Liite1lastenneuvola2015

1
KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
VUOSILLE 2013- 2016
PÄIVITYS VUODELLE 2015
Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä 26.9.2014
Terveyspalvelujen johtoryhmä 5.11.2014
Perusturvan ja terveydenhuollon ltk
Kasvun ja oppimisen ltk
2
SISÄLLYS
KUOPION PERUSTURVAN JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUALUEEN
LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013 – 2016
SISÄLLYS
1. TAUSTAA
1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet
1.2 Kuopion kaupungin strategia
2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet
2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät
3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ, TOIMITILAT
3.1 Asiakkaat
3.2 Hallinto ja henkilöstö
3.2.1 Terveydenhoitoyksikön hallinto
3.3.3 Henkilöstö
3.3 Toimitilat
4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTASEKÄ
PERHEIDEN TUKEMINEN
4.1 Valtakunnallinen asetus
4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit
4.3 Mittarit
4.4 Rokotukset
4.5 Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit
4.6 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen
4.7 Suun terveydenhuolto
4.8 Sairaanhoito
5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI
6. VUODEN 2014 HAASTEET
7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN
7.1 Perehdytys
7.2 Kokoukset ja kehittämispäivät
7.3Kehityskeskustelut
7.4 Koulutus
7.5 Työnohjaus
8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI
9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET
10. SAADUT LAUSUNNOT/KOMMENTIT
3
1. TAUSTAA
1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on
myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen
hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Kuntalain 1. pykälä määrittelee tavoitteeksi pyrkimyksen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
kestävää kehitystä alueellaan.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus (338/2011) velvoittavat
kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan mm. kansanterveydellinen valistustyö sekä
kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata
tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin.
Valtioneuvosto on antanut lakia täsmentävän asetuksen (380/2009, päivitys 338/2011), jota
on täytynyt noudattaa määräaikaistarkastusten osalta viimeistään 1.1.2011. Asetuksen
toimeenpanoa tukemaan on STM julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet 20/2009
sekä menetelmäkäsikirjan (Opas 14/2011).
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2004 lastenneuvolatoiminnan tueksi
runsaasti suosituksia sisältävän oppaan ”Lastenneuvola lapsiperheiden tukena”, josta on
omat versionsa työntekijöille ja päättäjille ja joka on toimintojen osalta pohjana asetukselle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä 2012 julkaisema sähköinen Lastenneuvolakäsikirja
sisältää keskeisimmät säädökset ja ohjeet lastenneuvolatyöhön. ”Laajat terveystarkastukset” –
opas ilmestynee syksyllä 2012.
Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä otettiin käyttöön v. 2011,
AvoHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvin voinnin laitokseen) tilastoi ja seuraa
terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen neuvolatoiminnan
toteutumista kunnissa.
1.2 Kuopion kaupungin strategia
Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.6.2010 kaupunkitason strategian, jonka visiona on
vuoteen 2020 ”Kuopio on 150000 asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on
vahva yhdessä tekemisen henki”.
Kaupungin toiminta-arvoina ovat:
 rohkeus – ennakkoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja
loppuunsaattaminen
 yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus – yhdessä tekeminen kasvattaa
luottamusta ja sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä vuorovaikutuksessa
 luovuus – uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista
kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä
 asiakaslähtöisyys – kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun
kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja
palveluiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita.
Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat
palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä.
Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja
ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liikkumavara.
Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti lastenneuvolatyössä
huomioidaan seuraavat linjaukset:
-
laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta
toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laadinta
-
neuvoloiden ja päivähoidon sekä sosiaalityön yhteistyön syventäminen
4
-
Lapsi Kuopio –hankkeen (2008-2012) aikana luotujen toimintamallien jalkauttaminen ja
edelleen kehittäminen koordinaattorin toimesta
-
palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien kehittäminen keskeisten
kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (mm. lihavuus, syömishäiriöt, masennus,
päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen)
-
vanhemmuuden tukemiseksi tuotettujen työmenetelmien käytön tehostaminen (varhaisen
vuorovaikutuksen tukemisen haastattelu, vauvaperheen voimavaramittari, perhevalmennus,
vertaistukiryhmät, parisuhteen- ja vanhemmuuden roolikartta)
Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa vuosille 2006 -2012 johdettuna
lastenneuvolatoiminnassa korostetaan ehkäisevää toimintaa, varhaista puuttumista ja kehotetaan
perustamaan äiti-lapsiryhmiä sekä vanhempainkouluja yhdessä yhteistyökumppaneiden ja kolmannen
sektorin kanssa. Painopistealueita ovat mm. vanhemmuuden vahvistaminen sekä lasten ja nuorten
fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen.
2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet








Lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen
perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti
Lapsen sairauksien, kehitystä ehkäisevien tekijöiden sekä perheen muiden terveyspulmien
varhainen tunnistaminen
Vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä
Lapseensa turvallisen, vastavuoroisen ja jo varhain syntyvän kiintymyssuhteen luomisen
tukeminen sekä vanhempien auttaminen luomaan myönteinen käsitys lapsesta ja
itsestään vanhempina
Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen ja perheen hyvinvoinnista
vastuunottamisessa
Vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia
tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen pulmatilanteissa
Ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta
Tukea omalla asiantuntemuksellaan varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa
2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät
Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta
 Seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä
 Tunnistaa mahdollisimman varhain epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja
elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin yhteistyössä
varhaiskasvatuksen,
perheneuvolan,
lapsiperheyksiköiden,
omalääkäreiden
ja
erikoisyksiköiden kanssa
 Ohjata asiakas oikea-aikaisesti tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon
 Tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan
Yhteisöllinen terveyden edistäminen
 Antaa valtakunnallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ylläpitää lasten
rokotussuojaa
 Käyttöönottaa ja arvioida erityistyöntekijöiden tuella laadittua tieto- ja ohjausmateriaalia.
 Mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen
lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin
vanhemmalle soveltuvalla tavalla
 Osallistua asiakkaiden vertaistuen järjestämiseen
Laadukas ja vaikuttava toiminta
 Kehittää lastenneuvolatoimintaa ja tehdä aloitteita toimintamallien luomiseksi
moniongelmaisten perheiden auttamiseksi
 Terveydenhoitajien ja lääkäreiden työn käytännön harjoittelun ohjaaminen toteutus niin
koti- kuin ulkomaisille opiskelijoille yhteistyössä oppilaitosten oppimistavoitteiden
mukaisesti
5
3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT
3.1 Asiakkaat
Kuopion kaupungin lastenneuvoloiden asiakkaina on suunnitteluvuoden alkaessa (1.1.2014) 7670 alle
kouluikäistä lasta perheineen ja ennakoitu lapsimäärä 1.1.2015 on noin 8100 - Maaningan kuntaliitos
tuo noin 320 lasta ja lisääntyvä synnytysten määrä kasvattaa myös asiakasmäärää. Yksilöllisen tuen
tarpeen kasvu vaikuttaa asiakaskäyntien kasvuun ja henkilöstömäärään.
3.2 Hallinto ja henkilöstö
3.2.1 Terveydenhoitoyksikön hallinto
Palvelualueuudistuksessa
äitiysneuvolatoiminnan
järjestämisvastuu
on
terveydenhuollon
palvelualueella ja lastenneuvolatoiminnan kasvun ja oppimisen palvelualueella – molempien
palveluiden tuottamisvastuu on terveydenhuollon palvelualueella. Iso osa terveydenhoitajien
neuvolatyöstä toteutetaan yhdistettynä äitiys- lastenneuvolatoimintana – hallinnollisesti asia
hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella.
Terveydenhuollon palveluissa avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari
Saarinen.
Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäällikkönä toimii Kristiina Mäki ja neuvolatoiminnan
palveluesimiehenä Anne Röppänen avoimen tehtävän täyttöön saakka.
Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä vastaa
lastenneuvolatyön tiimivastaava, lastenlääkäri Hertta Ollikainen. Koordinointi ja kehittäminen
tapahtuvat yhteistyössä Kasvun ja oppimisen tuen johtajan Juha Parkkisenniemen kanssa.
Lastenneuvolatyötä sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä toimivat vastaanottotoiminnan vs.
ayl Erja Koistinen ja vs. ylilääkäri Pertti Lipponen. Terveydenhoidon lääkäreiden esimiehenä toimii ayl
Kaj Korhonen.
Toiminnallisesta johtamisesta terveydenhoitoyksikössä vastaa Terveydenhoidon johtoryhmä (THjory), johon kuuluvat yksikön päällikkö, apulaisylilääkärit, palveluesimiehet ja vastaava
terveydenhoitaja.
Henkilöstön edustajista ja esimiehistä koostuva terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi toimii
toimintoja suunnittelevana ja kehittävänä yhteistyöelimenä. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda
ryhmän käsiteltäväksi ideoita ja kehittämistarpeita henkilöstön edustajien kautta. Neuvotteluryhmä
toimii kaksisuuntaisena tiedotuskanavana. Ryhmän jäsenyys on kaksivuotinen ja vaihtuu
vuorovuosina.
3.2.2 Henkilöstö
Lastenneuvoloiden työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja lääkäri, jotka toimivat työpareina. He
vastaavat yhdessä lastenneuvolatoiminnan toimipaikkakohtaisesta kehittämisestä ja toteuttamisesta
toimintasuunnitelmaa soveltaen lastenneuvolatyön asiantuntijalääkärin ja palveluesimiehen kanssa.
He tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, sosiaalityön lapsiperhepalveluiden sekä
erityistyöntekijöiden (esimerkiksi toimintaterapeutti, puheterapeutti) kanssa.
Lastenneuvoloissa työskentelee 39 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 21.
Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 400
lasta. Lastenneuvolatyön terveydenhoitajien työn mitoitus on lähes valtakunnallisen asetuksen ja
laskennallisen minimisuosituksen mukainen. Vaje on 1-2 terveydenhoitajaa eikä varahenkilöstö kata
sijaistarvetta. Kaupungin laajenemisen myötä vajetta syntyy enemmän. Kaupungissa on alueellisia
eroja ja erityisen tuen tarve vaihtelee, toistaiseksi tätä ei ole pystytty huomioimaan kuormituksia
laskettaessa.
Kantakaupungin viidessä keskitetyssä lastenneuvolossa työskentelee 10 osa-aikaista lääkäriä,
kokopäiväisiksi muutettuna vastaa 2.7 lääkärin työpanosta. Terveydenhoitoyksikön 4 päätoimista
lääkäriä tekee neuvolapäivistä noin 70% ja 30 % saadaan omalääkärin sektorityöstä. Taajama-alueen
ulkopuolella kuudessa neuvolassa osa neuvolatyöstä tehdään yhdistettynä äitiys- ja lastenneuvolana
pääsääntöisesti omalääkärin sektorityönä.
6
Lääkärityövoimaa on käytettävissä valtakunnallisten suositusten mukaisesti yhden lääkärin työpanos
2700 lasta kohti. Koulujen ja oppilaitosten loma-aikoina koulu- ja opiskelulääkärit sijaistavat
lastenneuvoloiden lääkäreitä. Varahenkilöiden puuttuminen aiheuttaa sekä äkillisisssä
sairaustilanteissa että virkavapaustilanteissa ongelmia.
Terveydenhoitajalla on mahdollisuus konsultoida ei-kiireellisissä asioissa puhelimitse tai sähköisesti
neuvolalääkäriä, lapsen oman alueen lääkäriä, avopediatria tai lasten mielenterveyspalveluiden
henkilökuntaa. Kiireellisissä asioissa on mahdollisuus konsultoida päivystävää terveyskeskuslääkäriä
tai erityistapauksissa KYS:in pediatripäivystäjää tai lastenpsykiatria. Käytössä on myös
valtakunnallinen neuvontapuhelin.
Omia
erityistyöntekijöitä
ei
neuvolassa
ole,
mutta
kuntoutuksen
puheterapeuttien,
toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Terveydenhoitaja ja
lääkäri voivat konsultoida puhelimitse tai sähköisesti erityistyöntekijöitä ja terveydenhoitaja voi myös
tehdä lapsesta lähetteen puheterapeutille.
3.3 Toimitilat
Lastenneuvolan terveydenhoitajatyö järjestetään pääsääntöisesti lähipalveluna, yhteensä 17 eri
toimipisteessä. Taajama-alueella lääkärineuvolat on keskitetty 5 toimipisteeseen (Keskusta,
Aurinkorinne, Puijonlaakso, Pyörö, Saarijärvi) ja lisäksi palvelut toteutetaan kuudessa toimipisteessä
Karttulassa, Riistavedellä, Nilsiässä, Vehmersalmella, ja Maaningalla. Työtiloja uudistetaan ja
päivitetään Kuopion kaupungin Tilakeskuksen toimitilasuunnittelun mukaisesti.
