JONGUNJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA

Transcription

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
JONGUN KYLÄ
EHDOTUS 17.10.2013
HYVÄKSYTTY KAUPUNGINVALTUUSTOSSA 26.3.2014 § 11
1
*****************************************************************************************************************************************
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT _______________________________________________________ 2
2. TIIVISTELMÄ ______________________________________________________________________ 3
2.1 Kaavaprosessin vaiheet ____________________________________________________________ 4
2.2. Asemakaava _____________________________________________________________________ 4
2.3. Asemakaavan toteuttaminen _______________________________________________________ 4
3. LÄHTÖKOHDAT ____________________________________________________________________ 5
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ____________________________________________________ 6
3.1.1 Alueen yleiskuvaus _____________________________________________________________ 6
3.1.2 Luonnonympäristö _____________________________________________________________ 6
3.1.3 Rakennettu ympäristö ___________________________________________________________ 8
3.1.4 Muut suojelukohteet ___________________________________________________________ 14
3.1.5 Maanomistus
13
3.2. Suunnittelutilanne _______________________________________________________________ 14
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset __________________________ 14
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET __________________________________________ 18
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve __________________________________________________ 18
4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset _______________________________ 18
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö _______________________________________________________ 19
4.3.1. Osalliset ____________________________________________________________________ 19
4.3.2. Vireilletulo __________________________________________________________________ 19
4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt _________________________________________ 19
4.3.4. Viranomaisyhteistyö __________________________________________________________ 22
4.4. Asemakaavan tavoitteet __________________________________________________________ 23
4.4.1. Lähtökohtatavoitteet __________________________________________________________ 24
4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet _________________________________________________ 25
4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset _____________________________ 25
4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi ___________________________________________ 25
4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet ___________________________________________________ 25
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön _________________________________________________ 25
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ____________________________________________ 27
Vaikutukset talouteen ______________________________________________________________ 30
Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ___________________________________________ 30
Vaikutukset sosiaalisiin oloihin _______________________________________________________ 31
Vaikutukset kulttuuriin _____________________________________________________________ 32
Muut kaavan merkittävät vaikutukset __________________________________________________ 32
4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ________________________________________ 32
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ___________________________________________________________ 34
5.1. Kaavan rakenne ________________________________________________________________ 34
5.1.1. Mitoitus ____________________________________________________________________ 34
5.1.2 Palvelut _____________________________________________________________________ 39
5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen _______________________________ 41
5.3. Aluevaraukset __________________________________________________________________ 42
5.3.1. Korttelialueet ________________________________________________________________ 42
5.3.2. Muut alueet _________________________________________________________________ 43
5.4. Kaavan vaikutukset______________________________________________________________ 43
5.5. Ympäristön häiriötekijät _________________________________________________________ 43
5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset __________________________________________________ 43
5.7. Nimistö ________________________________________________________________________ 43
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ________________________________________________________ 43
6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat_________________________________ 43
6.2. Toteuttaminen ja ajoitus __________________________________________________________ 43
6.3. Toteutuksen seuranta ____________________________________________________________ 44
*******************************************************************************************************
2
*****************************************************************************************************************************************
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI (615)
JONGUN KYLÄ (403)
Tilat: UUTALA 10:19, VIERTOLA 1:84, TAKASELKÄ 1:45, PEITTARI 1:46, KI-
VINEN 1:78, VATTUSAARI 10:10, TUPALA 1:82, TOUHULA 1:81, HEVOSSAARI 1:83, KARVONEN 1:74 ja KANNAS 1:14
KAAVAN TARKOITUKSENA ON LAATIA TAVANOMAINEN, PÄÄASIASSA OMARANTAINEN RANTA-ASEMAKAAVA JONGUNJÄRVEN LÄNSIRANNALLE JA SEN
SAARIIN, SEKÄ HANHILAMMEN, KIVILAMMEN JA PUROLAMMEN RANNOILLE.
KAAVAN LAATIJA:
DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN
KIMMOKAAVA
OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO
0400 703 521
[email protected]
www.kimmokaava.fi
KAAVAN VIREILLETULO:
-
VIREILLETULOILMOITUS 14.7.2008 YKSITYISMAIDEN OSALTA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 14.7.2008 ALKAEN
KAAVAN KÄSITTELY:
-
KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 §
MUKAAN 3.4.-6.5.2013
PUDASJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖS EHDOTUKSEN ASETTAMISESTA NÄHTÄVILLE 8.10.2013 § 342
KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ 30.10.-29.11.2013
PUDASJÄRVEN KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 26.3.2014 § 11
Valokuvat: Kimmo Mustonen 17.7.2012, Perttu Kivijärvi 1.8.2013
*******************************************************************************************************
3
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 1 Kaava-alueen yleispiirteinen sijainti
Kuva 2 Kaava-alueen sijainti Googlen satelliittikuvalla
*******************************************************************************************************
4
*****************************************************************************************************************************************
2. TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Ensimmäisen kerran rantakaavan laatimista suunniteltiin v. 2002 yksityisten maanomistajien aloitteesta. Silloin tehtiin laaja kysely kiinnostuksesta kaavoitukseen. Alue
jäi kuitenkin niin hajanaiseksi, että kaavoituksesta luovuttiin. Heikki ja Olavi Karvosen
alueiden osalta kaavan vireilletulosta tiedotettiin 14.7.2008. Myöskään tässä vaiheessa kaavoitusta ei lähdetty aktiivisesti viemään eteenpäin. Kaavan laatiminen on saanut uutta vauhtia UPM:n lähdettyä kaavoittamaan alueitaan keväällä 2011. Kaavan
laatijaksi valittiin KimmoKaava Kuusamosta.
Kaavan luonnostelu alkoi v. 2012 alussa. Sitä ennen hankittiin aluetta koskevia perustietoja. Kesällä 2012 tehtiin tarkemmat maastotutkimukset ja luontoselvitykset.
Pudasjärven kaupunginhallitus päätti 19.3.2013 § 99 ilmoittaa kaavan vireilletulosta,
asettaa kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja pyytää
tarvittavat lausunnot.
Kaavan 1. viranomaisneuvottelu pidettiin 29.1.2013. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin
uudelleen laajennetulle alueelle 3.4.2013, jolloin myös kaavan valmisteluaineisto
(=kaavaluonnos) oli nähtävillä 3.4.-6.5.2013. Pudasjärven kaupunginhallitus päätti
8.10.2013 § 342 asettaa ehdotuksen nähtäville korjattuna muistutusten, lausuntojen,
rakennuspaikkojen maastoonmerkitsemisen ja kaavoittajan vastineen perusteella.
Kaavaehdotus oli nähtävillä 30.10-29.11.2013. Pudasjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan pienillä muutoksilla 26.3.2014 § 11.
2.2. Asemakaava
Ranta-asemakaava on normaali omarantainen, lomarakentamisen kaava. Rakennuspaikkojen määrä rantaviivan pituuteen nähden on vähäinen.
Kaava-alueen pinta-ala on n. 170 ha ja siihen kuuluu muuntamatonta rantaviivaa yhteensä n. 14,5 km. Kaava-alueen syvyys vaihtelee n. 70-250 m välillä mantereella.
Alue on Pudasjärven keskustan kaakkoispuolella n. 6-12 km päässä. Ouluntie kulkee
alueen länsipuolitse noin 8-15 km etäisyydellä. Alueelle ei ole tehty yleiskaavoja. Iijokivarteen on yleiskaava hyväksytty syyskuussa 2013.
2.3. Asemakaavan toteuttaminen
Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Fortum Sähkönsiirto Oy vastaa sähköhuollosta. Alueella ei ole yleisiä viemäriverkostoja. Jongun
vesiosuuskunnan vesijohto tulee järven yli Karvosenniemen alueelle. Jaalangan vesiosuuskunnan vesijohto sijaitsee alueen läheisyydessä Jongunjärven länsi- ja etelärannoilla. Vesihuolto hoidetaan rakennuspaikka- tai korttelikohtaisesti tai liittymällä
em. vesiosuuskuntien vesijohtoverkostoihin. Jätevesien käsittely hoidetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavan toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin
pian kaavan vahvistumisen jälkeen, koska ainakin UPM:n tarkoitus on välittömästi
laittaa rakennuspaikat myyntiin.
*******************************************************************************************************
5
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 3 Kaava-alueen osat
*******************************************************************************************************
6
