Solo Yacht Ensivene Puolasta

Koepurjehtii
Kari Wilén
Marcus Moltubak
Ari Inkinen
Solo Yacht20
Ensivene Puolasta
Pienten perhepursien koepurjehduksia
ei Vene-lehdessä useasti esiinny siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomen markkinoilla
niitä on valitettavan vähän, uutuuksia tuskin
ollenkaan. Kotimaista tuotantoa ei ole
lainkaan, ja harvalukuiset pienpurret
tuodaan ulkomailta,
yleensä Keski-Euroopasta saakka.
Tämänkertainen koepurjehdittavamme on
kotoisin Puolasta.
58
VENE 12/04
usia pieniä perhekäyttöön tarkoitettuja retkija matkapursia pääsemme koepurjehtimaan ehkä kerran vuodessa. Edelliset
ovat olleet ruotsalainen Campus
6.3, ranskalainen Jeanneaun Sun
2000 ja uppoamaton belgialainen, Etap 21i. Viimeisimmät tämän kokoluokan, eli noin 20-jalkaiset kotimaiset koepurjehditut
olivat Swing 221 ja Sunwind 221.
Nämä esiintyivät 90-luvun keskivaiheella, mutta niitä valmistaneet veistämöt ovat jo lopettaneet toimintansa.
Pienten pursien valmistus on
ilmeisen vaikeaa muuttaa kan-
U
nattavaksi liiketoiminnaksi. Käsityönä tehtynä niistä tulee liian
kalliita, ainakin meidän maassamme. Pitkät sarjat taas vaativat tehokkaita sekä arvokkaita
työkaluja ja menetelmiä ja Suomea suuremmat markkinat. Pitäisi luoda markkinointi- ja vientiorganisaatiot, eikä sekään ole
halpaa. Pienten tuontipursien
hinnassa taas rahti nousee kohtuuttomaan osaan.
Oli miten oli, luulisi kuitenkin
että Suomen kaltaisessa maassa
olisi kysyntää pienille, edullisille
traileripursille. Rannikkomme on
suojainen ja sisävesistömme lähes rajattomat. Traileriveneelle ei
Solon taustoista on kuitenkin
varsin vaikea päästä yksiselitteisesti perille, mutta kyseistä venetyyppiä on jo tehty runsaat 500
kappaletta. Suuri osa veneistä on
myyty Saksaan ja veneen toteutuksessa on myös ollut mukana
saksalaisia suunnittelijoita. Tukholman marraskuisessa venenäyttelyssä esillä ollut hieman
kookkaampi TES 678 BT näyttää
ulko- ja sisätilaratkaisuiltaan samanlaiselta ja saattaisi olla vaikka Solon isosisko.
Syksyinen koepurjehdus
Keulassa on pieni
kokkapuu, joka helpottaa rantaan hyppäämistä. Fokan jaluskiskot ovat tarpeeksi takana, mutta nostimen kiristäminen on vaikeaa,
koska se kiinnitetään rullassa olevalle knaapille.
tarvitse lunastaa laituri- eikä talvisäilytyspaikkaa, ja sillä voi aina valita mieleisensä purjehdusalueen.
Edellinen koepurjehtimamme
traileripursi oli valmistettu Virossa, Solo Yacht 20 on tehty Puolassa. Halvan työvoiman maat
näyttäisivät jylläävän tämän kokoluokan markkinoilla. Puolassa
on jo pitkään valmistettu veneitä
lujitemuovista, mutta vasta viime vuosina maasta on tullut varteenotettava tekijä veneenvalmistuksessa. Lisäsysäyksen antoi
liittyminen EU:hun, jonka jälkeen
monet suuret veistämöt ovat alkaneet käyttää puolalaista teollisuutta alihankkijana.
Solo tuotiin lokakuista koepurjehdusta varten NJK:n kotisatamaan Koivusaareen tila-auton
perässä tuplatelisellä trailerilla.