4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ
PERHEIDEN TUKEMINEN
4.1. Valtakunnallinen asetus
Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä
lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta astui voimaan heinäkuussa 2009. Asetuksesta
on julkaistu perustelut ja soveltamisohjeet (2009) ja menetelmäkäsikirja ”Terveystarkastukset
lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (THL opas 14/2011).
Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle
kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat
suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa
terveydenhuollossa. Asetus määrittää palveluiden minimitason. Uusia toimintaperiaatteita, jotka on
otettava huomioon työn mitoituksessa ovat varhainen puuttuminen, etsivä työ sekä
vertaisryhmien ohjaaminen.
Kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän
terveystarkastusta ja 1–6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta. Näihin sisältyvät kolme
laajaa terveystarkastusta (terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä tekemät tarkastukset) 4 kuukauden,
18 kuukauden ja 4 vuoden iässä. sekä lääkärin tarkastukset 4-6 viikon ja 8 kuukauden iässä sekä yksi
terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta.
Asetus velvoittaa, että erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa
järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä (varhainen puuttuminen). Neuvolaoppaan mukaan erityisen
tuen tarpeessa olevien määräksi on arvioitu 10- 30% perheistä. N. 10% neuvolaikäisistä lapsista kasvaa
perheissä, joissa on lasten psykososiaalista kasvua ja kehitystä haittaavia tai vaarantavia ongelmia.
Neuvolaopas ohjeistaa varaamaan erityistukea tarvitseville perheille lisäkäyntejä varten aikaa 15 -20 %
kokonaistyöajasta
Asetuksen mukaan tulee määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve pyrkiä selvittämään
(etsivä työ). Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista terveystarkastuksista
poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla ja heidän tuen ja asioiden
jatkoselvittelyn terve voi olla keskimääräistä suurempi.
7
4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit
Kuopiossa toteutettava asetuksen mukainen määräaikaistarkastusohjelma:
H3
6
1-4
vk
46
vk
x
x
68
vk
x
3
kk
4
kk
5
kk
6
kk
8
kk
10
kk
12
kk
18
kk
2v
3v
4v
Th ktk x
L
x
x
x
x
(x) L
x
x
x
L
Lä
L
x
L
L
Hh
x
nla x
H = raskausviikko
ktk = kotikäynti tarv
L = laaja terveystarkastus
Th = terveydenhoitaja
Lä = lääkäri
Hh = suun terveydenhoito
(x) = tarvittaessa
nla = terveydenhoitaja tarkastaa suun terveyden neuvolassa
1) = jaetaan neuvolan (kasvu ja terveys) ja varhaiskasvatuksen (koulukypsyys) kesken
5v
6v
x
1)
x
Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat huoltajat. Tarkastuksessa koko perheen
hyvinvointia arvioi lääkäri ja terveydenhoitaja yhdessä haastatteluilla ja mittareiden avulla niiltä osin
kuin se perheen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta on välttämätöntä.
Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon
henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon
ja tuen järjestämisen kannalta. Tiedonsiirto arviosta tapahtuu strukturoidun neuvola-päivähoitoyhteistyölomakkeen (LapsiKuopio-hanke, 2008-2012) avulla, jonka vanhemmat toimittavat 18
kuukauden ja 4-vuoden iässä päivähoidosta neuvolaan ja takaisin päivähoitoon.
Terveystarkastusten sisällöt on kuvattu yksikön sisäisessä terveydenhoitajien toimintaohjeessa ja
asiakkaille ja muille sidosryhmille lastenneuvolan käsikirjassa. Toimintaohjeet terveydenhoitajien ja
lääkäreiden käyttöön sekä ohjausmateriaalia perheiden käyttöön on kehitetty ja saatettu sähköiseen
muotoon (V-levy) LapsiKuopio –hankkeessa 2008-2012. Toimintaohjeita päivitetään tarvittaessa.
THL on julkaissut sähköisen Lastenneuvolakäsikirjan, josta löytyvät linkit myös menetelmäkäsikirjaan
terveystarkastuksista
lastenneuvolassa
ja
kouluterveydenhuollossa
(julkaisu
14/2011).
Lääkärintarkastusten sisältö on kuvattu myös Yleislääkärin käsikirjassa.
4.3 Mittarit
Laajojen terveystarkastusten edellyttämiin huoltajien haastatteluihin ja koko perheen hyvinvoinnin
selvittämiseen voidaan hyödyntää työvälineiksi kehitettyjä mittareita. Määräaikaistarkastuksiin
sisällytetään seuraavien mittareiden käyttö:
MITTARI
IKÄ
TOIMENPITEET
EPDS mielialaseula äidille
2 kk:n sisällä
synnytyksestä
Audit-kysely + mini-interventio
molemmille vanhemmille
1- ja 4-vuotistarkastuksissa
Vauvaperheen voimavaramittari
molemmille vanhemmille
2 kk:n tarkastuksessa kotiin
täytettäväksi, miniinterventio 3kk:n
tarkastuksessa
yksilöllisesti tarpeen mukaan
matalan kynnyksen toiminta:
perhetyö
toimiva hoitopolku KPK:n
kanssa
hoitoonohjaus omalääkärille,
työterveyteen tai
päihdepalveluihin
lisäkäynnit
perhetyö
perheneuvola
KYS:n pikkulapsipsykiatria
lisäkäynnit
perhetyö
perheneuvola
varhainen interventio
painopolkuohjelma
hoitopolku perheneuvolan,
LNMY:n ja KYS:n
lastenpsykiatrian kesken
työnjako
moniammatillinen hoitopolun
(KPK, Kuopion kriisikeskus,
Vanhemmuuden roolikartta ja
parisuhteen roolikartta
Painopolku
kaikki neuvolatarkastukset
LAPS-lomake, arvio lapsen
hyvinvointia uhkaavista tekijöistä
(lapsen tai perheen voinnissa)
aina huolen herätessä
Lähisuhdeväkivaltakysely
3 kk:n ja 2 v-neuvolan
yhteydessä (3 v-neuvolan
8
yhteydessä, mikäli 2 v neuvola on ryhmäneuvola)
perhekriisiyksikkö,
arviointiyksikkö,
sosiaalipäivystys, poliisi)
4.4 Rokotukset
Rokotuksia annetaan valtakunnallisen neuvolaikäisten yleisen rokotusohjelman mukaisesti
Rokotuksista kieltäytyville perheille informoidaan, millaisia riskejä rokottamattomuus voi aiheuttaa.
