaton että kiinteä verkko (100mb). Mahdolliset langattoman verkon katvealueet poistetaan
strategiakauden aikana. Strategiakauden alkupuolella, vuosien 2013 - 2014 aikana, kaikilla koulun oppilailla ja opiskelijoilla on
mahdollisuus hyödyntää koulun verkkoa opiskelussaan (BYOD).
1.2 TVT-varustuksen tason varmistaminen
Strategiakauden alussa koulussa on käytössä pääasiassa koulun itsensä hankkimia omia tietokoneita (liite1). Strategiakauden
aikana Savonlinnan normaalikoulussa siirrytään laitteistojen osalta elinkaari-mallin toteuttamiseen. Tämä toteutetaan leasing-
121
menettelyllä. Koulu hankkii henkilökunnalle käyttöön henkilökohtaisen päätelaitteen. Oppilaiden osalta siirrytään
strategiakauden aikana enenevässä määrin oppilaskohtaisiin päätelaitteisiin. Tavoitteena on, että strategiakauden loppupuolella
jokaisella koulun oppilailla olisi käytössään oppimisensa tukena henkilökohtainen päätelaite.
1.3 Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta
Harjoittelukoulut poikkeavat muusta yliopistosta lakisääteisen perusopetukseen liittyvän perustehtävänsä kautta. Koululla on
tähän liittyen tutkimus- ja kehittämishanketoimintaa, jonka yhteydessä käytetään erilaisia teknologisia sovelluksia. Tavoitteena
on siirtyä oppilaiden henkilökohtaisiin käyttäjätunnuksiin ja koulun sähköpostiin. Henkilökunnan osalta käytetään
henkilökohtaisia tunnuksia. Yhteiskäyttöisten laitteistojen osalta mahdollistetaan laitteistolle pääsy yhteiskäyttöisillä
oppilastunnuksilla (oppilaat, vierailijat).
1.4 Tekninen ja pedagoginen tuki
Savonlinnan normaalikoulussa toimii yhteistyössä yliopiston tietohallintokeskuksen kanssa. Koululla toimii oma tekninen
tukihenkilö.
2. Opettajien TVT-taidot ja täydennyskoulutus
2.1 Teknisten ja pedagogisten perustaitojen varmistaminen
Opettajakunnasta valitaan pedagogiset tukihenkilöt vuosittain. Koulun sisällä olevaa osaamista tuodaan esille jaetun
asiantuntijuuden periaatteella. Opettajille järjestetään tarvittavaa täydennyskoulutusta syksyn 2012 osaamiskartoitukseen
perustuen ja mahdollistetaan henkilökohtaisten TVT-taitojen kehittäminen. Henkilökunnan osaamiskartoitus ja arviointi
toteutetaan 1-2 kertaa strategiakauden aikana. Uusi henkilöstö perehdytetään koulun tietoja viestintätekniikkaan.
2.2 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit
Perinteisen luokkahuoneen rajat ovat murtumassa. Niihin liittyvät enenevässä määrin koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt ja
tietoresurssit. Oppimisympäristöjä kehitetään jaetun asiantuntijuuden, yhteisöllisen tiedonrakentelun ja etäyhteydet
mahdollistaviksi tiloiksi. Luokkahuoneen, sähköisten oppimateriaalien ja koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen
keskinäinen vuorovaikutus korostuu ja tavoitteena on, että vähintään 10 % opiskelusta tapahtuu luokkahuoneen ja
koulurakennuksen seinien ulkopuolella. Strategiakaudella painopiste siirtyy painetusta sähköisiin oppimateriaaleihin.
Tavoitteena on, että strategiakauden lopulla vähintään puolet käytetystä oppimateriaalista on sähköistä.
2.3 Sosiaalinen (yhteisöllinen) media opetuksessa
Strategiakauden aikana koulussa yhtenäistetään sosiaalisen median käyttöön liittyvät säännöt. Henkilökunnalle järjestetään
sosiaaliseen mediaan (välineet ja ympäristöt) ja tekijänoikeuksiin liittyvää koulutusta. Tietoturva-asioista tiedotetaan erikseen
tarvittaessa ja asiaan liittyen järjestetään koulutusta.
3. TVT ohjatussa harjoittelussa sekä kodin ja koulun yhteistyössä
3.1 TVT:n hyödyntäminen ohjatussa harjoittelussa
Tavoitteena on, että opiskelijat kykenevät suunnittelemaan opiskelua ja oppimista teknologiatuetusti omaa opetustaan
oppimateriaalia ja kehittyvät oppimateriaalin kriittisessä tarkastelussa, suunnittelijoina ja tuottajina
3.2 TVT kodin ja koulun yhteistyössä
Jokaisen koulumme opettajan tulee hallita oppilastietojärjestelmän (WILMA) sujuva käyttö kodin ja kouluvälisessä
yhteistyössä. Opettajat voivat käyttää myös muita soveltuvia viestintäkanavia kotien suuntaan tapahtuvaan viestintään (esim.
blogit, luokan kotisivut ja sähköposti) ja koulutyön näkyväksi tekemiseen. Oppilaita ja huoltajia oheistetaan ja perehdytetään
oppilastietojärjestelmän käyttöön.
-
4. Strategialiitynnät ja sidosryhmät
Itä-Suomen yliopisto ja Savonlinnan OKL ovat lähimmät yhteistoimijat. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat Savonlinnan
kaupunki, alueen järjestöt ja kaupallisen alan toimijat.
5. Arviointi
Koulun TVT-työryhmä arvioi vuosittain TVT-strategian toteutumista. Strategiakauden aikana pyritään määrittämään
oppilaiden TVT-taitojen osaamisen tavoitetaso alakoulun ja yläkoulun päättyessä. Oppilaiden osaamista kartoitetaan ja
arvioidaan tarpeen mukaan.
TÄSTÄ ALKAA VANHA TVT-OPS TEKSTI: Perusopetuksessa oppilaat saavat tietoja viestintätekniikan
osaamisen perustaidot eli valmiudet tietoja viestintätekniikan käyttöön. Nämä taidot luovat perustan
tietoyhteiskunnan palveluiden hyödyntämiselle. Yksittäisten ohjelmien käyttötaidon sijaan pyritään yleiseen
tietotekniikan käyttötaitoon ja monimuotoiseen sähköisen viestinnän hallintaan. Medialukutaito on myös tärkeä
kansalaistaito yhä kehittyvässä tietoyhteiskunnassa. Tietotekniikkaopetus kytkeytyy aina muihin opiskeltaviin
asioihin, ja se integroituu eri oppiaineiden tunneille.
Tietotekniikan sovellukset tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia lukuisine opetus-, työkalu- ja
tiedonhakuohjelmistoineen. Tietokone on toisaalta viestin, joka on tiedon vastaanottamisen väline ja toisaalta väline,
jonka avulla itse tuotetaan informaatiota.
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen
Käytännön työtaidot (tekninen osaaminen)
laitteiden ja ohjelmien hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin
tietoteknisiin laitteisiin ja ohjelmiin)
sujuva kirjoittamisen tekninen taito
työergonomia.
Tiedonhallintataidot (sisällöllinen osaaminen)
tiedonhaku verkkoympäristössä
tiedonkäsittely ja tiedon esittäminen, oma tekeminen (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta-, piirros-,
esitysgrafiikka-, julkaisu- ja mallinnusohjelmat)
synteesien, johtopäätösten tekeminen (uuden tiedon tuottaminen)
verkko-opiskelu.
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (sosiaalinen osaaminen)
viestintä- ja mediataito; audiovisuaalinen media
verkkoviestintätaidot (sähköpostin käyttö, pikaviestimet, verkkolehden/www-sivujen tuottaminen).
Tietoturva ja etiikka
suojautuminen verkkoympäristössä
itsensä turvaaminen
pelisääntöjen noudattaminen.
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteet
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteena on oppilaan erilaisten tietoyhteiskuntataitojen osaamisen
vahvistaminen ja kehittyminen, jolloin oppilas
- hallitsee tietoja viestintätekniikan perustaidot
- osaa käyttää Internetiä vastuullisesti
- ymmärtää yhteistyön, vuorovaikutuksen ja verkottumisen merkityksen
- pystyy kehittämään e-palveluiden käyttöön liittyvää osaamistaan.
122
-
123
Tavoitteena on myös tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan
ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia.
Tavoitteet
esi–2 luokka
Oppilas
- tietää oikean työasennon ja
työskentelytottumukset
- osaa käynnistää ja
sammuttaa koneen
- harjoittelee näppäimistön ja
hiiren käyttöä
- osaa käynnistää ja sulkea
tarvitsemansa ohjelman
- osaa käyttää aiemmin
opittua opetusohjelmaa
itsenäisesti tai luokkakaverin
kanssa
- osaa piirtää itsenäisesti
piirto-ohjelmalla
- osaa käyttää
tekstinkäsittelyohjelmaa
opettajan opastuksella
- osaa tallentaa tuotoksensa
- osaa tulostaa tuotoksensa
opettajan avustuksella
- tutustuu tietokoneen
peruskäsitteistöön ja
omaksuu myönteisen asenteen
tietotekniikkaa kohtaan
3–4 luokka
Oppilas
- hallitsee hiiren ja
näppäimistön käytön
- käyttää aiemmin opittuja
opetusohjelmia itsenäisesti
- käyttää
tekstinkäsittelyohjelmaa
opettajan avustuksella: tekstin
tuottaminen, tallentaminen,
hakeminen, muokkaus ja
tulostaminen
- käyttää itsenäisesti piirtoohjelmaa: kuvan tuottaminen,
tallentaminen ja tulostaminen
- osaa luoda kansion ja
poistaa tiedoston
- osaa liittää valmiita ja
omatekemiään kuvia tekstiin
ja
- osaa käynnistää ja käyttää
CD-ROM-ohjelmia.
5–6 luokka
Oppilas
- toimii itsenäisesti
WINDOWS-ympäristössä
- käyttää
tekstinkäsittelyohjelmia
itsenäisesti ja hallitsee
tekstinkäsittelyn perustaidot
- käyttää opetusohjelmia
itsenäisesti
- osaa vaihtaa tulostimen ja
lisätä paperia tulostimeen
- perehtyy Internetin
päätoimintoihin ja periaatteisiin
- tutustuu erilaisiin Internetin
hakutekniikoihin ja
-ohjelmiin
- oppilas opettelee kriittistä
verkon käyttöä ja
- oppilas kehittää omia
tiedonhankintataitojaan.
Sisällöt
Käytännön
työtaidot
Tietokone tutuksi
- käynnistäminen ja
sammuttaminen
- näppäimistön ja hiiren
hallinta
- tiedoston avaaminen,
tallentaminen ja tulostaminen
- omalle tasolle sopivien
tekstien tuottaminen (tekstin
muokkaamisen alkeet)
- piirrosohjelman
perustyökaluihin tutustuminen
- sähköpostin alkeet
- ikkunoiden ja kuvakkeiden
käsitteleminen
Tietokone hyötykäyttöön
- tulostusasetukset, skaalaus
- useiden sovellusten
samanaikainen käyttö
- esikatselu
- tekstin muokkaaminen
(aktivoiminen, kirjainkoot,
kirjasinlajit)
- tasauksen hallinta (vasen,
tasattu, keskitetty)
- rivivälin vaihtaminen
- luetteloiden laatiminen
- kuvan tuominen
- tutustuminen
kuvankäsittelyyn ja
esitysgrafiikkaan
- sähköpostin perusteet
- leikepöydän käyttö
Tietokone työvälineenä
- tiedostonhallinnan perusteet:
siirrä, kopioi, poista,
kansioiden luominen
- sivu- ja kappaleasetukset,
esim. paperikoko,
marginaalit, sarkaimien käyttö
- kuvankäsittelyohjelman
perusteet, esim. leikkaaminen,
kopioiminen, liittäminen,
koon muuttaminen, zoomaus
- pienimuotoisen esityksen
laatiminen esitysgrafiikkaohjelmalla
- digitaalikameran ja
skannerin peruskäyttö
- taulukkojen ja diagrammien
luominen
- tietokoneavusteinen
suunnittelu
- sähköpostin käyttö
- tutustuminen internetin
käyttöön
- tiedon etsiminen rajatuista
tieto-kannoista, esim.
opetusohjelmista
- tiedonhaku
verkkosivustoista
- verkkosivujen, portaalien ja
hakukoneiden peruskäyttö
opettajan ohjeiden mukaisesti
- verkkosivujen, portaalien ja
hakukoneiden monipuolinen
käyttö
- hakutulosten sisällön ja
luotettavuuden arvioiminen
- kerätyn tiedon järjestely,
luokittelu ja esittäminen
- omien henkilötietojen
käytön vaatimuksien ja
riskien ymmärtäminen
- tekijänoikeuksien perusteet
- netiketin perussääntöjen
tunteminen ja noudattaminen
- teknologiaan liittyvien
eettisten ja moraalisten
kysymyksien tunnistaminen,
suojautuminen haitalliselta
materiaalilta
- tekijänoikeudet
verkkojulkaisussa
Yhteistyö- ja - tutustuminen turvalliseen
toimintaan verkossa
vuorovaikutustaidot,
tietoturva ja
etiikka
Osaamisen
kuvaukset
kuudennen
luokan
päättyessä
Kuudennen luokan päättyessä oppilas on tutustunut monipuolisesti erilaisiin
työvälineohjelmiin
ja oppimis-/harjoitteluohjelmiin ja ymmärtää ohjelmien yhteistä logiikkaa. Oppilas osaa
hyödyntää tietotekniikkaa jokapäiväisessä työskentelyssään.
Käytännön työtaidot
Oppilas
- käyttää itsenäisesti tietokoneen oheislaitteita, kuten tulostinta ja skanneria
- käyttää monia ohjelmia samanaikaisesti ja tuntee leikepöydän käytön
- käyttää näppäimistöä sujuvasti kahdella kädellä
- kirjoittaa tekstiä prosessina ja kopioi, leikkaa ja liittää tekstiä
- osaa tuoda kuvan tai objekteja tekstiin sekä tehosteen esitysgrafiikkaohjelman diaan ja
muuttaa niiden kokoa ja paikkaa sekä rivittää tekstiä niiden ympärillä
- osaa yksinkertaista kuvankäsittelyä
- käyttää sähköpostia.
Oppilas tunnistaa
- tietokoneohjelmien periaatteita
- työergonomian merkityksen tietoja viestintäteknisten välineiden käytössä.
124
125
Oppilas osaa
- hakea Internet-sivustoja opettajan ohjeiden mukaisesti
- tehdä esityksen/yhteenvedon ajatuksistaan
- kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tarvittaessa yksinkertaisena kaaviona
- arvioida ja tulkita kriittisesti eri tietolähteiden välittämää tietoa
- hakea tietoa tietokannoista ja portaaleista
- käyttää hakukoneita ohjatusti ja arvioida hakutulosten luotettavuutta.
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, tietoturva ja etiikka
Oppilas
- käyttää erilaisia viestinnän välineitä ja hyödyntää niitä tavoitteellisesti
- pyrkii ymmärrettävään ja vastaanottajan saavuttavaan viestintään
- käyttää verkko-oppimisympäristöä yhteisöllisenä työvälineenä
- tuntee nettietiketin perussäännöt (käyttäytyminen tietoverkossa) ja noudattaa niitä
- osaa suojautua haitalliselta materiaalilta tunnistamalla uhkia ja toimimalla ohjeiden
mukaan
- ymmärtää omien henkilötietojen käytön vaatimukset ja riskit
- tuntee tekijänoikeusasioiden pääperiaatteet
- tunnistaa teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä
- tunnistaa ja ottaa huomioon sähköisen viestimen tarjoamat mahdollisuudet ja uhat.
Tietokoneen käytön
normaalikoulussa
perussäännöt
ja
Netiketti
(verkko)-säännöt
Savonlinnan
Käytä tietokonetta tavalla, joka osoittaa muiden huomioon ottoa ja kunnioitusta.





