KIRJAUKSEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KIRJAUKSEN PÄIVÄKODIN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Johdanto
Päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelman painopiste on lapsen tarpeissa ja kasvun
edellytyksissä. Lapsi hakee perustarpeilleen tyydytystä ensisijaisesti vanhemmiltaan mutta
nämä tarpeet kohdataan myös lapsen koko muussa elinpiirissä mm. päivähoidossa. Vanhempien tehtävänä on toimia lastensa arjen huoltajina, rakkauden antajina, elämänopettajina, ihmissuhdeosaajina ja rajojenasettajina.
Kasvatuskumppanuus rakentuu näin ollen myös lapsen perustarpeiden pohjalle. Siten
avoin ja säännöllinen yhteydenpito vanhempien ja päiväkodin välillä on välttämätöntä.
Lapsi hakee täyttymättömille tarpeilleen tyydytystä myös meiltä ammattikasvattajilta ja me
täydennämme omalla toiminnallamme vanhemmuuden rooleja tukien kuitenkin ensisijaisesti lasten ja vanhempien kiintymyssuhdetta ja vanhemmuutta.
Toivomme, että vanhemmat päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelmaa lukiessaan miettisivät jokaisen perustarpeen kohdalla kuinka he vanhempina yhdessä ja erikseen vastaavat lapsensa kyseiseen tarpeeseen ja missä määrin tukea tarvitaan meiltä ammattikasvattajilta. Yhteisissä keskusteluissa nämä arjen ilot ja huolet kirjataan lasten henkilökohtaisiin
varhaiskasvatussuunnitelmiin.
Kirjauksen päiväkodin henkilökunta käytti varhaiskasvatussuunnitelman pohjana valtakunnallista ja Riihimäen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä Tuula Tammisen kirjaa
lapsen perustarpeista ” Olipa kerran lapsuus ”.
Kirjauksen arvopohja
Kirjauksen päiväkodin keskeisin arvo perustuu lapsuuden ainutkertaisuuden ymmärtämiseen ja vaalimiseen. Lastenkulttuurin tarjoaminen ja ylläpitäminen ovat Kirjauksen päiväkodin toiminnan selkäranka. Lapsia tulee suojella ikäkaudelle sopimattomilta virikkeiltä.
Vanhempien toive on, että lapsi saa olla lapsi sekä nauttia ikätasonsa mukaisesta, turvallisesta ja johdonmukaisesta toiminnasta. Tähän pääsemme, kun vanhemmat ja päiväkodin
henkilöstö toimivat yhdessä lapsen parhaaksi.
Perustarpeet
1. Kiintymys ja sitoutuminen
Pieni lapsi kiintyy ja kiinnittyy aikuiseen, joka on hänen lähellään. Pienen lapsen kiintymys
kohdistuu siihen, joka häntä hoivaa. Pienellä lapsella rakkaus on läsnäoloa. Poissaoleva
vanhempi vie myös rakkauden mukanaan.
Rakkauden mittayksikkö ei ole laatu vaan aika. Pienelle lapselle tärkeintä on vanhemman
kanssa vietetty aika, arkielämä. Valitettavasti arkielämän vanhemmuus ei ole muotia.
Päiväkoti ei voi korvata lapselle vanhemman tai vanhempien rakkautta. Päiväkoti voi hoivata lasta ja todennäköisesti lapselle syntyy kiintymys myös päiväkodin henkilökuntaan.
Henkilökunta tuntee lapsia kohtaan rakkautta, jota voidaan kutsua lähimmäisen rakkaudeksi, mutta tärkeintä on vanhemman pyyteetön rakkaus lastaan kohtaan ja se turvaa sen
kiintymyksen ja sitoutumisen, joka kannattelee lasta tulevaisuudessa.