Perheillä on mahdollisuus ottaa myös vapaavalintaisia, omakustanteisia rokotuksia (mm. vesirokko,
influenssa), jotka terveydenhoitaja tarvittaessa antaa neuvolassa. Määritellyille riskiryhmille (6-35kk
ikäiset ja sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat lapset) tarjotaan maksuttomat kausiinfluenssarokotukset. Matkailijoiden rokotukset annetaan keskitetysti rokotusvastaanotolla, mikäli
rokotusajankohta ei käy yhteen määräaikaistarkastuksen kanssa.
4.5. Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit
Tarjotaan kohdennetusti ensimmäistä lasta odottavaan perheeseen (rvk 35-37) tai syntymän jälkeen
(Vavu-toiminta). Käynti toteutetaan tarvittaessa yhdessä äitiysneuvolan terveydenhoitajan. Erityisen
tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tarvittaessa järjestään lisäkäyntejä ja kotikäyntejä.
KYS:n tuottavuusohjelman tuloksena alkoi synnytyksen jälkeisten sairaalapäivien vähentämiseksi
kantakaupunkialueella Kotikätilötoiminta, jossa KYS:n kätilö tekee kotikäyntejä perheisiin, joissa
syntyneen vauvan tilanne vaatii jatkotarkkailua (pieni paino, keltaisuus, imetysongelmat jne).
Kotikäynti maksaa perheelle 28,90€.
4.6 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen
Perheiden hyvinvoinnin edistämisessä yhtenä keskeisenä sisältönä on vanhempien keskinäisen
vuorovaikutuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Henkilöstö on koulutettu varhaisen
vuorovaikutuksen tukemisen haastatteluun (VAVU). Menetelmä on todettu vaikuttavaksi ja se
on otettu säännönmukaiseen käyttöön kaikissa neuvoloissa
Äitiysneuvolan
perhevalmennuksen
jatkona
lastenneuvolassa
toimivat
vanhempainryhmät. Ensisynnyttäjäperheille järjestetään osana perhevalmennusta vertaisryhmät
noin 2kk:n kuluttua synnytyksestä ja 6-kuukautisneuvola ryhmäneuvolana.
MLL:n ”Vahvuutta vanhemmuuteen”- hankkeen mukaista pienryhmätoimintaa toteutetaan
neuvoloissa, joiden terveydenhoitajat ovat saaneet koulutuksen ryhmänvetäjiksi. Vertaisryhmissä
tuetaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja vanhemmuuteen kasvua.
Edelleen kehitetään järjestelmällisessä käytössä olevaa etsivää työtä, mikä tarkoittaa yhteydenottoa
perheeseen, jolta ikäkausitarkastus on jäänyt toteutumatta. Jos varattu neuvola-aika jää käyttämättä,
ottaa terveydenhoitaja välittömästi yhteyttä perheeseen. Terveydenhoitaja seuraa kirjoilla olijoista
kahden kuukauden välein tarkastusten toteutumista ja ottaa yhteyttä perheisiin, joilta aika on jäänyt
varaamatta. Näiden perheiden tuen tarvetta arvioidaan puhelimitse tai järjestämällä kotikäynti.
4.7 Suun terveydenhuolto
Hammashuollosta vastaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti Kuopion terveyspalveluiden suun
terveydenhuollon yksikkö. Terveydenhoitaja arvioi lapsen suun terveydentilan 2 v iässä.
Tarkastuksessa jaettavan materiaalin neuvolaan toimittaa suun terveydenhuollon palvelut.
4.8 Sairaanhoito
Sairaanhoito ei kuulu neuvolapalveluihin. Lapsen sairaanhoidosta huolehtii omalääkäri, jonka
yhteystiedot löytyvät lapsen katuosoitteen mukaisesti www.kuopio.fi  terveys
Terveydenhoitaja voi tarvittaessa, lapsen henkilökohtaisesti tutkittuaan, todistaa lapsen sairauden
enintään 3 päivältä. Sairastuneiden lasten vanhempia ohjataan ensisijaisesti ottamaan yhteyttä
omalääkärialueen hoitajaan. Päiväkodit voivat myös antaa todistuksen lapsen sairaudesta, jos lapsi
sairastuu päivähoitopäivän aikana.
9
5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI
Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistyötahoja ovat vanhemmat, neuvolan koti- ja perhetyö, oman
alueen lääkäri, varhaiskasvatuksen henkilökunta, perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, suun
terveydenhuolto, terveyspalvelujen erikoisyksiköt (mm. lasten kuntoutus, mielenterveyspalvelut,
avopediatrian poliklinikka ja ravitsemussuunnittelijat), erikoissairaanhoito sekä kolmas sektori.
Lastensuojelulaki edellyttää moniammatillista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvittämisessä ja tuen
järjestämisessä.
Lastenneuvoloiden
henkilökuntaa
sitoo
lastensuojelulain
mukainen
ilmoitusvelvollisuus.
Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus (Lapsi Kuopio –hanke) muodostaa rakenteen
neuvolan ja päivähoidon yhteiselle toiminnalle. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on varmistaa
vastavuoroinen osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen neuvolan, päivähoidon ja sosiaalityön
perustyössä, erityisesti silloin kun lapsen suotuisa kehitys näyttää vaarantuvan. Yhteistyösopimus
pohjautuu asiakaslähtöiseen työotteeseen ja yhtenäisen varhaisen tuen työmenetelmän käyttämiseen
lapsen ja perheen vaikeuksien syventämisen ja kasautumisen estämisessä. Hankkeen päättyessä
varhaisen tuen koordinoinnista, yhteyshenkilönä toimimisesta sekä kehitetyn materiaalin
päivittämisestä vastaa lastenneuvolapalveluihin nimetty varhaisen tuen koordinaattori
terveydenhoitaja Katriina Silvasti.
Yhtenäinen
konsultaatiopuhelinaika
torstaisin
klo
12.30
-13.30
ja
omat
konsultaationumerot henkilökunnalle ovat käytössä (Lapsi Kuopio – hanke). Neuvolan
henkilökunta
voi
tarvittaessa
konsultoida
erityistyöntekijöitä
(puheterapeutit,
toimintaterapeutit, fysioterapeutit, konsultoivat erityislastentarhanopettajat) ja yhteistyöyksiköitä
(perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, LNMY:n lasten tiimi, KYS:n pikkulapsipsykiatrian
työryhmä). Konsultoida voidaan myös sisäverkon Pegasos -postilla. Lapsen kuntoutus toteutetaan
ensisijaisesti hänen arkiympäristössään kotona ja päivähoidossa konsultaatio-ohjeet huomioiden.