*****************************************************************************************************************************************
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Kaava-alue on kohtuullisesti lomarakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa, mutta kuitenkin varsin tasaista tai loivasti nousevaa ranta-aluetta.
Osittain rannat ovat rakennuskelvottomia suorantoja. Alueen yleissijainti sopii myös
lomakäyttöön; Pudasjärven keskusta matkailupalveluineen on varsin lähellä hyvien
kulkuyhteyksien varrella, vesistö on puhdas ja kalaisa, maasto on vaihtelevaa, puusto
ja kasvillisuus hyvää jne.
Kuva 4 Hanhilammen itärantaa
3.1.2 Luonnonympäristö
Metsäalueet ovat pääasiassa mäntyvaltaista, osittain koivua kasvavaa sekakangasta.
Maasto on vaihtelevaa, mutta pääosiltaan rakentamiskelpoista. Iijoen tulvakorkeuden
huomioiminen ja huipputulviin varautuminen rajoittaa Jongunjärvellä rakentamiseen
soveltuvia alueita. Peetarinperän alue on pääosin alavaa ja soistunutta, rakentamiskelvotonta aluetta. Lampien rannat ovat myös osin soistuneet. Vesistöt ovat osittain
humuspitoisia ja matalia, mutta puhdasvetisiä. Alue ei ole pohjavesialuetta.
Kuva 5 Peetarinperän suoaluetta
*******************************************************************************************************
7
*****************************************************************************************************************************************
Korkeuserot vaihtelevat Pirkonsaaressa Jongunjärven 119.7 m tasosta yli 125 m tasoon. Muut saaret ovat hieman tätä matalampia. Peetarinperän ja Karvosenniemen
korkeimmat kohdat ovat n. 123-125 m ja Purolammella n. 125-128 m välillä. Alueen
korkein kohta, yli 130 m. sijaitsee Hanhilammen itärannalla. Korkeustasoja on esitetty
oheisilla kartoilla. Rakennuspaikkojen paalutuksen yhteydessä mitatut tarkat korkeustiedot on esitetty jäljempänä.
Kuva 6 Korkeustasot alueella. Kaava-alue hieman laajentunut Karvosenniemellä
Jongunjärvi on osa Iijoen vesistöä. Iijoen yleiskaavan yhteydessä tehdyn luontoselvitysraportin mukaan Jongunjärvi on vedenlaatutietojen tietojen mukaan lievästi rehevä
järvi. Jongunjärven ekologinen tila on erinomainen arvioinnin mukaan.
Alueen vesistöt ovat yleensä varsin puhtaita, koska rannoilla ei ole enää merkittävästi
asutusta tai maataloutta. Kuitenkin haja-asutus, viljely, metsäojitukset jne ovat vedenlaatuun vaikuttaneet. Viljeltyjen alueiden määrä ja täten uusi kuormitus vesistöön on
kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Samoin asutuksen aiheuttama kuormitus on pienentynyt parantuneen jätevesien käsittelyn ansiosta.
Purolampi on Voimalohi Oy:n käytössä oleva luonnonravintolammikko. Luonnonravintolammikkoviljelyssä on perusteena lammikoiden luonnollinen ravinnontuotto.
*******************************************************************************************************
8
*****************************************************************************************************************************************
Purolammen luonnonravintolammikko kuva Mika Pylväs
Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi on tehty kesällä 2012.
Kuva 7 Luontoselvittäjä ja venekuski Jongunjärvellä
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Kaava-alueella tai sen lähistöllä ei ole olemassa olevia rakennuksia lukuun ottamatta
Karvosen tilan rakennuksia entisen lossirannan vierellä. Jongunjärven rannoilla on
jonkin verran pysyvää asutusta ja lomarakentamista. Rakentamistilanne selviää kaavaselostuksen liitekartoilta, ilmakuvilta ja kaavakartoilta.
*******************************************************************************************************
9
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 8 Karvosen rakennuksia, joissa on toiminut maakauppiaan myymälä
Viemärijohtoja ei ole kaava-alueen lähistöllä Kurenaluksen taajaman ja sen lähistön
verkostoja lukuunottamatta. Jaalangan vesiosuuskunnan vesijohto on kaava-alueen
läheisyydessä Jongunjärven länsi- ja etelärannoilla ja Jongun vesiosuuskunnan vesijohto tulee Karvosenniemeen järven yli. Jongunjärven saariin vesijohtoa ei ole vedetty. 20 kV sähkölinja on myös alueen läheisyydessä Länsirannan tien varrella. Myös
linjojen tilanne selviää kartoilta.
Kuva 9 Lähialueen vesiosuuskuntien toiminta-alueet
*******************************************************************************************************
10
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 10 Lossirannan 20 kV kaapeli ja muuntamo
Iijoki on varsin suosittua melonta-aluetta, koska liian isoja koskia ei ole, jokivarsi on
varsin luonnontilainen ja se on kuitenkin hyvin saavutettavissa useasta kohtaa. Pudasjärven keskustan palvelut ovat myös lähellä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lähistön reittien sijainteja on osoitettu oheisilla kartoilla.
Kuva 11 Jongunjärvi on yhteydessä suosittuun Iijoen melontareittiin
*******************************************************************************************************
11
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 12 Kelkkailu- (violetti) ja kesävaellusreitit (punainen) alueen ympäristössä
3.1.4 Muut suojelukohteet
Alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä (P-P liitto: ”Pohjois-Pohjanmaan kiinteät
muinaisjäännökset”). Oheisella kartalla on esitetty lähialueen muinaismuistokohteet
Paikkatietoikkunan mukaan. Niitä ei aivan ole kaava-alueen lähiympäristössä.
Kuva 13 Paikkatietoikkunan mukaiset muinaismuistot (pun.) ja suojelualueet Jongunjärven ympäristössä.
Kaavoitusta varten on muinaismuistoinventointi tehty kesällä 2012. Sen raportti on
ohessa:
*******************************************************************************************************
12
*****************************************************************************************************************************************
Jongunjärven kaavoitusalueen muinaisjäännösinventointi
Samuel Vaneeckhout
Perustiedot
Alue:
Tarkoitus:
Työaika:
Kustantaja:
Tekijät:
Tulokset:
Pudasjärven Jongunjärven kaavoitusalue
Tarkistaa riittävän kattavasti onko alueella muinaisjäännöksiä, niiden määrä ja sijainti
Kenttä- ja raportointityö kesä 2012
Kimmo.Kaava T:mi/UPM ym.
FT Samuel Vaneeckhout
Pudasjärven Jongunjärven kaavoitusalueelta ei havaittu muinaisjäännöksiä.
Inventointi
Inventoinnin maastotyö suoritettiin kesällä 2012. Maastotyössä käytiin koko kaava-alueen mannerosat läpi,
myös jonkin verran piha- ja peltoalueita tarkastettiin. Jyrkät rannat, kivikot ja suomaat katsottiin pintapuolisesti. Koekuoppia tehtiin kovapohjaisilla alueilla (ei piha- eikä peltoalueilla). Koekuopat sijoitettiin rakennuksien suunnittelualueilla.
Tavoitteena oli antaa suosituksia kaavoitusalueiden maankäytöstä. Maastotyöskentelyssä inventoitiin kaavoitusalueet, kartoitettiin ja kuvattiin muinaisjäännöksiä ja muita kulttuuriympäristöön kuuluvia kohteita. Alue
on inventoitu kokonaisuudessa, varsinaisesti kaavoitusalueet. Inventointi aloitettiin pienistä lammista ja jatkettiin sitten järven kaava-alueen eteläpuolelta pohjoiseen. Apuna maastossa käytettiin käsi-GPS -laitetta,
maakairaa, lapiota ja lastaa, kameraa ja mittanauhaa. Kenttätyöt ja raportoinnin suoritti FT Samuel Vaneeckhout. Mahdollisia tunnettuja muinaisjäännöksiä kaavoitusalueella tarkistettiin Museoviraston tietokannan
avulla.
Jongunjärven alueelta tunnetaan useampia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja irtolöytökohteita (mm. Pudasjärven
perusinventoinnissa vuodelta 1998). Nämä viestivät että alue on merkittävä muinaisena kulttuuriympäristönä. Tämän inventoinnin yhteydessä ei Pudasjärven Jongunjärven kaavoitusalueelta havaittu muinaisjäännöksiä. Kaava-alue on suurimmalta osaltaan suomaista tai verrattain matalaa. Se on osittain myös ojitettu. Järven
itäpuolelta ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä. Saaret jäivät tässä inventoinnissa tarkistamatta. Niistäkin osa
on suomaisia ja niiden merkitys kaavassa on kuitenkin aika vähän. Selvityksen yhteydessä ei havaittu muinaisjäännöksiä Jongunjärveltä. Lampien alueet tarkistettiin eikä sieltä havaittu muinaisjäännöksiä. Myös
lampien ympäristö on suomaista.
Liitteenä on kartta vaikutusalueilta. Nämä vaikutusalueet tarkistettiin mahdollisimman tarkasti.
Oulu 10.10.2013
Samuel Vaneeckhout
Liite
*******************************************************************************************************
13
*****************************************************************************************************************************************
Tutkimusalueen kartta, väritettynä näkyy varsinaiset kaavoitusalueet, mustalla viivalla merkitty vaikutusalueet.
Alueella ei ole perinnemaisemia (P-P ympäristökeskus: ”Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat”). Merkittäviä kallioalueita ei myöskään ole (Suomen ympäristökeskus:
”Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet PohjoisPohjanmaalla”). Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton julkaisussa vuodelta 1993
”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” on mainittu Karvosen talo tekstillä:
25. Karvonen, Jongun kylä (H, R, MK)
Entinen maakauppiaan myymälärakennus kellareineen ja makasiineineen, kahdessa aitassa vuosiluvut 1761 ja 1846. Rantaviljelysmaisema. (B)
Kuva 14 Karvosen tilan aittoja
*******************************************************************************************************
14
*****************************************************************************************************************************************
3.1.5 Maanomistus
Kaava-alueen tilat ja maanomistus:
UUTALA 10:19 (615-403-10-19), Om UPM-Kymmene Oyj
KANNAS 1:14 (615-403-1-14), Om. Heikki ja Olavi Karvonen
TAKASELKÄ 1:45 (615-403-1-45)
- ” PEITTARI 1:46 (615-403-1-46)
- ” KIVINEN 1:78 (615-403-1-78)
- ” VATTUSAARI 10:10 (615-403-10-10) - ” -
VIERTOLA 1:84 (615-403-1-84) - ” TUPALA 1:82 (615-403-1-82)
- ” TOUHULA 1:81 (615-403-1-81)
- ” HEVOSSAARI 1:83 (615-403-1-83) - ” KARVONEN 1:74 (615-403-1-74), Om. Jaana Lindfors ja Raimo Karvonen
3.2. Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Seutukaavan uudistaminen maakuntakaavaksi on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Ote maakuntakaavasta merkintöineen on ohessa.
*******************************************************************************************************
15
*****************************************************************************************************************************************
*******************************************************************************************************
16
