talousarviokirja 2014

Transcription

Taloussuunnitelma 2014-2018
Talousarvio 2014
Kaupunginjohtajan ehdotus
Julkaisuvapaa 21.10.2013 klo 12.00
Sivu 1(2)
SISÄLLYSLUETTELO
YLEISPERUSTELUT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
1.
Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana . . . . . . . . . . . .
2.
Kotkan kehityksen puitteet 2014-2018 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3.
Taloudelliset mahdollisuudet
........................................
4.
Kotkan kaupungin tuloperusteet 2014-2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
5.
Kotka-konserni
..................................................
6.
Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus
.......................
7.
Henkilöstösuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
8.
Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella 2014-2016. .
9.
Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
1
1
3
4
8
10
23
24
26
33
36
KÄYTTÖTALOUS
Strategiset tavoitteet vuodelle 2013
37
.......................................
KONSERNIPALVELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Keskusvaalilautakunta
.................................................
Tarkastuslautakunta
..................................................
Kaupunginhallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Kaupunginvaltuusto
...............................................
Kaupunginhallitus
............................................
Jäsenmaksut ja avustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Hallinnon vastuualue
.............................................
Ympäristölautakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Ympäristökeskus
.............................................
Rakennusvalvonta
..........................................
Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue
. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Kulttuurilautakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Kulttuuriasiainkeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Kaupunginkirjasto
...........................................
Kymenlaakson museo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Talouden vastuualue
.............................................
Kaupunkisuunnittelulautakunta
.........................................
Tekninen lautakunta
............................................
Tilapalvelun vastuualue
..........................................
Kuntatekniikan vastuualue
.........................................
46
46
46
46
47
47
48
51
53
55
57
60
64
65
67
70
73
76
79
80
83
HYVINVOINTIPALVELUT
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
Sosiaali- ja terveyslautakunta
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
Terveydenhuollon vastuu alue
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
Vanhustenhuollon vastuualue. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
99
Sosiaalihuollon vastuualue
.......................................
Liikuntalautakunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
Liikuntayksikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
Sivu
Lasten ja nuorten lautakunta
..........................................
Opetustoimen vastuualue
.........................................
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue
.........................
Hyvinvointineuvolan vastuualue
....................................
Nuorisotyön yksikkö
..............................................
109
110
115
119
123
LIIKELAITOKSET
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
Kymenlaakson pelast uslaitos
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
Kymijoen Työterveys
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130
ICT Kymi
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
INVESTOINNIT
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
LASKELMAT
.......................................................
Tuloslaskelma toimielimittäin
...........................................
Lautakuntien toimintakatteet
............................................
Tuloslaskelma
.....................................................
Rahoituslaskelma
..................................................
Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä
....................
141
141
142
144
145
146
2(2)
1
1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana
Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.8.2010 Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille
2013 – 2016. Kaupunkistrategia sisältää vision, 6 strategista päämäärää ja 10 kriittistä menestystekijää. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategian
toteutumista seurataan valtuusto- ja lautakuntatason mittareiden avulla osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa.
Strategiset päämäärät ovat seuraavat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Talous on tasapainossa
Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kuuden päämäärän lisäksi on asetettu 10 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta
edetään vision suuntaisesti.
Kotkan kaupunkistrategian 2013-2016 visio
2
Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v. 2013-2016:
Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät
3
2. Kotkan kehityksen puitteet 2014 - 2018
Väestö ja työpaikat
Väestö ja työpaikat
Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne 31.12.):
’
55000
54846 54768
54622 54618
54759 54838
54607
54679 54694
54775 54824 54831 54873
54500
54000
53500
53000
52500
52000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Verrattaessa vuotta 2011 ja 2012 toisiinsa, on väestön kokonaismäärä kasvanut 42
henkilön verran. Kotkan asukasluku 31.8.2013 on tilastokeskuksen mukaan 54 849
henkilöä, joten kuluvan vuoden aikana on asukasmäärä vähentynyt 24 henkilöä 2012
lopun tilanteesta.
Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne 31.12.):
2010
Ikäryhmä
0 -14
15 - 64
65 -
8 080
35 395
11 349
%
14,7
64,6
20,7
2011
%
7 983
14,6
35 080
64,0
11 768
21,5
2012
8 026
34 598
12 249
%
14,6
63,1
22,3
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti:
2015
2020
2040
Ikäryhmä
%
%
%
0 - 14
8 025
14,6
8 148
14,7
7 810
14,0
15 - 64
33 768
61,3
32 678
59,1
31 770
56,9
65 13 286
24,1
14 508
26,2
16 262
29,1
Vuonna 2012 työttömien työnhakijoiden määrä Kotkassa oli keskimäärin 3 942 (3 701
henkilöä vuonna 2011) ja työttömien osuus työvoimasta 15,8% (14,9%). Pitkäaikaistyöttömiä oli 1 098 (1 009) ja alle 25-vuotiaita työttömiä 557 (530). Elokuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita Kotkassa oli 3 974, työttömyysprosentin ollessa 15,9 %. Koko maan keskimääräinen työttömyyslukujen kasvu on ollut 18 % vuoden takaiseen verrattuna, kun Kotkassa työttömien määrä on noussut noin kolme prosenttia. KaakkoisSuomessa työttömien määrä (18 274) on 12,7 % työvoimasta, työttömyyden kasvun ollessa noin 9,5 % edellisvuodesta.
4
3. Taloudelliset mahdollisuudet
Yleinen taloudellinen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013)
Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Kansantaloutemme oli jo viime
vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan
vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia.
Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto
on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita
laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista.
Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka
bruttokansantuotteen kasvu maailman mittakaavassa onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta 2014.
Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän
runsaalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 kasvu olisi noin kaksi prosenttia.
Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin
1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen
kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna 2015.
Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä
vuonna 2,1 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason
kohoaminen on vuonna 2013 noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,1 %.
Työmarkkinajärjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen työmarkkinaratkaisuun, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisen sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Valtiovalta on voimakkaasti vedonnut maltillisten työmarkkinaratkaisujen puolesta, joissa valitusta vaihtoehdosta riippuen ratkaisu saattaisi sisältää
myös luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen perustemuutoksia sopimuskaudeksi.
Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataa tuhatta henkilöä.
Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan
kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2014 kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan yli kahdeksan
prosenttia tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi.
Kuntien ja kuntayhtymien talous vuonna 2012 (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote
2/2013)
Tilastokeskus julkaisi 31.5.2013 tarkennetut tiedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä.
Kuntatalous on ollut pelättyäkin huonommassa kunnossa, kuten jo viime helmikuussa julkistetut tilinpäätösarviot antoivat aiheen olettaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate
aleni edellisen vuoden 2,6 miljardista eurosta lähes kolmanneksella ja oli 1,8 miljardia euroa
vuonna 2012. Uusien tietojen mukaan neljänneksellä kuntien lukumäärästä eli peräti 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä.
Syitä kuntien heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen
suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta ja jäi vain noin yhteen prosenttiin. Myös kuntien ja kuntayhtymien yh-
5
teenlaskettu toimintatuottojen suhteellinen kasvu jäi hitaammaksi (3,8 %) kuin toimintakulujen
lisäys (5,3 %). Kuntien asukasluvun koon mukaan ryhmiteltyinä toimintakate kasvoi kaikissa
ryhmissä nopeasti. Sen sijaan verorahoituksen (= verotulot + valtionavut) lisäys jäi lähes kaikissa ryhmissä vaatimattomaksi. Verorahoituksen kasvu oli heikointa 40 000–100 000 asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikatteet alenivat jyrkimmin.
Vaikka valtionosuuksien kasvu oli toimintakulujen muutoksen luokkaa, niin verorahoitus ei riittänyt kattamaan menojen kasvua. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,4 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus.
Henkilöstömenojen lisääntymiseen (4,0 %) vaikuttivat ansiotasoindeksin kohoamisen ohella
muun muassa vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen ripeästi (6,8 %). Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat myös nopeasti (6,5 %). Kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut merkittäviä investointipaineita
muun muassa terveyttä haittaavien rakennusvirheiden korjaamiseksi.
Kuntien menojen kehitys 2013–2014 (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013)
Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista
vuosille 2012–2013. Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on
voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien verotulojen kasvusta. Valtion osallistuminen
henkilöstömenojen rahoitukseen valtionapuja lisäämällä ei näillä näkymin ole mahdollista.
Kunta-alan ansiotasoindeksin (2010=100) kohoamisen arvioidaan hidastuvan tuntuvasti viime
vuoden 3,6 prosentista ja olevan tänä vuonna 1,8 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän (negatiivisen) palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion.
Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena
2,1 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin
keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. On syytä korostaa, että luku on laskentatekninen oletus, eikä arvio ansiotasoindeksin muutoksen tasosta, joka seuraa mahdollisista työmarkkinaratkaisuista. Kuntatalouden vaikea tilanne huomioon ottaen tämäkin taso on vähintään haasteellinen.
Oman alueen talouden kehitys
Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa tekemän Aluebarometrin mukaan luottamus talouteen on Kymenlaaksossa maakuntien keskiarvon yläpuolella.
Luottamusta selittää maltillisempi lähivuosien velanotto, keskimäärää paremmat työllisyysnäkymät ja selkeästi paremmat kaupan ja palveluiden investointinäkymät. Kuntatalouden tasapainottamisessa vuosina 2013-2015 korostetaan muita maakuntia enemmän maksujen korotuksia, tuloveroprosentin korotusta ja käyttöomaisuuden realisoimista.
Yhdistynyt HaminaKotka -satama tarjoaa erittäin hyvät alueelliset laajennusmahdollisuudet
mm. uusien varastoterminaalien rakentamiseen. Lähivuosina edelleen kehittyvät maantieyhteydet voivat vahvistaa tätä kehitystä. Lähiajan näkymät satamatoiminnoissa ovat kuitenkin
epävarmat: tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa pitkälle eteenpäin.
Venäjän ja Suomen välistä kauppavaihtoa tukee E18 -tien muuttaminen moottoriväyläksi Koskenkylästä itään päin. Jo nykyinen väylä on lisännyt kiinnostusta sijoittaa yritystoimintaa yhteyden varteen, mutta uusi moottoritie antaa tähän entistä paremman pohjan. Yhteensä Koskenkylä – Vaalimaa välin kustannusarvion on yli 700 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus n. 5
000 htv.
Kotkan-Haminan seutukunta on tällä hetkellä Kaakkois-Suomen pahinta työttömyysaluetta.
6
Positiivinen työttömyyden piirre alueella on se, että kokonaistyöttömyyden kasvusta huolimatta
pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole kasvanut. Työttömyys koettelee eniten Kotkan kaupunkia.
Kaupungin työttömyysaste on Kaakkois-Suomen korkein 15,9%. Virolahdella työttömien määrä on laskenut 8% vuoden takaisesta, kun taas Miehikkälässä työttömyys on lisääntynyt.
Kuntien verotulot 2013–2014 (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013)
Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen
prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa.
Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen vajaan kolmen prosentin arvioitu
kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tilityksiä kasvattavat osaltaan kunnallisverotuksen tuloista tehtävien vähennysten säilyminen perusteiltaan nimellisesti lähes ennallaan, jolloin vähennysaste alenee.
Pieniä perustemuutoksia tehdään perusvähennykseen ja laskennallisesta verosta tehtävään
työtulovähennykseen. Valtion vuoden 2013 talousarviossa yllä mainittujen veroperustemuutoksien vaikutukseksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon eräät kuntien tuloveroja lisäävät veroperustemuutokset, niin veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveroa
yhteensä 12 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä.
Kuntien tuloveron tilityksiä kasvattaa myös tilitystekninen muutos. Muutoksen johdosta muun
muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tulee
voimaan 31. elokuuta 2013 ja koskee siten jo kiinteistöveron ensimmäisen eräpäivän verojen
tilityksiä syyskuussa. Kuntien tilitykset kasvavat muutoksen johdosta vuonna 2013 noin 200
miljoonalla eurolla, kun jäännösverojen tilitys aikaistuu tammikuulta 2014 joulukuulle 2013. Erä
jakaantuu kuntien kesken vuoden 2012 valmistuneen verotuksen jälkeen voimassa olevien verovuoden 2012 jako-osuuksien mukaisesti. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat
viitisen prosenttia. Taantuman syveneminen ja työllisyyden arvioitua heikompi kehitys saattaa
kuitenkin heikentää kunnallisveron kasvua.
Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastunee jonkin verran kuluvan vuoden arvioidusta
tasosta. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina 2013–2014 ansiotuloverotuksen
indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna 2014.
Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna näillä näkymin kuitenkin vain parisen prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Kunnallisveron kehitys riippuu osaltaan kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä veroperustemuutoksista, jotka toteutetaan ensi vuodelle. Mahdollisesti solmittavaan työmarkkinaratkaisuun saattaa liittyä muutoksia aiemmin toteutettuihin veroratkaisuihin,
jotka vähentävät kuntien tuloveroa.
Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina 2012–
2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennettiin vuodesta
2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuonna 2012
liittyi edellä mainittu kirjaus, jonka mukaan vuosina 2014–2015 yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna.
Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 %. Vuonna 2013 jako-osuus on ollut
29,49 prosenttia, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveroa tilitettiin kunnille viime vuonna hieman yli 1,2 miljardia. Tämän
hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan noin 1,3 miljardia euroa eli lähes yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna
2012.
Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä kompensoidaan kunnille. Kompensointitavasta on esitys,
joka tähtää täysimääräiseen kompensointiin. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tili-
7
tetään kunnille vuonna 2014 vajaat 1,4 miljardia euroa, jolloin suhteellinen lisäys on 3 %. Yhteisöveron tuottoon liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä sekä jako-osuuden vahvistamista yleisen taloudellisen kehityksen johdosta.
Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän vähän yli 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan nykyperustein kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä
Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen
uudistamistarpeita. Kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne vaikuttavat lisäävästi vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiin.
Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan ensi vuonna yhdeksän prosenttia.
Kuntien verotulot yhteensä
KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ
TILIVUOSI
KOKO MAA , Milj.€
2011
2012
2013**
2014**
2015**
2016**
2017**
16 223
16 846
17 740
17 990
18 570
19 260
20 040
2,9
3,8
5,3
1,4
3,2
3,7
4,0
1 669
1 212
1 300
1 370
1 430
1 280
1 360
18,6
-27,4
7,2
5,4
4,4
-10,5
6,3
1 199
1 270
1 330
1 450
1 470
1 500
1 530
2,5
5,9
4,7
9,0
1,4
2,0
2,0
19 091
19 328
20 370
20 810
21 470
22 040
22 930
4,1
1,2
5,4
2,2
3,2
2,7
4,0
Verolaji
Kunnallisvero
Muutos %
Yhteisövero
Muutos %
Kiinteistövero
Muutos %
VEROTULOKSI KIRJATTAVA
Muutos %
milj. euroa
Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, 4.9.2013
** Ennuste
8
4. Kotkan kaupungin tuloperusteet 2014 - 2016
Valtionosuudet ja verotulotasaus
Kuntien valtionosuusjärjestelmä nykymuodossaan on toiminut vuoden 2010 alusta. Kunnan
valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy
- sosiaali- ja terveydenhuolto
- esi- ja perusopetus
- kirjastot
- yleinen kulttuuritoimi ja
- asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus.
Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Laskennallisissa perusteissa vaikuttaa pääsääntöisesti 2,4 %:n
indeksitarkastus.
Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien suhteessa. Valtionosuusprosentti vuonna 2014 on
41,89 prosenttia (kunnan osuus 58,11 %). Ylläpitäjäjärjestelmässä kunnilla on asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka on Kuntaliiton arvion mukaan 357,44 euroa/asukas vuonna 2014.
Peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan ensi vuonna 237 milj. euron lisäleikkaus jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Muutosten jälkeen peruspalvelujen
valtionosuusprosentti alenee tämän vuoden 30,96:sta 29,57 %:iin. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti kuvaa
kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettavaa.
Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 310,86 euroa/asukas. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus.
Kuntaliiton suosituksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen arvioinnissa on käytetty vuoden 2013 rahoituksen tasoa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 2014.
Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen
laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,25 % vuonna
2014. Tasausraja on 3 123,83 euroa/asukas. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään,
jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan,
vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtiosuhteessa kustannusneutraali, sillä tasauslisien ja -vähennysten erotus palautetaan kunnille
valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta
laskettaessa ei käytetä kunnan omia veroprosentteja, vaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.
9
Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti, laskelmat on tehty valtion eduskunnalle antaman budjettiesityksen 16.9.2013 tiedoin:
Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa)
Yleinen osa
SOTE laskennalliset kustannukset
Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset
Valtionosuusjärjestelmän tasaus
Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7.
luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm.
veromenetysten kompensaatio)
Kunnan omarahoitusosuus
Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta
Verotulotasaus
2012
3,1
210,0
2013
3,2
219,7
2014
3,2
229,6
Muutos
39,6
40,0
40,6
0,6
-0,6
-0,6
-0,6
0,0
9,5
8,9
9,2
0,3
-164,6
-172,0
-181,7
-9,7
96,9
99,1
100,4
1,3
-3,3
-2,7
-1,9
0,8
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet
(lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta,
liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella
-8,0
-7,7
-7,7
0,0
Kaupungille maksettava valtionosuus
85,6
88,7
90,8
2,1
0,1
0,0
Verotulot
Vuoden 2014 talousarvio on laadittu käyttäen 20,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden
2014 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon 16.9.2013 ilmoittama ennakkotieto vuoden 2012 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa maksuunpantujen verojen kasvu Kotkassa vuonna 2012 oli 1,8 prosenttia ja koko
maassa 3,5 prosenttia.
Vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten muutos vuoden 2012 samaan ajankohtaan verrattuna on
syyskuun tilityksen jälkeen 5,8 % prosenttia, eli kasvua oli 8,4 milj. euroa. Verotuksessa tehtävä maksatusrytmityksen muutos tuo loppuvuodelle 2013 positiivisia korjauseriä, joiden vaikutus aikaisempina vuosina on toteutunut vasta seuraavan vuoden alussa. Maksatusrytmin muutos tuo kertaluonteisesti verotulolisäystä noin 12 miljoonaa euroa vuodelle 2013.
Yhteisöverojen tasoksi vuodelle 2013 on arvioitu n. 9,2 milj. euroa.
Kiinteistöveron tilityksien arvioidaan kasvavan vuonna 2013 1,3 % suhteessa budjetoituun eli
niiden arvioidaan toteutuvan noin 170 tuhatta euroa ennakoitua suurempina. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan 2014. Veropohjaan on arvioitu 8,4 %:n kasvu perustuu verottajan
toteuttamaan kiinteistöjen arvostuksen muutokseen ja nk. normaaliin kasvuun.
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkomenojen arvioidaan olevan 2,8 milj. euroa. Korkotason on arvioitu säilyvän ennallaan.
Talousarvio lähtee siitä, että nettolainakanta pienenee 0,6 milj. euroa. Alhaisen korkotason
vuoksi odotukset korkotuotoista pysyvät pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana.
Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 5,25 milj. euroa. Rahoitustuotot ja –kulut
sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista.
10
5. Kotka-konserni
Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön
muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä
muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö).
Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista.
15.5.2007 voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön
toimielimissä.
Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston 5.3.2012 hyväksymiä konserniohjeita
sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia.
Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös
osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä.
Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Konsernijaosto nimeää ne viranhaltijat, jotka huolehtivat konserniohjauksesta ja konserniohjeiden
noudattamisen seurannasta.
Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä
osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille.
Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään:
yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt)
yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt)
edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa
avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt).
Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla
pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista, eikä valtuusto tee niistä päätöstä.
11
Liiketoimintayhtiö
Kotkan Energia Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 100 %.
Toiminta-ajatus:
Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa.
Tavoitteet vuodelle 2014
Osinkoa tilikaudelta 2013 maksetaan vähintään 70 % tilikauden tuloksesta.
Uusiutuvan energian osuutta omasta energiantuotannosta kasvatetaan investoimalla
tuulivoimaan ja biovoimaan.
Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä (+/- 5 %)
Merkittäviä kehittämistoimia:
Mussaloon rakennetaan kaksi tuulivoimalaitosta ja selvitetään merelle perustettavan tuulivoimalaitoksen rakentamista
Biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen/lämpökeskuksen rakentamista selvitetään korvaamaan maakaasun käyttöä.
Hovinsaarella voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevien korjaamo- ja sosiaalitilojen yhteyteen rakennetaan laajennus toimistotiloille.
Hovinsaaren voimalaitoksella korvataan vanha maakaasukäyttöinen apukattila
uudella.
Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan rajoitetusti suurempien asiointikeskusten
yhteyteen.
Selvitetään mahdollisuuksia investoida kotimaiseen vesivoimatuotantoon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta
Myynti emolle
Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille
Oman pääoman sijoitus emolta
Takaukset emolta - omavelkaiset (1)
Takaukset emolta - täytetakaukset
Maksuvalmiuslainat (2)
Korot emolle (3)
Tilikauden tulos
Jakokelpoinen oma pääoma
Osingot emolle (4)
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
2 969 066
2 710 130
4 500 000
38 096 953
37 136 694
6 352 302
13 922
1 998 543
3 766 835
2 000 025
3 000 000
3 150 000
4 500 000
36 000 000
45 000 000
2 000 000
25 000
2 500 000
3 200 000
2 200 000
3 100 000
3 100 000
4 500 000
35 000 000
45 000 000
2 000 000
25 000
2 600 000
4 700 000
2 500 000
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
45,9
4,6
45,0
6,0
47,0
7,0
-0,6
89
+/-0
89
+/-0
93
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto (M€)
Sijoitetun pääoman tuottoaste (%)
Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän
keskiarvoon verrattuna (%)
Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl)
Selitykset:
(1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun.
(2) Konsernitilin käytetty limiitti.
(3) Konsernitilin limiitin korot.
(4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot.
12
Liiketoimintayhtiö
HaminaKotka Satama Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 60%, Haminan kaupunki 40 %
Toiminta-ajatus:
Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä
merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle.
Liikennemäärä pysyy vuoden 2013 tasolla.
Investointitaso on 1-2 miljoonaa euroa.
Omavaraisuusaste nostetaan 25 %:iin.
Vuotta 2014 varjostaa suuri epävarmuus. Epävarmuutta lisäävät mm. väylämaksun kohtalo, TIR-vakuus -käytäntö Venäjällä, Suomen ja maailman talouden kehittyminen ja kilpailu Itämeren satamien kesken. Keskeisin kehittämistoimi on satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja kehittämisyhtiön kanssa. Projektin mahdolliset tulokset edellyttävät tarvittaessa investointeja myös satama-alueelle ja niihin tulee reagoida nopeasti. Konttiliikenteen perusedellytyksiä Mussalossa tulee parantaa sekä määrällisesti että liikenteellisesti, jotta turvallisuus ja kilpailukyky nykytilanteessa säilytetään. Nestesataman teollisuuskylähankkeen avulla pyritään parantamaan Haminan teollisuussataman vetovoimaisuutta.
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Takaukset emolta
Muut tuloutukset emolle
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
2 100 000
61 094 106
7 003 864
2 100 000
56 922 900
7 100 000
2 100 000
49 755 000
7 200 000
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
46 093 042
45 000 000
-3
2,0
24
30
182 000
14 500 000
78
45 000 000
0
2,0
25
30
185 000
14 500 000
78
Liikevaihto, €
Liikevaihdon kasvu %
Sijoitetun pääoman tuotto%
Omavaraisuusaste
Käyttökate %
Tuottavuus/tonnia/henkilö
Liikennemäärä tn
Henkilöstö
2,8
23
35
183 811
14 521 095
79
13
Nollatuottoyhtiö
Kotkan Asunnot Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 100 %
Toiminta-ajatus:
Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä
turvallista asumista.
Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen
arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Asunnot ja niiden ympäristöt pidetään
viihtyisinä ja asukastyytyväisyys on hyvä.
Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,8 %) sekä vaihtuvuus alhaisena
(19,5 %).
Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso kohtuullinen.
Käynnistetään uudiskohteen suunnittelu ja mahdollinen rakennuttaminen. Mikäli
kohteen rahoittamiseen saadaan korkotukilaina, ei lainaan tarvita kaupungin takausta.
Kiinteistöjen salkuttamista jatketaan.
Tehdään kiinteistöjen kunnossapitokorjauksia (mm. parvekkeet, vesikatot, viemärit)
sekä erityisesti energian säästöön tähtääviä hankkeita.
Toimintaa tehostetaan ja kustannustehokkuutta lisätään edelleen yhtenäistämällä
työprosesseja, lisäämällä tietojärjestelmien käyttöä ja kilpailuttamalla palveluntuottajia ja tavarantoimittajia.
Yhtiölle rakennetaan omat toimistotilat Gutzeitintie 8:n perusparannuksen yhteydessä.
Myynti kaupungille
Lainat emolta
Takaukset emolta
Korot emolle
Ylijäämä
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
385 496
4 600 613
3 058 108
33 386 841
126 191
638 046
400 000
4 600 613
2 816 118
31 260 000
119 904
373 000
410 000
4 600 613
2 588 444
29 972 000
110 363
387 000
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
15 570 193
98,16
17,8
8,72
15
16 300 000
97,6
19,5
9,03
14
16 690 000
97,8
19,5
9,27
13
Liikevaihto, €
Käyttöaste, %
Vaihtuvuus, %
Keskivuokra (budj. neliövuokra)
Henkilöstö
14
Nollatuottoyhtiö
Kotkan Toriparkki Oy
Omistus:
Toiminta-ajatus:
Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen
liittyvää toimintaa.
Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa edelleen keskustan elinkeinoelämää tarjoamalla
paikoitustilaa keskustassa.
Myynti kaupungille
Myynti konsernin muille tytäryhtiöille
Pääomalainat emolta
Takaukset emolta
Korot emolle
Yli-/alijäämä (kumulatiivinen)
TP 2012
Ennuste 2013
TA 2014
51 170
5 796
2 078 000
4 500 000
2 147 360
1 488
-933 084
51 000
6 000
2 078 000
4 500 000
1 959 960
2 000
-950 000
52 000
6 000
2 078 000
4 500 000
1 775 000
2 000
-970 000
TP 2012
Ennuste 2013
TA 2014
484 656
406 800
480 000
420 000
473 500
420 000
Liikevaihto, €
Pysäköintejä kpl
15
Nollatuottoyhtiö
Cursor Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä
4,46 % ja pankit 0,91 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin EteläKymenlaakson kuntien kanssa.
•
Yritysten perustaminen nousee tasolle 400+ vuodessa
•
Seudulle syntyy 1 200+ työpaikkaa per vuosi
•
Matkailusta menestys, Kaakko135°
•
Rubicon laajentuu ja tuottaa suurimmat hyödyt seudullemme
•
Playasta maan peliklustereista no 2
•
Cursor koordinoimaan logistiikan kehittämistä
•
Markkinoinnista myyntiin
•
Venäjä-liiketoimintamahdollisuudet molempiin suuntiin
• Kehityskäytävä yhteistyön ja E18 toteutus pitkällä jänteellä sovittujen linjausten mukaisesti
Cursor on Kotkan – Haminan seudun Kaakko Kasvuun –kasvuohjelman päätoteuttaja. Kasvuohjelman myötä Cursorin strategia uudistui ja kehitettäviksi aloiksi valikoitui
matkailu ja kauppa, uusiutuva energia ja biojalostamo, peliliiketoiminta ja pelillistäminen sekä logistiikka valituin painotuksin. Läpimenevinä teemoina huomioimme
Venäjä-liiketoiminnan molempiin suuntiin, myynnin korostumisen, kehityskäytävä ja
E18 sekä viestintä ja yhteistyö. Vuonna 2014 seudun uusiutuminen on edelleen
tärkein Cursorin toimenpide sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Tähän olemme erikseen määritelleet vuositavoitteet, joilla
