Kaavaselostusehdotus - Savitaipaleen kunta

ORRAINTAIPALEEN RANTA-ASEMAKAAVAN
MUUTOS
Savitaipaleen kunta (739)
Ahtiala 409-1-351 (osa)
Ristola 427-3-35
Kaavaehdotus 16.9.2015
Suunnittelualueen rantaa Kolhoniemessä
Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, joka koskee 16.
syyskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa.
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT
1.2 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue muodostuu Savitaipaleen kunnan (739) Ahtialan tilan 409-1-351
osa-alueista sekä Ristolan tilasta 424-3-35. Saimaan Lyijyselän lounaisosaan
Taipaleenlahdelle ja Kolhoniemeen Orraintaipaleen lähistölle on alun perin
laadittu ns. Oraintaipaleen ranta-asemakaava, joka on vahvistettu 27.9.1978. Nyt
käsitellään aluetta Orraintaipaleelta kohti kaakkoa. Alue sijaitsee n. 10 kilometrin
etäisyydellä kuntakeskuksesta (Kirkonkylästä) pohjoiseen.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi on ”Orraintaipaleen ranta-asemakaavan muutos”. Kaavan tarkoituksena ja tavoitteena on saneerata nykyistä ranta-asemakaavaa siten, että
alueen tehokkuutta nostetaan siirtämällä rakennusoikeuksia pienemmiltä vesistöiltä alueelle sekä kaavakartta ja -määräykset nykyaikaistetaan. Perusteena on
vetovoimaisen alueen käytön tehostaminen, aluerakenteen tiivistäminen
valmiin infrastruktuurin piirissä.
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
- Muistio viranomaisneuvottelusta 11.9.2013
- Luontoselvitys, raportti 24.3.2014 FM Jouko Sipari
- Tilastolomake
- Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset
- Ranta-asemakaavakartta 1:2000
2
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue muodostuu Savitaipaleen kunnan (739) Ahtialan tilan 409-1-351
osa-alueista sekä Ristolan tilasta 424-3-35.. Saimaan Lyijyselän lounaisosaan
Taipaleenlahdelle ja Kolhoniemeen Orraintaipaleen lähistölle on alun perin
laadittu ns. Oraintaipaleen ranta-asemakaava, joka on vahvistettu 27.9.1978. Nyt
käsitellään aluetta Orraintaipaleelta kohti kaakkoa. Alue sijaitsee n. 10 kilometrin
etäisyydellä kuntakeskuksesta (Kirkonkylästä) pohjoiseen. Yleissilmäyskartta on
selostusosan alussa.
3.1.2 Luonnonympäristö
Alueella on suoritettu luontoselvityksen maastotyöt kesä-heinäkuussa 2013.
Alueella ei ole erityisiä luontokohteita tai ympäristöarvoja. Tiivistelmä
luontoselvityksestä:
"Suunnittelualueen kasvi- ja lintulajisto on tyypillistä itäsuomalaista dys-oligotrofisten
reittivesien ja kangasmetsien lajistoa. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta
suunnittelualueella ei todettu. Uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia
elinympäristöjä ei todettu suunnittelualueella. Maisemallisesti merkittäviä kohteita
todettiin kolme: Taipaleenlahden etelärannan kallioniemi, Tervaniemi ja Kolhoniemen
koillisrannan jyrkät rantakalliot (LIITTEET, Kartta 2.). Suunnittelualueen metsät on
pääosin avohakattu. Alueelle tyypillistä keski-ikäistä puustoa oli todettavissa vain
rantavyöhykkeessä."
Maisemallisesti arvokas kallioinen niemi Taipaleenlahden eteläosassa
Luontoselvityksen tarkempi raportti osa-alueineen on selostusosan liitteenä.
3
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Suunnittelualue on pääosin rakentamaton. Alkuperäisen kaavan korttelin 4
kaksi lomarakennuspaikkaa on rakennettu. Näistä eteläisempi on nyt mukana
kaavaehdotuksessa. Suunnittelualueen pohjoisosassa maanomistaja (UPM) on
aikoinaan käyttänyt järvien välissä sijainnutta entistä raideyhteyttä puutavaran
siirtoon Saimaan ja Kuolimon välillä. Orraintaipaleen maa-aluetta käytetään
tarpeen mukaan edelleen puutavaran pyöräkuljetukseen Saimaan ja Kuolimon
välillä. Puutavaran siirtomahdollisuus alueella tulee säilyttää myös jatkossa.