KOTI
PÄIVÄKOTI
Rakkaus
Hoiva
Sitoutuminen
Kiintymys
Lasten ajatuksia rakkaudesta yms.:
”Jos rakastuu toiseen”
”Tykkää toisesta”
”Se rakastaa ja rakkaus on sydän”
” Hoiva on silittämistä ja kutittamista ”
” Kiintymys tarkoittaa kiinnostusta ”
2. Haavoittuvuus ja turva
Lapsen kehittyminen edellyttää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista turvaa. Inhimillinen turvan tarve on lapsen kasvun yksi perusedellytyksistä. Lasta pitää suojella psyykkiseltä, fyysiseltä ja sosiaaliselta väkivallalta. Tämä on kaikkien niiden aikuisten tehtävä, jotka ovat
lapsen kanssa tekemisissä. Päiväkodissa henkilökunnalla on salassapitovelvollisuus. Asiat, joita vanhemmat tuovat esimerkiksi lapsestaan henkilökunnan tietoon, pysyvät henkilökunnan tietona. Toisaalta henkilökunnalla on uuden lastensuojelulain perusteella ilmoitusvelvollisuus, jos he epäilevät lapseen kohdistuvaa psyykkistä, sosiaalista tai fyysistä väkivaltaa.
Lapsen elämään kohdistuu monenlaisia vaikutteita, jotka saattavat olla yhtenä ikäkautena
hyväksi lapsen kehitykselle, mutta toisena taas haitaksi. Liiallinen tieto saattaa vahingoittaa lasta ja vanhempien sekä päiväkodin työntekijöiden tehtävä on suojella lasta sellaiselta
tiedolta tai vaikutteilta, jota lapsi ei pysty käsittelemään tai ymmärtämään. Lapsen pitää
saada olla lapsi ja hänen maailmansa pitää olla lapsen maailma. Tämän vuoksi lapsen ei
esimerkiksi pidä katsella sellaisia ohjelmia, jotka ovat tarkoitettu aikuisille. Ei edes aikuisten kanssa.
Päiväkodin tehtävä on tarjota lapselle lasten kulttuuria ja sen avulla vaalia lapsuutta.
KOTI
PÄIVÄKOTI
Turva
Virikkeet
Vapaus
Vastuu
Lasten ajatuksia turvasta:
” Turva on turvavyö ja pelastusliivi ”
3. Perushoiva
Perushoiva on lapsen riittävästä ja säännöllisestä ravinnosta, levosta, puhtaudesta ja ulkoilusta huolehtiminen.
Vanhempien kyky oivaltaa lapsen viestejä ja hoivan tarvetta on hyvän hoivaamisen lähtökohta. Näihin tarpeisiin vastaaminen luo perustan lapsen kasvulle ja kehitykselle.
Lapsen turvallisuuden tunne horjuu, jos aikuiset eivät riittävästi vastaa hänen hoivan tarpeisiinsa. Johdonmukaisuus kasvatuksessa ja säännöllisyys päivärytmissä luo lapselle
turvallisuuden tunteen. Päiväkodissa toimitaan säännöllisen päivärytmin mukaan, mikä
saa jo pienenkin lapsen tuntemaan olonsa turvalliseksi.
Suuret lapsiryhmät ja vaihtuvat aikuiset hankaloittavat lapsen yksilöllisen hoivan tarpeeseen vastaamista.
Hyvä perushoito ja lapsen hoivan tarpeeseen vastaaminen luo vankan perustan koko elämän kestävälle vanhempi-lapsi suhteelle.
KOTI
PÄIVÄKOTI
Perushoiva
Säännöllisyys
Lasten ajatuksia perushoivasta ja johdonmukaisuudesta:
"Huolimaton tekee niinkus hutiloi "
”Hoitaa vauvaa”
”Täytyy halia !
” Johdonmukaisuus = seuraa johtajaa ”
4. Tunteiden jakaminen ja säätely
Lapsi tarvitsee aikuista jakamaan kaikenlaisia tunteita kanssaan. Omilla tunteillaan vanhemmat ohjaavat ja säätelevät lastaan. Tunteet kuuluvat ensisijaisesti perheen sisäisiin
ihmissuhteisiin, mutta lapsi tarvitsee aikuisen tunteita myös päivähoidossa olemisen, käyttäytymisen ja oppimisen välineenä.
Mitä enemmän erilaisia tunteita jaetaan, sitä paremmin opimme tuntemaan toisemme.
Lapsi tarvitsee paljon vuorovaikutusta ja tunteiden jakamista oppiakseen säätelemään
omia tunteitaan.
