Vuosikertomus 2014

Transcription

Vuosikertomus 2014
Vuosikertomus
2014
1
SISÄLLYSLUETTELO
Puheenjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
1. TALOUSELÄMÄ 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
1.1. Yleinen taloudellinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
1.2. Maataloustuotanto Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Tilastotietoa maataloudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
1.3 Metsätalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.1. Toimialue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.2. Jäsenet
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.3 Hallinto, edustajat ja toimihenkilöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
2.4. MTK-Etelä-Pohjanmaan liiton ja tuottajayhdistysten jäsenmäärät vuoden 2014 lopussa . . . . 15
3. LIITON TOIMINTA 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
3.1 Yleistä
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
3.2. Kokoukset 22
Yleiset kokoukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Johtokunnan kokoukset 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Johtokunnan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Sidosryhmätapaamiset ym. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Kirjelmät ja lausunnot ym. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Valiokuntien kokoukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
3.3 Toimihenkilöiden ja toimiston toiminta 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
3.4 Muu toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
3.5 Järjestötyö 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
Maataloustuottajayhdistysten toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
Maaseutunuorten intohimon vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
Kurssit ja koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Pellervo-instituutti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
3.6. Liiton talous42
4. TUOTTAJAIN KAUPALLISET JÄRJESTÖT 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
Atrialaisten yhtiöiden vuosi 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
A-Tuottajat Oy ja A-Rehu Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
Osuuskunnat47
Valion ja maitosuomen toiminta ja tulos 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
Valion tunnusluvut 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
Maitosuomi 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
Liikevaihto ja tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
Metsä Group
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
Munakunta vuonna 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
5. MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS OY:N TOIMINTA VUONNA 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
Mela-asiamiehet 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
6. MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAITOS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
7. OSOITE- JA HENKILÖHAKEMISTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
Liiton johtokunta 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
MTK:n valtuuskunnan eteläpohjalaiset edustajat 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
Maataloustuottajain yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
MAaseutunuoret 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
Jäsenrekisterin hoitajat = muu kuin mty:n sihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
Tuottajain tilitoimistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
Hyvinvointivastaavat 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
Kuluttajavastaavat 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
Ympäristöasiamiehet 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
Yrittäjävastaavat 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
8. MTK:N JÄSENEDUT 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
9. LIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
2
PUHEENJOHTAJAN KATSAUS
PUHEENJOHTAJAN
KATSAUS
Vuosi 2014 jää mieliin vähälumisesta, märästä ja
keskimääräistä lämpimämmästä talvesta. Maakunnassa päästiin monilla alueilla kevätkylvöille huhtikuun puolivälissä tai heti sen jälkeen. Alkukesä oli
viileä – juhannuksena satoi lunta, kun edellisenä
jouluna oli ollut vesisade. Sato oli kohtuullinen ja
monin paikoin hyväkin, riippuen puintiajan sateiden
kohdalle osumisesta.
Järjestöllisesti 2014 oli vuosi, jolloin viljelijät kyllästyivät lopullisesti byrokratiaan. Ensimmäinen naula
byrokratian arkkuun lyötiin, kun uudistettu VIPUpalvelu ei toiminut oikeastaan ollenkaan. Tukihakemusten sähköinen täyttäminen ja lähettäminen
oli hankalaa ja lopulta koko järjestelmä kaatui huhtikuun lopussa. Tämä aiheutti vaikeuksia, tuskaa ja
kovaa kiukkua niin viljelijöille, EU-avustajille kuin
kuntien maaseutuhenkilöstöllekin. Varmasti osansa
saivat myös Mavi ja MMM. Lopputulemana oli, että
maa- ja metsätalousministeri Koskinen antoi Maville
määräyksen jatkaa tukien hakuaikaa 8.5. saakka.
MTK:n johtokunta ja MTK-EP:n edustajat vierailivat
Mavissa heti vapun jälkeen kertomassa viljelijöiden
tulenkatkuiset terveiset. Samalla perättiin toimenpiteitä, joilla edellisen tukihaun kaltaiset tilanteet vastaisuudessa vältetään. Järjestö peräänkuulutti myös
keinoja vähentää tiloille kohdistuvaa byrokratiaa,
esimerkiksi jatkuvaa lohkojen digitointia ja siitä johtuvaa pinta-alojen vaihtelua. Sitovia lupauksia vierailulla ei annettu. Saimme kuitenkin sovittua syksyllä järjestettävästä valtakunnallisesta byrokratian
purkutilaisuudesta. Tilaisuuteen kutsuttaisiin kaikki
keskeiset tahot mukaan ja se olisi avoin kaikille viljelijöille.
Näin ”Stop turhalle byrokratialle”-tilaisuus järjestettiin 4.9.2014 Seinäjoella. Vaikka päivä oli keskellä
parasta sadonkorjuuaikaa, oli Törnävä-sali ääriään
myöten täynnä byrokratiaan turhautuneita ja vihaisia viljelijöitä ympäri Suomen. Tilaisuuden henki oli
hyvä, mutta tiukka. Esimerkit maataloushallinnon ja
valvontojen kummallisuuksista eri puolilla maatamme olivat puhuttelevia. Yhdellekään paikalla olleelle
virkamiehelle ei jäänyt epäselväksi, mikä viljelijöiden
mielissä mättää.
Selviä esityksiä tilanteen parantamiseksi ja viljelijöiden hallinnollisen taakan keventämiseksi saatiin joitakin. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Orpo
lupasi, että jatkuvasta peltolohkojen mittauksesta
päästään eroon. Odotamme edelleen, milloin tämä
toteutuu. Toinen lupaus saatiin ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokalta, joka sallisi
kunnille oikeuden päättää ympäristöluvista nykyistä
suuremmille kotieläintilojen investoinneille. Lupaus
on etenemässä, mutta ainakaan vielä tilanne ei tule
muuttumaan, sillä uudessa esityksessä on kikkailtu
eläinyksiköillä. Todellisuudessa kuntien päätösval-
taan ovat jäämässä aivan samankokoiset kotieläinrakennukset kuin tähänkin asti.
Syksyn edetessä alkoi hallinnolta kuulua viestiä uuden ohjelmakauden käynnistymisestä ja toimeenpanosta. Lokakuulla jysähti sitten pommi Mavin
ilmoittaessa, että uuden ohjelmakauden monista
muutoksista ja niiden osittain aiheuttamista valvontojen lisääntymisestä johtuen vuoden 2015 viljelijätukia ei pystyttäisi maksamaan kyseisen vuoden
aikana ollenkaan. Arvata saattaa, että tämä ilmoitus
sai viljelijöiltä täystyrmäyksen. Maville kuin ministeriöllekin annettiin tiukka vaatimus: palkka on saatava ajallaan.
Palkka ajallaan -mielenilmaus järjestettiin 25.11.2014
Seinäjoella maaseutuviraston edessä. Ministeri Orpo
oli samaan aikaan Mavissa neuvottelemassa vuoden
2015 tukimaksatusten aikataulusta. Paikalla oli yli
400 ärsyyntynyttä, omia oikeuksiaan peräänkuuluttavaa viljelijää ympäri Suomen. Ministerin ja Mavin
neuvottelujen tuloksena – ja mielenilmauksen avittamana – tukien maksatuksia aikaistettiin alkuperäisestä suunnitelmasta. Vuoden 2015 ensimmäiset
maksatukset tulevat tiloille lokakuun puolivälissä ja
joulukuulla tulee toinen potti. Seuraavan vuoden
puolelle jää silti vielä luvattoman paljon maksettavaa.
Nämä kaksi isoa tilaisuutta, joissa molemmissa MTKEP kantoi kunniakkaasti järjestelyvastuun, kokosivat
yhteen viljelijöitä kaikkialta Suomesta tuotantosuunnasta riippumatta. Kaikilla oli ja on edelleen sama
yhteinen huoli: maatalouteen kohdistuu kestämättömän raskas byrokratia. Tämä viesti on hallinnon
syytä ottaa vakavasti ja ryhtyä tilanteen vaatimiin
toimenpiteisiin.
2014 oli Maaseutunuorten Intohimon teemavuosi.
Myös Etelä- Pohjanmaalla maaseutunuoret järjestivät teemavuoden puitteissa monenlaista toimintaa,
muun muassa Ystävänpäivä-gaalan helmikuussa ja
Jyväjemmari Rockin marraskuun lopussa. Teemavuosi toi maaseutunuorten toimintaan uusia toimintamalleja ja uusia innokkaita toimijoita. Samalla
haastetaan totuttuja tapoja uusiutumaan. Näin järjestö pysyy elävänä ja pystyy vastaamaan tuleviin
koitoksiin.
3
1. TALOUSELÄMÄ 2014
1. TALOUSELÄMÄ 2014
1.1. YLEINEN TALOUDELLINEN
TILANNE
Suomen taloudellinen tilanne jatkui kertomusvuonna
2014 edellen hyvin vaikeana. Ongelmana olivat tiivistäen talouden negatiivinen kierre, kilpailukyvyn heikkeneminen, työttömyyden kasvu, vaihtotaseen alijäämä, viennin heikkeneminen sekä valtion ja kuntien
velkaantuminen. Suomi ei vieläkään toipunut vuonna
2008–2009 tapahtuneesta talouden romahduksesta,
vaikka vuosina 2010–2011 talous näyttikin jo elpymisen merkkejä.
Euroalueen ongelmat
Euroalueen ongelmat jatkuivat edelleen kertomusvuonna. Euron arvon pysyminen korkealla vaikeutti kertomusvuoden alkupuolella euroalueen hintakilpailukykyongelmaa. Tilanne muuttui kuitenkin loppuvuodesta mm. USA:n vähennettyä rahatalouden elvytystä ja
EKP:n aloitettua syksyllä ”setelirahoituksen”.
Vahva euro on haitannut erityisesti Suomessa vientiteollisuutta ja siitä on ollut haittaa myös kotimarkkinoille – kotimarkkinateollisuuden hintakilpailukyky tuontihyödykkeitä vastaan on ollut huono. Seuraukset ovat
näkyneet Suomen talouden alavireisyytenä, yt-neuvotteluina ja tuotannon alasajona.
Euroopassa rahaliiton ongelmat, lisääntynyt velkataakka, matala inflaatio ja hiipunut kasvu ovat merkinneet
selvää lamaa. Vielä kesällä Euroopan keskuspankki EKP
viestitti, että se ei aloita ”setelirahoitusta”, vaan jakoi
euroalueen pankeille edullisia lainoja. Väistämätön tapahtui kuitenkin loppuvuodesta loka-marraskuussa, jolloin EKP aloitti ”setelirahoituksen”. Tuolloin käynnistettiin yksityisten arvopaperiden osto-ohjelma. Ohjelmaa
laajennettiin vuoden 2015 tammikuussa (expanded
asset purchase programme, EAPP). Kertomusvuonna aloitetulla ohjelmalla pyritään ostamaan papereita
vähintään 60 miljardilla eurolla kuukaudessa. Ostojen
yhteismääräksi tavoitellaan 1 140 miljardia euroa ja valtaosa ostoista on euroalueen valtioiden joukkolainoja.
EKP on ilmoittanut, että ohjelma laskee korkoja, kasvattaa inflaatio-odotuksia ja kysyntää sekä vaikuttaa
myönteisesti talouskasvuun. Käytännössä ”setelirahoitus” on myös heikentänyt euroa. Oikeastaan kyse
on euron devalvoinnista, vaikka valuutan arvo onkin
talouskeskusteluissa tabu.
Euroalueen ongelmia on käsitelty erittäin laajalti eri
yhteyksissä. Elokuussa taloustieteen Nobel-palkittujen ekonomistien kokouksessa kritisoitiin voimakkaasti EU:n ja EKP:n politiikkaa. Kokouksessa todettin Financial Timesin mukaan mm: ”virheellinen rakenne ja
virheellinen talouspolitiikka ovat olleet yhdistelmänä
tuhoisia”.
4
Maa- ja metsätalous kärsijänä
Yleinen taloudellinen tilanne heijastuu väistämättä
maa- ja metsätalouteen ja koko elintarviketalouteen.
Euroopan Unionin jäsenyys ja EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ovat luoneet tilanteen, jossa erityisesti
Suomen maatalous on hyvin riippuvainen poliittisista
päätöksistä ja sektoria koskettavista rahoitus- ja budjettipäätöksistä. Eurokriisiin ja Suomen talouden taantumaan liittyvät valtiontalouden ongelmat ja ”talouskurin” kiristykset iskevät siten välittömästi kipeästi myös
maatalouteen ja sen harjoittajiin. Pahimmillaan valtion
budjettileikkaukset ja muut toimet purevat maanviljelijöihin kolmikertaisesti: ensin elinkeinon kautta, sitten
haja-asutusalueisiin kohdistuvien heikennysten kautta
ja kolmanneksi kaikkiin tavallisiin kansalaisiin kohdistuvina leikkauksina.
Tuotanto supistui Suomessa
Suomessa bruttokansantuotteen volyymi supistui kertomusvuonna 0,1 prosenttia. Edellisvuonna supistuminen oli 1,4 prosenttia, joten siihen verrattuna alamäki
miltei pysähtyi, mutta kasvu-uralle tuotannon määrä ei
onnistunut kääntymään. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli kertomusvuonna 204 miljardia euroa. Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna
1,0 prosenttia, eli hintakehitys oli maltillista.
Kotimaisen kysynnän kehitys oli heikkoa kuluttajien
alentuneen ostovoiman sekä alhaisen investointihalukkuuden takia. Suomi myös kärsi euroalueen keskiarvoa
enemmän Venäjän kaupan rajoitteista ja euron aiheuttamista ongelmista. Kesällä 2012 alkanut työttömyyden
nousutrendi jatkui voimistuen vuoden loppua kohden.
Kansantalouden tulot alenivat
Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja
viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät
6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6
prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2
prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin
volyymi 1,4 prosenttia.
Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti yhteen prosenttiin.
Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 5 prosenttia enemmän ja veroja 17 prosenttia vähemmän kuin
edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä
vuodesta myös sen takia, että investoinnit supistuivat
6 prosenttia.
Kotitalouksilla jo kolmas
miinusmerkkinen vuosi
Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta.
Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7
prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien
hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-,
terveys- ja sosiaalipalvelut.
Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen
sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun
muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun
takia. Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,4 prosenttia.
Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste
oli 7,7 prosenttia. Koko vuoden 2014 työttömyysaste
oli 8,7 prosenttia.
Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8
prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta investoinnit supistuivat 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni.
Velka kasvoi
Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli
kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa.
Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen
mukaisen 3 prosentin kynnysarvon ensimmäistä kertaa
vuoden 1996 jälkeen. Suomen vaihtotaseen alijäämä oli kertomusvuonna
vuonna 3,7 miljardia euroa, kun alijäämä edellisenä
vuonna oli 3,8 miljardia euroa. Vaihtotaseen alijäämää
1.2. MAATALOUSTUOTANTO
SUOMESSA
Sääolot ja kasvukausi
Kertomusvuonna 2014 pellot kuivuivat kylvökuntoon
poikkeuksellisen aikaisin vähälumisen ja leudon talven
jäljiltä. Ensimmäiset kevätviljojen kylvöt alkoivat Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaan Kyrönmaalla jo huhtikuun
puolivälissä. Kevätkylvöt olivat alkuvaiheessa viikosta
kahteen viikkoon edellä normaalista.
Vauhdilla edenneet kevättyöt kuitenkin hidastuivat ja
osin keskeytyivät säiden kylmettyä vappuviikolla. Monin paikoin esiintyi myös runsaita yöpakkasia ja räntäja lumisateita. Erityisesti Suomen itäosissa sateet, viileä sää ja peltomaiden märkyys aiheuttivat ongelmia.
Alkukesä oli melko viileä ja esimerkiksi juhannuksena
monella paikkakunnalla lämpötila oli kylmempi kuin
edellisenä jouluna! Kesällä esiintyneet hallayöt aiheuttivat paikallisia ongelmia mm. perunalle.
ruokkivat viennin alavireisyyden ohella mm. kivihiilen
runsas tuonti Suomen hallituksen rankaistua vero- ja
tukiratkaisuillaan kotimaisia uusiutuvia energiavaihtoehtoja. Suomen vaihtotaseen alijäämä oli huhti-kesäkuussa Eurostatin raportin mukaan EU-maiden kolmanneksi suurin, mikä oli erittäin kyseenalainen mitalisija.
Päätöksentekokyky kateissa
Kriisitietoisuus Suomen talouden tilanteesta kasvoi
kertomusvuoden aikana laajasti koko yhteiskunnassa,
mutta poliittinen päätöksenteko ajautui melkoiseen umpikujaan. Kataisen hallitus muuttui kertomusvuoden
kesäkuussa Stubbin hallitukseksi pääministeri Kataisen
siirryttyä EU:n komissioon. Vasemmistoliitto jätti hallituksen maaliskuussa ja vihreät syyskuussa. Hallituksessa
tapahtui useita ministerinvaihdoksia. Maa- ja metsätalouden kysymyksien valmistelua koskivat erityisesti
maa- ja metsätalousministerin ja ympäristöministerin
vaihdokset. Maa- ja metsätalousministerinä jatkoi Jari
Koskisen jälkeen Petteri Orpo ja ympäristöministerinä
Ville Niinistön jälkeen Sanni Grahn-Laasonen. Myös
valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vaihtui SDP:n
tuoreeseen puheenjohtajaan Antti Rinteeseen.
Hallituksen tavoitelistalla olleet ja kiistoja aiheuttaneet
rakenneuudistukset, sote-paketti ja kuntauudistus osoittautuivat mahdottomiksi ratkaista. Kertomusvuoden
aikana hallitus kuitenkin jatkoi monien lakiesitysten
valmistelua, jotka oli tarkoitus viedä läpi vielä ennen
vaalikauden loppua opposition voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Kertomusvuoden loppupuolella
kevään 2015 eduskuntavaalien läheisyys leimasi kuitenkin päätöksentekoa ja ennakoi vaikeuksia hallituksen loppukaudelle.
(Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki, Valtiovarainministeriö ja Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos sekä
kertomusvuoden lehtiartikkelit)
Alkukesän viileät säät hidastivat myös nurmien kasvuunlähtöä. Ensimmäisen säilörehusadon korjuuseen
päästiin kuitenkin tavanomaiseen aikaan ja sato oli
määrältään ja laadultaan hyvä. Viileät säät vaikuttivat
kuitenkin siihen, että niiton jälkeen uusi kasvu lähti hitaasti käyntiin.
Heinäkuussa säät kuitenkin lämpenivät ja jouduttivat
peltokasvien kehitystä koko maassa. Helteiden jatkuminen johti jossain määrin myös viljojen pakkotuleentumiseen ja jyväkoko jäi tämän seurauksena paikoin
pieneksi.
Kokonaisuutena kasvukausi 2014 oli olosuhteiltaan
vaihteleva ja alueellisia eroja kasvuolosuhteissa esiintyi aika melko paljon. Vaihtelevuudesta huolimatta
valtaosassa maata kasvukausi sujui ilman suurempia
ongelmia, vaikka tilakohtaisia vaihteluita oli paljon.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan terminen kasvukausi alkoi Etelä-Pohjanmaalla 17.4. ja päättyi 12–
13.10.2014.
5
1. TALOUSELÄMÄ 2014
Sadonkorjuu
Puintikausi alkoi elokuun alkupuolella tavanomaiseen
aikaan ja satonäkymät olivat tuolloin keskimääräiset.
Puintien alkaessa puintisäät olivat erinomaiset ja siten
myös puintikosteudet hyvin alhaiset. Elokuun loppupuolella epävakaisiksi kääntyneet säät keskeyttivät sadonkorjuun etenemisen. Monin paikoin voimakkaiden,
kuuroluonteisten sateiden lomassa oli vaikea löytää sopivaa rakoa puintien jatkamiselle. Useilla tiloilla puinnit
keskeytyivät jopa kahdeksi viikoksi.
Laatutappioita tuli mm. vehnällä. Puinteja päästiin jatkamaan syyskuun alussa ja ne saatiin tehtyä valtaosalla
tiloista syyskuun puoleen väliin mennessä, varsin tavanomaiseen aikaan.
Viljelyala
Syksyllä 2013 kylvettiin syysviljoja enemmän kuin edellisenä syksynä. Syysrukiin kylvöala oli lähes 24 000
hehtaaria. Ala kaksinkertaistui vuoden 2013 syysruisalasta. Syysvehnän kylvöala oli lähes kolminkertainen
edelliseen syksyyn verrattuna. Olosuhteet syyskylvöille olivat hyvät eikä keväällä 2014 myöskään tarvinnut
merkittävästi rikkoa syyskylvöksiä. Syksyllä 2014 tehdyn ennakkokyselyn mukaan syysrukiin kylvöala nousi edelleen ja oli peräti 36 800 hehtaaria. Ala on 60
% suurempi kuin kasvukauden 2014 toteutunut viljelyala. Syysrukiin viljelyala on ollut suurempi viimeksi
vuonna 2000. Myös syysvehnän kylvöala kasvoi hieman ja oli syksyn 2014 ennakkotietojen perusteella 43
100 hehtaaria.
Kevätkylvöissä 2014 oli riittävästi käytettävissä hyvää
siementä, eli edellisvuoden kaltaista kylvösiemenongelmaa ei esiintynyt. Vehnän viljelylyala oli ennätyksellisen korkea, nin 272 000 hehtaaria. Luku on tilastointihistorian toiseksi suurin ja lisäystä oli edellisen vuoden
vehnäalaan verrattuna 18 prosenttia. Osittain kasvua
selittää aikainen kevät.
Ohraa viljeltiin viljakasveista suurimmalla alalla, eli lähes 532 000 hehtaarilla. Ohran ala säilyi suunnilleen
ennallaan. Öljykasvien viljelyala, noin 43 500 hehtaaria oli pienin yli 30 vuoteen. Vähennystä edelliseen
vuoteen verratuna oli 18 prosenttia. Kertomusvuonna 2014 peltoalasta yli puolet eli lähes 1,2 miljoonaa
hehtaaria oli viljalla.
Sekä nurmiala että kesantoala pysyivät suunnilleen ennallaan. Myöskään sokerijuurikkaan ja perunan viljelyaloissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Eri viljelykasvien viljelyalat selviävät vuosikertomuksen luvun
1.2 lopussa olevista taulukoista.
Sadot ja laatu
Kertomusvuoden viljasato oli Tiken tilastojen mukaan
noin 4,1 miljardia kiloa. Tämä oli hieman vähemmän
kuin edellisenä vuotena. 2000-luvulla 4 miljardin satomäärä on ylitetty keskimäärin joka toinen vuosi. Sadon
määrä ylittää viljan kotimaisen käytön, joten hyvän sadon kääntöpuoli tarkoittaa viljan vientiä.
Vehnäsato nousi ensimmäistä kertaa yli miljardin kilon
ja oli täten myös ensimmäistä kertaa suurempi kuin
kauran kokonaissato. Ruissato lähes kolminkertaistui
vuodesta 2013. Muihin viljoihin verrattuna rukiin kokonaissato on kuitenkin hyvin pieni eikä nykyisellään kata
kotimaista kulutusta. Kotimaisen rukiin viljelyä kuitenkin
rajoittaa teollisuuden ja kaupan haluttomuus maksaa
kotimaisesta rukiista riittävää hintaa, joten rukiin tuonti
jatkuu edelleenkin suurena. Rypsin kokonaissato laski
33 miljoonaan kiloon. Sokerijuurikkaan kokonaissato
kasvoi yli 30 prosenttia ja nousi lähes 630 miljoonaan
kiloon. Perunan kokonaissato oli hieman alempi kuin
vuonna 2013 ja oli noin 600 miljoonaa kiloa. Nurmikasvien kokonaissato vastasi viimevuosien normaalitasoa ja oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuotena.
Kertomusvuoden viljasadosta laadultaan keskimääräistä parempaa oli vain ruis, josta 95 prosenttia ylitti leipärukiin yleisimmät laatuvaatimukset. Vaikka vehnäsato
oli ennätyksellinen, sen laatu jäi huonoimmaksi viiteen
vuoteen. Vain 40 prosenttia vehnäsadosta, noin 435
miljoonaa kiloa, täytti vehnän laatuvaatimukset. Ohran
ja kauran laatu oli viimevuoden tasoa. Mittarina käytetään Eviran yleisiä laatuvaatimuksia viljalle.
Syysvehnän, kevätvehnän ja rukiin hehtaarisadot ylittivät edellisvuoden tason. Rehuviljoilla hehtaarisadot
jäivät hieman edellisvuotta alhaisemmiksi. Kertomusvuoden viljasatojen voidaan katsoa vastaavan 2000-luvun hyvien vuosien keskisatoa ja siten ne olivat selvästi korkeammat kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös
Etelä-Pohjanmaalla viljojen hehtaarisadot olivat pitkä
aikavälin keskiarvoa paremmat, mutta jäivät kuitenkin
selvästi parhaiden vuosien hehtaarisadoista.
Kotieläintuotanto
Meijereiden vastaanottama maitomäärä oli kertomusvuonna 2 280 miljoonaa litraa. Edellisvuoteen verrattuna maidon tuotantomäärä kasvoi kolme prosenttia ja
oli korkein yhdeksään vuoteen. Luomumaidon tuotanto
jatkoi kasvuaan: sitä tuotettiin 47 miljoonaa litraa. Luomun osuus maitomäärästä oli runsaat 2 %.
Öljykasvien viljelyala oli pienin 30 vuoteen.
6
Maidon tuotantomäärä kasvoi C-alueella 3,2 % ja kiintiövuoden 2014/15 maitomäärä ylittää C-alueella to-
dennäköisesti noin 5 % pohjoisen tukirajoitteen. ABtukialueella maidon tuotanto lisääntyi 2,6 %.
Maidontuottajien määrä laski kertomusvuoden lopulla 8
373 tilaan, missä oli vähennystä 5,1 % vuodesta 2013.
Vähennystahti hidastui hieman edellisvuodesta. Maitotilojen keskikoko oli 34 lypsylehmää. Keskimääräinen
karjakoko kasvoi edellisvuoden tahtiin, lähes 2 lehmällä. Lehmien kokonaismäärä kasvoi hieman ja oli kertomusvuoden lopussa noin 284 900 kpl. Lypsylehmien keskituotos nousi hieman ja oli runsaat 8 000 litraa.
Lihaa tuotettiin kertomusvuonna 2014 yhteensä noin
383 miljoonaa kiloa, mikä on hieman vähemmän kuin
edellisvuonna. Vähennys johtui pääasiassa sianlihan
tuotannon alentumisesta.
Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2014 runsaat 82 miljoonaa kiloa eli hieman enemmän kuin vuonna 2013.
Lehmien teurastus pysyi ennallaan, mutta kasvua tuli
nuoresta naudasta. Teuraspainot nousivat sonneilla
noin 4,5 kiloa ja hieholla noin 2,6 kiloa. Vasikoita syntyi 1 % edellisvuotta enemmän. Sonnin keskimääräinen
ruhopaino oli 341 kiloa, hiehon 243 kiloa ja lehmän
282 kiloa. Naudanlihan omavaraisuus oli noin 80 %.
voi, kun taas kalkkunanlihan tuotanto laski. Tiukkana
sopimustuotantona broilerinlihan tuotantoa on lisätty
kasvaneen kulutuksen tahdissa.
Kananmunia tuotettiin vuonna 2014 runsaat 37 miljoonaa kiloa. Tuotanto oli suunnilleen entisen vuoden
tasoa. Luomu- ja häkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä kasvoi, kun taas lattiakanaloissa tuotettujen kananmunien määrä väheni. Kananmunista 62
prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 33 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 5 prosenttia luomukanaloissa.
Maataloustuotteiden markkinat ja hinnat
Suomen markkinoilla perusongelma on viime vuosina
ollut, että maatalouden tuottajahintoihin ei ole saatu
sellaisia korotuksia, että korotuksilla olisi pystytty kattamaan maatalouden tuotantokustannusten nousu. Viime vuosina tuottajahinnoissa on tosin tapahtunut sekä
nousuja että laskuja, mutta maatilojen tilannetta ei voi
arvioida pelkkien tuottajahintojen perusteella, sillä maatalouden tuotantopanosten hintojen kehitys vaikuttaa
ratkaisevasti tilatason lopputulokseen.
Useimmilla maataloustuotteilla tuottajahinnat kävivät
EU-ajan korkeimmissa lukemissa vuosina 2012 ja 2013.
Verrattaessa tuotteiden hintakehitystä samana ajanjaksona tapahtuneeseen tuotantopanosten hintakehitykseen, hintaindeksit osoittivat tuolloinkin armottoman
tilanteen, eli sekä kotieläintuotteissa että kasvinviljelytuotteissa oltiin selvästi jäljessä tuotontopanosten hintaindeksiluvuista.
Kertomusvuonna 2014 lähes kaikkien maataloustuotteiden tuottajahinnat laskivat edellisvuodesta. Suhteellisesti eniten vuositasolla laskivat viljan tuottajahinnat.
Alkuvuodesta 2014 maidon tuottajahintataso ennen
jälkitiliä oli vielä korkealla, mutta loppuvuodesta 2014
maidon tuottajahinta kääntyi laskuun Venäjä-pakotteiden vuoksi. Jälkitilin kanssa maidon keskihinta oli kertomusvuonna noin 2 senttiä edellisvuotta alhaisempi.
Poikkeuksena alavireisessä hintakehityksessä oli lampaanliha, jonka keskihinta oli kuusi prosenttia edellisvuotta korkeampi.
Sianlihan omavaraisuus vuonna 2014 oli 99 %
Sianlihan tuotanto aleni kertomusvuonna noin 4 % ja
oli noin 186 miljoonaa kiloa. Sikoja teurastettiin reilut
kaksi miljoonaa kappaletta, ja lihasian keskimääräinen
ruhopaino oli 89 kiloa. Sianlihan omavaraisuus oli noin
99 %. Sianlihan tuotannon vähennys ajoittui kertomusvuoden alkupuoliskolle. Lihasikatilojen määrä laski noin
8 % ja emakkotilojen noin 11 %.
Siipikarjanlihan tuotanto on rikkonut ennätyksiä nyt
jo neljänä vuonna peräkkäin. Vuonna 2014 tuotanto
kohosi reiluun 113 miljoonaan kiloon. Kasvua edellisvuodesta oli kaksi prosenttia. Tuotannosta reilut 90
prosenttia oli broilerinlihaa. Broilerinlihan tuotanto kas-
Tuottajahintaindeksin (vuosi 2000=100) pisteluku
vuonna 2014 oli 125,7 (ei sisällä turkiksia, hedelmiä
ja vihanneksia), kun vastaavasti tuotantopanosten hintaindeksin pisteluku oli 152,4. Tuottajahinnat ovat siis
nousseet vuodesta 2000 lähtien nimellisesti 26 % ja tuotantopanosten hinnat peräti 52 %. Kasvinviljelytuotteiden hintaindeksi (2000=100) oli kertomusvuonna
keskimäärin 119,2 (ilman hedelmiä ja vihanneksia) ja
kotieläintuotteiden 126,6 (ilman turkiksia). Hintahuipun aikana vuonna 2013 keskimääräinen tuottajahintaindeksi käväisi luvussa 148.
Vuonna 2014 viljojen tuottajahinnat alenivat keskimäärin yli 20 prosenttia edellisvuodesta, paitsi rukiin tuottajahinta laski vain 10 prosenttia. Vuonna 2014 tuottajalle
maksettiin peruslaatuisesta leipävehnästä keskimäärin
167 euroa ja rehuvehnästä 142 euroa tonnilta. Leipävehnän hinta oli 17 prosenttia ja rehuvehnän hinta 30
prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Mallasohran keskihinta oli 159, rehuohran 133 ja kauran 126
7
1. TALOUSELÄMÄ 2014
euroa tonnilta hintatason ollessa kaikkien osalta noin
neljänneksen viime vuotta alhaisempi. Rukiin tuottajahinta oli 197 euroa tonnilta. Öljykasvien hinta oli 362
euroa tonnilta. Ruokaperunan hinta suorastaan romahti edellisvuoteen verrattuna. Ruokaperunan keskihinta
vuonna 2014 oli 14,61 senttiä kilolta.
Maidon tuottajahinta kääntyi kertomusvuoden loppupuoliskolla laskuun Venäjä-pakotteiden vuoksi. Kertomusvuoden joulukuussa maidon hinta oli noin 7,3 %
(3,4 snt/litra) alhaisempi kuin vuotta aiemmin samana
ajankohtana. Venäjä-pakotteiden vuoksi vientituotteista
saatu tilityskyky alentui maitosektorilla erittäin paljon,
mutta osuuskunnat toimivat puskurina välissä ja markkinamuutos ei näkynyt kertomusvuonna vielä kovin
suurena pudotuksena maidon tilityshinnassa.
Naudanlihan tuottajahinta alentui keskimäärin noin 2
%. Naudan keskimääräinen hinta oli noin 3,03 euroa
kilolta. Lihasiasta maksettiin 9 % edellisvuotta vähemmän ja vuoden keskihinta oli 1,62 euroa kilolta. Myös
broilerinlihan tuottajahinta laski lähes 4 % ja oli 1,46
euroa kilolta.
A-luokan kananmunien keskimääräinen tuottajahinta
oli kertomusvuonna 1,05 euroa kilolta, mikä oli noin
15 % edellisvuotta alhaisempi. Tuotantotavoittain tarkasteltuna tuottaja sai lattiakanojen munista 1,05 euroa kilolta, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin virikehäkkikanojen munista. Luomumunien tuottajahinta
laski toista vuotta peräkkäin. Tuottaja sai luomumunista
keskimäärin 2,46 euroa kilolta, mikä oli 12 prosenttia
edellisvuotta vähemmän.
Maitotuotteiden kulutus maidoksi muutettuna kasvoi
edellisvuodesta noin prosentilla juustojen, rahkojen ja
uusien maitopohjaisten välipalatuotteiden vetäminä.
Maitosektorilla erityisesti juustojen ja jugurttien kasvanut tuonti on ollut ongelmana, mutta kertomusvuonna kotimaisten tuotteiden osuus kulutuksesta kasvoi ja
tuonnin kasvu pysähtyi. Lihan kulutus kasvoi kertomusvuonna. Kasvu perustui pääosin broileriin (+5 %), mutta kampanjointi kasvatti myös naudanlihan menekkiä
(+2 %). Sianlihan kulutus alentui vajaat 3 %. Kananmunien kulutus nousi hieman.
(Lähteet: MMM/Tike, Tilastokeskus ja Ilmatieteen laitos).
Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys
Maatalouden kannattavuuskirjantoon perustuvat uusimmat tiedot ovat ennakolliset vuodelta 2013 ja ne
on julkaistu joulukuussa 2014. Tuloksista on saatavissa
tietoja maatilojen tuloista, kustannuksista ja kannattavuudesta. Vuoden 2013 ennakollisten tulosten mukaan
yrittäjäperheen työlle ja pääomalle korvaukseksi jäävä
yrittäjätulo laski 18 % ja oli 17 900 tilaa kohti vuodessa. Yrittäjätulo lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta tuotantokustannukset ilman yrittäjäperheen työstä
ja omasta pääomasta aiheutuvia palkka- ja korkovaatimuskustannuksia. Yrittäjätulo jää siis korvaukseksi
yrittäjäperheen 2 000 tunnin työpanokselle sekä 330
000 euron omalle pääomalle.
8
Maatalous- ja puutarhayritysten kokonaistuotot kasvoivat 4 prosenttia, 156 700 euroon. Tästä tukien osuus oli
noin 33 prosenttia eli 51 700 euroa. Tuotantokustannukset nousivat 4,3 prosenttia 183 700 euroon. Korkokustannuksia lukuun ottamatta kaikki kustannuserät
nousivat. Osin tämä johtui tilakoon kasvusta. Keskimääräistä enemmän nousivat muun muassa lannoite-, sähkö-, ostorehu- ja vakuutuskustannukset. Eniten kasvoi
vieraan työvoiman palkkakustannus, jonka nousu oli
selvästi työtuntimäärän kasvua suurempi.
Kun yrittäjätulosta vähennetään oman pääoman korkokustannus 4,7 prosentin mukaan ja jaetaan näin jäävä
vuosityöansio työtuntimäärällä, jäi vuoden 2013 työtuntiansioksi 1,30 euroa. Kokonaispääoman ja oman
pääoman tuottoprosentit olivat negatiivisia, -2,0 ja -2,6
prosenttia. Oman pääoman osuus koko varallisuudesta
eli omavaraisuusaste oli noin 74 prosenttia eli edellisvuosien hyvällä tasolla.
