Kansa luottaa eniten MTK:hon

Transcription

Kansa luottaa eniten MTK:hon
5
Maanantaina 2. maaliskuuta 2015
uutiset
Suomalaiset arvostavat maaseutua ja sen tuottamia
perusasioita, kuten ruokaa ja lämpöä. toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Kansa luottaa eniten MTK:hon
MTK ja Akava
ovat suomalaisten
mielestä luotettavimmat työmarkkinajärjestöt.
Peränpitäjäksi
jää Elinkeinoelämän
keskusliitto.
Luottamus työmarkkinajärjestöihin
Asteikko 1–5
Integriteetti ( rehellisyys)
Avoimuus
Maine ja rohkeus
Tulokset
Kehittäminen
Kyvykkyys
Yhteiskuntavastuu
Tahto
Keskiarvo
MTK
3,8
3,5
3,5
3,6
3,5
3,7
3,4
3,5
3,6
Akava
3,9
3,5
3,6
3,5
3,3
3,7
3,3
3,5
3,5
Yrittäjät
3,7
3,5
3,5
3,4
3,4
3,6
3,3
3,4
3,5
Lähde: TNS-Gallup, Tekir
STTK
3,6
3,4
3,4
3,3
3,2
3,4
3,2
3,3
3,4
SAK
3,6
3,4
3,2
3,4
3,2
3,4
3,3
3,2
3,3
EK
3,4
3,1
3,1
2,9
2,9
3,1
2,8
2,7
3,0
MT:n luottamuspuntari
Suurimmat vahvuudet
ja heikkoudet
Arviot järjestöistä
Saa aikaan tuloksia
MTK
45
SAK
36
Akava
33
STTK
31
22
Yrittäjät
16
EK
(verrattuna järjestöjen
keskiarvoon)
MTK
Tunnistaa asiakkaidensa
odotukset
65
MTK
52
Akava
50
Yrittäjät
45
STTK
44
EK
35
SAK
On osaava
Akava
MTK
Yrittäjät
STTK
EK
SAK
Puhuu totta
Maa- ja metsätaloustuottajajärjestö MTK:n toiminnanjohtaja
Antti Sahi ilahtuu, kun näkee
TNS-Gallupin ja viestintätoimisto Tekirin tekemän luottamuspuntarin tulokset. MTK
on koko kansaa edustavien vastaajien mielestä etujärjestöjen
ykkönen!
”Hienoa luettavaa.”
Sahi uskoo, että tuloksessa
näkyy järjestön lisäksi jäsenten
jokapäiväinen työ.
”Suomalaiset arvostavat
maaseutua ja sen tuottamia
perusasioita, kuten ruokaa ja
lämpöä.”
Vertailussa kuusi järjestöä
Luottamuspuntarissa on 30
väittämää, joita on yhdistetty
kahdeksaksi luottamuksen osatekijäksi.
MTK:n pisteet ovat tasaisesti
korkeat, kokonaisuudessaan
parhaat. Kuudessa osiossa
MTK on ykkönen yksinään tai
jaetusti.
Vertailussa on kuusi työmarkkinajärjestöä. Niistä korkeakoulutettujen Akava on MTK:n
kanssa lähes tasoissa. Selkeä
kolmonen on Suomen Yrittäjät.
Sen jälkeen ovat käytännössä
tasoissa palkansaajajärjestöt
STTK ja SAK. Perää pitää Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Akava
MTK
STTK
Yrittäjät
SAK
Jalostuskelpoisen puun
polttaminen kielletään
Ehdotukseen sisältyy myös
suuri uhka. Siinä on pykälä, joka
sallisi puun käytön energiaksi
vasta, kun se on ensin käytetty
jalostettuna tuotteena.
”Kaskadi-periaatteeksi kutsuttu kohta on erittäin vaarallinen ja vaikea. Käytännössä
se tarkoittaa, ettei mitään
jalostuskelpoista puuta saisi
käyttää biopolttoaineen raakaaineeksi”, Näräkkä sanoo.
Pykälän tarkoitus on suojata
puun arvokkaita osia joutumasta energiaksi. Näräkän mukaan
asiasta käydyn keskustelun
voisi ymmärtää paremmin, jos
jalostuskelpoisesta puusta olisi
pulaa.
