Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016

Transcription

Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016
Sivistys/ Varhaiskasvatus
VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VUOSISUUNNITELMA 2015–2016
Päiväkoti:
ASUNTILA
Käsitelty päiväkodissa (pvm)
Päiväkodin johtajan allekirjoitus
lukuvuosi
10.10.2015
201
555
555
555
555
555
- 2016
Sivistys/ Varhaiskasvatus
1. YKSIKÖN TOIMINTA-AJATUS
Tavoitteet:
 Lasten osallistaminen tunne- ja kaveritaitoja painottaen
 Lasten itsearviointitaitojen ja oman mielipiteen ilmaisutaitojen kehittyminen
Keinot:
 Pienryhmätoiminta
 Tunneteltta
 Peukuttaminen (lapsi voi kertoa mm. mistä tykkää / ei tykkää, missä onnistui / ei
onnistunut)
2. TAVOITTEET määrittyvät tulospalkkauksen mukaan
Osallisuus
Kiusaamisen ehkäisy
3. PEDAGOGINEN SUUNNITELMA
3.1 Painopisteet
Lapsen osallisuus
 Kohtaaminen ja aito kuuleminen
 Ruuan ottaminen itse
 Leikinvalinta
 Tavarat lasten saatavilla
 Arjen tilanteet (esim. pukeutuminen)
 Lasten kiinnostuksen kohteiden havainnointi ja toiveiden kirjaaminen
 Leikkien rikastaminen
 Vahvistetaan lapsen kokemusta ryhmään kuulumisesta
Pienryhmätoiminta
 Kiinteät pienryhmät, jotka toimivat säännöllisesti
 Aikuiset eivät ole sidottuina yhteen ryhmään vaan ohjaavat vuoroin kaikkia
ryhmiä
 Pienryhmätoiminnan kautta pyrimme myös edistämään lapsen osallisuutta
Matematiikkakasvatus
 Aloitamme päiväkodissamme matematiikkakasvatuksen kehittämisen.
Matemaattisten käsitteiden liittäminen arjen toimintoihin on tiedostettua ja
suunniteltua
Sivistys/ Varhaiskasvatus
Mediakasvatus
 Tutustumme lasten mediamaailmaan mm. kirjojen, musiikin ja valokuvien kautta
 Keskustelemme lapsille tutuista hahmoista
 Harjoittelemme tunnistamaan sadun ja tosiasioiden eroja
Kestävä kehitys
 Materiaalien säännöstely (askartelu, käsien pesu…)
 Luonnon kunnioittaminen (mm. miten kerätään ulkoa materiaaleja, miten
käyttäydytään luonnossa)
 Tavaroista huolehtiminen
 Kierrätysmateriaalien käyttö
 Roskien lajittelu
3.2 Lapselle ominaiset tavat toimia
Leikkiminen
 Päivittäin sisällä ja ulkona
 Vaihtuvat leikit, joihin lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa
 Käytössä leikinvalintataulut ja sektorikello tukemassa leikin suunnittelua ja
ajankäytön hahmottamista
 Leikitään sekä ohjatusti että itsenäisesti
 Pyritään mahdollistamaan pitkäkestoinen leikki
 Lapsi voi vaikuttaa siihen, kenen kanssa leikkii (tuetaan lasten ystävyyssuhteiden
kehittymistä)
Liikkuminen
 Viikoittain ohjattu jumppa
 Ulkoillaan joka päivä, liikuntavälineistöä lasten käytössä
 Hyödynnetään lähiympäristöä ja lähiliikuntapaikkoja
 Liitetään liikuntaa mahdollisuuksien mukaan arjen tilanteisiin
Tutkiminen
 Tuetaan lasten luontaista uteliaisuutta pysähtymällä tekemään yhteisiä
havaintoja
 Retket, luonto, leikki, aistien monipuolinen käyttö
Taiteellinen kokeminen
 Rohkaistaan lasta ilmaisemaan itseään taiteen keinoin
 Korostetaan ilmaisun vapautta (kaikki tavat ovat oikeita, tärkeään on prosessi)
 Lapsi saa olla luova ja kokeilla erilaisia materiaaleja ja työskentelytapoja
3.3 Perushoidon keskeiset periaatteet
 Kannustetaan omatoimisuuteen ja harjoitellaan yhdessä
 Kehuminen ja kannustus
 Harjoittelu ja yhdessä tekeminen
 Yhteistyö perheen kanssa
Sivistys/ Varhaiskasvatus
Siisteyskasvatus
 Harjoitellaan viemään roskat roskikseen
 Kerätään leikit ennen uutta tekemistä
 Käsienpesun harjoittelu
 Omista tavaroista huolehtiminen (harjoitellaan mm. viikkaamaan vaatteet)
Ruokailu
 Harjoitellaan ottamaan ruokaa itse ja mietitään sopivaa annoskokoa
 Opetellaan kauniita ruokatapoja sekä ruokailuvälineiden käyttöä
 Opetellaan maistamaan uusia makuja
 Porrastaminen ruokailuissa
Pukeminen
 Erilliset sisä- ja ulkovaatteet
 Aikuisen tuki ja ohjaus (mitä, miten ja missä järjestyksessä)
Lepohetki
 Pysyvät nukkumapaikat tuovat turvaa
 Rauhallinen tila
 Aikuisen läsnäolo
 Musiikki/ satu
 Säännöllinen rytmi
 Lepohetki on tärkeä päivän keskellä, levon jälkeen voi nousta rauhallisiin
leikkeihin ennen välipalaa
3.4. Kieli ja vuorovaikutus
 Kieli ja vuorovaikutus ovat läsnä jokaisessa hetkessä
 Toimitaan niin, että lapsi tulee kuulluksi. Samalla opetellaan ottamaan huomioon
muita ja lapsi kuulee erilaisia ajatuksia.