Orraintaipaleen raideyhteys oli käytössä vuosina 1910–1976. Raideyhteys
kuului osana Mäntyharjun tukinuittoreittiä, johon kuului kaikkiaan viisi
ylivientirataa. Radat rakennettiin aikoinaan pääasiassa Voikkaan paperitehtaan
tarpeisiin, koska puutavaran saanti oli tehtaan läheisyydessä vaikeutunut pitkäaikaisten hakkuiden johdosta. Rakennettua rataa pitkin saatiin Saimaan alueelta
tuotua puutavaraa riittävästi tehtaan tarpeisiin. Tukkikuormat vedettiin kannaksen yli höyryvinssien avulla. Myöhemmin höyryvinssi muutettiin sähkökäyttöiseksi. Tukit siirrettiin vesistöstä toiseen hinaajien avulla, tarpeen vaatiessa
myös hinaajat siirrettiin ylivientirataa pitkin vesistöstä toiseen. Uittokauden
ulkopuolella hinaajat telakoitiin raiteille, mikä helpotti huomattavasti telakoinnin yhteydessä tehtäviä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä. Nykyään Orraintaipaleen vaijeriradan paikalla on Venetie-niminen kevytliikenneväylä, jonka
Kuolimon puoleinen osa toimii myös veneiden laskupaikkana.
Orraintaipaleen Saimaan puoleinen ranta
Yhteys kohti Kuolimoa, seututie Partakoskelta Suomenniemelle kulkee siltaa pitkin yli
4
3.1.4 Maanomistus
Suunnittelualue on pääosin UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa, tila 3-35 on
yksityisen maanomistajan. Kiinteistörajat noudattelevat hyvin pitkälle nykyisen
kaavan tonttirajoja.
3.2 Suunnittelutilanne
Saimaan Lyijyselän lounaisosaan Taipaleenlahdelle ja Kolhoniemeen Orraintaipaleen lähistölle on alun perin laadittu ns. Oraintaipaleen ranta-asemakaava,
joka on vahvistettu 27.9.1978. Kyseinen kaava ulottui laajemmin myös Kuolimolle, mutta nyt käsitellään pääosin Saimaan aluetta Orraintaipaleelta kohti
kaakkoa. Ote kyseisestä voimassa olevasta kaavasta:
Kyseisestä alkuperäisestä kaavasta poistettiin laajoja metsätalousalueita rantavyöhykkeen taustalta kaavan kumoamisella (vahvistettu 16.1.1992), mutta nyt
käsiteltävä alue ei koske näitä kumottuja alueita.
Ranta-asemakaavan muutoksella käsitellään nyt voimassa olevan kaavan metsätalousalueita (MM) mukaan lukien Orraintaipaleen kapean kannaksen alue ja
Tervakallion ohjeellinen uimaranta- ja venevalkama-alue (MM/ uv). Ehdotusvaiheessa mukaan on otettu korttelialueen 4 tontti nro 1 (RH). Vahvistettua rantaasemakaavaa ei käsitellä kokonaan uudelleen. Kaavamuutokseen otetaan mukaan
yksi alue, joka jäi aikanaan vahvistamatta alkuperäisestä kaavasta (juridisesti siis
tässä kohtaa kaavan laajennus). Kaavan laajennus tapahtuu alkuperäisen
5
kaavaehdotuksen mukaisella RH-korttelialueella 4 (tontit 3, 4 ja 5). Kyseiset
alueet on "raksittu" yli edellisessä ns. ajantasakaavassa.
Alkuperäisen ranta-asemakaavan merkinnät ja kaavamääräykset
Alueelle on laadittu kunnan toimesta ns. Saimaan rantaosayleiskaava
(hyväksytty 16.3.2005), jossa alueelle laaditut ranta-asemakaavat on osoitettu
vain informatiivisina sisältönsä mukaisesti. Tämän lisäksi yleiskaavassa
Orraintaipaleen ylivientilaitos on esitetty kulttuuri-/rakennushistoriallisesti
arvokkaaksi suojeltavaksi kohteeksi (SR):
6
Nyt käsiteltävälle suunnittelualueelle on laadittu pieneltä osalta myös Kuolimon
rantaosayleiskaavaa (vahvistettu 20.4.2000), jossa alueelle laaditut rantaasemakaavat on myös osoitettu vain informatiivisina sisältönsä mukaisesti.