Päiväkodissa tutut ja turvalliset aikuiset, pienryhmätoiminta sekä aikuisen siirtyminen
mahdollisuuksien mukaan lapsiryhmän mukana osastolta toiselle turvaavat lapselle ihmissuhteiden jatkuvuuden.
Ryhmässä toimiessaan lapsi oppii sosiaalisia taitoja ja empatiaa ja samalla moraali sisäistyy. Nykyinen tunteita mitätöivä tietoyhteiskunta jättää erityisesti lapset jatkuvaan yhteisesti
jaettujen tunteiden nälkään.
KOTI
PÄIVÄKOTI
Vuorovaikutus
Empatia
Tunteiden säätely
Lasten ajatuksia vuorovaikutuksesta, empatiasta:
” Vuorovaikutus = menee vuoronperään ”
” Empatia = enklantia ”
” Moraali = porasaha ”
5. Säännöt, rajat ja seuraamukset
Lapselle on tärkeää, että aikuiset asettavat rajat hänen haluilleen, tahdolleen, tunteilleen,
että joku luo säännöt, joiden kautta yksilöllinen olemassaolo ja toiminta hahmottuu.
Lapsen kannalta on tärkeää, että hänelle rajoja asettavat ihmiset ovat niitä, jotka parhaiten
hänet tuntevat ja jotka hänestä välittävät. Vanhemmat ovat aina ensisijaisesti parhaita
kontrollin antajia lapselleen.
Lapsi kokee rajat ja rajojen asettamisen välittämisenä, rajojen puutteen välinpitämättömyytenä! Rajat luovat turvaa rajattomassa maailmassa.
KOTI
PÄIVÄKOTI
Johdonmukaisuus
Rajat
Säännöt
Seuraamukset
Lasten ajatuksia rajoista ja säännöistä:
"Pitää totella, ei saa karata ja täytyy olla hiljaa "
”Aikuinen sanoo ja täytyy pysähtyä”
" Ei saa olla rumasti”
" Jos ei olis sääntöjä tulis kolareita
" Niitä pitää totella "
” Rajan yli ei saa mennä ”
6. Oppiminen ja opettaminen
Lapsi oppii oppimisen taidon ennen muuta varhaisen vanhemmuuden mallin mukaan. Ihmisaivojen oppimiskyky on erityisesti lapsuudessa valtava. Rajoja ei ainakaan vielä ole
1öytynyt. Oppiminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta ja lapsen kiinnostuksen kohteisiin
tarttumista
Oppiminen tapahtuu myös leikin kautta kehitystason ja kiinnostuksen mukaan. Jokapäiväisissä toiminnoissaan kotona ja päivähoidossa ja muualla ympäristössään lapsi saa tilaisuuksia oppia monia asioita esim. kiireettömät luontoretket havaintoineen ovat perusta
kunnioittavaan luontosuhteeseen. Omaan elinpiiriin tutustuminen retkien ja vierailujen
avulla opettaa lasta hahmottamaan itsensä osana yhteiskuntaa. Lapset ovat luonnostaan
luovia; musiikki, tanssi, kädentyöt ja teatteri ovat aina mukana lapsen leikissä tavalla tai
toisella niin päiväkodissa kuin kotonakin.
KOTI
PÄIVÄKOTI
Vuorovaikutus
Uudet haasteet
Oppiminen
Opettaminen
Lasten ajatuksia opettamisesta:
” Opettaja, rehtori, äiti ja isä opettaa ”
7. Leikkivä ihminen
Todellisuuden ymmärtäminen edellyttää ennen muuta ei-toden tunnistamista, leikin hallitsemista, leikkimisen harjoittelua
Lapsi tarvitsee leikkiä, aikuinen tarvitsee mielikuvitusta. Ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta
ilman unelmia. Lapsen tulee saada leikkiä. Leikin maailmasta kasvaa luovuus, kyky ajatella toisin, kyky nähdä uutta ja ymmärtää enemmän. On huomioitava, että viihde ja viihtyminen painottuvat, toisin kuin leikki; leikki on aktiivista ja viihde passiivista.
