Koneyrittäjät peräävät muutoksia ajokorttiesitykseen

4
Keskiviikkona 2. joulukuuta 2015
UUTISET
MTK-Kaakkois-Suomi
MTK voisi palkita
hyvin toimivia yrityksiä
LAPPEENRANTA (MT)
Voisiko kotimaisen maatalouden näkökulmasta hyvin toimivia yrityksiä palkita ja nostaa
esiin positiivista kautta, ehdotti
virolahtelainen Mikko Viikki
MTK-Kaakkois-Suomen kokouksessa.
”Näin kuluttajat voisivat
tiedon pohjalta valita, että hei,
tuollaista yritystä minäkin haluan tukea”, Viikki sanoi.
Kokouksessa puhunut MTK:­n
puheenjohtaja Juha Marttila
piti ehdotusta hyvänä ja totesi,
että MTK voisi palkita hyviä
tempauksia ja ideoita nykyistä
paremmin.
”Nyt kannattaa painaa päälle
kuluttajatyössä”, hän kannusti.
Kaakkois-Suomen tuottajaliitto kokoontui tiistaina Lappeenrannassa.
Vaikuttaako
MTK oppimateriaaliin?
Liiton puheenjohtaja Kari
Niemi herätteli avauksessaan
pohtimaan, voisivatko tuottajat
saada viennin kautta tuotteista
parempaa hintaa.
Vesa Parvinen Parikkalasta
tiedusteli, miten MTK on pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi
juuri uudistettavan biologian
opetusmateriaalin valmisteluun.
”Toivottavasti vähintään yhtä
paljon kuin Oikeutta eläimille
-yhdistys.”
Ruotsinpyhtääläinen Rauno
Pekkola oli huolissaan luomun
asemasta.
Marttila vakuutteli, ettei luomu pääse unohtumaan, sillä se
on nykyisessä MTK:n johtokunnassakin vahvasti edustettuna.
Ristiriitaa tavanomaisen ja
luomun välillä on harvoin, joten
niitä ei aina tarvitse eritellä.
”Haasteet ovat samat.”
Lintuvahingot
arka asia
Juha Metso Parikkalasta ihmetteli, miksi valkoposkihanhien ei edes virallisesti tunnusteta pesivän Suomessa, vaikka
ne tekevät oraille ja nurmille
mittavia tuhoja.
Marttila totesi, että asiaa
selvitetään, mutta se herättää
paljon tunteita, kuten susiongelmatkin.
Jorma Pappila Ruotsinpyhtäältä kritisoi Suomen lähtöä
mukaan suurvaltojen välisiin
asioihin, jotka kostautuivat Venäjän kaupassa.
Marttila totesi sen hinnaksi
EU-jäsenyydestä. Jälkihoidossa olisi hänen mielestään paljon parannettavaa. ”Lepsua on
ollut, mutta korjaaminen ei ole
vielä liian myöhäistä. Tässä voi
mennä pitkään.”
Erovuorossa ollut savitaipalelainen Jouni Muukka jätti
paikkansa MTK:n valtuuskunnassa. Hänen tilalleen valittiin
Helena Pesonen Rautjärveltä.
TERHI TORIKKA
MTK-Satakunta
Kohu-uutisia on yhä
vaikeampaa taklata
PORI (MT)
Nykyisessä hektisessä kohu-uutisoinnissa on entistä vaikeampaa saada omia näkökulmiaan
esille, arvioi pomarkkulainen viljanviljelijä ja MTK-Satakunnan
puheenjohtaja Jarkko Laitila.
”Tämä on huomattu esimerkiksi television kotieläintaloutta
koskevien negatiivisten uutisten
yhteydessä. Ei ole helppoa saada
maatalouden asioita mediassa
läpi.”
Laitila puhui viestinnän
muutoksista Satakunnan tuottajayhdistyksen syyskokouksessa
Porissa maanantaina.
Sosiaalinen media on tehnyt
viestinnästä näennäisesti helppoa, mutta asiakysymysten puntarointi on käynyt vaikeammaksi
kuin aikaisemmin.
”Sosiaalisen median haasteet
ovat nopeus – reagoida pitäisi
heti – ja se, että sinne pystyy
lausumaan mitä tahansa ilman
faktaperusteita. Jos lausunto on
vain räväkkä, siellä saa näkyvyyttä.”