pyritään saamaan seudun elinkeinorakenne uudistettua. Mikäli seudun rakenteen
uusiutuminen ja muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan
kaupungilta.
Myynti kaupungille
Lainat emolta
Takaukset emolta
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
2 602 218
19 133
11 440 608
0
20 195 345
3 765
2 500 000
60 000
11 440 608
0
19 000 000
0
2 500 000
60 000
11 440 608
0
18 000 000
0
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
11 035 012
391
922
17
73
52
11 500 000
320
736
10
70
55
11 000 000
380
1000
15
65
65
Liikevaihto, €
Seudulle syntyvät uudet yritykset
Seudulle syntyvät uudet työpaikat
Seud. sijoittuvien yritysten lkm
Kehittämisrahastosta rah. proj.
Henkilöstö
16
Nollatuottoyhtiö
Kymen Vesi Oy
Omistus:
A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %.
Toiminta-ajatus:
Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään
parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen.
Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa.
Veden laatu säilyy hyvänä.
Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa.
Puhdasvesipuolen vuotovesimäärän (laskuttamaton vesi) pienentäminen.
Uuden asiakastietojärjestelmän virittäminen (Kolibri).
Vedentoimituksen keskeytyksiin suunnatun häiriötiedottamisen kehittäminen.
Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun
käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi.
Yhtiön jätevesipuolen automaatiojärjestelmän uudistamisprojekti (Aqvarex)
Uudisrakentamiseen ja saneeraukseen varataan n. 5 M€ josta n. 1,5 M€
katetaan tulorahoituksella, omistajakuntien takaukset tarvitaan 4,0 M€
rahoitusosuuteen.
Myynti kaupungille
Lainat emolta
Takaukset emolta
Korot emolle
Muut tuloutukset emolle (tak.provisio)
TP2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
839 895
1 161 395
26 620 000
10 091 613
38 335 538
548 433
59 250
700 000
1 125 000
26 620 000
10 091 613
39 000 000
548 433
59 250
760 000
1 450 000
26 620 000
10 091 613
39 400 000
548 433
47 400
TP2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
19 489 701
3 187 796
456
4 673 674
7 697 917
71
19 500 000
2 400 000
0
4 500 000
7 800 000
71
19 900 000
2 600 000
0
4 500 000
7 800 000
73
Liikevaihto, €
Liikevoitto
Tulos
Myynti vesi m³
Myynti jätevesi m³
Henkilöstö
17
Nollatuottoyhtiö
Kymenlaakson Vesi Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella.
Veden laatu säilyy hyvänä
Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä
Yhtiö ei pyri nollatulokseen, vaan tulokseen, jossa rahoitus riittää toiminnan
ja pääomakulujen kattamiseen ilman vieraaseen pääomaan turvautumista.
Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun jatkaminen henkilöstön perehdyttämiseksi.
Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: Selänpään YVA-hankkeen jatkaminen.
Suunnittelun käynnistäminen rinnakkaisvesijohdon rakentamiseksi välille
Utti - Keltakangas ja kalkkikivialkaloinnin käyttöönottamiseksi veden käsittelyprosessissa.
Takaukset emolta
TP2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
2 398 806
6 687 000
5 267 833
2 400 000
6 687 000
4 311 999
2 400 000
6 687 000
3 448 666
TP2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
2 988 048
-576
7 964 093
4
3 000 000
0
7 800 000
0
3 000 000
300 000
7 800 000
0
Liikevaihto, €
Tulos
Myynti osakaskunnille m³
Henkilöstö
18
Nollatuottoyhtiö
Kymijoen Ravintopalvelut Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka
täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset.
Yhtiö tekee vähintään budjetin mukaisen tuloksen ja yhtiö on muutenkin
”omavarainen”
Kulusäästöjen toteuttaminen palvelumallien ja ruokalistasuunnittelun
kautta
Yhtiö hankkii itselleen vähintään yhden uuden julkisen sektorin asiakkaan
Neuvottelut/tarjouskilpailun voittaminen Kouvolan kaupungin Kuusankosken asiakkuuden osalta (nyk. sopimus loppuu 2014 lopussa)
Kouvolan Kuusankosken toimipisteen toiminta jatkuu tuloksellisena,
vaikka Kouvolan asiakkuus poistuisi v. 2014 lopussa
Toiminnanohjausjärjestelmän edelleen kehittäminen ja tehokkuuden hakeminen järjestelmän avulla -> toiminta tehokkaampaa kuin ennen järjestelmää toisella vuosipuoliskolla
Työtyytyväisyyden lisääntyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen
-
Palvelumallien avaaminen ja yksinkertaistaminen -> tehokkuus/tulos
Ruokalistojen avaaminen -> elintarvikekustannusten pienentäminen
Kouvolan kaupungin Kuusankosken toimintamallin tehokkuus -> mahd.
tarjouskilpailussa pärjääminen
Varautuminen Kouvolan kaupungin asiakkuuden loppumiseen 2014 lopussa -> henkilöstön vähentäminen (yt:t ) ja toiminnan tehokkuus - toimenpiteet kevät 2014, ellei Kouvolan kanssa ole uutta sopimusta silloin
olemassa (Kuusankosken valmistuskeittiö)
Myynti kaupungille
Lainat emolta
Takaukset emolta
Yli-/alijäämä
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
8 117 419
465
499 000
0
11 000 000
556 071
7 915 000
0
499 000
0
11 000 000
126 000
7 700 000
0
499 000
0
11 000 000
-27 000
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
12 543 936
81 454
13 %
42,3
154
12 187 000
82 300
9%
42,0
148
12 111 000
81 800
8%
41,2
148
Liikevaihto, €
Liikevaihto/henkilö. €
Käyttökate %
Jalostusarvo/henkilö (1000 €)
Henkilöstö
Muuta huomioitavaa:
-
arvio 2014 on tämänhetkinen budjettiversio, joka tulee tarkentumaan syksyn mittaan
miinusmerkkinen tulos budjetissa johtuu
o laskevasta kokonaisvolyymista (omistaja-asiakkaat)
o nollahinnantarkistuksista ensi vuodelle
o palkkamuutoksista (onneksi vain pieni vaikutus)
o kiinteistä, ei volyymiin sidoksissa olevista kustannuksista
o elintarvikekustannusten noususta
o kuljetuskustannusten noususta
o toiminnanohjausjärjestelmän edelleen jatkuvasta käyttöönotto- ja kehitystyöstä
19
Nollatuottoyhtiö
Kyamk-kiinteistöt Oy
Vuoden 2014 talous on suunniteltu siten, että yhtiölle siirtyneiden lainojen hoidon, hallinnon ja ostettavien taloushallintopalvelujen kulut saadaan katettua toimitiloista perittävällä vuokralla. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) on toimitiloissa vuokralla olevan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vastuulla. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut
palvelut ostetaan.
Omistus:
Kiinteistöyhtiön omistus jakautuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten omistajien kesken: Kotka 51 %, Kouvola 47 % ja Iitti 2%.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen ja hallinta. Yhtiö vuokraa tilat Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen tehtävän
suorittamiseen tarvittavia tiloja.
Tarjotaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat
ja hoidetaan vieraan pääoman velvoitteet vuokratuloilla.
Jatketaan Kotkassa sijaitsevien toimitilojen peruskorjaamisen tai uudisrakentamisen
selvittämistä. Kotkan tilojen peruskorjaaminen (uudisrakentaminen) siirtynee 2020luvun alkuun.
Luovutaan Kotkan Jylpyn toimitiloista syksyyn 2014 mennessä
TP 2012
Ennuste 2013
Myynti kaupungille
Avustus kaupungilta
255 000*)
255 000
Takaukset emolta 31.12. (51 %)
7 128 466
5 661 766
*) Osakepääoma 500 000,- syntyy jakautumisen yhteydessä. Koko oma pääoma on
5 563 611,40 euroa.
TP 2012
Ennuste 2013
Liikevaihto, €
Tulokseen liittyvät *)
- liikevoitto
- tilikauden tulos
Vaikuttavuuteen liittyvät
henkilöstö, vain sivutoiminen toimitusjohtaja
Arvio 2014
255 000
4 195 065
Arvio 2014
3 400 000
3 300 000
3 300 000
2 426 537
2 029 130
2 345 674
2 060 000
2 300 000
2 060 000
0
0
0
20
Avustettava
Kotkan Kaupunginteatteri Oy
Omistus:
Toiminta-ajatus:
Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä
ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina.
-
kahdeksan omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä
38 000 katsojaa
salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja ravintola Kairo
90%
Yhteistyö kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa jatkuu. Nuorisoteatterin toimintaa ja
teatterin yleisötyötä kehitetään. Yhteistyötä teatterialan koulutuslaitosten kanssa
jatketaan. Kotkalaisen rytmimusiikin lähihistoria tuodaan näyttämölle. Uusi johtaja
aloittaa työnsä teatterissa.
Avustus emolta
Yli-/alijäämä
-toimitilavuokrat
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
2 347 070
311 148
262 899
2 389 300
311 148
304 182
2 389 300
311 148
304 182
904 376
920 000
939 573
TP 2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
442 217
41 323
7
48
56
57
500 000
38 000
8
48
56
63
500 000
38 000
8
48
56
63
Liikevaihto, €
Katsojaluku
Ensi-iltojen määrä
Vakinaisen henkilökunnan määrä
Henkilötyövuodet
Avustus emolta €/katsoja
21
Avustettava
Kotka Maretarium Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta.
Maretariumin laajennuksesta tehdyn tarveselvityksen vienti päätöksentekoon
ja hankesuunnitelman laatiminen vuosina 2015 – 2016 tehtävää investointia
varten.
Kävijämäärä akvaariokierroksella 40 000, talossa ja tapahtumissa 80 000.
Merkittäviä kehittämistoimia
Maretariumin laajentaminen hyljehoitolalla ja Suomen kalastusmuseolla,
laajennusinvestointi vuosina 2015 -2016. Budjettivaraus vuodelle 2015
2,0 milj. euroa ja vuodelle 2016 2,5 milj. euroa.
TP2012
Myynti kaupungille
Avustus emolta
Vuokra + kiinteistövero emolle
Yli-/alijäämä (kumulatiivinen)
Ennuste 2013
Arvio 2014
20 178
8 000
8 000
311
5 500
500
166 000
172 400
172 400
169 100
172 800
173 300
925 034*
925 034*
925 034*
- 56 096(-665 317) - 47 000 (- 712 317) 20 000 (-692 317)
Liikevaihto + liiketoiminnan muut
tuotot (ei avustuksia), €
Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot
ilman avustuksia / kävijä, €
Avustus emolta, €/kävijä
Kävijämäärä
Henkilöstö
TP2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
494 941
475 000
508 000
11,9
12,5
12,5
4,0
41 600
7
3,8
38 000
7
7,0
40 000
7
*) oman pääoman sijoitus emolta tehty vuosina 2002-2003 yht. 925 034 €
22
Avustettava
Kymenlaakson Orkesteri Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 55 % ja Kouvola 45 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja
sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja kasvatuksen edistämiseksi.
- Jatkaa vahvaa nousujohteista taiteellista kehitystä monipuolisen ohjelmiston parissa.
- Julkaista uudenlaisia aluevaltauksia esim. orkesterin tunnetuksi tekemiseksi netissä.
- Kansainvälistymiskehityksen jatkaminen mm. III Kansainvälisen Uuno Klami –
sävellyskilpailun ja sen radioinnin myötä sekä kehittämällä edelleen yhteistyötä
Pietarin Filharmonikkojen kanssa.
Kotkan konserttitalon ilmastoinnin, ym. työolosuhteiden parantaminen: remontoinnin selvittäminen ja sen alulle paneminen.
Avustus kaupungilta
Vuokra-avustus emolta
TP2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
841 500
43 415
111 844
858 330
46 455
111 844
880 000
47 640
111 844
TP2012
Ennuste 2013
Arvio 2014
211 549
23 801
35,36
72
37
200 000
20 000
45
70
37
220 000
22 000
40
70
37
Liikevaihto, €
Yleisömäärä, hlöä
Avustus emolta, €/kuulija
Konserttien määrä
Vakinaisen henkilökunnan määrä
23
6. Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus
Kaupunginhallitus antoi talousarvion laadintaohjeet kokouksessaan 2.9.2013. Talousarviovalmistelun lähtökohdaksi toimielimille annettiin ulkoisen toimintakatteen määrä. Ulkoinen
toimintakate, joka merkitsee todellisuudessa kaupungin ulkopuolisille toimijoille maksamia
menoja sekä ulkoa kassaan saatavia tuloja, antaa paremmin tavoitteet toiminnan ohjaukselle
ja kustannusten hillitsemiselle. Koko kaupungin tasolla ulkoinen toimintakate on kuitenkin samansuuruinen kuin ulkoinen ja sisäinen yhteensä.
Kaupunginhallituksen valmisteluohjeen mukaisesti kokonaisuutena kaupungin toimintakatteen
tuli pienentyä 0,6 % tilinpäätökseen 2012 tasoon verrattuna, mikä merkitsi sitä, että vastuualueet tarkastelivat samalla kaupungin tarjoamien palvelujen laajuutta, toimintamalleja ja toimipisteitä.
Kaupunginjohtaja on tehnyt esitykseensä seuraavat keskeiset toimintakatteeseen vaikuttavat
muutokset, joiden vaikutus verrattuna lautakuntaesityksiin on yhteensä 6,4 M€:
Merkittävimmät toimintakatetta parantavat muutokset:
• vuodelle 2014 toteutuvaksi arvioidun palkankorotustason muutoksesta 1,8 M €
• Palkattomat vapaat säästösyistä 0,5 M €, kirjattu talousarvioon lautakuntatasolle
• Tilapalvelun palveluiden ostoissa sekä aineiden ja tarvikkeiden hankinnoissa kustannustaso vuoden 2013 tasoinen 1,1 M €
• Kaupunkisuunnittelun palveluiden ostojen kustannukset suunniteltu vuoden 2013 kustannustasolla 0,3 M €
• Karhulan sairaalan mahdollisuuksien parantaminen jatko- ja kuntoutushoidon järjestämiseksi ja panostus kuntoutuksen hoitoketjujen kehittämiseen, kotikuntalain mukaisten palveluostojen karsinta: 0,35 M€
• Sosiaali- ja terveyslautakunnan muista palveluista ja tarvikkeista 0,1 M€
• Tavoitteet perheiden oikea-aikaiseen ja oikein kohdennettuun tukeen vähentävät kustannuksia korjaavassa työssä sekä lastensuojelun avohuollon kehittäminen intensiiviperhetyön, perhehoidon ja uusien työmenetelmien avulla: asiakaspalveluostojen karsinta lastensuojelussa 0,2 M€
• Väylän toiminnan kehittäminen uuden ohjausmallin mukaisesti, työllistämisen painopisteinä mm. Kelan-listalla olevat. Kotoutumissuunnitelmien kehittämisessä yksilölliset
tarpeet ja voimavarat esiin koko perheen kotoutumisen näkökulmasta ja aktiiviseen
osallistumiseen kannustaminen: avustusmäärärahojen karsinta 0,72 M€
• Kaupunginhallitukselle raportoivien yksiköiden toiminnan muutos 0,9 M€
Kaupunginjohtajan esityksen mukainen toimintakate vuonna 2014 on – 282,8 milj. euroa.
Muutosta vuoden 2013 ennusteeseen on -0,4 % (elokuun lopun seurantatilanne). Menomäärärahat ovat tämän vuoden ennustetta 0,35 % pienemmät.
Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien perustelut ovat kohdassa 4, Kotkan kaupungin
tuloperusteet.
Talousarvion vuosikate on 19,1 milj. euroa, joka vastaa 94,7 % poistoista. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa tulos on -1,2 milj. euroa tappiollinen. Tappio on mahdollinen ainoastaan
sen vuoksi, että tilinpäätöseriin kirjataan vuosittain +1,2 milj. euron suuruinen investointivarauksen purku (nk. poistoerokirjaus), joka kääntää talousarvion loppusumman nolla-arvoiseksi.
24
7. Henkilöstösuunnitelma
Vuoden 2014 henkilöstösuunnitelmassa näkyy henkilöstöresurssi vastuualueittain ja palvelualuekohtaisesti. Henkilöstösuunnitelmassa näkyy yksikkökohtaiset henkilöstömäärät ensin vakinaisina vakansseina (vakinaiset virat ja tehtävät) ja sen jälkeen henkilötyövuosilukuina
(HTV2 eli täytetyt virat ja tehtävät).
Henkilöstösuunnitelma antaa tietoa siitä, millä henkilöstöresursseilla työtä tehdään kaupungin
eri palvelualueilla. Samalla se avaa sen, miten resurssit ovat jakautuneet eri yksiköiden välillä
ja mitä työpanosta saadaan talousarvion henkilöstömenomäärärahoilla. Talousarvion henkilöstömäärärahat ovat varattu samansuuruiseksi kuin henkilöstösuunnitelman henkilötyövuodet eli
HTV2 luvut. Henkilöstösuunnitelma kytkee henkilöstöresurssien ja talouden suunnittelun yhteen.
Koko kaupungin kokonaisuutta katsottaessa vakinaisten vakanssien eli vakinaisten virkojen ja
tehtävien määrä vähenee vuodesta 2013 yhteensä 32,9 vakanssilla. Täytettyjen vakanssien
määrä (HTV2) laskee vuodesta 2013 koko kaupungissa yhteensä 60,8 henkilötyövuodella.
Henkilöstömäärän kehityksen osalta voidaan todeta, että vuodesta 2013 vuoteen 2014 henkilöstösuunnitelman sisältämät henkilöstömäärän lisäykset ovat pakollisia lakisääteisten palvelujen ylläpitämiseksi.
Henkilöstösuunnitelma on seurantaväline henkilöstömäärän ja henkilöstötyövuosien määrän
kehittymiseen. Sen avulla seurataan, miten talouden tasapainottamisohjelmaan kirjattuihin
henkilöstömäärätavoitteisiin päästään. Näitä lukuja seurataan vuoden aikana kolmannesvuosiraporttien yhteydessä ja laajemmin tilinpäätöksen yhteydessä laadittavassa henkilöstökertomuksessa.
Kotkan kaupungin vakinaiset vakanssit vuosina 2013 ja 2014
Konsernipalvelut
Hallinnon vastuualue + kaupunginhallitus
Kaupunkisuunnittelun vastuualue
Talouden vastuualue
Hyvivointipalvelut
Liikuntayksikkö
Terveydenhuollon vastuualue
Vanhustenhuollon vastuualue
Yhteensä
Virat/tehtävät 2013 Virat/tehtävät 2014
615,1
595,6
Muutos
-19,5
75,1
90,0
40,0
17,0
129,0
264,0
2132,0
73,1
84,0
40,0
21,5
121,0
256,0
2118,6
-2,0
-6,0
0,0
4,5
-8,0
-8,0
-13,4
48,0
13,0
531,0
412,0
34,0
233,0
347,0
55,0
13,0
522,1
412,0
33,0
233,0
336,5
7,0
0,0
-8,9
0,0
-1,0
0,0
-10,5
514,0
2747,1
514,0
2714,2
0,0
-32,9
25
Kotkan kaupungin täytetyt vakanssit eli henkilötyövuodet (HTV2) vuosina 2013 ja 2014.
26
8. Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella
2014-2016
TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA
Hyväksytty valtuustossa 10.6.2013 / 105 §
Yksimielisesti tai äänestyksen jälkeen hyväksytyt lisäys- ja muutosehdotukset sisältyvät alla olevaan tekstiin.
Kaupungin talous on edelleen heikkenemässä. Seurantaraporttiin sisältyvän ennusteen mukaan
alijäämä on kasvamassa - 9,7 miljoonaan euroon, jolloin katettavaa kumulatiivista alijäämää on
vuoden 2013 lopussa lähes 40 miljoonaa euroa. Talouden tasapainotuspäätökset ovat erittäin kiireelliset ja välttämättömät tehdä siten, että syntyy pitkäkestoisia ja pysyviä vaikutuksia. Kertaluonteisilla hätäratkaisuilla ei ratkaista Kotkan kaupungin taloudellista tilannetta.
Talouden tasapainotusohjelman valmistelu on tehty vastuuhenkilöiden toimesta kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti.
Pääpaino tasapainotusohjelman konkretisoinnissa on tässä vaiheessa henkilöstösuunnitelmassa.
Tasapainotustoimenpiteet tulevat olemaan keskeinen osa talousarviovalmistelua 2014 ja monilta
osin kytkeytyvät toisiinsa, kuten palveluverkkopäätökset ja henkilöstösuunnitelman toteutus.
Seuraavassa käydään kohta kohdalta läpi tasapainotusohjelma.
- Etelä-Kymenlaakson kunnat käynnistivät kuntarakenneselvityksen 3.10.2013. . Kuntarakenneselvityksestä vastaavat seutuvaltuusto ja seutuvaliokunta.
-Energiayhtiöiden Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n omistuksen eri vaihtoehtojen
selvityksen valmistelua jatketaan. Vastuuhenkilöinä valmistelussa, joka tähtää päätöksentekoon
valtuustokauden puolivälissä, ovat valtuuston puheenjohtaja Nina Brask, kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Jari Elomaa ja kaupunginjohtaja Henry Lindelöf.
a) Konkretisoidaan rakenteellisten muutosten vaikutus henkilöstösuunnitelmaan ja euromääräisiksi henkilöstömenojen talousarviotavoitteiksi. Sairauspoissaolot vähenevät, ja sijaishenkilöstön tarve pienenee, samoin näihin käytettävät määrärahat. Ylityökielto on ollut
voimassa vuodesta 2008 alkaen, jota tulee noudattaa. Erittäin painavista ja perustelluista
syistä voidaan esimiehen kanssa neuvotella ylitöiden tekemisestä. Työn suunnitteluun ja
työaikajärjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vastuuhenkilö: henkilöstöjohtaja Minna
Uusitalo
Henkilöstösuunnitelman tavoite on 6 miljoonan euron pysyvän henkilöstökustannusten aleneman
saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Toimenpide-esityksissä on huomioitava työhyvinvoinnin
paranemista tukevat, eläköitymisen hyödyntämisen varmistavat ja palvelujen rakenteellisten muutosten vaikutukset.
27
b) Ostopalvelujen määrää ja laatua arvioidaan jokaista hankintaa tehtäessä, palvelusopimusta uusittaessa ja kilpailutettaessa. Valtuusto asettaa työryhmän, joka syyskuun 2013
loppuun mennessä selvittää ostopalveluiden sisällön sekä esittää konkreettiset vähentämismahdollisuudet ostopalveluiden osalta vuoden 2014 talousarviokäsittelyä varten. Tavoitteena on ostopalveluihin käytettävien menojen väheneminen. Palvelujen tasoa arvioidaan
kriittisesti niiden taso säilyttäen. Palvelutuottajille asetetaan selkeät ehdot kaupungin kannalta hyväksyttävästä kustannuskehityksestä. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Jorma Haapanen
Keskeinen tasapainotuksen osa ovat Carean ostot:
-Carean käytön vähentäminen edellyttää muutoksia koko hoitoketjussa
-Karhulan sairaalan toimintaa kehitetään siten, että se pystyy ottamaan kaikki potilaan välittömästi
jatkohoitoon Koks:sta
-Osa Karhulan sairaalan nykyisestä kuntoutuksesta siirretään Hoikuun, jolloin kapasiteettia vapautuu tarvittaviin jatkohoitopaikkoihin.
-Potilasryhmien hoitoketjuja käydään läpi analyyttisesti, jolloin löydetään konkreettiset kehittämiskohteet ja säästöpotentiaali, ensimmäisenä lonkkamurtumapotilaat. (ko ryhmän säästötavoite 200300t€/v)
c) Rahoituksen nettomenojen pienentämiseksi investointitaso pyritään asettamaan vuosikatteen suuruiseksi, ja nettomääräisesti lisävelkaantuminen on suunnitelmakaudella keskimäärin vuoden 2012 tasolla. Tavoitteena on talousarviovalmistelussa tuloslaskelman rahoitusneton asettuminen nollatasoon tai positiiviseksi. Samalla se merkitsee korotettuja rahoitustuottotavoitteita osinkoa maksavilta Kotkan Energia Oy:ltä ja Kymenlaakson Sähkö
Oy:ltä. Maltillinen korkotaso ja lainasalkun suojaustoimenpiteet hillitsevät osaltaan korkoja rahoitusmenojen kasvua. Vastuuhenkilöt: kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen
Taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 investointisuunnitelma laaditaan periaatteella, jossa tulorahoitus kattaa investoinnit. Tämä merkitsee sitä, että investointitaso pysyy hyvin lähellä kuluvan
vuoden 15,0 miljoonan euron tasoa ja johtaa joidenkin hankkeiden lykkääntymiseen yli suunnitelmakauden. Investointien hankesuunnitelmia arvioidaan erittäin kriittisesti sen osalta, vastaako
hankkeen laajuus ja tosiasiallinen tarve toisiaan. Velkaantuminen pysäytetään. Lainamäärän pienentäminen on mahdollista ainoastaan siten, että vuosikate saadaan asetettua tasolle, joka ylittää
nettoinvestointimenot. Rahoituslaskelman varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta tulee olla
joka vuosi positiivinen.
Kotkan kiinteistöyhtiön valmistelua jatketaan. Tavoitteena on luoda puitteet sille, että rakennushakkeiden toteuttamiseksi mahdollistetaan uusien rahoitusmallien käyttöönotto, kestävä elinkaaren
mittainen kustannusten hallinta.
Osinkotuottotavoitteeksi asetetaan Kotkan Energialle koko kauden 2014 - 2017 yhteismääräksi 12
milj. euroa ja Kymenlaakson Sähkölle keskimäärin 10,8 milj. euroa, mikä on Kotkan kaupungin 27
%:n omistusosuutta vastaava määrä 43-44 milj. euron yhteenlasketusta osinkovirrasta.
Rahoituspolitiikka valmistellaan syksyn aikana. Lähtökohtana rahoituspolitiikassa on kaupungin
toiminnan turvaaminen, ratkaisujen joustovara ja konsernin rahoituksen kokonaiskuvan keskittäminen kaupungin haltuun. Konserniratkaisuilla pyritään minimoimaan lainatarve ja säästetään korkokuluissa. Kaupungin omaisuus otetaan tarkasteluun rahoitusrakenteen tueksi, mikä tarkoittaa taseen aktiivista käyttöä.
28
d) Palveluverkkopäätökset toimivat linjauksena koko kaupungin palvelutoimintojen helpon
saavutettavuuden, tilojen tehokkaan ja monipuolisen käytön sekä palvelujen laadun varmistamiseksi pitkällä tähtäimellä. Palveluiden tulee olla joukkoliikenteen ulottuvilla. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Jorma Haapanen
Palveluverkkoratkaisuissa lakisääteisten palveluiden tasoa ei riskeerata. Kaupunki keskittyy jatkossa yhä enemmän peruspalveluihin, miltä pohjalta ei-lakisääteisten palvelujen tuottamista ja
rahoittamista on arvioitava. Eri vastuualueilla käytetään erilaisia keinoja, kuten päällekkäisyyksien
purkamista, kokonaisuuksien kokoamista yhteen, tilojen käytön tehostamista, henkilöstöjärjestelyjä
sekä uusia yhteistyömuotoja muiden toimijoiden kanssa.
Pitkäjänteisen työn tulokset eivät näy välittömästi, ne ulottuvat koko suunnitelmakaudelle. Kaikilla
vastuualueilla toteutetaan toimenpiteitä, joilla saadaan pysyviä vaikutuksia. Henkilöstömäärän lasku toteutuu ainoastaan rakenteellisten muutosten kautta, minkä vuoksi nämä kaksi tasapainotuslinjausta kytkeytyvät yhteen.
Keskeiset ensi vuoden talousarviovalmisteluun vaikuttavat toimenpiteet ovat:
-Karhulan alueen nuorisotilat organisoidaan uudelleen 2014 aikana.
-Varhaiskasvatuksen osalta tehdään laitosapulaisten tehtäväsisällön ja määrän täsmentäminen.
-Liikuntapalveluissa ulkoliikuntapaikkojen hoitajien ja kuntatekniikan työntekijöiden yhteistyön lisääminen ja toiminnan tehostaminen. Liikuntapalveluiden uudelleen organisointia selvitetään syksyn 2013 aikana. Urheilupaikkojen sekä tilojen markkinointia kehitetään.
-Sosiaalihuollossa työttömyysturvan ja perustoimeentulotuen kustannuksien kasvun pysäyttäminen
systemaattisella asiakasryhmien segmentoinnilla sekä työllisyydenhoidon toimintamallien uudistamisella ja selkiyttämisellä. Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden lisääntymisen ehkäisyksi otetaan aktiivinen ote hyödyntämällä mm. korttelikotitoimintaa, Sotek-säätiön toimintaa sekä
Te-toimiston Sanssi-kortilla saatavaa palkkatukea. Tavoitteena on Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden väheneminen ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen vuoden 2014 loppuun mennessä.
e) Palvelujen maksullisuus arvioidaan, ja palvelumaksutasoa korotetaan käyttäjien omavastuisuuden lisäämiseksi. Vastuuhenkilö: talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen
Palvelumaksutulot kaikilla vastuualueilla arvioidaan. Tehdyt maksuja taksapäätökset, myös maksuttomuuspäätökset selvitetään ja tehdään tarvittavat esitykset maksujen ja taksojen korotuksista.
Selvitys sisältää myös näkemyksen maksujen porrastamisesta. Tavoitteeksi asetetaan, että käyttäjien omavastuisuutta kustannuksista lisätään käyttäjien tulotaso huomioiden ja arvioidaan uusia
alennusryhmiä tai maksuttomuusperusteita.
f) Rakennuskiinteistöomaisuuden myyntiä toteutetaan erillisten kiinteistösalkutuksen päätösten mukaisesti. Omaisuuden myynnin tavoitteena on välitön korjausvelan pieneneminen,
tulevien investointitarpeiden vähentäminen ja tiloihin liittyvien käyttötalousmenojen alentaminen. Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen
Kiinteistöjen myyntiä voidaan tehostaa esim. Savotan alueella olevien asuntojen (rivitalot) osalta,
jotka tulee erottaa tonttijaolla omalle tontille. Lisäksi asemakaavaan tulee tehdä muutos tälle osalle. Pitkäsaaressa olevan maa-alueen kaavoitus vapaa-ajan tonteiksi voidaan selvittää. Muita C salkun rakennuksia myydään pääosin kiinteistövälittäjien toimesta. Myöskin Kotkansaaren sairaala
on myynnissä.
Syksyllä 2013 on tulossa valtuustoon kiinteistöjen salkutus uudelleen käsiteltäväksi, tällöin tullaan
selvittämään esim. B -salkun sisältö joko C -salkkuun tai A -salkkuun siirrettäviksi. Samalla tarkistetaan A -salkun sisältö, esim. Koivulan koulun osalta kohde siirtynee C -salkkuun kuten Toivo
Pekkasen koulu yms.
29
g) Jatketaan maankäytön ratkaisujen valmistelua siten, että kaupungin tulokseen vaikuttavat myyntivoitot ovat suunnitelmakaudella vähintään 4 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodelle
2013 tavoite on 6 miljoonaa euroa. Mutta tavoitteen toteutumiseen on vaikutuksensa myös
rakennusten myynnillä. Vastuuhenkilö: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen
Kaupunkisuunnittelu on vaikuttavinta kaupungin jatkuvassa kehittämisessä. Kaavoituksella, maapolitiikalla ja kiinteistötoimenpitein luodaan edellytykset mm. elinkeinohankkeille, asumiselle ja liikenteelle. Vastuualueen toimintaa kehitetään erityisesti talousvaikutusten näkökulmasta.
Positiivisia, nopeita vaikutuksia talouteen saadaan
-tarjoamalla aktiivisesti yritystontteja niille aloille, joilla on kysyntää
-kohdistamalla kaavoitus- ja neuvotteluresurssit nopeasti realisoituviin hankkeisiin
-tilapalvelun myyntikohteisiin liittyvien kiinteistöjen kehittämisellä
-panostamalla myyntikohteiden aktiiviseen ja näkyvään markkinointiin yhdessä tilapalvelun kanssa
-vuotuisilla vyöhykehinnoittelun, taksojen ja hinnastojen tarkistuksilla
Maaomaisuuden osalta tavoitteena on sekä jatkuva tulovirta vuokrasopimuksilla että kohteiden
myynnillä saatavat kertatulot. Kaavoituksessa parannetaan kaavataloudellista tehokkuutta.
Positiivisia, kestäviä vaikutuksia talouteen saadaan pitkäjänteisyydellä, mikä tarkoittaa ennakoivaa
suunnittelua ja maapolitiikkaa, systematisoimalla tonttituotantoprosessi ja kytkemällä se investointien toteutuksen ajoitukseen sekä tarvittaessa palveluverkkosuunnitteluun, painottamalla kaavatalouden kannalta edullisia kaavoitus- ja toteutuskohteita, eheyttämällä yhdyskuntarakennetta ja painottamalla tontinluovutuksessa vuokrausta
Käynnissä / vireillä olevien hankkeiden perusteella arvioiden tonttien myynneistä ja kaavoitussopimuksista (käyttötalouteen) saatavat kertaluonteiset tulot voivat parhaimmillaan kattaa noin puolet
tasapainotusohjelman myyntitavoitteesta. Toinen puoli tulisi saavuttaa rakennuksia myymällä. Rakennusten myyntitavoitetta voidaan tukea kaavoituksella ja kiinteistötoimituksilla aiemmin kuvatuin
tavoin.
Huomioonotettavia tulonodotuksiin liittyviä haasteita tai riskejä ovat:
-kohteiden myynti ei tuo lisätuloja, ellei maksavaa asiakasta löydy,
-asuntorakentamisen markkinan volyymi on rajallinen,
-mahdolliset purku- ja maaperän puhdistuskustannukset alentavat myyntivoittoa,
-kaavoitetun maan myynnillä saatavaa tuloa edeltävät maanhankinnan menot,
-koko tuotantoketjun on toimittava kaavoituksesta ja maanhankinnasta aina infrasuunnitteluun ja rakentamiseen,
-kaavaprosessit voivat viivästyä valitusten vuoksi ja
-taloudellinen tuottavuus kytkeytyy kaupungin maanomistukseen.
h) Kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaisuutta tuetaan kohdentamalla kehittämismäärärahat
Venäjä-yhteistyön vahvistamiseen, mm. Tukholma-Pietari -kehityskäytävään liittyvien hankkeiden muodossa. Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja Henry Lindelöf ja kehitysjohtaja Terhi Lindholm
Kaupungin kehittämispanostusten suuntaamisessa otetaan huomioon vaikutus talouden tasapainottamiseen, mikä tulee näkymään kaupunginhallituksen alaisessa kehityshankerahoituksessa.
Tämä kytketään osaksi elinkeinostrategian valmistelua. Myös kaupunkistrategian päivitystyössä
asetetaan mittarit tavoitteiden saavuttamisen seurantaa varten.
i) Selvitetään tilapalvelun kehittämistarpeet sekä uudelleen organisointi 15.10.2013 mennessä. Samalla selvitetään tilapalvelun sisäisten vuokrien periaatteet. Etsitään synergiaetuja ja säästöjä alueellisesta kunnossapidosta liikuntatoimen, puistotoimen, tilapalvelun ja
kuntatekniikan yhteistyöllä mm. koskien lumenluontia sekä erilaista urakointia. Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen
30
Henkilöstöpäällikkö Minna Uusitalon johdolla toimiva tilapalvelun ohjausryhmä on aloittanut työnsä
siivoustoimen ja isännöinnin toimintamallien kehittämisen selvittämiseksi. Ohjausryhmän ehdotus
jäljempänä sivulla 32 kohdassa ”Tilapalvelun vastuualueen kehittäminen”.
j) Lakkautetaan vuoden 2014 alusta Kotkan Opiston johtokunta. Organisaation muutoksessa Kotkan Opisto sijoittuu suoraan lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan alaisuuteen.
Kotkan Opiston rehtorista tullee yksi ao. lautakunnan esittelevistä viranhaltijoista.
k) Kaupunki ottaa työnantajana huomioon kohdennettujen työterveystarkastusten tulokset
ergonomian parantamiseksi kalustohankinnoilla, erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa. Tavoitteena on tuki- ja liikuntaelin-sairauksien ennaltaehkäisy ja sairauspoissaolojen väheneminen.
***
Tasapainotusohjelmaan sisällytetyt tavoitteet on viety vuoden 2014 talousarvioon konkreettisiksi
euromääriksi ja sisällytetty lautakuntien strategisiin tavoitteisiin. Tasapainotusohjelman kokonaistaloudelliset vaikutukset arvioidaan lisäksi talouden suunnitelmakaudelle aina vuoteen 2017 asti,
jotta kaupungin tilinpäätökseen sisältyvän kumulatiivisen alijäämän kattaminen saadaan toteutettua
kuntalain edellyttämällä tavalla.
***
Hyväksyessään talouden tasapainotusohjelman yllä esitetyssä muodossa valtuusto päätti yksimielisesti lisäksi, että tarkennetut linjausten sisällöt talousvaikutuksineen tuodaan erikseen valtuuston päätettäviksi.
Tilapalvelun vastuualueen kehittäminen
Kaupunginhallituksen perustaman tilapalvelun ohjausryhmän lausunnossa (kh 25.9.2013 § 339) on
tilapalvelun kehittämisvaihtoehtoina nostettu esille laajempia tulevaisuuden kehittämissuuntia sekä
konkreettisia lyhyellä aikavälillä toteutettavia tehostamistoimenpiteitä.
Vuoden 2014 aikana selvitetään tilapalvelun vastuualueen osalta alla olevat asiakokonaisuudet
kiinteistönhoidon/isännöinnin ja siivoustoimen osalta ja samalla arvioidaan muiden tilapalvelun
palvelualueiden ja tilapalvelun hallinnon uudelleen organisointivaihtoehdot. Käytännössä tavoitteena on selvittää, jatkuuko kiinteistönhoito/isännöinti ja siivoustoimi kaupungin omana toimintana ja