Kannattavuuskerroin saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan
yrittäjien työstä aiheutuvan palkkavaatimuksen ja oman
pääoman korkovaatimuksen summalla. Alentuneen
yrittäjätulon vuoksi kannattavuuskerroin laski 0,47:stä
0,40:een. Yrittäjä saavutti siis 40 prosenttia sekä 14,9
euron tuntipalkkatavoitteesta että 4,7 prosentin oman
pääoman korkotavoitteesta eli sai 5,9 euroa työtunnille
ja 1,8 prosentin koron omalle pääomalle. Eri tuotantosuunnissa kannattavuuskertoimet vuonna 2013 olivat hyvin alhaiset. Viljatilojen kannattavuuskerroin oli
0,17, muiden kasvinviljelytilojen 0,13, sikatilojen 0,24
ja lypsykarjatilojen 0,52.
Vuoden 2014 ennuste
MTT julkaisi kertomusvuoden lopulla vuoden 2013 ennakollisten kirjanpitotulosten lisäksi ennusteen vuoden
2014 tulo- ja kannattavuusluvuista. Ennusteen mukaan
vuonna 2014 maatalouden kannattavuus pysyi erittäin
heikkona ja muutokset eri tuotantosuunnissa eivät ole
kovin suuria vuoteen 2013 verrattuna. Viimeisimmät
päivitykset ennusteeseen voi tarkistaa MTT:n Taloustohtori-verkkosivuston maa- ja puutarhatalous-verkkopalvelussa: www.mtt.fi/taloustohtori.
Vuoden 2014 tulosennusteet perustuivat lähes 900
kirjanpitotilalle tehtyihin yrityskohtaisiin ennusteisiin,
joissa otettiin huomioon panos- ja tuottajahintamuutokset, tukimuutokset sekä alueittaiset keskisatomuutokset kasveittain.
Tilakohtaiset tulokset on painotettu kuvaamaan 36 000
suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen keskiarvotuloksia. Tilakohtaisissa ennusteissa oletetaan, että tilojen koko säilyy ennallaan ja ne tuottavat samoja tuotteita samoilla tuotantopanoksilla kuin aiempina vuosina.
Lähde: MTT Taloustutkimus
TILASTOTIETOA MAATALOUDESTA
MAIDON TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2014
Milj. l
Milj.kg
NESTEENÄ MITATTUNA
NAUDANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2014
140
3500
130
TUOTANTO
3000
TUOTANTO
120
110
2500
100
KULUTUS
90
2000
KULUTUS
80
1500
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Milj. kg
220
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
SIANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2014
Milj. kg
k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls
TUOTANTO
200
70
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
90
180
KANANMUNIEN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2014
k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls
100
TUOTANTO
80
KULUTUS
160
70
140
60
120
50
100
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
KULUTUS
40
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
REHUVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-2014
MILJ. KG
OHRA
KAURA
SEOSVILJA
REHUVILJOJEN HA-SADOT 1965-2014
k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls
KG/HA
2500
5000
2250
4500
2000
4000
k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls
KAURA
3500
1750
3000
1500
2500
1250
2000
1000
1500
750
1000
500
500
250
0
OHRA
0
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Lähde: TIKE
Lähde: TIKE
LÄHDE: TIKE
MILJ. KG
LEIPÄVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-2014
SYYSVEHNÄ
KEVÄTVEHNÄ
K:\DATA\PELTO\1.2b.xls
LÄHDE: TIKE
KG/HA
RUIS
1000
5000
900
4500
800
4000
700
3500
600
3000
500
2500
400
2000
300
1500
200
1000
100
500
0
0
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Lähde: TIKE
ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-2014
LÄHDE: TIKE
MILJ. KG
PERUNA
SOKERIJUURIKAS
60000
K:\DATA\PELTO\1.2b.xls
RUIS
ERIKOISKASVIEN HA-SADOT 1965-2014
PERUNA
SOKERIJUURIKAS
K:\DATA\PELTO\1.2b.xls
ÖLJYKASVIT
50000
1400
1200
40000
1000
30000
800
600
20000
400
10000
200
0
KEVÄTVEHNÄ
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
KG/HA
1600
SYYSVEHNÄ
Lähde: TIKE
LÄHDE: TIKE
ÖLJYKASVIT
LEIPÄVILJOJEN HA-SADOT 1965-2014
0
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Lähde: TIKE
Lähde: TIKE
LÄHDE: TIKE
K:\DATA\PELTO\1.2b.xls
LÄHDE: TIKE
K:\DATA\PELTO\1.2b.xls
9
1. TALOUSELÄMÄ 2014
MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSTEN HINTAINDEKSIT
perusvuosi 2000
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kokonaisindeksi
Investoinnit
- koneet ja kalusto
- rakennukset
Tarvikkeet ja palvelut
- lannoitteet
- rehut
104
108
111
106
103
105
103
107
112
116
110
105
108
105
111
117
123
114
108
113
100
116
122
127
121
114
118
104
122
129
131
132
119
124
116
140
134
140
137
142
223
132
127
135
148
132
124
160
110
130
136
148
135
128
164
111
146
142
153
142
147
216
134
152
145
156
145
153
232
140
155
146
157
146
157
240
150
152
148
160
147
153
237
137
TUOTTAJAHINNAT
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
207,02 138,24 159,87 186,90 214,10
189,14 133,78 146,03 192,28 198,60
160,71 94,51 113,40 165,84 189,82
137,80 86,57 118,49 167,94 184,23
42,99 38,82 36,85 40,50 42,60
0,92 0,87 0,88 0,96 1,16
2,80 2,84 2,78 2,95 3,22
1,49 1,45 1,41 1,50 1,67
1,30 1,24 1,20 1,31 1,39
218,09
200,02
175,24
168,46
43,48
1,17
3,54
1,78
1,51
196,55
166,92
132,77
132,77
44,55
1,00
3,47
1,62
1,46
Ruis, mylly
Vehnä, mylly
Rehuohra
Rehukaura
Maito 1)*
Kananmunat
Naudanliha (sonnit)
Sianliha (lihasiat)
Siipikarjanliha (broileri)
euro / t
euro / t
euro / t
euro / t
snt / l
euro/kg
euro/kg
euro/kg
euro/kg
124,88 120,90 118,41 139,81 192,19
125,66 119,80 106,21 110,50 159,90
105,57 106,51 99,51 102,00 145,80
92,21 87,32 87,13 107,26 149,73
35,50 35,02 33,33 33,44 35,09
0,80 0,74 0,60 0,62 0,77
2,28 2,27 2,41 2,50 2,59
1,19 1,24 1,33 1,30 1,36
1,17 1,17 1,14 1,09 1,14
1) snt/l, keskipitoinen maito, ilman tuotantotukea
*) ilman jälkitiliä; HUOM Venäjäpakotteiden seurauksena jälkitilin pudotuksen vaikutus maidon vuoden 2014
keskimääräiseen tuottajahintaan on n. 2 snt/litra
Markkamääräiset arvot ajalta ennen 1.1.1999 on euroiksi kiinteällä kurssilla, 1 euro=5,94573 markkaa
TUOTOSMÄÄRÄT, milj.kg
Naudanliha 1)
Sianliha 1)
Siipikarjanliha
Muu liha 1,2)
Kananmunat
Maito 3)
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
95,8 93,3 86,7 87,2 88,6 81,9 82,1 83,0 83,5 81,2 81,2 83,1
193,1 198,5 203,6 208,3 213,3 217,1 205,8 203,2 201,9 192,9 194,6 186,1
83,7 87,0 87,0 88,0 95,4 100,9 94,9 96,3 101,5 107,4 111,1 113,4
0,8
0,7
0,7
0,9
1,0
1,0
1,0
1,1
1,4
1,4
1,5
1,5
56,2 58,0 58,2 56,7 57,0 58,3 53,9 61,5 62,8 62,2 66,9 67,1
2399,7 2377,7 2362,3 2342,7 2287,0 2243,6 2264,1 2268,2 2233,7 2229,8 2260,0 2330,1
1) lihan tuotantoluvuissa mukana kotiteurastukset
2) lammas, hevonen
3) maito milj.litraa ml. suoramyynti ja käyttö maatiloilla
KOKONAISSADOT, milj. kg
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Syysvehnä
Kevätvehnä
Ruis
Ohra
Kaura
Peruna
Sokerijuurikas
Kuivaheinä
Säilörehu
118
561
73
1 697
1 205
617
892
345
6 670
165
617
62
1 725
1 002
619
1 064
339
7 611
45
756
32
2 103
1 073
743
1 181
378
6 915
63
621
51
1 972
1 029
576
952
417
5 102
154
642
87
1 984
1 222
702
673
383
8 319
87
701
61
2 129
1 213
684
468
368
8 033
64
823
42
2 171
1 115
755
559
290
7 965
89
636
69
1 340
810
659
542
382
8 081
173
801
78
1 514
1 043
673
676
377
7 351
105
782
64
1 581
1 073
490
399
340
7 397
42
827
26
1 904
1 197
622
480
291
6 979
177
911
75
1 855
1 039
600
626
325
7 327
HEHTAARISADOT, kg
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Syysvehnä
Kevätvehnä
Ruis
Ohra
Kaura
Peruna
Sokerijuurikas
Kuivaheinä
10
3 420 3530 3850 3 100 4 290 3 820 3 890 3 970 4 400 4 560 3 010 4 350
3 580 3460 3720 3 610 3 860 3 620 4 120 3 370 3 740 3 830 3 880 4 020
2 390 2320 2290 2 330 2 740 2 580 2 550 2 720 2 910 3 090 2 090 3 160
3 210 3240 3540 3 500 3 720 3 640 3 860 3 210 3 510 3 500 3 850 3 730
3 050 3080 3110 2 920 3 520 3 420 3 460 2 910 3 390 3 420 3 480 3 410
21 540 22700 25700 20 530 25 730 26 120 28 610 26 210 27 580 23 650 28 120 27 300
30 950 35090 37870 39 940 42 180 34 520 37 710 37 120 48 010 34 790 40 190 45 820
3 410 3730 3530 3 330 3 740 3 610 3 370 3 600 3 670 3 570 3 120 3 460
VILJELYALAT, 1000 ha
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Syysvehnä
Kevätvehnä
Ruis
Ohra
Kaura
Seosvilja
Herne
Peruna
Sokerijuurikas
Öljykasvit
Kuivaheinä
Säilörehu
Laidun
Muu nurmi
Muut kasvit
Viljelty ala yhteensä
Kesanto
34,5 47,8 11,7 20,2 36,0 22,8 16,4 22,3 39,4 23,1 14,1 40,8
157,1 187,7 203,4 172,1 167,9 196,7 201,9 191,5 217,4 219,1 217,0 231,6
30,7 31,0 14,3 21,8 31,7 23,6 16,4 25,2 27,1 21,3 12,3 23,8
530,7 564,6 594,8 564,4 550,1 613,2 600,7 448,3 465,4 502,9 533,3 531,5
425,5 371,8 345,9 353,6 361,5 372,9 342,6 296,0 323,7 352,7 366,8 326,4
15,9 17,0 16,3 18,8 19,5 20,7 23,3 26,3 27,9 32,0 32,7 36,5
4,1
4,0
3,8
4,2
4,4
3,3
4,2
6,2
4,8
4,7
4,2
5,6
28,7 29,3 28,9 28,1 27,6 26,5 26,4 25,1 24,9 22,7 22,1 22,0
28,8 30,7 31,3 23,9 16,0 13,6 14,8 14,6 14,1 11,6 12,0 13,7
75,0 82,6 76,9 107,9 90,2 64,5 81,0 158,1 92,0 68,8 54,1 43,5
101,2 92,8 107,2 125,6 103,1 102,5 86,1 106,1 102,9 95,3 93,1 94,1
398,8 414,8 397,5 385,5 438,1 451,6 450,3 451,7 471,7 471,1 465,5 471,6
102,3 86,9 91,5 87,9 89,8 80,6 78,7 77,3 75,0 73,3 72,3 70,8
27,3 25,5 24,1 25,6 22,9 20,6 25,3 24,2 17,1 20,2 18,7 15,6
30,0 35,1 44,8 64,0 63,5 54,5 56,9 70,9 67,3 59,2 51,0 53,4
1991,7 2022,8 1993,4 2005,4 2023,8 2068,9 2026,8 1946,4 1973,3 1980,5 1969,1 1983,7
220,4 195,9 241,2 253,3 231,5 188,5 229,8 307,0 275,7 267,3 254,0 246,9
VILJELTY JA KESANTO YHT.
2212,1 2218,8 2234,6 2258,7 2255,3 2257,4 2256,6 2253,3 2249,0 2247,8 2223,1 2229,7
1.3 METSÄTALOUS
Vuoden 2014 markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan noin 55,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä
oli vain prosentin vähemmän kuin vuonna 2013. Yksityismetsien markkinahakkuut olivat ennakkoarvion
mukaan 44,5 miljoonaa kuutiometriä, eli suunnilleen
saman verran kuin vuotta aiemmin. Hankintahakkuiden määrä lisääntyi 15 prosenttia vuodesta 2013, ja
niiden osuus yksityismetsien hakkuista oli kertomusvuonna 18 prosenttia.
Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsien hakkuut olivat
10,8 miljoonaa kuutiometriä ja supistuivat viisi prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2014 markkinahakkuista oli ennakkoarvion perusteella tukkipuuta 24,2 ja
kuitupuuta 31,3 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuuta lämpölaitoksissa käytettiin ennakkoarvion mukaan
noin 8,7 miljoonaa kuutiometriä eli sama määrä kuin
vuonna 2013. Energiapuun markkinatilanne heikkeni
kertomusvuoden aikana voimakkaasti.
Kertomusvuonna puukauppa kävi vilkkaasti alkuvuodesta, mutta hiipui vuoden loppua kohden. Yksityismetsien puukauppamäärä kokonaisuutena oli kaikkiaan
33,9 miljoonaa kuutiometriä. Se oli noin kahdeksan
prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.
Vuonna 2014 koko maan keskimääräiset kantohinnat
pystykaupoissa olivat seuraavat: mäntytukki 55,4 €/
m3, kuusitukki 55,9 €/m3, koivutukki 41,8 €/m3, mäntykuitu 15,8 €/m3, kuusikuitu 17,3 €/m3 ja koivukuitu
15,7 €/m3. Vuonna 2014 keskimääräinen nimellinen
kantohintataso oli prosentin alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Kaikkien puutavaralajien kantohintamuutokset
olivat marginaalisia vuoteen 2013 verrattuna.
Määrän ja hinnan yhteisvaikutuksena mukaan bruttokantorahatuloa kertyi kaikkiaan 1,94 miljardia euroa
vuonna 2014. Bruttokantorahatulot olivat reaalisesti
(deflatoitu tukkuhintaindeksillä) 3 prosenttia alemmat
kuin edeltäneellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin.
Sekä markkinahakkuumäärät että reaaliset kantohinnat
pysyivät edellisen vuoden tasolla.
Bruttokantorahatuloa kertyi yksityismetsistä 1,64 sekä
metsäteollisuuden ja valtion metsistä yhteensä 0,30
miljardia euroa vuonna 2014. Yksityismetsistä saadut
kantorahatulot nousivat reaalisesti 2 prosenttia edellisvuodesta, kun teollisuudella ja valtiolla ne puolestaan
laskivat vajaat 3 prosenttia. Yksityismetsätaloudessa havutukin ja energiapuun myyntitulot nousivat, kun sitä
vastoin lehtitukin ja kuitupuutavaralajien tulot laskivat.
Metsäteollisuudella ja valtiolla kaikkien puutavaralajien
myyntitulot vähenivät.
Yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos oli
ennakkotietojen mukaan 99 euroa. Länsi-Suomessa liiketulos oli 121 (muutos edellisvuodesta -1,6 %),
Itä-Suomessa 152 (–1,7 %) ja Pohjois-Suomessa 32
(–0,2 %) euroa hehtaarilta. Puuntuotannon sijoitustuotto oli ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttia.
(Lähde: Metsäntutkimuslaitos).
11
2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2014
2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ POHJANMAAN LIITTO 2014
2.1. TOIMIALUE
Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toimialue käsittää perinteisen suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan, jonka alueella toimii 32 maataloustuottajain yhdistystä.
2.2. JÄSENET
1. Kunniajäsenet
Martta Ahonen
emäntäEvijärvi
Antti Franssila agrologi
Alajärvi
Reino Penttilä maanviljelysneuvos
Nurmo
Simo Vaismaa toiminnanjohtaja
Isokyrö
2. Maataloustuottajain yhdistykset (32)
Maataloustuottajain Alahärmän, Alajärven, Alavuden,
Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isonkyrön, Jalasjärven,
Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kortesjärven, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven,
Lapuan, Kristiinan, Leh­timäen, Nurmon, Peräseinäjoen, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Tiis­tenjoen, Töysän, Vimpelin, Vähänkyrön, Ylihärmän, Ylistaron ja
Ähtärin yhdistykset.
12
3. Manttaalikunnat (26)
Alahärmän, Alajärven, Alavuden, Evijärven, Isojoen,
Isonkyrön, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen,
Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven, Lapuan, Lehtimäen, Nurmon, Peräseinäjoen,
Teuvan, Töysän, Vimpelin, Vähänkyrön, Ylihärmän,
Y­listaron ja Ähtärin manttaalikunnat.
4. Osuusmeijerit (2)
Evijärven ja Härmän Seudun Osuusmeijerit.
5. Osuuskunnat (2)
Itikka Osuuskunta ja Osuuskunta Maitosuomi
6. Muut yhteisöjäsenet (2)
Evijärven Peruna Oy ja LähiTapiola
2.3 HALLINTO, EDUSTAJAT JA TOIMIHENKILÖT
1. Johtokunta
Tehtävässä
vuodesta
Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää, Ähtäri 2006
(johtok. 2000)
Varapuheenjohtaja: Harri Takala, Yihärmä
2011
(johtok. 2007)
Jäsenet:
Kai Kytölä, Jalasjärvi
Sami Yli-Rahnasto, Kauhajoki
Timo Kankaanpää, Ilmajoki Veli-Pekka Aila, Ylistaro Jyrki Malm, Karijoki
Marja-Leena Laakso, Vimpeli Janne Autio, Kortesjärvi 2008
2000
2008
2012
2007
2007
2014
7. Maaseutuyrittäjävaliokunta
Puheenjohtaja: Arto Huhtala
Jäsenet: Johanna Kankaanpää, Juho Anttikoski, Ari
Hyvölä, Jari Kamunen
Veli-Matti Koskela, Hannu Uitto
Sihteeri: Ari Perälä
8. Kasvintuotantovaliokunta
Puheenjohtaja: Harri Takala
Jäsenet: Esa Similä, Seppo Kivijärvi, Kari Vaismaa,
Jussi Kangas, Veli-Pekka Aila, Timo Kankaanpää, Jussi
Hantula, Veli Yli-Hannula
Asiantuntija: Henri Honkala
Sihteeri: Ari Perälä
9. Työvaliokunta
Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää
Varapuheenjohtaja: Harri Takala
Jäsenet: Kai Kytölä, Timo Kankaanpää
Sihteeri: Yrjö Ojaniemi
2. Maitovaliokunta
Puheenjohtaja: Kai Kytölä
Jäsenet: Juha Vuorela, Jarmo Tohni, Jari Laukkonen,
Marianne Hanhimäki,
Mervi Piispanen, Jyrki Malm, Juhani Pitkäranta
Asiantuntijat: Juha Kantoniemi ja Antti Tukeva
Sihteeri: Yrjö Ojaniemi
10. Metsävaliokunta
Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää
Jäsenet: Veli-Pekka Aila, Janne Autio, Jyrki Malm,
Lasse Heikkilä, Jari Lehtinen, Risto Koivula, Jarmo
Lahdenmaa
Asiantuntija: Marko Mäki-Hakola
Sihteeri: Yrjö Ojaniemi
3. Lihavaliokunta
Puheenjohtaja Sami Yli-Rahnasto
Jäsenet: Tero Ojala, Esa Kaarto, Mikko Yliluoma,
Janne Autio, Pasi Pärnänen, Mauno Ylinen
Asiantuntijat: sikakerho: Tero Ojala, nautakerho:
Heikki Vehkaoja, lammaskerho: Juha Annala,
broilerasiantuntija: Matti Kangas
Sihteeri: Ari Perälä
11. Pohjanmaan ympäristö- ja maapoliittinen
valiokunta
Puheenjohtaja: Jari Laukkonen
Varapuheenjohtaja: Martin Jakas
Jäsenet: Heimo Pirttimäki, Vesa Paavola, Jan Slotte,
Asiantuntija: Lauri Pakka
Sihteeri: Jan-Ove Nyman
4. Hyvinvointivaliokunta
Puheenjohtaja: Marja-Leena Laakso
Jäsenet: Arja Nokso, Asko Ojala, Iira Sulkava, Marja
Aurala, Jaana Tuhkasaari
Sihteeri: Miia Mannila (Karoliina Streefkerk)
5. Maaseutunuortenvaliokunta
Puheenjohtaja: Pasi Ketelä
Varapuheenjohtaja: Petter Sandelin
Jäsenet: Jouni Kleimola, Terhi Tohni, Jussi Knuuttila,
Harri Sippola
Johtokunnan edustaja: Janne Autio
MTK:n Maas.nuoret: Antti Yli-Hynnilä
Sihteerit: Hanna Helander ja Miia Mannila (Karoliina
Streefkerk ja Kaisa Pihlaja)
12. Edustajat
MTK:n valtuuskunta Jari Laukkonen, Kortesjärvi
Tuire Ala-Prinkkilä, Alavus
Suvi Rantala-Sarjeant,
Lapua
Hannu Uitto, Laihia
Johanna Kankaanpää,
Ähtäri, puheenjohtaja
varalla
Hannu Sippola, Kauhava
Mervi Piispanen, Kauhajoki
Jaakko Ranto, Ilmajoki
Pertti Vesala, Evijärvi
Harri Takala, Ylihärmä,
varapuheenjohtaja
6. Kuluttajatyöryhmä
Puheenjohtaja: Tommi Laine
Jäsenet: Inkeri Niemitalo, Milla Mattila, Liisa Vuorela,
Päivi Koskela, Marja-Leena Laakso, Janne Autio, Tuire
Ala-Prinkkilä
Sihteerit: Hanna Helander ja Seija Vierula (Kaisa
Pihlaja)
13
2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2014
MTK:n johtokunta,
II Puheenjohtaja
MTK:n Säätiön
hallintoneuvosto
Mauno Ylinen, Alahärmä
Yrjö Ojaniemi, Lapua
MTK:n valiokunnat
peruna
Timo Hautaviita, Karijoki
- tärkkelysperunajaosto
Evijärven Peruna Vesa Savola, Lappajärvi
Lapuan Peruna Ilpo Ulvinen, Lapua
vilja
Harri Takala, Ylihärmä
- kylvösiemenjaosto Seppo Kivijärvi, Evijärvi
- mallasohrajaosto
Esa Similä, Laihia
- öljykasvijaosto
Kari Vaismaa, Isokyrö
sokerijuurikas
Jussi Hantula, Seinäjoki
tuotantotalous
Arto Huhtala, Jalasjärvi
vero
Hannu Uitto, Laihia
maaseutuyrittäjä
Jari Kamunen, Kuortane
kananmuna
Pasi Pärnänen, Peräseinäjoki
liha
- Atrian edustaja
Esa Kaarto, Vähäkyrö
- johtokunnan edustajaMauno Ylinen, Alahärmä
- sikajaosto Tero Ojala, Ilmajoki
- siipikarjalihajaosto
Atrian edustaja
Matti Kangas, Lapua
Atrian edustaja
Juha Kiviniemi, Jalasjärvi
Atrian edustaja
Anssi Saunamäki, Ilmajoki
Länsi-Kalkkunan
edustaja
Heikki Asuinmaa, Kortesjärvi
hyvinvointi
Miia Mannila, Ilmajoki (Karoliina Streefkerk)
ympäristö- ja maapoliittinen Jari Laukkonen, Kortesjärvi
maaseutunuorten Antti Yli-Hynnilä, Kuortane
Maanomistajien Arviointikeskus Oy
yhtiökokousedustaja
Yrjö Ojaniemi, Lapua
varalla
Timo Kankaanpää, Ilmajoki
As. Oy Lakeudentorni
yhtiökokousedustaja
Yrjö Ojaniemi, Lapua
varalla
Ari Perälä, Lapua
Anvia (Vaasan Läänin Puhelin) Oy
yhtiökokousedustaja
Ari Perälä, Lapua
varalla
Yrjö Ojaniemi, Lapua
E-P:n Elinkeinotalo
yhtiökokousedustaja
varalla
Yrjö Ojaniemi, Lapua
Ari Perälä, Lapua
Hirvenkaatolupien neuvottelukunta
Timo Kankaanpää, Ilmajoki
Ari Perälä, Lapua
Muut mahdolliset
varalla
Yrjö Ojaniemi, Lapua
Ari Perälä, Lapua
Alueellinen Riistaneuvosto
Timo Kankaanpää, Ilmajoki
Sokerijuurikasneuvottelukunta
Alasaari Kari, Lapua
varalla Kortesmäki Jaakko,
Seinäjoki Pohjanmaan alueen
Ympäristö- ja maapoliittinen
valiokunta Jari Laukkonen, Kortesjärvi
13. Tilintarkastajat
- KHT Tatu Huhtala, Ernst&Young Oy
- KHT Marja Huhtala, Ernst&Young Oy
varalla
- Tilintarkastusyhteisö Ernst&Young Oy
14. Toimihenkilöt
Yrjö Ojaniemi
agronomi,
toiminnanjohtaja
1.1.2001Ari Perälä
kenttäpäällikkö
1.1.2014Miia Mannila
järjestöagrologi
1.9.2007
Vanhempainvapaalla 30.1.2014–10.12.2014
Lännen Tehtaat Oy
yhtiökokousedustaja
varalla
Ari Perälä, Lapua
Jussi Hantula, Seinäjoki
Karoliina Streefkerk järjestöagrologi
1.10.2012
(Mannilan sijaisena)
Ilkka Oy yhtiökokousedustaja
varalla
Ari Perälä, Lapua
Yrjö Ojaniemi, Lapua
Hanna Helander
järjestöagrologi
1.2.2011Vanhempainvapaalla
27.6.2014-9.5.2015
Atria Oyj
yhtiökokousedustaja Johanna Kankaanpää,
Ähtäri
varalla
Kai Kytölä, Jalasjärvi
Raision Tehtaat Oy
yhtiökokousedustaja
varalla
14
Johanna Kankaanpää,
Ähtäri
Harri Takala, Ylihärmä
Kaisa Pihlaja
järjestöagronomi
1.9.2014
(Helanderin sijainen)
Seija Vierula
toimistosihteeri
19.2.1990-
15
Tilalukumäärät
Muita Jäseniä jäseniä Muutos
Peltoa
Tiloja Vastuuhenkilöt PerheenYhdistys
0,01-9,99 10-24,99 25-49,99 50-99,99 100-149,99
150-> Metsätilat Yhteensä
yhteensä jäseniä henkilöj. yht. 2013 yht.2014 ed. vuod.
ALAHÄRMÄN YHDISTYS
15
71
71
42
13
3
60
275
296
545
6
854
847
-7
ALAJÄRVEN YHDISTYS
62
92
64
35
6
1
56
316
331
386
17
872
734
-138
ALAVUDEN YHDISTYS
65
111
81
38
15
1
50
361
368
510
12
930
890
-40
EVIJÄRVEN YHDISTYS
22
30
31
18
3
4
43
151
160
402
12
587
574
-13
ILMAJOEN YHDISTYS
29
92
90
72
22
11
115
431
450
741
28 1212 1219
7
ISOJOEN YHDISTYS
37
47
36
25
8
1
42
196
199
326
4
531
529
-2
ISONKYRÖN YHDISTYS
15
85
65
48
12
5
44
274
283
387
11
681
681
0
JALASJÄRVEN YHDISTYS
49
80
81
93
20
11
88
422
445
679
23 1152 1147
-5
JURVAN YHDISTYS
21
43
28
18
6
7
48
171
173
240
6
428
419
-9
KARIJOEN YHDISTYS
14
18
17
16
7
4
49
125
130
187
8
330
325
-5
KAUHAJOEN YHDISTYS
50
89
95
82
27
9
98
450
455
688
28 1272 1171
-101
KAUHAVAN YHDISTYS
12
36
47
29
6
7
37
174
181
205
19
400
405
5
KORTESJÄRVEN YHDISTYS
15
43
55
31
5
4
17
170
178
439
5
620
622
2
KUORTANEEN YHDISTYS
54
65
43
42
5
2
98
309
333
448
27
850
808
-42
KURIKAN YHDISTYS
28
55
59
43
8
6
50
249
263
301
14
590
578
-12
LAIHIAN YHDISTYS
20
96
89
44
11
5
128
393
395
623
9 1046 1027
-19
LAPPAJÄRVEN YHDISTYS
14
36
18
23
5
1
59
156
164
299
8
470
471
1
LAPUAN YHDISTYS
52
128
109
78
17
4
102
490
505
853
18 1414 1376
-38
KRISTIINAN YHDISTYS
4
11
20
12
0
0
2
49
52
46
14
119
112
-7
LEHTIMÄEN YHDISTYS
25
21
27
10
0
5
24
112
117
166
6
293
289
-4
NURMON YHDISTYS
14
38
35
24
3
5
46
165
170
256
9
442
435
-7
PERÄSEINÄJOEN YHDISTYS
25
47
46
35
8
3
45
209
213
237
4
461
454
-7
SEINÄJOEN YHDISTYS
5
13
10
9
4
3
12
56
61
98
23
183
182
SOININ YHDISTYS
32
39
23
12
0
0
24
130
132
205
9
351
346
-5
TEUVAN YHDISTYS
53
55
40
51
7
4
48
258
263
372
19
667
654
-13
TIISTENJOEN YHDISTYS
21
36
36
19
4
4
55
175
189
293
1
491
483
-8
TÖYSÄN YHDISTYS
41
48
31
21
4
1
15
161
163
195
4
363
362
VIMPELIN YHDISTYS
13
24
11
22
7
1
13
91
97
108
13
221
218
-3
VÄHÄNKYRÖN YHDISTYS
17
48
32
22
8
5
16
148
155
149
4
307
308
1
YLIHÄRMÄN YHDISTYS
20
36
28
28
3
3
34
152
157
244
4
406
405
YLISTARON YHDISTYS
17
71
78
51
9
5
50
281
292
558
15
889
865
-24
ÄHTÄRIN YHDISTYS
23
53
20
15
5
2
53
171
179
267
2
450
448
-2
Yhteensä
884 1757 1516 1108
258
127 1621 7271
7549 11453
382 19882 19384
-498
Puhtaat metsätilat on eritelty omana ryhmänään. Ryhmässä muut henkilöjäsenet on mukana muiden henkilöjäsenten lisäksi yhdistysten
kunnia-, opiskelija- ja yhteisöjäsenet. Vuonna 2014 liiton alueella oli tukia hakeneita aktiivitiloja 6934 kpl.
MTK Jäsenrekisteri
2.4. MTK-ETELÄ-POHJANMAAN LIITON JA TUOTTAJAYHDISTYSTEN JÄSENMÄÄRÄT VUODEN 2014 LOPUSSA
3. LIITON TOIMINTA 2014
3. LIITON TOIMINTA 2014
3.1 YLEISTÄ
Vuosi 2014 oli liiton 97. toimintavuosi. Kertomusvuoden kuluessa tapahtui paljon sekä maatalouspolitiikassa
että muillakin MTK:n jäsenkunnan kannalta keskeisillä
sektoreilla. Tärkeitä vuoden 2014 edunvalvonta-asioita
olivat erityisesti EU-maatalouspolitiikan uudistukseen,
kansallisiin tukiin ja markkinoiden toimintaan liittyneet
monet kysymykset. Myös ympäristöön liittyvät edunvalvontakysymykset työllistivät tuottajajärjestöä sen
kaikilla tasoilla.
EU:n maatalouspolitiikan valmistelu oli kertomusvuonna käynnissä jo viidettä vuotta. EU-tason vaikuttamiseen oman vivahteensa toivat EU-parlamenttivaalit kertomusvuoden keväällä ja EU:n komission vaihtuminen
loppuvuodesta. Maataloutta ja viljelijöiden jaksamista
kuormittava byrokratia nousi vahvasti koko kertomusvuoden edunvalvontateemaksi.
Kertomusvuoden loppupuolella yksi keskeisimmistä
edunvalvontakysymyksistä oli Ukrainan kriisiin ja siihen
liittyneistä Venäjä-pakotteista ja vastapakotteista seuranneet ongelmat. Yllättäviä paineita kertomusvuoden
edunvalvontaan toivat kevään sähköisen tukihaun ongelmat, Mavin ilmoitukset tukien maksuaikataulun siirtymisestä sekä syksyllä tullut pommi pysyvistä nurmista.
MTK-Etelä-Pohjanmaa seurasi EU-maatalouspolitiikan
toimeenpanon valmistelua tiiviisti ja asiaa käsiteltiin
myös tuottajayhdistysten kokouskierroksella ja liiton
valiokunnissa. Liitto piti myös yhteyttä sekä kansallisiin että EU-tason päättäjiin asian tiimoilta ja tiedotti
maakunnallisia sidosryhmiä valmistelun etenemisestä.
Kertomusvuonna liitto oli mukana järjestämässä kahta
Seinäjoella järjestettyä MTK:n valtakunnallista edunvalvontatapahtumaa. Syyskuussa Törnävä-salissa järjestettiin ”Stop byrokratialle” -tilaisuus ja marraskuussa
Maaseutuviraston edessä mielenilmaus, jossa Mavia
vaadittiin maksamaan tuet ajallaan. Molemmat tapahtumat onnistuivat hyvin ja saivat myös paljon valtakunnallista julkisuutta. Tapahtumista tarkemmin hieman jäljempänä.
Vuosi 2014 oli MTK:ssa valtakunnallinen Maaseutunuorten teemavuosi, ” IntoHimon vuosi”. Teemavuosi
sai nimensä siitä intohimosta, jolla nuoret suhtautuvat
työhönsä, ja tavasta tehdä asioita – ei puolittain vaan sydämellä. Teemavuoden tavoitteena oli aktivoida nuorten maaseutuyrittäjien verkostoitumista, yhteistoimintaa ja viestintää. Teemavuosi näkyi monenlaisena aktiviteettina myös MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnassa.
MTK:n Maaseutunuorten valiokunnan ideoiman teemavuoden aikana nuoret olivat esillä näkyvin tempauksin,
kertoivat työstään kuluttajille ja veivät viestiään päätöksentekijöille. Teemavuoden tempauksista mainittakoot
mm. vaaleanpunainen ”Kesäkissa-traktori”, joka oli mukana maaseutunuorten tapahtumissa eri puolilla Suomea sekä maaseutunuorten hyväntekeväisyyskalenteri
”Aito on kaunista”. Kertomusvuonna julkaistu vuoden
2015 kalenteri kurkistaa suomalaisten ruuantuottajien
maailmaan ja viestii siitä, että ihminen on kauneimmillaan juuri sellaisena kuin hän on. Kalenterin kuvissa
maaseutunuoret ahertavat maatilan eri töissä – ilman
vaatteita. Kalenterin tuotto lahjoitettiin Syömishäiriöliitto SYLI ry:lle syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän
läheistensä hyväksi tehtävään neuvonta- ja tukityöhön.
Stop turhalle byrokratialle -tilaisuus täytti syyskuussa Törnävä-salin ääriään myöten.
16
MTK:n organisaatiomuutoksen eli ns. metsäjäsenyyden
valmistelu jatkui edelleen kertomusvuonna. Sääntömuutoksen toinen käsittely tapahtui MTK:n valtuuskunnan kevätkokouksessa 2014. Organisaatiouudistuksen
taustalla ovat MTK:n vuoden 2012 liittokokouksen linjaukset ja metsähoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön muuttuminen. Kertomusvuoden kuluessa metsänhoitoyhdistykset käsittelivät omissa kokouksissaan liittymistä MTK:n (keskusliiton) jäseneksi. Metsänomistajaliitot vastaavasti lakkautettiin vuoden 2014 lopussa.