Laitilan mielestä on välttämätöntä, että viljelijätkin tuovat näkemyksiään esille sosiaalisessa
mediassa, sillä siellä ovat asiakkaat eli kuluttajat.
”Heidät meidän pitää tavoit-
taa. Ei se auta mitään, että jurnutamme keskenämme.”
Haperoinen vessapaperi
pelasti sellutehtaat
MTK:n metsävaltuuskunnan
puheenjohtaja Mikko Tiirola
kävi kertomassa satakuntalaisille
metsäterveisiä.
Täyden kokoussalin riveistä
alkoi kuulua tyytyväistä supinaa
sen jälkeen, kun metsämies kertoi heränneensä puoli viideltä
lypsylle kotona Petäjävedellä
ennen lähtöä Poriin.
Tiirola hehkutti, että suomalaiset selluinvestoinnit osuvat
erinomaiseen saumaan.
”Eukalyptuksesta tehty vessapaperi hajoaa kiinalaisten
sormiin, ja siinä on se onni, että
pitkäkuituista sellua tarvitaan
lisää.”
Satakuntalaiset tekivät naisvaltaisia valintoja liiton ja keskusliiton luottamustehtäviin.
Liiton uusiksi johtokunnan
jäseniksi nousivat karvialainen
maidontuottaja Reetta Koivula
ja vammalalainen emolehmäkasvattaja Erika Koivumäki.
MTK:n valtuuskuntaan valittiin
uutena edustajana Mervi Helkkula Ulvilasta.
HANNA LENSU
Maataloustuottajain
yhdistysten
SYYSKOKOUKSET
pidetään 7.12.–13.12.2015
maataloustuottajaliitoittain seuraavasti
ETELÄ-SAVO
Ristiina *
Mäntyharju
Mikkeli **
7.12. 10.00
7.12. 13.00
10.12. 11.00
Löydön kartano
Fresto, Pentinpolku 1
Sali & Keittiö, Lähemäki, kokous
jatkuu kello 13.00
yhteiskokouksena
Haukivuori **
10.12. 11.00 Sali & Keittiö, Lähemäki, kokous
jatkuu kello 13.00
yhteiskokouksena
Hirvensalmi
10.12. 10.00 Valtuustosali
* johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali
** Yhdistyksen sääntömuutos nimen ja toimialueen osalta 2. käsittely
KESKI-POHJANMAA
Rautio
PIRKANMAA
Lempäälä
Viljakkala 1)
7.12. 19:00
Metsästysmaja
Manttaalitalo
Ravintola Kultacasino,
Haverin Lomakylä
8.12. 18.30 Siuvon tila
Tonttijärvi 2)
1
) vuosikokous, käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat
2
) puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali vuodeksi 2016
SATAKUNTA
Porin seutu
Keikyä
Köyliö
Honkilahti
7.12. 10.00
7.12. 18.00
8.12.
10.12.
10.12.
10.12.
VARSINAIS-SUOMI
Paimio
Metsämaa
18.00
19.00
19.00
18.00
8.12. 19.00
10.12. 19.00
Huittisten SP, Pohjoiskauppatori 1
Pirjon pirtti
Lallintalo
Honkilahden OP
Vistan Kino
Metsämaan Osuupankki
Kokouksissa käsitellään maataloustuottajain yhdistysten sääntöjen
10 §:n 2 momentissa mainitut asiat; mm. hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä vahvistetaan jäsenmaksut vuodelle 2016.
Kokouksissa toimitetaan yhdistysten johtokunnan tarvittavien jäsenten
sekä muiden edustajien vaali eri tehtäviin.
Maataloustuottajain yhdistysten johtokunnat
Koneyrittäjät peräävät
muutoksia ajokorttiesitykseen
Koneyrittäjät
pöllyttävät vuoden
vaihteeksi kaavailtua
ajokorttiuudistusta
ja erityisesti
nopeille traktoreille
kaavailtuja
vaatimuksia.
LT-ajokortti pitää riittää myös
yli kuuttakymppiä kulkeville
traktoreille ja siirtymäajat ovat
välttämättömiä, jotta yrittäjiä
ei ajeta kohtuuttomaan tilanteeseen, sanoo toimitusjohtaja
Matti Peltola Koneyrittäjien
liitosta.
Peltola oli kuultavana eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Ajokorttiuudistusta viedään pikavauhtia läpi
eduskunnassa, sillä lakimuutokset pitäisi saada voimaan vuoden
vaihteessa samalla, kun EU avaa
tiet nopeille traktoreille.
