Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2007

Transcription

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2007
2/2007
Suomen Migreeniyhdistys ry
����������������������������
�������������������
���������������������������������
���������������������������������
C
M
Y
CM
MY
CY CMY
K
������������������������
�������������������������������������������������������
����������������������������������������������������������������������
�����������������������������������������������������������������
����������������������������
�������
�����������
��������
�������������������
����������������������
����������������������������
������������������������������
������������������������������
���������������������������
��������������������
����������������
��������������������
���������������������
�����������
� � � � �� � �� � � � �
Suomen Migreeniyhdistys ry –
Migränföreningen i Finland rf
Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki
Internet: www.migreeni.org
Toiminnanjohtaja
Päänsärky
3 Yhteystiedot
Matleena Helojoki
040 848 1032,
[email protected]
4 Puheenjohtajan palsta
Projektikoordinaattori
6 Migreenin estohoito
Anitta Tähti-Niemi, 040 5090740,
[email protected].
8 Migreenin hoitoketju
Järjestöassistentti
11 Migreenin hoito muuttuu iän myötä
Tellervo Vallasvuo
050 544 5232, [email protected]
13 European Headache Alliance – EHA
Puhelinneuvonta
Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin
050 400 8787 keskiviikkoisin 8 – 12 tai 16 – 20
Tarkista päivystysaika vastaajasta.
Voit kysyä myös sähköpostilla [email protected].
Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin
neuralgia) sairastaville 050 533 1014. Ellei puhelin
vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla [email protected].
5 Uutisia meiltä ja muualta
14 Tukea masentuneen toipumiselle ja
työssä jatkamiselle
18 Harry Potter ja päänsäryn kirous
19 Miksi päänsäryistä pitää puhua?
21 WHA – World Headache Alliance
22 Kysy asiantuntijalta
Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville
Mirva Vähäsalo, p. 040 705 4694, arkisin klo 10 – 14
Myös sähköpostilla: [email protected].
24 Poimintoja tiedemaailmasta
Hallitus
Sirpa Asko-Seljavaara, puheenjohtaja
Jukka Arajärvi, Espoo
Hanna Harno, Espoo
Birgitta Huurre, Turku
Päivi Hölttä, Helsinki
Hilkka Kettinen, Turku
Riitta Nikulainen, Imatra
Rita Pöllänen, Vantaa
Anneli Kiljunen, Lappeenranta (varajäsen)
Marja-Leena Kinnunen, Oulu (varajäsen)
Jäsenmaksu
28 Tapahtumakalenteri
Päätoimittaja:
Taitto:
Paino:
ISSN:
Matleena Helojoki
Leena Kanerva
Mynäprint Oy
1458-4832
Kansikuva: Joel Nakamura,
Merckin kokoelmat.
Päänsärky 2/2007:n postitusta tukee Suomen MSD Oy.
3
•
•
•
•
•
Migreenin esiintyvyys Yhdysvalloissa
ja estolääkityksen tarve
Yhteys sydämen eteisväliseinän
aukolla ja migreenillä?
Familiaalisen hemiplegisen migreenin
geneettinen kirjo Tanskassa
Päänsäryt ja nuorten
mielenterveysongelmat
Uusia lääkkeitä migreeniin
ja päänsärkyyn?
26 Projektin kuulumisia
27 Katjan selviytymistarina
Sisältö
Vuoden 2007 jäsenmaksu on 19 e.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Migreenin arvoitus tulee ratkaista
Lääkärin käsikirja (dos. Markus Färkkilä) määrittelee migreenin
aivorungon tumakkeista alkavana, periytyvänä, kohtauksellisena
sairautena. Kuitenkaan migreenin perimmäistä syytä ei ole vielä
ratkaistu, eikä kohtauksen esto tai hoito ole täysin selvillä. Uskon
kuitenkin, että lääketieteellinen tutkimus edistyy, ja migreenin
arvoitus ratkeaa. Tämän vuoksi olen hyvin ylpeä siitä, että saan
toimia Suomen Migreeniyhdistys ry:n puheenjohtajana, kun tämän
salaperäisen taudin ennaltaehkäisyä ja hoitoa kehitetään.
Hiljattain julkaistun katsauksen mukaan, jossa analysoitiin päänsärkysairauksien esiintyvyys vuoteen 2006 julkaistujen tutkimusten
perusteella, yleisimmät päänsärkysairaudet, kuten migreeni ja jännityspäänsärky, ovat kymmenen yleisimmän toimintakyvyttömyyttä
aiheuttavan sairauden listalla Maailman Terveysjärjestön luokituksessa. Mikäli huomioidaan tulokset naisten osalta, on hyvin todennäköistä, että päänsäryt ovat viiden kärjessä.
Menetämme Suomessa kymmeniä tuhansia työpäiviä vuodessa
migreenikohtausten vuoksi. Suomen Migreeniyhdistys ry on tehnyt
Raha-automaattiyhdistykselle apuraha-anomuksen kehittämisprojektiin, jossa työterveyshuollossa paneudutaan päänsäryn ennaltaehkäisyyn. Työterveyshuolto vastaakin Suomessa suurimmasta
osasta kroonista päänsärkyä sairastavista potilaista. On tärkeää,
että päänsärkyä sairastavien henkilöiden työolosuhteet, pienin
konstein, luodaan mahdollisimman optimaalisiksi, niin että päänsärkykohtausten ennaltaehkäisy toteutuu. Vilkkuva valo tai haju
voi provosoida kohtauksen. Esim. Helsingin terveyslautakunnassa
on käsitelty kaupunginvaltuustoaloitetta, jossa bussien ikkunoihin
ei suositella liimattavaksi mainoksia, jotka aiheuttavat vilisevän
kuvan ohikiitävässä maisemassa. Mainoksen seurauksena voi olla
migreenikohtaus.
Hallitusohjelmassamme mainitaan ennaltaehkäisevä terveydenhuollon politiikkaohjelma, joka on nyt tekeillä. Politiikkaohjelmaa
johtaa entinen kansanedustaja ja ministeri Maija Perho Turusta.