Älä käytä tietokonetta luvatta.
Älä tutki, käytä tai muuta muiden tuotoksia ilman lupaa.
Älä muuta koneiden asetuksia.
Älä asenna, kopioi äläkä imuroi mitään tietokoneelle.
Kaikilla tietokoneilla on pelien pelaaminen kielletty!
Väärinkäytökset ja niiden seuraamukset
Tietokone- ja tietoliikennejärjestelmien väärinkäyttö tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, joka





häiritsee opetus- ja opiskelukäyttöä
aiheuttaa häiriötä järjestelmissä
rikkoo annettuja em. säännöksiä tai ohjeita
käyttää sellaisia ominaisuuksia, joiden käyttö on ohjeissa kielletty.
on opettajan, koulun vastuuhenkilön, Savonlinnan normaalikoulun tai Joensuun yliopiston kieltämää.
Minkä tahansa ylläesitetyn säännöksen tai ohjeen rikkominen tai muu epäasiallinen toiminta aiheuttaa
käyttöoikeuden menettämisen määräajaksi tai pysyvästi sekä vahinkojen korvausvelvollisuuden.
Käyttöoikeuden myöntämisestä ja eväämisestä päättää rehtori. Sääntöjä tarkennetaan tarvittaessa.
Internetin käytön perussäännöt
 Vieraile Internetissä vain sivuilla, jotka sisältävät koulutyöhön soveltuvaa materiaalia.
 Älä unohda käyttää tervettä järkeä Internetissä liikkuessasi. Ole kriittinen ja harkitse, mihin tietoon luotat.
 Älä kerro kotiosoitettasi, puhelinnumeroasi tai koulusi nimeä kenellekään Internetissä tapaamallesi
henkilölle elleivät vanhempasi tai huoltajasi anna siihen lupaa. Mieti tarkkaan, ennen kuin annat nimesi.
 Älä lähetä valokuvaasi, luottokortti- tai pankkitietojasi ilman vanhempiesi tai huoltajasi suostumusta.
 Jos sinulla on salasana, älä luovuta sitä kenellekään, älä edes parhaimmalle ystävällesi.
 Jos löydät epäasiallista, loukkaavaa tai lainvastaista materiaalia verkosta, ilmoita siitä omalle opettajallesi
tai koulun henkilökunnalle.
 Älä jää keskusteluryhmään, jossa joku sanoo tai kirjoittaa jotakin, joka huolestuttaa sinua tai saa olosi
tuntumaan epämukavalta. Älä myöskään vastaa siivottomaan, vihjailevaan tai tunkeilevaan postiin. Kerro
tapahtumasta opettajalle, vanhemmillesi tai huoltajallesi. Kerro heille myös, jos näet verkossa loukkaavaa tai
epäasiallista kielenkäyttöä tai sopimattomia kuvia.
 Älä tapaa ketään ilman vanhempiesi tai huoltajasi suostumusta. Jos aiot tavata verkkotuttavuutesi, tapaa
hänet ensimmäisen kerran julkisella paikalla, mieluiten vanhempasi tai huoltajasi kanssa.
Sähköpostin käytön netiketti



















Kirjoita aihe kohtaan viestiä kuvaava otsikko. Älä lähetä viestiä, jossa ei ole aihetta.
Laita viestiin allekirjoitus. Jos käytät automaattista allekirjoitusta, älä tee siitä liian pitkää.
Lyhyempi viesti luetaan ja ymmärretään varmemmin.
Jos lähetät toisen viestin eteenpäin, siteeraa vain niukasti, älä siteeraa koko viestiä. Älä muuta toisen
viestiä.
Kunnioita yksityisviestejä. Edelleen lähettäminen ei ole sopivaa paitsi jos vastaavassa tilanteessa
monistaisit paperikirjeenkin.
Kirjoita viestiin vain sellaista, minkä voit sanoa vastaanottajalle myös kasvotusten.
Älä kirjoita viestiä vihaisena tai älä ainakaan lähetä vihaisena kirjoittamaasi viestiä. Odota vaikka
seuraavaan päivään, jolloin ehdit vielä muuttaa sanomaa.
Lue viesti huolellisesti ennen lähettämistä.
Älä lähetä sellaista viestiä, jota et itsekään haluaisi saada.
Kappalejako on kaksi rivinväliä.
Rivinpituus n. 60 merkkiä
Älä käytä lihavointia, kursivointia tai alleviivausta - vastaanottajan pääte ei ehkä tue niitä ja tuloksena voi
olla aikamoinen ohjausmerkkien sotku.
Älä käytä isoja kirjaimia, sähköpostissa se tulkitaan HUUTAMISEKSI.
Varo vastaanottamiasi liitetiedostoja. Tarkista liitteet virustutkalla ennen avaamista.
Ota tärkeät osoitteet talteen.
Säästele hymiöitä (smiley). Hymiöt eli lärvinaamat kuten :-) ovat hauskoja, mutta vain tiettyyn rajaan
saakka eli ei joka lauseen loppuun. Lauseen päättäminen pitkään riviin kysymys- tai huutomerkkejä vie
uskottavuuden viestiltä!!!???!!!??
Älä lähetä ketjukirjeitä tai roskapostia.
Kiinnitä huomiota kielioppiin ja oikeinkirjoitukseen: pilkkuihin, pisteisiin, kysymys- ym. välimerkkeihin.
Tarkista isot kirjaimet ja yhdyssanat.
Kirjoita sp-viestissä vain sellaisia asioita, joita kuka tahansa voi lukea.
Hymiöitä
:-) ilo, nauru
:-( suru, pettymys
;-) silmänisku
126
Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen
10. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen
K
oulun opetussuunnitelmaa arvioidaan lukuvuosittain huhtikuussa tai muuna erikseen sovittavana
ajankohtana.
Opetussuunnitelman
toteutumista
tarkastellaan
luokkatasoittain.
Koulun
opetussuunnitelman arviointiin osallistuvat opettajien lisäksi syventävän opetusharjoittelun
opiskelijat. Palautteet kootaan erillisellä kyselyllä tai suullisella arvioinnilla, jonka tulokset kirjataan
mahdollista opetussuunnitelman korjaamista tai päivittämistä varten. Opetussuunnitelman muuttamisesta ja
päivittämisestä sovitaan opettajankokouksissa. Opetussuunnitelman muutokset ja päivittäminen tehdään
toukokuun loppuun mennessä. Muutokset hyväksytään yliopiston hallintojohtosäännön (23 §) mukaisesti
koulun johtokunnassa.
Koulun opetussuunnitelmaan perustuvaa lukuvuosisuunnitelmaa kehitetään siten, että siitä tulee entistä
enemmän koulun toiminnan kehittämisen asiakirja. Lukuvuosisuunnitelma sisältää mm. määräyksen
opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta
toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen
järjestämiseen liittyvistä asioista (Op 102,9 §).
Koulun toiminnan arviointia ja jatkuvaa kehittämistä ovat osaltaan varsinaisen opetussuunnitelman arvioinnin
lisäksi rehtorin ja henkilökunnan väliset kehityskeskustelut, oppilas-, huoltaja- ja henkilöstökyselyt, yhteiset
toiminnan arviointiin liittyvät keskustelut sekä avoin sähköinen koulun kotisivujen yhteydessä oleva
palautejärjestelmä. Opettajien kouluttautuminen on keskeinen osa toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja
täydennyskoulutuksista pidetään ajantasaista kirjaa. Työyhteisön jaksamista tuetaan koulukohtaisella
virkistysrahalla mahdollisuuksien mukaan.
Virallisia opettajankokouksia pidetään vähintään 1–2 kertaa kuukaudessa.
127
Liite 1 Norssin kulttuuripolku
1. luokka
2. luokka
3. luokka
- teatteri
- museo / taidenäyttely
- ensimmäisten luokkien
taidepäivät
- teatteri
- kirjastokäynti
- Tuomiokirkkoon
tutustuminen
- teatteri
- vierailu Nestori- Saimaan
luontonäyttelyyn maakuntamuseossa
4. luokka
5. luokka
6. luokka
- teatteri
- kirjastokäynti
- oopperakasvatus
- museokäynti
- vierailu Olavinlinnassa
- Eurooppa-päivä 9.5.
- Lusto - syksy
- Putkinotko - toukokuu
- Jäälinna - lumenveisto
7. luokka
8. luokka
9. luokka
- Retretti ?
- Artemia - 7-viikot
- kirjastokäynti
-Savonlinnan kaupungin
itsenäisyysjuhla
- teatteri
- konsertti / taidemuseoretki
- Taidelukioviikko - kevät
- kirjastokäynti
- K9 -kortti
Lisäksi koko koululle tarjotaan seuraavat kulttuuripolkuun kuuluvat tapahtumat:
Koulukino -elokuva: alakoulussa kolme kertaa ja yläkoulussa kaksi kertaa
Norssi Art - Ope Art: toukokuussa
Konsertti Savonlinnasalissa
Kirjailija-/asiantuntija-/ taiteilijavierailu (esim. läänintaiteilija)
Liite 2
Savonlinnan normaalikoulun
esiopetussuunnitelma
Joensuun yliopisto
Savonlinnan normaalikoulu
SISÄLLYS
1
Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus......................................1
2
Oppimisympäristö.....................................................................................................1
3
Esiopetuksen painoalueet..........................................................................................2
4
Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet.............................................................2
5
Pedagoginen toteuttaminen.......................................................................................2
6
Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet..............................................................2
6.1 Kieli ja vuorovaikutus.........................................................................................3
6.2 Matematiikka.......................................................................................................5
6.3 Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus................................................................5
6.4 Luonto ja ympäristö.............................................................................................7
6.5 Taide ja kulttuuri.................................................................................................8
6.5.1 Kuvataide.........................................................................................................8
6.5.2 Musiikki...........................................................................................................9
6.5.3 Kädentaidot......................................................................................................9
6.6 Terveys..............................................................................................................10
6.7Fyysinen ja motorinen kehitys...........................................................................10
7
Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus.............................................................12
8
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus....................................................................12
9
Yhteistyö muiden tahojen kanssa.............................................................................12
9.1 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa...................................12
9.2 Yhteistyö kotien kanssa.....................................................................................13
9.3 Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa.............................................................13
10 Oppilashuolto............................................................................................................13
11 Esiopetus erilaisissa ryhmissä...................................................................................13
12 Arviointi esiopetuksessa...........................................................................................14
12.1 Toiminnan toteutumisen arviointi...................................................................14
Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelman
kokouksessaan toukokuussa 2004.
1
1
Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus
Esiopetuksen tavoitteena Savonlinnan normaalikoulussa on lapsi,
jolla on
- myönteinen minäkuva
- sosiaalisia taitoja
- rohkeutta viestiä
Joka voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa.
Joka opettelee oman työnsä arviointia.
Tähän pyritään:
- näkemällä lapsi yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan
- järjestämällä lapselle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja
ajattelun avulla hänen kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi
- suunnittelemalla opetus vastaamaan lapsen oppimisedellytyksiä joustavin
opetusjärjestelyin
2
Oppimisympäristö
Savonlinnan normaalikoulu on Joensuun yliopistoon kuuluva vuosiluokkien
1-6 harjoittelukoulu.
Esioppilailla on käytössään kaikki koulun tarjoamat tilat: luokka, liikuntasali, ATK-luokka,
kirjasto, musiikkiluokka. Edellä mainittujen lisäksi esioppilailla on myös tiloja leikkimiseen.
Oppimisympäristö on turvallinen ja viihtyisä.
Harjoittelukoulun luonteen mukaisesti myös esioppilaille tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia
vuorovaikutustilanteisiin aikuisten kanssa. Kouluympäristössä lapsi saa kontakteja myös eriikäisiin oppilaisiin.
Esiopetusta toteutetaan erillisessä esiopetusryhmässä.
Oppimisympäristö mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan eri sisältöalueilla tuottamalla
lapsille kognitiivisia, sosiaalisia ja fyysisiä oppimisen ja toiminnan välineitä ja jatkuvan
arvioinnin mahdollisuuksia.
Esiopetuksessa pyritään luomaan avoin, suvaitseva, joustava ja kiireetön ilmapiiri.
Esioppilaille järjestetään kuljetus (kuljetusehtojen täyttyessä).
2
3
Esiopetuksen painoalueet
Savonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat esiopetus sekä taito-, taide- ja viestintäkasvatus.
Esiopetuksen taito-, taide- ja viestintäkasvatuksen pitkäkestoinen, säännöllinen ja tavoitteellinen
toiminta luo hyvän pohjan emotionaaliselle, taidolliselle ja tiedolliselle kehitykselle. Erityisesti
taitoja taidekasvatuksessa onnistumisen elämykset vahvistavat lapsen minäkäsitystä ja
itsetuntoa.
4
Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet
Keskeisenä tavoitteena on lapsen monipuolisen kasvun ja kehityksen edistäminen sekä
oppimaan oppimisen ja koululaiseksi kasvamisen tukeminen. Toiminnalla pyritään erityisesti
kasvattamaan lapsi sosiaaliseksi, itsenäiseksi ja vastuulliseksi. Lasta rohkaistaan tekemään
valintoja.
Esiopetuksen yhtenä tehtävänä on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy.Tähän pyritään oikeaaikaisella oppimisvalmiuksien puutteiden havaitsemisella. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle
pyritään laatimaan yksilöllinen harjoitusohjelma yhteistyössä kodin kanssa.
Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia, leikinomaisia oppimistilanteita, joissa
mahdollistetaan oppilaan oppiminen aktiivisesti, itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä
vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa.
5
Pedagoginen toteuttaminen
Opettaja ohjaa lapsen oppimista toiminnallisin, aktivoivin menetelmin. Opetuksessa käytettävä
materiaali valitaan niin, että se rohkaisee ongelmakeskeiseen, kokemukselliseen ja tutkivaan
oppimiseen. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia leikkiä, työskennellä, oppia ja jakaa kokemuksia
vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Eheytetyt kokonaisuudet ja yksilöllinen oppimisprosessi ovat
tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt.
6
Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet
Opetussuunnitelman sisältöaluejako toimii opettajan suunnittelun apuvälineenä.
3
6.1
Kieli ja vuorovaikutus
Kielen avulla esiopetuksessa tuetaan lapsen ajattelun, tunteiden, vuorovaikutustaitojen ja
sosiaalisuuden kehittymistä ja oppimisprosessia. Kieltä opitaan elämänläheisesti lapsen omia
kokemuksia ja tavoitteita arvostaen.
Lasta rohkaistaan aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi. Häntä kannustetaan kertomaan ja
keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan. Toimiessaan
ryhmän jäsenenä lapsi oppii kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta ja odottamaan omaa
vuoroaan.
Lapselle luetaan paljon monenlaista kirjallisuutta ja näin hänelle tarjotaan mahdollisuus
eläytyvään kuunteluun. Tärkeää on, että lapsi ymmärtää lukemisen merkityksen ja voi nauttia
kielestä. Esiopetuksen yhtenä päämääränä on yleinen kielen rikastaminen.
Esiopetuksessa tuetaan lapsen alkavaa lukuja kirjoitustaitoa sekä tutustutaan ja käytetään
suuraakkosia. Tavoitteena on herättää lapsen mielenkiinto suullisen ja kirjoitetun kielen
havainnointiin ja tutkimiseen. Erilaisten kielellisten leikkien avulla lapsi saa kokemuksia siitä,
että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puhutuksi.
Tieto- ja viestintätekniikkaan perehtyminen esiopetuksessa lähtee avoimen oppimisympäristön
periaatteesta. Tällöin valmiiden opetusohjelmien rinnalla käytetään luovia ratkaisuja, loogista
päättelykykyä ja yhteistoimintaa vahvistavia ohjelmasovelluksia.
4
5
6.2
Matematiikka
Esiopetuksessa matemaattista ajattelua tuetaan ja ohjataan leikkien, tarinoiden, laulujen,
liikunnan ja pelien avulla. Opittavat asiat liitetään arkielämään. Lapselle annetaan
mahdollisuuksia kokeiluille, jotka luovat pohjaa matematiikan oppimiselle ja kehittävät
myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Lasta kannustetaan puhumaan ääneen matematiikan
asioista ja selostamaan ratkaisujaan (toimintaansa) toisille.
Matematiikan sisällöistä esioppilas harjoittelee:
- luokittelua
- vertailua ja järjestämistä
- lukukäsitteen muodostamista
- yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella 0-10
- ongelmanratkaisuja
- geometrisia kappaleita ja kuvioita
- ilmaisemaan ja ymmärtämään suuntia
- mittaamista sekä
- aikaan liittyviä käsitteitä
6.3
Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus
Esiopetuksen etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä.
Perustuslain 6 §:n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille
vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu
tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun
opetukseen.
Eettisen kasvatuksen tavoitteena on luoda lapselle käsitys itsestään hyviä tekoja tekevänä ja
oikein käyttäytyvänä ihmisenä. Näin lapsi kasvaa myönteiseksi, itseään kunnioittavaksi, kaikkea
elämää rakastavaksi yhteisön jäseneksi ja oppii kunnioittamaan ihmisarvoa, elämää ja
ympäristöään. Hän oppii ottamaan vastuuta itsestään, omasta toiminnastaan ja muista lapsista ja
hyväksymään erilaisuutta.
Tavoitteena on lisätä lapsen kykyä tulla toimeen nykymaailmaan kuuluvan muutoksen ja
epävarmuuden kanssa.
6
7
6.4
Luonto ja ympäristö
Luonto-opetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja
emotionaalista suhdetta luontoon ja ympäristöön sekä herättää lapsen kiinnostus. Lasta
harjoitetaan tekemään havaintoja kaikkia aisteja hyväksi käyttäen luonnosta ja rakennetusta
ympäristöstä. Havaintoherkkyyden lisääntyminen auttaa lasta erittelemään ympäristön ilmiöitä ja
tapahtumia. Näin hänelle kehittyy myönteinen asenne luontoon ja ympäristöön ja hän oppii
kantamaan vastuuta omien toimiensa vaikutuksesta lähiympäristöönsä.
Lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle
ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Luontoa ja muuta ympäristöä koskeva tietämys
jäsentyy, kun lapsi omaksuu luontoa koskevia peruskäsitteitä ja pääsee käyttämään ikäkaudelleen
sopivia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Hän oppii ymmärtämään käsitteiden välisiä
yhteyksiä ja eri ilmiöihin liittyviä lainalaisuuksia.
Sisältöjä:
IHMINEN
 kehonosat
 kehosta huolehtiminen: lepo, ravinto, puhtaus, liikunta , pukeutuminen
IHMINEN JA YMPÄRISTÖ
Vuodenaikojen seuraaminen ympäristössä, ihmisen toiminta eri vuodenaikoina
 sää ja sen tarkkailu, pukeutuminen sään mukaisesti
 esim. oma puu ja sen tarkkailu eri vuodenaikoina
Syksy:
Talvi:
Kevät:
Kesä:


puutarhan satoa
eläimet valmistautuvat talveen (esim. orava, siili)
talvilintuja (esim. talitiainen, punatulkku)
eläimet talvella
siemenestä kasviksi
kevätkasveja (esim. leskenlehti, voikukka)
muuttolintuja (esim. peippo, västäräkki)
kesäsuunnitelmia
oma kotikaupunkini
oman toiminnan vaikutukset lähiympäristössä,
arkipäivän valinnat, esim. kierrätys, paperinkeräys, kangaspyyhkeet
MAA JA AVARUUS
 vuodenajat
YMPÄRISTÖN AINEET JA MATERIAALIT
 ympäristön aineita ja esineitä: kuvailu, luokittelu, vertailu
 kokeellisia luonnontieteen tutkimuksia
8
6.5
Taide ja kulttuuri
Taito- ja taidekasvatus sisältävät monipuolista toimintaa liikunnan, musiikin, kuvataiteiden,
kädentaitojen ja ilmaisukasvatuksen alueilta. Taito- ja taidekasvatuksessa eri taiteenalat
kietoutuvat toisiinsa ja taidekasvatus toimii eheyttämisen välineenä ja edistää lapsen
monipuolista persoonallisuuden kehittymistä. Lapsi kokee onnistumista, iloa ja saa elämyksiä
taidekasvatuksen kautta ja hänen kykynsä nauttia taiteesta kehittyy.
Onnistumisen elämykset ja omien vahvuuksien löytäminen edistävät lapsen itsetuntoa.
Oppimistilanteissa keskeistä on havaintojen teko, mielikuvat, elämyksellisyys ja leikinomaisuus.
Tärkeää on rohkaista lasta omaperäiseen ilmaisuun ja omiin ratkaisuihin. Oppimisilmapiirin
tulee olla kannustava ja hyväksyvä.
6.5.1
Kuvataide
Harjoitellaan lähiympäristön monipuolista havainnointia ja ilmaistaan tehtyjä aistihavaintoja ja
kokemuksia kuvataiteen keinoin. Tarkastellaan lasten omia töitä ja keskustellaan niiden
herättämistä tunteista ja ajatuksista. Tarkastellaan myös taidekuvia ja taideteoksia. Sopivissa
yhteyksissä nimetään visuaalisia ilmiöitä. Samalla tutustutaan alustavasti esim. käsitteisiin väri,
valo, tila, liike, muoto, pinta ja rytmi.
Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan lähiympäristön taideteoksiin ja vieraillaan näyttelyissä.
Tutustutaan erilaisiin välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin.
Ohjatun toiminnan ohella lapselle tulee tarjota mahdollisuus omaehtoiseen kuvataiteelliseen
toimintaan ja kokeiluun.
piirustus ja
grafiikka
Elävän viivan
harjoittelu:
piirtimet:
vahaliidut (myös
vesiliukoiset)
puuvärit (myös
vesiliukoiset)
lyijykynä
pastelliliitu
tietokone
maalaus, kollaasit
Väriopin alkeet:
päävärit
muovailu,
rakentelu
Tutustuminen
kolmiulotteisiin
materiaaleihin
Monipuolinen
siveltimen käyttö: Kosketus- ja
laveeraus
tuntoaistin
vaha- ja vesivärin harjoittaminen
yhdistäminen
Maataide tasossa
Paperin käsittely:
leikkaaminen
Hiekka ja lumi
Painomenetelmät: repiminen
leimasinpainanta: rypistäminen
Muovailun
perusmuodot
alkeet:
Paperikollaasi
muovailuvaha tai
Viivaimen käyttö
askartelumassa
kuvallinen
viestintä
Kuvalukemisen
harjoittelu
kulttuurikasvatus
Taidekuvien
tarkastelua:
värien antama
Liikennemerkkejä elämys
Kuvaviestien
tulkinta
Sommittelun
tarkastelua kuvan
avulla
Tutustuminen
piirrosohjelmiin
Liike kuvassa
Taidenäyttelyvierailut
Omien
näyttelyiden
rakentaminen
Tutustuminen
esine- ja
rakennettuun
ympäristöön
9
6.5.2
Musiikki
Musiikin tulee kuulua luonnollisena osana lapsen elämään. On tärkeää, että musiikki yhdistetään
esiopetuksen muuhun toimintaan.
lastenlaulut ja laululeikit
ääni
luova liikunta sekä musiikkitiedon
aines liikkuen
laulu
soitto
luova ääni-improvisaatio
kuuntelu
muoto
musiikkiliikunta
melodia
hiljaisuus ja
erilaiset
äänet
musiikkitieto
oman rytmin toteuttaminen
sekä sana-, kaiku- ja
perusrytmi
musiikin muotorakenteen toteuttaminen
soittaen ja liikkuen
6.5.3
rytmi
äänikokeilut,
äänimaisemat,
omat
sävelaiheet
luova kuuntelu
sekä musiikkisadut,
lorut ja runot
Kädentaidot
Kädentaidoissa edistetään lapsen hienomotoristen taitojen kehittymistä, kykyä suunnitteluun ja
pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oman työn arvostamista. Käden töiden kautta lapsen
aistihavaintojen ja liikesuoritusten välinen koordinaatio vahvistuu ja avaruudellinen taju
kehittyy. Käsityöprosessin aikana lapsella on mahdollisuus luovuuteen, innovatiiviseen
ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan käsityöperinteeseen ja
käsityötaiteeseen.
Käden töissä opitaan perustekniikoiden alkeita, tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin.
Kunkin tehtävän yhteydessä lapselle opetetaan oikeat työskentelyotteet ja turvallinen välineiden
käyttö. Käsitöiden yhteydessä opetellaan huolehtimaan myös työympäristöstä ja työvälineistä.
10
Käsityötaitojen oppimisen keskeisiä sisältöjä
Askartelu
* paperi- ja pahvityöt
- leikkaaminen
- repiminen
- taittelu
- liimaaminen
* luonnonmateriaalityöt
* jätemateriaalit
Tekstiili
* lankatyöt
- neulaan pujottaminen, solmu
- purkaminen, pujottaminen, punominen
- tupsu
- sormivirkkaus
* ompelu: etupistot
Tekninen
* puutyöt: sahaaminen, naulaaminen, liimaaminen, hiominen
* rakentelu
6.6
Terveys
Terveyskasvatusta toteutetaan läpäisyaiheena arjessa esim. ruokailun ja liikuntatuokioiden
yhteydessä. Terveyskasvatus liitetään osaksi luonto- ja ympäristötiedon teema-alueita.
Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan.
Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Lasta
ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa.
Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä.
6.7
Fyysinen ja motorinen kehitys
Esiopetuksen liikunta tukee lapsen fyysis-motorista, sosiaalis-emotionaalista ja kognitiivista
kehitystä. Se on iloista, lapsilähtöistä sekä ohjattua että omaehtoista liikuntaa turvallisissa ja
vaihtelevissa liikuntaympäristöissä.
11
Fyysis-motorinen alue
Sosio-emotionaalinen alue
Kognitiivinen alue
Keskeistä tasapaino-,
liikehallinta ja
käsittelytaitojen kehittyminen
ikäkauden mukaisesti.
Keskeistä itsetunnon ja
yhteistyökykyisyyden
kehittyminen leikeissä ja
peleissä.
Keskeistä liikuntahetkiin
liittyvien käsitteiden
omaksuminen sekä
havaintomotorinen oppiminen,
jonka avulla kehitetään lapsen
yleisiä oppimisvalmiuksia.
KARKEAMOTORISET TAIDOT
vetäminen käveleminen
työntäminen juokseminen
pyöriminen
kieriminen
hyppääminen
heittäminen
kiinniottaminen
ryömiminen
konttaaminen
HAVAINTOMOTORISET TAIDOT
kehontuntemus
lateraalisuus
tilankäytön hahmottaminen
suunnan hahmottaminen
ajan ja rytmin hahmottaminen
Lapsi oppii tuntemaan ikäisilleen sopivaa leikki- ja liikuntakulttuuria. Hän ymmärtää vähitellen
liikunnan merkityksen hyvinvoinnilleen. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen opitaan
käymällä suihkussa sisätuntien jälkeen.
Eri liikuntalajit
SUUNNISTUS JA
RETKEILY
 kuvasuunnistus
 maastoleikit
 luontoretket
UINTI
 veteen totuttautuminen
 vesileikit
 uinnin alkeistaidot
VOIMISTELU JA
TANSSI
 perus-, väline- ja
telinevoimistelu
 musiikki- ja luovaliikunta
 lastentanssi
HIIHTO
 välineisiin tutustuminen
 lumi- ja hiihtoleikit
 hiihtäminen ja mäenlasku
sekä -nousu
PALLOILU