Veneessä on kaadettava masto
ja kaksi kaveria nosti sen käden
käänteessä pystyyn veneen vielä
ollessa kuivilla. Peräpeiliin on
asennettu kiinteä maston tuki,
jolla takila lepää kaadettuna.
Mastonjalassa on sarana ja sekä
ylä- että alavantit tukevat mastoa sivusuunnassa noston ja laskun aikana.
Vesillelasku ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Hieman
hankalampaa oli saada vene takaisin kuiville, koska satama-altaassa puhalsi puuskainen sivutuuli. Vene on saatava kerralla
osumaan trailerin rullille, koska
nostoköli ylösvedettynä se ajelehtii helposti sivulle. Lokakuun
loppupuolella vesi oli jo sen verran viileää, ettei kukaan vapaaehtoisesti lähtenyt kastelemaan
jalkojaan ja ohjaamaan venettä
paikalleen. Kesäkelillä nosto onnistuu varmasti joutuisammin,
mutta vetoauton pitäisi mielellään oltava sitkeän vahva nelipyörävetoinen, jotta hinaus ja
nosto vähänkin jyrkemmältä
luiskalta onnistuisi.
Astuessamme Solon kannelle
vene tuntui yllättävänkin vakaalta ja tukevalta. Veneessä oli pitkärikinen 4 hv nelitahtiperämoottori ja ajoimme sillä satamasta ulos. Veneen vakiovarustuksen kuuluu perämoottoriteline ja gps:llä mittasimme 5,5 solmun etenemisnopeuden täydellä kaasulla. Avotilassa ja peräkajuutan makuulaverin kohdalla
desibelimittari näytti silloin 78
dB(A), salongissa 70 dB(A).
Keulaharuksessa on uraprofiili
ja fokka on varustettu rullalla.
Isopurjeessa on läpilatat ja lazy
jacksit sekä purjeen säilytyspeite. Rullasimme auki fokan ja nostimme isopurjeen avotilaan tulevalla nostimella, ja sitten menoksi.
Solo kulki luovilla varsin mukavaa kyytiä, vaikkei mikään kilpapursi olekaan.
Avoimesta peräpeilistä pääsee hyvin uimaan, mutta myös takaisin veneeseen.
Veneessä on valaskansi, joka saa sen näyttämään varsin korkealta,
mutta tuo samalla lisää avaruutta sisätiloihin.
Tuulta oli 4–6 m/s luoteesta,
mutta välillä merelle ulottuivat
myös ärhäkkäät syyspuuskat.
Hallintavaikeuksia emme havainneet, Solo pysyi hyvin perämiehen käsissä. Peräsin tuntui
kuitenkin sangen raskaalta, vaikka lavassa on tasapainottava osa.
Jatkopinnaa ei ollut, mutta teräsputkesta tehdyssä peräsimessä
oli kyllä kiinnityspaikka sellaiselle. Käännettävä peräsinlapa kolisi aika pahasti laatikossaan, kiinnityspultti kaipasi ilmeisesti hienosäätöä ylimääräisen väljyyden
poistamiseksi. Liian tiukalle sitä
ei kuitenkaan voi vetää, koska silloin peräsinlapaa ei saa käännettyä ylös pelkästään säätököydestä vetämällä.
Kaksi henkeä mahtui reunalle
istumaan, mutta perämiehen
kohdalla sivukaiteet ovat jo niin
lähellä, että ne osuvat hänen selkäänsä. Pieni pursi kallistui tietysti aika herkästi, mutta tuntui
jäykistyvän sitä mukaa kuin kallistus lisääntyi. Nostoköli vaikutti
varsin tehokkaalta ja kölipintaa
on tarpeeksi, koska Solo ei sortanut mitenkään huomiota herät-
tävästi. Lateraalitasapaino tuntui
olevan kohdallaan ja luovikärkkäys lisääntyi sopivasti, kun vene
kallistui puuskissa.