Ohjelma julkistetaan sitä mukaa, kun jonkin sairauden ennaltaehkäisyyn on luotu kriteereitä. Otan ohjelmassa esille potilasjärjestöjen tärkeän merkityksen sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa
sekä valistuksessa. Suomen Migreeniyhdistys ry:llä on erinomaiset
lähtökohdat kerätä migreeniä sairastavat kansalaiset yhteen niin,
että peruskouluista vanhainkoteihin saakka tietoisuus migreenistä
lisääntyy. Toivonkin, että kaikki tätä salaperäistä ja kiusallista sairautta potevat kansalaiset pääsevät yhdistyksemme palvelujen piiriin. Terveydenhuoltoalan toimijoiden yhteistyö tiivistyy, lääkealan
yritykset voivat olla mukana toiminnassamme ja saamme puolestapuhujia. Lopulta neurotieteellinen tutkimus ratkaisee migreenin
arvoituksen.
Kuva: Eduskunta
Sirpa Asko-Seljavaara
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
Helsingin terveyslautakunnan varapuheenjohtaja
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
4
Uu tis ia me il t ä ja mu u a lta
Euroopan Migreenipäivä 12.9.
E
uropean Headache Alliance (EHA) organisoi tänä vuonna toisen kerran Migreenipäivän keskiviikkona 12.9. Tämän vuoden teemana on ”Naiset, hormonit ja päänsärky”.
Syyskuu on perinteisesti maailman päänsärkykuukausi, jolloin monet potilasjärjestöt järjestävät ohjelmaa ja tiedotusta migreenistä sekä muista päänsärkysairauksista. EHA käynnisti 2006 Euroopan Migreenipäivän, päivä on joka vuosi 12.9. EHA:n hallitus järjestää tällöin lehdistötilaisuuden Euroopan Parlamentissa ja toivoo näin voivansa vaikuttaa päätöksentekijöihin.
Naisten hormonitoiminta on yksi syy siihen, että migreeniä esiintyy naisilla enemmän kuin miehil-
lä. Raskaus, imetys ja vaihdevuodet vaikuttavat usein
migreenin esiintymiseen ja kohtausten vaikeuteen.
Monen naisen vaivana on kuitenkin kuukautismigreeni, joka määritellään aurattomaksi migreeniksi, jonka
alkamisajankohta vaihtelee +/- kaksi vuorokautta ensimmäisestä vuotopäivästä.
Kuukautisten yhteydessä esiintyvät migreenikohtaukset ovat usein vaikeampia kuin muulloin iskevät
kohtaukset, ja usein myös hankalampia hoitaa.
Suomen Migreeniyhdistys on kampanjoinut aiheesta jo viime talvena ja keväällä. Lisää tietoa saa
toukokuussa julkaistusta esitteestä ”Naisten migreeni”. Sitä voi tilata Migreeniyhdistyksen toimistosta tai
www.migreeni.org, julkaisut.

Soita yhdistykseen
ilmaiseksi!
Migreeniyhdistyksen
osoitteet on kaapattu!
W
ww.inoa.fi ja www.020202.fi -sivujen kautta
voit soittaa ilmaiseksi Migreeniyhdistykseen.
Kirjoita hakusanaksi ’migreeni’ tai ’Migreeniyhdistys’, valitse linkki Soita ilmaiseksi ja
toimi ruudun ohjeiden mukaan.
Jäsenasioita varten yhdistyksen toimisto on auki
klo 10–14.

Joku on kaapannut Migreeniyhdistyksen sähköpostiosoitteet ja lähettää niistä kaupallisia viestejä. Jos saat
englanniksi otsikoitua sähköpostia osoitteesta, jonka
loppu on @migreeni.org, älä avaa viestiä. Migreeniyhdistyksen postit tulevat otsikolla ”Terveiset Migreeniyhdistyksestä”. Jos olet kysynyt jotakin, vastaus tulee
oman viestisi otsikolla.

Muistathan päivittää osoitetietosi
Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta:
Syntymävuosi?
Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja:  migreenistä?  tensiosärystä?  basilaarimigreenistä?
 Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia)
 Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä?
 Kolmoishermosärystä  Muusta kasvohermosärystä
HUOM! Voit tehdä osoitteen muutoksen nyt myös netissä. Postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry,
Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki tai sähköpostilla: [email protected]
Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita [email protected].
5
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Hanna Harno, neurologian erikoislääkäri, LT, HYKS
Artikkelin teksti on ilmestynyt erillisenä esitteenä,
johon voi tutustua www.migreeni.org –> julkaisut.
Migreenin estohoito
Tiheästi toistuvat migreenikohtaukset aiheuttavat herkistymistä kivulle
ja migreeni saattaa kroonistua. Kipu tulee katkaista mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa tai estää ennakoivasti.
Migreeni on
invalidisoiva sairaus
vä fyysinen kunto ja tasapainoinen
mieli.
Maailman Terveysjärjestö WHO
luokitteli v. 2001 vaikean migreenin 19. sijalle toimintakykyä rajoittavien sairauksien joukossa.
Ota lääke
tarpeeksi ajoissa
Yksittäisessä migreenikohtauksessa tehokkainta mahdollista kohtauslääkettä kannattaa ottaa tarpeeksi suuri annos heti, kun päänsäryn tunnistaa migreeniksi. Kohtauksen voi saada katkeamaan jo
alkuvaiheessa, jolloin kipuherkistymistä ei todennäköisimmin tapahdu.
Allodynia on tila, jossa migreenipäänsäryn jatkuessa päänahka herkistyy ja esim. hiusten kampaaminen tuntuu kivuliaalta. On
tapahtunut keskushermoston herkistymistä eli sentraalinen sensitisaatio. Tällöin otetun kohtauslääkkeen teho on jo heikompi kuin aikaisin otetun ja migreenikohtauksen uusiutumisen riski kasvaa.
Yksittäisen migreenikohtauksen estäminen
Vältä laukaisevia
tekijöitä
Monet migreeniä sairastavat tunnistavat yhden tai useampia tekijöitä, jotka laukaisevat kohtauksen. Laukaisevat tekijät, joita sanotaan triggereiksi, voivat vaihdella elämän aikana. Tavallisimpia
ovat stressi tai stressin laukeaminen, kuukautisten alkaminen tai
nälkä (verensokerin lasku). Muita
tavallisia triggereitä ovat kirkkaat
tai vilkkuvat valot, hajuärsykkeet,
raskas liikunta ja mausteet.
