mäntyharjun kunnan varhaisen tuen ja perhepalveluiden käsikirja

Perusturvaltk 28.1.2015 Liite 10
MÄNTYHARJUN KUNTA
MÄNTYHARJUN KUNNAN VARHAISEN TUEN
JA PERHEPALVELUIDEN KÄSIKIRJA
Kohti yhteisiä hyviä käytäntöjä
Tervis- Hanke; Taina Taumala
2014
MÄNTYHARJUN
KUNTA
SISÄLTÖ
ALKUSANAT…………………………………………………………………………………………………………………………….. 1
1. Käsikirjan käyttötarkoitus …………………………………………………………………………………………………… 2
2. Varhainen tuki ……………………………………………………………………………………………………………………. 2
2.1 Käsitteenä ……………………………………………………………………………………………………… 2
2.2 Työntekijän toimintana …………………………………………………………………………………. 3
2.3 Toimintayksiköiden toimintana ………………………………………………………………………. 3
3. Huoli puheeksi - työkalu varhaisessa puuttumisessa ja tuessa …………………………………………….. 4
3.1 Milloin otan huolen puheeksi? Puheeksi oton peukalosäännöt . …………………….. 4
3.2 Miten toimin huolen vähentämiseksi? Huolen vyöhykkeet. ……………………………. 5
3.3 Toimintamalli huolen tilanteessa. …………………………………………………………………. 6
3.4 Huolen välittäminen ……………………………………………………………………………………… 7
4. Asiakastietojen siirto ja luovuttaminen ……………………………………………………………………………….. 7
5. Perhepalveluiden varhaisen tuen kuvaus …………………………………………………………………………….. 8
6. Palvelupolkuja……………………………………………………………………………………………………………………….9
7. Monialainen yhteistyö …………………………………………………………………………………………………………10
KIRJALLISUUTTA……………………………………………………………………………………………………………………….11
ALKUSANAT
Mäntyharjussa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on ottamassa uutta suurta edistysaskelta.
Varhaisen tuen kehittäminen käynnistyi kunnassamme tarpeesta tarkastella lapsiperheiden kanssa
tehtävän työn toimintatapoja. Miten voitaisiin tukea lapsiperheitä mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa, oikea-aikaisesti ja oikein kohdennetusti.
Elokuussa 2014 TERVIS- Terveempi Itä- Suomi hankkeen kehittämistehtävän myötä pääsin kehittäjätyöntekijänä pureutumaan näihin kysymyksiin. Keskeiseksi tehtäväksi työssäni muodostui varhaisen tuen – toimintamallin luominen varhaiskasvatuksen ja perhepalveluiden välille.
Työn tarkoituksena on kehittää yhteistyötä kaikkien lapsiperheiden kanssa työskentelevien toimijoiden välillä ja parantaa saumatonta palveluohjausta asiakaslähtöisesti. Keskeisenä ajatuksena on,
että lapsen hyvinvointi saavutetaan tukemalla yksilöllisesti vanhemmuutta ja perhettä.
Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin perhepalveluiden toimivuutta ja yhteistyötä
kunnassamme. Kartoituksesta nousi esille toiveita yhteistyön tehostamisesta eri toimijoiden välillä
ja samalla kaivattiin yhteistä toimintamallia parantamaan perheiden saumatonta palvelupolkua.
Toisessa vaiheessa keskityttiin yhteistyön parantamiseen eri toimijoiden välillä toiminnallisen yhteistyötapaamisen merkeissä.
Kolmantena vaiheena on valmistunut Varhaisen tuen - käsikirja. Kirjan tarkoituksena on tehdä
näkyväksi varhaisen tuen työtä. Se luo pohjan jokaisen työntekijän oman työn uudelle tarkastelulle
ja kehittämiselle. Erityisesti toivon, että tämä kirja antaa rohkeutta eri toimijoille rakentaa uusia
yhteistyösiltoja ennakkoluulottomasti ja käynnistää kokeiluja erilaisiin toimintamuotoihin lapsen ja
perheen hyvinvoinnin parantamiseksi.
Kiitos kaikille varhaisen tuen kehittämistyön mahdollistaneille: Tervis - hankkeelle, esimiehelleni ,
ohjausryhmälle sekä aktiiviselle ja innostuneelle henkilökunnalle.
-
Yhdessä olemme enemmän –
Mäntyharjussa 25.10. 2014
Taina Taumala
Kehittäjätyöntekijä
Tervis - Terveempi Itä-Suomi hanke
1. Käsikirjan käyttötarkoitus
Käsikirjan tarkoituksena on tehdä näkyväksi lapsiperheille suunnattua varhaisen tuen työtä.
Tämä kirja on tarkoitettu tueksi ja ohjenuoraksi kaikille lasten – ja perheiden kanssa työskenteleville ja asiasta kiinnostuneille. Käsikirja kannustaa sinua työntekijänä valmistautumaan ja toimimaan lapsen- ja perheen pulmatilanteissa mahdollisimman varhain, jolloin
tukemisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on vielä runsaasti käytettävissä. Kirja tarjoaa
varhaiseen tukeen huolen puheeksi ottamisen menetelmän.
Huolen puheeksi otto on aina lupaus tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tämän käsikirjan tarkoitus on tarjota välineitä ja keinoja lupauksen täyttämiseksi. Asiakkaan yksilöllisten
tarpeiden huomiointi, perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja varhainen tukeminen lapsen
kasvu- ja kehitysympäristössä ovat toiminnan painopisteenä.
Jotta ennaltaehkäisy ja varhainen tuki palvelisi koko perheen etuja, vaatii se moniammatillista ja eri hallintokuntien ylittävää yhteistyötä. Käsikirja auttaa eri alojen työntekijöitä
hahmottamaan eri palveluiden nivelkohtia ja palvelupolkuja.
2. Varhainen tuki
2.1 Käsitteenä
Jo lainsäädännön mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.
Varhainen tuki asiakkaan kokemana toimintana merkitsee luottamuksellisen suhteen luomista asiakkaan ja työntekijän välille, jolloin puheeksi ottamisessa korostuu dialogisuus,
kumppanuus ja asiakkaan omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen.
Lisäksi tavoitteena on lapsen ja perheen elämänhallinnan ja voimavarojen säilyttäminen ja
vahvistaminen. Tavoitteena on se, että varhainen tuki mahdollistuu asiakkaan arjessa ja
toteutuu asiakkaan ehdoilla häntä kunnioittaen ja arvostaen. Asiakkaan kannalta on tärkeää tarkastella MISSÄ toiminta tapahtuu, MITEN sitä toteutetaan ja MITÄ toiminta on. Näin
toteutuvalla toiminnalla asiakkaat (lapset ja aikuiset) kokevat olevansa oman elämänsä aktiivisia
osallisia,
ei
ongelman
kautta
määrittyviä
auttamisen
kohteita.
3. askel- MITÄ?
Yksilöllinen tuki,
perhekohtainen tuki,
ryhmämuotoinen tuki,
vertaistuki, alueelliset
toiminnot
2.askel- MITEN?
Asiakkaan
tarve ohjaa
Työote: aikaa kohdata asiakas,
kuunnella / kuulla asiakasta.
Asiakkaan subjektius määrittää;
yhteistyötä ja sisältöä
1.askel- MISSÄ?
Lähellä asiakasta , luonnollisessa
ympäristössä, peruspalveluna,
matala kynnys, ei-leimaava paikka
Varhaisen tuen portaat : asiakkaan tarpeen mukaan
rakentuva toiminta (Gyekye ym. 2005.)
LIITE 1
Liite 1.
2.2 Työntekijän toimintana
Varhainen tukeminen konkretisoituu työntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa. Toimiva yhteistyösuhde vanhempien kanssa vaatii työntekijältä tiettyjä perusasenteita ja taitoja. Kohtaamisen perustaidot ovat tarpeen kaikessa tukemisessa, erityisesti vuorovaikutussuhteen
muodostamisessa ja tuen tarpeen kartoituksessa.
KOHTAAMINEN, PUUTTUMINEN JA TUKEMINEN