KOTI
PÄIVÄKOTI
Viihde
Leikki
Lasten ajatuksia mielikuvituksesta:
” Mielikuvitus on sitä, että kuvittelee kaikkea pään sisässä ”
Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi
Jokainen lapsi tarvitsee aikuisen erityistä huomiota ja aikaa. Joskus lapsen tarpeet ovat
kuitenkin niin vaativia, että tarvitaan suunnitelmallisia tukitoimia kehityksen turvaamiseksi
ja eteenpäin viemiseksi.
Huoli lapsesta voi olla siinä määrin pieni, että päätetään ensin seurata tilannetta. Kyse voi
olla vaikkapa hitaammasta kypsymisestä, jolloin lapsi ottaa ikätovereitaan kiinni omalla
tahdillaan.
Lapsella voi olla myös selviä vaikeuksia puheenkehityksessä. Liikkuminen voi olla kömpelöä, palapelien kokoaminen ei onnistu, kaverien kanssa voi tulla jatkuvasti riitaa eikä pettymyksistä selvitä. Keskittyminen ryhmässä voi olla ylivoimaista ja toiminta voi olla lyhytjänteistä. Tällöin tutkimuksissa saatetaan havaita selvä erityisen tuen tarve. Lapselle laaditaan yhdessä kaikkien hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien kanssa lapsen kuntoutussuunnitelma jota tarkistetaan ajoittain.
Ryhmässä nämä lapset pyritään huomioimaan joko ryhmäkokoa pienentämällä tai sitten
ryhmässä mahdollisesti toimivalla lapsen henkilökohtaisella tai ryhmäkohtaisella avustajalla. Päiväkodissamme toimimme kaikilla osastoilla pienryhmissä ja tämä auttaa erityislapsia
keskittymään. Toiminnallisesti ympäristöä järjestetään selkeämmäksi, päiväjärjestystä ja
toimintoja hahmotetaan kuvin ja lapsen kehitystä tuetaan erilaisten tehtävien avulla.
Koska ryhmissämme on lähes aina integroituna erityislapsia, toiminta joudutaan päivittäin
sopeuttamaan kulloinkin käytössä oleviin resursseihin.
Päiväkodissamme viisi vuotta täyttävälle lapselle tehdään ns. KEHU- tehtävistö, jonka
avulla voidaan havaita lapsen kehitykselliset vahvuudet sekä tukea tarvitsevat alueet. Yhteinen keskustelu lapsesta on tärkeää sillä lapsi voi käyttäytyä hyvinkin eri tavalla kotona
ja hoidossa, perhepiirissä ja isossa lapsiryhmässä. Meidän on puututtava varhain pieneenkin huoleen sillä se voi yllättäen kasvaa suureksi. Tieto lapsen tuen tarpeesta voi
aluksi olla vaikeaa hyväksyä, mikä on aivan normaalia. Yhteistä panosta kuitenkin tarvitaan mahdollisimman varhain.
Kaupungissa on lapsen kasvun ja kehityksen erityisasiantuntijoita. Pohjoisen alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja käy päiväkodissamme havainnoimassa lapsiryhmiä ja
konsultoimassa henkilökuntaa.
Puheterapeuttiin voi ottaa yhteyttä lapsen kielen ja puheenkehitykseen liittyvissä asioissa.
Toimintaterapeutti havainnoi lasten hieno- ja karkeamotoriikan sekä hahmottamisen kehittymistä ja perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä kun tarvitaan tarkempia tutkimuksia lapsen
kokonaiskehityksestä tai kun vanhemmat haluavat tukea omaan vanhemmuuteensa. Edellä mainittujen yhteystiedot 1öytyvat osastojen ilmoitustaululta.
Jotta voisimme antaa lapseenne liittyviä tietoja muille lapsenne hoitoon ja kuntoutukseen
osallistuville tarvitsemme siihen teidän lupanne.
Lasten ajatuksia erityisasiantuntijoista:
” Erityisasiantuntija = tuntee monia asioita ”
” Puheterapeutti = juttelee toisten kanssa ”
” Kiertävä erityislastentarhanopettaja = hoitaa ”
Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset päiväkodissamme
Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset ovat päiväkodissamme aluksi tarvittaessa kahden paikalla kunnes oppivat suomen kieltä riittävästi. On tärkeää että vanhemmat kotona tukevat
voimakkaasti lapsen oman äidinkielen oppimista sekä oman kulttuurin tuntemusta.
