Itämeren kasviplankton - Suomen Kasviplanktonseura ry:n nettisivut

Transcription

Itämeren kasviplankton - Suomen Kasviplanktonseura ry:n nettisivut
Itämeren kasviplankton
Sirpa Lehtinen
SYKE / Merikeskus
Suomen kasviplanktonseuran KasPer-koulutus
15.5.2013
Sisältö
● Ympäristöhallinnon Itämeren kasviplanktonseurannat
● Tavoite: Laadukkaat, vertailukelpoiset, laajasti hyödynnettävät tulokset
○ Näytteenotto
○ Pätevä mikroskopoija
○ Analyysimenetelmät
○ Laji- ja biovoluumilista (HELCOM)
○ Tallentaminen HERTTA-tietokantaan
● Miten tuloksia hyödynnetään
2
©Seppo Knuuttila
SYKE Merikeskuksen Itämeren
kasviplanktonseuranta
F2
65.00
HAILUOTO
BO3
63.00
VAASA
US5B
5 rannikkoasemaa:
Avoveden aikainen
näytteenotto 1-2 krt/ kk;
UUS-, KAS-, VAR-, EPO-,
PPO-elyt
SR5
61.00
HUOVARI
SEILI
LÄNGDEN
F64
59.00
LL12
LL7
LL3a
LL17
LL23
BY38
Helcom Combine
avomeriasemat: elokuussa
1 kerta/vuosi
BY15
57.00
[email protected] Finnmaid
55.00
53.00
10.00
15.00
20.00
25.00
30.00
3
Ympäristöhallinnon kasviplanktonin
näytteenotot ja tulokset Hertassa 20092012 (24.3.2013, vuoden 2012 tulokset pääosin vielä
puuttuvat)
SYKE/MK, EPO-ely, KAS-ely, LAP-ely, PPOely, UUS-ely ja VAR-ely (mukana taulukossa ei ole
esim. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen seuranta,
vaikka nämäkin tulokset tulevat nyt Herttaan)
Merialue
Perämeri
Merenkurkku
Selkämeri
Saaristomeri
Ahvenanmeri
Suomenlahti
Pääaltaan pohjoisosa
Gotlannin itäpuoli
Gotlannin länsipuoli
Yhteensä
Seurantaasemia
9
3
4
29
1
20
4
1
1
72
MaaMet- Velvoitetarkkailua
asemia
semia
6
9
3
3
7
46
9
28
55
Asemia
yhteensä
24
6
7
82
1
29
4
1
1
Näytteitä otettu
2009-2012
187
107
44
528
4
282
44
4
4
Tuloksia Hertassa
2009-2012
64
51
32
285
0
151
8
0
0
%
34
48
73
54
0
54
18
0
0
155
1204
591
49 %
4
Itämeren kasviplanktonanalyysin
erityisvaatimukset
● Kasviplanktonlajisto on sekoitus sisävesi- ja merilajistoa
●
Pätevällä mikroskopoijalla on esim. todistus hyväksytysti suoritetusta
kansallisesta kasviplanktonin pätevyyskokeesta (ProfTest SYKE) Itämeren
lajiston osalta
● Vertailtavuus rannikon ja ulompien merialueiden sekä Itämeren
eri alueiden välillä edellyttää saman laji- ja tilavuuslistan käyttöä
●
HELCOM-lista (nimistö ja tilavuuksien laskentaan käytettävät kaavat ovat
samat koko Itämeren alueella)
● Tulosten tallentaminen HERTTA-tietokantaan
●
Mahdollistaa tulosten tehokkaan käytön eri tarkoituksiin
HERTTA-tietokanta
5
Käyttökelpoinen kasviplanktondata
● Täyttää laatukriteerit ja on vertailukelpoista
Näytteenotto
*Kokoomanäyte ohjeiden mukaan lasipulloon. Säilöntä happamalla Lugolin
liuoksella. Säilytys pimeässä jääkaappilämpötilassa. Etikettiin tarkat tiedot.
Pätevä mikroskopoija
*esim. todistus hyväksytysti suoritetusta kansallisesta kasviplanktonin
pätevyyskokeesta (ProfTest SYKE) Itämeren lajiston ja laskennan osalta
Analyysimenetelmät
*Järvinen et al.(2011): Kasviplanktonin laskentamenetelmät.
*HELCOM PEG laji- ja biovoluumilista (esim. ilmaiseksi netin kautta saatava
EnvPhyto-laskentaohjelma sisältää HELCOM-listan).
● On helposti saatavilla: Ympäristöhallinnon HERTTA –tietokanta
○ EnvPhyto-laskentaohjelmasta tulokset tallentuvat suoraan HERTTAan.
○ Vesienhoidon (VPD) ja merenhoidon (MSD) tiedonhallinta on keskitetty
HERTTA -tietokantaan.
6
HELCOM PEG laji- ja biovoluumilistan
päivitys
● Lähettäkää saman tien uusista lisättävistä lajeista tiedot
Sirpalle SYKE/MK ([email protected])
○ Lajinimi + auktori
○ Kuva (valokuva tai kuva määrityskirjallisuudesta)
○ Kirjallisuusviitteet
● Sirpa vie HELCOM PEG –ryhmälle hyväksyttäväksi
7