Peltolan mukaan lakiesityksessä on useita tarkennusta vaativia kohtia.
Kuorma-auto- tai yhdistelmäajoneuvokortin vaatiminen
yli kuuttakymppiä kulkevilta
traktoreita on ylimitoitettua ja
vastoin aiempaa periaatetta, että ajokortti tulee suorittaa sillä
ajoneuvolla, jolla myös ajetaan.
Peltolan mielestä traktorikysymyksissä törmätään usein
virheellisiin väitteisiin ja rinnastuksiin kuorma-autokuljetusten
kanssa. Kuljetusmuodot eivät
kilpaile keskenään.
Yrittäjät voivat valita käyttämänsä kaluston vapaasti ja
ajoneuvot poikkeavat käyttötarkoitukseltaan, käyttötavoiltaan
kuin käyttöolosuhteiltaan olennaisesti.
”En päästäisi yhdistelmäajoneuvon kuljettajaa kylmiltään
nopean traktorin rattiin.”
Peltola ehdottaa LT-ajokorttiin porrastusta.
Hänen mielestään peruskortin voisi ajaa 16-vuotiaana ja se
riittää enintään kuuttakymppiä
kulkeville traktoreille. Sitä nopeammille voisi olla LTE-kortti,
jonka saamiseen vaaditaan 18
vuoden ikä ja kahden vuoden
työkokemus traktoriajosta.
Myös ehdotetut ammattipätevyysvaatimukset ovat Peltolasta
hankalia. Ammattipätevyys
kytkettäisiin ajokorttivaatimuksiin ja C-ajokorttia edellyttäviin
En päästäisi
yhdistelmä­
ajoneuvon
kuljettajaa
kylmiltään nopean
traktorin rattiin.
MATTI PELTOLA
tiekuljetuksiin.
Peltola pitää ehtoa ylimitoitettuna. Ammattipätevyys liittyy tavarankuljetukseen tiellä.
Suuri osa nopeista traktoreista
päätyy työkonekäyttöön kuten
lumenauraukseen. Ehdotettu
280 tunnin ammattipätevyyskoulutus antaa hyvin vähän työkoneella urakoiville.
Traktori voi jäädä
ilman kuljettajaa
Ajokorttiuudistus on jättämässä
väliinputoajia, jos lakiin ei lisätä
siirtymäsäännöksiä.
Viime vuosina liki puolet uusista traktoreista on hyväksytty
yli 40 kilometriä kulkevina, jolloin niiden ajamiseen vaaditaan
tammikuusta lähtien LT- tai
C-ajokortti.
Siihen asti pärjää henkilö­
auton ajokortilla maa- ja metsätalouden ajoissa.
Maatalousajoja koskevaa
poikkeusta ollaan poistamassa
laista.
LT- ja C-kortteja ei ole kaikilla viljelijöillä saati puolisoilla,
lomittajilla, tilojen nuorilla tai
naapureiden kiireapulaisilla.
Heillä ei ole ehkä asiaa tilan ykköstraktorin rattiin, mikäli hallituksen esitys menee sellaisenaan
eduskunnasta läpi.
Trafin mukaan LT-ajokortteja
on mitättömän vähän, vain 278
kappaletta. Määrä saattaa ainakin kymmenkertaistua, jos ajokorttiesitys menee sellaisenaan
läpi.
Yli neljääkymppiä kulkevia
traktoreita on rekisterissä liki
8 800, jotka lähes kaikki on hankittu tällä vuosikymmenellä. Valtaosa niistä on maatilan töissä.
LT-ajokortin saaminen ei edellytä koulutusta, mutta teoria- ja
käsittelykoe tulee läpäistä, toteaa Maija Känsälä Ajovarmasta
Seinäjoelta. ”Muutama nuori on
hankkinut kortin vuosittain.”
Yleensä LT-korttia tarvitsevat ovat hankkineet saman tien
kuorma-auton ajokortin.
VEIKKO NIITTYMAA
AJOKORTTIESITYS
Monta korttia traktorille
T-kortti. Saa ajaa traktoria,
joka kulkee enintään
40 kilometriä tunnissa.
LT-kortti. Traktorille,
jonka huippunopeus on
40–60 kilometriä tunnissa.
C-kortti. Oikeuttaa
kuljettamaan kuorma-autoa
ja mahdollisesti
nopeimpia traktoreita.
