AKUUTISSA PSYKOOSISSA OLEVAN NUOREN

AKUUTISSA
PSYKOOSISSA OLEVAN
NUOREN KOHTAAMINEN
JA HOITO
Maiju, Mervi, Piia ja Suvi
PSYKOOSI
Todellisuudentajun eli realiteetin hämärtyminen.
 Ajattelu, havainnot ja tunteet irronneet todellisuudesta.
 Mielenterveydenhäiriö, johon voi kuulua useita erilaisia ja
toisistaan poikkeavia sairaudenkuvia.
 Psykoosin voidaan sanoa olevan myös psykofysiologinen
epätasapainotila eli hätätila.

KUKA SAIRASTUU?
Sairastumiseen vaikuttaa sekä perimä että ympäristö.
 Geneettisesti altistunut henkilö herkempi myös
ympäristötekijöille.
 Lapsuusiässä psykoosit harvinaisia, mutta nuoruusiässä
esiintyvyys lisääntyy.
 Psykoosiin sairastutaan yleensä elämän toisella tai kolmannella
vuosikymmenellä, tällöin nuoret alkavat itsenäistyä, rakentaa
ammattiuraa ja ihmissuhteita sekä perustaa perheitä.

PSYKOOSIN OIREET
POSITIIVISET OIREET: hallusinaatiot, deluusiot (harhaluulot),
outo käytös, ajatushäiriöt, agitaatio (ahdistuneisuus johon liittyy
voimakas kehon liikkeiden levottomuus)
 NEGATIIVISET OIREET: latistuneet tunteet, anhedonia
(kyvyttömyys tuntea mielihyvää, vetäytyminen, sosiaalinen
eristäytyminen
 KOGNITIIVISET OIREET: oppimishäiriöt, tarkkaavaisuushäiriöt,
toiminnanohjauksen häiriytyminen, kielellisten taitojen
häiriytyminen
 AFFEKTIOIREET: dystonia (aivojen tahdonalaisten lihasten
liikkeidensäätelykeskuksen toimintahäiriö), aggressiivisuus,
ahdistuneisuushäiriöt, psykomotorinen kiihtyneisyys

VARHAINEN TOTEAMINEN
Sitä helpompi hoitaa mitä aiemmin psykoosi tunnistetaan ja hoito
aloitetaan.
 Pitkäaikainen oireilu aiheuttaa haittoja sekä potilaalle että tämän
perheelle.
 Sairastunut nuori ja hänen perhe tulee ohjata hoitopaikkaan, jossa
voidaan turvallisissa olosuhteissa tehdä perusteellinen
psykiatrinen tutkimus ja hoitosuunnitelma.
 Aina hoito ei vaadi sairaalahoitoa, vaan se voidaan toteuttaa
omaisten, potilaan ja hoitoverkoston yhteistyönä.
 Tarvittaessa voidaan käyttää tahdonvastaista hoitoon
toimittamista.

Hoitotakuun mukaan lapsen ja nuoren tulee päästä
erikoissairaanhoidon tutkimuksiin kolmen viikon kuluessa
lähetteen saapumisesta.
 Enimmäisaika hoitoon pääsyyn on kolme kuukautta.

ENNUSTE
Ensisijaisena tavoitteena on nuoren tyytyväisyys ja oman elämän
hallinta.
 Tavoitteeseen pääsemiseen vaikuttaa:
- Nopea sopeutuminen sairauteen
- Sairaus hyväksytään perheessä, eikä ketään syytellä
- Sairastuneella nuorella on tunne, että hän pystyy
hallitsemaan
oireitaan
- Terapeuttisen ja tukea antavan suhteen syntyminen
- Nuoren hyvä toimintakyky ja selviytyminen arjessa ennen
sairastumista