pallon käsittely
palloleikit ja -pelit
LUISTELU
 kypäräpakko
 välineisiin tutustuminen
 luisteluleikit
 eteenpäin luistelu
 liukuminen
 jarruttamisen harjoittelu
12
7
Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus
On tärkeää, että lapsen vaikeudet havaitaan ja tukitoimet järjestetään varhain. Tuen tulee sisältää
kaikki tarpeelliset toimet, jotka tarvitaan oppimisvaikeuksien varhaiseen toteamiseen,
ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen positiivisen minäkuvan
ja itsetunnon kehittymisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen.
Normaalikoulussa esioppilaiden puheen kehitys kartoitetaan ja tarvittaessa annetaan
puheopetusta.
Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee
ensisijaisesti järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän
toimintaan yleisen esiopetussuunnitelman mukaisesti.
Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan myös esiopetuksen suunnitelma yhdessä huoltajan
ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tulee sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle
asetettavat tavoitteet sekä arvio lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja
vaikeuksista.
8
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus
Opetus järjestetään integroituna normaaliin esiopetukseen lapsen opetussuunnitelman avulla
yleisten oppimis- ja kasvatustavoitteiden mukaisesti. Esiopetuksessa tulee erityisesti huolehtia
siitä, että suomen kielen tiedot ja taidot omaksutaan mahdollisimman hyvin ennen kouluun
siirtymistä.
Opetuksella tuetaan lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen
kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa
kuuluvat asiat näkyvät arvostettuina esiopetuksen arkipäivässä.
Yhteisessä arjessa lapsi näkee ja oppii hyväksymään erilaisuutta,
jolloin monikulttuuriset arvot nousevat luontaisesti esille ja lasten sosiaaliset valmiudet
kehittyvät keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
Mikäli yhteistä kieltä perheen ja esiopetuksen välillä ei ole, tulee toimivan kommunikaation ja
yhteistyön turvaamiseksi käyttää keskustelussa mukana tulkkia.
9
Yhteistyö muiden tahojen kanssa
9.1
Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa
Säännöllinen yhteistyö varhaiskasvatusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen
turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen päivähoidosta esiopetukseen.
Yhteistyö toteutetaan erillisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Yhteistyösuunnitelma tarkistetaan
ja päivitetään lukuvuosittain.
Suurin osa koulumme esioppilaista jatkaa koulunkäyntiään tutuksi tulleessa kouluympäristössä.
13
9.2
Yhteistyö kotien kanssa
Lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaiten yhteistyössä kotien
kanssa. Esiopetusvuoden aluksi huoltajat kutsutaan keskustelemaan lapsesta. Lapselle laaditaan
yhteistyössä huoltajien kanssa esiopetuksen suunnitelma. Esiopetussuunnitelman toteutumista
arvioidaan yhdessä keskustellen lapsen, huoltajien ja opettajan kanssa.
9.3
Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa
Normaalikoulun esiopetusryhmään ovat sekä lastentarhan- ja luokanopettajankoulutuksen
opiskelijat tervetulleita opiskelemaan. Esiopetuksen tehtävänä on myös uuden pedagogisen
tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla.
10
Oppilashuolto
Esioppilaat kuuluvat perusopetuksen oppilashuollon piiriin (katso Vuosiluokkien 1-6
opetussuunnitelma/ oppilashuolto).
Tapakasvatus kulkee esiopetuksessa läpäisyaiheena.
Esioppilaat saavat tarvittaessa erityisopetusta, jonka antamiseksi pyydetään huoltajien lupa.
Erityistä tukea tarvitsevan esioppilaan opetuksesta voidaan keskustella
oppilashuoltotyöryhmässä.
11
Esiopetus erilaisissa ryhmissä
Normaalikoulussa esiopetusta annetaan omassa erillisessä ryhmässä. Tällaisessa ryhmässä tulee
olla opettajan ohella koulunkäyntiavustaja.
Yhdistetyissä ryhmissä tulee huomioida erityisesti asianmukainen oppimisympäristö, jossa
esioppilailla on mahdollisuus myös erilliseen oppimisen aikaan ja paikkaan.
Esioppilaat otetaan koulun oppilaiksi ja heidän asemansa huomioidaan koulun
lukuvuosisuunnitelmassa.
Ryhmät tulee muodostaa niin, että esiopetukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.
14
12
Arviointi esiopetuksessa
Esiopetuksen tavoitteena on oppimaan oppimisen kehittyminen. Itsearviointi on luonnollinen osa
oppimisprosessia. Itsearviointiin ohjaaminen tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman
työskentelyn jäsentämistä. Portfolio on monipuolinen lapsen itsearvioinnin väline
esiopetuksessa.
Opettajan palaute lapselle hänen edistymisestään, osaamisestaan ja kasvustaan tulee olla
kannustavaa ja luotettavaa. Yhteiset keskustelut huoltajien kanssa ovat oleellinen osa arviointia.
Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus esiopetuksesta.
12.1
Toiminnan toteutumisen arviointi
Opettaja arvioi toteutunutta toimintaa. Opetussuunnitelmaa päivitetään tämän arvioinnin pohjalta.
Lukuvuoden päätteeksi lähetään huoltajille kysely esiopetusvuoden toteutumisesta.
Liite 3
SISÄLTÖ
1 MIKÄ ON TRAUMAATTINEN KRIISI?
1.1 Kriisin vaiheet
2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY
2.1 Opettajat ja henkilökunta
2.2 Oppilaat ja vanhemmat
3 TOIMINTAMALLIT
3.1 Kiusaaminen
3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia
3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa
4 VÄKIVALTATILANTEET
5.1. Lievä koulutapaturma
5.2 Vakava onnettomuus koululla
5.2.1. Tulipalo koulussa
5.2.2. Ohjeet vaaratilanteessa
5.3.3. Pommiuhka
6 KUOLEMANTAPAUKSET
6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilökuntaan kuuluvan
henkilön tai lähiomaisen kuolema
6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema
6.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema
6.4 Koulun opettajan tai muun työntekijän kuolema
7 PÄIHTEET
7.1 Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen oppilaan kohdalla
7.2 Oppilaan päihteiden käytön epäily
7.4 Oppilaan huoltajien päihteiden käyttö
7.5 Opettajan tai koulun muun työntekijän päihteiden käyttö
8 OMAISUUSRIKOKSET
8.1 Ilkivalta
9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIÄ
9.1 Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus
9.2 Oppilaan tai työntekijän itsemurha tai sen uhka
9.3 Perheväkivalta oppilaan tai työntekijän kotona
9.4 Seksuaalisen hyväksikäytön epäily
9.5 Toistuvat poissaolot
10 KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET
11 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT
11.1 Jälkipuinti ja jälkipurku
1 MIKÄ ON TRAUMAATTINEN KRIISI?
Kriisi voi olla yksittäisen ihmisen kokema yllättävä tilanne, joka järkyttää hänen mielen tasapainoaan.
Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus, sairaus, kuolema tai avioero.
Kriisi voi myös koskettaa laajempaa yhteisöä, kuten koulua tai luokkaa. Aiheuttaja voi tällöin olla
esimerkiksi tulipalo, koulun oppilaaseen/ oppilaisiin kohdistuneet mielenrauhan järkytykset jne.
1.1 Kriisin vaiheet
Kriisiin kuuluu erilaisia vaiheita ja jokainen käy ne läpi omalla tavallaan.
1. Shokkivaihe
- akuutissa vaiheessa
- kestää korkeintaan yhden viikon
- voimakkaita sekä fyysisiä että psyykkisiä reaktioita tai niiden täydellinen puuttuminen
2. Reaktiovaihe
- 1-6 viikkoa tapahtumasta
- asteittainen tapahtuneen "rekisteröinti"
3. Käsittelyvaihe
- Kestää kauan, jopa vuoden tapahtumasta
- Kriisireaktiot vähenevät hitaasti
4. Uudelleen asennoitumisvaihe
- kestää koko elämän
Tavallisia reaktioita:
- tuska, voimakkaat muistot, unihäiriöt
- suru, kaipuu, ikävä
- viha
- käytös, jolla pyritään saamaan huomiota lähimmäiseltä, oppilastoverilta tai opettajalta
- syyllisyys, itsesyytökset, häpeä
- kouluvaikeudet
- ruumiilliset kivut ja pahan olon tunne
- aggressiivisuus
- kontaktien välttäminen
- fantasiat
- pessimismi
- persoonallisuuden muutokset
- vaikutukset kehitykseen ja kypsymiseen
2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY
2.1 Opettajat ja henkilökunta
Tiedottaminen oppilashuolto- ja kriisitoiminnasta.
Alkuinfo:
- oppilashuolto- ja kriisiryhmän kokoonpanot
- kriisitoimintamallikansio
- kriisien tunnistamisvalmiuksien lisääminen
Vuotuinen info:
- kriisiryhmän olemassaolo (uudet opettajat ja henkilökunta)
- kansio
- ajankohtaiset teemat
- asiantuntijat koulutustilaisuuksiin
Kriisiryhmän kokoontuminen kerran vuodessa:
Esimerkiksi syyslukukauden alussa.
- tarkistaa yhteystiedot
- kansio
- ryhmän kokoonpano
Koko henkilökunnan koulutus, esimerkiksi yleinen kriisikoulutus ja ea-koulutus.
2.2 Oppilaat ja vanhemmat
Teemapäivät ja koulutustilaisuudet
- kriiseihin liittyvien asioiden esiintuomista (terv.hoitaja, psykologi, kuraattori jne.)
- kriisipalveluiden tiedottaminen oppilaille (esim. syys- tai lukuvuositiedotteessa, eri ilmoitustauluilla)
- ajankohtaiset teemapäivät oppilaille
- asiantuntijat vanhempaintilaisuuksiin
Elämänhallintataidot
- Eri oppiaineissa ja tilanteissa asian käsittelyä.
Kummi- ja tukioppilastoiminta
- Osa tukioppilaista koulutetaan vertaisryhmätueksi kriisitilanteisiin.
3 TOIMINTAMALLIT
Christina Salmivallin (1998) mukaan
Koulukiusaaminen on sitä, kun toiset aiheuttavat tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä jollekin
oppilaalle.
Koulukiusaaminen voi ilmetä
 Sanallisesti: mm. nimittely, haukkuminen, pilkkaaminen, naurunalaiseksi tekeminen
 Fyysisesti: mm. töniminen, lyöminen, potkiminen
 Epäsuorasti: mm. pahan puhuminen selän takana, ryhmän ulkopuolelle jättäminen
 Omaisuuteen kohdistuvana: mm. tavaroiden ottaminen, piilottaminen, rikkominen
3.1 Kiusaaminen
Ennaltaehkäisevät toimet
 Selkeät säännöt ja rajat, ja niistä tiedottaminen.
 Selvä määrittely, mitä on kiusaaminen.
 Hyvin hoidettu valvonta.
 Nopea puuttuminen havaituissa tilanteissa.
 Jatkuva keskustelu ja arviointi turvallisuustilanteesta.
Yksittäinen kiusaamistilanne
 Tilanne seis.
 Kuuleminen ja kirjaaminen/muistio.
 Keskustelu.
 Anteeksi!
 Sopimus jatkosta.
 Seuranta.
 Tarvittaessa yhteys huoltajiin.
 Toimijat: koulun henkilökunta
3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia
 Aina yhteys terveydenhoitajaan / koulun ensiapuvastaaviin, kriisi- tai
oppilashuoltoryhmän jäseniin.
 Aina yhteys huoltajiin.
 Pidä huolta myös kiusaajasta.
 Kriisi- tai oppilashuoltoryhmä selvittää viranomaisille ilmoittamisen tarpeen.
 Rangaistus / sovittelu.
3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa
 Kiusaaminen on katkaistava.
 Oppilashuolto- / kriisiryhmä järjestää huoltajien tapaamisen, mahdollisesti myös
vanhempainillan.
 Asian käsittely ryhmässä / luokassa.
 Sopimukset.
 Seuranta.
 Rangaistukset / sovittelu.
4 VÄKIVALTATILANTEET
 Toimi - älä käänny pois tilanteesta.
 Kehota lopettamaan väkivalta.
 Estä väkivallan jatkuminen.
 Hae mahdollisuuksien mukaan apua koulun muilta työntekijöiltä.
 Älä arkaile pyytää poliisia paikalle ( puh. 112 ).
 Tiedota opettajalle ja rehtorille.
 Tarvittaessa rehtori kokoaa kriisi-/oppilashuoltoryhmän, joka järjestää kriisiapua.
 Tarvittaessa ota yhteys oppilaan huoltajiin ja pyydä, että he hakevat oppilaan.
 Tarvittaessa poista oppilas luokasta tai koulusta, huolehdi myös valvonnasta.
 Mikäli oppilas ei suostu poistumaan, pyydä paikalle toinen aikuinen.
5 TAPATURMA TAI ONNETTOMUUS KOULUSSA
5.1. Lievä koulutapaturma
 Huolehdi ensiavusta.
 Lähetä/vie oppilas terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen.
 Mikäli oppilasta joudutaan kuljettamaan terveyskeskukseen ja sen jälkeen
jatkohoitoon, oppilaan mukaan lähtee koululta saattaja.
 Ilmoita asiasta mahdollisimman nopeasti huoltajille.
 Tiedota asiasta rehtorille ja luokanopettajalle/-valvojalle.
Täytä tapaturman jälkeen vahinkoilmoitus kansliassa.
5.2 Vakava onnettomuus koululla
 Välitön ensiapu ja lisävaaran ehkäisy.
 Hälytys ( 112 ) tarvittaessa.
 Selvitetään, mitä todella tapahtui
 Rehtori tiedottaa tilanteen mukaan:
 kriisiryhmä
 koti
 opettajakunta ja muu henkilökunta
 oppilaat
 Valitaan vastuuhenkilö onnettomuuden uhrille tai uhreille:
on oppilaan kanssa kunnes huoltajat saapuvat paikalle tai joku muu ottaa vastuun.
LASTA/NUORTA EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN.
 Silminnäkijöiden auttaminen.
 Kuunteleminen.
 Keskusteleminen.
5.2.1. Tulipalo koulussa
 Oppilaat turvaan! (Sovitut poistumistiet ja turva-alue).
 Ilmoita kansliaan. Tee paloilmoitus (112).
 Huolehdi rakennuksen tyhjentämisestä.
 Huolehdi alkusammutuksesta.
 Kun poistut viimeisenä paikalta, rajaa palopesäke sulkemalla ovet.
OPETTELE SAMMUTUSVÄLINEIDEN SIJAINTI!
5.2.2. Ohjeet vaaratilanteessa
Kukin koulu tekee oman suunnitelmansa sekä harjoittelee toimintaa. Vrt. Koulun turvallisuussuunnitelma.
5.3.3. Pommiuhka
 Kysy uhkaajalta: Milloin räjähtää? Missä räjähtää?
 Ilmoitus keskusradiosta.
 Koulu tyhjennetään. Ohjaa luokkasi / oppilaasi rauhallisesti ulos suoja-alueelle.
 Ilmoita poliisille.
6 KUOLEMANTAPAUKSET
6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön tai
lähiomaisen kuolema
 Otetaan yhteyttä kriisiryhmään.
 Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon.
 Kuolemasta tiedotetaan omaisten toiveet huomioiden, etenkin ryhmälle tai luokalle, jota
se erityisesti koskee.
 Vietetään hiljainen hetki (valokuva, valkoinen liina, muistoruno, laulu yms.)
Tavarat löytyvät opettajien työhuoneesta.
 Mikäli kuolema koskettaa erityisesti jotain ryhmää tai luokkaa, järjestetään heille
mahdollisuus keskusteluun.
6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema
 Tapahtumapaikalle haetaan heti aikuisia.
 Tapahtumapaikka rauhoitetaan.
 Otetaan yhteys hätäkeskukseen 112.
 Kutsutaan välittömästi kriisiapua.
 Kutsutaan viranomainen, joka selvittää tutkinnan tarpeen ja vie suruviestin.
 Tapahtumasta ilmoitetaan koko koululle.
 Tarvittaessa otetaan yhteyttä oppilaiden koteihin.
6.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema
 Rehtori tiedottaa asiasta oppilasta opettaville opettajille.
 Mikäli oppilas on koulussa, saata hänet rauhalliseen paikkaan, missä omaiset voivat
kertoa hänelle suruviestin.
 Edetään lapsen ehdoilla.
 Mikäli oppilas tai hänen omaisensa pyytävät tai antavat luvan, kerro tapahtuneesta
luokalle ja keskustele asiasta, mikäli oppilaat tuntuvat tarvitsevan sitä.
 Huomioi luokkasi kanssa oppilaan suru hienovaraisesti.
 Mikäli tapahtunut askarruttaa oppilasta, pyydä apua kriisi- tai oppilashuoltoryhmältä.
 Mikäli oppilas jää koulusta pois, eikä kotoa ole otettu yhteyttä, soita hänelle.
 Mikäli oppilaan käytöksessä tai ulkonäössä tapahtuu selvä muutos tai muuten olet
huolissasi hänestä, ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin.
6.4 Koulun opettajan tai muun työntekijän kuolema
 Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon ja toimitaan edellisen sivun ohjeiden
mukaan.
 Rehtori tiedottaa tapahtuneesta koko kouluyhteisölle.
 Mikäli menehtyminen sattuu koulupäivän aikana, toimitaan edellisen sivun ohjeiden
mukaan.
 Tarvittaessa pyydetään kriisiryhmältä tukea.
7 PÄIHTEET
7.1. Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen oppilaan kohdalla
 Kaveripiiri vaihtuu.
 Rahantarve voi kasvaa: näpistelyä, ilkivaltaa yms.
 Koulumenestys laskee.
 Poissaolot lisääntyvät: aamu- tai maanantaisin poissaoloja.
 Epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua.
 Muutoksia luonteessa.
 Esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta.
 Haju (tietyille aineille ominainen, esim. tinneri, kannabis).
 Esineet: piippu, veitset, aineenpalaset.
 Ulkonäkö tai olemus muuttuu.
7.2 Oppilaan päihteiden käytön epäily
 Keskustele oppilaan kanssa ja kirjaa havaintosi ylös.
 Seuraa käyttäytymistä.
 Yhteys terveydenhoitajaan, oppilashuoltoryhmän jäseniin tai poliisiin.
 Ota yhteyttä huoltajiin.
 Ks. tarkemmin päihdemalli.
7.3 Oppilaan päihteiden käyttö koululla
 Keskustele oppilaan kanssa. Pyydä oppilashuoltoryhmän jäsen mukaan.
 Ota yhteyttä huoltajiin ja pyydä heitä hakemaan oppilas pois koulusta.
 Ota päihteet lapselta/ nuorelta pois mahdollisuuksien mukaan.
 Mikäli yhteyttä huoltajiin ei saada, ota tarvittaessa yhteyttä poliisiin ja
sosiaalityöntekijään.
 Järjestetään keskustelutilaisuus, jossa ovat mukana oppilashuoltoryhmän jäsenet,
huoltajat, oppilas, luokanopettaja/-valvoja.
7.4 Oppilaan huoltajien päihteiden käyttö
 Tuo ongelma oppilashuoltoryhmän tietoon, missä mietitään tarvittavat toimenpiteet.
 Tue oppilasta.
 Tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.
7.5 Opettajan tai koulun muun työntekijän päihteiden käyttö
 Kerro epäilysi ja /tai huolesi esimiehelle, joka ryhtyy selvittämään asiaa.
ESIMIEHEN TEHTÄVÄT
 Kerää tarkat tunnusmerkit näkemästään / kuulemastaan muutoksesta.