Valiokunnassa
työläs paketti
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja
Ari Jalonen (ps.) toteaa, että
käsittelyssä oleva hallituksen
ajokorttiesitys on monisyinen ja
työläs paketti ottaen huomioon,
että aikaikkuna on lyhyt.
Aikaa on ensi viikon alkupäivin, jotta ajokorttimuutokset
ehditään saada voimaan ensi
vuoden alusta.
Nykyiset viittäkymppiä kulkevat LT-luokan traktorit ja niiden
ajamiseen tarvittavat ajokortit
ovat nousseet esille valiokunnassa, mutta Jalonen ei halua
kommentoida sen enempää keskeneräistä asiaa.
Valiokunta on kuullut asiantuntijoita MTK:sta kuorma-autoilijoihin.
”Valiokunta hakee koko kansantalouden kannalta parhaita
ratkaisuja.”
”Moni unohtaa, että uudet
traktoriluokat perustuvat EU-direktiiviin ja ne tulevat voimaan
vuoden vaihteessa. Ajokorttiasiat päätetään itse.”
Hallituksen esityksessä viittäkymppiä kulkevat nykytraktorit
katsotaan nopeiksi traktoreiksi.
Niiden ajamiseen tarvitaan vuoden vaihteen jälkeen LT-ajokortti tai C-ajokortti.
VEIKKO NIITTYMAA
PENTTI VÄNSKÄ
Kesätyön
tarjoaminen
voi käydä
hankalaksi
Leppävirtalainen maanviljelijä-urakoitsija Hans Hall on
luvannut töitä ensi kesäksi
nuorelle kaverille, joka miettii
maatalousalan opiskeluja. Ajokorttiuudistus saattaa sotkea
suunnitelmia.
Nuorukaisella on traktorin
ajokortti, mutta se ei ehkä riitä,
sillä tilalla on vain yksi neljääkymppiä kulkeva traktori. Tilalla
on useita nopeita traktoreita, joiden ajokorttivaatimuksia ollaan
kiristämässä.
Hallilla on ollut kiireapuna
maatalousopintoja miettiviä
nuoria, jotka ovat hakeneet
varmuutta ratkaisulleen kevään
toukotöissä ja kesällä muissa
traktorihommissa.
”On turha kuvitella, että maatalouteen löytyy jatkajia, jos
nuoret eivät pääse kokeilemaan
samoja töitä kuin aikuiset.”
Samoja korttiongelmia voi olla tiedossa monilla naapureilla.
Heillä on henkilöauton ajokortti, jolla on voinut ajaa yli neljääkymppiä kulkevia traktoreita
maatilan töissä, Hall kertoo.
”Ilmeisesti heidän on pakko
hankkia LT-ajokortti, vaikka ovat
ajaneet vuosikaudet samoilla nopeilla traktoreilla.”
VEIKKO NIITTYMAA
Ajokorttiuudistus osuu
peruskoulua päättäviin,
jotka miettivät ura­
suunnitelmiaan, sanoo
Hans Hall Leppävirralta.
AKT: Hallituksen pakkolait eivät mene läpi
”Hallituksen pakkolait eivät ole
juridisesti kestävällä pohjalla”,
katsoo Auto- ja kuljetusalan
työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.
”Myös puolueettomat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että lakien läpimeno on epävarmaa. On
olemassa EU-tuomioistuimen
ennakkopäätös, jonka mukaan
palkkaa tai palkanlisää ei voida
heikentää kansallisesti ohi yleissitovien työehtosopimusten”,
Piirainen sanoi Maaseudun Tulevaisuudelle tiistaina.
Piirainen tulkitsee tällaisiksi lisiksi kaikki hallituksen
aikomat pakkotoimet: pyhä- ja
ylityölisien, loma- ja sairauspäiväkorvausten sekä vuosilomien
leikkaukset.
Piirainen vahvisti MT:lle, ettei
AKT ole mukana pääministeri
Juha Sipilän (kesk.) ajamassa
yhteiskuntasopimuksessa. Sopimusneuvotteluja on käyty hallituksen muodostamisesta lähtien
ja ne ovat katkenneet useampaan
kertaan.
Tulosta yritetään jälleen, ja
mukana ovat hallituksen lisäksi
työnantajien EK sekä työntekijöitä edustavat SAK, STTK ja
Akava.
Sekä Sipilä että keskusjär-
VESA MOILANEN/LEHTIKUVA
Neuvotte­
lemme
normaalisti työn­
antajien kanssa,
kun sopimus
loppuu.