Suomessa pulaa ei ole. EU:n
alueella hakkuut ovat 20:n viime vuoden aikana olleet tasaisesti ainoastaan 60–65 prosenttia vuotuisesta kasvusta.
35
33
31
55
21
-7 EK
Ajattelee kansakunnan
parasta
41
MTK
26
Yrittäjät
24
Akava
SAK 10
STTK 8
-20 EK
Luvut ovat erotuksia:
samaa mieltä olevien osuus – eri mieltä
olevien osuus
Lähde: TNS-Gallup, Tekir
MTK ei vain vastusta
Sahin katse poimii osiot, joiden
nimet ovat tulokset, kyvykkyys
ja kehittäminen. Ei vain MTK:n
ykkösrivin takia, vaan koska ne
ovat edunvalvonnan ydintä.
MTK on ykkönen myös yhteiskuntavastuussa ja tahdossa,
joka sekin kuvaa yleisen hyvän
huomioon ottamista. Kehittämisosiosta hän poimii väitteet
”uudistaa jatkuvasti yhteiskuntaa” ja ”etsii luovia ratkaisuja”
– kärjessä Yrittäjät ja MTK.
”Myönteistä, että etujärjestö
mielletään kehitystä haluavaksi
eikä vain vanhan puolustajaksi.”
”Yhteiskuntavastuu ja kehittämishalu antavat pohjaa
asioiden eteenpäin viemiselle.
Turvallinen ja puhdas ruoka on
suuri yhteiskuntavastuuteko.”
EK vastaajille vastapuoli?
Puntarin toisessa päässä on EK,
teollisuuden ja työnantajien
järjestö.
”Ehkä EK:hon on vaikeampi
samastua kuin kumppaneihin”,
viestintäjohtaja Jouni Kemppainen pohtii.
”Me pyrimme luomaan elin-
Kari Salonen
Saako polttaa vai eikö saa? Siitä kiistellään vielä.
”Käytännössä tämä voi estää
esimerkiksi kuitupuun käyttämisen energiana. Tukit on jo rajattu energiakäytön ulkopuolelle. Jos kaikki jalostuskelpoinen
rajataan ulos, biopolttoaineeksi
saa jalostaa vain risuja ja tähteitä”, Näräkkä sanoo.
Ympäristövaliokunta äänesti
ILUC:sta viime viikolla. Seuraavaksi lakiesitystä käsitellään parlamentin, komission ja
jäsen­maiden neuvotteluissa.
Komission ja jäsenmaiden
ehdotuksessa pykälää puun
käytön rajoituksesta ei ole.
Kaskadi-periaatetta ei ole
laeissa aiemmin ollut. Näräkkä
pelkää sen tulevaisuudessa leviävän kaikkeen energiantuotantoon, jos se nyt tulee laiksi.
MTK lähettää Suomen keskeisille päättäjille tänään maataina aiheesta kirjeen.
Nykyisiä biopolttoaineita
halutaan rajoittaa
ILUC:n tavoitteena on vaikuttaa
myös maankäyttöön. Nykyiset
polttoaineet vievät peltoa ruuan
tuotannolta ja edistävät metsien
katoamista.
”Jos Euroopassa halutaan
keinoelämälle ja sitä kautta
koko yhteiskunnalle parempia
edellytyksiä. Varsinkin heikkoina aikoina ehdotuksemme ehkä
koetaan koviksi.”
Kemppaisen mukaan EK pyrkii puhuttelemaan kansalaisia
laajemminkin. Esimerkiksi hän
ottaa EK:n tuoreen esityksen
keventää verotusta kaikissa
veroluokissa; erikseen EK mainitsi keski- ja pientuloiset.
TNS-Gallupin tutkimusjohtaja Jaakko Hyry ymmärtää
Kemppaisen selityksen.
”Vastaajissa on paljon palkan-
saajia. He ehkä tuntevat olevansa eri puolella kuin EK.”