Merikeskuksen analyysimenetelmästä
lyhyesti
● Laskeutamme näytettä useimmiten 25 ml tai 50 ml.
● Tiskiainetta ei käytetä seurantanäytteissä.
● Laskentaa aloitettaessa ensin tarkastellaan kyvetin pohjaa 125x
suurennuksella. Mikäli näyte on sopivan tiheä ja laskeutunut
tasaisesti, voidaan laskenta aloittaa.
● Laskenta aloitetaan aina 125x suurennuksella, jolla lasketaan 60
ruudukon (okulaariruudukko, 10x10 ruutua) alueelta isokokoiset
(>30 µm) solut ja mm. isokokoiset rihmamaiset syanobakteerit.
Esimerkkejä 125x suurennuksella yleensä laskettavista: Aphanizomenon, Nodularia,
Dolichospermum (Anabaena), Dinophysis, Ebria, Coscinodiscus, Thalassiosira,
Mesodinium rubrum (isokokoiset yksilöt).
● Seuraavaksi lasketaan 60 okulaariruudukkoa 250x
suurennuksella. Esimerkkejä 250x suurennuksella yleensä laskettavista:
Heterocapsa, Nitzschia, Cylindrotheca, Pseudanabaena, Anabaenopsis, Mesodinium
rubrum, Snowella (paitsi S. atomus), Woronichinia.
● Lopuksi lasketaan 60 ruudukkoa 500x suurennuksella. 500x
suurennuksella lasketaan yleensä esim. <20µm laskentayksiköt ja mm.
pienisoluiset sinileväkoloniat.
8
● Ruudukot valitaan satunnaisesti, mutta kuitenkin aina aloitetaan
esim. kyvetin vasemmasta reunasta ja edetään pystysuoria
”raitoja” pitkin alhaalta ylös. Raidan yläpäässä siirretään ruudukko
oikealle ja siirrytään takaisin alareunaan, mistä lähdetään
siirtymään seuraavaa raitaa pitkin ylöspäin (emme siis laske
ristihalkaisijoita tms).
● Kaikkia laskentayksikköjä pyritään laskemaan 60 ruudukon
alueelta, vaikka ne olisivat runsaitakin. Erittäin runsaana esiintyvän
lajin laskenta voidaan kuitenkin tarvittaessa lopettaa, kun kyseistä
levää on laskettu vähintään 50 laskentayksikköä (esim. yksi solu,
rihma tai kolonia on yksi laskentayksikkö), mutta tässä
tapauksessa pitää laskenta-alueen olla riittävän edustava otos
koko kyvetin pohjan pinta-alasta (asiantuntijuutta tarvitaan).
● Kullakin suurennuksella pyritään saamaan lasketuksi vähintään
400 laskentayksikköä.
9
● Muodoltaan vaihtelevien yhdyskuntien solumäärä lasketaan
käyttämällä laskentayksikkönä enintään 20 solun kolonioita
(esim. 100 solun kolonia = 5 kappaletta 20 solun kolonioita).
● Yksittäisten solujen osalta lasketaan vain okulaariruudukon
oikeanpuolisen ja alareunan osuudelta solut, jotka rajoittuvat vain
osittain ruudukon alueelle. Levärihmoista ja kolonioista
huomioidaan laskennassa vain kaikki ne osat, jotka ovat ruudukon
sisällä.
● Laskennan yhteydessä käytetään ahkerasti okulaarissa olevaa
mitta-asteikkoa, ja laskentayksiköille valitaan sopivia kokoluokkia
mahdollisimman tarkasti.
● Autotrofisten ja heterotrofisten flagellaattien erottaminen on
valomikroskoopilla vaikeaa. Epäselvissä tapauksissa laitamme
yleensä mieluummin heterotrofiseksi kuin autotrofiseksi.
10
Mihin tuloksia käytetään
(1) Seurannan kansainväliset tarpeet
(1) Nitraattidirektiivi
(2) Vesipuitedirektiivin (VPD) tarpeet
-Perusseuranta: heinä-syyskuu Suomessa
-Toiminnallinen seuranta: kuormituspaikka+referenssipaikka
(3) Meristrategiadirektiivin (MSD) tarpeet
-Uusien vieraslajien ilmestyminen
-Vakiintuneiden vieraslajien määrän muutos
Kehitettävät indikaattorit
-Haitallisten vieraslajien runsauden ja levinneisyyden muutos
-Sinilevien osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta
-Pii- ja panssarisiimalevien suhde; Kevät
-Sinilevä- ja panssarisiimaleväkukintojen määrä, lajisto ja laajuus
(2) Seurannan kansalliset ja alueelliset tarpeet
(3) Seurantaa ja menetelmien kehittämistä tukeva tutkimus
11
Kiitos mielenkiinnostanne!
12

Similar documents