Skannattu EIS-historiikkikirja 1926-1979
Transcription
Skannattu EIS-historiikkikirja 1926-1979
RADIOSTA ELEKTRO NIIKKAAN Elektroniikkainsinöörien Seura 1926-1979 h cuJ-olfL Tcu'"ket1lo oi tcLuu-u �{),_ ((,UJ1� �O- �- I S srD 'f��wo cr Suorastaan ahmien luin Elektroniikkainsinöörien seuran historiikin "Radiosta elektroniikkaan 1926 ... 1979", joka on dip!.ins. Paavo Velanderin, mutta myös monien muiden Elektroniikkainsinöörien seuran vanhojen veteraanien suursaavutus. Siinä kerrotaan havainnollisesti ongelmista, joihin törmätään uuden tekniikan astuessa kansakunnan keskuuteen. Kansallinen standardisointityö, sanastotyö, ammattikirjallisuuden ja -lehdistön luominen ja ammatilli nen järjestäytyminen ovat esimerkkeinä asioista, joihin radiotekniikan veteraanit pioneeriaikoinaan törmäsivät ja jotka he ansiokkaasti hoitivat jopa vapaaehtoistyönä. n••1 1 •• , .1 _ _ Jorma Punju .. _ _ _ __;,_,,_ 1 1 SISÄLLYS LUKIJALLE 7 PROLOGI RADIO TULEE SUOMEEN 8 RADIOINSINOO RISEURA - SYNTYI KUIN ITSESTÄÄN 19 ENSIMMÄINEN VUOSIKYMMEN 1 926-1936 25 Yleis katsaus Jäsenistö Kokoukset Retket Sanastotyö Antennimääräykset Vastaanottimien turvallisuus Radiohäiriöiden torjunta Radiolaitteiden rakenneohjeet Yleisradioasioita Vastaanotin joka ei valmistunut Tulliasioita Painetun sanan sarka Mikä seuran lehdeksi? "Kaukonäkö" kiinnosti Ynnä muuta Talous Myrskyä vesilasissa Ensimmäisellä peninkulman pylväällä ÄÄNESTÄ KUVAAN 1936-1956 49 Yleiskatsaus Jäsenistö Kannattavat jäsenet Kokoukset 3 Retket Sanastotyö Antennimääräykset Mittausnormit Välitaajuustutkimus Painetun sanan sarka Radiolehti - toistuva puheenaihe Yhteistyötä Rauenneita aloitteita Ydinfysiikkaa vuonna 1 937 URSI Tempaistiin televisio Talous Kunniajäsenet Leikkimieltä ja juhlaa RADIOTEKNllKASTA ELEKTRONIIKKAAN 1956--1979 Yleiskatsaus Nimen muutos Sääntöjen muutoksia Jäsenistö Kannattavat jäsenet Kokoukset Sähkö- ja elektroniikkapäivät Retket Sanastotyö Mittaus normit Televisio Radiolaki - ikuisesti avoin kysymys? Lehtikysymys Koulutusasiat Transistoritutkimus Kehitysennusteet Historia talteen URSI Muutakin yhteistyötä Radiolinkki- ja avaruustietoliikenneryhmä Alueelliset osastot Kunniajäsenet Ollako vai eikö olla Talous Onnea 50-vuotiaallel 4 88 PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO . . . . . . . . . . . . . 139 L IITTEITÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2 Vastuun kantajia Ensimmäiset jäsenet Ensimmäiset esitelmät Suomen radiotoiminnan historian tietolähteitä Kannattavien jäsenten esittely 5 6 Lukijalle Tämä kertomus Elektroniikkainsinöörien Seuran - vuoteen 1964 Radioinsinööriseura - 50-vuotisesta toiminnasta ilmestyy nyt ajankohtana, jolloin on kulunut tämä aika seuran rekisteröin nistä, ja katsaus kattaakin myös tämän jatkoajan. Kertomus on laadittu pääasiassa seuran arkiston sekä edes menneen Erkki Liuksialan muistiinpanojen perusteella tukeu tuen myös vanhimpien jäsenten haastatteluihin Ajasta 1 936-56 on pääosan kirjoittanut Orvo Pollari. Kerrottaessa seuran jäsenistä on vältetty tarpeetonta tittelien käyttöä Milloin ei ole toisin mainittu. on kyseessä yleensä insinööri, useimmiten nimenomaan diplomi-insinööri. Korkeampikin oppiarvo ilmenee usein vain nimiluettelosta Pyrkimyksenä on ollut antaa seuran nuoremman polven jäse nille koristelematon kuva menneiden vuosien pyrkimyksistä, työstä ja saavutuksista sekä valottaa aktiivisen toiminnan jo jät täneille tämän päivän näkymiä. Koska Elektroniikkainsinöörien Seuran vaiheet ovat osa Suomen radiohistoriaa, kiinnostanee niihin tutustuminen muitakin kuin seuran jäseniä. Taustatietona on kerrottu maamme radiotoiminnan ja elektro niikan muiden alojen kehityksestä siinä määrin, kuin se heijas tuu seuran toimintaan. Joidenkin sektorien osalta on kerronta hyvinkin suppeata. Sillekin. jolle sana ·radio· tuo mieleen lähin nä vain yleisradiovastaanottimen, se toivottavasti kuitenkin an taa viitteitä siitä miten monella tavalla radiotekniikka ja elektro niikka yleensäkin on vaikuttanut, vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan päivittäisessä elämässämme Lämmin kiitos kaikille. jotka tavalla tai toisella ovat olleet avuksi kertomuksen aikaansaamisessa Toukokuussa 1979 Paavo Velander Kertomuksen laatija 7 Prologi: Radio tulee Suomeen Näin syntyi radio Vuonna 1 86 5 skotlantilainen fyysikko ja matemaatikko James Maxwell säväytti tieteen maailmaa sähkömagneettisella valo teoriallaan. Myöhemmin hän esitti teoriansa kirjallisessa muo dossa johtaen myös aaltojen etenemisyhtälöt. Niin paljon kuin käsitykset sähkön olemuksesta ovatkin sadan vuoden kuluessa muuttuneet, Maxwellin yhtälöt pätevät yhä, joskin hänen teori assaan apuna käyttämä Michael Faradayn lanseeraama "eette ri" on jääny1 vain runoilijoiden sanakuvaksi. Vaikka Maxwellin teoria herätti suurta huomiota, kesti pitkään ennenkuin kukaan pystyi tietoisesti kehittämään valo- ja lämpö aaltoja pitempiä suurtaajuisia sähkömagneettisia aaltoja Vuonna 1 886 tämän teki saksalainen Heinrich Hertz käyttäen 9,6 m aallonpituutta. Aaltojen synnyttäjänä oli induktorin aikaan saama sähkökipinä kahden metallipallon välillä Hertz pystyi vastaanottamaan aallot muutaman metrin päässä ja niitä myös heijastamaan. Maxwellin teoria oli todistettu oikeaksi Radioaal lot oli keksitty Nyt tarvittiin käytännön miehiä keksimään ja to teuttamaan niille käy1ännön sovellutus, langaton viestintä. Vuonna 1 895 italialainen Guglielmo Marconi aloitti kokeilunsa radiolennättimen kehittämiseksi, jatkoi niitä Englannissa ja sai keksinnölleen patentin vuonna 1 896. Perustettiin hänen nime ään kantava yhtiö. Radioaalloilla ylitettiin Englannin kanaali vuonna 1 899 ja vuonna 1 90 1 saatiin yhteys yli Atlantin. Sanoma oli tosin lyhyt: morseaakkosten S-kirjain eli kolme lyhyttä räsäh dystä Samanaikaisesti Marconin kanssa suoritti radiokokeiluja ve näläinen fyysikko Alexander Popov. Kun työ suoritettiin pääasi assa sotalaitoksen laskuun, se ei saanut osakseen samaa julki8 suutta. Toimiessaan opettajana laivaston torpedokoulussa Kro1 stadtissa Popov esitti 7. 5. 1 895 Venäjän fysiikan ja kemian seuran kokouksessa kipinöivien sähkökojeiden ja ilmakehän sähköilmiöiden synnyttämien radioaaltojen vastaanottoa anten nin ja kohereerin avulla. Seuraavan vuoden huhtikuussa hän esitti samalle seuralle radioyhteyden sähköttäen sanat HEIN RICH HERTZ lähellä olevaan vastaanottajalaitteeseen Neu vostoliitossa pidetäänkin Popovia radion keksijänä, ja touko kuun 7 päivää vietetään siellä "radion päivänä" Radioyhteyden saavuttaminen yli Atlantin pani tajuamaan mi kä merkitys radiolla tulisi olemaan varsinkin merenkulun palve luksessa. Tutkimustyötä alettiin suorittaa monessa maassa ja muutaman vuoden kuluttua alkoi radiolennätinlaitteita ilmestyä valtamerilaivoihin. Kipinälähettimiä kehiteltiin edelleen ja niiden rinnalle tulivat myös valokaarilähettimet ja suurtaajuusgeneraat torit. Kaikki nämä saivat ennen pitkää ylivoimaisen kilpailijan elektroniputkesta, joka sekin oli usean tutkijan oivallusten tulos. Tyhjödiodia käytti suurtaajuusvärähtelyjen ilmaisuun ensi kertaa englantilainen John Fleming vuonna 1 904 ja triodia vahvistajana amerikkalainen Lee de Forest vuonna 1 907. Triodin tehokkuus lisääntyi moninkertaiseksi suomalaisen E. M. C Tigerstedtin oi vallettua vuonna 1 914 Saksassa työskennellessään sijoittaa anodi, hila ja katodi samankeskeisesti sisäkkäin. Saman teki hä nestä riippumatta englantilainen H J Round. Tigerstedtin oival luksen ansiosta kehittyivät putket edelleen Saksassa ja Roundin keksintöön perustuen Englannissa. Voimakkaan kiihokkeen radion kehittämiseksi merenkulun turvaajana antoi Titanicin haaksirikko vuonna 1912. Ensi kerran käytettiin radiota meripelastuksen palveluksessa kuitenkin jo vuonna 1 900, ja tämä tapahtui Suomen kamaralla. Tammikuussa järjesti Popov radioyhteyden Kotkan ja Suursaa ren välille helpottamaan karille ajaneen panssarilaivan pelastus töitä. Tämä yhteys näytteli merkittävää osaa myös saatettaessa helmikuussa turvaan 27 liikkuvien jäiden armoille joutunutta la vansaarelaista kalastajaa. Kotkan-Suursaaren yhteydellä saavutetut tulokset kannusti vat rakentamaan radiolaitteita laivaston käyttöön, ja Japanin so dassa oli Venäjän sotalaivoilla jo vuonna 1 905 kipinälähettimiä. Radioasemia rakennettiin myös Suomen rannikon laivastotuki kohtien yhteyteen. Ainoaksi merkittäväksi suomalaisten hoitamaksi radioyhtey deksi Venäjän vallan aikana jäi vuonna 1 906 Maarianhaminan 9 ja Bogskärin majakan välille luotsilaitoksen käyttöön rakennettu yhteys Saksasta hankituin kojeistoin Ensimmäisen maailmansodan aikana oli kaikkinainen radio kokeilu Suomessa ankarasti kiellettyä. Osoituksena salassa ta pahtuneesta harrastuksesta olivat Tampereen teknillisessä opistossa vuonna 1 91 7 rakennetut kokeilulaitteet Jääkärit toivat tullessaan Saksasta radiolaitteita, ja venäläis ten rakentamat rannikkoradioasemat joutuivat itsenäisessä Suomessa puolustusvoimien haltuun vaikka alkoivatkin pian hoitaa myös siviilitehtäviä. Santahamina piti yhteyttä ulkomaille, ja Hanko, Viipuri sekä Vaasa huolehtivat yhteydestä laivoihin. Matkustajalaivoistamme saivat vuonna 1 920 radiolaitteet Ariad ne, Arcturus ja Oihonna. Tällöin perustettiin myös Suomen Ra diosähköttäjäliitto. Kevättalvella 1 925 rannikkoasemat siirtyivät lennätinlaitokselle. Eräiden ulkomaisten radioasemien sähköttämiä uutisia alkoi Helsingin Sanomille vastaanottaa lukiolainen Erkki Heino vuon na 1 922. Yhdysvalloissa 1 91 0-luvulla alkanut radioamatööritoiminta löysi itsenäisessä Suomessa otollisen maaperän. Vuonna 1 92 1 perustettu, aluksi Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistyksen ni mellä toiminut Suomen Radioamatööriliitto, on Euroopan van himpia alallaan Lähetyslupia alettiin myöntää elokuussa vuon na 192 1 , ja toiminnan valvonta annettiin radiojoukkojen päälli kön tehtäväksi. Tuolloin alkoi jo olla saatavissa elektroniputkia, joten voitiin rakentaa herkkiä vastaanottimia ja lähetintä voitiin moduloida ja näin lähettää sähkötyksen lis�ksi puhettakin. Kaukana ei ollut ajatus kokeilla myös musiikin lähettämistä. Radiojoukkojen päällikkö majuri A. R Saarmaa (Stenholm) suhtautui kokeiluihin myötämielisesti. Monet kokeilijat olivat olleet varusmiehinä hä nen joukoissaan, ja hänellä oli itselläänkin tekninen tausta tek niikan opiskelua Suomessa ennen jääkäriksi lähtöä ja insinööri tutkinto Saksassa. Näin pääsi yleisradiotoiminta alkamaan ko keiluista osaksi amatöörien, osaksi puolustusvoimien piirissä. Kevättalvella 1 923 oli kaksikin julkista tilaisuutta, joissa ylei sölle esiteltiin yleisradion mahdollisuuksia. Tammikuussa järjes tettiin Nuoren Voiman Liiton talvipäivillä Helsingin suomalaisen normaalilyseon luokkahuoneessa radiokonsertti, jossa saatiin kuulla äänilevymusiikkia lähettimen sijaitessa lyseolaisen ama töörin asunnossa kadun toisella puolen. Huhtikuussa järjesti Radiopataljoona vastaavanlaisen tilaisuuden Katajanokan up10 seerikasinolla. Lähetys tapahtui jo etäämpää ja ohjelmassa oli mm. torvimusiikkia. Syksymmällä kokeili lyseolainen Kaarlo Sakari Sainio omate koisella amatöörilähettimellään äänilevymusiikin lähettämistä saaden ruotsinkielisessä iltapäivälehdessä moitteita ohjelman musiikillisen arvon suhteen Joitakin kuuntelijoita jo oli, kun vas taanottimia oli rakennettu tai hankittu englantilaisten ja saksa laisten yleisradioasemien kuuntelua varten ja kesällä oli Helsin gin Sanomissa julkaistu kidevastaanottimen rakennusohjeet. In nokkaimmat radiokuuntelijat perustivat nyt Suomen Radioyhdis tyksen. Syksyllä 1 923 alkoi Radiopataljoonan laboratorion yhteyteen Katajanokalle rakennettu asema, rakentajina insinöörit Elias Hellberg ja Georg Sallavuori (Sandberg) lähettää varsinaisesti yleisradiokuuntelijoille tarkoitettuja lähetyksiä, ja Tampereella lähetti insinööri Arvi Hauvonen amatöörilähettimellään äänilevy musiikkia. Hauvosen aseman innoittamat kuuntelijat perustivat Tampe reen Radioyhdistyksen ja asemasta tuli Tampereen Radio. Syk syllä 1 924 rakennettiin 250 W asema Tarmmerkosken rannalle. Helsingissä ei toimintaa saatu yhtä jatkuvaksi. Maaliskuussa 1 924 alkoi hyvin toivein lähetyksensä Helsingin Radiokerhon asema Radiola. Talkoovoimin oli lähetinlaitteet rakennettu Are nan taloon Itäinen Viertotie (Hämeentie) 2 ja sisustettu studio Toiminta tyrehtyi kuitenkin jo syksyllä taloudellisiin vaikeuksiin. Säännöllisiin lähetyksiin päästiin Helsingissä vasta maaliskuus sa 1 925, kun Suomen Radioyhdistys otti huolehtiakseen Radio pataljoonan aseman ohjelmasta. Radioharrastus levisi nopeasti muuallekin, ja vuosien 1 924-26 aikana saivat paikallisten radioyhdistysten toimesta oman asemansa Rauma, Jyväskylä, Pori, Mikkeli, Turku, Pietar saari, Lahti, Viipuri ja Kuopio. Lisäksi toimi vuoden ajan Hangon Keksitehtaan Radio. Toiminta oli kuitenkin hajanaista ja useimpien asemien tehot vain kymmenien wattien luokkaa. Ratkaisu pulmaan saatiin vuonna 1 926 , jolloin radio-ohjelmista huolehtimaan perustettiin Oy Suomen Yleisradio - Ab Finlands Rundradio, osakkaina järjestöjä, sanomalehtiä, pankkeja ym. Lähetykset aloitettiin syyskuussa Suojeluskuntain Yliesikunnan Yhdysvalloista hank kiman 500 W lähettimen kautta, mutta siirrettiin pian Radiopatal joonan aseman välitettäviksi. Paikallisten radioyhdistysten ase mat alkoivat nyt välittää yleisradioyhtiön ohjelmia. Alettiin myös 11 puuhata valtion yleisradioaseman aikaansaamista, mikä johtikin aikanaan Lahden pitkäaaltoaseman rakentamiseen. Laivojen varustaminen radiolaitteilla pani alulle radioteollisuu den. Ensimmäinen lähettimien ja vastaanottimien valmistaja oli radiojoukkojen työpaja. Siellä valmistettiin laitteita paitsi puolus tusvoimille myös merenkulkuhallitukselle ja kauppalaivastolle. Ensimmäisiä yksityisiä yrityksiä olivat Insinööritoimisto Zitting & Co ja Ab af Forselles. Yleisradiotoiminnan alkaminen antoi aiheen yleisradiovastaa nottimien teolliseen tuotantoon. Ensimmäisiä tämän alan tehtai ta olivat vuonna 1 924 aloittaneet Oy Fenno-Radio Ab (dipl.ins. Alexander Paltschik) ja Viljo Ruusuvaaran Radiotehdas. Vuon na 1 925 perustettiin Suomen Radiotehtailijoiden ja Radiokaup piaiden Liitto. Radio oli tullut Suomeen jäädäkseen ja edelleen kehittyäk seen. Nyt tarvittiin eri asteista radiotekniikan taitajaa mekaani kosta korkeakouluinsinööriin. Useimmat 1 920-luvulla radioalalle antautuneista olivat saaneet ensi kosketuksen radiotekniikkaan radioamatöörinä tai asevelvollisena radiojoukoissa. Ensimmäinen suomenkielinen radiotekninen kirja oli Elektro niputki ja sen käyttö radiotekniikassa. Sen oli kirjoittanut Sak sassa vuonna 1 92 3 diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut Suojeluskuntain Yliesikunnan radioupseeri majuri Perttu Perta mo (Bertel Petrelius) Ensimmäinen radioalan aikakauslehti oli vuosina 1 924-1928 ilmestynyt Otavan kustantama Langaton Radioteknillisiä artik keleita siihen kirjoitti etenkin Suomen Radioyhdistyksen sihteeri ja puuhamies, Ranskassa opiskellut insinööri Birger Sweins, jo ka toimi lennätinlaitoksen radioinsinöörinä vuosina 1 925-27. Jo ensimmäisessä numerossa oli valmistusohje "yksinkertaisen lamppuvastaanottajan rakentaminen". Radioharrastuksen leviämiseen vaikuttaneista kokeilijoista on tässä tyydytty nimeämään lähinnä vain ne, jotka myöhemmin toimivat Radioinsinööriseurassa. Hätä keinot keksii Jäipä kerran 1920-luvun puolivälissä porilaisia puhelemaan radiolähetyksen päätyttyä mukavia. ja kesken rasvais1mpien juttujen huomasivat virran jääneen päälle ja kaiken menevän eetteriin Tilanteen pelasti teknikko Helava kuulutta malla mikrofoniin Tähän päättyi lähetys Tampereelta. 12 Vanhat kuvat kertovat i ( j / Aleksander Popovin kiireesti kyhätty antennira Bogskärin kennelma Kotkan Kuutsalossa tammikuussa 1 906. majakka antenneineen vuonna 1 900. s .P Tigerstedtin patenttihakemukseen liittynyt piir ros samankeskeisestä elektrodien sijoitukses ta. E . M . C. Tigerstedt. Oikealla hänen vuonna 1913 valmistamansa elektroniputki, vasemmal la hänen keksintönsä mukaan Saksassa val mistettu putki. Kevyt kenttäasen.J vuonna 1919 tarvitsi vetäjikseen kuusi hevosta. - ja pystyttäjikseen joukon miehiä. Perttu Pertamo opettajana Suo jeluskuntain Yl iesikunnan radio kursseilla si na. 1920-lu v u n alkuvuo Santahaminan radioaseman kalustoa vuonna 1925. Kolmiosainen putkilähetin oli valmistettu radiojoukkojen työpajal l a. Venäläisten rakentama Hangon radio aseman tähystys- ja anten nitorni . Koul upoika Erkki Heino ku u ntelee mor semerkkejä yhdellä Suomen ensimmäi sistä kidevastaanotti mista. Radiokonsertti Nuoren Voiman Liiton talvipäivillä 1923. Radiointi tapahtui kadun toiselta puolen lyseolaisen Erkki Kaireniuksen amatöö rilähettimellä Kuvassa Kairenius laitteineen muutama vuosi myöhemmi n . Z2 Z2 Z2 1 r t T il - � Ii 44 1 L Langaton . _)_ 'E' -· � , �HNJ asema 3NB · .,,, . Arvi Hauvosen 20 watin lähetin Tampereen Puhelinosuuskunnan ullakolla mar raskuussa 1923. Yllä lähettimen kytkentäkaavio. 2308 Radiopataljoonan yleisradiolähetin vuonna 1925 radioi Suomen Radioyhdistyk sen ohjelmaa . Radioalan lähet i n vuonna 1924. Radioeleganssia 1920-luvulla: 6-putkinen neutrodyne, torvikaiutin ja kehäantenni . Radioinsinööriseura - syntyi kuin itsestään Teknillisen korkeakoulun opettajaneuvostossa alettiin kes kustella radiotekniikan opetuksesta vuonna 1920, kun todettiin ''langattoman sähkötyksen" lisääntyvän laivojen ja maa-ase mien välillä. Tällöin katsottiin että radiotekniikkaa ei tarvitse opettaa erillisenä aineena vaan se voisi sisältyä teoreettiseen sähköoppiin. Ennen pitkää kävi kuitenkin selväksi radiotekniikan tehokkaamman opetuksen tarve, ja helmikuussa 1922 eduskun ta myönsi varat teoreettisen sähkötekniikan ja radiotekniikan professuurin perustamista varten. Tätä virkaa hakivat professori G. Nordström sekä dipl.insinöö rit Väinö Veijola ja Viljo Ylöstalo. Nordströmin kuoltua ja Veijolan peruutettua hakemuksensa jäi ainoaksi virkaan pyrkijäksi Ylös talo. Hän oli valmistunut korkeakoulusta vuonna 1913. Täyden nettyään opintojaan Saksassa ja Ranskassa vuosina 1922-23 sekä pidettyään radiotekniikan luentoja tilapäisenä opettajana hän sai nimityksen professorin virkaan elokuussa 1924. Opetus suunnitelmaan määrättiin kuuluviksi "yleiset fysikaaliset perus teet, vaimentuvat aallot ja niiden kehittäminen valokaaren ja mekaanisen generaattorin avulla, elektroniputkien teoria sekä niiden käytäntö generaattorina, detektorina sekä vahvistajana sekä radiotelefonia". Kevätkaudella 1925 oli luenteoja 2 h ja harjoituksia 6 h viikossa. Ensimmäiset radioinsinöörimme joutuivat hankkimaan radio tekniikan tietouden pääasiassa itseopiskelulla, mikäli eivät ol leet opiskelleet ulkomailla, lähinnä Saksan oppilaitoksissa. Hy vän pohjan antoi luonnollisesti sähkötekniikan tuntemus. 19 Keväällä 1 924 tuli korkeakoulusta vastavalmistunut sähköin sinööri Johannes (Jussi) Rissanen suorittamaan asevelvolli suuttaan Radiopataljoonaan. Siellä hänellä oli hyvä tilaisuus tu tustua radiolaitteisiin sekä radiolaboratoriossa että Santahami nan radioasemalla ja asepalveluksen suoritettuaan hän sai toi men tämän radioaseman hoitajana Santahaminassa sijainneelle llmailuvarikolle tuli vuonna 1 925 työhön opintojaan korkeakoulussa päättelevä Toivo Kustaa Laakso, joka oli jo ennättänyt toimia yleisradiotoiminnan pionee rina Radiolaa rakennettaessa ja vastaavissa puuhissa Jyväsky lässä. Rissanen ja Laakso ryhtyivät yhteistyössä kehittämään radiotekniikan tietojaan sekä pohdiskelemaan alan kysymyksiä. Tehtyään työtä näin kahteen mieheen he havaitsivat, että tulos voisi olla vieläkin hedelmällisempi jos ajatusten vaihtoon osallis tuisi useampi henkilö. Näin tuli Radioinsinööriseuran syntysanat lausutuksi ja seu rauksena oli, että 2 0 . 3. 1 926 pidettiin ensimmäinen epäviralli nen kokous, johon alkuunpanija! olivat kutsuneet vieraikseen patenttiviraston tutkijainsinöörin Toivo Rautajoen ja llmailutela kan radioinsinöörin Erkki Ermaksen (Erik Ek). Neljään mieheen alkoi seura toimintansa kokoontuen vuoroon kunkin jäsenen ko tona. Aluksi ryhdyttiin lähemmin tutkimaan professori Ylöstalon lu entoja. Seuraavana tehtävänä käytiin läpi aikaisemmin mainittu Pertamon kirja. Tästä siirryttiin Möllerin teokseen Die Elektro nenröhren. Seuran toiminta ei rajoittunut yksistään toisten kirjoittamien teosten tutkimiseen vaan omiakin ajatuksia lausuttiin. Pidettiin esitelmiä ja alustettiin keskustelukysymyksiä. Esitelmäsarjan aloitti Laakso aiheesta "erilaiset modulaatiomenetelmät" Ris sanen kertoi "radiopeilauksesta" ja Rautajoki "tikkereistä ja eri laisista tikkerikytkennöistä". Keväällä 1 927 liittyi joukkoon Rautajoen työtoveri Eino Moo ses Heinonen. Seuran ensimmäiset "ristiäiset" pidettiin 1 1 . 1 1 . 1 92 7 . Tämä oli ensimmäinen kokous, jossa pidettiin pöytäkirjaa. Puheenjohtajaksi valittiin Heinonen ja rahastonhoitajaksi Rissa nen. Sihteerinä toimi kukin vuorollaan Vuonna 1 928 tulivat jäseniksi Lahden yleisradioaseman pääl likkö, jo Radioalan rakentamispuuhiin osallistunut Erkki Liuksi ala, Amaradio Oy n valmistusosaston päällikkö, Saksassa ra dioinsinööriksi opiskellut Heikki Jäderholm, puolustusvoimain ilmailukoulun sähköinsinööri Uno Savola sekä Puolustusminis20 teriön Sähkölaboratorion yliassistentti Jarl Sarvas. Jäderholm siirtyi jo kesällä Marconi-yhtiön palvelukseen Kanadaan haluten kuitenkin pysyä seurassa kirjeenvaihtajajäsenenä. Tammikuussa 1 929 puheenjohtaja ehdotti, että seura rekiste röitäisiin ja jätti samalla tarkastettavaksi laatimansa sääntöeh dotuksen. Päämotiivina rekisteröimiselle mainittiin, että parai kaa puuhataan koko maata käsittävää radioalalla toimivien seu rojen liittoa, jonka jäsenyys edellyttäisi rekisteröimistä. Rekiste röintiajatusta kannatettiin yksimielisesti, ja kun sääntöjä oli vii dessä kokouksessa käsitelty päätettiin rekisteröintiä varten pi tää virallinen perustava kokous. Kokouspäiväksi valittiin Hein rich Hertzin syntymäpäivä 2 2 . 2 . Kokouksessa olivat läsnä Er mas, Heinonen, Laakso, Liuksiala, Rautajoki, Rissanen ja Savo la. Kokoukseen oli kutsuttu myös professori Ylöstalo ja majuri Pertamo, mutta nämä olivat matkojen vuoksi estyneet saapu masta. Seura ristittiin nyt uudelleen. Nimi oli tästä lähtien Radioinsi nööriseura. Säännöissä mainittiin seuran tarkoitukseksi kehittää suomalaista radiotekniikkaa. Tähän sanottiin pyrittävän mm. 1 . kehittämällä jäsenten radiotekniikan teoreettista ja käytän nöllistä tuntemusta järjestämällä esitelmätilaisuuksia ja suo rittamalla kokeiluja jne, 2 . harrastamalla kirjallista toimintaa julkaisten alaa koskevia kir joituksia, 3. kehittämällä suomalaista radiosanastoa ja 4 . ottamalla osaa julkiseen radiotoimintaan mm. harjoittamalla radioteknillistä neuvontaa sekä olemalla yhteistoiminnassa alan yhdistysten kanssa Jäseneksi hyväksyttiin hyvämaineinen Suomen Teknillisessä Korkeakoulussa tai vastaavassa ulkolaisessa korkeakoulussa sähköalalla diplomitutkinnon suorittanut henkilö tai muuten tek nillisesti sivistynyt henkilö, joka kirjallisella toiminnallaan on osoittanut omaavansa hyväksyttävät tiedot. Säännöissä asetettiin jäsenille myös velvoitteita aktiiviseen toimintaan seurassa. Kokoksia pidettiin vähintään kerran kuu kaudessa kesäkautta lukuunottamatta. Vuosikokouksessa valit tavaan hallitukseen kuului puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Halli tus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja ra hastonhoitajan. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Heinonen ja hallituksen jä seniksi Laakso, Rautajoki, Rissanen ja Ermas. Kokouksessa esitti puheenjohtaja seuran toiminnasta vuosina 21 {/�<..--A-, �'-"'--/ / c:.__,,trvC./(,�� , - ' :r/ · -�,ti h�� � � _,,. /�t..-/l.-�,,/.-\_,_-<... Cfa���J-<...·- ,·:;:J� . ��,.._, .. _ _.,,.,.---·, �f ;, ;:,<'.---.;,:� k.-' . ._: {_.,. ....-/ ' . '--f�-r<..,...-<-i. /�,_..,_.,_ _.. ---/. ----- - ./ - -�t.-1... ( .... ,.._;.. ..... ....J... -�r..(. --- < t.. .. t ,,.: .. f___ � • .__-· ••J"""<..--' ' l�-�-----i-tÅ..-'!"."'�=-V· _,.... (_,;-.:;, - 7 - / ._.... .......,. j;/}.!,.-�,�.... r-'"..___.__..- r / A..�� ..J � �- Radioinsinööriseuran ensimmäisen pöytäkirjan kirjoitti Erkki Ermas. . ,.. �-·-·- ·��/- :.:. ...... . {..-t.(, - ., - 1 926-29 selostuksen, josta edellä kerrottu on osittain suoraa lainausta. Esitys päättyi sanoihin "Toivon, että tästä pienestä alusta kasvaisi mahtava ja arvo valtainen seura, jonka puoleen luottamuksella voidaan kään tyä. Lisäksi toivon, että tämäkin seura voisi vaikuttaa siihen, että insinöörien tiedoille pannaan maassamme enemmän painoa kuin mitä nyt tehdään. Mutta menestyksemme riippuu siitä miten tarmokkaasti toimimme ja miten yksimielisiä olem me". Tieto seuran perustamisesta toimitettiin Suomen tietotoimis ton ja Työväen sanomalehtien tietotoimiston kautta lehdistölle. Seuran säännöt lähetettiin kauppa- ja teollisuusministeriön sekä liikenneministeriön (silloin kulkulaitosten ja yleisten töiden mi nisteriö) esittelijäneuvoksille sekä eräille järjestöille Seura rekisteröitiin 1 6 . 3 . 1 92 9 . Seuralle on oikeastaan löydettävissä kolme syntymäpäivää 20. 3. 1 926, 1 1 . 1 1 . 1 927 ja 22. 2 . 1 929. Seura laskee oikeute tusti synnyinvuodekseen vuoden 1 926, ja vuosikokous on perin teellisesti pyritty pitämään Hertzin syntymäpäivänä helmikuun 22 na. Tästä johtunut käsitys, että seura olisi perustettu 22. 2 . 1 926, ei ole tarkalleen oikea. Radioinsinööriseuran syntyvaiheita kuvasi tämän kirjoittajalle Jussi Rissanen osuvasti sanoessaan Se syntyi kuin itsestään. Kaksi Heinosta Eino Mooses Heinosen opiskellessa Teknillisessä korkeakoul ussa oli sie l l ä samalla vuosikurssi lla kaksi Heinosta . Koska E i n o Mooses liikkasi. oli viittaus kävelytapaan l uonnol linen keino ilmaista, kummasta Heinosesta oli kyse. Hienotunteisuudesta Eino Moosesta kohtaan kutsuttiin häntä Heinoseksi ja si tä toista Tasatahti-Heinoseksi . 24 Ensimmäinen vuosikymmen 1926-1936 Yl eiskatsaus Tänä ai kana rad iotoi m i nta kehittyi Suomessa melko tasaista vauhtia sekä merenku l u n , i l mailun että yleisrad ion sektoreilla, joskin 1 930-l uvun alkuvuosina talouden lama jarrutti eten kin yleisrad iovastaanott i m ien yleistym istä. Meren kulussa s i irryttiin yleisesti kipinälähett i m i stä putkil ähet tim i i n . Hanko ja Vaasa saivat putkilähettimet vuonna 1 926. Kan sai nväl iset sopim ukset kielsivätkin kipinälähett i m ien käytön maa-asem i l la vuodesta 1 935 lähtien, laivo i l la viisi vuotta myö hem m i n . Vuonna 1 927 lennätinlaitos j a postilaitos yhdistett i i n posti- ja lennätin laitokseksi, ja posti- ja len nätinhall ituksen radioinsi nöö riksi tuli Jussi R issanen . H änen alo itteestaan ryhdytt i i n jo sama na vuonna kauppalaivoja varustamaan radiopuhel imilla, ja vuonna 1 929 alettiin laivapuheluja yhdistää yleiseen puhel in verkkoon Santaham i nan rad ioaseman väl ityksel lä. Näin pääsi vät varustamot - ja laivaväen omaisetkin - puhelinyhteyteen laivan kanssa, m ikä o l i todella merkityksell istä varsinkin talv i l i i kenteen aikana. Suom i oli edelläkävijämaita tällä saralla. Merenkulun turvallisuutta l isätt i i n rakentamalla suuntim isase m ia . Hangon T ullin iemeen tällainen rakennetti i n vuonna 1 930 . Merenkulkuhallitus alkoi rakentaa väyl ien varsille rad iomajako i ta. Niistä ensi m m äiset Utö ja Hangon Ru ssarö val mistuivat vuonna 1 935. Sivii l i lentokoneistamme sai rad iolaitteet ensim mäiseksi vesi taso Suomi vuo nna 1 92 9 . Uusia aluevaltau ksia ol ivat rad ion käyttö sääen nustuksessa (radiolla varustetut säähavai ntopallot) ja mal m i n etsinnässä. 25 Yleisradiotoi m i nnassa oli merkittävin tapahtuma Lahden pit käaaltoaseman valm istum i nen kevättalvella 1 92 8 . Kun aseman teho seu raavana vuonna nostett i i n 25 kW:sta 40 kW: i i n , oli Lahti jonkin aikaa Eu roopan voimakkain yleisradioasema. Posti- ja lennätinhall itu kseen perustett i i n vuonna 1 929 yleisradiokonttori, ja sen hoitajaksi tuli T . K . Laakso. Yleisradioasemien rakenta m ista jatketti i n nyt hänen johdollaan Vuosina 1 930-3 1 valmis tuivat 1 0 kW asemat Helsinkiin ja Viipuriin sekä 1 kW asemat Tampereelle ja Ouluun ja Porin asema lu nastett i i n valtiolle. Kesällä 1 934 s i i rtyivät yleisradioasemat posti- ja lennätinlai tokselta yleisrad ioyhtiölle, josta nyt tuli valtionyhtiö yli 90 % : n osake-enemm istöllä, nykyinen Yleisrad iomme. Laaksosta t u l i Yleisrad ion yli- i n s i nööri , m i k ä vastaisi nykyistä tek n i l l istä johta jaa. Laakson mukana tulivat p l h : sta Yleisrad ioon E rkki E rmas ja K. S Sainio. Asemaverkon kehittäminen jatkui Yleisrad ion toimesta, ja vii meiset rad ioyhd istysten hallussa vielä to imi neet asemat Tu rus sa ja Pietarsaaressa lunastett i i n Yleisradiolle. Vuoden 1 935 päättyessä oli to imin nassa 9 asemaa, yhteen laskettu teho 1 75 kW. Suurin o l i vasta uusittu Lahti 1 50 kW , pienin Sortavala 0 , 2 5 kW Ennen lamakauden alkamista perustetti i n useita uusia rad io tehtaita. Vuonna 1 927 alkoi Rad io E . Hellberg Oy pääartikke leinaan laivarad iolaitteet . Tehdas toim itti rad iopuhelimia m yös Skandinavian ja Baltian maih i n . Samana vuonna syntyi yleisra diovastaanott i m ia val m istava ASA Radio Oy (A. A. Sakrelius) ja seu raavana Nordel l & Koskinen (nykyinen Salora Oy) . Vuonna 1 930 alkoi yleisrad iovastaanott i m ia val m istaa myös Oy Helvar. Lisäksi toimi jo en nestään useita pienehköjä tehtaita. 1 930-luvun al ussa tul ivat markkinoille sähköverkkoon l iitettä vä! yleisrad iovastaanottimet , ja 1 935 vaihei lla alkoivat yleistyä väl itaajuusvahvistukseen perustuvat superit asema-asteikkoi neen. Täl löin olikin lamakausi sivuutettu, ja vastaanottimien myynn issä alkoi uusi nousu kausi. Vuonna 1 936 perustett i i n Ra diolii kkeiden Liitto aluksi Rad iovähittäiskauppiasl i iton nimellä. Ensimmäiset rad iohuoltoku rssit järjestettiin Am mattiened istä mislaitoksella vuonna 1 928 . Kurssilaiset perustivat Radiotekn i l l isen Seu ran . Vuonna 1 927 säädetti i n laki rad iolaitteista, mikä o n ede l lee n kin voi massa, tosi n siten kahdella sanalla muutettuna että s e koskee myös televisiota Nuorelle Radioinsinööriseu ralle oli om i naista toiminnan v i l k 26 Lahden pitkäaaltoasemasta sai Arvi Hauvonen mittaisensa aseman hoitaak seen . Lähetinkoneisto oli avorakenteinen, ja esteenä suurjännitteiden kajoami seen oli kunn ioitusta herättävä, punapunontainen köysi . Tampereen Radion asema Tammerkosken rannalla toimi tässä rakennuksessa 1924-31. Teknikko G. Horne sulkee oven viimeisen lähetyksen jälkeen. kaus, kan nustimena alan uutu udenviehätys ja työn uria au kova l uonne. Jäsenistö Seuran jäsenmäärä pysytteli ensimm äisen kymmenvuotis kauden aikana pienenä. Tähän vaikuttivat osaltaan seu ran säännöt, nämä kun periaatteessa sulkivat ulkopuolelle esi m . Tampereen tek n i l l isen op iston j a Tekniska läroverket'in käyneet joiden kohdal la i nsi nöörin n i m ityksestäki n tuolloin ki istelti i n . Heiltä vaaditt i i n kirjallista toim i ntaa osoituksena hyväksyttävistä tiedoista. N i i npä aikaisem min main itut rad ioto i m i n nan uranuur tajat Saarmaa, Hel l berg , Sallavuori , Swe i n s ja Sakrelius l i ittyivät seuraan vasta sotien jälkeen kun sääntöjä o l i m u utettu. Radio toim i nta oli noihin aiko i h i n myös sen verran pienim uotoista, että korkeakouluinsi nöörien tarve ei ollut läheskään samaa suuruus luokkaa kuin nykyis i n . Seuraa rekisteröitäessä kevättalvella 1 929 o l i jäseniä 8 . Pian tämän jäl keen l i ittyivät seu raan Ylöstalo ja Pertamo, Keskus osuusliike Hankkijan palvelu ksessa o l l ut Jalo Vermasvuori se kä ensimm äisenä (ja pitkäksi aikaa ainoana) o p istoinsinöörinä Lahden yleisrad ioaseman päälliköksi si irtyn yt Arvi Hauvonen . Hyväksyttäessä Hauvonen seuran jäseneksi jouduttiin poikke amaan sääntöjen kirjaimesta mutta tuskin sääntöjen hengestä. E iköhän Suomen ensimmäisen säännöll isesti l ähettävän yleis radioaseman rakentaminen o l l ut arvokkaa m p i melkoistaki n teo reettista kirjoitusta. Suos itus hyväksy m i se l l e tapahtui seu ran hallituksessa äänestyksen jälkeen p uheenjohtajan (Laakso) ää nen ratkaistessa. Syksyllä tuli vielä mu kaan Tungsram Sähkö Oy n radioinsi nööri Georg Sundholm Vuonna 1 930 ei seu raan l iittynyt yhtään uutta jäsentä, ja Savola erosi seu rasta s i i rtyessään toiselle alal le. Seuraavina vuosina lisäys vaihteli yhdestä kol meen. Vietet täessä 1 0-vuotisjuh laa o l i jäsen iä 25 jakaantuen koulutu ksen puolesta seu raavasti 20 diplom i - i nsinöörin tutki nto Suomessa samoin u l komailla 4 opistoins inöörin tutkinto Suomessa Luku tuntuu pieneltä verrattaessa vuonna 1 926 rekisteröityyn Säh köi nsi nöörili ittoon (johon kuulu ivat m yös useim mat Radioin sinööriseuran jäsenet samoin k u i n puhel i n i n s i nöörit ) . Sen jäsen28 määrä o l i tuol l o i n m i ltei 8-kertainen , mutta olihan sähköi nsinööri am matt i n a paljon van hem p i . To im ipaiko ittain jakaantu i jäsen istö seuraavasti Yleisradio 9 4 Posti - ja lennätin laitos 2 Säh kötarkastuslaitos 2 Patenttivi rasto 2 Plm n Sähkölaboratorio Tek n i l i nen korkeakoulu Mere n k u l kuhall itus Mal m i netsintä ( i n s . tsto) 1 3 Tuontilii kkeet Kov i n s u ureksi ei jäsenmäärää aluksi ennusteltukaan . N i i npä hankitt i i n rekisterö i n n i n jäl keen seu ralle jäsenl uetteloa varten nahkakantinen kirja, jossa kullekin jäsenelle varatti i n yksi lehti . Tähän hän k i rjoitti henkilötietonsa ja merkin nät opinnoistaan, ja tarko itu ksena o l i että seu ran hal litus täydentäi s i ansiol uetteloa merkkitapausten mukaan . Seuran pu heenjohtajana toi m ivat ensi m m äisel lä 1 0-vuotis kaudella Heinonen, R issanen , Laakso, Sarvas , E rmas ja Rauta joki, sihteeri n ä Laakso , E rmas , Sarvas ja varsi n pitkään Liuksi ala Vuosikokouksessa 1 932 seuran hal litus esitti sää ntöjä mu u tettavaks i siten , että opistoinsinöörien l i ittym inen seuraan hel pottu i s i . Esityksen mu kaan olisi kohtaa "tai mu uten tek n i l l isesti sivistynyt henkilö joka kirjal l isella toi m i n nallaan on osoittanut omaavansa hyväksyttävät tiedot·· muutettu korvaamal la sanat "kirjal l isella toi m i n nal laan" sanoilla ··kirjal l isella tai käytännölli sellä toi m i n n allaan" Asiasta äänestetti i n ja hall itu ksen ehdotus hylätti i n ä ä n i n 8-2 . K okoukset Ensim m ä i s i n ä vuosina kokoonn utti in Jäsenten kotona mutta seuran kasvaessa alett i i n kokouspaikkana käyttää toi mistoti loja , kahviloita ja ravi ntoloita, kunnes vuonna 1 934 päädyttiin Yleis radiotaloon sekä Suomen Tekn i l l isen Seuran huoneistoon Van hassa kau ppakujassa . Usein pidettii n kokou ksen virallinen osa Yleisrad i otalossa, josta s i i rrytti i n Teknil l isel le Seuralle iltapalaa nauttimaan . Etenkin vuosikokousten jatkoi l l a kohotetti i n tunnel maa yhteis laulu lla. Eturivin laulaj i i n kuului professori Ylöstalo , ja paljon 29 matkustelevana herrasmiehenä hänen lempi lau lu nsa oli Norta mon "Tilta Tuoh imaa " . Kokouksen ohjel maan k u u l u i yleensä esitelmä, mikäli käsitel tävät asiat eivät olleet kovin paljon aikaa vieviä. Yleensä kuului asiaan, että uusi jäsen suhteellisen pian seuraan l iityttyään piti esitelmän työnsä piiriin kuul uvasta aiheesta. Op iskelu mielessä päätettiin vuonna 1 93 1 ryhtyä ratkaise maan yhdessä radiotekn i l l is i ä tehtäviä, ja ensi mmäiseksi valitt i i n 1 k W sähkötysaseman suunnitte l u . Tehtävää pohditt i i n kahdes sa kokouksessa, mutta tämä pähkinä jäi kyllä ensimmäiseksi ja viimeiseks i . Ohjelmaa ri itti muuten kin y l l in kyl l in . Vuodesta 1 929 lähtien rational isoiti i n toi mi ntaa asettamalla erikoiskysymyksiä pohtimaan pieniä komiteoiksi kutsuttuja työ ryhmiä. To imin nan vilkkautta kuvastaa seuraava tau l u kko Vuosi 28 29 30 31 32 33 34 35 1 8 23 1 4 1 2 1 2 1 1 8 10 Seuran kokouksia 1 1 9 6 8 5 9 6 Hall itu ksen kokou ksia 11 3 ei rekisteröity Komiteain kokouks ia Esitelmiä 6 5 8 9 8 8 8 11 Ensimmäis inä vuosina o l i osall istuminen kokouks i i n lähes sataprosentti nen, mikäli estettä ei i l maantunut. Jäsenmäärän kas vaessa osall istumisprosentti pieneni osall istujien luvun pysytel lessä yleensä 1 O seutuvilla vuosi kokouksia lukuunottamatta Retket Seu ran jäseniä ki innosti l uonnoll isesti tutustumi nen paikkoi h i n , missä radiotekniikkaa oli nähtävissä. Tutustumiskäyntien kohteita ensi vuosina ol ivat Lahde n , Helsingin ja V i ipurin yl e isra dioasemat, Santahami nan radioasema sekä kantoaaltolaitteet I matran voimalaitoksella ja valtion puhel imessa Helsingissä. Tuoretta uutta tek n i ikkaa tarjosivat vuonna 1 932 Leppävaaran vastaanottoasema, 1 933 Säh kötarkastuslaitoksen koestuslabo ratorio ja 1 934 Yleisradion studiot Fabian i n katu 1 5 Teollisu uteen tutustuttiin Puol ustusmi n isteriön Säh kölabora toriossa, Fenno- R adiossa ja N uoren Voi man paristotehtaal la Mu ita kohteita ol ivat Suomen Joutsen, Palopääl l ystökoulu sekä elokuvateattereiden ään i laitteet. Vuonna 1930 alettiin puuhata retkeä Viroon ja Len ingrad i i n Seuraavana vuonna käyt i i n kin tutustumassa Tal l i n nan yleisra dioasemaan, mutta Len ingradin matka jäi toteuttamatta. 