Näin kysely tehtiin
TNS-Gallup kysyi työmarkkinajärjestöjen luottamuksesta
tammi–helmikuun vaihteessa
1 402 suomalaiselta. Kyselyn
teetti viestintätoimisto Tekir
osana laajempaa luottamuspuntaria.
Kyselyssä kukin vastaaja arvioi vain osaa järjestöistä, ja vain
sellaisia, joita tunsi vähintään
yleisellä tasolla. Jokaisesta kertyi 113–220 arviota, MTK:sta 147.
Byrokratia seisottaa
yritysinvestointeja
Lakiesitys voi tuoda
kymmeniä uusia
biopolttoainelaitoksia
BRYSSEL (MT)
Euroopan parlamentin lakiesitys nestemäisistä biopolttoaineista (ILUC) voi olla Suomen
metsäteollisuudelle ja koko
-alalle sekä uhka että mahdollisuus.
Taloutta voi piristää esimerkiksi sitova 1,25 prosentin tavoite uusille toisen sukupolven
biopolttoaineille.
”Määrä kuulostaa pieneltä,
mutta sillä on isot vaikutukset. Se vaatii kymmeniä uusia
biopolttoainelaitoksia Eurooppaan. Ehkä joku tulee myös
Suomeen”, MTK:n metsäasiantuntija Janne Näräkkä sanoo.
Toisen sukupolven tuotteiden valmistuksessa ei käytetä
nykypolttoaineiden tapaan
ruuaksi kelpaavia raaka-aineita,
vaan niitä voidaan valmistaa lähes mistä biomassasta hyvänsä.
Siksi raaka-aineketjulle on
odotettavissa paljon uusia töitä.
50
50
47
47
70
66
tankata biopolttoainetta, niin
joku kaataa Brasiliassa sademetsää korvaamaan täällä
vähentynyttä ruuantuotantoa.
Uudet ei-ruokapohjaiset poltto­
aineet eivät aiheuta maankäytössä sellaisia muutoksia”,
Näräkkä kuvaa.
Metsää suurempi vääntö
käydäänkin todennäköisesti ensimmäisen sukupolven poltto­
aineiden vähentämisestä.
Ehdotuksessa niiden määrä
halutaan rajoittaa kuuteen prosenttiin liikennepolttoaineesta.
Euroopan tuottajajärjestöjä
edustava Copa-Cogeca on eri
mieltä. Järjestö haluaa pitää
prosentin vähintään kahdeksassa.
”Ehdotus kuudesta prosentista voi johtaa rypsin alan ja
proteiinin tuotannon vähenemiseen”, Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo
tiedotteessa.
Suomea prosenttikysymys
ei koske, sillä maatilat eivät ole
juuri investoineet ensimmäisen
sukupolven tuotantoon.
Parlamentin päätettäväksi
lakia odotetaan huhtikuussa.
AIMO VAINIO
Viranomaislupiin liittyvä byrokratia on viivästyttänyt joka
kymmenennen pien- ja keskisuuren yrityksen investointeja,
selviää Keskuskauppakamarin
pk-hallitusbarometrista.
Pelkästään kyselyyn vastanneiden yritysten investointeja
on juuttunut lupabyrokratiaan
yli 160 miljoonaan euron arvosta.
Viivästyneet tai peruuntuneet investoinnit vaihtelevat
arvoltaan alle 100 000 eurosta
yli 5 miljoonaan.
Yli 1 200 vastaajayrityksestä
11 prosenttia eli runsaat 130 pkyritystä kertoi investointinsa
viivästyneen tai peruuntuneen
perusteettomasti viranomaislupiin liittyvien syiden vuoksi
viime ja tämän vuoden aikana.
Viivästyksen syinä olivat
useimmiten kaavoitukseen (42
prosenttia), ympäristölupiin
(29 prosenttia) tai rakennuslupiin (24 prosenttia) liittyvät
ongelmat.
160 miljoonaa
pois talouskierrosta
Keskuskauppakamarin varatoi-
mitusjohtaja Leena Linnainmaa huomauttaa, että investointieurot ovat pois talouden
kierrosta ja työllisyydestä.
“Ongelma koskee koko Suomea. Yritykset kaikkialta Suomesta kertoivat viivästyksistä.”