perusasenne: kunnioitus, nöyryys, aitous, empatia, hiljainen innokkuus

vuorovaikutussuhteen muodostaminen ja tuen tarpeen kartoitus

perustaidot: läsnäolo, aktiivinen kuuntelu, puhumaan kannustaminen, empatian
osoittaminen

huolen tunnistaminen

Voimaannuttavat eli hyvät asiat ja vahvuudet huomioiva lähestymistapa
PALVELUIHIN OHJAUS

tietoa alueen palveluista

valmius etsiä apua yhdessä

valmius ohjata ja saattaa palvelujen piiriin
2.3 Toimintayksiköiden toimintana
Lasten- ja perheiden kanssa toimivien työyksiköiden käyttämät varhaisen tuen työmuodot
pohjautuvat kunkin toimijan perustehtävään. Varhaisen tuen toiminta toteutuu usean eri
toimijan työnä, joten se vaatii myös monenlaista osaamista. Yksilöiden osaamisen ohella
erityisen tärkeä on tiimien ja työryhmien osaaminen ja sen kehittyminen asiakkaan kulloistenkin tarpeiden mukaiseksi. Yhteistyön onnistumisen ja kehittymisen lähtökohtana on
työntekijöiden vahva tietoisuus oman alueen perhepalveluista.
PERUSTYÖN JOUSTAVA TOIMINTA