DIAGNOOSIN SAAMINEN





Erilaiset psykoosit on luokiteltu ICD-10 tautiluokituksessa skitsofrenian
tai skitsotyyppisten häiriöiden alakategorioihin (nuorilla n. 60%
psykoottisista häiriöistä on liitetty skitsofreniaryhmään kuuluviksi).
Poikkeuksena voivat olla psykoottiset tilat, jotka voivat olla seurausta
esim. päihteiden tai tiettyjen lääkkeiden käytöstä.
On myös muita sairauksia, joiden oireina voi esiintyä yksittäisiä
psykooseissakin ilmeneviä, mm. sekavuutta, harhaluuloisuutta tai
aistiharhaisuutta, mutta psykoosin muut kriteerit eivät täyty.
Nuorilla voi olla muitakin psykoottisia tiloja tai sairauksia kuin
skitsofrenia, esim. psykoottistasoinen masennus tai kaksisuuntainen
mielialahäiriö. Sairastuminen on kuitenkin aina otettava vakavasti ja
itsetuhoisuuden mahdollisuus pidettävä mielessä.
Tehokkaan ja kohdistetun hoidon saamiseksi on erittäin tärkeää, että
psykoosin syy selviää.
HOIDON PIIRIIN
Psykoottisesti oireilevat nuoret tulee ohjata erikoissairaanhoitoon
(nuorisopsykiatrian erikoislääkäri) diagnostiikan selvittämiseksi
ja hoidon suunnitteluun. Parasta on, jos perhe voi olla ainakin
aluksi mukana hoitopaikassa – jos avohoito ei tule kysymykseen.
 Eduksi on, jos nuoren hoito voitaisiin aloittaa jo ennen varsinaisen
psykoosin puhkeamista, ennakko-oireilun aikana. Oireiden
havaitseminen nuorilla voi olla erityisen hankalaa, koska ne voivat
kuvastua normaaliin nuoruuteen liittyvinä.
 Ensimmäistä psykoosia ennakoivia oireita voi olla jopa vuosia
aiemmin, uusiutuvissa psykoositiloissa ennakko-oireita ilmaantuu
n. 2-4 viikkoa aiemmin. Ennakko-oireina nuorilla voi esiintyä
esim. unihäiriöitä, ahdistuneisuutta, eristäytymistä, keskittymisja koulunkäyntivaikeuksia, epäluuloisuutta, vireystilan ja
motivaation heikentymistä jne.

PERUSTEELLINEN TUTKIMUS
Arviointia nuoren sairastumisesta voi tehdä kuulemalla myös
esim. opettajaa ja kouluterveydenhoitajaa, perheen lisäksi.
 Sairastuneen nuoren ja hänen perheensä sairaushistoria
 Perheen sosiaalisen vuorovaikutuksen tavat ja keinot selviytyä
erilaisista vaikeuksista
 Nuoren elämässä olevat ajankohtaiset stressitekijät
 Nuoren kognitiivisen tason selvittely testein
 Nuoren terveystavat: ruokailutottumukset, tupakointi,
päihteidenkäyttö
 Somaattiset ja neurologiset tutkimukset, mm. muiden
sairauksien/oireyhtymien poissulkemiseksi; aina psykoottiselle
nuorelle tehtävä

SPESIFEJÄ TUTKIMUKSIA AKUUTISSA PSYKOOSISSA
Laboratoriotutkimuksia tehdään yksilöllisesti suunnitellen ja
täydentäen. Niitä otetaan erotusdiagnostiikan ja lääkehoidon
aloituksen vuoksi. Esim:
 Thoraxröntgen ja EKG
 Labroja: lasko, CRP, TVK, elektrolyytit, Krea ja kalsium,
verensokeri, rasva-arvot, kilpirauhaskokeet, maksaentsyymit,
virtsanäyte, lääkeaine- ja huumeseula (raskaustesti)
 Aivosähkökäyrä tai magneettikuvaus

DIAGNOOSI
Tutkimuksen kokonaistulokset kerrotaan sekä nuorelle itselleen
että hänen vanhemmilleen. Tämän jälkeen aletaan laatimaan
hoitosuunnitelmaa. Sekä diagnoosia että hoitosuunnitelmaa
tarkistetaan määrätyn ajan kuluttua.
 Mikäli nuori potilas saa skitsofreniadiagnoosin, tulee sitä termiä
myös käyttää potilaan ja perheen kanssa. Psykoedukatiivisen
hoidon periaatteiden mukaan sairaudesta ja sen hoidosta aletaan
antaa tietoa asianosaisille.