Linnainmaan mukaan pkyritykset ovat kuitenkin halukkaita investoimaan. ”Lähes 40
prosenttia vastaajista kertoo
käynnistävänsä uutta liiketoiminta-aluetta ja yli neljännes
suunnittelee muuta merkittävää investointia.”
“Suomella ei ole varaa tyrehdyttää yritysten laajentamishaluja”, Linnainmaa sanoo.
”Lupabyrokratia täytyy saada
purettua.”
Yritysjohtajien mukaan lupiin liittyvien valitusten käsittely on erittäin hidasta.
Kauppakamarit vaativat
seuraavalta hallitukselta konkreettisia toimia lupabyrokratian
purkamiseksi. Investointilupien käsittelyyn halutaan enimmäisajat, valitusoikeuksia tulee
rajoittaa ja valitusten käsittelyä
nopeuttaa.
JOUKO KYYTSÖNEN
MTK:n TTIP-kanta
herättää ihmetystä
MTK:n jäsenistössä on alettu
ihmetellä MTK:n myönteistä
kantaa EU:n ja Yhdysvaltojen
vapaakauppasopimukseen
(TTIP).
Tämän lehden lukijalta-palstalla kolme MTK:n nuorta tuottajaa ottaa kantaa sopimusta
vastaan ja kysyy, miten MTK:n
johto on päätynyt kyseiseen
kantaan.
MTK:n nuorten valiokunnassa toimiva Otto Saikkonen
Tohmajärveltä katsoo, että
sopimuksen tultua voimaan
suomalaiset viljelijät joutuisivat
kilpailuun sellaisia voimia vastaan, että huonosti kävisi.
”Suomalainen maatalous altistuisi vapaalla kilpailulle Yhdysvaltojen äärimmilleen vietyä
tehotuotantoa vastaan.”
”Suomi ja USA toimivat täysin eri säännöillä”, Saikkonen
huomauttaa.
”Kun tieto MTK:n kannasta
tuli julki, asiasta alkoi tuottajien keskuudessa aikamoinen
huuto”, Saikkonen kertoo.
Nuorten tuottajien mielestä
suurissa linjapäätöksissä jäsenistöä pitää aidosti kuulla esimerkiksi keskustelutilaisuuksissa MTK-liitoittain.
JOUKO KYYTSÖNEN
Lisää sivulla 4.
+ ajattelee kansakunnan parasta
+ tunnistaa asiakkaidensa odotukset
+ luo toivoa
+ kantaa vastuunsa maailmasta
+ kantaa vastuunsa
(– osallistuminen vuoropuheluun)
Akava
+ hyvä maine
+ haluaa ymmärtää muiden tarpeita
+ puhuu totta
– ei ymmärrä sidosryhmiä laajalti
– ei tunnista asiakkaidensa odotuksia
– ei ole rohkea
Yrittäjät
+ tekee minkä lupaa
+ rohkea
+ etsii luovia ratkaisuja
(– osallistuminen vuoropuheluun)
(– tulosten aikaansaaminen)
STTK
+ toimii oikein
+ haluaa ymmärtää muiden tarpeita
– ei ole johdonmukainen
– ei tunnista arvojaan
SAK
+ luo toivoa
– ei ole rohkea
EK
(+ rohkea)
(+ tunnistaa asiakkaidensa odotukset)
– ei luo toivoa
– ei halua ymmärtää muiden tarpeita
Lähde: TNS-Gallup, Tekir
Järjestöjen omia jäseniä oli
vastaajissa heidän väestöosuutensa mukaisesti. Tulokset
edustavat 15–74-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun
ottamatta.
Vastaaja arvioi 30 väittämästä
asteikolla 1–5, kuinka hyvin se
sopii arvioitavaan.
Luottamuspuntarin väittämät perustuvat Mikael Pentikäisen Luottamus-kirjaan.
Pentikäinen on nykyisin Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja.
HEIKKI VUORELA
PTT:N TALOUSTUTKA
Uudistuksella
työurat pidemmiksi
Työmarkkinajärjestöt sopivat viime syksynä vuoden 2017 eläkeuudistuksesta, joka nostaa alinta vanhuuseläkeikää asteittain.