30 Kesäisiltä retkiltä Radioinsinööriseura kanavalla Vääksyn Vasemmalta 1928. Ermas, retken isäntä K. Viljo Vir tanen, Rissanen, Laakso, Rau tajoki, takana Heinonen. Pöytäkirjanote Laakson retkestä kesähuvilalle T.K. vuonna 1 935. vakuudek�-./ (?!1-f7�'-zw ....... � � 1.� ,.;� s ihteeri. L � 4�rr� �� ('�- k �- � k-- k.... �-��/.,;_; �-��;ta;.-;. k...:� � � � ��-� (�- � �· ����) �'�� .t .;, - � !· f,,,,...,,..,......, A � �'>'- ;.:.ui!l t:° Ilo... .. .-4+Ll!,h<:Jiet fe,,...,J;. U.......- .�•. , ...... ! ..,,,. 1 1 ll P..itt..u.y',,;..ti;: ?7"�s.-i.- � '!..· tt Mlc-'ra. p�äs fic tJi,flcn,, - 7 .-...rs a e<:- » 'M 'Z !c.:12-//;:,... • Epävirall isesta tove r i l l i sesta seurustelusta main ittakoon ke sällä 1 935 tehty saunaretki T . K Laakson kesäasunnolle Es pooseen. Siel l ä nautitt i i n olutmakkaro iden ja voileipien ohella myös henkistä ravi ntoa kuuntelemal la Budapesti n radiosta YL n juh lakonserttia kuoron ol lessa Euroopan kiertueella. - Ja ko tiinkin ehdittiin en nen auringon nousua. Sanastotyö Radioinsinöörit joutuivat keskusteluissaan , päivittäisessä työssään sekä kirjoituksissaan ottamaan kantaa radioteknillis ten termien suomenkiel i s i i n vastineisiin sekä m yös itse pohti maan täl laisten keksim istä . N ii n pä otett i i n k i n sanastotyö seuran toim intaohjel maan alo ittaen joulukuussa 1 92 7 saksalais-suo malaisen sanaluettelon järjestel mäl l i nen laat i m inen aakkosjär jestyksessä. Laakso ja R i s sanen ol ivat tätä en nen tehneet eh dotuksen yleis i m m i stä sanoista. Vuosi 1 928 kului k i n pääasiassa sanastotyön merkeissä, sa moin pari kokousta seuraavana vuotena, mutta sitten muut asiat keskeyttivät tämän työn Tällöin oli käsitelty 455 sanaa käsittäen saksankieliset sanat Asta L : ään Suuri osa sanoista oli tosin sähköinsi nöörien p iirissä hyväksyttyjä sähköte k n i i kan sanoja, ja osa käsitellyi stä sanoista kaipasi vielä l i säkeskustelua. Syksyllä 1 929 pyritti i n saamaan uutta vauhtia sanastotyön jat kamiseen asettamalla 3 - m iehi nen sanastokom itea sanojen va l intaa pohti maan ja jättämään tuloksensa seuran hyväksyttä väksi Sanastokom iteassa alkoi kolmen kokouksen jälkeen es iintyä kyllästym istä tehtävään ja työ edistyi tus k i n lain kaan vaikka puheenjohtajaakin väl i l l ä vaihdett i i n . Syyskuussa päätet tiin kin lopettaa työ aikaisemmassa muodossa. Sovitt i i n että ku kin jäsen joutuessaan pohtimaan uutta sanaa tekee ehdotuk sensa seuralle yhdessä päätettäväks i . Tällaisia ehdotuksia ei kuitenkaan sanottavasti tul lut Uuteen vauhtiin sanastotyö pääsi vuon n a 1 933 Suomen Tek n i l l isen Seuran sanastokomitean aloitettua saksalais-suomalai sen sähkösanaston laatim isen sanakorttien avulla. Radiosano jen kortit jaetti i n Rad i o i n s i n ööriseuran jäsenten täytettäviksi suomen k iel isillä vastinei l la . Vuonna 1 934 o l i sanastotyö Suomen Tek n i l l i sessä Seurassa edistynyt n i i n pitkälle, että Kustannusyhtiö Otava alko i val m istel l a sen perusteella tek n i i kan sanastoa. Tämän työn avustam i seen radiosanaston osalta asetett i i n hel m i kuussa 1 935 sanas32 tokom itea (Rautajo k i , Liuksiala, Sainio, Sarvas ) . Otava sitoutui s uorittamaan seuralle m k 1 , 50 kultakin kään netyltä sanalipulta. Todeten että tekn i ikan sanaston valmistum ista saadaan odot taa pitkään a n nettiin tammiku u ssa 1 936 Jussi R issasen ja Pentti Kuokkasen tehtäväksi koota yleisim m ät radiote k n i i kassa esi i n tyvät sanat ja es ittää tällainen s u p peahko englantila is-suomalai nen sanal uettelo kahden kuu kauden kulutt u a . Täm ä an nett i i n kin m ääräaikana sanastokom itean tarkastettavak s i . Tämä vauhditti sanastokom itean työtä, ja seuran j äsenten ja joidenkin u l ko puo l istenkin kommenttien jälkeen voit i i n m arraskuussa monistaa lo p ullisessa muodossaan 971 sanaa käsittävä engl antilais-suo malainen rad iosanasto . Sitä j aettiin jäsenille 1 O mk ja mui lle 25 m k m aksusta . Sanasto a n nett i i n korvauksetta käytettäväksi Ny kysuomen sanaki rjan toi m it u s k u n nalle. Pitkäll i nen ja monivaiheinen työ o l i lopultakin johtanut n äky vään tu lokseen . Antenni määräykset Jos o l i vuosi 1 928 sanastotyön aikaa, seu raavaa h a l l itsi esi tysten tekem i nen v i ranom a i s i l le. Näistä ensimmäinen o l i a nten n imääräysten tarkistam i nen . Noihin aikoih i n ol ivat kenttävoimakku udet yleensä pien iä, eikä vastaanott i m ien herkkyys o l l ut samaa luokkaa k u i n nyky is i n , jo ten oli yleisesti tarpeen korkeahkolle asen nettu lanka-ante n n i ja tyydyttävä m aajo hto. Oli l uo n n o l l ista, että v i rhee l l i sesti asen net tuna tällai nen ante n n i saattoi a i heuttaa haittaa sekä kuuntel ijalle että ympäristölle, ja maadoitus o l i tarpeen myös u k kosenvaaran vuoks i . Tuol loin olikin tapana rad iolähetyksen päättyessä kesäi s i n hyvänyöntoivotuksen lisäksi k u u l uttaa : Ä l kää u nohtako maa do ittaa ante n n ianne. Radioinsinööriseura sai h u htikuu ssa 1 929 kauppa- j a teo l l i suusm i nisteriöltä tarkasteltavakseen posti- j a lennäti n h a l l ituk sessa l aaditun luon noksen ulkoante n n ien raken netta koskeviksi määräyksiksi ja ohjeiks i . Luonnosta käsiteltiin kahdessa ko kouksessa vertaamalla sitä m yös Laakson vuonna 1 928 Radio kirjassaan jul kaisem i i n saksalaisiin m ää räyk s i i n . Luonnokseen tehti i n joukko muutoksia. Ante n n imääräykset j u l kaisti i n m i n iste riön päätöksenä asetuskokoelmassa m i ltei seuran esittäm ässä muodossa . 33 Vastaanotti m ien turv a l lisuus Suomen Standardiso i m isyhdistyksen sähkökom itea (SE SKO) o l i jo vuoden 1 926 lop ulla aloittanut sähkölaitoksille asetettavien varm uusmääräysten val m i stel u n . Maal iskuussa 1 929 j u l kaist i i n Voima ja Valo -lehdessä luonnos "varmu us m ää räyksiks i sähkö laitoksia varten ' ' , m ikä sisälsi m yös radiovastaanottim ien säh kö verkkoon l iittä m i stä koskevia m ääräyksiä. Radioinsinööriseu rassa todetti i n luon noksessa olevan eräiltä osin korjaam isen va raa. Seuran asettama kahden hengen työryhmä suoritti tarkastuk sen kahdessa kokou ksessa, ja kun asiaa oli vielä seurassa pe rusteell isesti käs itelty l ähetetti i n vastikään perustetu l le Sähkö tarkastuslaitokselle tarkistettu ehdotus m ää räyksiksi radiokojei den kytkemisestä vaihtovi rtaverkkoon . Samalla ilmoitettiin seu ran olevan val m i i n laatimaan vastaavat määräykset radiokojei den l i ittämisestä tasavirtaverkkoon . Säh kötarkastuslaitos pyysikin seuraa laatimaan ehdotuksen tällaisiksi määräyksi ks i . E hdotus l ähetetti i n STL : lle jouluku ussa. M ääräyks iä l aadittaessa todett i i n , että n ä i l l ä ei tule olemaan käytännön merkitystä ellei saada aikaan säh köverkkoon l i itettä vien radiokojeiden ennakkotarkastusta. Säh kötarkastuslaitokselle l ähettämässään kirjeessä seura ehdott i , että STL k i i n nittäi s i palvelu kseensa radiotekn i i kkaa tun tevan henkilön , jonka h uoleksi jäisi koke i l u - ja tarkastustoi m i n n a n alkuu npanem i nen ja radiohäi riöitä koskevien normien laati m inen . Kun Sähkötarkastu slaitos ei katsonut voivansa tällaista tar kastusto imi ntaa aloittaa, kään n ytt i i n Tek n illisen korkeako u l u n puoleen tiedu stel len mahdo l l isuuksia järjestää radiokojeiden tarkastustoi m inta korkeako u l u n p i i rissä Korkeakoulun taholla su htauduttiin ajatukseen positiivisesti ja pyydetti i n laatimaan kustannusarviot to i m i n nan alo ittamisesta ja hoitamisesta. Aloit teesta kuiten kin luovutt i i n , ja vuonna 1 93 1 aloitti Säh kötarkas tus laitos sähkölaitteiden tarkastusto i m i n nan l i ittäen tähän pian myös säh köverkkokäyttöi set yleisradiovastaanottimet. Koestus laboratorion esimiehek s i tuli Georg Su ndholm ja vastaanotti m ien tarkastajaksi E rkki L i u ksiala. Radi ohäiriöiden torju nta Radiokuuntelun yleistyessä alettiin usealla taho l la k i i n n ittää huomiota säh kölaitteiden synnyttä m i i n radiohäi riöi h i n . Radioin34 sinööriseurassa keskusteltiin asiasta, ja syksy l l ä 1 929 asetetti i n kom itea valm istelemaan ehdotu sta häiriönpo istotoimenpiteiks i . Kom itea, sihteeri n ä Jarl Sarvas, työskente l i tiiviisti . Havaitti i n , että h ä i r iönvaimentam isohjeiden laat i m i seks i o l i s i u l komai lta hankitu n aineiston l isäksi suoritettava kokeell ista tutkimusta Tähän tarvittavien laitteiden hankkim ista varten seura anoi kauppa- ja teo l l is u u s m i n i steriöltä 7 500 mk apurahaa, mutta tu loksetta . Ministeriö o l i asettanut toukoku ussa toi m ik u n nan tutki maan " yleisrad iota haittaavien häi riöiden syitä ja n iiden poista m ista" ja odotti tämän toim i k u n nan {professorit W u o l le ja Ylösta lo sekä Helsingin kau p u n g i n sähkö laitoksen johtaja Aku Marsio, si hteeri n ä Erkki L i u ksiala) m ietintöä. Häiriön poistokokeil uja suo rittamaan Ylöstalon johdolla o l i pal kattu d i p l i n s John Sund berg (e i seuran jäse n ) . Seuraavan vuoden maal iskuussa seura l ähetti to i m i k u n nalle kirjee n , j ossa korostetti i n häiriötilanteen vakavuutta ja k i i rehd it t i i n m ieti n nön aikaansaamista Samal la l ähetett i i n Sähkölaitos yhd istykse l le k i rje, jossa pyydett i i n sähkölaitosten toimenpiteitä häi riöiden poistam iseksi Huhtikuussa piti i n si nööri S u n d berg seuran kutsu mana esitel män seuran kokouksessa.johon oli kutsuttu myös m i n isteriön ja Yleisrad ion edustajia sekä Aku Mars i o . Kokouksen jälkeen seu ra l ähett i rad iohäi riöto i m i k u n nalle kirjee n , jossa ehdotettiin häi riökysym ysten hoitajan toimen perustam ista suorittaen palk kaus k u u ntel u l u patu l ojen muodostamasta rad iorahastosta. Rad i o h äiriötoimikunnan m ieti ntö j u l kaist i i n tamm ikuussa 1 93 1 . M ieti n n össä uskott i i n kovasti valistu ksen voimaan . S i i n ä ei pidetty tarpeel l isena rad iohäiriölai n säätä m i stä m utta ehdotet t i i n , että kauppa- ja teol l is u u s m i n isteriö antaisi sähkölakia sel ventävän päätökse n , josta i l m e n i s i sähkölaitteiden ympäristö l leen ai heuttam i l la häi riöi l l ä laissa tarkoitettavan m yös rad i ohäiri öitä. Käytössä olevissa säh kökojeissa tulisi, m i käli häi riö tuottaa haittaa laajemmalle kuu ntel ijap i i r i l le , häiriönvaimennus suorittaa posti- ja lennät i n l aitoksen toi mesta rad iorahaston kustannu ksel la. Uudet laitteet olisi häi ritsevyyden su hteen tutkittava Sähkö tarkastu slaitoksella, joka m yös m ääräi s i m illais i l la häiriönvai mennuslaitteilla sähkölaite on varu stettava . M ietinnön j u lkaisem isen ajankohta osui sop ivasti ennen Ra dioinsinööriseuran järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa o l i tarko itus pohtia kei noja häi riöti lanteen parantam iseks i . Tilai s u u teen oli kutsuttu yleisrad ioyhtiön j a e r i puol i l la Suomea toimivien rad ioyhd istysten edustajat sekä häi riöntorj u n nasta k i i nnostunei35 ta yksityishenkilöitä. Yhteensä osal l istui t i laisu uteen 22 hen keä. D i p l . i n s . J. B . Wennström posti- ja len nätinha l l itu ksesta selosti radiohäi riöiden poistam isen tek n i i kkaa, m i nkä jälkeen käyt i i n Pas i lan yleisradioasemalla järjestetyssä radiohäiriönäyttelyssä tutustumassa häiriönvaimen nuslaitteiden tehokkuuteen . Tämän jälkeen keskustelti i n häiriönpoistoto i m i n nan s u u ntavi ivoista T. K. Laakson al ustuksen perusteella. Radiohäi riöto i m i k u n nan m ieti ntö sai osakseen an karaakin arvostelua. Kokou ksen n i m issä l ähetetti i n Suomen Sähkölaitosyhdistyk selle, kauppa- ja teo l l isuusministeriölle ja l i i kenneministeriölle kirjeet, joissa esitett i i n tehokkaampia toimenp iteitä radioh ä i riöi den torjum iseksi. Sähkölaitosyhdistystä pyydett i i n kehoittamaan sähkölaitoks ia toimimaan verkkoon sa l i itettyjen kulutuskojeiden syn n yttämien häiriöiden vaimentam iseksi. Kau ppa- ja teo l l i suusm i n i steriölle ehdotetti i n lainsäädännöll isiä toimenpiteitä j a l ii kennem i n isteriölle es itetti i n että post i - ja len nätinhall itu kseen perustettai s i i n vähintään kaksi häi riökonsulentin toi n ta Esitetyt lainsäädäntöto imenpiteet jäivät toteuttamatta. M yös kään toi m i k u n nan esittämää sähkölain selven n ystä ei an nettu , koska Säh kötarkastuslaitos piti sitä tarpeettomana. Ehdotetut toimet post i - ja lennät i n hallitu kseen ku iten k i n perustetti i n vielä samana vuonna. Toi m i ntaa tuli o hjaamaan V i l ho K ilpi nen . Yleisradioasemien sii rryttyä vuonna 1 934 Y leisradiolle s i i rtyi s i l le m yös häiriöntorju ntatyö, ja l ä h i n n ä tätä varten perustettiin yhtiöön neuvontaosasto, pää l l ikkönä Sarvas, neuvontai n s i n öö rinä K i l pi nen . Syksyllä 1 93 1 Radioinsinööriseura esitti Hel s i n g i n Puhe l i n yh distyksel le toimenpiteitä automaatt ivalits ijo iden aiheuttam ien häiriöiden vaimentam iseksi. Puheli nyhdistys i l m o itti suhtautu vansa asiaan myönteisesti . Maal iskuussa 1 932 seura lähetti Sähkötarkastus laitokselle kirjeen, jossa pyydettiin mai nosvalolaitteiden tarkastusten yh teydessä tutkimaan myös laitteiden ku ntoisuus radiohäiriöiden suhteen E h kä voidaan sanoa, että radiom iehet osittain hävis ivät häiri önpoistokiistan ensimm äisen erä n . Radion merkitystä ei johta v issa sähköi nsinöörip i i reissä tuolloin vielä ri ittävästi arvostettu . Myöhem m i n asenteet vähitellen muuttuivat , j a Säh kötarkastus laitoksen ja Yleisradion vuonna 1 937 perustamassa yhteistyö val io k u n nassa työ muodostui hedelmälliseksi . 36 Radiola itteiden rakenneohjeet Radioasemien yleistyessä ja tehojen kasvaessa kävi ajan kohtaiseksi k i i n n ittää e ntistä s u urempaa huom iota l ähett i m ie n käyttöt urvall isuuteen I lmeisiä p u utteita esiinty i . Sähkötarkas tuslaitos oli antanut l aivalähett i m ie n tarkastuksen posti- ja l e n nätinha l l ituksen huoleksi, m utta sähkölaitoksia koskevissa var muusmääräyksissä e i o l l ut suoranaisia lähett i m i ä koskevia määräyksiä. Lähettim issä oli usein suurjännite- ja pienjänn ite laitteita lähekkä i n , kotelo oli usein puuta j n e . Tämä h uoletti erityisesti J u s s i R issasta Huhtikuussa 1 933 hän alusti k i n seuran kokouksessa keskustel u n aiheesta rad io laitteille ja n i iden hoitaj i l l e asetettavat vaatim u kset . Keskuste lun tuloksena asetett i i n lähett i m i e n rakennetta koskevia ohjeita laatimaan komitea Y löstal o , Rissanen, Sarvas ja (Sähkötarkas tuslaitoksen edustajana) Liuksiala. Sähköttäj ien pätevyyskysy myksen suhteen sovitt i i n , että p l h : n taholta kehoitetaan valtion l aitoksia h uolehtimaan siitä että n i iden rad iosähköttäjät suoritta vat pätevyystutkinnon kukin luokassaa n . Komitean laatimaa luon nosta aletti i n tarkastaa helm ikuussa 1 934. Tarkistuksen yhteyd essä ohjeet l aajennett i i n k äsittämään muitakin kuin rad ioase m i e n l aitteita. Tulos " Radiolaitosten ra kenteessa noudatettavia ohjeita" l ähetettiin touko k u u n lopulla lausuntoa varten alan l aitoksi l l e ja yhd istyksi l l e sekä rad ioteh taille. Kommentteja pyydett i i n syyskuun loppuun men nessä. Kun ohjeisiin o l i vielä tehty Säh kötarkastuslaitoksen ja Puolus tusm in isteriön Sähkölaboratorion esittämät muutokset, n e lopul l isesti hyväksyttyinä seuran vuosikokouksessa 1 93 5 lähetett i i n "sopivissa tapauksissa suosioll isesti noudatettaviksi" p l h : l l e , Yleisradiolle, Puolustu sm in isteriön Sähkölaboratoriolle ja kysei sen min isteriön säh köte k n i l liselle toim isto l l e , mere n k u l k u h a l l i tukselle, merivartiolaitoksel l e , Suomen Radioamatööriliito l l e , Suomen R ad iotehtai l ijoiden ja R adiokauppiaiden L i i t o l l e , S u o men Höyrylaiva Oy:lle s e k ä pari l l e rad iotehtaal l e . Yl eisrad ioasioita Syksyll ä 1 929 pidett i i n Haagissa pari vuotta aikaisemm i n pe rustetun kansainvälisen neuvoa-antavan radiokom itean CC 1 R ensimmäinen konferenssi. S i i n ä käsiteltiin aaltoalueiden käyttöä ja rad ioasem i l l e asetettavia teknisiä vaatimuksia. H uhtikuussa 1 930 piti professori Y löstalo seuran kokouksessa esite l m ä n tä män konferenssin päätöksistä. E sitelmää seuranneen keskus37 telun yhteydessä lausutt i i n ajatus "propagandan" l ähettäm ises tä ulkomaille Lahden aseman kautta varsinaisen ohjelmalähe tyksen jälkeen englann i n , ranskan ja saksan kielillä. Keskuste lun tuloksena käännyttii n asiassa kirjeellä yleisrad ioyhtiön puo leen . Perustelut tällaisesta järjestelystä lähetettiin myös sano malehdille. Kesäkuussa saat i i n yhtiön vastauskirj e , jossa kerrot t i i n asiaa johtokun nassa jo aikaisemminkin pohditun mutta aja tuksesta toistaiseksi luovutun käyttövarojen puutteessa. Vuonna 1 93 1 kävivät seuran edustajat yleisrad ioyhtiön toi m i tusjohtajan luona esittämässä toivom uksen yhtiön jul kaiseman Yleisradio-lehden kiel iasun parantam iseksi. M aa l iskuussa 1 93 1 jätti valtioneuvoston asettama, professori Ylöstalon puheenjohdolla toiminut yleisradiokom itea m ietintö n sä yleisradiotoiminnan teknillisen järjestel y n , talouden ja ohjel mato i m innan keskittäm isestä yhteisen johdon alaisiksi. Mietin nössä ehdotettiin asemaverkko sii rrettäväksi yleisrad ioyhtiön haltuun valtion saadessa korvau kseksi yhtiön osakkeita, jolloin yhtiöstä tulisi valtionyhtiö y l i 90 %:n osake-enem mistö l l ä . M ieti ntöön l iittyi kahden jäsenen - Puol ustusm i n isteriön Sähkölaboratorion johtajan Perttu Pertamon ja yleisradioyhtiön toi m itusjohtajan J V. Vakion ( H j . V. Walden) - eriävä mielipide. S i i n ä ehdotetti i n perustettavaksi Valtion Radio -niminen l iikelai tos , joka huolehtisi sekä yleisrad iotoiminnan teknisestä p uolesta että myös m u iden valtionalaisten rad iolaitteiden k u n nossap i dosta yleisradioyhtiön jäädessä edelleen pelkäksi ohjelmayhti öks i . Tästä kiistakysymyksestä halutti i n keskustella myös Radioin s i n ööriseurassa, ja huhtikuussa 1 932 järjestett i i n tätä varten kaks i kokousta. Ensim mäisessä alusti keskustelun Jussi Rissa nen selostaen komitean m ietintöä, ja toisessa o l i a l u stajana Perttu Pertamo. Kumpaakin a l ustusta seurasi vilkas keskustelu Kun oli todettu että seura ei voi esittää yksimiel istä kantaa, an nett i i n keskustelun jäädä vastaukseksi kysymyksee n . Syyskuussa 1 933 p i t i T . K. Laakso esitelmän aiheesta " M i h i n s ijoittaa yleisradiomme tuleva suurasema" H ä n e n m ie lestään oli vakaasti harkittava 1 50 kW aseman sijoittamista Jyväskylään Lahden sijasta. Esitelmään l i ittyi kuuluvuusalueiden karttoja, joissa alueiden raja-arvoina o l i käytetty 2 , 5 mV/m kidevasta a n oto l l e , 1 m V/ m 1 -putkiselle ja 0 , 2 mV/ m 3-putkiselle vastaa not t i m e l l e . Esitelmää seurasi vilkas keskustel u , joka tälläkin kertaa jäi vastaukseksi kysymykseen. Maal iskuussa 1 934 Laakso piti esitelmän Suomen yl eisrad io38 toi m i n n a n laajentamissu u n n itelm ista, joita n yt käsitelti i n l i i k e n n e m i n isteriön tammikuussa asettamassa toim ikun nassa: Ylös talo, J u selius ( p l h : n lennätinosasto), Vakio, Laakso. Tam pere laiset olivat ehdottaneet suuraseman paikaksi N okiaa ja Lahden m astoje n s i i rtäm istä Joensuuhun . Lisäksi Laakso selosti vaiku telmiaan Prahan, Budapestin ja Berl i i n i n asemista. Esitelmä e i t ä l l ä kertaa synnyttänyt laajempaa keskustelua. Vastaanotin joka e i valm istunut 1 930-luvun alussa pyritt i i n Saksassa postilaitoksen aloittees ta joud uttamaan yleisradiokuuntelun l eviäm istä toi m itta m a l l a m arkkin o i l le teollisuuden yhteinen halpa kansanvastaa notin DVE Tästä vastaanottimesta tulikin myyntimenestys, jonakin vuote n a noin puolet myydyistä vastaanottim ista. Ajatus esimer kin seu raamisesta Suomessa kiehto i erikoisesti T. K. Laaksoa . K u n posti- ja len nätinhallitus ei o l l ut hal ukas tekem ään aloitetta tällaisen "joka miehen vastaanottimen" aikaansaam iseksi , Laakso ehdotti aloitteen tekijäksi Radioinsi nööriseu raa . Laak son a l u stusta seuranneessa keskustelussa seu rassa esitett i i n n äkökohtia n i i n puolesta k u i n vastaankin . K u n toive kuuntelulu pien kasvun ki ihdyttäm iseksi o l i joka tapauksessa yhte i n e n , päätetti i n järjestää neuvottelukokous johon seuran jäsenten l i säksi kutsutaan plh : n , yleisradioyhtiön sekä radioteoll isuuden edustaj i a . Tällainen kokous pidett i i n jouluku ussa 1 933. S i i n ä asetetti i n asiaa edel leen pohtimaan viisimiehinen komitea, jossa o l ivat ed ustettuina Radioinsi nööriseura, posti- ja lennät i n h a l l i t u s , yleisrad ioyhtiö ja radioteol l isuus (2 edustajaa ) . Kun kom itean jäsenet ol ivat kukin tahollaan kysymystä edel leen tutki neet, komitea kokoontui hu htikuussa 1 934 yleisradio taloon sopimaan jatkotoimen piteistä. Laakso o l i käynyt yhdes sä toim itusjohtaja Vakion kanssa kauppa- ja teo l l isuu s m i n i steri L i n nan puheilla. M i n isteri Linna oli suosite l l ut vastaanottimelle asetettavien vaatimusten tutkim ista suorittama l l a erilai s i l l a vas taanott i m i l l a kuuntel ukokeita eri puolilla maata min isteriön olles sa valmis järjestämään plh:n yleisrad iokonttori lle käyttövaroja assiste ntin palkkaamiseksi tätä varten . M i n isteri oli pitänyt mah dol lisena sitäk i n , että vastaaville ul komaisille vastaanott i m i l l e järjestettäisiin tuontikielto. Vakio kertoi yleisradioyhtiön hallintoneuvoston myöntyneen siihe n , että kansanvastaanotinta saataisiin suositella yhtiön ta holta. 39 Keskuste l u n jälkeen päätett i i n asian edelleen keh ittel y jättää yleisrad iokonttorin huoleksi konttorin voidessa tarvittaessa kut sua kom itean jäsenet u uteen neuvonpitoon . Yleisradioas e m i e n s i i r ryttyä Y l eisrad ion haltuun jäi täm äkin asia Yl eisradion huoleksi, ja vähite l len koko s u u n n itelma rau ke si. Rad iotehta iden k i i n nostus oli l aimea ja kesk i n ä i nen kilpailu yhte istyöhalukku utta voimakkaam p i . H a l v i m m a n h i ntaluokan vastaanottimet e ivät o l e yleensä löytän eetkään vastakaikua suomalaisessa m e ntal iteetissa. N i i npä saksalaisen kansanvas taanottimen myöhäisempi seuraaja DKE eli " p i k k u h itleri" ei huo keudeltaan h u o l i m atta m uodostunut tääl l ä myyntime nestyk seksi Tul liasioita Syksyllä 1 929 pyydettiin kauppa- ja teo l l i s u u sm i n isteriön ta holta Radio i n s i nööriseuraa pohtimaan sähkö- ja erikoisesti ra d ioalan t u l l i n i m ikkeitä ja tekemään n iistä ehdotuksen m i n isteri ölle. Marrasku u n kokouksessa todett i i n , että asiasta voidaan a l k a a keskuste l l a vasta k u n on saatu tietoja m u id e n maiden vas taavi sta n i m i kke istä ja t u l l i m aksuista Pidett i i n tarpee l l isena m yös harkita , o l i s i ko tehtävä myöskin t u l l i maksuja koskevia eh dotu ksia. Vuonna 1 930 a l kanut yleisrad iovastaanotti m ie n kysyn nän h e i k kenem i n e n a i he utti vaikeuksia kotimaisen radioteo l lisuuden kan n attavuu d e l l e kovan u l komaisen kilpailun val l itessa . R ad i olaitte iden t u l l i a korotetti i n m arraskuussa 1 93 2 , m utta teo l l i suus halusi yleisradiovastaanott i m i l l e paljon s u u rempaa korotusta. Tätäkin asiaa ryhdyttiin seu rassa tutkimaa n . Fenno- Radion toi m itusjohtaja Alexander Paltschik selosti 9. 1 2 . 1 932 Suomen ra dioteoll isuuden vaikeuksia verraten t u l l i m aksujen suuruutta eri m aissa ja pari viikkoa myöhe m m i n valaisi asiaa m aah antuojien k a n n a lta P h i l i p s i n myyntipää l l i k kö B i rger Swe i n s . Tam m ikuussa 1 933 saati i n h a n k ituksi tietoja R uots i n , Eest i n , Saksan, E ng l a n n i n ja Yhdysvaltain t u l l i maksuista, m utta n ä m ä tiedot eivät ol leet k y l l i n yksityiskohtais ia. K u n tarkempien tieto jen hankki m i n e n eri vi rastoje n kautta ei johtanut tyydyttävi i n tu loks i i n , l ähetettiin m aa l is k uussa 1 935 yksityiskohtaisesti eritelty kyselyki rje Suomen konsu laateille seitsemään maahan. Y h teenveto saapu neista vastauks ista an nett i i n T K . Laakson teh täväks i . T u l l i maksujen tarkistuksen tarve oli kuite n k i n jo m e n et40 tänyt aja n kohtaisuutensa vastaa nott i m ien myyn n i n s i i rryttyä u u t e e n nou s u u n . Voi m a ja Valo - l ehdessä o l i kevääl l ä 1 935 j u l ka istu tul l i n i m i kekom itean laat i m a ehdotus sähköalan nim i k k e i k s i . Koska Ra dioinsinööriseura oli t u l l i m aksuja tutkiessaan saa n ut tuntuman m yös n i m i kkeistöön , päätetti i n tarkistaa ehdotus rad iolaitte iden osalta Syksyllä lähetett i i n komite a l l e seuran ehdotus tul l i n i m ik keiks i . Kom itea i l m oitti k u ite n k i n , että seuran ehdotus voidaan ottaa käyttöön vain huomattavasti s u pistett u n a kansainvälisten sopim usten vuoksi. Painetun sanan sarka Seuran sääntöjen m a i n i ntaan k i rjall isen toi m i n n a n harrasta m isesta s u htaud utti i n a l kuvuosina i n nostuksella, jota kuite n k i n sävytti y l e n paltti ne n o pti m i s m i . J o v u o n n a 1 928 alett i i n keskustella radiote k n i l l is e n käsikirjan aikaansaam isesta seuran jäsenten yhteistyöllä, m utta e n s i m m ä i s e n 1 0-vuotiskauden päättyessä e i o l t u päästy a l k u a pitem mälle. H i e m a n vaat i m atto m a m p i s u u n n itelma oli vuosikirjan j u l kaisem i n e n . Se säilyi ohjelmassa m uutaman vuod e n , ja kerran oli han k ittu p a i n atuksen kusta n n usarvio, m utta toteuttamatta tä mäkin s u u n n itelma jäi . Jäsenten yksityisestä k i rj a l l isesta toi m i n n asta tänä a i k a n a m a i n ittakoo n : Radiokirja 1 92 8 , Rad iokalenteri 1 929, M ik ro T K Laakso : fon i sta vastaanottimeen 1 93 2 ; J R is s a n e n : Radiokale nteri 1 927 ja 1 928 (yhdessä Laak son kanssa ) , Radiopuhelimen hoitajan opas 1 93 6 ; K . S . S a i n io R ad ioam atööri 1 933 J . Sarvas R ad iote k n i i ka n perusteet 1 93 3 ; E . L i u ks i a l a R ad iohäi riöt ja n i iden poista m i n e n ( STL j u l k a i su n :o 4 ) 1 933; V. Y löstalo Sähkötekniikan oppikirja 1 932, R ad iotek n ii ka n oppikirja 1 93 6 ; jäsenten avustu kset Tietosanakirjan ja Keksi ntöj e n k i rjan toimit tamisessa sekä kirjo itu kset eri lehdissä. Ylösta l o n Rad iotekn i i k a n oppikirjan j u l kaisemisen aikaansaa m isessa oli osuutensa m yös R ad io i ns i n ööriseural l a . Ylöstal o l l a o l i j o v u o d e n 1 935 a l u s s a oppikirjan käsikirjoitus l ä h e s val m i i n a , mutta k i rj a l l e e i o l l ut h a l u kasta kustantaja a . Vuosikokouksessa 41 1 935 seura päätti ryhtyä varojen keräykseen kirjan j u l ka isem i seks i . Anottuaan raha-avustu ksia eri tahoilta seura sai Längma n i n rahastolta ja opetusministeriöltä k u m maltakin 1 0 000 mk. Ylöstalo luovutti j u l kaisemisoikeudet korv a u ksetta seuran käy tettäväks i . Lokakuussa tehti i n Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa kustan n ussop i m u s 700 kappaleen painoksesta. Sopimus merkitsi seuralle pienoista tulonl ähdettä . Kun raha avustukset o l i käytetty perusmaksuksi Otaval l e ( 1 8 0 0 0 m k ) se kä varauksiin p i i rustus- ym. kuluih i n , jäi seuran taloud e l l i seksi hyödyksi 50 % kirj a n n id ottujen kappaleid e n myyntih i n nasta , 40 vapaakappaletta sekä oikeus ostaa kirjaa 40 %:n a l e n n u ksel l a . Kirja ilmestyi elokuussa 1 93 6 . P i e ntä erimiel isyyttä seura n hal lituksen ja tekijän väl i l l ä syntyi term i nolog i asta . H a l l it u s o l i s i h a l u n n u t k i rjassa käytettävän seu rassa vahvistettuja sanoja , m utta Y löstalo piti teknill isten laina sanoj e n suome ntam ista epätarkoitukse n m ukaisena Näin k i r jaan j äivät transform aattorit ja frekvenssit y n n ä muut nuorem m i l l e rad ioinsi nööre i l l e vieraalta k u ulostavat sanonnat. M i kä seuran l ehd eksi? Luonnoll isesti kii nnosti seuran jäseniä aikakausleht i , joka to i m i s i seuran äänenkannattajana ja jossa voita i s i i n j u l kaista seu rassa pidettyjä esitel m i ä . Tällöin esii ntyi kuten m yöhem m i nkin kaksi toisiaan korv i l l e lyövää vaatim usta : sisällöltään a rvokas i n s i n ööritason j u l kaisu ja l aajalti rad iomiespiireih i n l eviävä leht i . l n s i nööritason j u l kaisuja olivat Tekn i l l i n e n A i kakauslehti sekä vuonna 1 928 aloittanut Voima ja Valo. Radiolehtien kohdalla o l i t i l a n n e vakiintumato n . Langaton lopetti v u o n n a 1 928 ehd ittyään i l mestyä neljän vuo den a i kana yhteensä vain yhdeksän kertaa . Vuonna 1 92 7 syntyi Rad iopataljoonan p i i rissä A R. Saarmaan toim itta m a , kerran kuussa i l m estyvä Radiosanoma ( 1 927-3 6 ) . Se toimi vuodesta 1 928 vuoteen 1 93 1 m yös Suomen R ad ioam atöörili iton äänen kannattajana amatööriosastoinee n . Radiosäh köttäj i l l ä oli oma lehtensä Radiolennätin ( 1 927-3 1 ) . Vuonna 1 932 am atöörit ja sähköttäjät perustivat yhte isen lehden Radio O H ( 1 932-4 9) . L i säksi o l i y leisradioyht i ö l l ä ohjelmalehti Yleisradio ( 1 927-31 ) , jossa käsiteltiin jossa i n määrin m yös radiotekniikkaa. Radioinsinööriseurassa keskustelti i n l ehtikysym yksestä ensi ke rran joulu kuussa 1 92 7 . Tällöin o l i hankkeilla uuden lehden perustaminen Langattom a n tilalle. Seura päätti tukea aloitetta, joka ku itenkin raukes i . 42 H uh t i kuussa 1 929 otetti i n lehtikysymys uudelleen esille, ja s i tä käs iteltiin useassa kokouksessa. E hd o lla o l i m yös Rad iosa n o m a n val itse m i n e n seuran äänenkannattaj a k s i , m utta sitä ei pidetty k y l l i n edustavana ja korkeatasoisena Vuonna 1 93 1 o l i virei l l ä ajatus m u uttaa Radiosanoman s is ältöä j a l aajentaa toi m ittajakuntaa site n , että lehti tulisi sopivaksi m yös i n s i nööri- ja teknikkokunnalle. Samaan a i kaan o l i k u ite n k i n hankkeilla uuden Radiomaailma-nim isen lehden perusta m i n e n yle isradioyhtiön l uopuessa omasta l ehdestään . N e uvottelut uuden lehden pää toim ittajan ( E rkki Vala) ja kustantajan kanssa lehden tekn i l l ises tä sisäl löstä ja tekn i i kan to i m itu ksesta johtivat seuraa tyydyttä vään t u l okse e n . Tek n i l l istä osastoa toim itti d i pl . in s . J. B . Wenn ström , j a toimitusku ntaan k u u l u ivat lisäksi seuran jäsenet Laakso ja Sarvas puolen vuoden aja n . Radiomaailma i lm estyi k u ite n k i n vain yhden vuoden i l moituskan n a n jäätyä kan n atta v u us l askelm issa oletettua p i e n e m m ä k s i . Seura n l e h d e k s i jäi l ä h i n n ä Voima ja Valo. S i i n ä ju lkaist i i n s e lostukset seuran vuosikoko u ks i sta s e k ä sellaisia seurassa p i dettyjä esite l m i ä , jotka k i i n nostivat m yös m u ita sähköi ns i n öö re jä. " Ka ukonäk ö " kiinnosti 1 92 0 - l uvun lopulla E n g l a n n issa ja Saksassa sekä h i u kan myöhemmin Le n in gradissa aloitetut televisiolä h etykset herätti vät l uo n noll isesti k i i n nostusta tääl l ä ki n . Lähetyksissä käytett i i n mekaan i sta kuvanositusta, j a vastaanottopuolella tapahtui k u v a n kokoa m i n e n helpo i m m i n N ipkowin l evyn (reikäspiraal i n ) avul l a . Koska lähetykset tapahtu ivat pitk i l l ä ja keskipitkillä a a l loilla, voitiin n i itä täällä seurata yleensä v a i n iltamyöhällä yleisra dioasemien vaiettua . Kukaan Radi o i n s i nööriseuran jäsen istä e i vastaanotinta valm istan u t . E ns i m mä i n e n television t i i m o i lta pidetty e s i t e l m ä Radioinsi nööriseurassa o l i Perttu Pertamon kevää l l ä 1 93 1 pitämä " E räs kaukon äköme n etel mä" . S i i n ä hän selosti ajatustaan Manfred von Ardennen katodi sädeputke l l a suoritta m i e n kuvan s i i rtoko keilujen soveltam isesta televisioon käyttäen juovalukua 30 ja aallonpituutta 300 m . H u htikuussa 1 933 Erkki L i u k s i a l a kertoi " Kaukonäkölaitteista nykyvaihees sa " . Esite l m ää seuran n eessa keskustelussa T . K . Laakso kertoi katselleensa O u l u n yleisradioaseman hoitajan tek n i kko Martt i Sel i n i n televisiovastaanott i m e l l a postimerkin ko43 koisia kuvia Lontoosta keskipitki l l ä aallo i l l a . Vastaanotossa tuot ti vaikeimman p u l m a n tahdistus, m ikä tapaht u i käd e l l ä jarrut tae n . M arraskuussa m e nti i n seuran kokouksen jälkeen Pohjo ismai sen Sähkö Oy n h u o n e istoon tutustumaan raum alaisen i n s i nööri A l l a n Pau n u n rakentamaan televisiovastaa notti meen ja hänen yritystään ottaa vastaan lähetystä Lontoosta. Ionosfääri e i k u i tenkaan ollut otol l i n e n . N äkyv i i n t u l i vain jotain häm ärää, l ä h i n n ä l iiteleviksi haamuenkeleiksi l u o n nehdittavaa. Tuttu t i l a n n e ajalta kymmenen vuotta aikaisem m i n pyydettäessä vieraita k u u ntele maan musiikkia Aberd e e n i st a . L ä h e s yhden k äd e n sorm i l l a l askettavista televisiokatse l ijo is tamme tuolta ajalta l ie n ee paikal laan tässä yhteydessä m a i n ita Turun l aivastorad ioasemalla to i m inut T. M at i l a i n e n . Parhaat ku vat hän sai pitk i l l ä a a l l o i l l a l ä h ettäneeltä Zees e n i n asemalta. H uhtikuussa 1 935 Akseli Keinonen esitelmöi " N äkörad iotar koitu kseen käytettävästä ikonoskooppi - la itteesta" . Tällöin o l i N i pkowin levy j o taakse jäänyttä elämää, ja televisiolähetysten seuraaminen Suomessa loppui niiden siirtyessä uuden tekn ii kan myötä ultralyhyille aalloille. Ynnä muuta Maal iskuussa 1 932 otett i i n käsiteltäväksi rad iotek n i l l isen va l istuselokuvan hankkim i nen Saksasta Asiasta neuvotelti i n yleisrad ioyhtiön , posti- j a l e n n ät i n h a l l ituksen s e k ä A m m attie n ed istäm islaitoksen k a n s s a . Ammatt i e n ed istäm isla itos ilmo itti o l evansa valmis osall istu maan hankintaan, jos se saa oikeuden fil m i n hallussapito o n . Y l e i s rad ioyhtiö ja plh ol ivat enemmän k i i n nostu neet radiohäi riöelokuvasta. Aloite johti k u m m a n k i n eloku van hankintaa n . F i l m it s i i rtyivät lopuksi Y l e isradion neuvonta osastol le ja n iitä käytett i i n opetustilaisuuksissa vielä 1 930-luvun loppupuolella. Syksyllä 1 932 käyt i i n keskustelua radiote k n iikan opetuksesta teknillisissä koul u i ssa T K . Laakson a l u stuksen pohjalta . Kaup pa- ja teol l isuusm i n isteriölle lähetett i i n kirj e , jossa es itett i i n kan n atus teoll isuusneuvos I l mari K i l l isen ehdotukselle rad iotekn i i k a n sisäl lyttämisestä teollisu uskoulujen o petusohjel m a a n . Sa m a l l a korostettii n tarvetta saada rad iote k n i i k a n opetus myös tekn i l l isissä opistoissa parempaan asemaan . Vuosikokouksessa 1 934 Jarl Sarvas ehdott i , että seura aloit taisi Suomen rad ioto i m i n n a n h i storiallisen a i n eksen kerääm i44 s e n . T. K . Laakso usko i , että Yleisradio t u l ee aikanaa n j u l k a ise m aan yleisradioto i m i n n a n h isto r i i k i n ja kehoitti tämän vuoksi jä seniä keräämään talteen a i n eistoa rad ioto i m i n n a n m u u lta a l u e e l t a . Keräystä hoitamaan ehdotett i i n asetettavaksi komitea, mutta tämä ajatus jäi toteutum atta eikä m itään järjest e l mä l l istä keräilyä syntynyt. Keskustelu a ntoi kuitenkin joillekin seuran jä senille virikkeen ark isto ida tulevan h i storian kan nalta k i i ntoisia papereita kotonaan tai toi m i paika l l a a n . Käytöstä poistettuje n esineiden talletta m i n e n jäi alkuvuosina m e l ko vähäise k s i . Vuosikokou ksessa 1 935 keskustelt i i n jälleen koul utuskysy m yksestä Sarvaan alustu ksen pe rusteel l a . Ai hetta käs itel t i i n ra d io säh köttäj istä korkeako u l u i n s i nööre i h i n asti . Keskuste l u n yh teydessä tuli e s i l l e m yös yhteisen palkkioperusteen noudatta m i n e n asiantuntijatehtävissä. Kesk uste l u n peru steel l a Laakso l aati l u o n noksen " Radio i n s i n öörien neuvotte lutöiden palkkioperus teet' · . Vähäisten korjau sten jäl keen palkk iota u l ukko l äh etett i i n j äsen i l l e k i e rtokirjeen m u ka n a Tässä , . p a i m e n k i rjeessä " koros tetti in rad ioinsinöörien keskinäisen solidarisuuden m erkitystä, kehoitett i i n suosimaa n t o i m i n nassa kotima ista teoll isu utta ja ko timaisia l aitoksia sekä työhönotossa kot i m a is i a i n s i n öörejä ja teknikoita . Talous Seuran m e not rajoittu ivat a l u ssa l ä h i n n ä toi m istotarv i kkeiden l uonto i s i i n k u l u i h i n ja ajoitta i n kokouspaikan maks u u n , m utta vuonna 1 930 alett i i n s ihteeril l e suorittaa pientä korvausta, m ikä useim p i n a vuosi n a oli seuran kokoukselta 50 m k ja h a l l ituksen kokou kselta 2 5 mk. Vuoden 1 930 markan a rvo o l i hi ntaindek sien m u kaan vuoden 1 978 rahassa n. 80 p. Si hteerin työ oli ai kaa viepää, sillä kokousten pöytäkirja! ol ivat m e l ko yksityiskoh taisia sisältäen m yös esitelmien refe ro i n n i t m ik ä l i esite l m ä ei ol lut valmiiksi k i rjo itett u n a pöyt ä k i rjan l iitteek s i . Työry h m i e n sih teerit joutuivat ajoittain tekemään hyv i n k i n tiivistä palkatonta työtä, samoin tiete n k i n esite l m ä n pitäjä . Jäsen maksu oli a l kuvuosina 50 m k vuodessa. M u ita tuloja e i yleensä o l l u t l u ku u nottam atta vuotta 1 92 9 , j o l l o i n Säh kötarkas tuslaitos suoritti seuralle 1 000 mk korvauksena luonnoksesta m ääräyksiksi radiokojeiden l i ittäm isestä sähköverkkoo n . E n s i m m äisen kymmenvuotiskauden päättyessä näytti t i l a n n e valoi sammalta jäätäessä odottamaan tu loja Rad iotekniikan oppikir jan myy n n i stä sekä san astotyön tuloks ista . 