Suorituskyvystä on vaikea sanoa muuta kuin että sivumyötäisessä mittarimme näytti runsaat
viisi solmua. Solo ei ole mikään
pikakiitäjä, eivätkä testaajat
mieltäneet sitä kilpailukäyttöön
tarkoitetuksi purreksi. Gdanskissa tehdyt Mura Sails -purjeet istuivat ihan hienosti varsin taipuisassa takilassa, vaikka fokan nostinta onkin vaikea saada tarpeeksi kireäksi. Se kiinnitetään nimittäin rullassa olevaan pieneen teräsknaapiin.
Mittaukset ja ennusteet
Punnitsimme Solon ja vaaka
näytti 1 280 kiloa. Vene oli punnituksessa täysin purjehduskunnossa ja perämoottorilla varustettuna. Ylipainoa on silti varsin
paljon, verrattuna esitteessä
mainittuun arvoon, ainakin prosentuaalisesti ilmaistuna.
Uppouma/pituussuhteella ilmaistuna Solo kuuluu arvolla
199 keskiraskaiden pursien jouk- 쐌 쐌 쐌
59
koon, kun taas vertailuveneistämme Campus 6.3 (103) ja Etap
21i (160) ovat selkeästi kevytuppoamaisten puolella. Sun 2000
on arvolla 172 näitä hieman raskaampi, mutta kuitenkin Soloa
kevyempi.
Kallistuskokeessa Solon alkuvakavuus todettiin kohtalaisen
hyväksi ja kun laskettu purjepinta-alakin on hieman pienempi
kuin Etapissa ja Sun 2000:ssa, on
puolalaisveneen
teoreettinen
tuulensietokyky näitä parempi.
Ainoastaan kiintokölillä varustettu Swing 221 on selkeästi jäykempi vene kuin Solo.
Laskennallisissa suorituskykyvertailuissa Solo pärjää myös
kohtalaisen hyvin. Kevyen ja keskituulen kaaviossa nostokölipurret kerääntyvät yhteen ryppääseen. Kovalla tuulella erot ovat
selkeämmät ja Swing näyttäisi
luovivan muilta karkuun, kun
taas kevyt Campus viihtyy erityisesti avotuulella. Solo sijoittuu
Etapin, Sun 2000:n ja ukrainalaisen Oriyanan joukkoon kaavion
keskivaiheelle, kun vuorostaan
muita hieman pitempi Sunwind
221 on tämän joukon nopein.
Ulkotilat ja varusteet
Solossa on erikoisen muotoinen
avotila, joka on auki takaa styyrpuurin puolelta. Aukon kohdalla
on uimaporras, joten tätä kautta
on suhteellisen helppo päästä
takaisin veneeseen.
Istuinkaukaloon mahtuu neljä
henkeä. Säilytyslaatikoita on
kaksi, joista toinen pieni ja toinen suuri. Keulassa on lisäksi
ankkuriboksi. Sivukannet ovat
suhteellisen kapeat eikä ylärakenteen sivuilla ole karhennusta.
Myös kahvat puuttuvat ja varvaslistat ovat matalat. Pienten
veneiden kansia voi harvoin kutsua turvallisiksi, mutta Solossa
on kuitenkin kaiteet.
Veneessä on puolalaista tekoa
oleva 7/8-osatakila ja samoin ”kotimaiset” yksinopeuksiset vinssit.
Nämä ovat sikäli erikoiset, että
paapuurin puolella katolla oleva
nostin- ja jalusvinssi kiertää vas-
60
VENE 12/04
tapäivään. Näin Spinlock-vapauttimista tulevat köydet osuvat paremmin vinssille. Kiertosuunnan
vaihto vaatii melkoisesti totuttelua ”länsimaalaisiin” vinsseihin
tottuneelta gastilta.
Levankia ei ole, vaan jalustalja
on kiinni silmukassa avotilan turkilla. Fokan lyhyet jaluskiskot
ovat kajuutan katolla, joten purjeen saa jalustettua tarpeeksi sisään. Vinssien yhteyteen on rakennettu rapulukot jaluksia varten ja kajuutan katolla on lukot
nostokölin säätököydelle ja puominalasvetimelle.