Vuonna 1955 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jota
uudistus koskee. Vuonna 1965 syntyneistä lähtien eläkeikä
sidotaan elinajanodotteeseen. Tavoitteena on, että työssäoloajan osuus elinajasta pysyy samana. Kun eläkeikä on noussut 65
vuoteen, elinaikakerroin muuttuu nykyistä lievemmäksi.
Eläketurvakeskus julkaisi äskettäin arvioita uudistuksen
vaikutuksista. Laskelmia on tehty sekä eläkejärjestelmää
kuvaavalla makromallilla että yksilötason simulaatiomallilla.
Arvioiden mukaan uudistus pidentää työuria.
Kuukausieläkkeiden uskotaan kasvavan ajan myötä. Kasvu
johtuu työurien pitenemisestä ja nykyistä lievemmästä elinaikakertoimesta. Pidemmällä aikavälillä uudistus myös tasoittaa
eläke-eroja ikäluokkien sisällä. Pienet eläkkeet kasvavat
hieman suuria eläkkeitä enemmän.
Nykyisin eläkettä karttuu enemmän 53 ikävuodesta alkaen.
Uudistuksen jälkeen tilanne muuttuu, mikä suurentaa hieman
pienimpiä eläkkeitä.
Osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke tulevat mukaan
valikoimaan. Aiemmin erilaisia reittejä eläkkeelle on yritetty
vähentää, joten näihin uusiin vaihtoehtoihin on suhtauduttu
epäileväisesti.
Eläketurvakeskuksen arvion mukaan uusien eläkereittien
vaikutukset jäävät vähäisiksi. Arvio perustuu kuitenkin
oletukseen, että myös niiden käyttö on pientä.
Vanhimpien ikäluokkien työllisyyden paraneminen ja työurien pidentyminen johtavat siihen, että eläkemenot suhteessa palkkasummaan supistuvat. Uudistuksesta hyötyvät eniten
nuorimmat tällä hetkellä työmarkkinoilla olevat ikäluokat eli
1990-luvulla syntyneet. Uudistus kasvattaa heidän eläkkeitään ja pienentää maksuja nykylainsäädäntöön verrattuna.
Todennäköisesti nämä ikäluokat kuitenkin näkevät vielä
muutaman uudistuksen ennen kuin pääsevät eläkkeelle.
Uudistuksen vaikutuksiin on suhtauduttu myös epäilevästi.
Uhkana on, ettei työtä tai työkykyä riitä eläkeikään asti.
Työmarkkinat kuitenkin muuttuvat ja ovat jo muuttuneet.
Asenteetkin ovat muuttuneet, ja ihmiset ovat terveempiä.
Myös lainsäädännön
muutokset vaikuttavat.
SIGNE JAUHIAINEN
Aiemmasta kehitykseson PTT:n ekonomisti.
tä voimme havaita, että
työurat ovat pidentyneet
ja 60–64-vuotiaiden
signe.jauhiainen
työllisyysaste on noussut.
@ptt.fi
Pankkiarvio: Kreikka
tarvitsee tukipaketin
Kreikka tarvitsee kesällä taas uuden tukipaketin euromailta, ar­
vioi pankkijätti Deutsche Bank.
Ylen mukaan vaalien jälkeinen
uusi hallitus saakin varautua ensi töikseen neuvottelemaan taas
Kreikan lainoista.
Euromaat myönsivät runsas
viikko sitten neljän kuukauden
jatkon Kreikan lainaohjelmalle.
Nordean pääekonomistin Aki
Kangasharjun mukaan Kreikka
tarvitsee vielä kolmannen tukipaketin.
”Tai sitten velkojen leikkauksen. Missään tapauksessa Kreikka ei tule pärjäämään omillaan.”
Kreikan hallitus kiistää jyrkästi uuden tukipaketin tarpeen.
MT
POLITIIKASTA
LYHYESTI
Keskustan
Sipilä palaa töihin
Keskustan puheenjohtaja Juha
Sipilä palaa töihin maanantaina.
Sipilä kirjoittaa sunnuntain
blogissaan, että hänen leikkauksen jälkikomplikaatioihin
18. päivä helmikuuta kuollut
poikansa haudattiin lauantaina.