Kokoaa ja kirjaa tosiasiat. Keskittyy työkäyttäytymiseen.
 Selvittää eri hoitovaihtoehdot, konsultoiden työterveyshuoltoa.
 Ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa.
8 OMAISUUSRIKOKSET
8.1 Ilkivalta
 Kirjallinen selvitys tapahtuneesta jokaiselta asiasta tietävältä.
 Keskustelu asianomaisten, opettajan sekä oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa.
 Tapahtuneesta ilmoitetaan huoltajille.
 Tarvittaessa pyydetään apua poliisilta (112).
 Jos oppilas ei suostu tarvittavaan yhteistyöhön.
 Kun on tapahtunut murto.
 Kun kadonnut omaisuus on arvokas.
 Oppilas korvaa aiheuttamansa vahingon.
Mikäli asia tapahtuu opintokäynnin tai retken aikana toimitaan asiassa em. tavalla.
 Tarvittaessa huoltajat noutavat oppilaan kotiin.
9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIÄ
9.1 Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus
Tilanteesta kerrotaan kodin tai työntekijän toiveet huomioiden.
 Tiedosta ensiapuohjeet kriittisen tilanteen varalle.
 Pidä yhteyttä sairastuneeseen henkilöön.
Psykoottisesti käyttäytyvän oppilaan tunnistaminen
 Vetäytyminen, pyrkimys olla yksin.
 Sekavat tai epärealistiset puheet.
 Rituaalit, pakkotoiminnat.
 Ikätasoa lapsellisempi toiminta.
 Suhtautuminen koulutyöhön muuttuu, ei välitä koulutyöstä
tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa.
 Erikoinen toiminta, jota ei itse halua tai osaa selittää.
 Vihjailee avuntarpeestaan.
 Ulkoinen olemus voi muuttua äkkiä (hoitamattomuus).
 Tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen.
 Harhaluulot
9.2 Oppilaan tai työntekijän itsemurha tai sen uhka
 Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuihin tai –vihjailuihin.
 Keskustele kuuntelun sijasta:
”Mitä tarkoitat sanoessasi, ettei elämälläsi ole enää väliä?”
 Ota yhteyttä huoltajiin tai oppilashuoltoryhmän jäseniin ja kerro huolesi.
Mikäli jotakin tapahtuu
 Tiedota asiasta omaisten toiveet huomioiden.
 Käsittele asiaa enemmän ryhmissä, joita se koskee.
 Huomioi muut itsemurhaa ajattelevat.
 Kerro muista toimintatavoista ratkaista vaikeita asioita.
 Ilmaise osanottosi omaisille.
9.3 Perheväkivalta oppilaan tai työntekijän kotona
Tarkoittaa
 Lyömistä, seksuaalista alistamista, uhkailua, pelottelua, eristämistä ja taloudellista
väkivaltaa.
Mikäli havaitset oppilaan tai työntekijän käyttäytymisessä ja /tai olemuksessa muutosta:
 Esitä huolesi tekemistäsi havainnoista oppilaalle ja huoltajille tai työntekijälle
tarkentaaksesi tilannetta.
 Seuraa tilannetta ja kirjaa havaintosi.
 Mikäli asia huolestuttaa sinua edelleen, ota yhteyttä rehtoriin tai oppilashuoltoryhmän
jäseniin.
9.4 Seksuaalisen hyväksikäytön epäily
 Keskustele rauhallisesti henkilön kanssa.
 Tilanteessa tulee selvittää puhuuko henkilö asiasta ensimmäistä kertaa.
 Mikäli kyseessä on ensimmäinen kerta, jatketaan asiasta keskustelua
yhdessä henkilön kanssa, otetaan yhteyttä sopivaan auttajatahoon (esim. kasvatusperheneuvola, nuorisopsykiatrian pkl., Tukinainen).
 Jos asiaa on käsitelty aiemmin jonkun muun hoitavan/ohjaavan tahon kanssa, ohjataan
henkilö jatkamaan hoitoa kyseisessä paikassa.
 Ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin.
 Ota yhteyttä huoltajiin ja kerro havainnoistasi.
Mikäli havaitset seksuaalista ahdistelua
 Keskustele ensin ahdistellun kanssa.
 Kirjaa havaintosi.
 Arvioi tilanne ja sovi jatkotoimenpiteistä yhdessä ahdistellun kanssa, mikäli ahdisteltu
on suostuvainen, niin järjestetään yhteistapaaminen osapuolten kesken sopimuksen
aikaansaamiseksi.
 Tarvittaessa sovitaan tarkoituksenmukaisesta jatkohoidosta.
 Tarvittaessa ota yhteyttä huoltajiin ja kerro tilanteesta.
Toiminta vakavissa seksuaalisissa väkivaltatilanteissa
 Välittömästi yhteys lääkäriin/terveydenhoitajaan.
 Ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin.
 Tapauksesta on tehtävä rikosilmoitus.
 On huolehdittava siitä, että asianmukainen jälkihoito järjestetään.
9.5 Toistuvat poissaolot
 Lisääntyneet ja selvittämättömät poissaolot ovat merkki jostain ongelmasta oppilaalla.
 Ota asia puheeksi oppilaan kanssa.
 Selvitä poissaolojen syyt.
 Tee sopimus jatkosta.
 Ota yhteys huoltajiin ajoissa.
 Seuraa tilannetta.
10 KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET
PÄIVITETTY VERSIO PUUTTUU. TEHTY TYHY-RYHMÄSSÄ, LÖYTYY
MIKOLTA.
11 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT (Laita puhelimen viereen!)
YLEINEN HÄTÄNUMERO
112
POLIISI
1 1 2 tai 5 7 8 0 0
ENSIAPUPOLIKLINIKKA
581 3265
PALOKUNTA
1 1 2 tai 5 7 1 5 8 6 0
TERVEYSKESKUS
5821
KESKUSSAIRAALA
5811
NUORTEN PSYKIATRINEN PKL.
5817015
LASTEN PSYKIATRINEN PKL.
5817018
MYRKYTYSKESKUS
09–2414392
KESKUSHAMMASHOITOLA, Pihlajavedentie 8
5812900
KOULUKURAATTORI, Mirja Soininen
050 3462467
KRIISIKESKUS, Olavink. 40 A
273700
TURVAKOTI KOTILO, Neitsytk. 1
514277
PERHEPALVELUKESKUS, Pihlajavedentie 4
581 7018
5812162
SOSIAALITOIMI, Olavink. 27
5711
SEURAKUNTA (Ev.lut.), Kirkkok. 17
57680
LASTEN JA NUORTEN PUHELIN (MLL)
www.lastenjanuortennetti.net
0800120400
IRTI HUUMEISTA RY
020322388
PALVELEVA PUHELIN
10071
RIKOSUHRIPÄIVYSTYS
020316116
AIDS- auttava puhelin (SPR)
020327000
KIUSATTUJEN TUKI RY
080097474
TUKINAINEN
080097899
TUKINAINEN – juristipäivystys
080097895
A-KLINIKKA
5714781
LYÖMÄTÖN LINJA
7002887
11.1 Jälkipuinti ja jälkipurku
Yhteydenotto kriisikeskukseen, terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapuun.
LIITE 4 OPS-työryhmä ehdottaa, että tämä liite
poistetaan OPS:sta.
Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit
Kirjainmallien tekijät:
Toivo Heiskanen ─ Liisa Uusitalo
Liite 5 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja
arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
Taitotaso A1
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen
A1.1 Kielitaidon * Ymmärtää erittäin rajallisen
alkeiden
määrän tavallisimpia sanoja ja
hallinta
fraaseja (tervehdyksiä, nimiä,
lukuja, kehotuksia) arkisissa
yhteyksissä.
*Osaa vastata häntä koskeviin
yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin
lausein. Vuorovaikutus on
puhekumppanin varassa, ja puhuja
turvautuu ehkä äidinkieleen tai
eleisiin.
* Ei edes ponnistellen ymmärrä * Puheessa voi olla paljon pitkiä
kuin kaikkein alkeellisinta
taukoja, toistoja ja katkoksia.
kieliainesta.
* Ääntäminen voi aiheuttaa suuria
ymmärtämisongelmia.
*Tarvitsee erittäin paljon apua:
* Osaa hyvin suppean perussanaston
toistoa, osoittamista, käännöstä. ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.
* Puhuja ei kykene vapaaseen
tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa
harvat kaavamaiset ilmaisut voivat
olla melko virheettömiä.
A1.2 Kehittyvä *Ymmärtää rajallisen määrän
*Osaa viestiä suppeasti joitakin
alkeiskieli- sanoja, lyhyitä lauseita,
välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata
taito
kysymyksiä ja kehotuksia, jotka henkilökohtaisia perustietoja
liittyvät henkilökohtaisiin
käsittelevissä vuoropuheluissa.
asioihin tai välittömään
Tarvitsee usein puhekumppanin apua.
tilanteeseen.
*Puheessa on taukoja ja muita
* Joutuu ponnistelemaan
katkoksia.
ymmärtääkseen yksinkertaisiakin *Ääntäminen voi aiheuttaa usein
lausumia ilman selviä
tilannevihjeitä.
* Osaa hyvin suppean perussanaston,
joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja
*Tarvitsee paljon apua: puheen
ja peruskieliopin aineksia.
hidastamista, toistoa, näyttämistä * Alkeellisessakin vapaassa puheessa
ja käännöstä.
esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia
virheitä.
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
*Tuntee kirjainjärjestelmän,
mutta ymmärtää tekstistä vain
hyvin vähän.
*Tunnistaa vähäisen määrän
tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja
osaa yhdistää niitä kuviin.
* Kyky ymmärtää entuudestaan
tuntematon sana edes hyvin
ennakoitavassa yhteydessä on
erittäin rajallinen.
*Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin
lyhyin ilmaisuin.
*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja
numerot kirjaimin, merkitä muistiin
henkilökohtaiset perustietonsa ja
kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja
fraaseja.
*Osaa joukon erillisiä sanoja ja
sanontoja.
* Ei kykene vapaaseen tuotokseen,
mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja
ja ilmauksia.
*Ymmärtää nimiä, kylttejä ja
muita hyvin lyhyitä ja
yksinkertaisia tekstejä, jotka
liittyvät välittömiin tarpeisiin.
*Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin
lausein.
*Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja
fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim.
vastauksia kysymyksiin tai
muistilappuja).
* Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja
ja pystyy kirjoittamaan hyvin
yksinkertaisia päälauseita.
* Tunnistaa yksinkertaisesta
tekstistä yksittäisen tiedon, jos
voi lukea tarvittaessa uudelleen
* Kyky ymmärtää entuudestaan
tuntematon sana edes hyvin
ennustettavassa yhteydessä on
rajallinen.
* Ulkoa opetellut fraasit voivat olla
oikein kirjoitettuja, mutta
alkeellisimmassakin vapaassa
tuotoksessa esiintyy hyvin paljon
kaikenlaisia virheitä.
Taitotaso A1
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
A1.3 Toimiva
* Ymmärtää yksinkertaisia
alkeiskieli- lausumia (henkilökohtaisia
taito
kysymyksiä ja jokapäiväisiä
ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja)
rutiinimaisissa keskusteluissa
tilanneyhteyden tukemana.
* Pystyy seuraamaan
yksinkertaisia, välittömiin
tilanteisiin tai omaan
kokemukseensa liittyviä
keskusteluja.
* Yksinkertaisenkin viestin
ymmärtäminen edellyttää
normaalia hitaampaa ja kuulijalle
kohdennettua yleiskielistä
puhetta.
*Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja
lähipiiristään. Selviytyy kaikkein
yksinkertaisimmista vuoropuheluista
ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus
puhekumppanin apua.
* Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat,
muualla tauot ja katkokset ovat hyvin
ilmeisiä.
*Ääntäminen voi joskus tuottaa
*Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa
opeteltuja ilmauksia, keskeisintä
sanastoa ja perustason lauserakenteita.
* Alkeellisessakin puheessa esiintyy
paljon peruskielioppivirheitä.
Kirjoittaminen
* Pystyy lukemaan tuttuja ja
joitakin tuntemattomia sanoja.
Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä,
joissa käsitellään arkielämää ja
rutiinitapahtumia tai annetaan
yksinkertaisia ohjeita.
* Pystyy löytämään tarvitsemansa
yksittäisen tiedon lyhyestä
tekstistä (postikortit,
säätiedotukset).
*Selviytyy kirjoittamalla kaikkein
tutuimmissa, helposti ennakoitavissa
arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin
liittyvissä tilanteissa.
*Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä
(yksinkertaisen postikortin,
henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).
* Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja
ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään
tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa
kirjoittaa muutamia yksilauseisia
virkkeitä.
* Lyhyenkin tekstipätkän
lukeminen ja ymmärtäminen on
hyvin hidasta.
*Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa
esiintyy monenlaisia virheitä.
Taitotaso A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
A2.1 Peruskieli- * Pystyy ymmärtämään
taidon
yksinkertaista puhetta tai
alkuvaihe seuraamaan keskustelua aiheista,
jotka ovat hänelle välittömän
tärkeitä.
* Osaa kuvata lähipiiriään muutamin
lyhyin lausein. Selviytyy
yksinkertaisista sosiaalisista
kohtaamisista ja tavallisimmista
palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja
lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta
* Pystyy ymmärtämään
kykenee harvoin ylläpitämään
lyhyiden, yksinkertaisten, itseään pitempää keskustelua.
kiinnostavien keskustelujen ja
*Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja
viestien (ohjeet, kuulutukset)
jaksoja, mutta puheessa on paljon
ydinsisällön sekä havaitsemaan
hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä
aihepiirin vaihdokset tvaloituksia.
uutisissa.
* Ääntäminen on ymmärrettävää,
vaikka vieras korostus on hyvin
ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi
koitua satunnaisia
normaalilla nopeudella ja
selkeästi puhuttua yleiskielistä
*Osaa helposti ennakoitavan
puhetta, joka usein täytyy lisäksi perussanaston ja monia keskeisimpiä
toistaa.
rakenteita (kuten menneen ajan
muotoja ja konjunktioita).
* Hallitsee kaikkein
yksinkertaisimman kieliopin
alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta
virheitä esiintyy yhä paljon
perusrakenteissakin.
*Ymmärtää yksinkertaisia ja
kaikkein tavanomaisinta sanastoa
sisältäviä tekstejä
(yksityiskirjeitä, pikku-uutisia,
arkisimpia käyttöohjeita).
*Ymmärtää tekstin pääajatukset
ja joitakin yksityiskohtia parin
kappaleen pituisesta tekstistä.
Osaa paikantaa ja verrata
yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin
yksinkertaiseen päättelyyn
kontekstin avulla.
* Lyhyenkin tekstipätkän
lukeminen ja ymmärtäminen on
hidasta.
Kirjoittaminen
* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein
rutiininomaisimmista arkitilanteista.
* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia
viestejä (henkilökohtaiset kirjeet,
lappuset), jotka liittyvät arkisiin
tarpeisiin sekä yksinkertaisia,
luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista
aiheista (todellisista tai kuvitteellisista
henkilöistä, tapahtumista, omista ja
perheen suunnitelmista).
*Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää
konkreettia sanastoa ja
perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin
sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä
rinnasteisia lauseita.
*Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat
sanat ja rakenteet melko oikein, mutta
tekee toistuvasti virheitä perusasioissa
(aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon
kömpelöitä ilmaisuja vapaassa
tuotoksessa.
Taitotaso A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
A2.2 Kehittyvä * Ymmärtää tarpeeksi
peruskieli- kyetäkseen tyydyttämään
taito
konkreetit tarpeensa. Pystyy
seuraamaan hyvin summittaisesti
selväpiirteisen asiapuheen
pääkohtia.
* Osaa esittää pienen, luettelomaisen
kuvauksen lähipiiristään ja sen
jokapäiväisistä puolista. Pystyy
osallistumaan rutiininomaisiin
keskusteluihin omista tai itselleen
tärkeistä asioista. Voi tarvita apua
keskustelussa ja vältellä joitakin
aihepiirejä.
*Ymmärtää pääasiat ja joitakin
yksityiskohtia muutaman
kappaleen pituisista viesteistä
jonkin verran vaativissa arkisissa
yhteyksissä (mainokset, kirjeet,
ruokalistat, aikataulut) sekä
faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku*Pystyy yleensä tunnistamaan
uutiset).
ympärillään käytävän
* Pystyy hankkimaan helposti
keskustelun aiheen. Ymmärtää
*Puhe on välillä sujuvaa, mutta
ennakoitavaa uutta tietoa tutuista
tavallista sanastoa ja hyvin
erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. aiheista selkeästi jäsennellystä
rajallisen joukon idiomeja tuttuja *Ääntäminen on ymmärrettävää,
muutaman kappaleen pituisesta
aiheita tai yleistietoa
vaikka vieras korostus on ilmeistä ja
tekstistä. Osaa päätellä
käsittelevässä
ääntämisvirheitä esiintyy.
tuntemattomien sanojen
tilannesidonnaisessa puheessa.
*Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen,
merkityksiä niiden kieliasusta ja
jokapäiväisen sanaston ja jonkin
kontekstista.
verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa
yleispuhekieltä, joka äännetään
useita yksinkertaisia ja myös joitakin * Tarvitsee usein uudelleen
hitaasti ja selvästi. Toistoa
vaativampia rakenteita.
lukemista ja apuvälineitä
tarvitaan melko usein.
* Laajemmassa vapaassa puheessa
tekstikappaleen ymmärtämiseksi.
esiintyy paljon virheitä perusasioissa
(esim. verbien aikamuodoissa) ja ne
voivat joskus haitata
ymmärrettävyyttä.
Kirjoittaminen
* Selviytyy kirjoittamalla
tavanomaisissa arkitilanteissa.
*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen,
yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista,
menneistä toimista ja henkilökohtaisista
kokemuksista tai elinympäristönsä
arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet,
muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).
*Osaa arkisen perussanaston, rakenteet
ja tavallisimmat sidoskeinot.
* Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja
rakenteet oikein, mutta tekee virheitä
harvinaisemmissa rakenteissa ja
muodoissa ja tuottaa kömpelöitä
ilmaisuja.
Taitotaso B1
Selviytyminen arkielämässä
B1.1 Toimiva
*Ymmärtää pääajatukset ja
peruskieli- keskeisiä yksityiskohtia
taito
puheesta, joka käsittelee
koulussa, työssä tai vapaa-aikana