45 M yrskyä vesilasissa Lahden aseman aloitettua l ähetyksensä v u o n n a 1 928 käyt i i n a s e m a n mod u laatiosta sanomalehden palsto i l l a m e l koinen po l e m i i k k i vastapuolina Perttu Pertamo ja Viljo Y löstalo. Kun yleis rad iotoi m i n nan teknisestä järjestelystä vuoden 1 93 0 al ussa kes kusteltaessa esitettiin sellainenkin ajatu s että asemien hoito keskitettäisiin Puolustusministeriön Sähkölabo ratorio o n , Ylösta lo ymmärrettävästi antoi aikeesta kärkevänpuoleisen lausun non . Pian i l m estyi lehti i n puolustusministeriön vastine ( laatijana m i n isteriön teknill isen osaston lakimies), jossa kärkevästi arvos telt i i n Y löstalon m ie l i p iteitä korostaen sähkölaboratorion asian tuntemusta. Vastineessa sanott i i n m m . : "Tietysti voidaan tek n i l l isen hoidon keskittämistä varten pe rustaa u u s i laitos. M i ljoonia maksamalla saataisiin kyllä siihen tarvittavat väl ineet hankituksi, m utta pätevää kotimaista henki lö ku ntaa ja sitä kokem usta joka sähkölaboratoriolla ja pajal l a jo on e i saada tällä hetkellä m u ualta kuin j u u ri sähkölaboratoriolta ja sen koulutuksen saaneilta, s i l l ä rad ioalan tieteelliseen ja samal l a käytännölliseen työskentelyyn perehtyn e i stä ammattimieh istä on vielä toistaiseksi puute . " Tämä kohta koett i i n seuran pi i rissä radi o i n s i nöö rikuntaa louk kaavana, ja seuran huhtikuun kokouksessa as iasta keskusteltiin v i l kkaasti Seuran nim issä l ähetett i i n sanom a l ehd i l l e hallituksen l aati m a vastin e , jossa ottamatta kantaa itse kiistakysymykseen paheksutti i n min isteriön vastin eessa a n n ettua väärää k uvaa maan sivi i l i rad ioteknikkokunnan pätevyydestä ja kokem u ksesta rad iolaitteiden s u u n n ittelussa, rakentam isessa ja käytössä. Vasti neen laatim iseen eivät osa l l istuneet I l mavoimien ja Sähkö laboratorion insinöörit E rmas ja Sarvas , jotka t u n s ivat itsensä varsin ki u saantuneiksi m i n isteriön kirjoit u ksen johdosta . Vasti neen j ulkaisemisen jälkeen p idett i i n vielä seuran y l i m ää räinen kokous , jossa keskusteltiin seuran vastin eesta. Perta mon m ielestä hall itus oli menetellyt vää r i n l ähettäessään vasti neen lehdille, vaikka sen tietoon oli saatettu että m i n isteriön tar koituksena ei ollut loukata puolustu s m i n isteriön u l kopuolella toi m ivaa rad iotekni kkokuntaa ja m i n isteriö olisi halu n n ut antaa asi asta selvityksen. Joidenkin l isäpuheenvuorojen jälkeen, m erkit tiin pöytäkirjaan hall ituksen menetelleen oike i n . Lisäksi m erkit t i i n pöytäkirjaan päätöslauselma: "Seura toivoo, että seuran jä senet j u l kisessa esiintymisessä välttäis ivät henkilöön kohdistu vaa loukkaavaa kielen käyttöä . " 46 Tämä episod i ehkä puhdisti ilmaa. Myöhemmin ei juuri e s i i n tynyt kärhämää e r i l aitoks issa toimivien radioinsinöörien kes ken. Sään nöllinen tapaa m i n e n seuran tilaisuuksissa o l i o m i aa n s äilyttämään sovun hyvänä ja toverillisena silloinkin kun n äkö kan n at ja laitosten edut n äyttivät menevän rist i i n . E nsimmäisellä penin kul m a n pylväällä Seu ran vuosikokous 1 93 6 pidett i i n 1 0-vuotisj uhlan merkeissä Hotelli Tornissa 22. 2 . Seuran 25 jäsenestä osall istui kokouk seen 2 3 . Asioiden käsittelyn j ä l k e e n t r i Martti J u kola haastatteli seuran jäseniä. H aastattelu rad ioit i i n ja tallennett i i n myös ään i l evylle. Haastateltavina ol ivat puheenjohtaja Rautajoki (seuran toiminta ja patenttiasiat ) , Pertamo (puol ustuslaitoksen rad iolaitteet), Ris sanen ( radiol iikenne), Laakso (yleisradiotoiminnan keh itys) , Vermasvuori ( radiomajakat ) , Liuksiala (vastaanottimien turv a l l i suus), Jalander ( m a l m in etsintä), Sainio ( radioamatööri!) ja H a u vonen ( Lahden yleisradioas e m a ) . Haastattel u n jälkeen seura s i n i i n i kään radioitu esitelmä " R a d iotekniikan vaikutus m u i h i n aloih i n " . Esitelmän oli laat i n ut Sarvas seuran jäsen i ltä kokoamiensa tietojen perusteel l a , m utta hän ei hal u n n ut sitä itse esittää vaan sen luki sihteeri Liuksiala. Kokousta jatkett i i n aampuoleen i l lallispöydän ääressä. Ko kousta mu isti o n n ittelusähkeellä Heikki Jäderhol m , kirjee nvaih tajajäsen Kanadassa. Säh kösanomia ol ivat lähettäneet myös eräät kuuluisuudet kuten M a rconi ja professori Piccard , joista edellinen lähetti sanomansa keskeltä Abessinian sotatan n e rta ja jälkimmäinen avaru uslen noltaan Heavside-kerrosta paraikaa puhkaistessaa n . Sarvaan l attea hymyily kuitenkin paljasti nämä sanomat hänen väären nöksiksee n , kertoo kokouksen pöytäkir ja. Sanomalehd i l l e ja tek n i l l i s i l l e j u l kaisu i l l e lähetett i i n kertomus seuran 1 0-vuotisesta toim i n nasta. Juhlaesitelmä julkaistiin Voi m assa ja Valossa . Lehdeltä saamansa kirjoituspalkkion Sarvas l uovutti seuralle. Radioinsinööriseura saatt o i olla kuljetun taipaleen tuloksiin tyytyväinen. Tosi n jotkut s u u n n itel mat ol ivat jääneet toteutumat ta, mutta monet kauaskantoiset aloitteet ol ivat johtaneet toivot tuun tuloksee n . Seura, vaikka olikin jäsen määrältään pieni, o l i tullut laajoissa piireissä tun n etuks i , ja radioala o l i alkanut saada osakseen arvostusta myös muiden sähköinsinöörien kesk u u dessa. 47 Radioinsinööriseura "perhekuvassa · ?2. 2. 1 936. Istumassa vasemmalta Jarl Sarvas, Jussi Rissanen, K.S. Sainio, Viljo Ylöstalo, Toivo Rautajoki, E . M . Heino nen , Erkki Liuksiala, Perttu Pertamo, T. K . Laakso, Seisomassa Holger Jalander, Jouko Pohjanpalo, Arvo Bäckström, Jalo Vermasvuori, Arvo Hauvonen, Akseli Keinonen, Erkki Ermas, Eino Kuokkanen, Vilho Kilpinen, Rafael Ylkänen, Aaro Huttunen, Anders Kurten ja Georg Sundholm. Juhlakokoukseen sonnustauduttiin iltapukuun. Nyt olivat mukana myös Erkki Heino, Boris Heimburger ja Paavo Arni (seisomassa kolmas ja neljäs vasem malta sekä kolmas oikealta). Kuvasta puuttuu kaksi osallistujaa. Äänestä kuvaan 1936-1956 Yl eiskatsaus 1 930-luvun loppuvuodet ol ivat voimakkaan taloudel l isen k e h i t y k s e n a i k a a . Vielä alkuvuodesta 1 939 valm istaudutt i i n järjestä m ään seuraavana vuonna pidettäviä olympiakisoja , jotka o l i s i i r retty Tokiolta Helsingille Japa n i n ollessa sodassa Kii nan kans sa. Rad iotoiminnan sektorilla tämä merkitsi kisarad iointien s u u n n itelmien tekoa ja l aitehank intoja. Harkittiinpa kisojen tele v i s iointiakin siten, että vastaanottim ia sijo itettaisiin s u u r i i n telt toi h i n . Tilanne kuitenkin synkkeni nopeast i . Kisahaaveet häipyivät v i i m eistään Saksan hyökättyä Puolaa n . Suomen puolustusvo i m i e n järjestäytyessä kaiken varalta sotavalmiuteen j a useim p i e n radioinsinöörienkin saadessa YH -kutsun uskott i i n vielä m e l ko yleisesti päästävän suhteell isen pian kot i i n ja siviil itehtä viä jatkamaan, ku n nes ens imm äisten pommien putoa m i n e n sai optim istisimmankin tajuamaan edessä olevien koettelem usten vakavuuden. Talvisotaa seura n n eena lyhyenä rauhan aikana myös siviil i ra d ioto i m i nta elpyi , eikä keh itys ollut täysi n pysähdyksissä jatko sodankaan aikana . Tod e l l a vauhtiin päästiin luonnoll isesti vasta m u utama vuosi rauhantulon jälkeen . Rad iotekn i ikkaa hall itsi elektroniputken edelleen keh ittym i n e n ja yhä lyhyempien aaltoje n käyttöönotto radioli ikenteessä. Sotaa käyvät suurvallat uhrasivat suuria ponn istuksia rad io tekn i i kan kehittäm iseen sotatoim issa. Syntyi uusia sovellutuk s i a , joista osa löysi sodan päätyttyä tiensä myös rau hanomai seen käyttöön kuten tutka, monikanavainen radioli nkki sekä eräät uudet navigointime netelmät. 49 Yleisra dio Syksyllä 1 937 jätti T . K . Laakso Yleis radion, ja hänen tilalleen t u l i J u ss i Rissa n e n . Asemaverkkoa keh itett i i n uusia asem i a rakentamalla ja tehoja korottamalla. Saman kehityksen j atkuessa m u uallakin kävi aal toahtaus pitkillä ja keskipitkillä aalloilla lopu lta sietämättöm äksi samalla taajuudella toim ivien asemien h äiritessä toisiaa n . Rat kaisun pulmaan toivat ultralyhyet aallot, ja Suomi s i i rtyi ula-kau teen ensimmäisenä E u roopan maana Länsi -Saksan jälke e n . Viimeiset toimen piteet pitkillä ja keskipitkillä a a l l o i l l a ol ivat 1 950-luvun al kuvuosien H e lsinki ja Turku 1 00 kW, Vaasa 25 kW, Y l ivieska 1 0 kW sekä Lahden l ähett i m e n uusim inen Ensi mmäiset u la kokeilut s uoritett i i n 1 940-luvun loppupuolella 40 M H z taajuusalueel l a , ja vuoden 1 95 1 alussa sijoitettiin uuden taajuusalueen mukainen Saksasta hankittu 0,25 kW lähetin Sta d i o n i n torn i i n . Asem averkkoa raken nett i i n m u utaman aseman vuosivauhd i l l a ja vuonna 1 959 o l i ulalähetys kuu ltavissa koko m aassa joita k i n syrjäkyliä l u k u u n otta matta. Vuonna 1 956 saatiin kaksikiel iset ran n ik koalueet ruots i n kielisen u l averkon piiri i n . U l komaille tarkoitettuja lähetyksiä varten aloitettiin kokeilut l y h y i l l ä aalloilla v u o n n a 1 938 . Porin 1 00 kW asema suuntausan tenneineen valmistui vuonna 1 94 8 . Suu ritehoisen lyhytaalto aseman hankinta, jota myös Radioinsi nööriseura oli ponnek kaasti ajanut, o l i pantu alulle jo vuonna 1 93 8 , m utta Englannin joutuminen sotaan viivästytti toimituksia. Ensimmäinen ääniauto u lkotuotantoa varten saat i i n vuonna 1 937 ja ensim m äiset mag netofo n it hankitt u i n a olympiaradiointe j a varten vuonna 1 93 9 . Radiolupien vo im akkaan kasvu n 1 930-luvun lopu l l a keskeytti talvisota. S i i rtoväen asetuttua u u s i i n kote i h insa l u pamäärän kasvu oli m e l ko tasaista , m utta vuoden 1 938 h u ippua, 63 000 uutta lupaa, ei enää saavutettu . Vuonna 1 945 om isti puolet Suo men kodeista rad ion ja vuoteen 1 956 mennessä oli radiokotien m äärä noussut 80 % vaih e i l l e . Posti- j a lennätinlaitos R issasen mantt e l i n posti- ja l e n n ät i n h al l ituksen radiotoimis tossa peri Helsing i n radioaseman johtajana toi m i n ut E rkki Hei n o . Lyhyillä aalloilla tapahtuvaa u l ko m aa n l i i ke n nettä varten va ratt i i n vuonna 1 943 Vihdin N u m menkylästä 1 2 ha maa-alue, jo ka pian täyttyi suu nta-ante n n ie n rake n n e l m i l l a . L i i ke nteen kasvu 50 / / / Ula-asemaverkko saavutti Napapiirin vuonna 1 954. Porot ihmettelevät uutta tekniikkaa Ou nasvaaralla . Nummelan lyhytaaltoaseman lähettimiä kallion sisään rakennetussa hal l issa . ja häiriöiden l isääntym inen saattoi ennen pitkää ajankohtaiseksi Leppävaaran vastaanottoaseman korvaamisen uudella. Uusi vastaanottoasema rakennett i i n vuonna 1 952 " Keimolan kor pee n " . Vuoden 1 952 olympiakisojen kynnyksellä alettiin l yhy taaltoasemaa käyttää myös kuvien välittäm iseen muutama vuo si a ikaisemmin han kittujen kuvalennätinlaitteiden avu l l a . Helsingin Malmilla sijaitseva lentokenttä sai sokkolaskulait teet vuonna 1 93 7 . Lento l i i kenteen majakoita aletti i n rakentaa vuonna 1 943. Sodan aikana lähinnä il mavalvontaa varten kehi tetty tutka tuli 1 950-luvu l l a käyttöön l entokent i l l ä Muu radiotoiminta Tutkasta tuli tärkeä väline myös merenkulun palveluksessa . Jo vuonna 1 950 varustett i i n mu utamat kauppalaivat tutka l l a Helsingin pol i isi laitos sai ensimm äiset · · piiska-autonsa" radio puhelim i neen vuonna 1 937 Keskusasema sijaitsi Kallion kir kon tornissa. 1 940-luvun lopu l l a s i i rtyi sekä pol iisin että palolai tosten radioliikenne ula-alueelle, ja tämän myötä levisi radiopu heli men käyttö yhä l aajem piin pi i rei h i n . U l ataksit tul ivat ens immäiseksi käyttöön Turussa, ja 1 950-lu vun alkuvuosina l i ittyivät radioto i m i ntaa harjoittavien laitosten p i i r i i n tie- ja vesirakennushallitus, metsähallitus ja rautatiet . Radioteollisuus Rad ioteoll isuuden pääart i kkelina ol ivat 1 930-luvulla yleisrad i ovastaanottimet. Sodan aikana keskittyivät etenkin A s a Radio , Helvar ja Radio E . Hell berg ennen mu uta kehittämään ja valmis tamaan rad iolaitteita puolustusvo i m i l l e , m i h i n tarvittiin entistä enemmän myös insi nöörityövo imaa. Etenkin kenttärad iokal usto o l i lähes kauttaaltaan kotimaista valmistett a . Vuonna 1 943 perustett i i n myös O y Rad ioputki Ab. Putkien valm istus pääsi alkamaan kolmen vuoden kul uttua mutta loppui lyhyeen ulkomaisen kilpailun paineessa. Se auttoi kuitenkin ra dioteollisu utta selviämään putkipulasta vaikeimman ajan y l i Puol ustusmin isteriön Sähköl aboratoriosta t u l i vuonna 1 946 Valtion Sähköpaja (nykyinen Televa ) . Suun nittelutöitä ja laittei den valm istusta tehti i n edelleen myös puol ustuslaitokse l l e . J o s kriteeriksi otetaan valmistettujen lähettim ien lukumäärä, voitaneen "maailman suurimpien" joukkoon l u kea Vaisala Oy, jonka radiosondeja jo 1 950- l uvun alkupuolella toimitett i i n usei h i n maihin. 52 E n s i m mäisenä suurtaajuuskuumenn uksen sovell utuksena tu l ivat vuonna 1 950 markkinoille Helvarin muovisaumaajat . Rad ioteoll isuuden omaksi järjestöksi perustettiin vuonna 1 935 Suomen Rad iotehtai l ijoiden Yhd istys ry, jonka jäsenet si lti y l eensä edelleenkin kuuluivat myös Suomen Rad iotehtailijoiden ja R ad iokauppiaiden Liittoo n . Teoll isuuden ja maahantuojain erilaiset i ntressit johtivat 1 950-luvulle tultaessa siihen , että nä m ä erosivat yhteisestä liitosta , joka näin jäi pääasiassa maa ha ntuojien järjestöksi joski n siihen kuulu ivat u l komaisen pää oman turv i n toim ivat tehtaat kuten Phil ipsin omistukseen siirty nyt F e n no-Radio. Suomalaiseen pääomaan nojaavien tehtaiden yhdistys otti n yt nim ekseen Suomen Rad ioteol l isuusyhdistys ry To i m it u sjohtajana oli vuodesta 1 947 lähtien eversti evp. A R . Saarm aa. Koulutus j a tutkimus Radioh uoltokursseilla Am matt i ened istämisla itoksel l a keski tytti i n vuosina 1 940-45 sotainvaliidien koul uttam iseen uuteen ammatt i i n . Vuonna 1 946 toimintansa aloittaneessa Keski-Suo men keskusammattikoul ussa oli alun alkaen myös radiol inja ja samo i h i n aikoihin alett i i n radiotekn iikkaan k i i n n ittää huom iota useissa m u issakin ammattikouluissa. Tek n i i ka n tohtoriksi radiotekniikassa väiteltiin Teknill isessä korkeakou l ussa ensi kerran vuonna 1 94 1 . Yleisradion suunnit teluinsinöörin Jouko Pohjanpalon väitös k i rjan nimi o l i " Eräs m e nete l m ä moduloitujen lähettimien hyötysuhteen parantam isek si". Tampereen tek n i l l iseen opistoon perustettiin vuonna 1 938 hei kkovirtatekniikan opintosuunta, jossa l ehtorin viran haltijana toi m i T K . Laakso. Tämä opintosuunta s i i rrettiin vuonna 1 947 Helsingin Teknilliseen opistoo n , joka oli edellisenä vuonna syn tynyt l aajentamalla aikaisempi teo l l isuuskoulu myös insinöörejä val m istavaksi oppilaitokseks i . Vuonna 1 950 erotett i i n radiotek niikka omaksi l injaksi . Vuonna 1 943 toimi ntansa aloittaneeseen Valtion teknill iseen tutkimuslaitokseen perustettiin vuonna 1 948 rad iol aboratorio, johtaja na Jouko Pohjanpalo. Se oli tavallaan aloittanut jo pari vuotta aikaisemmin Valtion Sähköpajan osastona. Puolustuslai toksen toimeksian nosta laboratorio perehtyi e rikoisesti uuteen mikroaalto- ja pulssitekn i ikkaan kehittäen mm. kaksi i l maval vontatutkan prototyyppiä teo l l isuuden (Televa ja Valmet) vai53 m i stettavaks i . Tääl lä s u u n n iteltiin kokei lukäyttöön myös ensim mäinen kotimainen 8 -kanavainen radiolinkki Yleisrad io, ulaverkkoa rakentaessaan, viivytteli televisio n alo ittamista monien m ielestä l i iankin pitkää n . N i i n alkoi televisio toi m i nta Suomessa harrastel ijavoim i n , käynnistäjänä Radioin sinööriseura ja pyörittäj inä tempauksiin tottuneet teekkarit . Television ja tutkan myötä o l i rad iotoim i ntaan tullut äänen rin nalle tai tilalle kuva, jos ei aina merkittävämpänä niin a i n akin ke hittyneem pää tekni i kkaa vaativana. Käykäämme nyt tarkaste lemaan m i n kälaista oli Rad ioinsinöö riseu ran toi m i nta tänä vaiherikkaana ajanjaksona Jäsenistö Seuran jäsenmäärä, joka ensimmäisen 1 0-vuotiskauden päättyessä oli 25, l isääntyi ennen talvisotaa viidellä ja sotavuo sina saman verra n . Vuonna 1 943 hyväksytti i n toinen opistoinsi nöörijäse n , Porin l yhytaaltoaseman pääll ikkö Eero Frantsila, tu kenaan yl iopisto-opi ntoja . Tämä enteilikin jo suopeampaa suh tautumista opisto i n s i nööre i h i n . Viimeisenä sotavuon n a 1 944 tehtiin seuran sääntöih i n muutos, mikä saattoi nämä d iplomi insinöörien kanssa saman vertaisiksi seuraan l iittymisessä eikä hall ituksen jäsenen enää tarvi n n ut olla d i plomi-insinööri . Tämä Jussi R issasen alo itteesta tehty uud istus sujui suuren yksimieli syyden val l itessa. Tek n i l l isen opiston käyneitä kutsuttiin täl löin jo yleisesti insi nööreiksi ja Sähköinsinööriliiton jäsenistä o l i suuri osa opistoinsinöörejä N yt alkoi jäsenmäärässä voimakas kasvu. Vuonna 1 944 liittyi seuraan 1 0 opistoi nsinööriä, vuonna 1 945 saman verran ja l i säksi kaksi d i plomi-ins i n ööriä. Kasvu jatkui tämän jälkeen k i n vilkkaana , nyt taloudell isen elpymisen ja radiotoiminnan l aajen tum isen myötä. Kaikkien uusien jäsenten osa l l i stuminen seuran toimintaan ei kuitenkaan ollut aktiivista, ja pari kertaa poistett i i n jäsenl uette losta jäsenmaksunsa toistuvasti laiminlyöneitä henki löitä seu rasta eronneina. Vietettäessä seuran 30-vuotisjuhlaa o l i jäseniä 1 40 . Jussi R issasen työn tuloksena valmistui vuonna 1 952 monis tettu jäsenmatrikkel i , yhteensä 60 sivua. Siinä o l i tarkat tiedot jä sen istä sekä luettelo toimihenkilöistä koko sii henastiselta toi m inta-ajalta. Täl l ö i n , likipitäen seuran 50-vuotistaipaleen puoli välissä, oli jäseniä 1 25 ja n i istä diplomi-insinöörejä (tai tohtori54 i n sinöörejä) 6 1 , opistoinsinöörejä 60 ja jäsenyyden edellyttämän pätevyyden m u u l l a tavalla saavuttane ita 4. Diplom i - i n s i nöörien joukossa oli kaksi professoria ja yksi tekniikan tohtori . Jäsenten jakautu m i nen toim ipaikoittai n oli seuraava: Dipl . l n s . Muut Yht . ins. Yl eisrad io Posti- ja lennät i n laitos Valtion tek n i l l inen tutk imusl aitos Puolustusl aitos Patentti - ja rekisterihall itus Säh kötarkastuslaitos Helsingin Puheli nyhd istys Merenkulkuhallitus Teo l l i s u us Kauppa I n s i nööritoim isto! Oppilaitokset Sähköla itokset Järjestöt U l komailla 9 2 3 2 4 2 2 15 3 2 4 1 14 8 6 5 2 16 6 3 4 2 2 3 24 5 6 6 4 3 3 1 33 14 9 9 4 2 2 Suurin osa insi nööritoim istoista oli rad iol aitteiden maahantuo jia kuuluen lähinnä kaupan ryhmään . Teo l l isuuden palvelukses sa olevien i nsinöörien l isääntym inen oli merkk i n ä maamme ra d ioteo l l isuuden monipuol istum isesta . Seuran vanhojen jäsenten osall istuminen toimi ntaan oli varsin akti ivista vielä 1 950-luvun puol iväl i i n asti Pisimpään ennättivät hall ituksen jäseninä 30 vuoden aikana toi m i m aan Ermas 1 9 vuotta , s i itä puheenjohtajana 3 ja sihteeri nä 9 vuot ta; Laakso 1 5 vuotta; Liuksiala 1 3 vuotta, puheenjohtajana 4 ja sihteerinä 6 vuotta ; R issanen 1 1 vuotta, n iistä 8 puheenjohtajana . Parin vuoden ajan toim ivat puhee njohtajana Erkki Heino, Jou ko Pohjanpalo ja M atti Wihuri . Si hteerinä o l i 7 vuotta Orvo Polla ri, 2 vuotta Erkki Heino, Kalevi Ahti ja Pentti Karasuo sekä vuo den Pentti M attila. Sihteeri ja rahastonhoitaja val ittii n hall ituksen jäsen istä vuo teen 1 944 ast i , mutta täl löin tapahtuneen sääntöjen muutoksen jälkeen tuli hallituksen tehtäväksi ottaa sihteer i , rahastonhoitaja ja muut tarpeel l iset toimihenkilöt . 55 Sotien aikana ol ivat mu utamat seurat jäsen istä vastuu l l isissa siviil itoim issaan , osa teo l l isuuden palveluksessa mu iden ollessa kom ennettuina yleensä tekn i l l isiin tehtävi i n armeijassa . Jatko sodan viime vuosina to i m i päämajan alaisuudessa Viestiosasto 1 1 1 , tehtävänään suun n itella viestikal ustoa sekä valvoa tehtailla puolustusvoimien tilausten toim ittam ista. Tässä eversti Perta mon johtamassa yksikössä palve l i hänen l isäkseen 6 muuta Ra dioinsi nööriseuran jäsentä. Kannattavat jäsenet Seuran talouden kohentamiseksi hava itti i n aiheell isesti tur vautua radioalan l i i kelaitosten tukeen Sääntöjen mu utoksen yh teydessä vuonna 1 944 tehtiin tämän saavuttam iseksi l isäys, jonka m u kaan seurassa voi olla m yös kannattavia jäseniä. Nä mä ään ivaltaa vailla olevat jäsenet suorittavat seuralle vuosittain jäsenmaks u n , jonka suuru udeksi aluksi määrätt i i n 2 000 mk ( nykymarkoissa 530 mk) Todett i i n , että olem i nen Radioinsinöö riseurassa kan nattavana jäsenenä merkitsee tiettyä mai nosar voa ja saattaa myös l isätä good-wi l l iä seuran jäsenten keskuu dessa. Tietysti on l i ittym iseen usein ollut syynä pelkästään halu tukea seuraa, ja asiaan on ratkaisevasti vaikuttanut l i i kelaitok sessa toim iva seuran jäsen. Heti ensimmäisenä vuotena l iittyivät kannattaviksi jäseniksi Oy Yleisradio Ab, I nsinöörito im isto Oy Aseko Ab, Oy Ryt m i Ab ja Oy Helvar. Vuonna 1 945 seu rasivat esimerkkiä Oy Fen no Rad io Ab, Oy L. M. Ericsson Ab, Oy Radiosa ja Oy Rad ioteoll i s u u s Ab. Tämä o l i osittain seurausta kirjeestä, jonka seura o l i keväällä lähettänyt 2 6 : 1 1 e l i i kkeelle. Seu raavan 1 0 vuoden aikana lopett i toim intansa 2 l i i kettä ( Rad ioteol l isuus ja Ryt m i ) , ja pysyvästi uusia l iittyi 4 (Havulinna Oy, Orbis Oy, Oy P h i l ips Ab ja Asa Radio Oy) , joten kan natta vien jäsenten l u ku vuoden 1 955 lopu lla o l i 1 0 . Kokoukset Jonkin laisen m ittapuun seuran toi m i n nan vilkkaudesta antaa kokousten lukumäärä. Kokouksia saati i n järjestetyksi jossain määrin sodankin aikana, kun osa jäsen istä oli Helsing issä tai pääsi lähtemään kokoukseen osall istumaan. Seuran kokousten ja n i issä pidettyjen esitelmien l u kua osoittaa seu raava taulukko 56 Vuosi Kokouksia Esitelmiä Vuosi Kokouksia Esitelmiä 1 936 1 937 1 938 1 939 1 940 1 94 1 1 942 1 943 1 944 1 945 8 9 8 8 12 6 8 8 4 4 4 4 4 8 10 8 8 9 13 1 946 1 947 1 948 1 949 1 950 1 95 1 1 952 1 953 1 954 1 955 10 18 9 12 8 10 9 10 11 15 9 12 10 8 8 7 9 8 6 8 Vuonna 1 948 oli l isäksi keskustel u i ltoja 8, vuonna 1 949 5 ja vuonna 1 950 3 . Kokoukset pidettiin ylee nsä Yleisradiotalos::: a, kun nes l nsi nööritalon valmistuttua s i i rrytti i n sinne vuonna 1 95 1 Vuosiko ko u k s i l le järjestett i i n usein j u h l avammat puitteet ravintolan kabi n eti ssa . Vuonna 1 944 oli vuosikokous Helsinkiä koettelevien ankarien pomm itusten vuoksi sii rrettävä huhtikuun alkuun ja se pidett i i n Oy Radioputki A b : n ti loissa. Totuttuun tapaan jatkettiin yleensä vuosikokousta epäviral l isemm issa merkeissä pikkutu n n e i l l e syntyjä syviä pohd iskel l e n . E s itelmät ol ivat useimm iten teknisiä, ajankohtaisia aiheita kä sitteleviä. Vaihteeksi oli myös selostuksia teol l isu udesta, am mattikasvatuksesta, amatöörito i m i n nasta jne Varsinkin sodan jälkeisinä vuosina, yhteyksien u l komaille j ä l l een auettua oli esi telmän aiheena usein konferenssiselostus tai havain not radio toi m in nasta muissa maissa. H istoriaakaan ei kokonaan unoh dett u . Vuonna 1 944 kertoi Ylöstalo H e i n rich Hertz istä ja 1 945 E rm as Alexander Popovista. Vuonna 1 945 selosti Lauri Häkkinen venäläistä radiom i i naa, joka oli jatkosodan alkuvaiheessa aiheuttanut menetyksiä Viipu rissa kaupungin takaisinvaltauksen jälkee n . Radiomiinan raken ne oli selvitetty Yleisradion työpajalla, ja Jouko Pohjanpalo oli järjestänyt l ähettimen joka soittama l la taukoamatta Säkkijärven polkkaa o l i sotkenut mii noja laukovan lähettimen sig naal it J oskus o l i esitelmänpitäjänä u l kolainen asiantuntija. E n iten huom iota herättivät Saksan postilaitoksen tri-ins. H. Fleischer' i n esitelmä televisiosta vuonna 1 943 ja Nord- West- Deutsche Ru ndfunk'in tekn . johtajan W. N este l ' i n esitelmä ula-yleisrad i osta 1 951 Suurin työpanos seuran toimin nassa lankesi yleensä kom ite ain osalle, vaikkakaan niiden kokou ksista e i aina pidetty pöytä kirjaa eikä kokousten lukua rekisteröity 57 ��)� "' ' c-i()�\l\\·"' )� . . .,, � Radioitten 1 11a1111nnt ��� -, � ' ��\'! J.. imf'uJ.lfl jo Jtwnn /lri110 silloi11 hnati, rwo1 i1•1pia kap alov n /.. 1111 Åa.ui. 1 I I'Lh:ssa tilartilln l)yliÅtH on tahti, aumat kun 1•izrkitm1J•I on pian is t i Ahti. Srta kun Ylri.Jradiussa Jttru koko talo, VTT:stä takni.sin ei tule Pohjanpalo. .\ ft..tt' Sain io m ainio 011 Ja ori tnllt-!ln (Oi, ].\fL 1L-laim.1 1 . A',i/ldla 11�)·1iJ omatuörin 11mi11r. ;f: c��� � ' � I \ <€�,� � - '-�� (��� , � "" � t SR I 1 "· 1J n1Å111!1 f;· .111 .'an J..it.ti'"I /ua11 .\11v111m rtdi tlim 11a11. a11sio1hm Sar.1111am1, w 1 \\ , f)J, �,) )} � 11. 1 .,.,... � 7 . 1it1!i:a kiir:.;i!. r1t Li1d .\J'1111t11 1111J1;r/ htum;r.issn h:il/11 nma Jwwkat ). a • Å 14f 11ia.!J. )'••Jn:.it . ,, S;lfl a• ; 1f,1ii'1. atioi'1 :11 -''''"";1 f!d·e ;.ul,c'e, Ållll :i.i/iJ.iJ111/fl1,"I p . . . /at 'I( Ul':I'/ :11 1/Q JitrÅt:. RadioihiJi joJ kaipaat 1·enlltria mitä, Kuokkmun Jt hankkii vaikka kiirrn alta Jita. 1{(� ��� � \�,�c-�� �\. ;:.:_� ��-�:'\��) ;1) I: r,., _ ,, / \,,.1 • l: _. ,;)\ KmrJkoJki, punoprsl:i, hoitoa Sahkopajaa, 1,rÅkuuidm J. allo ihin "!)'OS S)'nnyt J)'l'ul oj<ia. l '- � -.::-- - j "( \ .?--, , � I'\ , /! \ t ,\.Jnr:1!r1 u 111t!laui11f'm p11/1.fl:1 J/11o w 1ir1mfJr:, tut!:i1 s<i1J11 Jtmnmll.1 }'' J.nii111or1tm mnnrn.J. Korns•m on jiimtti pnikfl, ra11hal!irim, .\Jnr.ifowtn J.. atulupi p1illiauJ ltzkna. rnkrrn. Luliari on uurollammr vanno Alko1a;so. /Juomahansa uskottu on myöskin sroran : �Z?._ , -• -• - - ��"\\ � >.\ � .. �.,:-'· , _·· . .. :_ ·· 1 /?!i- l�Y 'ifa e t�� ,. �· .�� l�......�1 ���� ;!/.� M��=-1 Siht,.oi,, sai /"01/n!'•J/,1 11 11rn 1Jit•!11u11•1:lm, l'tHJka rdrll)'ll11iJ1l.. i11 11i1111 l:w/•1111 toisru. 'Taiteilija seuran kävi Radioinsinööri . Aika kokouksessa. . kauslehti Radion vuonna 1 952 julkaisema kuvasarja, piirrokset Aarno Liuksialan . 1 ·,/11111/c r Jf hoinu11lr wll.11/1110111it laatu'. .\ fd nr.niJ.on t11tJ.. i1111oiH11 l1ia11 paljot: 1•rintii. Åaua . R etket Seura teki joka vuosi (paria sotavuotta l u k u u n ottamatta) t u tustu m iskäyntejä rad i o i n s i nööriä k i i n nosta v i i n kohteis i i n . Tarko i tuksena o l i tietysti tekn i l l is e n t i etämyksen l aajentam i n e n , mutta varmasti vapaa j äsenten yhdessäolo oli om iaan m yös virkistä mään ja piristämään itse kutakin sekä vahvistamaan toveruutta. Keväällä 1 936 teht i i n m atka Lahden ylei s radioasem a l l e , op paana Arvi Hauvo n e n . Seuraavana vuonna käyt i i n H armajan ra d iomajakalla ja tutustutt i i n m yös M a l m i n lentokentän radio- ja sokkolaskula itte i s i i n Jussi R issasen ja Erkki H e i n o n opastuk sella. Vuonna 1 938 käyt i i n kevää l l ä Messuhall issa j ä rj estetyssä i l m a i l u näyttelyssä katsomassa tämän alan radiol aitteita ja syksy l l ä Yleisradion työpajalla tutustum assa Sortavalaan toim itetta vaan l ähett i m een . Kauan val m i st e i l l a o l l ut Eestin m atka toteutui toukokuussa 1 939 . M atkalle l ähtivät Aht i , H e i n o , Kajava, Kuokka n e n , Kares kosk i , Pohjanpalo, Hutt u n e n , Sain io , Velander, Nyman ja Frant sila, joista kaksi viimeksi m a i n itt u a e i vielä s i l l o i n o l l ut seuran jä seniä. Tal l i n naan purjehditt i i n HL Suo m e l l a . Eestissä ret k i k u n t a a j o h t i R i i g i R i ng h ää l i n g i n johtaja eversti O l b re i . Tal l i n n assa tutustutt i i n e n s i n y l e isradiotaloon ja yleisradio asemaan . R a n n i k koradioasem a l l a ol ivat tutustu m is e n kohte ina laivoje n rad i o l i i ke n n e sekä i l m a i l u rad iotoim inta. Turin yl eisradio asem a , parin t u n n i n l i nj a- automatkan päässä Tal l i n n asta oli m ielenki i ntoinen n ähtävyys vapaasti seisova 1 90 m kork u i nen a nte n n i masto ja vasta valmistu n u t 50 kW M arco n i n l äheti n . R l nghääling tarjosi Tal l i n n assa päivällisen E ston i a n val keassa salissa, ja o m i n päin retkeläiset pitivät hauskaa Tantsupal ast G loriassa . Ennen talvisodan syttym istä ehdittiin vielä käydä Santahami nan rad ioasemalla ja uusi retk i s i n n e teht i i n syksyl l ä 1 94 0 , j ol l oi n o l i nähtävi nä l yhytaaltol ähetti m et E n g lan n in j a A me r i k a n l i iken n että vart e n . Sotien välissä ol ivat tutustum isen kohteina l isäksi H e l l berg i n rad iotehdas ja Y l e i s radion työpajalla rak e n n etut ula puhelim et ja VSS-radiopuhelimet. To ukokuussa 1 943 teht i i n jäll een retk i Lahden yleisrad ioase malle, m issä pidett i i n m yös seuran koko u s . Su hte e l l i s e n rau hal l i sesta sotati l anteesta johtuen saattoi kokoukseen osall istua 1 9 seuran jäsentä. Yleisrad ioaseman l isäksi tutustutt i i n retken ai kana Lahden R autateo l l i s u u s Oy:n tehdaslaitoksii n , O u l u l a i ne n 60 Eestin retkeltä vuonna 1 939. Yllä tauko matkalla Tallin nasta Turi i n , alla nauti taan auringosta ja merituulen raikkaudesta paluumatkalla yli Suomenlahden. Oy: n leipätehtaaseen ja myllyyn sekä o l u e n valmistukseen Mal l asjuoma Oy:n tehtaalla. Sau nomassa käytiin Lahd e n Purjeh d usseuran pav i ljongi l l a , m in ne retke lä iset kuljetti komeasti höy rylaiva Kripsho l m . Isäntinä toim ivat Y l eisrad ion ja tutustumis kohtei n a olleiden tehdaslaitosten toimitu sjohtajat . Vuonna 1 944 käyt i i n p l h : n äsken valm istuneella N u mmelan l yhytaaltoasema l l a ja Rytmi Oy : n stud i ossa katsomassa ään i l e vyje n valm istusta. Seu raavana vuonna tutustutt i i n Fenno Radion uuteen tehdaslaitokseen. Vuonna 1 945 o l i ohjelm assa myös rentoutumine n K . S. Sai n ion huvilalla Möland ' i n saarel la saunom isineen ja n yytti kestei neen hernesoppaa ja savusilakkaa. Ohjelmaakin toki oli: kolme esite l m ää. Vuonna 1 946 käyt i i n Helvari n tehtaa l l a , m issä Pauli Kajavo esitteli merivartiolaitoksen sekä Hel s i n g i n pol iisi laitoksen ja pa lol a itoksen käyttöön valm istettuja u l apuhelimia. Seuraavana vuonna tutustuttii n Pas i l assa l l malan säätutkim ukseen rad io sondeineen (oppaana professori Väisälä) ja yleisrad ioaseman lyhytaaltolähettimeen. Santahamina, N ummelan lyhytaaltoasema, l l mala ja Malmin l entoke nttä ol ivat seuraavienkin vuosien käyntien kohteita u u sien laitte iden ansiosta. Vuonna 1 949 käytiin myös Lapin lahden sairaalassa katsomassa elektrokardiograafin toim intaa . Toukokuussa 1 949 tehti i n matka Pori i n katsomaan Yleisra d ion lyhytaaltoasem aa 1 00 kW l ähett i m i n een ja monine suunta antenneineen. Matkaan l iittyi myös käynnit Outok u m m u n teh tailla Porissa ja Harjavallassa. Kulttuuria edusti i lta Porin Teatte rissa. Paluu matkalla vierailtiin Someron Asevel iyhdistyksen la vatansseissa. Vuosina 1 950-52 olivat Helsingissä k i i n nostuksen kohteina Y le isradion stud iot ja Tapiolan yle israd ioasema, Helvarin ja Pu h e l i nteol l isuus Oy n tehtaat, puheli nkeskus, pol i i s i radio sekä Salm isaaren voimala. Toukokuussa 1 952 teht i i n matka Turkuun poiketen samal la katsomassa Saloran uutta tehdasta . Turussa ol ivat tutustum i sen kohteina Asa Rad io, Turun Pors l i i n itehdas ja yleisrad ioase ma. Seuraavina vuos ina tutustuttiin Seutulan lentoke ntän viesti laitt e i s i i n , Suomen Kaapel itehtaaseen , Valtion tekn i l l isen tutki m usla itoksen ja Tek n i l l isen korkeakou l u n rad iolaboratorioi h i n , Valtion Sähköpajaan, p l h : n vastaanottoasemaan Kei molassa , Tapiolan ulalähett i m i i n sekä Sähkötarkastuslaitokseen. 62 Vuonna 1 955 tehti i n lisäksi retki Riih imäelle, m issä kohtei n a ol ivat Viestikoulu ja Valtion rautateiden sähkökonepaja. Sanastotyö Sanastotyössä riitti Radioinsi nööriseuralla jatkuvast i puuhaa teknisen keh ityksen tuodessa yhä uusia termejä suom e n n etta vaksi. Tietenkään sanoista e i aina oltu yhtä m ie ltä. Joku o l i s i tyyty n yt s uomentamaan e n g l a n n i nkiel isen sanan l iittämällä s e n loppu u n i-kirjaime n , k u n taas toinen halusi keks ittäväksi täysin uuden suomenkieleen sointuvan sanonnan. Sanastokomitean kokoonpano vaihtui melko use i n . 20 vuo d e n aikana e n n ätti siinä o l l a kaikkiaan 20 henkilöä. Tam m i ku ussa 1 937 toim itettiin vasta valmistun utta englant i lais-suomalaista rad iosan astoa plh n radiosäh köttäjäkurssille 60 kpl. Sanaston tarvetta tod isti sekin, että Radiosähköttäjäl i itto tiedusteli sen painatta m ismahdollisuutta Nyt voit i i n saada a i kaan vastaava saksalais-suomalainen sa n a sto pitemm ittä keskusteluitta, koska suomenkieliset vasti neet o l i jo selvitetty . Työn tekivät H e i no ja Ylkänen ja sitä täydensivät Laakso ja E rm as . Sanasto saatiin monistetuksi marraskuussa 1 938. Työtä jatkett i i n edelleen sanastokortistoa täydentäe n . Avus tuksena sanastotyöhön saat i i n vuonna 1 938 Längmanin säätiöl tä 2 000 m k . Vuonna 1 940 tarkastett i i n Paavo Arn i n laatima akusti ikan s a n asto , jonka l aatimisessa o l i käytetty sekä kiel imiehen että m u s i i k k i m iehen asiantuntija-apua. Jatkosodan aikana tehti i n sanastotyötä yhdessä Päämajan viestiosaston kanssa. Uusi saksalais-suomal ainen rad iosanasto valm istui marraskuussa 1 943 ja pai nett i i n koepainoksena puo lustuslaitoksen avustu kella. Se käsitti n . 