 Tavoitteena on, että lapsi oppii käyttämään kieltä ja muita ilmaisukeinoja
mahdollisimman monipuolisesti
 Satuillaan, lorutellaan, lauletaan, rytmitellään, nimetään asioita ja tunteita. Tuetaan
lapsen omaa kerrontaa. Opetellaan neuvottelu- ja kaveritaitoja
3.5 Orientaatiot
Matemaattinen orientaatio
 Pyritään pitämään matemaattiset teemat läsnä arjen toiminnassa
 Lasketaan (lapsia, käpyjä…), lajitellaan ja luokitellaan, vertaillaan, opetellaan
huomaamaan ja tunnistamaan erilaisia geometrisia muotoja, tutkitaan kalenteria
Luonnontieteellinen orientaatio
 Tuetaan lasten kiinnostusta ympäristön tarkkailuun ja havaintojen tekemiseen
 Tutkitaan yhdessä kaikkea, mitä luonnosta löytyy käyttäen aisteja monipuolisesti
Sivistys/ Varhaiskasvatus
 Tehdään retkiä lähiympäristöön ja huomataan vuodenaikojen vaihtelut tutuissa
paikoissa
 Opetellaan toimimaan luontoa kunnioittaen
Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
 Huomioidaan yleiset juhlapyhät
 Mietitään millaista on ollut ennen ja millaista on nyt
 Hahmotetaan pikkuhiljaa itseä osana erilaisia yhteisöjä (perhe, päiväkoti,
Ylöjärvi, Suomi, Eurooppa…)
Eettinen orientaatio
 Harjoitellaan ottamaan huomioon ympärillä olevat ihmiset ja erilaiset mielipiteet
 Opetellaan hyviä käytöstapoja ja toisen kohtelemista
 Pohditaan oikeaa ja väärää sekä harjoitellaan yhteisten sääntöjen noudattamista
ja ymmärtämistä
 Päiväkodissa on käytössä Miniverso-vertaissovittelu, jossa lapset opettelevat
ratkaisemaan keskinäisiä ristiriitojaan aikuisen ohjauksessa yhä
omatoimisemmin
Esteettinen orientaatio
 Tilojen viihtyisyys ja oppimisympäristön selkeys
 Huolehtiminen sekä yhteisistä että omista tavaroista
 Toteutetaan monipuolista taidekasvatusta
 Laitetaan lasten tekemään taidetta näkyville
Uskonnollis-katsomuksellinen
 Tehdään yhteistyötä seurakunnan kanssa kynttilähetkien ja
raamattuhuonekäyntien muodossa
 Huomioidaan kirkkovuoden tapahtumat
 Huomioidaan toiminnassa perheiden erilaiset elämänkatsomukset
4. YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA
4.1 Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät tavoitteet, käytännöt ja
sisällöt
Tiedotus ja yhteistyö vanhempien kanssa
 Päiväkodissa on käytössä sähköinen kasvunkansio Tenavanetti. Tenavanetistä
löytyvät ryhmien viikko-ohjelmat sekä ilmoitusasiat ja sinne lisätään myös kuvia
ja terveisiä toiminnasta.
 Myös päiväkodin ilmoitustauluja (ja ovia) käytetään tiedotuksessa
 Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa
 Vanhempainillat
 Vasu-keskustelut
 Palautetta ja toiveita saa esittää pitkin vuotta ja niitä myös kerätään
vanhemmilta ajoittain mm. kyselyiden avulla
Sivistys/ Varhaiskasvatus
Aloittaminen päiväkodissa tai uudessa ryhmässä
 Perheille tarjotaan mahdollisuutta tulla tutustumaan päiväkotiin ennen hoidon
aloitusta
 Perhe täyttää perustietolomakkeen, joka käydään vielä läpi vasu-keskustelussa
 Ryhmän toimintatavoista kerrotaan lapsille ja aikuisille aina toimintakauden
alussa
 Esiopetukseen siirryttäessä järjestetään tiedonsiirtopalaveri
 Lasten siirtyessä ryhmästä toiseen pyritään siihen, että edellisestä ryhmästä
ainakin yksi tuttu aikuinen siirtyy mukana ryhmästä toiseen
4.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin liittyvät
tavoitteet, käytännöt ja sisällöt
 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan syksyllä vanhempien kanssa
käytävässä vasu-keskustelussa. Ennen keskustelua lapsen kanssa on yhdessä
mietitty lapsen omia mielipuuhia päiväkodissa. Henkilökunnan tekemät
havainnot lapsesta käydään läpi yhdessä tiimin kanssa ennen keskustelua.
 Suunnitelman arviointi tehdään keväällä.
 Tavoitteena on saada perheelle ja kasvattajatiimille yhtenäinen ja
kokonaisvaltainen käsitys lapsen taidoista, mielenkiinnonkohteista ja
tavoitteista.
 Keskustelussa huoltajilla on mahdollisuus esittää toiveita ja ajatuksia ryhmän
toimintaan liittyen
5 VARHAISKASVATUKSEN TUKI
5.1 Millaista on arjen tuki päiväkodissamme
 Päivärytmin ja oppimisympäristön selkiyttäminen
 Porrastaminen siirtymätilanteissa ja tarvittaessa myös esim. ruokailussa
 Pienryhmätoiminta
 Lasten havainnointi ja tarvittavien tukitoimien käyttöönotto (esim. kuvien
käyttö)