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 15 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava kaava-aluetta ja sen lähiympäristöä koskevine
merkintöineen
Maakuntakaavan uudistaminen on lähtenyt liikkeelle syksyllä 2010. Alustavan valmistelun ja käynnissä olevien selvitysten pohjalta maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Siihen sisältyy kattavasti sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet
(maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto), energiansiirtoyhteydet sekä
energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään
muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta, joita ovat ainakin Oulun seudun yhdyskuntarakenne ja sen liittyminen ympäröivään maakuntaan sekä Himangan
alueen sovittaminen Pohjois-Pohjanmaan kaavaan. Maakuntakaavan uudistaminen ei
täten merkittävästi koske kaava-aluetta. Vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävil-
lä 28.8.-26.9.2012 ja kaavaehdotus 20.9.-21.10.2013. Uutena merkintänä alueen lähelle oli luonnoksessa selvitysalue/inventoitava suoalue (se-1). Tämä
merkintä poistui ehdotusvaiheessa.
*******************************************************************************************************
17
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 16 Ote vaihemaakuntakaavaluonnoksesta ja sen merkinnöistä
Kuva 17 Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta
2. vaihemaakuntakaava koskee kulttuuriympäristöä, maaseudun asutusrakennetta,
virkistystä ja matkailua, seudullisia jätteenkäsittelyalueita ja seudullisia ampumarataalueita. Sen laatiminen on tullut vireille 27.3.2013.
Alueelle ei ole laadittu rantaosayleiskaavoja. Rantayleiskaavan laatiminen Iijoen ja
Livojoen ranta-alueille on käynnistynyt ja Iijoen OAS on päivätty 17.6.2011. Kaavaehdotuksen alkuperäinen suunniteltu valmistumisaika on syksyllä 2012. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 5.9.2013. Yleiskaava-alue on ranta-asemakaava-alueen pohjoispuolella. Ohessa on osa alueesta esitettynä.
*******************************************************************************************************
18
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 18 Rantayleiskaavan alue ja sen mitoitusalueet
Lähialueille ei ole laadittu muita ranta-asemakaavoja.
Pudasjärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.11.2011 kaupunginvaltuuston päätöksellä 22.9.2011 § 38.
Alue ei ole rakennuskiellossa.
Pohjakarttana käytetään maastokarttaa mittakaavassa 1:5000. Kartta pitää paikkansa tärkeimpien sisältövaatimusten osalta ja se on hyväksytty pohjakartaksi Markku
Mattisen päätöksellä 19.6.2013 § 17.
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi.
Kunnan suunnitelmissa ei ole yleiskaavoitus tälle alueelle lähiaikoina. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet.
4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Yksityisomistuksessa olevien alueiden osalta kaavoituksen tunnustelu lähti liikkeelle
jo keväällä 2002, jolloin Heikki ja Olavi Karvonen pyysivät selvittämään kaavoituksen
mahdollisuutta. Hanketta kuitenkin päätettiin lykätä myöhemmäksi. Uudelleen hanke
tuli esille v. 2008, mutta vieläkin se siirtyi. Kaavan laatiminen tuli jälleen ajankohtaiseksi UPM Kymmene Oyj:n lähdettyä selvittämään kaikkien Pudasjärven alueella
olevien rantojen maankäyttöä. Suurin osa niistä käsitellään Iijoen rantayleiskaavan
yhteydessä. Tämän jälkeen alkoivat hankkeen olemassa olevien tietojen selvittely,
*******************************************************************************************************
19
*****************************************************************************************************************************************
maastotutkimukset, luontoselvitykset jne. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma yksityisten alueiden osalta on alunperin päivätty 17.6.2008 ja se on ollut nähtävillä 14.7.15.8.2008. Nykyinen OAS on päivätty alun perin 3.1.2013 ja se on nähtävillä
3.4.2013 alkaen. Oas:iä pidetään ajan tasalla työn aikana.
Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2012 alussa.
Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty seuraavia neuvotteluja:
- 9.11.2011 neuvottelu Pudasjärven kaupungin (Kaarina Daavittila ja Markku Mattinen), UPM-Kymmene Oyj:n (Reijo Turunen ja Timo K. Mikkola) ja kaavoittajan (Kimmo Mustonen) kanssa yhtiön kaavahankkeista kaupungin alueella.
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1. Osalliset
Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:
- maanomistajat ja asukkaat
kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat
lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat
matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne
- kaupungin hallintokunnat
maankäyttö
rakennusvalvonta
ympäristötoimi
tekninen toimi
virkistystoimi
elinkeinotoimi
- yhdyskuntatekniikka
Fortum Sähkönsiirto Oyj
Jaalangan ja Jongun vesiosuuskunnat
- viranomaiset
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Museovirasto
Pohjois-Pohjanmaan museo
- pudasjärviset seurat ja yhdistykset
4.3.2. Vireilletulo
Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
yksityisten alueiden osalta on alunperin päivätty 17.6.2008 ja se on ollut nähtävillä
14.7.-15.8.2008. Nykyinen OAS on päivätty 3.1.2013. Oas on kaavaselostuksen liitteenä ja sitä pidetään ajan tasalla työn kuluessa.
Pudasjärven kaupunginhallitus on 19.3.2013 § 99 päättänyt tiedottaa hankkeen vireilletulosta, asettaa kaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Kaavan käsittelystä aiheutuvat kulut peritään maanomistajalta.
4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
*******************************************************************************************************
20
*****************************************************************************************************************************************
Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty edellä selostettuja alustavia neuvotteluja.
Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 § mukaisesti 3.4.6.5.2013 välisen ajan. Muistutuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä:
-
-
-
-
-
-
-
-
Heikki ja Else Häyrynen 9.4.2013 Lisä-Marttilan tilan 10:15 omistajina esittävät, että Peetarinperän tuntumassa
olevalta tilalta poistetaan luo- ja ma- rajaukset. Alue on samanlaista kuin sen itäpuolella oleva alue, johon on
merkitty kortteli 11. Kaava ei täten ole johdonmukainen. Lisäksi Riuskasensaaren kortteli 3 tulisi poistaa, koska
muu osa saaresta on merkitty erityisiä ympäristöarvoja omaavaksi. Saari on yhtenäinen ja sen osoittaminen
osittain rakentamiseen rikkoisi ja hävittäisi ympäristöarvoja.
o luontoselvittäjä on pitänyt Peetarinperän niemen mantereesta erottamaa rantaa maisemallisesti komeana saraluhtana. Alue on kuulunut inventointiin, koska se jää kaavan osa-alueiden sisälle. Kaava ei kuitenkaan koske muistuttajien tilaa eikä merkinnöillä sen tilan alueella täten ole juridista merkitystä. Se
on vaan selvittäjän näkemyksenä kuvattu ja on syytä säilyttää. Riuskasensaaren kortteli 3 on poistettu
mm. liian matalan korkeusaseman vuoksi, joten ympäristöarvot eivät vaarannu. Myös kortteli 11 on
poistettu alhaisen korkeuden takia
Tero Väisänen äitinsä Kaarina Väisäsen puolesta sähköpostilla 2.5.2013 toteaa, että Maijalan tilalle 1:64 pitäisi
tasapuolisuuden vuoksi lisätä rakennuspaikka asuinrakennukselle. Jos näin tehdään, ei kaavaan ole huomauttamista.
o tila rajoittuu kaava-alueeseen. Se on kuitenkin kokonaan sisämaassa ja n. 200 m päässä rannasta. Tilalle voi todennäköisesti ilman kaavaakin rakentaa asuinrakennuksen eikä kaavan laajentaminen ole tarkoituksenmukaista.
Kai Barnes 5.5.2013 katsoo, että tulva-alueella olevia alueita ei tulisi ollenkaan laskea mitoitukseen mukaan.
Barnes esittää, että korttelit 8 ja 11 poistetaan, koska ne ovat alavia tai ylittävät mitoituksen. Korttelin 8 poistaminen tulisi tehdä myös maisemallisista syistä ja yleisen viihtyvyyden vuoksi.
o luonnoksen mukaisten rakennuspaikkojen korkeudet on tarkistettu ja paikkojen määrää on vähennetty
UPM:n sekä etenkin Karvosten omistamilta alueilta. Kaikki jäljelle jäävät täyttävät korkeudeltaan edellytettävät vaatimukset. Korkeusvaatimuksesta johtuvat kaavamääräykset johtavat lisäksi siihen, että
käytännössä osa rakennuksista sijoittuu varsin kauas rantaviivasta, jolloin näkymät järveltä säilyvät.
Mielipide on täten pitkälle otettu huomioon
Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry/pj Pirkko-Liisa Luhta 4.5.2013 pitää parempana, että alueelle olisi laadittu rantayleiskaava. Virkistysarvot ja –merkitys sekä ympäristön- ja luonnonsuojelulliset näkökohdat jäävät käsittelemättä. Koska saarissa on melko paljon loma-asutusta, on tarpeen ottaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) huomioon. Etenkin Pirkonsaaren rakentaminen vie järven ainoan merkittävän rakentamattoman
saaren rakentamattomuuden. Sillä on erityistä merkitystä puuston iän ja virkistysarvojen suhteen.
o ranta-asemakaavaa varten on laadittu luonto- ja maisemaselvitys, joten myös nämä asiat on huomioitu.
Kaupunki ei ole katsonut tarpeelliseksi ryhtyä laatimaan rantayleiskaavaa Jongunjärvelle. Saarten rakennuspaikkoja on poistettu ehdotusta laadittaessa osittain alhaisen korkeusaseman vuoksi, mm.
Riuskasensaari ja Hevossaari jäävät rakentamattomiksi. Pirkonsaari on puustoltaan todettu luontoselvityksessä melko iäkkääksi, mutta muutoin arvoiltaan tavanomaiseksi. Alhainen mitoitus lomarakentamiseen on selvityksen mukaan mahdollista. Pirkonsaareen jää huomattavasti rakentamatonta rantaa
myös kaava-alueelle, joten virkistysmahdollisuudet on turvattu. Mielipide on otettu riittävällä tavalla
huomioon.
Museovirasto 7.2.2013 on todennut, ettei voinut osallistua 29.1.2013 pidettyyn viranomaisneuvotteluun. Virasto
toteaa, että muinaismuistoselvityksessä on tarpeetonta viitata muilla alueilla tehtyihin selvityksiin. Jongunjärven
alueelle esitetyt kuoppajäännösten koordinaatit kuuluvat muihin alueisiin. Epäselväksi jää, millaisia arkeologisia
havaintoja Jongunjärvellä on tehty. Järven alueella, tosin tämän kaavan ulkopuolella, on tehty useita kiinteitä
muinaisjäännös- ja irtolöytöhavaintoja. Koska saariin on osoitettu useita rakennuspaikkoja, on tarpeen tarkentaa, millä alueilla selvitys on tehty. Jokainen inventoitu alue tulisi esittää omana raporttina ja selvittää, mitä kohteita on havaittu, missä ne sijaitsevat, millä perusteella ne on luokiteltu muinaisjäännöksiksi tai miksi niitä ei esitetä suojeltaviksi. Käytetyt kirjalliset, kartta- ja arkistolähteet on esitettävä. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta toimivaltainen viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan museo.