Orraintaipaleen kannas on osoitettu kyseisen yleiskaavan pienialaisessa
muutoksessa (hyväksytty 1.10.2012) myös vesiliikenteen alueena (LV):
Kuolimon yleiskaavaa, ns. ajantasakaava
Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi 9.6.2010 maakuntakaavan ja
Ympäristöministeriö vahvisti sen 21.12.2011. Nyt käsillä oleva hanke rajautuu
hyvin pieneltä osaltaan Natura 2000 verkostoon kuuluvaan Kuolimoon. Kuolimon kehitettävän vesialueen (W-1) määräyksessä todetaan mm. seuraavaa:
"Erityistä suojelua vaativan vesistön alueella tulee suunnittelussa sovittaa
yhteen vesistöalueiden käyttö ja vedenhankintaan liittyvät tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toimenpiteissä on vesiensuojelunäkökohdat
otettava huomioon siten, ettei vesialueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta".
Nyt käsillä olevalla suunnittelualueella (kartan punainen likimääräinen rajaus)
merkintänä on suoranaisesti vain vesiliikenteen yhteystarve (ns. kumikanava/
Saimaa-Kuolimo huviveneyhteys) sekä seututie 409 Partakoskelta Suomenniemelle. Seututien suuntaisesti kulkee myös voimajohtolinja suunnittelualueen
länsipuolella.
7
Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen ulottuu idässä Suur-Saimaan
kehittämisen kohdealue (ruskea vinorasteri). Kyseisellä merkinnällä osoitetaan
keskeisen Suur-Saimaan kehittämisen vyöhyke, jolla on myös ylimaakunnallisia kehittämistarpeita. Tarkemmat suunnittelumääräykset:
VESILIIKENTEEN YHTEYSTARVE
Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset vesiliikenteen kehittämiseen liittyvät yhteystarpeet, uudet kanavat,
merkittävät ruoppaukset ja muuten kehitettävät vesitieyhteydet.
Suunnittelumääräys:
Yhteystarpeen suunnittelussa on varmistettava, ettei yhteystarpeen toteuttaminen aiheuta ympäristölle
merkittäviä haittoja. Kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta. Ennen alueella tehtäviä
vesirakennustöitä on oltava yhteydessä Museovirastoon, jotta vedenalaista kulttuuriperintöä koskevan
inventoinnin tarve voidaan arvioida.
SUUR-SAIMAAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE
Merkinnällä osoitetaan keskeisen Suur-Saimaan kehittämisen vyöhyke, jolla on myös ylimaakunnallisia
kehittämistarpeita. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin ja asumiseen
liittyviä rajoituksia. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon
määrittelee aluevarausmerkintä.
Suunnittelumääräys:
Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonto- ja
virkistysmatkailun sekä vesiliikenteen edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidonja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukemiseen. Lisäksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että luontomatkailun sekä virkistyksen kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja
kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta.
Alueelle ei ole osoitettu uusia toimintoja nyt vahvistusta odottavassa 1. vaihemaakuntakaavassa.
Uusi rakennusjärjestys on hyväksytty Savitaipaleen kunnanvaltuustossa
21.5.2012 ja tuli voimaan 2.7.2012.
Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana voidaan käyttää edelleen
alkuperäisen kaavan pohjakarttaa (hyv. 24.9.1975), sillä se on suunnittelualueen osalta edelleen riittävän hyvin ajan tasalla.
Savitaipaleen kunta on teettänyt Saimaa-Kuolimo huviveneyhteydestä
esiselvityksen (FCG, raportti 22.8.2012). Huviveneiden siirtoyhteyden
toteutusvaihtoehdoista esiselvityksessä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoista
menetelmää:
1. traktorivetoinen venealusta
2. Kuolimon ja Saimaan välinen kanava
3. raiteilla kulkeva hydraulimoottorilla toimiva venealusta
Siirtoyhteys on alustavasti ajateltu toteutettavaksi vaihtoehdon no. 3 mukaisella
moottorikäyttöisellä veneen kuljetusalustalla. Vaihtoehdot on kuvattu tarkemmin esiselvityksessä (ks. erillinen raportti).