Lapsen ja perheen tarpeista lähtevä työote
OMAN ALUEEN TOIMINTA

Matalankynnyksen palvelut, avoin toiminta

Perhekohtainen työ

Ryhmämuotoinen työ

Monikulttuurinen työ

Palveluista tiedottaminen
3. Huoli puheeksi – työkalu varhaisessa puuttumisessa ja tuessa
Huoli lapsesta tai perheestä herää usein työntekijän omista havainnoista, joita hän tekee
lapsen käytöksestä tai perheen tilanteesta.
Huolen havaitseminen ja puheeksi ottaminen vaativat henkilöstöltä ammattitaitoa, havainnointikykyä, työhön sitoutumista ja rohkeutta. Pääsääntönä on, että huoli otetaan ensin
puheeksi vanhempien kanssa. Avoimuus ja perheen kanssa yhdessä ajattelu kulkee toiminnan punaisena lankana. Työntekijän kunnioitus vanhempien asiantuntijuutta kohtaan lasta
koskevissa asioissa on peruspilari luottamukselliselle yhteistyölle.
Käsikirja kannustaa sinua työntekijänä valmistautumaan ja toimimaan lapsen- ja perheen
pulmatilanteissa mahdollisimman varhain, jolloin tukemisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on vielä runsaasti.
3.1Milloin otan huolen puheeksi?
”Kun minulla herää huoli, minä tartun siihen. Oma tunteeni riittää.” Keskeisin työväline on
työntekijän kokema huoli, mikä perustuu siihen ainutkertaiseen kontaktitietoon, joka kullakin lapsen ja perheen kanssa tekemisissä olevalla henkilöllä on.
Eri työntekijöillä on työtehtävänsä puolesta erilainen huoli ja huolen aste. Siksi työntekijän
ei tarvitse yrittää määritellä ongelman objektiivista tasoa eli onko ongelmaa vai ei.
Musta tuntuu eli mutu – tunne on tärkeä työväline huolen havainnoinnissa. Se nousee
työntekijän koulutuksesta ja työ- ja elämänkokemuksesta. Niiden pohjalta kiinnitämme
huomion tiettyihin asioihin ja lisävoimavarana on myös meissä jokaisessa asuva hiljainen
tieto.
Luota itseesi; Rohkeus alkaa sinusta!
PUHEEKSI OTTAMISEN PEUKALOSÄÄNNÖT
1. Pohdi omaa huoltasi ja mieti, missä asioissa aidosti tarvitset huoltajien apua lapsen tukemisessa.
2. Mieti, mikä on lapsen ja perheen kanssa työskentelyssäsi hyvää ja toimivaa.
3. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi.
4. Ennakoi, miten perhe voi reagoida sanoihisi.
5. Keskustele, työkaverisi kanssa tavasta lähestyä perhettä, mikä auttaa puhumaan, kuuntelemaan ja jatkamaan yhteistyön rakentamista.
6. Löydettyäsi rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi, sopivaan aikaan ja sopivassa paikassa.
7. Kuuntele, ole joustava ja läsnä tilanteessa.
8. Tapaamisen jälkeen pohdi rauhassa, mitä tapahtui.? Kävikö niin kuin ennakoit, mitä
opit tilanteesta.
9. Miten turvaat osaltasi dialogin ja yhteistyön jatkumisen?
3.2 Miten toimin huolen vähentämiseksi?
Huolen vyöhykkeet Tom Arnkill & Esa Eriksson, THL
Huolen vyöhykkeet on kehitetty työntekijän avuksi jäsentämään työntekijän kokeman huolen astetta, omien auttamismahdollisuuksien riittävyyttä sekä lisävoimavarojen tarvetta.
Vyöhykkeet on apuväline myös yhteistyön kehittämiseksi. Tarkoitus on selkiyttää työntekijöiden keskinäistä ja perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Se tarjoaa kaikille ymmärrettävän ja yhteisen käsitteen: OMA HUOLI.
Tom Arnkill täsmentää , että” huolet voivat olla samankaltaisia, mutta yhteisiä ne eivät
koskaan ole. Yhteistyössä toimivien ihmisten perustehtävät ja työn asettamat haasteet
ovat erilaiset. Kukin näkee asiat omasta perspektiivistään ja ratkoo omia toiminnallisia ongelmiaan. Yhteistyön sujumiseen tarvitaan ymmärrystä erilaisuudesta. Olkaa kiinnostuneita
sekä omasta, että toistenne näkökulmasta. Käykää näkökulmien dialogiin. Kuunnelkaa. Koettakaa monipuolistaa ja avartaa omaa näkökulmaanne ja auttakaa toisia ymmärtämään
omaa näkökulmaanne. Tällöin ei luokitella vaan pohditaan dialogissa, mikä pitää huolet loitolla, mikä vähentää pieniä huolia ja mikä on tueksi kun huolet kasvavat.”