2 000 sanaa. E rmas oli laatinut sanastoon esipuheen , jossa selostettiin sanojen k irjoi tustavan periaatteita . Eng lantilais-suomalaista radiosanastoa täydens ivät aluksi Sainio ja Kuokkan e n , ja h u hti kuussa 1 939 oli val miina 1 500 sa nan sanasto. Tämän sanaston tarkistus o l i vi imeisen rauhan vuoden kokousten pääaih e . Tarkastusta jatkettiin talvisodan jäl keen ja vii meistely jätett i i n seuran hallitu ksen huoleks i . K u n nolla pääsi työ jatkumaan kuitenkin vasta sotien jälkee n . Vuonna 1 954 sanastokom itea tarkasti Pääesiku nnan sähkö tekn i l l isen toim iston l aatiman tutkasanaston 1 950-luvun puoli63 välissä o l i työ vars i n tiivistä, m istä o l i näkyvänä osoitukse na seu raavat mon isteet: Saksalais-suomalainen tv-san asto vuonna 1 95 6 , E n glantilais-suomal a i n e n tv-sanasto vuonna 1 95 6 , Saksalais-suomalainen antennisanasto vuonna 1 957, E n g lantilais-suomalainen ante n n isan asto vuonna 1 957. Toisinaan saattoi j o n k i n y ksityisen sanan kohdalla keskustelu ja pohdiske l u venyä kohtuuttoman pitkään , eikä u u s i sana, var si nkaan e s i i ntyessään toisen synonyym inä a i n a vakiintunut käyttöön . Pitkään pohdittiin vasti n etta suomalaisen s u u h u n huo nosti soveltuva l l e m i krofon i sanalle. Lopulta päädyttiin sanaan sieppo, m i kä sai myös Kiel ito i m iston s i u n a u k s e n . Lintujen ystä vä Velanderkaan ei tätä s a nastokomiteassa vastustanut vaan sanoi voivansa käyttää sieposta nim itystä m ikrofon i l i ntu . Jostain syystä "sieppaa·· k u ite n k i n käytän nössä ujostelti i n ja se sai osakseen saman kohtalon kuin aikanaan rad ion tilalle ehdotettu (ei seuran kan nattam a ) " s i n k o " . H e l m ikuun kokous 1 94 7 o l i pyhitetty melkein kokonaan kiista kysymykselle jakso l u k u/taaj u u s . E d e l l i n e n o l i radioinsinöörien m ieleen ja kieleen l ujasti j uutt u n u t m utta jälkimmäi nen päässyt voitolle STS n sanastokomiteassa. Aikansa n äitä sanoja punn it tuaan kokous päätti j ättää asian sanastokomitean pohd ittavaks i . Ajanoloon taajuu sk in h yväksyttii n . Elokuun kokouksessa 1 952 esittivät eräät seuran jäsenet, et tä u ltralyhyiden aaltojen lyhenteen ä o l i s i käytettävä kansainvä l istä lyhe nnettä V H F . Melkoisen miel ipite iden vaihdon jälkeen katsott i i n , että ula oli jo n i i n vaki i ntunut että s itä ei kannattanut enää mu uttaa. Seuran harrastus e i rajo ittunut v a i n sanojen suomentamiseen vaan muute n k i n pyritti i n ohjaamaan o i keaoppiseen sanan käyt töö n . N i i npä vuonna 1 943 k i rj oitetti i n Suomalainen Oy P h i l ipsil le A rvoisa l i ikkeenne käyttää nykyään laskuissaan säännölli sesti sanoja " l ähetinput k i ' ' , · ·vahvisti nputki" ja "tasasuu ntaaja putki " . - oikeita muotoja ovat " l ähetysputk i " , "vahvistusputki" ja "tasasuuntausputki" Antennimääräykset Vuonna 1 937 perustettu Sähkötarkastusl aitoksen ja Yleisra dion yhteistyövaliokunta rupesi ensi töikseen l aatimaan yhteis anten neja koskevia määräyks iä. Elokuussa lähetti Yleisrad ion n euvontaosasto seuralle tarkastettavaksi al ustavan luonnoksen 64 tälläisiksi määräyksiksi . Luonnoksen tarkistus an nettiin Rafael Yl käsen ja Erkki Liuksialan tehtäväksi . Yhteistyöval iokun nan kanssa käydyn kirjeenvaihdon jälkeen ja luonnoksen vielä käy tyä läpi tarkistuksen hall ituksen kokouksissa saatiin lopullinen ehdotus valm iiksi marrasku ussa. Laadittaessa yhteisantenneja koskevia m ääräyksiä todett i i n , että vuonna 1 928 annettu kauppa- ja teol lisuusministeriön pää tös radiokuuntelussa käytettävien ulkoante n n ien rakenteesta ei soveltunut yhteisanten n ilaitoksissa käytettäviin antenneihi n . K u n Yhteistyövaliokunta pyysi antennimääräyksiä tältä osin m uutettavaksi , m i n isteriö kehoitti hankkimaan Radioinsinööri seuran lausunnon koska antennimääräykset ol ivat pääasiassa seuran laatimat. Kun oli todettu ante n n i m ääräysten kaipaavan perusteell isen tarkistuksen , Yhteistyövalioku nta asetti helmi ku ussa 1 938 tarkistamista suorittamaan toimikunnan, johon seuran edustajiksi n imetti i n Laakso ja Ylkänen . Rad ioinsinööriseura asettui tukemaan Sähkötarkastuslaitok sen ehdotusta saada ministeriöitä oikeus tarvittaessa muuttaa antennimääräyksiä, jotta m uutokset saataisiin joustavasti seu raamaan tekniikan kehitystä. Lopuksi sovittiin , että u udet mää räykset tehdään niin välji ksi, että ne eivät joud u ristiriitaan teknii kan kehityksen kanssa. Sähkötarastuslaitokselle annettiin oi keus poiketa yhteisante n n imääräysten kohdalla vanhoista an tennim ääräyksistä. Määräykset ja ohjeet yhteisantenn ilaitoksista julkaistiin Säh kötarkastuslaitoksen tiedonantona huhtikuussa 1 938. Uudet an tennimääräykset an netti in kauppa- ja teollisuusministeriön pää töksellä vasta syyskuussa 1 94 0 . Viivästym inen johtu i luonnolli sesti talvisodasta. Mittausnorm it Rad iovastaanottim ien myyntikilpailun sodan jälkeen kiristyes sä alettii n mainonnassa usein main ita vastaanottimien laatuar voja. Kun nämä riippuivat mittaustavoista, syntyi helposti erimie lisyyttä n iiden paikkansapitävyydestä. Teollisuuden piirissä ha lutti inkin sopia yhdenmukaisista mittaustavoista. M ittausnorme ja kaivattiin myös radiohuoltokoulutuksessa, koska opetusohjel maan kuuluivat myös laatum ittaukset . Asian eteenpäin viemi nen pääsi alku u n , kun seura sai vuoden 1 945 lopulla käytettä väkseen ruotsalaisen ehdotuksen radiovastaanottimien perus om inaisuuksien määrääm iseks i . 65 Asiaa käsittelemään ja esityksiä tekemään asetettiin vuonna 1 946 komitea, johon kokoonkutsujaksi valittiin E lias Hellberg ja jäseniksi Ilmari H intikka ja Birger Sweins. Viisi ensimm äistä vuotta oli kokoonkutsujana Hell berg , senjäl keen A . R. Saarmaa. Paavo Velander oli komitean jäsene1 ä vuodesta 1 947 alkae n , Lauri M attila vuodesta 1 949 . I l mari H i n tikka toimi sihteerin ä ensimmäiset v i i s i vuotta. M u i na jäseninä olivat joitakin vuosia Roger Blåfield, M auri Tanttu ja Sakari Paju nen. Työ pääsi parempaan vauhti in kun saatiin käytettäväksi myös amerikkalaiset normit sekä tanskalainen norm iehdotus, jonka kansainvälisen sähkökomitean I E C : n työryhmä oli val innut mit tausnormien laatim isen pohjaks i . Kevääl lä 1 950 Suomen Radioteoll isuusyhd istys ja Suomen Radiotehtailijoiden ja Radiokauppiaitten Liitto lahjoittivat kumpi kin 25 000 mk komitean l aatiman m ittausnormiehdotuksen tar kistusta ja viimeistelyä varten . Tämän suoritti H intikka. Mon istet tu normiehdotus ja siihen l iittyvät piirustukset jaettiin jäsenille ja n iitä tarvitseville syysku ussa samana vuonna. Kom itean vielä viimeisteltyä luonnosta m ittausnormeja painettiin vuoden 1 954 alussa 1 000 kpl. Painatustyö maksoi 74 600 mk. Mittausnor meja myytiin jäsenille 250 mk, muille 300 mk hinnasta (nykyra hassa n. 1 2 ja 1 4 mk). Vuosikokouksessa 1 955 mittausnorm ikom itea valittiin kuten ennenkin mutta sille ei an nettu m itään tehtävää. Sen tu li ko koontua, mikäli tarvetta ilmenee. Tähän antoivatkin ennen pit kää aiheen ula ja televisio. Välitaajuustutkimus Kun yleisrad ioasem ien uusi taajuusjako oli tul lut käyttöön maaliskuussa 1 950, jouduttiin joissakin vastaanottim issa suorit tamaan pohjavirityksen muutos sen vuoksi, että väl itaajuudesta riippuva harhatoisto aiheutti vihellystä suomalaisen aseman kuuntelussa. Tällöin heräsi kysymys siitä, m ikä olisi uudessa ti l anteessa ed ull isin väl itaajuus Suomessa. Ajateltiin myös, että jos kaikki tehtaat valitsisivat saman välitaajuuden, tämä voitai siin rauhoittaa radiol iikenteeltä ja näin tehokkaasti estää välitaa juudella toimivan sähkötysaseman aiheuttama piipitys . Oy Fennora Ab lahjoitti h uhtikuussa 1 950 seuralle 1 00 000 mk edul lisimman väl itaajuuden selvittäm iseksi. Tehtävää varten 66 asetettiin komitea pu heenjohtajana Ilmari Kareskoski ja jäsen i n ä Roger Blåfiel d , Yrjö J uhari, A . R . Saarmaa ja Paavo Velan der. Seura tiedusteli Yleisradiolta lausuntoa tutkim ustyölle asetet tavista tavoitteista. Yleisradion lausun nossa mainittii n : "Täl lai sen tutkimuksen avulla olisi määriteltävä, mikä on meidän maassamme edu l lisin välitaajuus erikoisesti h uomioiden vihel lysmahdoll isuudet sekä värähtel ijän säteilyn toiselle vastaanotti melle aiheuttamat häiriöt". Tutki m u ksen käytännöll isen puolen komitea antoi Göran Olofsson i n tehtäväksi. Osoittautu i , että edull isin välitaajuus ei ol lut sama eri osissa maata eikä täysin häiriötöntä väl itaajuutta ollut tämän vuoksi olemassa. Kokonaisuuden kannalta oli edul l i sin taajuus 469 ,5 kHz. Väl itaajuuskom itea laati tutkimuksen pe rusteella raport i n , joka julkaisti in Radio lehdessä n : o 3/5 1 . Siinä asetuttiin suosittamaan väl itaajuutta 468 kHz , koska se oli lähel lä edu l l isi nta ja Euroopassa yleisesti käytetty. Painetun sanan sarka Ylöstalon Rad iotekniikan oppikirjaa käytettiin luentojen täy dentäjänä Tekn ill isessä korkeakoulussa, ja vuonna 1 942 siitä otettiin toinen painos, nyt ilman seuran osuutta . Tampereen tek n i l l isessä opistossa kaivattiin vähemmän matematiikan tietoja vaativaa oppikirjaa. N iinpä herätettiinkin u udelleen ajatus radio teknillisen käsikirjan aikaansaamisesta. Katsottiin että käsikirjan tulisi soveltua paitsi oppikirjaksi tek n i l l isissä oppilaitoksissa myös itseopiskel u u n vähäisin perustie doin. Han ketta ajoi l uonnoll isesti ponnekkaimmin T. K. Laakso. Kirjan aikaansaam ista varten seura anoi opetusministeriöltä 30 000 mk apurahaa, mutta tuloksetta. Sen sijaan saatiin vuon na 1 938 Längmanin rahastosta ja Suomen Yleisradioteknikko jen Liitolta kum maltakin 1 0 000 m k . Käsikirjan päätoim ittajaksi valitti in Laakso. Toukokuussa 1 938 hän esitti muistion päätoim ittajan tehtävistä sekä kirjan si säl lysluettelo n . Kirjan , kooltaan n. 600 sivua, tu li vastata viimeis tä radiotekniikan kehitystä ja soveltua myös sähköteknikolle käytettäväksi laitesuunnittelussa ja konstruktiivisissa laskelmis sa. Seuran jäseniä pyydettiin ilmoittamaan m in kä osan kukin oli si valmis kirjoittamaan . 67 Syyskuun kokouksessa Jarl Sarvas ehdotti, että käsikirjan si jasta ruvettaisiin julkaisemaan suppeampia, 70-200 sivuisia kirjasia eri aiheista kuten yleisradiovastaanottimet, vahvistimet, radiohuoltajan kirja, vastaanottoantennit j n e . Nämä kirjat muo dostaisivat yhdessä radioteknill isen käsikirjaston. Teknikko, jo ka taloudellisista syistä ei haluaisi hankkia koko sarjaa, voisi os taa vain tarvitsemansa kirjat. Kompromissiratkaisuna päätettiin, että alul lepantua käsikirja työtä jatketaan mutta ryhdytään myös julkaisemaan Sarvaan ehdottamaa kirjasarjaa. Suunnittelua varten asetettiin toim iku n ta (Sarvas, Rissanen, Liuksiala). Toimikunnan laatima ehdotus käsikirjastoksi hyväksyttiin vuoden 1 939 alussa. Kompromissiratkaisu merkitsi valtaisaa työpanosta, jonka to teutumiseen tuskin monikaan todella uskoi. Pikemminkin katsot tiin, että antaa ajan näyttää mille tielle lopu lta päädytään . Käsi kirjan teon jatkaminen, vaikka kirja ei koskaan valmistuisikaan , e i menisi hukkaan koska aineisto sopi pohjaksi opetukseen te nillisessä opistossa. Päätös kuitenkin merkitsi käsikirjahank keen vesittymistä, ja Laakso saneli asiaa seu ran huhtikuun ko kouksessa käsiteltäessä pöytäkirjaa vastustavan kantansa. Käsikirjahankkeen oltua talvisodan johdosta keskeytyksissä alettiin asiaa uudelleen ajaa, ja Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa tehti in sopimus kirjan julkaisemisesta enintään 3 000 kpl painoksena. Sodan uudelleen puhkeam inen keskeytti jälleen toim itustyön . Tilanteen helpotuttua asiaa jälleen käsiteltäessä päätettiin lokakuussa 1 943, että käsikirja jul kaistaan supistettu na koska työhön eivät olleet ottaneet osaa juuri muut kuin Laak so. Vaikka alussa olikin 1 6 seuran jäsentä i l moittautunut kirjoit tamaan osuutensa, vain ani harva oli valm ista tekstiä lähettänyt. Kirja ei koskaan ilmestynyt. Seuran jäsenten halu kirjoittam i seen oli tyrehtynyt radiotekniikan keh ittyessä sellaista vauhtia, että työtä aloitettaessa kirjoitettu teksti vaikutti parin vuoden ku luttua jo vanhahtavalta. Vuonna 1 938 saadut avustuksetkin niiltä osin, mitkä eivät ol leet kuul uneet toimitustyöhön, söi inflaatio rahan arvon laskies sa 8 vuoden aikana 1 /6-osaan . Kun hanke todettiin rauen neek si, palautettiin vuon na 1 946 Suomen Yleisradioteknikkojen Lii tolle tältä saatu apuraha korkoineen. Toteuttamatta jäivät myös suunnitel mat radioteknill isestä kä sikirjastosta. Jotakin sen hengestä sisältyi kuitenkin seuran jä senten omatoim iseen kirjalliseen harrastu ksee n . 20 vuoden ai kana ilmestyivät seuraavat kirjat: 68 P. Arn i : J . Hautamäki: 8 . Heimburger: Käytännöllisen akustiikan perusteet 1 947, Rad iomiehen käsikirja 1 950, Saksalais-englantilais-venäläis-ruotsalais suomalainen radiosanasto 1 948, Merikapteenin radiokirja 1 953, E. Heino: Rakennusten akustiikkakysymyksiä 1 937, T. K. Laakso: Radiotehtailijoiden ja Radiokauppiaiden Lii E. Liuksiala: ton 25-vuotish istoriikki 1 954, Radiokal enteri 1 949, T. Paatero: J. R issan e n : Radioteknikon opas 1 942, K. S. Sai nio: ULA-radion avain 1 953, Kuu ntelijan radio-opas 1 938, J . Sarvas: Vastaanottoantennit (STL käsikirja) 1 94 1 , P. Velander: Radiotekn iikan perusteet (uusim istyö) 1 943, Radiomekaanikon taul ukot 1 948. Muutamat seuran jäsenet laativat myös kirjeopistojen kursse ja ja kirjoittelu aikakauslehtiin oli vilkasta. Vuonna 1 944 aletti in Radioinsinööriseuran ju lkaisuina levittää joitakin seurassa pidettyjä esitelmiä tai jäsenten laatimia kirjoi tuksia, joiden katsottiin kiinnostavan laajempiakin piirejä. Ky seessä olevana aikana il mestyivät seu raavat julkaisut: Heinrich Hertz 1 944, 1 . V. Ylöstalo: 2 . J . Rissan e n : Rad ioaaltojen heijastuminen ionosfää ristä 1 944, M ag netofoneista 1 944, 3. J. Rissan e n : Toimenpiteet radioalan työntekijöiden 4 T. K . Laakso: luokittelem iseksi ja ammattitaidon ko hottamiseksi 1 944, 5. K. S. Sainio: 8- ja C-l uokan vahvistimien laskem inen 1 945, 6. K. S. Sai nio: Modulatiomenetelmistä sekä vaihe- ja jaksolukumodulatioiden sukulaisuudesta 1 945, Uramagnetron, radiotutkan sydän 1 947, 7 . J . Pohjanpalo: 8. J. Pohjanpalo: Aaltoputket 1 94 7, 9. J. Hautamäki : Pu lssimodu latio 1 948 E nsimm äiset kaksi j u l kaisua olivat monistettuja, muut painet tuja. Painetut ju lkaisut ol ivat usein ylipainoksia Voima ja Valo lehdessä jul kaistusta kirjoituksista. Yleisradion insinöörien seu rassa pitämiä esitelm i ä jaettiin myös Yleisradion julkaisuina. En sim mäiset Radioinsinööriseuran julkaisut maksoivat jäsenille 30 mk, muille 50 mk (nykyrahassa n. 6 ja 1 0 mk). 69 Radiolehti - toistuva puheenaihe Radiosanoman lakattua ilmestymästä tuli jälleen ajankohtai seksi uuden rad iolehden aikaansaam inen. Suomen Radioama tööriliitto lähetti vuoden 1 937 alussa Radioinsinööriseuralle kir jeen, jossa ehdotettiin perustettavaksi aikakauslehti radioalan järjestöjen yhteiseksi äänenkannattajaks i . Asiasta keskusteltiin parissakin kokouksessa, mutta myönteiseen ratkaisuun ei pää dytty. Vuonna 1 942 alkoi ilmestyä Radio, "Suomen radioteollisuu den ja rad ioalan äänenkannattaja", joka vuonna 1 944 muutti ni mekseen Radio ja Sähkö. Tämän lehden julkaisijoiden piiriin liit tyi ajan mittaan useita radioalan järjestöjä , vuoden vaihteessa 1 944-45 myös Radioinsinööriseura. Radio joutui kuitenkin lo pettamaan il mestymisensä jo ennen vuoden 1 946 päättymistä. Radiolehden puute koettiin kipeänä erikoisesti Rad ioteknilli sen Seuran ja rad ioalan kouluttajien piirissä. Radioteknillisen Seuran, radioteoll isuuden ja kaupan järjestöjen sekä Yleisra dion yhteisen neuvonpidon tuloksena päädyttiin u uden lehden perustamiseen radioteoll isuuden ja kaupan järjestöjen sekä Ra dioteknill isen Seuran yhteisenä julkaisuna, kustantajana Radio teknillinen Seura. Lehti alkoi ilmestyä vuonna 1 948. Radioinsi nööriseura ei liittynyt julkaisijoihin mutta nim esi sentään vuonna 1 950 lehden toim itusvaliokuntaan edustajakseen K . S. Sainion. Lehden nimestä keskusteltiin pitkään. Sanotaan että kun ko mitea piirtää hevosen, siitä tulee kameli. Täl lä kertaa se oli kol mikyttyräinen : nimeksi tuli Radiotekniikka, kauppa ja huolto. Vuonna 1 95 1 otetti i n nimeksi Radio, ja sisällön aihepiiriksi ilmoi tettiin radiotekn iikka, kauppa, huolto, harrastelijat, kuuntelijat ja amatöörit. Radion lukijakunta oli voittopuolisesti teknikon ja mekaanikon tasoa, eikä lehti m ielellään julkaissut kovin teoreettisia kirjoituk sia, vaikka sisältö olikin pääasiassa insinöörien kynästä lähtöi sin. Radioinsinööriseuran toimintaa selostetti i n lehdessä useas ti. Seuran julkaisuna pysyi kuitenkin lähinnä Voima ja Valo. Ke väällä 1 950 oli esillä tämän lehden ottaminen seuran äänenkan nattajaksi . Katsott i i n , että tämä edellyttäisi lehden nimen muut tamista, ja uudeksi nimeksi ajateltiin muotoa Voima, Valo ja Viesti. Asiasta päätettiin neuvotella puhelinalan johtavien henki löiden kanssa, mutta aloite ei johtanut tuloks i i n . 70 Yhteistyötä Rad ioinsinööriseuran yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, m istä on jo edellä ol lut viitteitä, kohdistui varsin moninaisiin asi oihin . Kun radioalan koulutuksessa teknillisissä oppilaitoksissa oli todettu suurimmaksi epäkohdaksi laboratoriovälineiden puute, kääntyi seura asian korjaamiseksi kauppa- ja teollisuusministe riön puoleen vuonna 1 94 1 sekä edustajiensa henkilökohtaisella käynn illä että kirjelmällä, jossa esitettiin että teknillisten oppilai tosten esittämät määrärahat valtion menoarvioon myönnettäi siin täysm ääräisinä. Radioalan standard isoimistyöhön seura osallistui edustajien sa välityksellä sekä puolustusvoimien aloitteesta keväällä 1 943 perustetussa yhteistyövaliokunnassa että Suomen Sähköinsi nööriliiton aloitteesta perustetussa Sähköteknillisessä Standar d isoimiskom iteassa (SESKO). Piirrosmerkkien standardisoimis työ aloitett i i n jo vuonna 1 942 . Radioamatöörien työskentely oli sodan aikana kiellettyä. Ano essaan vuonna 1 946 toim i nnan jälleen sallim ista pyysi Suomen Radioamatööril iitto anomuksensa tueksi Radioinsinööriseuran lausuntoa. Anomusta voimakkaasti puoltava lausunto annettiin kin väl ittöm ästi . Radioteknillisen Seuran koolle kutsumana pidettiin vuonna 1 94 1 kokous pohtimaan " radioteknikkokunnan pätevyysvaati muksia ja n iistä johtuvia toimenpiteitä". Kokouksessa oli edus tettuna 1 1 järjestöä tai laitosta. Kokouksessa asetettiin kom itea laatimaan ehdotusta radioalalla työskentelevien luokitteluksi ja pätevyysvaatim uksiksi. Tässä viisim iehisessä komiteassa ol ivat Radioinsinööriseuran jäsen iä kokouksessa Tampereen teknillis tä opistoa edustanut T. K . Laakso (puheenjohtaja), Radiol iikkei den Liittoa asiamiehen ominaisuudessa edustanut Erkki Liuksi ala (varapuheenjohtaja) ja Radioinsinööriseuraa edustanut Paavo Velander. Työ pääsi todella vauhti in vasta sodan jälkeen, ja täydennetty komitea sai m ietintönsä valmiiksi keväällä 1 945 . Sitä käsittele mään järjestettiin uusi kokous, johon pyydettiin edustajat sa moista järjestöistä ja laitoksista kuin 1 941 . Rad ioinsinööriseuraa edusti tässä kokouksessa komitean puheenjohtaja. Mietin nön perusteella jätettiin kokouksen nimissä huhtikuussa 1 946 kaup pa- ja teol lisuusministeriölle esitys " Radioalan ammattityönteki jäin l uokittelu ja pätevyysvaatimukset" . 71 Kesäkuussa 1 947 ministeriö pyysi esityksestä Radioinsinööri seuran lausuntoa, mikä annettiin marraskuussa. Tämän asian hidas edistym inen selittyy sen ympärillä esiintyneiden mielipitei den erilaisuudesta. Esitys ei johtanut ministeriön taholta suora naisiin toimenpiteisii n , mutta siihen viitattiin eri tahoilla järjestet täessä koulutusta ja pätevyystutkintoja. Sähkötarkastuslaitoksen ja Yleisradion yhteistyöval iokunta ryhtyi vuonna 1 945 suunnittelemaan radiokorjaamojen valvon tatoimintaa ja pyysi parissa välivaiheessa myös Radioinsinööri seuran lausuntoa suunnitelmista. Lopuksi päädyttiin valtuutettu j e n korjaamojen järjestelmään radiomekaanikon tutkintoinee n , j a toimintaa ohjaamaan perustettiin STL : n yhteyteen Radiohuol tolautakunta. Seuran lausuntoja pyysivät eri viranomaiset monenlaisissa asioissa, ja seuran arvovaltaan tukeutuivat toisinaan myös m u ut järjestöt lausu ntoa pyytäen . Vuonna 1 945 annettiin lausunto Radio OH lehden merkityksestä lehden julkaisijajärjestöjen ano essa apurahaa lehden tukemiseksi. Vuonna 1 946 puollettiin li senssitoimistolle Radiotarviketukku l iikkeet ry: n esitystä radiotar vikkeiden tuonnille korjauksia varten sekä tämän tuonnin anta mista erikoisliikkeille, jotka huolehtivat tarvikkeiden asianmukai sesta ja tasapuolisesta jakelusta. Seura osallistui omalla osastollaan Yleisradion 25-vuotisjuh lamessuihin vuonna 1 951 . Osastolla esitettiin mikroaaltolaittei ta, navigaatiomenetelmiä, elektronimikroskooppi , tutkalaitteita ym . Rauenneita aloitteita Vuosikokouksessa 1 937 T. K. Laakso alusti kysymyksen ra diotutkimuslaitoksen per,u stamisesta maahamme Tekn ill isen korkeakoulun aineentutkimuslaitoksen yhteyteen . Laitoksen tehtäväksi nähtiin tällöin lähinnä vastaanottimien ja lähettimien tutkiminen sekä laatunormien laatiminen. Saman vuoden keväällä lähetettiin kirjelmä korkeakoulun reh torille. Siinä esitettiin tutkimuslaitoksen perusteluina mm. se, että radiolaitteisiin oli jo siihen mennessä kiinnitetty suuria pää omia. Kirjelmässä esitettiin radiotutkimuslaitokselle melko laaja toimintakenttä; josta tässä main ittakoon tärkeimpiä: - vastaanottimien tutkiminen ja lausuntojen antam inen varsin kin kotimaista radioteollisuutta silmälläp itäen, 72 - vahvistimien, äänielokuvalaitteiden, keskusantennilaitteiden ja häiriönvaimennuslaitteiden tutkiminen, - toiminta puolueettomana asiantuntijana lähetti mien ym . suu rempien kojeiden hankinnoissa ja vastaanotoissa, - oloihimme sopivien norm ien kehittäm i nen radioalalla. Kauppa- ja teollisuusministeriölle lähetetyssä kirjelmässä eh dotettiin, että lisämenoarvioon merkittäisiin määräraha tutki muslaitosta varten, mutta tämä ehdotus tuli liian myöhään . Asi aan ei enää palatt u . Osa tutkimuslaitoksella tarkoitetuista tehtä vistä jäi posti- ja lennätinhallituksen ja Yleisradion huoleksi. Osan tuli kymmenen vuotta myöhemmin hoitamaan Valtion tek nil lisen tutkimuslaitoksen radiolaboratorio. Vuonna 1 938 Rad ioinsinööriseura lähetti Sähkötarkastuslai tokselle kirjelmän ehdottaen , että seura saisi osallistua laitoksen toim intaan liittymällä jäseneksi ja osal listumalla niihin hallituk sen kokouksii n , joissa radiotekn iikkaa koskevia kysymyksiä kä sitel l ään . Sähkötarkastuslaitos torjui ehdotuksen, koska hallituk seen voidaan ottaa vain perustajajäseniä. Seuran asiantunte musta laitos ilmoitti kyllä mielellään käyttävänsä. Seura esitti tä män jälkeen kirjelmässään kauppa- ja teollisuusministeriölle, että ministeriön nimettävistä kahdesta jäsenestä laitoksen halli tukseen toinen olisi Radioinsinööriseurasta. Esitystä ei hyväk sytty. Seura teki vielä uuden esityksen ehdottaen , että ministeriö laitoksen toimil upaa uudistaessaan lisäisi omaa edustustaan yhdellä radioalan insinöörillä. Tähän ministeriö vastasi, ettei se voi ratkaisevasti vaikuttaa laitoksen hallituksen kokoonpanoon. N i i n päättyi tämä hanke, jonka toteuttamiseksi seura oli osoit tanut suurta aloitteellisuutta ja peräänantamatonta sitkeyttä. Ydinfysiikkaa vuonna 1 937 Kööpenhaminassa pidettiin vuonna 1 937 viides pohjoismai nen sähköten ikkokokous. Radioinsinööriseuran edustajana sii hen osall istu i Toivo Rautajoki kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämän apurahan turv i n . Rautajoen matkakertomus oli mel ko perusteellinen ja laajakin, 1 6 sivua. Kokouksessa oli 485 edustajaa eri pohjoismaista, Suomesta 63. Kokousohjelma si sälsi etupäässä puhelinlaitoksia koskevia asioita, myös jonkin verran radiotoimintaa ja akustiikkaa. Matkakertomukessa kiinnittää kuitenkin pari kohtaa huomiota, koska ne koskevat ydinfysiikkaa: 73 "Kolmas kokouspäivä. Ensimmäinen ja kaikille yhteinen esi telmä oli klo 9 aamulla ja sen piti kuuluisa fyysikko, prof. Bohr ai heenaan atomisydämen särkeminen. Esitelmä ei kuulunut radi oteknillisiin . "Neljäs päivä. Lauantaiksi sattuneena päivänä oli klo 1 O jär jestetty käyntejä eräisiin teollisuuslaitoksiin ja laboratorioihin. Kävin yl iopiston fysikaalisessa tutkimuslaitoksessa, jossa prof. N. Bohrilla on laboratorionsa. Töitään varten hänellä oli käytet tävissään noin 2 miljoonan voltin generaattori sekä sähkömag neett i , jonka kenttävoimakkuus ilmoitettiin 20 000 gaussiksi. Läsnäoleville osanottajille näytettiin ja selostettii n m uitakin tutki muslaitoksessa työskentelevien tutkim uskohteita ja töitä. - Ajatellen nykyistä atomiaikaa on kertomuksella oma mielen kiintonsa. Silloin tuskin aavistetti i n , miten laajakantoiset seu raukset kokeilla aikanaan tulisi olemaan. -" " URSI Vuoden 1 952 alussa Radioinsinööriseura yhdessä eräiden muiden radioalan järjestöjen ja laitosten kanssa lähetti Suoma laisen tiedeakatemian hallitukselle kirjelmän, jossa pyydettiin toimenpiteitä maamme l iittymiseksi kansainväliseen tieteel li seen radiounioniin, U R S l : i n ( U n ion Radio-Scientifique l nternati onale) . Sitä varten oli perustettava Suomen tieteel l isen radiotut kim uksen kansalliskomitea. Kirjelmässä oli ehdotus Suomen kansal liskomitean säännöiksi. Tiedeakatem ian täysistunto hyväksyi ehdotuksen ja sääntö luonnoksen, ja väliaikainen toimikunta pyysi seuraa n imeämään edustajansa kansalliskom iteaan. Seura ilmoitti edustajakseen ensimmäiseksi kolm ivuotiskaudeksi Henrik Nyste n i n . Kansallis komitean perustava kokous oli lokakuussa 1 952 . URS l : n Suomen kansalliskom itean ensimmäiseksi kolmivuo tiskaudeksi valittii n seuraavat seuran jäsenet: puheenjohtajaksi professori Viljo Ylöstalo, sihteeriksi dipl.ins. Pentti Mattila, ylei seen teknill iseen jaostaan puheenjohtajaksi tekn .tri Jouko Poh janpalo sekä jäseniksi yli-insinööri Erkki Heino ja m ajuri Eero Veran en. Kansall iskom itea järjesti keväällä 1 953 radiopäivät Teknillisen korkeakoulun sähkölaboratoriossa. Radiopäivien ohjelmaan kuului kaksi esitelmää sekä joukko raportteja, joissa esitettiin ly hyesti raportin keskeinen sisältö, minkä jälkeen asiasta keskus teltiin. Keskustelua varten oli raportit en nakkoon monistettu ja 74 osanottajien etukäteen saatavissa. Samaa järjestelyä on radio päivillä sovellettu myöhemminkin. E sityksiä oli kaikkiaan 25, useimmat seuran jäsenten laatimia. Aihe piiri oli laaja: laskutikun käytöstä lähtien radiosäteilyyn. Tut ka oli ollut useammankin tutkimuksen kohteena. U R S l : n toiset radiopäivät pidettiin keväällä 1 955. Esityksiä oli yhteensä 27. Ajankohtaisia aiheita ol ivat m m . ultralyhyet aallot ja transistorit, mutta tutkakin oli jälleen vahvasti esillä. U R S l : n mu usta toiminnasta main ittakoon erikoisesti ionosfää ritutkimus. Seuran edustajaksi Suomen kansal liskomitean toi seksi kolm ivuotiskaudeksi vuodesta 1 956 lähtien valittiin profes sori Viljo Ylöstalo. Tempaistiin televisio Televisiotoiminnan alettua Yhdysvalloissa vuonna 1 94 1 ja lähdettyä sodan aiheuttaneen keskeytyksen jälkeen uudel leen käyntiin E ng lannissa 1 946 ja Länsi-Saksassa 1 953 virisi kiin nostus televisioon meilläkin. Jo vuonna 1 949 järjestettiin Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen rad iolaboratoriossa kokous, jossa eri laitosten edustajat pohtivat kysymystä. Radioinsinööriseuran syyskuun kokouksessa J ussi Rissanen kertoi Yleisradion suun n ittelevan tv-lähetysten aloittamista lähitulevaisuudessa. Tamm ik u u n kokouksessa 1 950 Rissanen ilmoitti, että Yleisra d ion menoarvioesitykseen sisältyi 8 milj. mk tv-laitteisi i n . Tällöin oli suunnitteilla vuonna 1 952 Helsingissä pidettävien olympiaki sojen televisioiminen . Nämä s u u n n itelmat antoivat aiheen ensim mäiseen tv-esityk seen Suomessa. Tämän tilaisuuden , jossa esitystä seurattiin kaapelien välityksellä liitetyistä vastaanottimista, järjesti marras kuussa 1 950 Stockmannin tavaratalossa General E lectric'in tä käläinen edustaja yhteistyössä Yleisradion ja Olympiakisojen järjestelykom itean kanssa. Yleisradio oli luovuttanut tekn iikkaa hoitamaan 6 i nsinööriä ja 5 teknikkoa. Tyytyväisiä oltiin sekä ku van laat u u n että laitteiden tekniikkaan. Myöhemmin kuitenkin katsottiin , että tv-laitteiden hankkiminen merkitsisi tv-toiminnan alkamista Suomessa liian aikaisessa vaiheessa ja hankkeesta luovuttiin. Radioinsinööriseuran kokouksessa toukokuussa 1 954 Valtion Sähköpajalla esitettiin Jouko Pohjanpalon ja Pentti Mattilan laa tima muistio ' 'Televisiotoiminnan aloittam inen Suomessa" . Muistiossa todettiin Yleisradion kielteinen kanta tv-toiminnan 75 aloittam iseen. Siinä sanottiin m m : "Valtion teknill inen tutkimus laitos teki puolestaan jo vuonna 1 949 aloitteen televisiotoimin nan aloittamiseksi maassamme. Tässä tarkoituksessa otettiin yhteys Oy Yleisradioon ja muihin asiasta kiinnostuneihin laitok siin kuten posti- ja lennätinhallitukseen sekä puolustuslaitok seen. Neuvottelut raukesivat silloin Oy Yleisradion kielteiseen kantaan . Yleisradio on kärjistänyt asen nettaan myöhemmin jopa siinä määrin , että on tehty päätös, jonka mukaan Yleisradion va roja ei anneta tv-tutkimuksii n , mikäli ne tapahtuvat Yleisradion ulkopuolella". Kokous piti tv-toiminnan aloittamista välttämättömänä ja päät ti ryhtyä oma-aloitteisesti toimintaan lähinnä Tekni l l isen korkea koulun puitteissa. Asiaa eteenpäin viemään asetettiin toimikun ta, jonka jäsenet edustivat radiotekniikan tutkimusta, posti- ja lennäti nhall itusta, Tekn ill istä korkeakoulua, teol lisuutta ja puo lustusvoimia. Toimiku ntaan valittiin puheenjohtajaksi Jouko Pohjanpalo ja jäsen iksi Erkki Heino, Jaarl i Jauhiaine n , A. R. Saarmaa sekä eversti Kauko Kare. Saman vuoden syyskuun kokouksessa Pohjanpalo esitti pe rustettavaksi tv-kerhon , jonka tehtäväksi tulisi rakentaa koease ma Teknill iselle korkeakoululle. Kerho päätettiinkin perustaa ja sen puheenjohtajaksi val itti in Pekka Ahonen ja sihteeriksi Martti Tiuri. Tv-kerhon toim inta lähti ripeästi käynti i n . Vuoden lopussa oli jäseniä 64, niistä Rad ioinsinööriseuran jäseniä 27. Suunnittelu ja rakennusvaiheen aikana kerho kokoontui kerran viikossa. Kokouksia oli vuoden 1 954 syksyllä 9 ja niissä keskimäärin 50 osanottajaa. Kokouksissa luennoitiin ja keskusteltiin televisioon liittyvistä kysymyksistä. Alustavat suunnitelmat valm istuivat marraskuun alkuun mennessä ja kuun puolivälissä päästi in aloittamaan lähettimien rakentaminen. 40 W tehoinen kuvalähetin suunniteltiin Helvarin tehtaalla ja siellä rakennettiin lähettimen verkko-osa sekä pääteasteen tankkipiiri. 1 5 W äänilähettimen suunnittelu ja valmistus suoritet tiin osaksi Yleisradiossa. Lähettimien varsinainen rake n n ustyö tapahtui Teknillisen korkeakoulun sähkölaboratoriossa. Päätyön suorittivat teekkarit Erkki Larkka ja Juhani Hämäläinen korkea koulun palkkaamina. Heitä avustivat myös lähettimien suun nit telijat. Lähetysantenni rakennettiin Martti Tiurin ohjeiden mukai sesti. Monet lii kkeet ja laitokset tukivat kerhon toimintaa. P h i l ipsiltä saatiin lain � ksi teollisuuskäyttöön tarkoitettu tv-kamera. Tavara_ 76 kuvalähetin tutkittavana. Samassa puuhassa Juhani Hämä Lähetintä virittämässä Erkki Larkka, läinen Jouko Pohjanpalon seurates tarkkaajana Martti Tiuri. (lehtikuva) sa työn edistymistä. (lehtikuva) 40 watin Näytöslähetyksessä 5 . 5 . 1955 toimi kameramiehenä Eero Lappalainen. Tässä menossa nukketeatterin kenraaliharjoitus. (lehtikuva) lahjoituksia antoivat m m . Telemetri, Outoku m p u , posti- ja lennä tinhallitus, Valtion teknillinen tutkimuslaitos , Helvar, Sähköliik keiden Oy, Melart, Radiomikro , Rad ioyhtymä, Havu linna, Orbis ja Yleisradio. Rad ioinsinööriseura tuki kerhon toim intaa 1 0 000 markalla. Toukokuun 24 päivänä 1 955 tapahtui Tek n i l l isen korkeakou lun sähkölaboratoriosta Suomen ens i m mäinen langaton tv lähetys. Kuul uttajana toim i Lasse Pöysti. Kameraa hoitelivat Ee ro Lappalainen ja Fennada-Filmin Nils Holm . Pekka Ahonen rouvineen hoiti monitoria ja teekkarit ään i keskusta. Ohjelma alkoi Polyteknikkojen kvartetin lauluesityksillä, joita seurasi professorien Wuolle ja Jauhiainen keskustelu televisios ta. M u ita esiintyjiä ol ivat Maikki Länsiö ja Rauha Rentola laului neen, Birgitta Ulfsson ja N ils Brandt "Arm i ja Gil" parodioineen, Mona Leo nukketeatteriesityksineen , englantilainen Mr. Trevil lon Wattson hypnotisointinäytöksineen sekä Kipparikvartetti . Säätiedotuksen esitti maisteri Erkki Harjama. Tv-kerhon vaiheet ja laitteiden kehittäminen nähtiin Fennada-Filmin tekemässä elokuvassa. Lopuksi Pohjanpalo kiitti kaikkia esitykseen myötä vaikuttaneita onnistuneesta suorituksesta. Tun n i n ja neljänneksen kestänyt ohjelma oli ollut monipuoli nen ja antoi hyvän kuvan television mahdoll isuuksista. Kaikki ol ivat esiintyjiä myöten teh neet työnsä ainoana palkkionaan ilo tehtävän onn istum isesta . Tätä h istoriall ista tapausta seurattiin Helsing issä arviolta n . 1 5 vastaanottimesta. Osa oli Philipsin maahan tuomia, osa itse valmistettuja rakennussarjoista kokoa malla. Koelähetysten jatku m isen tarve tajuttiin laajoissa piireissä. Merkitsiväthän ne radioteoll isuudelle kokemuspohjaa vastaan ottimia suunn iteltaessa ja huoltohenkilöstön kou l uttamisessa, ja ne ol ivat kokemus- ja koulutusmielessä merkityksellisiä myös Yleisrad iolle sen aikanaan al kaessa omat lähetyksensä. Syksy kului pääasiassa laitteiden parantelemisen merkeissä, ja koelähetyksiä päästiin tosissaan jatkamaan vuoden 1 956 puolella. Pian voitiin tehokin nostaa 1 50 W: iin . Helmikuussa Teknii kan Edistämissäätiö il moitti perustavansa erikoisrahaston televisiotoiminnan kehittämistä varten ja pyysi Rad ioinsinööriseuraa n i m eäm ään siihen edustajansa. Tähän tehtävään valittiin Matti Wihuri. Erikoisrahasto perustettiin 5. 3 . 1 956 ja tämän turvin aloitettiin 2 1 . 3. sään nölliset l ähetykset, aluksi kolmasti viikossa. Tekniikan Ed istäm issäätiön anottua toi m i lupaa "televisiotoi78 m i n nan kokeilem iseksi ja kehittäm iseksi yhteistoiminnassa Tek n i l l isen korkeakoulun kanssa" posti- ja lennätinhal l itus myönsi tällaisen toimil uvan 26. 5. 1 956 alkaen vuoden 1 958 loppuu n . Tv-lähetysten alkam inen Rad ioinsinööriseuran aloitteesta an toi vauhtia Yleisradionkin suun n itel m i i n . Seu ran maaliskuun ko kouksessa 1 956 saattoi J ussi Rissanen ilmoittaa Yleisradion johtoku nnan hyväksyneen suunnitelman sijoittaa tv-hankintoihin vuoteen 1 960 mennessä 800 milj. mk. Ensimmäinen lähetin oli jo tilattu ja saapuisi maahan kesällä. Yleisradio aloitti tv-lähetyk set maaliskuussa 1 957 koelähetysten nimellä ja säännöll iset lä hetykset alkoivat vuoden 1 958 al usta. Talous Jotta menneiden vuosien tulojen ja menojen suuru udesta sai si havain noll isem man kuvan, on seuraavassa rahasummat muunnettu vuoden 1 978 rahan arvoon kulutushintaindeksin mu kaan laskemalla. M arkan merkkinä on täl löin käytetty lyhennettä nmk. Jäsenmaksu m uuttui vuodesta 1 936 vuoteen 1 956 40 nmk:sta (50 mk) 23 n m k : aan (500 m k) ja l i ittym ismaksu 40 nmk:sta 1 6 mk:aan (350 mk). Maksujen reaaliarvojen alenemi sen sallim isen tekivät mahdoll iseksi jäsenmäärän kasvaminen sekä kan nattavien jäsenten vuosimaksut. Kannattavan jäsenen vuosimaksu oli vuonna 1 944 530 nmk (2 000 mk) mutta aleni re aal iarvoltaan vuonna 1 947 tehdystä korotuksesta huolimatta vuoteen 1 956 men nessä 1 40 nmk:aan (3 000 m k ) . Jäsenmak sutuloissa oli kannattavien jäsenten suorittama osuus 1 940-lu vun jälkipuoliskolla 65 % luokkaa, mutta 1 950-luvun puolivälis sä enää 30 % . Kan nattavan jäsenen vuosimaksua korotettiinkin vuonna 1 956 niin, että se vastasi 1 O: ntä varsinaisen jäsenen vuosimaksua. Vuonna 1 944 uusittujen sääntöjen m u kaan vapautu i varsinai nen jäsen ainaiseksi jäsenmaksu ista maksamalla etukäteen kymmenkertaisen jäsenmaksun ja sääntöjen jälleen muututtua 1 951 maksettuaan jäsenmaksun säännöllisesti 30 vuoden ajan . Vuosina 1 937-39 o l i merkittävänä tekijänä tulot Radiotekn ii kan oppikirjasta, yhteensä n. 1 4 000 n m k . Jonkinverran tuloja saatiin myös sanastotyön tu loksista . J u l kaisujen painatuskus tannukset saatiin likipitäen peitetyiksi j u l kaisujen myy n n illä. Suurimmat menot kuten m ittausnormien painatus voitiin peittää näitä varten saatujen lahjoitusten turv i n . 