Alumiinitakila näyttää suhteellisen hyvin tehdyltä, vaikkakaan
profiilia ei ole kavennettu huipusta. Heloituskin on asiallinen
ja parempilaatuinen kuin useassa aikaisemmin purjehditussa
entisen itäblokin veneessä. Maston kannatintelineessä on pidike
pelastusrengasta varten sekä pari pullotelinettä.
Asuminen hyvää
telttailutasoa
Kajuutan kulkuaukko on tarpeeksi leveä ja Solossa on kunnon luukkutalli. Sisällä ei ole seisomakorkeutta, mutta sohvilla
istuu varsin hyvin, vaikkakin pää
osuu helposti kannen reunaan.
Selkänojiin kannattaisi tehdä
kunnon toppaus, niin ne tukisivat paremmin.
Veneeseen on pyritty luomaan suuren purren tuntua sillä,
että kajuutassa on ruokapöytä,
pieni pentteri ja suljettava toiletti. Pienessä veneessä kaikki on
tietysti pientä. Vessaan sirot miehistön jäsenet mahtuvat juuri ja
juuri Porta Potille istuutumaan,
rotevammalle
vinssigorillalle
siellä on ahdasta. Pienessä pentterissä on pesuallas, johon makeavesi tulee sähköpumpulla,
sekä kiinteä kaksiliekkinen kaasukeitin. Kölilaatikon päälle rakennetun klaffipöydän ääreen
mahtuu neljä henkeä ruokailemaan eikä laatikko pahemmin
häiritse tilankäyttöä.
Vesitankit ovat avotilan laatikossa. Ne ovat muovisia irtotank-
Salongissa on tilaa neljälle, mutta istumisasento olisi rennompi, jos selkänojat olisi topattu ja antaisivat paremman tuen.
Avotilan alla oleva laveri soveltuu hyvin lasten makuukamariksi. Istuinkaukalon jalkatilan kohdalla laverin korkeus on vain 30 senttiä, joten aikuisille
tila on ahdas.
Veneessä on pieni pesualtaalla ja
kaasuliedellä varustettu pentteri.
Vessaan mahtuu kyllä istumaan,
mutta pukeutumiseen ei ole tilaa.
keja, joista vesi tulee pumpulla
korkkien läpi johdettujen letkujen kautta. Merivesi saadaan sisälle käsipumpulla.
Neljän hengen perhe yöpyy
varsin mukavasti Solon kajuutassa. Lapset on hyvä majoittaa
avotilan alla olevaan makuutilaan, joka keskeltä on suhteellisen matala. Vanhemmat mahtuvat paremmin oikaisemaan itsensä salongin sohville.
Laverien ja sohvien istuinten
alla on siistit, sisämodulin ansiosta umpinaiset säilytyslaatikot.
Keittiössä on lokerikko ja laidoilla hyllyt, mutta ripustinkaappia
veneeseen ei ole mahtunut. Tuuletus tapahtuu kansiluukun
kautta, mutta vessasta puuttui
vielä sinne kuuluva venttiili.
Solon kajuutassa on varsin hyvin tilaa, mutta yleisilmettä synkentää laitojen vuoraukseen
käytetty karvalankamatto. Runko ei ole kerrosrakenteinen, joten laidoille saattaa tiivistyä kosteutta. Ja tämä vuorostaan voi
aiheuttaa homeongelmia veneessä käytettyjen materiaalien
vuoksi.
Siistiä lujitemuovityötä
Puolalaiset ovat pitkään harjoitelleet lujitemuoviveneiden rakentamista ja Solossa laminointityö näyttää siistiltä. Runko ei peilaa ja pinnat ovat tasaiset. Runko
on laminoitu käsin ja se on umpilaminaattia, kun taas kannessa
on käytetty kerrosrakennetta.
Sen väliaineena on 6–10 mm airex-levy.