o selvitystä on tarkennettu lausunnon perusteella. Kaava-alueelta ei ole löytynyt mitään kohteita.
Pohjois-Pohjanmaan museo 13.5.2013 esittää, että Karvosen tilan päärakennus ja kivinavetta merkitään suojelumääräyksellä sr-2, kuten Haukijärven kaavassa
o kaavamääräystä täydennetään em. tavalla. RA-1 –merkintä pidetään lisäksi ennallaan
Fortum Sähkönsiirto Oy 7.5.2013 toteaa, että uusia rakennuspaikkoja varten on tehtävä uutta jakeluverkkoa.
Korttelin 15 alueella on 20 kV maakaapeli sekä pylväsmuuntamo, mitkä rajoittavat rakentamista. Ne tulisi merkitä kaavakarttaan. Muuta huomautettavaa ei ole.
o kaavakartan mittakaavasta johtuen em. maakaapelin huomioiminen merkitään kaavamääräyksiin
Pohjois-Pohjanmaan ELY –keskus 29.4.2013 toteaa, että 29.1.2013 pidetyn viranomaisneuvottelun mielipiteet
on otettu pääosin huomioon. Tulvan tai maaperän vuoksi rakentamiseen soveltumattomilla alueilla on ollut muuta aluetta pienempi mitoitus, joten kaavan kokonaismitoitusta voidaan pitää hyväksyttävänä. Peruskartan käyrien likimääräisyydestä johtuen rakennuspaikkojen korkeudet tulee tarkistaa ennen kaavaehdotuksen laadintaa.
*******************************************************************************************************
21
*****************************************************************************************************************************************
Uusia rakennuspaikkoja ei tule sijoittaa tason n60 +121,70 alapuolisille alueille. Lampialueilla tulvavahingoille
alttiiden rakenneosien tulee olla vähintään 0,7 m ylimmän havaitun tulvakorkeuden yläpuolella. Korttelien 12 ja
15 välissä oleva tie vanhalle lossipaikalle on tärkeä yksityistie, mikä on huomioitava. Korttelin 12 suojelumääräys tulee esittää sr –merkinnällä. Rakennuspaikalle osoitettu kerrosala 1300 m2 on merkittävä. Määräyksestä ei
käy ilmi paljonko siitä on uudisrakentamista, joten kaavan vaikutusta arvokkaaseen kulttuuriympäristöön tulee
arvioida tarkemmin. Museoviraston lausunto tulee ottaa huomioon.
o kaikki rakennuspaikat on merkitty maastoon ja siinä yhteydessä on useita paikkoja poistettu liian alhaisen korkeusaseman vuoksi ja jonkin verran siirtoja tehty. Kaavamääräyksiä on tarkistettu esitetyllä tavalla.
Pudasjärven viranomaislautakunta 4.4.2013 § 29 ilmoittaa, ettei huomautettavaa ole
o ei vaikutusta kaavaan
-
Jaana Lindfors ja Raimo Karvonen ovat esittäneet, että Karvosen tilaan 1:74 kuuluvia alueita liitettäisiin mukaan
kaavaan. Esityksen johdosta laaditussa kaavakartassa on ko. tilalle esitetty korttelin 12 rakennuspaikka 2 (RA2) sekä korttelit 16 ja 17. Rajanaapureille on toimitettu tieto ja pyydetty, jättämään mielipiteet 6.5.2013 mennessä osoitteeseen Pudasjärven kaupunki, tekninen osasto, Varsitie 7 (PL 10), 93101 Pudasjärvi tai sähköpostitse
[email protected] . Kaavan alkuperäiset asiakirjat karttoineen, selostuksineen ja luontoselvityksineen on
katsottavissa internetissä www.pudasjarvi.fi tai www.kimmokaava.fi . Huomautuksia ei tämän johdosta tullut, joten kaavan vireilletulon ja valmisteluvaiheen kuulemisen voidaan katsoa tulleen suoritetuksi.
Pudasjärven kaupunginhallitus päätti 8.10.2013 § 342 asettaa ehdotuksen nähtäville
em. tavalla korjattuna ja täydennettynä.
Kaavaehdotus oli nähtävillä 30.10.-29.11.2013. Muistutuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä:
-
-
-
-
-
Heikki ja Else Häyrynen 25.10.2013 Lisä-Marttilan tilan 10:15 omistajina esittävät, että Peetarinperän tuntumassa olevalta tilalta poistetaan luo- ja ma- rajaukset ja Uutalan tilalta 10:19 venevalkama poistetaan. Alue on samanlaista kuin sen ympärillä oleva alue eivätkä merkinnät ole johdonmukaisia. Vastaavia luhta-alueita on jätetty
ilman ko. merkintöjä. Luonnosvaiheen osittain vastaavansisältöisen muistutuksen vastineessa kaavanlaatija on
perustellut asiaa, etteivät merkinnät juridisesti koske kaavan ulkopuolelle jääviä alueita. Venevalkama tulisi
poistaa, koska se rakennettuna häiritsisi alueen luonnonrauhaa ja kauneutta.
o luontoselvittäjä on pitänyt Peetarinperän niemen mantereesta erottamaa rantaa maisemallisesti poikkeuksellisen komeana saraluhtana ja ympäristöä merkittävämpänä. Alue on kuulunut inventointiin, koska
se jää rannan osalta kaavan osa-alueiden sisälle. Merkinnät voidaan kuitenkin kaavasta poistaa vahvistusrajojen ulkopuolelta. Ohjeellinen venevalkama ja sen tieyhteys voidaan poistaa, koska UPM:n
alueille ei lähialueen saariin jäänyt rakennuspaikkoja.
Kai Barnes 28.11.2013 viittaa luonnosvaiheen muistutukseen, jossa Takarannan kantatilalle esitetyt kaksi rakennuspaikkaa tulisi poistaa. Niin ei ole tehty vaan lisätty yksi uusi paikka. Muistutuksessa todetaan, että Iijokivarren rantayleiskaavan mitoitusta ei ole oikein sovellettu, koska rakentaminen on pelkästään loma-asutusta.
Oikea määrä olisi 4 rp/km. Takarannan kantatilan 1:13 muunnetun rantaviivan pituus on 285 m ja sille on osoitettu 4 rakennuspaikkaa eli 14 rp/km. Tämä ylittää jopa taajaman mitoituksen. Kantatilan mitoituksen ylitys on
todettu myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 4.10.2007 antamassa kielteisessä poikkeamispäätöksessä. Vapaaksi jäävät rakentamatta jäävät alueet eivät saa olla pelkästään rakentamiskelvottomia, umpeenkasvaneita, kallioisia tms. alueita Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatiman oppaan mukaisesti. Korttelit 3
ja 8 eli yhteensä kolme rakennuspaikkaa tulisi poistaa kaavasta em. perusteluilla.
o rantayleiskaavan mitoituksen perusteluissa on todettu esim. pienkylän osalta, että korkeintaan puolet
saa olla loma-asutusta ja maaseudun osalta, että yli puolet on oltava loma-asutusta. Nämä eivät täten
estä vaikka koko rakentamisen olevan loma-asutusta. Pysyvää asutusta on haluttu teksteillä rajoittaa.
Takarannan tilan osalta mitoitus kieltämättä on korkea, mutta se kuuluu Karvosten omistamaan tilakokonaisuuteen, jota on tarkasteltu yhtenäisesti. Täten näiden maanomistajien rakennuspaikkojen määrä
ei ole liian suuri kokonaisuus huomioiden. Mitoituslaskelmat on tehty tietenkin tilakohtaisesti. Kaavalla
voidaan poiketa kantatilakohtaisista määristä, kunhan kokonaisuus ei ole liian suuri. Tiloille jää riittävästi rakentamiskelpoistakin aluetta kortteleiden ulkopuolelle etenkin kun kaavan rakentamiskorkeus
on määräytynyt niin korkeaksi, että vain erittäin harvoin tulva nousee niin korkealle. PohjoisPohjanmaan ELY –keskus ja Pudasjärven kaupunki ovat pitäneet mitoitusta sopivana. Muistutus ei
anna aihetta muuttaa kaavaa
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos 29.11.2013 toteaa, että ehdotuksessa on huomioitu osoitteiston täydentäminen, hälytysajoneuvojen liikennöinti ja tulvavaara-alueille rakentaminen, joten huomautettavaa ei ole.
Pohjois-Pohjanmaan museo 21.11.2013 ilmoittaa, että kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittävä Karvosen pihapiiri on huomioitu asianmukaisin merkinnöin eikä huomautettavaa ole
Fortum Sähkönsiirto Oy 28.11.2013 toteaa, ettei kaavaan ole huomautettavaa
*******************************************************************************************************
22
*****************************************************************************************************************************************
Pohjois-Pohjanmaan ELY –keskus 26.11.2013 toteaa, että 29.1.2013 pidetyn viranomaisneuvottelun ja luonnosvaiheen lausunnon 29.4.2013 mielipiteet on otettu huomioon. Korkeustasoja on tarkistettu ja rakennuspaikkoja siirretty tulvavaaran alla olevilta alueilta. Alueen laajentumisesta johtuen kaavan rantamitoitus ei ole kasvanut. Museoviraston lausunto tulee pyytää tarkistetusta arkeologisesta selvityksestä
o Pudasjärven kaupunki on pyytänyt Museoviraston lausuntoa. Muutoin lausunnolla ei ole vaikutusta kaavaan
Pudasjärven viranomaislautakunta 7.11.2013 § 109 ilmoittaa, ettei huomautettavaa ole
Oulunkaaren ympäristöpalvelut 29.11.2013 esittää huolensa mm. saarten ja alavien alueiden jätevesien käsittelystä. Mikäli rakennetaan vesikäymälöitä, tulisi edellyttää jätevesiasetuksen 209/2011 4 § mukaista pilaantumiselle herkkien alueiden korkeampaa puhdistustasoa. Kaavaehdotuksesta ei selviä, onko alueella mahdollista jätevesien maaperäkäsittely. Tämä tulisi selvittää ja suunnitella rakentaminen sellaisiin kohteisiin.
o jätevedet on määrätty käsiteltäväksi lainsäädännön, rakennusjärjestyksen ja ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Täten luvan myöntäjä voi kieltää esim. vesikäymälän rakentamisen saariin, jos jätevesiä ei voida hoitaa asianmukaisesti. Samoin voidaan edellyttää lausunnossa mainittua korkeampaa
puhdistustasoa ilman eri määräystä. Rakentaminen on määrätty sijoitettavaksi varsin korkealle tasolle
vesistöjen pinnasta, mikä edellyttää toisaalta sen sijoittumista varsin kauas rantaviivasta, jolloin mahdollista imeytymismatkaa vesistöön tulee riittävästi ja toisaalta korkeammalla tasolla maaperä todennäköisesti mahdollistaa jätevesien maaperäkäsittelyn. Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaa
Museovirasto 19.12.2013 toteaa, että viranomaisneuvottelun jälkeisillä kommenteilla on kiinnitetty huomiota arkeologisen selvityksen puutteisiin, joita ehdotuksessa on korjattu ja selkeytetty. Saarien tarkastamattomuus on
puutteena. Tarkastuksen vuosiluku lienee väärin. Muuta todettavaa ei ole. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman osalta lausunnon antaa Pohjois-Pohjanmaan museo.
o arkeologisen inventoinnin tehnyt tutkija on kokemuksensa perustanut olettanut, ettei saarissa todennäköisesti ole muinaismuistoja, minkä vuoksi niissä ei ole käyty. Osa saarista on varsin alavia ja pieniä.
Kaavoittajan, luontoselvittäjän ja kaavan paaluttajien saarissa käyntien osalta ei ole todettu mitään
kuoppa- tms. löytöjä. Lausunti ei anna aihetta muuttaa kaavaa. Muinaismuistolaki on joka tapauksessa
voimassa ja suojelee mahdollisesti myöhemmin löytyvät kohteet.
Pudasjärven kaupunginhallitus 11.3.2014 § 94 esitti kaavan hyväksymistä em. muutoksilla. Valtuusto hyväksyi kaavan 26.3.2014 § 11.
4.3.4. Viranomaisyhteistyö
Alustava viranomaisneuvottelu on pidetty 26.1.2012. Muistio on ohessa:
*************************************
KIMMOKAAVAN PUDASJÄRVEN KAUPUNGISSA UPM:LLE TEKEILLÄ OLEVIEN RANTAASEMAKAAVOJEN VIRANOMAISNEUVOTTELU