MTK:n valtuuskunnan syyskokouksessa marraskuussa
2014 MTK:n jäseneksi hyväksyttiin 80 metsänhoitoyhdistystä. Osana organisaatiomuutosta tuottajaliitot ja
metsänhoitoyhdistykset valmistelivat tiiviimpää yhteistyötä myös alueellisella tasolla. Etelä-Pohjanmaalla kertomusvuonna aloitti MTK-EP:n metsävaliokunta, johon
nimettiin edustajat liiton johtokunnasta ja alueen metsänhoitoyhdistyksistä.
Kertomusvuosi 2014 oli edunvalvonnan näkökulmasta erittäin vilkas. Seuraavissa kohdissa kuvataan hieman tarkemmin kertomusvuoden aikana esillä olleita
edunvalvontakysymyksiä ja selvitetään niiden taustoja. Painopiste tältä osin on kertomusvuoden maatalouspolitiikan pääkysymyksissä. Tuottajaliiton toimintaa,
mm. kokouksia, lausuntoja ja muita aktiviteetteja edunvalvontatyössä ja järjestötyössä selvitetään tarkemmin
vuosikertomuksen kohdissa 3.2-3.5. Liitto esittää parhaat kiitokset kaikille järjestön jäsenille ja viljelijöiden
hyväksi työtä tehneille luottamushenkilöille.
CAP-uudistuksen eteneminen
Viidettä vuotta valmistelussa ollut EU:n maatalouspolitiikan uudistus eteni kertomusvuonna toimeenpanovaiheeseen. CAP:n perusasetukset oli hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa jo vuoden 2013
lopussa. MTK-Etelä-Pohjanmaa muistutti tuolloin, että
uudistuksen vaikutuksia suomalaiselle ja eteläpohjalaiselle maataloudelle voidaan arvioida vasta kun lopulliset asetustekstit, komission toimeenpanosäädökset ja
niiden pohjalta laaditut kansalliset säädökset ovat käytettävissä. Voimaan uudistus tulee kevään 2015 aikana.
EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet
Päättyvä järjestelmä
Tuleva järjestelmä 2015-2020
Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)
Tilatuki (noin 90%)
tasaosa ja lisäosat
Maaseutuohjelman valmistelu
Suomessa uudistuksen toimeenpanoa valmisteltiin koko
kertomusvuoden ajan. Tärkeänä osana uudistusta oli
CAP:n suorien tukien ja kansallisten tukien lisäksi uuden maaseutuohjelman valmistelu. Maaseutuohjelmassa määritetään luonnonhaittakorvauksen ja ympäristökorvausjärjestelmän keskeinen sisältö. Maaseutuohjelman (”Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
2014–2020”) ensimmäinen luonnos julkaistiin jo vuoden 2013 kesällä. Seuraava versio valmistui vuoden
vaihteessa 2013–2014. MTK-Etelä-Pohjanmaa antoi
lausuntonsa ohjelmasta jo kesän 2013 versiosta. Lausuntojen lisäksi liitto on pyrkinyt vaikuttamaan ohjelman valmisteluun ja sisältöön mm. informoimalla alueen kansanedustajia ohjelman ongelmakohdista.
Maaseutuohjelman laatimisessa erityiseksi ongelmaksi
nousi uuden ympäristökorvausjärjestelmän sisältö. Valmistelussa käytiin tiukat neuvottelut sekä hallituksen ja
tuottajien välillä että hallinnon sisällä MMM:n ja YM:n
välillä. Vaikeita kysymyksiä olivat mm. eri ympäristötoimenpiteiden kohdentamisalueiden määrittely.
Maaseutuohjelmaa koskeva esitys hyväksyttin valtioneuvostossa kertomusvuoden huhtikuussa ja lähetettiin edelleen EU:n komission käsittelyyn. Kertomusvuoden kesällä komissio lähetti Suomen hallitukselle
ohjelmaesitystä koskevan lisäselvityspyynnön, johon
sisältyi runsaasti kysymyksiä ja lisäselvityspyyntöjä.
Monia perusasioita, kuten esimerkiksi Suomen esityksiä LFA:sta komissiossa ei kyseenalaistettu. Suurimmat
näkemyserot ohjelmaesityksessä liittyivät ympäristötoimenpiteen perustason määrittelyyn ja lopulta Suomi
joutui tekemään ohjelmaesitykseen muutamia muutoksia. Komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 12. joulukuuta ja sen toteutus
käynnistyy alkuvuoden 2015 aikana. Ohjelman kautta
tuleva julkinen rahoitus on vuoteen 2020 ulottuvalla
kaudella yhteensä 8,265 miljardia euroa, josta osa on
kansallista rahoitusta ja osa EU:n maaseuturahastosta.
Nuorten viljelijöiden tuki (1%)
Viherryttämistuki (30%)
--------
Ympäristökorvausohjelman rakenne
•
Tuotantosidonnaiset tuet
(noin 10%)
voimakkaita reaktioita niin neuvostossa, Euroopan parlamentissa kuin eurooppalaisten viljelijöiden keskuudessakin. Komissio joutuikin muuttamaan esityksiään,
ennen kuin parlamentti hyväksyi paketin huhtikuussa.
Komissio myös sitoutui tarkastelemaan uudestaan viherryttämiseen liittyviä yksityiskohtia myöhemmin, kun
uudesta järjestelmästä on saatu kokemuksia.
Perustuki (49- 51%)
tasatuki ja lisäosat
•
Ympäristökorvaukset ja
perustason vaatimukset
Geenipankkisäilytys:
Alkuperäislajikkeet
Varmuuskokoelmat
Alkuperäisrodut
Tilakohtainen toimenpide
•
•
•
•
•
•
•
Muuta
•
1 koulutuspäivä/tentti
3 m suojakaistat
Viljelykiertosuunnitelma
Viljavuustutkimus
Viljelysuunnitelma
Lohkokirjanpito
Peltomaan laatutesti
peruslohkoittain
LHP+monimuotoisuuspellot
AB max 20 %
C max 15 %
Valumavesien hallinta
- säätösalaojitus 70 e/ha
- säätökastelu/kierrätys 250 e/ha
Lietelannan sijoittaminen
peltoon 40 e/ha
Ympäristönhoitonurmet
Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen 40 e/ha
Talviaik. kasvipeitteisyys
- suojavyöhyke 500/450 e/ha
- moniv. ympäristönurmet 50 e/ha
- luonnonhoitopelto 120/100 e/ha
- kohdentamisalue 4/18/36/54 e/ha
- muu maa 4/9/11 e/ha
Org. kate puutarhakasvit
ja siemenperuna 300/500 e/ha
Peltoluonnon
monimuotoisuus
Kosteikkojen hoito
Puutarhakasvien
vaihtoehtoinen
kasvinsuojelu
Kurki-, hanhi- ja
joutsenpellot
- viherlannoitusnurmi 54 e/ha
- kerääjäkasvi
100 e/ha
- saneerauskasvi 300 e/ha
- monimuot.pellot 300 e/ha
- Ryhmä 1 500 e/ha
- Ryhmä 2 350 e/ha
Tilakohtainen toimenpide 54/200 e/ha (edellytys lohkokoht. toimenpiteiden valinnalle)
450 e/ha
Maatalousluonnon
monimuotoisuuden
ja maiseman hoito
600/450 e/ha
Sopimus
•
Ravinnetaulukot typpi/fosfori
(valvontaotanta 1 %)
Kasvinsuojeluaineiden
käyttötutkinto
Kasvinsuojeluruiskun testaus
Sitoumus
Komissio antoi CAP:in neljään perusasetukseen liittyvät
toimeenpanoasetukset kertomusvuoden maaliskuussa.
Kävi niin kuin pelättiin, eli komissio yritti ottaa ”revanssia” ja esitti monissa yksityiskohdissa merkittäviä kiristyksiä perusasetuksiin verrattuna. Esitykset aiheuttivat
•
•
•
Yllä: Kuvio EU:n suorien tukien (CAP-tukien) uudesta rakenteesta
Vähimmäisvaatimukset
600 e/ha
Alkuperäisrotujen
kasvatus
530/300 e/ey
Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset (ei korvauksen perusteena)
Perustaso mm. täydentävät ehdot ja maatalousmaan säilyttäminen
* Punaisella
tekstillä olevien lohkokohtaisten toimenpiteiden osalta maksetaan vai ko. toimenpiteen korvaus,
mustalla tekstillä olevia toimenpiteitä voi olla useita samalla lohkolla.
Yllä: Kuvio uuden ympäristökorvausohjelman rakenteesta
17
3. LIITON TOIMINTA 2014
Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko
Poliittinen ratkaisu Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta saatiin maatalouskomissaari Cialoksen ja ministeri
Koskisen neuvotteluissa jo vuoden 2013 marraskuussa. Komission lopullinen hyväksyntä ratkaisulle saatiin
helmikuussa 2014.
Tiivistettynä ratkaisussa oli kaksi elementtiä: osa entisistä 141-tukikohteista saa tukea jatkossa CAP:n tuotantoon sidottujen tukien kautta ja osa (yksimahaiset ja
puutarhatalous) saa tukea CAP:n siirtymäkauden asetukseen (ns. artikla 149a) perustuen. Ratkaisu ei siten
enää ollut varsinaisesti liittymissopimuksen 141-artiklaan perustuva, vaikka kyseinen liittymissopimuksen artikla on edelleen olemassa. Koska koko EU-tukijärjestelmän uudistus lykkäytyi vuodella, myös kansallisen tuen
ratkaisussa varsinaiset muutokset tulevat voimaan vasta
vuonna 2015 ja kertomusvuosi 2014 mentiin vielä samalla tukirakenteella ja rahoituksella kuin vuonna 2014.
Lisäksi ratkaisun yhteydessä komission kanssa sovittiin
myös eräistä maatalouden investointitukea koskevista
muutoksista. Nämä koskivat tuotantorakennusten peruskorjausten helpottamista ja usean viljelijän yhteishankkeen korotettuja investointitukia, nuorten aloitustuen parantamista sekä luopumistukijärjestelmän ulottamista vuoden 2018 loppuun saakka.
2015–2020 ovat perustuki, viherryttämistuki, nuorten
viljelijöiden tuki ja tuotantosidonnaiset tuet. Tuotantoon sidottuja tukia koskevat osat ratkaisua perustuivat
jo edellisvuonna komission kanssa neuvoteltuun EteläSuomen kansallista tukea (”141-neuvottelut”) koskeneeseen kokonaispakettiin.
Tuotantosidonnaiset tuet 2015 – 2020 (milj. eur)
%
Lypsylehmät AB
Naudanlihantuotanto yht.
Lampaat ja vuohet yht.
Valkuaiskasvit
Ruis
Sokerijuurikas
Tärkkelysperuna
Vihannekset AB
Yhteensä
2015
30,60 %
53,70 %
2,70 %
6,00 %
1,44 %
0,96 %
3,50 %
1,10 %
100 %
Osuus suorista tuista
M€
2015
32
56,15
2,8
6,3
1,5
1,0
3,7
1,2
104,65
20,00 %
2016
32
54,05
2,8
6,3
1,5
1,0
3,7
1,2
102,55
19,60 %
2014
2015
2016
2017
0,00
0,00
0,00
2018
2019
2020
0,00
0,00
0,00
9,00
6,50
11,82
11,36
10,90
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
27,24
25,28
23,32
20,36
17,40
16,00
Puutarhatalous
13,66
13,20
12,74
Peltoalaperusteiset tuet
10,55
0,00
0,00
Pohjoisen tuen järjestelmä
Kotieläintilojen ha-tuki
9,69
0,00
Tuki eräille viljelykasveille
0,86
Uuden tukijärjestelmän rakentaminen ja Etelä-Suomen
tukien kohtalo vaikuttivat myös pohjoiseen tukeen.
Suomi esitti maaliskuussa komissiolle pohjoisen tuen
muuttamista. Muutosesityksestä käytiin neuvotteluja
valtion ja tuottajajärjestöjen välillä, mutta yhteistä näkemystä ei löytynyt. Näin valtioneuvosto teki lain edellyttämän määräajan jälkeen yksipuolisen esityksen komissiolle. Erimielisyys koski pohjoisen tuen yläikärajan
ja eläkerajausten yhtenäistämistä luonnonhaittakorvauksen kanssa.
Yhteensä
62,93
18
2020
32
46,7
2,8
5,5
1,5
1,0
3,7
1,2
94,4
18,00 %
11,50
22,72
Kertomusvuoden keväällä valtio ja tuottajajärjestöt
kävivät neuvotteluita siitä, miten CAP:n tuotantoon sidottu tuki kohdennetaan eri tuotteiden välille. Samalla
neuvoteltiin muista CAP-uudistuksen toimeenpanokysymyksistä. Neuvotteluissa saatiin yksimielisyys toukokuussa ja valtioneuvosto teki päätöksen 28.5.2014
komissiolle ilmoitettavista EU:n suorien tukien linjauksista. EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia vuosina
2019
32
48,6
2,8
5,7
1,5
1,0
3,7
1,2
96,5
18,40 %
149a artiklan mukainen päätös
Siat ja siipikarja
Tuotantoon sidottujen tukien kohdentaminen
2018
32
50,3
2,8
6
1,5
1,0
3,7
1,2
98,5
18,80 %
Yllä: Osana CAP-tukea maksettavat tuet, eli tuotantosidonnaiset tuet vuosin 2015-2020.
Märehtijät
Suomi esitti pohjoisen tuen maksuvaltuuteen korotusta
(komission tekemien leikkausten verran) ja korotuksen
kohdentamista märehtijäryhmän tukiin. Maatalouden
tukiin useina vuosina tehtyjen kansallisten määrärahaleikkausten vuoksi EU:n sallima maksuvaltuus ei varsinaisesti rajoittanut pohjoisen tuen käyttöä, mutta tuotekohtaisesti haluttiin lisää joustavuutta. Samalla tehtiin
teknisiä muutoksia eläinyksiköiden määräytymisperusteisiin ja maidon määräseurannan ajanjaksoon. Muita
yksityiskohtia olivat muutokset porotalouden petovahinkojen korvaamistavassa ja nuorten viljelijöiden tukijärjestelmässä.
2017
32
52
2,8
6,3
1,5
1,0
3,7
1,2
100,5
19,20 %
16,00
14,50 milj.
13,00
Enimmäismäärä
e
12,28
0,00
0,00
0,00
29,20
Märehtijöiden ja tärkkelysperunen sekä avomaanvihannesten tukimäärät maksetaan osana EU:n suoria
Tukia vuodesta 2015 alkaen.
Alla: CAP:n siirtymäkauden asetusten, ns. artiklan
149a (lopullisessa asetuksessa art. 214a) perusteella
maksettava tuki.
Byrokratia
EU:n maatalouspolitiikka on tuonut mukanaan erittäin
raskaan byrokratian. Vaikka byrokratiasta on EU:ssa
keskusteltu jo hyvin pitkään, EU:n maatalouspolitiikan
uudistuksessa byrokratiaan ei saatu helpotuksia vaan
pikemminkin päinvastoin. Viherryttäminen ym. merkitsivät järjestelmän monimutkaistumista edelleenkin.
Uudistusta valmisteltaessa onnistuttiin tosin estämään
monia mm. komission tekemiä byrokratiaa lisääviä
esityksiä. Myös kotimaisessa valmistelussa onnistuttiin
korjaamaan monia erityisesti ympäristöhallinnon tekemiä käytännölle vieraita esityksiä.
Kertomusvuonna tuli selvästi esille, että uudet tukimuodot, niiden valvonta ja vanhoihin tukijärjestelmiin tehtävät muutokset lisäävät hallinnollista työtä ja kustannuksia niin tiloilla kuin hallinnossakin. EU:n maatalouspoliittisessa järjestelmässä maataloustuotteiden hinta on
painettu käytännössä alle tuotantokustannusten, minkä
vuoksi tuet ovat välttämättömiä. Tukien saamisen ehtona viljelijöiltä edellytetään monia erilaisia tuotantoon,
turvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön
liittyviä toimenpiteitä. Viljelijältä edellytetään näihin liittyen paljon paperitöitä; muistiinpanoja, ilmoituksia ja
raportointia viranomaisille. Näitä kaikkia monimutkaisia ja osin käytännöllekin vieraita määräyksiä valvotaan
ja havaituista puutteista viljelijää sanktioidaan, mikä voi
tarkoittaa suuria taloudellisia menetyksiä.
Sähköisen tukihaun ongelmat
Suomessa EU-tukien hallintoa on pyritty tekemään viljelijöiden kannalta toimivammaksi kehittämällä sähköistä palvelua. Kertomusvuoden keväällä sähköisen tukihaun järjestelmä aiheutti kuitenkin ikävän yllätyksen.
Sähköisten palvelujen uudistaminen venyi odotettua
pidempään ja Vipu-palvelu käynnistyi vasta 9.4.2014.
Tuki-ilmoitusten tekemiseen jäi siten aivan liian vähän aikaa. Järjestelmä ruuhkautui ja lopulta petti tukihaun viimeisinä päivinä. Järjestelmästä ei toisin ajoin
pystynyt edes tulostamaan lomakkeita vaihtoehtoista
paperihakua varten. MTK ja tuottajaliitot olivat aktiivisia asiassa ja vaativat hallintoa pidentämään hakuaikaa. Lopulta ministeriö ja Mavi taipuivat tuottajien
vaatimuksiin ja hakuaikaa jatkettiin 8.5.2014 saakka.
Päätös asiasta saatiin kuitenkin aivan liian myöhän eli
vasta 30.4.2014. Hallinto pahoitteli epäonnistumistaan asiassa.
Viljelijän oikeudet
1. Meillä on oikeus tehdä työtämme ilman jatkuvaa byrokratian aiheuttamaa pelkoa ja epävarmuutta.
2. Meillä on oikeus luottaa siihen, että virkamiesten päätökset ovat oikeita.
3. Meillä on oikeus yhdenvertaisuuteen, säädösten tulkinnat pitää olla kaikille samat.
4. Meillä on oikeus saada lupahakemuksillemme
nopea käsittely ja tieto päätösten ja maksatusten aikatauluista sekä tukimaksut maksuun viipymättä.
5. Meillä on oikeus edellyttää, että tieto kulkee viranomaisten välillä eikä samoja tietoja kysytä
toistuvasti.
6. Meillä on oikeus reiluun kohteluun ja oikeus
korjata virheemme. Seuraamusten pitää olla
ymmärrettäviä ja oikeassa mittasuhteessa rikkeen vakavuuteen nähden.
Stop turhalle byrokratialle – Viljelijäkuuleminen
Seinäjoella 4.9.2014
Tukien maksuaikataulu ja mielenilmaus
Seinäjoella 25.11.2014
MTK järjesti 4.9.2014 Seinäjoella maatalouden byrokratiaa käsittelevän tilaisuuden. Tilaisuuteen kutsuttiin maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja suuri
joukko muita päättäjiä ja virkamiehiä keskustelemaan
viljelijöiden kanssa maatiloja näännyttävästä byrokratiasta. MTK-EP aktivoi omia jäseniään osallistumaan
tilaisuuteen ja huolimatta vielä kesken olleesta sadonkorjuusta sali saatiin täyteen osallistujia. Paikalla oli yli
500 viljelijää eri puolilta Suomea.
Kertomusvuoden lokakuussa Maaseutuvirasto (Mavi)
ilmoitti tiedotteessan, että tukien maksuaikatauluihin
on tulossa suuria myöhennyksiä vuosina 2015−2016.
Mavin tiedotteessa todettiin, että ”uusien maksuaikataulujen syynä ovat etenkin EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksesta johtuvat muutokset tukien
toimeenpanoon sekä samanaikaiset hallinnon resursseihin kaavaillut vähennykset.”
Tilaisuuden ohjelma koostui erilaisista viljelijäpuheenvuoroista. Aiheina olivat mm. laajat raportointi- ja kirjaamisvaatimukset, sääntöjen joustamattomuus käytännön elämässä, uusien innovaatioiden kuristuminen
byrokratian puristuksessa sekä monet ympäristölupaprosessin ongelmat. Keskustelu yltyi paikoin jopa kiihkeäksi käsiteltäessä esimerkiksi inhimillisten virheiden
ymmärtämistä tukivalvonnoissa. Myös tarkastajien asiantuntemukseen ja ammattitaitoon toivottiin enemmän
panostusta.
Tilaisuudessa saatiin viranomaisilta konkreettisia ratkaisulupauksia osaan ongelmista. Esimerkiksi peltolohkojen digitoinnista johtuviin jatkuviin pinta-alojen muutoksiin tullaan ministeri Orpon mukaan puuttumaan.
Ympäristöministeriön Pokka lupaili joustoja lannanlevityskauden tiukkoihin päivämääriin, mikäli sääolosuhteet ovat haasteelliset. Maaseutuviraston Tenhola
puolestaan vakuutti, että tulevan ohjelmakauden aikana päästään eroon alle 100 euron suuruisten tukien
takaisinperinnästä.
Tilaisuuden päätteeksi MTK julkisti viljelijöiden päättäjille laatiman kuusikohtaisen huoneentaulun: viljelijän oikeudet.
Viljelijät ja MTK tyrmistyivät Mavin ilmoituksesta. MTK
vaati, että Maaseutuvirasto peruu esityksensä ja pitäytyy
entisessä tukien maksatusaikataulussa. MTK:n tiedotteessa todettiin mm: ”Kaavailut maksatusten myöhentämisestä tukivalvonnan säästösyihin vedoten osoittavat,
että virastolta on kadonnut tuntuma maataloutemme
nykytilanteesta. Jos Mavi:n esitys toteutetaan, on usealla maatilalla ensi vuonna edessään kassakriisi.”
MTK:n vaatimusten vauhdittamiseksi MTK-Etelä-Pohjanmaa järjesti MTK:n ja SLC:n kanssa Seinäjoelle mielenilmauksen, joka pidettiin Seinäjoella Maaseutuviraston edessä 25.11.2014. Ministeri Orpo saapui kyseisenä
päivänä neuvottelemaan tukien maksuaikatauluista Mavin johdon kanssa. Mielenilmauksessaan viljelijät vaativat Mavia ja ministeriä korjaamaan esitetyt viivästykset
tukien maksuaikatauluihin. Mielenilmaukseen kokoontui useita satoja viljelijöitä ympäri Suomen.
Ensimmäiset viljelijät saapuivat mielenilmaukseen jo
hyvissä ajoin ennen aamuyhdeksää. MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi viritti viljelijöitä oikeaan tunnelmaan ja viljelijäjoukosta irtosikin
hyvin kovaäänisiä iskulauseita. Ministeri Petteri Orpon
saapuessa paikalle viljelijät vastaanottivat hänet iskulausein ja huudoin, joissa viesti oli selvä: tuet ajallaan.
Mavin eteen tuodun traktorikärryn lavalla nuoret maatalousyrittäjät, maidontuottaja Jenna Syrjälä Ähtäristä
ja sianlihan tuottaja Janne Autio Kortesjärveltä, esittivät ministerille tuottajajärjestöjen vetoomuksen. Trak-
19
3. LIITON TOIMINTA 2014
Jenna Syrjälä ja Janne Autio luovuttivat viljelijöiden vetoomuksen ministeri Orpolle marraskuisessa tukimielenilmauksessa.
torilavalla juontajana ja puheenvuorojen jakana toimi
Anssi Orrenmaa.
Suomi kuului niiden maiden joukkoon, jossa vaikutukset olivat suurimmat.
Ministerin siirryttyä neuvottelemaan Mavin ylijohtaja
Leena Tenholan kanssa, tuottajat nauttivat hernekeittoa ja kahvia viraston edustalla. Maittavaa mielenilmaisukeittoa kului yli 500 annosta. Väliajalla lavalla
kuultiin myös tuottajajärjestöjen ja tuottajien puheenvuoroja ja väliin myös kannustushuutoja. Joukko viljelijöitä laski Mavin lipun puolitankoon ja MTK:n lippu
nostettiin salkoon.
EU reagoi syntyneisiin markkinaongelmiin varsin nopeasti ja ensimmäinen tukipaketti suunnattiin hedelmille
ja vihanneksille. Tämän lisäksi käynnistettiin muitakin
markkinatoimia. Heti alusta saakka MTK ja Suomen
hallitus viestittivät komissiolle, että EU:n toimia on kohdennettava kriisistä eniten kärsineille alueille ja sektoreille. Käytännössä esitys tarkoitti Suomen ja Baltian
maiden maitoalaa, jotka olivat suurimmat viejät Venäjälle. MTK korosti kuitenkin koko ajan, että kompensaatiotoimia on kohdistettava myös muille tuontikiellosta
kärsiville sektoreille.
Tuottajat eivät saapuneet paikalle turhaan. Neuvottelujen päätteeksi ministeri ja Mavin ylijohtaja astelivat
lavalle kertomaan neuvottelujen tuloksista. Ministeri
Orpo ilmoitti, että vuodesta 2015 vuodelle 2016 siirtyvien tukien määrä pienee puoleen esitetystä eli 400–500
miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon. Tuenhakijoiden kannalta on merkittävää, että luonnonhaittakorvauksen noin 440 miljoonan euron ennakko-osuus
voidaan maksaa tukihakuvuonna. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus taas jää maksettavaksi hakuvuotta seuraavassa kesäkuussa. Kesäkuussa maksetaan
myös ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon toiset erät.
Venäjä-pakotteet ja kriisituet
Kertomusvuoden alkupuolella alkanut Ukrainan kriisi vaikutti erittäin paljon Euroopan maatalouteen ja
elintarviketeollisuuteen. Ukrainan tapahtumien seurauksena EU:n jäsenmaat päättivät keväällä ja kesällä
erilaisista Venäjään kodistuvista pakotteista, joihin Venäjä vastasi vastapakotteilla. Venäjä asetti 7. elokuuta
tuontikielon EU:n, USA:n ja eräiden muiden maiden
maataloustuotteille. Useiden miljardien eurojen arvoisen Venäjän viennin äkillinen loppuminen oli todellinen pommi EU:n maatalousmarkkinoille. Tuontikiellon
vaikutukset kohdistuvat jäsenmaihin hyvin eri tavalla.
20
Aluksi näytti siltä, että EU:ssa pystyttäisiin tekemään
Suomen kannalta myönteisiä päätöksiä. MTK teki asiassa aktiivisesti töitä koko syksyn ajan. MTK:n johto
ja Brysselin toimiston edustajat tapasivat asian vuoksi
useaan kertaan komission virkamiehiä ja komissaarin
kabinetin jäseniä.
Komissaari Cialos vieraili Suomessa ja suhtautui hyvin
myönteisesti kompensaatioihin. Hyvin edennyt kompensaatiopaketti joutui vastatuuleen komission sisällä
lokakuun puolivälissä, kun komissio teki EU:n vuoden
2015 budjettiin liittyvän esityksen. Osoittautui, että
EU:n päätöksenteossa prosessista tuli erittäin vaikea ja
tilanteet vaihtuivat miltei päivittäin. Monien vaiheiden
jälkeen kompensaatiotoimiin löytyi lopulta erillistä rahoitusta. Loppuvaiheessa oli vielä epäselvyyttä, onko
maidon hinta Suomessa laskenut ”riittävästi”. Suomen
kannalta summa kutistui miltei olemattomiin ja oli lopulta 10,7 miljoonaa euroa. EU-kriisituen maksatukset
maidolle siirtyivät keväälle 2015.
MTK vaati Suomen hallitusta perumaan maataloutta
koskevat tukileikkaukset maatalouden vaikean kannattavuustilanteen vuoksi. Maataloudelta leikattuja tukia
Pysyvän nurmen yllättävä tulkinta sai MTK:n ja viljelijät tyrmistymään.
palautettiinkin 20 miljoonaa euroa kertomusvuoden
toisessa lisätalousarviossa. Venäjäpakotteiden aiheuttamien menetysten helpottamiseksi hallitus päätti lopulta kanavoida kyseisen summan maidolle ja sianlihalle.
Kansallinen kriisituki maidolle toteutettiin pohjoisen
tuen korotuksena ja Etelä-Suomen kansallisen tuen
korotuksena. Sikatalouden osalta kriisituen toteutus
siirtyi kokonaan vuoden 2015 puolelle. Venäjäpakotteiden aiheuttamat ongelmat nousivat vahvasti esille
syksyn aikana, kun liitto tapasi alueen puoluetoimistojen edustajia.
Pysyvät nurmet
Kertomusvuoden lopulla esille nousi pysyvien nurmien
määritelmää koskeva yllätyksellinen tulkinta. Euroopan
unionin tuomioistuin teki lokakuussa saksalaisen viljelijän valitustapauksessa päätöksen, mikä tiukensi pysyvien nurmien määritelmää. Pysyviä nurmia koskee tietty
säilyttämisvaatimus. Pysyvät nurmet ovat EU-asetuksen
mukaan maatalousmaita, joita käytetään heinäkasvien
tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen, ja jotka
eivät ole kuuluneet tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Tähän asti on tulkittu, että nurmen uudistaminen suoraan nurmelta nurmelle on asetuksen
tarkoittamaa viljelykiertoa.
MTK vaati asian oikaisemista, koska muuttunut tulkinta johtaa Suomen olosuhteissa suuriin ongelmiin. Kertomusvuoden aikana tilanteeseen haettiin ratkaisuja
erilaisissa neuvotteluissa niin kotimaassa kuin EU-tasollakin, mutta ongelman ratkaisut siirtyivät vuoden
2015 puolelle.
Komission virkamiehiä pohjalaistiloilla
EU:n komission virkamiehet jalkautuivat kertomusvuoden aikana jäsenmaihin perehtyäkseen tukiuudistuksen
toimeenpanon valmisteluun. Etelä-Pohjanmaalla EU:n
virkamiehiä kävi vierailulla marraskuun lopussa. Seinäjoella Mavissa tapahtuneiden virkamiestason neuvottelujen lisäksi vieraita vietiin käymään käytännön
maatiloilla. MTK-Etelä-Pohjanmaa järjesti vierailukohteet tätä tarkoitusta varten ja liiton toiminnanjohtaja oli
mukana delegaatiossa.
Tilavierailuilla oli suuri merkitys, sillä pysyvien nurmien ongelma oli tullut juuri esille. Yhdeksi vierailutilaksi
etsittiin siten nautakarjatila, jossa pysyvien nurmien aiheuttamat ongelmat ja uhkat tulivat hyvin esille. Toinen
vierailutila oli mm. porkkanaa viljelevä maatila. Tällä
tilalla käsiteltiin erityisesti vaatimusta, että kaikki kasvulohkot tulee jatkossa piirtää kartalle. Lohkoja voi tulla
paljon ja niiden lopullinen koko ja sijanti riippuu mm.
maalajista ja kevään sääolosuhteista. Vierailun aikana
oli myös mahdollista keskustella muista EU-byrokratian
aiheuttamista tilatason ongelmista.
Valtiontuen suuntaviivat ja viljelijän
sosiaaliturva
Maa- ja metsätalousalan valtiotukisäännöt vuosiksi
2014–2020 uudistettiin kertomusvuonna osana laajempaa EU:n valtiontukiuudistusta. Uudistuksessa oli
viljelijöiden näkökulmasta pöydällä monia tärkeitä kysymyksiä, mihin MTK pyrki aktiivisesti vaikuttamaan.
Metsäsektorin tukien ja mm. hirvivahinkojen korvausten lisäksi komission linjaukset ulottuivat suomalaiseen
sosiaaliturvaan. Komissio nimittäin esitti maatalouden
sijaisapuun liittyvien korvausten rajaamista enintään
kolmeen kuukauteen vuodessa. Sellaisenaan kyseinen
rajaus olisi meillä erittäin merkittävä, koska sijaisavun
piiriin meillä kuuluu mm. sairauden ja tapaturmien aiheuttaman työkyvyttömyys, lääkärin määräämä kuntoutus, äitiys- ja isyysrahakausi sekä vanhempainrahakausi. Komission linjaukset ovat tyrmistyttäneet
21
3. LIITON TOIMINTA 2014
suomalaiset viljelijät. Suomi sai kuitenkin sisällytettyä
lopullisiin teksteihin kirjauksen siitä, että perustelluista
syistä aikaraja voi olla korkeampi. Kertomusvuoden
aikana ei vielä ratkennut, miten tätä poikkeusta voitaisiin soveltaa.
Luonnonvarakeskus
Kertomusvuoden aikana liitto osallistui muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa yhteistyöhön, jolla pyrittiin turvaamaan Luonnonvarakeskuksen (LUKE) toimintojen kehittäminen maakunnassa. Maa- ja metsätalousministeriön alaiset kolme sektoritutkimuslaitosta
(metsäntutkimuslaitos METLA, maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos RKTL) yhdistyvät vuoden 2015 alusta
Luonnonvarakeskukseksi. Luonnonvarakeskukseen
yhdistyvillä laitoksilla on toimintaa lähes 40 paikkakunnalla eri puolella Suomea. Laitoksen kehittämisestä julkaistussa raportissa Etelä-Pohjanmaa ei mainittu
kehitettävien toimipaikkojen luettelossa.
Liitto yhdessä muiden toimijoiden kanssa toi esille, että
Luonnonvarakeskuksen toimintoja Etelä-Pohjanmaalla
kyetään vahvistamaan ja monipuolistamaan. Maakunnassa ja sen naapurialueilla on merkittävä osa koko
Suomen maataloustuotannosta ja elintarvikejalostuksesta. Olisi varsin erikoista, jos Luken toimintoja ei kehitettäisi maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla on myös
tehty laajaa kehitystyötä ruokajärjestelmien osaamisen
keskittymän (Ruokaprovinssin) luomiseksi ja satsattu
Inka-ohjelmaan ja agro-biotalouden kehittämiseen.
Luonnonvarakeskuksen toimintaan ja strategiaan liittyvät ratkaisut tapahtuvat kevään ja kesän 2015 aikana.
Ympäristökysymykset
Kertomusvuoden aikana erilaiset ympäristökysymykset
aiheuttivat edunvalvontatyötä niin MTK:ssa kuin tuottajaliitoissakin. Erityisen hankalia edunvalvontakysy-
myksiä olivat uuden ympäristöohjelman ja nitraattiasetuksen valmistelu. Ristiriitoja herättäneitä asioita olivat
mm. karjalannan levitykseen (erityisesti syyslevitys) ja
varastointiin liittyvät rajoitukset, lannoitetaulukoihin,
karjanlannan pitoisuuksiin ja hyödynnettävyyteen liittyvät kysymykset sekä ympäristötuen toimenpiteet, niiden ehdot, korvaustasot ja kohdentamisalueet.
Kertomusvuonna jatkettiin uusien vesienhoidon toimenpideohjelmien valmistelua, jotka tulivatkin lausuntokierrokselle loppuvuodesta. Liitto oli mukana
vesienhoitoon liittyvässä valmistelutyössä ja alueen
jokineuvottelukunnat ja -työryhmät olivat keskeisessä
roolissa tässä asiassa.
Suomen hallituksen kokoonpano muuttui kertomusvuonna ja syksyllä aloittanut uusi ympäristöministeri
otti muutamia lainsäädäntö- ja ympäristökysymyksiä
uudelleen tarkasteluun. Näitä olivat mm. soidensuojeluohjelma ja haja-asutusalueiden jätevesiasetus. Ympäristönsuojelulain ja kotieläintilojen ympäristölupakäytännön uudistaminen eteni kertomusvuonna vaiheittain
ja ympäristölupamenettelyihin odotetaan tehostamista
ja järkeistämistä jo ensi vuoden aikana.
Hallitus antoi kertomusvuonna eduskunnalle esityksen
uudeksi ilmastolaiksi. Hallitus perusteli ilmastolain tarpeellisuutta ilmastopolitiikan pitkäjänteisyydellä, viranomaistoiminnan läpinäkyvyyden lisäämisellä ja eduskunnan vaikutusvallan vahvistamisella. Ilmastolailla tavoitellaan päästökaupan ulkopuolisen sektorin, kuten
maatalouden, päästövähennysten vauhdittamista. MTK
kritisoi ilmastolain keinotekoista jakoa päästökauppaan
ja päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin. Pelättävissä
on tilanne, jossa päästökaupan ulkopuoliselle sektorille
eli maataloudelle lisätään mahdottomat ja ylimitoitetut
päästövähennystavoitteet, valtava määrä uutta byrokratiaa, kieltoja ja rajoituksia. Kertomusvuoden lopulla
lakiesitys oli vielä valiokuntakäsittelyssä.