Migreenikohtaus voi toisinaan
alkaa, vaikka välttäisikin laukaisevia tekijöitä. Kohtauksen hoitoon
tarvitaan usein lääkkeitä. Migreenin hallinnassa auttavat myös hy-
Otatko lääkettä
liian usein?
Liian usein otettu kohtauslääke
aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä
tai triptaaniriippuvuutta ja myötävaikuttaa migreenin kroonistumiseen. Kansainväliset suosituk-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
set (International Headache Society, IHS) määrittelevät riskikäytön rajat: migreenin täsmälääke eli
triptaani enintään 10 päivänä kuukaudessa ja tulehduskipulääkettä
enintään 15 päivänä kuukaudessa.
Mitä tarkoittaa
migreenin
kroonistuminen?
Migreenikohtausten tiheys saattaa
kasvaa jopa päivittäiseksi päänsärkyongelmaksi. Jos migreenipäiviä
on yli 15 kuukaudessa yli kolmen
kuukauden ajan, puhutaan kroonisesta migreenistä. Päänsäryn voimakkuus yleensä lievenee särkypäivien tihentyessä, samalla kuitenkin särkylääkkeiden ja triptaanien käyttö lisääntyy.
Tihentyvän
migreenin estohoito
Estohoito on migreenin ennaltaehkäisyä lääkkeellisesti tai ei-lääkkeellisin keinoin, kuten esim. akupunktiohoidolla. Estolääke otetaan ennaltaehkäisevästi, päivittäin, kuuriluonteisena. Olennaista on kuitenkin estolääkkeen riit6
”Sopiva estolääke ei ihan ensimmäisellä
yrittämällä osunut kohdalle, mutta oli se
hieno juttu, kun se sitten löytyi!”
tävän pitkäaikainen käyttö, jotta migreenikierre ei alkaisi uudestaan. Hoitavan lääkärin kanssa sovitaan käyttöaika yleensä 2–3kk
jaksoissa. Toisinaan estolääkettä
tarvitaan vuosien ajan. Estolääkkeen vaikutusta migreenien harventumiseen seurataan päänsärkypäiväkirjalla, johon merkitään
päänsäryt ja otetut kohtauslääkkeet. Päänsärkypäiväkirjan voi tulostaa esim. www.migreeni.org —
> julkaisut.
Milloin tarvitset
estohoitoa?
Migreenin estohoitoa yleensä harkitaan, jos migreeni on viikoittaista
tai jos migreeni häiritsee normaalia elämää tai työntekoa tai jos migreenikohtaukset ovat voimakkaita
tai pelottavia.
Mikä on
estohoidon tavoite?
Harvemmin estolääke lopettaa
migreenikohtaukset
kokonaan.
Hyvä hoitovaste on 50 % vähenemä kohtaustiheydessä tai kivun
voimakkuudessa.
Estohoidossa
käytettäviä lääkkeitä
Estolääkkeiden tarkkaa vaikutustapaa migreenin estossa ei useimmiten tiedetä. Migreenin estolääkkeet on alun perin kehitetty muita sairauksia varten, mutta niillä
on huomattu olevan myös migreeniä estävää vaikutusta. Estohoito
on aina yksilöllinen, koska lääkkeiden teho ja sivuvaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Lääkkeen annostus on yksilöllinen.

7
Esimerkkejä migreenin estohoidossa
käytettävistä lääkkeistä
Masennuskipulääkeryhmä:
– amitriptyliini *
– nortriptyliini *
– venlafaksiini
Verenpaine- ja
sydänlääkeryhmä:
– beettasalpaajat:
– atenololi *
– bisoprololi *
– metoprololi *
– propranololi *
– timololi *
Sartaanit:
– kandesartaani
Kalsiumsalpaajat
– flunaritsiini *
– verapamiili
Epilepsialääkeryhmä:
– valproaatti *
– topiramaatti **
– gabapentiini *
Vitamiinit ja hivenaineet:
– riboflaviini (erityislupavalmiste)
– magnesium
** Virallinen käyttöaihe mm. migreenin estohoito.
* Näyttö perustuu lumekontrolloituihin tutkimuksiin.
Näyttö muista puutteellinen tai perustuu kliiniseen kokemukseen.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Markus Färkkilä. LKT
neurologian dosentti
Migreenin hoitoketju
V
iime vuosien aikana on laadittu
useita lakeja ja päätöksiä potilaiden hoitoon pääsystä. Lisäksi Suomessa on tullut käyttöön
laki hoitotakuusta, jonka mukaan
mm. tarpeellinen kiireetön hoito
on aloitettava viimeistään 6 kk:n
kuluessa siitä kun potilas on lähetetty erikoissairaanhoitoon.
Seuraavassa on otteita erityisesti migreenipotilaan neurologiseen hoitoon pääsystä. Kaikki ohjeet koskevat julkisen terveydenhuollon antamaa hoitoa; ysityissektorin hoitoon hakeutuva potilas voi tietysti itse päättää hoitopaikkansa.
Sosiaali- ja terveysministeriön
(STM) asettaman työryhmän selvityksessä on määritelty sairaudet ja
periaatteet, joiden perusteella potilas pääsee erikoissairaanhoitoon,
ja nämä määräykset ja ohjeet ovat
valtakunnalliset.
Hoidon aiheet on jaettu oireiden selvittelyyn (A1) ja jo todettu-
jen neurologisten sairauksien hoitoon (A2). Päänsärky on yksi näistä oirelähtöisistä tutkimisen syistä.
STM:n ohjetekstin mukaan
neurologiseen tutkimukseen ja
hoitoon pääsee seuraavin perustein:
A.1. Oirelähtöiset
indikaatiot
Neurologiseen erikoissairaanhoitoon lähetettävät kiireettömän hoidon lähetteet ovat pääosin oirelähtöisiä ja niissä voidaan ilmaista perusteltu epäily neurologisesta sairaudesta ilman diagnostisia tutkimuksia.