pystytäänkö sitä tehostamaan riittävästi vai onko ulkoistamisvaihtoehto tehokkaampaa. Samalla
ratkaistaan, miten tilapalvelun muu toiminta ja hallinto sulautuisi konsernihallinnon muuhun organisaatioon.
1. Yhteistyö Kastek Oy:n kanssa
Käynnistetään yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Kastek Oy:n kanssa. Selvityksen
pohjalta ratkaistaan, onko siivoustoimen ja kiinteistönhoidon osalta mahdollista tehdä yhteistyötä Kastek Oy:n kanssa ja otetaan kantaa, miten sen jälkeen tilapalvelun hallinto ja
muu toiminta organisoituu. Aikataulutavoitteena on yhteistyön käynnistymisen vuosien 2015
- 2016 aikana.
Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja, siivouspäällikkö ja isännöitsijät
Aikataulu: Selvitys valmis 31.12.2014
2. Oman kiinteistöyhtiön perustaminen
Mikäli kaupunkiin perustetaan oma kiinteistöyhtiö, perustamisen yhteydessä selvitetään yhtiön tuomat mahdollisuudet tilapalvelun palvelutoiminnan mm. siivoustoimen ja kiinteistönhoidon hoitamiseen ja uudelleen organisointiin. Samalla otetaan kantaa, miten sen jälkeen
tilapalvelun hallinto ja muu toiminta organisoituu.
Vastuuhenkilö: talous- ja rahoitusjohtaja, tilapalvelujohtaja, siivouspäällikkö ja isännöitsijät
Aikataulu: Suunnitelma valmis 31.12.2014
3. 30.6.2014 mennessä selvitetään Kuntalain muutoksen (§ 2) mahdolliset vaikutukset tilapalvelun yhtiöittämistarpeeseen ja tilapalvelun hallinnon ja eri toimintojen uudelleenorganisointiin.
31
Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja
Aikataulu: Selvitys valmis 30.6.2014
Tilapalvelun vastuualueen konkreettisia tehostamistoimenpiteitä:
1. Kiinteistöjen määrän vähentyessä samalla tarkastetaan vähintään vuosittain ja tarvittaessa
useammin siivoojien ja kiinteistönhoitajien tarve.
Vastuuhenkilö: siivouspäällikkö, isännöitsijät ja henkilöstöjohtaja
Aikataulu: jatkuva arviointi
2. Jatketaan siivoustoimen ja päivähoidon laitosapulaisten yhteistyön käynnistämistä ja toiminnan kehittämistä. Päivähoidon laitosapulaisten mahdollisesta siirtymisestä tilapalvelun
siivoustoimeen tehdään esitys 30.6.2014 mennessä. Mahdollinen siirtyminen voi toteutua
1.1.2015.
Vastuuhenkilö: siivouspäällikkö ja varhaiskasvatusjohtaja
Aikataulu: Ehdotus valmiina 30.6.2014.
3. Jatketaan kiinteistönhoitajien toiminnan kehittämistä ja toiminnan tehostamista henkilötyövuosivähennystavoitteiden saavuttamiseksi.
Vastuuhenkilö: isännöitsijät ja henkilöstöjohtaja
Aikataulu: Valmiina 30.6.2014.
4. Tilapalvelun hallinnon sijoituspaikka arvioidaan uudelleen vuoden 2014 aikana. Lisäksi tavoitteena on, että jatkossa tilapalvelu sijaitsee kaupungin omassa kiinteistössä.
Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja
Aikataulu: suunnitelma valmiina 31.8.2014
5. Sisäisten vuokrien määrittämiseen laaditaan perusteet ja todellisiin kustannuksiin pohjautuvat kriteerit.
Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, controller
Aikataulu: valmiina 31.8.2014
6. Tilapalveluiden ostopalveluiden käyttö selvitetään.
Vastuuhenkilö: Tarkastuspäällikkö
Aikataulu: valmiina 31.12.2014
32
KAUPUNGIN TALOUS
Tuloslaskelma (kaupunki + liikelaitokset), M€
TP2010
TP2011
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Toimintakatteen muutos %
Menokasvu%
104,2
-345,0
-240,8
-1,8 %
3,4 %
101,0
-362,5
-261,5
8,6 %
5,1 %
103,1
-386,9
-283,8
17,8 %
12,1 %
107,6
-391,5
-283,9
8,6 %
8,0 %
107,4
-390,1
-282,8
-0,4 %
-0,3 %
Verotulot
Valtionosuudet
Tulorahoituksen muutos %
186,3
75,5
0,8 %
190,8
80,9
3,8 %
189,0
85,7
1,1 %
205,6
88,7
8,3 %
-0,7
-0,5
-1,2
20,3
111,0 %
9,8
53,5 %
0,0
-17,7
-0,6
2,0
1,2
Rahoitusnetto
VUOSIKATE
Vuosikate % poistoista
Satunnaiset tuotot
Poistot
Kertaluonteiset poistot ym.
TILIKAUDEN TULOS
Tilinpäätöserät
Tilikauden yli-/alijäämä
KUMULATIIVINEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
TP2012 Enn2013*
TA2014
TS2015
TS2016
TS2017
TS2018
-285,0
0,8 %
-288,0
1,1 %
-295,0
2,4 %
-302,0
2,4 %
211,1
90,8
2,6 %
216,7
93,7
2,8 %
220,0
96,5
2,0 %
225,0
100,0
2,7 %
230,0
105,0
3,1 %
0,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-10,3
neg.
10,5
53,6 %
19,1
94,7 %
25,4
125,8 %
28,5
142,7 %
30,0
150,0 %
33,0
165,0 %
7,8
-18,3
0,0
-0,7
1,2
1,9
-19,0
0,0
-27,4
1,2
0,0
-19,6
0,0
-9,1
1,2
0,0
-20,2
0,0
-1,1
1,2
0,0
-20,2
0,0
5,2
2,4
0,0
-20,0
0,0
8,5
0,0
0,0
-20,0
0,0
10,0
0,0
0,0
-20,0
0,0
13,0
0,0
3,2
0,5
-26,2
-7,9
0,1
7,6
8,5
10,0
13,0
-4,4
-3,9
-30,1
-38,0
-37,9
-30,3
-21,7
-11,7
1,3
TP2012 Enn2013*
TA2014
TS2015
TS2016
TS2017
TS2018
* KH 25.9.2013
Rahoituslaskelma (kaupunki + liikelaitokset), M€
TP2010
TP2011
20,3
0,0
-7,0
13,3
9,8
7,8
-9,9
7,7
-10,3
1,9
-4,3
-12,8
10,5
0,0
-5,8
4,7
19,1
0,0
-6,0
13,1
25,4
0,0
-4,0
21,4
28,5
0,0
-4,0
24,5
30,0
0,0
-4,0
26,0
33,0
0,0
-4,0
29,0
-14,4
-5,9
-30,2
-11,2
-12,5
-27,9
-22,2
-15,2
-12,2
-1,1
1,7
-43,0
-6,5
0,6
-6,5
2,3
10,8
16,8
0,3
0,0
0,0
-0,1
0,2
-0,2
0,1
0,0
0,3
0,0
0,2
0,0
0,2
0,0
0,2
0,0
0,2
0,0
0,3
-0,1
0,0
0,1
0,3
0,2
0,2
0,2
0,2
-23,0
30,0
-0,7
6,4
-27,0
23,8
-2,1
-5,2
-15,4
23,8
10,0
18,4
-31,4
30,0
10,0
8,6
-34,6
30,0
4,0
-0,6
-35,0
30,0
12,0
7,0
-34,0
25,0
7,0
-2,0
-32,0
18,0
5,0
-9,0
-30,0
15,0
5,0
-10,0
Oman pääoman muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
0,0
1,6
0,0
-12,4
0,0
11,9
0,0
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN
7,2
-16,0
-12,8
3,3
0,3
0,6
0,5
2,0
7,0
234,8
4 282
229,4
4 186
247,8
4 515
256,4
4 672
255,8
4 661
262,8
4 788
260,8
4 752
251,8
4 588
241,8
4 406
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN
RAHAVIRTA
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainauksen muutokset
yhteensä
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset yhteensä
Lainakanta 31.12.
Lainakanta/asukas 31.12.
33
9. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta
Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan
Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden
tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman
ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja
taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä
siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä.
Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne
Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja
sisällöstä.
Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen,
kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia erillisenä strategiaohjelmana.
Tavoitteet talousarviovuodelle sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset
tavoitteet toimielimittäin.
Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat
tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot. Taloussuunnitelma on kolmivuotinen.
Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Suunnitelma tehdään kolmelle vuodelle.
Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa
hankekohtaisesti. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi.
Rahoitusosassa esitetään menoja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja
tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista.
Kotkan talousarvion rakenne ja osat
Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet.
34
Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä
investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kolme kunnallista liikelaitosta.
Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, vastuu- tai palvelualuekohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty
määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto vastuu- tai palvelualueittain.
Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää
palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli
tulorahoituksen määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on todettavissa.
Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen
ja käyttötalousvaikutuksineen.
Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai
lautakunnittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin ja investointilajeittain.
Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa.
Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä.
Talousarvion sitovuus
Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja
muita kaupungin viranomaisia.
Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista
linjaa.
Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin ”korvamerkitä” myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia.
Strategisissa tavoitteissa on esitetty strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa
kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen
ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle.
35
Käyttötalousosa
Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen
toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV).
Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Nuorisotyön yksikön sekä kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden.
Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja
samalla selvitettävä, mistä kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta.
Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
eivät tämän johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu,
on asia vietävä kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Käyttötalouteen liittyvästä projektirahoituksesta ja -päätöksistä annetaan talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä tarkemmat ohjeet.
Talous- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen
on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat.
Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää ole. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja
hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle
kohdalle.
Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa irtaimen omaisuuden hankintoja yhteenlasketun määrärahan puitteissa erityisestä perustellusta syystä toisin,
esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä.
Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että aineettomassa käyttöomaisuudessa se on menon loppusumma. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä omaisuuden myynnistä. Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen bruttomenojen loppusumma,
Kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan muiden
kuin em. käyttöomaisuusryhmien sitovuus on omaisuusryhmän nettomääräinen loppusumma.
Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä
ylittää arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja.
Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Kaupunginhallitus on 23.9.2003 § 536 päättänyt, että uudis- ja korjausrakentamisen taidehankinnat päätetään erikseen harkiten tapauskohtaisesti. Esitys taidehankinnoista
sisältyy hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti hyväksyttävään hankesuunnitelmaan.
Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korkoja rahoituserien, menojen ja tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto.
Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa vähemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulosja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle.
36
Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa
huomioon seuraavat määräykset:
1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta
sekä rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on
500.000 euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on 200.000 euroa.
2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä
85.000 euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään 35.000 euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan.
3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi.
Luoton enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsittää konsernitilin limiitin ja muun
lyhytaikaisen rahoituksen (kuntatodistukset) hankinnan.
4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on 850.000 euroa.
5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä ehdollisesti sitoutua
kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä
koskeviin määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään 850.000 euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin.
6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa
veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokra-avustusten myöntämisen osalta.
Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat:
Kaupunginjohtaja
Palvelujohtaja
Konsernipalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat
Kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat sekä liikuntatoimen johtaja
Keskusvaalilautakunnan sihteeri
Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja
Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja
ICT Kymin toimitusjohtaja
10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi
Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle.
Talouden ja strategian toteutumisen seurannan puolivuosiraportteihin kootaan vain keskeiset
kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportti laaditaan kesäkuun tilanteesta sekä tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Lisäksi laaditaan talouden kuukausiraportit,
jotka ovat sisällöltään edellä mainittua suppeammat.
Lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden
ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Säännölliseen
muuhun raportointiin on lautakuntien päätettävä toimintamalli, jota lautakunta kokoustensa aikataulun puitteissa toteuttaa talousarviovuoden aikana.
KÄYTTÖTALOUS
37
KAUPUNGINHALLITUS
Strategiset tavoitteet vuodelle 2014
Kuntalain 65,2 § mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/mittarit
Kotka on vetovoimainen ja
Kärkikohteiden ja tapahtumien
omaleimainen kaupunki, jossa kehittäminen ja kävijämäärät
tapahtuu
(Meripäivät, Vellamo, Kirjasto),
tapahtumien määrä
Tavoitetaso 2014
Gangut-regatta, Langinkoski
125v, Kotka 135v ja Suomenlahti-vuoden tapahtumat
Tapahtumia yht. 300
Toimiva elinkeinopolitiikka
tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä
E18:n ja kehityskäytävän tuomat uudet investoinnit ja avaukset (ja niiden tuomat työpaikat)
Kävijämäärät:
Vellamo 100 000
Meripäivät 150 000
Kirjasto 470 000
Kantasataman ja Jumalniemen kaupalliset hankkeet etenevät.
Satamasidonnainen teollisuusyritys sijoittuu Kotkaan.
Uusien työpaikkojen määrä
Kotka 600 (brutto)
Majoittuvien matkailijoiden määrä Kotkassa
Taxfree-myynnin ja Invoicekaupan määrä
155 000 hlö
Päätöksenteossa otetaan yritykset huomioon ja uusien yritysten sijoittumista Kotkaan
tuetaan
Yritysvaikutusten arviointikokeilu käynnissä.
Yrityskontakteihin reagoidaan
välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt.
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kaupunkirakenne on tiivis ja
Keskusta-alueilla käynnissä
toimiva, keskustat eläviä,
kaupan ja asumisen kehittämisasuminen viihtyisää
hankkeita
Strateginen seutuyhteistyö
vahvistuu
14,5 Milj. €
Yhden kaupungin mallia kohti
edetään suunnitelmallisesti
Tavoitetaso 2014
Kantasataman kaupallinen
hanke etenee.
Karhulanniemen kaavarunko
luonnosvaiheessa, Kantasataman osayleiskaava luonnosvaiheessa
Seutuselvitys valmis kesään
mennessä 2014.
Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee
Yleiskaavan hankkeistus ja
perusselvitykset käynnissä.
38
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Henkilöstömäärän vähennys
Henkilöstö osaava ja oikein
etenee hyväksytyn
mitoitettu, esimiestyö on laasuunnitelman mukaisesti
dukasta
Kaupungin toiminta on avointa
ja oikeudenmukaista
5. Talous on tasapainossa
Tavoitetaso 2014
Vakinaisen henkilökunnan
HTV2 lasku vuoden 2011 tasosta 26 henkilötyövuotta ja
määräaikaisten 39 henkilötyövuotta.
Sairauspoissaolojen määrä
vähenee suunnitelman
mukaisesti
Sairauspoissaolopäivät laskevat 1,0 päivää/työntekijä
Viestintä on ennakoivaa ja oikea-aikaista, päätöstiedottamisen painopistettä siirretään päätöksenteon valmisteluvaiheeseen.
Vastuualuejohtajilta saadaan
säännöllisesti tietoa valmisteilla olevista asioista viestinnän
käyttöön.
Vuosikate vastaa poistoja
Tavoitetaso 2014
Vuosikate 20 Milj. euroa
Velkaantuminen on pysäytetty
Velan määrä ei kasva vuoden
2014 aikana.
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Tavoitetaso 2014
Ympäristö, kestävä kehitys ja
Kotkan kaupungin alueen kasPäästöt vähenevät,
turvallisuus huomioidaan kaivihuonekaasupäästöt (t CO2päästötasotavoite alle 320
kessa toiminnassa
ekv/a)
000 t/a,(seuranta vuositasolla)
Uusiutuvan energian osuus
energiantuotannon raakaaineena (Kotkan energia) (%)
yli 48 %
Kaupungin oman toiminnan
energiankulutus (TEM sopimuksen tavoiteluku) (MWh)
alle 95 000 MWh
(seuranta vuositasolla)
Turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen
Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat.
39
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Kehitetään sähköisen asioinnin
jälähtöisiä
mahdollisuuksia
Ennaltaehkäisevä toiminta on
aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa
Suunnitelmallista valvontaa
kehitetään
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri
Hyvinvoiva luonto kaupunkiraomaleimainen kaupunki, jossa kenteessa
tapahtuu
Lupamenettelyn sujuvuus
Kansalaisten tyytyväisyys ratoimiva, keskustat eläviä,
kennettuun ympäristöön
asuminen viihtyisää
Seudullinen yhteistyö vahvistuu
vahvistuu
Henkilöstön monipuolisen asimitoitettu, esimiestyö on laaantuntemuksen ylläpitäminen
dukasta
Kaupungin toiminta on avointa Esimiehet ja henkilöstö tuntevat
ja oikeudenmukaista
reilun pelin säännöt
Talousarvion seuranta
Tavoitetaso 2014
Rakennuslupien jatkoaikahakemukset ja hakemukset vastaavaksi työnjohtajaksi otetaan vastaan sähköisesti.
Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma valmistuu
Tavoitetaso 2014
Aktiivinen osallistuminen
Suomenlahtivuoden ja Kotkan
kansallisen kaupunkipuiston
toteuttamiseen
Rakennuslupien ratkaisemisen delegoinnin lisääminen
Tavoitetaso 2014
Osallistutaan kaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman
laatimiseen
Kotka-Pyhtää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen
toimintojen yhdenmukaistaminen
Tavoitetaso 2014
Rekrytointien valmistelussa
otetaan toimintakokonaisuus
huomioon
Käytetään kaupungin tarjoamat koulutukset hyväksi
Tavoitetaso 2014
Talouden ja talousarvion tavoitteiden seuranta kuukausittain
Tavoitetaso 2014
Rakentamisen energiatehokEnergianeuvonnan jatkamiturvallisuus huomioidaan kaikuus
nen rakennusvalvonnassa ja
kessa toiminnassa
yhteistyö kaupunkisuunnittelun kanssa
Aalborgin sitoumusten toteutOpinnäytetyön tulosten hyötaminen
dyntäminen
40
KULTTUURILAUTAKUNTA
Kärkikohteiden ja tapahtumien
omaleimainen kaupunki, jossa kehittäminen ja kävijämäärät,
tapahtuu
tapahtumien määrä
Tavoitetaso 2014
Gangut-regatta, Langinkoski
125 v.- ja Kotka 135 v.-juhlavuosien tapahtumat sekä
Suomenlahti-vuoden tapahtumat
Kävijämäärät:
Vellamo 100 000
Meripäivät 150 000
Kirjasto 470 000
Kaupungissa järjestettävien
kulttuuritapahtumien määrä
300
KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Kaupunkisuunnittelun vuorovaijälähtöisiä
kutusta kehitetään
Asuinalueiden kevyenliikenteen
aktiivista ja omavastuuta vahyhteyksiä kehitetään
vistavaa
Toiminnallisesti kiinnostavien
omaleimainen kaupunki, jossa paikkojen kehittäminen
tapahtuu
Kaupunkisuunnittelun yhteistyö
muiden elinkeinopolitiikan toimijoiden kanssa saumatonta, monipuolista tonttitarjontaa erilaisille yrityksille
Keskusta-alueilla käynnissä
toimiva, keskustat eläviä,
kaupan ja asumisen kehittämisasuminen viihtyisää
hankkeita.
vahvistuu
Arkkitehtuuristrategian laatiminen
Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee
Tavoitetaso 2014
Internet-sivuston uudistus
Karhulan kevyenliikenteen
verkoston kehittämissuunnitelma laadittu
Tavoitetaso 2014
Placemaking-kokeiluhanke
käynnissä; menetelmällä kehitetään kaupunkitilojen monipuolista käytettävyyttä yhdessä käyttäjien kanssa
Elinkeinohankkeiden yhteistyötiimi nimetty ja tonttimarkkinoinnin internet-sivusto käytössä
Tavoitetaso 2014
Karhulanniemen kaavarunko
luonnosvaiheessa, Kantasataman osayleiskaava luonnosvaiheessa
Laatiminen käynnissä
Yleiskaavan hankkeistus ja
perusselvitykset käynnissä
41
Kaupunkisuunnittelun prosessit
mitoitettu, esimiestyö on laatoimivat sujuvasti ja vastaavat
dukasta
toimintaympäristön haasteisiin
Kaupungin toiminta on avointa Vastuualueen sisäistä tiedotusja oikeudenmukaista
ta kehitetään ja työhyvinvoinnista huolehditaan
Tonttituotantoprosessin ja toteutuksen pitkäntähtäimen suunnittelu
Tavoitetaso 2014
Työprosessit eivät hidastu ja
yleiskaavoitus voidaan käynnistää
Vastuualueen yhteistapaamiset säännöllisesti, koko henkilöstö osallistuu työhyvinvoinnin kehittämiseen
Tavoitetaso 2014
Pitkäntähtäimen suunnittelun
ensimmäinen versio otetaan
käyttöön yhdessä kuntatekniikan kanssa
Tavoitetaso 2014
Kotkan ilmasto- ja energiaohTarkastelu kaikkien asumista
turvallisuus huomioidaan kaijelman tavoitteet huomioidaan
tai palveluita sisältävien kaakessa toiminnassa
kaavoituksessa
vojen selostuksissa
Vähähiilisen rakentamisen edis- Edistämistä on tutkittu vähintäminen
tään puolessa laajoista kaavahankkeista
42
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Yhdyskuntatekniset palvelut
jälähtöisiä
kyselytutkimus (FCG Finnish
Consulting Group Oy)
Tapahtumien järjestäjille tarjoomaleimainen kaupunki, jossa taan teknistä tukea ja neuvontapahtuu
taa
Päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan
Etelä-Kymenlaakson henkilöliivahvistuu
kenneyksikkö perustetaan
1.1.2014
Tavoitetaso 2014
Liikenneväylien ylläpidossa ja
katuvalaistuksessa ollaan
parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Keskustapuistojen hoidossa ollaan maan
paras ja muiden puistojen ja
taajamametsien hoidossa
ollaan yli keskiarvon.
Tavoitetaso 2014
Meripäivien tekniset järjestelyt
hoidetaan taloudellisesti ja
tehokkaasti, muiden tapahtumien järjestelijöitä opastetaan
järjestelyissä.
Päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille.
Tehdään yhteystietolista.
Tavoitetaso 2014
Henkilöliikenneyksikkö tehostaa henkilöliikenteen järjestelyjä Pyhtää-Kotka-Haminaalueella
Tavoitetaso 2014
Kaupungin hankintojen ekologi- Hankinnat tehdään kestävän
turvallisuus huomioidaan kaisuus
kehityksen periaatteita noukessa toiminnassa
dattaen
43
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Hoito- ja palvelutakuun toteujälähtöisiä
tuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain
(kyllä/ei)
70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä
Tavoitetaso 2014
Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa.
Kaikki 70-vuotta vuonna 2014
täyttävät saavat hyvinvointia
tukevan infopaketin.
50 % osallistuu yksilölliseen
terveystapaamiseen ja/tai
teemapäivään.
Hyvinvointia edistävä ohjaus
(kirje, puhelinsoitto, kotikäynti)
80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät
ole palvelujen piirissä.
Kohderyhmästä tavoitetaan
95%.
Sähköisten palvelujen käyttö/
käyttäjien määrä
Terveydenhuollossa käyttäjämäärä 800 ja sosiaalihuollossa 600
Pitkäaikaistyöttömien lukumäätukee yrityksiä ja lisää työllirä (aikasarjaseuranta)
syyttä
Tavoitetaso 2014
Pitkäaikaistyöttömien määrä
vuoden lopussa 720
Sotevahvistuu
palvelurakenneuudistuksen
eteneminen
Tavoitetaso 2014
Selvitys on aloitettu ja siihen
osallistutaan
Henkilöstömitoitukset suhteessa
mitoitettu, esimiestyö on laalakisääteisiin/suosituksiin (vandukasta
husten huolto ja terveydenhuolto)
Tavoitetaso 2014
Lakisääteiset/ suositusten
mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat
ja oikeudenmukaista
Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle
vähenee 1 pv/työntekijä.
Henkilöstötilaisuudet toteutuvat
Talouden toteuma (%)
Tavoitetaso 2014
Toimintakate ei ylity
44
Tavoitetaso 2014
Toimintaa tuetaan ekotukihenki- Vanhustenhuollossa 4, sositurvallisuus huomioidaan kailöillä
aalihuollossa 2 ja terveydenkessa toiminnassa
huollossa 2
LIIKUNTALAUTAKUNTA
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Liikuntatilojen aukiolo ja käyttö
jälähtöisiä
mitoitettu, esimiestyö on laadukasta
Kaupungin toiminta on avointa Aktiivinen vuorovaikutus ja tieja oikeudenmukaista
dottaminen henkilöstölle
Tavoitetaso 2014
Uimahallipalveluja 352 pv:nä
vuodessa
Jäähallipalveluja 240 pv:nä
vuodessa.
Sisäliikuntatilojen käyttö
730 000 käyntiä.
Tavoitetaso 2014
vähenee 1 päivällä.
45
LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Oppimistulosten valtakunnallijälähtöisiä
nen kansainvälinen taso ( valtakunnalliset kokeet)
Laajat terveystarkastukset
100 %
Asiakasarviointi eri vastuualueilla (asteikko 1-5)
Perusopetuksen suorittaminen
ja jatko-opintoihin sijoittuminen.
Arviointitulos väh 3/5
Ennaltaehkäisevät ja monialaiset peruspalvelut
Vatupassityö toimii
Lasten ja nuorten palveluiden
omaleimainen kaupunki, jossa rakennusten monipuolisuus ja
tapahtuu
hyvä kunto
Lastenkulttuuri / kulttuurisuunnitelma
Mitoitusten mukainen ja kelpoimitoitettu, esimiestyö on laasuusehdot täyttävä henkilöstö
dukasta
päivä / henkilö
ja oikeudenmukaista
Tavoitetaso 2014
Valtakunnallinen keskitaso
100%
Tavoitetaso 2014
Suunnitellut korjaukset ja
hankesuunnitelmat toteutuvat.
Käyttö monipuolista
Kulttuurisuunnitelma on valmistunut
Tavoitetaso 2014
100 %
vähenee 1 päivän/henkilö
Tiedotussuunnitelma laadittu
ja käytössä
Talouden toteuma (%)
Tavoitetaso 2014
Palveluiden yksikköhinta
Palveluiden yksikköhinta ei
nouse
Tavoitetaso 2014
Yksikkökohtaiset kestävän kehi- 100 %
turvallisuus huomioidaan kaityksen ohjelmat ja periaatteet
kessa toiminnassa
käytössä
Sisäilmaongelma.
Sisäilmaongelmat ratkaistu
KONSERNIPALVELUT
Tarkastuslautakunta
Kaupunginhallitus
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginhallitus
Hallinnon vastuualue
Ympäristölautakunta
Ympäristökeskus
Rakennusvalvonta
Kulttuurilautakunta
Kulttuuriasiainkeskus
Kaupunginkirjasto
Kymenlaakson maakuntamuseo
Talouden vastuualue
Tekninen lautakunta
46
Tuloslaskelma
Tuloslaskelma
Tuloslaskelma
47
1201 KAUPUNGINVALTUUSTO
Toiminnan painopisteet talousarviovuonna
Kaupunginvaltuuston toiminnan painopistealueena talousarviovuonna on hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan nojautuva kaupungin toiminnan ohjaaminen, konsernihallinnon johtaminen ja kaupungin tytäryhteisöjen omistajapoliittisista linjauksista päättäminen.
Keskeistä on kaupungin toiminnan ja talouden määrätietoinen ohjaaminen vaikean taloudellisen
tilanteen yli.
Taloussuunnitelma
Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina 2014-2016
Kaupunginvaltuusto vastaa niistä päätöksistä, joita kaupungin organisatorisiin ja henkilöstörakenteisiin on suunnittelukauden aikana tehtävä. Kaupungin hallinto ja palvelut sopeutetaan muuttuneisiin taloudellisiin olosuhteisiin ja palvelurakenne
1202 KAUPUNGINHALLITUS
Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta, valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja niiden laillisuuden valvonnasta. Ellei muuta ole määrätty, kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja edustaa kaupunkia sekä käyttää sen puhevaltaa.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa ohjeita kaupungin eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden
hallintoelimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin.
Henkilöstöjaoston tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna edistää johtamiskulttuuria ja henkilöstön kehittämistä sekä ohjata ja kehittää henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaa. Jaosto valmistelee kaupunginhallitukselle henkilöstöpoliittiset linjaukset sekä valmistelee kaupunginhallitukselle
talousarvioon liittyvän henkilöstösuunnitelman sekä toimintakertomukseen liittyvän henkilöstökertomuksen.
Kaupunginhallituksen toiminnassa keskeistä on talouden sopeuttaminen muuttuneisiin olosuhteisiin ja tarvittavien esitysten tekeminen valtuustolle.
Taloussuunnitelma
Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina 2014-2016
Kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa siirrytään entistä laajemmin sähköisten menetelmien
hyväksikäyttöön. Sähköistä kokousmenettelyä laajennetaan, siirrytään yhä enenevässä määrin
sähköiseen asiointiin sekä sähköisen dokumentinhallinnan käyttöön.
Kaupunginhallituksen alaista organisaatiota tarkastellaan kriittisesti ja tehdään siihen palvelutarpeiden edellyttämät muutokset.
Kaupunginhallitus toimii määrätietoisesti ja kannustavasti henkilöstön vähentämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.
48
1210 Tilapäiset toimikunnat
Tilapäisten toimikuntien määrärahaan sisältyy 6.000 euron määräraha saaristotoimikunnan toimintaan. Sen käytöstä toimikunta voi päättää itse, lisäksi varataan saaristo-, rannikko ja vesistöalueiden markkinointikampanjaan määräraha. Kotkan osuus on 1.500 euroa.
1220 Kaupunginhallituksen käyttövaraus
Käyttövaraus 30.000 euroa on tarkoitettu talousarviovuoden aikana esille tuleviin ennalta arvaamattomiin avustuskohteisiin, hankkeiden rahoitusosuuksiin, yhteisöjen merkkipäivien huomionosoituksiin ja kaupungin vieraanvaraisuuteen tms.
1230 Johdon hankkeet
Projektiraha on tarkoitettu käytettäväksi kaupungin kehittämisen kannalta olennaisiin hankkeisiin,
selvityksiin ja palveluostoihin, joihin ei ole voitu talousarviota päätettäessä tai käyttösuunnitelmaa
vahvistettaessa varautua. Määräraha on 40.000 euroa. Päätöksen määrärahan käytöstä tekee
kaupunginjohtaja ja saattaa päätökset kaupunginhallituksen tietoon.
1240 Jäsenmaksut ja vastaavat
Kymenlaakson liitto
Kuntaliitto
Teosto
Kopiosto
Gramex
Suomalaisen Työn Liitto
Kunnallistieteen yhdistys
Kymenlaakson Kauppakamari
Suomalais-Venäläinen Kauppakamari
Suomen Purjelaivasäätiö
Suomen Kansanmusiikkiliitto
Itämeren Kaupunkien Liitto
Kehittämisyhdistys Sepra
Kotkan seudun musiikkiopisto
Satamajäänsärkijä S/S TURSO -yhdistys
Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistys
Kansainvälinen Uuno Klami –sävellyskilpailu ry
Kotkan Rannikkoalueen Perinneyhdistys ry
Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimusyhd. ry
Kymenlaakson virkistysalueyhdistys
The Cruise Baltic Association
Cruise Helsinki Network
em. jäsenmaksujen nousuun varautuminen
YHTEENSÄ
Vuosiavustukset
Keskitetty kokonaan kaupunginhallituksen budjettiin
Tot.2012
-590 597
-193 112
-5 587
-9 649
-4 550
-97
-150
-16 447
-207
-10 000
-2 378
-30
-40
-250
-1 260
-300
-150
-16 454
-10 000
0
-861 258
TA2013
-617 800
-205 500
-5 800
-11 500
-4 600
-100
-160
-20 000
-220
-10 000
-40
-2 925
-30
-40
-250
-1 300
-200
-200
-150
-16 440
-10 000
-500
-1 945
-909 700
TA2014
-635 800
-234 600
-5 900
-13 600
-4 900
-100
-160
-20 000
-220
-1 000
-40
-3 470
-30
-40
-250
-1 300
-300
-200
-150
-16 470
-10 000
-1 000
-2 070
-951 600
49
1241 Kiinteistövero- ja vuokratukiavustukset
Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuus
Seura- ym. talojen vuokrat
Svenska Samskolan kiinteistövero
Kotkan Pursiseura, talviuinti Sapokka
Tilapalvelulle sis. vuokrana suoritett. avustukset:
Ilmailukerho, Karhu
Kotkan Keilailuliitto
Rintamaveteraanit, Merikatu3, Muistojen talo
Riista- ja kalatalous, Ympäristötalo
Korttelikoti Isännänraitti, Aluetupa Närhinnurkka
Korttelikoti Muorikka
Kudonnanharrast., Sutelan koulu, korttelikoti Korkeav.katu 14
Korttelikoti, Alvar Sunila
Keräys- ja avustuskeskus, Puolanlaiturin huoltorak.
YHTEENSÄ
TA2013
-10 000
-9 000
-14 300
-2 000
Haettu
-14 300
-11 993
-109 962
-2 478
0
-20 030
-11 761
-16 670
-33 718
TA2014
-10 000
-9 000
-14 300
-2 000
-12 288
-112 705
-2 546
-20 529
-12 055
-17 084
0
-11 400
-223 907
-241 912
TA2013
-18 000
Haettu
TA2014
-18 000
1243 Musiikkiopisto
TA2013
-270 000
Haettu
-311 520
TA2014
-270 000
1244 Helsingin yliopisto Palmenia
TA2013
-150 000
Haettu
-150 000
TA2014
-150 000
1245 Maretarium
TA2013
-172 400
Haettu
-280 000
TA2014
172 400
TA2013
-858 330
-46 455
-904 785
Haettu
TA2014
-857 159
-47 626
-904 785
TA2013
-1 466 800
-922 500
-2 389 300
Haettu
-1 520 000
-949 000
-2 469 000
TA2014
-1 449 727
-939 573
-2 389 300
1248 Kaakonkulman kulttuurimylly ry
TA2013
TA2014
Vuokra-avustus
Toiminta-avustus
YHTEENSÄ
Sisältää määrärahan kotouttamispalv. järjestämiseen
-90 000
-90 000
Haettu
-50 000
-40 000
-90 000
1242 Veteraaniavustukset
1246 Orkesteri
Toiminta-avustus
Konserttitalon sisäinen vuokra
YHTEENSÄ
1247 Teatteri
Toiminta-avustus
Vuokra-avustus
YHTEENSÄ
-98 000
-98 000
50
1249 Muut sos.toimen avustukset
Näkövammaiset
Vammaisyhdistyksen yhteisjärjestö
Merimiespalvelutoimisto
Keräys- ja avustuskeskus
YHTEENSÄ
1250 Muut vuosiavustukset
Vapaa-ajattelijat
Tiutisen Työväenyhdistys, lehtilukusali
Ilmailukerho (sopimus)
Kymen Vesi Oy, Vapaapalok. sammutusvedet, Kh 2004
Juha Vainio rahasto
Kans.väl. Uuno Klami -säv.kilp. kann.yhd.ry
Kymenlaakson osakunta
Kotkan Meripelastusyhdistys ry
Ortod. seurakunnan kirkon aita