”Takana on uskomattoman
raskas puolitoista viikkoa.
Asiaa on vaikea ymmärtää tai
hyväksyä. Surua on mahdotonta kuvailla.”
Sipilän mukaan yhtä
peruttua tilaisuutta lukuun ottamatta tarkoitus on nyt edetä
aiemmin sovitun kalenterin
mukaisesti.
Hän toivoo, että saa perheineen tehdä surutyötä jatkossakin yksityisesti.
Räsänen helpottaisi
työperäistä
maahanmuuttoa
Kristillisdemokraattien
puheenjohtaja Päivi Räsänen
helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa, minkä saatavuusharkintaa pitäisi väljentää tai
poistaa se kokonaan. Hän ei
usko, että saatavuusharkinnan
keventäminen johtaisi työehtojen polkemiseen, mitä muun
muassa palkansaajajärjestöissä
on pelätty.
Räsäsen mielestä on selvää,
että Suomeen tarvitaan työntekijöitä ulkomailta.
Soini puolustaa
aluepolitiikkaa
”Perussuomalaiset haluavat
turvata elämisen edellytykset
koko Suomessa”, puolueen
puheenjohtaja Timo Soini
sanoi lauantaina Rovaniemellä.
”Suuri pinta-ala on rikkaus
eikä rasite. Suomen menestys
perustuu ihmisiin ja luonnonrikkauksiin.”
Valtio ei Soinin mukaan ole
yrittäjä vaan mahdollistaja.
Metsä-, metalli- ja kemianteollisuus ovat tärkeitä kivijalkoja,
joiden kustannustasoa ei saa
nostaa.
Fingrid välittää. Varmasti.
Tule kuulemaan
kantaverkon
voimajohtohankkeesta.
Voimajohtohanke Hausjärven
Hikiältä Orimattilan Pennalaan
Fingrid Oyj suunnittelee 400 + 110 kilovoltin voimajohtoa
Hausjärven Hikiän ja Orimattilan Pennalan välille.
Tarkasteltavat voimajohtoreitit sijoittuvat Hausjärvelle,
Mäntsälään, Kärkölään, Hollolaan ja Orimattilaan.
Hanketta ja sen ympäristövaikutusten
arviointiselostusta esitellään yleisötilaisuuksissa:
• Hikiällä Eskon koululla, Hikiäntie 223,
tiistaina 10.3.2015 klo 18
• Orimattilassa virastotalon valtuustosalissa,
Orionaukio 2A, keskiviikkona 11.3.2015 klo 18.
Voimajohtoreitteihin voi tulla tutustumaan jo ennen
varsinaista esittelytilaisuutta, klo 17.30 alkaen.
Viralliset YVA-selostusta koskevat lausunnot ja mielipiteet
tulee toimittaa kirjallisena 2.4.2015 mennessä Hämeen
ELY-keskukseen: PL 29, 15141 Lahti tai
[email protected].
Lisäksi palautetta hankkeen jatkosuunnitteluun voi
antaa Fingridille karttapalvelun kautta: www.fingrid.fi
(Verkkohankkeet > Hankkeet > Voimajohdot >
Hikiä–Orimattila YVA-menettely).
Hankkeella uudistetaan ikääntynyt voimajohto ja
vahvistetaan valtakunnallista sähkönsiirron kantaverkkoa.
Lähtökohtana on uuden voimajohdon sijoittaminen
nykyisen voimajohdon paikalle. Uutta maastokäytävää
voimajohdolle tarvitaan Orimattilan läheisyydessä.
LISÄTIETOJA FINGRIDISSÄ ANTAVAT
kehityspäällikkö Satu Vuorikoski, puh. 030 395 5195
tekninen asiantuntija Pasi Saari, puh. 030 395 5178
www.fingrid.fi
Kantaverkkoyhtiö Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa
sähköä häiriöttä nyt ja tulevaisuudessa. Vaikutamme jokaisen suomalaisen arkeen siirtämällä sähköä, edistämällä
sähkömarkkinoita ja kehittämällä kantaverkkoa.