26.1.2012 KLO 9.00-10.00
POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
1 § AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN
puheenjohtajana
Antti Huttunen
muistion laatija
Kimmo Mustonen
muut läsnäolijat
Juhani Turpeinen
Markku Mattinen
Ahti Laakso
Reijo Turunen
Timo K. Mikkola
Juha Rissanen
P-P ELY –keskus, joka avasi neuvottelun
KimmoKaava
P-P museo
Pudasjärven kaupunki
UPM
- ” - ” - ” -
2 § HANKKEEN TAUSTA, Reijo Turunen
UPM:n tarkoituksena on käydä kaupungin alueen ranta-alueet läpi suunnitelmallisesti. Iijoen varrella oli tarkoitus laatia omat rantaasemakaavat, jos alue on riittävän laaja ja yhtenäinen
yhtiön alueilla on mm. Nilsiässä tehty rakennuspaikkojen siirtoa vesistöstä toiseen
3 § ALUEIDEN ESITTELY, Kimmo Mustonen
katsottiin summittaiset kartat yhtiön ranta-alueiden maiden sijoittumisesta, viistokuvia niistä sekä valokuvia. Alueet ovat pääasiassa Iijokivarressa, mutta myös mm. Tuulijärvellä, Jongunjärvellä, Korpijoella ja Haukijärvellä
4 § VIRANOMAISTEN NÄKÖKANNAT
Markku Mattinen totesi, että Iijokivarren rantayleiskaava on tarkoitus laatia koko kaupungin alueelle. Kustannukset peritään niiden maanomistajien osalta, jotka hyötyvät ja saavat uusia rakennuspaikkoja. Perusselvitykset ovat varsin pitkällä ja ensi viikolla käydään mitoituspe-
*******************************************************************************************************
23
*****************************************************************************************************************************************
rusteita ym. asioita läpi ely –keskuksen kanssa. Kaavaluonnos on tarkoitus saada nähtäville keväällä 2012 ja ehdotus loppuvuonna 2012.
Tulvakorkeuksia varten tarpeellinen laserkeilausta ei ole tehty kaupungin itäosista
Antti Huttunen katsoi, että erillisiä ranta-asemakaavoja yleiskaava-alueelle ei olisi hyvä tehdä. Rakennuspaikkojen siirto kovin kauas eri
vesistöön tulee perustella erittäin tarkoin
5 § YHTEENVETO JA JATKOTOIMET
Iijokivarren yleiskaavoitusta ja aikataulussa pysymistä seurataan ja tarvittaessa tehdään päätöksiä erilliskaavoista. UPM laatii maanomistajan näkemyksen rakennuspaikkojen sijoittelusta
rantakaavat laaditaan Jongunjärven alueesta, jolta tutkitaan rakennusoikeuden siirtomahdollisuus Haukijärvelle. Toinen kaava tehdään
Korpijoen alueesta. Alueen itäpuolelle on Metsähallituksen maille ollut alustavia tuulivoimalasuunnitelmia.
MUISTION VAKUUDEKSI:
Kimmo Mustonen
sihteeri
JAKELU:
osanottajat sähköpostilla
*************************************
Varsinainen viranomaisneuvottelu on pidetty 29.1.2012. Muistio on ohessa:
*************************************
PUDASJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN VIRANOMAISNEUVOTTELU
29.1.2013 KLO 12.00-14.30
POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
1 § AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN
puheenjohtaja
Antti Huttunen
P-P ely -keskus
muistion laatija
Kimmo Mustonen
KimmoKaava
muut läsnäolijat
Juhani Turpeinen
P-P museo
Olli Eskelinen
P-P liitto
Markku Mattinen
Eero Talala
- ” Kaarlo Katiskoski Museovirastosta on ilmoittanut, ettei voi osallistua. Kommentit arkeologista kulttuuriperintöä koskevista asioista annetaan neuvottelun jälkeen
Pekka Pesälä
Erkki Karvonen
Heikki Karvonen
Ahti Laakso
Reijo Turunen
Matti J. Huhtala
maanomistajien edustaja, Haukijärvi
maanomistaja, Jongunjärvi
- ” UPM, Jongunjärvi ja Korpijoki
- ” - ” -
HAUKIJÄRVEN JA PIENEN HAUKIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
…..
9 § RANTA-ASEMAKAAVATILANNE
kaavan vireilletulosta on ilmoitettu 14.7.2008 yksityismaiden osalta
alue on laajentunut hieman yksityisten alueille ja UPM tullut mukaan
10 § KAAVALUONNOS
Kimmo Mustonen esitteli 3.1.2013 päivätyn kaavaluonnoksen ja alueen suunnittelun aiempia vaiheita. Hanke on lähtenyt liikkeelle jo n. 10
vuotta sitten. Kaupungin suunnitelmissa ei ole ollut yleiskaavan laatiminen alueelle. Katsottiin alueen valokuvia
kaavaselostus ja luontoselvitys on laadittu ja toimitettu osallistujille ennakkoon
11 § EMÄTILASELVITYS JA MITOITUS
emätilat on esitetty kaavaselostuksessa. Suurin osa laskelman mukaisista tiloista on mukana kaavassa
kaavan mitoituksessa on sovellettu Iijoen rantayleiskaavaluonnoksen mitoitusta ja aluejakoa. Yksityismaiden osalta laskelman mukainen
mitoitus on esitetty luonnoksessa. UPM:n osalta rakennuspaikkojen määrä on huomattavasti pienempi johtuen lähinnä rakennuskelpoisuudesta ja saarten mukanaolosta
Reijo Turunen totesi, että yhtiön tavoitteena on kaavoittaa laadukkaita rakennuspaikkoja eikä niiden suuri määrä ole tavoite. Osoittamatta
jääneet rakennuspaikat tällä alueella ja myös Iijokivarressa tulisi mahdollisesti osoittaa muille vesistöille, mm. Haukijärven kaava-alueelle
Ahti Laakso ilmoitti, että Purolammen luonnonravintolammikon vuokraus on ilmeisesti päättymässä ja rannoille voisi kaavoittaa 2-3 rakennuspaikkaa
*******************************************************************************************************
24
*****************************************************************************************************************************************
Heikki ja Erkki Karvonen totesivat, että kaupungin puolelta on kannustettu laatimaan kaavaa ja mahdollistamaan uusia toimintoja alueelle.
Lossiranta on luovutettu Jongun jakokunnalle ja sitä on tarkoitus kehittää maihinnousu- ja huoltoalueena. Siitä hoidetaan myös saariin kulku, pysäköinti yms.
12 § OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
kaavaselostuksessa esitetty
13 § KAUPUNGIN, ELY –KESKUKSEN JA MUIDEN VIRANOMAISTEN NÄKEMYKSET
Pudasjärven kaupungin taholta pidettiin kaavan laatimista hyvänä. Venepaikkoja tulisi tutkia myös Pirkonsaaren läheltä. Kaavan vaikutusalue tulisi rajata oas:iin
Olli Eskelinen ilmoitti, ettei aluetta koske erityiset maakuntakaavamerkinnät. Yleismääräykset ovat voimassa. Alue on varsin hajanainen,
joten yleiskaavoitus olisi ollut hyvä kaavamuoto. Koko järven rakentamistilanne olisi hyvä tuoda tarkemmin esille. Kokonaismitoitus on hyväksyttävissä, mutta saarissa on paljon rakennuspaikkoja niiden kokoon verrattuna (enemmän kuin mitoitusperusteet antavat). Kulku saariin on syytä esittää. Karvosten rakennukset ovat hieno kokonaisuus. Mahdolliset kaavan vaikutukset Natura- ja SL –alueisiin Purolammen
lähellä tuotava esille. Vaihekaavaluonnoksessa olleet selvitysalueet (se-1) ovat jäämässä lopullisesta kaavasta pois.
Juhani Turpeinen totesi Karvosen pihapiirin olevan maakunnallisesti arvokas kohde, varsinaista inventointia ei ole tehty eikä sitä tarvitakaan kaavaa varten. Päärakennus, kivinavetta ja 4 aittaa tulisi merkitä sr –merkinnällä. Voi olla myös luettelona tai mainintana kaavan mittakaavasta johtuen. Ely –keskus myöntänyt avustusta kunnostukseen
Antti Huttunen piti aluetta hajanaisena, mutta kuten aiemmassa lausunnossakin on todettu, niin kaava voidaan laatia. Tulvavahingoille alttiiden rakennusosien alin taso tulisi olla N60 +122.10. Uusilla rakennuspaikoilla maanpinnan tason tulisi olla +121.70. Suurin mitattu tulvakorkeus (1993) on ollut +121.37. Luontoselvitykseen ei ole huomauttamista. Kivilammen rakennuspaikka tulisi siirtää Hanhilammelle, jolloin se jäisi rakentamattomaksi. Mitoituslaskelmat ovat oikein, tosin saarten ja lampien osalta tulisi käyttää 20 ha kokoa. Saarissa on liikaa
rakennuspaikkoja eikä mantereelta tulisi niitä siirtää saariin. Maastokarttaa käytettäessä tulee mukana olla kaavan paalutuskuvat. Metsänkäsittelyohjeet tarkempana etenkin saariin.
14 § LISÄSELVITYKSET
Karvosen rakennusten inventointitarvetta ei ole
pohjakarttana maastokartta ja se on kaupungin tarkistettavana
15 § TYÖN JATKOKÄSITTELY
laajentumisen johdosta vireilletulon ilmoitus ja luonnos nähtäville em. tarkennusten jälkeen
KORPIJOEN RANTA-ASEMAKAAVA
…..
23 § TILAISUUDEN PÄÄTTÄMINEN
Tilaisuus päättyi klo 14.30
MUISTION VAKUUDEKSI:
Kimmo Mustonen
JAKELU:
osanottajat (sähköpostilla)
*************************************
4.4. Asemakaavan tavoitteet
4.4.1. Lähtökohtatavoitteet
Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 §
mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteet on vähäisillä
tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008. Päätöksen kohdan 4.4. ”Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat” erityistavoitteissa todetaan, että ”Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen
viihtyisyys.” Edelleen ”Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien
suojelutarve ja käyttötarpeet.” Tavoitteiden toteutumista on jäljempänä selostettu
kaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä.
Maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ei ole alueelle erillisiä
merkintöjä.
*******************************************************************************************************
25
*****************************************************************************************************************************************
Osayleiskaavaa ei alueelle ole laadittu.
Kunta ei ole asettanut erityisiä tavoitteita.
Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi toteuttamiskelpoinen.
Kaava on tarkoitettu normaaliin loma-asutukseen. Lähistöllä on muutamia pienehköjä
matkailuyrityksiä ja ne riittävät tälle alueelle. Syötteen, Taivalvaaran, Rukan ym. alueiden laajat matkailukohteet ovat suhteellisen lähellä ja niiden palveluita voidaan
hyödyntää sekä tarjota mm. kalastuksesta kiinnostuneille hyviä rakennuspaikkoja.
4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet
Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan
työstämisessä otettu huomioon.
4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi
Merkittävästi toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja ei ole luonnosvaiheessa tehty. Kaavoituksen eri vaiheissa on ollut esillä erilaisia mitoitus- ja sijoitteluvaihtoehtoja. Neuvottelujen, nähtävilläolojen ja selvitysten perusteella edetään työn aikana kohti lopullista kaavaehdotusta.
4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet
Maanomistajien, kaavoittajan, kaupungin ja ely -keskuksen kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelujen perusteella on päädytty ensimmäisessä kaavaluonnosvaiheessa ratkaisuun, jossa oli kortteleita 15 kpl ja rakennuspaikkoja 30 kpl.
Kaava-alueen pinta-ala on n. 154 ha ja siihen kuuluu muuntamatonta rantaviivaa yhteensä n. 14545 m.
Mitoitusperusteina on käytetty alueesta riippuen 6 tai 4 rakennuspaikkaa muunnettua