YHTEENSÄ
1253 Muut kirjastotoimen avustukset
Merikirjasto, sopimus
1254 Elinkeinoelämän edistäminen
Uuperinrinteet Oy, toiminta-avustus ja
investointiavustus
Cursor Oy
Kotkan Kauppatie ry (sopimus)
YHTEENSÄ
TA2013
-6 500
-6 000
-2 000
-8 000
-22 500
Haettu
-8 500
-6 000
-20 000
0
TA2014
-6 500
-6 000
-2 000
0
-14 500
TA2013
-1 700
-2 300
-2 523
-800
-2 000
-17 500
-500
-8 500
-36 113
-71 936
Haettu
TA2014
-1 700
-2 300
-2 523
-800
-2 000
-17 500
-500
-8 500
0
-35 823
-3 100
-17 500
-500
-10 000
TA2013
-25 000
Haettu
TA2014
-25 000
TA2013
-42 500
Haettu
-42 500
TA2014
-42 500
-1 694 278
-60 000
-1 796 778
-1 695 576
-1 695 576
-60 000
-1 798 076
1301 Eläkkeet –kustannuspaikalle on varattu määrärahat kaupungin varhaiseläkemaksuun, nk.
vanhojen eläkkeiden maksuun ja kh:n eläkemenoperusteiseen maksuun.
1310 Kunnallisverotus sisältää verotilitysten yhteydessä neljä kertaa vuodessa perittävät verotuksen kustannukset. Talousarvio on verohallinnon ennakkotiedon mukainen.
1320 Kaakon Taitoan sisältävät Kotkan kaupungin kirjanpidon, palkanlaskennan, taloussuunnittelun sekä hankinnan palvelut ja sijaisvälitysjärjestelmän käytön, jotka Kaakon Taitoa laskuttaa
vuonna 2014.
1330 Myyntivoitot- ja tappiot –kustannuspaikalle kirjataan käyttöomaisuuden myynnistä saadun myyntihinnan ja omaisuuden tasearvon erotus. Tulokseen vaikuttavia myyntivoittoja on budjetoitu saatavaksi eri omaisuuslajien myynnistä 6,0 milj. euroa, jotka kaupunginhallitus käyttösuunnitelmaa vahvistaessaan jakaa tilapalvelun ja kaupunkisuunnittelun kesken.
1335 Vakuutusmaksut
Määräraha muita kuin omaisuus- ja tapaturmavakuutusmaksuja varten.
51
HALLINNON VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
* Toimia konsernijohdon asiantuntijana ja tukea Kotka-konsernin johtamista osana konserniohjausjärjestelmää
* Vastata kaupungin päätöksenteon valmistelusta ja täytäntöönpanosta toimielintensä osalta, huolehtia oikeudellisista asiantuntijatehtävistä, keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstön kehittämisestä sekä kansainvälisten asioiden hoitamisesta.
* Vastata kaupungille kuuluvista vaali-, verotus- ja pysäköinninvalvonnan viranomaistehtävistä.
Kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet
Henkilöstöpalvelut koordinoi
mitoitettu, esimiestyö on laahenkilöstösuunnittelua sekä
dukasta
tukee henkilöstön hyvinvoinnin
ja osaamisen sekä esimiestyön
kehittymistä.
ja oikeudenmukaista
Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin avointa ja oikeudenmukaista tiedotuslinjaa
Tavoitetaso 2014
-Esimiesinfot 5 krt/vuosi
-Järjestää esimies- ja henkilöstökoulutuksia
-Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ohjeet ja linjaukset ovat
ajan tasalla
- Uudelleensijoitettujen määrä
kohtaa tarpeen ja onnistumisaste pysyy korkealla
-Työterveyshuollon palvelujen
käyttö suuntautuu ennaltaehkäisevään toimintaan
-Työhyvinvointietujen käyttö
kasvaa
Henkilöstöpalvelut tiedottavat
aktiivisesti henkilöstöasioista
kaupungin sisällä.
52
Mittarit ja tunnusluvut
Tunnusluvut
Voimavarat
Yhteiset palvelut
Henkilöstö, toimet
Asianhallinta
Henkilöstö, virat
Lakiasiat
Henkilöstö, virat
TP2012
TA2013
TA2014
8
3
3
2
10,5
2
9,5
2
10,5
1
1
1
1
1
1
3
6
2
3
1
1,5
3
6
2
3
1
1,5
3
6
2
3
1
1,5
8 444
12 000
12 000
5
6
6
7
7
8
4
4
2
Henkilöstöpalvelut
Voimavarat
Henkilöstö
- vakinaiset, virka
- vakinaiset, toimi
- päätoimiset pääluottamusmiehet, virka
- päätoimiset pääluottamusmiehet, toimi
-työsuojeluvaltuutetut, virka
- työsuojeluvaltuutetut, toimi
Pysäköinninvalvonta
Suoritetavoitteet
Maksukehoitukset, kpl
Voimavarat
Henkilöstö, virat
Keskusvarasto
Voimavarat
Kuljetusyksikkö
Voimavarat
53
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus
Ympäristölautakunta on Kotkan rakennusvalvonnan sekä Kotkan ja Pyhtään ympäristönsuojelun
ja ympäristöterveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomainen.
Tuloslaskelma
Kaupunginjohtajan esityksessä lautakunnan toimintakulumääräraha on vähentynyt 19 646 euroa
mikä johtuu laskennallisen palkankorotusprosentin muutoksesta tasolta 2,0 % tasoon 0,5 %.
54
YMPÄRISTÖKESKUS
Toiminta-ajatus
Ympäristökeskus huolehtii Kotkan ja Pyhtään ympäristön- ja luonnonsuojelusta, ympäristöterveydenhuollosta, elintarvikevalvonnasta ja eläinlääkintähuollosta. Toiminnassa painotetaan kestävää
kehitystä ja vuorovaikutusta yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja Kymenlaakson muiden kuntien
kanssa.
Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Elintarvikkeiden turvallisuus
jälähtöisiä
Suunnitelmallista valvontaa
kehitetään
Luonnon paikallistuntemuksen
omaleimainen kaupunki, jossa lisääminen
tapahtuu
Lupien valmistelun tehokkuus
Viihtyisä ja terveellinen asuintoimiva, keskustat eläviä,
ympäristö
vahvistuu
Seudullinen yhteistyö vahvistuu
Henkilöstön osaamista ylläpidemitoitettu, esimiestyö on laatään ja kehitetään
dukasta
Kaupungin toiminta on avointa Sisäistä tiedotusta parannetaan
ja oikeudenmukaista
ja työhyvinvointiin panostetaan
Talousarvion seuranta
Tavoitetaso 2014
Julkisuusperiaatteiden soveltaminen elintarvikevalvontaan
(OIVA)
Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma valmistuu
Ympäristönsuojelumääräykset
otetaan käyttöön
Tavoitetaso 2014
Santalahden luontopolun
opastus päivitetään internetsivuille
Lupavalmistelun yhdenmukaistaminen Kotka-Pyhtää alueella
Tavoitetaso 2014
Ilmanlaadun tarkkailu siirrettävällä mittausasemalla Kotkansaaren liikenneympäristössä vuoden 2014 ajan
Kotka-Pyhtää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen
toimintojen yhdenmukaistaminen
Tavoitetaso 2014
Henkilöstön koulutuspäivien
lukumäärä on vähintään 60
Yhteispalaverikäytäntöä kehitetään, koko henkilöstö osallistuu työhyvinvoinnin kehittämiseen
Tavoitetaso 2014
Talouden ja talousarvion tavoitteiden seuranta kuukausittain
55
Tavoitetaso 2014
Aalborgin sitoumusten toteutKaupungin ekotukitoiminnan
turvallisuus huomioidaan kaitaminen
kehittäminen
kessa toiminnassa
-
Valvontasuunnitelmien käyttöönotto ja kehittäminen tehostavat toimintaa.
Kotka-Pyhtää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen toimintojen ja lupavalmistelun yhdenmukaistaminen tehostaa toimintaa.
Huolehditaan suunnitelmallisesti luonnon huomioon ottamisesta toiminnassa ja kaupunkirakenteessa yhdessä muiden hallintokuntien kanssa.
Talousarvio
-
-
Talousarvio on hyvin tiukka. Toimintamenoihin varattu osuus tuskin tulee riittämään päivittäisen työskentelyn kuluihin. Tulojen lisääminen lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävissä
voi tapahtua lainsäädännön muutosten kautta.
Ympäristökeskuksen työtiloissa tapahtuu muutoksia. Vuoden 2013 alussa työtilat kasvoivat
eläinlääkäriaseman tiloilla (175 m2) Pyhtäällä. Entisestä laboratoriosta valmistuu vuodeksi
2014 parempia työtiloja (148 m2) tarkastushenkilökunnalle (seitsemän henkilöä). Samalla
luovutaan neljän henkilön ahtaista tiloista (37 m2). Vuokrakulut ovat sisäisiä menoja eivätkä
vaikuta sitovaan ulkoiseen katteeseen.
-
Toiminnassa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tehokkuutta ja taloudellisuutta
voidaan luoda työprosessien hyvällä suunnittelulla ja huolellisella oppimisella. Rekrytointien
yhteydessä arvioidaan vaikutuksia koko toiminnan kannalta.
Riskianalyysi
-
Liian tiukka ja epärealistinen talousarvio ei anna puitteita kehittämiselle eikä edes päivittäisen työn kustantamiseen. Kuitenkin budjettivuoden aikana edellytetään talousarviossa pysymistä. Ristiriita ei tuota hyötyjä, vaan aiheuttaa epäselvyyttä ja turhaa selvittelyä, mikä
aiheuttaa lisäkustannuksia.
Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman
toteuttamisessa
-
Sähköisen arkistoinnin luominen ja käyttöönotto tehostaa toimintaa sekä parantaa palvelua
ja tuottavuutta.
Ympäristönsuojelulakiin on valmisteltu pian voimaan tuleva muutos, joka mahdollistaa valvonnan maksullisuuden.
Kuukausittainen talousarvion toteutumisen seuranta
56
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
Ympäristölautakunnan päätökset / §:t
Viranhaltijapäätökset / §:t
Valvonta- ja asiantuntijapalvelu:
ympäristöterveys /kpl
ympäristönsuojelu / kpl
Taloudellisuus
nettomeno / asukas
Resurssit
henkilöstö, vakituiset vakanssit
htv2 koko vastuualueella
tilat, m2
TP2012
TA2013
TA2014
70
115
100
400
80
100
2 905
1 101
2 750
1 100
2 700
1 100
15,56
12,35
17,68
14
23
583
17
26
595
17
26
881
57
RAKENNUSVALVONTA
Toiminta-ajatus
Rakennusvalvonnan toiminnan tarkoituksena on auttaa ja neuvoa asiakkaita rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä ja rakennuslupa-asioissa sekä valvoa, että rakentaminen täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa ja niiden nojalla annetuissa säännöissä ja määräyksissä
asetetut vaatimukset, ja että rakentaminen on kaupunkikuvaan ja ympäristöön soveltuvaa ja edistää ja ylläpitää rakennetun ympäristön hyvää laatua.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Palvelujen sujuvuus
jälähtöisiä
Tiedottamisen kehittäminen
Avoin ja vuorovaikutteinen luomaleimainen kaupunki, jossa pavalmistelu
tapahtuu
Lupamenettelyn sujuvuus
Kansalaisten tyytyväisyys ratoimiva, keskustat eläviä,
kennettuun ympäristöön
Alueen rakennusvalvontojen
vahvistuu
yhteistyö
Henkilökunnan monipuolista
mitoitettu, esimiestyö on laaosaamista ylläpidetään ja kehidukasta
tetään
Kaupungin toiminta on avointa Sisäistä tiedotusta parannetaan
ja oikeudenmukaista
ja työhyvinvointiin panostetaan
Taksojen taso on vähintään
vertailukaupunkien keskimääräisellä tasolla
Tavoitetaso 2014
Asiakas saa tarvitsemansa
asiantuntevan palvelun asioidessaan rakennusvalvonnan
kanssa. Sähköistä asiointia
lisätään.
Uusien säännösten saattaminen paremmin asiakkaiden
tietoon
Tavoitetaso 2014
Viranomaisyhteistyötä lisätään ja kehitetään
Rakennuslupien ratkaisemisen delegoinnin lisääminen
Tavoitetaso 2014
Osallistutaan kaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman
laatimiseen
Alueen rakennusvalvonnat
kokoontuvat vähintään 3 kertaa vuodessa
Tavoitetaso 2014
Henkilöstön koulutuspäivien
lukumäärä on yhteensä vähintään 40
Säännöllistä yhteispalaverikäytäntöä jatketaan. TYHYtilaisuuksia järjestetään vähintään 2 kertaa vuodessa
Tavoitetaso 2014
Taksa tarkistetaan v. 2014
58
Tavoitetaso 2014
Hyvä rakentamistapa
Suunnittelun aloituskokousten
turvallisuus huomioidaan kaijärjestäminen
kessa toiminnassa
-
Kalliokosken ja Kaukolan pientaloalueiden rakentaminen ja näissä hyvän rakennetun ympäristön aikaansaaminen
Rakennusvalvonnan seudullista yhteistyötä jatketaan ja kehitetään.
Talousarvio
-
Rakennusvalvonnalle asetettu tulovaatimus 494 050 € on tiukka. Tulokertymä on suoraan
verrannollinen rakentamisen määrään.
-
rakennusvalvonnan toiminnassa ei ole tapahtumassa olennaisia muutoksia taloussuunnitelman aikajaksolla
Riskianalyysi
-
jos rakentamisen määrä on pieni, niin tulotavoitetta ei saavuteta
toiminnallisella puolella ei nähdä suuria riskejä, mikäli henkilöstö pysyy terveenä ja töissä
toteuttamisessa
-
tuottavuutta (palvelua) voidaan parantaa sähköistä asiointia lisäämällä mm. saattamalla piirustusarkisto sähköiseen muotoon
taloudellisen tuottavuuden osalta rakennusvalvonnan menot on katettu n. 90 %:sti rakennusvalvontamaksuilla. Tulot perustuvat lakisääteisiin rakennusvalvontamaksuihin, joiden
yhteismäärä riippuu rakentamisen volyymista ja rakennusvalvontataksan suuruudesta. Jos
rakentamisen määrä pysyisi pitkällä tähtäimellä ennallaan, n. 10 %:n taksojen korottaminen
tarkoittaisi sitä, että rakennusvalvonnan tulot ja menot olisivat tasapainossa.
59
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat sekä
purkamisluvat ja rakentamisilmoitukset
TP2012
TA2013
TA2014
558
520
520
Rakennusvalvonnan lupapäätökset,
kvv-, iv- ja vastaavan
työnjohtajan hyväksymiset
1 002
1 100
1 100
Suoritetut katselmukset, aloituskokoukset, tarkastusasiakirjojen
käsittely
1 587
1 400
1 400
94
130
50
- 1,60
- 0,98
- 2,05
9
9
9
Korjausavustukset
Taloudellisuus
Nettomeno €/asukas
Resurssit
Henkilöstön määrä
60
KAUPUNKIKEHITYKSEN JA KULTTUURIN VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue edistää kaupungin elinvoimaisuutta, parantaa kaupungin näkyvyyttä, kehittää viestintää ja vuorovaikutusta sekä tuottaa laadukkaita kulttuuripalveluja. Elinkeinotoiminnan edistäminen on vastuualueen merkittävä tehtäväkenttä, jossa tehdään aktiivista yhteistyötä kaupungin muun organisaation ja Cursor Oy:n kanssa.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Ajantasainen päätöstiedottamijälähtöisiä
nen (% valtuuston ja hallituksen
kokouksista)
Viestintä- ja markkinointitoiomaleimainen kaupunki, jossa menpiteet, joilla
tapahtuu
rakennetaan Kotkan imagoa ja
tunnettavuutta.
Tavoitetaso 2014
16 myynti-, markkinointi- ja
mediatilaisuutta (mm. messut,
sijoittajaseminaarit, mediavierailut)
Vuorovaikutus yritysten kanssa
on tiivistä
Tukholma-Pietari kehityskäytävään ja E18-tien valmistumiseen kytkeytyvän seudullisen markkinointikampanjan
suunnittelu etenee (kohteina
yrityssijoittuminen, matkailu ja
osaajat).
Säännölliset yrittäjien tapaamiset 10 krt/a.
Yrittäjyysilmapiirin parantaminen, Y4-hankkeen laadullinen
arvio
Elinkeinoilmasto on nousussa
Suomen yrittäjien barometrilla
mitattuna.
Keskustan kehittämis- ja elätoimiva, keskustat eläviä,
vöittämishankkeiden edistämiasuminen viihtyisää
nen
vahvistuu
Tavoitetaso 2014
Kaikista kaupunginvaltuuston
ja -hallituksen kokouksista
päätöstiedotteet välittömästi
kokouksen jälkeen. Päätöstiedottamisen markkinointia
lisätään verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Uudet seudulliset toimintamallit
Tavoitetaso 2014
Vellamon johtamiskokeilu
toteutetaan ja jatkosta päätetään.
Uudet seudulliset toimintamallit otetaan käyttöön matkailussa ja markkinoinnissa.
61
Sisäistä viestintää tehostetaan
mitoitettu, esimiestyö on laaja esimiehille suunnataan viesdukasta
tintäkoulutusta.
ja oikeudenmukaista
Viestinnällä luodaan edellytykset avoimelle vuorovaikutukselle sekä kuntalaisten mahdollisuuksille vaikuttaa kaupungin
toimintaan.
Tapahtumien rahoitukseen hankitaan yhteistyökumppaneita ja
sponsoreita.
Tavoitetaso 2014
Intranetin käyttö lisääntyy
(kyselyt) ja henkilöstön uutiskirje ilmestyy vähintään kerran
kuukaudessa.
Vuorovaikutustilaisuudet ja
kyselyt 15 kpl. Kysely kaupungin viestinnän vaikuttavuudesta henkilökunnalle,
luottamushenkilöille ja sidosryhmille.
Tavoitetaso 2014
Gangut-regatan yhteistyösopimuksia tehdään 40 000 eurolla.
- Elinkeinotoiminnan edistäminen (Tukholma-Pietari kehityskäytävän ja Venäjän potentiaalin hyödyntäminen, matkailun kehittäminen seudullisen matkailustrategian mukaisesti)
- Viestintä ja markkinointi (tehostettu viestintä ja vuorovaikutuksen lisääminen, seudullisen markkinointikampanjan suunnittelu seudun imagon ja tunnettavuuden parantamiseksi)
- Suuret tapahtumat ja tapahtumatuotannon kehittäminen: Gangut-regatta, Meripäivät, Langinkosken ja Kotkan kaupungin juhlavuodet, Suomenlahti-vuosi, valmistautuminen vuoden 2017 Tall
Ships Races -isännyyteen)
- Kansainvälinen toiminta (investointitapahtumat/messut, Aleksanteri III -näyttely Venäläisen taiteen museon kanssa)
- Vellamon yhteistyö- ja johtamismallin kokeilu
Talousarvio
Vastuualueen talousarvioon sisältyvät kansainvälinen toiminta, viestintä ja suhdetoiminta, Kotkan
markkinointi, suuret tapahtumat (Gangut-regatta, Tall Ships Races ja Meripäivät) ja kehittämishankkeet.
1610 Seutupalvelut
Kuntaosuudet seutuvaltuuston vastuulla olevan seutusopimuksen mukaisiin tehtäviin ja niihin liittyviin hankkeisiin (5 eur/asukas) yhteensä 275 000 euroa.
1611 Leader+ maaseudun kehittämisohjelma
Kehittämisyhdistys Sepra ry:n ja Etelä-Suomen kalatalousryhmän (ESKO) toiminnalla tuetaan
maaseutualueiden ja kalatalouspuolen paikallis- ja kansalaistoimijalähtöistä kehittämistyötä yhteensä 20 000 eurolla.
1612 Tutkimus- ja kehityshankkeet
Käynnistetään ja toteutetaan strategisesti tärkeitä kehityshankkeita. Kokonaisuuteen sisältyy Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Cursor Oy:n ja Kotkan kaupungin vetovoimaan ja kilpailukykyyn liittyvät hankkeet, yhteensä 20 000 euroa.
1613 Merikotka-tutkimuskeskus
Merikotkan toiminta, organisaatio, professuurit ja hankkeet. Merikotka on Kotkassa toimiva meriliikenteen, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimuskeskus, joka yhdistää johtavien suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista. Yhteensä 526 000 euroa.
62
1620 Kymenlaakson ilmasto- ja energiakokonaisuus
KymEco2-toimintamallin avulla varmistetaan Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian ja ympäristöstrategian tavoitteiden toteutuminen. Yhteensä 7 500 euroa.
Elinkeinopolitiikassa edetään syksyllä 2013 valmistuvan elinkeinostrategian mukaisesti painopisteinä Tukholma-Pietari -kehityskäytävän hyödyntäminen, seudullisen matkailun kehittäminen ja
seudun keskitetty markkinointi ja myynti.
Kulttuuritoimen ja monipuolisen kulttuuritarjonnan kehittäminen kokonaisuutena viihtyisän ja omaleimaisen kaupungin sekä hyvän elämänlaadun olennaisena tekijänä. Kulttuuritoimen ja Vellamon
johtamiseen vakinainen ratkaisu. Tapahtumatuotannon kehittäminen.
Henkilöstösuunnitelman mukaiset muutokset huomioidaan ennakoivasti vastuualueen toimintaa
kehitettäessä.
Riskianalyysi
-
Asiantuntijuusriski. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille luo vastuualueelle riskin haavoittuvuudelle poikkeustilanteissa. Riskiä pienennetään mahdollisuuksien mukaan osaamista jakamalla ja toimintamalleja yhdenmukaistamalla.
toteuttamisessa
-
Matkailun mahdollinen siirtyminen Cursorin organisaatioon seudulliseksi tuo merkittäviä synergiaetuja ja tehostaa koko seudun matkailun kehittämistä.
Markkinoinnissa painotetaan näkyvyyttä tekemisen ja tapahtumien kautta sekä seudullista
yhteistyötä.
Ulkopuolisia yhteistyökumppanuuksia pyritään hankkimaan tapahtumille entistä enemmän.
Synergiaetujen hyödyntäminen vastuualueen sisällä ja sen ulkopuolella
Tilamuutokset ja osaamisen kehittäminen välineinä henkilöstöresurssien ja tilojen tehokkaammalle käytölle koko vastuualueella.
Tunnusluvut
TP2012
TA2013
TA2014
5
22
2
12
6
40
10
30
2
6
25
12
20
1
1
5
1
4
2,8
1
4
1
140 006
54 332
6 759
4 084
145 000
50 000
17 000
9 000
150 000
60 000
20 000
5 000
1
4
1
4
0
0
Kaupunkikehitys ja viestintä
Suoritetavoitteet
Lehdistövierailut
Sidosryhmätapaamiset (2014 ilman matkailua)
Intranetin käyttö/muu viestintä, kysely
Kans.välinen toiminta, tapaamiset/vierailut
PK-yritysbarometrikysely
Voimavarat
Henkilöstö, virat
Projektihenkilöstö
Matkailu
Suoritetavoitteet
Majoitusvuorokaudet yhteensä
Majoitusvuorokaudet ulkomaiset
Käynnit www.visitkotka.fi –sivuilla/kk
Käynnit www.visitkotka.fi – vieraskielisillä
sivuilla/kk
Voimavarat
Henkilöstö, virat
63
64
KULTTUURILAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus
Kulttuuripalveluiden vastuualueen tehtävänä on vastata kulttuuritoiminnan ja tapahtumien, kirjastoja tietopalveluiden sekä museotoiminnan järjestämisestä.
Tuloslaskelma
Talous
Kaupunginhallitus antoi syyskuussa kulttuurilautakunnan vuoden 2014 ulkoiseksi raamiksi
-3 589 000 €. Kehys on 1,2 % pienempi kuin vuoden 2013 talousarvio.
Toimintatuottoja arvioidaan saatavan v. 2013 tasolla, ulkoisia toimintakuluja on supistettu raamin
pienenemisen verran. Kaupungin sisäiset menot ovat kasvaneet 1,6 %.
Kulttuurin hallintomallia on muutettu kokeiluna siten, että museon myynti ja markkinointi on erotettu
Kymenlaakson museon organisaatiosta pois ja kulttuurijohtaja vastaa ko. toiminnosta. Kulttuuriasiaintoimiston henkilökunta siirtyy työskentelemään Merikeskus Vellamon tiloihin.
65
KULTTUURIASIAINKESKUS
Toiminta-ajatus
Kulttuuriasiainkeskuksen toiminta-ajatuksena on vastata Kotkan kulttuuristrategiasta, suunnitella ja
koordinoida seudun kulttuuritoimintaa järjestäen kulttuuritapahtumia ja – tilaisuuksia, tuottaa monipuolista kuvataidetoimintaa, musiikkitilaisuuksia, ylläpitää kulttuuritiloja sekä tarjota tukea kulttuurijärjestöille ja taiteilijoille.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Tilaisuuksien kävijämäärät yhjälähtöisiä
teensä
Ikäihmisille suunnattu kulttuuaktiivista ja omavastuuta vahriesite, jolla kannustetaan eläkevistavaa
läisiä kulttuurin pariin.
Nuorisoteatteri kerää nuoret
yhteen työskentelemään yhteisen päämäärän eteen
Järjestettyjen tilaisuuksien määomaleimainen kaupunki, jossa rä
tapahtuu
Yhteistyö paikallisten yritysten
tukee yrityksiä ja lisää työllija toimijoiden kanssa
syyttä
Pyritään edistämään eri toimitoimiva, keskustat eläviä,
joiden hankkeita viihtyisän kauasuminen viihtyisää
punkikulttuurin puolesta
Yhteistyötä Kymenlaakson muivahvistuu
den kuntien ja toimijoiden kanssa lisätään
Vellamon uudenlainen johtamitoitettu, esimiestyö on laamiskokeilu
dukasta
Kaupungin toiminta on avointa Viikkopalavereissa käydään
ja oikeudenmukaista
avoimesti läpi ajankohtaiset ja
työyhteisöä koskettavat asiat
Varainhankinta ulkopuolisista
lähteistä
Tavoitetaso 2014
160 000
Esite sekä kevät- että syyskaudelle
Toiminnassa on mukana
säännöllisesti 30 nuorta
Tavoitetaso 2014
200
Yritysyhteistyön piiriin hankitaan uusia kumppaneita
Tavoitetaso 2014
Ankkurin suunnittelu luovien
alojen, kulttuurin ja liiketoiminnan keskukseksi etenee
Haetaan lisärahoitusta kulttuuritoimintaan jonkin laajemman kokonaisuuden puitteissa
Tavoitetaso 2014
Vellamossa ja kantasatamassa järjestettävien tapahtumien
määrä lisääntyy
Viikkopalaverit joka maanantai, tarvittaessa useammin
Tavoitetaso 2014
Ulkopuolisen rahoituksen
määrä kasvaa
66
Merikeskus Vellamolle muuton myötä kulttuuriasiainkeskuksen toimintaa kehitetään, ja yhteistyötä
varsinkin Vellamon asiakaspalveluyksikön ja tapahtumatuotannon kanssa tiivistetään.
Olemassa olevat kaupunkitapahtumat pyritään toteuttamaan entistä paremmin: tehdään mielenkiintoisia tapahtumakokonaisuuksia, jotka kiinnostavat yleisöä. Mahdollisuuksien mukaan kehitetään myös uusia tapahtumia.
Sponsorihankintaa tehostetaan.
Talousarvio
Tämän suunnitelman pohjalta olemassa olevat tapahtumat voidaan toteuttaa, joskin aiempia vuosia säästeliäämmin. Isojen uusien kokonaisuuksien luominen vaatisi lisärahoitusta tai jonkun vanhan tapahtuman lopettamista. Yritysyhteistyötä pyritään lisäämään.
Ulkopuolista rahoitusta pyritään hankkimaan aiempaa tehokkaammin myös kulttuuriasiainkeskuksen järjestämiin muihin tapahtumiin Meripäivien ohella. Alueellista yhteistyötä tiivistetään tukirahojen saamiseksi mm. valtion tai EU:n suunnasta.
Riskianalyysi
Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen on vahvasti sidoksissa yleisen taloustilanteen kehittymiseen. Jos taloustilanne Suomessa säilyy heikkona, on vaarana ettei yritysyhteistyöstä saadakaan
merkittäviä tuloja tai että sponsorisummat pienenevät tämän hetken tasosta
toteuttamisessa
Vellamolle muuton myötä kulttuuriasiainkeskuksen toiminta tehostuu ja synergiaedut Kymenlaakson museon ja Vellamon asiakaspalveluyksilön kanssa hyödynnetään. Muutoksella pyritään tilanteeseen, jossa eläköitymisistä aiheutuvat henkilöstövähennykset eivät merkittävästi vaikuta toimintaan
Tapahtumatuotanto toteutetaan kuluja minimoimalla ja ulkopuolista rahoitusta hankkimalla.
Isoja investointeja ei suunnitella.
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
Puistokonsertit
Tapahtumat
Tilaisuudet toimitiloissa
Näyttelyt
Asiakkaat /kävijämäärät
Ulkopuolinen rahoitus
Henkilöstö
Toimitilat
Ateljeetilat
TA2012
TA2013
TA2014
10
65
90
38
220 000
150 000
10
3
4
10
65
90
38
220 000
150 000
9
4
4
10
65
90
38
220 000
140 000
9
5
6
67
KAUPUNGINKIRJASTO
Toiminta-ajatus
Kaupunginkirjasto järjestää kirjastoja tietopalveluja pääkirjaston, neljän lähikirjaston, kirjastoauton
sekä Kyyti-kirjastoverkon välityksellä. Kirjasto tarjoaa painetun aineiston lisäksi musiikkia, elokuvia,
pelejä ja e-aineistoja. Kirjasto on kaupunkilaisten tärkeä kokoontumistila ja tapahtumapaikka, joka
tekee arjen viihtyisäksi, opettaa uusia taitoja sekä jakaa tietoa ja elämyksiä.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Asiakaspalaute
jälähtöisiä
Kouluikäisille suunnattujen kirjastopalvelujen kattavuus ja
tavoitettavuus
Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen edistäminen
Yksin ja yhdessä yhteistyöomaleimainen kaupunki, jossa kumppaneiden kanssa järjestettapahtuu
tävien tapahtumien määrä
Vireät ja yhteistyössä ympäröitoimiva, keskustat eläviä,
vän yhteisön kanssa toimivat
kirjastot
Kyyti-kirjastojen yhteiset hankvahvistuu
keet ja koulutukset
Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön osaamisen ja monikäyttöisyyden lisääminen
Tavoitetaso 2014
Asiakaspalautejärjestelmän
kehittäminen
Koulun ja kirjaston yhteistoimintasuunnitelma v. 2014
aikana
Vähintään 12 internet-, eaineisto- tai mobiililaiteopastusta asiakkaille
Tavoitetaso 2014
180
Tavoitetaso 2014
Kirjastoilla vähintään yht. 20
yhteistyökumppania omalla
alueellaan
Osallistutaan kaikkiin yhteishankkeisiin
Tavoitetaso 2014
E-Kymenlaakson kirjastojen
osaamisen kehittämishankkeen loppuunvienti suunnitelmien mukaan
Tavoitetaso 2014
Kirjaston sisäisen koulutussuunnitelman tekeminen ja
toimeenpano
Tavoitetaso 2014
Eko- ja turvallisuusohjeistusten
Kirjaston eko- ja turvallisuusturvallisuus huomioidaan kaiajantasaisuus ja jalkauttaminen ryhmät päivittävät ohjeet vuokessa toiminnassa
sittain, ovat osa uuden henkilöstön perehdytystä, kerrataan
vuosittain työyksiköissä
68
-
-
-
Henkilökunnan osaamisen kehittäminen: erityisesti e-aineistot, mobiililaitteet, markkinointi ja viestintä, tapahtumat
Asiakaspalvelun kehittäminen: mm. Tampereen ja Helsingin kirjastoissa kehitettyjen
uusien asiakaspalvelumallien hyödyntäminen, kirjastojen yhteisen asiakaspalvelutiimin
perustaminen
Aineistonhankinnan profilointi entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi: yhteisten aineiston valintaperiaatteiden kirjaaminen, tilastotiedon parempi hyödyntäminen
kokoelmatyössä
Kirjaston organisaation kehittäminen paremmin kokonaisuutta palvelevaksi: tiimityön
kehittäminen, uusien tiimien perustaminen
Lasten ja nuorten kirjastotyö, yhteistyö koulujen kanssa
Talousarvio
Kirjaston tulokertymästä merkittävä osa koostuu myöhästymismaksuista. Jotta tulotavoitteeseen
päästään, ovat Kyyti-kirjastot päättäneet nostaa myöhästymismaksua v. 2014 alusta. Henkilötyövuosia on yksi vähemmän kuin v. 2013 johtuen yhden eläkkeelle siirtyneen henkilön toimen täyttämättä jättämisestä. Aineistonhankintamäärärahaa on 46 700 euroa vähemmän kuin vuonna
2013. Tämä tarkoittaa, että Kotkan sijoitus kuntien välisessä vertailussa (aineistomääräraha / asukasluku) laskee jälleen valtakunnan viimeisten joukkoon. Aineistomäärärahan vähyys tulee todennäköisesti näkymään myös kirjastopalveluiden käyttöluvuissa.
Kirjastoalalla on meneillään useita Kansalliskirjaston koordinoimia valtakunnallisia hankkeita (mm.
Melinda ja Finna), joilla pyritään yhtenäistämään ja koordinoimaan kirjastojen verkkoon tuottamaa
tietoa ja sitä kautta edistämään sen käyttöä ja löydettävyyttä. Tästä johtuen Kyyti-kirjastojenkin on
uusittava lähivuosina kirjastojärjestelmänsä. Myös asiakkaille suunnatun kyyti.fi-portaalin kehittämistä jatketaan valtakunnallisten hankkeiden etenemisen myötä.
Pääkirjastossa aloitetaan tila- ja kalustemuutosten suunnittelu, joilla osaltaan pyritään henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Investointisuunnitelmassa muutokset ajoittuvat vuosille 2014-2016. Kirjastojärjestelmän uusiminen on suunnitelmassa v. 2015.
Riskianalyysi
Toiminnan kannalta välttämättömien laitteiden ym. irtaimiston korjaus- ja uusimiskulut ja muut yllättävät menoerät on pakko kattaa aineistomäärärahasta, koska kaikkien muiden menotilien eurot on
etukäteen sidottu ja vuosien myötä karsittu kattamaan vain pakolliset kulut. Tällöin on riskinä, että
Kotkan sijoitus kuntien välisessä vertailussa (aineistomääräraha / as.luku) laskee entisestään ja
kirjaston lainaus- ja kävijämäärät pienenevät.
toteuttamisessa
-
Tulotavoitteen saavuttaminen myöhästymismaksua korottamalla
Pääkirjaston tilamuutosten suunnittelun aloittaminen henkilöstöä sitovien palvelupisteiden vähentämiseksi
Osaamisen kehittäminen henkilöstön monikäyttöisyyden lisäämiseksi
Aineistonhankinnan entistä parempi profilointi
69
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
Fyysiset käynnit
Verkkokäynnit
Lainat
Tietopalvelutehtävät
Näyttelyt
Muut tapahtumat
Käyttäjäkoulutukset
Tehokkuus/taloudellisuus
€/käynti
€/laina
Toiminnan laajuus
Aukiolotunnit/vko (talvikautena)
Resurssit
Henkilöstö
TP2012
TA2013
TA2014
474 416
231 584
892 976
58 968
51
247
171
470 000
250 000
900 000
48 000
60
180
160
470 000
240 000
890 000
50 000
50
180
160
5,69
3,02
6,00
3,13
6,14
3,24
185
190
190
40
40
40
70
KYMENLAAKSON MUSEO
Toiminta-ajatus
Kymenlaakson museon toiminta-ajatuksena on tutkia tallentaa ja asettaa näytteille kotkalaista ja kymenlaaksolaista kulttuuriperintöä. Toiminnallaan museo tukee paikallista identiteettiä ja auttaa alueen asukkaita tuntemaan menneisyyttä, ymmärtämään nykyhetkeä ja arvioimaan tulevaisuutta. Kymenlaakson museo toimii sekä maakunnallisena keskusmuseona että Kotkan kaupunginmuseona.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Asiakkaiden toiveita ja näkejälähtöisiä
myksiä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Syrjäytymisvaarassa olevien
aktiivista ja omavastuuta vahtukeminen.
vistavaa
Museot lisäävät hyvinvointia
Näyttelytarjonnan kehittäminen.
omaleimainen kaupunki, jossa Tapahtumatuotannon kehittätapahtuu
minen.
Yrityksille suunnattujen palvetukee yrityksiä ja lisää työlliluiden kehittäminen.
syyttä
Kaupungille tärkeät kulttuuriymtoimiva, keskustat eläviä,
päristöt ja -kohteet säilyvät
vahvistuu
Maakunnallinen museo- ja kulttuuriympäristötyö
Tavoitetaso 2014
Asiakasraadin toiminta jatkuu
Ohjelmatarjontaa suunnataan
syrjäytymisvaarassa oleville
nuorille.
Tavoitetaso 2014
Päänäyttelyuudistus käynnissä.
Yhteistyössä muiden kanssa.
Elämyskahvien tarjontaa yrityksille jatketaan.
Yritysraati.
Tavoitetaso 2014
Museon lausunnot kulttuuriympäristön hoidossa huomioidaan kaupunkisuunnittelussa ja rakennustoiminnassa.
Neuvonta, koulutus, tiedotus,
ammatillinen yhteistyö, viranomaistyö, suojelutyö.
Ammattitaidon vahvistaminen
mitoitettu, esimiestyö on laaKokoelmatyön kehittäminen,
dukasta
oikein mitoitetut toimenpiteet
Kaupungin toiminta on avointa Vellamon sisäisen ja ulkoisen
ja oikeudenmukaista
tiedottamisen kehittäminen
Tavoitetaso 2014
Koulutus, kehityskeskustelut
Kartunta, poistot, keskeisen
aineiston digitointi
Nettisivujen uudistaminen,
henkilöstötiedote ja -palaverit
Tavoitetaso 2014
50 000
Näyttelykävijöiden osuus Vellamon kokonaiskävijämäärästä
Tavoitetaso 2014
Kulttuuriympäristöjen hoito tuKulttuuriympäristöt ja turvallisuus huomioidaan kaikee ilmaston ja luonnonympämaisemat huomioidaan osana
kessa toiminnassa
ristön säilymistä ja puhtautta.
luonnonympäristöä maankäytön suunnittelussa.
71
-vartioalus Telkän kunnostaminen, investointiraha ja rajavartiolaitoksen avustus, 30+30 000
-Venäläisen taiteen näyttely Aleksanteri III ja Suomi, Langinkoski 125 v, 85 000 €
-J.W.Mattila ja Suursaari -näyttely osana Suomenlahti-vuotta
-Vellamon yhteistyö- ja johtamismallin kokeilu
Talousarvio
Toimintakate on 1,1 % pienempi kuin vuoden 2013 talousarviossa, toimintamenot ovat samalla
tasolla kuin edellisenä vuonna, toimintatuottoja arvioidaan saatavan 5,7 % enemmän. Myynti ja
markkinointi on eriytetty pois museon talousarviosta.
Kymenlaakson museon päänäyttelyn uudistaminen aloitetaan. Ruotsinsalmen tutkimus- ja näyttelyhankkeen suunnittelu ja rahoituksen haku on jo alkanut. Näyttely avataan vuonna 2016 ja sitä
ennen alakerrassa sijaitseva päänäyttelyn osa puretaan pois. Päänäyttelyn uudistus alkaa jo 2015,
jolloin osa näyttelyn alkua uudistetaan Tie (E18) näyttelyllä.
Suunnitteilla on myös suuria kansainvälisiä näyttelyitä. Vellamon huippuluokkaa olevien kävijämäärien säilyttämisen kannalta on välttämätöntä uudistaa näyttelyitä ja muuta tarjontaa. Jos rahoituksen väheneminen jatkuu, on kävijämäärä- ja muita tavoitteita tarkasteltava uudelleen.
Riskianalyysi
Rahoituksen jatkuva väheneminen johtaa Vellamon palveluiden karsintaan, mikä taas johtaa kävijämäärien ja käyttäjien vähenemiseen
Kymenlaakson museon perustyö, kokoelmat ja tutkimus sekä kulttuuriympäristön hoito kärsivät
eniten resurssipulasta. Niihin suunnatut henkilöresurssit ovat liian pienet ja henkilökunnan uupumisen riski on suuri.
toteuttamisessa
Kulttuuriasiainkeskuksen muutto Vellamoon tuo synergiaetuja esim. tapahtumatuotannossa ja
säästää tilakustannuksissa.
72
Tunnusluvut
Näyttelyt
- päänäyttely
- merivartiomuseo
- vaihtuvat näyttelyt
Asiakkaat / kävijämäärät
Palvelut
- opastukset
- tapahtumat
Osaaminen ja uudistuminen