Liite 2
HUOLEN VYÖHYKKEET
Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta, perheestä. Tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen
MINULLA EI OLE
HUOLTA
MINULLA ON HUOLI
Lapsi satunnaisesti:
Lapsi
Tasapainoinen,
Kehitys ikätasoista
Selkeä päivärytmi
Fyysiset ja psyykkiset tarpeet
huomioitu
Käyttäytyminen tavallisuudesta
poikkeavaa ,
Lapsen perusolemuksessa
muutoksia
Perhe
Osaa hakea
tarvittaessa apua
Yhteistyö toimii ja on
luottamuksellista.
Työntekijä kokee
lapsen/perheen asioiden olevan
hyvin.
Perheessä muutoksia, kriisejä,
mutta arki sujuu.
Monialainen yhteistyö
Sovitut yhteistyökäytännöt ovat
eri toimijoiden välillä esim.
neuvolan kanssa toiminnassa.
Perhe
Työntekijässä herää ihmettely ja
pieni huoli jopa toistuvasti.
Monialainen yhteistyö
Huoli otetaan puheeksi siellä
missä huoli on herännyt.
Yhteistyötä tiivistetään ja
perheelle tarjotaan lisätukea.
Perheelle kerrotaan muista
palveluista > seurataan tuen
vaikutusta.
HUOLENI KASVAA
Lapsi toistuvasti:
Lapsella usein somaattisia
oireita( päänsärky, vatsakipu),
Lapsen käyttäytymisessä suuria
muutoksia, kehitys ei ole
ikätasoista
Perhe
Kriisejä ja/ tai toistuvia huolen
aiheita,
Vähättelee,
Ei jaksa kiinnostua lapsen
asioista,
Avuttomuutta
Työntekijän huoli on tuntuvaa
ja hän kaipaa lisävoimavaroja.
Monialainen yhteistyö
Ed. mainitut toimenpiteet
eivät poista huolta.
Muiden tahojen konsultointi
perheen luvalla.
Monialainen palaveri.
Yhteistyöstä tehdään
kirjallinen suunnitelma ja
sovitaan tukimuodoista.>
seurataan tuen vaikutusta.
Huoleni poistuu
OLEN ERITTÄIN
HUOLISSANI
Lapsi
Oirehtii jatkuvasti, kehitys
taantuu , kertoo ikäkauteen
kuulumattomia asioita,
pelkotiloja, pahoinpitelyn
jälkiä
Perhe
Kieltäytyy yhteistyöstä
Ei selviydy arjesta
Huolen viestejä eri tahoilta
(alkoholi, huumeet ,
väkivalta, mielenterveys
ongelmat)
Työntekijä arvioi lapsen
olevan vaarassa.
Monialainen yhteistyö
Lapsen etu vaatii nyt
yhteistyötä , vaikka perhe
vastustaisi.
Tukitoimien tiivistäminen
viimeistään nyt.
Erityistason tukitoimet
käyttöön.
3.3Toimintamalli huolen tilanteessa
Puheeksi oton tavoitteena on perheen ja työntekijän huolen väheneminen ja toiveikkuuden ja voimavarojen lisääntyminen. Päämääränä on tukitoimien mahdollistuminen ja yksilöllisten, lasta ja perhettä voimaannuttavien ratkaisujen löytäminen. Samalla kartoitetaan
myös verkoston tuen mahdollisuudet asiakkaan parhaaksi.
ASIA
Huoli
herää
/perheestä.
lapsesta
Konsultaatiokeskustelu
(tarvittaessa)
Huoltajien osallisuus mukaan
Jatkotoimet
Monialainen yhteistyö
Tukitoimet
Jatkotoimenpiteet
MITÄ TEHDÄÄN
Kirjataan havainnot kokonaisvaltaisesti. Vahvuudet arkipäivässä, asia/-t, joista huolta tällä
hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin, jos niistä ei
keskustella.
Keskustellaan työyhteisössä
Otetaan huoli puheeksi.
Huolesta keskustelu vanhempien kanssa. Keskustelussa kiinnitetään huomiota kasvuympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tarkoituksena
on yhdessä perheen kanssa tunnistaa nämä
muutokset ja löytää keinoja toimia hyvinvoinnin
parantamiseksi. > tarjotaan tukea > aktivoidaan
perhettä oman tilanteensa kohentamiseen >
seurataan tilannetta.
Yhteistyö perheen kanssa sujuu >huoli poistuu>
huolehditaan arjen toiminnassa voimaannuttavien toimintamuotojen jatkosta.
Huoli
jatkuu/voimistuu>keskustellaan
vanhempien
kanssa onko tilanne parantunut riittävästi? >
kyllä> jatketaan omaa työskentelyä perheen
kanssa suunnitelman mukaisesti.
Tilanne ei ole parantunut> Kartoitetaan vanhempien kanssa eri näkökulmista katsoen mahdolliset lisätuen muodot.
Pohditaan yhdessä monialaisen neuvottelun
tarvetta.
KUKATEKEE
Työntekijä, jolla huoli lapsesta/
perheestä herää.
Tarvittaessa järjestetään vanhempien kanssa