rantakilomeriä kohden. Alle 10 ha saarien ja lampien kohdalla 1 rp/ 2 ha. Mitoitusperusteet on selvitetty tarkemmin kohdassa 5.1.
Käydyn varsinaisen viranomaisneuvottelun perusteella saarista vähennettiin rakennuspaikkoja ja niitä siirrettiin eri vesistöiltä toisille. Paikkojen sijoittelua täsmennetään
luonnoksen nähtävillä olon jälkeen lausuntojen tultua. Luonnoksen mukaisten paikkojen korkeudet on mitattu ja todettu, ettei kaikilla alueilla korkeustaso riitä em. vaatimuksiin. Rakennuspaikkojen määrä väheni ehdotuksessa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:ssä on esitetty loma-asutusta koskevan asemakaavan sisältövaatimukset.
73 §
Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset
Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle
on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:
1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;
*******************************************************************************************************
26
*****************************************************************************************************************************************
2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja
luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä
3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.
Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 §:ssä säädetään asemakaavan
ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa.
Kaavassa on vaatimukset huomioitu seuraavasti:
MRL
Rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön
Kaavassa huomiointi
Maisematekijät on inventoitu ja otettu huomioon kortteleiden ym. sijoittelussa
Luonnonsuojelu
Suojelualueita vaativia kohteita ei ole löydetty eikä ole
alueella
Maisema-arvot
Pienimmät saaret ja lammet jätetty rakentamattomaksi. Maisema inventoitu ja huomioitu
Virkistystarpeet
Osa vesistöistä jää rakentamisen ulkopuolelle. Kaavaalueesta ja rantaviivasta osa jää kortteleiden ulkopuolelle, mikä turvaa jokamiehen –oikeudet. Pienimpiin
saariin ei tule rakentamista
Vesiensuojelu, vesihuolto
Vesiasiat järjestettävä erityislainsäädäntöä noudattaen,
yhteisiä hankkeita ei alueelle ole tarpeen toteuttaa
väljän rakentamisen vuoksi vesijohtoon liittymistä lukuunottamatta
Vesistön ominaispiirteet
Pienehkö Kivilampi ja osa saarista jää kokonaan rakentamattomaksi.
Maaston ominaispiirteet
Rakentaminen osoitettu kuiville ja koville alueille. Alueiden korkeustaso on mitattu ja inventointi tehty eikä
erityisiä kohteita ole juuri löydetty
Luonnon ominaispiirteet
Tarkka inventointi tehty ja piirteet huomioitu
Yhtenäinen rakentamaton ranta-alue
Rakentamatta jää rantaviivasta n. 64 % laskettaessa yli
250 m osuudet
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Runkotiestö on rakennettu suurelle osalle mantereella sijaitsevia kaava-alueen osia.
Rannoilla on naapuritilojen alueella pysyvää asutusta ja lomarakentamista, mihin rakentaminen liittyy. Jonkin verran joudutaan rakentamaan uusille rakennuspaikoille teitä. Vesihuolto voidaan tarvittaessa järjestää Jaalangan vesiosuuskunnan verkostosta
Jongunjärven länsirannalla tai Jongun vesiosuuskunnan verkostosta Karvosenniemellä. Yhteistä viemärihuoltoa alueella ei ole, joten se on järjestettävä kortteli- tai rakennuspaikkakohtaisesti. Sähkönjakelu on mantereella kohtuudella järjestettävissä,
*******************************************************************************************************
27
*****************************************************************************************************************************************
koska 20 kV linjat ovat kaava-alueen lähellä Länsirannantien varrella ja Karvosenniemessä. Saaret jäävät todennäköisesti varsinaisen sähköistyksen ulkopuolelle tuulija aurinkovoiman varaan. Rakentaminen on keskitetty suppeahkoille alueille, jotta
teknisen huollon kustannukset pysyvät kohtuudessa.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueidensa maa- ja kallioperän pintakerroksia.
Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska jätevedet hoidetaan talousjätevesiasetuksen, muun lainsäädännön ja kaupungin rakennusjärjestyksen määräysten mukaisesti. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Alueet ovat jo
monin paikoin rakennettua ja käyttöön otettua kulttuuriympäristöä.
Kaava-alueen metsät ovat pääasiassa käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Kaavaalueen saarissa on tiukemmat metsänkäsittelymääräykset kuin muualla.
Kuva 19 Pieni Riuskasensaari
*******************************************************************************************************
28
*****************************************************************************************************************************************
*******************************************************************************************************
29
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 20 Vuoden 2009 puuston pituuskartoitus alueella paikkatietoikkuna.fi -palvelun mukaan
Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentaminen tulee olemaan tavanomaista lomarakentamista ja pohjavesien suojelu on kaavamääräyksissä huomioitu, joten ei ole suurta
pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta.
Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueilla ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää
myös rakentamisen ulkopuolelle.
Rakentaminen ei vaikuta häiritsevästi kaukomaisemiin. Myös hyvä puusto estää rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman
muuttuu, mutta koska ympäristö on jo laajasti otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos
ole kovin merkittävä.
*******************************************************************************************************
30
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 21 Saaret ovat hyväpuustoisia ja peitteisiä, Iso Riuskasensaari
Kuva 22 Googlen viistokuva Pirkonsaaresta lounaasta katsottuna
Vaikutukset talouteen
Kaava-alueelle joudutaan parantamaan ja rakentamaan osittain loma-asutuksen tarvitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei kuitenkaan aiheuta
maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Sähköverkostot
ovat alueen lähellä ja rakentaminen on pyritty keskittämään suppeille alueille. Sähköverkostot rakennetaan todellisen tarpeen mukaisesti maanomistajan vastatessa pääasiallisesti kustannuksista. Tiestön parantaminen palvelee myös metsien hoitoa ja
alueiden muuta käyttöä..
Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu.
*******************************************************************************************************
31
*****************************************************************************************************************************************
Tiestöt rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Viitoitus
suoritetaan teiden rakentamisen yhteydessä. Saariin ei pysyvää tieyhteyttä voida hoitaa vaan hätätapauksissa on käytettävä venettä, moottorikelkkaa tms.
Luonnoksen mukaisten rakennuspaikkojen korkeusasema on tarkistettu ja todettu
alueiden ollen osittain tulvauhan alaisia. Rakennuspaikkoja on laajennettu sisämaahan, siirretty eri paikkaan tai kokonaan poistettu riittävän tason saavuttamiseksi. Paikat on merkitty maastoon.
Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä
Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua. Muutos nykytilanteeseen on vähäinen. Alueen kautta ei kulje latu- tai retkeilyreittejä. Ulkopuolinen liikkuminen alueella tulee olemaan vähäistä.
Rakentaminen ei estä vesistöjen käyttämistä esim. kalastukseen, melontaan tai muuhun veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää huomattavasti, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Pirkonsaari on tähän asti ollut rakentamaton, mutta sen virkistyskäyttö on ollut vähäistä. Saareen jää kuitenkin runsaasti vapaata rantaa.
Kuva 23 Entinen lossiranta Karvosenniemellä. Alue on yleisessä käytössä
Vaikutukset sosiaalisiin oloihin
Rakentaminen on Pudasjärven keskustan sekä Jongun kyläkeskuksen läheisyydessä. Rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia vaan se tarjoaa jonkin verran työmahdollisuuksia rakentamisaikana sekä lomarakennusten huollossa.
Myös lähialueen palvelujen säilymiseen on rakentamisella pieni merkitys.
*******************************************************************************************************
32
*****************************************************************************************************************************************
Vaikutukset kulttuuriin
Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Kaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää
ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella mahdollisesti olevat muinaismuistot ja
tervahaudat on tutkittu, mutta niitä ei ole löytynyt. Karvosen talon rakennushistorialliset arvot on otettu huomioon. Rakennustapaohjeita tms. ei ole laadittu, vaan rakennustarkastus huolehtii rakentamisen sopeutumisesta maisemaan.
Kuva 24 Telkkäsaaren sisäosaa
Muut kaavan merkittävät vaikutukset
Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia.
4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin.
*******************************************************************************************************
33
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 25 Ilmakuvat vinovalovarjosteella alueesta
*******************************************************************************************************
34
*****************************************************************************************************************************************
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1. Kaavan rakenne
5.1.1. Mitoitus
Iijokivarren rantaosayleiskaavan mitoitus:
Suunnittelualue on kaavaluonnoksessa jaettu mitoitukseltaan erilaisiin osa-alueisiin rakentamisen nykytilanteen, luonnonolosuhteiden ja saavutettavuuden perusteella.
MITOITUSVYÖHYKKEET NYKYTILANTEEN POHJALTA: RAKENTAMISTAPA:
TAAJAMA-ALUE:
12 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakm > vakinainen asutus
KEHITTYVÄ KYLÄALUE:
10 rakennuspaikkaa > vakinainen asutus
KYLÄALUE:
8 rakennuspaikkaa > pääosin vakinaista asutusta
PIENKYLÄ:
6 rakennuspaikkaa > enintään puolet loma-asutusta
MAASEUTU:
4 rakennuspaikkaa > yli puolet loma-asutusta
ERÄMAAT:
2 rakennuspaikkaa > pelkästään loma-asutusta / eräkämppiä
Rantaviivan pituus on muunnettu Etelä-Savon liiton ohjetta soveltaen vesistön tai maa-alueen leveyden