3.2. KOKOUKSET
YLEISET KOKOUKSET
Kevätkokous
Liiton kevätkokous pidettiin Ilmajoen Maatalousoppilaitoksella (Koulutuskeskus Sedu) 28.4.2014. Kokoukseen
osallistui noin 115 henkilöä, joista virallisia edustajia oli
85. Tuottajayhdistyksistä oli 82 kokousedustajaa ja lisäksi jäsenosuuskunnista paikalla oli 3 kokousedustajaa.
Kokouksen avasi liiton puheenjohtaja emäntä Johanna
Kankaanpää. Avauspuheessaan Kankaanpää käsitteli
ajankohtaisia asioita, mm. hallituksen kehysriihipäätöksiä, maaseutuohjelman valmistelua, tukihaun tilannetta
ja eurovaaleja. Kankaanpää nosti esille myös positiiviset uutiset metsäteollisuuden investoinneista. Avauspuheensa lopuksi Kankaanpää käsitteli vielä MTK:n
organisaatiouudistuksen etenemistä.
Puheenjohtaja Johanna Kankaanpää ja toimistosih-
22
Liiton kevätkokous pidettiin Ilmajoella 28.4.
teeri Seija Vierula jakoivat Tasavallan Presidentin viime itsenäisyyspäivänä myöntämät Suomen Leijonan
Ansioristit (SL Ar) maanviljelijä Jarmo Linnalle ja
maanviljelijä Markku Pippolle sekä Suomen Valkoisen Ruusun Ansioristin (SVR Ar) emäntä Outi Sillanpäälle. Markku Pippola kiitti mitalin saajien puolesta.
ristöpolitiikka ja teollisuuspolitiikka, vaikka EU:lla ei
olekaan varsinaisesti yhteistä lainsäädäntöä metsäasioissa. Erityinen ongelma on ”ideologinen tutkimus”,
jonka myötä puun polttamista on pidetty pahempana
kuin kivihiiltä. Tällaisissa tutkimuksissa unohdetaan
peruskoulun 3. luokan oppimäärä: puuta poltettaessa
hiili on kierrossa maan pinnalla, mutta jos sitä pumpataan maan alta lisää, niin hiilen määrä ilmakehässä lisääntyy.
Lapväärtiläisten Tarja Högnäsbacka-Sandbackan ja
Patrik Sandbackan maatila palkittiin liiton kevätkokouksessa työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvänä esimerkkitilana.
Kokouksessa palkittiin myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvänä esimerkkitilana Tarja Högnäsbacka-Sandbackan ja Patrik Sandbackan maatila Lapväärtistä. Tila on toiminut työharjoittelutilana
Suupohjan ammatti-instituutin maatalousoppilaitoksen opiskelijoille. Kunniakirjan ja palkinnon luovuttivat oppilaitoksesta koulutusjohtaja Esko Lehtimäki
ja liitosta toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jenna Syrjälä
Ähtäristä ja sihteeriksi liiton toiminnanjohtaja Yrjö
Ojaniemi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Rauno
Kivirinta Tiistenjoelta ja Heimo Kurhela Alavudelta.
Sääntömääräisinä asioina kokouksessa esiteltiin johtokunnan kertomus edellisen vuoden toiminnasta
sekä tilinpäätös. Vuoden 2013 tilinpäätös vahvistettiin ja johtokunnalle ja tilivelvollisille myönnettiin tileistä vastuuvapaus.
Ajankohtaiskatsauksen kokouksessa piti MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Puheensa aluksi Hakkarainen selvitti kotimaan metsäpolitiikan ajankohtaisia asioita. Puuston vuotuista kasvusta hakkuut ovat
vain noin 60 %, joten metsien käyttöä pystyttäisiin
lisäämään. Metsäverotuksen kiristäminen on noussut esille puolivuosittain, mutta MTK on onnistunut
estämään kiristykset. Metsäverotuksen kiristämisesitykset ovat pääosin ideologisia. Puukauppa toimii
paremmin kuin koskaan, joten sillä ei voi perustella
metsäverotuksen kiristämistä.
Hakkarainen kävi läpi myös lainsäädäntövalmistelua
metsälain, MHY-lain sekä Kemeran ja soidensuojeluohjelman osalta. Kemeran uudistuksessa tavoitteena on kannustavuus ja tehokkuus. Soidensuojelun
täydennysohjelma tarkoittaa taas kerran perinteistä pakkosuojelua, sen sijaan oppia kannattaisi ottaa
hyvin toimineesta vapaaehtoisesta Metso-ohjelmasta.
Myös metsien sertifiointi joudutaan miettimään uudestaan MO-liittojen lakkauttamisen vuoksi.
Hakkarainen selvitti, että metsäsektorin näkökulmasta
viime EU-vaalikausi oli kiivain ja haastavin Suomen
EU-historiassa. Kansainvälisessä metsäpolitiikassa
metsäsektoria koskivat mm. ilmastopolitiikka, ympä-
Hakkarainen selvitti metsätalouden markkinatilannetta. Perinteistä paperipuolta lukuun ottamatta markkinatilanne on erittäin hyvä. Metsäteollisuus on ilmoittanut suurista investoinneista puun käyttöön. Huono
asia on, että Suomessa on tehty monia poliittisia ratkaisuja, jotka ovat heikentäneet puun ja turpeen kilpailukykyä kivihiileen verrattuna. MTK on vaatinut
vuoden 2012 tilanteen palauttamista.
Ajankohtaiskatsauksensa lopuksi Hakkarainen selvitti MTK:n sääntöuudistuksen ja metsäjäsenyyden valmistelua. MTK:n valtuuskunnassa hyväksyttiin toisessa käsittelyssä MTK:n sääntömuutokset, jotka mahdollistavat metsänhoitoyhdistysten liittymisen MTK:n
jäseniksi. Nyt tarvitaan vielä paljon jatkovalmistelua,
mm. uusien toimintamallien luomista ja alueellista
yhteistyötä, sekä jäsenviestinnän ja jäsenrekisterin ja
muiden palveluiden kehittämistä.
Hakkaraisen ajankohtaiskatsauksen jälkeen käytiin
vilkasta keskustelua. Terho Mäkelä Alajärveltä kysyi
MTK:n jäseneduista metsäjäsenille sekä tiedusteli, miten vältetään jäsenvuoto ja jäsenmaksutulojen alentuminen. Hakkarainen vastasi, että jäsenetuja tulee
olemaan sekä kaikille yhteisiä että myös eriytettyjä.
Tavoitteena on, ettei jäsenten ja jäsenmaksutulojen
määrä vähene.
MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen käytti puheenvuoron ajankohtaisista maatalouspoliittisista kysymyksistä. Ylinen selvitti, että MTK:ssa on tehty tilamallilaskelmia tehtyjen EU-tukiratkaisujen vaikutuksista. Kansallisten tukien osalta vuonna 2015 on käytettävissä
143 miljoonaa euroa vähemmän kuin tällä hetkellä.
Tämä tarkoittaa maataloustulon määrään suhteutettuna
noin 20 %:n leikkausta. Lisäksi CAP-tuen, LFA-tuen ja
ympäristötuen tasot ja ehdot muuttuvat merkittävästi.
Tilatasolla yrittäjätulon todellinen alentuminen riippuu
luonnollisesti siitä, miten tilat reagoivat muutoksiin ja
miten markkinoilla onnistutaan.
Pasi Ketelä Ilmajoelta toi puheenvuorossaan esille maaseutunuorten näkökulmaa ja totesi MTK:n olevan vaikutusvaltainen etujärjestö vahvoine perinteineen. MTK:n
pitää tuoda jäsenistölle enemmän esille aikaansaannoksiaan ja kannustaa erityisesti nuoria mukaan järjestön työhön. Liiton järjestöagrologi Karoliina Streefkerk
näytti kokousväelle maaseutunuorten tervehdyksen videolla. Videolla maaseutunuoret kertoivat näkemyksiään järjestöstä ja esittivät toiveita MTK:n toiminnalle.
Järjestöltä odotetaan nykyistä ärhäkämpää ja näkyvämpää edunvalvontaa.
Kokouksen yleiskeskustelu jatkui varsin vilkkaana ja puheevuoroja käytettiin toistakymmentä. Edellä mainittu-
23
3. LIITON TOIMINTA 2014
jen asioiden lisäksi esille nousivat tuottajayhdistysten ja
metsänhoitoyhdistysten yhteistyö, alkuperämerkinnät
ja kotimaisuustyö, tukiratkaisujen miinusmerkkisyys,
viljelijän oikeusturva, luomuviljelyn tilanne, metsäverokysymykset, pellonraivaus, puurakentaminen, puun
energiakäyttö ja hiilitase sekä peltojen digitointi ja pintaalamuutokset. Juhani Rotola-Pukkila Kauhajoelta vaati, että tuulivoimayhtiöiltä tulisi edellyttää rahastointia.
Tällöin yhtiöt pystyvät vastaamaan tuulimyllyjen purkamisesta niiden käyttöiän tultua loppuun ilman, että
vastuu jää maanomistajalle. Toiminnanjohtaja Yrjö
Ojaniemi kommentoi Rotola-Pukkilan puheenvuoroon,
että tuulimyllyalueiden jälkihoitokysymys on tärkeä
havainto. Ojaniemi muistutti tuulivoimalasopimusten
sisällöstä ja katsoi, että nykyisessä sopimuskulttuurissa on paljon ongelmia ja parantamisen varaa. MTK:n
mallisopimuksia kannattaisi hyödyntää. Maanomistajien on hyvä verrata eri tuulimylly-yhtiöiden tarjoamia
sopimuksia, niiden ehtoja ja hintatasoja.
Syyskokous
Liiton syyskokous pidettiin Seinäjoki-salissa 12.12.2014.
Kokoukseen osallistui yhteensä runsaat 180 henkilöä,
joista virallisia edustajia oli 161 henkeä. Tuottajayhdistyksistä kokousedustajia oli 156 ja lisäksi paikalla
oli manttalikunnista ja jäsenosuuskunnista yhteensä 5
edustajaa. Kokouksessa ajankohtaisista asioista alusti
MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Kokouksen avasi liiton puheenjohtaja emäntä Johanna Kankaanpää. Avauspuheessaan Kankaanpää
käsitteli ajankohtaisia edunvalvontakysymyksiä ja
järjestöasioita.
Avauspuheenvuoron jälkeen liiton puheenjohtaja Johanna Kankaanpää jakoi maataloustuottajayhdistysten toimintakilpailun palkinnot. Kilpailussa parhaina
palkittiin Ilmajoki, Isokyrö ja Tiistenjoki.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Liisa Vuorela Jalasjärveltä ja sihteeriksi liiton toiminnanjohtaja Yrjö
Ojaniemi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kari YliOjanperä Ilmajoelta ja Seppo Kivijärvi Evijärveltä. Tämän jälkeen valittiin kokouksen ääntenlaskijat sekä julkilausumatoimikunta laatimaan kokouksen kannanottoa ajankohtaisista asioista.
Johtokunnan jäsenten vaalissa erovuorossa olivat
Sami Yli-Rahnasto Kauhajoelta, Veli-Pekka Aila Ylistarosta ja Johanna Kankaanpää Ähtäristä. Käydyssä keskustelussa kaikkia heitä esitettiin valittavaksi
uudelleen. Muita esityksiä ei tullut, joten heidät valittiin yksimielisesti uudelleen johtokuntaan. Liiton
tilintarkastajiksi vuodelle 2015 valittiin liiton johtokunnan esityksen mukaisesti KHT Tatu Huhtala ja
KHT Marja Huhtala sekä varalle Tilintarkastusyhteisö
Ernst&Young Oy.
Seuraavaksi suoritettiin valtuuskunnan jäsenten vaali. MTK:n sääntömuutoksen vuoksi kaikki valtuuskunnan jäsenet olivat erovuorossa. Uusien sääntöjen
mukaisesti valittavaksi tuli 6 edustajaa. Lisäksi liiton
kulloinenkin puheenjohtaja kuuluu valtuuskuntaan.
Käydyssä vaalissa valtuuskunnan jäseniksi esitettiin
seitsemää henkilöä ja ehdokkaiden esittäytymisen
jälkeen suoritettiin suljettu lippuäänestys. Vaalin tuloksen selvittyä arvottiin valittujen erovuoroisuudet.
Valtuuskuntaan kaudeksi 2015–2016 valitut henkilöt
olivat äänimäärän mukaisessa järjestyksessä seuraavat (erovuoroisuus sulkeissa): Hannu Uitto Laihialta
(2016), Tero Ojala Ilmajoelta (2016), Suvi RantalaSarjeant Lapualta (2016), Jari Laukkonen Kortesjärveltä (2015), Arto Huhtala Jalasjärveltä (2015) ja Kati
Kohtakangas Isojoelta (2015).
Valtuuskunnan varajäsenten vaalissa valittaviksi ehdotettiin kuutta henkilöä. Koska muita ehdotuksia
ei tullut, heidät valittiin yksimielisesti valtuuskunnan
varajäseniksi kaudeksi 2015–2016. Tämän jälkeen
arvottiin erovuoroisuudet. Valtuuskunnan varajäseneksi valittiin (sulkeissa erovuoroisuus) Marko Kriikkula Kurikasta (2015), Mervi Piispanen Kauhajoelta
(2016), Terho Mäkelä Alajärveltä (2015), Antti YliHynnilä Kuortaneelta (2016), Hannu Sippola Kauhavalta (2016) ja Jaakko Ranto Ilmajoelta (2015).
Liiton vuoden 2015 toimintasuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti esitetyssä muodossa. Liiton talousarvio ja tuottajayhdistysten jäsenmaksut vuodelle
2015 hyväksyttiin yksimielisesti johtokunnan esitysten mukaisina.
Ajankohtaiskatsauksen syyskokouksessa esitti MTK:n
tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen. Hän kertasi
syksyn tapahtumia ja nosti esille mm. tukien maksuaikataulun, Venäjä-pakotteet ja pysyvän nurmen
kysymyksen.
Lappalaisen mukaan maksuaikatauluissa on edetty
oikeaan suuntaan. Siitä huolimatta tekemistä riittää
edelleenkin, jotta tuet saataisiin ilman viivästymisiä.
Uuden tukijärjestelmän vuoksi mm. sadonkorjuuvelvoitteessa on jouduttu tekemään kompromisseja,
että valvonnat pystyttäisiin tekemään ajallaan. Lappalainen totesi, että viherryttäminen näyttää lisäävän
byrokratiaa samalla tavalla kuin tapahtui silloin, kun
täydentävät ehdot otettiin käyttöön. Lisäksi täydentävien ehtojen vaatimuksia ollaan lisäämässä, mikä
lisää entisestään hallinnollista taakkaa.
Syyskokouksessa äänestettiin valtuuskuntapaikoista.
24
Lappalainen selvitti tarkemmin uutena ongelmana esille noussutta pysyvien nurmien määritelmää.
Lappalainen totesi, että kysymys on nostettu MTK:n
edunvalvonnassa painoarvoltaan vähintään yhtä
suureksi edunvalvontatehtäväksi kuin esim. tukien
maksuaikataulut.
Lappalainen selvitti myös Suomen maaseutuohjelman tilannetta ja totesi, että komission hyväksyntää
ohjelmalle odotetaan lähipäivinä. Ohjelmaan sisältyvän uuden ympäristökorvausjärjestelmän rakentaminen on ollut erityisen vaikeaa. Alustuksensa lopuksi
Lappalainen kävi läpi kansallisen tuen ratkaisun valmistelua ja budjettileikkausten tilannetta. Vaikka lisäbudjettiin saatiin vajaan 20 milj. euron summa Venäjä-pakotteiden aiheuttamien menetysten kompensoimiseksi, esittää hallitus kuitenkin samanaikaisesti
vuoden 2015 kansallisiin tukiin noin 25 miljoonan
euron leikkauksia. Tukineuvottelut kansallisen tuen
ratkaisusta ovat edelleen käynnissä.
Lappalaisen alustuksen jälkeen käytiin yleiskeskustelu. Yleiskeskustelun aluksi MTK:n uuden metsäorganisaation asiantuntijaksi Etelä-Pohjanmaalle nimetty
kenttäpäällikkö Markus Peltola käytti puheenvuoron
ja esitteli itsensä sekä selvitti MTK:n uuden metsäorganisaation toimintaa.
Kokouksen valitseman julkilausumatyöryhmän laatiman kannanoton esitteli Jaakko Ranto Ilmajoelta.
Esittelyn jälkeen kannanotto hyväksyttiin yksimielisesti. Kannanotto oli kokonaisuudessaan seuraava:
”Maataloustuottajia ja kotimaista elintarvikeketjua koetellaan tällä hetkellä liikaa.
MTK-Etelä-Pohjanmaan syyskokous vaatii, että maan hallitus käyttää kaikki mahdolliset keinot maatalouden ja elintarvikeketjun tilanteen helpottamiseksi. Maataloustuotteista
saatava markkinahinta ei nykypäivänä enää riitä kattamaan
edes tuotantokustannuksia.
Suomalaiset viljelijät ovat joutuneet EU:n Venäjä-pakotteiden maksumieheksi. Ei ole oikein, että yksi ammattiryhmä
joutuu tällaiseen asemaan. EU:n päätöksenteossa Suomen
maitosektorin kriisitukea palloteltiin elokuusta aina tälle
viikolle asti. Komission lopulta päättämä kriisituki on kuitenkin täysin riittämätön pakotteiden aiheuttamiin menetyksiin verrattuna.
Syyskokous vaatii Suomen hallitusta tekemään kaikkensa,
että EU:n budjettineuvotteluista saataisiin tuottajan kannalta
parempi ratkaisu ja että saataisiin merkittävä lisäys maatalousbudjettivaroihin Venäjä-pakotteiden aiheuttamien menetysten kompensoimiseksi tuotantosuunnasta riippumatta.
Kriisitukea tarvitaan maidon lisäksi myös muille maatalouden tuotantosektoreille, joita Venäjän tuontikielto koskettaa
joko suoraan tai välillisesti.
Maatalouden vakava kriisi on otettava huomioon myös
Suomen kansallisissa budjettineuvotteluissa. Siksi MTKEtelä-Pohjanmaan syyskokous vaatii, että hallitus luopuu
kaikista aiemmin vuodelle 2015 päätetyistä tukileikkauksista ja auttaa siten oman ruoantuotantomme selviämistä
vakavasta kriisistä.
Syyskokous vaatii, että Suomen hallitus ja maa- ja metsätalousministeriö hakevat kaikki mahdolliset keinot, jotta esimerkiksi kansalliset kotieläintuet ja LFA:n lisäosat voidaan
maksaa vuoden 2015 puolella. Lisäksi Suomen on haettava
EU:lta poikkeuslupaa CAP-tukien maksuun heti lokakuun
puolivälin jälkeen, että maatilojen syksyn maksuvalmius
pystytään turvaamaan.
Maatalouteen kohdistuva byrokratia heikentää maatalouden
kilpailukykyä ja rasittaa viljelijöiden jaksamista. Viimeisimpänä esimerkkinä älyttömästä byrokratiasta on Suomeen
sopimattoman pysyvän nurmen vaatimus. MTK-Etelä-Pohjanmaan syyskokous vaatii, että paisunutta byrokratiaa ryhdytään välittömästi purkamaan todellisin teoin.”
Kannanoton käsittelyn jälkeen Jenna Syrjälä Ähtäristä
kiitti maaseutunuorten saamasta näkyvyydestä nuorten teemavuoden aikana. Hän toivoi, että järjestössä
annetaan nuorille tilaa toimia. Nuoret voivat tuoda
järjestöön positiivisuutta ja uutta energiaa. Nuoret
voivat osaltaan auttaa myös purkamaan virheellistä
kuvaa esimerkiksi eläinten kohtelusta ja maatalouden
ympäristövaikutuksista.
Yleiskeskustelun jatkuessa käytettiin vielä kymmenkunta puheenvuoroa. Niissä esille nousivat mm. julkisuudessa ollut erään puolueen nuorisojärjestön esitys
kotieläintuotannon tukien poistamisesta, sikatalouden
pitkään jatkunut kriisi, kasvinviljelytilojen tilanne ja viljamarkkinoiden ongelmat, maataloutta koetteleva byrokratia, investointitukijärjestelmän käyntiinlähtö, maatalouden vaikea kannattavuustilanne ja viljelijäperheiden jaksaminen, kaupan suuri valta ja markkinoiden
toimimattomuus sekä MTK:n hyvin onnistuneet syksyn kampanjapäivät. Lisäksi keskustelussa esillä olivat
metsänhoitoyhdistysten jäsenten MTK-jäsenyys ja sen
tuomat muutokset järjestön jäseneduissa. Toiminnanjohtaja Ojaniemi selvitti, että jäsenetuja tullaan eriyttämään tuottajayhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten
kautta jäseneksi tuleville. Tarkoitus on, että jatkossakin
maatilat ovat jäsenenä sekä omassa tuottajayhdistyksessä että omassa metsänhoitoyhdistyksessä.
Käydyn keskustelun jälkeen tutkimuspäällikkö Juha
Lappalainen vastasi hänelle esitettyihin kysymyksiin.
Myös MTK:n johtokunnan 2. puheenjohtaja Mauno
Ylinen vastasi kysymyksiin ja otti kantaa esimerkiksi
viljamarkkinoiden toimintaan.
JOHTOKUNNAN KOKOUKSET 2014
Liiton johtokunta piti vuoden 2014 aikana 9 kokousta. Johtokunta kokoontui lisäksi useaan otteeseen erilaisten sidosryhmätapaamisten ja muiden tilaisuuksien
merkeissä. Seuraavaan luetteloon on kirjattu oleellisimmat varsinaisissa kokouksissa vuonna 2014 käsitellyt asiat.
8.1.
• Järjestäytymiskokous, liiton puheenjohtajaksi valittiin edelleen Johanna Kankaanpää ja varapuheenjohtajaksi Harri Takala.
• Liiton omien valiokuntien valinnat.
• Valittiin edustajia eri yhteisöihin vuodeksi 2014.
• Käsiteltiin MTK:n nuorten teemavuoden toimintaa.
• Käsiteltiin järjestöuudistusta ja järjestön taloutta.
• Käsiteltiin liiton henkilöstöasioita.
• Käsiteltiin liiton talousasioita ja historiikin laatimista.
• Käsiteltiin muuta liiton toimintaa ja edunvalvontakysymyksiä.
• Esillä olivat mm. maitoratkaisu ja maatalouslomitus.
25
3. LIITON TOIMINTA 2014
17.2.
• Käsiteltiin liiton toimintaa ja edunvalvontakysymyksiä.
• Päätettiin nimetä liitolle metsävaliokunta.
• Päätettiin liiton historiikin kirjoittajasta ja kirjoitustyön käynnistämisestä.
• Käsiteltiin Botnia Grain Oy:n tilannetta.
• Käsiteltiin liitolle tehtyä hanke-esitystä.
• Kokouksen jälkeen oli liiton johtokunnan kehittämisseminaari.
20.3.
• Käsiteltiin liiton tilinpäätös ja talousasioita
• Käsiteltiin liiton henkilöstöasioita.
• Käsiteltiin MTK:n organisaatiouudistusta.
• Käsiteltiin ajankohtaisia edunvalvontakysymyksiä.
• Esillä olivat mm. maaseutuohjelman valmistelutilanne, pohjoisen tuen muutosesitys komissiolle,
vesienhoito-ohjelmat, eläinlääkäripalvelut, lannoitemarkkinoiden toiminta sekä sika- ja siipikarjasektorin tilanne.
15.4.
• Käsiteltiin MTK:n valtuuskunnan kokousasioita.
• Käsiteltiin MTK:n organisaatiouudistusta (metsäjäsenyys).
• Käsiteltiin liiton edustuksia eri yhteisöissä.
• Käsiteltiin liiton lausunnot nitraattiasetuksesta ja merenhoidosta.
• Käsiteltiin muuta liiton toimintaa ja edunvalvontakysymyksiä.
• Esillä olivat mm. ympäristötuen ja muun maanseutuohjelman valmistelutilanne, tukibyrokratia, valvontakysymykset, lihasektorin tilanne, vesienhoito-ohjelmat, merenhoitoa koskeva lausunto, maitosektorin
tilanne ja liiton alueen eläinlääkärijärjestelyt.
• Käsiteltiin Botnia Grain Oy:n tilannetta.
• Päätettiin tehdä liiton yrittäjävaliokunnan esittämä
aloite keskusliitolle hankintalakiin liittyen.
• Kokous oli yhteiskokous MTK:n valtuuskunnan jäsenten kanssa.
26.5
• Käsiteltiin äitiyslomasijaisen paikkaa hakeneiden
hakemukset.
• Päätettiin haastatteluihin kutsuttavista hakijoista.
• Käsiteltiin EU-vaalien tulosta ja jatkotoimenpiteitä.
• Käsiteltiin Altian tilannetta.
• Käsiteltiin Botnia Grain Oy:n tilannetta.
• Käsiteltiin Luonnonvarakeskuksen tilannetta.
• Käsiteltiin MO-liiton toimitiloista tehtävää tarjousta.
• Käsiteltiin liiton muuta toimintaa ja edunvalvontakysymyksiä.
• Esillä olivat mm. CAP:n tuotantoon sidottu tuki.
4.6.
• Johtokunta haastatteli äityslomasijaisen paikkaa hakeneita.
• Päätettiin äitiyslomasijaisen valinnasta.
19.8.
• Käsiteltiin liiton henkilöstö- ja talousasioita.
• Päätettiin ostaa MO-liiton toimitilat Elinkeinotalosta.
26
• Käsiteltiin MTK:n järjestöuudistusta ja metsäorganisaation toimitilatarpeita.
• Käsiteltiin toimintaa ja edunvalvontakysymyksiä.
• Esillä olivat mm. Venäjän vientikielto, ajankohtaiset
budjettikysymykset ja Botnia Grain Oy:n tilanne.
• Käsiteltiin Jyväjemmari Rockin järjestämistä.
• Päätettiin liiton kannanotosta koskien eläinsuojelujärjestöjen pyrkimystä päästä mukaan kotieläintilojen valvontakäynneille.
• Käsiteltiin Liiveri ry:n esitys hankekumppanuudesta.
• Päätettiin antaa lausunto tilusjärjestelyjä koskevasta
lakimuutosesityksestä.
• Kokouksen yhteydessä oli tapaaminen Kokoomuksen Pohjanmaan piirin piirihallituksen kanssa.
30.9.
• Käsiteltiin liiton henkilöstö- ja talousasioita.
• Käsiteltiin liiton edustuksia eri yhteisöissä.
• Käsiteltiin nuorten valiokunnan valintamenettelyt.
• Käsiteltiin liiton esitykset keskusliiton valiokuntiin.
• Käsiteltiin liiton vuoden 2015 jäsenmaksuasioita.
• Käsiteltiin lausunnot alueen ympäristöstrategiasta ja
tilusjärjestelylainsäädännöstä.
• Käsiteltiin liiton toimintaa ja edunvalvontakysymyksiä.
• Esillä olivat mm. Altian tilanne, Luonnonvarakeskuksen tilanne, Anvian tilanne, nitraattiasetus, ympäristölupakysymykset, byrokratia, tukikoulutus ohjelmakauden vaihtuessa ja lomituskysymykset.
19.11.
• Käsiteltiin liiton jäsenmaksuasioita.
• Käsiteltiin liiton talousarvio vuodelle 2015.
• Hyväksyttiin esitys liiton toimintasuunnitelmaksi
vuodelle 2015.
• Käsiteltiin liiton talous-, henkilöstö- ja sopimusasioita.
• Käsiteltiin liiton syyskokoukseen liittyviä asioita.
• Käsiteltiin MTK:n syksyn valtuuskunnan kokouksen asioita.
• Käsiteltiin Jyväjemmari Rockin järjestämistä.
• Käsiteltiin mielenilmauksen järjestämistä.
• Käsiteltiin muuta liiton toimintaa ja edunvalvontakysymyksiä.
• Osaksi yhteiskokous MTK:n valtuuskunnan jäsenten kanssa.
Osanotto johtokunnan kokouksiin 2014:
8.1 17.2 20.3 15.4 26.5 4.6 19.8 30.9 19.11 yht.
Kankaanpää J
Takala
Aila
Autio
Kankaanpää T
Kytölä
Laakso
Malm
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Yli-Rahnasto
1 1
9 7
1 1
1
1 1
1 1
1 1
1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
9
6
8
8
8
7
6
7
8
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
8
7 6 8
6
7
9 67
JOHTOKUNNAN
SIDOSRYHMÄTAPAAMISET YM.
8.1. liiton johtokunta tapasi Maitosuomen hallituksen Elinkeinotalolla Seinäjoella. Tapaamisen asialistalla olivat mm. kummankin osapuolen ajankohtaiset
kuulumiset, maitomarkkinoiden tilanne ja maatalouspolitiikan ajankohtaiset kysymykset.
9.1. liiton johtokunta ja alueen metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat kokoontuivat yhteiseen neuvotteluun käsittelemään MTK:n
organisaatiouudistusta ja järjestöjen yhteistyön tiivistämistä. Tilaisuus pidettiin Seinäjoella Elinkeinotalolla. Tilaisuuden erityinen tavoite oli keskustella siitä,
miten edunvalvontaa ja muuta toimintaa hoidetaan
alueilla jatkossa yhteistössä eri toimijoiden kesken.
Tilaisuuteen osallistui yhteensä 29 henkilöä. Käydyssä keskustelussa käsiteltiin organisaatiouudista ja sen
vaikutuksia hyvin laajasti. Tilaisuudessa sovittiin alustavasti MTK-EP:n metsävaliokunnan perustamisesta.
17.2. liiton johtokunta tapasi ÖSP:n johtokunnan
Vaasassa liiton johtokunnan kokouksen ja kehittämisseminaarin yhteydessä. Tapaamisessa käsiteltiin
ajankohtaisia edunvalvontakysymyksiä, mm. CAP:n
uudistusta ja maaseutuohjelmaa, tuulivoimaa ja ympäristöedunvalvonnan kysymyksiä.
20.3. liiton johtokunta ja valtuuskunnan jäsenet tapasivat ELY-keskuksen avainhenkilöitä. Tilaisuus pidettiin Seinäjoella ELY-keskuksen kokoustiloissa. Tapaamisen asialistalla olivat mm. hallinnon ajankohtaiset kysymykset, kevään tukihaku, maaseutuohjelman
valmistelutilanne, ympäristötuki ja nitraattiasetus ja
investointitukien tilanne.
laisten Etelä-Pohjanmaan piirin hallituksen ja 19.8.
Kokoomuksen pohjanmaan piirin hallituksen Seinäjoella Elinkeinotalolla. Tapaamisen asialistalla olivat
mm. maatalouden merkitys EP:llä, maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpano, maaseudun infrastruktuurikysymykset, byrokratian keventäminen, energiapolitiikka ja kevään 2015 eduskuntavaalit sekä MTK:n
eduskuntavaalitavoitteet. Syksyksi alustavasti sovittu
SDP:n piirin tapaaminen siirtyi aikataulusyistä vuoden 2015 puolelle.
19.11. liiton johtokunta ja valtuuskunnan jäsenet tapasivat Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien työvaliokunnan
Ravintola Almassa Seinäjoella. Tilaisuudessa käsiteltiin järjestöjen eduskuntavaalitavoitteita ja yhteistyötä
edunvalvontakysymyksissä. Lisäksi käytiin keskustelua kummankin järjestön ajankohtaisista kysymyksistä ja yhteisistä maakunnallisista asioista, mm. Anvian
tilanteesta.
28.11.2014 liiton johtokunta, valtuuskunnan jäsenet
ja maaseutunuorten edustajat tapasivat alueen kansanedustajia Jyväjemmari Rockin yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa. Tapaamisen asialistalla olivat
erityisesti MTK:n eduskuntavaalitavoitteet. Lisäksi
keskusteltiin monista ajankohtaisista edunvalvontakysymyksistä. Liitto kutsui kansanedustajat myös Jyväjemmari Rockiin ja ”Varikon Ansan” jouluillalliselle.
Illallisen yhteydessä kansanedustajilla oli mahdollisuus
keskustella myös maaseutunuorten kerhojen ja alueemme tuottajayhdistysten edustajien kanssa.
11.4. liiton johtokunta ja valtuuskunnan jäsenet tapasivat Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin työvaliokunnan ja piirin muita henkilöitä, 14.8. Perussuoma-
Marraskuussa liiton johtokunta tapasi alueemme
kansanedustajia Jyväjemmari Rockin yhteydessä
Kertomusvuoden aikana liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja osallistuivat liiton edustajina useisiin
valtakunnallisiin mm. MTK:n järjestämiin tapaamisiin
ja tilaisuuksiin. Näissä tilaisuuksissa tavattiin mm. ministereitä, virkamiehiä, kaupan ja teollisuuden edustajia ja erilaisten muiden sidosryhmien edustajia.
Lisäksi liiton johtokunta osallistui kertomusvuoden
2014 aikana useisiin muihin liiton tilaisuuksiin, joista
kerrotaan yksityiskohtaisemmin vuosikertomuksen
kohdassa 3.4 ”muu toiminta”.
MTK-Etelä-Pohjanmaa esitti huolensa kasvavasta
byrokratiasta sekä nitraattiasetusta että kotieläintilojen valvontaa koskeneissa lausunnoissa.
27
3. LIITON TOIMINTA 2014
KIRJELMÄT JA LAUSUNNOT YM.
Kattiharjun tuulivoimapuisto ja HedetBjörklindenin tuulivoimapuisto
Tammikuussa liitto antoi lausunnon Kattiharjun ja Hedet-Björklindenin tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausunnossaan liitto nosti
esille, että vaikka ympäristövaikutusten arviointiohjelma painottuu ympäristönäkökohtiin, myös alueella toimivien elinkeinonharjoittajien (erityisesti maa- ja metsätalous) toiminnan turvaamiseen ja oikeuksiin tulee
kiinnittää huomiota.
Liitto korosti, että tarvittavien sähköjohtolinjojen hankekohtaisessa suunnittelussa ja sijoittelussa otetaan huomioon maanomistajien näkemykset ja oikeudet. Mahdollisuuksien mukaan on käytettävä maakaapelointia
ja toteuttaa sähköjohtolinjoja nykyisiä johtokäytäviä
hyödyntäen. Pelloille sijoitettaessa tulisi käyttää uusinta paaluteknologiaa, joka minimoi peltoviljelylle aiheutettavat haitat.
Liitto edellytti, että maa- ja metsätalouden harjoittajien
ja muiden maanomistajien edustajien tulee voida olla
tiiviisti mukana myös YVA-prosessissa.
Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategia
Tammikuussa liitto antoi Ely-keskukselle lausunnon
alueen energia- ja ilmastostrategian luonnoksesta.
Lausunnossaan liitto totesi, että strategiassa on otettu varsin hyvin huomioon Etelä-Pohjanmaan elinkeino- ja asutusrakenne sekä käsitelty varsin realistisesti
käytettävissä olevia toimenpidevaihtoehtoja. Liitto
katsoi kuitenkin, että viimeisen kahden vuoden aikana tehdyt tuki- ja lakimuutokset ovat johtaneet mm.
kivihiilen käytön lisääntymiseen ja bioenergian käytön
vähentymiseen. Nämä seikat eivät näy strategialuonnoksessa. Strategiassa on selkeästi esillä turpeen ja
puuenergian merkitys maakunnassa. Niiden käyttöä
on edistettävä myös strategiaa toteutettaessa.
Liitto katsoi, että toimialakohtaiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat kohdallaan ja hyvin perusteltuja. Liitto kuitenkin tarkensi, että erityisesti
maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä
tavoitteissa on suuri vaara tehdä vakavia ylilyöntejä.
Tästä esimerkkinä Suomessa ovat mm. Tampereen
seudun ”aluerakenteen eheyttämisesitykset, jossa
käytännössä lopetetaan asuminen keskustaajamien
ulkopuolella. Maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä käytännön toimissa strategiaa ei saa
tulkita siten, että se loukkaa asukkaiden ja elinkeinojen valinnanvapautta.
Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian luonnos
Tammikuun lopussa liitto antoi Etelä-Pohjanmaan
liitolle lausunnon maakuntastrategian luonnoksesta.
Liitto katsoi, että strategialuonnoksessa on otettu hyvin huomioon maakunnan monipuolinen ja vahva
maatalous- ja elintarviketuotanto. Liitto pitää oikeana, että ruokaketju on nostettu yhdeksi maakunnan
menestymistekijäksi sekä kehittämiskohteeksi.