Kyseisen hankkeen toteuttaminen sisältää vielä huomattavan määrän
epävarmuustekijöitä sekä vaatii vielä runsaasti lisäselvityksiä ja erillisen
lupamenettelyn, johon kaavatyön yhteydessä ei oteta enempää kantaa.
Kaavamuutoksella varaudutaan kyseiseen hankkeeseen aluevarauksella.
8
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Aloite kaavan laatimiseen on tullut alueen maanomistajilta. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireillepanosta ja kaavaluonnoksesta
tiedotettiin paikallislehdessä ja kirjeitse lähialueen maanomistajille. Suunnitelmat pidettiin nähtävillä kunnanvirastolla 3. - 16.12.2014.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa
osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaavan tarkoituksena ja tavoitteena on saneerata nykyistä ranta-asemakaavaa
siten, että alueen tehokkuutta nostetaan siirtämällä rakennusoikeuksia kunnan
pienemmiltä vesistöiltä alueelle sekä kaavakartta ja -määräykset nykyaikaistetaan. Perusteena on vetovoimaisen Partakosken ja Saimaan alueen käytön
tehostaminen, aluerakenteen tiivistäminen jo valmiin infrastruktuurin piirissä.
Tämä on myös maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. Orraintaipaleen
huviveneyhteys todetaan vain aluevarauksena, koska tietoa tai aikataulua
tarkemmista suunnitelmista ei ole.
Kantatilan osin maisemallisesti arvokkaat rantavyöhykkeet jäisivät ennalleen ja
niitä korostettaisiin vielä kaavamerkinnöillä.
Lisäksi kaikille suunnittelualueen tonteille pyritään osoittamaan rakennusoikeutta ympäristöseikat, kunnan nykyinen rakennusjärjestys sekä viimeaikainen rantayleiskaava (ks. kohta 3.2) huomioon ottaen. Voimassa olevassa
ranta-asemakaavassa on rakennusoikeutta ainoastaan 100 k-m2/ tontti, mitä
voidaan pitää tämän päivän vaatimusten mukaan alhaisena.
4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu hankkeesta pidettiin 11.9.2013. ELYkeskuksen ja kunnan edustajat eivät nähneet estettä viedä hanketta eteenpäin
MRL:n säädösten ja vakiintuneiden suunnitteluperiaatteiden perusteella (ks.
muistio liitteenä).
Orraintaipaleen kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana (3. - 16.12.2014) tuli
kolme viranomaislausuntoa:
9
- Lappeenrannan seudun ympäristötoimella (16.12.2014) ei ole huomautettavaa.
- Fingridin lausunnossa (19.12.204) esitetään täsmennyksiä voimajohdon
osalta, joka sivuaa pieneltä osin kaava-aluetta LV-1 alueen länsireunalla.
Lausunnossa esitetyt täsmennykset on tehty kaavaehdotukseen (johtoalue
kaavakartalle ja suojamääräykset LV-1 alueelle).
- Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa mm. lausunnossaan (30.1.2015), että
rakennusoikeuksien siirtäminen on yleisesti hyväksytty tapa edistää
pienempien vesistöjen luonto- ja virkistysarvojen säilymistä. Eli tässäkin
kaavahankkeessa tavoite on ELY-keskuksen mukaan lähtökohtaisesti
positiivinen. Luonto- ja maisema-arvot on asianmukaisesti otettu
kaavaratkaisussa huomioon. LV-1 alueen kaavamääräykseen on lisätty
kaavaehdotukseen maininta siitä, että mahdollinen huviveneyhteys ei saa
vaarantaa Kuolimon Natura-alueen luonnonarvoja. Kaavoitusmenettelyn osalta
on käyty lausunnon jälkeenkin keskustelua, yleiskaavan muutoksen tarve tässä
tapauksessa ?