79 Varoja yritetti i n myös saada lahjoituksina eri rahastoista ja jär jestöiltä mutta yleensä heikoin tuloks i n . Suomen Radioyhdistyk sen lopettaessa toi m intansa vuonna 1 946 anottiin osaa sen va roista, m utta tämäkään aloite ei johtanut tuloks i i n . Vuonna 1 951 järjestettiin arpajaiset yhdessä Viestisäätiön kanssa. Tulos oli kuitenkin niin laiha, että pyyssä ei ollut kahden jakoa vaan koko tuotto jätettiin Viestisäätiön toim in nan tukem iseen . Seuran juoksevat menot koostu ivat sihteerin ja rahastonhoi tajan palkkioiden, postituskulujen yms. lisäksi esitelmöitsijäin palkkioista rahassa tai ateriana ja edustuskul uista. Joskus seura osal listui myös retkien matkak u l u i h i n . Rahastonhoitajal le alettiin maksaa palkkiota vuonna 1 945, ja se oli al ussa n. 400 mmk vuodessa. Sihteeri n ja rahastonhoitajan palkkioita korjatti i n in flaation johdosta vuonna 1 956 nostaen ne kaks i nkertaisiksi. Uudet palkkiot ol ivat sihteerille 45 nmk kokoukselta ja rahaston hoitajalle 450 nmk vuodessa. Yleensä voidaan sanoa, että säästeliäästi varoja käyttäen tu lot riittivät sopivasti toimin nan ylläpitäm iseen . Ti l i npäätökset osoittivat yleensä varojen m ääräks i arvoja 5 000 ja 1 5 000 nmk väl illä. Vuoden 1 955 päättyessä oli varoja n . 1 5 300 nmk. Varat pidettiin pääasiassa pankkitileillä, koska ne eivät kovin paljoa yl ittäneet vuosittaisia menoja. Jonkin verran sijoitettiin kuitenkin inflaatiolta turvaan osakkeisiin ja obl igaatioih i n . Rahastonhoitajina toim ivat kyseisenä aikana Erkki Ermas, Pentti Kuokkanen, Georg Sallavuori, Zin net Alkara ja Lauri Häk kinen . K u n n iajäsenet Seuran sääntöi h i n teht i i n vuonna 1 951 k u n niajäseniä koske va lisäys. E nsimmäi siksi k u n n iajäseniksi kutsuttiin seuran 25-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä vuonna 1 951 : - Teknillisen korkeakou l u n professori Viljo Ylöstalo "tunnus tuksena uraa-uurtavasta työstä radioalan korkeimman tek n i l l isen opetuksen hoitajana ja järjestäjänä, Lahden yleisra d ioaseman ja siihen l i ittyvän m u u n yleisradioverkoston kau konäköisestä suunnittelusta sekä ansiokkaasta toiminnasta maamme edustajana radioalan kansa i nvälisiä kysymyksiä käsittelevissä konferensseissa " . Helsingin tekni l l isen opiston rehtori T. K. Laakso "tu n n ustuk sena innostavasta ja aloiterikkaasta toim i n n asta Radioinsi nööriseuran hyväksi sen perustamisesta lähtien , ansiok80 kaasta ja tarmokkaasta työstä monissa radioalan tehtävissä alkuvaiheista lähtie n , varsinkin järjestötoiminnassa, yleisra d ioasem ien ja stud ioiden rakentajana sekä uuden rad ioi nsi nööripolven kasvattajana " . - Yleisradion teknillinen johtaja J ussi Rissanen "tun n ustukse na uh rautuvasta ja innokkaasta toim innasta Rad ioinsinööri seuran hyväksi sen perustamisesta l ähtien ja monivuotisena puheenjohtajana, ansiokkaasta ja pätevästä työstä rad iolen nätintoim innan alkutaipaleella sekä myöhemm i n vastuu n alaisella paikalla Yleisradion teknillisen toimin nan johdos sa" . 60-vuotispäivänään 1 952 kutsuttiin seuran kunn iajäseneksi Suomen Rad ioteollisuusyhdistyksen toim itusjohtaja eversti evp Arthur Saarmaa "radioto i m i n nan uran uurtajana ja kehittäjänä monin tavoin ansioituneena jäsenenä". Saarmaa oli 1 920-l uvu n alkuvuosina työskennellyt erikoisesti puol ustusvoimien, mutta myös yleisen radiotoimin nan kehittäm iseksi maassamme. Puo lustusvoim issa hän toimi 29 vuoden ajan siirtyen 1 947 Suomen Radioteollisuusyhdistykseen , m issä toimi tehokkaasti yhteistyön kehittämiseksi teol lisuuslaitosten keske n . 50-vuotispäivänään 1 954 kutsuttiin seuran kunn iajäseneksi posti- ja len nätinhal lituksen yli-i nsinööri Erkki Heino. Hän oli an sioitu nut erikoisesti ilmail uviestitoim innan ja ulkomaan radioyh teyksien kehittäjänä sekä radiosähköttäjien kouluttajana. Hän oli toiminut myös lukuisissa radioalan komiteoissa sekä Suomen edustajana kansainväl isissä konferensseissa. Samoin 50-vuotispäivänään 1 954 kutsuttiin seuran kun niajä seneksi Yleisradion asemaosaston pääl l ikkö K . S. Sainio. Hän oli toiminut jo yli 20 vuoden ajan Suomen yleisradioasemaver kon rakentajana, ja hänen ansiokseen saatiin suureksi osaksi laskea ula-lähetysten aloittaminen maassamme. Radioinsinöö riseurassa hänen toim intansa oli ollut varsin aktiivista ja hän oli tehnyt paljon myös radioamatööritoiminnan hyväksi . Seuran viettäessä 30-vuotisjuhlaa 1 956 kutsuttiin seuran kunniajäseneksi Valtion teknil lisen tutkimuslaitoksen radio osaston johtaja professori Jouko Pohjanpalo. Yleisradion hy väksi Pohjanpalo oli toiminut 1 935-45 lähettimien suunnittelija na sekä sotien jäl keen tekn ill isen neuvottel ukunnan ja johtoku n nan jäsenenä. Erikoisesti m ikroaaltotekniikan kehittäjänä ja tut kijana hän oli ansioitu nut Valtion Sähköpajalla 1 945-48 ja VTI:ssa 1 948 lähtien. - Ja kuin pisteeksi j : n päälle tuli lähtö laukaus televisiotoiminnan aloittam iselle. 81 Leikkimieltä ja juhlaa Vakavan työn vastapainoksi kokoon n utti in joskus, yleensä vuosikokousten tai retkien yhteydessä, rattoisan toverillisen seurustelun merkeissä. M ieleen painuvimpia ol ivat tietysti pyö reitä vuosia täytettäessä pidetyt juhlakokoukset. N iiden päivä m äärässä pyrittiin pitämään tiu kasti kiinni perinteestä: 22. helmi kuuta. Vuonna 1 946 pidettiin 20-vuotiskokous Seurahuoneella. Seu ran 65 jäsenestä osall istui kokoukseen 34 . J u h l aesitelmän piti E l ias Hellberg aiheesta 'Tietopalvelu" luovuttaen esityksen päätteeksi seuralle Suomen Radioteollisu usyhd istyksen puoles ta runsaan kokoelman ulkolaisten lehtien kirjoitusten referaatte ja sisältäviä DK-korttteja. Posti- ja lennätin hal lituksen onn ittelut esitti Erkki Heino. Yleisradio puolestaan oli lahjoittanut seuralle puheenjohtajan nuijan . Sähkeellä muisti tilaisuutta Rad ioteknilli nen Seura. Myöhemmin illalla kokoon n uttii n naisineen j u h laillallisille. J u h l apu heen piti T . K. Laakso ja puheen naisille Erkki Liuksiala. Paavo Velander oli laatinut seuran jäsenistä kertovan sitsilau lun, joka alkoi Rosvo- Roopen n uote i n vetoomuksella: " Kun naukku nahkaan saat i h i n , niin eikös laulettais, niin että yks ja toinen kun niansa kuulla sais. Tää meidän kööri sentään se loisto kööri o n , kun siinä joka ainut ukko insinööri o n ' ' . Vaikka sävel vaihtu ikin säkeistöjen myötä, yhteislaulu sujui hyvin Zin net Alkaran vetämänä (Velanderin arvio omasta lau l u taidostaan sivulla 87). Seuran kerhomestari Paul i Kajava oli anonut Uudenmaan läänin maaherralta seuran iltam ille jatkoaikaa klo 0 1 : een sekä l u paa tanssia varten. Tähän olikin armoll isesti suostuttu sillä ra joituksella, että "uusia vieraita ei saa vastaanottaa klo 22.30 jäl keen . " Seuraavana päivänä o l i radiossa haastattelu, jossa Rissanen kertoi Yleisradion suunnitelm ista, Laakso rad ioalan koulutuk sesta, Heino radion käytöstä ilmailussa, Pohjanpalo rad ion ja tutkan merkityksestä toisessa maailmansodassa ja Liuksiala ra d ioteollisuudesta. Vakavien sotavuosien jälkeen i ntoutu ivat jäsenten rouvat ilta j u hlasta niin, että ehdottivat myös yhteisiä vap u n vastaanottajai sia. Jatkoaika anottiin nyt klo 03:een asti ja sitä myönnettiin 02 :een. Pianistit oli omasta takaa: Paul i Kajava ja Kalevi Ahti. 82 20-vuotisillall iset Seurahuoneella 1 946. 25-vuotiskokouksessa kunn iakirjan saaneet: Arvi Hauvonen, Erkki Liuksiala, Martti Ahava, Perttu Pertamo, Elias Hellberg, Alex. Paltschik, Erkki Ermas, Toi vo Rautajoki, Birger Swei ns , Arvo Sakrelius, Erkki Heino, K . S . Sainio ja A . R . Saarmaa. "' oQ ;;::: c <!) c cc (/) (/) oc vi cc E w cc (/) (/) cc E ::::> JQ Myym äl lä valmistamiaan paperihattuja rouvat hankkivat seuralle rahaa lähes 1 000 markan verran. Seuraavana vuonna vietettiin vapun vastaanoton sijasta tou kokuun lopulla "kevätväsymyksen karistajaiset" , ja vuonna 1 948 riehaannuttiin vielä kerran ottamaan yhdessä vastaan vappua. Vappu toi mieleen teekkarivuodet, ja niin järjestettiin tietokilpailu a itoon fuksimajurin tenti n tyyl i i n . Vaikeuden (?) vuoksi esittämättä jätetty kysymys annetaankin lukijan ratkotta vaksi: Syntyi ponteva poikalapsi , joka sai viidennen jäsenensä vasta yksivuotiaana. Kysytään pojan nimeä (vastaus sivulla 87). 25-vuotisj u hlakokous p idettiin vuonna 1 951 ravintola Fenni assa. Kokoukseen osallistui seuran 1 25 jäsenestä 45. Tilaisuu delle antoi erityistä juhlavuutta ensimmäisten k u n niajäsenten kutsuminen. Nämä olivat, kuten jo aikaisemmin on mainittu , V iljo Ylöstalo , T. K. Laakso ja Jussi Rissane n . Tunnustuksena maamme radiotoim innan alkuvaiheista läh tien sen eri aloilla suoritetusta työstä tai ansioituneesta seuran toim intaan osall istum isesta jaettiin kunniakirjoja. Tällaisen sai vat everstit Perttu Pertamo ja A. R. Saarmaa, johtajat Martti Ahava, E l ias Hellberg , Alex. Paltschik, Arvo Sakrel ius ja John Sergejeff, diplomi-insinöörit Erkki Ermas, Erkki Heino, E . M . Heinonen, E rkki Liuksiala, Toivo Rautajoki ja K . S . Sainio sekä insinöörit Arvi H auvonen ja Birger Sweins. Kokouksessa ojennettii n seuralle Suomen Rad iotehtailijoiden ja Radiokau ppiaiden Liito n , Suomen Radioamatööriliiton ja Oy Fenno- Radio A b : n adressit. Sähkeitä ol ivat lähettäneet Yleisra dio ja Viestiupseerikerho. Juhlaesitelmän piti Rissanen aiheesta "Yleisradion aaltokysy mys" selostaen asiaa m aamme kannalta kansainväl isten sopi musten valossa ja arvioiden tulevaisuuden näköaloja. Ohjel maan kuului vielä Laakson muistelot radioto i m i n nan alkuajoilta. Seuran sihteerin Orvo Pollarin kirjoittama selostus seuran toi minnasta 25-vuotiskaudelta julkaistiin Radio-lehdessä. 30-vuotisjuhla pidettiin traditiosta h ieman poiketen 25. 2. 1 956 ja se sujui television tunnelm issa . l nsi nööritalolla pidettyyn vuosikokoukseen osall istui 30 seuran jäsentä . Tv-kerhon pu heenjohtaja Pekka Ahonen selosti kerhon toim intaa ehdottaen lopuksi kerhon lakkauttam ista sen nyt saatua tehtävänsä suori tetuksi . Kokou ksen mielestä ei kerhoa kuitenkaan katsottu vielä voitavan lakkauttaa. Seuran kun niajäseneksi kutsuttiin professori Jouko Pohjan palo. Kunniakirjat jaetti i n tällä kertaa televisiotoimin nan hyväksi 85 suoritetusta tuloksellisesta työstä, ja sen saivat d iplom i-insinöö rit Pekka Ahone n , Martti Tiuri ja E rkki Larkka (juuri valm istu nut) , insinööri Eero Lappalainen, teekkari Juhani Hämäläi nen sekä "ohjelmapääl likkönä" toiminut osastopääl likkö Runar Heljo. Juhlan kunniaksi järjestettiin kokoustiloista tv-lähetys, jota oli tullut seuraamaan myös seuran jäsenten rouvia. Tv-lähetykses sä esiintyivät rouva Westerlund ja Teatterikoulun oppilaat laulu ja tanssiesityksi n . Seuran syntyvaiheita selosti T. K. Laakso ja viime aikojen toi m in nasta kertoi Matti Wihuri. Kuul uttajana toimi Vieno Kekkone n , joka esitti myös laulelman tapahtum ista seu ran 30-vuotistaipaleelta valokuvin elävöitettynä. Seuralla oli nyt jo sen verran ikää, että muutama jäsen tunsi mielessään häi vähtävän hivenen haikeutta kun laulussa todettiin että "monet muistot kuvat nuo mieleen tuo, mieleen tuo . " Päivä päättyi rat toisaan illanviettoon lnsinööritalon ravintolassa. Mukana oli ilah duttavan ja ihastuttavan ru nsaasti jäsenten rouvia, väkeä kaikki aan puol isensataa. Ennen ulaa Kuopion yleisradioaseman valm istuttua järjestettiin Kuopion rautatieasemalle komea mainosjuliste: KUOPION IAN K U U L U U Y L I NNÄ MUALIMAN KONS E R T IS SA . K u n myöhemmin Kuopion kuuntelua alkoivat häiritä voimakkaat vieraat asemat, kilpi poistettiin. Yleisradioasemien päälliköiden kokouksessa ehdotettiin tilalle: Radiolle kiukuttelee siitä koko lään i , Kuopio kun kuuluu niinkuin vieno pyl lyn ääni. Vastaus vapunvieton tenttikysymykseen: Radioinsi nööriseura. Paavo Velanderin laulutaito Viestijoukkue/Patteri R U K marssilla Haminassa 1 934. Santsikokelas Jorma Järventaus: · - Oppilas Velander, miksi ette laula' - Oppilas Velander, älkää sentään laulako!1 - - ja ulainnostus Lentokone nousemassa Minskin lentokentältä 1955. Velander Sainiolle: - Katso kuinka korkea mäki, jonka huipulla on valo. Olisipa upea ula-aseman paikka . . . ai, sehän onkin lentokoneen siipi. Oli nautittu aito venäläinen ilta-ateria Minskin Televisiossa. 87 Radiotekniikasta elektroniikkaan 1 956-1 979 Yleiskatsaus Radiotekniikkaan luettiin aikaisemmin yleisesti kuuluvaksi ra d ioaaltojen käyttöön perustuvan tekniikan l isäksi ne sovellutuk set joissa käytettiin elektroniputkea, ja tätä kutsuttiinkin tavalli sessa kielenkäytössä rad ioputkeksi. Tämän jaon mullisti tran sistori. E nsimmäiset transistorit valmistuivat joulun alla vuonna 1 947 Bell'n laboratorioissa Yhdysvalloissa. Edelleen kehittyes sään transistori alkoi menestyksellisesti kilpailla elektroniputken kanssa monissa sovellutuksissa, ja se teki mahdoll iseksi val mistaa laitteita joissa pieninkin elektroniputki olisi ollut liiaksi ti laa vievä ja tehoa kuluttava . Alettiin puhua uudesta sähkötekniikan haarasta, elektronii kasta, millä aluksi ymmärrettiin tekniikkaa, joka perustuu elek tronien liikkeeseen tyhjässä tai puolijohteessa. Tekniikan edel leen kehittyessä on elektroniikan käsite laajentunut ja raja elek troniikan ja muun sähkötekniikan välillä hämärtynyt. Käytännön elämän aloille alkoi elektroniikka perinteellisen ra d iotekniikan lisäksi todella tunkeutua 1 950-luvun loppupuolella, merkittävimpinä sovellutuksinaan tietokoneet ja tiedon siirto, te oll isuuden tuotantoprosessien valvonta, säätä ja automatiikka, kodin koneiden automatiikka, sähkökoneiden tehoelektroniikka, sairaalaelektron iikka sekä äänen ja kuvan tallennus. E lektronii kalla on ollut ratkaiseva osuus myös satelliittien käytössä ja ava ruustutkimuksessa. Puolijohdetekniikasta ja integroiduista piireistä kehittyivät 1 970-luvulla mikroprosessorit, automaation monitoim iset mutta silti pienikokoiset ja huokeat rakennuselementit. 88 Tes visio Tekniikan Edistämissäätiön toimiluvan turvin alkoivat paikalli sin voimin televisiolähetykset myös Turussa syksyllä 1 956 ja Tampereella (Tamvisio) syksyllä 1 958 . Vuonna 1 959 perustet tiin Oy Tesvisio Ab pääosakkaina Suomen Teknill inen Seura ja E konom iliitto, ja kesäkuussa TES-TV : n toiminta siirtyi tämän haltuu n . l nsinööritalon teatterisal i muutettiin televisiostudioksi. Asem ien tehoja korotettiin ja Turun ja Tampereen asemille jär jestettiin ohjelmansiirto Helsingistä posti- ja lennätinhall ituksen rakentamien linkkiyhteyksien välityksellä. Toiminta oli tarkoitus rahoittaa mainonnalla, mutta Yleisradion asemaverkon laajetessa kävi tämän kautta lähettävän Mainos TV: n kilpailu televisiomainostajista yl ivoimaiseksi ja Tesvisio joutui taloudellisiin vaikeuksi i n . Turun ja Tampereen asemat sul jettiin toim innan jatkuessa Helsingissäkin lyhennetyllä ohjelma määrällä, ja lopulta Tesvision osakekanta siirtyi vuonna 1 964 oston kautta Yleisradion haltuun yllätyksenä niin Yleisradion kuin Tesvision henkilökunnalle. Kauppasumma oli 6,5 milj. markkaa, minkä l isäksi Yleisradio sitoutui suorittamaan Tekniikan Edistämissäätiölle sen toimin nan tukemiseksi vuosittain 50 000 markkaa sekä muodosta maan Tesvision asemista rin nakkaisasemaverkon. Yleisradio Jussi Rissasen siirryttyä vuoden 1 962 päättyessä eläkkeelle jäi Yleisradio joksikin aikaa ilman yhteistä teknill istä johtoa K. S. Sainion vastatessa jakelutekniikasta ja Paavo Arnin tuotanto tekniikasta. Syksyllä 1 964 (Sain ion kuoltua) nim itettiin teknilli seksi johtajaksi Arni, ja hänen kuolemansa jälkeen hoitivat tätä tehtävää Paavo Velander 1 969-72 ja Erkki Larkka 1 973 al kaen . Ula-asemaverkon tultua jotaku inkin valmiiksi alettiin ula-ase m ille sijoittaa lähettimiä rinnakkaisohjelmaa varten . Viimeisinä saivat rinnakkaisohjelman lähettimen Lapin asemat vuonna 1 965. Ula teki mahdoll iseksi myös stereon . Stereolähetykset aloitet tiin vuonna 1 967 aluksi kahdesti viikossa Helsingin rinnakkais aseman kautta. Vuonna 1 978 kattoi stereolähetys jo 99 % väestöstä ja rinnakkaisohjelmista oli stereofonisia 46 % eli mu siikkiohjelm ista suurin osa. Täl löin alettiin nopeassa tahdissa täydentää stereolaitteilla myös yleisohjelman ja ruotsinkiel isen ohjelman lähettimiä. 89 Suunn iteltaessa televisiolähetysten aloittamista katsottiin, että rahoituksen perustuessa pelkästään lupatuloihin ei tyydyt tävää ohjelmamäärää saavutettaisi ilman kohtuuttoman kor keata lupamaksua. Tämän vuoksi perustettiin Oy Mainos-TV Reklam Ab, joka lähettää ohjel mansa Yleisradion asemien kaut ta ja suorittaa Yleisradiolle ohjelma-ajasta ja mainosten mää rästä riippuvan maksun yhtiöiden välisen sopimuksen perus teella. Televisiomainonnan avulla rahoitetaan näin Mainos TV : n ohjelmien lisäksi osa Yleisradion televisiotoimin nasta. Television asemaverkkoa rakennettiin m uutaman aseman vuosivauhtia turvautuen alkuvuosina suureksi osaksi väliaikai siin ratkaisuihin tähtäimessä katselu l upien nopea kasvu. Näky vyysalue kattoi puolet väestöstä vuonna 1 961 ja pari vuotta myöhemmin 90 % . Koko maan saam inen tyydyttävän näkyvyy den piiriin vei ku itenkin 1 970-luvun puolel le. Tesvisiosta tu li oston jälkeen TV 2 . Tampereen ja Turun ase mat siirrettiin Yleisradion asemien yhteyteen ja pääasiassa kor keampien mastojen ansiosta näkyvyysalue peitti n yt lähes 30 % väestöstä. Näkyvyysal ue pysytteli pitkään pienehkönä kunnes porrastetu n lupamaksu n käyttöön ottam inen vuonna 1 972 teki 2-verkon laajentamisen taloudell isesti mielekkääksi. Vuonna 1 978 peitti TV 2 : n näkyvyysalue 90 % väestöstä. Pasilaan vuonna 1 930 valmistunut yleisradioasema sai televi siotoiminnan alkaessa luovuttaa ti lansa ensim mäiselle televisio studiolle, ja väl ittömästi alettiin Pasilaan rakentaa television tuotantokeskusta jota on miltei jatkuvasti laajennettu ja täyden netty. Ensimmäinen ulkotuotantoauto saatiin syksyllä 1 958 ja ensimmäiset kuvanauhoituslaitteet vuonna 1 960. Aluetoiminta sai ensimmäisen tv-stud ionsa Jyväskylään vuonna 1 967. TV 2 : n toiminta keskittyi Tampereelle saaden kauan tyytyä Tamvisiolta perittyi hin tiloihin vanhassa tehdasra kennuksessa. Vuonna 1 975 päästiin lopull isesti siirtymään ajan mukaiseen tuotantokeskukseen Tohlopissa. Yhteys Tukholman kautta E urovisioon syntyi vuonna 1 960, ensimmäisenä lähetyksenä prinsessa Margaretin häät. Seuraa vana vuonna liityttiin Tallinnan kautta l ntervisioon, ja vuonna 1 962 saatettiin katsella lähetystä Yhdysvalloista Telstar satellii tin välittämänä. Mainos-TV käytti ohjelmatuotantoonsa kauan Yleisradion stu d iotiloja ja tekniikkaa, kunnes 1 970-luvun puol ivälissä s a i val miiksi omat tuotantoyksikkönsä. Ohjelmansiirto ula-asemille tapahtui aluksi releoimalla ase90 �' f \ KAAIGASNIEMI 710.S/6P 1 OY YLEISRADIO AB Jakeluteknilkka TV- ASEMAT JA- LINKKIVHTEYOET 1979 Tv - a..mai TV - asema (rakenteilla) TV- alillhetin 0-0 0-0 � �--· l/111/4M TV- linkkiyhteys Ckaksisuuntainen) TV- linkkiyhteys (rakenteilla) TV- linkkiyhteys (yksisuuntainen ) TV - releointiyhteys TV - releointlyhteya (rakenteilla) TV - llhetttm.n Kupavesi valmistuu kanava/teho/ offset t.t.1979 Yleisradion tv-asemaverkko linkkiyhteyksineen vuonna 1 979. 2,2 1 - m ilj . t J �rf 2 ,0 , ·' 1 ,5 Radio � � 1 ,0 l � ' /Televisio f (mv+ väri) - 1 1 Talvisota � kodeista % 0 5 � """"".] 0,5 , J / J, f , ·' ---� J / 50% kodeista J r 1 I /' ... Pulavuodet �, L/ '1 1 7 1 -,-,-1-. 1 +___, � 1 930 3 5 l 'l 40 1 loTl 45 -i1 1 50 1 Väri-tv J � lo 1 55 ' � '111 60 - 11 11 65 Radio- ja televisiolupien lukumäärän kehitys. � 111' 70 1 '1 1 75 80 malta toiselle. Kun ohjelma oli siirtynyt Helsingistä I narin Kau nispäälle, oli se suorittanut 1 1 "releo intihyppyä". Sitä mu kaa kun l i n kkiverkko tv-ohjelmaa varten laaje n i , siirrettiin myös ääni ohjelm ien väl itys tämän yhteyteen . Väritelevision koelähetyks iä alettiin suorittaa vuonna 1 968. Käyntiinlähtö oli jokseenkin verkkaista, mutta väriohjelmien määrä lisääntyi vähitellen ja vuonna 1 975 oli likimain puolet oh jelm ista väri lähetyksiä. Til ivuotena 1 . 1 . 77-3 1 . 5. 78 oli värioh jelmien osuus 1 -verkossa 70 % ja 2-verkossa 81 % lähetyksis tä. Yl eisradion vaki naisen hen kilök u n nan määrä oli vuoden 1 978 puo l ivälissä 3 6 1 9, niistä insi nöörejä 1 1 0. K u n radio 1 960-l uvun alkupuolella oli löytänyt tiensä joksee n kin jokaiseen Suomen kotii n , jatkui rad iolupien lisääntym inen edelleen tasaista vauhtia matka- ja autoradioiden ansiosta. Kun radiolupamaksusta luovuttiin vuonna 1 977 oli rad iolupia 2 , 1 m il joonaa. Televis ion yle istym inen sujui Suomessa nopeasti. Seitsemäs sä vuodessa ehti puolet kodeista hankkia television vastaavan ti lanteen saavuttamisen rad ion kohdal la vaadittua 20 vuotta. Voimakkainta oli kasvu vuosina 1 962-64 : lähes 1 50 000 tv lupaa vuodessa. Vuoden 1 978 päättyessä oli televisio n. 98 %: ssa Suomen kodeista, ja niistä oli 36 % värivastaanottimia. Kaapelitelevisio Kaapel itelevisio on luonteeltaan yleisradiotoim intaan verratta vaa mutta ei teknisessä m ielessä yleisradiol iikennettä, koska se ei perustu vapaassa tilassa etenevien sähkömagneettisten aal tojen käyttöön. Suomessa oli kaapelitelevisiolähetyksiä ensimmäiseksi Pie tarsaaressa. Kaupunkiin rakennettiin 1 970-luvun alkuvuosina laaja yhteisanten n i n jakoverkko, jossa väl itettiin myös Ruots in tv-ohjelmat. M u utaman vuoden ajan lähetett i i n tässä verkossa myös omaa ohjelmaa. Pohjanmaalle on rakennettu myös mu ita suuryhteisantenneja Suomen ja Ruotsi n tv-ohjelmi nee n , mutta niissä ei ole lähetetty omaa ohjelmaa. Helsingin Kaapelitelevisio aloitti koelähetykset syyskuussa 1 975, ja parin vuoden kul uttua alkoi sään nöllinen toiminta ja ja keluverkon nopea laajentum i n e n . Vuoden 1 978 lopussa oli verkkoon liittynyt 32 000 tilaajaa. 93 Posti- ja lennätinlaitos Erkki Heinon kuoltua vuonna 1 964 tul i hänen tilalleen posti- ja len nätin hallituksen radio-osaston johtajaksi Timo Kytöniem i . H ä n e n kuoltuaan vuonna 1 964 o l i toim i organisaation m uutos hankkeen kautta kauan täyttämättä, kunnes siihen vuonna 1 976 nim itettiin Keijo Toivola. Meri l iikenteen ulapuhelinverkkoa alett i i n rakentaa 1 950-luvun puolivälissä, ja sen tultua likipitäen val m ii ksi rakennettiin nope assa tahdissa Saimaan järvialueen ulapuhelinverkko joka val mistui vuonna 1 967. Nyt alettiin rakentaa koko maan kattavaa autorad iopuhelin verkkoa. Tämä saatiin käytännöll isesti katsoen val miiksi vuonna 1 975 , jolloin 1 9 aluekeskuksen lisäksi toimi 1 1 7 tukiasemaa. Myöhemmin on tukiasemia rakennettu lisää parisenkymmentä ja vuoden 1 978 lopussa oli tilaajien määrä 1 5 700. Ensimmäisen radiolinkkiyhteytensä sai plh vuonna 1 959 välil le Hyvinkää-Mäntsälä. Laajassa mittakaavassa rakennettiin linkkiverkkoa varsinaisesti 1 960-luvun jälkipuoliskolla. Yhteys Turusta Ruotsiin valmistui vuonna 1 965 ja Helsingistä Tallin naan pari vuotta myöhemmin. Näihin siirrettiin myös Yleisradion aiemmin itse hoitama ohjel mayhteys Pohjoisvisioon , Eurovisi oon ja l ntervisioon. Vuonna 1 977 valmistui l inkkiyhteys myös Norjaan Inarin-Karasjoen kautta. Pohjoismaiden yhteistoimin rakennettu satel liitti liikenteen maa-asema Lounais-R uotsin Tan u m ' issa saati i n käyttöön vuonna 1 972 . Merkittävän sektorin plh : n toiminnassa muodostivat rad iolii kenteen valvonta ja laitteiden tarkastukset . Vuonna 1 974 aloitti toimi ntansa radioliikennettä ja rad ioasemien teknisiä ominai suuksia valvova tarkkail uasema Jokioisissa. Erilaisia radiolait teiden tarkastusmittauksia suoritti plh vuonna 1 977 lähes 1 000 ja uusia laitemalleja hyväksyttiin noin 750. Kansainvälinen yhteistyö monipuol istui ja tiivistyi. Sen tär keimpinä foorumeina ovat olleet Kansainvälinen Pikatiedoitus liitto ITU , tämän neuvoa antava rad iokomitea CC I R , Euroopan telehallintojen yhteistyöjärjestö C E PT, INTELSAT sekä hal lituk sen väl iset siviili-il mailu- ja merenkulkujärjestöt. Plh : n radiolaboratorion palveluksessa oli vuoden 1 978 päätty essä 25 d iplom i-insinööriä sekä 46 opistoi nsinööriä. 94 POSTI- JA LENNÄTINLAITOKSEN AUTORAOIOPUHELINVERK KO POST- OCH TELEGRAFVERKETS BILRAOIOTELEFONNAT R a d i o- o s a s t o . R a d i o- a v d e l n 1 n gen O l . 0 1 . 79 KANAVANUM E R O I L L A KANALNUMAENA HAR ON K A R TASSA S E U R A A F O L J A. N D E MOTSVAAIG VAT V A S T I N E E T 1 0 • 1 . 2 0 • '} JN E 1 0 . l. HE TEA 10. osv PA l( A R T Q R N A '} PAIKALLISKANAVAT LOKALKANALER HELSINKI 11 80 19 90-- 96 PO R VOO 4 1 89 H Y V I N ,.. AA ] 1 33 TURKU SI 80 . 11 L A I T I L A ;:11 ORIPAA ]1 SALO 1'} KOLI 11 PUSULA 7 1 LAPPOHJA 71 INKOO JOENSUU ' 1 NURMES 1 1 TQHMAJARVI 1 1 4;r KAJAANI ? 1 HQ-.. K A V A A. R A 7 1 ! :? 14 81 8:? 15 K O K K O L A 61 PA ... N A I N E I\ ] 1 41 KQR PPOO 51 KEMI FORSSA 6 1 KUSTAVI 7 1 14 80 TAMPE R E 1 1 1 '} 84 17 81 15 87. n n KOUVOLA 71 LAHTI 6 1 1] 61 KUUSAMO 51 H A M E E N L L N N A 11 PAAKANQ 11 11 ROVANIEMI IVALO KAUNISPA.A 3 1 63 64 61 SAVITAIPALE 51 PA.QASJOi<I 51 HAMINA ] 1 H E I NO L A 1 1 MIKKELI 4 1 RUQTSINPTHTAA 1 1 MARIEHAMN HAMMAALANO 1 1 PO R I 4 1 4 , 44 lAUTl A.i<'rLA 5 1 VAASA 5 1 51 l'.. R I S T l l N A N I\ 1 1 SEINAJOKI 6 1 63 JYVASKYLA , 1 AAN[KQSI\ J:1MSA 7 1 MULTIA 41 n n KEURUUI 11 KUOPIO 3 1 3 , 3 3 )4 VARl(AUS 1 1 1ISALMt 4 1 SAVON LINNA } 1 Tuklasemia Basstatir""flr 148 k p l Posti- ja lennätinl aitoksen autoradiopuhelinverkko vuoden 1 979 alussa . st Posti- ja lennätinhallituksen radiolaboratorio vuonna 1 960 . Posti- ja lennätinhallituksen rekisteröimien radioasemien luku sekä vuosittain myön netyt uudet tai uusitut käyttöluvat. kpl 90 000 +--+-----t�-+--+-�+---t�.---t 80 000 r------t---t�-+--+-�+--+---t-.--1 50 000 +--+-�+---+-�t---+---�----t---1 40 000-t----+-�+----��+--+�� i o ooo �i��-r1�T� o ���--1.----t�--t�-+�-+�-t-�--+-' 62 64 66 68 70 72 7 4 76 78 Muu radiotoiminta Lennonjohdossa lisääntyi tutkan ja mu u nk in elektroniikan käyttö voimakkaasti 1 960-luvulla. Vuonna 1 967 siirtyi sivi i l i il mailun viestinnän hoito plh: lta liikennem i n isteriön ilmailuosas tol le. Meriliikenteen ulapuhelinverkon valmistum i n e n aiheutti radio puhelim ien käytön yleistym isen myös pienaluksissa, ja myös kin maalla l isääntyi sekä kiinteän että siirtyvän liikenteen radio laitteiden luku erittäin nopeasti. Vuoden 1 978 lopulla oli puolus tuslaitoksen radioasemien l isäksi likimain 25 OOO : lla laitoksella tai muulla radion käyttäjällä yhteensä 94 000 radioasemaa. Puolustusvoimien radiokaluston kehitykselle oli ominaista kannettavan kenttäradiokaluston koon pieneneminen, tehojen kasvu ja kanavien luvun l isääntyminen. Puolustusvoimien l i n kki verkko saatiin ulottumaan Etelä-Suomesta Lappiin jo 1 960-lu vun al ussa. Tutkalaitteita on kehitetty yhteistyössä VTT:n kans sa sekä ilmavalvontaa että rann ikkovesien valvontaa varten . 1 960-luvun lopulla hankittiin il mavalvontakeskuksiin suurteho tutkat. Sekä laivastossa että tykistössä on etäisyyden määrää miseen alettu käyttää lasersäteitä. Keskusviestikorjaamo perustett i i n vuonna 1 962 Riih imäelle. Sen palvelu ksessa on yli 200 henki löä, ja se on suorittanut huol totyön lisäksi jonkun verran teollista toim intaa valmistaen m m . tutkan osia. Riihimäellä sijaitsevissa Viestikoul ussa j a Sähkö teknill isessä koulussa annetaan monen tasoista opetusta asen tajakoulutuksesta insinöörikursseih in saakka. Sähköteknillinen tutkimuslaitos Espoossa kehittää ja tutkii puolustuslaitoksen eri koiselektroniikkaa. Radio teollisuus Radioteoll isuuden pääartikkelina oli 1 950-luvun loppuvuosina edelleen yleisrad iovastaanottimet, joiden vuosittainen valmis tusmäärä pysytteli 1 00 000 kappaleen vaiheilla. Yli 90 % myy dyistä vastaanottim ista oli tällöin kotimaista valm istetta. Televi siotoiminnan alkaessa oli radioteoll isuuden palveluksessa 1 700 henkilöä ja määrä kasvoi vuoteen 1 964 mennessä 2 500:aan . Mustavalkoisten tv-vastaanottimien valm istus saavutti huip punsa vuosina 1 962-65 vuotuisen valm istusmäärän ollessa 1 25 000 vaiheilla ja viennin osuuden m uutama prosentti tuotan nosta. Koti maisen kysyn nän laimetessa saatiin tuotannon jyrkkä 97 aleneminen estetyksi lisääntyneellä viennillä. Vienti ylitti tuo n n i n ensi kerran vuonna 1 968 ollen 25 % tuotannosta. Huippunsa saavutti mustavalkovastaanottim ien vienti vuonna 1 970 määräl lä 63 200 kpl eli puolet tuotannosta. Kysynnän huippuaikoina valmisti tv-vastaanottimia 7 tehdas ta, mutta menekin vähentyessä ja kilpailun kiristyessä leikistä l uopu ivat Aga, Helvar, TeRaTe ja Helkama (tehtaan palon jäl keen ) , joten värikauden alkaessa ol ivat jäljellä Asa, Finlux ja Sa lora. Värivastaanottimien tuotannosta meni alun alkaen suuri n osa vienti i n . Vuonna 1 974 yl itettiin viennissä 1 00 000 kappaleen ra ja. Tällöin olikin mustavalkovastaanottimien vienti laskenut alle 20 OOO : n jääden tuontia pienem mäksi. Yleisrad io- ja tv-vastaanottimien ohella ovat radioteollisuuden pääartikkeleita 1 970-luvun loppupuolella olleet stereoyhdistel mät, kasettinauhurit, radiopuhelimet sekä radiolinkit, joista vii meksi mai nitut eivät kuitenkaan ole kuuluneet perinteisten ra d iotehtaiden tuotantoon . Suomen Radioteoll isuusyhdistyksen tilalle tuli vuon na 1 974 Suomen E lektroniikkateoll isuusyhd istys. Tämä liittyi vuonna 1 978 Suomen Sähköteoll isuusyhdistykseen , ja näin syntyi Säh kö- ja Elektroniikkateollisuusliitto ry. Suomen Radiotehtailijoiden ja Radiokauppiaiden Liitto oli jo vuonna 1 971 ottanut uudeksi ni mekseen E lektroniikan Tukkukauppiaat ry. Muu elektroniikkateollisuus Läh i n nä automaattisen tietojen käsittelyn sektorille ulotti toi m intansa vuonna 1 960 Suomen Kaapelitehdas perustaessaan erityisen elektronii kkaosaston (Oy Nokia Ab, Elektroni ikka), ja 1 960-luvun puolivälissä elektroniikka alkoi tunkeutua useille pe rinteell isesti vahvavirtatekniikkaan kuuluville alueille. Vuosina 1 967-68 sovel lettiin elektroniikkaa jo hissien, pape rikoneiden , sähköjunien ja jäänmurtajien koneistoissa. Oy Strömberg Ab:n elektroniikan tuotannon painopiste oli seuraavi na vuosina tyristorisilloissa teoll isuuden tasavirtamoottorikäyt töä varten sekä valaistuksen himmentim issä. Muista tehoelek troniikan valm istajista oli näinä vuosina huomattavimmat Oy Fiskars Ab, Televa ja Oy Helvar. Tällöin alkoi myös elektroniik kateollisuuden voimakas laajentuminen sekä tuotantomäärien että tuotealojen suhteen. 98 300 1 00 0 kpl X 2 50 200 Mustavalko 1 50 1 00 50 58 6 0 62 64 66 68 7 0 72 74 7 6 Suomessa valmistettujen tv-vastaanottimien luku . 200 r-------, X 1 000 kpl 0 63 65 67 69 71 73 75 Tv-vastaanottimien vienti ja tuonti . 77 7 8 78 Vuonna 1 971 toimi maassa radiotehtaiden lisäksi 22 yli 1 milj. markan vuotuiseen liikevaihtoon yltävää elektroniikan valm ista jaa ja pienempiä oli hieman useampi. Elektroniikkateollisuuden henkilökunta oli yhteensä n . 6 000 henkeä, mistä "viihde-elek troniikan " osuus runsas kolmannes. Myynnin arvo oli 285 milj. markkaa, siitä viennin osuus 55 % . Tämänkin jälkeen tuotanto kasvoi jatkuvasti. Vuonna 1 978 tuotannon arvo oli 1 300 milj. markkaa. Kulutuselektroniikan osuus oli 260 milj . markkaa, m is tä vien nin osuus 70 % ylittäen huomattavasti tuonnin arvon . Muilla elektroniikan aloilla oli tuonti kuitenkin paljon vientiä suu rem pi. Elektroniikka-alan teollisuuden monipuolisuutta kuvastaa osaltaan tämän historiikin liitteenä oleva Elektron iikkainsinöö rien Seuran kannattavien jäsenten esittely. Koulutus Viljo Ylöstalon sii rryttyä eläkkeelle vuonna 1 952 oli rad iotek niikan opetus Teknillisessä korkeakoulussa pitkän aikaa väliai kaisten järjestelyjen varassa, kunnes vuonna 1 962 radioteknii kan professoriksi nimitettiin Martti Tiuri. Vuonna 1 969 perustet tiin myös apulaisprofessuuri ensim mäisenä haltijanaan Seppo Halme. Elektroniikan piiriin kuuluvien oppiaineiden professuureja pe rustettiin 1 960-luvulla useita. Elektroniikan piiriin voidaan lukea kuul uviksi perinteellisten radiotekniikan ja puhelintekniikan li säksi seuraavien aineiden professuurit ja apulaisprofessuu rit: sovellettu elektroniikka, tietoliikennetekniikka, elektronifysiikka, digitaalitekniikka, teletekniikka, akustiikka ja mittaustekniikka. Vuonna 1 959 perustettu Oulun Yliopiston teknillinen tiede kunta sai syksyllä 1 970 sähköm ittaustekniikan ja elektroniikan professuurit, jälkimmäisen haltijana Matti Otala. Sähköosasto on suuntautunut yhä selvemmin elektroniikkaan ja i nformaatio tekniikkaan, ja sillä on ollut suuri merkitys Pohjois-Suomen elektrotekniikkateollisuuden kehittämisessä. Vuonna 1 965 perustettiin Tam pereelle Teknillisen korkeakou lun sivuosasta, joka itsenäistyi vuonna 1 972 Tampereen teknilli seksi korkeakouluksi. Korkeakoulun sähkötekniikan osasto on kasvanut nopeasti. Osastolle otetaan nykyään n . 1 50 uutta opis kelijaa vuosittai n . Heistä elektroniikan opiskelijoita on noin puo let . Elektroniikka eri aloineen kuului alusta lähtien opetusohjel1 00 maan. Ensim mäisenä elektroniikan professorina ja vuosina 1 967-75 myös korkeakoulun johtajana toimi Pekka Ahonen. Vuodesta 1 976 lähtien elektroniikan professorina on Yrjö Neuvo. Helsin g i n teknillisessä opistossa laajeni elektroniikan opetus, kun sinne vuonna 1 965 perustettiin mittaus- ja säätötekniikan opintosuunta. Helsingin ruotsi nkiel isessä oppilaitoksessa Tek niska Läroverket i Helsingfors muutettiin vuonna 1 952 heikkovir taopintosuunta tietoliikenteen opintosuunnaksi (studieriktning för tele- och radioteknik). Tietoliikenteen opintol injan ovat myöhemmin saaneet Turun, Riihimäe n , Raahen, Kotkan ja Oulun teknill iset opistot sekä mit taus- ja säätötekniikan linjan Jyväskylän teknill inen opisto. Teknikkan nopea kehitys on tehnyt tarpeelliseksi myös insi nöörien täydennyskoulutuksen järjestäminen. Toukokuussa 1 963 perustettiin insinöörien keskusjärjestön yhteissopimuksel la lnsinöörijärjestöjen Koulutuskeskus I N SKO. Tu tkimustoiminta Pääosa elektroniikan tutkimus- ja tuotekehitystyöstä maas samme suoritetaan teollisuudessa. Muita merkittäviä tutkimuk sen suorittajia ovat korkeakoulut ja yl iopistot, Valtion tekn illinen tutkimuskeskus (aikaisemmin Valtion teknillinen tutkimuslaitos) sekä suurim mat käyttölaitokset. Korkeakoulut ja yl iopistot suorittavat lähinnä perustutkimusta. Helsingin teknillisen korkeakou lun radiolaboratorion tutkimustoi minnan kohteista ovat ol leet merkittävimpiä antennitutkim ukset sekä mikroaaltotekniikka. Syksyllä 1 975 valmistui Kirkkonum mella sijaitsevalle tutkimusasemalle 1 3 ,7 m paraboloidiantenn i , jolla o n suoritettu satelliittitutkimusta sekä radioastronomisia mittauksia. Sovelletun elektroniikan laboratoriossa on tutkimuksen pää paino ol l ut näyttölaitteissa, bioelektroniikassa ja teol lisuuselek troniikassa. Elektroniikkaan l iittyvää tutkimusta on l isäksi suori tettu teoreettisen sähkötekniikan ja sähkömittaustekn iikan , elek tronifysiikan, tietoliikenteen, systeemiteorian, digitaalitekniikan sekä akustiikan laboratoriossa. Tampereen teknillisen korkeakoulun elektroniikan tutkimus toimin nalle on ominaista aktiivinen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa palvelututkimuksien puitteissa. Elektroni ikan laboratori1 01 ossa tutkimustyötä tehdään erityisesti tietokoneteknii kan , opti sen tietoliikenteen ja lääketieteellisen tekniikan aloilla. Elektro niikkaan liittyvää tutkimustoimintaa on elektroniikan laitoksen li säksi fysiikan, mittaustekniikan ja säätötekniikan laitoksilla. VTT suorittaa pääasiassa sovellettua ja tuotekehitystyötä tu kevaa tutkimusta sekä tuotekehitykseen liittyvää testausta ja laadun valvontaa. VTT: n teletekniikan laboratoriossa (vuoteen 1 972 asti radiolaboratorio) on suoritettu tietoliikenne- ja tutkajär jestelmien, laitteiden ja komponenttien tutkimus-, kehitys- ja m ittaustehtäviä sekä yleisesti elektroniikan testaus- ja l uotetta vuusselvityksiä. Pääosa työstä on suoritettu toimeksiantotehtä vinä. Laboratoriossa työskentelee professori Esko Heikkilän johdolla noin 70 henkilöä, joista puolella on vähintään d iplom i insinöörin tutkinto. Puolijohdelaboratoriossa, joka sijaitsee korkeakoulun elektro nifysiikan laboratorion yhteydessä, on tutkittu ensi kädessä ma teriaalien elektrofysikaalisia ominaisuuksia ja näiden sovelta mista erilaisiin antureihin, optoelektroniikkaa, mikroelektroniikan komponenttien valmistusta sekä komponenttien luotettavuus- , vika-analyysi- ja testauskysymyksiä. Laboratoriossa professori Tor Stubbin johdolla työskentelevästä noin 30 hen kilöstä o n 1 4 : 11ä vähintään d iplomi-insinöörin tutkinto. Vuonna 1 974 perusti VTT elektroniikan laboratorion Ouluun ja sairaalatekniikan laboratorion Tampereelle. Elektron iikan labo ratorio, jossa vuoden 1 978 lopulla oli 56 työntekijää, suunnitte lee pääasiassa uustuotteita Suomen elektroniikkateollisuudelle. Sairaalatekn i ikan laboratorio kehittää sairaala-automaatiota, terveydenhoidon tietojärjestelmiä sekä vammaisteknologiaa se kä suorittaa näihin liittyvää testausta. Laboratoriossa on noin 20 henkilöä. Teollisuus- ja sähkölaitosautomaatioon liittyvää elektroniikan tutkimusta suoritetaan VTT:n sähkötekniikan laboratoriossa. Tieteellistä radiotutkimusta on aktivoitu ja sen tuloksista ra portoitu U R S l : n Suomen kansall iskomitean toimesta. Vuonna 1 956 rakennettiin U R S l : n aloitteesta N urmijärvelle säähavainto aseman yhteyteen ionosfäärin tutkimusasema. Kojeiston val misti VTT posti- ja len nätinhallituksen kustantamana. Seuraava na vuonna aloitti toimintansa toinen asema Sodankylässä Sak sasta saaduin kojeistoin. Sodankylän tutkimusasema osallistui erikoisesti vuonna 1 959 kansainvälisen geofysikaalisen vuoden projektiin ionosfäärin luotauksessa. 