28
Lausunnossaan liitto korosti, että menestyvä alkutuotanto on koko maakunnan menestyvän elintarvikeketjun kivijalka. Keskittyneestä tukku- ja vähittäiskaupasta johtuva epäterve markkina-asetelma
uhkaa koko elintarvikeketjun toimintaa, koska elintarvikeketjun alkupäähän ei saada oikeudenmukaista ja kustannuksia kattavaa osuutta elintarvikeketjun
rahavirroista. Kaupan kasvanut osuus elintarvikeketjun rahavirroista sekä elintarvikkeiden voimakkaasti
lisääntynyt tuonti voivat johtaa seurannaisvaikutuksineen aluetalouden, työllisyyden ja ostovoiman heikentymiseen. Strategiassa tulisi nostaa esille alkutuotannon markkinavoiman parantaminen. Strategiassa
mainitut Ruokaprovinssin kehittäminen ja lähiruoan
painottaminen maakunnassa ovat tästä näkökulmasta erittäin myönteisiä asioita.
Liitto katsoi, että strategiassa tulisi linjata selkeästi, että
Etelä-Pohjanmaalla ei pyritä kaavoituksen, rakentamisen ohjauksen, ympäristökysymysten ym. avulla kiihdyttämään asutuksen ja palveluiden siirtymistä ja keskittymistä muutamiin taajamiin. Maakunnan ja sen eri
alueiden tasapainoinen kehittäminen on koko maakunnan etu.
Liitto piti myönteisenä, että strategialuonnoksessa on
varsin hyvin tuotu esille tie- ja tietoliikenneverkoston
merkitys. Samoin on tuotu hyvin esille alueemme bioenergian (ml. turve) tuottamisen ja hyödyntämiseen
tärkeys ja energiaomavaraisuuden nostamisen tarve.
Liitto piti perusteltuna, että tässä yhteydessä mainitaan myös biokaasu ja sen liikennekäytön edistäminen.
Aloite hankintalaista
Huhtikuussa liitto teki aloitteen keskusliiton johtokunnalle ja edellytti keskusliitolta toimenpiteitä hankintalakiin liittyen. Liitto esitti, että hankintalakiin lisättäisiin määritelmä, että ”Tuotteen tuotantotavan on oltava koko tuotantoketjussa suomalaiset arvot ja normit
täyttävää”. Liitto toivoi aloitteessa lisäksi keskusliiton
tekevän 2–3 sivuisen tiivistelmän tuottajayhdistysten
tueksi oppaasta ”Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat.”
Nitraattiasetus
Toukokuussa liitto antoi lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
(=”nitraattiasetus”). Liitto katsoi, että asetusluonnos
on eräiltä osin parempi kuin kesällä 2013 lausunnolla
ollut versio. Keskeisin parannus oli, että fosfori oli jätetty soveltamisalan ulkopuolelle. Liiton mielestä asetuksessa oli kuitenkin edelleenkin perustavaa laatua olevia
ongelmia, joiden vuoksi asetusta ei missään nimessä
tule viedä esitetyssä muodossa eteenpäin.
Lausunnon alkuun oli koottu neljä yleistä huomiota
asetuksen sisältöön ja valmisteluun liittyen:
”Ensinnäkin, Suomea ei voi pitää kokonaisuutena nitraattiherkkänä alueena. Päinvastoin Suomi on saanut
esim. komissiolta kiitosta pohjavesien pienistä nitraattipitoisuuksista. Siten nitraattiasetuksessa olisi kiristysten
sijasta ollut perusteltua poistaa asetus koko maata koskevana ja rajata asetus koskemaan vain tutkitusti perusteltavissa oleva muutamia erityisen herkkiä alueita.
Toiseksi, asetuksessa tulisi antaa vain sellaisia määräyksiä, joille löytyy kiistaton tieteellinen ja käytännön todistusvoima. Nyt asetuksessa esitettyjen määräysten läpi
kuultaa ”ideologinen hapatus” ja asetusta vaivaa legimiteetin puute. Nyt asetuksessa esitetään monia määräyksiä, jotka voivat käytännön viljelyssä päinvastoin
johtaa ympäristön kannalta epäedullisiin vaikutuksiin.
Esimerkiksi levitysaikoja koskevat päivänmäärät tulisi
korvata luonnon- ja sääolosuhteisiin liittyvillä ohjeilla.
Kolmanneksi, asetuksessa ei ole laskettu kaikkien määräysten aiheuttamia taloudellisia kustannuksia ja menetyksiä toiminnanharjoittajille eikä ole suhteutettu
mahdollisesti saatavia (teoreettisia) ympäristöhyötyjä aiheutuneisiin kustannuksiin. MTK-EP katsoo, että
asetusluonnoksessa esitetyt monet muutokset vaikeuttaisivat merkittävästi kotimaisen maatalouden jo entisestäänkin vaikeaa tilannetta. Asetusta valmisteltaessa
ei ole arvioitu asetuksen elinkeinolle aiheuttamia lisäkustannuksia koko elintarvikeketjua koskevine kerrannaisvaikutuksineen.
Neljänneksi MTK-EP haluaa korostaa, että asetusluonnoksessa esitetyt muutokset lisäisivät entisestään myös
hallinnollista taakkaa niin maatiloilla kuin hallinnossa
ja osaa esitetyistä muutoksista olisi jopa mahdottomia
valvoa.”
Tämän jälkeen lausunnossa tuotiin esille liiton näkemys
koko lainvalmisteluprosessista:
”Yleisenä kommenttina MTK-EP katsoo lisäksi, että
asetusluonnos on hyvin kyseenalainen myös Suomen
perustuslain näkökulmasta. Käsityksemme mukaan
näin merkitykselliset asiat tulee käsitellä eduskunnassa ja tarvittaessa säätää asiasta lailla eikä ministeriön
tai valtioneuvoston asetuksella. Tapa, millä ympäristöhallinto antaa erilaisia määräyksiä, tulisi muutenkin
saada laajempaan tarkasteluun. Paheksumme suuresti
ympäristöhallinnon omaksumaa toimintatapaa, jossa
erilaisilla ohjekirjeillä, normitaulukoilla ja julkaisuilla
yms. annetaan todella tiukkoja ja rajoittavia sekä toiminnanharjoittajien kustannuksia lisääviä määräyksiä,
ilman että toimenpiteiden todellisia vaikutuksia ja hyöty/kustannussuhteita on arvioitu.”
Tämän jälkeen lausunnossa käsiteltiin yksityiskohtaisesti useita asetusluonnoksen ongelmallisia ja korjausta vaativia kohtia.
Altia
Etelä-Pohjanmaa ei hyväksy Altian myyntiä, mutta jos
päätöstä ei peruta, Altialle on turvattava kotimainen
omistus. Erityisesti Etelä-Pohjanmaalla Altian tuotanto
on avainasemassa ja Altialla on tärkeä rooli viljamarkkinoilla ja kotimaisen valkuaisrehun tuotannossa.”
Merenhoito
Toukokuun loppupuolella liitto antoi lausunnon Elykeskukselle ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi. Liitto piti asiakirjassa esitettyjä 13 seurantaohjelmaa ja 39 alaohjelmaa melko
massiivisena ja katsoi, että EU-säädösten edellyttämät
velvoitteet olisi mahdollista toteuttaa esitettyä kevyemmälläkin ohjelmalla.
Lisäksi liitto esitti lausunnossa huolensa siitä, ettei kattavan seurantaohjelman avulla pystytä kuitenkaan
vesienhoito-ohjelmien yhteiskunnallisia ulottuvuuksia
Suomessa. Vesienhoidossa toteutetaan hyvin kalliita ja
mm. elinkeinonharjoittajien toimintaan vaikuttavia toimenpideohjelmia, mutta näiden toimenpideohjelmien
todellista vaikuttavuutta, kustannuksia, kustannusten
suhdetta saavutettaviin ympäristöhyötyihin sekä myös
vaikutuksia elinkeinoihin, aluetalouteen ja kansantalouteen ja yhteiskuntaan laajemminkin ei pystytä arvioimaan riittävästi.
Liitto toi lausunnossaan esille useita näkökohtia vesistöjen kuormituskysymyksistä, vesienhoidon vaikutuksista eri toimijoihin ja edellytti, että erilaisten vesienhoidon toimenpiteiden valinnassa tulee ottaa huomioon
myös niiden yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ja erityisesti vaikutukset maaseudun
elinkelpoisuuteen.
Kotieläintilojen valvonnat
Elokuussa liiton johtokunta antoi julkisuuteen kannanoton kotieläintilojen valvonnoista. Johtokunta ei hyväksynyt Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton esityksiä
siitä, että eläinsuojelujärjestöt päästettäisiin osallistumaan viranomaisvalvontoihin maatiloille, yrityksiin tai
yksityisiin koteihin. Eläinsuojelujärjestöt olivat esittäneet
tällaisia muutoksia eläinsuojelulakiin. Kannanotossa
vaadittiin, että viranomaisvalvonnat ovat jatkossakin
puolueettomia ja virkavastuulla tapahtuvaa toimintaa,
jossa huolehditaan myös viljelijän oikeusturvasta. Luotettavaan ja riippumattomaan viranomaisvalvontaan ei
sovi erityisintressiryhmien osallistuminen.
Lisäksi kannanotossa vaadittiin, että viranomaisten ammattitaidosta, asiakaspalveluominaisuuksista ja käytännön maatalouden osaamisesta huolehdittava. Valvontakäytäntöjen on kehitettävä sellaisiksi, että toiminta
palvelisi nykyistä paremmin eläinten hyvinvointia. Valvonnan ei myöskään saa lisätä viljelijöiden pahoinvointia, byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa.
Toukokuussa liiton johtokunta antoi julkisuuteen kannanoton Altian tilanteesta. Kannanotto oli otsikoitu
”Altia säilytettävä kotimaisessa omistuksessa”
ja oli kokonaisuudesssaan seuraava:
Tilusjärjestelylainsäädännön muuttaminen
”MTK-Etelä-Pohjanmaa on tyrmistynyt hallituksen päätöksestä valmistella Altian myyntiä. Valtion omistuksella on edelleenkin merkitystä ja Altian tuotannolla on
erittäin suuret alueelliset ja välilliset vaikutukset. MTK-
Elokuun loppupuolella liitto antoi Maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon lakiluonnoksesta uusjakojen tukemisesta ja kiinteistönmuodostamislain
muuttamisesta. Liitto piti olemassa olevan lainsää-
29
3. LIITON TOIMINTA 2014
dännön pohjalta toteutettuja uusjakoja tärkeinä. Niillä
on voitu turvata Suomen maatalouden kilpailukykyä,
maatilojen toimintaedellytyksiä ja maatalouden kannattavuutta yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa sekä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tiukassa
puristuksessa. Liitto kiisti lakiesityksen perustelut, joiden mukaan tilusjärjestelyillä ei olisi yhteiskunnallista
vaikuttavuutta.
Liitto katsoi, että valtion ei pidä luopua uusjaon kiinteistötoimitusmaksun täysimääräisestä tukemisesta eikä
vähentää valtion tukea uusjakotoimituksen yhteydessä
suoritettaville mukauttamistoimenpiteille. Valtion rahoitusosuuden vähentäminen heikentää olennaisesti
uusjakotoiminnan edellytyksiä – päinvastoin kuin lakiesityksen perusteluissa oletetaan.
Liitto esitti lausunnossaan myös yksityiskohtaisia kommentteja lakiesityksen eri kohtiin.
Ympäristöstrategia
Syyskuussa liitto antoi Ely-keskukselle lausunnon EteläPohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
ympäristöstrategiasta vuosille 2014–2020. Liiton lausunnossa todettiin, että alueelle laaditun ympäristöstrategian tavoitteet on asetettu erittäin korkealle ”kohti
eurooppalaista kestävän kehityksen edelläkävijä -aluetta”. Liitto piti tavoitetta ylimitoitettuna ja katsoi, että
tavoitteeksi tulee riittää, että alueella toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Liitto korosti,
että kestävää kehitystä arvioitaessa tarkasteluun tulee
ekologisen näkökulman lisäksi ottaa myös sosiaalinen,
taloudellinen ja kulttuurinen näkökulma.
Liitto vastusti sellaisia tavoitteita, jotka johtavat asutuksen ja palveluiden keskittämiseen suuriin keskuksiin.
Liitto oli huolissaan myös siitä, että asiakirjassa esitettyjen tavoitteiden noudattaminen voi johtaa alueemme
elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemiseen.
MTK-Etelä-Pohjanmaa on aiempien vuosien tapaan valmis edustamaan yhtiökokouksissa valtakirjalla myös teitä muita osakkeenomistajia, jotka pidätte tärkeänä koko
maakunnan korkealaatuisia tietoliikennepalveluja. Anvia tuntee pohjalaismaakuntien erityispiirteet, ja yhtiö
on panostanut vahvasti haja-asutusalueiden, maatilojen ja pienyritysten tarvitsemaan kiinteään verkkoon.
Anvian vahva eteläpohjalainen omistajuus muodostaa
vaikutuskanavan, jonka ansiosta voidaan edistää hajaasutusalueiden asioita myös tulevaisuudessa.”
Eviran laboratoriotoimintojen lakkauttaminen
Kertomusvuoden syksyllä Evira ilmoitti lakkauttavansa laboratoriotoiminnot Seinäjoella. Toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi toi julkisuuteen maataloustuottajien
näkemyksiä asiasta seuraavasti:
”Julkisuuteen tulleet tiedot Eviran suunnitelmista lopettaa laboratoriotoiminnot Seinäjoella ovat alueen maataloustuottajien näkökulmasta käsittämättömiä. Suomen
maataloustuotannosta ja erityisesti kotieläintuotannosta
merkittävä osa painottuu Etelä-Pohjanmaalle ja naapurimaakuntiin. Suomen maataloustuotannosta Etelä-Pohjanmaalla ja lähialueilla tuotetaan monissa tuotteissa jopa kolmasosa ja siipikarjanlihasta käytännössä
jopa puolet. Maamme turkistuotanto on keskittynyt
lähes kokonaan pohjanmaan alueen maakuntiin. Lisäksi alueella on erittäin merkittävä elintarviketeollisuuden keskittymä, mm. Valion ja Atrian tuotantolaitokset.
Etelä-Pohjanmaalla on pitkäjänteisesti rakennettu yhteistyöverkostoa, jossa elintarvikeketjun eri toimijat
ovat yhdessä rakentaneet valtakunnallisestikin erittäin
merkittävän ja hyvin toimivan kokonaisuuden. Eviran
laboratoriotoiminnot ovat erittäin tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Eviran Seinäjoen toimipiste tekee tiivistä yhteistyötä mm. Eläintautien torjuntayhdistyksen ja
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa.
Anvia
Maakunnan kotieläintiloilta vaaditaan monenlaisia säännöllisiä näytteitä, joita analysoidaan Eviran Seinäjoen
laboratoriossa. Jatkossa analyysien määrä tulee vielä lisääntymään lainsäädännön edellyttämistä bakteeri- ja antibioottiherkkyysmäärityksiä. Luonteva paikka
Eviran laboratoriolle on maamme kotieläintuotannon
merkittävimmässä keskittymässä Seinäjoella. Sijaintia
Seinäjoella puoltavat jo lyhyet kuljetusmatkat ja pilaantumisherkkien näytteiden viiveetön tutkiminen.
Anvian omistuksesta ja tele- ja tietoliikennepalveluiden
turvaamisesta maakunnassa käytiin syksyn mittaan varsin paljon keskustelua. Muutaman suuren maakunnallisen omistajan myytyä Anvia Oyj:n osakkeensa Elisa
Oyj:lle, toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi toi liiton kannan julkisuuteen seuraavasti:
Etelä-Pohjanmaalla on panostettu myös merkittävästi
koko elintarvikeketjun kehittymiseen. Seinäjoki on esimerkiksi mukana INKA-hankkeessa. Eviran toiminnot
Seinäjoella tukevat elintarvikeketjun turvallisuutta ja
eläinten terveyttä edistävän osaamiskeskittymän vahvistumista Suomessa.
”MTK-Etelä-Pohjanmaa ei ole aikeissa myydä omistamiaan Anvian osakkeita. Pidämme tärkeänä, että saamme jatkossakin vaikuttaa Anvian ratkaisuihin yhtiön
omistajana. Osakkeenomistajana haluamme vaikuttaa
erityisesti siihen, että koko maakunnassa on hyvät tietoliikenneyhteydet. Haja-asutusalueilla nopea ja kiinteä
verkko on edellytys elinvoimalle.
Julkisuuteen tulleet suunnitelmat Eviran Seinäjoen laboratoriotoimintojen lopettamisesta olisivat suuri menetys koko Suomen elintarvikeketjun menestymisen
kannalta. Eteläpohjalaiset maataloustuottajat pitävät
tärkeänä, että Evira ja Maa- ja metsätalousministeriö
säilyttävät ja kehittävät Eviran laboratoriotoimintoja
Seinäjoella.”
Liitto piti puutteena, että energiaomavaraisuutta ja
turpeen ja puun energiakäyttöä ei nostettu tavoitteissa korkeammalle tasolle. Myös liikennepolttoaineiden,
erityisesti liikennebiokaasun tuottaminen maakunnan
omia biomassoja hyödyntäen, olisi pitänyt nostaa tavoitteissa selkeästi esille.
30
VALIOKUNTIEN KOKOUKSET
Liiton valiokunnat kokoontuivat kertomusvuoden aikana yhteensä 21 kertaa. Oheisessa luettelossa on mainittu tärkeimmät kokouksissa käsitellyt asiat.
Kuluttajatyöryhmä
7.1.
• Vuoden 2014 Sarka-messujen suunnittelu
• Keskustelua peruskoulujen kotitalousopetuksen ja
tuottajayhdistysten välisestä yhteistyöstä
• Kummitilatoimintakatsaus
• Farm Experience -hankkeen esittely
•
1.12.
• ”Nyt jos koskaan” -ruoan kotimaisuuskampanjan
esittely
• Vuoden 2015 Sarka-messujen suunnittelu
• Uusien kuluttajakampanjoiden ideointi
• Keskustelua koulu- ja päiväkotiyhteistyöstä
Maaseutunuorten valiokunta
20.1.
• Intohimon vuoden toteutus Etelä-Pohjanmaalla
• Nuorten yhteistapaaminen Kokkolassa
• Sarka-messut
• IMO:n agrologiopiskelijoiden saunailta
Maaseutunuorten valiokunta vieraili yhdessä piispan ja piispattaren kanssa Jalasjärvellä KurikkaOjan porsastuotantosikalassa. Kuva: Terhi Rintala/
JP-Kunnallissanomat
16.4.
• Kesätapaamisen suunnittelu
• Kummitilatoiminta
• Puhe liiton kevätkokoukseen
1.9.
• Mielipidekirjoitus Ilkkaan
• Valiokunnan määräytyminen vuodesta 2015 alkaen
• Kesäkissakiertue, viljelijäkuuleminen 4.9. ja toritapahtuma
• Jyväjemmarirock 2014 ja kerhojen ilta
• Piispan tapaaminen joulukuussa
Lihavaliokunta
7.2.
• Käytiin läpi markkinatilannetta ja uusia eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoja
• Eri tuotantosuuntien ajankohtaiskatsaus
• Nautakerhon puheenjohtaja Heikki Vehkaoja toivotti valiokunnan tervetulleeksi Nautaparlamenttiin
17.11.
• Hankintajohtaja Jaakko Kohtala esitteli valiokunnalle Atrian uutta sianlihantuotannon sopimusmallia
• MTK:n lihavaliokuntien kuulumiset
• Altian roolista viljan käyttäjänä ja rehujen valmistajana
Kasvintuotantovaliokunta
11.4.
• Valiokunnan jaostojen kuulumiset
• Maaseutuohjelman uudistus
• Markkinakatsaus
• MTT:n tulevaisuus maakunnassa
•
14.11.
• A-rehun Koskenkorvan tehtaan toiminnan esittely (liikevaihto noin 100 milj. €, volyymi noin 470
milj.kg)
• ProAgrian tilannekatsaus ja Neuvo 2020-esittely
• Keskusliiton valiokuntien ja jaostojen kuulumiset
• Markkinakatsaus
Maaseutuyrittäjävaliokunta
28.3.
• MTK:n lakimies Vesa Malila kertoi hankintalain uudistuksesta
• MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnan kuulumiset
• Laajakaistan todellinen toimivuus maakunnassa
• Tulevien tilaisuuksien suunnittelua, etenkin ajokortit,
ammattipätevyys ym. mietityttivät
•
21.11.
• MTK:n materiaalin esittely, mm. ”Nostetaan Suomi
suosta” -vaaliohjelmavihkonen
• Kuultiin keskusliiton valiokunnan kuulumisia. Erityisesti hevoskuljetuksiin liittyvät epäselvyydet ja ohjeiden puute puhuttivat
• Kuultiin Ari Hyvölän selvitys Lomarenkaan toiminnasta
• Tulevien tapahtumien listalle nostettiin hankintaosaamisen lisääminen. Varsinkin Hilma-järjestelmä haluttaisiin tutummaksi koulutuksen avulla
Maitovaliokunta
26.3.
• Keskusliiton maitoasiamiehen katsaus
• Maitokiintiöjärjestelmän loppumisen vaikutukset
• Maidon tukiratkaisut, Etelän ”häntäraha”
• Tuotantomäärän kehitys C-alueella
• Pohjoisen tuen tilanne
• Maaseutuohjelman valmistelutilanne
• Lomituksen säästöt ja tilanne
• Maidon markkinatilanne
• Maitotilojen kustannusten hallinta
• Ympäristölupakäytännöt ja kotieläintilojen valvonta
• Maitovaltuuskunnan kokousasioita
• Kokoukseen osallistui keskusliiton maitoasiamies
31
3. LIITON TOIMINTA 2014
21.10.
• Ajankohtaiset tukikysymykset
• Tukien maksuaikataulut
• Tukikoulutukset
• Maitomarkkinoiden tilanne
• Venäjä-pakotteiden vaikutus ja maidon kriisituki
• Ympäristölupajärjestelmän muutos
• Lomitusjärjestelmän tilanne
MTK-EP Metsävaliokunta (yhteinen)
5.3.
• Tuottajaliiton ajankohtaiset kysymykset
• Metsänhoitoyhdistysten ajankohtaiset kysymykset
• Mallisääntöjen käsittely metsänhoitoyhdistyksissä
• MTK:n jäsenyysvalmistelu tilanne metsänhoitoyhdistyksissä
• MO-liiton lakkauttamisen valmistelu
• MTK:n taloustyöryhmän kuulumiset
• Maakunnalliset edunvalvontatehtävät
• Yhteiset edunvalvontakysymykset
• Luonnonvarakeskuksen kehittäminen
4.6.
• MTK:n organisaatiouudistuksen eteneminen
• MTK:n taloustyöryhmän kuulumiset
• Ajankohtaiset metsäpuolen kysymykset
• Ajankohtaiset tuottajapuolen kysymykset
10.11.
• Alueellisen metsävaliokunnan jatko
• MHY-edustajat MTK:n valtuuskunnassa
• Organisaatiouudistuksen eteneminen
• Kevään 2015 eduskuntavaalit
• Ajankohtaiset edunvalvontakysymykset
• Kokemukset lakipäivästä
Pohjanmaan alueen yhteinen ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta
5.2.
• Kokousta isännöi MTK-Keski-Pohjanmaa
32
• Valiokunnan järjestäytyminen
• Rakentamisen ympäristöluvat
• Ojitusilmoitukset
• Tuulivoimakysymykset
• Vesienhoito-ohjelmat
• Maisematyöluvat
18.11.
• Kokousta isännöi ÖSP (Österbottens Svenska Producentförbund)
• Sähkölinjasopimuskäytäntö
• Ympäristöluparajat
• Sadantalaskelmat ja putkitukset
• Nitraattiasetus
• Turvevero ja muut energiakysymykset
• Hirvilupakäytännöt
Hyvinvointivaliokunta
12.2.
• Varhaisen välittämisen koulutusten jatko
• Työterveyshuolto
• Luopumistuen päättyminen 2018
• Lomitus
9.4.
• Varhaisen välittämisen ym. koulutusten suunnittelua yhdessä Melan asiantuntija Sirpa Havun kanssa
• Aloite työterveyshuollon kehittämisestä Sirpa Havun
kautta ministeri Risikolle
• Lomitus ja lomatoimistokierroksen kuulumiset
• Hyvinvointiteemainen opintomatka Ookko kunnos
-hankkeen kautta
• Osallistuminen MTK:n työhyvinvointipäiville 7.–8.
syyskuuta
3.12.
• Yhteinen kehittämispäivä valiokuntatyön vahvistamiseksi
• Ajankohtaista lomitusasiaa, asiantuntijana Päivi
Wallin Melasta
Yrjö Ojaniemi.
Ari Perälä.
Miia Kaappola.
Hanna Helander.
Karoliina Streefkerk.
Kaisa Pihlaja.
Seija Vierula.
3.3 TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMISTON TOIMINTA 2014
Liiton toimisto on toimintavuonna sijainnut Elinkeinotalossa Seinäjoella osoitteessa Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki. Puhelin vaihteeseen on 06-416 3111. Kertomusvuonna lähetettiin tuottajayhdistyksille 10 kiertokirjettä
ja lukuisia sähköpostitiedotteita sekä maaseutunuorten kerhoille 5 kiertokirjettä. Kaikkiaan toimistosta lähetettiin
vuoden 2014 aikana 3610 liiton kirjelähetystä. Saapuneita kirjeitä oli 550.
Toiminnanjohtajana on toiminut Yrjö Ojaniemi. Ojaniemen tehtäviin on kuulunut liiton toiminnan yleinen
johtaminen johtokunnan alaisuudessa. Samalla hän on toiminut muiden toimihenkilöiden esimiehenä. Toiminnanjohtajan vastuulle ovat kuuluneet liiton yleiset kokoukset, johtokunnan sekä maito- ja metsävaliokunnan kokoukset. Erityisalueina ovat olleet maatalouspolitiikka, suhteet sidosryhmiin, liiton talous sekä maa- ja ympäristöpolitiikka. Lisäksi hän on osallistunut liiton edustajana esimerkiksi erilaisiin työryhmiin ja neuvottelukuntiin sekä
erilaisten hankkeiden ohjausryhmiin.
Kenttäpäällikkö Ari Perälän tehtävänä on ollut tuottajayhdistysten järjestötoiminnan suunnittelu ja johto,
jäsenasioiden hoito sekä kurssi- ja koulutustoiminta. Valiokunnista hänen vastuulla ovat olleet liha-, kasvintuotanto- ja maaseutuyrittäjävaliokunta.
Järjestöagrologi Hanna Helanderin tehtäväalueena on ollut kuluttajatyö, koulutus- ja tiedotustoiminta, julkaisut, maaseutunuorten toiminta sekä yleinen järjestötyö. Valiokunnista hänen vastuullaan ovat olleet maaseutunuorten valiokunta ja kuluttajatyöryhmä. Lisäksi hän on osallistunut liiton edustajana erilaisiin työryhmiin ja
hankkeiden ohjausryhmiin. Kertomusvuonna Helander jäi vanhempainvapaalle 27. kesäkuuta ja hänen sijaisenaan toimi Kaisa Pihlaja.
Järjestöagrologi Miia Mannilan tehtäviä ovat olleet sosiaalipolitiikka, maaseutunuorten toiminta ja yleinen
järjestötyö. Valiokunnista hänen vastuulla ovat olleet hyvinvointivaliokunta ja maaseutunuorten valiokunta. Kertomusvuonna Mannila oli vanhempain-/hoitovapaalla ja hänen sijaisenaan toimi Karoliina Streefkerk.
Toimistosihteeri Seija Vierulan tehtäviin ovat kuuluneet mm. kirjanpito, palkanlaskenta, jäsenrekisterin hoito,
monistus ja postitus, arkistointi sekä erilaiset toimiston juoksevat asiat. Lisäksi hän on toiminut kuluttajatyöryhmän sihteerinä.
33
3. LIITON TOIMINTA 2014
3.4 MUU TOIMINTA
Veropäivä
Liitto järjesti perinteisen maakunnallisen veropäivän
Seinäjoki-salissa 28.1.2014. Koulutuspäivä aloitettiin
kertomalla ajankohtaisista maa- ja metsätalouden veroasioista. Osuuden hoiti maaseutuyrittäjyysjohtaja,
Timo Sipilä MTK:sta. Maatilaverotuksen yhtenäistämisohjeista ja muista ajankohtaisista veroasioista kertoi veroasiantuntija Petri Ollinkoski E-P:n Verotoimistosta. Tilaisuuteen osallistui 155 henkilöä.
Sarka-messut Seinäjoen Areenassa
Sarka-messut järjestettiin jälleen Seinäjoella 31.1.–
1.2.2014. Liitto oli mukana omalla osastolla. Osastolla järjestettiin myös kilpailu, jossa voi jäsennumeron
perusteella voittaa palkintoja. Lisäarvonta suoritettiin
kaikkien jäsenrekisteritietojen päivittäneiden kesken.
Tilaisuudessa jaettiin kuluttajatietoa ja materiaalia
sekä aikuisille että lapsille.
Puheenjohtajien ja sihteerien
neuvottelukunnan kokous
Tuottajayhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien
neuvottelukunnan kevätkokous pidettiin 13.2. Jalasjärven ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella.
Tilaisuudessa keskusteltiin yhdistysten perustyöstä ja
siihen tarvittavasta liiton tuesta. Lisäksi kartoitettiin
koulutustarpeita ja läpikäytiin ajankohtaisia asioita.
Kokoontumisessa keskusteltiin myös MTK:n järjestöuudistuksen tuomista haasteista tuottajayhdistyksen
näkökulmasta. Päivään osallistui 38 henkilöä.
Liiton tiedotuslehti
Liitto julkaisi helmikuun lopussa jäsentiloille ja sidosryhmille postitetun tiedotuslehden. Lehden painos
oli 9000 kpl. Lehdessä
kerrottiin ajankohtaisia asiEtelä-Pohja
nmaan
oita liiton toiminnasta.
M
AA
TA
LO
USKirjoituksissa käsiteltiin
TUO TTA JA
mm. Maaseutunuorten IntoHimon teemavuotta, petopolitiikkaa,
hankintalain ja maatalouden tukipolitiikan
uudistamista sekä vuoden 2014 europarlamenttivaaleja. Lisäksi
lehdessä oli tuottajien
Maaseutuomien osuuskuntien nu
orten
ja sidosryhmien sekä toimin
taa
muiden yhteistyötahojen tiedotteita ja
ilmoituksia.
Hyvän mielen lounastilaisuuden juonsi Jouko Ylinen (vas.) ja tilaisuuden avaajana toimi Aki Ylinen.
Kuva: Anelma Ylinen
Maatilojen sukupolvenvaihdostilaisuus
Sukupolvenvaihdosasiaa oli tarjolla Seinäjoen Areenassa aprillipäivänä. Liitto järjesti tilaisuuden yhteistyössä ProAgrian, Melan ja Ely-keskuksen kanssa.
IA - Itella Posti Oy
Itella Green
Maatal oustuo ttajain
Etelä- Pohjan maan
liiton tiedot usleht
i 2014
Aprillipäivänä jaettiin Seinäjoella tietoa sukupolvenvaihdoksista. Luopumistuen ehtojen muutoksista
johtuen sukupolvenvaihdoksia tehtiin maakunnassa
poikkeuksellisen paljon vuonna 2014.
Jäsenrekisterikoulutusta
Liitto järjesti koulutusta jäsenrekisteriohjelman käytöstä 3.4. Lapuan Kristillisellä opistolla. Kouluttajina
toimi Liiton toimihenkilöitä. Tilaisuus oli tarkoitettu
lähinnä uusille yhdistysten sihteereille sekä kertausta
haluaville. Koulutuspäivään osallistui 12 henkilöä.
s.10–11
s.6
Ympäristönsuojelulain
uudistus
s.9
Tuulivoiman
sopimusviidakko
s.18
Uudet luottamushenkilöt esittelyssä
MTK:n
jäsenetusi
näet netistä
www.mtk.fi
Liiton tiedotuslehti julkaistiin helmikuun lopussa.
Hyvän mielen lounastilaisuus
Koko maakunnan viljelijöiden ja viljelijäperheiden
hengellinen tilaisuus pidettiin sunnuntaina 23.3. klo
12.00 Nurmon Hyllykallion seurakuntakodilla. Tilaisuudessa tarjoiltiin keittolounas ja kahvit. Tämän
jälkeen ohjelmassa oli musiikkia, puheita ja mukavaa
yhdessäoloa. Mukana oli n. 60 lounastajaa.
34
Huhtikuussa yhdistysten sihteerit treenasivat jäsenrekisterin ylläpitoa.
Kuluttajavastaavien tapaaminen
Liiton kuluttajatyöryhmä kutsui tuottajayhdistysten
kuluttajavastaavat yhteiseen tapaamiseen lauantaina
12.4.2014 Kristiinankaupunkiin. Aluksi kokoonnuttiin
Perunapakkaamo Oskuun, jossa oli yritysesittely ja
tehdaskierros. Tämän jälkeen siirryttiin Pyhävuorelle Ravintola Lähiluolaan. Tapaamisessa käytiin läpi
kuluttaja- ja koulutiedotustyön ajankohtaisia asioita.
Vastaavia oli mukana 12.
Sihteeriretkellä vierailtiin Honkajoki Oy:ssä.
Kuluttajavastaavat vaihtoivat kuluttajatyöideoita
tapaamisessaan Kristiinankaupungissa.
Laitumellelasku-tilaisuus
Laitumellelasku-tilaisuus järjestettiin tällä kertaa Ilmajoen koulutilalla 17.5. Valio/Maitosuomi järjesti
tilaisuuden yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaan,
MTK-Etelä-Pohjanmaan ja MTK-Ilmajoen sekä Ilmajoen makkaramestarien kanssa. Tapahtumassa vieraili
satoja koululaisia sekä muita asiasta kiinnostuneita.
Laitumelle lasku -tilaisuus kokosi Ilmajoen koulutilalle satoja koululaisia ja perheitä ihmettelemään
lehmien iloittelua.
Konsulenttien tapaaminen Ähtärissä
Eri tuottajaliittojen konsulentit kokoontuivat yhteiseen
tapaamiseen Ähtärissä 26.–27.5. Kaksipäiväisen tapaamisen aikana jaettiin järjestötoiminnan hyviä ideoita ja käytänteitä. Liitosta tapaamiseen osallistuivat
Hanna Helander, Karoliina Streefkerk ja Ari Perälä.
Sihteeriretki Okraan ja Raumalle
Vuoden sihteeriretki suuntautui 2.–3.7. maatalousnäyttely Okraan ja yöpymispaikaksi valittiin merellinen Rauma. Aamulla tutustuimme historialliseen
Raumaan opastetun kävelykierroksen merkeissä. Paluumatkalla tutustuimme Honkajoen kuntaan ja siellä
toimivaan Kirkkokallion yritysryppääseen, joka on esi-
merkillisellä tavalla verkostoitunut keskenään. Alueen
tärkeimpiin laitoksiin lukeutuu teurasjätteitä ja tiloilta
kerättäviä raatoja käsittelevä ja jalostava Honkajoki
Oy. Kuulemamme mukaan raadoista vain henki jää
hyödyntämättä. Alueella on lisäksi kasvihuoneita ja
valmistumassa oleva biokaasulaitos sekä tuulivoimaa,
jota kävimme vierestä ihmettelemässä.
Suomalaisen ruoan toritapahtuma
MTK-Etelä-Pohjanmaa järjesti 4.9. Seinäjoen Kauppatorilla, yhtä aikaa Törnävä-salissa pidetyn byrokratiatilaisuuden lomassa, tempauksen puhtaan suomalaisen ruoan puolesta. Torilla vierailleille kaupunkilaisille
tarjottiin kotimaista lihasoppaa sekä aimo annos tietoa
suomalaisen ruoan tuottamisesta ja tietoa elintarvikkeiden alkuperämerkinnöistä. Torilla oli paikalla myös
maaseutunuorten Kesäkissa-traktori.
Seinäjoen kauppatorilla kampanjoitiin kotimaisen
ruoan puolesta lihasopan voimin.