Kaavoittajan käsityksen mukaan välitöntä tarvetta yleiskaavan muutokselle ei
ole, varsinkin kun rakennuspaikkojen siirrot ovat entisestään vähentyneet
luonnosvaiheesta. Ministeriön rantojen suunnitteluoppaasta:
Maanomistaja voi laatia maalleen ranta-asemakaavan, joka soveltuu pääasiassa lomaasutuksen suunnitteluun. Loma-asutuksen joukossa voi olla myös yksittäisiä vakituisen
asumisen rakennuspaikkoja. Ranta-asemakaava voi olla oikeusvaikutteisen yleiskaavankin
alueella tarpeen silloin, kun halutaan toteuttaa esimerkiksi tavanomaista loma-asutusta
tiiviimpi lomakylä tai matkailupalvelujen alue. Yksityiskohtaista suunnittelua vaativat
esimerkiksi rakentamisen suuri määrä, rakennusten tiheä sijoittelu, rakentamisen ja teiden
sovittaminen maastoon sekä mahdolliset vesihuollon järjestelyt. Ranta-asemakaavaa
voidaan käyttää myös rantayleiskaavaratkaisun tarkistamiseen esimerkiksi
rakennuspaikkojen sijoituksen osalta ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen sallimissa
rajoissa myös mitoituksen vähäiseen tarkistamiseen.
Tämän alueen nykyisissä rantaosayleiskaavoissa ei ole ranta-asemakaavoitusta
ajatellen varsinaista ohjausvaikutusta, kun kyseiset alueet on vain informatiivisesti osoitettu sellaisenaan voimassa olevien ja aiemmin laadittujen rantaasemakaavojen mukaisesti (ks. kohta 3.2, yleiskaavat). Uudet rakennuspaikat
on kaavaehdotuksessa osoitettu nykyisten rakentamisalueiden yhteyteen. Myös
kaikki Maan-käyttö- ja rakennuslaissa mainitut yleiskaavan sisältövaatimukset
on otettu huomioon tätä asemakaavan muutosta laadittaessa ja useimmat niistä
ovat olleet korostetusti esillä jo suunnittelutyön alkuvaiheen tavoiteasettelussa.
- Maakuntaliitto ei ole jättänyt lausuntoa.
Huomautuksia jätettiin kaksi:
10
- Juhani Ristolan ja viiden muun allekirjoittajan huomautuksen mukaisesti
eteläisimmän RA-tontin rakennusalaa on supistettu ja rakennusoikeus pudotettu
250 -> 200 k-m2. Tielinjaus on tälläkin osalla ohjeellinen ja maastoon sovitettavissa, mahdollisesti toteutettavissa myös suoran liittymän kautta ? Toiveen
mukaisesti Juhani Ristolan oma rakennuspaikka on otettu kaavaehdotukseen
mukaan ja osoitetaan mahdollisuus myös ympärivuotiseen asumiseen (AO-r).
Rakennusoikeuden nosto (ehdotus 250 k-m2 + 25 k-m2 sauna), nykyisen
rakennusoikeuden määrä on vain 100 k-m2/ tontti. Tilasta 1-351 osoitetaan
kiilamainen alue em. tonttiin liitettäväksi, kiilan leveys rannassa n. 25 metriä.
- Paavo Kämäräisen huomautuksen perusteella Kolhoniemestä on keskeiseltä
alueelta poistettu kaavaehdotuksesta kokonaan kolme RA-tonttia. Tämän
ratkaisun perusteella maisemallisesti arvokkaimmat alueet jäisivät nyt
kokonaan tonttien ulkopuolelle ja häiriöt Kämäräisen pihapiirille jäisivät
minimaalisiksi (näköyhteyttä uusilta tonteilta ei pääse syntymään, eivätkä esim.
hulevedet virtaamaan).
Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana saatu palaute on täysimääräisesti
otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Luonnoksen jälkeen poistettujen
rakennuspaikkojen (3 kpl) osalta rakennusoikeuden määrittäminen jatkuu
muilla vesistöillä, eri kaavahankkeiden yhteydessä.
11
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1.1 Mitoitus
Kaavaratkaisu on edellisillä sivuilla esitettyjen tavoitteiden ja viranomaisneuvottelussa esitettyjen kannanottojen mukainen. Kaavamuutoksella ja laajennuksella osoitetaan nykyisille maa- ja metsätalousalueille loma-asuntojen
korttelialueita sekä mahdollistetaan yhdellä nykyisellä lomarakennuspaikalla
myös erillispientalon rakentaminen.