HOITOSUUNNITELMA
Psykoosin hoidon tavoitteena on psykoottisten oireiden nopea
lievittyminen ja toimintakyvyn palautumisen alkaminen.
 Hoitosuunnitelman laatimisessa korostuu yksilöllisyys, se tehdään
yhdessä nuoren potilaan ja hänen perheensä kanssa. Kulmakivinä
ovat potilaan psyykkinen tila, perheen tilanne ja muu
kokonaistilanne (opiskelu, työ, ihmissuhteet, sosiaalinen tilanne)
 Somaattiset sairaudet tulee myös hoitaa, yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa

HOITOSUUNNITELMA - KÄYPÄHOITO

Akuutissa psykoosissa





Sopiva lääkitys
Hoidollinen vuorovaikutus
Kognitiivis-behavioraalinen yksilöterapia
Turvallinen hoitoympäristö
Mahdollisten muiden sairauksien hoidon aloitus
HOITOSUUNNITELMA NUORELLE



YKSILÖLLISYYS
Diagnoosin ja hoitosuunnitelman tarkistus vähintään vuoden välein
Kirjaaminen tulee tehdä täsmällisesti, nuoren oireilua ja tilaa kuvataan
tarkasti ja säännöllisesti (myös lääkehoidon vaikuttavuus ja mahdolliset
sivuvaikutukset).








Hoitosuhde: luottamuksellisuus, ammattitaito, pysyvyys
Perheinterventiot, myös psykoedukatiivinen hoito
Antipsykoottinen lääkehoito (usein vaatii ”titraamista” erikoislääkärin
osaamista)
Nuorisopsykiatrisessa hoitoyhteisössä toteutus/ hoidon seuranta
Ryhmätoiminnot, erilaisset terapiat, yhdessä tekeminen ym.
Koulun käynnin mahdollistaminen
Neuropsykologinen kuntoutus
Kuntoutussuunnitelma (pitkällä aikavälillä)
ITSEMURHARISKI


Erityisesti huomioitavaa on, että skitsofreniaan sairastuneilla on
kohonnut itsemurhariski, verrattuna muuhun väestöön. Ensimmäiset
viikot sairaalahoidosta ja ensimmäinen vuosi sairastumisesta ovat
riskialteinta aikaa päätyä itsemurhaan. Masennuskausi voi seurata
esim. akuuttia psykoositilaa tai jo sen aikana. Sairastumisesta aiheutuu
moninaisia ongelmia ja haasteita työ- ja toimintakykyyn, sosiaalisiin
suhteisiin jne. Nuoren henkilön sairastuttua, muuttuu koko perheen
elämä. Riippuen siitä, missä vaiheessa nuori sairastuu, saattaa se
haitata hänen opiskelujensa loppuun suorittamista ja työelämään
sijoittumista. Psykoositilojen uusiutuessa, nuori voi tarvita useita
sairaalajaksoja. (*)
Nuorelta tulee kysyä itsetuhoisista ajatuksista ja kuolemaan liittyvistä
käsityksistä. Monesti nuori henkilö saattaa tavallaan romantisoida
kuolemaa ja itsemurhaa jonkinlaisena uutena mahdollisuutena. Teon
lopullisuutta ei ehkä osata sisäistää. Hoitajan tehtävänä on myös kertoa
nuorelle itsemurhan realiteeteista.
LAMMENRANTA, NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO



Mikkelissä nuorisopsykiatrian osastolla Lammenrannassa tutkitaan ja
hoidetaan nuoria, 13-17 –vuotiaita. Osastolle tullaan normaalisti
lähetteellä, mutta kriisitilanteessa tulo voi tapahtua myös suoraan
perusterveydenhuollosta tai yksityistä kautta, lääkärin lähettämänä.
Lammenrannassa osaston lääkäri koordinoi hoitoon tulon ja hoidon
tarpeen.
Tutkimusjakso Lammenrannassa kestää esittelytekstin mukaan 6
viikkoa, jolloin selvitellään nuoren fyysistä terveyttä ja hänen omaa
kokemusta voinnistaan (myös läheisten käsitys), psykososiaalista
kehitystä, mahdollisia ongelmia (esim. oppimisvaikeudet), voimavaroja
ja kykyä huolehtia itsestään. Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti,
mukana voi olla esim. nuoren koulun toimijat, lastensuojelu,
sijoituspaikka jne.
Hoitojakson pituus ja sisältö muotoutuu nuoren tarpeista, tehdyn
hoitosuunnitelman mukaan. Omahoitajasuhde on tärkeä auttamiskeino,
muita voi olla erilaiset ryhmät ja psykoterapiat sekä yhteisöhoito.
AKUUTISSA PSYKOOSISSA
OLEVAN NUOREN
KOHTAAMINEN
Potilaan kohtaamisen alkutunnelma ja ensivaikutelma ovat
tärkeitä
 Empaattisuus, läsnäolo, supportiivisuus (tukea antava) ja
kiireettömyys ensiarvoisen tärkeää
 Henkinen ja ulkoinen turvallisuus
 Ymmärtävä kuunteleminen
 Psykoosipotilas on usein hyvin peloissaan; ensisijaisesti on
pyrittävä pelokkuuden, ei niinkään psykoottisuuden
vähentämiseen
 Vakuuta, ettei tule tapahtumaan mitään pahaa, eikä kenenkään
anneta häntä vahingoittaa
 Potilan tunteiden vastaanottaminen, myös negatiivisten