Seuraavat oireet kattavat yli 80
% neurologiseen poliklinikkaan
saapuvista ajanvarauslähetteistä ja ne on valittu oirelähtöisten
indikaatioiden perustaksi. Lähetteestä erikoissairaanhoitoon
tulee ilmetä oireen tai oireiden
laatu, alku ja myöhempi kulku,
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
neurologisessa statuksessa todetut löydökset, suoritettujen
tutkimusten löydökset, annettu hoito sekä arvio oireen vaikutuksesta potilaan työkykyyn
sekä muuhun toimintakykyyn.
Toimintakyvyn arvioinnissa sitä
tarkastellaan päivittäisten toimien osalta mukaan lukien kodinhoitotoimet, asiointi kodin
ulkopuolella, harrastustoiminta
ja sosiaalinen kanssakäyminen.
Oireet:
1. Neurologinen kipu
2. Tunnon häiriö
3. Päänsärky
4. Aivoperäinen kohtausoire
5. Liikehäiriö
6. Lihasheikkous tai halvaus
7. Muistihäiriö tai muu
kognitiivinen häiriö*
8. Keskushermostoperäinen
huimaus ja tasapainohäiriö
* Yli työikäisten muistihäiriön
8
Päänsärkypotilaalle tehdään aina ensin
diagnostiset selvittelyt omalla terveysasemalla
tai muualla avohoidossa.
tutkimus ja hoito voidaan järjestää myös geriatrian erikoisalan toimesta tai perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon järjestämien toimivien hoitoketjujen puitteissa
A.2. Sairauskohtaiset
indikaatiot hoitoon
pääsyssä
Neurologisen erikoissairaanhoidon hoitoindikaatiot täyttyvät
myös siinä tapauksessa, että lähetteestä ilmenee luotettavasti
diagnosoitu neurologinen sairaus, joka kuuluu erikoissairaanhoidossa hoidettaviin sairauksiin (kts. kohta B). Sairaus katsotaan luotettavasti diagnosoiduksi kun diagnoosi perustuu
kliinisessä tutkimuksessa osoitettuihin sairaudelle tyypillisiin
löydöksiin tarvittaessa täydennettynä kuvantamistutkimusten löydöksillä, kliinisen neurofysiologian tutkimusten löydöksillä tai laboratoriotutkimusten
löydöksillä.
B. Pitkäaikaiset
neurologiset
sairaudet, jotka
tulee hoitaa
erikoissairaan­
hoidossa
Hoidon toteuttamiseksi tarvittavat käynnit määritetään tapauskohtaisesti samoin kuin
erikoissairaanhoidossa tapahtuvan hoidon kesto.
9
STM:n ohjeteksti sanoo
päänsäryn hoidosta näin:
Vaikea tai komplisoitunut migreeni, sarjottainen päänsärky ja
trigeminusneuralgia lähetetään
erikoissairanhoitoon, mikäli tavanomaisella hoidolla ei saada
vastetta.
Tämä tarkoittaa sitä, että päänsärkypotilas kuuluu ensisijaisesti
oman terveyskeskuslääkärin, työterveyslääkärin tai muun avohoidon lääkärin hoitoon. Mikäli potilas
haluaa, hän voi tietenkin itse valita yksityisen erikoislääkärin, jonka
hoitoon varaa ajan.
Päänsäryn, kolmoishermosäryn (= trigeminusneuralgian) ja
migreenin diagnostiikka kuuluu
yleislääkärille, ja vasta kun tavanomaisella tutkimuksella ja hoidolla ei saada apua potilaan särkyongelmaan, niiden tutkimus ja hoito
kuuluvat erikoissairaanhoitoon.
Helsingin kaupungin terveysvirasto on näiden lisäksi antanut
omat ohjeensa siitä, missä mitäkin
helsinkiläisten sairautta tutkitaan
ja hoidetaan.
Seuraavassa on esimerkiksi potilasohjaus neurologian erikoisalan
kohdalta. Nämä ohjeet vaihtelevat
eri sairaanhoitopiireissä ja eri kaupungeissa.
Helsingin kaupungin potilasohjaus neurologian osalta sanoo, että
seuraavat neurologiset asiat hoidetaan Koskelan sairaalassa kaupungin terveyskeskuksen omalla neurologian poliklinikalla:
– terveyskeskussairaalojen
potilaiden neurologiset
konsultaatiot
– muistihäiriöpotilaat
(ei ikärajaa)
– neurologinen kuntoutus
– 65-vuotta täyttäneet
neurologiset potilaat
Hoitopaikka on: Koskelan sairaalan neurologian poliklinikka,
Taulukko 1
Migreenin hoitoketju
Migreeni diagnosoidaan ja hoidetaan avohoidossa:
• Terveyskeskuksessa
• Työterveyshuollossa
• Yksityislääkärillä

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Käpyläntie 11, N-talo.
Muistihäiriöpotilaita
voidaan lisäksi ohjata Herttoniemen, Laakson ja Malmin konsultaatiopoliklinikoille.
Helsinkiläiset alle 65-vuotiaat neurologiset potilaat tutkitaan ja hoidetaan Meilahden
sairaalassa (HYKS), neurologian klinikka, Haartmaninkatu 4.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja alueen terveys­
keskusten yhteisen työryhmän
laatimana on syntynyt myös ohje päänsärkypotilaan hoitoon ohjaamisesta. Tämä ohje sanoo seuraavaa:
Päänsärkypotilaalle tehdään aina ensin diagnostiset selvittelyt
omalla terveysasemalla tai muualla avohoidossa. Tällöin lääkäri
haastattelee potilasta, tutkii hänet ja selvittää mistä päänsärky
johtuu, ja lääkäri harkitsee, tarvitaanko lisätutkimuksia, esim.
verikokeita tai rtg-kuvauksia.
Jatkohoitoon lähettämisen
kiireellisyys tulee lääkärin aina
harkita ja perustella.