monialainen yhteistyöneuvottelu. Neuvotteluun
osallistuvat ne henkilöt, joiden tuesta lapsi/
perhe kokee saavansa konkreettista apua. Mukaan voi liittyä myös perheen oman verkoston
jäseniä. > Neuvottelun puitteissa tehdään mahd.
konkreettinen toimintasuunnitelma, siitä miten
lapsen/perheen hyvinvointia voitaisiin tukea ja
vahvistaa.
Neuvottelussa sovitut tuen ja ohjauksen muodot
otetaan käyttöön yhteistyössä perheen kanssa
lapsen kasvu ja kehitysympäristössä.> Tuen ja
ohjauksen antaman avun arviointi, onko riittävää, oikeanlaista?> Perheen hyvinvointi paranee,
huoli ja avun tarve vähenee> huoli poistuu >
seuranta.
Lapsen/ perheen elämässä elämäntilanne kriisiytyy
entisestään
tukitoimista
huolimatta.>tarvittavia tukitoimia tiivistetään ja laajennetaan, uusien tukitoimien kartoitus/ erityistason
tukitoimet
Huolen havaitsija,
yhteistyötiimi
Huolen havaitsija
Huolen havaitsija
Huolen havaitsija,
Työtiimi,
Lähiesimies
Huolen havaitsija,
yhteistyötiimi,
lähiesimies
Huolen havaitsija ( toimii saattajana), erityistason tukitoimet
TYÖNTEKIJÄN HUOLI HERÄÄ
HUOLEN HERÄTESSÄ
Havaintojen kokonaisvaltainen kirjaaminen
Pieni huoli:Asia puheeksi perheen
kanssa,Tuen tarjoaminen
Perhe aktivoituu, tilanne
kohenee, HUOLI HÄVIÄÄ
Huoli jatkuu/ voimistuu:
Vanhempien kanssa lisätuen
tarpeen kartoitus
Tarvittaessa monialainen
yhteistyöneuvottelu perheen
yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Perheen hyvinvointia ja voimavaroja
kasvattava konkreettinen
toimintasuunnitelma.
Tukitoimia tiivistetään ja laajennetaan,
uudet tukitoimet käyttöön, eritystason
tukimuodot
Suunnitelman mukaiset tukimuodot
käyttöön (seuranta, arviointi)
Perheen hyvinvointi kasvaa,
HUOLI HÄVIÄÄ
Liite 3
3.4 Huolen välittäminen
Joskus huolen aste vaatii lisävoimavaroja ja laajempia tukimuotoja hälventyäkseen. Tällöin on
edelleen tärkeintä toimia perheen kanssa yhdessä ja avoimesti. On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa vaikeidenkin huolenaiheiden selvittämiseksi ja
hälventämiseksi. Huolen välittäminen eteenpäin tulee tapahtua yhteistyössä perheen kanssa.
4 Asiakastietojen siirto ja luovutus
Perheen esille tuomat omakohtaiset kokemukset ja tiedot ovat ehdottoman tärkeitä koko varhaisen mukaantulon prosessin onnistumiselle ja yhteisille tavoitteille. Perheen tulee olla tietoinen
kaikista yhteistyökumppaneista ja heidän asiantuntijuudesta omassa haasteellisessa tilanteessaan.
Lähtökohta asiakastietojen siirtämisessä on, että tiedot siirtyvät asiakkaan suostumuksella.
4. Perhepalveluiden varhaisen tuen kuvaus
Varhaisen tuen kuvaus
YHTEISTYÖ PERHEEN KANSSA
ASIAKAS
1
TARVE
NEUVOLA
2
TARVE
PERHETYÖ
2
TARVE
VARHAIS
KASVATUS 2
TARVE
YHTEYDENOTTO,
KESKUSTELU
PERHEEN
KANSSA,
TIEDOTUS
OHJAUS,
TUKI,
1.1
2.1
KESKUSTELU
JA
TAPAAMISESTA
SOPIMINEN
3.1
3.2
VARHAI
SEN
TUEN
ALKUKARTOI
TUS
VARHAI
SEN
TUEN
TYÖSKE
NTELYJAKSO
4
5
TAPAA
MISET
SOVITUSTI
PERHEEN
TARPEI
DEN
MUKAAN
ARVIOINTI
6
JATKO
TOIM
ENPIT
EET
7.1
7.2
EI
TAPAAMIS
TA
ERITYISTYÖNTEKIJÄT
KONSULTOINTI
TIETOAINES
ALOITELOMAKE
ALKUKARTOITUS
TIETOJEN
SIIRTO
TYÖN
SUUNNITELMA
TAPAAMISTEN
KIRJAUS
KYLLÄ, OHJAUS
ETEENPÄIN
TIETOJEN
KIRJAUS
SEURANTA
Mukaillen Salon perhetyön mallinnusta. Liite 4.
TARVE ILMENEE
1. Asiakasperhe kokee tarvitsevansa tukea arjessa.
1.1 Asiakasperhe ottaa yhteyttä lapsiperheen kanssa toimijaan ( esim. neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, perheohjaaja)
2. Lapsiperheen kanssa toimijalla herää huoli asiakasperheen elämäntilanteesta.
2.1 Lapsiperheen kanssa toimiva kartoittaa avauskeskustelussa perheen tuen ja ohjauksen tarvetta.
KESKUSTELU
3.1 Asiakasperhe kuvailee huolta/ elämäntilannettaan. Sovitaan tapaaminen asiakasperheen ja alkutilanteessa olevan työntekijän/ tiimin kanssa. Mukaan tapaamiseen voi liittyä
myös perheen oman verkoston jäseniä.