Lapsen edistymistä seurataan vanhempien kanssa päivähoidossa ja neuvolassa. Tarvittaessa lapsi
ohjataan erityistyöntekijän arvioon.
Neuvola tekee yhteistyötä myös Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) ja KYS
pikkulapsipsykiatrian kanssa. Yhteistyön pohjana on masentuneiden äitien hoitopolku, joka
sisältää mm. puhelinkonsultaatiomahdollisuuden ja työntekijöiden jalkautumisen neuvolaan. KPK:n ja
neuvoloiden välille on laadittu yhteistyösopimus hoitopolun mukaisen toiminnan vahvistamiseksi ja
edelleen kehittämiseksi.
Moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön
lapsiperhepalveluiden välillä on tarve kehittää sekä pohtia esimerkiksi yhteisiä koulutustarpeita ja mahdollisuuksia. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa tehtävä
yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa. Neuvola-asetuksessa korostuu erityisen tuen tarpeen
varhainen tunnistaminen ja tarpeenmukaisen tuen järjestäminen viiveettä. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi on tärkeää, että projektihankkeen aikana hyväksi toimintamuodoksi havaittu
neuvolan perhetyö saadan takaisin neuvolan omaksi toiminnaksi Edelleen tarvitaan
kodinhoidollisia palveluita (palvelusetelin käyttöön otto) ja riittävät perheneuvolapalvelut.
6. VUODEN 2015 HAASTEET
1.
Palvelualueuudistuksen
myötä
lastenneuvolatoiminnan
ohjaus
ja
resurssointi
(järjestämisvastuu) on kasvun ja oppimisen palvelualueelle ja tuottamisvastuu säilyi
terveydenhuollon palvelualueella. Hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä
palvelusopimuksella. Palveluprosessien ja -sopimuksen kehittäminen tilaajatuottajamallin mukaiseksi jatkuu. Tiukan budjetoinnin aikana neuvolapalvelujen tuottaminen
asetuksen mukaisena on haasteellista.
2. Synnytysten lisääntymisen, muuttoliikkeen ja kuntaliitosten myötä henkilöstön määrän,
työnkuvien ja neuvola-alueiden muutokset vaativat jatkuvaa suunnittelua ja uudelleen
organisointia, jotta henkilöstövaihdokset asiakkaille ovat mahdollisimman vähäisiä ja
palveluiden saatavuus on tasapuolista.
3. Valtakunnallinen suuntaus on tukea erityisesti perheitä, jotka tarvitsevat tukea ja
apua kipeimmin Nykypäivänä lapsiperheillä paljon arjen hallintaan, vanhemmuuteen ja
10
lasten kasvatukseen liittyviä pulmia. Lastenneuvoloiden työote painottuu entistä enemmän
ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen erityisongelmissa, mikä vaatii neuvolan
lisäkäyntejä ja tiivistä moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksen, sosiaalityön,
perheneuvolan sekä kolmannen sektorin kanssa.
4. Asetuksen myötä terveydenhoitajien työpanosta ohjautuu aikaisempaa enemmän mm.
varhaisen
vuorovaikutuksen
periaatteen
mukaisiin
kotikäynteihin,
äitilapsivertaisryhmien käynnistämiseen sekä muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön. Vuonna
2014 aletaan systemaattisesti tehdä perheille perhe- ja lähisuhdeväkivaltakysely ja
otetaan käyttöön moniammatillisesti kehitetty hoitopolku väkivaltaa kokeneille. Vuonna 2013
järjestettiin asiasta koulutusta poikkihallinnollisesti joustavan yhteistyön vahvistamiseksi.
5.
Lastenneuvolan keskitetty lääkäritoiminta toteutuu taajama-alueella 5 toimipisteessä
(keskusta, Aurinkorinne, Pyörö, Puijonlaakso, Saarijärvi). Uuden toimintamuodon
toimivuutta seurataan yksikön sisäisessä työryhmässä: kustannustehokkuus, lääkäriaikojen
saatavuus, käyntimäärien kasvu. Erityisenä haasteena on pystyä tunnistamaan erityisen tuen
tarpeessa olevat perheet ja kohdentamaan myös keskitetyssä lääkärineuvolassa riittävästi
aikaa näiden perheiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen.
6. Avovastaanottotoiminta toteutuu neuvoloissa säännönmukaisesti viikoittain. Palvelu on
tarkoitettu neuvoloiden asiakasperheille ja vastaanottoaikaa on yksilöllisesti neuvolan koon
mukaan.
7.
Neuvolan www- sivut uudistetaan paremmin asiakkaita palveleviksi ja samalla otetaan
käyttöön omalääkärihakua vastaava omaneuvolahaku.
8. Lastenneuvolatyötä ohjaavaa ja tukevaa materiaali päivitetään
Terveydenhoitoyksikön V- levyllä jolloin se on varmasti kaikkien saatavilla ja viimeisimmän
päivityksen mukaista. Näin voidaan varmistaa sovitun mukainen toiminta eri työpisteissä ja
vahvistaa asiakasturvallisuutta.
7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN
7.1 Perehdytys
Esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Uusille terveydenhoitajille on päivitetty
henkilökohtainen perehdytyskansio ja jokaiselle laaditaan perehdytysohjelma (3- 5 päivää) ja
nimetään
tutorterveydenhoitaja
työtehtävien
mukaan.
Lapsi
Kuopiohankkeen
koordinaattoriterveydenhoitaja perehdyttää uudet terveydenhoitajat hankkeessa kehitettyjen
materiaalien ja terveydenhoidon V-levyn käyttöön.
Lääkärien perehdyttämisen apuvälineenä käytetään LapsiKuopio-hankkeen yhteydessä päivitettyjä
toimintaohjeita lääkärin määräaikaistarkastuksista. Ohjeet löytyvät perehdytyskansioista kussakin
toimipisteessä sekä kaupungin terveydenhoidon V-levyltä. Lääkärityön apuvälineinä ovat myös THL:n
sivuilta löytyvä sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sekä Terveysportista löytyvät Lääkärin käsikirja ja
Lastenneuvolaopas. Perehdytyksestä vastaa lastenlääkäri Jutta Airaksinen. Koulutusvaiheessa oleville
lääkäreille on nimetty tutor- lääkärit.