Korttelin 4 eteläosaan RA-tontille osoitetaan kaavan muutoksella maisemaarvot huomioiden uutta rakennusoikeutta 1 x (200 + 25) = 225 k-m2 kunnan
rakennusjärjestyksen, viimeaikaisten rantayleiskaavojen, ympäristönäkökohtien, maastotarkastelun ja naapuripalautteen perusteella.
Kortteliin 5 RA-tonteille osoitetaan kaavan muutoksella maisema-arvot
huomioiden uutta rakennusoikeutta 2 x (250 + 25) = 550 k-m2 kunnan
rakennusjärjestyksen, viimeaikaisten rantayleiskaavojen, ympäristönäkökohtien, maastotarkastelun ja naapuripalautteen perusteella.
Kullekin RA-tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen
(max. 160 k-m2). Erillisten talousrakennusten enimmäismäärä on neljä.
Kaavamääräyksin ja kaavakartalla rakennusaloin on osoitettu rakentamisen
etäisyys rannasta sekä rakentamisen määrä.
Rakennusoikeuksien siirrot nyt käsiteltäville RA-alueille on käsitelty kaavamääräyksissä seuraavasti: "Kunnanvaltuuston (21.5.2012 § 15) hyväksymän
osayleiskaavan mukainen rakennusoikeus (- 2 RA) Harjulammelta/ tilalta 739415-1-259 (2 rakennuspaikkaa) siirretään korttelialueelle 5.
Kunnanvaltuuston (21.5.2012 § 15) hyväksymän osayleiskaavan mukaisesta
rakennusoikeudesta (- 2 RA) puolet Ylä-Hyyvikäs nimiseltä järveltä/ tilalta
739-404-11-0 (1 rakennuspaikka) siirretään korttelialueelle 4 (tontti 3)."
Kaavamuutoksella pyritään muodostamaan lisäksi uusi erillispientalojen
rakennuspaikka suunnittelualueen kaakkoisosaan seututien varteen:
"AO-r, Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa yhden
yksiasuntoisen asuinrakennuksen sekä sauna- ja muita talousrakennuksia siten,
että talousrakennusten lukumäärä on enintään neljä. Alueelle voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa korkeatasoisia ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia lomaasuntoja."
Maanomistajakohtainen rakennuspaikkojen lukumäärä ja esim. kantatilamitoitus säilyy tällä menettelyllä kunnan rantarakentamisalueilla ennallaan.
12
Korttelialueen 4 pohjoispuolista M-aluetta...................... ja eteläosan rantaa (RA)
Korttelialueen 5 keskiosan rantaa
Maisemallisesti arvokkaimmat ranta-alueet suunnittelualueen keskiosassa on
jätetty edelleen luontoselvityksen ja maastotarkastelun perusteella rakentamisen ulkopuolelle ja korostettu kaavamerkinnällä (ma). Vapaan rantaviivan
määrä pysyy laajassa kokonaisuudessa ennallaan.
Suunnittelualueen vesi- ja jätehuollosta on otettu ranta-asemakaavaan omat
erityismääräykset. Pääperiaatteena on, että vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa
kiinteistökohtaisesti (ks. tarkemmin kaavamerkinnät ja -määräykset).
Taipaleenlahden eteläosassa sijaitsevat nykyisen venepaikat ja rasitteet on
huomioitu seuraavasti: "LV, Venevalkama. Alueen käyttöoikeudesta on
sovittava maanomistajan kanssa (käytännössä rasitetoimitus). Alueen metsiä
saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että alueen
viihtyisyyden ja rantamaiseman kannalta riittävä puusto säilytetään."
Nykyisen venevalkaman aluetta
13
Orraintaipaleen huviveneyhteyden alue on huomioitu seuraavasti:
"LV-1, Vesiliikenteen yhteystarvealue. Alueelle voi sijoittaa Saimaan ja
Kuolimon välisen huviveneyhteyden sekä siihen liittyvät tarpeelliset
rakennukset ja rakennelmat. Hankkeen toteuttaminen vaatii merkittävästi
lisäselvityksiä ja mm. vesilain mukaisia yksityiskohtaisempia suunnitelmia ja
lupamenettelyn.
Orraintaipaleen maa-aluetta käytetään tarpeen mukaan edelleen puutavaran
pyöräkuljetukseen Saimaan ja Kuolimon välillä. Puutavaran siirtomahdollisuus
alueella tulee säilyttää myös jatkossa.