4.2 Lapsiperheen kanssa toimija kertoo asiakkaalle varhaisen tuen mahdollisuuksista ja antaa erilaisista toimintamuodoista kertovan esitteen. Toimija kertoo asiakkaalle juuri
hänen tilanteeseensa sopivasta asiantuntijasta ja ehdottaa yhteistä tapaamista yhtei-
sesti sovittavassa paikassa (esim. neuvola, päiväkoti). Toimija voi myös sopia perheen
puolesta jatkotapaamisesta kyseessä olevan asiantuntijan kanssa, toimien näin moottorina yhteistyön alkuvaiheessa.
VARHAISEN TUEN ALKUKARTOITUS
4. Työparityöskentelyn avulla kartoitetaan perheen tilanne mahdollisimman kokonaisvaltaisesti avoimen keskustelun ja ystävällisen kohtaamisen hengessä. Alkukartoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan asiakasperheen kotona. Perheen toiveiden
mukaan tapaaminen voidaan järjestää myös muualla esim. neuvola, päiväkoti. Varhaisen tuen työskentelymalli muotoutuu perheen yksilöllisten tarpeiden ja voimavarojen mukaan.
Varhaisen tuen jakso aloitetaan jos kartoituksessa perheen kanssa todetaan, että
heillä on tähän tarvetta. Yhdessä mietitään myös mahdollista vaihtoehtoa ohjata
perhe jonkun tarkoituksenmukaisemman tue piiriin tai todetaan, ettei välitöntä tuen
tarvetta tällä hetkellä ole. Tällöin perheen tilannetta voidaan jäädä seurailemaan ja
sopia tarvittaessa yhteydenotosta.
Joskus perhe tarvitsee työntekijän arvioinnin mukaan tukea, mutta perhe ei ole halukas sitä vastaanottamaan. Tällöin keskustelua kannattaa jatkaa välittämisen tunteen säilymiseksi. Perheelle on tärkeää antaa aikaa käsitellä tilanteeseen liittyviä asioita. Myös toimijan oma pohdinta kollegan kanssa uuden toimintatavan löytymiseksi,
voi olla mahdollisuus uuteen perheen tavoittavaan yhteistyötapaan.
VARHAISEN TUEN TYÖSKENTELYJAKSO
5. Perheen kanssa aloitetaan suunnitelmallinen työskentely. Varhainen tuki on
perhelähtöistä, joka toteutetaan aina yksilöllisesti, perheen tarpeita ja heidän
omaa asiantuntijuutta kunnioittaen. Varhaisen tuen työskentelyn sisältönä voi olla esim. kotikäyntityö, palveluohjausta, tukea lapsiperheille suunnattujen lomakkeiden täytössä, asiakasperheiden verkostoissa läsnäoloa sekä arjen tilanteissa
tukemista.
Samalla tehostetaan tarvittaessa verkostotyötä perheen omien tuki- ja lähiverkkojen kanssa sekä konsultoidaan yhteistyökumppaneita erityisentuen tarpeista.
TYÖSKENTELYJAKSON ARVIOINTI
6. Työskentelyjakson aikana tuen vaikutusta ja oikea-aikaisuutta arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin tavoitteena on tarkistaa tasaisin väliajoin ovatko perheen
voimavarat sekä oman elämänhallinta parantuneet työskentelyn aikana. Tärkeintä on perheen oma kokemus tuen voimaannuttavasta vaikutuksesta. Arviointitapaamisessa ovat mukana asiakasperhe ja toimijat jotka ovat olleet prosessissa
mukana.
JATKOTOIMENPITEET
7.1 Varhaisen tuen työskentely jatkuu. Arvioinnin jälkeen mietitään perheen kanssa
uudet tavoitteet ja sisällöt toimintaan. Palautteesta saadun tiedon avulla pyritään ylläpitämään niitä toimintoja, jotka sujuvat perheessä ja etsitään yhdessä toimintamuotoja uusien tavoitteiden saavuttamiseksi.
7.2 Varhaisen tuen työskentely päättyy. Arviointikeskustelussa todetaan, onko perhe
saanut tarvitsemansa tuen. Loppupalautteessa arvioidaan tavoitteiden toteutumista
asiakasperheen näkökulmasta ja sovitaan seurannasta. Varhaisen tuen työskentelyn
päättymisestä tiedon tulee välittyä niille tahoille, jotka ovat työskennelleet yhteistyössä perheen kanssa.
Jos perhe kokee, ettei varhainen tuki ole antanut riittävää apua, tarjotaan heille tietoa ja ohjausta lisätukimuotojen mahdollisuuksista.
SEURANTA
Seurantakerta voi olla kotikäynti/ muu tapaaminen tai puhelinkeskustelu. Sovitaan