1 02 ::zu::: :1:!!::: i:Hii!! - ...=:t:-=r .. � · ·- · • ·11·=:: "C· -- .• • • ""'"=�..�· vn : n teletekniikan laboratoriossa kehitetty laitteisto tietoliikenneyhteyksien siir tokatkosten rekisteröimiseksi. Elektroniikkaa ja lääketiedettä: Tkl , LkT, dos. Pirkko-Liisa Työterveyslaitoksella. Kalliomäki Nimen muutos Tammikuussa 1 964 alettiin keskustella seuran nimen muutta misesta. Seuraan oli l iittynyt melkoisesti jäseniä, jotka eivät toi mineet varsinaisesti radioalalla mutta tunsivat Radioinsinööri seuran läheisemmäksi Sähköinsinööriliittoa tai sen puhel intek nill istä osastoa. Maassa oli myös lukuisasti elektroniikan eri alo jen insinöörejä, jotka eivät tunteneet omakseen enempää Säh köinsinööril iittoa kuin Rad ioinsinööriseuraakaan , ja näiden kes kuudessa oli herännyt ajatuksia uusien järjestöjen perustami sesta. Tam mikuun kokouksessa Martti Tiuri ehdotti, että seuran nimi muutettaisiin sellaiseksi että se kattaisi laajemman kentän kuin pelkästään radiotekniikan . Hän huomautti, että elektroniikan no pea kehitys ja soveltaminen muillekin kuin radiotekn iikan alueel le on aiheuttanut mon issa maissa seurojen nimien muutoksia. Nim ikysymys päätettiin ottaa esille vuosikokouksessa ja jäseniä kehoitettiin harkitsemaan ehdotuksia uudeksi n imeksi. Vuosiko kouksessa keskusteltiinkin asiasta, mutta ratkaisu päätettiin jät tää syksyyn. Lokakuun kokouksessa asia otettiin uudelleen esille. Tuntui vaikealta löytää n imeä, joka olisi saanut yleistä kannatusta. Mo net jäsenet halusivat radio-sanan sisällyttämistä uudessakin ni messä, ja asia annettiin hallituksen edelleen valmistettavaks i . Ratkaiseva kokous o l i 3 . 1 2 . 1 964, j a siihen osallistui 3 2 jä sentä. Keskustelu oli erittäin vilkasta, ja asiasta käytettiin kolmi senkymmentä puheenvuoroa. Nimen muuttamista Elektroniik kainsinöörien Seuraksi puolsi voimakkaasti tekn .tri Kauko Rah ko huomauttaen, että uusia elektroniikkainsinöörejä valmistuu kahdessa vuodessa enemmän kuin Radioinsinööriseurassa on jäseniä ja näitä ei kiin nosta niinkään radio vaan koko elektro niikka-ala. Puheenjohtajan ehdotuksesta suoritettiin nimen muuttamisesta huutoäänestys kättä kohottaen. Äänestyksen tu los oli 20 ääntä puolesta ja 1 0 vastaan, joten muutoksen edellyt tämä 2/3 ääntenenemmistö saavutettiin joskin äärimmäisen niukasti. Sääntöjen muutoksia N imen vaihdon yhteydessä tehtiin seuran sääntöihin muitakin muutoksia. Jäseniltä edellytetyn koulutuksen opinahjoihin l isät tiin yliopisto. Sääntöihin tuli myös maininta nuorista jäsenistä, 1 04 jollaiseksi voi päästä oppilaitoksessa kolmannelle vuosikurssilla siirtynyt opiskelija. Merkittävä uudistus oli mahdollisuus perus taa seuran keskuudessa elektroniikan erikoisaloja edustavia it senäisiä ryhmiä sekä alueell isia alaosastoja. E nsimmäinen eri koisalan ryhmä Radiolinkki- ja avaruustietoliikenneryhmä pe rustettiin välittömästi uusien sääntöjen hyväksymisen jälkeen. Pohjois-Suomen , Tampereen ja Lounais-Suomen osastot E IS PO, E I STO ja E ISLO syntyivät 1 970-luvun puolella. Vuonna 1 975 suoritettiin seuran säännöissä uusi remontti. Hall itukseen tuli nyt kuul umaan puheenjohtaja ja viisi jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan erovuorojärjestel mää seuraten . Valinta siirrettiin vuosikokoukselta marraskuussa pidettäväl le vaalikokoukselle, joka sai hoidettavakseen eräitä muitakin vuosikokoukselle kuul uneita asioita. Yhdistysrekisteri toim isto hyväksyi uudet sään nöt 1 0. 1 1 . 1 975. Jäsenistö Vuosina 1 956-64 liittyi Rad ioinsinööriseuraan uusia jäseniä keskimäärin tusina vuodessa. Nimen ja sääntöjen muutoksen seurauksena oli vuonna 1 966 melkoinen ryntäys: 53 varsinaista ja 74 nuorta jäsentä. Seuraavinakin vuosina on uusia varsinaisia jäseniä tullut vuosittain useita kymmeniä, näistä osa vasta val m istuneita nuoria jäseniä. Seuran jäsenmäärä ei ole kuitenkaan kasvanut samaa vauhtia, sillä joskus on jouduttu jäsenluettelos ta poistamaan jopa kymmeniä jäseniä jäsenmaksun suorittami sen toistuvan laiminlyönnin takia. Tähän on yleensä johtanut se, että osoitteen muutos on jäänyt ilmoittamatta ja näin yhteys seu raan katken nut. 50-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1 976 julkais tussa jäsenluettelossa oli varsinaisia jäseniä 7 1 2 ja nuoria jäse niä 48. Vuoden 1 978 päättyessä ol ivat luvut 768 varsinaista ja 1 33 nuorta jäsentä. Yli 30 vuotta seuraan kuuluneina maksusta vapautettuja oli tällöin 39. Seurassa oli ollut 30 vuotta aikaisem min 1 00 jäsentä. Opistoinsinöörien osuus seuran jäsenistä pysyttel i vuoteen 1 965 asti 50 % : n vaiheilla, mutta tämän jälkeen on diplomi-insi nöörien luku lisääntynyt nopeam m i n . Erikoisen voimakkaasti on kasvanut korkeamman sivistyksen omaavien määrä. Professo rijäsenten luku nousi 1 0 vuodessa kolmesta kuuteentoista. Jä senistön kokoomuksen kehitystä osoittavat seuraavat prosentti luvut: 1 05 22. 02. 1 965 (jäseniä 263) Tkl, TkT, prof. Dipl. insinöörejä Opistoinsinöörejä FK, FM, FL, FT Muita 1 ,1 48,0 49,4 0 1 ,5 % % % % % 30. 06. 1 976 (jäseniä 7 1 2) 8,6 50,3 39,6 1 ,0 0,5 % % % % % Vuoden 1 976 jäsenluettelossa oli Oulun Yl iopistosta valm istu neita diplomi-insinöörejä jo 82, Tampereen teknill isestä korkea koulusta tulleita 20 ja muut ol ivat Helsingin teknill isen korkea koulun kasvatteja. Myöhemmin liittyneistä on suurin osa ollut Oulun Yl iopistossa. Opistoinsinööreistä on vielä valtaosa Helsingin teknillisen opiston tai sen edeltäjän Tampereen tekn ill isen opiston tuotta m ia. Vuoden 1 976 jäsenluettelossa oli Helsingin ruotsinkielisen opiston insi nöörejä 47. Uusista opistoista valmistuneita oli seu raan ehti nyt l iittyä yhteensä 1 7 ja ulkomailla valmistuneita oli 4 . Toim ipaikoittain tai toimialoittain o l i jakautuma seuraava: 1 2 ,6 % Posti- ja lennätinlaitos 8,5 % Yleisradio 5,0 % Valtion tekni l linen tutkimuskeskus 4,4 % Puol ustuslaitos 1 2 ,5 % Oppilaitokset Teollisuus 34 ,5 % 9,5 % Kauppa 3,0 % Sähkö- ja puhelinlaitokset Muut 7,5 % 2,5 % Eläkkeellä Jakautuma teoll isuuden ja kaupan kesken on jonkun verran epämääräinen . Tarkasteltaessa kehitystä 25 vuoden aikana il menee kuitenkin selvästi positiivinen piirre: suurin kasvu teolli suuden , koulutuksen ja tutkim uksen aloilla. Vuonna 1 965 oli 90 % jäsenistä pääkaupunkiseudun (Helsin ki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) asukkaita, 1 976 enää 68 % . Suhteellisesti voimakkaimmin oli kasvun kokenut Pohjois-Suo mi elektroniikkateollisuutensa ja Oulun yl iopiston ansiosta. U l komailla asui seuran jäsenistä 0,7 %. Ensimmäiseksi naisjäsenekseen sai seura dipl. ins. Kaarina Su ndval l ' in vuonna 1 962. Ajan m ittaan on naisjäsenten osuus kohonnut 1 %:n vaiheille. 1 06 700 kpl 600 ++---+--+-----t---.-i-1 1 Varsinaiset ---+=l"----1i--1 -l--+--t-+-1-50 0 1 \, Sääntöj en muut os --.--t---,.,r-+----+--t--r-- 1 00 1 1 930 3 5 40 45 50 5 5 60 65 70 7 5 Seuran jäsenmäärän kehitys. i oo �---�-��-�-�-�-��-� kpl 80 +---- 1 930 35 40 45 50 55 60 65 70 Vuosittain l i ittyneiden u usien varsinaisten j äsenten l uk u. 75 Kannattavat jäsenet E nnen nimen muuttamista l iittyivät kannattavien jäsenten joukkoon aikaisemmin mainittujen 1 0 l isäksi Sähköliikkeiden Oy, Telercas Oy, Oy Aga Ab, Oy Tesvisio Ab, Helkama Radio Oy, Lohjan Kalkkitehdas Oy lskumetalli (Finlux) ja Vaisala Oy. Pois jäivät Radiosa 1 962 ja Tesvisio 1 964 , joten vuoden 1 964 päättyessä oli kannattavia jäseniä 1 5. N imen muutos ei väl ittömästi aiheuttanut suurta l isäystä, mut ta vähitellen kohosi määrä vuoteen 1 972 mennessä 26:een. Näistä erosivat vastaanottimien valm istamisesta luovuttuaan Aga ja Helkama Radio sekä Philipsiin sulauduttuaan Terate ( Fenno Radio) . Nyt on seu rassa kannattavia jäseniä 24 . Niistä sekä kertomuksen painoon men nessä seuraan liittyneistä uu sista kannattavista jäsenistä on lyhyt esittely tämän historiikin liitteenä. Joukko on pienehkö mutta edustava. Kokoukset Vuodesta 1 960 lähtien alettiin kokoontua 9 kertaa vuodessa eli kerran kuussa kesäkautta lukuunottamatta. Aiheena on ollut seuran kokous, retki tai molemmat yhdessä. Vuonna 1 963 alet tiin maal iskuun kokous korvata Sähköinsinööril iiton kanssa jär jestetyillä sähköpäivillä. Vuonna 1 956 pidettiin joul ukuun kokous ensi kertaa kevyemmin ohjelmin pikkujoulun merkeissä, ja tämä vakiintui myöhemmin sään nöl liseksi tavaksi . Esitelmiä pidettiin seuran kokouksissa vähemmän kuin aikai semmin. N iiden sijasta järjestettiin usein keskustelutilaisuuksia useammankin alustuksen pohjalta. Ennen nimen muutosta oli vat esitelmien aiheina enimmäkseen ajankohtaiset radiotekniset kysymykset kuten televisio, stereofonia, transistorit, mikroaallot, tutka, ionosfääritutkimus ja tekokuut. Myöhemmin aihepiiri on laajentunut elektroniikan eri alueille, ja merkittävä osuus on ollut myöskin teollisuuden, koulutuksen ja tutkimuksen sektoreilla . Aihepiirin laajuutta kuvastavat seuraavat poiminnat: datasiirto tekniikka, mikroprosessorit, kuljetuselektroniikka, pedagoginen elektroniikka, bioelektroniikka, aivojen sähköiset ilmiöt, kyber netiikka. Keskustelutilaisuuksissa ovat aiheet yleensä ol leet samanta paisia kuin esitelm issäkin . Vilkkainta ajatustenvaihtoa ovat ai heuttanee hi-fi ja kaapelitelevisio. Laajin on aihepiiri ollut pikkujoulun illanviettojen esitelmillä. Siihen ovat sisältyneet teknisten kysymysten lisäksi ufot, maa1 08 säteily ja elektroninen musiikki. On ollut matkakertomusta, men neitten m uistel ua, tulevien tutkailua (elektroniikka ja tietoliikenne vuonna 2000) ynnä muuta mukavaa. Suurin yleisömenestys oli vuoden 1 970 tilaisuudella, johon jäsenten rouvat ol ivat tervetul l eet. T. K. Laakso piti esitelmän aiheesta "Elektrosensorinen tie tojensiirto" , ja dipl . ins. Stefan Tallqvist selosti paranormaaleja il m iöitä esittäen Ruotsissa suoritettuja äänityksiä joiden hän us koi sisältävän vainajien henkien puhetta. Osanottajien määrä oli kaikkien aikojen ennätys: 1 20 henkeä. Yleensä on kokouksiin osallistun ut muutama kymmenen hen keä, eikä tämä määrä ole lisääntynyt samaa tahtia jäsenistön kasvun myötä. Sähkö- ja elektronllkkapäivät Maaliskuussa 1 962 järjesti Säh köinsinööriliitto yhdessä eräi den muiden sähköalan insinöörijärjestöjen kanssa sähköpäivät lukuisine esitelm ineen . Rad ioinsinööriseuran esitelmöitsijänä oli Paavo Arni aiheenaan Suomen Telvision tulevaisuuden suunni telmat. Todisteena sähköpäivien suosiosta oli, että niistä päätet tiin tehdä jokavuotinen perinne. Seura on edelleenkin osal listu n ut päivien ohjelmaan yhden esitelmän panoksella. Sähköpäivien tuotto ei yleensä ole täysin peittänyt kustannuk sia. Vaje on rahoitettu siten että Sähköinsinööriliitto on maksa n ut puolet ja toi nen puoli tasattu muiden järjestöjen kesken. Elektroni ikkainsinöörien Seuran osuudeksi on tullut suunnil leen 1 /1 0 vajeesta. Tekn i l l isen korkeakoulun yl ioppilaskunnan Sähköinsinöörikil ta järjesti toimintansa tukemiseksi helmikuussa 1 969 Dipolissa elektroniikka-alan erikoisnäyttelyn sekä elektroniikkapäivät, joil la käsiteltiin sekä kaupallisia että teknisiä kysymyksiä esitelmin ja keskustel uin . Pienemmissä puitteissa oli elektroniikkapäiviä järjestetty aikaisem minkin, ja päivien saamiseksi vieläkin edus tavamm iksi alettiin neuvotella mahdollisuuksista hoitaa ne Säh köinsinöörikillan ja Elektroniikkainsinöörien Seuran yhteistoimin . Näin tapahtuikin vuonna 1 973 . Seuran puolesta pidettiin päivillä neljä esitelmää , jotka koskivat alan kehittämistä, tutkimusta ja koul utusta. Myöhemmin on elektroniikkapäiviä esitelm ineen ja näyttelyi neen järjestetty joka toinen vuosi yhdessä Elektroniikan Kompo nenttien ja Mittalaitetoim ittajat ry: n (Elkomit) kanssa. Vuonna 1 09 1 975 pidettiin esitelmiä kolmena päivänä ja näyttely oli uudessa Messukeskuksessa. Seura huolehti esitelmistä ja Elkomit otti vastuun mahdollisesta taloudellista tappiosta - onneksi seural le, sillä tappiota tuli 1 0 000 mk vaiheilla. Vuonna 1 977 oli esitelmille ja panelikeskusteluille varattu nel jä päivää ja teemaksi valittu " E lektroniikalla älyä laitteisiin ja ku ria kustannuksiin". Esitelm ien ohessa esitettiin raportteja Liike taloudellisen tutkimuslaitoksen sekä Suomen Gallupin suoritta mista tutkimuksista elektroniikka-alan kehityksestä Suomessa. Tällä kertaa oli taloudellinen tulos positiivinen ja seuran osuus tuotosta 5 000 mk. Retket Vuonna 1 930 suunniteltu Leningradin retki toteutui 36 vuotta myöhästyneenä toukokuussa 1 966. Se tehtiin lähinnä turisti matkan luontoisena pääkohteina kulttuurinähtävyydet. Seuraa vana vuonna oli suunta etelään. Kesäkuussa suoritettuun viiden päivän matkaan kuuluivat Tallinna ja Riika. Ammatillisina kohtei na ol ivat kummassakin kaupungissa teknill iset korkeakoulut ja Tallinnassa myös kybernetiikkainstituutt i . Paiden ja Pärnun kautta ajetulla l inja-automatkalla seurasi mukana Eestin Televi sion filmausryhmä, jonka työn tuloksia voitiin Suomessakin seu rata Tall innan televisiolähetyksessä. Länteen lähdetti in huhtikuussa 1 970. Kaksi päivää kestäneen Ruotsin retken aikana ennätettiin tutustua Philipsin tehtaisiin Tukholman läh istöllä sekä Data-Saab' iin Linköpingissä. Pohjoiseen riittää Suomea pitkälti. Syyskuussa 1 974 tehtiin matka Ouluun, missä ohjelman järjestäjinä oli pirteästi toimiva EISPO. Tutustumisen kohteina ol ivat Oulun yliopisto, Kajaani Oy: n tuote-esittely, Nokia Oy: n sotilasradiopuhelimia valm istava tehdas sekä Oulun teatteritalon tekn iikka. Seuraavana vuonna oli E I STO: n vuoro järjestää matkaohjel ma. Tampereella olivat kiinnostuksen kohteina Yleisrad ion toi mintakeskus Tohlopissa, teknil lisen korkeakoulun elektron iikan laitos sekä puhesyntetisaattori VTT:n sairaalatekniikan labora toriossa. Muistiin on merkitty matkoja muitakin : - Saloon Saloran tehtaalle 1 957, 1 963 (jolloin jatkettiin Piikki öön katsomaan Tesvision ohjelmansiirtoa varten rakennet tua linkkiasemaa) ja 1 972 . 110 - Lohjalle lskumetal lin tv-tehtaal le keväällä 1 959 pysähtyen m atkal la Nummenkylässä tutustumassa plh : n lyhy1aaltokes kukseen . - Hankoon Helkaman tehtaalle syksyllä 1 959 poiketen myös Vihd issä katsomassa kondensaattorien valmistusta Evox'lla. - N aantal iin 1 960 kohteina Imatran Voiman höyryvoimalaitos ja Neste Oy: n öljynjalostamo. Hyvinkäälle 1 960 tutustumaan Yleisradion Erkylän linkkitor n i i n poiketen matkalla Amer-Tupakan savuketehtaaseen . U udelleen käy1iin Hyvi nkäällä 1 967 kohteena Kone Oy: n teh das. - Tampereelle 1 96 1 kohteina Yläjärven tv-asema ja Val met' in h ienomekaaninen tehdas. - R iihimäelle 1 961 ja 1 968 kohteina puolustusvoimien viesti koulu, viestikorjaamo ja sähköteknill inen koul u . - Turkuun 1 962, 1 965 j a 1 974 kohteina Asa Radio, Wallac Oy, Chrichton-Vulcan sekä p l h : n rad iolinkki . - N u rm ijärvelle 1 962 tutustumaan fysikaaliseen observatori oon. - Lahteen 1 968 kohteina yleisradioasemat Radiomäellä ja Tii rismaal la sekä puhelinkeskus. Uudelleen käy1iin Lahdessa 1 977, jolloin kohteina ol ivat Yleisradiomuseo, Hitachi Oy, se kä Lahden Rauta Oy: n elektroniikkaosasto ja matkan varrella tutustutti in merenkulkuhallituksen Decca-asemaan Mäntsä lässä. Porvooseen Neste Oy: n jalostamolle 1 975. Loviisaan Imatran Voiman atomivoimalaan 1 976. U uteenkaupu nkiin 1 976 kohteina Salcomp ja Saab-Valmet. Kouvolaan 1 978 tutustumaan sähköradan ja kaasujohdon valvomoihin. - I matralle 1 978 seuraamaan värikuvaputkien valmistusta Val co Oy: n tehtaalla. Helsing in seudun teollisuuslaitoksista ol ivat tutustum isen kohteina Airam (paristotehdas) , L. M. Ericsson, Nokia Elektro ni ikka (7 käyntiä) , Outokumpu Oy:n instrumenttitehdas ja fysii kan laboratorio, Ström berg , Televa ja Vaisala. Televisiotoiminnan alkuvuosina kiin nostivat Yleisradion en sim mäi nen tv-auto, kuvanauhoittimet sekä Tesvision ja Yleisra d ion tv-studiot. Tutkimustoiminnan saralla olivat erityisen kiin nostuksen koh teina ylikriitill inen reaktori HTKK:n teknill isen fysiikan laboratori ossa, radioaktiivisten aineiden energianmittaus yliopiston fysi111 kaalisella laitoksella, ohjustoimin nan laboratorio Santaham inas sa sekä tutkimukset HTKK:n elektroniikan laboratoriossa ja VTT : n puolijohdelaboratoriossa. Sekä radioastronom iasta että satelliittitietoliikenteen tutkimuksesta saatiin viitteitä käytäessä maaliskuussa 1 974 HTKK:n rad iolaboratorion tutkimusasemalla Kirkkonummen Metsähovissa. lhastelun kohteena oli tietenkin "suuri kurpitsa " , juuri valmistumassa oleva radioteleskoop p i . Mu ista käyntien kohteista mainittakoon Helsingin Puhelinyh d istyksen tutkimuslaboratorio, Seutulan lentokentän il mavalvon ta, sädehoitoklinikka, valtion tietokonekeskus, Kaup u n g i n teat terin tekniikka , Metrojunien koerata, jäänmurtaja Sampo, koulu laiva Matti Kurki, autolautta Fin njet sekä Tekniikan M useo. Yleensä on retki in osallistunut muutama kymmenen jäsentä, joskus on yleistä kiinnostusta herättäneissä kohteissa käytäes sä ollut mukana myös jäsenten rouvia. Suurin yleisömenestys oli Finnjetin retkellä, 80 henkeä. Sanastotyö Sanastokomitean puheenjohtajana oli vuosina 1 955-63 Paavo Velander ja 1 964-73 Kalevi Teräsvuo. Jäsenten vaihtu vuus oli melko suuri, mutta varsin pitkään ol ivat sanastotyölle uskoll isia Pekka Ahone n , Timo Kytöniemi ja Martti Tiuri. Englantilais-suomalainen televisiosanasto ilmestyi painosta helm ikuussa 1 958 Jaakko Kosken ollessa sanastokom itean sih teerinä. Sanaston esipuheessa lausuttiin kiitokset S uomen Aka temian kielitoimiston johtajalle fil .tri Matti Sadeniemelle hänen sanastokomitealle antamistaan arvokkaista neuvoista. K ielitoi miston asiantuntemukseen turvauduttiin seuraaviakin sanastoja laadittaessa. Teknillisen korkeakoulun fysiikan osastolle annettiin pyynnös tä lausunto siellä laaditusta elektroniikan sanastosta. Kun todettii n , että sekä antennisanastoa että televisiosanas toa on edelleen kehitettävä, jaettiin sanastokomitea kahteen ja ostoon: anten nisanastokomitea ja televisiosanastokom itea. Mo nistettua anten nisanastoa täydennettiin uusilla termeillä, joita synnytti kehitys dm- ja cm-aalloilla sekä satelliittitietoliikenne. Sanastoa laajennettiin käsittämään myös radioaaltojen etene miseen l iittyviä sanoja. Englantilais-suomalainen radioaalto- ja antennisanasto ilmestyi painosta huhtikuussa 1 963 E rkki Lar kan ollessa sanastokomitean sihteerinä. Painatuksen kustansi 112 Tekniikan Edistäm issäätiö ja antoi varat myös uuden televisio sanaston painatusta varten. U usittu televisiosanasto valmistui vuonna 1 969. Televisiosa nastokomitea voitii n nyt lakkauttaa. Vuonna 1 96 1 perustettiin puolijohdesanastokomitea ja myö hemmin tutka- ja mikroaaltosanastokomitea sekä radiokommu nikaatiosanastokomitea. Puolijohdesanasto valmistui vuonna 1 972. Sen painattam iseen anottiin apurahaa Tekniikan Edistä missäätiöltä, mutta kun apurahaa ei saatu jäi sanasto julkaise matta. Radiokommunikaatiosanastokomitea suoritti I E C : n radiolii ken nesanaston käännöstyön, mikä valmistui vuonna 1 973 ja l uovutettiin SESKO:lle. Kom itean mielestä sanasto sisälsi lukui sasti vanhentuneita käsitteitä eikä komitea suositellut sitä jul kaistavaksi ainakaan standardin muodossa. Tähän päättyi aktiivinen sanastotyö Elektroniikkainsinöörien Seuran piirissä. Seura on kuitenkin ollut vuodesta 1 975 lähtien jäsenenä Tekniikan sanastokeskuksessa, jossa seuraa on edustanut Raimo Laine. Mlttausnormlt M ittausnormikomitean puheenjohtajana oli vuoteen 1 959 asti A. R . Saarmaa ja hänen jälkeensä 1 960--63 Mauri Tanttu. Ko mitea tutustui tarkoin kansainväl isiin I E C : n mittausnormei h i n , joita ilmestyi seuraavasti: am-vastaanottimille 1 954, fm-vas taanottimille 1 958, vastaanottimien häiriösäteilylle 1 959 ja tele visiovastaanottimille 1 960. M ittausnorm ikom itea päätti suomentaa televisiovastaanotti mien m ittausnormit ja samalla suorittaa niissä muutoksia Suo men oloja silmällä pitäen. Seuran esitykseen osallistumisesta normien painatuskustannuksiin Suomen Radioteoll isuusyhd is tys vastasi, että ajankohta ei yhd istyksen mielestä ollut otollinen normien laadintaan koska tehtaiden suorittamat perustutkimuk set ol ivat paraikaa käynnissä . Sen sijaan saatiin Yleisradiolta 1 5 000 m k , Suomen Radiotarviketukkukauppiaiden Yhdistyk seltä 1 5 000 mk, Radiol iikkeiden Liitolta 5 000 mk sekä Tekn ii kan Ed istäm issäätiöltä 300 000 mk, mistä osa oli tarkoitettu an ten nisanaston painatukseen. Televisiovastaanottimien mittaus normit i lmestyivät painosta vuonna 1 963. M ittausnormikomitea toimi vielä kymmenisen vuotta, väl illä kahteenkin komiteaan (ula ja televisio) jakaantuneena. Uusia 113 normeja ei kuitenkaan laadittu. Sen sijaan seurattiin tiiviisti I E C : n m ittausnormien kehittymistä SESKO : n väl ityksellä. Peri aatteena pidettii n , että Suomessa ei tulisi poiketa kansainväli sistä normeista ilman pakottavia syitä. Tästä johtuen on ollut si täki n tähdellisempää vaikuttaa kansainvälisiin normeihin siten, että ne soveltuvat sellaisinaan myös Suomen olosuhteisiin . Televisio Seuran vuosikokouksessa 1 960 ekonomi V. Ruoho kertoi Oy Tesvisio Ab:n perustamisesta ja suunnitelmista. Esityksen jäl keen oli seuran jäsenillä tilaisuus tutustua Tesvision studioon. Koska Radioinsinööriseura oli ollut aloitteentekijänä TES TV: n syntymiseen tunsi seura myös Tesvisiota kohtaan erityistä kiin nostusta. Tieto osakekan nan siirtym isestä vuonna 1 964 Yleisradion haltuun otettiin vastaan miltei järkytyksen tuntein. Tammiku ussa 1 964 keskusteltiin vilkkaasti siitä, olisiko seuran nim issä annetteva julkisuuteen lausunto tästä kaupasta. Äänes tyksen jälkeen asetettiin asiaa pohtimaan ja mahdollista lausun toa laatimaan toim ikunta, johon seuran hallituksen l isäksi valit tiin Martti Tiuri, Risto lvars ja seuran sihteeri Veikko Porra. Toimikunnan laatimaa lausuntoehdotusta käsiteltiin seuran vuosikokouksessa keskustelun ollessa vilkasta . T. K. Laakso jätti seuran arkistoon talletettavaksi laatimansa kirjoituksen "Tesvisio ja aatteet". Jouko Pohjanpalon mielestä Tesvisio-asia oli "pohjaanpalanut soppa, joka ei lämmittäm isestä parane". Kolmen suljetui n lipuin suoritetun äänestyksen jälkeen päätettiin lausunto julkaista lyhen nettynä. Lausu n non lopull ista muokkaa m ista suorittamaan ja julkaistavaksi saattamaan laajennettiin tam mikuussa asetettua toimikuntaa Jouko Pohjanpalolla. Lehdistölle jaetussa lausunnossa selostettiin Rad ioinsinööri seuran televisiokerhon ja TES-TV : n osuutta televisiotoiminnan aloittamisessa maassamme ja valittaen Tesvision itsenäisen toiminnan päättym istä lausuttiin toivomus, että sekä myyjä että ostaja huolehtisivat radiotekniikan ja elektroniikan opetuksen ja tutkimuksen tu rvaam isesta Tes-televisiotoimikunnan päämää rien mukaisesti. Lausunnossa huomautettiin l isäksi vanhentu neen radiolain uudistam isen tarpeesta korostaen, että lakia uu distettaessa on varauduttava radio- ja televisiotoiminnan kehit tymiseen kaikin tekniikan tarjoam i n , ratkaisevasti l isääntyvin mahdollisuuksin ja siten, ettei kansalaisten perusoikeuksia tällä kään alalla tarpeettomasti rajoiteta. 1 14 Otto Mikkelä selostaa väritelevisiota koskevaa di plomityötään Timo Kytöniemel le ja Tauno Pyökärille. Teknillisellä korkeakoululla 1 950-luvulla rakennettu tietokone ESKO Tekniikan Museossa. Tuntuma väritelevisioon saatiin ensi kerran tammikuussa 1 959 Teknil lisen korkeakoulun sähkölaboratoriossa Albe rti nka dulla. Timo Kytöniemi kertoi korkeakoulun ja TES-TV : n suoritta mista väritelevisiotutkimuksista, joihin oli alkusysäyksen antanut Yhdysvalloista TKK: ssa stipendiaattina ol leen tri Michaelsin lu entosarja. Teekkari Otto M ikkelä selvitteli laboratoriossa raken netu n väritelevisiokaluston tekniikkaa ja laitteilla katseltii n myös väridioja. Käynti in osallistujia oli tavallista runsaamm i n : 60 jä sentä. Seuraava tilaisuus väritelevision tiimoilta oli huhtikuussa 1 963 Oy Aga Ab: n radiotehtaalla. Tehtaan laboratoriossa tutustuttiin Ruotsista tuotuihin väritelevisiolaitteisiin ja nähtiin niillä esitetty nä piirretty värifilm i . Vuosikokouksessa 1 965 keskusteltiin neljän alustuksen poh jalta väritelevisiojärjestelmistä. Martti Tiuri antoi järjestelmistä yleiskatsauksen. NTSC-järjestelmää selosti lähem m i n Reijo Svensson, PAL-järjestelmää Jarkko Kannio ja SECA M : ia Otto Mikkelä. Alustuksia seurannut keskustelu oli aiheen ajankohtai suudesta johtuen vilkasta. Mainittakoon , että Yleisradion hallintoneuvosto hyväksyi kol me vuotta myöhemmin yksim iel isesti PAL-järjestelmän valin nan . Tästä monien kansainvälisten neuvottelujen edeltämästä val in nasta oltiin sekä Yleisradiossa että posti- ja lennätinhalli tuksessa täysin yksitu umaisia. Radiolaki - iku isesti avoin kysymys? Vuonna 1 952 valtioneuvosto asetti komitean laatimaan ehdo tuksen hyväksyttävän radiokaluston laadull isten suuntavi ivojen määräämiseksi sekä selvittämään eräitä muita teknisiä kysy myksiä. Komitean puheenjohtajana oli Erkki Heino ja muut jäse net pol iisihallin nosta, puolustusvoimista ja Valtion tek n i l l isestä tutkimuslaitoksesta, jota edusti Jouko Pohjanpalo. Komitea totesi vuonna 1 927 säädetyn rad iolain vanhentu neeksi ja laati myös ehdotuksen uudeksi laiksi muun kuin yleis radiotoiminnan osalta. Komitean mietintö valmistui vuonna 1 958 ja Heino selosti m ietintöä Radioinsinööriseuran marraskuun ko kouksessa. Keskustelua herätti ehdotus erikoisen radioneuvos ton perustamisesta radiotoimintaa ohjaamaan, mutta seuralla ei kuitenkaan ollut huomauttamista ehdotuksen suhteen. Heinon komitean mietinnön perusteella annettiin asetus ra d iolaitteiden tarkastam isesta, mutta radiolakiehdotuksen käsit1 16 tely jäi odottamaan vuonna 1 954 asetetun yleisradiolainsäädän tökomitean mietin nön valm istum ista. Tämän komitean puheen johtajana oli halli ntoneuvos Wäinö Häkkinen. Häkkisen komitean m ietintö valmistui joul ukuussa 1 959. La kiehdotuksen mukaan olisi toim ilupa yleisradiotoiminnan harjoit tam iseen voitava antaa valtaku nnall isen , valtiojohtoisen yrityk sen l isäksi paikal lisl uontoisen toiminnan osalta myös yleishyö dylliselle järjestölle. Mietintöön liittyi kuitenkin kolmen jäsenen (Meinander, Sundström , Toivonen) eriävä mielipide, jonka mu kaan yleisradiotoimin nan tulisi olla Yleisradion yksinoikeutena. M ieti nnöstä keskusteltiin Radioinsinööriseuran helmikuun ko kouksessa 1 960, mihin 48 seuran jäsenen lisäksi olivat saapu neet johtajat Oiva Saloila plh:sta ja Onni Toivonen Yleisrad iosta. Jouko Pohjanpalon alustuksen jälkeen käytettiin 37 puheenvuo roa, joissa seuran jäsenet yleensä asettuivat vapaan kilpailun kan nalle. Muutamissa Yleisradion insinöörien mielipiteissä kui tenkin esiintyi epäilyä teknisten mahdoll isuuksien suhteen esi merkiksi kanavien jaossa. Maan hall itus asettui komiteassa esitetyn eriävän mielipiteen kannalle ja antoi eduskunnalle lakiesityksen tältä pohjalta yhdis täen Heinon ja Häkkisen komitean lakiluonnokset. Monopolipy kälä osoittautui eduskunnassa kovaksi pähkinäksi erikoisesti Tesvision saavuttaman suosion vuoksi eikä lakiesitystä saatu valm iiksi käsiteltyä ennen vaalikauden päättym istä, joten halli tuksen esitys raukes i . Keskusteltaessa Tesvision myynnistä Radioinsinööriseuran vuosikokouksessa 1 964 esitti Jouko Pohjanpalo, että seura pyr kisi vaikuttamaan lähiaikoina laad ittavaan rad iolakiin siten että vall itseva monopolitilanne ei tulisi lailla vahvistetuksi . Hänen eh dotuksestaan asetettiin tätä varten radiolakitoimikunta, johon valittiin J. Pohjanpalo, T. K. Laakso, P. Ahonen , 0. Alho, A. R. Saarmaa ja E. Valjakka. Radiolakitoimikunta lähetti kesäkuussa 1 964 rad iolakia val mistelevan ministerival iokunnan puheenjohtajalle kirjelmän, jos sa esitettiin näkökohtia uuden rad iolain ja siihen liittyvien ase tusten suhteen ja korostettiin radiolainsäädännön uud istam isen tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Liikennem inisteriössä laaditti i n uusi rad iolakiluonnos, ja vuon na 1 965 asetettiin kolmen miehen toimikunta valmistamaan tä hän liittyvää asetusluonnosta. Toimikuntaa täydennettiin pian tekniikan asiantuntem uksella (Kytönem i , Velander) , ja kesä kuussa 1 967 valmistui mietintö joka sisälsi ehdotukset rad iolaik1 17 si, radioasetukseksi ja yleisradioasetukseksi. Tästä mietinnöstä pyydettiin lausuntoa useilta laitoksilta ja järjestöiltä. Min isteriön saamat lausunnot ol ivat kovin ristiriitaisia, joten se asetti vuonna 1 970 vielä kerran uuden toimikunnan, nyt taasen hall itusneuvos Häkkisen johdolla. Tämän toimikunnan mietintö valmistui jo maaliskuussa 1 971 . Puolet jäsen istä ol ivat toista mieltä mietinnössä esitetystä suhtautum isesta rad iomainon taan. Mietin nöstä pyydettiin myös Elektroniikkainsinöörien Seu ran lausuntoa. Seuran hallitus antoi mietinnön radiolakitoim ikuntansa tutkit tavaksi. Tämän laatimaa luonnosta käsiteltiin seuran syyskuun kokouksessa, minkä jälkeen lausunto luovutettiin keskuskaup pakamarille joka oli ryhtynyt keräämään lausuntoja liikennemi nisteriölle an nettaviksi. Seuran lausun nossa ehdotettiin radiolakiesitykseen muuta mia korjauksia ja radioaalloilla tapahtuvaa joukkotiedotustoimin taa koskeva lakiesitys laad ittavaksi kokonaan uudelleen. Johto ja hyväksikäyttävää joukkotiedotustoimintaa varten katsottiin tarkoituksenmukaiseksi säätää tarvittaessa erillinen laki. Lisäksi esitettiin että eduskun nalle ei annettaisi esitystä uudeksi radio laiksi pyytämättä siitä sitä ennen lausu ntoa Elektroniikkainsi nöörien Seuralta. Joulukuun lopulla 1 972 liikenneministeriö antoi professori Os mo A. Wiion tehtäväksi valmistaa yhden miehen toimikuntana mietin nön ja siitä saatujen lausu ntojen pohjalta ehdotukset hal l i tuksen esityksiksi laiksi yleisradiotoiminnasta sekä niihin liitty viksi muiksi laeiksi sekä valmistella myös ehdotukset johd inlä hetyksiä koskevaksi lainsäädännöksi. Jo helmikuussa 1 973 Wiio jätti min isteriölle ehdotuksensa, joka sisälsi ehdotukset nel jäksi laiksi . Näistä yksi koski kaapel ilähetystoimintaa. Sen mu kaan kaapelilähetysten harjoittamiseen ei tarvittaisi lupaa, vaan riittäisi ilmoituksen tekeminen viranomaisille. Toiminta olisi kui tenkin radio- ja televisioneuvoston valvon nan alaista ja siinä oli si noudatettava kaapelilähetystoimin nasta annettavan lain sää täm iä ohjelmia koskevia määräyksiä. Elektroniikkainsinöörien Seuran lausunto Wiion mietinnöstä luovutettiin l iikenneministeri Pekka Tarjanteelle syyskuussa ti laisuudessa, jossa lausuntonsa jättivät myös Suomen Teknilli nen Seura ja Sähköinsinööriliitto. Lausun nossa yhdyttiin suurin piirtein Wiion esityksiin. Syyskuussa 1 973 järjesti Elektron iikkainsinöörien Seura yh dessä Sähköinsinööriliiton puhelinosaston kanssa kokouksen 118 teemana kaapelitelevisio. Keskustelun alustajina olivat profes sori Wiio, varatuomari Matti Anderzen Yleisradiosta sekä seuran jäsenet Pekka Ahonen ja Raimo Laine. Aiheen ajankohtaisuus kuvastui yleisömenestyksessä: 1 1 2 henkeä. Keskustelussa sai Wiion ehdotus suurimman kannatuksen. Vuonna 1 927 säädettyä radiolakia on yritetty uusia 25 vuoden ajan. Ainoa aikaansaannos on ollut sanojen "tai näkemistä" li sääminen vuonna 1 959. Asetuksia on toki sentään muutettu ja uusiakin annettu. Lehti kysymys Tekn iikan kehitys kuvastui myös aikakauslehtien nimissä. Ra d iosta tuli vuonna 1 958 Radio/TV ja Voima ja Valo sai vuonna 1 965 uudeksi nimekseen Sähkö - Electricity in Finland. Vuonna 1 958 keskusteltiin Radioinsinööriseurassa Radio/ TV:n ottamisesta seuran julkaisuksi lisäämällä lehteen erikoisia insinöörisivuja. Lehden toimitusvaliokunta katsoi tämän edellyt tävän seuralta 1 60 000 markan vuotuista maksua, ja tätä pidet tiin liian korkeana. Maaliskuussa 1 960 päätettii n valita seuran äänenkannattajaksi Voima ja Valo, ja tämän elokuun numero julkaistiin radionumerona. Sisällöstä huolehti vuosina 1 96o--63 toim i n ut teknillisten kirjoitusten komitea. Vuonna 1 964 alkoi Suomen Tekn illinen Seura julkaista Elek tronii kka-nimistä aikakauslehteä. Joulukuun kokouksessa 1 963 Martti Tiuri selostettuaan uuden lehden syntyvaiheita ehdotti , et tä tämä lehti otettaisiin Radioinsinööriseuran äänenkannattajak si ja tilaushinta sisällytettäisiin seuran jäsenmaksuun. Tähän ei katsottu voitavan mennä, mutta päätettiin järjestää jäsenille mahdollisuus tilata Elektroniikka ja Voima ja Valo alennettuun hintaan ryhmätilauksena. Sekä Elektroni ikka että Rad io/TV olivat taloudellisissa vai keuksissa kilpaillessaan ilmoittajakunnasta, josta sitäpaitsi Ra d ioliikkeiden Liiton julkaisema Radiokauppias vei leijonanosan . Lehdet yhtyivät vuonna 1 966, ja nimeksi tuli nyt ERT kuvaa maan aihepiiriä elektroni ikka, radio, televisio. Lehti ilmestyi aluk si edeltäjiensä tapaan kuutena numerona vuodessa, mutta nu meroiden luku nousi myöhemmin kahdeksaan. Kun Rad ioinsinööriseurasta oli tullut Elektroniikkainsinöörien Seura, alettiin hiljalleen harkita myös E RT : n nimen muutosta. Todeten että radiotekniikka on osa elektroniikkaa ja televisio osa radiotekniikkaa ristittiin E RT vuonna 1 975 uudelleen ja siitä 1 19 tuli nuoremman edeltäjänsä kaima. Lehti muuttui samalla kah desti kuussa ilmestyväksi asultaan sanomalehden kaltaiseksi ju lkaisuksi. Kilpailijana sillä tässä muodossa tuli kuitenkin ole maan samantapainen E lektroniikkauutiset. Elektroniikka-lehti on tavallaan nyt ilmestynyt 31 vuotta, niistä 4 vuotta viidennettä nimeä käyttäen. Ol isikohan nimenmuutok silta vältytty, jos vuonna 1 948 olisi nimeksi valittu ehdolla ollut "Elektroni " . Elektroniikkainsinöörien Seura o n edustettuna sekä Elektro n i ikka- että Sähkö-lehden toimitusvaliokun nissa. Koulutusasiat Seuraa on kiin nostanut myös uusien insinööripolvien koulu tuskysymys. Keskustelu opetuksen pitäm isestä tekn iikan kehi tyksen tasalla on ollut mielekästä kun jäsenten keskuudessa on korkeakoulujen ja opistojen opettajia. Helm ikuussa 1 960 lähetettiin Teknillisen korkeakou l u n rehto rille kirjelmä, jossa esitettiin korkeakoulun radioteknii kan ope tuksen tehostamista lisäämällä radiotekn ill isten aineiden osuut ta ja supistamalla vastaavasti opiskelijoille pakollisia vahvavirta tekniikan oppimääriä. Lisäksi seuran edustajat neuvottelivat teoreettisen sähkötekniikan opetuksesta professori E. Voipion kanssa. Syksyllä korkeakou lun rehtori ilmoitti, että radioteknii kan opetus on uusittu seuran ehdottamalla tavalla. Valtioneuvosto asetti syyskuussa 1 964 komitean vuorineuvos Paavo Honkajuuren johdolla tutkimaan mahdoll isuuksia teknilli sen koulutuksen kapasiteetin lisäämiseen ja tekemään ehdotuk sen valtioneuvostolle. Komitea lähetti tamm ikuussa 1 965 useille insinöörijärjestöille kyselykirjeen, jossa tiedusteltiin jäsenmää rän kehitystä sekä arvioita jäsenmääriksi vuosina 1 970 ja 1 975. Lisäksi toivottiin vastaavia tietoja ja arvioita alan d iplomi-insi nöörien, opistoinsinöörien ja tekn ikoiden määristä ja tarpeesta sekä ehdotuksia koulutuksen järjestelyyn . Elektroniikkainsinöörien Seuran helmikuussa lähettämässä vastauskirjeessä arvioitiin vuoden 1 975 jäsenmääräksi 550 dip lomi-insinööriä ja 500 opistoinsinööriä sekä alalla toi m ivien insi nöörien määrä noin 20 % suuremmaksi. Insinöörien tarpeen ar vioitiin lisääntyvän 1 0-1 5 % vuodessa ja sopivana suhteena d iplomi-insinöörien, opistoinsinöörien ja teknikoiden määrissä pidettiin 1 : 1 : 3 . Kou lutuksen järjestelyn suhteen viitattiin opetta javoimien ja laboratorioiden l isäämisen tarpeeseen . 