Puheenjohtajien ja sihteerien
neuvottelukunnan kokous
Syksyn perinteiset neuvottelupäivät pidettiin tällä kertaa Kuortaneen Urheiluopistolla 22.10. Päivän päätähtenä esiintyi MTK:n koulutussuunnittelija AnnaLiisa Knuuti aiheenaan ”Paikallisen edunvalvonnan ja
ammattiverkoston rakentamisen asiantuntijat – innostavan ja vaikuttavan yhdistystoiminnan lähteillä”. Lisäksi keskusteltiin muuttuvista jäsenmaksuperusteista
ja liiton toiminnan painopistealueista vuodelle 2015.
Ajankohtaisia teemoja oli saapunut kuulemaan 37
osallistujaa.
35
3. LIITON TOIMINTA 2014
Hankintalakipäivä
MTK-Etelä-Pohjanmaa järjesti 27.10. tuottajayhdistysten luottamushenkilöille ja metsänhoitoyhdistyksille
suunnatun hankintalakipäivän Jalasjärvellä. Tilaisuudessa käsiteltiin hankintoihin liittyvää lainsäädäntöä
etenkin metsäpuolen näkökulmasta sekä tuotiin esille.
Lisäksi käsiteltiin hankintalain uudistuksesta seuraavia
muutoksia.
Joulutulet
Perinteiset maaseutunuorten joulutulet roihusivat IntoHimon teemavuoden vuoksi tavallistakin komiammin. Tulia poltettiin joulukuun 22. päivä yhdentoista
yhdistyksen alueella. Osalla yhdistyksistä ja maaseutunuorten kerhoista oli tulien yhteydessä myös makkaranpaistoa, glögitarjoilua ja muuta oheistoimintaa.
Järjestökampanja 2013
Vuoden 2013 järjestökampanjana oli kolme erillistä
kilpailua. Maksetun peltoalan lisäyksessä parhaiten
menestyivät Jurva 10,87 %, Ylistaro 7,79 %, Karijoki
7,49 %, Kristiina 5,25 % ja Kurikka 5,12 %. Prosenttiluku kuvaa maksetun alan muutosta.
Suhteellisesti eniten sähköpostiosoitteita lisänneistä yhdistyksistä palkittiin Seinäjoki +6,8 % ja
Lappajärvi +4,9 %. Eniten sähköpostiosoitteita
omaavana yhdistyksenä palkittiin Isokyrö. Heidän jäsenistään 66 prosentilla on sähköpostiosoite tiedossa.
Joulutulet roihusivat ympäri maakuntaa.
36
Nämä yhdistykset palkittiin Tangomarkkinoiden
30-vuotisjuhlakonsertin lipuilla. Konsertti järjestettiin
11.7.
Tarrakampanja suomalaisen ruoan puolesta
Ideoimme Suomalaista ruokaa, kiitos – autolasitarran
jäsenten aloitteen pohjalta ja jaoimme kaikille liiton
syyskokoukseen osallistujalle tarran malliksi. Tarkoituksena oli, että yhdistykset tilaisivat tarroja jaettavaksi
jäsenilleen tai kuluttajille eri tilaisuuksissa. Ikävä kyllä
vain muutama yhdistys innostui asiasta.
Ookko kunnos? II-hanke
Ookko kunnos sai jatkoaikaa toiminnalleen vuoden
2014 loppuun. Jatkohankkeessa toteutettiin pääasiassa samoja toimenpiteitä kuin edeltäjässäänkin. Liiton kanssa yhteistyössä toteutettiin kertomusvuonna
”koko perheen opintomatka” Tampereelle ja Ikaalisiin
4.–5.6. sekä hyvinvointiretki Keski-Suomeen ja Jyväskylään 29.–30.10.
Hanke toteutti myös useita koko perheen virkistyspäiviä, parisuhdetyhyjä sekä erilaisia teemailtoja maakunnassa yhteistyössä yhdistysten ja paikallisten toimijoiden kanssa.
3.5 JÄRJESTÖTYÖ 2014
MAATALOUSTUOTTAJAYHDISTYSTEN
TOIMINTA
MTK-Etelä-Pohjanmaan alueen yhdistyksillä oli vuonna 2014 runsaasti toimintaa. Yhdistykset toteuttivat
perinteiseen tapaan esimerkiksi kokouksia ja koulutustilaisuuksia, juhlia sekä virkistyspäiviä jäsenilleen.
Lisäksi yhdistykset tekivät paljon kunnallistason edunvalvontatyötä järjestämällä tapaamisia kunnallisten
luottamushenkilöiden ja virkamiesten kanssa.
Yhdistysten kevät- ja syyskokoukset
Yhdistysten kokouksissa on ollut eri tahojen puheenvuoroja sekä liiton toimihenkilöt ovat alustaneet ajankohtaisista maatalouspoliittisista ja järjestöasioista.
Alustusten aiheita kertomusvuonna ovat olleet muun
muassa EU:n maatalouspolitiikan uudistus, kuluttajatyö, MTK:n järjestöuudistus ja paikallinen vaikuttaminen.
MTK-Isokyrö lahjoitti yläasteen kotitalousryhmän
käyttöön kotimaisia raaka-aineta. Kuvassa vas. Eija
Kilpinen, Tommi Laine ja kotitalousopettaja Päivi
Harju-Helberg
koulusta valmistuneita on muistettu stipendein useissa
yhdistyksissä.
Kylvöjen siunaukset, sadonkorjuun
kiitosjuhlat ja kirkkopyhät
Kylvöjen siunauksia, sadonkorjuun kiitosjuhlia ja kirkkopyhiä on pidetty useiden tuottajayhdistyksen toimesta joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa.
Lomituspalaverit
Liiton alueella viiden lomitusalueen yhteistyöryhmistä
toimi aktiivisesti neljä, jotka kokoontuivat 1-4 kertaa.
Yhdistyksistä edustajiksi valitut ovat osallistuneet kokouksiin.
Laskettelu- ja ulkoilutapahtumat sekä
kuntoilutoiminta
Tuottajayhdistykset ovat järjestäneet yhteistyössä
muun muassa laskettelu- ja koko perheen virkistyspäiviä. Yhdistyksillä on ollut myös jumppa- ja vesijumpparyhmiä sekä esimerkiksi paikallisia kuntosalijäsenetuja.
Tilavierailut sekä muu kuluttajatyö
Tuottajayhdistykset järjestivät paikallisia avointen ovien maatilapäiviä ja tilavierailuja koululaisryhmille sekä
muille kuntalaisille. Lisäksi useat yhdistykset ovat vierailleet kouluissa kertomassa maatilan arjesta, suomalaisen ruoan tuottamisesta ja alkuperämerkinnöistä.
Päiväkoteihin ja perhepäivähoitajille on jaettu etenkin
MTK:n värityskirjoja. Useat yhdistykset ovat lahjoittaneet hoitolasten käyttöön esimerkiksi polkutraktoreita.
Tuki- ja maatalousverokoulutukset
Tuottajayhdistykset ovat järjestäneet tuki- ja maatalousverokoulutuksia jäsenilleen.
Uusien yrittäjien huomioiminen
Useat yhdistykset huomioivat uusia yrittäjiä muistamalla heitä lahjalla kokouksien yhteydessä. Myös
Jäsenkampanja
Vuoden 2014 jäsenkampanjassa keskityttiin maaseutunuorten IntoHimon teemavuoden hengessä alle
35-vuotiaiden jäsenten suhteellisen osuuden kasvattamiseen. Leikkimielisen kisan ylivoimainen voittaja oli
Vanhaan malliin! Ilmajoen tuottajayhdistyksen emerituskerhon
jäsenet olivat Ilmajoki-seuran talkoissa tekemässä pärekattoa
Perälän mäkituvan ladolla 2.6.2014.
Kuvassa vasemmalta: Tuomas Yli-Luukko, Onni Loukasmäki,
Matti Valli, Jorma Nevanperä, Kyösti Saranpää (tikkailla), Matti
Yli-Luukko ja Pentti
Haapala. Organisaattori Reino Saarenpää
ja Ossi Palomäki puuttuvat kuvasta. Kuva:
Miia Mannila
37
3. LIITON TOIMINTA 2014
Piirimieskokoukset
Yhdistykset ovat järjestäneet piirimieskokouksia ja -iltoja, joissa on käsitelty ajankohtaisia asioita.
Seutukunnalliset yhteistyö- ja aluepalaverit
Yhdistykset järjestivät seutukunnittain mm. aluekokouksia ja muita yhteispalavereita. Aluekokouksissa
pohjustettiin luottamushenkilövalintoja ja käsiteltiin
seutukuntien yhteistoimintaa ja seutukunnallisten tilaisuuksien järjestämiseen liittyviä asioita. Yhdistykset
järjestivät useita yhteisiä seutukunnallisia retkiä, koulutustapahtumia ja viihteellisiä tilaisuuksia. Yhdistysten välistä yhteistyötä ovat lisänneet myös yhdessä
järjestetyt syys- ja kevätkokoukset.
Syyskokouskierros avattiin Alavuden, Lehtimäen,
Ähtärin ja Töysän tuottajayhdistysten yhteiskokouksella Tuurissa.
MTK-Evijärvi, jonka jäsenistä 31,5 % on alle 35-vuotiaita. Toisen sijan nappasi MTK-Alahärmä (24,6 %) ja
kolmas sija meni Ilmajoelle (20,8 %).
Messut ja näyttelyt
Yhdistykset ovat olleet näkyvillä paikallisilla markkinoilla ja messutapahtumissa. Omilla kojuilla on jaettua tietoa kotimaisesta ruoasta ja maaseudun elinkeinoista.
MAASEUTUNUORTEN INTOHIMON VUOSI
MTK:n maaseutunuoret viettivät kertomusvuonna IntoHimon teemavuotta. IntoHimon vuonna keskityttiin
valtakunnan tasolla maaseutunuorten näkyvyyden,
avoimuuden, tiedotuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Liitto toteutti valtakunnallisten tapahtumien ja
toiminnan tueksi lukuisia omia tilaisuuksia, joiden
tarkoituksena oli houkutella uusia nuoria mukaan toimintaan ja viestiä näkyvästi liiton toiminnasta maakunnassa. Tapahtumat keräsivätkin paljon uusia osallistujia. Myös Etelä-Pohjanmaan maaseutunuorten
oma Facebook-ryhmä sai paljon uusia jäseniä ryhmän
koon ollessa kertomusvuoden lopussa lähes 200 henkeä!
Intohimon vuoden avaustilaisuus Vuokatissa
Lähtölaukaus maaseutunuorten intohimon vuoteen
pamautettiin 24.–25.1. Vuokatissa, jonne Etelä-Pohjanmaalta osallistui 15 henkilöä. Monipuolinen ohjelma piti sisällään mm. järjestöseikkailun sekä yhdistysten Helmi-gaalan, jossa valittiin vuoden 2013 paras
yhdistysten järjestämä tempaus.
Sarka-messut
Sarka-messuilla 31.1.–1.2. maaseutunuoret saivat
paljon näkyvyyttä. Sarka-lavalla nuorten tuottajien
haastatteluihin osallistuivat maidontuottajat Jenna ja
Aki Syrjälä Ähtäristä, sikatilallinen Janne Autio Kortesjärveltä sekä broileremoja tuottava Petter Sandelin.
Lisäksi Sarka-osastolla häärivät toimihenkilöiden kavereina maaseutunuoret Juha Annala, Jussi Knuuttila,
Antti Yli-Hynnilä, Anni Petman, Pasi Ketelä, Harri Sippola ja Juha-Matti Toppari.
IMO:n agrologiopiskelijoiden saunailta
Nuijaladossa
Maaseutunuorten valiokunta järjesti 12.2. perinteisen
agrologiopiskelijoiden saunaillan Nuijaladossa. Pai-
38
Hanna Helander ja Arto Kivenmäki tekivät lähempää tuttavuutta vasikan kanssa maaseutunuorten
kesätapaamisessa.
kalla oli yli 40 opiskelijaa, joille kerrottiin järjestöasian
lisäksi maaseutunuorten toiminnasta.
Helmikuussa maaseutunuoret kokoontuivat ystävänpäivätilaisuuteen.
Kevätparlamentti
Kevätparlamentti järjestettiin 13.–14.2 kansainvälisissä tunnelmissa Espoon Nuuksiossa. Noin sata alle
35-vuotiasta nuorta viljelijää 16 Euroopan maasta
kokoontuivat pohtimaan maatalouden tulevaisuudennäkymiä. Etelä-Pohjanmaata tilaisuudessa edusti Antti
Yli-Hynnilä.
Ystävänpäivätilaisuus Sorsanpesässä
Ystävänpäivätilaisuuteen 14.2. osallistui yli 70 nuorta.
Illan aikana kuultiin puheenvuorot liiton puheenjohtajalta Johanna Kankaanpäältä sekä Melan edustajalta Heikki Mäkirintalalta. Juhlava päivällinen syötiin
iloisen puheensorinan taustoittamana ja jälkiruoan
aikaan musiikillisen elämyksen tarjosi ”mystinen trubaduuri”.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan
maaseutunuorten strategialeiri Kokkolassa
Perinteinen pohjalaisten maaseutunuorten yhteistapaaminen järjestettiin 28.–29.3. Kokkolassa MTK Keski-Pohjanmaan isännöimänä. Yhteensä tapaamiseen
osallistui noin 30 henkeä, joista Etelä-Pohjanmaata
edustivat Markus Lakso, Jenna ja Aki Syrjälä, Antti Yli-Hynnilä, Arto Kivenmäki sekä järjestöagrologit
Hanna Helander ja Karoliina Streefkerk. Yhteistapaaminen korvasi kevään kerhojen illan.
Etelä-Pohjanmaan maaseutunuorten
kesätapaaminen
Kesätapaaminen järjestettiin tällä kertaa 26.6. JärviPohjanmaalla. Vierailukohteena oli Hietakorven tila
Vimpelissä, jossa isäntäpari Tuomo ja Maija Latvala
esittelivät lypsykarjatilansa toimintaa. Iltaa jatkettiin
Kivitipun rantasaunalla ruokailun, saunomisen ja ulkoporealtaan merkeissä. Kesätapaamiseen osallistui
15 maaseutunuorta.
In To Okra Oripäässä osana Okra-näyttelyä 4.7.
Maaseutunuorten valtakunnallinen kesätapaaminen
järjestettiin Okran yhteydessä nimellä In To Okra. Eteläpohjalaisia osallistui tilaisuuteen muutama. Okrassa
julkistettiin IntoHimon vuoden Kesäkissa-traktori, joka
jatkoi matkaansa läpi Suomenmaan.
Kesäkissa-kiertue Etelä-Pohjanmaalla
Maaseutunuorten IntoHimon vuoden pinkki Kesäkissa-traktori kiersi Etelä-Pohjanmaalle 4.–12. syyskuuta.
Traktori veti perässään suurta kesäterassia paljuineen.
Kesäkissan kiertue Etelä-Pohjanmaalla eteni 4.9. järjestetyn byrokratiapäivän, Seinäjoen torin ja Nurmon
kautta Kauhajoelle Yli-Lauroselan maalaismarkkinoille, sieltä Ilmajoelle, Lapualle, Kortesjärvelle, Kuortaneelle ja lopulta Lehtimäelle, josta traktori luovutettiin
edelleen keskipohjalaisten hoiviin.
Maaseutunuoret ajelivat Kesäkissalla pitkin maakuntaa, ratissa olivat mm. Markus Lakso (vas.) ja
Pasi Ketelä
39
3. LIITON TOIMINTA 2014
Jyväjemmari Rock kruunasi maaseutunuorten IntoHimon teemavuoden.
Syysparlamentti Imatralla
Maaseutunuorten syysparlamentti kokosi 13.–15.11.
runsaan osallistujajoukon Imatralle. Parlamentin ohjelma oli käynyt läpi monia muutoksia, joita oli tehty
nuorilta saadun palautteen perusteella. Lopputuloksena oli monien mielestä paras syysparlamentti ikinä.
Ohjelma oli toiminnallinen ja nuoria aktivoiva. EteläPohjanmaalta syysparlamenttiin osallistuivat Janne
Autio, Toni Harju, Arto Kivenmäki, Mika Mäyry, Anni
Petman, Pirjetta Samppala, Virpi Suhonen, Jenna
Syrjälä, Antti Yli-Hynnilä, Anni Petman, Pasi Ylitalo
sekä liitosta Karoliina Streefkerk ja Kaisa Pihlaja.
Jyväjemmari Rock 2014 Rytmikorjaamolla
Maaseutunuorten valiokunnan ideoima Jyväjemmari Rock näki päivänvalonsa 28. marraskuuta. Rockin
esiintyjinä olivat Rehupiikles, Neiti Rubinstein, Sussu
ja Klamydia. Ennen rockia nuorten kerhoilla ja yhdistysväellä oli mahdollisuus yhteiseen pikkujouluruokailuun Rytmikorjaamon aulassa. Ruokailuun osallistui
toista sataa nuorta ja nuorekasta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta. Rock keräsi yleisöä lähes 600 henkeä,
myytyjä lippuja oli yli 500. Jyväjemmari Rock oli IntoHimon vuoden intohimoinen loppuhuipentuma!
Rock-tapahtuma korvasi perinteisen syksyn kerhojen
illan.
Joulutervehdys piispalle 18.12
Perinteiseen tapaan maaseutunuoret tapasivat Lapuan
hiippakunnan piispa Simo Peuran puolisoineen joulukuussa. Tapaaminen järjestettiin Jalasjärvellä Kurikka-
40
Ojan porsastuotantosikalassa. Yrittäjäpari Paula ja
Vesa Kurikka-Oja perheineen perehdyttivät vierailijat
monipuolisesti sikalan arkeen. Maaseutunuoret ojensivat piispaparille muistoksi kotimaisia elintarvikkeita
sisältävän korin. Tapaamiseen osallistuivat maaseutunuorten valiokunnasta Jussi Knuuttila, Pasi Ketelä,
Antti Yli-Hynnilä, Kaisa Pihlaja ja Karoliina Streefkerk.
Kummitilatoiminta
Maaseutunuorten valiokunta vieraili eduskunnassa 2.4. ministeri Risikon vieraana. Tapaamiseen
osallistuivat ministeri Risikon lisäksi maa- ja metsätalousministeri Koskinen, sekä runsaslukuisesti alueemme muita kansanedustajia. Valiokunnan jäsenistä ja
kummitilallisista tapaamiseen osallistuivat Petter Sandelin, Pasi Ketelä, Antti Yli-Hynnilä sekä liitosta Hanna Helander ja Karoliina Streefkerk.
Perinteinen kummitilallisten kesätapaaminen
järjestettiin Mallaskosken Panimoravintolassa helteisissä tunnelmissa 5. elokuuta. Keskusteluissa todettiin,
että kummitilatoiminta on hyvä tapa saada nuorten
maaseutuyrittäjien ääni kuuluviin ja että toimintaa
tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Kansanedustajista paikalla olivat Janne Sankelo ja Vesa-Matti
Saarakalla. Kummitilallisista ja maaseutunuorten valiokunnan jäsenistä paikalla olivat Pasi Ketelä, Timo
Kankaanpää, Jussi Kangas Janne Autio ja Harri Sippola. Liitosta tilaisuuteen osallistuivat Karoliina Streefkerk ja Ari Perälä.
KURSSIT JA KOULUTUS
Kertomusvuoden aikana ovat seuraavat henkilöt olleet
MTK-Etelä-Pohjanmaan Liiton järjestämillä kursseilla.
Jäsenrekisterikoulutus Lapuan Kristillisellä
opistolla 3.4.
Marja-Leena Ojanperä, Teuva
Minna Hakola, Kuortane
Taina Ritala, Kortesjärvi
Markku Koskiahde, Tiistenjoki
Anneli Lamminaho, Töysä
Terho Mäkelä, Alajärvi
Sakari Pajukangas, Alajärvi
Taina Kasari, Jalasjärvi
Ari Perälä, Liitto
Hanna Helander, Liitto
Karoliina Streefkerk, Liitto
Seija Vierula, Liitto
MTK 2.1 Työkaluja vaikuttamiseen -kurssi
(SOME) Elinkeinotalolla 15.–16.12.
Päivi Istolahti, Ylistaro
Marja-Leena Ojanperä, Teuva
Pasi Ylitalo, Alajärvi
Pasi Ketelä, Ilmajoki
Mari Lahti, Ilmajoki
Vuokko Yli-Kesäniemi, Lehtimäki
Jenna Syrjälä, Ähtäri
Tuula Korkiatupa, Alahärmä
Päivi Kasari, Jalasjärvi
Kaisa Pihlaja, Liitto
MTK 1 Toimijana järjestössä -kurssi
Elinkeinotalolla 6.–7.2.
Merja Högnäsbacka, Isokyrö
Juha Annala, Isokyrö
Mikko Yliluoma, Ylistaro
Jaakko Isomäki, Kortesjärvi
Jaakko Kukkonen, Ilmajoki
Jenna Syrjälä, Ähtäri
Antti Rajala, Nurmo
Marko Piispanen, Teuva
Merja Javanainen, Peräseinäjoki
Jussi Knuuttila, Laihia
Ari Perälä, Liitto
Hanna Helander, Liitto
MTK 1-kurssilla tankattiin järjestötietoutta.
PELLERVO-INSTITUUTTI
Kertomusvuoden aikana ovat seuraavat henkilöt
olleet
Pellervo-Instituutin kursseilla.
PI-Viljaforum 2014
Harri Takala, Ylihärmä
Esa Similä, Laihia
Veropäivät
Mikko Kuusisto, Ilmajoki
Maria Saranpää, Ilmajoki
Paavo Reuhkala, Ilmajoki
Tea Santtila, Ilmajoki
Rauno Annala, Jalasjärvi
Mari Kalliomäki, Jalasjärvi
Anneli Mäntykoski, Alavus
Hannu Uitto, Laihia
Heino Mäkynen, Kurikka
PI-Lihaforum 2014
Johanna Kankaanpää, Ähtäri
Kari Yli-Ojanperä, Ilmajoki
Ari Perälä, liitto
PI-Maitoforum 2014
Johanna Kankaanpää, Ähtäri
41
3. LIITON TOIMINTA 2014
3.6. LIITON TALOUS
MAATALOUSTUOTTAJAIN E-P:N LIITTO TILINPÄÄTÖS 31.12.2014
TULOSLASKELMA
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
KOULUTUS-JA VALISTUSTOIMINTA
Opisto- ja tarviketuotot
MSL suoritukset
Muut koulutustuotot
Riskienhallintayhteistyö
Vuosikertomusilmoitustuotot
Muut ilmoitustuotot
Melan kulukorvaus
Muut varsinaisen toiminnan tuotot
KULUT
PALKAT JA PALKKIOT
Toimihenkilöiden palkat
Lomapalkkavelan muutos
Luottamushenkilöiden palkkiot
Muut palkat ja palkkiot
SOSIAALIKULUT
Sotu, toimihenkilöt
Sotu, luottamushenkilöt
Sotu, muut
Tapaturma- työttömyys- ja ryhmäh.vak.
Eläkesäätiösiirto
Eläkesäätiövaraus
Työpaikkaruokailu
Työterveyshuolto
Muut henkilöstösivukulut
POISTOT
Poistot koneista ja kalustosta
1.1.-31.12.2014
21 369,56
921,90
0,00
10 531,00
1 480,00
6 455,64
1 560,00
393,30
1.1-31.12.2013
42 711,40
16 942,16
1 382,70
0,00
11 502,00
1 350,00
7 100,00
1 560,00
13 731,84
53 568,70
279 106,22
216 411,10
-3 189,00
41 740,00
0,00
254 962,10
5 084,09
0,00
0,00
4 805,25
35 162,88
0,00
6 168,34
317,00
1 362,08
52 899,64
4 467,71
0,00
0,00
4 873,33
39 664,35
0,00
5 366,89
775,00
1 867,55
57 014,83
3 530,11
3 530,11
1 090,10
1 090,10
22 985,00
1 339,20
24 324,20
17 323,40
243,48
17 566,88
42 551,12
30 002,66
2 306,90
7 972,13
961,74
41 243,43
48 226,51
232 114,22
3 392,00
43 600,00
0,00
VUOKRAT
Yhtiövastikkeet
Muut vuokrat
KOULUTUS- JA KURSSITOIMINTA
Opisto- ja tarvikekulut
Toimihenkilöiden koulutus
Luottamushenkilöiden koulutus
Muu kurssitoiminta
31 127,95
5 099,49
5 388,82
934,86
MATKAKULUT
Matkakulut, toimihenkilöt
Matkakulut, luottamushenkilöt
Matkakulut, muut
23 318,29
23 316,56
387,00
47 021,85
22 654,30
25 572,21
0,00
4 185,72
2 666,64
6 852,36
3 991,15
1 648,94
5 640,09
4 716,96
7 171,13
11 888,09
4 922,80
7 009,85
11 932,65
KOKOUKSET
Yleiset kokoukset
Muut kokoukset ja tilaisuudet
PAINATUSKULUT
Vuosikertomus
Muut painatukset
JOHTOKUNTA, VALIOKUNNAT
Johto- ja valiokunnat
42
7 581,90
3 683,76
TOIMISTOKULUT
Postikulut
Puhelinkulut
Matkapuhelinkulut
ATK-Kulut
Toimistotarvikkeet
Kirjanpito/palkanlaskenta
Ammattikirjallisuus ja lehdet
Viestilehti ja Maaseudun Tulevaisuus
Leasing-vuokrat
Muut toimistokulut
HUONEISTOKULUT
Muut huoneistokulut/Siivous
SUHDETOIMINTA
Merkkipäivät ja muut lahjat
Muut tilaisuudet ja suhdetoiminta
JÄSENMAKSUT
Jäsenmaksut MTK:lle
Muut jäsenmaksut
VAKUUTUKSET
Vakuutukset
Muut vakuutukset
MUUT VARSINAISEN TOIM.KULUT
Järjestötapahtumat
Luottamushenkilöretket
Muut varsinaisen toiminnan kulut
KULUT
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ
VARAINHANKINTA
TUOTOT
JÄSEN- JA KANNATUSMAKSUT
Jäsenmaksut yhdistyksiltä
Jäsenmaksut yhteisöiltä
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
TUOTOT
Vuokratuotot
Osinkotuotot
Korkotuotot
Muut sijoitusten tuotot
KULUT
Yhtiövastikkeet
Korko- ja lainakulut
Muut sijoituskulut
SIJOITUSTOIMINTA/TUOTTO/
KULUJÄÄMÄ
TILIKAUDEN TULOS
SIIRROT RAHASTOON
Tukirahastosiirto
Käyttörahastosiirto
Perusrahastosiirto
YLI- / ALIJÄÄMÄ
7 935,67
1 544,45
2 152,99
9 682,78
1 247,19
1 240,00
2 300,35
1 212,00
3 132,27
1 372,35
31 820,05
7 666,45
1 255,04
1 941,30
9 268,82
1 510,96
1 240,00
2 450,05
1 162,50
3 126,00
1 366,36
4 643,28
30 987,48
2 788,55
29,95
6 580,57
6 610,52
0,00
9 406,00
9 406,00
304 962,00
17,00
304 979,00
296 083,00
17,00
296 100,00
758,55
316,00
17320,30
3542,23
19485,77
693 163,00
66 796,30
120 345,44
51 557,04
47 377,06
0,00
76 140,84
12 147,93
3 522,40
40348,30
865 231,19
-822 519,79
727,86
172,74
11455,25
1333,9
16892,04
759 959,30
672 948,00
57 733,37
730 681,37
219 279,54
116 265,11
48 142,17
50 040,14
0,00
214 447,42
91 811,17
127 468,37
55 532,64
13 042,95
430,00
64 907,88
32 000,00
32 000,00
0,00
29681,19
811 224,17
-757 655,47
64 000,00
907,88
69 005,59
145 441,83
118 467,73
59 000,00
59 000,00
0,00
118 000,00
467,73
43
3. LIITON TOIMINTA 2014
TASE
1.1. - 31.12.2014
TASE 1.1. - 31.12.2013
VASTAAVAA
KÄYTTÖOMAISUUS
Kalusto 1.1.2014
Lisäys
Poisto
Osakkeet ja osuudet
Arvopaperit
LAINASAAMISET
Liittotili
RAHOITUSOMAISUUS
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Jäsenmaksusaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
3 270,29
10 850,14
-3 530,11
10 590,32
741 528,68
1 191 852,46
2 353,39
2 007,00
-1 090,10
2 720 970,81
5 880,43
0,00
4 176,50
114,56
3 306,01
94 364,46
VASTAAVAA
107 841,96
3 270,29
679 028,68
1 126 052,46
2 773 876,53
192,30
0,00
4 704,00
0,00
5 291,66
121 018,70
4 772 784,23
131 206,66
4 713 434,62
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Tukirahasto
Perusrahasto
Käyttörahasto
Tilikauden ylijäämä
VIERAS PÄÄOMA, lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Ennakonpidätysvelka
Sotu-velka
Lomapalkkavelka
Työttömyysvak.maksuvelka
Lyhytaikaiset velat
Muut siirtovelat
VASTATTAVAA
44
1 731 177,26
117 573,24
1 904 135,71
907,88
0,00
3 469,94
16 930,51
455,71
41 398,41
849,96
955 833,23
52,38
3 753 794,09
1 699 177,26
117 573,24
1 871 667,98
467,73
3 688 886,21
1 018 990,14
0,00
3 486,21
17 139,06
381,58
38 006,41
842,65
962 185,30
2 507,20
1 024 548,41
4 772 784,23
4 713 434,62
45
4. TUOTTAJAIN KAUPALLISET JÄRJESTÖT 2014
4. TUOTTAJAIN KAUPALLISET
JÄRJESTÖT 2014
ATRIALAISTEN YHTIÖIDEN VUOSI 2014
Atrian viime vuoden toiminnan keskiössä oli edelleen
perusliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen,
liikevaihdon kasvattaminen kannattavien tuotteiden ja
uutuuksien kautta sekä Venäjän liiketoimintojen tervehdyttäminen. Tavoitteet etenivät Suomen ja Skandinavian osalta, mutta Venäjän kehitys oli edelleen pettymys.
Erityisen ilahduttavaa oli liikevaihdon merkittävä kasvu kotimaassa niin, että liiketulos jopa hieman koheni.
Myös Skandinavian liiketoiminnan kannattavuus koheni. Suomen osalta on tosin todettava, että liikevaihdon
kasvu tuli Saarioisilta ostetun lihaliiketoiminnan kautta
sekä hyvin sujuneen broilerin rehujen myynnin kautta.
Atrian liikevaihto kasvoi viime vuonna ollen 1 426,1
(vrt. 1 411,0 vuonna 2013) miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli ilman kertaeriä 39,6 (37,0) miljoonaa euroa.
Tunnusluvut liiketoiminta-alueittain olivat seuraavat:
Atria Suomen liikevaihto oli 945,5 (vrt. 886,8) miljoonaa euroa, Skandinavian 371,9 (395,0) miljonaa euroa,
Venäjän 98,8 (121,5) miljoonaa euroa ja Baltian 34,5
(32,9) miljoonaa euroa. Atria Suomen liikevoitto oli
33,6 (32,9) miljoonaa euroa, Skandinavian 14,9 (12,2)
miljoonaa euroa, Venäjän -6,2 (-3,5) miljoonaa euroa
ja Baltian 0,0 (0,1) miljoonaa euroa. Merkittävä asia
oli, että yhtiö pystyi vähentämään nettovelkaa 305,9:sta
250,7 miljoonaan euroon. Parantuneiden tunnuslukujen ja liiketoiminnan tervehtymisen vuoksi Atrialla onkin
paremmat mahdollisuudet kehittää liiketoimintaansa ja
investoida keskeisiin kehittämiskohteisiin.
Atria jatkoi vuoden 2014 aikana mittavaa lihan alkuperään liittyvää mainoskampanjaa, jonka tarkoituksena on kiinnittää kuluttajien huomio liharaaka-aineen
alkuperään ja tuotantoketjun läpinäkyvyyteen. Suomalainen lihantuottaja on mainonnan keskiössä. Vähittäiskaupan tuotevalikoimissa lisääntyvät edelleen ne
lihatuotteet, joissa on mainittu tuottajan nimi ja kotipaikka. Se on Atrian tapa vastata lisääntyneeseen kiinnostukseen lähiruuasta.
Vuoden 2015 tammikuussa Atria ilmoitti investoivansa
Nurmon sikaleikkaamon rakentamiseen ja uudistamiseen noin 36 miljoonaa euroa. Uusia tuotantotiloja rakennetaan noin 4500 neliötä lisää. Lisäksi maaliskuussa 2015 Ruotsin kilpailuviranomaiset kertoivat, että ne
hyväksyvät Atrian juustoliiketoiminnan myynnin Arlalle
noin 34 miljoonan euron hinnalla.
A-Tuottajat Oy ja A-Rehu Oy
Alkutuotantoon keskittyneet Atrian tytäryhtiöt pärjäsivät viime toimintavuonna hyvin. Erityisen hyvin meni
rehuliiketoiminnassa. A-Rehu kykeni edelleen kasvattamaan markkinaosuuttaan ja sen liikevaihto kipusi jälleen uuteen ennätykseen ollen 98,2 (vrt. 79,5 vuonna
46
2013) miljoonaa euroa. Toimitettujen tonnien kasvu
oli peräti 22,7 % verrattuna edellisvuoteen. A-Rehun
viime vuoden kasvu tuli broiler-rehuista, joita tuotettiin huhtikuusta alkaen lähes täydellä kapasiteetilla.
Molemmat rehutehtaat (Varkaus ja Koskenkorva) kävivät keskeytymättömässä kolmivuorossa ja tehtaiden
kapasiteetti oli lähes täyskäytössä. A-Rehun suosimat
komponenttiruokintaratkaisut lisäävät myös osuuttaan
kaiken aikaa. A-Tuottajien osalta vahvinta meno oli
naudan hankinnassa.
Lihankulutus on ollut kotimaassa nousussa jo useita
vuosia. Viime vuonna kulutuksen kasvu jäi lähes nollaan kun taloustaantuma painoi kuluttajien mieltä ja
kukkaroa. Kuluttajien kiinnostus vähähiilihydraattiseen
ruokavalioon on noussut voimakkaasti ja siinä on lihalla hyvin keskeinen rooli. Lihan ja lihavalmisteiden
kulutus on ollut koko 2000-luvun kovassa kasvussa
lukuun ottamatta vuotta 2009. Suomalaiset kuluttivat
vuonna 2014 lihaa 406,4 (405,4 vuonna 2013) miljoonaa kiloa, lisäystä 0,25 %. Lihantuotanto laski -1 %,
ollen 383,2 miljoonaa kg (387,4). Suomalaiset söivät
lihaa 23,2 miljoonaa kiloa enemmän kuin sitä tuotettiin. Sianlihan tuotanto oli 186,1 (194,5) miljoonaa kg
(-4 %) ja kulutus 188,8 (193,6) miljoonaa kg (-3 %),
naudanlihan tuotanto 82,3 (80,4) miljoonaa kg (+2
%) ja kulutus 101,3 (99,1) miljoonaa kg (+2 %), siipikarjan tuotanto 113,4 (111,1) miljoonaa kg (+2 %) ja
kulutus 110,0 (106,2) miljoonaa kg (+4 %) ja karitsan
tuotanto 0,8 (0,7) miljoonaa kg (+9 %) ja kulutus 1,6
(1,4) miljoonaa kg (+6 %).
Atrian hankintaosuudet vuonna 2014 olivat seuraavat:
sika 41,6 (vrt. 39,6 vuonna 2013) %, nauta 46,1 (40,5)
%, siipikarja 49,9 (40,5) % ja yhteensä kaikki lihalajit
44,9 (39,9) %. Atrian hankintaosuus kasvoi edellisvuodesta, johtuen pääosin Saarioisten lihaliiketoiminnan
ostosta. Atrian porsasvälityksen osuus kasvoi ollen 52,5
(50,8) %, mikä tarkoitti 798 906 (788 094) välitettyä
porsasta. Vasikoita välitettiin 66 640 (58 729) kpl ja välitysosuudet olivat seuraavat: ternivasikka 58,3 (53,4)
%, pihvivasikka 57,6 (53,6) % ja normaali välitysvasikka 40,6 (28,9) %. Vasikkavälitys nousi merkittävästi
edellisvuodesta.