asiakasperheen kanssa seurantakerran ajankohdasta. Perheelle kerrotaan mahdollisuudesta olla yhteydessä toimijoihin heti jos heidän elämäntilantilanteessaan tapahtuu sellaisia muutoksia, että ohjausta ja tukea tarvitaan uudelleen.
6. Palvelupolkuja
Kuvitteellisten palvelupolkujen tarkoituksena on selkiyttää varhaisen tuen toimintaa.
Esimerkeissä toimijatahoina ovat neuvola, varhaiskasvatus ja perhetyö. Asiakkaan
tarpeet ja toiveet määrittävät tuen tarpeen ja toimijana voi olla jokin aivan muu kuin
edellä mainitut tahot.
Liittet 5,6,7
PALVELUPOLKU: PERHE KOSKINEN
1. PERHEEN ÄITI MARI OTTAA
ITSE YHTEYTTÄ
PERHEOHJAAJAAN
- Esite päiväkodista>
Sovimme tapaamisen perheen
kotiin.
2. ALKUKARTOITUS PERHEEN KOTONA
-Läsnä: vanhemmat Mari ja Jari ja
heidän poikansa Juuso 1- v.,
perheohjaaja.
-Perheellä ei omaa tukiverkostoa ja
molemmat tekevät vuorotyötä samassa
vuorossa. Juuso hoidossa päiväkodissa.
Parisuhteelle ei aikaa. Taloudellinen
tilanne tiukka, joten lastenhoitajaa ei
ole varaa palkata.
-Perheohjaajan kanssa sovitaan, että
hän selvittää vaihtoehtoja. Sovimme
seuraavan kotikäynnin. Varhaisen tuen
työskentely alkaa.
3. VARHAISEN TUEN TYÖSKENTELYJAKSO
-2 KOTIKÄYNTIÄ :sis.
Keskustelua/kartoitusta perheen
tilanteesta ja mahdollisista
vaihtoehdoista sekä arjen pulmakohtien
avaamista.
-- Yhteen tapaamiseen SRK:N
vapaaehtoistyön diakoni. Hän kartoittaa
mahdollista vapaaehtoista
lastenhoitajaa perheelle 1 -2 krt /kk.
-- Seuraavalla tapaamisella mukana
lastenhoitaja> aloittaa työskentelyn
perheessä.
4.ARVIOINTI JA SEURANTA
- 2 kk :n kuluttua kotikäynti, jossa
mukana perheen vanhemmat ja
Juuso, srk :n diakoni,
vapaaehtoistyöntekijä ja
perheohjaaja. Vanhemmat
tyytyväisiä saamaansa tukeen.
Heidän osaltaan työskentely
jatkuu lastenhoitajan kanssa.
Varhaisen tuen työskentelyjakso
päättyy.
PALVELUPOLKU: PERHE VIRTANEN
1.
NEUVOLA OHJAA PERHEEN
VARHAISEN TUEN PIIRIIN
-3-V Antti haastava käytös ja
vanhempien uupumus
(perheessä vauva). Iltaisin
pojan nukuttamisessa
kuluu useita tunteja. Lisäksi
Antille on vaikea lähteä
ulos ja pukemistilanteet
haastavia.
2. ALKUKARTOITUS
/TAPAAMINEN
NEUVOLAKÄYNNILLÄ
Läsnä: vanhemmat, Antti, vauva,
neuvolan terveydenhoitaja ja
perheohjaaja. Mietitään
varhaisen tuen toimintamuotoja
ja sovitaan työskentelyn
aloittamisesta.
Tavoite: helpottaa perheen arkea
löytämällä keinoja Antin
iltarituaaleihin ja
nukahtamiseen> vanhemmille
yhteistä aikaa ja mahdollisuutta
levätä.
3.VARHAISEN TUEN
TYÖSKENTELYJAKSO:
-Kotikäyntejä 9 kpl: 2 puistokäyntiä,
vierailu avoimeen päiväkotiin,
vanhemmuuden roolikartan käyttöä,
erilaisiin unikouluihin tutustumista.
Palveluohjausta: yhdessä perheen äidin
kanssa hankittiin lukiolaistyttö
hoitamaan tarvittaessa lapsia.
-Väliarviointi : neuvolassa perheen ja
terveydenhoitajan kesken
-- Perhetyön kesto: 4 kk
4. SEURANTA
2 KK: n kuluttua
perhetyön
päättymisestä.
Perheelle kuuluu
hyvää. Perhe on
aloittanut avoimen
päiväkoti toiminnan.
Lapset nukkuvat
samassa huoneessa.
PALVELUPOLKU: PERHE SALMI
1 . KIERTÄVÄ
ERITYISLASTENTARHANOPETTAJA (KELTO)
OHJAA PERHEEN VARHAISEN TUEN PIIRIIN
- Perheessä vanhemmat Marja ja Jarkko ja
heidän tyttönsä Emilia 4- vuotta. Emilia saa
päiväkodissa ja kotona erittäin voimakkaita
kiukkukohtauksia, jolloin hän saattaa
heittää tavaroita ja satuttaa toisia. Päivät
ovat haastavia päiväkodissa ja kotona
vanhemmilla ei ole keinoja/ voimavaroja
Emilian kanssa.
2. ALKUKARTOITUS PÄIVÄKODISSA
-Läsnä : vanhemmat, kelto, ryhmän
lastentarhanopettaja ja perheohjaaja.
-Keskustelussa asetimme yhdessä tavoitteet
varhaisen tuen työskentelylle . Vanhemmat
antoivat myös suostumuksen konsultoida
tarvittaessa psykologia .Vanhemmat pääsevät
töistä klo 15.30 joten perheohjaajan käynnit
ovat klo 16-18.
-Tavoite: löytää yhdessä vanhempien kanssa
keinoja Emilian kasvatukseen. Päiväkodissa