säännöllisesti toistuvia teemoja
mukaan lukien lyhyt kerronta.
Tavoittaa radiouutisten,
elokuvien, tv-ohjelmien ja
selkeiden puhelinviestien
pääkohdat.
*Osaa kertoa tutuista asioista myös
joitakin yksityiskohtia. Selviytyy
kielialueella tavallisimmista
arkitilanteista ja epävirallisista
keskusteluista. Osaa viestiä itselleen
tärkeistä asioista myös hieman
vaativammissa tilanteissa.
Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset
aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia.
*Pitää yllä ymmärrettävää puhetta,
vaikka pitemmissä puhejaksoissa
* Pystyy seuraamaan yhteiseen
esiintyy taukoja ja epäröintiä.
kokemukseen tai yleistietoon
*Ääntäminen on selvästi
perustuvaa puhetta. Ymmärtää
ymmärrettävää, vaikka vieras korostus
tavallista sanastoa ja rajallisen
on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä
joukon idiomeja.
esiintyy jonkin verran.
*Osaa käyttää melko laajaa
* Pitemmän viestin
jokapäiväistä sanastoa ja joitakin
yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää
normaalia hitaampaa ja
useita erilaisia rakenteita.
selkeämpää yleiskielistä puhetta. * Laajemmassa vapaassa puheessa
Toistoa tarvitaan silloin tällöin.
kielioppivirheet ovat tavallisia (esim.
artikkeleita ja päätteitä puuttuu),
mutta ne haittaavat harvoin
ymmärrettävyyttä.
Kirjoittaminen
*Pystyy lukemaan monenlaisia,
muutaman sivun pituisia tekstejä
(taulukot, kalenterit,
kurssiohjelmat, keittokirjat)
tutuista aiheista ja seuraamaan
tekstin pääajatuksia, avainsanoja
ja tärkeitä yksityiskohtia myös
valmistautumatta.
* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän,
jonkin verran yksityiskohtaistakin
arkitietoa välittävän tekstin tutuista,
itseään kiinnostavista todellisista tai
kuvitelluista aiheista.
*Osaa kirjoittaa selväpiirteisen
sidosteisen tekstin liittämällä erilliset
ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet,
* Pystyy seuraamaan tuttua
kuvaukset, tarinat, puhelinviestit).
aihetta käsittelevän parisivuisen
Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua
tekstin pääajatuksia, avainsanoja tietoa tavallisimmissa kirjallisen
ja tärkeitä yksityiskohtia.
viestinnän muodoissa.
*Osaa useimpien tutuissa tilanteissa
* Arkikokemuksesta poikkeavien tarvittavien tekstien laadintaan riittävän
aiheiden ja tekstin yksityiskohtien sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä
ymmärtäminen voi olla
esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä
puutteellista.
kiertoilmaisuja.
* Rutiininomainen kieliaines ja
perusrakenteet ovat jo suhteellisen
virheettömiä, mutta jotkut vaativammat
rakenteet ja sanaliitot tuottavat
ongelmia.
Taitotaso B1
Selviytyminen arkielämässä
B1.2 Sujuva
* Ymmärtää selväpiirteistä
peruskieli- asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja
taito
melko yleisiin aiheisiin jonkin
verran vaativissa yhteyksissä
(epäsuora tiedustelu,
työkeskustelut, ennakoitavissa
olevat puhelinviestit).
* Ymmärtää pääkohdat ja
tärkeimmät yksityiskohdat
ympärillään käytävästä
laajemmasta muodollisesta ja
epämuodollisesta keskustelusta.
* Ymmärtäminen edellyttää
yleiskieltä tai melko tuttua
aksenttia sekä satunnaisia
toistoja ja uudelleenmuotoiluja.
Nopea syntyperäisten välinen
keskustelu ja vieraiden aiheiden
tuntemattomat yksityiskohdat
tuottavat vaikeuksia.
*Osaa kertoa tavallisista,
konkreeteista aiheista kuvaillen,
eritellen ja vertaillen ja selostaa myös
muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja
tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti
useimmissa tavallisissa tilanteissa.
Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin
tarkkaa.
*Osaa ilmaista itseään suhteellisen
vaivattomasti. Vaikka taukoja ja
katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja
viesti välittyy.
*Ääntäminen on hyvin
ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja
painotus eivät ole aivan kohdekielen
mukaisia.
*Osaa käyttää kohtalaisen laajaa
sanastoa ja tavallisia idiomeja.
Käyttää myös monenlaisia rakenteita
ja mutkikkaitakin lauseita.
* Kielioppivirheitä esiintyy jonkin
verran, mutta ne haittaavat harvoin
laajempaakaan viestintää.
Kirjoittaminen
* Pystyy lukemaan muutaman
kappaleen pituisia tekstejä
monenlaisista aiheista
(lehtiartikkelit, esitteet,
käyttöohjeet, yksinkertainen
kaunokirjallisuus) ja selviää
myös jonkin verran päättelyä
vaativista teksteistä
käytännönläheisissä ja itselleen
tärkeissä tilanteissa.
*Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja
julkisempiakin viestejä, kertoa niissä
uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista
abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten
musiikista tai elokuvista.
* Pystyy etsimään ja
yhdistelemään tietoja
useammasta muutaman sivun
pituisesta tekstistä suorittaakseen
jonkin tehtävän.
Osaa esittää jonkin verran tukitietoa
pääajatuksille ja ottaa lukijan
huomioon.
* Hallitsee melko monenlaiseen
kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja
lauserakenteita. Osaa ilmaista
rinnasteisuutta ja alisteisuutta.
* Pitkien tekstien jotkin
yksityiskohdat ja sävyt saattavat
jäädä epäselviksi.
* Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen
pituisen jäsentyneen tekstin
(muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja
selostuksia selväpiirteisen keskustelun
tai esityksen pohjalta).
*Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja
kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka
virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa,
tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka
äidinkielen tai jonkin muun kielen
vaikutus on ilmeinen.
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
B2.1 Itsenäisen * Ymmärtää asiallisesti ja
kielitaidon kielellisesti kompleksisen
perustaso puheen pääajatukset, kun se
käsittelee konkreetteja tai
abstrakteja aiheita. Pystyy
seuraamaan yleisesti
kiinnostavaa yksityiskohtaista
kerrontaa (uutiset, haastattelut,
elokuvat, luennot).
* Ymmärtää puheen pääkohdat,
puhujan tarkoituksen, asenteita,
muodollisuusastetta ja tyyliä.
Pystyy seuraamaan laajaa
puhetta ja monimutkaista
argumentointia, jos puheen
kulku on selvästi merkitty
erilaisin jäsentimin (sidesanat,
rytmitys). Pystyy tiivistämään tai
ilmaisemaan kuulemastaan
avainkohdat ja tärkeät
yksityiskohdat.
* Ymmärtää suuren osan
ympärillään käytävästä
keskustelusta, mutta voi kokea
vaikeaksi ymmärtää useamman
syntyperäisen välistä
keskustelua, jos nämä eivät
mitenkään helpota
sanottavaansa.
*Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä
kuvauksia monista kokemuspiiriinsä
liittyvistä asioista, kertoa
tuntemuksista sekä tuoda esiin
tapahtumien ja kokemusten
henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy
osallistumaan aktiivisesti useimpiin
käytännöllisiin ja sosiaalisiin
tilanteisiin sekä melko muodollisiin
keskusteluihin. Pystyy säännölliseen
vuorovaikutukseen syntyperäisten
kanssa vaikuttamatta tahattomasti
huvittavalta tai ärsyttävältä.
Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin
tyylikästä.
*Pystyy tuottamaan puhejaksoja
melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa
on vain harvoin pitempiä taukoja.
*Ääntäminen ja intonaatio ovat
selkeitä ja luontevia.
*Osaa käyttää monipuolisesti kielen
rakenteita ja laajahkoa sanastoa
mukaan lukien idiomaattinen ja
käsitteellinen sanasto. Osoittaa
kasvavaa taitoa reagoida sopivasti
tilanteen asettamiin
muotovaatimuksiin.
* Kieliopin hallinta on melko hyvää,
eivätkä satunnaiset virheet yleensä
haittaa ymmärrettävyyttä.
*Pystyy lukemaan itsenäisesti
muutaman sivun pituisia tekstejä
(lehtiartikkeleita, novelleja,
viihde- ja tietokirjallisuutta,
raportteja ja yksityiskohtaisia
ohjeita) oman alan tai yleisistä
aiheista. Tekstit voivat käsitellä
abstrakteja, käsitteellisiä tai
ammatillisia aiheita, ja niissä on
tosiasioita, asenteita ja
mielipiteitä.
*Pystyy tunnistamaan kirjoittajan
ja tekstin tarkoituksen,
paikantamaan useita eri
yksityiskohtia pitkästä tekstistä.
Pystyy nopeasti tunnistamaan
tekstin sisällön ja uusien tietojen
käyttöarvon päättääkseen,
kannattaako tekstiin tutustua
tarkemmin.
* Vaikeuksia tuottavat vain
pitkien tekstien idiomit ja
kulttuuriviittaukset.
Kirjoittaminen
* Osaa kirjoittaa selkeitä ja
yksityiskohtaisia tekstejä monista
itseään kiinnostavista aihepiireistä,
tutuista abstrakteista aiheista,
rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä
muodollisempia sosiaalisia viestejä
(arvostelut, liikekirjeet, ohjeet,
hakemukset, yhteenvedot).
*Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja
näkemyksiä tehokkaasti ja
kommentoida muiden näkemyksiä.
Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä
poimittuja tietoja omaan tekstiin.
* Osaa laajan sanaston ja vaativia
lauserakenteita sekä kielelliset keinot
selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi.
Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen,
ja pitkässä esityksessä voi ilmetä
hyppäyksiä asiasta toiseen.
* Hallitsee melko hyvin
oikeinkirjoituksen, kieliopin ja
välimerkkien käytön, eivätkä virheet
johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa
saattaa näkyä äidinkielen vaikutus.
Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja
tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
*
Ymmärtää
elävää
tai
*Osaa
pitää
valmistellun
esityksen
*Pystyy lukemaan itsenäisesti
B2. Toimiva
tallennettua,
selkeästi
monenlaisista
yleisistäkin
aiheista.
usean sivun pituisia, eri
2
itsenäinen
jäsentynyttä yleiskielistä
Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen
tarkoituksiin laadittuja
kielitaito puhetta kaikissa sosiaalisen
vuorovaikutukseen syntyperäisten
kompleksisia tekstejä
elämän, koulutuksen ja
työelämän tilanteissa (myös
muodollinen keskustelu ja
syntyperäisten välinen vilkas
keskustelu).
* Pystyy yhdistämään vaativia
tehtäviä varten kompleksista ja
yksityiskohtaista tietoa
kuulemistaan laajoista
keskusteluista tai esityksistä.
Osaa päätellä ääneen
lausumattomia asenteita ja
sosiokulttuurisia viitteitä sekä
arvioida kriittisesti
kuulemaansa.
* Ymmärtää vieraita puhujia ja
kielimuotoja. Huomattava
taustamelu, kielellinen huumori
ja harvinaisemmat idiomit ja
kulttuuriviittaukset saattavat
yhä tuottaa vaikeuksia.
kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella
monista asioista, esittää ja
kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja
kytkeä sanottavansa toisten
puheenvuoroihin. Osaa ilmaista
itseään varmasti, selkeästi ja
kohteliaasti tilanteen vaatimalla
tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja
puhuja turvautuu toisinaan
kiertoilmauksiin.
*Osaa viestiä spontaanisti, usein
hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti
satunnaisista epäröinneistä huolimatta.
*Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin
selkeitä ja luontevia.
* Hallitsee laajasti kielelliset keinot
ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä,
tuttuja ja tuntemattomia aiheita
varmasti, selkeästi ja tilanteen
vaatimaa muodollisuusastetta
noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat
ilmaisua erittäin harvoin.
* Kieliopin hallinta on hyvää. Usein
puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä
virheet haittaa ymmärrettävyyttä.
Kirjoittaminen
*Osaa kirjoittaa selkeitä,
yksityiskohtaisia, muodollisia ja
epämuodollisia tekstejä monimutkaisista
todellisista tai kuvitelluista tapahtumista
(päivälehtiä, novelleja,
ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja
kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä toisinaan tuntemattomille lukijoille.
voivat olla vain osittain tuttuja tai Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai
tuntemattomia, mutta henkilön
epämuodollisen selostuksen,
itsensä kannalta merkityksellisiä. muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja
yhteenvetoja.
* Pystyy tunnistamaan kirjoittajan *Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen
asennoitumisen ja tekstin
tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä
tarkoituksen. Pystyy
argumentteja systemaattisesti,
paikantamaan ja yhdistämään
analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja
useita käsitteellisiä tietoja
ajatuksia.
monimutkaisista teksteistä.
* Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita
Ymmärtää riittävästi
havaittavasti kirjoittamista.
tiivistääkseen pääkohdat tai
ilmaistakseen ne toisin sanoin.
* Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja
* Vaikeuksia tuottavat vain
tekstin jäsennyksen. Virheitä voi
pitkien tekstien harvinaisemmat
esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja
idiomit ja kulttuuriviittaukset.
idiomaattisissa ilmauksissa sekä
tyyliseikoissa.
Taitotasot C1C2
C1.1
Taitavan
kielitaidon
perustaso
Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa
Kuullun
ymmärtäminen
Puhuminen
Kirjoittaminen
*Ymmärtää suhteellisen
vaivattomasti pitempääkin
puhetta tai esitystä (elokuvia,
luentoja, keskusteluja,
väittelyjä) erilaisista tutuista
ja yleisistä aiheista myös
silloin, kun puhe ei ole
selkeästi jäsenneltyä ja
sisältää idiomaattisia
ilmauksia ja
rekisterinvaihdoksia.
*Ymmärtää hyvin erilaisia
äänitemateriaaleja
yksityiskohtaisesti ja
puhujien välisiä suhteita ja
tarkoituksia tunnistaen.
*Vieras aksentti tai hyvin
murteellinen puhekieli
tuottavat vaikeuksia.
*Osaa pitää pitkähkön, valmistellun
muodollisenkin esityksen. Pystyy
ottamaan aktiivisesti osaa
monimutkaisiin käsitteellisiä ja
yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja
johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja
pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä
monenlaiseen sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja
kielimuotojen vaihtelu tuottaa
vaikeuksia.
*Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja
lähes vaivattomasti.
*Osaa vaihdella intonaatiota ja
sijoittaa lausepainot oikein
ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin
merkitysvivahteita.
*Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin
laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin
harvoin. Osaa ilmaista itseään
varmasti, selkeästi ja kohteliaasti
tilanteen vaatimalla tavalla.
*Kieliopin hallinta on hyvää.
Satunnaiset virheet eivät hankaloita
ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata
ne itse.
*Ymmärtää yksityiskohtaisesti
pitkähköjä, kompleksisia tekstejä
eri aloilta.
*Pystyy vaihtelemaan
lukutapaansa tarpeen mukaan.
Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä
vivahteita arvioiden sekä
tunnistaa kirjoittajan
asennoitumisen ja tekstin
piilomerkityksiä. Pystyy
paikantamaan ja yhdistämään
useita käsitteellisiä tietoja
monimutkaisista teksteistä,
tiivistämään ne ja tekemään niistä
vaativia johtopäätöksiä.
*Vaativimmat yksityiskohdat ja
idiomaattiset tekstikohdat
saattavat vaatia useamman
lukukerran tai apuvälineiden
käyttöä.
*Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin
jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista
aiheista, ilmaisemaan itseään
täsmällisesti ja ottamaan huomioon
vastaanottajan. Osaa kirjoittaa
todellisista ja kuvitteellisista aiheista
varmalla, persoonallisella tyylillä
käyttäen kieltä joustavasti ja
monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan
selkeitä ja laajoja selostuksia
vaativistakin aiheista.
*Osoittaa, että hallitsee monia keinoja
tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden
edistämiseksi.
*Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin
laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset
ilmaukset ja tavalliset sanonnat.
* Hallitsee erittäin hyvin kieliopin,
sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä
voi esiintyä satunnaisesti
idiomaattisissa ilmauksissa sekä
tyyliseikoissa.
Liite 6 Todistukset
Joensuun yliopisto
SAVONLINNAN NORMAALIKOULU
LUKUVUOSITODISTUS
1. luokka
kevätlukukausi 2007
………………………….
Oppilaan nimi
………………
syntymäaika
KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 1-6
Oppilas on arvioinut käyttäytymistään ja työskentelyään seuraavasti:
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
Noudatan hyviä tapoja.
Noudatan sääntöjä ja sopimuksia.
Annan työrauhan luokkatovereilleni.
Otan huomioon luokkatoverini.
TYÖSKENTELY
Osaan asettaa koulutyölleni tavoitteita.
Toimin annettujen ohjeiden mukaan.
Keskityn työhöni.
Otan vastuuta koulutyöskentelystä.
Osaan tehdä yhteistyötä toisten kanssa.
Osaan tehdä huolellista työtä.
Huolehdin koulutehtävistäni.
Osaan arvioida oppimistani.
Opettajat ovat arvioineet oppilaan käyttäytymistä ja työskentelyä seuraavasti:
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
Noudattaa hyviä tapoja.