KIIHTYNEEN PSYKOOTTISEN POTILAAN
KOHTAAMINEN, VÄKIVALTA TILANTEET


Varmista perääntymistie itsellesi ja potilaalle
Pyydä ylimääräisiä henkilöitä poistumaan, varmista huoneen esteettömyys (irtotavarat,
teräaseet)

Älä kiirehdi, keskustele rauhallisesti ja selkeästi

Älä vähättele potilaan ongelmia

Kuuntele, älä keskeytä

Pyydä istumaan

Älä uhkaa tai provosoidu vastauhkailuun

Pyri mahdollisuuksien mukaan sopimuksiin

Seiso mieluiten sivuttain; asento on vähemmän uhkaava ja näytät pienemmältä kohteelta

Pidä kätesi näkyvillä

On tärkeää, että tapahtumia ja potilaan tilaa voidaan selvittää sekä potilaan, että muiden
henkilöiden kannalta turvallisella tavalla
KOHTAAMINEN JA HOIDON






ALOITTAMINEN
Varhaisvaiheessa hoidon tulee olla tiivistä, tukevaa, toipumista seuraavaa ja
nopeasti reagoivaa
Taustalla olevat mahdolliset traumat otetaan huomioon hoitovalintoja tehtäessä
Hoito-otteessa dialogisuus ja aito vuorovaikutus!
Keskustelun oltava selkeää ja avointa ja keskityttävä arkitilanteiden sujuvuuteen ja
ongelmiin
Suunnitelmat tulee selittää potilaalle rauhallisesti, salailematta, ei liioitellen tai
vihjaillen
Ihanteellisessa tilanteessa hoidon tarpeen arvioimisessa kotikäynti potilaan kotiin:
potilaan luottamus lisääntyy ja se voi jäsentää alkavaa psykoosia ja edistää
toipumista. Myös psykoosiin liittyvä taantuminen jää lyhyemmäksi, kun kriisi
ratkeaa omassa elinympäristössä
LÄHTEET










Achte, Kalle & Tamminen, Tapani 1997. Psykoosi ja sen hoito. Klaukkala: Recallmed oy.
ESSHP. Moision sairaala. Www-sivut:
http://www.esshp.fi/alltypes.asp?menu_id=463&menupath=59,71,429,441,463#463. [luettu viimeksi 9.11.2014]
French, Paul & Morrison, Anthony P. 2008. Psykoosin varhaisoireet, tunnistaminen ja kognitiivinen psykoterapia.
Helsinki: Duodecim.
Friis, Leila, Eirola, Raija & Mannonen, Marjatta 2004. Lasten ja nuorten mielenterveystyö. Helsinki: WSOY.
Käypä hoito –suositus. Skitsofrenia. Päivitetty 14.2.2013. Tulostettavissa esim:
http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi35050.pdf. [tulostettu 30.4.2014]
Laukkanen, Eila, Marttunen, Mauri, Miettinen, Seija & Pietikäinen, Matti (Toim.) 2006. Nuorten psyykkisten
ongelmien kohtaaminen. Helsinki: Duodecim.
Lönnqvist, Jouko, Henriksson, Markus, Marttunen, Mauri & Partonen, Timo (toim.) 2013. Psykiatria. Helsinki:
Duodecim.
Pylkkänen, Kari, Syvälahti, Erkka & Tamminen, Tapani 2003. Keskeistä käytännön psykiatriaa. Klaukkala:
Recallmed oy.
http://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=29799
http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus
=duo60107&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo92766.pdf

http://www.alzsalo.fi/_images/kohtaaminen_materiaali_11092012.pdf