Terveyskeskuksessa tutkitaan jo etukäteen päänsäryn
syytä oireita analysoimalla ja
mm. verikokein. Mikäli potilas
täytyy lähettää neurologian poliklinikalle, lähetteeseen liitettävinä laboratoriotutkimuksina
toimitetaan tulokset seuraavista kokeista: LA, CRP, PVK, Bgluk, P-krea, P-Na, P-K, TSH,
virtsakoe, EKG. Laboratoriotutkimuksia ei määritetä, mikäli kyseessä on kiireellistä siirtoa vaativa potilas ja tutkimuksen ottaminen hidastaisi hoitojen aloittamista erikoissairaanhoidossa.
Potilas tulee lähettää neurokirurgiseen päivystystutkimukseen, jos epäilynä on aivoverenvuoto tai jos päänsärky on yhteydessä tuoreeseen pään vammaan ja jos potilaalla on lisäksi
muita oireita/löydöksiä (tajunnantason lasku, halvausoireita,
ym.). Muita päivystykseen lähettämisen syitä on taulukossa 3.
Päänsärkypotilas
lähetetään poliklinikkatutkimuksiin
ajanva­rausta varten, mikäli kyseessä ei ole edellä mainittu päivystystilanne, mutta päänsärky
on päivien ja viikkojen kuluessa jatkuvasti paheneva, tai se
liittyy erityisesti yskimiseen tai
ponnistamiseen, tai siihen liittyy aiempi (>1–2 viikkoa) aivoperäinen paikallisoire, joka ei
sovi migreeniauraksi. Migreeni- ja tensio­särkypotilaista lähetetään jatkotutkimuksiin vain
usein oireilevat potilaat edellytyksellä että tavanomaisimmat
hoidot on jo kokeiltu (taulukko
2).

Lisätiedot: www.terveysportti.fi
Tämä ohje on valmisteltu HUS piirin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
edustajien yhteistyönä.
Taulukko 2
Taulukko 3
Milloin
neurologille ?
Milloin päänsäryn vuoksi lähetetään
sairaalan päivystykseen:
Migreenipotilas lähetetään
neurologille, jos:
• Kun epäillään aivokalvontulehdusta
• Auraoire on epätyypillinen
tai halvausmainen
• Kun aivopaineen epäillään olevan koholla
• Migreeni aiheuttaa paljon
sairauspoissaoloja
• Toistuvat annetut hoidot
eivät tehoa migreeniin
• Tarvitaan neurologisia
lisätutkimuksia muun
sairauden poissulkemiseksi
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
• Kun epäillään muuta aivotulehdusta
• Kun potilaalle tulee uudentyyppinen raju päänsärky, johon
liittyy esim. Kuumetta, heikotusta, tajunnan sumentumista jne.
• Kun päänsärkyyn liittyy uusia paikalisoireita aivoista tai kliinisiä
löydöksiä (puhehäiriö, toispuolihalvaus, kaksoiskuvat ym.)
• Kun verenohennuslääkettä (marevan) käyttävällä potilaalla
alkaa uudentyyppinen päänsärky
• Kun todetaan aivoverenvuoto tai sitä epäillään
• Kun pään rajumpaan vammaan liittyy päänsärkyä
10
Tarja Suomalainen
Neurologian erikoislääkäri
Lääkärikeskus Mehiläinen, Lahti
Migreenin hoito
muuttuu iän myötä
M
igreeni alkaa usein helpottaa iän myötä. Naisilla vaihdevuodet toimivat käännekohtana, mutta myös miehillä sairaus alkaa lievittyä 50 – 60vuotiaana. 40 prosenttia migreeniä
sairastavista pääsee kokonaan koh­
tauksistaan eroon. Lisäksi monilla
päänsärkyjen voimakkuus helpottuu tai kohtaukset jatkuvat muotoaan muuttaneena. Kuitenkin 70
vuotta täyttäneistä joka kymmenes nainen ja joka 20. mies kärsii
yhä erilaisista päänsäryistä ja migreenikin voi edelleen olla aktiivinen. Migreenin alkaminen vasta
iäkkäämpänä antaa aina aiheen lisätutkimuksiin.
Migreenin yhteys
muihin sairauksiin
Ikä tuo tullessaan monia sairauksia. Yli 70-vuotiaista yli puolella on
erilaisia tukirankakipuja ja nivel11
rikkoa, lähes puolella on verenpainetauti, lisäksi sydänsairaudet, aivoverenkiertohäiriöt, mielialamuutokset ja dementia lisääntyvät iän
myötä. Onko iäkkäällä migreenipotilaalla suurempi riski sairastua
muihin sairauksiin?
Tupakoivilla, e-pillereitä käyttävillä nuorilla naisilla on todettu
lisääntynyt riski sairastua vakaviin
verenkiertohäiriöihin, mikäli he
sairastavat aurallista migreeniä.
Iäkkäämmillä migreeniä sairastavilla henkilöillä tätä riskiä ei ole todettu vaikka verisuonisairaudet lisäntyvätkin iän myötä. Verisuonisairaus (sepelvaltimotauti, aivoverenkiertohäiriöt tai verenpainetauti) vaikuttaa ikääntyneillä kuitenkin migreenilääkityksen valintaan
ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin.
Migreenipotilaat kärsivät usein
masennuksesta ja toisaalta myös
masennuspotilailla on useammin
migreeniä kuin ei-masentuneilla.
Tämä pätee myös iäkkäämmillä.
Tuore ruotsalainen tutkimus osoitti, että 60–74-vuotiailla oli suuri riski sairastua vakavaan masennukseen, jos migreeni oli edelleen
aktiivinen. Vaikka migreeni usein
lieveneekin, migreeni koetaan
edelleen yhtä haittaavana. Masentuneilla migreenin hoitotulos on
usein huonompi matalamman kipukynnyksen ja kivun yksilöllisen
sietokyvyn takia. Depressiolääkkeet auttavat usein hyvin myös
migreeniin ja voivat estää särkylääkepäänsäryn kehittymisen.