Noudattaa sääntöjä ja sopimuksia.
Antaa työrauhan luokkatovereille.
Ottaa huomioon luokkatoverinsa.
TYÖSKENTELY
Osaa asettaa koulutyölleen tavoitteita.
Toimii annettujen ohjeiden mukaan.
Keskittyy työhönsä.
Ottaa vastuuta koulutyöskentelystä.
Osaa tehdä yhteistyötä toisten kanssa.
Osaa tehdä huolellista työtä.
Huolehtii koulutehtävistään.
Osaa arvioida oppimistaan.
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
VUOROVAIKUTUSTAIDOT
Osallistut
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
keskusteluun.
ilmaisuharjoituksiin.
LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS
Osaat lukea
tavuja.
sanoja.
lauseita.
kertomuksia.
lukemaasi ymmärtäen.
KIRJOITTAMINEN JA KIELI
Osaat kirjoittaa
kaikki kirjaimet.
tavuja.
sanoja.
lauseita.
omia tekstejä.
Lisähuomioita
………………………………………………………………………………………………………………………………
……………………………………………………………………………………………………………………………....
MATEMATIIKKA
Osaat
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
lukujonoja lukualueella 0-….. .
laskea yhteenlaskuja.
laskea vähennyslaskuja.
geometrisia perusasioita.
mittaamista.
ratkaista soveltavia tehtäviä.
Lisähuomioita
……………………………………………………………………………………………………………………………….
OLET OPISKELLUT LISÄKSI SEURAAVIA OPPIAINEITA:
ympäristö- ja luonnontieto, uskonto/elämänkatsomustieto, kuvataide, musiikki, liikunta ja käsityö.
Lisähuomioita
…………………………………………………………………………………………………………………..
…………………………………………………………………………………………………………………..
…………………………………………………………………………………………………………………..
………. …… vuosiluokalle.
Savonlinnassa 2. kesäkuuta 2007
Opettajan allekirjoitus
Oppilaan allekirjoitus
Huoltajan allekirjoitus
Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00.
Huoltajan kommentit
………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………
Opetushallituksen 7.5.2007 antamien perusteiden mukainen todistus.
Joensuun yliopisto
LUKUVUOSITODISTUS
2. luokka
…………………………………….
Oppilaan nimi
……………….
syntymäaika
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
TYÖSKENTELY
Keskityn työhöni.
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
TYÖSKENTELY
VUOROVAIKUTUSTAIDOT
Osallistut
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
keskusteluun.
ilmaisuharjoituksiin.
LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS
Osaat lukea
tekstin sanatarkasti.
lukemaasi ymmärtäen.
lastenkirjoja.
KIRJOITTAMINEN JA KIELI
Osaat kirjoittaa
sanoja.
lauseita.
erilaisia tekstejä.
kirjoituskirjaimet.
Lisähuomioita
……………………………………………………………………………………………………………………………….
MATEMATIIKKA
Osaat
lukujonoja
lukualueella 0-........
kymmenjärjestelmän
paikkajärjestelmänä.
laskea yhteenlaskuja
lukualueella 0- ……..
laskea vähennyslaskuja
lukualueella 0- ……..
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
geometrian peruskäsitteitä.
käyttää mittayksiköitä.
kertotauluja.
ratkaista soveltavia tehtäviä.
Lisähuomioita……………………………………………………………………………………………………..…………
………………………………………………………………………………………………………………………………..
OLET OPISKELLUT LISÄKSI SEURAAVIA OPPIAINEITA:
ympäristö- ja luonnontieto, uskonto/elämänkatsomustieto, kuvataide, musiikki, liikunta ja käsityö.
Lisähuomioita
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………. …. vuosiluokalle.
Huoltajan kommentit
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
Joensuun yliopisto
LUKUVUOSITODISTUS
3. luokka
………………………………….
Oppilaan nimi
……………..
syntymäaika
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
TYÖSKENTELY
Keskityn työhöni.
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
TYÖSKENTELY
OPPIAINEET
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
Vuorovaikutustaidot
Lukeminen ja tekstin ymmärtäminen
Erilaisten tekstien tuottaminen
Kielioppi
Kirjallisuus
A-KIELI: englanti
MATEMATIIKKA
Geometria
Soveltavien tehtävien ratkaiseminen
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO
USKONTO/ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
MUSIIKKI
KUVATAIDE
KÄSITYÖ - tekstiilityö
- tekninen työ
LIIKUNTA
Opinto-ohjelmaasi on sisältynyt teematunti, 1 h/viikko.
Lisähuomioita
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
……….. ……. vuosiluokalle.
Huoltajan kommentit
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
Joensuun yliopisto
LUKUVUOSITODISTUS
4. luokka
…………………………….
Oppilaan nimi
……………….
syntymäaika
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
TYÖSKENTELY
Keskityn työhöni.
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
TYÖSKENTELY
OPPIAINEET
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
taito
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
välttävä
tavoitetta ei
saavutettu
Vuorovaikutustaidot
Lukeminen ja tekstin ymmärtäminen
Erilaisten tekstien tuottaminen.
Kielioppi
Kirjallisuus
A-KIELI : englanti
VAPAAEHTOINEN A-KIELI:
ranska/saksa
MATEMATIIKKA
Geometria
Soveltavien tehtävien ratkaiseminen
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO
USKONTO/ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
MUSIIKKI
KUVATAIDE
KÄSITYÖ: - tekstiilityö
- tekninen työ
LIIKUNTA
Opinto-ohjelmaasi on sisältynyt teematunti, 1 h/viikko.
Lisähuomioita
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………. ……… vuosiluokalle.
Huoltajan kommentit
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
Joensuun yliopisto
LUKUVUOSITODISTUS
5. luokka
……………………………
Oppilaan nimi
………………
syntymäaika
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
TYÖSKENTELY
Keskityn työhöni.
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
TYÖSKENTELY
OPPIAINEET
……..
A-kieli englanti
……..
Vapaaehtoinen A-kieli ……….
……..
Matematiikka
……..
……..
Fysiikka ja kemia
……..
Uskonto/elämänkatsomustieto
……..
Historia
……..
Musiikki
……..
Kuvataide
……..
Käsityö
……..
Liikunta
……..
Arvosanat: erinomainen (10), kiitettävä (9), hyvä (8), tyydyttävä (7), kohtalainen (6), välttävä (5), hylätty (4)
Lisätietoja
……………………………………………………………………………………………………..
……………………………………………………………………………………………………..
……………………………………………………………………………………………………..
………
…….vuosiluokalle.
Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00
Huoltajan kommentit
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
Opetushallituksen 7.5.2007 antamien perusteiden mukainen todistus
Joensuun yliopisto
LUKUVUOSITODISTUS
6. luokka
…………………………….
Oppilaan nimi
………………
syntymäaika
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
TYÖSKENTELY
Keskityn työhöni.
KÄYTTÄYTYMINEN
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
erinomaisesti
hyvin
tyydyttävästi
heikosti
TYÖSKENTELY
OPPIAINEET
……..
A-kieli englanti
……..
Vapaaehtoinen A-kieli ………
……..
Matematiikka
……..
……..
Fysiikka ja kemia
……..
Uskonto/elämänkatsomustieto
……..
Historia
……..
Musiikki
……..
Kuvataide
……..
Käsityö
……..
Liikunta
……..
Arvosanat: erinomainen (10), kiitettävä (9), hyvä (8), tyydyttävä (7), kohtalainen (6), välttävä (5), hylätty (4)
Opinto-ohjelmaasi on sisältynyt teematunti 1 h/viikko.
Lisätietoja
…………………………………………………………………………………………………………………………..
…………………………………………………………………………………………………………………………..
…………………………………………………………………………………………………………………………..
………… …... vuosiluokalle.
Seuraava lukukausi alkaa 14. elokuuta 2007 klo 9.00
Huoltajan kommentit
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
………………………………………………………………………………………………………………………………………
……………………………………………………………………………………………………………………………………...
Liite 7 Aihekokonaisuudet oppiaineissa
Aihekokonaisuus
Tavoitteet
Sisällöt
Ihmisenä
kasvaminen
Historia:
– tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja
kehittämään itseään oppijana
– toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä
Historia:
– opiskelutaidot ja pitkäjänteinen,
tavoitteellinen itsensä kehittäminen
– toisten huomioon ottaminen, oikeudet,
velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia
yhteistoimintatapoja
Matematiikka:
– oppia tunnistamaan oma oppimistyyli ja
kehittämään itseään
– toimia ryhmän ja yhteisön jäsenenä
Matematiikka:
− opiskelu- ja ajattelutaitojen kehittäminen
– monipuoliset työtavat (esim. ryhmä- ja
parityöskentely)
− toisen huomioonottaminen ja vastuun
kantaminen osana ryhmää
Äidinkieli:
– oppilas oppii tunnistamaan oman
oppimistyylinsä ja kehittämään itseään
oppijana
– oppilas kehittyy puhujana, kuuntelijana ja
kirjallisena ilmaisijana niin fiktion kuin
faktankin osalta
Äidinkieli:
– käytetään erilaisia oppimistekniikoita,
joista kukin pyrkii löytämään itselleen
tehokkaimmat
– asetetaan tavoitteita omalle kehittymiselle
– totuttaudutaan ilmaisemaan oma mielipide
puhumalla ja kirjoittamalla sekä
perustelemaan se
Vieraat kielet:
– hyvien opiskelutaitojen oppiminen
– sosiaalisten taitojen harjoittelu
– toisten huomioonottaminen
Vieraat kielet:
– erilaiset työtavat luokassa ja
läksynlukutekniikat
– erilaisissa ryhmissä työskentely
– työrauhan ylläpito
Liikunta:
– oppilas oppii hallitsemaan oman kehonsa
ja oppii säätelemään omaa toimintaansa
– oppilas oppii toimimaan yhdessä toisten
kanssa ”reilun pelin” hengessä
Liikunta:
– voimistelu
– liikuntaleikit
– pallopelit
Musiikki:
– tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja
elämän hallinnan kehittymistä
– tukea yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon
kehitystä sekä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta
– opettaa tunnistamaan esteettisten
kokemusten tärkeyden elämänlaadulle
– opettaa toimimaan ryhmän ja yhteisön
jäsenenä
– kehittää luovuutta ja vireyttä
– harjoittaa pitkäjänteisyyttä
– kehittää vastuuta ryhmässä
Musiikki:
– oman ja toisten suorituksen hyväksyminen
ja arvostaminen laulamisessa, soittamisessa,
yhdessä musisoimisessa
– erilaista musiikillista kuuntelemista,
laulamista, soittamista ja liikettä esteettisten
kokemusten mahdollistamiseksi
– musiikillinen ilmaisu, keksintä ja
säveltäminen
– pitkäjänteinen harjoittelu yksin ja yhdessä
tavoitteena yhteismusisointi
Käsityö:
– tavoitteena on kehittää luovuutta,
pitkäjänteisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja
– oppilas muodostaa tekemisen ja oman
toiminnan arvioimisen kautta kuvaa omasta
osaamisestaan käsityön tekijänä
Käsityö:
– oppilaiden työskentelyä ohjataan niin, että
oppilaat työskentelevät pitkäjänteisesti
− teknologian ymmärtäminen ja
ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeä osa
oppilaan työskentelyä käsitöissä
Ihmisenä
kasvaminen
kansainvälisyys
Uskonto ja elämänkatsomustieto:
– arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja
tunnistamaan oikean ja väärän
– toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä
– oikeudenmukaisuus
– tasa-arvo
– toisten huomioon ottaminen
– oikeudet, velvollisuudet ja
vastuut ryhmässä
– erilaisia yhteistoimintatapoja
Kuvataide:
– tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua,
luovuuden kehittymistä, terveen itsetunnon
vahvistumista
– esteettiset kokemukset kasvattavat
ymmärrystä elämänlaadun tärkeydestä
– opastaa toimimaan ryhmän ja yhteisön
vastuullisena jäsenenä
Kuvataide:
Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4:
– ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen
tavoitteena on psyykkinen ja fyysinen
itsetuntemus ja sosiaalisten taitojen
harjoitteleminen
– oppilasta ohjataan tekemään terveyttä
edistäviä valintoja
– koululaisena kasvaminen
– oppilas luokan ja kouluyhteisön jäsenenä
– erilaiset oppimis- ja työskentelytavat
– vastuuseen kasvaminen
– terveellinen ruokavalio
– hammashoitajan ja terveydenhoitajan
vierailut
– päihteettömyyteen kasvattaminen
Biologia ja maantieto luokat 5-6:
– oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa
henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia
– oppilas oppii työskentelemään
– fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu
– tunteiden tunnistaminen ja käsittely,
erityisesti murrosikä huomioiden
– turvallinen työskentely ja vastuu itsestä ja
muista
– vastuullinen maastotyöskentely, tutkivia
työmenetelmiä
Fysiikka ja kemia luokat 5-6:
– oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa
henkilökohtaista kasvua ja kehitysprosessia
– oppilas oppii työskentelemään
− opiskelutaidot ja pitkäjänteinen itsensä
kehittäminen sekä yhteistoimintatavat
− oman ja muiden työn arvostaminen
– ryhmätyöt, turvallinen työskentely ja
vastuu muista
– monipuoliset työtavat
Historia:
– oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri,
eurooppalaisuus
– muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
− ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen
– kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot
– tapakulttuurien merkitys
Historia:
– tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä
– ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja
– tutustumaan muihin kulttuureihin ja
– ymmärtämään kulttuuri-identiteetin
yhteisölle
kansainvälisyys
Äidinkieli:
– oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan
omaa henkistä ja aineellista
kulttuuriperintöään ja oppii näkemään
alkuperäistä pohjoismaista ja eurooppalaista
kulttuuria
– oppilas oppii ymmärtämään oman
kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä
näkemään oman sukupolvensa aikaisempien
kehittäjänä
– oppilas saa käsityksen kulttuuriidentiteetin osatekijöistä ja oppii
ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle
ja yhteisölle
– oppilas saa osallistua sekä katsojana että
tekijänä draamaan, elokuvaan ym.
Äidinkieli:
– perehdytään oman lähipiirin ja kotiseudun
kulttuuriin, suomalaisuuteen,
pohjoismaalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen
– käytetään paikallisia kaunokirjallisia
tekstejä oman identiteetin hahmottamisessa
– pohditaan ja harjoitellaan asiallista eri
tilanteisiin soveltuvaa tapakulttuuria. Myös
kansainväliset tavat otetaan huomioon yhä
kansainvälistyvämmässä yhteiskunnassa.
– luetaan eri maista peräisin olevia
kaunokirjallisia tekstejä ja sarjakuvia sekä
katsotaan ja käsitellään teatteriesityksiä,
elokuvia, TV-ohjelmia ym.
– vertaillaan paikallista murretta muihin
Suomen murteisiin
Vieraat kielet:
– oppia ymmärtämään ja arvostamaan omaa
ja toisten kulttuuria sekä suvaitsemaan
erilaisuutta ja havaita samankaltaisuuksia
Vieraat kielet:
– kulttuurikasvatus on keskeinen osa kielten
opiskelua läpi peruskoulun
Liikunta:
– oppilas tutustuu suomalaiseen
liikuntakulttuuriin ja arvostaa
omaa kulttuuriperintöään
– oppilas tutustuu myös vieraisiin
kulttuureihin
Liikunta:
– kansantanssit
– perinteiset liikuntaleikit
– hiihto
Musiikki:
– opettaa oppilasta tuntemaan ja
arvostamaan suomalaista henkistä ja
aineellista kulttuuriperintöä sekä näkemään
alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista
kulttuuria
– opettaa ymmärtämään oman kulttuurinsa
juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään
oman sukupolvensa aikaisempien
kehittäjänä
– tutustutaan toisiin kulttuureihin
Musiikki:
– suomalaista musiikkia sisältäen
kansanmusiikkia, musiikillisia teoksia ja
uudempaa musiikkia (lauluja ja soittimia)
– pohjoismaista musiikkia
– eurooppalaista musiikkia
– eurooppalaisen musiikin historiaa
– muiden kulttuurien musiikkia
(integroituna esim. maantietoon)
Käsityö:
– oppilasta opetetaan tuntemaan ja
arvostamaan suomalaista sekä muiden
kansojen käsityöperinnettä
– oppilasta ohjataan tunnistamaan
käsityötuotteita omasta
esineympäristöstään
Käsityö:
– aihepiireissä käytetään perinteisiä
suomalaisia käsityömateriaaleja ja –tapoja,
esim. perinteinen käsinkirjonta, löylykauha,
puukko
– käsitöissä tehdään myös muiden maiden
kulttuuriin liittyviä käsitöitä, esim.
bumerangi, rumpu
kansainvälisyys
Viestintä
ja mediataito
– tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä
– ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja
– tutustumaan muihin kulttuureihin ja
– ymmärtää kulttuuri-identiteetin osatekijöitä
ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle
– oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri,
eurooppalaisuus
– muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
– ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen
– kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot
– tapakulttuurien merkitys
Kuvataide:
– opettaa ja auttaa oppilasta tuntemaan ja
arvostaman omaa kulttuurihistoriaansa sekä
näkemään jatkuvuuden merkityksen oman
toimintansa kautta
– auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureita
Kuvataide:
– esim. Kalevala ja kansantaru-teemat
– oppilas tiedostaa oman kotiseutunsa osana
Suomea ja Pohjoismaita
– oppilasta ohjataan tunnistamaan paikallisia
tuotteita, tapoja ja tapahtumia
– minä savonlinnalaisena, suomalaisena ja
pohjoismaalaisena
– savolaisuus, itäsuomalaisuus
– Olavinlinna
– ruoka- ja juhlakulttuuri
maailmaa
– oppilas oppii arvostamaan ja suhtautumaan
myönteisesti vieraisiin maihin, niiden