Lasten tehostettu ja erityinen tuki toteutuu yksilöllisten suunnitelmien
mukaan.
6 PÄIVÄKOTIKOHTAISET SUUNNITELMAT


Turvallisuussuunnitelma on laadittu 8.11.2013 ja nähtävillä kahvihuoneessa
turvallisuuskansiossa
Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma
7 YKSIKÖSSÄ TOIMIVAT TYÖRYHMÄT JA PALAVERIKÄYTÄNTEET
Sivistys/ Varhaiskasvatus





Tiimipalaverit järjestetään säännöllisesti 1-2 viikon välein
Talon yhteisiä palavereja järjestetään n. neljä kertaa kuukaudessa
Lastentarhanopettajat muodostavat pedagogisen ryhmän yhdessä
Kalliorinteen päiväkodin lastentarhanopettajien kanssa
Myös lastenhoitajat kokoontuvat muutaman kerran toimintakaudessa
Yhteisiä tapahtumia suunnittelemaan kootaan aina omat
suunnitteluryhmänsä (edustaja jokaisesta tiimistä)
8 ARVIOINTI






Asiakas- ja työtyytyväisyyskyselyt käydään yhdessä läpi ja sen pohjalta
mietitään uusia kehityskohteita
Tulospalkkatavoitteiden toteutumista arvioidaan kirjallisesti
Jatkuva arviointi toteutuu arjen keskusteluissa
Tuetaan lapsen arviointitaitojen kehittymistä yhteisillä keskusteluilla arjen
tilanteissa (esim. pukeminen, ruokailu)
Lapset arvioivat omaa ja koko ryhmän toimintaa yhdessä aikuisten kanssa
(esim. mikä oli parasta retkellä, tuntuiko jokin tehtävä vaikealta)
Opetellaan miettimään saadun palautteen paikkansapitävyyttä
Yksikön tavoitteet laaditaan alkuvuodesta ja arvioidaan keväällä ja jouluna omalle
lomakkeelle ( laatutavoite osana tulospalkkiosopimusta)