Liittyykö migreeniin riski sairastua muistihäiriöihin tai dementiaan? Migreenipotilaat kokevat päänsärkykohtauksen aikana
usein tarkkaavaisuusongelmia ja
muistikatkoksia. Runsas lääkkeiden käyttö ja masennus korostavat
oireita. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet aivojen valkean aineen muutoksia migreenipotilailla. Valkean aineen muutoksia
pidetään muistihäiriöiden riskite-

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Migreenipotilaat kokevat päänsärkykohtauksen
aikana usein tarkkaavaisuusongelmia ja
muistikatkoksia.
kijöinä, mutta tutkimuksissa ei ole
voitu osoittaa ikääntyvilläkään yhteyttä migreenin, valkean aineen
muutosten tai muistinheikkenemisen välillä. Jotkin migreenin estolääkkeet saattavat kyllä pahentaa muistivaikeuksia niihin alttiilla henkilöillä.
Huimaus on ikääntyneillä
yleistä ja sen taustalla voi olla monia eri syitä, kuten verenkiertohäiriöt, korvaperäiset syyt, näköhäiriöt, tukirankavaivat tai lääkkeet.
Huimaus on myös yksi tyypillinen
migreenin oire. Iäkkäämmillä lisääntyvä huimaus ei kuitenkaan
liity migreeniin.
Migreenin hoito
Ikääntyvien
­monilääkityksestä
kannetaan tänä päivänä suurta
huolta. Kuopion yliopistossa äskettäin valmistuneen tutkimuksen perusteella yli 60 % yli 75-vuotiaasta
henkilöstä käyttää vähintään kuutta lääkettä samanaikaisesti ja joka
kolmannella on käytössä yli kymmenen lääkettä.
Lääkemäärän kasvaessa lisääntyvät lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset. Iän myötä plasman
albumiinimäärä vähenee ja tämä
nostaa lääkkeiden veripitoisuudet
korkeammiksi. Maksan verenkierron heikentyessä lääkkeitä hajottavien entsyymien toiminta laiskistuu ja lääkkeen poistuminen verenkierrosta hidastuu. Munuaisten
kyky poistaa lääkeaineita kehosta
heikkenee iäkkäillä jopa puoleen
nuorempiin verrattuna. Vähäinen
nesteiden käyttö, ravitsemushäiriöt tai alkoholin käyttö muuttavat lääkkeen pitoisuuksia verenkierrossa. On myös todettu, että
ikääntyvä keho on herkempi lääkkeen vaikutukselle ja iäkkäälle riittävät usein suosituksia pienemmät
annokset.
Tulehduskipulääkkeet, esim.
aspiriini, ibuprofeeni ja naprokseeni, aiheuttavat ikääntyneillä herkästi suolistovuotoja, jotka saattavat olla kivuttomia, mutta aiheuttaa anemian ja heikentää yleisvointia. Parasetamolia pidetään turvallisena iäkkäiden kipulääkkeenä ja
kofeiinia sisältävä valmiste ei näyttäisi lisäävän sivuvaikutusten riskiä. Jos on maksan ja munuaisten
vajaatoimintaa tulee parasetamoliakin käyttää suosituksia pienempiä annoksia. Tiuhaan tarvittavan tulehduskipulääkkeen kanssa
suositellaan käytettäväksi vatsansuojalääkkeitä. Uudemmat COX2 tyyppiset tulehduskipulääkkeet
ovat vatsan ja suoliston kannalta suotuisampia, mutta niitä tulee
käyttää harkiten verenkiertohäiriö­
riskin takia. Migreenipahoinvointiin käytettävä metoklopramidi voi
iäkkäillä aiheuttaa tasapainovai­
keuksia, vapinaa ja muistin heikkenemistä eikä sitä suositella käyttöön lainkaan. Opioideista migreenin hoitoon käytetään eniten tramadolia, joka iäkkäillä voi herkästi aiheuttaa väsymystä, huimausta, pahoinvointia ja ummetusta.
Lääkitys kannattaa aloittaa pienellä annoksella. Migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja ei suositella
yli 65-vuotiaiden käyttöön, koska
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
ne supistavat verisuonia ja voivat
pahentaa verisuonisairauksia. Poikeuksena on tilanne, jossa henkilö
kärsii hankalasta migreenistä, triptaanit ovat siihen saakka toimineet
hyvin eikä käyttäjä sairasta verisuonisairauksia tai verenpainetauti on hyvässä hoitotasapainossa.
Migreenin estolääkettä valit­
taessa otetaan huomioon muut
sairaudet ja aiempi lääkitys. Perinteisistä estolääkkeistä betasalpaajat ovat käyttökelpoisia ja usein niiden käytölle voi iäkkäillä olla muitakin perusteita, kuten sydämen
tykyttely, vajaatoiminta tai verenpainetauti. Alunperin epilepsialääkkeeksi kehitetty topiramaatti on tehokas estolääke ja epilepsiatutkimuksissa lääke oli hyvin siedetty vanhuksillakin. Väsymys, painon lasku ja munuaiskivet
ovat tavallisimpia haittavaikutuksia, mutta varovaisella annossäätelyllä nämä ovat usein ehkäistävissä. Trisyklisiä masennuslääkkeitä (esim. Triptyl, Klotriptyl, Nori­
tren) käytetään menestyksellisesti erilaisten kroonisten kipujen ja
unihäiriöiden hoidossa. Vanhukset
ovat herkempiä näiden lääkkeiden
antikolinergisille sivuvaikutuksille,
kuten väsymykselle, huimaukselle,
ummetukselle ja keskushermostovaikutuksille. Trisyklisiä ei saa
käyttää, mikäli henkilö kärsii rytmihäiriöistä, ahdaskulmaglaukoomasta tai taipumuksesta virtsaumpeen. Näillä lääkkeillä on myös paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, minkä vuoksi hoitoannokset pidetään mielellään pieninä. Neuropaattisen kivun hoi12
toon käytettävällä gabapentiinilla (Gabapenin, Neurontin) tai pregabaliinilla (Lyrica) teho iäkkäiden
migreenin hoidossa on usein vaatimaton, paitsi jos kyseessä on kroonistunut päivittäinen päänsärky.
AT II inhibiittoreita eli ”sartaaneja” ei ole tutkittu ikääntyneillä migreenin hoidossa.