Suomen kieltä ja kulttuuria lapset oppivat luontevasti päivittäisissä perushoitotilanteissa,
leikissä, juhlissa ja toimintahetkillä. Meidän on mahdollista käyttää myös Suomi toisena
kielenä- opetussuunnitelmaa sekä siihen liittyvää lapsen kielen kehityksen arviointia.
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja vanhempien kanssa toimiessamme tukenamme on
kiertäviä erityislastentarhanopettaja sekä puheterapeutti. Lasta koskevissa palavereissa
mukana on yleensä myös tulkki.
Eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevilla lapsilla kielellinen kehitys tarvitsee luonnollisesti erityistä tukea. Ymmärtämis- ja ilmaisuvaikeudet voivat puolestaan aiheuttaa keskittymättömyyttä, vaikeuksia 1öytää leikkikavereita sekä yleistä turvattomuutta mikä voi näkyä syömis- ja univaikeuksina. Näistä asioissa on tärkeää käydä yhteistä keskustelua vanhempien
kanssa.
Kasvatuskumppanuus
Kasvatuskumppanuus on kodin ja päiväkodin välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on lapselle mielekäs elämänkokonaisuus sekä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Lapsi aikuis- ja vertaissuhteineen on yhteistyön keskipisteessä ja henkilökunnan tehtävänä on tukea lasten ja vanhempien kiintymyssuhdetta.
Kasvatuskumppaneina pyrimme yhteisymmärrykseen lapsen perustarpeista ja yhteisenä
tavoitteena on lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen. Yhteistyötä tehdessämme kerromme toisillemme, minkälainen kasvuympäristö lapsella on kotona ja päiväkodissa ja kuvailemme toisillemme, miksi olemme päätyneet juuri tietynlaisiin toimintaperiaatteisiin.
Emme siis valitse puolia, vaan oma näkökanta on askel kohti lapsen edun mukaista lopputulosta.
Yhteiset tavoitteet ovat tärkeitä sillä hoitamisen ja opettamisen käytännöt ja ratkaisut siirtyvät suorasti tai epäsuorasti kasvuympäristöstä toiseen.
Kasvatuskumppanuutta voi hankaloittaa yhteisen ajan sekä kiinnostuksen puute ja kiire,
jolloin emme opi tuntemaan toisiamme ja tämä puolestaan synnyttää ennakkoluuloja, pelkoja ja vaikeuksia ottaa esille vaikeita asioita. Kun kasvatuskumppanuus toimii, sille varataan riittävästi häiriötöntä aikaa päivittäisissä kohtaamisissa ja järjestetyissä keskusteluissa.
Hyvässä kasvatuskumppanuudessa luotamme toisiimme ja kunnioitamme toistemme erilaisiakin mielipiteitä yhdistäen voimavaramme:
Ammattikasvattajan rooli
kasvatussuhde
ammatillisuus
ensisijainen vastuu kasvatuskumppanuuden toteutumisesta
tiedot lapsesta ja taidot
toimia lapsen kanssa
työntekijöiden omat elämäntarinat, kasvatusmuistot, joista rakentuu oma
kasvatuskäsitys
Lapsen edun toteutuminen
huolen ja ilon jakaminen arjen kasvatuskysymyksissä
Vanhempien rooli
kiintymyssuhde lapsi - vanhempi
ensisijainen kasvatusvastuu ja -oikeus
erilainen tieto lapsesta
tiedot lapsesta ja taidot
toimia lapsen kanssa
vanhempien omat elämäntarinat, kasvatusmuistot,
joista rakentuu oma kasvatuskäsitys
yhdessä tuotettu viisaus
Lasten ajatuksia kasvatuskumppanuudesta:
”Ku kasvaa ni saa kavereita "
"Tehdään kasvia ja niisti kasvaa kasviksia ”
Luonto- ja ympäristökasvatus
Päiväkotimme sijaitsee entisen maalaistalon tontilla aivan metsän tuntumassa, joten meillä
on loistavat mahdollisuudet luonnossa oleiluun ja luonnon tutkimiseen. Koko päiväkodin
väki yksivuotiaista esikoululaisiin osallistuu luonto ja ympäristökasvatukseen ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti.