- luetteloidut esineet
- luetteloidut valokuvat
- luetteloitu arkisto- ja lähdeaineisto
- annetut lausunnot
- korjausavustusten valvonta
- maakunnall. neuvontakäynnit
- muinaismuistolaki, valvonta
- arkeologiset kaivaukset
Resurssit
Henkilöstö
Toimitilat, m2
TP 2012
TA 2013
TA2014
1
2
6
105 526
1
1
4
100 000
1
1
5
100 000
669
170
700
50
700
50
901
7 411
0
57
73
32
2
1
200
3 100
0
60
50
100
4
1
200
3 100
0
60
50
80
2
1
22
6 560
25
6 560
25
6 560
73
TALOUDEN VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Vastuualue palvelee kaupungin organisaatiota talousarviovalmistelussa, talouden seurannassa ja
ohjeistaa päivittäisen taloushallinnon hoitoa. Vastuualueen tehtävänä on laatia kaupungin tilinpäätös ja konsernitilinpäätös. Tietohallinnon palvelut tukevat kaupungin toiminnan kehittämistä ja johtamista sekä kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa. Vastuualue vastaa kaupungin rahoituksesta, arvopapereista, riskienhallinnasta ja vakuutuksista.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Tuetaan esimiesten ja työyhteijälähtöisiä
söjen työskentelyä neuvonnalla,
ohjeistuksella ja ennakoinnilla.
Uusien sähköisten palveluiden
määrä ja käyttö
Kokonaisarkkitehtuurityö
Aktiivinen osallistuminen alueen
vahvistuu
julkisen sektorin taloushallinnon
palvelukeskustoiminnan kehittämiseen.
Henkilöstösuunnitelman mukaimitoitettu, esimiestyö on laaset toiminnan muutokset toteudukasta
tetaan onnistuneesti.
Vuosikate vastaa poistoja
Velkaantuminen on pysäytetty
Kassan maksuvalmiuspäivät
Tavoitetaso 2014
Talousarvioprosessin kuvausta on tarkennettu ja vuorovaikutteista valmistelua viety
eteenpäin. Prosessin yhdenmukaisuutta on lisätty vastuualueiden välillä.
Sähköisen asioinnin alusta on
tuotantokäytössä. Sähköisten
asiointipalveluiden määrä on
kasvanut merkittävästi.
Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli otettu käyttöön.
Sähköisten asiointipalvelujen
prosessien kuvaus aloitettu
osana kokonaisarkkitehtuurityötä.
Tavoitetaso 2014
Linjaus alueellisen palvelukeskusvetoisen toiminnanohjausjärjestelmäratkaisun toteuttamisesta olemassa.
Tavoitetaso 2014
Toimintatapojen ennakoiva
kehittäminen uutta vastuualueen organisoitumista vastaavaksi.
Tavoitetaso 2014
Vuosikate 20 Milj. euroa
Velan määrä ei kasva vuoden
2014 aikana.
15 päivää
74
-
Kaupungin tase huomioidaan rahoituspäätöksissä
Konsernin talousohjausta vahvistetaan
Talousarvioprosessia kehitetään ja vastuualueiden toimintatapoja yhdenmukaistetaan
Vastuualue osallistuu toimijana alueellisen toiminnanohjausjärjestelmäratkaisun suunnitteluun
Rahatoimiston toimintamallin tarkentaminen osana kaupungin asiakaspalvelutyön kehittämistä
Toimikorttikirjautumisen ja käyttövaltuushallinnan kehittäminen
Tietotekniikkapalvelujen tuotteistaminen yhdessä ICT Kymin ja muiden palvelutuottajien
kanssa
Talousarvio
Talousarvio sisältää edelleen vastuualueen henkilöstörakenteen uudistamistoimia. Talousarviovuonna kehitetään kaupunkitasoisia toimintamalleja talousarvio- ja tilinpäätöstyöskentelyn osalta eteenpäin. Henkilöstösuunnitelman mukaiset tulevat muutokset huomioidaan ennakoivasti vastuualueen toimintaa kehitettäessä.
Tietohallintokustannukset ovat vuoden 2013 tasolla, kuitenkin työasemien määrä on ollut selvässä
kasvussa. Tämä aiheuttaa kasvua laitevuokrakustannuksissa sekä työasemien ylläpidon kokonaiskustannuksissa.
Vastuualueen asiantuntemuksella on keskeinen rooli toteutettaessa palvelustrategiaan liittyviä toimenpiteitä ja arvioitaessa niiden taloudellisia vaikutuksia. Tuetaan palvelustrategiaan liittyvien sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä.
Selvitetään vapaan lähdekoodin ohjelmien käyttö sekä kevytpäätteiden käytön mahdollisuudet
osana opetusympäristön työpöytävirtualisointia alakoulun opetuksessa.
Riskianalyysi
-
-
-
Asiantuntijuusriski. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille luo vastuualueelle riskin haavoittuvuudelle poikkeustilanteissa. Riskiä pienennetään mahdollisuuksien mukaan osaamista jakamalla ja toimintamalleja yhdenmukaistamalla.
Tietosuojariski. Eriasteisesti tietosuojan piirissä olevaan tietoon ei ulkopuolisilla saa olla
pääsyä. Riskiä hallitaan ohjeistuksella, koulutuksella sekä käyttöoikeuksien ja fyysisen saatavuuden hallinnalla.
Järjestelmäriski. Vastuualueen toimintamahdollisuudet putoavat minimiin, jos hallinnon järjestelmien käyttäminen estyy.
toteuttamisessa
-
Vastuualue noudattaa henkilöstösuunnitelmaa
Toimintamalleja kehitetään ja yhdenmukaistetaan
Vastuualueen organisaatiorakennetta kehitetään yhteistyössä kaupungin vastuualueiden
kanssa toiminnan tukemisen edellytysten parantamiseksi
75
Tunnusluvut
Asiakastapahtumat kassapalveluissa
Henkilöstö
HTV2, controllertoiminnot ja rahoitus
HTV2, tietohallinto
HTV2 yhteensä
Resurssit
Toimintakulut, euroa/ asukas
Työasemien määrä
Pöytäkoneet
Kannettavat
Tabletit
Sähköisten palvelujen määrä
asiointialustalla
TP2012
8 904
TA2013
10 000
TA2014
14
21
35
14
2
16
13,5
7
20,5
5750
72
2750
1990
760
15
2850
2050
800
30
20
76
Toiminta-ajatus
Lautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää kaupunkisuunnittelun vastuualueen toimintaa, taloutta, ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten
toimijoiden kanssa.
Tuloslaskelma
77
KAUPUNKISUUNNITTELU
Toiminta-ajatus
Lautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää kaupunkisuunnittelun vastuualueen toimintaa, taloutta, ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten
toimijoiden kanssa.
Lautakuntaan ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat yhteneväiset.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kaupungin maanhankinnan ja -luovutuksen osalta keskitytään edelleen satama- ja elinkeinopoliittisesti tärkeisiin alueisiin sekä teollisuusalueiden laajentamiseen. Suurimpina yksittäisinä kohteina ovat Mussalon satama, kaasuputkihankkeen käynnistymistä odotetaan kesällä 2014, ja Ristinkallion teollisuusalueen laajennus.
Omakotitontteja on tarjolla useilta alueilta yhteensä vajaat 40 kpl. Räskin alueen tontit saadaan varattaviksi vuoden 2014 aikana ja rakentajat pääsevät alueelle vuonna 2015.
Teollisuusrakentaminen jatkuu Sutelassa ja Palaslahden alueella käytävien neuvottelujen
tuloksia pyritään saamaan toteutukseen vuoden 2014 aikana.
Aloitetaan suunnittelu korkeusjärjestelmän vaihtamiseksi valtakunnalliseen N2000järjestelmään
Kiinteistötehtävien osalta keskitytään perustehtäviin
Paikkatiedon käytettävyyttä parannetaan
Kaavoitetaan erityisesti E18 moottoritiehen tukeutuvia työpaikka-alueita, Jumalniemen kehittämistä tuetaan tarvittaessa kaavoituksella
Kantasataman kehittämistä jatketaan
Kehitetään kaupungin myyntilistalla olevista kiinteistöistä myyntikohteita yhteistyössä tilapalvelun kanssa
Jatketaan A. Ahlström Oy:n Karhulan alueiden kaavarunkotyötä, edetään mahdollisuuksien
mukaan myös ensimmäisten kohteiden asemakaavoitukseen
Työstetään meneillään olevia tuulivoimahankkeita vuorovaikutuksessa eri osapuolten kanssa
Käynnistetään kaupunkirakennetarkastelu tulevaisuuden kaupunkirakenteen hahmottamiseksi
Talousarvio
•
•
•
Maaomaisuuden, lähinnä tonttien myyntiä jatketaan. Pääkohteina ovat Katariinankallion,
Hovinsaaren ja Satamakadun alueet. Pääasiallinen tonttien luovutustapa on vuokraus.
Tonttien luovutushintojen vertailu muihin kaupunkeihin on käynnissä ja se tuodaan alkuvuodesta luottamusmieskäsittelyyn.
Mittaus- ja kiinteistötoimen tulojen ei arvioida nousevan rakentamisen vähäisyydestä sekä
paikkatietoaineistojen osalta maksuttomien aineistojen saatavuuden lisääntymisestä johtuen.
Kaavoitushankkeista saatavat tulot pysynevät edellisvuotisella tasollaan, koska pääasiassa
kaavoitetaan kaupungin omia maita
•
•
•
•
Tulonmuodostus tonttivuokrista ja asiakkuuksista on suunnitelmakaudella kohtalaisen vakaata
Suhdanne vaikuttaa voimakkaasti kertaluonteisiin tuloihin, esim. tontinmyynteihin ja kaavoitussopimuksiin
Henkilöstön määrä henkilöstösuunnitelman mukainen
Talouden tasapainotustoimenpiteitä tehdään valtuuston 2013 päätöksen mukaisesti
78
Riskianalyysi
•
•
•
•
•
•
Taantuma jatkuu, tonttikauppa pysähtyy
Itämeren kaasuputkihanke lykkääntyy
Kaavoitettujen omakotitonttien tarjonta rakennettaviksi on riippuvainen kuntatekniikan rakentamisen toteutumisesta
Tulojen kertyminen osittain riippuvaista asiakkaiden toimenpiteistä, joiden määrään ei voida
vaikuttaa
Mahdolliset henkilöstön pidemmät sairauslomat vaikuttavat aikatauluihin ja hidastavat laskutettavien töiden valmistumista
Resurssien niukkuus vaikuttaa kaupunkikehityshankkeiden etenemiseen
toteuttamisessa
•
•
Hankkeiden priorisointi, tarkka työnsuunnittelu ja ennakoitavuuden parantaminen, PTS
Kiinteistöjen myyntiä edistävät kaavoitushankkeet
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet (kpl)
Myönnetyt korjaus- ja energia-avustukset
Tehokkuus/taloudellisuus
Myydyt kalastusluvat
Venepaikat
joista vapaana
Toiminnan laajuus
Hyväksytyt kaavat
Poikkeuslupalausunnot
Vuokratontit
Kiinteistötoimitukset
Voimavarat
Henkilöstö, vakinaiset
Resurssit
Toimitilat m²
TP2012
TA2013
TA2014
95
100
50
1 508
1 201
230
1 000
1 091
100
1 000
1 091
100
10
44
3 713
52
11
40
3 735
60
10
45
3 755
60
38
40
40
1 353,5
1 353,5
1 353,5
79
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tuloslaskelma
KOTKAN OSUUS PELASTUSLAITOKSELLE
Toimintakulut
TP 2012
-5 168 348
LTA 2013
-5 061 857
TA 2014 LTK
-5 097 242
TA 2014 KH
-5 097 242
Toimintakate
-5 168 348
-5 061 857
-5 097 242
-5 097 242
80
TILAPALVELUN VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Tilapalvelu vastaa kaupungin kiinteistöjen keskitetystä hallinnasta, suunnittelusta, rakennuttamisesta, kunnossapidosta, siivouksesta sekä huolehtii kiinteistöjen arvon säilymisestä ja vuokraa tilat
edelleen eri hallintokunnille sekä yksityisille henkilöille.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Seurataan kiinteistönhoitajien
jälähtöisiä
koulutusohjelman toteutumista
kerran/3 kk
Tavoitetaso 2014
Jatketaan kiinteistönhoitajille
henkilökohtaisen koulutustavoitteiden laadintaa
Seurataan 4 kk:n välein kiinteis- Otetaan käyttöön vähintään
töjen vikailmoitusten ja korjaus- 80 % kaupungin julkisista rajärjestelmän siirtämistä tietokan- kennuksista
taan
Koulutus joka yksikössä
Vähintään yksi täydentävä
koulutus kaikille ryhmille
Talonsuunnittelun hinta/laatusuhteen arviointi
Suunnittelijat kilpailutetaan ja
valitaan lautakunnan hyväksymän pisteytysmenettelyn
mukaan
Päätöksenteossa pyritään ottatukee yrityksiä ja lisää työllimaan huomioon paikalliset yrisyyttä
tykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan
Henkilöstösuunnitelmien toteumitoitettu, esimiestyö on laatuminen
dukasta
Kaupungin toiminta on avointa Tiedottamisen riittävyys
ja oikeudenmukaista
Tavoitetaso 2014
Päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi
joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. Tehdään
yhteystietolista.
Tavoitetaso 2014
Eläköityvien henkilöiden töiden uudelleen järjestelyt toimiviksi kokonaisuuksiksi
Henkilöstölle ja kaupunkilaisille lisätään tiedottamista
81
Talousarvion toteutuminen
Tavoitetaso 2014
Pysytään talousarviossa ja
tehtävät hoidetaan vähenevillä henkilöstöresursseilla. Määräaikaisten henkilöstövähennykset tehdään suunnitellusti.
Pystytään palvelemaan asiakkaita erikoisosaamista vaativissa kohteissa. Pystytään
mukautumaan asiakkaan
muuttuviin tilanteisiin.
Tavoitetaso 2014
Sisäilma-asioissa koulutuspäiYksi koulutuspäivä/ryhmä
turvallisuus huomioidaan kaivien lukumäärä/laatu/hlö
kessa toiminnassa
Kaupungin hankintojen ekologi- Hankinnat tehdään kestävän
kehityksen periaatteita nousuus
dattaen
-
pysytään talousarviossa
myydään / puretaan mahdollisimman paljon C-salkun kiinteistöjä
Talousarvio
-
talousarvio niukka ja kaikki keinot käytettävä talousarviossa pysymiseen
-
investointirahat liian alhaisia. Korjausvelka kasvaa, mikäli peruskorjausten ja kiinteistöjen
kunnostuksen määrärahaa ei lisätä. Vähimmäistarve vuosittain olisi n. 22 M€.
Riskianalyysi
-
liian alhainen investointitaso saattaa aiheuttaa peruskorjausten siirtyessä riskin henkilöstölle ja johtaa hallitsemattomaan väistötilojen käyttöön. Investointien määrän pieneneminen
v.2013 (9,47 M€) ja v.2014 ( n.7,8 M€) johtaa korjausvelan kasvuun ja vaara rakennusten
sulkemiseen sisäilmaongelmien takia kasvaa.
toteuttamisessa
-
henkilöstön työmäärien mitoitus ja työaikojen suunnittelu parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa määräaikaisten henkilömäärän vähentämistä vuosittain
82
Tunnusluvut
Tehokkuus/Taloudellisuus
Keskivuokra
-ulkoa vuokratut €/m2/KK
-ulos vuokratut €/m2/kk
Siivoustoimi
-siivous €/m2/v
-siivous m2/tunti
Toiminnan laajuus
Huoneisto m2
-tyhjänä
-ulkopuolisilta vuokratut m2
Siivoustoimi
-siivottava ala m2
-siivoustuntia/pv
Voimavarat
Henkilöstö, vakinaiset
Henkilöstö, määräaikaiset
TP2012
TA2013
TA2014
8,32
6,28
9,71
7,95
10,30
8,40
23,8
230
23,0
235
23,45
237
347 682
14 085
22 647
351 675
31 500
23 415
360 779
47 515
35 593
230 000
1002
230 000
977
225 000
949
250
45
247
45
252
30
83
KUNTATEKNIIKAN VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Kuntatekniikka hoitaa yleisten alueiden suunnittelun, hoidon, kunnossapidon ja rakentamisen sekä
sille kuuluvat muut tehtävät asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti, oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, luotettavasti, avoimesti ja asiakassuhteissa sekä työyhteisössä myönteisesti kilpailukykyiseen hintaan.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Yhdyskuntatekniset palvelut
jälähtöisiä
kyselytutkimus (FCG Finnish
Consulting Group Oy)
Tapahtumien järjestäjille tarjoomaleimainen kaupunki, jossa taan teknistä tukea ja neuvontapahtuu
taa
Päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan
Etelä-Kymenlaakson henkilöliivahvistuu
kenneyksikkö perustetaan
1.1.2014
Henkilöstösuunnitelman toteumitoitettu, esimiestyö on laatuminen. Henkilöstöstrategia
dukasta
käytäntöön
ja oikeudenmukaista
Tiedottamisen riittävyys
Tavoitetaso 2014
Liikenneväylien ylläpidossa ja
katuvalaistuksessa ollaan
parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Keskustapuistojen hoidossa ollaan maan
paras ja muiden puistojen ja
taajamametsien hoidossa
ollaan yli keskiarvon.
Tavoitetaso 2014
Meripäivien tekniset järjestelyt
hoidetaan taloudellisesti ja
tehokkaasti, muiden tapahtumien järjestelijöitä opastetaan
järjestelyissä.
Päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille.
Tehdään yhteystietolista.
Tavoitetaso 2014
Henkilöliikenneyksikkö tehostaa henkilöliikenteen järjestelyjä Pyhtää-Kotka-Haminaalueella
Tavoitetaso 2014
Henkilöstön määrä on suunnitelman mukainen. Koko henkilöstö sitoutetaan henkilöstöstrategian periaatteisiin.
Jokainen työntekijä saa tietoa
häntä koskevista asioista.
84
Ulkoisen toimintakatteen raami
Tavoitetaso 2014
Valtuuston hyväksymä ulkoinen toimintakate kuntatekniikalle
Tavoitetaso 2014
Joukkoliikenteen matkustajaJoukkoliikenteen matkustajaturvallisuus huomioidaan kaimäärä.
määrä säilyy vuoden 2013
kessa toiminnassa
tasolla.
Etelä-Kymenlaakson liikenneturvallisuustyöryhmän perustaminen
Etelä-Kymenlaakson liikenneturvallisuustyöryhmä aloittaa
työnsä.
-
tiukan talousarvion noudattaminen
Etelä-Kymenlaakson henkilöliikenneyksikön toiminnan käynnistäminen tavoitteena saavuttaa taloudellisia säästöjä henkilöliikenteen järjestämisessä.
Sataman hoitosopimuksen muutoksen läpivienti
E18 erillishankkeen toteuttaminen (kustannusjako- ja maksusopimus)
Kantasataman Härniemen laiturin kunnostuksen uusi suunnitteluttaminen ja urakkakilpailutus
Räskin asuntoalueen suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan
Talousarvio
Kuntatekniikan vastuualueelle perustetaan Etelä-Kymenlaakson henkilöliikenneyksikkö, jonne siirretään kaksi henkilöä konsernihallinnon kuljetusyksiköstä ja vuoden 2014 alusta täytettäväksi esitettävä entinen liikenneinsinöörin virka. Pyhtää ja Hamina maksavat osan yksikön kustannuksista
yhteistoimintasopimuksen perusteella.
HaminaKotka Satama Oy:n kauppasatamien päivittäishuoltosopimus on uusittu kevennettynä siten, että yhtiö työllistää enää 1+10 henkilöä.
Yleisten alueiden hoidossa noudatetaan tiukasti kunnossapitoluokitusta ja karsitaan kaupungin
vastuulle lain perusteella kuulumattomia palveluita.
Yksityisteiden hoitosopimukset on uusittu ja kiinteistöjen vastuulle kuuluvien jalkakäytävien hoitosopimukset on irtisanottu. Yksityisteiden avustamiseen on varattu vastaavan suuruinen määräraha
kuin edellisvuonna.
Ulkovalaistus sammutetaan edellisvuosien tapaan kokonaan kesäajaksi (12.5. - 23.7.) keskustaalueita lukuun ottamatta.
Päällysteiden uusimiseen varatulla määrärahalla saadaan korjattua vain pahimmin vaurioituneet
kohteet.
Investoinneista suurin kohde on E18 erillishanke Kyminlinna-Rantahaka, jonka kustannusjaosta ja
kaupungin maksuosuuksista tehdään sopimus syksyn 2013 aikana.
Kantasataman Härniemen laiturin kunnostushankkeesta tehdään uusi kevennetty suunnitelma.
Hankkeen toteutukseen on varattu talousarviovuodelle aloitusraha 1 M€.
Räskin asuntoalueen rakentaminen käynnistyy.
Talousarvioon ei sisälly teollisuus- eikä pienteollisuusalueiden kunnallistekniikkakohteita.
Irtaimen omaisuuden määrärahalla hankitaan uusi kuorma-auto konekeskukseen.
85
Taloussuunnitelma 2014 - 2016
-
tiukka talous tullee jatkumaan ja säästökohteita sekä toiminnan tehostamistapoja selvitetään
E 18 erillishanke vie suurimman osan investointimäärärahoista
mikäli Palaslahden teollisuusalueella käynnistyy rakennushankkeita, edellyttävät ne todennäköisesti kaupungilta investointeja raiteisiin ja/tai sammutusvesijärjestelmään.
Riskianalyysi
-
mikäli talvi on yhtä rankka kuin edellisvuosina, ei käyttöpuolen määräraha tule riittämään
E18 erillishankkeen maksuosuudet tulee hoitaa kahtena vuonna
Kantasataman Härniemen laiturin lujuusvaatimusten pienentäminen ei alenna kunnostuskustannuksia riittävästi
infran peruskorjauksia ei pystytä hoitamaan jolloin sillat, liikenneväylät, valaistus ym. rapistuvat
toteuttamisessa
-
kunnossapito- ja hoitoluokitusten tiukentaminen
hoidettavien alueiden ja väylien karsiminen
henkilöstösuunnitelman noudattaminen
henkilöstön ja kaluston kunnosta huolehtiminen
Tunnusluvut
TP2012
TA2013
TA2014
Joukkoliikenteen matkat (1000 kpl)
1 897
1 850
1 850
Jätemäärä
- Kaatopaikka + Korkeakoski (t)
- Biojäte (t)
9 532
1 356
9 500
1 500
9 500
1 500
Kunnossapidettävät väylät (km)
508
510
512
Maksulliset pysäköintipaikat (kpl)
457
457
457
Hoidettavat viheralueet (ha)
168
168
168
Henkilöstön määrä
- Vakinainen henkilöstö
116
129
116
HYVINVOINTIPALVELUT
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Vanhustyön vastuualue
Liikuntalautakunta
Liikuntayksikkö
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta
86
Yleishallinto, Luottamuselimet (ltk ym), Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto, Kehittämistyö
Vanhustenhuollon vastuualue
Toiminta-ajatus
Kotkan sosiaali- ja terveystoimi edistää kotkalaisten omia hyvinvointivalintoja tukevia palveluja, joiden avulla asukkaat itse voivat vaikuttaa aktiivisesti terveyteensä ja sosiaaliseen pärjäämiseensä.
Tuloslaskelma
87
TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Terveydenhuollon vastuualueen tehtävänä on ihmisarvoa kunnioittaen edistää väestön terveyttä
kannustamalla väestöä ottamaan vastuuta terveydestään ja tarjoamalla keinoja itsehoidon toteuttamiseksi sekä järjestää sairauksien hoito tarpeenmukaisilla palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Yhteydensaanti palveluihin pujälähtöisiä
helimitse
Kiireetön hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa
Pitkäaikaissairauksien hoitoprosessit on kuvattu ja jalkautettu
Tavoitetaso 2014
Vastausprosentti vähintään 90
Terveysasemille 2 viikossa
Kuntoutukseen 2 kuukaudessa
Suun terveydenhuoltoon 6
kuukaudessa
Mielenterveystyössä 3 kuukaudessa
Terveyskeskussairaalan sisätautipoliklinikalle 3 viikossa ja
muistipoliklinikalle hoitajalle 1
kuukaudessa
Viiden volyymeiltään ja kustannuksiltaan suurimman potilasryhmän hoitoprosessit on
kuvattu, toiminta jalkautettu
Potilaan omaa osuutta sairauksien hoidossa lisätään sähköisten palvelujen avulla
Marevan-lääkityksen itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun
piirissä on 800 potilasta
Terveyskioskien asiakas- ja
käyntimäärät sekä teematapahtumien lukumäärä
Terveyskioskin asiakasmäärä
2 500/vuosi
Käyntimäärä 5 000/vuosi
Teematapahtumia on vähintään 9 vuodessa molemmilla
kioskilla
70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä
Kaikki 70-vuotta vuonna 2014
täyttävät saavat hyvinvointia
tukevan infopaketin
50 % osallistuu yksilölliseen
terveystapaamiseen ja/tai
teemapäivään
Sähköinen terveystarkastus ja
terveysvalmennus otetaan käyttöön
2500 kuntalaista hyödyntää
palvelua
Kausi-influenssarokotusten peittävyys
70 % riskiryhmään kuuluvista
ja kaikki potilastyössä olevat
kaupungin terveydenhuollon
työntekijät ottavat rokotteen
88
Hyvinvointikertomuksen jalkauttaminen
Yhteistyötä yksityisen ja koltukee yrityksiä ja lisää työllimannen sektorin kanssa lisäsyyttä
tään
Palvelusetelien käyttöönotto
Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet (kyllä/ei)
Tavoitetaso 2014
Yhteisiä tapaamisia kahdesti
vuodessa
Suun terveydenhuollon palvelusetelien käyttöönotto 500
kpl/v
Avoterveydenhuollon palveluseteleitä max 100 kpl/v käyttöön
Sote-palvelurakenneselvitykset
vahvistuu
Tavoitetaso 2014
Kotkan kaupungin terveydenhuolto on mukana selvitystyössä (kyllä/ei)
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti yhteistyötä lisätään
Muiden kuntien kanssa tehdään yhteistyötä kilpailutuksen ja palvelujen järjestämisen suhteen
Seudullisen mielenterveys- ja
päihdestrategian jalkauttaminen
Toimenpideohjelma toteutuu
Maakunnallinen terveyden edistämissuunnitelma
Suunnitelma ja tavoitteet toteutuvat
89
Henkilöstösuunnitelma
ja oikeudenmukaista
Tavoitetaso 2014
Terveydenhuollon henkilöstörakenne ja –määrä toteutuvat
henkilöstösuunnitelman mukaisesti
Henkilöstörakenne noudattaa
mitoitussuosituksia tai on riittävä toteuttamaan lakisääteisiä
palveluja
Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen
Vakanssien täyttöaste
Kaikki vakanssit on täytetty
Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolovähennys
0,5-1 päivää/työntekijä
Henkilöstön täydennyskoulutus
Rakennetaan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä
JET- ja EVA-koulutus esimiehille
Esimiestehtävissä olevat ovat
suorittaneet JET- tai EVAkoulutuksen tai vastaavan
koulutuksen
Esimiestehtävissä olevat osallistuvat kaupungin järjestämiin
esimiesinfoihin, esimieskoulutuksiin ja POMOpajoihin
Esimiesasemassa olevien
osallistujien lukumäärä/osuus
TYHY, henkilöstöinfot, Kokemapäivät
TYHY- ja Kokemapäiviin sekä
henkilöstöinfoihin osallistujien
määrä
Kehityskeskustelut
Kehityskeskustelut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa
Sisäinen tiedotus
Vastuualueen, palvelualueen
sekä toimipisteen asioista ja
muutoksista tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman
oikea-aikaisesti, tarvittaessa
YT-menettely huomioiden
Ulkoinen tiedotus
Vastuualueen tai palvelualueen uudistuksista ja muutoksista tiedotetaan väestölle
kaupungin internet-sivuilla
Ennakkoarviointi
Suurissa uudistamis/kehittämishankkeissa tehdään ennakkoarviointi (EVA)
Avoimet työpajat väestölle
Suurten uudistus/kehittämishankkeiden yhteydessä järjestetään yksi avoin
työpaja kuntalaisille
90
Jonopäivien määrä keskussairaalassa
Tavoitetaso 2014
0 päivää
Peruuttamattomien käyntien
määrä perusterveydenhuollossa
Peruuttamattomien käyntien
määrä vähenee
turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Potilasturvallisuussuunnitelma
on valmis ja jalkautettu yksiköihin
Tavoitetaso 2014
Yksikkökohtaiset suunnitelmien valmistelu käynnistetty
Työyksiköiden turvallisuusriskien päivittäminen
Turvallisuusriskit on päivitetty
Turvallisuuskoulutukset
Terveydenhuollon henkilöstö
osallistuu määrävälein koulutukseen
1. Kuntalaisia tuetaan oman terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä
2. Keskitytään hoidon saatavuutta ja asiakastyytyväisyyttä parantaviin kehittämistoimenpiteisiin
3. Oikea hoito oikeassa paikassa; potilaan hoitoketjujen saumattomuuden läpikäyntiä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon ja muiden palveluja tuottavien
tahojen välillä
4. Päiväaikaisen päivystystoiminnan keskittäminen keskussairaalan tiloihin
5. Henkilöstön työhyvinvointi ja -tyytyväisyys lisääntyvät, sairauspoissaolot vähenevät
6. Palvelurakenteiden kehittäminen sekä Hyvinvointipuiston valmisteluprosessiin osallistuminen.
Talousarvio
Suuri työttömien määrä ja suurten ikäryhmien eläköityminen lisäävät julkisen terveydenhuollon
palvelujen kysyntää ja tarvetta Kotkassa. Koska kunnan taloudellinen tilanne ei salli lisävakanssien
perustamista, joudutaan lisääntyneestä kysynnästä selviämiseksi myös terveydenhuollossa tekemään rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Osa muutoksista tapahtuu jo vuoden 2014 aikana,
osa tulevien vuosien aikana.
Avoterveydenhuollon päällimmäinen kehittämiskohde vuonna 2014 on päiväaikaisen päivystyksen
keskittäminen keskussairaalan yhteyteen. Terveysasemien henkilökunta työskentelee vuorotellen
päiväpäivystyksessä ja palkkasummasta osa allokoidaan päivystykseen.
Hoivakotien lääkäripalvelut kilpailutetaan keväällä 2014. Ostopalveluun varataan rahat kahdesta
lääkärivakanssin palkkavarauksesta, jotka siirtyivät vanhustenhuollosta terveydenhuoltoon vuoden
2013 alusta ja jotka ovat olleet vuosia täyttämättä.
Suun terveydenhuollossa hammaslääkärien rekrytointi ja hoitotakuussa pysyminen ovat olleet
haasteellisia. Haasteista selviämiseksi valmistellaan palvelusetelin käyttöönottoa.
Erikoishammashoidon palvelut on järjestettävä terveydenhuoltolain mukaisesti. Ensisijaiseksi palveluntuottajaksi on suunniteltu Careaa, jolta kunnat ostavat kyseiset palvelut.
91
Mielenterveystyössä vuoden 2014 tavoitteena on hoidon porrastuksen toteuttaminen siten, että
terveysasemien kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään. Opiaattikorvaushoidoissa pidemmälle edenneistä asiakkaista osa hoidetaan edelleen mielenterveystyössä. Korvaushoitoasiakkaiden määrä
on vuonna 2014 arvion mukaan jo 110-120 ja tämä muodostaa merkittävän menoerän A-klinikan
ostoissa.
Kesällä 2014 valmistuvat uudet vanhustenhuollon hoivapaikat vähentävät terveyskeskussairaalassa jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden määrää. Samoin lonkkamurtumapotilaiden siirtyminen
keskussairaalasta suoraan Haminan Hoikuun kuntoutukseen vapauttaa Karhulan sairaalan paikkoja. Tällöin terveyskeskussairaala pystyy ottamaan nopeammin potilaita kuntoutus-, jatkohoito- ja
tutkimusjaksolle keskussairaalasta ja terveysasemilta ja tämä vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Toisaalta Hoikun ostoihin on varattu 650 000 euroa lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen ja tavoitteena on murtumapotilaiden hoito- ja kuntoutusjakson lyheneminen ja kotona selviytymisen lisääntyminen. Infektiopotilaiden jatkosijoittelu keskussairaalasta Karhulan sairaalaan
on edelleen haasteellista huonerakenteista johtuen.
Erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyössä kehitetään tulevaisuuden toimintamalleja, työnjakoa ja
hoitoketjujen saumattomuutta. Vuonna 2014 panostetaan erityisesti kuntoutuksen hoitoketjujen
kehittämiseen.
Vuonna 2014 perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja hyvinvointineuvolan toimintojen keskittämiseen liittyvää suunnittelua ja valmistelua jatketaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti.
Riskianalyysi
•
•
•
Karhulan sairaalassa edelleen osa potilaista odottaa jatkohoitopaikkaa vanhustenhuollon palveluyksiköihin: keskussairaalan jonojen uudelleenmuodostuminen
suun terveydenhuollossa ei pysytä hoitotakuun rajoissa: aluehallintovirasto edellyttää uhkasakon voimalla hoitotakuussa pysymistä
lonkkamurtumapotilaiden keskimääräinen kotiutumistavoite 30 vuorokaudessa ei toteudu: ulkopuolisen kuntoutuksen ostoon panostettu raha ei tuota kunnalle säästöjä vaan näkyy lisäkustannuksena
toteuttamisessa
•
•
•
•
työntekijöiden rekrytointi suoraan vakansseihin - työvoimapalvelujen ostot vähenevät
työhyvinvointiin ja varhaisen tuen mallin jalkauttamiseen esimiestyössä panostetaan sairauspoissaolojen ja sijaistyövoiman tarpeen väheneminen
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa selkiytetään ja hoitoketjuja
sujuvoitetaan
mielenterveyspotilaiden avohoidossa kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen asumispalvelujen sijaan
92
TERVEYDENHUOLTO
Suoritteet/ asiakkaat
- Avoterveydenhuolto
- lääkärien asiakkaat yhteensä
- muiden ammattihenkilöiden asiakkaat
- Suun terveydenhuolto
- Terveyskeskussairaala
- poliklinikkatoiminta
- osastohoito (Karhulan sairaala)
- Mielenterveystyö
- psykiatriset hoitokodit
- Somaattinen erikoissairaanhoito
- avohoito
- laitoshoito
Vaikuttavuus
Avoterveydenhuolto/ Peittävyys%
Suun terveydenhuolto/ Peittävyys%
Mielenterveystyö/ Peittävyys%
Lasten ja nuorten D –indeksi (12v)
Taloudellisuus/tehokkuus
Terveydenhuollon kustannukset €/asukas
Suun terveydenhuollon kustannukset
€/asukas
€/käynti
Avoterveydenhuollon kustannukset
€/asukas
Terveyskeskussairaala
Vuodeosaston hoitopäivä €/asiakas
Vuodepaikkojen käyttöaste
Mielenterveystyön kustannukset €/asukas
Erikoissairaanhoidon kustannukset €/asukas
Voimavarat
HTV2
Tuloslaskelma
TP 2012
TA 2013
TA 2014
35 915
28 467
26 403
18 348
28 000
27 000
18 500
29 000
27 000
18 500
2 357
1 023
2200
1 100
2300
1100
193
180
185
19 588
5782
18 500
5500
20 000
5 400
60,4
33,5
3
0,21
65
33
3
0,20
62
33
3
0,18
1 921,00
1 959,00
1 975,00
79,87
89,13
88,85
234,81
234,86
233,10
10 222
98,1
131,43
1231,69
9 994
10 410
106,91
1275,22
148,22
1245,77
319,9
339,9
326
93
VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Vanhuspalveluiden vastuualueen tarkoituksena on edistää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä ja
kehittämällä ikääntyneiden tarpeenmukaisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Vanhuspalvelujen piirissä olevijälähtöisiä
en 75-vuotta täyttäneiden %osuus vastaavan ikäisestä väestöstä
Tavoitetaso 2014
Kotihoito 25%
Hoiva-asuminen 9%
Keskussairaalasta kotihoitoon
odottavien määrä ja hoitopäivien määrä
0 hoitopäivää
Karhulan sairaalasta kotihoitoon
odottavien määrä ja hoitopäivien määrä
0 päivää
Karhulan sairaalasta hoivaasumiseen odottavien määrä
alle 15
Hoiva-asumisen asukkaista
sairaalahoidossa % -osuus
alle 5 %
Vapautunut hoiva-asumisen
paikka täytetään viiveettä
Viive korkeintaan 2 pv
Hoiva-asumisen rakennemuutos
Eskolan hoivakoti valmistuu
syksy 2014
Karhuvuorikodin laajennus
valmistuu 2014.
Omatoimisten 75-vuotta täyttäneiden % - osuus
66 % selviytyy ilman vanhustenhuollon palveluja
Hyvinvointia edistävä ohjaus
(kirje, puhelinsoitto, kotikäynti)
80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät
ole palvelujen piirissä.
Kohderyhmästä tavoitetaan
95%
Avoimet tiedotusja keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista
Vanhustenhuollon yleisötilaisuuksia vähintään 2 vuodessa
Osallisuuden lisääminen
-ikäihmisille suunnattujen tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä mukana vanhusneuvosto, ikäihmisten järjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita
ja seurakunnat
Yhteisesti järjestetyt tilaisuudet
94
Sosiaalihuoltolain mukaisten
tukee yrityksiä ja lisää työlliyksityisten tukipalvelutuottajien
syyttä
määrä
Etelä-Kymenlaakson kunnilla
vahvistuu
(Hamina, Kotka, Miehikkälä,
Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia vanhustenhuollon palvelurakenteita, toimintamalleja
ja yhteistyöverkostoja.
Uudet, yhdessä kehitetyt vanhustenhuollon palvelurakenteet
ja toimintamallit
Henkilöstömäärä vastaa mitoimitoitettu, esimiestyö on laatuksia ja täyttää kelpoisuusvaadukasta
timukset.
ja oikeudenmukaista
Tavoitetaso 2014
3 uutta tuottajaa vanhustenhuollon ylläpitämään lakisääteiseen palvelutuottajarekisteriin
Tavoitetaso 2014
Vanhustenhuollossa on käytössä seutukunnallisesti hyväksyttyjä palvelujen rakenteita ja toimintamalleja.
Toipilasyksikkö on mallinnettu
ja käytössä syksyllä hoivaasumisessa
Tavoitetaso 2014
Mitoitukset toteutuvat
Vapautuvat kotiavustajan toimet
muutetaan ensisijaisesti lähihoitajan toimiksi
Toteutuneet nimikemuutokset
vähenee 1.0 päivän / työntekijä
Esimiestyötä kehitetään kaupungin linjausten ja vanhustenhuollon johtamisjärjestelmän
mukaisesti
Toteutuminen
Kotihoidon henkilöstön osaaminen
Kotihoidon henkilöstön osaamistaso nousee vrt. 2013 tilanteeseen
Kaikille vanhustenhuollon
työntekijöille tarkoitetut henkilöstötilaisuudet toteutuvat 1-2