Alueen kulttuurihistorialliset arvot on pyrittävä turvaamaan. Mahdollisen huviveneyhteyden rakentaminen ei saa vaarantaa Kuolimon Natura-alueen luonnonarvoja.
Huviveneyhteys on sovitettava yhteen voimajohdon kanssa ja suunnittelussa
on otettava huomioon turvallisuus- ja etäisyysvaatimukset. Voimajohtoalueelle
ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Voimajohtoalue ei sovellu varastointiin eikä lastaukseen. Huviveneyhteyden suunnitelmista tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto."
5.4 Kaavan vaikutukset
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kaavaratkaisu tukee lähialueen yleisintä maankäyttömuotoa (omarantainen
loma-asutus ja osin melko tiiviskin kyläasutus). Liikennejärjestelyihin kaavalla
ei ole juurikaan vaikutuksia. Tontit ja varsinkin rakennusalat on pyritty
asettelemaan niin, että ne eivät aiheuta häiriötä naapurikiinteistöille.
On erityisesti huomattavaa, että vaikutukset ulottuvat aina Ylä-Hyyvikäs
järvelle ja Harjulammelle saakka, joista kaavaratkaisun myötä poistuu 3
rakennuspaikkaa. Otteet Savitaipaleen kaavoittamattomien vesistöjen
rantaosayleiskaavasta (hyväksytty 21.5.2012) seuraavalla sivulla :
14
Yleiskaavassa osoittamattomat rakennuspaikat on esitetty punaisella, 2 x -2 RA
Nyt käsillä olevaa kaavaratkaisua on voimakkaasti muutettu siirtojen osalta luonnoksesta
saadun palautteen perusteella (6 rakennuspaikkaa -> 3 rakennuspaikkaa). Maanomistajalle
kuuluva rakennusoikeus ei sinällään häviä mihinkään, vaan kyseisille paikoille pyritään
etsimään uusia paikkoja toisilta vesistöiltä. Violetilla on edelliseen karttaan lisäksi jo
osoitettu kaksi rakennuspaikkaa (Ylä-Hyyvikäs), jotka on asetettu toistaiseksi rakennuskieltoon ja pyritään siirtämään toisaalle uusien kaavahankkeiden yhteydessä, kyseinen alue
on kapeaa harjua ja rakennettavuudeltaan haasteellista
5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Paikalliset olosuhteet on kaavaratkaisussa pyritty ottamaan huomioon.
Maisemallisesti tärkeät alueet jätetään edelleen rakentamisen ulkopuolelle.
Saimaan Lyijyselän vesistöön kaavamuutoksella ei ole juuri lainkaan vaikutuksia. Nyt vireillä olevaan kaavamuutokseen on otettu mukaan nykyaikaiset
kaavamääräykset esim. jätevesihuollosta ja maiseman hoidosta.
Kuolimon Natura-aluetta kaavamuutos sivuaa vain hyvin pieneltä osaltaan ja
kaavaratkaisu ei suoraan anna toteuttaa alueelle osoitettua huviveneyhteyttä
(ks. merkinnät edellisen sivun yläosassa).
Huviveneyhteyden esiselvityksessä on todettu, että hanke ei merkittävästi
heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Kuolimon alue on otettu Natura
2000 -verkostoehdotukseen. Hanke ei siten ole ristiriidassa Kaakkois-Suomen
Natura 2000 -verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelman tärkeimmän
tavoitteen kanssa. Asiaan on palattava siinä vaiheessa, kun hankkeen
yksityiskohtaisempi suunnittelu etenee....
15
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Maanomistajat toteuttavat kaavamuutoksen rakentamalla ja myymällä tontteja
oman harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla.
Näkymä Orraintaipaleelta pohjoisesta etelään päin, kaavaehdotuksen mukainen
venevalkama-alue keskellä ja maisemallisesti arvokkaat kalliot laidoilla
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
- Muistio viranomaisneuvottelusta 11.9.2013
- Luontoselvitys, raportti 24.3.2014 FM Jouko Sipari
- Tilastolomake
Selostusosan yhteydessä ovat:
- Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset
- Ranta-asemakaavakartta 1:2000
16