kiukkukohtauksissa apua on ollut holdingmenetelmästä. Tämän toimivuutta olisi
tarkoitus kokeilla myös kotona.
3.VARHAISENTUEN TYÖSKENTELYJAKSO
-Kotikäyntejä yht. 5: arjen tilanteissa
mukanaoloa, ohjeiden ja neuvojen
jakamista, Emilian palkkiotarrataulu
positiivisena kannustimena, mallintamista
ja vanhempien voimavarojen tukemista.
- konsultaatio keskustelu psykologin
kanssa käytössä olevasta holdingmenetelmästä.
-- Väliarviointi päiväkodissa. Yhteiset
käytännöt sekä kotona että päiväkodissa
ovat helpottaneet Emilian oloa ja
vanhemmilla on turvallisempi olo kun voi
kysyä neuvoa ja vaihtaa ajatuksia
kasvatushaasteista.
-Varhaisen tuen kesto: 3 kk
4. ARVIOINTI JA SEURANTA
Vanhemmat kokevat pärjäävänsä
paremmin kotona. Päivittäinen kanssa
käyminen päiväkodin henkilöstön
kanssa antaa voimavaroja.
Perheohjaajan kotikäynti 2 kk:n
kuluttua.
7. Monialainen yhteistyö
Monialaisten yhteistyöryhmien toiminta toteutuu usean eri toimijan työnä ja se vaatii myös monenlaista osaamista. Yhteistyöryhmien tehtävänä on selvittää lapsen ja perheen tuen tarpeita ja
pohtia yhdessä perheen kanssa mahdollisien tukipalvelujen järjestämistä.
Monialainen yhteistyöryhmä kootaan aina tapauskohtaisesti. Ryhmien työskentely on lasta ja
perhettä tukevaa. Asioista sovitaan keskustellen kunnioittaen perheen toiveita ja tarjotaan heille
mahdollisuus aktiiviseen osallisuuteen oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Toimijoiden on tärkeää huomioida, miten hyvin asiakas saa tietoa itseään koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä,
miten ammattilaiset kuuntelevat perheen näkemyksiä heidän elämäntilanteestaan, miten heidän
toivomuksensa otetaan huomioon ja voiko perhe vaikuttaa työskentelyprosessiin. Osallisuuden
vahvuus näkyy ja tuntuu yleensä välittömästi.
MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ
MONIALAINEN YHTEISTYÖRYHMÄ KOOTAAN AINA
TAPAUSKOHTAISESTI.
Tapaamiseen osallistuvat ne henkilöt , jotka kiinteästi liittyvät lapsen/
perheen asioiden hoitamiseen.
Ryhmän kokoaa se henkilö, jolle asia työtehtävien perusteella
kuuluu= KENELLÄ HUOLI HERÄSI
Ryhmän kokoaminen ja työskentely perustuvat huoltajan
SUOSTUMUKSEEN.
-Perheeltä tiedustellaan, keitä he haluaisivat mukaan.
- kerrotaan vaihtoehdoista ja ehdotetaan tarpeellisia tahoja.
-Ryhmää voidaan täydentää tai karsia työn edetessä.
Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön /-t
- Vastuuhenkilö kirjaa suunnitelman, tiedottaa sovituista asioista, huolehtii jatkotoimenpiteiden
toteutuksesta ja seuraa niiden toteutumista.
LAPSEN JA PERHEEN OSALLISUUDEN TOTEUTUMINEN
-Perheen näkemykset omasta tilanteestaan tärkeitä.
-Onko toivomukset otettu huomioon?
-Miten lapsi /perhe voi osallistua/ vaikuttaa työskentelyprosessiin.
-Perheen arvio tukitoimien vaikutuksesta.
Liite 8
KIRJALLISUUTTA
1. VARHAINEN PERHETYÖ- LOPPURAPORTTI
Remontti- hanke 2009- 2013 ,Salon terveyskeskus,
Projekti-/perhetyöntekijä Nina Tattari
2. VARHAISEN PUUTTUMISEN KÄSIKIRJA
Savonlinnan kaupunki 2012
3. VARHAISEN TUEN KÄSIKIRJA
Pieksämäen kaupunki 2012
4. VARHAISTA TUKEA LAPSIPERHEILLE KÄSIKIRJA
Lapspere- kuntien seudulliset lapsiperhepalvelut
5. LUENTO:
Hietanen- Peltola M. THL. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Seminaariluento 17.9.2014
6. VARHAINEN TUKI OPAS
Helsingin kaupungin sos.virasto, oppaita ja työkirjoja 2008:7, Lindqvist U.,
Lapaset perheverkosto - hanke.
7. LOKIKIRJA- TOIMIVA LAPSI JA PERHE
Lapset puheeksi- Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto varhaiskasvatuksessa ja koulussa, THL. Solantaus T. 2013
8. LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUIDEN UUDISTAMINEN
Lasten Kaste - kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi.
Hastrup , A., Hietanen – Peltola, M. Jahnukainen, J., Pelkonen, M. , THL; Raportti
3/2013.