kertaa vuodessa
Suunnitellut ja säännölliset henkilöstötilaisuudet
Toimintakate %
Tavoitetaso 2014
95
Tavoitetaso 2014
Toimintaa tuetaan ekotukihenki- Hoiva-asumisessa ja kotihoiturvallisuus huomioidaan kailöillä
dossa on nimetty vähintään 4
kessa toiminnassa
ekotukitukihenkilöä
Henkilöstön turvallisuuskouluVanhustenhuollon henkilöstö
tukset
osallistuu turvallisuuskoulutuksiin määrävälein
-
Kotona asumisen tukeminen
Jatkohoidon järjestäminen hoiva-asumiseen / kotihoitoon
Hoivan palvelurakenne ja toimintamallin muutos
Palveluohjaus ja ennaltaehkäisevä toiminta
Johtamisen ja osaamisen kehittäminen
Henkilöstöstrategiset linjaukset
Hyvinvointipuiston valmisteluprosessiin osallistuminen
Talousarvio
Kotihoito
Kotihoidon palvelut kohdistetaan paljon apua ja hoitoa tarvitseville. Vanhustenhuollon tehtävänä on
yhteistyössä terveydenhuollon vastuualueen kanssa viiveettömän jatkohoidon järjestäminen. Kotihoitoon pääsyn viiveettömyys edellyttää hyvää yhteistyötä ja hoitoketjujen toimimista erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä muiden asiakkaan palveluun osallistuvien tahojen kanssa. Kaste-hankkeen kautta luotu SAS-toimintamalli, palvelutarvemittareiden ja päätöksen tekomalli
on käytössä. Jokaiselle kotihoidon asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja.
Kotihoidon työajasta kohdennetaan jatkossa yhä suurempi osa välittömään asiakastyöhön. Vuonna
2014 tavoitteena on 50%:nen välitön asiakastyö. Kehittäminen perustuu vuoden 2013 tehtyyn asiakkaiden palvelutarpeen ja hoitajien työajan käytön mittauksiin sekä käynnissä olevaan KasteKotona kokonainen elämä -hankkeeseen.
Ennaltaehkäisevään toimintaan panostetaan entistä enemmän ja sitä kehitetään poikkihallinnollisen ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistyöryhmän tekemän selvityksen pohjalta.
Ennaltaehkäisevällä terveyttä ja hyvinvointia edistävällä toiminnalla pyritään löytämään jokaiselle
ikääntyvälle mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja tuntea itsensä tärkeäksi
ja onnelliseksi. Vapaaehtoistoimintaa kehitetään yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.
Kotihoidon asiakkaalle laaditaan liikuntasuunnitelma osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Iäkkäiden terveysliikuntaa kehitetään yhteistyössä liikuntatoimen, terveydenhuollon palvelualueen ja
kolmannen sektorin kanssa.
Kotihoidossa jatketaan 80- ja 85- vuotta täyttävien ennaltaehkäisevää toimintaa henkilöille, jotka
eivät ole palvelujen piirissä. Ikäryhmille tarjotaan kotikäyntejä, puhelinohjausta ja infopaketteja.
Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ja niiden puitteissa tehtävät kotikäynnit ovat myös osa ennaltaehkäisevää toimintaa
Omaishoitoperheitä tuetaan omaishoidon tukitiimin sairaanhoitajan, lähihoitajien ja palveluohjaajien
käyntien avulla, omaishoitajien terveystarkastuksilla ja erilaisten ryhmätoimintojen kautta sekä järjestämällä omaishoitajille asiointi- ja virkistysvapaita. Omaishoidon tukikeskus järjestää asiakasiltoja sekä ryhmätapaamisia. Yhdistykset ja järjestöt tuottavat omaishoitajille virkistys- ja kuntoutustoimintaa. Omaishoidon tuen määräraha on saman suuruinen kuin tänä vuonna.
Johtamista ja lähiesimiehisyyttä vahvistetaan edelleen mm. esimiespajatoiminnan, esimiesinfojen,
kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen jne. avulla.
Osastonhoitajien työpanosta suunnataan henkilöstöjohtamisen, työn- sekä talousjohtamisen lisäksi
Kaste-hankkeen mukaiseen kehittämistyöhön.
96
Osaamisen johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisosaajien ammattitaitoa pyritään hyödyntämään mm työryhmätyöskentelyissä, kehittämishankkeissa, koulutuksien suunnitteluissa ja
toteutuksissa, erilaisissa vastuualueiden hoitamisissa jne. Työntekijöiden ammatilliset valmiudet
selvitetään osaamiskartoituksien avulla. Koulutuksia suunnataan näiden kartoitusten tulosten pohjalta sellaisille osa-alueille, joilla havaitaan osaamisvajeita. Osa koulutuksista toteutetaan Kastehankkeen kautta, osa oppisopimuskoulutuksena, osa työntekijöistä hakeutuu omaehtoisiin koulutuksiin mm. vanhustyön erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen, muistiasiantuntijakoulutukseen.
Kotihoidon henkilökuntarakenteen muutosta viedään eteenpäin palvelurakennemuutoksen ja mm.
vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla sekä aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia tarkentamalla, jossa pääpaino on avoimien toimien täyttämisessä ja koulutetun henkilökunnan vakinaistamisessa.
Sairauspoissaolojen vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Varhaisen tuen mallin käyttöä
tehostetaan ja työyhteisöjen tiimimallia tuetaan tiimisopimuksilla ja tiimivastaavilla.
Hoivapalvelut
Hoivapalvelujen palvelurakennemuutos on saadaan päätökseen. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat kotkalaiset vanhukset asuvat hoivakodeissa omissa vuokrahuoneissaan. Hoivapalvelut
järjestävät kotihoitoa tukevaa lyhytaikaista hoitoa ja kuntoutusta. Palveluseteli on ollut käytössä
hoiva-asumisessa keväästä 2012 ja määrä 110 talousarviovuonna 2014 on vuoden 2013 tasoa.
Vuonna 2014 syksyllä hoivapalvelun toimintaan tulee muutoksia Eskolan vanhainkodin saneerauksen valmistuessa. Rakennus avautuu Villa Eskola -nimisenä ja siellä on noin 90 paikkaa ja Virkkulan lyhytaikayksikkö. Pihkapolun hoivakodille etsitään edelleen korvaavia tiloja..
Hoivapalvelun vastuualueen erityisenä haasteena on toimivan ja joustavan jatkohoidon toimintamallin luominen. Kotihoidon, terveyskeskussairaalan ja hoivapalvelujen yhteistyönä kehitetään
lyhytaikaista kuntouttavaa toimintaa tukemaan kotona selviytymistä sekä sairaaloista kotiutumista.
Hoivapalvelujen rakennemuutoksen valmistuessa syksyllä tarkastellaan kotihoidon lyhytaikaishoidon ostoja ja mahdollisuutta tuottaa ne omana toimintana.
Kotikuntoon -yksikön (16 paikkaa) toiminta kohdentuu KOKS:n jatkohoitoa tarvitseviin asiakkaisiin.
Toiminta on tuloksellista: kuntoutujat siirtyvät n. kolmen viikon jakson jälkeen hallitusti kotiin yhteistyössä kotihoidon kanssa. Kotihoitoa tukeva Virkkula -yksikkö Eskolan vanhainkodin yhteydessä
toimii lomaosastona ja lyhytaikaisen kuntoutuksen yksikkönä. Myös Virkkulan toimintamalli lisää
vanhusten toimintakykyä ja hyvinvointia sekä selviytymistä kotioloissa. Omaishoidettavan intervallijakso antaa myös omaishoitajalle mahdollisuuden virkistymiseen.
Vanhuspalvelulain toteuttamishankkeessa kehitetään seutukunnallisesti yhteistyössä terveydenhuollon kanssa pidempiaikaisen toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen toimintamalli / yksikkö,
joissa ensisijaisena tavoitteena olisi aina siirtyminen takaisin kotiin. SAS -työryhmän kanssa tehdään arvioivaa ja kehittävää yhteistyötä kaikkien yksiköiden kohdalla.
Yhteistyötä keskussairaalan poliklinikan kanssa jatketaan poliklinikalle hoivapalveluista ohjautuvien
potilaiden määrän vähentämiseksi. Yhteistyössä laadittu äkillisen yleistilan toimintamalli on käytössä kaikissa yksiköissä. Toimintamallin avulla hoivakodeista sairaalaan siirtymiset ovat vähentyneet.
Tehostetulla hoidon tarpeen arvioinnilla sairaalaan ohjautuvat hoitoa todella tarvitsevat asukkaat/potilaat. Hoivapalvelut saavat lääkäripalvelut terveydenhuollon vastuualueen järjestämänä.
Hoivapalveluissa fysioterapiaosaamista on lisätty. Kokemukset fysioterapeuttien työskentelystä
hoitajien rinnalla työergonomiassa ja kuntouttavassa työssä ohjaten ovat olleet hyviä. Henkilöstörakennetta on muutettu kuntouttavan hoitotyön mahdollistamiseksi ja strategian mukaisesti. Myös
toimintakykyä ylläpitävää/edistävää hoitotyötä kehitetään jatkokouluttamalla henkilöstöä yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa.
Viriketyö on keskeinen kehittämisalue: tavoitteena on luoda käytännönläheisiä ja joustavia tapoja
lisätä myös vapaaehtoistyöntekijöiden osuutta asukkaiden arjessa. Liikunnanohjaaja koordinoi ja
97
suunnittelee niin Eskolassa kuin Citykodissakin olevien kuntosalien käyttöä yhdessä yksikköjen
henkilöstön kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman suuri ja monipuolinen käyttö, joka hyödyntää
sekä hoivapalvelujen että kotihoidon asiakkaita ja myös muita vanhusryhmiä terveyden edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Henkilöstön lisäykset laatusuosituksen mitoituksen mukaisiksi on huomioitu suunnittelukaudella.
Hoiva-asumisen henkilöstömitoitus on vanhustenhuollon strategian mukaisesti 0,6
Sairauspoissaolojen vähentämiseksi varhaisen tuen mallin käyttöä tehostetaan ja työyhteisöjen
tukemista kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vahvistetaan lähiesimiehisyyttä johtamisen
yhtenäisillä toimintatavoilla ja kehitetään edelleen tiimityön mallia eri yksiköissä.
Taloussuunnitelma 2014 - 2016
Hoivapalvelujen rakennemuutos on valmiina 2014. Kotona asumista tukevan lyhytaikaishoidon
järjestäminen pyritään siirtämään kaupungin omaksi toiminnaksi.
Kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän pohjatyötä tehdään 2014 ja järjestelmän käyttöönotto olisi
2015.
Riskianalyysi
-
Apteekin lääkkeenjaon lisäkustannukset mahdollisesti vanhustenhuollon maksettavaksi,
odotetaan tarkempaa valtakunnallista ohjeistusta
Koulutetun henkilökunnan saatavuus heikkenee - tutkitaan oppisopimuskoulutuksen
käyttöä
Sairaslomien määrää ei saada vähenemään
Hoivapaikat eivät riitä jos hoiva-asumisen tarve on yhtä suurta huolimatta ennakoivasta
ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta
toteuttamisessa
-
Hoivapalvelujen rakennemuutoksen valmistuessa syksyllä tarkastellaan lyhytaikaishoidon ostoja ja niiden toteuttamista omana toimintana
Asumisen palvelumaksuista on valmisteilla Stm:n ja Kuntaliiton yhteistyönä valtakunnalliset määrittelyt - vaikutusta maksukertymään ei vielä tiedossa
Sairauspoissaolojen vähentäminen 1 pv / työntekijä - varhaisentuen malli, työntekijöiden vastuu omasta työkyvystä
Henkilöstöresurssin oikea kohdentaminen - taloudellinen työvuorosuunnittelu, kotihoidon välittömän asiakastyöajan lisääminen
Hoiva-asumisen siirtoviiveen lyhentäminen
98
VANHUSTENHUOLTO
Tunnusluvut
Asukkaat
75 vuotta täyttäneet
Asiakkaat 31.12.
Kotihoidon asiakkaat
TP2012
TA2013
TA2014
5498
1557
5648
1663
1932
2150
-
1410
1400
-
703
750
Säännöllisten palveluiden piirissä olevat asiakkaat (75-), lkm
- kotihoito
- hoiva-asuminen (oma ja osto)
680
510
- laitoshoito, pitkäaikaishoito
- lyhytaikaishoito
- omaishoito
Säännöllisten palveluiden piirissä olevat asiakkaat (85-), lkm
- kotihoito
- hoiva-asuminen (oma ja osto)
- laitoshoito, pitkäaikaishoito
- lyhytaikaishoito
- omaishoito
Peittävyys
Asiakkaiden % -osuus 75 vuotta täyttäneestä
väestöstä
- kotihoito, %
- hoivapalvelut
Asiakkaiden % -osuus 85 vuotta täyttäneestä
väestöstä
- kotihoito, %
- hoivapalvelut %
Hoivapalveluiden kustannukset / asukas
Kotihoidon kustannukset / asukas
Voimavarat
HTV2
Tuloslaskelma
60
280
230
365
20
100
25,6
10,6
25
9
45,2
22,9
45
23
549
303
563
301
496,7
587
303
477,4
99
SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Sosiaalihuollon vastuualueen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön sosiaalista hyvinvointia,
turvallisuutta ja osallisuutta tuottamalla ja kehittämällä sosiaalihuoltoon kuuluvia palveluja sekä
turvata riittävien sosiaalipalvelujen yhdenvertainen saatavuus huolehtimalla niiden tasa-arvoisesta
ja tarpeeseen perustuvasta kohdentamisesta sekä torjua huono-osaisuutta, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Sosiaalitakuiden mukaiset käsitjälähtöisiä
telyajat toteutuvat
Tavoitetaso 2014
100 %
Asiakastyytyväisyys ja toiminnan arviointi
Asiakaspalautteet käsitellään
yksiköissä yhdessä. Muistutusten määrä ei kasva.
Yksilöpäätösten muutosvaatimusten määrä vähenee.
Sosiaali- ja terveydenhuollon
rakennemuutos etenee
Ylisektoraalinen yhteistyö
lisääntyy ja Hyvinvointipuiston
suunnitteluun osallistutaan
aktiivisesti.
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen selvitys ja suunnitelman laadinta on käynnistetty
Sähköisten palvelujen käyttö ja
määrä
Palveluiden painopiste ennalta
ehkäisyyn
Lastensuojelussa sijaishuollossa olevista asiakkaista 75
% on perhehoidossa
Toimeentulotuen ja vammaispalvelujen sähköisten hakemusten sekä muun sähköisen
asioinnin käyttäjämäärä lisääntyy. Tavoite 600 käyttäjää vuoden aikana.
Lasten ja nuorten palveluissa
lisätään avohuollon toimia
sekä yhteistyötä Vatupassin ja
opetustoimen kanssa.
Kodin ulkopuolelle sijoitettuja
lapsia on alle 1,5 % ikäryhmästä.
Lastensuojelun avohuollon
asiakasmäärä on enintään 8
% ikäryhmästä.
Uusien lastensuojeluasiakkaiden määrä vähenee noin
5 %:lla..
100
Pitkäaikaistyöttömien määrä
tukee yrityksiä ja lisää työllivähenee:
syyttä
Kelan listalla oli elokuussa 2013
1 075 henkilöä.
Aikasarjaseurannan mukaan
vuoden 2012 lopussa 882
henkilöä.
Maahanmuuttajapalveluissa ja
vahvistuu
lasten sijaishuollossa sekä työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa ovat mukana kaikki
seudun kunnat
Henkilöstömäärä vastaa
mitoitettu, esimiestyö on laamitoituksia ja täyttää
dukasta
lakisääteiset kelpoisuusehdot.
ja oikeudenmukaista
Tavoitetaso 2014
Vuoden lopussa Kelan listalla
on 850 henkilöä.
Pitkäaikaistyöttömiä
aikasarjaseurannan mukaan
on enintään 720 henkilöä
31.12.
Tavoitetaso 2014
Sopimukset seutuyhteistyöstä
jatkuvat.
Tavoitetaso 2014
Epäpätevien pitkäaikaisten
sijaisten osuus enintään 3 %
Sairauspoissaolot
Poissaolopäivien määrä vähenee ed. vuodesta.
Esimiestyötä kehitetään jatkuvasti
Esimiehet osallistuvat työnantajan järjestämään koulutukseen ja esimiestilaisuuksiin.
Kehityskeskustelut
Kehityskeskustelut käydään
vähintään kerran vuodessa.
Palvelujen ja etuuksien myöntämistä koskevat ohjeistot
ovat saatavissa kotisivuilla.
Palveluista tiedottaminen
tehostuu
Palvelukohtaisia esitteitä laaditaan vähintään yksi vuodessa.
Ajankohtaisista asioista tiedotetaan aktiivisesti mediatiedotteilla.
Vastuualueen säännölliset henkilöstötilaisuudet
Vähintään 2 tilaisuutta vuoden
aikana koko henkilöstölle.
Yksiköiden tiedottaminen ja
henkilöstön osallistuminen
organisoitua
Yksiköissä järjestetään säännölliset yksikkökokoukset vähintään kerran kuukaudessa.
Vastuualueen talouden toteutuminen suunnitelman mukaisesti.
Tavoitetaso 2014
Toimintakate ei ylity.
101
Tavoitetaso 2014
Toimintaa tuetaan
Vammaisten asumisyksiköille
turvallisuus huomioidaan kaiekotukihenkilöillä.
ja lastensuojelun yksiköille on
kessa toiminnassa
nimetty vähintään kaksi
ekotukihenkilöä.
1. Sosiaalipalvelujärjestelmän toimivuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen
2. Ehkäisevän toiminnan tehostaminen ja palveluiden koordinoinnin kehittäminen erityisesti
lasten ja nuorten palveluissa
3. Työllisyyspalvelujen kehittäminen ja tehostaminen kuntakokeilun avulla sekä kehittämällä
työvoiman palvelukeskuksen toimintaa
4. Maahanmuuttajien palvelujen tehostaminen yhdessä naapurikuntien sekä järjestöjen ja
muiden toimijoiden kanssa.
5. Sosiaali- ja terveydenhuollolle asetettuihin tuottavuus- ja vaikuttavuusvaatimuksiin vastaaminen
6. Palvelurakenteiden kehittäminen sekä Hyvinvointipuiston valmisteluprosessiin osallistuminen.
Talousarvio
Sosiaalihuollon toiminnoissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia talousarviovuonna. Toiminnan painopistealueet on esitetty edellä ja kaikilla tehtäväalueilla jatketaan toiminnallista ja sisällöllistä kehittämistä. Vakinaisen henkilöstön määrä pysyy ennallaan ja hankehenkilöstönmäärä vähenee.
Yleinen talous- ja työllisyystilanne on riski, joka aiheuttaa menopaineita vastuualueelle.
Sosiaalihuollon tehtävissä ei ole vahvistettuja muutoksia. Useita lainsäädäntöhankkeita on vireillä
ja ne tulevat vaikuttamaan toimintaan suunnitelmakaudella. Esitysten voi ennakoida lisäävän kuntien velvoitteita ja asiakkaiden oikeuksia. Suurin muutos tulee olemaan vuodelle 2015 suunniteltu
pitkäaikaistyöttömien palvelujen siirto kuntien vastuulle. Kustannusten korvaamisesta ei ole päätöksiä. Talous- ja velkaneuvonnan siirtäminen valtiolle on suunnitelmissa, mikä merkitsisi 2 henkilötyövuoden vähennystä.
Riskianalyysi
•
•
•
•
•
Työllisyystilanne ei parane, mikä lisää maksuja työttömyyden kustannuksiin sekä toimeentulotukimenoja huolimatta lisätyistä toimenpiteistä erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla.
Taantuva talous ja kustannustason nousu, joka näkyy kansalaisten taloudellisten ongelmien lisääntymisenä ja lisää painetta toimeentulotukeen sekä talous- ja velkaneuvontaan.
Lastensuojelutarpeen kasvu ja sijaishuollon tarve, jota ei voida hillitä
Henkilöstön saatavuus ja jaksaminen, millä on oleellinen vaikutus palvelujen saatavuuteen
ja laatuun sekä sosiaalitakuun mukaisten määräaikojen toteutumiseen.
Valtion tehtävien siirrot kunnille tai kuntien velvoitteiden lisääminen ilman asianmukaisia
korvauksia.
toteuttamisessa
•
•
•
•
•
Käynnistetään päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilan selvitys sekä suunnittelu tulevasta palvelurakenteesta
Sijaishuollon perhehoitopainotteisuuden lisääminen kehittämällä nuorten perhehoitoa sekä
lyhytaikaista perhehoitoa.
Lasten ja nuorten laitospalvelujen ostoa vähennetään
Vahvistetaan lastensuojelussa avohuoltoa edelleen (mm. intensiiviperhetyö ja perhehoito,
ryhmätoiminnat asiakkaille, uudet menetelmät työssä)
Lisätään edelleen joustavuutta ja sujuvuutta palvelujen järjestämisessä ja hallinnoinnissa
oman vastuualueen sisällä
102
Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyyspalvelut
Hallinto
Tietohallintokoordinaattori siirtyy tietohallintoyksikköön 1.1.2014. Menot muodostuvat vastuualueen yhteisistä käyttömenoista, sekä vastuualueen ICT-kustannuksista. ICT-käyttömenot ovat
160 150 euroa ja investoinnit 10 000 euroa.
Työllisyyspalvelut
1.1.2014 osaksi työllisyyspalveluja siirretään työvoiman palvelukeskus Väylän toiminta ja henkilöstö. Työvoiman palvelukeskuksen johtaja on suoraan sosiaalijohtajan alainen. Väylän toimintaa kehitetään vuoden aikana uuden ohjausmallin mukaisesti sekä panostaen kykyyn vastata seudullisiin
palvelutarpeisiin.
Työllisyyspalveluissa toimii edelleen työllissyyspalvelupäällikkö, jonka keskeisenä tehtävänä on
koordinoida kaupungin työllisyyteen liittyviä toimia sekä yhteistyötä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Työllisyyspalvelujen budjetin suurin osa koostuu ostopalvelusopimuksiin perustuvasta toiminnasta:
aikuisten ja nuorten työpajat sekä kuntouttava työtoiminta. Palkkatukityöllistämiseen käytettävä
määräraha pysyy vuoden 2013 tasolla, mutta tulossa olevien lakimuutosten ansiosta sillä voidaan
lähes kaksinkertaistaa tukityöllistämisen määrä. Noin puolet budjetista käytetään Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden kattamiseen ja tavoitteena on osuuden selvä pienentäminen. Työllistämisen
painopistealueena ovat Kelan-listalla olevat sekä nuoret ja maahanmuuttajat. Yhdistysten kuntalisällä tuetaan edelleen kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä.
Valtakunnallinen työllisyyden kuntakokeilu (2012-2015) tuo Kotkalle yhdessä Haminan kanssa lisärahoitusta uusien työllistämismallien luomiseen. Hankkeessa toimii kaikkiaan kahdeksan työntekijää, joista viisi Kotkan työntekijöinä.
Sosiaalityön palvelualue
Sosiaalityöllä turvataan lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytykset ja vahvistetaan ihmisten toimintakykyä ja vastuullisuutta. Palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin: Sosiaalityö- ja ohjaus, Lastensuojelu, Sosiaalipäivystys ja kriisityö, Lastenvalvonta, Lapsiperhetyö, Nuorisoryhmä,
Perhehoito ja Laitoshoito. Lisäksi menoihin sisältyvät toimeentulotuen kustannukset.
Ns. sosiaalitakuun toteutuminen lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä varmistetaan
mm. toimintaprosesseja kehittämällä ja sähköistä asiointia lisäämällä.
Kasvatetaan asiakastyön osuutta kokonaistyöajasta erityisesti sähköisten palvelujen avulla.
Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työnjakoa ja tehtävärakennetta kehitetään (sijaishuollon toimisto,
lastensuojelu, aikuissosiaalityö). Sosiaalitoimistojen yhteistyötä kehitetään ja mahdolliset päällekkäisyydet poistetaan. Effica-asiakastietojärjestelmän käyttöä laajennetaan sijaishuoltoon ja nuorisoryhmään sekä mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen.
Selvitetään asiakkaan kokemus palvelun laadusta jalkautumalla asiakkaiden pariin (esim. Kumppanuustalo, Korttelikodit).
Lastensuojelu ja sijaishuolto
Vahvistetaan avohuoltoa edelleen (mm. intensiiviperhetyö ja perhehoito, ryhmätoiminnat asiakkaille sekä uudet menetelmät työssä). Pyritään lisäämään nuorten tukiasumista. Kotiin tehtävää perhetyötä ja muuta yhteistyötä kehitetään Vatupassin kanssa.
Lyhytaikaisen perhehoidon ja nuorten perhehoidon kehittämisellä laitospalvelujen ostoa vähennetään - erityisesti Kotkan ulkopuolisen kaikkein vaativimman palvelun kohdalla.
103
Sijaishuollon sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtävät määritellään uudelleen.
Lisätään entisestään joustavuutta ja sujuvuutta palvelujen järjestämisessä ja hallinnoinnissa
(esim. perustettu työryhmä kehittämään sijaishuollon palvelua lapsen tarpeita entistäkin enemmän
vastaavaksi).
Sijaisten käyttöä vähennetään vakiinnuttamalla lasten ja nuorten vastaanottoyksiköiden yhdistäminen kesäaikana kuukaudeksi.
Vammaistyön palvelualue
Vammaistyön palvelualueen tavoitteena on vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin edistäminen oikea-aikaisten ja tarpeiden mukaisten palveluiden ja tukitoimien avulla, uusinta tietämystä ja seutuyhteistyötä hyödyntäen. Palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin: Avohuollon tukipalvelut, Asumispalvelut, Laitoshoito
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen
liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010─2015. Sekä kehitysvammaisten että vaikeavammaisten asumispalveluiden osalta toteutetaan yhdessä Carean kanssa pitkäaikaisen laitoshoidon
lopettamiseen tähtäävää suunnitelmaa.
Syksyllä 2013 avataan uusi 15-paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö, jonka asukkaista
lähes kaikki siirtyvät laitoshoidosta asumispalveluihin. Muutos merkitsee Carealta ostettavien laitospalvelujen vähenemistä. Vuosina 2013-14 suunnitellaan yhdessä Carean kanssa toimintamallit,
joilla Kotkaan sijoittuvien asumisyksiköiden asukkaiden tarvitsemat erityispalvelut järjestetään
mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Kehitysvammahuollossa ostetaan tarvittaessa asumispalveluja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden
mukaisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakasmäärät asumispalveluissa jatkavat nousua, koska
toisaalta kehitysvammaiset tulevat entistä nuorempina palvelujen piiriin, toisaalta palvelujen piiriin
tulee uusia asiakkaita ikääntyneiden vanhempien luota.
Päivätoimintaan, työtoimintaan ja tuettuun työhön osallistuvien asiakkaiden määrä pysyy ennallaan. Avotyön osuus lisääntyy. Palvelut on kilpailutettu syksyllä 2013.
Omaishoidossa asiakasmäärät ovat lisääntyvät edelleen. Kulujen karsimiseksi pyritään järjestämään omaishoidon vapaita entistä enemmän perhehoitona ja ryhmälomituksena.
Vaikeavammaisille ostetaan asumispalveluja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia selvitetään.
Subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun on lisännyt palvelun käyttöä. Kaakkois-Suomen
alueella on valmisteltu yhteinen ohjeisto henkilökohtaisen avun palveluseteliin. Palveluseteli saadaan käyttöön vuoden 2014 alussa.
Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on noussut jatkuvasti. Kustannusten hillitseminen on erittäin
vaikeaa, koska asiakkailla on subjektiivinen oikeus palveluun ja taksimatkojen hinnat nousevat
vuosittain.
Asiakasmaksutulot tulevat vähenemään lainsäädännön ja sen tulkintojen mukaisen ohjeistuksen
myötä.
104
Maahanmuuttajatyön palvelualue
Maahanmuuttajatyötä kehitetään uudistettujen suunnitelmien ja uudistuneen lainsäädännön mukaisesti. Samalla huomioidaan kotoutumisen kahdensuuntaisuus eli kehitetään myös palveluja
vastaamaan maahanmuuttajien tarpeisiin. Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa
toiminnassa ja päätöksenteossa ja toimintaa toteutetaan sosiaalisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Jatketaan ja kehitetään nuorten, oppivelvollisuusiän ylittäneiden peruskoulun päästötodistuksen
saamisen mahdollistavaa koulutusta ja vakinaistetaan toiminta. Kehitellään myös muita nuorten
kotoutumista edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamuotoja. Ollaan mukana luomassa ja
kehittämässä uudenlaisia kotoutumisen toimintamalleja niin paikallisesti kuin seudullisestikin.
Lisäksi jatketaan panostusta kotoutumiskoulutukseen edellisen vuoden tavoin. Näin arvioidaan
yhdessä työhallinnon ja muiden toimijoiden (3 sektori) järjestämien kotoutumistoimenpiteiden
kanssa päästävän lain edellyttämiin suositusaikoihin ja vältytään pitkiltä odotusajoilta kielikoulutukseen.
Pakolaisten vastaanoton palveluissa panostetaan kotoutumissuunnitelmien kehittämiseen ottamalla huomioon alkukartoituksessa esiin nousseet asiakkaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat entistä
paremmin koko perheen kotoutumisen näkökulmasta. Samalla kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen erilaisiin paikallisiin toimintoihin. Kiintiöpakolaisten vastaanotossa huomioidaan erityispalvelujen ja muiden palveluntuottajien resurssit sekä asuntotilanne.
Tulkkikeskuksessa panostetaan palvelujen ja laadun kehittämiseen sekä toiminnan laajentamiseen
tiiviimmin koko Kaakkois-Suomen alueelle. Yhteistyösopimusta Kouvolan kanssa jatketaan ja aloitetaan vastaavat neuvottelut muiden ympäristön kuntien kanssa.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen palvelut
Koivulan ryhmäkoti ja vastaanottokeskuksen Sammonkadun toimipiste jatkavat toimintaansa normaalisti. Sammonkadun kiinteistön huono kunto johtaa siihen, että toiminta tullaan siirtämään
suunnitelmallisesti hajautettuun asumiseen 1-2 vuoden sisällä.
105
Tunnusluvut
Väestötiedot, kohderyhmä
0-17 -vuotiaat asukkaat
Kodin ulkopuolelle sijoitetut, 0-20 -vuotiaat lapset (31.12.)
Suoritetavoitteet, asiakkaat/ v
Sosiaalityön asiakkaat
- Lastensuojeluasiakkaat
- Toimeentulotukiruokakunnat
- Päihdehuollon asiakkaat
- Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat
- Lapsiperhetyön asiakkaat
- Nuorisoryhmä ex. Erityisperhetyö
- Perhehoito
- Laitoshoito (oma)
- Kodin ulkopuolinen hoito/ laitosmainen (ostetut)
Vammaistyön asiakkaat
Maahanmuuttotyön asiakkaat
maahanmuuttotoimiston asiakkaat
pakolaisten erityispalveluasiakkaat
Vastaanottokeskuspaikat
Vaikuttavuus
Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17 -vuotiaasta väestöstä, %
Pitkäaikaistyöttömien määrä (31.12.)
Sosiaalihuollon kustannukset €/asukas
Toimeentulotuen kustannukset €/ruokakunnat, jotka saavat tukea
Lasten ja nuorten perhehoito, €/vuorokausi
Lasten ja nuorten laitoshoito €/vuorokausi
Oma toiminta
Ostopalvelut
Työllisyydenhoidon kustannukset €/asukas
Voimavarat
Vakanssit /HTV2
Tuloslaskelma
TP2012 TA2013 TAE 2014
9861
133
145
135
164
1 000
4 150
2 200
300
140
290
125
80
35
1 900
1 050
320
164
1 000
4 350
2 150
500
130
300
130
80
32
1 940
330
164
1,3
1,5
882
850
800
996
2 702
61
972
2 942
53
1 033
2 991
45
343
218
144
272
193
126
278
254
127
237,2
235,6
233,2
1 062
4 462
2 039
235
99
267
97
60
69
1910
-
1,3
106
LIIKUNTALAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus
Liikuntalautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää liikuntapalveluita Kotkassa. Lautakunta vastaa
liikuntapalveluiden kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta.
Erityistehtävänä on kehittää liikuntapalveluiden toimintaa, taloutta ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä kaupungin muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Tuloslaskelma
107
LIIKUNTAYKSIKKÖ
Toiminta-ajatus
Liikuntayksikkö vastaa kaupungin julkisista liikuntapalveluista luoden edellytyksiä kotkalaisten terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistäville harrastuksille sekä toimille. Liikuntayksikkö edistää
toiminnallaan myös kaupungin muuta virkistys- ja vapaa-aikatoimintaa suunnittelemalla ja rakennuttamalla laadukkaita ihmisten liikkumiseen/liikunnan harrastamiseen tarkoitettuja tiloja ja alueita.
Liikuntayksikkö luo edellytyksiä sekä omaehtoisen liikuntatoiminnan kehittymiselle että järjestää
terveyttä edistävää liikuntatoimintaa yhteistyössä alan järjestöjen ja yritysten kanssa.
€/käynti nettokustannus
Tavoitetaso 2014
4,20 €
Lisäksi liikuntalautakunnan valtuustoon nähden sidotut tavoitteet ovat yhteneväisesti liikuntayksikköä liikuntalautakuntaan sitovia.
-
Selvitys liikuntakiinteistöjen ja -palveluiden toimintamallista sekä rahoituspohjan laajentamisesta.
Liikuntapalveluiden kustannusvastaavuuden tehostaminen (kalliit ylläpitokustannukset =
taksat ja vuokrat vastaamaan paremmin ylläpitokustannuksia).
Talousarvio
Kotkan kaupungin taloustilanne edellyttää toimintavuoden 2013 tapaan palveluihin liittyvien rakenteellisten muutosten edelleen kehittelyä. Liikuntapalveluiden osalta se tarkoittaa sitä, että vuoden
2014 talousarvion ulkoinen toimintakate supistuu 15,1 % talousarviovuoden 2012 tilinpäätöksestä.
Liikuntapalveluiden osalta suurin kustannuksia nostava vaikutus kohdistuu toimintaedellytysten
ylläpitoon ja siellä erityisesti kiinteistöihin (liikuntahallit). Liikuntakiinteistöjä tulee tulevaisuudessa
tarkastella merkittävien kiinteistöjen osalta seudullisena kokonaisuutena. Tätä kuntarajat ylittävää
palvelujen kehittelyä tarvitaan poistamaan esim. päällekkäisinvestoinnit sekä tehostamaan nykyisten tilojen läpivuotista käyttöä ja pyrkiä etsimään toteutettavia vaihtoehtoja kiinteistöihin kohdistuvien kustannusrakenteiden uusimiseksi esim. kehittelemällä toimintamallia urheiluseurojen yhteistyön tiivistämisestä ja liikuntakiinteistöjen rahoituspohjan laajentamisesta.
Seudullisesti merkittävimpien liikuntakiinteistöjen ja -palveluiden kehittämisselvitys toteutetaan.
Selvitystyöllä haetaan taloudellisesti kestävää ratkaisua liikuntakiinteistöihin kohdistuvien kustannusten hillitsemiseksi ja käyttäjien aiheuttamisperiaatteen korostamiseksi.
Terveysliikuntapalveluiden ydinosaamisen kehittäminen terveyden ja kuntalaisten hyvinvoinnin
edistämiseksi yhteistyössä erityisesti mm. terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kanssa.
Riskianalyysi
-
Kiinteistökustannusten jatkuva kasvu vaarantaa liikuntapalveluiden tuottamisen.
108
toteuttamisessa
-
-
tilojen varausperiaatteita muutetaan siten, että sillä lisätään taksojen ja tilavuokrien tulokertymää.
kehitetään järjestöavustusten jakoperusteita siten, että se tukee paremmin niitä järjestötoimintoja joiden käyttökustannuksiin taksat ja vuokrat julkisten tilojen käytöstä eniten vaikuttavat.
toteutetaan toimintavuonna valmistuvan liikuntakiinteistöjen ja -palveluiden kehittämistoimenpide-esitykset taloudellisesti kestävät omistamiseen ja palveluiden toteuttamiseen liittyvät ratkaisumallit.
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet
Uimahallikäynnit
Sisäliikuntatilojen kävijöitä (sis. koulusalit)
Koulusalien käyttäjät
Terveys- ja soveltava liikunta (käyntiä)
Tehokkuus/Taloudellisuus
Liikuntapalveluiden kustannukset €/asukas/v.
Käyttökustannus €/käynti
Käyttökustannus €/käynti: uimahallit
Käyttökustannus €/käynti: jäähallit
Käyttökustannus €/käynti: muut hallit
Käyttökustannus €/käynti: kentät ja ulkoliikunta
Toiminnan laajuus
Hoidettavia latuja km
Hoidettavia luistinratoja kpl/ha
Hoidettavat kentät kpl
Ruohokentät kpl/ha
Tekonurmikentät kpl
Lähiliikuntapaikat
Hiekkakentät kpl/ha
Kuntoradat, ladut kpl/km
.
TP2011
TP2012
TA2013
TA2014
310 333 292 044
706 165 730 732
58 809 68 959
11 375 11 328
320 000
720 000
70 000
15 000
330 000
730 000
70 000
15 000
3,75
3,85
4,00
100
19/6
28
6/3, 75
2
9
16/4
9/32
100
19 /6
28
6/3,75
4
10
16 /5
9 /32
100
19 /6
28
6/3,75
4
10
16 /5
9 /32
118,11
4,20
6,41
7,51
5,06
1,04
100
19 /6
28
6/3,75
4
10
16 /5
9 /32
109
Toiminta-ajatus
Lasten ja nuorten palveluiden tavoitteena on luoda kotkalaisille lapsille ja nuorille parhaat kasvun ja
kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja hyvinvointia edistävät, turvaavat ja tukevat palvelut sekä
kannustaa lapsia ja nuoria osallisuuteen sekä monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan.
Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat päivähoidon, opetustoimen ja hyvinvointineuvolan
vastuualueet sekä nuorisotyön yksikkö.
Tuloslaskelma
110
OPETUSTOIMEN VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Perusopetus tukee lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä
perheiden kanssa. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi
ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus on
koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen lähtökohta ja jatko-opintojen perusta.
Lukiokoulutus tukee opiskelijan kasvua ja kehittymistä tasapainoiseksi, vastuuntuntoiseksi ja sivistyneeksi kansalaiseksi, joka kykenee toimimaan kansainvälistyvässä ja muuttuvassa yhteiskunnassa ja jolla on valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lukiot antavat laaja-alaisen yleissivistyksen
sekä valmentavat ja antavat kelpoisuuden jatko-opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa
sekä ammatillisessa koulutuksessa.
Kotkan opisto järjestää laadukasta aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta ja ammatillista lisäkoulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta on kaikille avointa ja omaehtoisuuteen perustuvaa. Opisto pyrkii pitämään opiskelukustannukset kohtuullisina tavoittaakseen mahdollisimman suuren osan kotkalaisista. Lisäksi opisto järjestää yrityksille ja yhteisöille maksullista
koulutusta ja ohjelmapalveluja.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Arviointikyselyt oppilaille ja
jälähtöisiä
huoltajille (asteikko 1-5)
Lähikoulussa opiskelevien erityisopetuspäätöksen saaneiden
lasten osuus kaikista erityisopetuspäätöksen saaneista oppilaista
Oppilashuoltotyö on monipuolista ja säännöllistä.
KiVa-koulun mukainen toiminta
kouluissa.
Tavoitetaso 2014
Keskiarvo vähintään 3
Suurempi kuin vuonna 2013
Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat vähintään kerran kuussa. Koulunuorisotyö ja koulupsyykkarit toimivat kouluissa.
Toimintaohjelma aktiivisessa
käytössä kaikissa peruskouluissa.
Toiminta laajenee.
Koulupäivän liikunnallistaminen.
Kotkan opiston yleisötilaisuudet
omaleimainen kaupunki, jossa
tapahtuu
Tavoitetaso 2014
3 avointa ja 2 maksullista tilaisuutta
111
Seudullinen yhteistyö toteutuu
vahvistuu
strategioiden kautta
-mielenterveys- ja päihdestrategia
-terveysliikuntastrategia
-tietoja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Rehtoreilla johtamiskoulutus
mitoitettu, esimiestyö on laaKotkan opistolla suunnittelijadukasta
opettajat
Kehityskeskustelut pidetään
kaupungin ohjelman mukaisesti
Kaupungin toiminta on avointa Kouluja koskevia yhteisiä toija oikeudenmukaista
mintamalleja on kuvattu ja koottu koulujen tueksi sähköiseen
ympäristöön.
Tavoitetaso 2014
Strategioiden mukainen toiminta etenee.
Tavoitetaso 2014
85%
5 hlö
100%
Kuvattujen toimintamallien
määrä kasvaa
Tavoitetaso 2014
Luontokoulu Haili tavoittaa lä2200 lasta käy Hailissa
turvallisuus huomioidaan kaihes puolet perusopetuksen opkessa toiminnassa
pilaista
Ympäristölukion toiminta on
Kestävän kehityksen sertifiauditoitu
kaatti
-
Opetustoimessa on otettu käyttöön uudet sähköiset oppilashallinto-ohjelmat. Peruskouluissa ja lukiossa ohjelma mahdollistaa monipuolisemman koulun ja kodin välisen sähköisen
yhteydenpidon. Peruskoulujen ja lukioiden käyttämän sähköisen oppimisympäristön uudistuminen vaikuttaa opetuksen käytäntöihin.
-
Johtoryhmätyöskentely vakiintuu opetustoimen hallinnossa
-
Peruskouluissa ja lukioissa toteutetaan alueellisen TVT-strategian mukaista toimintaa
-
Oppilashuollon erityisenä painopisteenä on kiusaamisen vastainen toiminta
-
Kirjaston kanssa laaditaan yhteinen koulujen ja kirjaston yhteistoimintasuunnitelma
Talousarvio
Jäppilän ja Tiutisen koulut lakkaavat syyslukukauden alusta.
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen suunnitelmien toteuttaminen Karhulassa edellyttää Karhulan
alueen koulutilojen tarveselvitystä.
Talousarvion ulkopuolisella tasa-arvorahalla ja opetusryhmäkoon pienentämisen rahan avulla on
voitu palkata 28 opettajaa ja 22 ohjaajaa sekä 2 koulupsyykkaria ja 2 koulunuorisotyöntekijää.
3-6 luokkien oppilaiden opetuksessa on siirrytty minimituntimäärään.
112
-
perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmien perusteiden uudistuminen
-
lukioiden opiskelijoiden tuen määrä kasvaa lakimuutoksen myötä
-
sähköisten oppimateriaalien yleistyminen ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset
-
opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppilaiden mielenterveyden vaaliminen ennaltaehkäisevästi toteutuu koulupsyykkaritoiminnan vahvistamana
-
Itä-Suomen koulu aloittaa osana Kotkan palveluverkkoa ja varmistaa kielivalikoiman monipuolistumista
-
Englanninkielisen perusopetuksen käynnistäminen palvelustrategian mukaisesti
Riskianalyysi
-
Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukanaan tuomat lisävelvoitteet. Riski on todennäköinen ja siihen voidaan varautua rekrytointia terävöittämällä sekä huolellisella suunnittelulla.
-
Oppivelvollisuuden pitenemisen mukanaan tuomat mahdolliset velvoitteet.
-
Koulutuksellisen tasa-arvorahoituksen sekä opetusryhmäkoon pienentämisen rahoituksen
saamisen epävarmuus, vaikka suurtyöttömyys sekä maahanmuuttajien määrä ei ole pienentynyt. Riski on mahdollinen ja siihen voidaan varautua työn suunnittelulla.
-
Koulunkäynnin ohjaajien tarpeen ennustaminen on vaikeaa. Riski on todellinen.
-
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaiset toimet eivät ole mahdollisia, jos koulujen remontit eivät käynnisty tai valmistu. Riski on todennäköinen ja siihen voidaan varautua varaamalla riittävästi väistötiloja ja työn ennakkosuunnittelulla.
toteuttamisessa
-
Opetusryhmien määrien ja ryhmäkokojen huolellinen tarkastelu. taloudellisin ja pedagogisein perustein
-
Eri alojen opettajien sijoittuminen eri kouluille niin, että opetus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti.
113
PERUSOPETUS
Tunnusluvut
Opetustunnit yht., (sis erit.op)
-joista lähiopetustunteja
-erityisopetuksen tunnit
Resurssiopetustunnit (OKM:n rahoitus)
Koulujen lukumäärä
Oppilasmäärä, josta *)(tilasto 20.9.)
- tehostetun tuen oppilaita
-erityisoppilaita, josta
- lähikoulujen oppilaita
-maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joista
- valmistavalla luokalla
Kuljetettavat oppilaat omissa kouluissa, joista
-erilliskuljetuksessa
Kotka sv. samskolankin kulj. kotkalaiset oppilaat
Laatu
Keskimääräinen ryhmäkoko
Tehokkuus / Taloudellisuus
Perusopetuksen kustannukset eur/oppilas
Opetuskustannukset eur/oppilas
Kouluruokailu eur/oppilas
Kotikuntakorvauksen perusosa
Oppikirjat ja materiaalit eur/oppilas
Henkilöstö HTV2
Opettajat (ei sisällä ylitunteja)
Koulunkäynnin ohjaajat /luokkatyö
Koulunkäynnin ohjaajat /IP-toiminta+lomahoito
Koulusihteerit
*) esiopetusoppilaat eivät sisälly lukuihin
**) koulun alku
TP2012
315 192
305 820
54 530
TA2013
309 500
300 100
54 100
22
4 885
334
424
461
45
579
275
-
19
**4 913
**220
**466
**150
**461
**45
530
250
-
TA2014
304 500
295 000
38 500
25 500
19
**4 825
**300
**460
**170
**505
**44
554
271
57
-
21
21
7 994
4 228
604
5 775
151
8 068
4 042
624
5 968
137
8 346
4 178
636
140
328,5
62,3
16,5
5,5
114
LUKIOKOULUTUS
Opetustunnit yhteensä, joista
-lähi- ja verkko-opetustunteja
Koulujen lukumäärä
Päivälukioiden opiskelijat
Aikuislukion opiskelijoita, lukio
peruskoulu
Aineopiskelijoita aikuislukiossa, lukio
peruskoulu
Ammattilukion opiskelijat
Laatu
Lukion oppimäärän 3 v:ssa suorittaneet. %
Taloudellisuus / Tehokkuus
Lukiokoulutuksen kustannukset eur/opiskelija (pl.
ammattilukio ja aikuislukio)
Opetuskustannukset eur/opiskelija
Kouluruokailu eur/opiskelija
Valtionosuuden yksikköhinta
-yli 18 vuotiaat
TP2012
58 163
45 503
2
930
72
18
78
28
142
TA2013
57 300
45 800
2
940
75
18
80
103
141
TA2014
55 000
43 500
2
902
86
21
90
100
131
-
80
80
5 962
5 759
6 041
3 991
449
6 179
3 584
3 627
459
6 179
3 584
3 789
497
6 188
3 589
Henkilöstö HTV2
Opettajat
Koulusihteerit
KOTKAN OPISTO
Opetustunnit yhteensä
Myyntipalvelun tunnit (sisältyy edelliseen)
Kurssien määrä
Opiskelijamäärä (hlö)
61
1,7
TP2012
TA2013
TA2014
20 187
338
642
6 084
18 000
250
-
18 000
250
620
6 150
Osallistujamäärä (osallistujia yhteensä ryhmissä)
Keskimääräinen kurssikoko
7 831
12,2
-
7 950
12,8
euroa/opetustunti (toimintakate)
84,62
89,48
87,66
Henkilöstö HTV2
Opettajat (päätoimiset)
Muu henkilöstö
10,2
2,8
115
PÄIVÄHOIDON JA VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Päivähoitopalvelut tarjoavat monipuolista ja laadukasta varhaiskasvatusta lapsen ja perheiden
tarpeet huomioiden. Toiminnan perustana on yhdessä vanhempien kanssa luoda turvallinen ja
myönteinen kasvuympäristö , jossa lapsella on mahdollisuus yksikölliseen kasvuun, kehitykseen
ja oppimiseen leikin avulla.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Subjektiivinen päivähoito-oikeus
jälähtöisiä
toteutuu
Laadunarviointi asiakasarviointina
Ennaltaehkäisevät monialaiset
aktiivista ja omavastuuta vahperuspalvelut toimivat
vistavaa
Osallisuus varhaisen tuen palveluissa todentuu
Varhaiskerityiskasvatuksen toteuttaminen
Sähköisten palveluiden määrä
ja käyttö
Päivähoidon rakennusten moniomaleimainen kaupunki, jossa puolisuus ja hyvä kunto
tapahtuu
Varhaiskasvatus palveluiden
monipuolisuus ja sisältö
Yksityisten palvelujen säilyttätukee yrityksiä ja lisää työlliminen
syyttä
Seudullinen yhteistyö toteutuu
vahvistuu
eri hankkeissa
-turvallisuustyö etenee,
-mielenterveys- ja päihdestrategia
- terveysliikuntastrategia
Varhaiskasvatuksen seutuyhteistyö
Tavoitetaso 2014
100 %
4,2/5
Päivähoidon osallistuminen ja
yhteistyö toimii
7 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa
Tarjolla olevat sähköiset palvelut käytössä 85 %
Tavoitetaso 2014
Suunnitellut korjaukset ja
hankesuunnitelmat toteutuvat
Vasu-suunnitelman toteutuminen 100 %
Säilyy nykyisellä tasolla
Tavoitetaso 2014
Osallistuminen seutuyhteistyöhön
Yhteiset kokoukset vähintään
2 krt/vuodessa
116
Henkilöstön koulutus toteutuu
mitoitettu, esimiestyö on laakoulutussuunnitelman mukaan
dukasta
Kaikki esimiehet osallistuneet
tai aloittamassa esimiesvalmennuksen
ja oikeudenmukaista
Tavoitetaso 2014
100 %
95 %
Oikea henkilöstömitoitus yksiköissä
Päivähoitoyksiköiden tavoite
täyttöasteessa
100 %
Käyttöastetavoite 85 %
Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen. Henkilöstön ja asiakkaiden riittävä kuuleminen.
Tiedotussuunitelma tehty ja
toiminnassa
Hoitopaikan kustannukset eri
tuotteissa
Palvelujen käytön tehokkuus
Tavoitetaso 2014
2013 tasoa
Täyttöaste 100 %
Tavoitetaso 2014
Päiväkotien ja esiopetusyksi100 %
turvallisuus huomioidaan kaiköiden tilojen turvallisuus
kessa toiminnassa
Kestävän kehityksen toimintaohjelmat laadittu yksiköissä
100 %
-
tuotteistamisen sovittaminen koko palvelutuotantoon
-
varhaiserityiskasvatuksen vahvistaminen lisäämällä erityisopettajien työpanosta ja toimimalla yhteistyössä varhaisen tuen palvelujen kanssa
-
uuden esiopetussuunnitelman päivittäminen ja jalkauttaminen sekä esiopetuksen tiivis yhteistyö perusopetuksen kanssa
-
päivähoitolaskutuksen muutoksiin valmistautuminen (toimintaprosessit, tietojärjestelmä)
Talousarvio
-
henkilöstön kokonaismäärä vähenee talouden tasapainotusohjelman mukaan (- 5,5 HTV)
-
määräaikaisia tehtäviä muutetaan vakituisiksi 1.8.2014 lukien 4 kpl
-
jo käytössä olleet perhepäivähoitajan vakanssit muutetaan lastenhoitajan vakansseiksi
-
investointi tietojärjestelmän täydentämiseen 30.000 €, päivähoidon kirjausprosessien mobilisointi
Uuden Kotkansaaren päiväkodin suunnittelu ja rakentamisen aloitus vuonna 2014. Päivähoitoyksiköiden hallinnollista rakennetta muutetaan suuremmiksi yksiköiksi mahdollisuuksien mukaan perusopetuksen oppilaaksiottoalueita seuraten. Päiväkotien johtajien määrä vähenee -2
(eläköitymiset). Päivähoidon tukipalvelujen toimintasuunnitelman valmistuttua arvioidaan laitosapulaisten sijoittuminen ja tarvittava työpanos päiväkodeittain.
117
Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään. Vastuualueelle laaditaan tiedotussuunnitelma.
Riskianalyysi
-
Muutokset päivähoito-oikeudessa ja kotihoidontuessa
Lainsäädännön muutokset voivat aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvua, johon talousarviossa ei ole varauduttu. Riskin toteutuessa on valmisteltava rakenteellisia muutoksia ja varauduttava kustannusten nousuun.
-
Päiväkotirakennusten kuntoon liittyvät riskit
Riskejä ennaltaehkäistään puuttumalla epäkohtiin nopeasti ja pyrkimällä hyvään käytännön
yhteistyöhön tilapalvelun kanssa
-
Muutokset perheiden hyvinvoinnissa ja työllisyydessä
Varaudutaan joustavalla palvelurakenteella, henkilöstön ammattitaidon vahvistamisella sekä osallisuudella vatupassin toimintaan
-
Yksityisen palvelutuotannon epävarmuus ja riskit yritystoiminnassa
Riskin muodostaa se, että kaikkia tämänhetkisiä yksityisiä palveluja tarvitaan määrällisesti
lainsäädännön velvoitteen toteutumiseksi. Hyvällä yhteistyöllä ja toiminnan valvonnalla pyritään pitämään yksityiset palvelut olemassa olevana vaihtoehtona asiakkaille.
-
Tuntiperusteiseen laskutukseen siirtyminen
Muodostaa riskin, mikäli tietojärjestelmä ja sen käytön hallinta ei seuraa käytännön vaatimuksia.
toteuttamisessa
-
tehokkuuden lisääminen SBP suoriteperusteiden budjetointimallin avulla
toimintayksiköiden optimaalinen täyttö ( täyttöaste 100 %)
henkilöstön työpanoksen tehokas ja joustava käyttö
sairauspoissaolojen alenema ( -1 pv /hlö vuodessa)
118
Tunnusluvut
Kohderyhmä: 0-6 -vuotiaat
*käytetty 31.12 201 tietoa
Palveluiden piirissä olevat lapset
*ei kotihoidon tukea
Päiväkodit, oma toiminta
Alle 3-vuotiaat
3-5 -vuotiaat
Esiopetukseen osallistuvat
Esiopetus ja päivähoito (molemmat palvelut yhdellä
lapsella)
Kerhotoiminta
Avoin varhaiskasvatus
TP2012
3 623
TA2013
3 623
TA2014
3 623
2 287
2 222
2 263
352
955
459
341
962
438
340
997
461
316
370
360
68
125
68
125
74
139
52
52
67
38
55
41
130
141
228
160
’asiakkaita keskimäärin
Kunnallinen perhepäivähoito
Alle 3-vuotiaat perhepäivähoidossa
yli 3-vuotiaat perhepäivähoidossa
Vuorohoitoa tarvitsevat lapset
Erityistä tukea tarvitsevat lapset
Monikulttuuriset lapset
Palveluseteli, yksityinen päivähoito
Alle 3-vuotiaat päiväkotihoito
Yli 3-vuotiaat päiväkotihoito
0-6 vuotiaat yksityinen perhepäivähoito
86
251
12
64
230
14
61
221
15
Hoitotuet / Kela
Kotihoidontuki/lapsia
Yksityisen hoidon tuki/lapsia
Osittainen hoitoraha/lapsia
826
11
62
826
11
58
906
4
58
100
85
100
85
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kustannukset / 0-6
-vuotiaat
Täyttöaste %
Käyttöaste %
Alle 3-vuotiaan päiväkotihoito (euroa/lapsi)
Yli 3-vuotiaan päiväkotihoito (euroa/lapsi)
Perhepäivähoito (euroa/lapsi)
Henkilöstö HTV2
79,7
14 704
10 705
10 352
391,6
119
HYVINVOINTINEUVOLAN VASTUUALUE
Toiminta-ajatus
Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen
tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia.
Palvelut laadukkaita ja käyttä- Laajat terveystarkastukset tajälähtöisiä
voittavat kaikki lapset, nuoret ja
perheet.
Vatupassin kautta avun saanti
Penen jonot <2 kk
Puheterapian arviointi <3kk
Toimintaterapian jonot
Ennaltaehkäisevät peruspalvelut toimivat
Lapsiperheiden palvelut vahvistuvat sekä monialainen yhteistyö ja sen koordinointi toimii.
Lasten nuorten ja perheiden
osallisuus.
Sähköisten palveluiden määrä
ja käyttö
Tarkoituksenmukaiset ja toimiomaleimainen kaupunki, jossa vat tilat palveluille.
tapahtuu
Vatupassin tilat valmistuvat
Seudullinen yhteistyö mm. eri
vahvistuu
hankkeiden kautta
Luodaan yhteiset linjaukset:
-turvallisuustyölle
-mielenterveys- ja päihdetyölle
- terveysliikuntaan,
- terveydenedistämiselle,
- seurannalle
Tavoitetaso 2014
100%
<2 vko
<2 kk
<3 kk
jonot saadaan purettua (nyt
lähes vuoden jono)
Terveystarkastukset toteutuvat sisällöllisesti sovitusti.
Vatupassitoiminta (monialainen yhteistyö) on käynnistynyt
ja perhetyö on vahvistunut.
Kasva-Kotkassa työryhmän ja
Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto toimivat.
Asukastapaamiset
/asiakkaiden kuulemiset toteutuvat.
Ajantasainen verkkosivusto
- lomakkeet saatavissa sähköisesti
Tavoitetaso 2014
Suunnitellut toimenpiteet toteutuneet
Tavoitetaso 2014
Osallistutaan ja vaikutetaan
yhteistyöhön.
120
Mitoitusten mukainen ja kelpoimitoitettu, esimiestyö on laasuusehdot täyttävä henkilöstö
dukasta
Lähiesimiestyö
ja oikeudenmukaista
Käynti/terveydenhoitajalla:
Äitiys- ja lastenneuvola
Kouluterveydenhuolto
Opiskeluterveydenhuolto
Perheneuvola/suorite(45´)
Puheterapia
Toimintaterapia (1½ -2t)
Tavoitetaso 2014
Virat ja toimet täytetty 100%
Työnohjaus ja koulutuksen
tuki esimiehille
Henkilöstötilaisuudet toteutuvat.
Tiedotussuunnitelman laadinta ja käytännön toteutus.
Tavoitetaso 2014
Palveluiden yksikköhinnat
eivät nouse.
Tavoitetaso 2014
Yksiköiden toiminta turvallista.
Turvallisuussuunnitelmat laaturvallisuus huomioidaan kaiKestävän kehityksen periaatteet dittu.
kessa toiminnassa
kaikilla tiedossa.
Tukihenkilöt nimetty
-
määräaikaisten ja laajojen terveystarkastusten toteutuminen neuvolatoiminnassa,
kouluja opiskeluterveydenhuollossa
varhaisen tuen palveluiden toiminnan käynnistäminen ja vaikuttavuuden arviointi
Talousarvio
Hyvinvointineuvolan toimintaa organisoidaan uudelleen vuoden 2014 alusta seuraavasti:
1) ennaltaehkäisevät ja terveysneuvontapalvelut
- neuvolapalvelut
- kouluja opiskeluterveydenhuolto
2) varhaisen tuen palvelut
- perheneuvolapalvelut
- perhetyö
- puhe- ja toimintaterapiapalvelut
- monialaisesti toteutettava koordinointi- ja kehittämistyö
Varhaisen tuen palveluja kehittämiskeskuksen toiminta käynnistyi 1.9.2013, jolloin puhe- ja toimintaterapiayksikkö siirtyi terveydenhuollon alaisuudesta hyvinvointineuvolaan. Hanketyön koordinointi ja nuorisotakuun toteutumisen seurantaan liittyvä yhteistyö kuuluvat Vatupassityöhön.
Palveluiden uudelleen järjestäminen siirtää painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin
ja tehostaa palveluiden toimivuutta.
121
Neuvolassa, kouluja opiskeluterveydenhuollossa tavataan kaikki lapset, nuoret ja perheet. Laajojen terveystarkastusten toteutuessa on mahdollista löytää tukea tarvitsevat.
Vuosien 2014-2016 aikana kehitetään edelleen työmenetelmiä ja vastaanottojen sisältöjä vastaamaan palvelutarvetta, samalla huomioiden lainsäädännölliset vaatimukset.
Varhaisen tuen palveluissa luodaan toimintamallit ja rakenteet yhteisesti tehtävälle työlle. Yhteistyötä tehostetaan ja palvelurakenteita tarkastellaan hyvinvointipalveluissa, toisen asteen oppilaitosten ja esim. rannikkopajojen sekä kolmannen sektorin, kuten esim. MLL, kanssa. Tavoitteena on
varmistaa lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikainen ja oikein kohdennettu tuki, vähentää kustannuksia korjaavassa työssä sekä vähentää huostaanottoja.
Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto seuraa nuorten tilannetta Kotkassa ja ottaa kantaa puutteisiin.
Eläkkeelle jäävät työntekijät vuoden 2014 aikana: 3-4
Riskianalyysi
-
palvelut eivät muutu, vaan jäävät entiselleen
perheet eivät saa tarvitsemaansa varhaista tukea
toteuttamisessa
-
Vatupassityön tehostaminen ja päällekkäisten toimintojen vähentäminen
122
Tunnusluvut
Asiakkaat
Perhesuunnittelu
Äitiysneuvola
- synnytyksiä
- toteutuneet laajat terveystarkastukset
Lastenneuvola
Kouluterveydenhuolto
Opiskeluterveydenhuolto
Perheneuvola
- perheet
Puhe- ja toimintaterapia
Perhetyön asiakkaat
-perheet
Vatupassin asiakkaat
Lääkäreiden käynnit
- äitiysneuvola
- lastenneuvola
- kouluterveydenhuolto
- opiskeluterveydenhuolto
- perhesuunnittelu
- lääkärin vatupassityö / käynnit
Taloudellisuus / tehokkuus
Äitiys- ja lastenneuvola € / käynti
Kouluterveydenhuolto € / käynti
Opiskeluterveydenhuolto € / käynti
Perheneuvola (suoritehinta) €
Puheterapia €
Toimintaterapia € (1½-2 t)
Henkilöstö HTV2
TP2012
TA2013
TA2014
619
1227
530
700
1 500
520
610
1 300
520
4 606
4 500
4 600
4 791
5 000
5 000
2 657
603
304
142
3 000
550
300
438
208
170
2 700
650
350
450
210
170
1 634
3 960
1 660
178
192
1 900
3 100
1 450
300
300
1 650
3 000
1 700
300
300
77
44
66
131
78
154
55
123
NUORISOTYÖN YKSIKKÖ
Toiminta-ajatus
- varmistaa nuorten näkökulman esille tuomisen ja luo edellytyksiä lasten ja nuorten non-formaalille
oppimiselle, osallisuudelle ja kansainvälisyydelle
- tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen toimintaympäristön
- tukee lasten ja nuorten myönteistä kasvua
* Nuorisotoimintaan on käytössä riittävästi hyväkuntoisia, viihtyisiä ja ajanmukaisia tiloja, välineitä
ja retki- ja leirialueita sekä muita nuorisopalveluita.
* Lasten kulttuurikeskus järjestää ja kehittää lasten kulttuuritoimintaa ja laadukkaita festivaalitapahtumia Kotkan seudulla.
Palvelut ovat laadukkaita ja
Nuorisotalojen palvelujen laatu,
käyttäjälähtöisiä
44 kriteriä/asteikko 1-4
Osallistumisaktiivisuus %
aktiivista ja omavastuuta vahlasten parlamentin täysistunto
vistavaa
nuorisovaltuuston kokoukset
nuorisovaltuuston
lautakuntaedustukset
Lasten ja nuorisokulttuuritapahomaleimainen kaupunki, jossa tumiin osallistuminen / krt / alle
tapahtuu
18-v.
Kuntouttavan työtoiminnan tartukee yrityksiä ja lisää työllijoaminen / työpv
syyttä
Karhulan nuorisotilojen toimitoimiva, keskustat eläviä,
vuus/valmius
Nuorisotyön Svoima-ryhmä ja
vahvistuu
lastenkulttuurin Kopparyhmä/toiminta
Osaamiskartoitus
Kaupungin toiminta on avointa Tyhy-matriisikysely/asteikko 1-6
ja oikeudenmukaista
Ulkoisten tulojen osuus ulkoisista menoista
Tavoitetaso 2014
Auditoinnin tulos 2,5
80 %
80 %
80 %
Tavoitetaso 2014
2 krt / alle 18-v.
200 pv
Tavoitetaso 2014
Tilat käytössä 1.7.2014
Seutuyhteistyö jatkuu
Tavoitetaso 2014
Yhteisesti hyväksytty
4,5
Tavoitetaso 2014
20 %
124
Tavoitetaso 2014
Leiritoiminnan ympäristö- ja
Itsearviointi suoritettu jokaiselturvallisuus huomioidaan kaikestävän kehityksen laatukritee- la leirillä.
kessa toiminnassa
rit,
1 leirin ulkoisen auditoinnin
10 kpl/asteikko 1-4
tulos 2,5
-
Alueelliset nuorisopalvelut: Karhulan nuorisotilaratkaisut, koulunuorisotyön kehittäminen
Lasten ja nuorten osallisuus: lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston uudet kokoonpanot,
osallistava budjeointi -kokeilu
Lastenkulttuuri: Taikalamppu-toiminnan jatkon turvaaminen, kulttuuripolkutoiminnan kehittäminen koulujen kanssa
Kansainvälinen nuorisotoiminta: Nuorisovaihtoryhmä, eurooppalainen vapaaehtoistyöntekijä, UBC 2015 -tapahtuman valmistelu
Talousarvio
Karhulan nuorisotilaratkaisut tehdään alkuvuoteen 2014 mennessä. Tavoitteena on kiinteistökustannuksissa säästäminen ja määrärahojen suuntaaminen toimintaan. Nuorisokahvila Vessun vuokrasopimus irtisanotaan 1.7.2014 lähtien. Nuorisotalo Mestasta voidaan luopua Otsolassa ja järjestää toiminnot Otsolan koulussa sekä uudessa Karhulan tilassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on
myöntänyt 100 000 € Karhulan alueen nuorisotilojen peruskorjaukseen.
Valtioneuvosto on hyväksynyt lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman v:lle 2012 – 2016. Tehtävänä on sen soveltaminen kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa.
Kehitetään seudullisia nuorisopalveluita yhteisinä toimintoina.
Kansainvälistä toimintaa voimistetaan ja uusia verkostoja kehitetään (EVS, UBC). Kansainvälisen
UBC-nuorisotapahtuman 2015 valmistelut alkavat.
Kaakonkulman nuorisopalvelujen kehittäminen jatkuu Kotkan hallinnoimana Kymenlaaksossa ja
Etelä-Karjalassa yhteisellä Kaakonkulman Junareissu-hankkeella. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintoja kolmella toiminta-alueella: nuorisotalojen laatutyö, koulunuorisotyö ja kansainvälinen
toiminta. Hanketta rahoittavat Uudenmaan ELY-keskus ja 13 kuntaa.
Lastenkulttuurin Taikalamppu-verkoston toiminnan jatko ratkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriössä v. 2013 loppuun mennessä. Lastenkulttuuri ja Taikalamppu-verkosto vakiinnuttavat asemansa
ja kehittävät toimintoja Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuisen tuen turvin. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan tulevaisuudessa kulttuurituottajan
vakanssi.
Nuorisotilaverkostoa kehitetään ja tiivistetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tavoitteena
tilojen mahdollisimman monipuolinen yhteiskäyttö. Kulttuuritalo Greippi vaatii peruskorjauksen lähivuosina tai lasten ja nuorisokulttuuriseen toimintaan on osoitettava vastaavia tiloja muualta Kotkansaarella.
Riskianalyysi
-
Ulkoinen rahoitus ei toteudu
Nuorisotilaratkaisut heikentävät nuorisopalveluja
toteuttamisessa
-
Maksut ja taksat päivitetään1.1.2014 alkaen, tulolisäys 3 %
125
Tunnusluvut
alle 29-v.
Avustettu nuorisoyhdistys
Ohjaustunti
Toimitilat, m2
Leirialueet ha/kpl
Vaikuttavuus ja palvelukyky
Nuorisotilojen kävijöitä
Leirialueiden kävijöitä
Leirialueiden kesäkäyttöaste
Tapahtumaosallistujia
- Lasten Meripäivät
- Lasten Kulttuuriviikot
- Muut
Nuorisopalvelut €/alle 29-v.
Nuorisopalvelut €/asukas (12.2012)
Leirialuepalvelut €/kävijä
- Luovi (5 900 kävijää)
- Lintukoto(1 700)
- Niinlahti (1 150)
Nuorisotalotoiminta €/kävijä
- Greippi (8 784 kävijää)
- Welho (7 095)
- Vessu * (5 901)
- Mesta * (5928)
Henkilöstö HTV2
*Tiloista luovutaan 1.7.2013,korvaavat tilat ei tiedossa
TP2012
16 771
32
9 910
2 871
38/5
TA2013
16 700
28
12 000
2871
38/5
TA2014
16 700
28
12 000
2696
36/4
35 434
9 254
78
15 228
6 441
5 558
3 229
52 000
9 000
50 000
9 000
85
85
18 000
7 000
6 000
5 000
18 000
7 000
6 000
5 000
73,30
22,40
76,06
23,15
77,99
23,73
-
-
16,36
24,57
5,54
-
-
18,55
20,39
20,29
25,01
15,1
LIIKELAITOKSET
Kymenlaakson pelastuslaitos
Kymijoen Työterveys
ICT Kymi
126
KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS
Toiminta-ajatus
Kunnallisena liikelaitoksena toimiva Kymenlaakson pelastuslaitos ylläpitää ja edistää Kymenlaakson maakunnan alueella kansalaisten turvallisuutta tuottamalla palvelutasopäätöksen mukaiset
pelastustoimen ja yhteistoimintasopimuksen mukaiset ensihoidon palvelut. Tehtäviin kuuluu onnettomuusriskeistä tiedottaminen sekä onnettomuustilanteiden ehkäisy. Pelastuslaitos koordinoi onnettomuustilanteissa ja varautumisessa käytettäviä viranomais- ja vapaaehtoisresursseja.
Tuloslaskelma
127
Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö
Pystytään pelastamaan ihmiset ja Onnettomuuksien määrä ja niistä
omaisuus onnettomuustilanteessa. aiheutuvien vahinkojen määrän
lasku.
Onnettomuusriskien hallinta ja
ihmisten oikea käyttäytyminen
onnettomuustilanteissa.
Tehokas palvelutasopäätöksen
mukainen resurssien käyttö.
Tulipalossa ja muissa onnettomuuksissa pystytään suojaamaan
ihmiset ja loukkaantuneiden elintoiminnat sen jälkeen kun pelastusyksiköt ovat saavuttaneet onnettomuuspaikan.
Ei menetetä yhtään ihmishenkeä.
Pelastustoimen riskienhallinta ja
palotarkastuspalvelujen kehittäminen riskiperusteiseen valvontatoimintaan.
Yhteydenotto kaikkiin valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin
niin että tarkastusvelvoite toteutuu
95 %:sti
Turvallisuusviestinnällä vaikutetaan oikeaan käyttäytymiseen niin,
että ihmiset tunnistavat erilaiset
vaaran aiheuttajat ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja osaavat
toimia onnettomuustilanteissa.
Huomioidaan eri ryhmät: päiväkotiikäiset, koululaiset, työikäiset ja
vanhukset niin, että turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuodessa
Kymenlaakson väestöstä 20 %.
Väestönsuojelu on organisoitu
alueelliseksi.
Kuntien johtokeskus- ja lohkojen
johtohenkilöstölle ja kunnilla on
yhtenäiset valmiussuunnitelmat.
Hyvä yhteistyö palvelujen tilaajien,
palvelutuotantoon osallistuvien
sopimuspalokuntien ja yhteistyö eri
viranomaisten kanssa.
Pelastustoiminta aloitetaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen
edellyttämässä ajassa eri riskialueilla 50 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä.
Ydin-ja tukiprosessin kirkastaminen mukaillen palvelujen tilaaja- ja
tuottajamallia.
Kuntalaisten saavutettavuus
Yhteistoimintasopimuksen toteuttaminen ensihoidosta sairaanhoitopiirin kanssa.
Tavoitetaso 2014
Onnettomuuksien määrä on
1 % pienempi kuin vuonna 2013.
Ensihoito on tasalaatuista ja kustannustehokasta.
Poikkeamat alle 1 % ensihoitotehtävistä.
Henkilöstö on osaava, motivoitunut Käydään vuosittain tulosja kehija halukas kehittämään itseään.
tyskeskustelut.
Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä.
Sopimuspalokunnat pystyvät suoriutumaan sopimusvelvoitteista.
Kukin esimies on käynyt yksikkönsä henkilöstön kanssa tuloskehityskeskustelut maaliskuun loppuun
mennessä.
Esimieskoulutukseen hakeutuneita Vuoden aikana tuetaan omasta
tuetaan.
laitoksesta esimieskoulutukseen
hakeutuvia.
Sopimuspalokuntalaisten toiminta- Toimintakyvyn testaus saadaan
kyky.
tasapuolisesti kattamaan kaikki
palokunnat.
Pelastuslaitos huomioi omista- Kustannukset valtakunnallisesjakuntiensa kantokyvyn omassa sa vertailussa.
taloussuunnistelussaan.
Pelastuslaitoksen maksuvalmius pidetään kunnossa.
Tavoitetaso 2014
Asukasta kohti lasketut käyttökustannukset eivät nouse maan
korkeimmiksi huolimatta alueemme riskikeskittymistä.
Ei oteta lainaa.
128
Paperiteollisuudessa tapahtuvat radikaalit alasajot heijastuvat Kymenlaaksossa hyvin moneen toimialaan. Pelastustoimelle se tuo uusia haasteita, kun tyhjilleen jääneet yhden omistajan hallinnassa olevat tilat otetaan uusiokäyttöön ja tehdasaluetta mahdollisesti turvannut teollisuuspalokunta
lopetetaan. Myllykosken alueen pelastustoimen palvelutason turvaaminen on vuoden 2014 kärkihankkeita.
Kuntarakenteen muutokset ovat olleet alueellamme Suur-Kouvolan myötä isoja. Kuntarakenne
tulee myös jatkossa melko varmasti muuttumaan.
Logistiikka, mikä syntyy kemianteollisuudesta, varastoinnista, kemikaalikuljetuksista ja paperiteollisuudesta ovat maakunnan pelastustoimen painopistealueita. Vakaviin liikenneonnettomuuksiin
varaudutaan suuren rekkaliikenteen takia, mikä on jälleen kasvussa.
Pystyäksemme kilpailemaan kansainvälisten yritysten sijoittamiskilpailussa, tulee myös pelastustoimen palveluiden olla hoidettu hyvin muun infrastruktuurin kanssa. Vaarallisten aineiden riskien
tuntemus eri vaiheissa (valmistus, kuljetukset ja varastointi) on merkittävä tehtävä. Vaarallisten
aineiden torjuntaan tarkoitettua osaamista ja kalustoa tullaan alueellisesti kehittämään.
Öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen ja etenkin varautuminen suuronnettomuuteen merellä tehdään ympäristöministeriön antamien valmiusvaatimusten mukaiseksi. Muihinkin suuronnettomuuksiin varautuminen tehostuu viiden pelastuslaitoksen yhteistyön myötä, kun yhteinen tilannekeskusverkosto aloittaa vuoden 2014 alusta.
Ilmaston lämpenemisestä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyn, tulvien ja
metsäpalojen riski arvioidaan kasvavan.
Pelastuslaitos tuottaa korkeatasoista ensihoitopalvelua yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirin kanssa. Hätätilapotilaan entistäkin nopeampi ja tasokkaampi hoidon aloittaminen
ovat hoitotason lähitulevaisuuden merkittävimmät haasteet.
Taloussuunnitelma
Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina 2014 - 2016
Kymenlaaksossa pelastustoimi hoidetaan vakinaisten ja sopimuspalokuntien hyvällä ja laadukkaalla yhteistyöllä. Pelastustoimen henkilöstö, paloasemaverkosto ja niihin sijoitettu kalusto on riskianalyysin edellyttämällä tasolla ja palvelutasopäätöksen mukainen.
Uusi palvelutasopäätös 2014 - 2017 astuu vuoden 2014 alusta voimaan.
Sopimuspalokuntien sopimukset tarkastettiin ja allekirjoitettiin uudet sopimukset kesäkuussa 2011.
Uusi sopimuskausi on viisi vuotta 2012 - 2016.
Talousarvio
Talousarvioon 2014 on laskettu talousarvion laadintaohjeen mukaisesti 2,0 % henkilöstökustannusten nousu, mikä tekee n. 220.000 €. Sopimuspalokuntien toimintakorvauksiin on varattu 2,0 %
korotus ja sopimuspalokuntien omistamien paloasemakiinteistöjen vuokrat nousevat sopimuksen
mukaan 3,08 %, yhteensä n. 23 000 €.
Muilta osin vuoden 2014 talousarvio on tehty 2013 tasolle, mikä tarkoittaa vuonna 2014 toiminnan
sopeuttamista taataksemme samat palvelut kuin vuonna 2013.
Kuntien pelastustoimen kustannusten nousu 2014 on 0,06 % verrattuna vuoteen 2013. Kouvolan
maksuosuuteen v. 2014 lisätään 212.160 € johtuen Kuusankosken paloaseman miehityksen nos-
129
tosta erillisen sopimuksen mukaisesti. Ensihoitosopimus sairaanhoitopiirin kanssa muutti nykyistä
järjestelmää niin, että vuoden 2013 alusta alkaen Kotkalta vähennettiin palomiehiä 7 HTV ja Kouvolaan ensihoitoon lisätään vastaava määrä. Tästä järjestelystä Kotkan pelastustoimen maksuosuuteen tulee 215.000 € säästö, sillä yhteistoimintasopimuksen mukaan kuntien maksuosuutta
tulee tarkastaa, jos palvelutasossa tapahtuu olennainen muutos. Ensihoito järjestetään taloudellisesti erilleen pelastustoimesta.
Pelastuslaitos rahoitti vuonna 2012 Virojoen uuden paloaseman letkunhuoltojärjestelmän 24.100 €
niin, että kunta maksaa sen neljän vuoden aikana takaisin 6.000 €/vuosi.