kansoihin ja kulttuureihin
– lähivesistötutkimus
– kotiseutu ja suomalainen kulttuuri osana
eurooppalaista kulttuuria, monikulttuurisuus
– ihmisoikeudet, kansainvälinen vastuu,
sopimukset
– kansainvälinen vuorovaikutus ihmisen
toiminnassa (tuotantoalueet, kauppa)
maailmaa
– oppilas oppii arvostamaan ja suhtautumaan
myönteisesti vieraisiin maihin, niiden
kansoihin ja kulttuureihin
– lähivesistötutkimus
– kansainvälinen yhteistyö
– kansainvälinen vastuu, sopimukset
– suomalainen teollisuus
Historia:
– suhtautuminen kriittisesti median
välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin
liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja
viestinnässä
Historia:
– oman ajan ja menneisyyden ilmiöiden
kriittinen tarkastelu
– lähdekritiikki
Matematiikka:
– oppia ilmaisemaan asioita monipuolisesti
ja tulkitsemaan muiden viestejä
Matematiikka:
– taulukoiden ja diagrammien tulkitseminen
ja tekeminen
Viestintä
ja mediataito
Äidinkieli:
– oppilas oppii viestinnän perustaidot ja
kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi
viestijäksi ja median käyttäjäksi
– oppilas kykenee mediakriittisyyteen sekä
eettisten ja esteettisten arvojen
tunnistamiseen viestinnässä
– oppilas pystyy viestimään osallistuvasti,
vuorovaikutuksellisesti ja vaikuttavasti
käyttäen viestinnän ja median välineitä
– oppilas tiedostaa internetin sisällössä
piilevät vaaratekijät
– oppilas kehittyy internet-tiedon hakijana
sekä lähdekirjojen käyttäjänä
Äidinkieli:
– ilmaistaan omia tunteita ja ajatuksia
− käytetään erilaista ilmaisukieltä eri
tilanteissa
– käytetään erilaisia median ilmaisuvälineitä
eri tilanteissa ja ympäristöissä
− harjoitetaan yhteistyötä paikallisen median
kanssa, (esim. sanomalehtiviikko,
aikakauslehtipäivä, jutut luokan toiminnasta
lehteen tai radioon jne.)
– painotetaan lähdekritiikin ja
mediakriittisyyden merkitystä varsinkin
sanoma- ja aikakauslehtiä sekä internetiä
käytettäessä
– harjoitellaan matkapuhelimen ja
sähköpostin asiallista käyttöä
– harjoitellaan tiedonetsintää internetistä
tarkkojen hakusanojen ja hyvien linkkien
avulla sekä lähdekirjoja käyttäen
Vieraat kielet:
– oppia viestimään suullisesti ja kirjallisesti
vieraalla kielellä sille ominaisin tavoin,
myös uutta teknologiaa hyväksi käyttäen
Vieraat kielet:
– kielten opiskelu on uuden viestintäkanavan
jatkuvaa opiskelua
Liikunta:
– oppilas opettelee käyttämään kehoaan
viestinnän/ilmaisun välineenä
− oppilas saa virikkeitä urheiluun ja
liikuntaan liittyvistä TV-ohjelmista
Liikunta:
– musiikkiliikunta
− pallopelit, hiihto, luistelu, uinti,
voimistelu, tanssi, urheilu
Musiikki:
Pyritään kehittämään
– ilmaisuja vuorovaikutustaitoja painottaen
osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja
yhteisöllistä viestintää
– musiikin tekemistä yhteisöllisesti sekä
musiikin vastaanottamista kuuntelijana tai
yleisönä
– itsensä ilmaisemista monipuolisesti ja
vastuullisesti
– suhtautumaan kriittisesti median
välittämiin sisältöihin
Musiikki:
– musiikin kuuntelemista ja musisointia
monipuolisesti yksin, yhdessä toisten kanssa
– tarkastellaan musiikkia erilaisen ilmaisun
välineenä
– tarkastellaan omaa ja toisten musiikillista
tekemistä sekä tuotoksia, musiikin kriteerien
mukaan
Käsityö:
– oppilasta ohjataan tietoja
viestintätekniikan käyttöön työskentelyn
ideoinnissa, suunnittelussa, tiedon
hankkimisessa sekä työskentelyprosessin
dokumentoinnissa
Käsityö:
– oppilaat etsivät eri viestintävälineistä
tietoa, dokumentoivat töitänsä ja järjestävät
näyttelyitä ja töiden esittelyjä
Kuvataide:
– opettaa kriittiseen kuvanlukemiseen ja
antaa keinot vastuulliseen toimintaan
nykyviestimien käytössä
Kuvataide:
– esim. mainoskuvien lukeminen ja
merkityksen ymmärtäminen
Viestintä
ja mediataito
Osallistuva
kansalaisuus ja
yrittäjyys
– oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia
– oppilas oppii esittämään eri tavoin
ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa
Ympäristö- ja luonnontieto luokat 1-4
– tiedonhankinta- ja kuvanlukutaidot
erilaisista lähteistä
– ryhmätyötaidot
– karttojen, taulukoiden ja diagrammien
lukeminen
– esittämisen kirjallinen ja suullinen taito
– nettietiketti
– oppilasta ohjataan käyttämään valikoiden
erilaisia tietoja viestintälähteitä
– oppilas oppii esittämään ja tulkitsemaan eri
tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää
tietoa
– kriittinen tiedonhankinta
– tilastojen, taulukoiden ja erilaisten
karttojen tulkinta
– työselostuksien laatiminen omista pienistä
tutkimuksista
– viestintäteknisten laitteiden monipuolinen
käyttö, esim. videoraportti
– oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia
– oppilas oppii tekemään havaintoja ja
mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta
kohteesta sekä pohtimaan tiedon
luotettavuutta
– oppilas oppii käyttämään
luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa,
vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja
kemian alaan kuuluvia käsitteitä
– ryhmätyöt
– suullinen esittäminen
– tiedonhankinta
– tiedonsiirto
– työselostuksien laatiminen
– viestintäteknisten laitteiden monipuolinen
käyttö
– sähkön merkitys viestinnässä
Matematiikka:
– oppia toimimaan pitkäjänteisesti
päämäärien saavuttamiseksi ja arvioimaan
vaikutuksia
Matematiikka:
– esim. retkirahaston kartuttaminen
myyjäisin
Äidinkieli:
– oppilas saa tuntumaa
kansalaisvaikuttamiseen ja omakohtaiseen
osallistumiseen
– oppilas rohkaistuu ilmaisemaan
mielipiteitään
– oppilas ottaa vastuuta yhteisten asioiden
hoidossa omassa kouluyhteisössään tai
kotikaupungissaan
Äidinkieli:
– järjestetään oppilaskunnan vaalit ja muita
tilaisuuksia, joista oppilaat ovat osa- tai
kokonaisvastuussa
– pidetään ryhmä- tai luokkaväittelyitä sekä
oppilaille ennakkoon annetuista aiheista että
sellaisista aiheista, joihin ei ole ennakkoon
valmistauduttu
– laaditaan kuvitteellisia tai oikeita
mielipidekirjoituksia lehden yleisönosastoon
Vieraat kielet:
– vastuullisuuteen kasvaminen
Vieraat kielet:
– vastuu omasta työskentelystä
– aihetta käsitellään laajemmin erilaisten
tekstien kautta
Liikunta:
– oppilas tutustuu liikunnan
harrastusmahdollisuuksiin ja osaa itsenäisesti
harrastaa liikuntaa
Liikunta:
– liikunnan harrastusympäristöihin
tutustuminen (esim. keilahalli)
Osallistuva
kansalaisuus ja
yrittäjyys
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Musiikki:
– tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi,
aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi,
yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi
kansalaiseksi
– auttaa oppilasta kohtaamaan ja
käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja
ristiriitoja sekä opettaa toimimaan
yritteliäästi ja aloitteellisesti
– opettaa oppilasta toimimaan kekseliäästi ja
pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi
sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen
vaikutuksia
Musiikki:
– erilaisten esitysten ja musiikkia vaativien
tilaisuuksien sekä juhlien suunnittelu,
harjoittelu ja toteutus
Käsityö:
– oppilas tutustuu käsityöammatteihin ja
ammatteihin, joissa tarvitaan kädentaitoja
sekä teknologista ajattelua
Käsityö:
– oppilasvierailut käsityöpajoihin ja
paikallisiin teknologiayrityksiin
Kuvataide:
– ohjata oppilasta ongelmaratkaisutehtävien
ratkomisessa, auttaa käsittelemään muutosta
ja kohtaamaan epävarmuutta, kuitenkin
toimimaan pitkäjänteisesti ja
päämäärätietoisesti
Kuvataide:
– esim. osallistuminen erilaisiin
kuvataidekilpailuihin
– oppilas tutustuu erilaisiin ammatteihin ja
työympäristöihin
– oppilas tutustuu kansalaisvaikuttamiseen ja
päätöksentekokeinoihin
– vierailut Kampuksen puutarhalla,
lähikaupoissa, maatilalla, Saimaan luontotalo
Nestorissa, Järviluonnonkeskus Oskarissa,
metsämuseo Lustossa
– asiantuntijavierailut
– tutustuminen erilaisiin ammatteihin
– kummi- ja ystävyysluokat
− oppilaskuntatoiminta
− erilaiset äänestykset
– oppilas perehtyy Savonlinnan
elinkeinoelämään ja paikallisiin ammatteihin
– oppilas tutustuu yrittäjyyteen
pienimuotoisesti
– lähiseudulla toimivien yritysten merkitys
elinympäristölle
– eri ammatteihin tutustuminen
– yritysvierailut
– yritysyhteistyö
– oppilas perehtyy Savonlinnan
elinkeinoelämään ja paikallisiin ammatteihin
– oppilas tutustuu yrittäjyyteen
pienimuotoisesti
– tieto mielipiteen luomisessa
– valintataidot
– yritysvierailut
– yritysyhteistyö
Matematiikka:
– oppia arvioimaan oman kulutuksensa ja
arkikäytäntöjen vaikutuksia
Matematiikka:
− säästävät toimenpiteet
– oman talouden hallinta
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
Äidinkieli:
– oppilas kehittyy ymmärtämään, että
jokainen ihminen voi toiminnallaan ja
mielipiteillään vaikuttaa ympäristön tilaan ja
tulevaisuuteen
– oppilas huomaa sanataiteen
mahdollisuudet ympäristövaikuttamisessa
– oppilas perehtyy median ympäristöstä
välittämään kuvaan sekä uutisoinnin
näkökulmaan ja sävyyn
Äidinkieli:
– laaditaan kuvitteellisia tai oikeita
mielipidekirjoituksia lehden yleisönosastoon
– luetaan ja käsitellään ympäristöaiheisia
kaunokirjallisia tekstejä
– seurataan lehdistä ja televisiosta, kuinka
ympäristön tilaa siellä käsitellään
Vieraat kielet:
− ympäristöstä, luonnosta ja eläimistä
huolehtiminen ymmärretään koskevan eri
maiden ihmisiä
Vieraat kielet:
– ikäkaudelle sopivat tekstit ja sanasto
Liikunta:
– oppilas oppii liikkumaan luonnossa ja
kantamaan vastuuta ympäristöstä
Liikunta:
– suunnistus
– retkeily
– koulun yhteiset liikuntatapahtumat
Musiikki:
Musiikki:
– laulujen sanojen sisällöt ja teemat
Käsityö:
– oppilasta ohjataan sekä suunnittelijana,
valmistajana että kuluttajana kantamaan
vastuuta kuluttamisesta ja ympäristöstä
kestävän kehityksen periaatteiden mukaan
– oppilasta ohjataan tuotteiden
uusiokäyttöön ja opastetaan käyttöesineiden
huollossa ja korjauksessa
Käsityö:
– oppilaille opetetaan materiaaleista niiden
kierrätettävyys ja ympäristöystävällisyys
Kuvataide:
– opettaa oppilasta arvostamaan
esteettisyyttä ja toimimaan eettisesti oikein
ympäristöään kohtaan
Kuvataide:
– esim. tutustuminen kotikaupungin
asemakaavaan ja sen kehittämiseen,
kulttuurihistoriallisesti arvokkaat paikat
– oppilas oppii kestävän kehityksen
periaatteita omassa jokapäiväisissä
toiminnoissaan
– jätteiden lajittelu ja kierrätys
normaalikoulussa
– ruokalajärjestäjätoiminta
– keräily- ja kierrätyspisteeseen
tutustuminen
– kierrätyskeskukseen tutustuminen
– vierailut vesilaitoksella ja
jätevedenpuhdistamolla
– oppilas oppii kehittämään
ympäristölukutaitoaan, toimimaan
ympäristöystävällisesti, huolehtimaan
lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa
– vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu
– vierailu vesilaitoksella ja
jätevesipuhdistamolla
– puhtaan juomaveden merkitys
– kestävä kehitys omassa koulussa ja
elinympäristössä, luonnonvarojen käyttö
– luonnon monimuotoisuuden merkitys
− hyvinvoinnin mahdollisuudet ja uhkat
globaalilla tasolla
Vastuu
ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
– oppilas oppii tekemään johtopäätöksiä
havainnoistaan ja mittauksistaan sekä
tunnistamaan luonnonilmiöihin ja
kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syyseuraussuhteita
– vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu
– vesitutkimus
– puhtaan juomaveden merkitys
– kemikaalien käyttö
– päästöt ja niiden ympäristövaikutukset
– luonnonvarat
– metallien ympäristövaikutukset
– energia, uusiutuvat energialähteet
– sähkön tuotanto
– ydinenergia
– tuotteiden elinkaari
– kestävä kehitys
Vieraat kielet:
Vieraat kielet:
– eri maiden liikennekulttuuri ja liikenteessä
toimiminen
Liikunta:
– oppilas osaa käyttää turvallisesti liikuntaan
liittyviä välineitä ja telineitä
– oppilas hankkii uimataidon
– oppilas oppii liikkumaan turvallisesti
liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä
Liikunta:
– väline- ja telineliikunta
– uinti
– hiihto
– luistelu
– pyöräily
– siirtyminen suorituspaikoille
Musiikki:
Musiikki:
– laulujen sanojen sisällöt ja teemat
Käsityö:
– oppilas huolehtii työvälineistä,
työympäristöstä sekä työturvallisuudesta
käsityöluokassa
Käsityö:
– käsityöluokan koneiden ja työvälineiden
sekä kodin sähkölaitteiden turvallinen käyttö
Kuvataide:
Kuvataide:
– värioppi, varoittavat värit, opastavat värit,
liikennemerkit
– muoto-oppi, muodon merkitys
liikennemerkeissä
– oppilas oppii toimimaan ympäristössään
turvallisesti ja itseään suojellen
– luokan sekä koulun säännöt ja sopimukset
– hyvät tavat, kauniit sanat
– väkivallaton, hyväksyvä ja rakentava
työskentelyilmapiiri
– turvallisuus työskentely-ympäristössä
– liikennemerkit ja liikennekäyttäytyminen
– ensiaputaidot
– palolaitosvierailu
– yhteistyö poliisin kanssa
– oppilas osaa työskennellä turvallisesti
erilaisissa ympäristöissä
– oppilas oppii yhteisvastuullisuutta
– turvallinen työskentely maastoopiskelussa
– ympäristöturvallisuus
– onnettomuus- ja kriisitilanteissa
toimiminen
– liikenneturvallisuus, esim. tutkimus
lähiliikenteestä
Turvallisuus
ja liikenne
Turvallisuus
ja liikenne
Ihminen
ja teknologia
– oppilas oppii työskentelemään ja
liikkumaan turvallisesti itseään ja
ympäristöään suojellen sekä noudattamaan
annettuja ohjeita
– oppilas oppii ymmärtämään päihde- ja
vaikuteaineiden vaarallisuuden
– turvallinen työskentely fysiikan ja kemian
opiskelussa
– päihde- ja vaikuteaineet sekä niiden käyttö
– melu
– fysiikan lait (esim. liikenneturvallisuus)
Historia:
– ymmärtää teknologiaa, sen kehittämistä ja
vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan
eri sektoreilla ja ympäristössä
Historia:
– teknologian kehitys ja kehitykseen
vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri
elämänalueilla eri aikakausina
– tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia
Matematiikka:
– oppia käyttämään tietoteknisiä laitteita ja
ohjelmia eri tarkoituksiin
Matematiikka:
– tietokoneiden käyttö oppimisen apuna
– matematiikka osana tutkimustyötä
Äidinkieli:
– oppilas huomaa, että tekniikka on
nykypäivänä olennainen osa puhutun tai
kirjoitetun viestin välittämistä.
Äidinkieli:
– käytetään mm. matka- ja lankapuhelimia ja
tietokoneita puhuttujen ja kirjoitettujen
viestien välittämiseen.
– opetellaan teknisten viestintävälineiden
turvallista ja asiallista käyttöä.
Vieraat kielet:
– oppia käyttämään valmiita kieliohjelmia
– projektitöiden tekeminen tietokoneella
Vieraat kielet:
– tietotekniikan käyttö
Liikunta:
– oppilas saa suksien huoltoon kuuluvat
perustiedot
– oppilas harjoittelee suksien voitelemista
Liikunta:
– hiihto
Musiikki:
– kehittää oppilaan välineiden, laitteiden ja
koneiden toimintaperiaatteiden
ymmärtämistä ja opettaa oppilaalle niiden
vastuullista käyttöä
Musiikki:
– soittimiin ja äänentoistolaitteisiin
tutustuminen
– tietotekniikan käytön musiikillisiin
mahdollisuuksiin tutustuminen
Käsityö:
– oppilasta ohjataan ymmärtämään eri
koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita,
käyttö ja huoltoa
Käsityö:
– esimerkiksi ompelukoneen, polkupyörän ja
suksien huolto
– automaatio ja robotiikka, esimerkiksi Lego
Mindstorms -rakentelusarjat
Kuvataide:
– kehittää oppilasta ymmärtämään
välineiden toimintaperiaatteita ja neuvoa
oppilaille niiden vastuullista käyttöä
Kuvataide:
– oppilas osaa käyttää
tarkoituksenmukaisesti kodin ja koulun
tavallisimpia laitteita
– kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen
käyttö
– yksinkertaisten laitteiden
toimintaperiaatteet
– puhelimen käyttö viestintä- ja
tiedonhankintavälineenä
Ihminen
ja teknologia
– oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan
mahdollisuuksista
– biologian ja maantiedon yhteys
teknologiaan
– elintarviketeollisuus
– rakennetun ympäristön tutkiminen
– oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan
mahdollisuuksista
– fysiikan ja kemian yhteys
teknologiaan (lait ja niiden sovellukset)
– kemianteollisuus
– teknologiset sovellukset (esim. optiset
laitteet)
– sähkön merkitys teknologiassa
– fysiikan ja kemian tutkimuslaitteet
– arkipäivän teknologia

perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1.‒6. 2013-2014

Transcription

Similar documents

Naudan teurastuksen prosessikuvaus

VUOSIKERTOMUS 2012.pdf - Savonlinnan Seudun

Tiedote 3 2014.pdf - Savonlinnan seudun JHL ry

Teknologia - Koulumestari

Vuosikertomus 2013.pdf - Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan

MERENKURKUN KOULU

Mitä on valmennus ja vaikuttaako se .pdf

Lukutaidon arviointi, Sergejeff ja Nylund

Heli Tiainen

MERENKURKUN KOULU

OPS vuosiluokat 1–2

OPS oppiaineosiot - Helsingin Uusi yhteiskoulu

JOENSUUN YLIOPISTO - Savonlinnan normaalikoulu

KAARILA VALINNAISAINEOPAS 2015-16.pdf

Vuosikertomus 2013 - 2014

OPETUSSUUNNITELMA