Runkoa tukevat pitkittäisjäykisteet, joiden päälle on rakennettu sivuhyllyt, sekä laaja lujitemuovinen sisämoduli. Tämä
muodostaa sisustuksen perustan, keulalaverin ja sohvat, perälaverin sekä pentterin.
Masto seisoo kajuutan katolla
tukiputken päällä. Vanttiruuvit
ovat kiinni teräskaarien silmukoissa ja nämä kaaret alapäästään kiinni vetotangossa. Laitojen laminaatissa on teräslevyt,
joissa on lenkit vetotankojen
kiinnitystä varten. Vetotankoja ei
ole suunnattu oikein, eli päävanttien jatkeiksi, mutta näin
pienessä veneessä konstruktio
kyllä kestää.
Kääntyvä nostoköli on terästä
ja se painaa 70 kg. Kölilaatikon
kohdalla on turkin alla 250 kg sisäpuolista painolastia, joka lisää
veneen vakavuutta.
Sohvien patjat ovat varsin pehmeät ja puuosien viimeistelytaso
korkeintaan kohtalainen. Solon
muotoilua ei voi kehua nykyaikaiseksi, ei ainakaan uusimpien
ranskalaisten pikkupursien rinnalla. Mutta vene antoi varsin
sympaattisen kuvan itsestään, se
on suhteellisen tilava sekä ulkoa
että sisältä ja hintaan kuuluu purjehdusvarusteiden lisäksi myös
rekisteröity traileri. Solo onkin
mielestämme varsin sovelias ensiveneeksi nuorelle, purjehdusta
aloittelevalle perheelle.
쐍
Avotila on erikoisen muotoinen. Penkeissä
on säilytyslaatikot, mutta
veneessä ei ole
levankia.
160
136
175
144
+ varsin tilavaa salonkia
+ asiallista varustelua
+ toimivaa
mastonkaatosysteemiä
+ lujitemuovityön laatua
Jäykkyys
Kev yt ja keskituuli
kevyt tuuli
Swing 221
purjepinta/
märkäpinta
2,5
Sunwind 221
Solo 20
.S.uCna2m0p0u0s 6 . 3
S u n w i n d 2 2 1.
S o l o 2 0.
.E t a p 2 1 i
.
Oriyana 21
.S w i n g 2 2 1
Etap 21i
Oriyana 21
Sun 2000
Campus 6.3
ra
ne
e
2,0
– laitojen
karvalankamattovuorausta
– peräsimen klappia
– fokan nostimen kiinnitystä
1,5
1,0
0,5
2,0
jäykkyysluku
2,5
us
ky
ky
pa
1,5
or
it
purjepinta/
paino
su
1,0
4,0
5,0
keskituuli
4,5
Kova t u u l i
Tu u l e n s i e t o k y k y
Swing 221
SMoody
u n w i n dS31
221
.C a m p u s 6 . 3
nopea myötätuulessa
SRondo
o l o 2 0 (p.l.)
paino/
pituus
Etap 21i
6,0
.S u n w i n d 2 2 1
.
.S u n 2 0 0E0t a p 2 1 i
.Solo 20
Sun 2000
ne
ra
Campus 6.3
ky
ky
pa
5,0
OMcGregor
r i y a n a 2 126
.
Swing 221
e
5,5
or
it
us
.O r i y a n a 2 1
su
Vantit ovat vanttiruuveilla ja toggleseilla kiinni teräskaarissa, jotta niiden kiinnityskohdat nousisivat saranoidun mastojalan tasolle. Tällä tavalla maston voi
kaataa, kun vantit ovat tiukalla, jolloin
ne tukevat takilaa sivusuunnassa.
Veneen varustelusta päätellen kromattu
teräsputki on edullista Puolassa. Peräsinpinna ja kaiteet ovat sitä, kuten myös maston kiinteä kannatinrakennelma. Peräsinlapaa varten on nosto- ja laskuköydet.