MARKO PIIRAINEN
”Emme suostu palkansaajien tuottavuusloikkaan”,
AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen kertoo.
Hän on johtanut liittoa vuodesta 2012.
jestöt ovat vedonneet AKT:hen
neuvottelupöytään palaamiseksi,
jotta pakkolakeja ei tarvittaisi.
”Yksimielinen päätös”
Piirainen ei pode huonoa omaatuntoa, jos sopimus kaatuu
AKT:n näkemykseen ja hallitus
ryhtyy pakkolakien säätämiseen koko palkansaajakentälle.
Hän torjuu myös julkisuudessa
esiintyneet epäilyt, ettei AKT:n
päätöstä olisi hyväksytty liiton
päättävissä elimissä.
”Hallituksemme on tehnyt
asiassa yksimielisen päätöksen.
Emme suostu tuottavuusloikkaan tai kilpailukykyhyppyyn
niin epätasa-arvoisesti, että vain
palkansaajille tehdään viiden
prosentin palkanalennus.”
Piirainen huomauttaa, että
takana on jo kolme keskitettyä
sopimusta ja kuusi vuotta nolla-
sopimuksia, jolloin palkansaajien ostovoima ei ole noussut.
”Ei tässä ole mitään dramaattista. Jokainen liitto tekee itsenäisesti ratkaisunsa, eikä missään keskitetyssä sopimuksessa
ole olleet kaikki liitot mukana.”
Piirainen odottaa normaalia
liittokierrosta.
”Katsomme, että meidän alamme asioita ajetaan paremmin liittokierroksella kuin yleisellä sopimuksella. Linja-autonkuljettajat
haluavat mieluummin 8- kuin
nykyisen 5- tai 13-tuntisen työpäivän ja satamissa suomalaisten
ahtaajien tulee hoitaa konttien
kiinnitystä ja irrotusta eikä filippiiniläisten merimiesten.”
Koko ala tiivistää rivejään
AKT:n jäseninä on reilut 50 000
muun muassa autoliikenne-,
ahtaus- ja korjaamoalan työn­
tekijää.
Liiton työnseisausten tiedetään vaikuttavan koko maan
sisäisiin ja kansainvälisiin
kuljetuksiin, muun muassa biotalouteen kuten puu-, eläin- ja
ruokakuljetuksiin.
Piirainen vähättelee järeiden
voimien uhkaa ja toteaa, että alan
puolustamiselle on perusteensa.
”Meidän sopimuksemme on
voimassa tammikuuhun 2017.
Neuvottelemme normaalisti
työnantajien kanssa, kun sopimus loppuu. Lopputulosta on nyt
liian aikaista ennakoida.”
AKT tiivistää yhteistyötään
muiden kuljetusliittojen kanssa.
Pari vuotta sitten perustettiin
yhteinen Kuljetusalan työttömyyskassa merimiesten kanssa
ja tiistaina Lentoemäntä- ja
Stuerttiyhdistyksestä tuli AKT:n
ensimmäinen yhteisöjäsenliitto.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Postin kiistaan ratkaisu
Postin työehtokiistassa syntyi
ratkaisu maanantaina, joten joulupostitkin ehtivät perille.
Palvelualojen työnantajat Palta sekä Posti- ja logistiikka-alan
unioni PAU hyväksyivät valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoesityksen.
Uusi sopimus on voimassa 11
kuukautta. Sen mukaan työntekijöiden palkkoja ei leikata eikä
työaikaehtoihin tule huononnuksia.
Työantaja saa jatkossa käyttää
vuokratyövoimaa ja alihankkijoita ja palkata esimerkiksi
irtisanotun henkilön tilalle
vuokratyöntekijän takaisinottovelvoitteen aikana. Postista lähteviä aletaan tukea Uusi polku
-ohjelmalla eli rahalla ja muulla
tuella. Paltan mukaan ratkaisu
auttaa Postia uudistumaan ja
turvaamaan kilpailukykynsä.
PAU pettyi yrityskohtaisen
muutosturvan kaatumiseen,
mutta on tyytyväinen siihen, että
työntekijät saavat työllisyys- ja
kasvusopimuksen mukaiset
palkankorotukset leikkausten
sijasta.
Samalla peruuntuivat muiden
liittojen ilmoittamat tukitoimet.
EIJA MANSIKKAMÄKI