A-Tuottajien maksamat tuottajahinnat laskivat vuoden
aikana -5,4 %, mutta olivat 2,7 % korkeammalla kuin
vuonna 2012. Hinnan lasku oli erityisen voimakasta
sianlihassa, jota painoi Venäjän vientikielto. Sikaa oli
koko EU:n alueella runsaasti yli kysynnän. Lihantuotannon suurin tulevaisuuden uhka on yksinkertaisesti
liian alhainen tulonmuodostus lihantuotantotiloille ja
teollisuudelle. Ruuantuotannon verotusta olisi Suomessa laskettava EU:n keskitasolle. Lisäksi ruuan arvostusta pitäisi parantaa. Kotimaista lihanhintaa painaa myös
maailman keskittyneimmän kaupparakenteen keskinäinen kilpailu paikasta auringossa.
Osuuskunnat
Itikka osuuskunnan jäsenmäärä laski prosentuaalisesti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jäseniä oli
31.12.2014 yhteensä 1.729 (vrt. 1.829 vuonna 2013)
kpl, vähennystä edellisvuodesta -100 (-5 %) jäsentä.
Lihakunnan jäsenmäärä laski hieman enemmän kuin
Itikan. Jäseniä oli 31.12.2014 yhteensä 3.190 (3.396)
kpl, vähennystä edellisvuodesta -206 (-6 %) kpl. Jäsenmäärien laskussa heijastuu suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle, mikä oletettavasti jatkuu vielä muutaman vuoden. Itikan omistusosuus Atriasta oli vuodenvaihteessa 29,92 % ja Lihakunnan omistusosuus 27,80
%. Osuuskuntien äänivalta on sen sijaan merkittävästi
suurempi. Itikka osuuskunnan ääniosuus on 47,42 %
ja Lihakunnan 39,55 %.
Molemmat osuuskunnat tekivät kertomusvuonna kohtuullisen tuloksen. Itikka osuuskunnan tulos oli noin 2
VALION JA MAITOSUOMEN TOIMINTA
JA TULOS 2014
Hyvin kasvanut Valion Venäjän vienti loppui elokuun
alkupuolella tuontikiellon takia. Satojen miljoonien litrojen maitomäärät jouduttiin jalostamaan maailmanmarkkinoille teollisuusvoiksi ja maitojauheeksi, joiden
hinnat olivat ennätyksellisen matalat. Venäjän tuontikiellon vaikutukset kohdistuivat Suomessa kaikista yrityksistä eniten Valioon.
Suomessa kilpailutilanne oli myös tiukka. Valion markkinaosuus perusmaidoissa laski alle 30 %:n, koska yhtiö ei saa kilpailla hinnoilla markkinaehtoisesti. Puolet
Suomessa kulutetusta juustosta oli tuontia. Valio on ainoa iso toimija, joka enää valmistaa Suomessa juustoja
suomalaisesta maidosta. Suurin osa tuontijuustosta on
selkeää halpatuontia, joka ei kuvaa juustojen tyypillistä
hintatilannetta Euroopassa, mutta tuo laaduton bulkki
polkee juustojen markkinahintaa Suomessa. Eurooppalaisten kauppojen kylmätiskeissä juustot maksavat
tällä hetkellä enemmän kuin Suomessa. Suomen taloudellinen tilanne käänsi kuluttajien valinnat entistä
edullisempiin tuotteisiin.
Koko alkuvuoden, elokuulle saakka Valion liiketoiminta
kehittyi hyvin ja lupaili jo ennätysvuotta. Edellä mainittujen toimintaympäristön muutosten takia Valion
toiminta vaikeutui syksyllä oleellisesti ja kyky maksaa
omistajaosuuskunnilleen maidosta laski. Valioryhmän
osuuskunnat tukivat omasta tuloksestaan (= jälkitilistä) tilityshinnan tasoa syksyn ja vielä tammikuun 2015
ajan 2 sentin litrakohtaisella määrällä. Helmikuussa
2015 Valio joutui laskemaan perushintaansa toistamiseen. Nykyinen 35 sentin litrahinta ylittää yhä eurooppalaisen keskiarvon useilla senteillä, mutta on tietysti
suomalaisella kustannustasolla toimiville maitotiloille
liian vähän ja tilanteeseen on saatava nopeasti muutos.
Valion kotimaiset kilpailijat, joiden puolesta Valio kantaa vientirasitteen ja joilla on viranomaissuoja perusmaidon markkinoinnissa, ovat nopeasti muuttuneessa
tilanteessa esittäneet Valiota korkeampia tilityshintoja
149 miljoonaa euroa ja Lihakunnan 1 593 miljoonaa
euroa. Itikka osuuskunta maksoi osuuspääomalle korkoa 10 % ja Lihakunta 7 %. Itikka osuuskunta vietti
osuuskunnan 100-vuotisjuhlia elokuun alussa koko
jäsenistön voimin Seinäjoella Seinäjoki Areenalla järjestetyssä tilaisuudessa. Juhlavieraita oli pitkälti yli tuhat. Osuuskunnat ovat olleet tuottajien arjessa mukana
yhteensä 211 vuotta.
Kiitämme kaikki tuottajiamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivomme menestystä
vuodelle 2015.
Reijo Flink
toimitusjohtaja
Itikka osuuskunta/Lihakunta
ja pyrkineet houkuttelemaan maidontuottajia riveihinsä. Liike on kuitenkin ollut suhteellisen vähäistä, mitä
kuvaa sekin, että koko Valioryhmän maidon vastaanottomäärä kasvoi viime vuonna 41 miljoonaa litraa.
Tuottajien merkittävä enemmistö tiedostaa, että ainoastaan riittävän voimakkaan Valion toiminnan kautta
pystytään koko maan alueella tuottamaan maitoa ja
pitämään hinta pitkäjänteisesti kestävällä tasolla. Valiolla ei ole muita omistajia kuin maidontuottajat ja se
maksaa kaikissa tilanteissa kaiken toimintansa tuoton
osuuskuntiensa kautta maidontuottajille.
Valion tunnusluvut 2014
Valion omistajiltaan vastaanottama maitomäärä oli 1
929 miljoonaa litraa (1 888 miljoonaa litraa). Liikevaihtoa kertyi 1950 miljoonaa euroa (2029 miljoonaa
euroa). Liikevaihto väheni edellisestä vuodesta 3,9
%. Liikevaihto väheni ulkomailla 9,0 % ja kotimaassa
0,8 %. Konsernin maitokate oli 974 miljoonaan euroa
(1026 miljoonaa euroa). Konsernin tärkein tunnusluku on maitotuotto, joka kuvaa yrityksen kykyä maksaa
maidosta tuottajilleen. Maitotuotto laski 43,7 senttiin
litralta (48,0 s/l). Maksettu tilityshinta oli 45,4 senttiä
maitolitralta (47,5 s/l). Loppuvuoden vaikeudet eivät
näy täysimääräisenä näissä tunnusluvuissa, koska niihin vaikuttaa ennätysvauhdissa ollut alkuvuosi. Valion
omavaraisuusaste oli 42 % (47 %). Investoinnit olivat
152 miljoonaa euroa (118 miljoonaa euroa). Vuonna
2014 Valio maksoi suomalaisille maidontuottajilleen
885 miljoonaa euroa, missä oli 22 miljoonaa euroa
vähennystä edellisvuodesta. Valiolaisia maidontuottajia oli vuoden 2014 lopussa 7 100.
Noin 35 % Valion liikevaihdosta syntyi viennistä. Valion
viennin arvo oli 450 miljoonaa euroa. Valio on suurin
elintarvikkeiden viejä Suomessa. Venäjä oli Valion suurin vientimarkkina. Valio Venäjän liikevaihto oli vuonna 2014 noin 258 miljoonaa euroa, kun kesällä tehdyn
arvion mukaan se olisi normaalioloissa kohonnut yli
400 miljoonan euron. Venäjän osuus Valion viennistä
oli 37 % vuonna 2014.
47
4. TUOTTAJAIN KAUPALLISET JÄRJESTÖT 2014
MAITOSUOMI 2014
Liikevaihto ja tulos
Osuuskunta Maitosuomi hankki maitoa tuottajiltaan
vuoden 2014 aikana 350,4 miljoonaa litraa. Vastaanotetun maidon määrä kasvoi 16,2 prosenttia edellisen
vuoden maitomäärään verrattuna. Määrällisesti lisäys
on 48,9 miljoonaa litraa. Lisäys johtuu suurimmalta
osaltaan Meijeriosuuskunta Milkan fuusioitumisesta
Osuuskunta Maitosuomeen 1.5.2015. Sulautuminen
päätettiin Milkan edustajiston kokouksessa yksimielisesti
ja se käsiteltiin yksimielisesti myös Maitosuomen edustajistossa. Sulautumisella saavutettu suurempi koko ja
päällekkäisten toimintojen yhdistäminen tuo kustannussäästöjä ja vahvistaa Maitosuomen toimintaa.
Vuoden aikana Osuuskunta Maitosuomelle kertyi liikevaihtoa 177,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto lisääntyi
edellisestä vuodesta 17,0 miljoonaa euroa. Osuuskunta Maitosuomen tulokseksi muodostui 969.047 euroa.
Jälkitilin osuus vuoden maidon hinnasta oli 3,33 miljoonaa euroa eli 0,95 senttiä litralta. Maidon hinnaksi
tuottajille muodostui ilman tukien osuutta 45,68 senttiä
litralta (47,45). Tilityshinnan lasku johtui Valio Oy:n Venäjän liiketoiminnan pysähtymisestä elokuussa ja siitä
johtuneesta markkinahintojen ja tilityshinnan laskusta.
Tilityshinnan ja tuloksen kehitys poikkesi vuodelle laaditusta arviosta. Maitosuomella ei ole ulkoista velkaa
ja 2014 sen omavaraisuus oli 67,6 %.
Milkan tuottajien litrojen ohella varsinaista maidontuotannon kasvua tapahtui myös runsaasti ja tuotanto
kasvoi 5,36 miljoonaa litraa (1,45 %). Tilakohtaisesti
tuotettu maitomäärä kasvoi edelleen ja oli keskimäärin 257 033 litraa tilaa kohti. Suurimmat tilakohtaiset
maidontuotantomäärät ovat Ilmajoella, Kuortaneella,
Virroilla, Jalasjärvellä ja Pedersöressä. Vuoden aikana
80 tilaa lopetti tuotannon (5,3 %). Maitotilojen määrä
vuoden lopussa oli yhteensä 1411 tilaa.
METSÄ GROUP
Puukauppa sujui tasaisesti
Puukauppa käynnistyi alkuvuodesta 2014 vilkkaammin kuin aikaisempina vuosina. Tahti pysyi tasaisena
kesään saakka. Hiljaisen kesälomakauden jälkeen puukauppa piristyi jälleen syksyllä, mutta hiipui hieman
vuoden loppua kohti.
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat yksityismetsistä puuta kaikkiaan 31,1 miljoonaa kuutiometriä.
Kaikkien ostajien kokonaisostomäärä yksityismetsistä
oli noin 42 miljoonaa kuutiometriä.
Metsä Group osti viime vuonna kaikkia puutavaralajeja sekä pysty- että hankintakaupalla. Loppuvuoden
leudot säät vaikeuttivat leimikoiden ostoa ja korjuuta.
Metsäenergian ostomahdollisuuksia heikensi energiapuun huono markkinatilanne koko Itämeren alueella.
Koulutimme koko organisaatiomme vuoden 2014 alussa uuden metsälain mukanaan tuomiin poiminta- ja
pienaukkohakkuisiin. Ostimmekin viime vuonna ensimmäisiä poiminta- ja pienaukkohakkuukohteita kaikilla hankintapiireillä.
48
Osuuskunta Maitosuomi
Antti Tukeva
Vuoden 2015 puukauppa on lähtenyt hyvin käyntiin.
Ostamme ensisijaisesti kesällä korjattavia uudistushakkuita sekä harvennuksia. Uudistushakkuissa paras kysyntä on mänty- ja koivutukilla.
Julkistimme viime vuonna kaksi uutta palvelua metsänomistajille: metsäsuunnitelman mobiilisovelluksen sekä
sähköisen puukaupan. Molemmat palvelut on suunnattu Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille.
Mobiilisovelluksen avulla metsänomistaja voi katsella
metsätilojensa karttoja ja ilmakuvia, selata metsikkökuvioiden tietoja, käydä läpi ehdotettuja toimenpiteitä
ja kuitata niitä tehdyksi. Metsässä kävellessä sovellus
tallentaa tilakarttaan myös kuljetun reitin.
Sovellus toimii, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi saatavilla. Kun verkkoa taas löytyy, sovellukseen tehdyt muutokset päivittyvät automaattisesti Metsäverkko-internetpalveluun.
Sähköinen puukauppa alkaa kesään mennessä. Osuuskunnan jäsen voi jatkossa tehdä Metsä Groupin kanssa
puukauppaa tai ostaa metsänhoitotöitä Metsäverkkointernetpalvelussa.
Piiripäällikkö Tomi Saine,
Seinäjoen hankintapiiri, Metsä Group
MUNAKUNTA VUONNA 2014
Kananmunien markkinatilannetta leimasi kova markkinaosuuskilpailu, jonka johdosta hintatasot niin myyntikuin tuottajahintojen osalta olivat selvästi edellisvuotta
alemmat. Munakunnan toiminta oli edellisvuotta tehokkaampaa ja toiminnalliset kulut edellisvuotta pienemmät, mutta alhaisista myyntihinnoista johtuen liiketoiminta oli vaikeaa kuluvana vuonna.
Vuosi 2014 oli suuren muutoksen vuosi osuuskunnassa, kun Munakunta ilmoitti kesäkuun 17. päivänä liittoutumisesta tanskalaisen kananmuna-alan toimijan
Hedegaard Foodsin kanssa. Liittoutuminen toteutettiin niin, että Munakunta siirsi liiketoimintansa varoineen ja velkoineen uudelle yhtiölle Muna Foods Oy:lle,
jonka jälkeen Munakunta myi 50 % yhtiön osakkeista
Dava Foods Holding A/S:lle. Liiketoimintasiirto Muna
Foods Oy:lle tehtiin 30. syyskuuta ja osakekauppa 17.
marraskuuta.
Liittoutumassa on selviä synergiaetuja, sillä Pohjoismaissa ja Baltiassa on yhteensä 28 miljoonaa kuluttajaa. Tämä avaa meille laajempia mahdollisuuksia kehittää näille markkinoille uusia innovatiivisia tuotteita
ja voimakkaassa kasvussa oleva liittouma pystyy entistä
tehokkaammin hakemaan synergiahyötyjä suuremman
volyymin kautta.
Munakunnan tuottajasopimukset siirtyivät yritysjärjestelyn johdosta Muna Foods Oy:lle. Yritysjärjestelyn
jälkeen Munakunta toimii ns. omistaja-osuuskuntana.
Jan Lähde
toimitusjohtaja, Munakunta
LAADUKKAAT TUOTANTOPANOKSET JA
KONEET HYVÄN KOTIMAISEN RUOAN
TUOTANTOON.
Eepee on toimialueensa suurin
kotimaisen ruoan myyjä ja toimija
elintarvikeketjussa pellolta pöytään.
- POHJALAISTEN OMISTAMA MAATALOUSKAUPPA
49
5. MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS OY:N TOIMINTA VUONNA 2014
5. MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS OY:N
TOIMINTA VUONNA 2014
ARVIOINTIKESKUKSEN TOIMINTA VUONNA 2014
Arviointikeskus on tuottajajärjestöjen omistama laki – ja arviointitoimisto. Yhtiö tarjoaa mm. maa- ja
metsätalousyrittäjille laadukkaita ja
korkeatasoisia asiantuntijapalveluita
maanomistamiseen ja maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvissä oikeudellisissa asioissa sekä kiinteistöjen arvonmäärityksissä. Yhtiö
on perustettu vuonna 1962 ja sillä
on toimistot Espoossa, Seinäjoella
ja Oulussa.
Koko maan alueella Arviointikeskus
toimi vuonna 2014 asiamiehenä 45
maantie- ja lunastustoimituksessa.
Arviointikeskuksen kiinteistöarvioijat
laativat kiinteistöarvioita kauppa- ja
sopimusneuvotteluja, velkajärjestelyjä, vakuustarkoituksia, perinnönjakoja, osituksia, oikeudenkäyntejä
ym. varten eri puolilla maata olevista
kohteista 73 kappaletta. Vesihuoltolinjojen korvausarviointeja tehtiin 9
projektiin ja kaivosarviointeja yhteen
isoon kohteeseen.
Etelä-Pohjanmaalla valvottiin useiden maanomistajien etua rakennettaessa Seinäjoen itäistä ohitustietä.
Arvioinnit ovat keskittyneet maatilojen ja raakamaiden arviointeihin.
Yhtiön lakimiehet laativat valituksia
eri oikeusasteisiin ja toimivat asiamiehinä mm. oikeudenkäynneissä
yhteensä 214 jutussa. Lisäksi annettiin runsaasti kiinteistö- ympäristö- ja maatilajuridiikan alaan liittyvää
lainopillista neuvontaa.
Etelä-Pohjanmaan tuottajaliiton alueella Arviointikeskuksen lakimiehet
hoitivat erityisesti maatilojen sopimuksiin, maatilojen jakoihin, kaavoitukseen, ympäristölupiin ja maanmittaustoimituksiin liittyviä asioita.
50
Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli
810 miljoonaa euroa.
Arviointikeskus antaa palveluistaan
alennusta MTK:n ja SLC:n jäsenille.
Vuonna 2014 alennusta annettiin
noin 10.000 euroa.
Arviointikeskus Oy:n toimitusjohtajana toimi OTK Aulikki Kiviran-
ta 31.8.2014 saakka ja sen jälkeen
varatuomari Lauri Pakka, joka toimii myös Seinjoen toimiston aluejohtajana.
Arviointikeskuksen Seinäjoen toimiston osoite on Huhtalantie 2, 60220
Seinäjoki ja puhelin 020 741 1066
tai 040 726 8577 ja sähköpostiosoite
[email protected]
www.arviointikeskus.fi
www.arviointikeskus.fi
Helsinki – Oulu - Seinäjoki
Lakipalvelut:
Maatilojen lakiasiat sekä
ympäristö- ja kiinteistöoikeus
Arviointipalvelut:
Maatilat, raakamaat, ranta-alueet,
rakennukset sekä
tie- ja lunastuskorvaukset
Etelä-Pohjanmaalla Teitä palvelee
Lauri Pakka, varatuomari 0407268577
Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki
[email protected]
www.arviointikeskus.fi
6. MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAITOS
6.MAATALOUSYRITTÄJIEN
ELÄKELAITOS
MELA-ASIAMIEHET 2015
Sähköpostit muotoa [email protected]
Järviseutu: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli
Markku Jaakkola, puh. 029 435 2624
Kuusiokuntien alue: Alavus, Kuortane, Soini, Ähtäri
Ari Kivenmäki, puh. 029 435 2630
Kurikan alue: Jalasjärvi, Kurikka
Veikko Koski-Laulaja, puh. 029 435 2633
Seinäjoen alue: Ilmajoki, Kauhava, Lapua, Seinäjoki
Heikki Mäki-Rintala, puh. 029 435 2644
Suupohja: Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva
Tapio Rintahaka, puh. 029 435 2661
Eteläinen Rannikko-Pohjanmaa: Vaasa (ruotsink.), Kristiinankaupunki
Gunilla Frantz, puh. 029 435 2618
51
7. OSOITE- JA HENKILÖHAKEMISTO 2015
7. OSOITE- JA HENKILÖHAKEMISTO
2015
LIITON JOHTOKUNTA 2015
Kankaanpää Johanna, Puheenjohtaja
Verhorannantie 48
63780 Alastaipale
040-720 4322
[email protected]
Kytölä Kai
Samppalantie 164
61730 Yli-Valli
0400-809 874
[email protected]
Laakso Marja-Leena
Rantakyläntie 405
62800 Vimpeli
040-704 3866
[email protected]
Kankaanpää Timo
Nikkolantie 265
60800 Ilmajoki
050-560 4258
[email protected]
MTK-Etelä-Pohjanmaan johtokunta 2014. Ylärivi (vasemmalta): Timo Kankaanpää, Sami Yli-Rahnasto, Veli-Pekka Aila,
Mauno Ylinen ja Kai Kytölä. Eturivi: Jyrki Malm, vpj. Harri Takala, pj. Johanna Kankaanpää, Marja-Leena Laakso ja
Janne Autio.
Autio Janne
Palojärventie 76
62410 Rintala
044-359 1912
janne.autio(at)netikka.fi
Malm Jyrki
Siltanevantie 32
64350 Karijoki
0400-730 712
[email protected]
Takala Harri, Varapuheenjohtaja
Ylistarontie 139
62380 Kosolankylä
0400-614 499
[email protected]
Aila Veli-Pekka
Voitonnevantie 110
61460 Hanhikoski
0400-666 031
[email protected]
Yli-Rahnasto Sami
Kurikantie 1010
61860 Harja
0400-885 023
[email protected]
Ylinen Mauno (MTK:n johtok.jäsen)
Ylisenmäentie 53
62350 Ekola
040-521 2642
[email protected]
MTK:N VALTUUSKUNNAN ETELÄPOHJALAISET EDUSTAJAT 2015
Kohtakangas Kati
Peltomaantie 133
64900 Isojoki
040-594 8289
[email protected]
Laukkonen Jari
Laukkosentie 424
62420 Kortesjärvi
0400-369 413
[email protected]
Rantala-Sarjeant Suvi
Raamatuntie 429
62130 Hellanmaa
050-590 5550
[email protected]
Uitto Hannu
Uitonhaaratie 32
66450 Jakkula
050-411 6188
[email protected]
Ojala Tero
Kurikantie 1077
61330 Koskenkorva
050-345 9360
[email protected]
Kankaanpää Johanna, Puheenjohtaja
Verhorannantie 48
63780 Alastaipale
040-720 4322
[email protected]
Huhtala Arto
Perälänmäentie 209
61270 Luopajärvi
0400-489 880
[email protected]
52
MAATALOUSTUOTTAJAIN YHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT 2015
PUHEENJOHTAJA
SIHTEERI
Alahärmä
Myllykoski Osmo, 040-558 3783
Yliviitalantie 201
62300 Härmä
[email protected]
Rantala Leena, 040-7286936
Sahantie 98
62310 Voltti
[email protected]
Alajärvi
Autio Ari, 050-512 4994
Tikkasentie 157, 62900 Alajärvi
[email protected]
Pajukangas Sakari, 050-3493122
Kaartusentie 129, 62900 Alajärvi
[email protected]
Alavus
Sippola Jari, 040-734 6681
Ponnenniementie 215
63400 Alavus As.
[email protected]
Norja Anja, 050-5353191
Mäkisentie 350
63355 Seinäjärvi
[email protected]
Evijärvi
Kivijärvi Seppo, 0400-663 442
Särkikyläntie 465
62500 Evijärvi
[email protected]
Latukka Heli, 050-5854762
Latukantie 480
62540 Vasikka-Aho
[email protected]
Ilmajoki
Nikkola Juha, 040-564 7176
Tuomikyläntie 331
60720 Tuomikylä
[email protected]
Kankaanpää Timo, 050-5604258
Nikkolantie 265
60800 Ilmajoki
[email protected]
Reuhkala Paavo, Maaseututilit
Heikkilänkuja 3 F, 044-5533288
60800 Ilmajoki, Fax 06-4247880
[email protected]
Isojoki
Piikkilä Juha, 0400-369 613
Joonaantie 8
64900 Isojoki
[email protected]
Savioja Marja, 040-7612997
Honkajoentie 96
64900 Isojoki
[email protected]
Isokyrö
Laine Tommi, 040-543 2915
Ritaalanraitti 100
66440 Tervajoki
[email protected]
Vaismaa Kari, 040-5871440
Ruusupurontie 222
61500 Isokyrö
[email protected]
Jalasjärvi
Kurikka-Oja Paula, 040-715 1996
Lehtikyläntie 36
61680 Mantila
[email protected]
Kasari Taina, 050-3083826
Kasarinperäntie 80
61730 Yli-Valli
[email protected]
Jurva
Haavisto Reijo, 040-524 2053
Koivistonkuja 113
66300 Jurva
[email protected]
Ristiluoma Jukka, 040-5100961
Myllärintie 201
66360 Kesti
[email protected]
Karijoki
Malm Jyrki, 0400-730 712
Siltanevantie 32
64350 Karijoki
[email protected]
Pihlajaviita Teija, 040-5658587
Luhtakuja 16
64350 Karijoki
[email protected]
Kauhajoki
Lahdenmaa Timo, 0400-944 514
Mikkiläntie 20
61800 Kauhajoki
[email protected]
Akseli Merja, 040-5450976
Nirvan-Kokontie 609
61800 Kauhajoki
[email protected]
Kauhava
Hautamäki Juha, 040-512 4208
Seppäläntie 4
62240 Huhmarkoski
[email protected]
Hautamäki Jarmo, 044-294 2865
Lakianmäentie 57
62240 Huhmarkoski
Kortesjärvi
Laukkkonen Jari, 0400-369 413
Laukkosentie 424
62420 Kortesjärvi
[email protected]
Autio Raija, 050-323 0560
Alarannantie 490
62410 Rintala
[email protected]
Kuortane
Yli-Leppälä Erno, 050-594 9206
Ristisuontie 53
63120 Leppälänkylä
[email protected]
Hakola Minna, 040-734 7794
Lapuantie 333
63100 Kuortane
[email protected]
Kurikka
Kriikkula Marko, 040-540 5471
Korpiluhdankuja 32
61230 Luopa
[email protected]
Haapoja Mari, 040-767 3215
Saranpääntie 190
61380 Polvenkylä
[email protected]
53
7. OSOITE- JA HENKILÖHAKEMISTO 2015
Laihia
Uitto Hannu, 050-411 6188
Uitonhaaratie 32
66450 Jakkula
[email protected]
Kamila Timo, 040-548 9190
Keskikyläntie 516
66450 Jakkula
[email protected]
Lappajärvi
Ahopelto Kimmo, 040-749 8770
Suvirannantie 9
62600 Lappajärvi
[email protected]
Rauhala Minna, 050-511 9844
Kärnänlenkki 186 A,
62600 Lappajärvi
[email protected]
Lapua
Aalto Teemu, 0500-860 177
Alakeisalantie 35
62100 Lapua
[email protected]
Saari Köpi, 040-502 8155
Poutuntie 190
62100 Lapua
[email protected]
Kristiina
Rajamäki Jarmo, 0400-563 628
Flakoosintie 17
64300 Lapväärtti
[email protected]
Hållfast Kosti, 040-521 8496
Läntinen Härkmerentie 26
64460 Härkmeri
[email protected]
Lehtimäki
Kilponen Matti, 050-522 0265
Korpelantie 185
63500 Lehtimäki
[email protected]
Leikkari Pasi, 0400-287 631
Itä-Ähtärintie 2610
63700 Ähtäri
[email protected]
Nurmo
Ylinen Aki, 0400-569 987
Kukkolantie 39
60550 Nurmo
[email protected]
Ala-Luukko Kaija, 040-832 3521
Isokoskentie 23
60550 Nurmo
[email protected]
Peräseinäjoki
Javanainen Merja, 0400-214 027
Pastontie 532
61140 Pasto,
[email protected]
Puska Sami, 050-323 3761
Pastontie 68
61180 Haapaluoma
[email protected]
Seinäjoki
Hantula Jussi, 0400-561 168
Peltosenkatu 6
60320 Seinäjoki
[email protected]
Kivimäki Matti, 0500-669 644
Kivimäentie 4
60200 Seinäjoki
[email protected]
Soini
Jousmäki Heikki, 0400-510 705
Aholantie 187
63950 Vehunkylä
[email protected]
Hautakangas Kirsi, 040-556 5835
Sauruntie 19
63800 Soini
[email protected]
Teuva
Piispanen Marko, 0400-174 851
Pollarintie 208
64700 Teuva
[email protected]
Ojanperä Marja-Leena, 0400-236 376
Joentaustantie 691
64720 Perälä
[email protected]
Tiistenjoki
Lilja Esko, 050-523 6983
Liljantie 50
62165 Tiistenjoki
[email protected]
Koskiahde Markku, 050-511 7428
Jokelantie 15
62185 Mäki-Paavola
[email protected]
Töysä
Pennala Sami, 040-554 0205
Keskustie 26
63600 Töysä
[email protected]
Lamminaho Anneli, 050-337 8468
Jouttimäentie 141
63680 Hakojärvi
[email protected]
Vimpeli
Laakso Marja-Leena, 040-704 3866
Rantakyläntie 405
62800 Vimpeli
[email protected]
Latukka Heli, 050-585 4762
Latukantie 480
62540 Vasikka-aho
[email protected]
Vähäkyrö
Hakala Anne, 0400-498 322
Vähänkyröntie 202
66500 Vähäkyrö
[email protected]
Takala Harri, 0400-614 499
Ylistarontie 139
62380 Kosolankylä
[email protected]
Yliluoma Mikko, 040-529 3729
Kosolantie 183 A
61440 Untamala
[email protected]
Isomäki Arto, 0400-269 318
Itä-Peränteentie 624
63700 Ähtäri
[email protected]
Nuuja Mariia, 040-525 6473
Kalsilantie 109
66500 Vähäkyrö
[email protected]
Pajula Timo, 040-503 2650
Pajulantie 93
62375 Ylihärmä
[email protected]
Aila Veli-Pekka, 0400-666 031
Voitonnevantie 110
61460 Hanhikoski
[email protected]
Leino Veijo, 0400-172 563
Itä-Peränteentie 102
63780 Alastaipale
[email protected]
Ylihärmä
Ylistaro
Ähtäri
54
MAASEUTUNUORET 2015
PUHEENJOHTAJA
SIHTEERI
ALAHÄRMÄ
Kleimola Jouni, 040-5316 163
Pohjolantie 11
62310 Voltti
jouni.kleimola(at)netikka.fi
ALAVUS
Taipalus Tuomo, 040-7014 364
Taipaleentie 84
63370 Taipalus
tuomo.taipalus(at)netti.fi
Taipalus Kristian, 040-5624 181
Soukanperäntie 388
63370 Taipalus
kristian.taipalus(at)riikku.fi
ILMAJOKI
Ketelä Pasi, 0400-899 715
Könnintie 849
60800 Ilmajoki
pasi.ketela(at)gmail.com
Paulasaari Jari, 050-5817 731
Könnintie 290
60800 Ilmajoki
jari.paulasaari(at)ely-keskus.fi
ISOKYRÖ
Annala Juha, 0400-835299
Turppalantie 9
61500 Isokyrö
juha_84(at)hotmail.com
Rantala Sinikka, 050-5317228
Orismalantie 106
61550 Orismala
sinikka.rantala(at)netikka.fi
JALASJÄRVI
Valkama Jukka, 040-7720759
Valkamantie 59
61630 Hirvijärvi
jukkavalkama(at)suomi24.fi
Kiviniemi Sini, 040-8378 454
Ratikyläntie 17
61640 Ala-Valli
kiviniemi.sini(at)gmail.com
KAUHAJOKI
Toija Antti, 040-8256841
Harjantie 111
61800 Kauhajoki
antti.toija(at)suomi24.fi
Lahdenmaa Juha, 040-7726 721
Mikkiläntie 22
61800 Kauhajoki
julahden(at)wippies.fi
KAUHAVA
Pääjärvi Petri, 050-5013 088
Roikantie 63
62200 Kauhava
petripaajarvi(at)hotmail.com
Rintakumpu Seppo, 040-5761 374
Hatuntie 56
62200 Kauhava
seppo.rintakumpu(at)netikka.fi
KORTESJÄRVI
Tyynismaa Vesa, 050-5171 393
Tyynismaantie 610
62470 Purmojärvi
vesa.tyynismaa(at)hotmail.fi
Autio Janne, 044-3591 912
Porolammintie 12
62410 Rintala
janne.autio(at)netikka.fi
KUORTANE
Mäyry Mika, 040-5212 145
Hynniläntie 843 as 1.