Joidenkin lääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluu päänsärky, mikä
tulisi ottaa huomioon, jos päänsärky alkaa tai pahenee lääkevaihdoksen tai aloituksen yhteydessä. Näitä lääkkeitä ovat esim nitrovalmisteet, estrogeenikorvaushoidot ja
verisuonia laajentavat lääkkeet kuten nifedipiini.
Lopuksi
Ikääntyvien
migreenipotilaiden
lääkitys vaatii aikaa sekä aiem­pien
sairauksien ja jo käytössä olevan
lääkityksen huomioimista. Varoituksista ja rajoituksista huolimatta
ikääntyvien migreenisärkyjä voidaan hoitaa tehokkaasti ja parantaa elämänlaatua. Ikääntyvien migreenin hoitoon ei aina tarvita lääkkeitä, vaan joskus sosiaaliset virikkeet, riittävä yöuni, ulkoilu, fysikaaliset hoidot ja alkoholin käytön
vähentäminen voivat antaa parhaan hoitotuloksen.

13
European
Headache Alliance –
E
EHA
HA, Euroopan päänsärkyliitto, perustettiin vuonna 2006 lisäämään tietoisuutta päänsärkysairauksista ja koordinoimaan eurooppalaisten
potilasyhdistysten
toimintaa.
Ensimmäisenä toimintavuonna 2006 EHA järjesti julkistamistilaisuuden European Headache Congress:issa Espanjan Valenciassa sekä Euroopan Parlamentissa Brysselissä.
Tilaisuus Euroopan Parlamentissa oli EHA:n organisoimana Euroopan Migreenipäivänä.
Samalla julkistettiin EHA:n yhdessä päänsärkyasiantuntijoi-
den kanssa laatima ”Migreenipotilaiden julistus”, jolla pyritään vaikuttamaan Euroopassa
siihen, että migreeni ymmärrettäisiin sairautena ja että kaikilla olisi mahdollisuus asianmukaiseen hoitoon ja tukeen
ja sen myötä mahdollisimman
normaaliin elämään.
Vuoden 2007 lopulla EHA
järjestää yleiskokouksen. Pyrkimyksenä on saada toimintaan mukaan mahdollisimman
monta päänsärky-yhdistystä
Euroopasta ja tukea orastavia
yhdistyksiä maissa, joissa niitä
ei vielä ole.
Perustajajäseninä olivat:
Alankomaat – Peter Vriezen, varapuheenjohta
Espanja – Elena Ruiz de la Torre
Irlanti – Audrey Craven, puheenjohtaja
Iso-Britannia – Ann Turner, rahastonhoitaja
Italia – Cristina Tassorelli
Norja – Astri Walseth
Ruotsi – Eva Ermenz
Serbia – Srdjan Stretenovic
Suomi – Hilkka Kettinen
Sveitsi – Colette Andrée, sihteeri
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Teija Honkonen
Ylilääkäri, dosentti
Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto
Tukea masentuneen
toipumiselle ja
työssä jatkamiselle
Masennustilat ovat yleisiä työikäisen väestön keskuudessa. Masennuksen varhainen tunnistaminen ja oikein ajoitettu hoito edesauttavat toipumista ja työssä selviytymistä. Työntekijän psyykkistä vointia ja työkykyä tukee työ, jonka vaatimukset ovat osaamiseen ja muihin voimavaratekijöihin nähden kohtuulliset ja johon työntekijä pääsee itse vaikuttamaan. Työn sisällön lisäksi työpaikan toimivat ihmissuhteet, hyvä ilmapiiri sekä lähiesimieheltä ja työtovereilta saatu tuki kannattelevat työntekijää silloinkin, kun hänellä on terveysongelmia.
M
asennustilat ovat syiltään
monitekijäisiä, helposti uusiutuvia ja usein kroonisiksi jääviä mielenterveyden
häiriöitä, jotka aiheuttavat paljon
inhimillistä kärsimystä. Suomessa vakavan masennustilan sairastaa vuosittain noin 6 % työikäisestä väestöstä; monet kärsivät lisäksi lievemmistä masennusoireyh-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
tymistä tai masentuneisuudesta.
Seuraavassa rajaudutaan käsittelemään masennustiloja lähinnä työelämän ja työssä jaksamisen näkökulmasta.
14
Työelämän vaatimukset ja
muutokset heijastuvat työntekijöiden
hyvinvointiin.
Masennus on
monikasvoinen
oireyhtymä
Vaikka masennustilat ovat viime
vuosina olleet paljon esillä, niiden tunnistaminen on edelleen vai­
keaa jopa terveysalan ammattilaisille. Tunnistamista voi vaikeuttaa
myös se, että valtaosa masennuspotilaista kärsii ns. monihäiriöisyydestä eli samanaikaisesti jostain muusta mielenterveyden häiriöstä tai pitkäaikaisesta ruumiillisesta sairaudesta, jolloin masennustilan oireet (Taulukko 1) voivat
yhdistyä hyvinkin monikasvoisiksi
oireyhtymiksi.
Myös päänsäryn ja masennuksen välillä tiedetään olevan vahva
yhteys. Tutkimuksissa on todettu, että jatkuvasta päänsärystä ja
etenkin migreenistä kärsivät henkilöt ovat muita alttiimpia sairastumaan masennukseen. Toisaalta
masennuspotilailla on lisääntynyt
riski saada migreeni.
Haitallinen
työkuormitus
masennuksen
taustatekijänä
Työelämän muutos on viime vuosikymmenten aikana ollut ­nopeaa.
Monilla toimialoilla työtehtävät
ovat monipuolistuneet, niiden fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, ja henkilöstön mahdollisuudet
vaikuttaa omaan työhönsä ovat parantuneet. Samanaikaisesti tapahtunut työn vaativuuden kasvu, työtahdin kiristyminen, epävarmuus,
kilpailu ja määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin lisänneet työn
15
psyykkistä kuormittavuutta.
Työelämän vaatimukset ja
muutokset heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin. Pitkä altistuminen kuormittaville psykososiaalisille työoloille lisää psyykkisen ja
fyysisen terveyden heikentymisen
todennäköisyyttä. Tällaisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat
muun muassa jatkuva kiire, suuret vaatimukset, vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, huono ilmapiiri, työhön liittyvä epävarmuus ja epäoikeudenmukaiseksi koettu johtaminen.