1 20 Jo ennen vastauksen lähettämistä oli seura lähettänyt vastaa van kyselyn Yleisradiolle ja eräille alan teollisuuslaitoksille. Saa puneet 1 0 vastausta eivät antaneet aihetta tehdä oikaisuja Hon kajuuren komitealle lähetettyih i n arviointeihin. Huhtiku ussa jätettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle elek troniikkainsinöörien korkeakouluopetusta koskeva julkilausuma. Siinä todettiin, että alan opetusmahdollisuudet eivät ole kehitty neet erikoisalojen l isääntym istä ja opskel ijamäärän kasvua vas taavasti . Vertaillen tilannetta muilla osastoilla val litseviin esitet tiin ryhdyttäväksi kiireellisiin toimenpiteisiin elektroniikan ope tusmahdollisuuksien saattamiseksi muiden alojen opetuksen ta solle. Vuonna 1 974 seura antoi lausunnon Tieteen keskustoimikun nan elektroniikkajärjestön mietinnöstä, joka koski alan korkea kouluopetuksen laatua ja laajuutta sekä sisälsi jatkokoulutusta ja teollisuutta käsitteleviä ehdotuksia. Seuran kanta oli pääasi assa ehdotuksia myötäilevä. Seura on ollut kiinteässä yhteydessä INSKO:on tämän järjes täessä insinöörien täydennyskoulutusta elektroniikan alalla. Teknillisen täydennyskoulutuksen neuvottelukun nassa on seu raa edustanut Esko H i rvonen 1 971 -75 ja hänen jälkeensä Rei jo Svensson. Transistoritutkimus Seuran lokakuun kokouksessa 1 958 Timo Kytöniemi piti esi tel män transistorin valm istuksesta, minkä jälkeen esitettiin kol me transistorien käyttöä valaisevaa filmiä. Seurasi vilkas kes kuste l u , jossa käytettiin yli 40 puheenvuoroa. Useammaltakin taholta esitettiin, että olisi tutkittava transistorien valmistusmah dollisuuksia Suomessa. Optim ismia lisäsi K. S. Sainion väl ittä mät Amerikan terveiset Ilmari H intikalta, joiden mukaan transis torien valm istukseen tarvittava pääoma on suhteellisen pieni . Yleensä katsottiin, että Teknillisen korkeakoulun piiriin olisi saa tava laitos joka tutkisi transistorien valm istusta. Transistoritutkim uksen tarpeellisuus otettiinkin korkeakoul us sa vartee n , ja seuran syyskuun kokouksessa 1 959 Kytöniemi ja fil.tri Tor Stubb selostivat tutkimuksen tuloksia. Kokouksessa annettiin seuran hal l ituksen tehtäväksi kutsua koolle neuvottelu-. kokous pohtimaan transistoriteknillisen tutkimuksen aloittamista maassamme. Täl lainen kokous pidettiin lokakuussa ja siihen osallistui 23 1 21 edustajaa eri laitoksista ja teollisuudesta. Kokouksessa asetet tiin asiaa edelleen kehittelemään kuusimiehinen komitea Kytö niemen puheenjohdolla. Pidettyään neljä kokousta komitea jätti mietintönsä, ja tätä käsittelemään järjestettiin uusi neuvotteluko kous, johon nyt osallistui 20 henkeä. Keskustelun tuloksena päätettiin lähettää Teknilliselle korkeakoululle ja Valtion teknilli selle tutkimuslaitokselle kirjelmät, joissa korostetaan puolijohde tutkimusten aikaansaamisen tärkeyttä ja merkitystä myös koulu tuksessa. Vuonna 1 964 muodostettiin puolijohdetutkimuksia varten VTT : n radioteknillisen laboratorion yhteyteen puolijohdeosasto, josta vuoden 1 964 alkupuolella tuli itsenäinen puol ijohdelabora torio johtajanaan Tor Stubb. Kehltysennusteet Keskusteltaessa kauppa- ja teoll isuusm inisteriön kansliapääl likön kanssa elektroniikkainsinöörien koulutuksen tehostam i sesta muodostui jälleen keskeiseksi kysymykseksi insinöörien tarve tulevina vuosina. Selvemmän kuvan saamiseksi tästä puolesta ja elektroniikka-alasta yleensäkin asetti seura vuonna 1 966 Esko Hirvosen puheenjohdolla nelijäsenisen kehitysen nustetoimikunnan tutkimaan Suomen elektroniikkamarkkinoita ja elektroniikkateollisuutta. Toimikunnan alustava raportti val mistui syksyllä 1 968 ja jaettiin jäsenille. Laajemman tutkimuksen aikaansaamiseksi seura anoi S ITRA: lta apurahaa, ja S ITRA suostu ikin rahoittamaan tutkimuksen lähes kokonaan kustan nusarvion ollessa 28 780 mk. Tutkimuksessa oli tarkoitus kartoittaa elektroniikka-alan ra kenne, tuotanto, tuonti, vienti ja koulutus Suomessa ajanjakso na 1 960-80. Lisäksi oli arvioitava alalla toimiva insinöörimäärä ja sen tarve. Tutkimus teetettiin Liiketaloudellisella tutkimuslai toksella ja se valmistui huhtikuussa 1 970. Tutkim usraportin vas taanotto oli suopea, myynti heti kärkeen 1 20 kpl . Vuonna 1 975 käynnistettiin uusi laaja tutkimusprojekti suorit tajana Liiketaloudel linen tutkimuslaitos ja päärahoittajana kaup pa- ja teollisuusministeriö. Muina rahoittajina oli viisi järjestöä, niiden joukossa Elektroniikkainsinöörien Seura. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin alan kehityksen jatkuva seuranta lähinnä yrityksiltä kootun tiedon pohjalta sekä erillistutkimusten suoritta minen kulloinkin ajankohtaisista aiheista. Tutkimuksen edisty mistä seuraamaan asetettiin valvontaryhmä Esko Hirvosen joh dolla. 1 22 Ensim mäisenä seurantatutkimuksena valmistui keväällä 1 976 "Tutkimus elektroniikka-alan markkinoiden kehityksestä Suo messa vuosina 1 974-1 976". Ensim mäiseksi erillistutkimukseksi valittiin elektroniikka-alan kehitysedellytykset maassamme. Tulos julkistettiin helmikuussa 1 977 nimellä "Työryhmädelfoitutkimus elektroniikka-alan kehi tysedellytyksistä maassamme". Nimestä huolimatta tutkimusra portti ei ollut kovin oraakkelimainen. Tutkimuksen tuloksista voi tiin todeta, että elektroniikkateollisuutemme on ollut tähän asti hyvin pienyritystavoitteista ja kannattavuuden kehitys ei ole ollut erityisen hyvä. Kannattavuuden parantamiseksi ol isi pyrittävä suurempiin sarjoihin esimerkiksi erikoistumisen avu lla ja tätä tie tä myös viennin lisäämiseen . Lopuksi katsottiin, että elektron iik kateollisuudellamme näyt1ää olevan hyviä mahdollisuuksia tule vaisuudessa. Vuonna 1 977 teetettiin Suomen Gallup Oy: llä ''Tutkimus elek troniikka-alan markkinoiden kehityksestä Suomessa vuosina 1 975- 1 976". Tämän jälkeen ei uusia tutkimuksia ole tilattu. E I S o n katsonut, että seura e i osallistu markkinointi- ja teollisuuspo liittisten tutkimusten rahoittamiseen seuran kiinnostuksen koh distuessa alan insi nöörikuntaa koskeviin kysymyksiin, kuten työl lisyys, koulutus ja tulevaisuuden näkymät. Historia talteen Ajatus seuran historiikin aikaansaamisesta heräsi jo seuran täyt1äessä 30 vuotta. Tehtävää tarjottiin Erkki Ermakselle, mutta hän ei ollut siihen halukas. Vuonna 1 96 1 annettiin seuran halli tuksen tehtäväksi tutkia mahdollisuuksia tal lentaa historiikkia varten vanhempien jäsenten muistitietoja menneiltä vuosilta. Vuonna 1 964 nauhoitettiinkin arkistoon T. K. Laakson kertomus seuran perustamisesta. 1 960-luvun lopulla pyydettiin Erkki Liuksialaa ryhtymään val misteluihin seuran 50-vuotishistoriikin laatim ista varten. Liuksi ala keräsikin vuosien mittaan aineistoa ja tutki perusteell isesti seuran arkiston muistiinpanoja tehden, mutta heikentynyt ter veys ehkäisi kirjoitustyöhön ryhtymisen. Hänen muistiinpano jaan on kuitenkin voitu jossain määrin käyt1ää hyväksi tätä histo riikkia tehtäessä. Vuonna 1 971 seura liittyi jäseneksi Teknill iseen Museoyhdis tykseen , ja vuosikokouksessa 1 972 asetettiin museotoimikunta hoitamaan yhteyksiä ja käytännön järjestelyjä Tekniikan Mu1 23 seon Säätiön ja seuran väl illä. Toimikunnan jäseniksi valittiin A. M . ( Pertti) Kuusela, Erkki Liuksiala ja Veikko Porra. Kuusela on ollut pääarkkitehti na s u u n n iteltaessa ja järjestettäessä museos sa varsinkin yleisradioto i m i nnan ja E . M . C . Tigerstedt'in osasto ja. Eläkeläisten talkoihin m useon edelleen k u nnostamisessa on hänen ohellaan säännöll isesti osal l istunut etenkin Eero Lappa lainen. R ad iovastaanottimia ja rad iohuoltoa edustavan osaston jär jestelyn ovat pääosiltaan tehneet Radioteknillisen Seuran van hat jäsenet k u n niapuheenjohtaja O n n i Leinon johdolla. Radio- ja puhel intekn iikan kokoelmilla, kuten sähkötekniikalla yleensäki n , on museossa ed ustavat ti lat, mistä kiitos kuuluu m useon kaikel le kaikessa, professori emeritus J aarli Jauhiaiselle, Elektroniik kainsinöörien Seuran jäsen hänkin. H uhtikuussa 1 972 järjestettiin yhteistyössä Radioteknillisen Seuran ja Tek n i ikan M useon Säätiön kanssa m useossa radio tekn iikan erikoisnäyttely. Näyttely oli avo i n na 1 O päivää ja kävi jöitä oli alun toista tuhatta . Rad iotoiminnan h istoriaa on Tekn iikan M useon l isäksi nähtä vänä myös Posti- ja telemuseossa, Viestimuseossa R i i h imäellä sekä Yleisrad ion m useossa Lahdessa. Muistitiedon tallettaminen on kiinnostanut useita eläkkeellä olevia seuran jäsen iä. Heidän epävirall i n en kerhonsa R IS S ( Ra dioinsinööriseuran Seniorit, sisältää myös viitteen seuran van h i mpaan perustajajäseneen) on vuodesta 1 975 alkaen kokoon tunut yhteiselle loun aalle m uutaman kerran vuodessa, ja näissä tilaisuu ks issa on toisinaan tallennettu ääninauhalle kerrontaa menneiden vuosien varrelta. URSI U RS l : n kol mannet radiopäivät pidett i i n l nsinööritalolla huhti kuussa 1 957. Päivillä esitettiin kaksi yleiskatsausta ja 3 1 tutki musraporttia, useimmat Rad ioinsinööriseuran jäsenten toimes ta. Tämä oli luonnoll istaki n , kun U R S l : n Suomen kom itean 1 O : n jäsenjärjestön edustajista 6 oli seuran jäseniä. Täm än jälkeen radiopäiviä on järjestetty s u u n n illeen joka kol mas vuosi. Laaj i m mat ol ivat yhdeksännet radiopäivät vuonna 1 976. N i i l l ä esitettiin neljä esitelmää ja 1 1 1 tutkimusraporttia. Osanottajia oli 250. Päivien yhteydessä järjestett i i n pohjoismai nen ante n n iseminaari , johon osall istui m uista Pohjoismaista 1 5 henkeä. Radiopäivien ohjelma liikkui nyt entistä enemmän tie1 24 teel l isell ä pohjalla, ja tästä johtuen osall istujista oli suurin osa tutkimuslaitoksen henkilökuntaa. Seuraa edusti U RS l : n Suomen komiteassa professori Vi ljo Ylöstalo kuolemaansa asti vuonna 1 95 9 . Hänen jälkeensä ovat edustajina olleet P. Ahonen , T. Stubb, P. M attila, S . Halme ja V . Porra. Myös U RS l : n kansainväl isiin kokouksiin on osal listunut seu ran jäseniä, joskaan ei yleensä seuran kustan n u ksella. Tokion kokouksessa 1 964 piti esityksen M artti Tiuri. Vuonna 1 978 oli kansainväl isen kokouksen isäntämaana Suomi. Kokous järjes tettiin D ipol issa elokuussa. M uutakin yhteistyötä Yhteistyö m u iden järjestöjen kanssa on vuosien m ittaan käy nyt kiinteämmäksi, ja myös alan kehittymistä on pyritty edistä mään erilaisin toimenpitein . Posti- ja lennätinhallituksesta anne tun asetuksen m u uttam isen ol lessa harkittavana vuonna 1 960 Rad ioinsinööriseura lähetti li ikenneministeriölle kirjelmän, jossa ehdotetti i n plh : n radiotoim iston erottamista omaksi osastoksi jotta se entistä paremm i n pystyisi ohjaamaan ja valvomaan yhä keh ittyvän radiotekniikan u usia palvelum uotoja maassamme. Näin sitten tapahtui ki n . Sähköinsinööril i iton puheli nosaston kanssa on järjestetty yh teisiä kokouksia kummankin jäseniä kiinnostavine esitelmineen, ja järjestöjen jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua toisen jär jestäm iin retk i i n . S I L : n ja E I S : n toiminnan koordi noim iseksi ja yhteisten tavoitteiden kartoittamiseksi perustettiin vuonna 1 978 sähkö- ja elektroniikkainsinöörijärjestöjen neuvottelukunta ja tä män yhteyteen kou l utusvaliokunta. Vuonn a 1 969 perustettiin tekniikan alan valtakun nallisten yh distysten neuvotteluku nta TAVY N , johon Elektroni ikkainsinöö rien Seurakin väl ittömästi liittyi . Neuvottelu kunnassa on käsitelty mm. radiolakikysymystä ja sähköinsinöörien pätevyysvaatimuk sia. Vuon na 1 977 jätti seu ra opetusm i n isteri Marjatta Väänäselle esityksen Valtion tekn illistieteel l isen toim ik u nnan täydentäm i sestä elektroniikka-alan edustajalla. Esitys johtikin positiiviseen tulokseen , ja toimiku ntaan n i m itettii n apul. prof. Veikko Porra. Vuonna 1 978 n i m itettii n toiseksi edustajaksi prof. Tor. Stubb. S ESKO: n hallituksessa ovat seu raa edustaneet T. K. Laakso ( 1 963 asti) , Timo Kytöniemi ( 1 963-73) , Touko Hahkio ja Ossi 1 25 Seppi. SESKO:lle on seura antanut lausuntoja m m . yhteisan tennijärjestelmien ominaisuuksia koskevista normiehdotuksista. Vuosina 1 956-73 toimineessa Suomen Standardisoimislii ton ja SESKO : n perustamassa Akustisessa Standardisoimisko miteassa seuraa edusti Pertti Kuusela 1 956-59 ja hänen jäl keensä Olavi Korpela. Komitea laati mm. akustiikan sanaston. Viestisäätiössä on seuraa edel leenkin edustanut Jouko Poh janpalo. Lisäesimerkkeinä seuran antamista monista lausunnoista mainittakoon S l -mittayksiköistä Tieteen keskustoimikunnalle 1 974 ja keskiasteen koulu-uudistuksesta am mattikasvatushalli tukselle 1 978 annetut. Vuonna 1 972 perustettiin Länsi-Euroopan sähköinsinöörijär jestöjen yhteistyöelin E U R E L . Elektroniikkainsinöörien Seura liittyi tähän vuonna 1 973. E U R E L : i n päätarkoitus on järjestöjen välisen informaatiovaihdon tehostam inen . Vuonna 1 976 seura allekirjoitti useiden E U R E L: i n järjestöjen keskeisen sopimuksen, joka tarjoaa seuran jäsenille veljesseuran jäsenille kuuluvia etui suuksia. Vuonna 1 978 pidettiin E U R E L : in yleiskokous Helsin gissä. Popov-päivillä Moskovassa vuonna 1 975 esitelmöi professori Seppo Halme lasikuitutietoliikenteen suunnittelusta Suomessa ja 1 977 fil . l is. K-E Löfgren magneettisista puolijohdetutkimuksis taan. Vastavuoroisesti osallistui neuvostoliittolainen professori Gorohov vuoden 1 977 elektroniikkapäiville. Elektroniikkainsi nöörien Seura on pitänyt yhteyttä myös Popov-seuran Eestin osastoon. Radiolinkki- ja avaruustietoliikenneryhmä Tämän ryhmän syntysanat lausuttiin marraskuussa 1 964 pi detyssä neuvottelussa. Aloite oli Yleisradion ohjelmansiirto osaston päällikön Sven Lounastörmän . Perustava kokous pidet tii n 1 4 . 1 . 1 965 ja säännöt hyväksyttiin seuran vuosikokoukses sa samana vuonna. Ryhmä on toiminut alusta lähtien vilkkaasti. Yhteen on ko koonnuttu yleensä kuusi kertaa vuodessa kokouksen , lounasti laisuuden tai teemailtapäivän merkeissä. Näissä on keskusteltu teknisistä kysymyksistä alustusten perusteella. Syyskuussa 1 973 pidettiin Paimiossa kaksipäiväinen seminaari , joka koski radioaaltojen etenemistä analogisten ja d igitaalisten radiolink kien kannalta. Seminaarissa pidettiin 1 2 esitelmää, niistä yhden 1 26 tek n . l is. 0. Rue Ruotsista. Osallistujia oli 27. Toinen etenemis seminaari pidettiin Hyvinkäällä 1 975, ja siihen osallistui 37 hen keä. Vuonna 1 972 tehtiin retki Ruotsiin. Ohjelmaan kuuluivat Ta numin satelliittimaa-asema, L. M . Ericssonin linkkitutkim ukset Göteborgissa sekä Tukholmassa telelaitoksen tutkimus- ja kehi tystoim inta ja Kaknäsin l inkkitorni. Kotimaassa on tutustuttu mm. sääsatelliittien lähetysten vas taanottoon , Metsähovin radioteleskoopin käyttöön satelliittilähe tysten maa-asemana, Nokia Elektroniikan tutkimus- ja tuotanto laitoksiin, sadevaimennuksen tutkim iseen Keimolan vastaanot toasemalla sekä plh:n ja Yleisradion l i n kkiasem i i n . Pisin koti maan matka, vuonna 1 97 1 ulottui Tampereelle, Porii n , Raumal le ja Eurajoelle, missä kaikissa paikoissa tarjosivat kiintoisaa nähtävää plh : n , Yleisradion, puolustusvoimien tai puhel inyhdis tyksen laitteet. Eräänä varsin oleell isena Rad iol inkki- ja avaruustietoliikenne ryhmän toimintamuotona on ollut tutustuminen C C I R : n työsken telyyn. Tämä on tapahtunut mm. siten, että ennen CCIR-konfe rensseja on esitetty ryhmälle mahdolliset Suomen konferenssin käsiteltäväksi lähetety1 paperit. Joskus on myös asetettu työryh miä val mistelemaan tällaisia C C I R : lle tarkoitettuja esityksiä eri laitosten näkemysten koordinoim iseksi. Konferenssien jälkeen ovat niihin osall istuneet ryhmän jäsenet kertoneet konferenssin kulusta sekä hyväksy1yistä suosituksista ja raporteista. Ryhmällä ei ole ol lut varsinaista jäsenl uetteloa, vaan ti lai suuksiin ovat voineet osallistua seuran jäsenet tuntemansa kiin nostuksen mukaan . Silti on ryhmään muodostunut melko vaki tuinen kantajoukko. Yleensä on kokouksiin osallistunut puoli sentoistakymmentä henkeä. Ryhmän varsin pienet vuosimenot on seura korvannut til itystä vastaan . Ryhmän puheenjohtajina ovat olleet Sven Lounastörmä 1 966-68 , Aimo Koski 1 969-72, Viljo Hentinen 1 973-75 ja Ossi Tarkka 1 975-78. Sihteerinä ovat vastaavina aikoina toi mineet Ossi Tarkka, Felix Torikka, Esko Saarinen , Juhani Vuori ja Markku Kiskola. Alueelliset osastot Elektronii kkainsinöörien Seuran Pohjoinen Osasto E IS PO syntyi vuonna 1 973 . Perustavassa kokouksessa Oulun Suoma laisella Klubilla 24. 5. valittiin väliaikainen johtokunta, ja seuran 1 27 hyväksyttyä osaston perustamisen ja säännöt p idettiin ensim mäinen virallinen kuukausikokous lokakuussa. Jäsenten hankinnassa ei vuonna 1 973 vielä ollut vakiintunutta käytäntöä, ja kokouksiin osallistujia oli 1 0- 1 5. Kuitenkin viiti senkymmentä E I S : n jäsentä ilmoitti jo tuolloin haluavansa kuu lua myös E ISPO:on, ja seuraavan vuoden lopulla voitiinkin tode ta jäsen määräksi 66 varsinaista ja 1 0 nuorta jäsentä. Luku on kasvanut vuosittain muutamalla kymmenellä, ja vuoden 1 978 päättyessä oli varsinaisia jäseniä 1 23 ja n uoria 59. E ISPO : n toim inta on ollut vilkasta . Kokousten esitel mien aihe piiri on ollut laaja, ja tutustum iskäyntejä eri laitoksiin on tehty runsaasti . Opintomatka Kajaaniin tehtiin vuonna 1 977, kohteina Kajaani Oy:n elektroniikkatehdas, I matra Paristo ja Vuokatin te levisioasema linkkeineen. Toinen pitkä matka oli keväällä 1 978 , jolloin tutustumiskohteina ol ivat Kem ijoki Oy ja Lap i n Lennosta Rovaniemellä sekä Sodankylän Tähtelä. E ri alojen teoll isuuslai toksiin on käyty tutustumassa myös Torniossa, Haukiputaalla ja Ruskossa. Kaivostoimintaa on seurattu Otanmäellä ja Pyhäjär vellä. Oulussa ovat elektroniikkaa tarjonneet lukuisten teolli suuslaitosten lisäksi posti- ja lennätinlaitos, sähkölaitos, kes kussairaala ja tietenkin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen elektroniikkaosasto. 5-vuotisen toimintansa kun niaksi E I S PO laati juhlaju lkaisun, jossa selostettiin elektroniikan opetusta Oulun yliopistossa sekä Pohjois-Suomen elektroniikkateollisuutta. E ISPO : n puheenjohtajana ovat toimineet Martti Palomäki, Ti mo Koponen, Kari Pesonen ja Juha Aapel i , sihteerinä Matti Lai tinen , Olavi Su ndström , Juha Aapeli ja Timo Jokela. Tampereen osaston E ISTO:n perustava kokous pidettiin Tampereen tekn ill isen korkeakoulun säh köosastolla 29. 3 . 1 974. Seura hyväksyi osaston säännöt 2 4 . 9 . j a seuraavana päi vänä oli EISTO : l la ensimmäinen kuukausikokouksensa Valmet Oy: n instrumenttitehtaalla. Ensimmäisenä toimintavuotena liittyi osastoon 26 varsinaista ja 8 nuorta jäsentä. Jäsenmäärä alkoi kasvaa vuonna 1 977 ja oli vuoden 1 978 päättyessä yhteensä 70. Yhteisten tilaisuuksien luku on vuosittain vaihdellut neljästä kahdeksaan ja kokous on usein järjestetty tutustum iskäynnin yhteydessä, jolloin esitelmän aihekin on l iittynyt käynnin kohtee seen . Syksyllä 1 976 tehtiin matka Lahteen kohteina Kemppi Oy ja Lahden Vaaka Oy. Tampereen seudu i lla ovat tutustumis käyntien kohteina olleet Labko Oy, Oy Nokia Ab:n Kaapeliteh1 28 taan kondensaattoriosasto ja kehitystoimintakeskus, Sähkötaso Oy, I n strumentoi nti Oy, puhelinkeskus ja keskussairaala. Seu ran Imatran matkaan vuonna 1 978 osallistui 1 3 Eisto:laista. Marraskuussa 1 977 järjesti E I STO mikroprosessorikurssin, jolla kol mena päivänä kuultiin luentoja ja ratkaisti in harjoitusteh täviä. Osaston puheenjohtajana ovat ol leet Aulis Holmala 1 974-76, Matti Hahka 1 977 ja Yrjö Neuvo 1 978. Sihteerinä ovat toimineet Jorma Punju, Martti Ojanen , Jorma Hiirosniemi ja Heikki Vilen. Lou nais-Suomen Osaston E IS LO:n perustava kokous pidet tiin Turun teknill isellä oppilaitoksella 27. 1 . 1 977. Osaston pu heenjohtajaksi valittiin Lauri Matti la ja osaston hallitus kutsui sihteeriksi Reino Hyvösen. Ensimmäisenä toim intavuonna tutustuttiin Turussa Asa Ra d ion ja Vallac Oy: n tehdaslaitoksiin ja lokakuussa tehtiin matka Saloon Saloran tehtaalle. Vuonna 1 978 käytiin Porissa katso massa robottien valmistusta Rosenlew'in tehtaalla. Alueell isten osastojen toi m i ntaa on seura rahoittanut luovutta malla vuosittain osaston käyttöön sen jäsenmäärästä riippuvan summan . Kunnlajäsenet 30-vuotiaassa Rad ioinsinööriseurassa oli seitsemän kunnia jäsentä. Heistä poistuivat kuoleman kautta Viljo Ylöstalo 1 959, K. S. Sainio ja Erkki Heino 1 964 ja A. R. Saarmaa 1 971 . Seuran täyttäessä 35 vuotta 1 961 kutsuttiin kunniajäseneksi dipl.ins. Erkki Ermas. Hän oli aloittanut radioinsinöörin uransa vuon na 1 925 llmailutelakalla ja toimi vuodesta 1 933 lähtien yleisradiotoimin nan hyväksi ensin posti- ja lennätinhallituksessa ja sitten Yleisradiossa vuoteen 1 963 asti. Hän oli Radioinsinöö riseuran perustajajäsen ja kuului parinkymmenen vuoden ajan seuran aktiivisempiin voimiin toim ien hall ituksessa 1 4 vuotta, mistä 2 puheenjohtajana ja 6 sihteerinä. Vuonna 1 966 seuran täyttäessä 40 vuotta kutsuttiin kunniajä seneksi dipl. ins. Erkki Liuksiala. Hän oli ehtinyt työskennellä monella radiotoiminnan saralla. Yleensä oli hänellä ollut kyntä jän osa, sadonkorjuun aikana hän ol i jo uutta peltoa raivaamas sa. Rad ioinsinööriseuraan Liuksiala liittyi vuonna 1 928 ja oli hal l ituksen jäsenenä yhteensä 1 4 vuotta, siitä 4 vuotta puheenjoh tajana ja 6 vuotta sihteeri nä. 1 29 Kunniajäsenet Viljo Ylöstalo Jussi Rissanen s. 1 88 7 kj . 1 95 1 s. 1 89 8 kj. 1 95 1 T . K Laakso A R . Saarmaa s. 1 89 9 kj. 1 951 s. 1 89 2 kj. 1 952 Erkki Heino K . S . Sainio s . 1 904 kj. 1 954 s. 1 904 kj. 1 954 Jouko Pohjanpalo Erkki Ermas s . 1 908 kj . 1 956 s. 1 900 kj . 1 96 1 Erkki Liuksiala Arvo Sakrelius s. 1 902 kj. 1 966 s. 1 898 kj. 1 976 Jarl Sarvas Paavo Velander s. 1 903 kj . 1 976 S. 1 909 kj . 1 976 Seuran täyttäessä 50 vuotta kutsuttiin kunniajäseneksi teolli suusneuvos Arvo Sakrelius sekä d ipl . insinöörit Jarl Sarvas ja Paavo Velander. Sakrelius oli Suomen radioteoll isuuden uranuurtaja. Harras tettuaan radiotekniikkaa jo 1 920-luvun alkuvuosina hän perusti vuonna 1 928 Asa Radio Oy: n ja toimi sen johdossa nel isenkym mentä vuotta. Yleisradion suunnitellessa ulalähetysten aloitta mista oli Sakrel ius alusta lähtien innokkaasti mukana suunnitel len sekä ulavastaanottimia että vanhoihin vastaanottimiin liitet täviä ulal isälaitteita. Radioinsinööriseu raan hän liittyi vuonna 1 95 1 . Sarvas aloitti rad iomiehen uransa Puolustusvoimien Sähköla boratoriossa siirtyen sieltä Yleisradion neuvontaosaston päälli köksi . Tätä tehtävää hoitaessaan 1 934-39 hän vaikutti voimak kaasti rad iohäiriöiden torjunnan kehittämiseen, yhteisantennien rakentamiseen ja radiohuoltokoulutuksen aikaansaamiseen. Radioinsinööriseurassa hän toimi vuodesta 1 928 lähtien erittäin aktiivisesti ja osallistu i seuran rientoihin myös siirryttyään Yleis radiosta vuonna 1 939 aluksi Suomen Sähkölaitosyhdistyksen ja myöhemmin Suomen Työteholiiton kautta Sähkötarkastuslai toksen palvelukseen. Velander toimi Yleisradiossa 1 937-72 aluksi neuvontainsi nöörinä ja neuvontapääll ikkönä, 1 965--69 teknill isenä apulais johtajana ja 1 969-72 teknillisenä johtajana. Hän työskenteli paljolti Sarvaan aloittaman kehitystyön jatkajana. Radioinsinöö riseurassa hänen toim intansa oli näkyvintä kom iteatyössä. Ollako vai eikö olla Keskusteltaessa seuran nimen muuttamisesta vuonna 1 964 esitettiin myös ajatus sulautumisesta Sähköinsinööriliittoon, jos sa seura muodostaisi oman osaston kuten puhelininsinöörien osasto SIL- P . Liittymiskysymystä tutkimaan asetettiin viisimiehi nen toimikunta (Tiuri, Laakso, Pohjanpalo, Sarvas, Wilska). Toi miku nta ei ollut liittymisestä yksimielinen, eikä asia paljoa edis tynyt puoleen kuin toiseenkaan. Maaliskuussa 1 968 asetettiiin Elektroniikkainsinöörien Seu ran ja Sähköi nsinööriliiton yhteinen toimiku nta tutkimaan liitty miskysymystä ja valmistelemaan sääntöehdotusta yhteiselle yhdistykselle. Elektroniikkainsinöörien Seuran edustajiksi toim i kuntaan nimettiin Jouko Pohjanpalo, Tor Stubb ja Reijo Svens son . Toim ikun nan ehdotus yhdistämiseen johtavista toimenpi1 33 teistä valmistui marraskuussa ja lähetettiin kaikille seuran jäse nille. Ehdotukseen liittyi luonnos Sähköinsinööri l i iton u usiksi sään nöiksi sekä liiton Elektroniikkaosaston säännöiksi . E hdo tuksesta keskusteltiin vilkkaasti kahdessa seuran kokouksessa. Nimenmuutosta voimakkaimmin vastustaneet irvailivat, että yh tymisen jälkeen voitaisiinkin taas perustaa Rad ioinsinööriseura. Sääntöjen mukaan oli asiasta äänestettävä kahdessa ko kouksessa, joista toinen on vuosikokous, ja seuran purkaminen edellyttäisi 3/4 äänten enemm istöä. E nsimmäinen äänestys päätettiin pitää vuosikokouksessa 1 969 . Tällöin järjestettiinkin kysymyksestä periaateäänestys, jonka tulos oli 26 puolesta ja 1 0 vastaan. Varsinainen äänestys liittymisestä suoritettiin vuosi kokouksessa 1 970. Ehdotus liittymisestä hylättiin 1 9 äänellä 1 3 vastaan. Pieni joukko oli ollut päättämässä suuresta asiasta. Positiivinen seuraus yhdistysm ishankkeesta on ollut entistä kiin teäm pi yhteistyö järjestöjen keske n . Talous Seuran vakituiset tulot muodostuivat edelleenkin pääasiassa jäsenmaksuista. Jäsenten liittymismaksuista luovuttiin vuonna 1 969. Maksujen suuruutta on jouduttu inflaation myötä m u uta man kerran korjaamaan. Operoitaessa edelleen indeksin m u kaisella nykymarkalla saadaan jäsenmaksujen tuoton keh itystä kuvaamaan seuraava taulukko: Kannattavat jäsenet Varsinaiset jäsenet Tuotto* ) Jäsenmaksu Tuotto Jäsen maksu 1 956 1 966 1 976 23 (500 17 (6 30 (25 nmk mk) nmk mk) nmk mk) 2 900 nmk 230 (5 000 1 70 5 700 nmk (60 1 80 1 9 400 nmk { 1 50 nmk mk) nmk mk) nmk mk) 2 300 nmk 2 500 nmk 5 320 nmk · ) L11nym1smaksut 1 a nuorten 1asenten maksut mukaan luettuina Verrattaessa jäsenmaksujen tuoton jakautum ista varsinaisten jäsenten ja kan nattavien jäsenten suoritusten kesken todetaan jälkimmäisen osuuden jälleen voimakkaasti laskeneen. Kannat tavien jäsenten osuus oli vuonna 1 956 4 7 % mutta vuonna 1 976 vain 22 % ja on edelleenkin laskenut. Eiköhän seuran toiminta ansaitsisi talouselämän taholta merkittävämpää rahoitusosuut ta: enemmän kannattavia jäseniä ja suurempaa jäsenmaksua. 1 34 Menopuolella ovat jäsenmäärän kasvaessa lisääntyneet suh teell isesti eniten postitus- ja toim istokulut. Kun sanastojen ja mittausnormien painatus on saatu kustan netuksi lahjavaroin, on seuran talous pysytellyt melko vakaana. Tilinpäätös on yleensä osoittanut varoja yhden vuoden menojen verran. Hoidettavan leiviskän kasvaessa rahastonhoitajasta tehtiin taloudenhoitaja. Komeammasta tittelistä huol imatta ei tässä tehtävässä ole yleensä pitkään viihdytty. I lahduttavan poikkeuk sen tekivät Raimo Kolkki 7 vuotta ja Eero Lappalainen 4 vuotta. Onnea 50-vuotlaalle Seuran 50-vuotistaival huom ioiti in yleisradio-ohjelmassa lä hettämällä 21 . 2. 1 976 haastattelu " Rad ion alkuajoilta", jossa yleisradiotoiminnan ja Radioinsinööriseuran alkuvaiheista ker toivat Ermas, Laakso ja R issane n . Seuran 50-vuotisjuhlal lisuudet vietettiin 23. 4 . 1 976. Juhlako kous pidettiin Teknillisellä korkeakoululla musiikin - Polyteknik kojen orkesterin vasket - ja lukuisten tervehdysten juhl istama na. Suomen Sähköteollisuusliitto muisti seuraa 3 000 markan shekillä. Tervehdyssanat lausui seuran puheenjohtaja prof. Seppo Halme todeten, että opistoista ja korkeakouluista valmistuu vuo sittain neljättäsataa elektroniikkainsinööriä ja toivoi näiden ny kyistä suuremmassa määrin l iittyvän seuraan. Seuran kunniajä seniksi kutsuttiin aikaisemmin mainitut kolme jo eläkkeelle siirty nyttä jäsentä. Heidän puolestaan lausui kiitossanat Jarl Sarvas. J u hlapuheen piti prof. Martti Tiuri kuvaten elektroniikan kehi tystä ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Ohjelmassa oli vielä TkT Heikki I hantalan, TkL G u nnulf Mårtensonin ja prof. Matti Otalan esitelmät, jotka koskivat elektroniikan komponentteja, tietoliiken nealaa ja tietojenkäsittelyä. Kokoukseen osallistui 62 henkeä. Pienehköllä joukolla vietettiin iltaa Hesperian ravintolassa mu istellen menneitä aikoja taustalla rad iomusiikkia vuosikym men ien takaa. Tuolloin oli seuran jäsenmäärä vastikään ylittänyt 700 : n . Jä senmäärä on voimakkaasti nousemassa ja seurassa on jatku vasti ollut edustettuna alan korkein asiantuntemus. Seura nauttii n i i n kotimaista kuin kansainvälistäkin arvostusta. Ensim mäisen puheenjohtajan 22. 2. 1 929 lausuma toivomus on toteutunut 1 35 50-vuotiskokouksesta r, Tervehdyssanat: prof. Seppo Halme Yleisradion onnittelut Juhlapuhe: prof. Martti Tiuri Radioteknillisen Seuran onnittelut Perustajajäsenet "50-vuotiaina" 22. 2. 1 976: Ermas, Rissanen, Rautajoki, Laakso. Senioreja kokoontuneina kevätlounaalle 1 979 . Istumassa Jalo Vermasvuori. Jouko Pohjanpalo, Paavo Velander. Matti Wihuri, Georg Sundholm, Erkki Er mas, I l mari Kareskoski, Jarl Sarvas ja Sakari Maa niem i . Seisomassa Zinnet Al kara, Eero Lappalainen, Heikki Markkula, Akseli Keinonen, Pertti Kuusel a , G u n nar Hel lström, M a u r i N i s u l a , Pentti Karasuo, D a n i e l Digert, Uki Saloranta, E i no Saa r i , Alpo Rautio ja Orvo Pol lari . voimakkaammin kuin ehkä kukaan tuolloin saattoi aavistella. Samalla on tosin kadonnut jotakin kodikkuudesta, mikä vall itsi silloin kun jokainen tunsi jokaisen. Rad ioinsinööriseura syntyi kuin itsestään , ja seuralla on ollut val ittavanaan kolme synnyinvuotta. Näistä on vakiintunut en simmäinen ja mitäpä lähteä vanhaa traditiota muuttamaan . Seit senvuotias käy mielellään kymmenvuotiaasta, mutta 53-vuotias tuskin järkyttyisi tuntiessaan itsensä vasta 50-vuotiaaks i . Sallit takoon siksi tämän tarinan laatijan näitä rivejä 22. 2. 1 979 kirjoit taessaan lausua: Onnea 50-vuotiaalle! Ystävykset maaherra ja teollisuusneuvos Asa Radion 30-vuotisjuhlilla oli kunniavieraana läänin maaherra, lupsakkuu destaan tunnettu Erkki Härmä. Ravintolan sulkemisajan lähestyessä illan isäntä Arvo Sakrelius kysyi, eikö maaherra voisi myöntää juhlaan jatkoaikaa. Ilomielin Härmä ilmoittikin myöntävänsä tunnin jatkoa. Aika kului tunnelman ol lessa kor kealla, ensimmäisen pikkutunnin kuluttua Härmä ilmoitti myöntävänsä vieläkin jatkotunnin. Näin jatkettiin ja kellon lyödessä 2 maaherra kuul utti: Kyllä minä vie läkin voin myöntää tunnin jatkoaikaa. Siihen illan isäntä: Mutta minä en myönnä enää. Sanoi . . . Pentti Kuokkanen seuran nyyttikesteissä Sainion kesämökillä: On se kumma, kun ei ole keksitty ruodotonta silakkaa vaikka on keksitty selkärangaton ihminen. Paavo Velander Asa Radion 40-vuotisjuhlilla: Minä pysyn Asassa, Asa pysyy kasassa. Puolustusministeri Emil Skog vuonna 1 95 1 tutustuttuaan VTT:n suunnittele maan ilmavalvontatutkaan: Hyvin tehty. Mitenkähän olisi atomipommin suunnit telun laita? 1 38 Pu heenjohtajan puheenvuoro Kirjan tässä vaiheessa lukija yhtyy varmasti kiitokseen histo riikin laatijalle Paavo Velanderille. Hän paneutu i tehtäväänsä sellaisella poikamaisella innolla ja tarmolla, että seuran hallituk sen jäsenet eivät pysyneet rahoituspuolen hoidossa oikein vauhd issa mukana. Tämä h istoriikki sisältää runsaasti asiatietoja sekä elektronii kan että Elektroniikkainsinöörien seuran yli viisikymmenvuoti selta taipal eelta . Joukossa olevat hauskat jutut ja kaskut jou hentavat m u utenkin sujuvaa tekstiä. Kirjasta tulee varmasti, muun käytön ohessa, lähdekirja puheiden pitäjille. Kirjan laatija toivoi m i n u n tässä kirjoituksessa l uovan katsauksen tulevaisuu teen . Kirjan jakoa noudattaen kysymys olisi siis sekä elektronii kan että E I S : n tulevaisuudesta. Elektroni ikka alana jatkaa nopeata kehittym istään . Tämän historiikin kattamana ajanjaksona on elektroniikkainsinöörin käyttämä peruskomponentti vaihtunut neljä kertaa. Alkuvuosien radioputki vaihtui 1 950-luvulla transistorii n , jonka korvasi 1 960-luvulla i ntegroitu piiri sekä analogia- että d ig itaaliteknii kassa. Nyt 1 970-luvulla on selvästi mikrotietokoneiden aikakau si. Komponenttien vaihtumisen myötä ovat myös tarvittavat tie dot vaihtuneet analogiatekni ikasta digitaalitekniikan kautta tieto jenkäsittelytekniikkaan. Läh ivuosina tietojenkäsittelytekniikan osuus edelleen korostuu , mutta m itä me teemme 1 980-luvun lo pulla onkin jo vaikea kysymys. Puolijohdetehtaat arvelevat sil loin valmistavansa yli miljoonan transistorin integroituja piirejä, mutta eivät tällä hetkellä itsekään tiedä mitä toimintoja näillä pii reillä tulisi suorittaa. Kaikesta päättäen muuttuu elektron iikkain sinöörin toimenkuva vielä muutaman kerran ennenkuin olemme 1 980-luvun lopussa. 1 39 Peruskomponenttien kehittym isen myötä ovat elektroniikan sovellutusalueet voimakkaasti laajenemassa. Jo tällä hetkellä elektroniikkainsinöörit opiskelevat lääketiedettä, optiikkaa, pro sessitekniikkaa, akustiikkaa, fysiikkaa, puhelintekniikkaa, säh kövoimatekniikkaa yms. Tuntuu siltä, että elektroniikkainsinöö rien yhteiset opin not edelleen vähenevät sovellutusalakohtais ten tietojen kustannuksella. Toisaalta on havaittavissa selvää tarvetta opettaa elektroniikkaa enenevässä määrin eri sovellutu salojen insinööreille, esimerkiksi koneinsinööreille. Elektroniikkainsinöörien parissa on työttömyys aina ollut erit täin vähäistä. Maassamme on parin vuoden ajan vallinnut huo lestuttava työttömyys, joka on myös kosketellut insinöörikuntaa. Elektroniikan nopea kehitys ja sen myötä avautuneet uudet so vellutusalat ovat ilmeisesti nytkin varjelleet elektroniikkainsinöö rejä työttömyydeltä. Täl lä hetkel lä näyttää siltä, että meillä tulee lähivuosina olemaan pulaa erityisesti mikroprosessoritekniikkaa hallitsevista elektroniikkainsinööreistä huol imatta monien mie lestä liian suurista koulutusmääristä. Elektroniikka-alan kehitykseen verrattuna on seuran toimin nassa havaittavissa hieman rauhallisempaa kehitystä. Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä aivan tuhannen tuntumassa ja kas vaa vakaasti , joskaan ei eksponentiaalisesti kuten transistorien määrä i ntengroidussa piirissä. Elektroniikkainsinöörien laajene van toimikentän myötä on syntynyt monia elektroniikan sovellu tusalueiden seuroja ja yhdistyksiä. Seuran nykyisten sääntöjen mukaan myös seurassa voi olla paikallisosastojen l isäksi ala kohtaisia omaa toimintaansa ylläpitäviä ryhmiä. Elektroniikkain sinöörien toimenkuvan kehitys ja seuran jäsenmäärän kasvu puoltavat selvästi uusien erikoisalojen ryhmien perustamista. Elektroniikka-alan lehd istö on täl lä hetkellä lukumääräisesti vahva. Seuran jäsenet saavat tilata alennettuun hintaan E lektro n iikan, Elektroniikkauutiset, Prosessorin ja Sähkön . Tämä on eräs ratkaisu seuraa vuosikym meniä vaivanneeseen kysymyk seen seuran omasta lehdestä. Lukijan kannalta olisi kuitenkin kätevämpää, jos meillä olisi yksi todella voimakas alan lehti. Seura on aikanaan ollut tuomassa maahamme sekä radiota että televisiota. Viime vuosina teknillisten uutuuksien , esimer kiksi mikroprosessorin tuomi nen maahamme ei ole enää samal la tavoin kaivan nut seuran tukea. Seuran toiminta elektroniikka alan edistäjänä on mennyt yleisem mille linjoille. Olemme olleet mukana laatimassa alan kehitysennusteita, näyttelyitä ja päiviä 1 40 sekä antaneet lausuntoja. Tämäntapainen toim inta tul lee jatkos sakin olemaan erittäin tarpeellista. Tämä varsin vajavainen katsaus tulevaisuuteen osoittaa, että elektroniikka-alan näkymät ovat hyvät. Elektroniikkainsinöörit voivat edelleen varautua alansa nopeaan kehittymiseen ja sen myötä jatkuvaan uusien asioiden oppim iseen . Tämä pitää alaa kiin nostavana ja elektroniikkainsinöörin mieltä vireänä kuten h istoriikin laatijastakin havaitsee. Jäsenistön vireys puolestaan ylläpitää ja edelleen kehittää Elektroniikkainsinöörien seuran toi m i ntaa. Yrjö Neuvo Nauratti jos nolottlkin Tämän m uistelon 1 920-luvulla kertoi Birger Sweins. Tuulisena syysiltana kuului radiosta kiusallisia räsähdyksiä ja jokaisen räsäh dyksen hetkellä katuvalo välähti. Sweins soitti hieman tuohtuneena sähkölaitok selle kehoittaen lähettämään asentajan kiertämään katuvalolampun kunnolla k i i n n i , koska löyhä kosketus aiheutti radiohäiriöitä. - Missä te asutte? - Merikadulla. - Mutta siellähän on kaasuvalo. Samalla kun tuuli heilutti lamppua se löi antennin alastu lojohtoa räystään reu naan . " ' Kyllähän se vähän nolotti", tunnusti Sweins, "mutta nauratti sentään enemmän " . Höyry ja sähkö Pasilaan vuonna 1 930 valmistuneella yleisradioasemalla oli talonmiehenä vanhan kansan mies Antikainen. Uudessa lähettimessä oli tietenkin lastentaute ja. Teknikoitten puuhatessa vian kimpussa Antikainen loihe lausumaan: "Kyllä olisi parempi kun nämäkin vehkeet kävisi höyryllä. Höyryllä kaikki menee n i i n ta saseen, mutta sähkö - se aina rikeeraa" Radioaallot matkalla Viipurin ensimmäisellä yleisradioasemalla oli päivystäjänä urheiluvalmentaja na tu nnettu radioamatööri Armas Valste. Vian sattuessa häiritsivät korjaustyötä hätäisten k u u ntelijain puhelinsoitot. Tällaiseen Valste vastasi: "Kyllä vika on jo korjattu , mutta radioaallot eivät ole vielä ehtineet teille asti " . Soittajarouva kiitti kovasti pyydellen anteeksi t urhaa hätäilyään. 