perusteella. Tässä on kuitenkin käytetty hieman pienempiä etäisyyksiä, koska kyseessä on joki-vesistö.
- vesistön leveys yli 150 metriä, kerroin 1
- vesistön leveys 100-150 metriä, kerroin 0,75
- vesistön leveys alle 100 metriä, kerroin 0,5
Saarissa periaatteena on yksi rakennuspaikka / kaksi hehtaaria, mikä on maakuntakaavan mukainen mitoitus.
Alle 2 hehtaarin saariin ei saa rakennusoikeutta.
Jongunjärven ranta-asemakaavan mitoitus:
Jongunjärven ranta-asemakaavan mitoituksessa on käytetty yleisesti käytettyjä etäisyyksiä vesistön ja niemien leveyksien osalta. Näin ollen rantaviivan muuntokertoimet
ovat tiukempia kuin Iijokivarren osayleiskaavassa on käytetty.
Ranta-asemakaavan aluekohtaisina määrinä Iijokivarren rantaosayleiskaavaan viitaten käytetään Karvosenniemen tiheämmin rakennetulla alueella 6 rp/km. Kaavaalueen syrjäisemmillekin alueille mantereen puolella on tiestöä rakennettu ja ympäröivät alueet ovat jo rakennuskäytössä. Myös Jongunjärven saaret ovat suurilta osin loma- tai asuinrakentamisen piirissä. Näillä aluilla käytetään kerrointa 4 rp/km. Alle 10
ha suuruiset lammet ja saaret lasketaan pinta-alan mukaan: 1 rp/ 2 ha.
Alla olevassa taulukossa on esitetty ranta-asemakaava-alueen mitoituslaskelmat vuoden 1969 emätilojen mukaan. Kuten taulukosta ja liitekartasta on havaittavissa, suurin
osa emätilojen ranta-alueista on kaavassa mukana.
Mitoitus:
Tila
Rantav
muunnettu
Uutala 10:19
Jongunj. Peetarinperä
Jongunj. Pirkonsaari
Riuskasensaari
Purolampi
UPM yhteensä
705
1585
690
1870
4850
705
1425
345
1460
3935
ha
2,9
kaava-alueen muun alueen
osuus
osuus
2,8
5,7
1,5
5,8
16
*******************************************************************************************************
35
*****************************************************************************************************************************************
Kannas 1:14
Jongunjärvi
Telkkäsaari
2110
1020
1315
690
Takaranta 1:13
285
285
Karvonen 1:15
Jongunjärvi
Hevossaari
Kivilampi
Hanhilampi
1530
855
1050
1020
1365
495
525
520
Vattusaari 10:10
1050
675
2,7
Karvoset yhteensä
8920
5870
20
Kaava-alue ja tutkitut emätilat yhteensä:
4,6
3,3
5,6
5,9
5,3
2,3
0,9
0,9
1
1,7
2,8
3
7,2
36
8
Jäljempänä on yllä olevassa laskelmassa kaavan ulkopuolelle jääneen Karvosen tilan
1:74 rakennuspaikat esitetty.
Kuva 26 Vuoden 1969 emätilat ja kaava-alueen rajaus
*******************************************************************************************************
36
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 27 Rantaviivan muuntaminen emätilojen alueella.
Kaavaluonnoksessa oli kortteleita 15 kpl ja rakennuspaikkoja 30 kpl. UPM:n laskennallinen määrä olisi ollut 16 kpl, mutta paikkoja on osoitettu vain 10 kpl. Peetarinperän
rakennusoikeus on huono, joten sinne ei paikkoja osoiteta. Purolampi on luonnonravintokäytössä, mutta sinne tulevaa käyttöä varten on osoitettu 3 paikkaa. Yksityismaiden laskennallinen määrä on 20 kpl ja kaavassa on osoitettu 19 kpl.
Lomarakennusten rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on 170 k-m2. Vanha
Karvosen kauppakiinteistö on RA-1 merkinnällä ja siinä on rakennusoikeutta 1300 km2. Rakennusoikeus on yhteensä 6060 k-m2. Kaava-alueen pinta-ala on n. 154,2 ha,
joten aluetehokkuus on alhainen eli 0.0025.
Vuodepaikkojen arvioitu määrä on n. 130-150 kpl.
Luonnosvaiheessa rantaviivasta jäi n. 8780 m eli 64 % vapaaksi, kun lasketaan yli
250 m osuudet yhteen.
Rakennuspaikan keskikoko oli n. 6875 m2.
*******************************************************************************************************
37
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 28 Hanhilammen itärannan rakentamisaluetta
Kuva 29 Pirkonsaarta maalta ja järveltä
Kuva 30 Hevossaari
*******************************************************************************************************
38
*****************************************************************************************************************************************
Luonnosvaiheessa kaavaan halusi vielä liittyä Karvosen tila 1:74 Karvosenniemessä.
Sen osalta naapureita kuultiin erikseen kirjeitse. Tila sisältyy edellä esitettyyn Karvosen kantatilaan. Sen osalta yhteen lasketut rantaviivatiedot ja nykyisen Karvosen tilan
osuus ovat seuraavat:
Karvonen 1:15
Jongunjärvi
1530
1365
1
7,2
Lindfors/Karvonen
775
755
4,5
2,7
Kaavaehdotuksen kortteli- ja aluekohtaiset pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat seuraavat:
KORT.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
12
12
13
KÄYTTÖ P-A
RA
RA
RA
RA
RA
RA
RA
RA
RA
RA
RA
RA-1
RA-2
R
RA
YHT
18064
20479
3624
14699
25110
12881
6683
7959
3619
42048
27563
7238
8768
1192
19005
218932
MY
MY
MY
MY
MY
M
M
M
M
M
M
M
R
RA
M
MY
KATU
YHT.
144314
29522
40611
33085
33345
60908
1351
327688
157174
349399
184338
118702
1192
217740
1199560
280877
2142
1701511
RAK.PAIKK RAK.OIK
3
510
3
510
1
170
3
510
3
510
2
340
1
170
2
340
1
170
3
510
4
680
1
1300
1
600
1
25
3
510
32
6855
(Pirkonsaari)
(Riuskasensaari)
(Vattusaari)
(Telkkäsaari)
(Hevossaari)
(Karvosenniemi et.)
(Karvosenniemi poh.)
(Peetrinp. Yksit.)
(Peetrinp. UPM)
(Purolampi)
(Kivilampi)
(Hanhilampi)
1
31
25
6830
Rakennuspaikan keskikoko on n. 6840 m2.
*******************************************************************************************************
39
*****************************************************************************************************************************************
Ehdotusvaiheessa rantaviivasta jää n. 10165 m eli n. 70 % vapaaksi n. 14545 m kokonaisrantaviivasta, kun lasketaan yli 250 m osuudet yhteen. Määrä kasvoi luonnosvaiheeseen verrattuna merkittävästi, koska rakennuspaikkojen määrä vastaavalla
alueella pieneni.
Yhteenvetona eri maanomistajien kokonaismitoitus sekä luonnos- ja ehdotusvaiheen
paikkamäärät ovat ohessa. Luonnosvaiheessa alue laajentui, joten kokonaisrakennuspaikkamäärät eivät ole verrannollisia. Kokonaismäärä on reilusti alle edellä kuvatun laskennallisen mitoituksen.
Omistaja
Mitoitus
Luonnos
Ehdotus
UPM
Heikki ja Olavi Karvonen
Lindfors / Karvonen
Yhteensä
16
20
5
41
10
19
ei mukana
29
9
16 + 1 sisämaa
4 + 1 sisämaa + 1 sauna
29 + 2 sisämaassa + 1 sauna
Kuva 31 Vapaan rantaviivan yli 250 m osuudet
Luonnoksen mukaisten rakennuspaikkojen korkeudet mitattiin GPS –laitteella niiden
maastoonmerkinnän yhteydessä. Tällöin havaittiin, että mm. Peetarinperän niemen,
Hevossaaren ja Riuskasensaaren maanpinnan korkeustaso on liian alhainen. Samoin
Karvosen tilalle 1:74 alun perin länsirannalle suunniteltu rakennusalue oli liian alava.
*******************************************************************************************************
40
*****************************************************************************************************************************************
Oheisilla kartoilla on ehdotuksen mukaiset paikat sekä niiden ja lähialueen korkeudet
esitetty. Kaikki paikat täyttävät nyt vaatimukset.
*******************************************************************************************************
41
*****************************************************************************************************************************************
5.1.2 Palvelut
Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasiassa lähialueen kylissä ja Pudasjärven keskustassa varsin lyhyen matkan päässä.
5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin.
Kuva 32 Kivilammen rantaa
*******************************************************************************************************
42
*****************************************************************************************************************************************
5.3. Aluevaraukset
5.3.1. Korttelialueet
Kortteleiden pinta-ala- yms. tiedot on esitetty edellä ja tilastolomakkeessa. RA –
kortteleiden pinta-ala on yhteensä 217740 m2, rakennusoikeus 6830 km2 ja korttelitehokkuus e=0.031. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 25 m lähemmäksi rantaa. Erillinen rantasauna, jonka pohjapinta-ala on enintään 20 m2, saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai -ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä.
Kuva 33 Alueen rannat ovat kovapohjaisia kortteleiden osalta
Kuva 34 Vasemmassa kuvassa Riuskasensaarta ja oikeassa Vattusaarta
*******************************************************************************************************
43
*****************************************************************************************************************************************
5.3.2. Muut alueet
Korttelialueiden ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueiksi siten, että rakentamisen luonnonarvoiltaan merkittäville alueille on annettu
tiukemmat metsänkäsittelymääräykset kuin muille alueille. Tällä turvataan luonnonarvojen säilyminen sekä rakentamisalueiden lähistön säilyminen.
Kuva 35 Telkkäsaaren lammassuoja ja pohjoisrannan pieni hiekkapoukama
5.4. Kaavan vaikutukset
Kaavan vaikutukset on selostettu edellä kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä.
5.5. Ympäristön häiriötekijät
Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Vilkasliikenteisiä teitä ei ole lähellä ja vesistössä
veneily on vähäistä. Alue on kaukana melua tai muuta häiriöitä aiheuttavista kohteista.
5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset
Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat kaavakartan yhteydessä. Kaavassa on käytetty
ympäristöministeriön 1.5.2000 astuneen asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä.
5.7. Nimistö
Kaavatiet on nimetty opastuksen helpottamiseksi. Nimistö on laadittu alueen perinteistä nimistöä hyödyntäen.
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Erillisiä suunnitelmia ei ole laadittu.
6.2. Toteuttaminen ja ajoitus
Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen, tiestön ja vesihuollon
osalta. Fortum Sähkönsiirto Oy toteuttaa alueen sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Kaava-alueelle voidaan sijoittaa sähkönjakeluverkostoa sekä muuntamoita kaavamääräysten estämättä.
Kaava-alue on ominaisuuksiltaan kohtuullisen hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa,
luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta ja lähellä Pudasjärven ja lähikuntien
*******************************************************************************************************
44
*****************************************************************************************************************************************
matkailualueita, joten kaavan tultua vahvistetuksi alue tullenee toteutumaan varsin