Terveydenhoitajat voivat osallistua halutessaan työkiertoon. Keväällä järjestetään koulu- ja
opiskeluterveydenhoitajille
sekä
uusille
työntekijöille
perehdytysiltapäivä
neuvolan
kesälomasijaisuuksia varten.
7.2 Kokoukset
Terveydenhoitajilla on kerran kuukaudessa yhteinen kokous.
Terveydenhoidon palvelujen koko yksikön kehittämispäivä järjestetään kerran vuodessa.
Neuvola-päivähoitoyhteistyösopimuksen mukaiset yhteistyökokoukset toteutuvat 6 kertaa vuodessa.
Neuvolatyötä tekevät lääkärit osallistuvat soveltuvin osin neuvolatyötä koskeviin koulutuksiin.
Terveydenhoitoyksikössä toimivat lääkärit osallistuvat kehittämispäivään.
7.3 Kehityskeskustelut
Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa.
11
Kehityskeskusteluun valmistautumiseksi työntekijät täyttävät ennakkoon sähköisen Kunta HRjärjestelmässä olevan osaamiskartoituksen ja suorittavat tietoturvan ja tietosuoja koulutuksen
verkkoympäristössä (Navisec-Tietus-koulutus).
Lastenneuvolatoiminnan ryhmäkehityskeskustelu terveydenhoitajille järjestetään kerran vuodessa
työn sisältöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi.
7.4 Koulutus
Täydennyskoulutuksessa noudatetaan STM:n täydennyskoulutussuositusta sekä perusturvan ja
terveydenhuollon palveluiden ohjeistusta.
Sisäistä täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Yksityiskohtaiset koulutusaiheet sovitaan
yksikön neuvotteluryhmässä strategiset painopistealueet sekä kaupungin muiden toimintayksiköiden
toimintasuunnitelmat ja henkilöstön toiveet huomioon ottaen.
Eri käytössä olevien tietojärjestelmien (Pegasos-potilastietojärjestelmä jne.) muutosten ja päivitysten
yhteydessä järjestetään tarvittavat perehdytykset ja päivitykset.
KYS:n kanssa järjestetään 1-3 vuoden välein yhteistyö-koulutuspäiviä teemoina vuorovuosin
lastentaudit, -neurologia ja – psykiatria; vuodelle 2015 on toivottualueellista koulutusta.
Terveydenhoitoyksikön lastenneuvolassa toimivat lääkärit voivat halutessaan osallistua KYS:n
lastenklinikan koulutusmeetingeihin.
Työssä olleen hoitohenkilöstön oli suoritettava 31.12.2012 mennessä LOVE- lääkehoitokoulutukset
verkkoympäristössä yhteistyössä KYS:n kanssa - koulutus tentteineen on päivitettävä vuonna 2015 (3
vuoden välein).
Yksilöllisiä suorituksia tulee lisäksi vuosittain eri aikoina tehtyjen suoritusten päivittämiseksi.
Lapsi Kuopio- hankkeessa kehitettyä sensomotorista koulutuskokonaisuutta järjestetään ainakin
kerran vuodessa yhteiskoulutuksena neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle – 5
lastenneuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa osallistuu ryhmäänsä.
Valtakunnallisia täydennyskoulutuspäiviä (mm. neuvola-, terveydenhoitaja-, lääketiedepäivät)
järjestävät useat tahot. Koulutuksiin osallistutaan määrärahojen asettamissa rajoissa.
MLL:lla on Vahvuutta vanhemmuuteen – koulutushanke, jossa kouluttaudutaan ryhmäohjaajiksi.
Kuopio on sitoutunut 1-2 terveydenhoitajan osallistumiseen koulutukseen vuosittain niin kauan, kuin
koulutuksia järjestetään Kuopiossa..
Neuvolatyön haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa erilaisten työ- ja toimintamenetelmien
kehittämistä, päivittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhoitajista koottu lastenneuvolatyöryhmä toimii
hallinnon apuna uusien käytäntöjen luomisessa ja käyttöönottamisessa tuoden suunnitteluun
työtekijän näkökulmaa.
7.5. Työnohjaus
Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen yksiköllä ei ole pystytty
edelleenkään varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjauksen puute nousee toistuvasti esille.
8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI
Toiminnasta tehdään neljän vuoden välein (valtuustokausi) toimintasuunnitelma, jota päivitetään
vuosittain yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön kanssa. Toimintasuunnitelma on
lautakunnan hyväksynnän jälkeen nähtävissä kaupungin www- sivuilla. Toimintasuunnitelman
toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa.
Asiakas- ja henkilökunnan tyytyväisyyskyselyt toteutetaan palvelualueiden suunnitelmien mukaisesti.
Tulokset käsitellään henkilökuntakokouksissa. Asiakkaiden henkilökunnalle suullisesti antama
palaute ja mahdolliset valitukset välitetään yksikön henkilöstötiimin käsiteltäviksi jatkotoimenpiteiden
suunnittelua varten. Yksittäistä työntekijää koskevat valitukset käsittelee esimies yhdessä työntekijän
kanssa.
12
Valtakunnallisen tilastoinnin ja raportoinnin ajantasaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi
AvoHILMO -tilastointijärjestelmä on ollut käytössä 8.11.2011 lähtien. Terveystarkastuksen
toimenpiteet
kirjataan
käyttäen
SPAT-luokituksen
(Perusterveydenhuollon
avohoidon
toimintoluokitus) koodeja. Tällä menetelmällä THL seuraa asetuksen (VNA 338/2011) mukaisten
terveystarkastusten toteutumista.
Oma sisäinen laadunvalvonta seuraa lisäksi toiminnan tuloksellisuutta. Jatkossa selvitetään vuosittain
eriteltynä terveydenhoitajien ja lääkärien asiakas- ja käyntimäärät. Seurataan sekä terveystarkastusten
määriä että ylimääräisiä käyntejä (varhainen puuttuminen, erityinen tuki ja etsivä työ).
9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET
Uusien
kehittämisja
tutkimushankkeiden
tulee
tukea
kaupungin
strategiaa
ja
lastenneuvolatoiminnan kehittämistä. Hoitotyötä koskevat tutkimusluvat myöntää palvelupäällikkö ja
lääkärityötä koskevat terveysjohtaja.