Luonnossa liikkuessamme tutustumme sen moninaisuuteen ja keräämme jokaista aistiamme käyttäen elämyksiä ja kokemuksia ja luomme pohjaa luonnon ja ihmisen yhteenkuuluvuuden ymmärtämiselle.
Luontoretkillä lapset tekevät erilaisia tehtäviä, leikkivät ja oppivat nauttimaan luonnon rauhasta. Lähiluonto on oiva oppimisympäristö ja eri sisältöalueiden toimintoja on ollut mukava siirtää sinne (esim. liikunta, kuvataide jne.).
Luonnonsuojeluun liittyviä asioita käsitellään niin retkien yhteydessä kuin päiväkodin jätteiden lajittelun yhteydessäkin, johon lapset osallistuvat päivittäin omilla osastoillaan. Kaikilla kolmella osastolla on omat lajittelupisteensä, joista jätteet kuljetetaan lasten kanssa
joko päiväkodin tai alueemme erillisiin keräilykohteisiin.
Rakennettuun ympäristöön tutustumme kävelyretkillä. Silloin tulevat tutuiksi lähiympäristön
rakennukset, arkkitehtuuri, kadut, liikennejärjestelyt, puistot jne.
Ympäristö- ja luontokasvatus on päiväkodissamme jokapäiväistä arjessa mukana elävää
toimintaa.
Olemme mukana Vihreä Lippu kestävän kehityksen ohjelmassa.
Valitsemme vuosittain yhden kuudesta teemasta, joita ovat vesi, energia, jätteiden vähentäminen, lähiympäristö, kestävä kulutus ja yhteinen maapallo. Nyt kestävällä tasolla teema
voi olla myös joku näiden valmiiksi annettujen aiheiden ulkopuolelta. Suunnittelemme yh-
dessä projektin, jonka aikana teemaan liittyen vähennetään ympäristökuormitusta, opitaan
teemaan liittyviä asioita ja tehdään yhteistyötä päiväkodin yhteistyökumppaneiden mm.
perheiden kanssa.
Lasten ajatuksia ympäristökasvatuksesta:
” Luonnonsuojelu = pitää antaa olla rauhassa ”
” Rakastaa eläimiä eikä roskaa ”
Arviointi
Toimintakauden alussa tutustumme rauhassa toisiimme, lapset toisiinsa, henkilökunta lapsiin ja heidän perheisiinsä ja päinvastoin.
Lapsen tuonti- ja hakutilanteissa henkilökunta ja vanhemmat vaihtavat huomioitaan ja tietoaan lapsesta.
Tutustumisvaiheen aikana luomme yhteistyölle luottamuksellista, tasavertaista ja toistensa
kunnioittamisen ilmapiiriä.
Henkilökunta tekee päivittäisten tilanteiden puitteissa havaintoja lapsen kasvusta ja kehityksestä.
Osaston henkilökunta keskustelee havainnoistaan viikoittaisissa tiimipalavereissaan.
Vanhempainilloissa järjestämme eri toimintatavoin tilaisuuksia toisiimme tutustumiseen.
Samalla vanhemmilla on mahdollisuuksia luoda yhteisöllistä verkostoa sekä käsitellä lapsen kasvatukseen liittyviä asioita.
Tutustumisvaiheen pohjalta järjestämme syksyn kuluessa kehityskeskustelun vanhempien
kanssa. Siinä käymme läpi ja kirjaamme lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä asioita.
Keskustelun pohjalta teemme lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelman.
Lähtökohtana on, että varhaiskasvatussuunnitelma on aktiivisessa käytössä ja se otetaan
huomioon toimintaa järjestettäessä.
Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan kerran vuodessa tai
aina tarvittaessa sekä henkilöstön kesken että vanhempien kanssa. Vanhemmat vastaavat
kerran vuodessa kasvatuskumppanuuskyselyyn, jonka tulokset arvioidaan ja informoidaan
myös perusturvalautakunnalle.