1 41 Liitteitä Vastuun kantajia Puheenjohtajat 1 929 1 930-31 1 932 1 933 1 934 1 935-38 1 939-40 1 941 -42 1 943-48 1 949-50 1 951 -54 1 955-57 1 958 1 959-60 1 961 1 96 1 -63 1 964-66 1 967-68 1 969-71 1 972-74 1 975-77 1 978- Dl E . M . Heinonen D l J. Rissanen Dl T . K . Laakso Dl J . Sarvas Dl E. Ermas Dl T. Rautajoki Dl E. E rmas Dl E. Heino Dl J . Rissanen TkT J. Pohjanpalo Dl E. Liuksiala Dl M. Wihuri TkL P. Ahonen Dl T. Kytöniemi TkT M . Tiuri Dl E . Larkka prof. M . Tiuri prof. T. Stubb ins. P. Tuomi TkL T. Hahkio prof. S. Halme prof. Y. Neuvo Sihteerit 1 929 1 930 1 93 1 1 932-36 1 937-38 1 939-40 1 94 1 -46 1 947-48 1 949 1 42 Dl T . K . Laakso D l E. Ermas Dl J. Sarvas Dl E . Liuksiala Dl E. Ermas Dl K. Ahti Dl E. Ermas ins. P. Karasuo Dl P. Mattila 1 950-56 1 957-58 1 959-60 1 96 1 -62 1 965 1 966 1 967 1 968 1 969 1 970 1 971 -72 1 973-74 1 975-76 1 977 1 978-79 1 979- ins . 0. Pollari Dl J. Koski Dl E. Larkka Dl V. Porra Dl S. Halme Dl R. Svensson Dl S. Leppävuori Dl T. Salo Dl E. Hirvonen ins. J . Rahola ins. R. Nikunen Dl J . Karjalainen TkL M . Paunonen TkL B. Godenhielm dos. P . Krusius Dl J. Kurki Taloudenhoitajat 1 928 1 929 1 930-3 1 1 932 1 933 1 934 1 935 1 936 1 937-45 1 945-50 1 950-5 1 1 952-54 1 955-57 1 958-59 1 960-6 1 1 962-63 1 964-65 1 966-72 1 973-75 1 975-77 1 978-79 1 979- Dl J . Rissanen D 1 T. Rautajoki Dl J. Vermasvuori Dl E. Ermas Dl K . S . Sainio Dl P . Kuokkanen Dl K . S . Sainio Dl E. Ermas D l P. Kuokkanen ins. G. Sal lavuori Dl Z. Alkara ins. L. Häkkinen ins. E. Lappalainen Dl E. Schalin Dl J. Manninen Dl R . Vähämaa D l M. Kyheröinen Dl R. Kalkki TkL S. Reinamo Dl H. Halme ins. M. Lehtonen TkT 0. Simula 1 43 Hallituksen jäsenet puheenjohtajan lisäksi Varapuheenjohtaja ensim mäisenä. 1 929 1 930 1 93 1 1 932 1 933 1 934 1 935 1 936 1 937 1 938 1 939 1 940 1 94 1 1 942 1 943 1 944 1 945 1 946 1 947 1 948 1 949 1 950 1 951 1 952 1 953 1 954 1 955 1 956 1 957 1 958 1 959 1 960 1 96 1 1 962 1 963 1 964 1 965 1 966 1 44 J. Rissanen, E . Ermas, T. K. Laakso, T. Rautajoki E. Liuksiala, E. E rmas, J. Sarvas, J. Vermasvuori E. Liuksiala, E. Ermas, J. Sarvas, J. Vermasvuori J. Rissanen , E . Ermas, E. Liuksiala, J. Sarvas T.K. Laakso, A. Bäckström, E. Liuksiala, K . S . Sainio J. Sarvas, P. Kuokkanen, T . K . Laakso, E . Liuks iala J. Sarvas, T . K . Laakso, E. Li uksiala, K . S . Sainio T.K. Laakso, E . Ermas, E . Liuksiala, J. Sarvas T . K . Laakso, E. Ermas, E. Heino, P. Kuokkanen T.K. Laakso, E. Ermas, E . Heino, P. Kuokkanen T.K. Laakso, K. Ahti, P. Kuokkanen, T. Rautajoki T.K. Laakso, K. Ahti , P. Kuokkanen, T. R autajoki T.K. Laakso, E. E rmas, P. Kuokkane n , K . S . Sainio T.K. Laakso, E . E rm as, P . Kuokkanen , K . S . Sainio T.K. Laakso, E . Erm as, P. Kuokkanen , K . S . Sainio T . K . Laakso, E . Erm as, P . Kuokkanen , J. Pohjanpalo T . K . Laakso, E. Ermas, P. Kuokkanen , G . Sal lavuori J. Pohjanpalo, K. Ahti, E. Ermas, G. Sal lavuori J. Pohjanpalo, K. Ahti , E. Ermas, G. Sal lavuori J. Pohjanpalo, Z. Alkara, E. Liuksiala, G. Sallavuori E. Liuksiala, Z. Alkara, J. R issanen, G. Sallavuori E. Liuksiala, L. Mattila, K . S . Sainio, G. Sal lavuori J. Pohjanpalo, Z. Alkara, L. Mattila, K . S . Sainio P. Velander, L. Häkki n e n , S . Lounastörmä, P . Mattila P. Velander, L. Häkki n e n , S . Lounastörmä, P. Mattila S. Lounastörmä, L. Häkki n e n , P. Mattila, P . Velander P. Ahonen, T. Kytöniemi, E. Lappalaine n , S. Paju nen P. Ahonen, T. Kytöniemi, E. Lappalaine n , S. Paju nen P . Ahonen, T. Kytöniemi, E. Lappalaine n , S . Paju nen T. Kytöniemi, A . M . Kuusela, M. Tantt u , M. Tiuri M. Tanttu, E . Larkka, E. Schal i n , M. Tiuri M . Tanttu, E. Larkka, S. Pajunen, M . Tiu ri S. Pajunen, L. Ingman, E. Larkka, J. Manninen 27 . 9 . lähtien 0. M ikkelä, Y . Wilska Y. Wilska, T. Hah kio, T. Lönnfors, 0. M ikkelä Y . Wilska, T. Hah kio , T. Lönnfors, 0. M ikkelä Y . Wilska, E. Larkka, 0. M ikkelä, J . Rahola J. Rahola, E. H irvonen, T. Korhonen , E. Larkka J. Rahola, E. Hirvon e n , T. Kohonen, 0. Tarkka 1 967 1 968 1 969 1 970 1 97 1 1 972 1 973 1 974 1 975 1 976 1 977 L. Leikola, T. Haiko n e n , T. Kohonen, V. Porra T. Haikonen, T. Hahkio, V. Hentinen, 0. Tarkka T. Hahkio, V. Hentinen, S. Sal m i ne n , R. Svensson E. Larkka, E. H irvonen , V. Porra, R. Svensson E. Larkka, E. H irvonen, V. Porra, R . Svensson V. Porra, S. Halme, M . Koivusalo, G. Mårtenson S. Halme, M. Koivusalo, G. M årtenson, J. Rahola S. Halme, M. Koivusalo, S. Kreula, R. Laine S. Kreula, R. Lain e , Y . Sirkeinen, 0. Vihmanen Y . Sirkeinen , R. Laine, S. Kreu la, 0 . Seppi , 0. Vihmanen Y . Sirkeinen, J. Rissanen (ju n ior) , 0 . Suominen, 0. Seppi, 0. Vihmanen 1 978 0 . Suominen, M. N issinen, J. Rissanen, 0. Seppi, Y . Sirkeinen 1 979 0 . Suominen, M. N issin e n , J. R issanen, K. Merontausta, 0. Jägermalm Kerhomestarit 1 945-47 1 948 1 949 1 950-5 1 1 952-53 1 954 1 955 1 956-57 1 958-63 1 964---6 5 1 966 P. T. G. T. E. A. Z. E. E. S. T. Kajava Kytöniemi Lillsund Kytöniemi Lukkari nen Kangas Alkara Schalin Hirvonen Pajunen Haikonen Arkiston hoitajat 1 960 M . Tiuri 1 96 1 -66 T. Hahkio 1 967-68 Pirkko-Liisa Kalliomäki Ensimmäiset jäsenet 1 926 Dl Dl Dl Dl T . K . Laakso k. 1 979 J. R issanen E. Ermas T. Rautajoki k. 1 976 1 45 1 927 Dl E . M . Heinonen k. 1 960 1 928 Dl Dl Dl Dl E. Liuksiala k. 1 978 H. Jäderholm er. 1 928'l U . Savola er. 1 930 J . Sarvas 1 929 prof. V. Ylöstalo k. 1 959 Dl P. Pertamo k. 1 956 Dl J . Vermasvuori k. 1 979 ins. A. Hauvonen k. 1 974 D l G . Sundholm k. 1 979 1 93 1 D l K . S . Sainio k. 1 964 Dl A. Bäckström k. 1 959 Dl R. Ylkänen 1 932 D l E. Heino k. 1 964 1 933 Dl A. Kurten er. 1 940 Dl P. Kuokkanen k. 1 965 Dl B. Heimbi.irger k. 1 978 1 934 D l A . J . Huttu nen k. 1 972 1 935 TI A. Keinonen Dl H. Jalander Dl J. Pohjanpalo 1 46 1 936 Dl P. Arni k. 1 969 D l V. Kilpinen k. 1 97 1 1 937 D l U . Burmeister Dl J. Jauhiainen Dl P. Velander 1 938 D l K. Ahti D 1 1. Kareskoski 1 939 Dl P. Kajava 1 94 1 D l J . Kuutio k . 1 958 D l 1 . Hintikka er. 1 954·l 1 943 Dl Z. Alkara Dl K. Hellevuo k. 1 972 Dl H. Nysten k. 1 958 ins. E. Frantsila k. 1 979 1 944 ins. ins. ins. ins. ins. ins. ins. ins. ins. ins. 1. Alajoki E. Hellberg k. 1 955 J . Holopainen k. 1 963 L. Häkkinen k. 1 970 L. Mattila K. Oittinen G . Sallavuori k. 1 950 B. Sweins k. 1 975 0. Valtonen k. 1 964 E. Wilska k. 1 966 1 47 1 945 ins. M. Eskola ins. L. Haapanen er. 1 952.l ins. P. Helkama ins. J. llveskoski k. 1 96 1 ins. P. Karasuo ins. K . E . Kotilainen Dl C. von Essen k. 1 969 Dl M. N isula D l L . Nyman k. 1 961 D l E . Saari ins. R. Sjöberg ins. V. Vehmas ins. P. Vääriskoski ins. U. Aärimaa 1 946 isn. D. Digert ins. U . Heikkinen Dl T. Kytöniemi k. 1 974 Dl G. Lillsund er. 1 955·l ins. 0. Pol lari Dl K. Salama Dl K.T. Suomela Dl M. Wihuri ins. U . Väisänen ·l muuttanut ulkomaille Dl TI Tkl TkT = = 1 48 d iplom i-i nsinööri tohtori-insinööri tekniikan l isensiaatti tekniikan tohtori = = Ensimmäiset esitelmät Ei sisällä lyhyehköjä selostuksia ja alustuksia. 1 926-27 T. K . Laakso: Erilaiset modulaatiomenetelmät J. R issanen: Radiopeilaus T. Rautajoki: Tikkereistä ja tikkerikytken nöistä T . K . Laakso: Sähköakustiset seikat jotka vähentävät vastaan oton pu htautta 1 928 E . M . Heinonen: Sähkösuodattimet E. Ermas: Kuivalevytasasuuntaajien toiminta J. Rissanen: Kantoaaltopuhelinlaitteet T . K . Laakso: Katodisädeoskillografian käyttö T.K. Laakso: Vaihtovirtavastaanottoputket 1 929 U. Savola: Lentokonerad ioasem ien keh ityksestä J . Sarvas: Radiovastaanottajan ominaisuuksien määrittäm inen m ittausten avulla T. Rautajoki: Patenttiteknillisiä kysymyksiä E . Liuksiala: Aänielokuvista E . M . Heinonen: Häiriötutkimuksista Tanskan teknill isessä kor keakoul ussa 1 930 G . Sundhol m : Valosähköiset kennot J. Rissanen : Yleisradioasemien kuuluvuudesta ja antennilait teista J . Sarvas: Jaksoluvun tarkasta m ittauksesta radiotekniikassa T . K . Laakso: Helsingin yleisradioaseman kytkinkaava V . Ylöstalo: Haagin radiokonferenssin päätökset J . Vermasvuori: Radiosuuntimet E . Liuksiala: Tutkimusmatkasta Tanskaan valtion rad iohäiriöi den poistokomitean sihteerinä A. Hauvonen : Havaintoja pienten yleisradioasemien rakentami sesta 1 49 1 93 1 J . Rissanen: Tietoja Amerikan j a Euroopan välisistä radiopuheli mista J . Pertamo: Eräs kaukonäkömenetelmä J. Sarvas: Radioalan tutkimustyöstä Englannissa täl lä hetkellä V. Ylöstalo: Modulaatio ja demodulaatio T . K . Laakso: Selostus Viipurin yleisradioasemasta A. Bäckström : Vastusvahvistim ista T. Rautajoki: Radiopatenteista E. Liuksiala: Telefunkenin uutuuksista K.S. Sainio: Kidevärähtelijät 1 932 T . K . Laakso: Uusimm ista radioteknill isistä mittausväl ineistä J. Rissanen: Suomen radioteknill isen toiminnan järjestäm inen (komitean mieti ntö) E. Heino: Tasasuuntaajista T . K . Laakso: Radiotekn ill isestä opetuksesta maam me am matti kouluissa P. Kuokkanen: Oskillograafilaitteista G. Sundholm: Western Electric ään ilaitteet V. Ylöstalo: Putkioskil laattorin graafinen ratkaisu 1 933 J. Rissanen: Radiolaitteille ja n iiden hoitajille asetettavat vaati mukset V. Ylöstalo: Selostus Madrid in radiokonferenssista E. Liuksiala: Kaukonäkölaitteet nykyvaiheessa A. Kurten: Kantoaaltopuhelinlaitteista A. Bäckström: Mikrofonit T.K. Laakso: Mihin sijoitetaan yleisradiomme tuleva suurasema G. Sundhol m : Sähkötarkastuslaitoksen ja sen laboratorion toi minta J . Wennström : Äänim ittauksiin käytettävien laitteiden esittelyä 1 934 E. Ermas: Rad iovastaanotosta lentokoneessa T . K . Laakso: Yleisradioasemaverkostomme kehittäminen ja ha vaintoja ulkomaanmatkalta E. Liuksiala: Yleisradiovastaanottimien tarkastus 1 50 J . Sarvas: Vastaanottoputkien kehitys P. Kuokkanen ja A. Bäckström: Suurjaksointerferenssiin perus tuva mikrometri B. Heimburger: lnsinööriopiskelusta Kanadassa V. Ylöstalo: Huom ioita C C I R : n kokouksesta Madridissa G. Sundholm: Äänielokuvakoneistojen bilanssi ja mittakojeet toiston tarkistamiseksi 1 935 J . Sarvas: Radioteknikkokuntamme koulutus ja käytännön sille asettamat vaatim ukset A . J . Huttunen: Yleisradiotalon teknilliset laitteet K . S . Sainio: B-l uokan pienjaksovahvistimet ja modulaattorit H . Jalander: Sähköprospektausmenetelmät malmin etsinnässä A. Keinonen: lkonoskooppi kaukonäkemisen palveluksessa J. Rissanen : Suuntaavista antennirakenteista P. Kuokkanen: Selostuksia Marconin radiolaitteista Tuomari L. Pesonen (palosuojelu laitokselta): Tehokkaan palon torjunnan palveluksessa tarvittavista radiolaitteista B. Heimburger: Palopäällystökoulun auton radioasema J . Vermasvuori: Utön radiomajakka J . Pohjanpalo: Muuttuva kantoaalto (esitelmöitsijän keksintö) Suomen radiohistorian tietolähteitä Kirjoja Liuksiala, E rkki: Suomen Radiotehtailijoiden ja Radiokauppiai den Liiton 25-vuotishistoriikki, 1 954 Liuksiala, E rkki: Radioliikkeiden Liitto ry 25 vuotta, 1 961 Raevuori, Yrjö: Tampereen Rad io. Kymmenvuotisvaiheet, 1 937 Risberg, Einar: Suomen lennätinlaitoksen historia 1 855-1 955, 1 959 Sainio, K.S . : Radioamatööri, 1 932 Suomi, Vilho: Suomen Yleisradio 1 926-1 951 , 1 951 Tulppa, Pirkko: Radioamatööreistä taju ntateoll isuuteen, 1 976 Wiio, Osmo A . : Suomen Radioamatööriliitto ry 50-vuotish isto riikki, 1 971 Oy Yleisradio Ab:n vuosikirjat Yleisradiolainsäädäntökomitean mietintö, 1 960 1 51 Kirjoituksia Hahkio, T . : 50 vuotta p l l : n radiotoim intaa, PT 2/75 Hahkio, T . : Siirtyvän radioliikenteen kahdeksan vuosikymmentä, Teletiedoituksia 2/78 Kuusela A . M . : 50 vuotta Suomen yleisradiotoimintaa, E RT 1 0/1 973 Kuusela, A . M . : Ei mitään uutta auringon alla, Rad io/TV 4/1 958 Laakso, T . K . : Näin se alkoi, Radiokauppias 4--6/1 966 Matilainen, Topi: Telefoto- ja tv-vastaanottokokeilut Turussa vuosina 1 929-1 933, Radiokauppias 6/1 966 Pohjanpalo, J . : Televisio meillä ja muualla, Radio 3/1 955 Saarmaa, A . R . : Suomen radioteoll isulJs, Radiokuuntelijan kirja, 1 947 Saarmaa, A . R . : Suomen radioteollisuuden saavutuksia, Radio kauppias 3/1 954 Töyrylä, Osmo: Katsaus suomalaiseen radiolehdistöön, E RT 1 /1 967 Velander, Paavo: Lennätinlangoista satelliitteihin, Tekniikka 4/1 972 Velander, Paavo: 50-vuotias Yleisradiomme, Elektroniikka 1 5/1 976 Velander, Paavo: Radiohäiriöitä käsittelevä yhteistyöval iokunta 40-vuotias, Sähkö 7-8/1 977 Wiio, Osmo A . : "Suomen Edison" Eric M . C . Tigerstedt, Eripai nos Oy Yleisradio Ab:n Linkki-lehdestä 4/1 969 1 52 ELEKTR O N l l K KA I N S I NÖÖ R I EN SEU RAN kannattavien jäsenten esittely . S e u ran kan nattav i n a jäs e n i nä o l i s y k sy l lä 1 979 m e rk i ttävä osa s u o malai s e n e l e k t ro n i i k kateo l l is u u d e n ja kau pan p i i rissä to i m ivi sta yrity k s i stä, s e kä j o u k k o h u o m ionarvo i s ia käyttölaitoksia. N e p y rk ivät m m . tätä kautta vai k uttamaan maa m m e e l e k t ro n i i k ka-alan k e h itty m i se e n , t u n n et u k s i te k e m i s e e n ja te k n i s e n t i e tä m y k s e n l i sää m i s ee n . S e u raavi l la s i vu i l la e s i t e l lään l y h yesti nämä EI S: n to i m i n taa t u k evat 41 y ritystä tai laito sta. Samal la s e u ra es ittää läm p i mät k i itokset nä i l l e yrityks i l l e s i i tä ta lo u d e l l i s esta tu esta, j o n ka t u rv i n tä män h i s to ri i k i n j u l ka i se m i n e n oli mah d o l l i sta. ALTI M CO NTROL A l t i m Control K y P1 4 781 01 V A R KA U S 1 0 P u h . 972-251 Tel e x 431 6 a l pap sf Yrityksen pääto i m iala: A l t i m Control tekee metsä teo l l i s u u d e n tietokone- ja m i k roprosessoripohjai sia automaatiojärj estelmiä, n i i h i n l i i ttyviä ohjel mistoja ja elektro n i i kkaa. Yritys on perustettu kesä k u u ssa 1 979, h e n k i lök u n taa syyskuu ssa -79 n . 50. Altim Control k u u l u u Ah l ström-ry h mää n . �IVI P AM P Fi n l a nd OY A M P F i nl an d Oy Val i mo n t i e 1 A PL 96 00381 H E LSI N K I 38 P u h . 90-556 533 Tlx. 1 2-2496 am pfi sf Yrityksen päätoi m ial a: Komponenttien sekä i n s . tiedon myynti y h d i stettynä tuotannon rationa l isoi n t i i n tarvittavi e n l i i tä n tä k o n e i d e n vuokraus ja myyn t i . Y r i ty s o n perustettu 1 976, l i i kevaihto 1 978 o l i 7 , 4 m m k , h e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 1 2, jo i sta D l / i ns . / tekn. 0 1 3 1 0 . 1 53 ASA RADIO Oy Rad iomiehen katu 3 203 1 0 T U R K U 31 P u h . 921 -392 244 Telex 62364 asa sf Sä hke ASARADIO Turku Yrityksen päätoi m i al a: Vä ri tel e v i s i o i d e n ja h i fiste reo laitteiden val m i s t u s . Yritys on perustettu 1 927, l i ikevaihto 1 978 o l i 95, 1 m m k , h e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 493, jo i s ta D l / i n s . / l e k n . 2 / 1 3 / 1 2 . Tuotekehittelyyn 1 978 b udjetis sa n o i n 4 % . ASEKO Oy Vuori katu 22 A 001 00 H E LSI N K I 1 0 P u h . 90-659 577 Tel ex 1 2-2242 Sä h k e Aseko H k i ASEKO OY Yrityksen pääto i m ia l a : K o n e- , sä hkö- ja e l ek t ro n i i kka-alan tuotteiden t u o n t i ja agen t u u ri t o i m i nta. Yritys perustettu 1 940, l i i keva i h t o 1 978 o l i 22 m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 3 6 , joista Dl / i n s . / tekn. 1 / 4 / 4. Jl:.ASPD elektroniikka I FtnnvtDED ASPO Oy Elektro n i i k ka H i tsaajankatu 12 0081 0 H EL S I N K I 81 P u h . 90-782 61 1 T l x . 1 2-4470 F I N N V I DEO Oy Maapa l l o n kuja 1 B 0221 0 ESPOO 21 P u h . 90-880 1 66 1 54 Yrityksen pääto i m ia l a : ( A S PO) H y b ri d i p i i ri e n ja m u rtohälytyslai tteiden va l m i stu s ja mark k i n o i n t i . ( F I N N VIDEO) Videolaitteiden maaha n tu o n t i , val mistus ja m y y n t i . ASPO E l ektron i i kka o n peru stettu 1 970, l i i k evaihto 1 978 oli 7 m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 60, joista D l / i n s . / tekn . 5 / 5 / 4 . ASPO E : h e n o n l i itetty yri tysoston kautta 1 979 FIN NVI DEO Oy. Oy DATA MATIC A b PL 1 05 92101 RAA H E P u h . 982-36 682 Yrityksen pääto i m ia l a : M i krotietokonepohjaisten prosessinohjausten toteutta m i n e n ( laitte i stot ja ohj e l m istot ) . Yritys on peru stettu 1 976, l i i keva i h to 1 978 o l i 2 m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 1 1 , jo i sta D l / i n s . / te k n . 2 / 5 / 1 . Tuote keh i t t e l y y n käytetti i n 1 978 budjetista n . 20 % . � Oy E M M ETT Ab Oy E M M ETT A b Meteorin katu 3 C-D 0221 0 ESPOO 21 P u h . 90-882 044 T l x . 1 2-2296 Yrityksen pääto i m iala: M i ttala i t t e i d e n , t e l ekom m u n i ko i n t i - ja ATK- l ai tte i d e n sekä e l e k t ro n i i kka ja teo l l i s u u s k o m p o n e n t t i e n maahan t u o n t i ja mark kinointi . Yritys o n perustettu 1 976, l i i keva i h to 1 978 o l i 4 m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 7, jo i sta D l / i n s . / te k n . 1 / 3 / 1 . Oy L M ERICSSON A b 02420 JORVAS Puh. 90-2 991 OY LM ERICSSON AB Yrityksen pääto i m i al a: P u h e l i n- ja h e i k kovi rta-alan tuotanto ja m y y n t i . Yritys on perustettu 1 91 8, l i i keva i h to 1 978 o l i 227' m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 1 01 2 , joista D l / i n s . / tekn . 26 / 59 / 20. Tutk i m u s- j a tuotekehi ttely työhön 1 978 b u dj e t i sta varattu n. 20 % . 1 55 E U R C KA O Y EU ROKA Oy Veneentekijä n t i e 1 8 0021 0 H E LSI N K I 21 P u h . 90-6 922 566 Tlx. 1 2-2022 Sä hke E u roka Yrityksen päät o i m i a l a : M i k ro t i eto k o n e i d e n kehi tys ja val m i s t u s . A l u m i i n i profi i l i k a l u steet ja myy mäläs i s u s t u s . Yritys on perustettu 1 961 , l i ikevaihto 1 978 o l i 6 , 4 m m k , h e n k i l ö k u ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 35, j o i s ta D l / i n s . / te k n . 5 / 7 / 1 . V u o n na 1 978 t u o t e k e h i tt e l yy n n . 1 0 % b u djet ista. FJ:ELD OY FIELD Oy Ve neentekijäntie 1 8 0021 0 H E LSI N K I 21 P u h . 90-6 922 577 T l x . 1 2-2022 field sf Yrityksen pääto i m i al a: E l e ktro n i i kkakom ponent ti en ja m i krotietok o n e i d e n maahan t u o n t i ja t u kku myynti. Yritys on perustettu 1 970, l i i keva i h t o 1 978 oli 1 2 , 3 m m k , h e n k i lö k u n taa 31 . 1 2. 78 y h t . 20, j o ista D l / i n s . / tekn . 0 / 5 / 0. rr oyfindipab Oy F I N D I P A b Teo l l i s u u sti e 7 02700 K A U N I A I N E N P u h . 90-502 255 Tlx. 1 2-3129 f i n d i sf Sä hke f i n d i p Yrityksen pääto i m ia l a : Elektro n i i ka n k o m p o n e n t t i e n , m i ttau s laitte i d e n , ti etokon e i d e n , sanoj e n kä sitte l y l a i ttei den ja ti etoko n e l i i tä n tä l a i t t e i d e n maa hantuonti ja markk i n o i n t i . Yritys on perustettu 1 964, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 0 m m k , h e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 26, jo i sta D l / i n s . / tekn . 2 / 4 / 4 . 1 56 01 FINNEKI FI N N EK I T : m i M a n n e r h e i m in!. 77 8 00270 H e l s i n ki 27 P L 1 33 001 01 H E LSI N K I 1 0 P u h . 90-41 0 266 T l x . 1 2-2122 e k i sf Yrityksen pääto i m iala: Elektro n i ikan kompone nt tien sekä mittaus- ja sähkölaitteiden maahantuon ti ja t u k k u ka u p pa . Yritys perustettu 1 968, h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 7, j oi sta Dl / i n s . / te k n . 0 / 0 / 1 . '*' F OY FISKARS O y FISKA RS Ab E l e ktron i i kka E l i mäen kat u 17 0051 0 H ELSI N K I 51 Pu h . 90-750 291 T l x . 1 2-3292 felek sf AB Yrityksen päätoi m i alat: L i i k e n ne-e lektro n i i kka, te hoelektro n i i kka, teo l l i s u u selektro n i i k ka . Yritys perustettu 1 961 , l i i kevaihto 1 978 o l i 2 0 m m k , h enkil öku ntaa 3 1 . 1 2 . 7 8 y h t . 1 34, joista D l / i n s . / tek n . 9 / 1 8 / 4 . Yritys käytti 1 978 budjetista n . 7 % tuotekeh ittely y n . HAVU LI N NA Havu l i n na Oy Ni ittaajankatu 1 2 PL 68 0081 1 H E LSI N K I 81 P u h . 90-7 554 1 44 T l x . 1 2-4426 hav u l Oy Yrityksen pääto i m iala: Elektro n i i kka, laboratorio ja sairaa lalai tteet ja k e m i kaal i t . Yritys perustettu 1 934, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 4, 6 m m k . H e n kilöku ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 5 0 , joista D l / i n s . / te k n . 2 / 6 / 5 . Y ritys käytti tuotekehittelyyn 1 978 budjetista 0 , 5 %. 1 57 � H elsing in Pu helinyhdistys H ELSI N G I N P U H E L I N Y H DISTYS Korkeavuorenkatu 35-37 PL 238 00101 H ELSI N K I 1 0 P u h . 9� 061 Yrityksen pääto i m i a l a : Rake n taa ja y l l ä p i tää a l u e e l l i sta p u h e l i n verkkoa s e kä h o i taa verkon kautta tapahtuvaa p u h e l i n l i i k e n n että sekä m u uta tiedon s i i rtoa. Yritys perustettu 1 882 , l i i ke va i h t o 1 978 oli 309 m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 2775, jo i sta D l / i n s . / tekn . 25/67 / 1 1 7 . T u t k i m u s t o i m i ntaan H PY käytti 1 978 budjetistaan n . 0 , 65 % . � B �®�Vu HELSINKI TELEVISIO H e l s i n k i Televisio Oy Asemapää l l i kön k . 1 00520 H E L S I N K I 52 P u h . 90-1 40 533 To i m iala: Kaape l i t e i t s e tapahtuvan t e l evisio-, ra dio- ja m u u n lähetysto i m i n na n harjoi ttam i n e n ja kamalla ohjelmaa kaape l i lä h et y s v e rkkoon l i itty n e i l l e , l u ovuttaa m u i d e n käyttöön kaape l i lähetys ai kaa korvausta vastaa n . Yritys perustettu 1 973 , l i i kevai h t o 1 978 o l i 3 , 2 m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 5 3 , j oista D l / i n s . / tek n . 1 / 3 / 1 . Oy Helvar Oy H E LVA R Purot ie 1 -3 PL 55 00381 H E L S I N K I 38 P u h . 90-550 1 21 Tlx. 1 2-1 1 06 h e lva sf Sähke H e l var Yrityksen pääto i m i a l a : S ä h k öalan t a rv i k k e i d e n , kuten k u r i st i m i e n , v a l o n säät i m i e n ja t eo l l i s u u d e n ohjauslaitteiden va l m i s t u s ja m a r kk i n o i n t i . Yritys on perustettu 1 921 , arvioitu l i i kevai hto 1 979 n o i n 80 m m k . H e n k i l ö k u ntaa 3 1 . 1 2 . 78 y h t . 327. 1 58 H E WLETT Hewl ett-Packard O y Revo n t u l e n t i e 7 02100 ESPOO 1 0 P u h . 90-4 550 2 1 1 T l x . 1 2-1 563 iJIJ PA CKARD Yrityksen pääto i m ia l a : M it ta u s- ja t i etojenkäsi tte l yl aitt e i d e n sekä n i i h i n l i i ttyvien t u otteiden ja pal velusten maahant uonti ja m y y n t i . Y r i t y s perustettu 1 968, l i i kevaihto 1 978 o l i 30,2 m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 yht. 59, jo i sta D l / i ns . / te k n . 4 / 6 / 1 0 . H o n eywel l Oy HON EYWELL A b Ruukintie 8 02320 ESPOO 32 P u h . 90-80 1 01 T l x . 1 2-1229 Sähke H o n e y w e l l Y r i t y k s e n pääto i m i al a: automaati o . Rake n n u s- ja teo l l i s u us Yri tys perustettu 1 950, l i i kevaihto 1 978 o l i 5 2 m m k . H e n k i l ö k u ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 1 98, jo i sta D l / i n s . / tek n . 1 0 / 20 / 50. Tuotekehittelyyn varattujen varo jen o s u u s 1 978 budjeti sta n. 9 % ( y htymätaso l l a ) . INSTRtk11E NTOINTI OY I n stru m e n t o i n t i Oy Sarak u l mankatu 20 33900 TA M PE R E 90 P u h . 931-653 400 T l x . 22-303 i n sta s f Yrityksen päät o i m i a l a : H u o l toasema-automaat i o , teo l l i s u u s i n str umentoi nti I prosessiteol l i s u u s , i l mai l u e l ektro n i i kan maahantuonti ja huolto. Yritys perustettu 1 970, l i i kevaihto 1 978 oli 8 , 7 m m k . H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 67, jo i sta D l / i n s . / tekn . 4 / 3 / 3 . Vuoden 1 978 b u djetista n . 1 0 % tuote kehittelyyn. 1 59 � 1 I N TO O Y I NTO Oy Lepolantie 1 6 PL 22 00661 H E LSI N K I 66 P u h . 90-742 1 33 T l x . 1 2-1 836 i n to sf Sähke I NTO H e l si n k i Yrityksen päätoi m iala: maahantuonti ja kauppa. Ele k t ro n i i kkalaitteiden Yritys o n perustettu 1 940, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 2 m m k . H e n k i l ö k u ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 22, joista D l / i n s . / te k n . 0 / 6 / 0 . K AJ AAN I Oy Ele ktron i i k ka N uaskatu 1 1 87400 KAJ A A N I 40 P u h . 986-37 31 1 Tlx. 45-1 48 kajel sf = Yrityksen pääto i m ia l a : Teo l l i s u u sautomaat i o , au dioelektro n i i k ka , ajo n e uvoelektro n i i k ka, palvelu automaatio. KAJA A N I Elektro n i i kka on perustettu 1 970, l i ike vaihto 1 978 oli 1 4, 1 m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 yht. 229, joista Dl / i n s . / te k n . 28 / 23 / 41 . Tuoteke h i t telyyn varattujen varoj e n o s u u s 1 978 b udjetista 1 8,6 % . O y LOHJ A A b F I N L U X P u h . 91 2-22 422 T l x . 1 41 0 l k l o sf Karjalankatu 2 08100 LOHJA 1 0 Sä hke F i n l u x Lohja OY LOHJA AB FlNL.UX Yrityksen pääto i m ia l a : Väri-tv-vastaa nott i m i e n vai· m i stus, vii hde-e l ektro n i i kan sekä kodinkoneiden maahantuonti ja t u k k u m yy n t i . Yritys on perustettu 1 950, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 05,6 m m k . H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 388, jo i sta D l / i n s . / te k n . 5 / 7 / 9 . Yritys käytti 1 978 n o i n 1 0 % bud jetistaan t u oteke h i ttelyyn . 1 60 Oy Mainos-TV-Reklam A b P u h . 90-41 3 300 T l x . 1 2-1 544 comtv sf Pasilankatu 44 00240 H E LSI N K I 24 Sähke COM T E L E H k i MlV Yrityksen pääto i m iala: K a u pa l l i n e n televis iotoi mi nta, kuva- ja ään i pa lv e l u i d e n myy n t i . Yritys on perustettu 1 957, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 63 , 5 m m k . H e n k i löku ntaa o l i 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 5 1 3 , jo i sta Dl / i n s. / tekn . 2 / 8 / 1 0 . Oy N O K I A A b Elektro n i i kka P L 780 00101 H ELSI N K I 1 0 P u h . 90-5 671 T l x . 1 2-4579 e l en o sf Yrityksen päätoi m iala: Teo l l i s u u sautomaatio, tie to l i i k e n n e , tietoj e n käsitte l y . Yritys on perustettu 1 960, l i i kevaihto 1 978 o l i 354 m m k . H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 21 81 , jo i sta D l / i n s . / tek n . 1 49 / 1 72 / 1 36. Tutkim ustyöhön j a tuote kehittelyyn varattujen varojen osuus 1 978 budje tissa noin 7 % . � NORES OY NORES Oy Mankkaantie 32 02180 ESPOO 1 8 PL 889 00101 H ELSI N K I 1 0 P u h . 90-520 3 1 1 T l x . 1 2-1 676 n o rec s f Sähke N O R ECO H k i Yrityksen pääto i m iala: E l ektro n i i kan mittauslait t e i d e n , komponenttie n , ään e n t o i stolaittei d e n , vi deolaitte i d e n , telelaitteiden maahantuonti ja myynti. Nores Oy o n perustettu 1 952, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 9 m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 yht. 34, joista D l / i n s . / tek n . 1 / 3 / 1 . 1 61 Glrbis o; ORBIS Oy PL 1 5 00421 H E LSI N K I 42 P uh . 90-538 066 Tlx. 1 2-3134 Yrityksen toimiala: E l e k t ro n i i ka n k o m p o n e n tt i en , mittalaitte i d e n , ääni- ja v i d e o l a i t t e i d e n maahan tuonti ja mark k i n o i n t i . Yritys o n p e rustettu 1 949. � PH I LI PS Oy P H I L I PS Ab Tehtaat PL 605 00101 H E LSI N K I 1 0 Pu h . 90-750 231 Tlx. 1 2-679 Yrityksen pääto i m i a l a : E l e k t r o n i i kka. Yritys on perustettu 1 924, l i ik e va i h t o 1 978 oli 317 m m k . H e n k i l ök u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 700, j o ista D l / ins. / te k n . 6 / 34/8. [ • / SALORA SALORA Oy Salorankatu 5-7 24100 SALO 1 0 P u h . 924-6 1 51 Tlx. 6818 sara sf Yrityksen päätoi m i a l a : T e l e v i si ovastaanotti m i en ja stereolaitteiden val m i st u s ja m a r kk i n o i n t i . Yrityksen perusta m isvuosi o n 1 928, l i i kevaihto 1 978 oli 350 m m k . H e n k i lö k u ntaa 31 . 1 2 . 78 yht. 1 800. Tuote k e h i t t e l y y n 1 978 b u dj e t i ssa varattu n . 3 %. 1 62 SIEMENS OSA K EY H T I Ö M i kon kat u 8 PL 8 00101 H E LSI N K I 1 0 P u h . 90-1 6 261 T l x . 1 2-465 Sähke S i e m e n s Yrityksen pääto i m ialat: Sähkötek n i i k kaan , e l ek tron i i k kaan , konee n rak e n n u kseen ja h i e n omeka n i i kkaan l i i ttyvien teol l i su u s tuotteiden val m i s t u s , myy n t i , h u o l t o ja vuokrau s . Yritys o n perustettu 1 898, l i i kevaihto 1 978 o l i 271 m m k . H e n k i l ö k u n ta 31 . 1 2 . 78 o l i y h t . 1 042, jo i sta D l / i n s . / tek n . 20 / 1 20 / 39. Yritys k u u l u u kansainvä l i seen S i e m e n s-yhtymää n , j o n ka t u t k i m us- ja tuote kehi tte l u työhön käytettyjen varojen osuus o n n . 8 % l i i kevai hdosta. Sonah Oy SON A B A b Kotkapol k u 2 02620 ESPOO 62 P u h . 90-595 1 22 T l x . 1 2-1 91 2 s o n oy s f Yrityksen pääto i m i al a: Rad i o p u h e l i m i e n val m i s t u s ja m y y n t i . Yritys on peru stettu 1 974, l i i keva i hto 1 978 o l i 1 1 , 2 m m k ja h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 73, j o ista Dl I i n s . / te k n . 0 1 6 1 3 . V u od e n 1 978 b udjeti sta o l i tuote k e h i ttel yyn varattu n. 9 % . O y STROM B E RG A b PL 69 65101 VAASA 1 0 P u h . 961 -258 222 T l x . 74 21 1 strv sf ftrömberg PL 1 1 8 00101 H ELSI N K I 1 0 P u h . 90-550 045 T l x . 1 2-4405 strp sf Yrityksen päätoi m ialat: Sä hköko n e i d e n , -koj e i de n ja - l a i tteid e n , tehoelektro n i i kkatuott e i d e n va l m i s t u s ja m y y n t i , täyd e l l i st e n sähköla itosten ja -ko j e i stojen s u u n n i tt e l u ja rakenta m i n e n , sähköasen n u styöt ja sähköas e n n u starvi k k e i d e n myy n t i . Yritys on perustettu 1 889, l i i kevaihto 1 978 o l i 708,6 m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 6425, joista D l / i n s . / te k n . 206 / 3 46 / 1 002. V u od e n 1 978 b udjetissa varattu tuotek e h i t t e l y y n n . 6 % . 1 63 l!l!IOy Suomen iiill Bri.iel & Kjaer Ab Oy Su om e n BrOel & Kjaer A b Sou ka n tie 1 4 02360 ESPOO 36 Pu h . 90-8 01 7 044 Sähke B r u e l H k i Yrityksen päätoi m i al a: B r o e l & K j a e r m i t ta u s- j a analysoi nti laitteiden myyn t i , huolto ja asiakaspal ve l u . Yritys perustettu 1 973, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 , 7 m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 5, joista D l / i n s . / te k n . 1 /1 / 1 . � � � 1.§i IF91 IK< © lk 11 11 IK< I!<< � 11 IQl � INI Sähköl i i kk e i d e n Oy Sähkömetsä PL 88 01301 VA NTAA 30 P u h . 90-8 381 T l x . 1 2-4431 s l o sf Yrityksen pääto i m ia l a : Sähköalan m o n i t o i m iyritys harjoittaen omaa va l m i st u sta, maaha n t u o n t i a , t u k kukauppaa, v i e n t i ä . Yritys perustettu 1 945, l i i kevaihto 1 978 o l i 267,5 mmk. H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 726. COMMITTE O m EXCELLENCE TEKTRO N I X Oy Lari n Kyösti n tie 4 00650 H E LS I N K I 65 Pu h . 90-722 400 T l x . 1 2-3435 Sähke Tekfi n land 1 64 Yritys on Tektro n i x l n c : n , USA, tytä ry h t i ö ja vastaa Tektro n i x i n valmistamien m i ttau s la i t t e i d e n ja graafisten tieto k o n e laitteiden m y y n n i s tä ja h u ol losta Suomessa. Yhtiö aloitti t o i m i ntansa 1 . 6. 78 ja s e o n yhteis työssä T u k h o l massa o l evan Skan d i navian t o i m i n takeskuksen kanssa. H e n k i lö k u n taa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 1 6 . Yhtiössä on m i ttalaite-, tietoko n e laite- ja huolto-osasto. TELEFENND NOKIA -TEL.EVA COMMUNICAnONS TE L E F E N N O Oy Sentn eri n k uja 1 PL 5 00401 H E LSI N K I 40 P u h . 90-56 591 T l x . 1 2-331 0 Yrityksen päätoi m iala: Tieto l i i k e n n e-elektro n i i kan tutk i m u s , tuoteke h i t t e l y ja markk i n o i n t i . Yritys perustettu 1 977, l i i keva i hto 1 978 o l i 1 50 m m k . H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 1 56 , joista D l / i n s . / te k n . 63 / 3 2 / 5 . Tutk i m u styöhön j a t u otekeh it telyyn varattujen varoj e n o s u u s 1 978 budjetissa n . 60 % . non T E LE R C A S O y TELERCA S Oy Val i mo t i e 1 5 PL 2 01 51 1 VA NTAA 51 P u h . 90-821 655 T l x . 1 2-1 1 1 1 rea sf Yrityksen päät o i m iala: E l ektro n i i kan komponent tien ja laitte i d e n maahantu o n t i , val m i st u s ja mark kinointi. Y r i t y s perustettu 1 961 , l i i kevaihto 1 978 o l i n . 6 m m k . H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 1 5 , joista D l / ins. /tekn. 0/2/0. TELEVA Oy Mäkkylä n p u i stot i e 1 PL 33 02601 ESPOO 60 P u h . 90-51 1 51 Tlx. 1 2-1 542 Sähke T el eva H k i Yrityksen päät o i m i a l a : Sähkötekn i l l i se n teo l l i s u u den , erity i sesti t i e to l i i ke n nealan laitte i d e n , val m i stus ja kauppa. Yritys o n perustettu 1 945, m u ut t u i osakeyhtiöksi 1 . 9. 76, l i i keva i h t o 1 978 98, 2 m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 9 1 6 , joista Dl / i n s . / te k n . 3 3 / 3 5 / 40 . Tutki m u styöhön ja tuote k e h i t t e l y y n vuoden 1 978 ai kana n . 20 % l i i kevaihdosta. 1 65 0 VA I SA LA OY VAISALA Oy P L 26 00421 H E LSI N K I 42 P u h . 90-890 933 T l x . 1 2-2832 vsala s f S äh ke Vais ala H k i Yrityksen pääto i m i ala: Säh köte k n i l l i n e n teol l i s u u s , am m a tt i e l ektro n i i k k a . T o i m i n ta-ajatu ksena on e t s i ä rat ka i s uja y m pä r i stömi t t a u k s e n ja erityi sesti meteor ologi an p u l m i i n . Yritys per ustettu 1 936, l i i keva i h t o 1 978 o l i 46,9 m m k . H e n k i l ö k u ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 260, jo i sta D l / i n s . / t e k n . 20 / 1 3 / 28 . T u o t e k e h i t t e l y y n b u djetoitu 1 978 n. 15 %. V i e n t i käsittää k e s k i mä ä r i n 95 % l i i kevai hdosta. VALMET AUTOMATION V A L M E T Oy A utomaati o r y h m ä Ahve n t i e 4 P L 27 02171 ESPOO 1 7 P u h . 90-423 61 1 T l x . 1 2-2060 dava s f Yrityksen päät o i m ia l a t : Prose s s i e n i n strumen t o i n t i ja o h j a u s , ved e n ja e n e r g i a n k u l u tuksen mit taus, tietoj e nkäs itte l y , s a i raalatek n i i k k a . Yritys p e r u stettu 1 946, l i i keva i h t o 1 978 o l i 2 1 0 mmk. H e n k i l ö k u ntaa 3 1 . 1 2 . 7 8 y h t . 1 229, jo i s t a D l / i n s . / t e k n . 3 8 / 53 / 1 28. T u o t e k e h i t t e l y y n 1 978 budje tista n. 6 % . Oy Yleisradio Ab Oy Y L E I S R A D I O Ab Kesäkatu 2 PL 95 00251 H ELSI N K I 25 Puh. 90-441 1 41 T l x . 1 2-4735 rad i o Yrityksen pääto i m ia l a : Ää n i rad io- ja televis iotoi m i n n an h o i t a m i n e n S u o m e ss a , u l ko m a i l l e s u u n tautuva l y h y taaltorad i o to i m i nta. Yhtiö o n perustettu 1 926, vuoden 1 978 / 79 budjetti 537,5 m m k . H e n k i lök u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 3696, j o i s ta D l / i n s . / te k n . 26 / 9 5 / 285. T u t k i m u sto i m i ntaan kaud e l l a 78 / 79 n. 0 , 1 4 % b udj e t i s t a . 1 66