10. SAADUT LAUSUNNOT/KOMMENTIT (2012)
Varhaiskasvatus
Lausuntonaan toimintasuunnitelmasta varhaiskasvatuspalvelut esittää seuraavaa:
”Toimintasuunnitelma rakentuu linjauksiltaan kaupungin strategiaan ja sen mukaiseen varhaiseen ja
oikea-aikaiseen tukeen lapsiperheille – linjaus on yhdenmukainen varhaiskasvatuspalveluiden
painopisteiden kanssa.
Varhaiskasvatuspalvelut pitää tärkeänä, että neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimukseen
kirjatuista alueellisista yhteistyökokouksista pidetään kiinni ja että toimintaa kehitetään edelleen
saatujen kokemusten pohjalta.
Varhaiskasvatuspalvelut esittää, että toimintasuunnitelmaan kirjataan tavoitteeksi suunnitella ja
järjestää yhteistä koulutusta neuvoloiden terveydenhoitajille, varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstölle
ja sosiaalityöntekijöille varhaisen tuen työmenetelmistä ja perheiden tukemisesta.”
Sosiaalityö
Lastensuojelun kehittämisessä ja sen turvaamisessa, että lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön,
tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen toteutuu, keskeistä on peruspalveluille kuuluvan
ehkäisevän lastensuojelun tehostuminen. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota
annetaan neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa. Tällä ehkäistään lastensuojelun asiakkuuteen
päätymistä. Moniammatillisen toimimisen lisääntyminen ja lapsiperheiden kanssa toimivien
keskinäinen koulutus/yhteistyöpintojen selventäminen edistää lapsen edun toteutumista.
Lastensuojelun näkökulmasta erityisen tärkeitä asioita neuvolatoiminnassa ja sitä koskevassa
suunnitelmassa ovat
‐ varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen
‐ vanhempainryhmät ja vertaisryhmätoiminta
‐ laajat terveystarkastukset
‐ etsivä työ
‐ kotikäynnit ja muu perheisiin jalkautuva työ
‐ LAPS-lomakkeen systemaattinen käyttö
‐ perhe- ja lähisuhdeväkivaltaseulonta ja hoitopolku
‐ toistuvasti tehty audit-kysely lasten vanhemmille.
Lastenneuvolatoiminnassa on lisääntyneiden resurssien myötä kehitetty ja monipuolistettu toimintaa
varhaisen tuen ja perheiden arjen tuen periaatteiden mukaisesti.
Asiakaskommentit
1.”Voin kertoa olevani erittäin tyytyväinen perheeni osalta saamiini palveluihin lastenneuvolanosalta.
Tähän luonnollisestikin vaikuttanut se, että lapsemme ovat olleet terveitä ja perheemme
asiat muutoinkin kunnossa, emmekä ole olleet lisäavun tarpeessa neuvolakäyntien lisäksi.
Toisaalta pystyn peilamaan saamiani palveluja niin terveydenhuollon henkilökunnan näkökulmasta
kuin palvelunsaajan näkökulmasta sillä olen lähivuosina työskennellyt myös kaupungin
neuvolalääkärin tehtävissä viransijaisena ja ymmärrän käytössä olevat resurssit ja toisaalta kahden
13
pienen lapsen vanhempana neuvola on tullut hyvinkin tutuksi. Terveydenhuoltohenkilökunta tekee
arvokasta ja hyvää työtä annetuissa ja järjestetyissä olosuhteissa.
Oheen olen koonnut yksityiskohtaisemmin kommentteja toimintasuunnitelman sisältöön:
‐ Kuinka neuvola todellisuudessa pystyy tunnistamaan epäsuotuisan kehityksen merkit ja
mahdolliset kaltoin kohtelun? Kokemukseni mukaan parisuhdeväkivallan tunnistaminen
neuvolatyössä on erittäin hankalaa ottaen huomioon, että tehtyjen tutkimusten mukaan
(tarkempaa lähdettä en tähän yhteyteen osaa antaa) noin viidesosa naisista on kokenut
parisuhdeväkivaltaa. Riittääkö kohdassa 4.3 mainittu lähisuhdeväkivaltakysely 2‐vuotisneuvolassa?
Positiivista on, että tähän on tulossa hoitopolku.
‐ Kohdassa 4.5 mainitaan kohdennetut kotikäynnit. Itse näkisin erittäin hyvänä sen, että
kotikäynneistä ei luovuttaisi. Kotikäyntien aikana hoitajat saavat sanatonta viestiä perheen
tilanteesta ja perheen elämäntavoista.
‐ Henkilökunnan vaihtumista pitäisi pyrkiä minimoimaan mahdollisuuksien mukaan. Tästä on
selkeästi haittaa luottamuksellisten suhteiden syntymiselle. Tämän voin allekirjoittaa niin
työntekijän kuin asiakkaankin näkökulmasta.
‐ Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen ja palvelujen parantaminen on erinomainen
suunnitelma. Apua tarvitaan joskus lyhytaikaisesti esim. vanhempien sairastumisen yhteydessä kodin
ja lasten hoitoon. Kodinhoitajille on suuri tarve. Apua pitäisi saada taloudellisesta tilanteesta
riippumatta ja ilman ”riskiperheeksi” leimatuksi tulemista ns. matalan kynnyksen apuna. Toivottavasti
tämä suunnitelma ei jää pelkäksi suunnitelmaksi. Tähän asti tilanne matalan kynnyksen avun suhteen
on ollut suorastaan häpeällinen.
‐ Niiden perheiden osalta, joissa asiat on kunnossa ja hoitaja tuntee perheen, arvioisin että
joitakin ensimmäisen ikävuoden neuvolakäyntejä voisi hyvin jättää väliin hoitajan
harkinnan mukaan. Näin voitaisiin käyttää hoitajan voimavaroja, resursseja, niihin
perheisiin, joissa lisäavun tarvetta ja ohjausta on enemmän.”
2.” Mielestäni toimintasuunnitelmassa on esitelty selkeästi neuvolatoiminnan tavoitteet ja tehtävät,
enkä keksisi niihin mitään lisättävää. Myös yhteistyö perheen kanssa mahdollisesti olevien muiden
tahojen, kuten päiväkodin tai kuntoutuspalvelujen kanssa on tärkeää ottaa huomioon. Hyvä,
että pyritään ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korostetaan varhaista puuttumista. Asiakasmäärä yhtä
terveydenhoitajaa ja lääkäriä kohden vaikuttaa todella suurelta ja tämän luulisin vaikuttavan
laatua heikentävästi, esimerkiksi asiakaslähtöisyyteen ja kohtaamisiin asiakastilanteissa”.