Käyttötalousmenojen loppusumma 18.537.939 € (18.418.849 €). Tästä pelastustoimen osuus on
15.369.446 € (15.311.770 €) ja ensihoidon 3.168.493 € (3.107.079 €).
Pelastustoimen menot ovat 75,09 €/asukas (74,73 €), yhteensä 13.623.656 € (13.588.172 €), joka
tullaan jakamaan kiinteistövuokria lukuun ottamatta johtokunnan päättämän maksuosuusprosentin
suhteessa kunnille.
Toimintatuotot ovat yhteensä 19.604.995 € (19.708.469 €) sisältäen investointivarauksen, joka on
816.395 € (1.036.425 €). Toimintatuotot koostuvat kuntien maksuosuuksista 12.998.655 €
(12.770.070 €), sairaanhoitopiirin maksamasta ensihoidosta 3.385.493 € (3.320.376 €). Kunnat
maksavat pelastuslaitokselle kiinteistövuokria 1.745.790 € (1.723.598 €), joka palautuu kunnille
vuokrassa takaisin. Pelastuslaitoksen öljysuojarahaston maksamat korvaukset ja muut tulot ovat
658.662 € (858.000 €).
Tunnusluvut
Suoritteet
Valvontasuunnitelman mukaiset toimenpiteet
- omavalvonnan palautus%
- erityiskohteiden tarkastukset
Pelastustoimen tehtävät kpl
Ensihoidon tehtävät kpl
Turvallisuusviestinnällä tavoitetut asiakkaat %
Tehokkuus/Taloudellisuus/Pelastustoimi
€/asukas
Toiminnan laajuus
Kunnat
Voimavarat
Henkilöstö, virat ja toimet
Sopimuspalokuntia
TP2012
TA2013
TA2014
85
1 303
3 931
16 930
22
85
1 300
4 000
17 000
20
85
1 200
3 900
17 000
20
75,68
74,73
75,09
7
7
7
207
36+1
207
36+1
207½
36+1
130
KYMIJOEN TYÖTERVEYS
Toiminta-ajatus
Kymijoen Työterveys-liikelaitos tuottaa ja kehittää työnantajien ja yrittäjien tarpeisiin perustuvia
työterveyshuollon palveluja moniammatillisesti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Toiminta perustuu hyvään kumppanuuteen ja yhteistyöhön asiakkaidemme kanssa.
Visiomme on ”Rohkeasti mukana työhyvinvointia kehittämässä”.
Tuloslaskelma
131
Palvelut ovat laadukkaita ja
Conmedicin Asiakastyytyväiasiakaslähtöisiä
syyskysely
Panostetaan ennaltaehkäisevään työhön
Ennaltaehkäisevän työn osuus
laskutetusta toiminnasta
Johtokuntatyöskentely
vahvistuu
Henkilöstön hyvinvointi, työky- Oikeudenmukainen työnjako
vyn ylläpitäminen ja työssä
jaksamisen tukeminen
Taloudellinen kannattavuus
Tavoitetaso 2014
Olemme muihin yksiköihin
verrattuna keskitasoa parempia
Min. 40 %
Tavoitetaso 2014
Hyvä yhteistyö Kymijoen Työterveyden tuloksen ja tavoitteiden saavuttamiseksi
Tavoitetaso 2014
Asiakasmäärät ja työn kuormittavuus on tarkastettu tilastojen ja kehityskeskustelujen
avulla kaikilla
Tavoitetaso 2014
Tulos + 67 000 €
Tavoitetaso 2014
Toimipisteet 100 % helposti
Ilmastonmuutoksen ehkäisemiYmpäristönsuojelu
tavoitettavissa joukkoliikennenen
välineillä
Työterveystoiminnan tavoitteena on osaltaan vaikuttaa työurien pidentämiseen, panostaa osatyökykyisten työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ja eläkkeelle siirtymisiän myöhentämiseen.
Työterveystoiminnan vaikuttavuutta pyritään lisäämään. Tavoitteena on asiakkaiden työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työhönpaluun tukeminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Keinoina ovat mm. :
- Ennaltaehkäisevän työn ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon vaikuttavuuden kasvattaminen saattamalla työryhmissä kehitetyt toimintamallit systemaattisesti käyttöön, sisältäen
myös seurannan.
- Tuki- ja liikuntaelinoireiden ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hoito
- Työn ja työolojen kehittäminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa
- Asiakasraportoinnin kehittäminen, raporttien analysointi ja toimenpiteiden suunnittelu yhteistyössä työpaikkojen kanssa, seurataan annettujen ohjeiden toteutumista
- Valtakunnallinen yhteistyö muiden kunnallisten työterveysyksiköiden yhteistyön kehittämisessä
- Kuntalain 2 § :n hyväksyttiin Eduskunnassa muutos kesällä 2013. Muutos velvoittaa, että
markkinoilla toimiivat kunnalliset liikelaitokset on yhtiöitettävä. Syksyn 2013 aikana selviää
koskeeko tämä myös työterveyshuoltoa.
- Liikelaitos laajenee alueellisesti kattamaan koko Kymenlaakson, kun Miehikkälä ja Virolahti
tulevat mukaan yhteistoimintasopimuksella.
132
Talousarvio
Tulossa on haasteellinen vuosi. Talouden toteutumiseen tulojen osalta vaikuttaa olennaisesti Kymenlaakson alueen yritysten määrä ja niiden taloustilanne, yleinen työllisyystilanne sekä kuntien
taloustilanne. Suurimmat asiakkaamme, kunnat, vähentävät henkilöstöään yhteensä sadoilla työntekijöillä, yrityksiä lopetetaan eikä uusia synny samaan tahtiin.
Toisaalta työssä jatkavien työkyvyn säilymiseen pitää juuri nyt panostaa. Työterveyskustannusten
takisinmaksuaika on lyhyt, jos pystymme yhteistyössä työpaikkojen kanssa lisäämään työhyvinvointia ja vähentämään sitä kautta sairauspoissaoloja.
Kustannuspainetta tuo erityisesti lakisääteinen Kanta-arkistoon liittyminen 1.9.2014. Sen vuoksi
tietojärjestelmän käyttöliittymä uusitaan ja sen kustannusvaikutukseksi arvioidaan 50 000 €. Lisäksi
menetetyiksi työtuloiksi käyttöönottoprojektin ja käyttöönottokoulutusten ajalta arvioidaan 80 000 €.
Talousarvion laadinnassa on huomioitu mahdolliset asiakasmäärän muutokset. Henkilöstöresurssin määrää on vähennetty jo syksyllä 2013. Vakituisille vakansseille on varattu määrärahat, mutta
vapautuvat ja vapautuneet tehtävät täytetään vasta jos asiakasmäärä tai asiakkaiden tarpeet kasvavat. Henkilöstömenot ovat 62,1 % kustannuksista. Liikevaihtoon ei odoteta tällä hetkellä suuurta
muutosta.
Uusien kuntien mukaantulon ansiosta odotamme, etät asiakasmäärämme pysyy lähes ennallaan.
Palkkoihin on budjetoitu 1 % korotus, palveluiden ostoissa, aineissa, tarvikkeissa ja ja tavaroissa
on arvioitu 3,5 % yleinen kustannustason nousu ja vuokramenoihin on arvioitu 4 % korotus. Tietohallintobudjetissa on edelleen selvä nousu edellisvuoteen verrattuna.
Käyttöliittymän uusimiselle on laadittu investointibudjetti 50 000 €. Poistot alkavat syyskuussa
2014. V. 2012 käyttöön otetun potilastietojärjestelmän poistot jatkuvat ollen n. 67 000 €. Lisäksi
olemme varautuneet kaupungin ohjeistuksen mukaisesti sähköisten työkalujen käyttön lisäämiseen
(sähköinen ajanvaraus ja ilmoittautuminen).
Talouden tasapainottamiseksi kaupungin ohjeistus on, että maksuja taksatuottoja kasvatetaan.
Erityisesti kasvaneiden ja kasvavien tietohallintokustannusten kattamiseksi yleismaksua nostetaan
2:lla eurolla/ työntekijä ja työterveystyön hintaa nostetaan kaikilla ammattiryhmillä 3 % ennaltaehkäisevän työn osalta. Sairaanhoidon, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten hinnat pidetään ennallaan, kuten v. 2013 myös tehtiin.
Vuoden 2014 liikevaihdoksi arvioidaan n. 10 miljoonaa €, toimintakuluiksi vajaat 9,9 m€ ja tulokseksi 67 000 €.
-
Tavoitteena on saada nykyinen liikevaihto pidettyä ennallaan tai jopa vähän kasvatettua sitä.
Asiakasmäärässa odotetaan pientä laskua vuodelle 2014
Toimintamuoto vuoden 2015 alusta on vielä epäselvää, jatkammeko liikelaitoksena vai
osakeyhtiönä.
Riskianalyysi
-
Suurin riski on alueen työllisyys- ja taloustilanteen huononeminen, koska sillä on suora vaikutus asiakasmäärään ja talouteemme
Kuntien heikko taloustilanne
Kilpailu osaavasta henkilökunnasta yksityisten palveluntuottajien kanssa, vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja työn laatuun ja vaikuttavuuteen
Tietojärjestelmät, niiden toimiminen niin että ne tukevat toiminnan tavoitteita ja henkilöstön
työtyytyväisyyttä
Tietojärjestelmät ja niiden ylläpitämisestä muodostuvat kustannukset
Toimintamuoto jatkossa?
Kilpailulainsäädäntö ja EU:n direktiivit
Kilpailutilanne yksityisten palveluntuottajien kanssa asiakkaista
Kelan korvauskäytäntöjen muutokset
Sairaanhoidon osuus työterveyslainsäädännössä ja sen korvattavuus
133
toteuttamisessa
-
Vaikuttava ja aktiivinen toiminta erityisesti vajaakuntoisten ja pitkällä sairaslomalla olleiden
työhönpaluun tukemisessa
Henkilöstöresurssin tarkka arviointi
Nykyisen organisaatiomallin toimivuuden arviointi, erityisesti esimiestyön osalta
Panostaminen pk-yritysten työterveyshuollon vaikuttavuuteen ja kunnilta menetettävien tulojen korvaaminen sieltä
Palvelutoiminnan muutokset mm. sähköiset työvälineet
Henkilöstöresurssin hyödyntäminen koko toiminta-alueella
Hyvä vaikuttavan työterveystyön hinta/laatusuhde
Asiakkaiden työterveyskustannusten seuranta ja tarvittaessa yhteinen toimenpiteiden
suunnittelu
Yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa, etsitään uusia joustavia ja
asiakaslähtöisiä toimintatapoja
Pyritään saamaan uusia asiakkaita ja pitämään nykyiset
Tunnusluvut
Asiakkaat
Sopimuksia yhteensä
Asiakkaita yhteensä
Palvelut
Käyntejä vast.otoilla yhteensä
Käyntejä lääkärin vast.otoilla yhteensä
Käyntejä tth, tft, tpsyk. vast. otoilla yhteensä
Korvausluokka 1 toiminta
Talous
Tulos
Henkilöstö
- htv2
Vaikuttavuus ja palvelukyky
Kokonaisvaltaisten palvelujen piirissä asiakkaita yht.
Resurssit
Toimitilat, m2
TP2012
TA 2013
TA 2014
2231
26 843
1600
26 000
1800
26 000
74 986
81 000
66 900
43 814
45 000
43 600
31 172
36 000
23 300
40,3 % > 38 %
> 40 %
-
1015
669
66 700
67 000
21 781
22 500
21 000
3 552
3 552
3 604
134
ICT Kymi
Toiminta-ajatus
ICT Kymi -kunnallinen liikelaitos tuottaa tilaajayhteistyössä mukana olevien asiakkaiden vaatimat
tietotekniikkapalvelut kustannustehokkaasti ja korkealla palvelutasolla.
Pyrimme vahvistamaan seudullista yhteistyötä ja varmistamaan osaamisen sekä työpaikkojen säilymisen seudulla. Tarkoituksemme on turvata asiakkaille lähitukipalvelut ja hillitä tietotekniikkakustannusten nousua seudullisen yhteistyön avulla.
Tuloslaskelma
Liikelaitoksen palvelut vastaa- Sisältö- ja käytettävyystavoitvat tilaajien asettamia ja yhtei- teet
sesti sovittuja vaatimuksia siLaadun ja toimintavarmuuden
sällön, käytettävyyden, laadun ylläpito äkillisissä kuormitustisekä kustannustehokkuuden
lanteissa
osalta.
Asiakastyytyväisyys
Tavoitetaso 2014
Laatuseurantaa toteutetaan ja
palvelutasotavoitteet saavutetaan.
Johtokunnan ja asiakasyhteisvahvistuu
työryhmän toiminta
Tavoitetaso 2014
Sujuva yhteistyö
Tyytyväinen, oppiva ja kehitty- Työtyytyväisyys, tasapuolinen
vä henkilöstö
työnjako
Tuloksellisuus
Tavoitetaso 2014
Osaamisen kehittämistyö jatkuu
135
Kilpailukykyinen ja kustannustehokas toimintamalli
Läpinäkyvä kustannusrakenne
Toteutuneet kustannukset
Palvelujen tuotteistus
Tavoitetaso 2014
Palvelukuvauksia ja palvelujen hinnoittelumallia kehitetään.
-
yhteiset toimintamallit palvelutuotannossa
palvelujen tuotteistaminen ja kustannusrakenteen selkiyttäminen
seutuyhteistyön laajentaminen (Kaakon kaksikko)
Talousarvio
Liikevaihto vuodelle 2014 on reilut 3,99 miljoonaa euroa, josta palvelujen ostojen osuus on 38,7%,
muiden toimintakulujen osuus 33,7% ja henkilöstömenojen osuus on 27,6% . Luvuissa on huomioitu mahdollinen seutuyhteistyön laajentuminen eli Miehikkälän ja Virolahden kuntien liittyminen yhteistoimintasopimukseen.
ICT Kymin toiminnan siirtymäkausi on määritelty vuoden 2015 loppuun, johon mennessä toiminnan
on vakiinnuttava ja asiakkaiden yhteiset toimintamallit ovat mahdollisimman laajasti käytössä.
Asiakasyhteistyössä mukana olevat organisaatiot säilyvät asiakkaina, muutokset ylläpidettävien
työasemien ja käyttäjien lukumäärässä ovat mahdollisia.
Riskianalyysi
-
asiakasorganisaatioiden taloudellinen tilanne
asiakkaiden sitoutumisaste yhteisiin toimintamalleihin
henkilöstön jaksaminen
henkilöstön osaaminen
toteuttamisessa
-
toimintamallien yhtenäistäminen
asianmukaiset henkilöstöresurssit
Tunnusluvut
Työasemat
Käyttäjät
Yhteydenotot
Kirjatut tiketit
Henkilöstö
TA2014
6 020
6 725
25 000
20 000
21
INVESTOINNIT
136
INVESTOINTIEN YHTEENVETO
1 000 €
KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUS
HANKERYHMÄ
Aineeton käyttöomaisuus
Aineeton käyttöomaisuus Yht.
Ensikertainen kalustaminen
Ensikertainen kalustaminen Yht.
Irtain omaisuus
Irtain omaisuus Yht.
Kiinteä omaisuus / ostot
Kiinteä omaisuus / ostot Yht.
Liikenneväylät
Liikenneväylät Yht.
Liikuntapaikat
Liikuntapaikat Yht.
Puistot ja leikkipaikat
Puistot ja leikkipaikat Yht.
Suunnittelu
Suunnittelu Yht.
Talonrakennus Budjetti
Talonrakennus Budjetti Yht.
Uudet alueet
Uudet alueet Yht.
Venesatamat
Venesatamat Yht.
KAUPUNKI YHTEENSÄ
Irtain omaisuus
Investointien hankinnat
Käyttöom myynti
Rahoitusosuus
Rahoitusosuus
PELASTUSLAITOS YHTEENSÄ
Aineeton käyttöomaisuus
KYMIJOEN TYÖTERVEYS YHTEENSÄ
INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO
TA 2014
-650
-650
-140
-140
-384
-384
-1 500
2 000
500
-7 270
-7 270
-150
45
-105
-450
-450
-140
-140
-6 250
-6 250
-2 562
-2 562
-120
-120
-17 571
-1 026
99
-927
-927
-50
-50
-50
-18 548
TS 2015
-40
-40
0
0
-300
-300
-2 500
2 000
-500
-11 650
-11 650
-250
0
-250
-450
-450
-150
-150
-16 185
-16 185
-1 214
-1 214
-45
-45
-30 784
-1 244
80
-1 164
-1 164
0
0
0
-31 948
TS 2016
0
0
0
0
-290
-290
-2 000
2 000
0
-8 200
-8 200
-250
0
-250
-450
-450
-150
-150
-13 670
-13 670
-2 000
-2 000
-45
-45
-25 055
-1 244
80
-1 164
-1 164
0
0
0
-26 219
TS 2017
0
0
0
0
-250
-250
-2 000
2 000
0
-2 100
-2 100
-250
0
-250
-450
-450
-150
-150
-11 820
-11 820
-3 000
-3 000
-45
-45
-18 065
-1 244
80
-1 164
-1 164
0
0
0
-19 229
TS 2018
0
0
0
0
-250
-250
-2 000
2 000
0
-3 100
-3 100
-250
0
-250
-450
-450
-150
-150
-9 820
-9 820
-1 000
-1 000
0
0
-15 020
-1 244
80
-1 164
-1 164
0
0
0
-16 184
137
INVESTOINNIT HANKKEITTAIN
1 000 €
KAUPUNGINHALLITUS
HANKERYHMÄ
TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018
INVESTOINTISELITE
Aineeton
Sähköisen toimintatavan
SharePoint intran,
käyttöomaisuus kehittäminen tietohallinto
sähköisten työtilojen ja
dokumentinhallinnan
kehittäminen, sähköisten
-90
0
0
0
0
asiointipalveluijen
kehittäminen, sähköiset
lomakkeet ja asiointialustan
kehittäminen
Tietohallinnon
Kokonaisarkkitehtuuri
menetelmien
-20
0
0
0
0
kehittäminen tietohallinto
Sähköisen toimintatavan
kehittäminen
Tietoturvan kehittäminen
tietohallinto
Irtain omaisuus
Pysäköinninvalvonnan
kenttätiedonkeruujärjeste
lmä
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
Asianhallinta
-40
0
0
0
0
-60
0
0
0
0
-34
0
0
0
Käyttövaltuushallinta (Tiera
hanke), korttikirjautuminen ja
IDM määrittely ja
käyttöönotto
Pysäköinninvalvonnan uudet
0 laitteet
-244
0
-244
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
KULTTUURILAUTAKUNTA
HANKERYHMÄ
Aineeton
Kirjasto
käyttöomaisuus
Irtain omaisuus Kirjasto
TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018
0
-40
0
0
-60
0
0
0
0
-50
0
0
0
0
-40
0
-15
0
0
0
Pääkirjaston aikuisten
osaston hyllyt 1. vaihe
0
0
Kulttuurin muutto Vellamoon,
0 toimistotilojen kalustus
-30
0
0
0
0
-105
0
-105
-90
0
-90
-40
0
-40
0
0
0
0
0
0
Kulttuuri
Museo
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
0
INVESTOINTISELITE
Kirjasto-ohjelmiston päivitys
0
Museoalus Telkän
peruskorjaus
HANKERYHMÄ
Kiinteä
Kiinteistöhankinnat
omaisuus / ostot
TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018
-1 500
Venesatamat
Kiinteä
omaisuus /
myynnit
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
-2 500
-2 000
-2 000
Kuivanmaan mattolaituri
Mattolaiturit tulevat
Omaisuuden myynti
INVESTOINTISELITE
Maanhankinta, rakennusten
hankinta. Kj:
Maanhankinnan
-2 000 määrärahasta 500 t euroa
siirretty vuodelta 2014
vuodelle 2015.
Tiukentuneiden
ympäristösäädösten
mukainen matonpesupaikka,
0 jolla korvataan
huonokuntoisia
mattolaitureita
-120
0
0
0
0
-45
-45
-45
0
2 000
2 000
2 000
2 000
2 000
-1 620
2 000
380
-2 545
2 000
-545
-2 045
2 000
-45
-2 045
2 000
-45
-2 000
2 000
0
138
TEKNINEN LAUTAKUNTA
HANKERYHMÄ
Irtain omaisuus Konekeskus +
puistotoimi
Liikenneväylät
-175
0
0
0
0
Kuntatekniikka, tulevat
vuodet
0
-200
-200
-200
-200
Kantasataman
Härniemen laituri KH2,
KH3, KH4, KH6
-1 000
-3 000
-1 050
0
0
-20
-20
-20
-20
-20
-110
0
0
0
0
-50
-50
-50
0
0
-300
-400
-400
-400
-400
-310
0
0
0
0
-50
-50
-50
-50
-50
-50
-50
-50
-50
-50
-30
-30
-30
-30
-30
-200
-400
-400
-400
-400
-150
-150
-150
-150
-150
-5 000
-7 500
-4 000
0
0
0
-150
-40
-100
0
0
0
0
-1 000
0
0
0
-1 000
0
0
0
-2 000
0
0
0
-60
0
0
0
0
-100
0
0
0
0
0
-450
-450
-450
-450
-140
-150
-150
-150
-150
Katujen
esteettömyyskorjaukset
Katutyöt Ristinkallion
saneerausten
yhteydessä
Katutyöt Ruonalan
saneerausten
yhteydessä
Katuvalaistuksen
saneeraukset
Koivulan vesihuoltotöihin
liittyvät katutyöt
Liikennevalojen
saneeraukset
Puistot ja
leikkipaikat
Pienet liikennejärjestelyt
Sadevesikaivot
vesihuollon
saneerauskohteissa
Sorakatujen
päällystykset
Takojantien sillan
kunnostus/siltojen
peruskorjaus
Vt 7:n parantaminen
moottoritienä
Tulevat vuodet
Karhulan jokipuisto
Karhuvuoren leikkipaikka
Katariinan meripuisto
Leikkipaikkojen
peruskunnostus
Pienet parannustyöt
Tulevat vuodet
Suunnittelu
TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018
Kunnallistekniikan
investointikohteiden
suunnittelu
INVESTOINTISELITE
Kj: Vähennetty 25 t€
Kj: Vähennetty 10 t€
139
HANKERYHMÄ
Talonrakennus
Kotkansaaren
pelastusasema
TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018
-500
-2 300
0
0
0
-100
-1 500
0
Kamppailu-urheilukeskus
Karhulan liikuntahalli
0
0
-100
-1 500
0
0
-100
-1 000
Kaupungintalo
Keskeneräiset työt
-300
-320
-320
-320
-150
-150
-150
-150
Kiinteistöjen ATK
Mussalon liikuntahalli
0
-900
0
Keskeneräiset ja
vuosikorjaus kohteet, joissa
rakentaminen jatkuu
-320 vuodenvaihteen yli eikä
erillistä määrärahaa ole
varattu. KJ: Vähennetty 20
t€
Kaupungin kiinteistöjen ATKverkkojen kunnostus
-150 kehityksen mukana
pysymiseksi.
0
-5 000
-8 000
-8 500
-8 500
Eri kiinteistöissä tehtäviin
pieniä peruskorjausluonteisia
ja toiminallisiin muutoksiin
-9 000 liittyviä töitä sekä ennalta
arvaamattomien
korjaustöiden rahoitus.Kj:
7,0 M€ -> 5,0 M€
-120
-150
-150
-150
Eri päiväkotien piha-alueiden
-150 peruskunnostuksia.Kj:
Vähennetty 30 t€
0
-950
-700
0
-180
-200
-200
-200
0
-1 850
-1 950
0
0
-1 265
0
0
Ruonalan halli
Suunnittelu
Turvapaikanhakijoiden
vastaanottokeskus
Urheilukeskus,
katsomotilat
Liikuntahallin tekninen
peruskorjaus. Tarveselvitys
hyväksytty KH 19.5.2008 §
200. Aloitetaan uusi
0 tarveselvitys, jossa
käsitellään Karhulan
liikuntahallin ja kamppailuurheilukeskuksen tilat
kokonaisuutena.
Ikkunoiden uusiminen ja
hissien peruskorjaus sekä
0 ilmastoinnin rakentaminen.
Tarveselvitys aloittamatta.
Vanhan hallin tekninen
peruskorjaus ja
ajanmukaiseksi
saattaminen. Korjaukselle on
0 tekninen tarve. Tarvelvitys on
197. Hankesuunnittelu on
valmis.
Perusparannus
Päiväkotien leikkialueet
pk
INVESTOINTISELITE
Kj: Kokonaisinvestoinnin
0 lisäys 2,8 M€, jaettu
kahdelle vuodelle
Kamppailu-urheilukeskuksen
peruskunnostus.
Hankesuunnitelma on
412. Aloitetaan uusi
0 tarveselvitys, jossa
käsitellään kamppailuurheilukeskuksen ja
Karhulan liikuntahallin tilat
kokonaisuutena.
Tekninen peruskorjaus,
toiminnallisia muutoksia ja
pintojen kunnostus.
Tarveselvitys aloitettu.
Suunnittelun määräraha
ennalta arvaamattomille
-200 suunnittelu- ja
hankesuunnittelukohteille.Kj:
Vähennetty 20 t€
Vastaanottokeskus
Sammonkatu 17
peruskorjaus.
0 Hankesuunnitelma on
187. Suunnitelmat ovat
valmiit.
Nykyisen putkikatsomon
tilalle kiinteä
0 katsomorakennus.
Tarveselvitys on aloitettu.
0
140
HANKERYHMÄ
Uudet alueet
Hortolan alue vaihe 2
Jänskän
teollisuusalue/Suojavallit
Kurrenkuja
Lankila: Tommonpolku
Norskankadun
bussiterminaali
Norskankatu
Räskin alue
Tulevat vuodet
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018
INVESTOINTISELITE
Lisäksi Kymen Vesi 142 000
-380
0
0
0
0
-50
0
0
0
0
-120
0
0
0
0
-114
0
0
0 Lisäksi Kymen Vesi 73 000
Lisäksi Kymen Vesi 176 000
0
-205
0
0
0
0
-307
-1 500
0
-16 847
0
-16 847
0
-1 100
0
-29 849
0
-29 849
0
-1 000
-1 000
-23 670
0
-23 670
0
-2 000
-1 000
-17 720
0
-17 720
0 Lisäksi Kymen Vesi 52 000
0 Lisäksi Kymen Vesi
-1 000
-14 720
0
-14 720
HANKERYHMÄ
Aineeton
EFFICAkäyttöomaisuus järjestelmä/sos.huolto
EFFICAjärjestelmä/terv.huolto
Ensikertainen
Eskolan hoivakoti
kalustaminen
Irtain omaisuus Suun terveydenhuolto
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018
-10
0
0
0
INVESTOINTISELITE
Järjestelmän laajennus. Kj:
0 Vähennetty 10 t eur.
Järjestelmän laajennus,
yht.työprojektien investoinnit.
0
Kj: Lisäys 70 t€
-350
0
0
0
-140
0
0
0
0
-30
-530
0
-530
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0 Hoitoyksikön uusiminen
0
0
0
Uusien hoivakotien irtain
LIIKUNTALAUTAKUNTA
HANKERYHMÄ
Irtain omaisuus Liikuntatilojen välineet
Liikuntapaikat
Liikuntapaikat
TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018
-40
-50
-50
-50
-150
-250
-250
-250
45
0
0
0
-190
45
-145
-300
0
-300
-300
0
-300
-300
0
-300
Lähiliikuntapaikat
Lähiliikuntapaikat
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
INVESTOINTISELITE
Sähköinen kulkutekniikka,
-50
kuntosali- ja kilpailuvälineet
Kuntoratojen ja laitteiden
kunnostus,
-250
lähiliikuntarakentaminen Kj:
Vähennys 100 t€
Rahoitusosuus Kj:
0
Vähennys 25 t€
-300
0
-300
HANKERYHMÄ
Aineeton
Opetustoimi /
käyttöomaisuus oppilashallinnon ohjelma
Päivähoidon ohjelmisto
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018
-50
0
0
0
-30
0
0
0
-80
0
-80
0
0
0
0
0
0
0
0
0
INVESTOINTISELITE
Oppilashallinto-ohjelmiston
0 uusiminen KJ: Vähennys 10
t€
Kirjausprosessien
0
mobilisointi
0
0
0
LASKELMAT
141
TULOSLASKELMA, Ulkoinen toimintakate
1000 euroa
KJ-esitys
TP2012
Konsernipalvelut
Keskusvaaliltk
Tarkastusltk
Kaupunginhallitus
Ympäristöltk
Kulttuurilautakunta
Kaupunkisuunnittelultk
Tekninen ltk
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveysltk
Liikuntaltk
Lasten ja nuorten ltk
Liikelaitokset
Kymenlaakson pel.keskus
Kymijoen työterveys
ICT Kymi
TOIMINTAKATE
Verotulot
Kunnallisvero
Yhteisövero
Kiinteistövero
Valtionosuudet
Rahoitustuotot- ja kulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
Enn 2013* LTK esitykset
TA2014 KJ Enn13/TA14 Tp2012/TA14
-48 715
-184
-89
-22 234
-901
-3 459
12 456
-34 304
-234 927
-175 169
-958
-58 800
-135
820
-972
17
-283 776
-43 901
-1
-57
-18 670
-1 051
-3 606
12 474
-32 990
-241 089
-182 617
-872
-57 600
1 026
890
137
0
-283 964
-45 559
-71
-58
-19 601
-791
-3 639
12 606
-34 007
-244 856
-185 794
-816
-58 246
1 214
1 067
147
0
-289 201
-42 795
-71
-58
-18 660
-784
-3 568
12 963
-32 618
-241 486
-183 199
-832
-57 455
1 463
1 285
178
16
-282 761
189 039
169 378
7 032
12 629
205 631
183 802
8 389
13 440
211 067
187 264
9 231
14 572
85 662
-1 221
88 694
143
-10 296
-2,5 %
-12,2 %
8717,4 %
1,6 %
-0,1 %
-25,4 %
-61,7 %
-35,3 %
-16,1 %
-13,0 %
-1,1 %
3,1 %
3,9 %
-1,1 %
0,2 %
4,1 %
-4,9 %
2,8 %
0,3 %
-4,6 %
-0,3 %
42,6 %
4,6 %
-13,2 %
-2,3 %
-1183,8 %
44,5 %
30,3 %
0,0 %
-0,4 %
56,7 %
118,3 %
-4,8 %
-0,4 %
211 067
187 264
9 231
14 572
2,6 %
1,9 %
10,0 %
8,4 %
11,7 %
10,6 %
31,3 %
15,4 %
90 840
0
90 840
0
2,4 %
-100,0 %
6,0 %
100,0 %
10 504
12 707
19 146
-19 000
1 869
-19 638
0
-20 238
0
-20 230
0
-27 427
-9 134
-7 531
-1 084
142
LAUTAKUNTIEN
TOIMINTAKATTEET
KVLA
162
0
82
-1
-153
18967,4 %
-56,0 %
8717,4 %
-61,7 %
-184
-1
-71
-23
0
-9
-60,5 %
4S Sisäiset erät
-23
0
-9
-60,5 %
-207
-1
-80
9842,4 %
-89
-57
-58
1,6 %
-35,5 %
-89
-57
-58
1,6 %
-35,5 %
S9 Sisäiset kulut
-1
-1
0
0,0 %
0,0 %
4S Sisäiset erät
-1
-1
0
0,0 %
0,0 %
Toimintakate
3 Toim intatuotot
4 Toim intakulut
Ulk. toimintakate
4S
Sisäiset
erät
-27 546
-27 189
-1,3 %
-9,6 %
-18 670
-18 641
-0,2 %
-16,2 %
3,8 %
2,6 %
-9,0 %
-13,7 %
4S Sisäiset erät
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
4S Sisäiset erät
1 965
2 008
2 286
13,8 %
16,3 %
-20 269
-16 662
-16 355
-1,8 %
-19,3 %
653
651
829
27,4 %
26,9 %
-1 554
-1 702
-1 613
-5,2 %
3,8 %
-901
-1 051
-784
-25,4 %
9
0
0
-280
-282
-305
-13,0 %
-100,0 %
8,0 %
8,8 %
-271
-282
-305
8,0 %
12,5 %
-1 172
-1 333
-1 089
-18,3 %
-7,1 %
581
494
492
-0,2 %
-15,3 %
-4 040
-4 100
-4 060
-1,0 %
0,5 %
-3 459
-3 606
-3 568
-1,1 %
12
0
0
S9 Sisäiset kulut
-2 601
-2 681
-2 724
1,6 %
4,7 %
4S Sisäiset erät
-2 589
-2 681
-2 724
1,6 %
5,2 %
4,0 %
S8 Sisäiset tuotot
Toimintakate
3,2 %
-100,0 %
-6 047
-6 287
-6 292
0,1 %
3 Toim intatuotot
15 528
15 331
15 841
3,3 %
2,0 %
4 Toim intakulut
-3 072
-2 857
-2 877
0,7 %
-6,3 %
12 456
12 474
12 963
3,9 %
4,1 %
Ulk. toimintakate
S8 Sisäiset tuotot
24
32
0
-100,0 %
-100,0 %
S9 Sisäiset kulut
-420
-398
-380
-4,6 %
-9,5 %
4S Sisäiset erät
-396
-366
-380
3,7 %
-4,0 %
12 060
12 108
12 583
3,9 %
4,3 %
-4,3 %
Toimintakate
3 Toim intatuotot
15 682
16 051
15 014
-6,5 %
4 Toim intakulut
-49 985
-49 041
-47 632
-2,9 %
-4,7 %
-34 304
-32 990
-32 618
-1,1 %
-4,9 %
S8 Sisäiset tuotot
41 637
41 829
41 929
0,2 %
0,7 %
S9 Sisäiset kulut
-7 853
-6 068
-5 640
-7,0 %
-28,2 %
4S Sisäiset erät
33 783
35 762
36 289
1,5 %
7,4 %
-520
2 772
3 671
32,4 %
-805,5 %
-16 245
-9 461
-7 619
-19,5 %
-53,1 %
Ulk. toimintakate
Toimintakate
KONSERNI
PALVELUT
-30 084
-22 234
3 709
4 Toim intakulut
4S
Sisäiset
erät
8,9 %
-1 424
Ulk. toimintakate
TELA
Tekninen
lautakunta
-35,6 %
3 572
3 Toim intatuotot
4S
Sisäiset
erät
1,2 %
-3,7 %
-1 564
Toimintakate
KALA
-58
8 549
3 615
Ulk. toimintakate
4S
Sisäiset
erät
-57
8 875
-1 650
4 Toim intakulut
KULA Kulttuurilautakunta
-90
7 850
S9 Sisäiset kulut
3 Toim intatuotot
4S
Sisäiset
erät
-61,6 %
S8 Sisäiset tuotot
Toimintakate
YMPLA
Ym päristölautakunta
-49,5 %
S9 Sisäiset kulut
Ulk. toimintakate
KH Kaupunginhallitus
Muutos %
12-14
-347
4 Toim intakulut
4S
Sisäiset
erät
Muutos %
13-14
TA 2014 KJ
4 Toim intakulut
Toimintakate
TARLA
Tarkastuslautakunta
Ennuste 2013
3 Toim intatuotot
Ulk. toimintakate
4S
Sisäiset
erät
TP 2012 Toimintakate
143
LAUTAKUNTIEN
TOIMINTAKATTEET
SOTELA
Sosiaali- ja
terveyslautakunta
3 Toim intatuotot
4 Toim intakulut
Ulk. toimintakate
4S
Sisäiset
erät
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
4S Sisäiset erät
2100 Kym enlaakson
pelastuslaitos
2101
Kym ijoen
Työterveys
KAIKKI
YHTEENSÄ
-202 834
-208 973
-210 181
0,6 %
3,6 %
-175 169
-182 617
-183 199
0,3 %
4,6 %
826
814
812
-0,2 %
-1,6 %
-10 321
-10 124
-9 919
-2,0 %
-3,9 %
-4,1 %
-2,2 %
0,2 %
4,1 %
3 Toim intatuotot
1 029
1 111
1 175
5,8 %
14,3 %
4 Toim intakulut
-1 986
-1 983
-2 007
1,2 %
1,0 %
-958
-872
-832
-4,6 %
14
0
0
-4 929
-5 046
-5 357
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
4S Sisäiset erät
-13,1 %
-100,0 %
6,2 %
8,7 %
-4 915
-5 046
-5 357
6,2 %
9,0 %
-5 873
-5 918
-6 189
4,6 %
5,4 %
5 160
5 539
4 754
-14,2 %
-7,9 %
-63 960
-63 138
-62 210
-1,5 %
-2,7 %
-58 800
-57 600
-57 455
-0,3 %
188
0
60
S9 Sisäiset kulut
-18 248
-20 084
-20 752
3,3 %
13,7 %
4S Sisäiset erät
-18 060
-20 084
-20 692
3,0 %
14,6 %
-76 859
-77 683
-78 147
0,6 %
1,7 %
-267 396
-275 529
-276 642
0,4 %
3,5 %
4 Toim intakulut
Ulk. toimintakate
S8 Sisäiset tuotot
Toimintakate
-2,3 %
-68,1 %
3 Toim intatuotot
19 020
19 708
19 604
-0,5 %
3,1 %
4 Toim intakulut
-18 201
-18 819
-18 298
-2,8 %
0,5 %
820
890
1 306
46,8 %
59,4 %
3 Toim intatuotot
8 856
9 626
10 068
4,6 %
13,7 %
4 Toim intakulut
-9 829
-9 489
-9 890
4,2 %
0,6 %
-972
137
178
30,3 %
-118,3 %
3 Toim intatuotot
935
3 816
3 994
4,7 %
327,3 %
4 Toim intakulut
-918
-3 816
-3 978
4,2 %
333,6 %
17
0
16
-5,3 %
-135
1 026
1 501
46,2 % -1210,1 %
Toimintakate
Toimintakate
LIIKELAITOKSET
-2,5 %
-9 107
Toimintakate
2102 ICT
Kym i
2,4 %
-192 306
Toimintakate
HYVINVOINTIPALVELUT
26 982
-9 310
3 Toim intatuotot
4S
Sisäiset
erät
26 356
Muutos %
12-14
-191 928
Toimintakate
LANULA
Lasten ja
nuorten
lautakunta
27 665
Muutos %
13-14
TA 2014 KJ
-9 495
Ulk. toimintakate
4S
Sisäiset
erät
Ennuste 2013
-184 664
Toimintakate
LIILA Liikuntalautakunta
TP 2012 Toimintakate
3 Toim intatuotot
103 122
107 557
107 386
-0,2 %
4,1 %
4 Toim intakulut
-386 898
-391 520
-390 147
-0,4 %
0,8 %
-283 776
-283 964
-282 761
-0,4 %
-0,4 %
0
0
0
-283 776
-283 964
-282 761
-0,4 %
-0,4 %
Ulk. toimintakate
4S Sisäiset erät
Toimintakate
144
TULOSLASKELMA, Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä
Toiminta- Myyntituotot
tuotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut
toimintatuotot
Valmistus omaan
käyttöön
Toimintatuotot
Toiminta- Henkilöstökulut
kulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet
ja tavarat
Avustukset
Muut
toimintakulut
Toimintakulut
Ulk.Toimintakate
Sisäiset
Sisäiset kulut
erät
Sisäiset tuotot
TA 2014 LTK
44 147 170
16 103 193
10 027 433
TA 2014 KJ
44 227 718
16 118 193
10 027 433
TS2015
TS2016
110 000 000
112 000 000
29 977 153
33 142 256
35 097 481
35 137 612
1 545 936
2 367 780
1 875 580
1 875 580
103 121 998
-159 469 067
-162 682 741
109 403 595
-157 001 169
-161 878 669
107 250 857
-160 522 882
-168 402 581
107 386 536
-157 725 287
-167 110 265
-18 807 543
-17 871 633
-18 827 249
-18 181 506
-35 732 973
-34 268 182
-36 076 932
-35 301 819
-10 206 060
-11 675 614
-12 621 724
-11 829 085
-386 898 383
-283 776 386
-46 324 954
46 324 954
-382 695 267
-273 291 672
-46 247 465
46 247 465
-396 451 367
-289 200 510
-46 583 448
46 583 448
-390 147 962
-282 761 426
-46 510 535
46 510 535
-395 000 000
-285 000 000
-400 000 000
-288 000 000
0
0
-283 776 386
189 038 967
-273 291 672
205 660 000
-289 200 510
211 067 000
-282 761 426
211 067 000
-285 000 000
216 700 000
-288 000 000
220 000 000
85 661 836
88 040 000
90 840 000
90 840 000
93 700 000
96 500 000
Korkotuotot
Muut
1 057 969
4 924 043
908 000
6 510 000
600 000
5 250 000
600 000
5 250 000
Korkokulut
-4 565 084
-4 575 000
-2 950 000
-2 950 000
0
0
-2 637 475
-10 296 130
-2 700 000
20 551 328
-2 900 000
12 706 490
-2 900 000
19 145 574
25 400 000
28 500 000
0
0
0
0
0
0
-18 999 601
-19 637 847
-20 238 311
-20 229 519
-20 200 000
-20 000 000
1 226 818
0
0
0
0
0
1 868 811
0
0
0
0
0
-26 200 101
913 481
-7 531 821
-1 083 945
5 200 000
8 500 000
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja kulut
TP 2012 TA 2013+LMR
43 309 170
46 901 329
17 010 496
16 435 655
11 279 243
10 556 575
Verotulot
Valtionosuudet
Muut
Vuosikate
Sisäinen Sisäinen korko
korko
Poistot ja Suunnitelman
arvonalen- mukaiset poistot
tumiset
TilinVarausten ja
päätöstilit rahastojen
muutokset
TilinSatunnaiset tuotot
päätöstilit ja kulut
Tilikauden tulos
145
RAHOITUSLASKELMA (kaupunki + liikelaitokset)
1000 euroa
TP2010
TP2011
TA2014
TS2015
TS2016
20 317
0
-7 008
13 309
9 781
7 791
-9 898
7 674
-10 296
1 869
-4 344
-12 771
10 500
0
-5 800
4 700
19 146
0
-6 000
13 146
25 436
0
-4 000
21 436
28 549
0
-4 000
24 549
-14 355
-5 926
-30 210
-11 238
-12 548
-27 948
-22 219
-1 046
1 748
-42 981
-6 538
598
-6 512
2 330
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainasaamisten lisäykset
279
-15
0
-86
192
-235
149
0
261
0
150
0
200
0
Antolainauksen muutokset yhteensä
264
-86
-43
149
261
150
200
-22 951
30 000
-688
6 361
-26 950
23 805
-2 059
-5 204
-15 404
23 805
9 968
18 369
-31 400
30 000
10 000
8 600
-34 600
30 000
4 000
-600
-35 000
30 000
12 000
7 000
-34 000
25 000
7 000
-2 000
Oman pääoman muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
0
1 646
0
-12 433
0
11 860
0
1 040
0
0
0
0
0
0
VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN
7 225
-15 975
-12 795
3 251
259
638
530
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
VARSINAINEN TOIMINTA JA
INVESTOINNIT, Netto
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset yhteensä
TP2012 Enn2013
146
TULOSLASKELMA 2014
1000 euroa
Kotkan
Kaupunki
Kymenlaakson
pelastuslaitos
Kymijoen
Työterveys
ICT Kymi
Yhteensä
73 719
-357 960
-284 241
211 067
90 840
19 605
-18 320
1 285
0
0
10 068
-9 890
178
0
0
3 994
-3 978
16
0
0
107 387
-390 148
-282 761
211 067
90 840
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
597
5 250
-2 950
-2 900
0
0
0
0
3
0
0
0
0
0
0
0
603
5 250
-2 950
-2 900
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
17 663
1 285
181
16
19 146
-19 163
-984
-83
0
-20 230
-1 499
301
98
16
-1 084
Kotkan
Kaupunki
Kymenlaakson
pelastuslaitos
Kymijoen
Työterveys
ICT Kymi
Yhteensä
17 663
1 285
181
16
19 146
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Tilikauden tulos
RAHOITUSLASKELMA 2014
1000 euroa
Vuosikate
Satunnaiset erät
TULORAHOITUS
Investoinnit, netto
VARS. TOIMINTA JA
INVESTOINNIT
Antolainasaamisten
vähennykset
ANTOLAINAUKSEN
MUUTOKSET
Pitkäaikaisten lainojen
vähennys
Pitkäaikaisten lainojen
lisäys
Lyhytaikaisten lainojen
muutos
LAINAKANNAN MUUTOKSET
0
0
0
0
0
17 663
1 285
181
16
19 146
-17 571
-927
-50
0
-18 548
92
358
131
16
598
261
0
0
0
261
261
0
0
0
261
-34 600
0
0
0
-34 600
30 000
0
0
0
30 000
4 000
0
0
0
4 000
-600
0
0
0
-600
RAHOITUSTOIMINTA
0
0
0
0
0
VAIKUTUS
MAKSUVALMIUTEEN
-247
358
131
16
259

talousarviokirja 2014

Transcription

Similar documents

Lukujonon raja-arvo CAS

Kotkan Energia – häiriötöntä tuotantoa kunnonvalvonnan

Helsingin_silmaklinikan_esittely 2011.pdf

tästä. - Kempeleen kunta

MEPA Meripäivillä 27.7.2013 KOTKAN MERIMIESKESKUS HERÄSI

TAVOITTEIDEN LAADINTA OHJATTUUN HARJOITTELUUN

KOTKAN VEISTOSPROMENADI

HYÖTYVOIMALAITOS

Seurakuntien tapahtumia Evankelisluterilaisten

Hovioikeus käsittelee - Pääkaupunkiseudun ateistit ry