nopeasti.
6.3. Toteutuksen seuranta
Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin
mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun
muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä
kaavan toteuttamisesta.
Kuusamossa, 26.3.2013, 17.10.2013
DI (maanmittaus, YKS 124)
Kimmo Mustonen
*******************************************************************************************************
45
*****************************************************************************************************************************************
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
615 Pudasjärvi Täyttämispvm
26.3.2014
Ehdotuspvm
valt
Vireilletulosta ilm. pvm
11
Kunnan kaavatunnus
170,1511
21.10.2013
17.10.2013
14.07.2008
170,1511
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km] 14,55
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset 30 Ei-omarantaiset 2
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 30 Ei-omarantaiset 2
Aluevaraukset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Tehokkuus
[e]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
Yhteensä
170,1511
100,0
6855
0,00
170,1511
6855
R yhteensä
21,8932
12,9
6855
0,03
21,8932
6855
L yhteensä
0,2142
0,1
0,2142
148,0437
87,0
148,0437
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Pinta-alan muut. [ha
+/-]
Kerrosalan muut. [k-m²
+/-]
Yhteensä
Rakennussuojelu
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Yhteensä
*******************************************************************************************************
46
*****************************************************************************************************************************************
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Tehokkuus
[e]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
Yhteensä
170,1511
100,0
6855
0,00
170,1511
6855
R yhteensä
21,8932
12,9
6855
0,03
21,8932
6855
R
0,1192
0,5
25
0,02
0,1192
25
RA
21,7740
99,5
6830
0,03
21,7740
6830
L yhteensä
0,2142
0,1
0,2142
Kadut
0,2142
100,0
0,2142
M yhteensä
148,0437
87,0
148,0437
M
119,9560
81,0
119,9560
MY
28,0877
19,0
28,0877
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
W yhteensä
*******************************************************************************************************
47
*****************************************************************************************************************************************
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI (615)
JONGUN KYLÄ (403)
UUTALA 10:19
KANNAS 1:14
TAKASELKÄ
PEITTARI 1:46
KIVINEN 1:78
VATTUSAARI 10:10
VIERTOLA 1:84
TUPALA 1:82
TOUHULA 1:81
HEVOSSAARI 1:83
KARVONEN 1:74
om. UPM-Kymmene Oyj
om. Heikki ja Olavi Karvonen
- ” - ” - ” - ” - ” - ” - ” - ” om. Jaana Lindfors ja Raimo Karvonen
SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET
Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia alueelle normaali omarantainen, tavanomaiseen lomarakentamiseen tarkoitettu kaava. Pohjakarttana käytetään maastokarttaa. Kaava koskee Jongunjärven Peetarinperän pohjukkaa, osaa Karvosenniemestä, osaa Pirkonsaaresta, Telkkäsaarta,
Hevossaarta, osaa Vattusaaresta sekä Purolammen, Kivilammen ja Hanhilammen rantoja. Alue
on Jongunjärven länsiosassa Pudasjärven keskustasta kaakkoon n. 6-12 km. Ouluntie kulkee
alueen länsi- ja pohjoispuolitse noin 8-15 km päässä. Alueen sijainti ja alustava kaava-alueen
rajaus on esitetty oheisilla kartoilla.
*******************************************************************************************************
48
*****************************************************************************************************************************************
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja päätös
on vahvistettu Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa pienillä muutoksilla 25.8.2006. Ote maakuntakaavasta on ohessa. Vaihemaakuntakaavan laatiminen on vireillä ehdotusvaiheessa.
VAIKUTUSALUE
Kaavan välitön vaikutusalue ovat varsinaiset kaava-alueet. Välillisiä vaikutuksia on lähialueiden
maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, kelkka-, ulkoilu- ja retkeilyreittien käyttäjille, vesistöissä liikkuville jne.
OSALLISET
- maanomistajat ja asukkaat
kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat
lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat
matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne
- kaupungin hallintokunnat
maankäyttö
rakennusvalvonta
ympäristötoimi
tekninen toimi
virkistystoimi
elinkeinotoimi
- yhdyskuntatekniikka
Fortum Sähkönsiirto Oyj
Jaalangan vesiosuuskunta
Jongun vesiosuuskunta
- viranomaiset
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Pohjois-Pohjanmaan museo
Museovirasto
*******************************************************************************************************
49
*****************************************************************************************************************************************
-
pudasjärviset seurat ja yhdistykset
TIEDOTTAMINEN
Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueiden maanomistajille, kunnan ilmoituslehdissä julkaistavalla kuulutuksella ja informaatiolla
muille osallisille. Aineisto pidetään koko prosessin ajan esillä kaavoittajan kotisivuilla
www.kimmokaava.fi. Samalla kaavan valmisteluaineisto ja alustava luonnos pidetään nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla.
OSALLISTUMINEN
Osallistuminen hoidetaan neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja
osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. Yleisötilaisuuksia ei kaavan tavanomaisuuden ja väljän mitoituksen vuoksi pidetä, ellei tilaisuuksia muutoin ole alueella.
VIRANOMAISYHTEISTYÖ
Osallistuminen hoidetaan viranomaisneuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa.
SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET
- vaikutukset rakennettuun ympäristöön
- palveluihin
- virkistykseen ja matkailuun, reitistöihin
- liikenteeseen
- tekniseen huoltoon
- vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
-
-
-
- maisemaan
- luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit)
- luonnon monimuotoisuuteen
- vesistöihin
- maa- ja metsätalouteen
vaikutukset talouteen
- valtion ja kunnan talouteen
- yksityistaloudellisiin kustannuksiin
vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
- liikenneturvallisuuteen
- ihmisten elinoloihin
- ympäristön puhtauteen
vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä
vaikutukset sosiaalisiin oloihin
vaikutukset kulttuuriin ja muinaismuistoihin
muut merkittävät vaikutukset
VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT
Kaavan laatija suorittaa olemassa olevien tietojen keräyksen ja vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastellaan työn kuluessa maanomistajan, kaavoittajan, kunnan ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään tarvittaessa asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja mahdollisesti muilla osasektoreilla.
VAIHTOEHDOT
Luonto- yms. selvitysten, rakennuskelpoisuuden, tiestön jne perusteella rajataan rakentamisen
piiriin mahdollisesti tulevat alueet. Merkittäviä eri vaihtoehtoja ei tulla laatimaan vaan em. selvitysten perusteella lähdetään etenemään kohti esille tuotavaa kaavaluonnosta. Kuitenkin tutkitaan erilaisia tonttikokoja ja niiden sijoittumista, tiestön vaihtoehtoja jne. Korttelit ja tontit sijoite-
*******************************************************************************************************
50
*****************************************************************************************************************************************
taan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät ja alueen retkeilykäyttö ei
vaarannu.
KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO
Pohjakartan ajantasallaolo tarkistetaan ja tehdään luonto- yms. selvitykset
06-08 / 2012
Viranomaisneuvottelu
29.1.2013
Hankkeen laajemmasta vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan lähialueen maanomistajille kirjeillä, kuulutuksella, Internet -tiedottamisella ja informaatiolla muille osallisille.
Alustavat luonnokset pidetään nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot ja järjestetään viranomaisneuvottelu. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella.
3.4-6.5.2013
Kaavaluonnoksen paalutus
06-07 / 2013
Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset
10-12 / 2013
Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 § mukaisesti, esittelyt osallisille, viranomaisneuvottelu tarvittaessa
30.10.-29.11.2013
Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa
26.3.2014 § 11
Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Kaava-aineisto on koko
työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla, jota kautta kommentteja ja palautetta voi antaa myös virallisten nähtävilläolojen ulkopuolella.
YHTEYSTIEDOT
KAAVOITTAJA:
Kimmo Mustonen
0400 703 521
[email protected]
KUNTA:
Maankäyttöinsinööri Markku Mattinen
puh. 0400 389 972
[email protected]
Tekninen osasto
Varsitie 7
93100 PUDASJÄRVI
www.pudasjarvi.fi
KimmoKaava
Kitkantie 34 F 40
93600 KUUSAMO
www.kimmokaava.fi
fax (08) 823 453
PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle.
Maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n mukaan ”osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä
osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.”
*******************************************************************************************************
51
*****************************************************************************************************************************************
Kuusamossa, 26.3.2013, 17.10.2013
Kimmo Mustonen
Kuva 36 Kaava-alueen osat ja niiden välittömät vaikutusalueet
*******************************************************************************************************

JONGUNJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA

Transcription

Similar documents

= Vireillä olevan kaava-alueen likimääräinen sijainti Levin

täältä - Oulun Ilmailukerho ry

Pyhätunturilla myynnissä olevat mökkitontit

Pudasjärven kaupunki ja Oulunkaaren kuntayhtymä

Palveluopas - Pudasjärven kaupunki

Tässä - Pätsin Suku ry

Pudasjärvi-lehti nro 37 10.9.2014

Matkailuseminaarin ohjelma - Pohjois

333333 kuusamon kaupunki rukajärven kylä jaurasen ranta

Marraskuu 2011 Nro 54 - Oulun Ilmailukerho ry