3. ”Pohdin tavoitteissa ollutta vanhemmuuden tukemista, nimenomaan yhteisen vanhemmuuden
tukemista olisi varmaan hyvä vahvistaa, etenkin heidän kohdalla, jotka saavat esikoisensa. Oman
kokemukseni mukaan molemmilla lapsen vanhemmalla saattaa olla hyvinkin erilaiset näkemykset ja
kasvatuskulttuurit omasta lapsuudestaan, jolloin niiden yhteensovittaminen saattaa olla
haasteellisempaa kuin on osannut ennakoida arjen keskellä. Voisiko tähän saada jotain
tietomateriaalia tai menetelmiä, esim. kysymyksiä joiden kautta vanhemmat voisivat käydä kotona läpi
yhdessä muodostettavia rutiineja sekä kasvatustapoja. Siten vanhemmat voisivat löytää helpommin
yhteisiä kasvatustapoja.
Neuvolan seuranta, erilaisten päihdekyselyjen ja voimavarojen kartoitus ovat hyviä keinoja
ennaltaehkäistä ja puuttua konkreettisesti ajoissa ainakin joidenkin asiakkaiden kohdalla syntyviin
ongelmiin. Myös etsivä neuvolatyö kuulosti hienolle, mikäli se oikeasti toimii (resurssit?). Tämä
varmasti säästää pitkässä juoksussa resursseja kaupungilta ennalta ehkäisevässä mielessä.
Minua pohditutti mm. omalla asuinalueellamme kasvavan perheiden määrä suhteessa henkilökunnan
määrään. Mikäli resursseja ei lisätä, kuinka se näkyy työssä, etenkin silloin, kun pyritään lisäämään
yksilöllistä työskentelyä, esim. kotikäyntien suhteen. Lisäksi kiireinen aikataulu verottaa varmasti
myös työntekijöiden jaksamista ja siten tarkkaavaisuutta suhteessa asiakkaan kohtaamiseen. Kuinka
resurssien määrän niukkuus näkynee tulevaisuudessa?
Pohdin vielä lopuksi asiakastyytyväisyyskyselyjä aika ajoin. Kyllähän neuvoloissa on palautelaatikko,
johon saattaa tulla joitakin palautteita, mutta kuinka konkreettista ja rakentavaa se on. Tuleeko
enemmän neg. palautetta kuin positiivista palautetta?! Olisiko hyvä joskus vaikka opiskelutöinä tehdä
asiakaskyselyjä kohdistuen vaikka tiettyihin teemoihin. Sitten käydä ne läpi ja saada sieltä uusia ja
erilaisia näkökulmia tuleville vuosille neuvolatyöskentelyn toimintasuunnitelmaan ja siten
käytäntöön?”
4. ”Toimintasuunnitelma kuulostaa hyvältä. Minusta on tärkeää, että raskausaikana on
perhevalmennusta ensisynnyttäjille ja synnytyksen jälkeenkin pari tapaamista. Itse ainakin sain
raskausaikana hyödyllistä tietoa tulevasta ja vertaistukea sitten synnytyksen jälkeen.
14
Rokotusohjelmasta pitää myös saada paljon tietoa ja varsinkin rokotteiden hyödyistä ja haitoista.
Synnytyksen jälkeen minusta pitäisi huomioida äitiä enempi, etenkin ensisynnyttäjien. Itse olin
ainakin ihan sekaisin ja poikki, eikä kukaan kysynyt, että miten minä voin. Tai ehkä kysyikin, mutta
jotenkin olisi enempi pitänyt saada puhua ja käydä sitä synnytystä läpi. Mutta siis muutoin hyvältä
kuulostaa.”
5. ”Olen tutustunut neuvolan toimintaan kahden lapseni (6v ja 188kk) kohdalla ja voin todeta
palvelujen toimineen kohdallamme moitteettomasti.
Moniammatillista yhteistyötä pidän erittäin tärkeänä nykyisessä yhteiskunnassamme. On tärkeää
tarpeen vaatiessa saada pätevää apua. Vaikka neuvola ei kaikkia palveluja voi itsenäisesti tarjotakaan,
on hyvä, että yhteistyö toimii muiden tahojen (esim. puheterapeutit) kanssa ja asiakkaita
informoidaan sekä ohjataan eteenpäin ongelmissaan. Ongelmien ennalta ehkäisyä pidän suurena
haasteena. Se ei varmastikaan ole helppoa. Terveydenhoitajien koulutukset ja palaverit antavat
kuitenkin varmasti varmuutta/uskallusta puuttua asiakkaan ongelmiin. Nopealla reagoinnilla voidaan
varmasti auttaa monia perheitä, niin aikuisia kuin lapsia. Mitä aikaisemmin asioihin pystytään
vaikuttamaan, sen helpompaa on rakentaa tulevaa.
Ns. riviasiakkaille neuvolan tarjoamat palvelut ovat mielestäni riittävät. Asioista puhutaan avoimesti ja
asiakkaita neuvotaan sekä opastetaan lasta koskevissa asioissa. Omalla kohdallani en ole osannut
neuvolalta muuta odottaakaan.”
6. ”Toimintasuunnitelma on varsin laaja ja kattava. Olen ollut neuvolan asiakkaana viimeiset kolme
vuotta kahden raskauteni tiimoilta sekä 2-vuotias poikani on Pyörön neuvolan asiakas. Käytännön
kokemusten pohjalta voisin sanoa, että henkilökunnan paneutumisessa työhönsä on melko suuria
eroja. Toivoisin tulevaisuudessa, että henkilökunnan palvelualttiuteen tullaan panostamaan
esimerkiksi koulutusten myötä. Pääasiassa meillä on kuitenkin terveydenhoitajista ja lääkäreistä
erittäin hyviä kokemuksia. Kaikista ikävintä on ollut, kun Jynkän alueen terveydenhoitaja on
vaihtunut asiakkuuteni aikana hyvin monta kertaa, enkä ole aina ollut edes tietoinen, vaan
terveydenhoitaja on ”hävinnyt” uuden tultua. Nykyinen terveydenhoitaja XX on parhaimmistoa ja osaa
työnsä erinomaisesti – hän on ammattitaitoinen ja asiakaslähtöinen. Petosella asuessani
terveydenhoitaja YY on myöskin jäänyt mieleen positiivisesta asenteestaan ja
lämminhenkisyydestään.”