63230 Lentilä
mikamayry(at)gmail.com
Kivenmäki Arto, 040-7055 072
Kurkisaarentie 27
63210 Niinimaa
arto.ki(at)hotmail.com
LAIHIA
Koskenranta Virpi, 040-5459 926
Tuurintie 149
66470 Jukaja
virpi.laukas(at)netikka.fi
LAPUA
Kangas Jussi, 050-5991 931
Yliannalantie 32
62100 Lapua
kangas.jussi(at)gmail.com
Paavola Annika, 050-566 5881
Kuusenmäentie 115
62185 Mäki-Paavola
annika.paavola89(at)gmail.com
NURMO
Rajala Antti, 040-6835590
Höylätie 4-6 A
60550 Nurmo
antti.rajala(at)nurmolainen.com
Katila Tomi, 0400-977 443
Länsitie 187 A
60550 Nurmo
tomikatila85(at)gmail.com
LEHTIMÄKISOINI
Kari Ville, 0500-186 054
Kätkänjoentie 266
63530 Länsikylä
villekari(at)luukku.com
Tohni Terhi, 044-2844 017
Rintalantie 223
63800 Soini
terhi.tohni(at)gmail.com
55
7. OSOITE- JA HENKILÖHAKEMISTO 2015
JÄSENREKISTERIN HOITAJAT = muu kuin mty:n sihteeri
ALAJÄRVI
Mäkelä Terho, 050-561 5098
[email protected]
EVIJÄRVI
Mäkinen Martti, 0400-162 103
[email protected]
ILMAJOKI
Reuhkala Paavo, 044-553 3288
[email protected]
KORTESJÄRVI
Ritala Taina, 050-361 4391
[email protected]
KUORTANE
Honkola Reijo, 0400-760 348
[email protected]
VIMPELI Laakso Marja-Leena, 040-704 3866
[email protected]
YLIHÄRMÄ
Takala Harri, 0400-614 499
[email protected]
TUOTTAJAIN TILITOIMISTOT
TILITOIMISTO
PUHELINHOITAJA
Tuottajain Tilitoimisto 06-511 1370
Hannes Valkama
Lähteentie 3
06-511 3101
63300 Alavus 06-511 1231/FAX
[email protected]
040-519 7312
Maaseututilit
06-424 6480, 424 7490 Paavo Reuhkala
Heikkilänkuja 3 F 044-553 3288
60800 Ilmajoki 06-424 7880/FAX
[email protected] Jalasjärven Mty:n Tilipalvelu 06-456 8900
Rauno Annala
Savelankuja 2
06-456 8950/FAX
61600 Jalasjärvi Maataloustuottajain Tilitoimisto 06-438 8466
Köpi Saari
Asemakatu 14
040-502 8155
62100 Lapua [email protected] Kyrönmaan Tilitoimisto 06-471 3526
Ulla Alanen
Lukkarinmäentie 4 B 2
61500 Isokyrö [email protected] 56
HYVINVOINTIVASTAAVAT 2015
ALAHÄRMÄ KorkiatupaTuula
040-7157 601 [email protected]
ALAJÄRVIAutio Alpo 040-736 4995 [email protected]
ALAVUS
Ikola
Juha 0400-643 826
EVIJÄRVI
Ranta-AhoMatti
040-546 7604 [email protected]
ILMAJOKI
HannukselaMinna
040-558 3808 [email protected]
ISOJOKI JunttilaJukka 040-738 4636 [email protected]
ISOKYRÖ
HögnäsbackaMerja
0400-973 778 [email protected]
JALASJÄRVIKasari Päivi 050-534 0536 [email protected] JURVA HillSimo
0500-238 112 [email protected]
KARIJOKI MäkeläAntti 040-724 7147 [email protected]
KAUHAJOKIOjala
Asko 050-323 0589 [email protected]
KAUHAVA YlirintalaTomi
040-500 4408 [email protected]
KORTESJÄRVITuhkasaariJaana
040-527 2602 [email protected]
KORTESJÄRVIMattila
Jarkko
040-585 9223 [email protected]
KRISTIINA SaloniemiSakari 0400-896 557 [email protected]
KUORTANE
Sepponen Lina
0400-212 319 [email protected]
KURIKKA
Koski-LaulajaVeikko
050-303 2094 [email protected]
LAIHIA
KamilaTimo 040-548 9190 [email protected]
LAPPAJÄRVIAhopeltoKimmo 040-749 8770 [email protected]
LAPUA
HirveläSari 050-326 3275 [email protected]
NURMO
Sandelin Petter
0400-227 755 [email protected]
PERÄSEINÄJOKIPitkäranta Juhani
0400-292 588 [email protected]
SEINÄJOKI JouppilaJaakko 0500-360 943
SOINI
TohniTerhi044-284 4017 [email protected]
TEUVA
RintahakaTapio
0400-583 329 [email protected]
TIISTENJOKIKattelus Esa
050-523 6960 [email protected]
TÖYSÄ
AkonniemiMarkku 0400-262 574 [email protected]
VIMPELI LaaksoMarja-Leena
040-704 3866 [email protected]
VÄHÄKYRÖAurala Marja 0400-720 547 [email protected]
YLIHÄRMÄTakala Harri 040-585 3886 [email protected]
YLISTARO RajamäkiHannu 040-773 3992 [email protected]
ÄHTÄRI
SulkavaIira
044-700 0082 [email protected]
KULUTTAJAVASTAAVAT 2015
ALAHÄRMÄ MyllykoskiOsmo
040-558 3783
ALAJÄRVI MäkeläTerho 050-561 5098
ALAVUS
Yritys
Satu 0400-126 577
EVIJÄRVI VesalaPertti0400-769 497
ILMAJOKI
Ojala Tero
050-345 9360
ISOJOKI
Kohtakangas Kati
040-594 8289
ISOKYRÖ KillinenEija 0500-669 644
JALASJÄRVIVuorela Liisa 050-537 7112
JURVA
SyrjäläVuokko
040-745 4359
KARIJOKI
HautaniemiTeija
0500-764 733
KARIJOKI MäkeläAuli 050-541 3142
KAUHAJOKIRanta Juha 040-577 5922
KAUHAVA Kamppinen Matti
0500-667 868
KORTESJÄRVIRitala
Taina
050-361 4391
KORTESJÄRVITuhkasaariJaana
040-527 2602
KRISTIINA HållfastKaarina
0400-511 184
KRISTIINA MäntyläAnneli040-534 5347
KUORTANE
Kiviniemi Jukka
040-561 2333
KURIKKA
Rinta-TassiMarika 0400-364 838
LAIHIA
ViianenHannele
050-528 4191
LAPPAJÄRVI VinkanharjuEsa
040-562 9133
LAPPAJÄRVILammi Juha 044-373 0826
LAPUARantala
SarjeantSuvi 050-590 5550
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
57
7. OSOITE- JA HENKILÖHAKEMISTO 2015
NURMO
KohtamäkiTomi
0500-192 782
PERÄSEINÄJOKIKatila
Tarja
050-338 8878
SEINÄJOKI HeikkiläEsa
040-515 5065
SEINÄJOKI KivimäkiMatti 0500-669 644
SOINI
LuomaJuha 044-504 7633
TEUVA
KalevaJarkko
050-360 4850
TIISTENJOKISipilä
Johannes
0400-836 491
VIMPELI LaaksoMarja-Leena
040-704 3866
VÄHÄKYRÖNuuja Mariia 040-525 6473
YLIHÄRMÄTakala Harri 040-585 3886
YLISTAROLouko Heikki
0400-417 329
ÄHTÄRI Matinaho
Päivi
040-831 2022
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
YMPÄRISTÖASIAMIEHET 2015
ALAHÄRMÄ
Pitkämäki Jari
0400-755 603
Talvitie Janne
050-364 9703
ALAJÄRVI
Viitasaari Marko 0500-597 450
ALAVUSSaarijärvi Pasi
040-852 2756
EVIJÄRVI
Tähtinen Lauri
0400-790 487
ILMAJOKI
Kankaanpää Timo 050-560 4258
ISOJOKI
Huhtala Jani 0400-906 021
ISOKYRÖ
Laine Tommi
040-543 2915
JALASJÄRVIYli-Peltola
Hannu
045-639 0526
JURVA
Niemi Erkki
050-309 0065
KARIJOKI
Leppinen Markku 0400-190 156
KAUHAJOKI
Lahdenmaa Kari
0400-882 317
KAUHAVA
Sippola Hannu
050-517 6304
KORTESJÄRVI
Tuhkasaari Timo
0400-769 033
KRISTIINA
Uusitalo Samuli 0400-160 123
KUORTANE
Honkola Reijo
0400-760 348
KURIKKA
Saari Jarkko
050-540 8269
LAIHIAPensas Tapio
0400-266 120
LAPPAJÄRVI
Rantala Simo
050-592 6402
LAPUA
Alakarhu Pauli
040-833 6142
NURMO
Vehkaoja Heikki
0400-268 643
PERÄSEINÄJOKI Pärnänen Pasi
0400-167 193
SEINÄJOKI
Heikkilä Esa
040-515 5065
SOINI
Saarinen Esa 0400-616 943
TEUVA
Muotio Arto 0400-921 965
TIISTENJOKI
Rintaniemi Samu
0400-903 431
TÖYSÄ
Murtomäki-Kukkola Hanna
040-724 8606
VIMPELI
Kangasaho Hannu
040-587 1545
VÄHÄKYRÖ
Rinta Tapani
050-363 6452
YLIHÄRMÄ
Viitala Jorma
0500-263 573
YLISTARO
Kangas Heikki
040-527 0651
ÄHTÄRI Isomäki Arto
0400-269 318
58
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
YRITTÄJÄVASTAAVAT 2015
ALAHÄRMÄHuhtala Ville040-538 2624
ALAJÄRVI KuoppalaJukka
044-297 0278
ALAVUS
Volanto
Aulis 0400-132 088
EVIJÄRVI
AnttikoskiJuho 0400-668 727
ILMAJOKI
Nikkola Juha
040-564 7176
ISOJOKI
Piikkilä Juha
0400-369 613
ISOKYRÖIkola Timo
0500-488 949
JALASJÄRVIHuhtala Arto 0400-489 880
JALASJÄRVI
Mannila Raimo
0400-369 915
JURVA NärväSeppo
040-543 2607
KARIJOKI
KorkeamäkiArto 040-705 7716
KAUHAJOKI
Lakso Heikki
0400-268 913
KAUHAVA Martikkala Harri 040-509 3348
KORTESJÄRVIIsomäki
Jaakko 040-554 7319
KRISTIINA
Viitala Vesa 040-568 8884
KUORTANE
Haapa-Aho Jouni
0400-164 297
KURIKKA
Haapoja Jussi
050-502 6582
LAIHIA
Uitto Hannu
050-411 6188
LAPPAJÄRVI
Hernesniemi Antti
040-551 9438
LAPUA
JäätteenmäkiIsmo
0500-233 626
NURMO YlinenHeikki
050-339 0412
PERÄSEINÄJOKIKanto
Hanna
050-549 6920
SEINÄJOKI
Mäki-JouppiMarkus 0400-719 365
SOINI
Saari Hannu
040-510 8096
TEUVA
Korpela Tuomo
040-753 0224
TIISTENJOKI
Paavola Vesa
0400-163 403
TÖYSÄ LeveläLiisa
0500-861 176
VIMPELI
KangasahoHannu040-587 1545
VÄHÄKYRÖValkama Hannu
0400-260 502
YLIHÄRMÄJussila Kari050-593 1517
YLISTARO RajamäkiHannu
040-773 3992
ÄHTÄRI Kukkeenmäki Jorma 040-588 9549
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
59
8. MTK:N JÄSENEDUT 2015
8. MTK:N JÄSENEDUT 2015
Jäsenetujen hyödyntäminen edellyttää jäsenyyden todistamista. Se onnistuu parhaiten jäsenmaksun yhteydessä postitetulla jäsenkortilla, johon on merkitty jäsentunnus.
Tarkemmat ja päivitetyt tiedot jäseneduista
löydät osoitteesta www.mtk.fi > Jäsenyys >
Jäsenedut.
Vakuutus ja rahoitus
Tuotevastuuvakuutus
MTK:n jäsenen tuotevastuuvakuutuksen tarkoituksena
on korvata toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot,
kun vahinko johtuu tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisuudesta. Vakuutus ei korvaa esimerkiksi vahinkoa,
joka aiheutuu vakuutetulle itselleen.
Vakuutus on voimassa kaikilla maa- ja metsätaloutta
harjoittavilla tuottajayhdistysten henkilöjäsenillä. Vakuutus koskee myös maa- tai metsätilaan liittyviä maaseutuyrityksiä. Tuotevastuuvakuutuksessa MTK:n yhteistyökumppanina on LähiTapiola. Tarkempia tietoja
vakuutuksesta saa LähiTapiolan alueyhtiöiden maatilayhteyshenkilöiltä tai LähiTapiolan toimistoilta.
LähiTapiolasta talous- ja henkilöturvaa sekä
jäsenetuja
LähiTapiola myöntää MTK:n jäsenille tuntuvia etuja
sekä omaisuus- että henkivakuutuksista sekä joistakin
muista palveluista:
- Maatilavakuutuksesta 10 % alennus. Jos maatilalla
on tehty LähiTapiolan huolenpitokäynti ja maatilan
turvallisuuskartoitus, etu on 15 %.
- Korotettu 15 % alennus maatilavakuutuksesta on
mahdollinen myös silloin, jos asiakkaalla on vähintään 10 000 euron sijoitus LähiTapiolan säästöhenkivakuutuksessa.
- Kotivakuutuksesta 10 % alennus.
OP-Pohjola-ryhmä
OP-Pohjola-ryhmä suosittelee osuuspankkejansa myöntämään MTK:n jäsenille seuraavat jäsenedut:
- Tulonkeskeytysluotto
- Lainannostokuluista 50 % alennus
- Konttorissa tehdyistä OP-sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien kertamerkinnöistä ei peritä merkintäpalkkiota
- ”Kultaturva vakavan sairauden varalta”-vakuutuksesta 20 % alennus ensimmäisen 6 kuukauden ajalta
- OP-Pohjola-ryhmän Maa- ja metsälehti MTK:n jäsenille
- Osuuspankin omistajajäseniä olevat MTK:n jäsenet
saavat 250 euron alennuksen normaalihintaisista
myynnin arvonlisäverollisista välityspalkkioista
Nordea
Nordeaan asiointinsa keskittävä MTK:n maatalousyrittäjäjäsen saa etuyrittäjän edut sekä yritykselle nimetyn
pankkineuvojan. Lisäksi Nordea tarjoaa MTK:n jäsenille
60
tulonkeskeytyslainaa. Lue lisää ehdoista etuohjelmasta www.nordea.fi, yritykset ja yhteisöt, yritys ja pankki,
maatilayritykset.
WebWakka
MTK:n jäsen saa WebWakka -kirjanpito- ja pankkiyhteysohjelman käytöstä 50 % alennuksen ensimmäisen
12 kuukauden ajalta. MTK:n jäsen saa jäsenalennuksia myös muista Maatalouden laskentakeskuksen ohjelmistoista.
Neuvonta ja lakiapu
MTK:n veropuhelin
Maa- ja metsätalouteen liittyvistä veroasioista saa järjestön veroasiantuntijoiden neuvontaa soittamalla MTK:n
veropuhelimeen. Puhelin päivystää talvikuukausina
maanantaisin klo 9-12.
Jäsenetuhintaista veroneuvontaa saa numerosta 0600
17 999. Puhelun hinta on 1,18 euroa minuutilta
+ pvm. Jäsenetuhintainen puhelu edellyttää jäsennumeron kertomista.
Ei-jäsenten numero on 0600 17 222. Puhelu maksaa
2,19 euroa minuutilta + pvm.
Työnantaja-asioiden verkkopalvelu ja
työnantajapuhelin
MTK:n jäsenet saavat Maaseudun Työnantajaliiton
neuvontaa silloin, kun olet palkkaamassa työntekijää
tai tarvitset ajantasaista tietoa työehdoista ja työnantajana toimimisesta.
Neuvontaa saa jäsenetuhintaan Maaseudun Työnantajaliiton puhelimesta 0600 17 444. Puhelun hinta on
1,17 € + pvm. MTK:n jäsentunnus kysytään puhelun
alussa. Puhelin päivystää tiistaisin ja perjantaisin 9-12.
Pääset MTK:n jäsenille tarkoitettuun verkkopalveluun
MTK:n jäsenverkko Repun kautta www.mtk.fi > jäsenyys > jäsenedut > neuvonta ja lakiapu > työnantajapalvelut.
Vastuuvakuutettu EU-avustaja
MTK:n kouluttamat ja vakuuttamat EU-avustajat auttavat viljelijöitä tukihakemusten täyttämisessä. Vakuutus
korvaa tuenmenetyksen, joka aiheutuu avustajan virheellisestä toiminnasta hakemuksia täytettäessä. Pienin
korvattava vahinko on 500 euroa. Vahinko korvataan
250 euron omavastuun ylittävältä osin aina 25 000 euroon saakka. Vastuuvakuutus on voimassa, kun sekä
avustettava että avustaja ovat MTK:n jäseniä.
MTK:n asianajajarengas
MTK, maataloustuottajien liitot ja metsänomistajien liitot ovat solmineet asianajotoimistojen kanssa yhteistyösopimuksia.
Kun asioit MTK:n renkaaseen kuuluvan asianajotoimiston kanssa, kerro heti aluksi, että olet MTK:n jäsen
ja että maataloustuottajien liitto tai metsänomistajien
liitto on pyytänyt kääntymään kyseisen toimiston puoleen. Tarvittaessa voit olla yhteydessä MTK:n päälakimieheen Risto Airikkalaan, puhelin 020 4131, risto.
[email protected]
MTK-Etelä-Pohjanmaa suosittaa jäsenilleen lakipalveluissa Maanomistajien Arviointikeskusta.
Arviointikeskus myöntää 10 prosentin alennuksen
MTK:n jäsenille useimmissa toimeksiannoissa. Yhtä
toimeksiantoa kohden alennus voi olla enintään 500
euroa. Saadakseen alennuksen jäsenyydestä on ilmoitettava toimeksiantoa annettaessa.
Maanomistajien arviointikeskuksen Seinäjoen
toimiston yhteystiedot:
varatuomari Lauri Pakka, Huhtalantie 2, 60220
Seinäjoki, puhelin 020 741 1066, 040 726 8577, [email protected]
Maaseudun tukihenkilöverkko
Oli kysymys arjen murheesta tai vaikeasta elämäntilanteesta, voit ottaa yhteyttä Maaseudun tukihenkilöverkkoon. Maaseudun tukihenkilöverkossa toimii noin
320 tukihenkilöä, jotka ovat saaneet koulutuksen tehtävään ja tehneet tukihenkilösitoumuksen. Tukihenkilöt ovat vapaaehtoistyöntekijöitä. Lue lisää osoitteesta
www.tukihenkilo.fi.
Energiaedut
Neste Oililta etuja Yrityskortilla
MTK:n jäsenet saavat alennusta Neste Oil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä. Jäsenalennus bensiinistä
on -2,5 senttiä ja dieselistä -2,7 senttiä litralta (sis. alv).
Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia.
Teboil
Teboil antaa MTK:n jäsenille Teboil Yrityskortilla 3,19
senttiä litralta alennusta bensiinistä ja dieselöljystä.
Myös voiteluaineista sekä autokemikaaleista ja pesuista saa 10 prosentin alennuksen. Alennusta saa kaikilla
Teboil-huoltamoilla ja -automaattiasemilla lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia ja raskaan liikenteen D-automaatteja.
St1
St1 tarjoaa MTK:n jäsenille lämmityspolttoöljyä ja pellettiä MTK-sopimushinnalla. St1-yrityskortilla, St1 Visakortilla ja St1-käteisalennuskortilla MTK:n jäsenet saavat sopimusalennuksen St1-automaatti- ja St1/Shellpalveluasemien bensiinistä, dieselistä ja polttoöljystä.
Skapat Energia
Skapat Energia tarjoaa MTK:n jäsenille vesiliittymän
perusmaksuselvityksiä ja omakotitalon energiatodistuksia jäsenetuhintaan. Lisäksi Skapat energia tarjoaa sähkön kilpailutusta pienasiakkaille. Kilpailutus so-
veltuu asiakkaille, joiden sähkönkulutus on vähintään
50 000 kWh/vuosi.
Viestintä ja yhteydet
Jäsentietoverkko Reppu
MTK:n jäsenenä saat käyttöösi jäsenverkko Repun palvelut osoitteessa www.mtk.fi, jäsenverkko Reppu. Jäsentietoverkkoon pääset jäsentunnuksella. Aloitussalasana on jäsennumeron 6 viimeistä numeroa. Repusta
löydät esimerkiksi videoklippejä uudesta tukiohjelmasta ja tukihausta, puun hintatiedot, maataloustuotteiden
markkinakatsaukset, sopimusmallit, työnantajapalvelut,
ajantasaiset jäsenedut.
HajaKaista -nettiyhteydet
HajaKaista on 3G-teknologiaan perustuva internetyhteys, joka on käytettävissä koko Suomessa. Kodista ulospäin yhteys muodostetaan suunta-antennilla ja
HajaKaistan laitteella. Kolmen operaattorin verkosta
valitaan se, mikä parhaiten kussakin paikassa toimii.
HajaKaista maksaa 29,90 €/kk itse asennettuna. Laitteisto toimitetaan lähimpään Matkahuollon pisteeseen
tai tarvittaessa postitse. MTK:n jäsenetuna kaksi ensimmäistä kuukautta ilmaiseksi, edun saamiseksi tilauksen
yhteydessä tulee mainita MTK:n jäsennumero.
Mainio jokaiseen jäsentalouteen
Jäsenlehti Mainio ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se
postitetaan jokaiseen MTK:n jäsentalouteen. Mainiossa
kerrotaan MTK:n toiminnasta, saavutuksista ja maaseutuelinkeinoille tärkeistä asioista järjestön jäsenten
näkökulmasta. Liittojen ja yhdistysten lahjatilausten
sekä opiskelijatilausten hinta on 30 €. Muiden tilausten hinta on 45 €. Maahengen kirjat
MTK:n jäsenenä saat Maaseudun Sivistysliiton yhteydessä toimivan Maahengen kirjoista 30 %:n alennuksen. Ilmoita MTK:n jäsennumero, kun teet kirjatilausta. Tutustu Maahengen kirjoihin verkkosivuilla www.
maahenki.fi.
Vaatteet, suojaimet ja turvakengät
Grolls
Grolls tarjoaa Björnkläder-työvaatteista 25 % ja muista
tuotteista 10 % alennuksen MTK:n jäsenille. Edun saa
sekä myymälöissä että verkkokaupasta.
Jatkajille Tulevaisuuden haalarit
Valtra tarjoaa kaikille vuonna 2015 yritystoiminnan
aloittaville MTK:n jäsenille Tulevaisuuden haalarit. Voit
valita talvi- tai kesähaalarit. Bonuksen ehtona on, että
sukupolvenvaihdos tehdään tai yritystoiminta aloitetaan
vuonna 2015. Sukupolvenvaihdoksesta on ilmoitettava
Maaseudun Tulevaisuuden Uusia yrittäjiä -palstalla ja
jatkajan on oltava MTK:n jäsen. Ilmoitus lehdessä on
maksuton. Valtran traktorimyyjä toimittaa haalarit bonusehdot täyttäville jatkajille.
61
8. MTK:N JÄSENEDUT 2015
Virkistys ja vapaa-aika
Holiday Club Resorts
Holiday Club Resorts tarjoaa eri puolilla Suomea olevista kohteista MTK:n jäsenille edullisia tutustumislomia. Etujen saamiseksi on esitettävä MTK:n jäsenkortti.
MTK:n jäsenet voivat ostaa myös Holiday Club-lahjakortteja 10 %:n alennuksella. Minimitilaus on 180 euroa, jolla saa käyttöönsä 200 euron lahjakortin. Ajankohtaiset tarjoukset näet jäsenverkko Repussa.
Sokos- ja Radisson Blu -hotellit
Sokos Hotellit ja Radisson Blu -hotellit tarjoavat MTK:n
jäsenille majoitusetuja. Varauksen yhteydessä mainitse MTK:n jäsenetu. Kirjautuessa sisään näytä vastaanotossa jäsenkorttisi. Ajankohtaiset tarjoukset näet jäsenverkko Repussa.
Kylpylähotelli Kunnonpaikka
Kylpylähotelli Kunnonpaikka Siilinjärvellä tarjoaa
MTK:n jäsenille majoituksen jäsenetuhintaan:
- 61 euroa/henkilö/vrk kahden hengen huoneessa
- 90 euroa/henkilö/vrk yhden hengen huoneessa.
Todista MTK:n jäsenyys, kun saavut hotelliin. Varauksen yhteydessä mainitse varaustunnus MTK. Varaukset
ja tiedustelut Kunnonpaikasta: puhelin 017 476 560,
[email protected]
Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi
Kylpylä Kivitippu myöntää MTK:n jäsenille 10 %:n alennuksen normaalihintaisista lomapaketeista. Lisäetuna
Jäsenetukomeetta-tarjous (2 vrk / 2 hh / 99 € hlö). Perheille (1-2 aikuista, 1-2 lasta) laadukas Superior-huone
aamiaismajoituksella 130 €/vrk.
Ilmoita jo varauksen yhteydessä, että olet MTK:n jäsen
ja näytä jäsenkortti hotellivastaanotossa. Varaukset ja
lisätiedot p. 06 561 5561.
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. järjestää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa tuettua lomatoimintaa. Lomayhtymän tuetut lomat ovat haettavissa ympäri vuoden. Lisätietoa Maaseudun Terveys- ja
Lomahuolto ry:n toimistosta numerosta 010 2193 460
tai www.mtlh.fi.
Viking Line
MTK:n jäsenenä risteilet Viking Linella alennettuun
hintaan. Katso alennusreitit ja tunnukset MTK:n nettisivuilta. Varaudu näyttämään MTK:n jäsenkortti lippuja
lunastettaessa ja sataman lähtöselvityksessä. Mainitse
lippuja varatessasi tuotetunnus. Lisätietoja www.vikingline.fi/, p. 0600 41577 (1,64 euroa/puhelu + pvm).
Muut edut ja bonukset
Ruokaa omasta maasta -joutsenlipputunnus
MTK:n jäsenenä saat Suomen arvostetuimman alkuperämerkin käyttöoikeuden jäsenetuhintaan. MTK:n
jäsenet saavat 50 % alennuksen Hyvää Suomesta
-merkkiin oikeuttavan Ruokatiedon alimmasta jäsen-
62
maksusta. Jäsenetuhinta on siten 137,5 €/vuosi. Merkin hakuohjeet www.hyvaasuomesta.fi,
Valtran bonus
Vuonna 2015 uuden Valtra-traktorin tai uuden Sampopuimurin ostavat jäsenet saavat kutsun Valtran MTKjuhlagaalaan Itämerelle keväällä 2016.
Hankkija
Hankkija tarjoaa 10 % alennuksen uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeiden jäsenalennus on 10 prosenttia myymälän
valikoimissa olevista normaalihintaisista tuotteista. Sukupolvenvaihdoksen tehneille uusille maatalousyrittäjille Hankkija tarjoaa kertaluonteisen 100 euron edun
Hankkijan verkkokauppaan.
Kultajousi
Kultajousi tarjoaa MTK:n jäsenille 20 % kaikista myymälän valikoimassa olevista tuotteista. Kalevala Koruista
ja sveitsiläisistä kelloista alennus on 15 %. Alennukset
lasketaan Kultajousen kuluttajahinnoista.
Pellon Groupilta laitteita maatilojen riskienhallintaan
MTK:lla ja Pellon Groupilla on yhteistyösopimus, jolla
halutaan edistää maatilojen turvallisuutta ja riskienhallintaa. Pellon Group myöntää MTK:n jäsenille Pellon
Security savunäytteenottopohjaisen palovaroitinjärjestelmän ostajille jäsenetuna Pelastussuunnitelmakansion ja alkusammutuspaketin kaupan päälle. Lue lisää
MTK:n sivuilta tai Pellon Groupin nettisivuilta osoitteesta www.pellon.com.
Etuseteli Can-Am-mönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle
MTK:n jäsenet saavat 300, 400 tai 500 euron etusetelin
ostaessaan uuden kotimaisen Lynx-moottorikelkan, uuden Can-Am -mönkijän tai -traktorimönkijän. Etusetelin
voi käyttää tarvikehankintoihin mönkijän tai moottorikelkan ostopaikassa. Lisätietoja www.brpscandinavia.
com. Etusetelien saamiseksi esitä kaupanteon yhteydessä MTK:n jäsenkortti.
Ramirent
Ramirent tarjoaa MTK:n jäsenille yleisalennuksena -35
% voimassa olevasta hinnastosta sekä maanrakennuskoneista sekä muista hinnaston kiinteähintaisista
K-merkityistä tuotteista -20 % esittäessäsi jäsenkortin
kaupanteon yhteydessä.
Ekokem
Ekokem kerää maatalousmuoveja koko Suomen alueelta ja tarjoaa MTK:n jäsenille jäsenetuna kaikkien
muovijätteiden noutopalvelua ympäri vuoden. Palvelun hinta on 85 euroa/tonni + alv, mikä on myös miniminoutohinta.
K1 Katsastajat
K1-Katsastajat tarjoaa MTK:n jäsenille katsastukset etuhintaan. Henkilö- ja pakettiauton katsastus kaikkine
päästömittauksineen 59 euroa. Mikäli mittaukset on
tehty valmiiksi vaikkapa huollon yhteydessä, pelkän
vuosikatsastuksen hinta jäsenille on 35 euroa. Muista
katsastuksista MTK:n jäsen saa 20 % alennuksen.
Isku
Isku tarjoaa MTK:n jäsenille kotimaiset MTK-Etutuotteet jäsenetuhintaan. Lisäksi sukupolvenvaihdoksen
tehneille jatkajille on lisäetuja. Tarkemmat tiedot löydät Repusta.
MTK-Etelä-Pohjanmaan omat maakunnalliset
jäsenedut
Oy Woikoski Ab Hitsaus- ym. kaasut ja kaasupullot
MTK-Etelä-Pohjanmaan alueen jäsenet saavat alennusta Woikosken kaasuista. Valikoimaan kuuluu happi, asetyleeni, argon, hiilidioksidi, typpi, seoskaasut jne.
Kysy lisää Varkauden toimipisteestämme puh. 017 570
2600, [email protected] tai lähimmältä jälleenmyyjältä. Jälleenmyyjät löydät osoitteesta www.woikoski.fi.
Polttoöljy ja tarvikkeet E-P:n Koneyrittäjien EPK
Markkinointi Oy:stä
Poltto- ja voiteluaineita sekä tarvikkeita (suodattimia
yms.) jäsenetuhintaan. Polttoainevalikoimassa moottoripolttoöljyt (kesä/talvilaatu) moottori- ja lämmityskäyttöön sekä diesel (kesä/talvilaatu).
Päivän jäsenetuhinnan saa kysymällä suoraan EPK
Markkinointi Oy:stä 0400 297 528 tai [email protected] Toimituskoko on vähintään 1000 litraa polttoöljyä ja 1500 litraa dieselöljyä. Esitä tiedusteluja ja
tilauksia tehdessä jäsennumerosi.
Aktiivi-ohjelmat maaseutuyrittäjille ja pk-yrityksille
MTK-Etelä-Pohjanmaan alueen jäsenet saavat alennusta ylihärmäläisen Datatech Oy:n Aktiivi-ohjelmista.
Alennus on 50 % ovh osto-hinnoista.
Aktiivi W kirjanpito-ohjelma sopii erityisesti maanvilje-
lijöiden ja metsänomistajien tarpeisiin. Se auttaa huomioimaan oleelliset tuki- ja verotusasiat ja helpottaa tilan talouden suunnittelua. Aktiivi PeltoW on monipuolinen tukipykälät huomioiva viljelysuunnitteluohjelma.
Aktiivi-ohjelmia päivitetään säännöllisesti ja käyttäjätuki
auttaa mahdollisissa pulmatilanteissa. Katso lisätietoja
www.datatech.fi.
Tiedustelut ja tilaukset Datatech Oy, puh. 044 550 1431
tai [email protected] Netin kautta tilattaessa koodikenttään MTK-E-P
Suonentiedon maatalousohjelmat
MTK-Etelä-Pohjanmaan alueen jäsenet saavat 15 %
alennuksen pysyvän käyttöoikeuden ohjelmistokokonaisuuden hinnasta (Maatalousneuvos tai Agrineuvos).
Alennus ei koske vuokrasovelluksia, SaaS-palvelua
(pilvipalvelu) eikä huoltosopimus- tai päivitysmaksuja.
Jäsenyyden toteamiseksi on tilauksen yhteydessä annettava jäsentunnus.
Tilaukset: puh. (017) 264 2642 / myynti.
Lisätietoja:
Susanna Hämäläinen 044 700 5206, [email protected]
Anvia Laajakaista
Anvia Oyj tarjoaa MTK-Etelä-Pohjanmaan jäsenille
laajakaistaliittymät -10 prosentin alennuksella. Lisäksi tarjolla on myös muita jäsenetuja. Jäseneduista saa
lisätietoa liiton nettisivuilta mtk.fi/etelapohjanmaa tai
Anvialta ([email protected] tai 0393 933 933.)
Kerniteltä voitelu- ja puhdistusaineet
Jäsenetuhinnat:
Tuubivaseliini K-Nate NLGI 1 ja 2- kalsiumsulfonaattirasvaa. Myyntierän koko on 24 x 440 g.
Cavalier Super Plus desinfioivaa puhdistusainetta.
Myyntierän koko on 1 x 30 litraa.
Toimitus kotiin Kiitolinjan kuljetuksella. Tuotteita voi
tilata piiriedustaja Jaakko Ristimäeltä numerosta 0400
988 530. Mahdollisuus myös esittelyyn. Lisätietoja tuotteista www.kernite.fi
63
9. LIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015
9. LIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liitto, MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, toimii alueensa maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestönä. Liiton toiminnan tarkoituksena on turvata jäsenistönsä taloudelliset, sosiaaliset ja
yhteiskunnalliset oikeudet sekä lisätä maaseudun elinvoimaa.
Liiton toimintaa ohjaa MTK-järjestön visio: Jäsenet ja
järjestö yhdessä varmistavat maaseutuelinkeinojen
kannattavuuden ja arvostuksen. Vahva ja yhtenäinen MTK on merkittävä ja aktiivinen markkina- ja
yhteiskuntavaikuttaja.
Liittokokouksen vuonna 2012 hyväksymä ”Vihreää kasvua
ja menestystä maalle” -ohjelma sisältää kolme kokonaisuutta: markkinavaikuttamisen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen
ja järjestön kehittämisen. MTK:n valtuuskunta on määrittänyt vuodelle 2015 koko järjestön yhteisiksi avaintavoitteiksi
järjestön kehittämisen, markkinavaikuttamisen vahvistamisen ja nuorten toiminnan edistämisen. Liiton vuoden 2015
avaintavoitteet ovat seuraavat:
Avaintavoite 1. Lisää rahaa markkinoilta.
•Vaikutamme biotalouden toimintaedellytyksiin. Samalla
parannamme maaseudun elinkeinojen kasvua ja kilpailukykyä. Edistämme innovaatioiden ja investointien syntymistä Etelä-Pohjanmaalle.
•Poistamme maaseudun tuotteiden ja palvelujen markkinoiden hidasteita ja esteitä. Edistämme aineettomien palveluiden syntyä ja kehitystä maaseudulla, jotta ne tuottaisivat jäsenillemme lisää tuloja.
•Vaikutamme reilujen kauppatapojen ja sopimuskäytäntöjen vakiinnuttamiseksi elintarvikeketjussa.
•Edistämme selkeitä alkuperämerkintöjä, jotka helpottavat
kuluttajien valintoja vähittäiskaupassa ja ruokapalveluissa.
•Lisäämme vuorovaikutusta osuuskuntien hallinnon ja
osuuskuntien omistamien hankinta- ja jalostusyritysten
kanssa.
•Pidämme alueen yritykset ja kaupan toimijat ajan tasalla
maaseudun elinkeinojen taloudellisesta tilanteesta ja kasvumahdollisuuksista.
•Kerromme kunnille ja hankintarenkaille julkisten hankintojen merkityksestä alue- ja paikallistalouksille. Korostamme aluetaloudellisesti edullisia, kotimaisia vaihtoehtoja.
•Edistämme uusien tarjontaketjujen syntymistä julkisiin
hankintoihin.
•Järjestämme koulutuksia ja välitämme tietoa yhdistyksille.
Tuemme yhdistysten viestintää.
•Toteutamme alueellamme kuluttajatempauksia.
•Edistämme kouluyhteistyötä ja tarjoamme koululaisille
mahdollisuuksia tutustua maaseudun yrityksiin ja ammatteihin.
Avaintavoite 2. Vähemmän byrokratiaa, parempaa
elinkeinopolitiikkaa
•Vaikutamme ratkaisuihin, jotka liittyvät viljelijöiden tulotasoon ja yritystoiminnan kannattavuuteen sekä yleisiin
toimintaedellytyksiin maaseudulla.
•Turvaamme maatalouden jatkuvuutta EU:n maatalous-
64
politiikan muutoksissa ja edistämme uusien ratkaisujen ja
selviytymiskeinojen aikaansaamista.
•Edistämme omalta osaltamme sitä, että maa- ja metsätaloutta sekä maaseutua koskevat päätökset toimeenpannaan
Suomessa tavalla, joka tukee jäsentemme toimeentuloa ja
hyvinvointia sekä edistää maaseudun vihreiden elinkeinojen kehittymistä.
•Vaikutamme hallinnollisen taakan keventämiseksi.
•Nostamme esille alueemme maatalouden erityispiirteitä ja
ongelmia ja edistämme näihin liittyviä tavoitteita kansallisessa päätöksenteossa.
•Pidämme jäsenet ajan tasalla maatalouspolitiikan muutoksista, jotta he pystyvät sopeutumaan uudistettuun tukijärjestelmään mahdollisimman hyvin.
•Osallistumme maatalouspolitiikan, maaseudun kehittämisen sekä alue- ja rakennepolitiikan ohjelmavalmisteluun.
•Vaikutamme maa- ja ympäristöpolitiikkaan. Tavoitteenamme on maaseutuelinkeinoja tukeva ja vahvistava kestävä
ja vastuullinen toiminta.
•Pidämme yhteyttä oman alueemme päätöksentekijöihin
varmistaen, että päättäjillä on ajantasainen kuva valmisteltavien uudistusten sisällöstä, vaikutuksista ja etenemisestä.
Avaintavoite 3. Uutta voimaa järjestön yhteistyöstä
•Vahvistamme järjestön voimaa edunvalvonnan uudella
alueellisella toimintamallilla.
•Lisäämme koulutuksella järjestöosaamista ja sisäistä yhteistyötä.
•Tiivistämme järjestön sisäistä yhteistyötä ja alueellista
edunvalvontaa ja jatkamme alueellisen metsävaliokunnan toimintaa.
•Tuemme yhdistysten jäsenhankintaa ja yhdistysten jäsenilleen tarjoamien palveluiden kehittämistä.
•Tuemme yhdistysten edunvalvontatyötä, toiminnan kehittämistä sekä talouden vahvistamista.
•Tiedotamme yhdistyksiä edunvalvonnallisista muutoksista
ja niiden vaikutuksista järjestöön ja sen toimintaan.
Avaintavoite 4. Eduskuntavaalit 2015 – Nostetaan
Suomi suosta
•Osallistumme kevään 2015 eduskuntavaalikampanjointiin
ja vaikutamme uuden hallitusohjelman sisältöön. Parannamme uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan biotalouden kasvun edellytyksiä politiikan eri aloilla, kuten maatalous- ja metsäpolitiikassa, maankäyttö- ja ympäristöpolitiikassa sekä koulutus-, elinkeino- ja liikennepolitiikassa.
•Viestimme poliittisille päättäjille ja medialle suomalaisen
ruuan, puun ja uusiutuvan energian tuotannon ja kulutuksen merkityksestä koko maan talouskasvulle, työllisyydelle
ja huoltovarmuudelle. Järjestämme MTK-järjestön vaalitilaisuuksia ja paneelikeskusteluja yhteistyössä keskusliiton ja
alueen sidosryhmien (yrittäjät, kauppakamarit, EK) kanssa.
•Viestimme tavoitteistamme aktiivisesti puolueille, ehdokkaille ja medialle.
•Jaamme MTK:n vaaliohjelman sekä tietoa alueemme
maaseutuelinkeinojen asioista eduskuntavaaliehdokkaille.
•Aktivoimme jäseniämme äänestämään sekä viemään
eduskuntavaaliehdokkaille viestiä maaseutuelinkeinojen
puolesta.

Similar documents