4,5
1,5
2,0
1
jäykkyysluku
2,5
nopea luovilla
Kevyt ja keskituuli
Kaavio ennustaa veneiden ominaisuuksia
keveillä ja keskituulilla siten, että mitä
ylempänä vene kaaviossa on, sitä nopeampi se on kevyessä tuulessa. Keskituulella veneen ennuste on sitä nopeampi, mitä kauemmas oikealle se sijoittuu
kaaviossa.
Kova tuuli
Kovassa tuulessa veneiden kyky kantaa
purjeensa vaikuttaa oleellisesti niiden
suorituskykyyn luovilla. Mitä jäykempi
vene, sitä tehokkaammin sen purjeita
voidaan käyttää hyväksi. Oikealle sijoittuvan veneen ennustetaan luovivan hyvän
jäykkyytensä ansiosta hyvin. Avotuulella
vesilinjan pituus ja veneen paino ovat
määrääviä tekijöitä. Korkealle kaaviossa
sijoittuvalle veneelle ennustetaan hyvää
suorituskykyä avotuulella.
10°
20°
2
T I E D O T
M o i t i m m e
K i i t ä m m e
T E K N I S E T
98
48
224
3
4
5
6
7
tuulen nopeus (m/s)
Tuulensietokyky
Jäykkyysluvun ohella havainnollistamme
veneiden kykyä kantaa purjeensa laskemalla ne todellisen tuulen nopeudet, millä
purret kallistuvat 10 ja 20 astetta. Jälkimmäinen kallistuma on se, jolloin tavallisessa matkaveneessä viimeistään ryhdytään
toimiin joko purjeiden pienentämiseksi tai
niiden tehon vähentämiseksi.
Jäykkyys
Veneiden kykyä kantaa purjeensa eli niiden tuulensietokykyä on kuvattu jäykkyysluvulla. Siinä otetaan huomioon sekä kallistuskokeessa mitattu oikaiseva momentti
että kallistavan vaikutuksen aikaansaava
purjepinta-ala. Purjepintaan on laskettu
isopurje ja veneiden suurin mahdollinen
keulapurje, joka Solon kohdalla on 105 %
fokka. Jäykkyysluku on oikaisevan momentin ja kallistavan momentin suhde.
(esitetiedot)
Pituus
Vesilinja
Leveys
Syväys
Uppouma
Painolasti
Isopurje
Fokka
Spinaakkeri
Maston korkeus
Apumoottori
Suunnittelija
6,16 m
6,00 m
2,50 m
0,25/1,20 m
1 000 kg
320 kg
12,5 m2
7,7 m2
30,0 m2
10,1 m
perämoottori
Design Team
Janmor
Valmistaja
Topolski
Valmistusmaa
Puola
Päämyyjä Solo International Oy
Ruukinkuja 5, 02330 Espoo
(09) 863 7507 www.soloi.net
Testiarvot
Pituus
6,11 m
Vesilinja
5,67 m
Paino
1 280 kg
Märkäpinta
10,07 m2
Alkuvakavuus
213 Nm
Purjepinta
22,18 m2
Jäykkyysluku RM/HM 1,94
Hinta vakiovarustein 28 900 euroa
Varusteet ja hinnat
Apumoottori: 4 hv perämoottori 왌
Akku: 1 kpl
쐌
Pa-säiliö
왌
Potkuri
왌
Vesisäiliö: 20 l
쐌
Purjeet: isopurje, fokka
쐌
Spinaakkeri: 700 e
왌
Spinaakkerivarustus
왌
Uimaporras
쐌
Kompassi: 85 e
왌
Tyhjennyspumppu
왌
Sammutin
쐌
WC: kemiallinen
쐌
Keitin: keitin
쐌
Kuomu
왌
Painevesi
왌
Lämmitin
왌
Maasähkö 220 V
왌
Myrkkymaalaus
왌
Kuljetusalusta
traileri 쐌
CE-luokitus
C
쐌 vakiovaruste
왌 lisävaruste
61