Psykososiaalisen työkuormituksen ja masennustilojen yhteyttä käsitelleet seurantatutkimukset
ovat osoittaneet, että kielteiset kokemukset työn sisällöstä ja organisoinnista sekä ongelmat työyhteisön toimivuudessa ja johtamisessa
voivat lisätä psyykkistä oireilua ja
mahdollisesti myös masennustilojen todennäköisyyttä.
myksen lisäksi uupuneen työntekijän asenteet omaan työhön muuttuvat, samoin käsitykset omasta
osaamisesta ja aikaansaamisesta.
Työuupunut kokee työn menettäneen merkityksensä ja mielekkyytensä, ja myös hänen ammatillisen
pystyvyyden tunteensa vähenee.
Suomalaisessa
väestötutkimuksessa on selvitetty ensimmäistä kertaa työuupumuksen yhteyttä diagnosoituun masennustilaan.
Masennustila oli sitä yleisempi, mitä vakavammasta työuupumuksesta oli kysymys; noin puolet vakavasti työuupuneista työntekijöistä
kärsi samanaikaisesta masennustilasta. Tuoreessa hammaslääkäreitä
koskevassa suomalaisessa seurantatutkimuksessa on todettu työstressin johtavan masennukseen
työuupumuksen kautta.
Työstressi, työuupumus ja masennus
Masennustilat ovat merkittävä sairauspoissaolojen ja ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen peruste Suomessa ja myös
kansainvälisesti. Masennuksen vaikutus ilmenee myös työssäkäyvien
työn tuottavuuden vähenemisenä. Väestötutkimusten perusteella
voidaan kuitenkin todeta, että masennuksen määrässä ei ole kahden
viime vuosikymmenen aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Vaikka masennustilat eivät ole
lisääntyneet, masennuksen oireiden merkitys nykypäivän työelämässä on muuttunut. Tämä voi ainakin osin selittyä työn vaatimusten muuttumisella. Masennustila heikentää keskittymiskykyä ja
Työstressi, työuupumus ja masennus ovat käsitteitä, jotka herkästi
arkikielessä menevät sekaisin. Tilapäinen työstressi on varsin tavanomaista eikä se ole vaaraksi
terveydelle. Mikäli työstressi muodostuu hyvin pitkäaikaiseksi, se
saattaa johtaa työuupumukseen,
ellei tilannetta pystytä yhteistoiminnassa muuttamaan tai voimavaroja lisäämään.
Työuupumus ilmenee kokonaisvaltaisena väsymyksenä, joka
kertyy pitkään jatkuneesta pinnistelystä tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä voimavaroja. Väsy-
Masennustilat ja
työssä suoriutuminen

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Pelkkä sairausloma ilman muita
hoitotoimenpiteitä ei ole masennuksen
asianmukaista hoitoa.
tarkkaavaisuutta, samoin muistia
sekä kykyä omaksua uusia asioita ja tehdä päätöksiä. Se voi myös
hidastaa psykomotorisia suorituksia ja heikentää omien suoritusten
positiivisia arviointeja. Masennustilaan liittyy myös halu vetäytyä
vuorovaikutussuhteista. Yhä useamman työ sisältää nykyisin jatkuvaa informaatiotulvaa, uuden tiedon prosessointivaatimuksia sekä
monimuotoisia vuorovaikutus- ja
ryhmätyötilanteita, jolloin masennustilan aiheuttamat kognitiiviset
vaikeudet haittaavat työstä selviytymistä aivan eri tavalla kuin perinteisemmissä työtehtävissä.
Työssä selviytymisvaikeudet ja varhainen
tuki
Masennustilat tulisi tunnistaa ja
hoito aloittaa riittävän varhain,
huomattavasti ennen työkyvyttömyyden uhkaamista. Edellytykset hyötyä hoidosta ovat yleensä sitä paremmat, mitä aiemmin
hoito aloitetaan. Masennuksen ja
myös muiden työkykyä uhkaavien
sai­rauksien hoidon oikea-aikaista
käynnistämistä voivat edesauttaa
työpaikoille työssä selviytymisvaikeuksien tunnistamista ja varhaista tukea varten sovitut yhteiset toimintamallit.
Työssä selviytymisen ongelmat
voivat ilmetä esimerkiksi jatkuvasti
ylipitkinä työpäivinä, sovittujen aikataulujen laiminlyönteinä tai heikentyneenä kykynä toimia työyhteisössä tai asiakassuhteissa. Nämä
ongelmat eivät läheskään aina johdu kuitenkaan työntekijän terveydentilasta, vaan taustalla voi ilmetä esimerkiksi osaamiseen, työoloihin tai työyhteisöön liittyviä ongelmia, joihin tulisi yhteistyössä puuttua. Jos taustalla on terveysongelmia, työterveyshuolto on luonteva
paikka arvioida työntekijän työkykyä ja hoidon tarvetta.
Esimies, työyhteisö
ja työterveyshuolto
masennuspotilaan
tukena
Masennuksesta toipuminen edellyttää aktiivista ja monipuolista
Taulukko 1
Masennustilan oireita
• masentunut mieliala suurimman osan päivää
• kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen menetys
• väsymys tai vähentyneet voimavarat
• itseluottamuksen tai itsearvostuksen väheneminen
• päättämättömyys tai keskittymiskyvyttömyys
• itsemurha-ajatukset tai muut kuolemanajatukset
• unettomuus tai liikaunisuus
• ruokahalun ja painon muutos
• psykomotorinen hidastuneisuus tai kiihtyneisyys
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
hoitoa, jotta sairauden pitkittymiseltä vältyttäisiin. Perusterveydenhuollossa tavallisia hoitomuotoja
ovat vuorovaikutuksellinen tuki,
esimerkiksi jäsentävät keskustelukäynnit, ja säännöllinen seuranta. Mikäli masennustila uhkaa työja toimintakykyä, yleensä tarvitaan
myös lääkehoitoa. Hoidon tuloksellisuutta tukevat myös joustavat
erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuudet, esimerkiksi psykoterapian tarpeen arvioimiseksi.
Pelkkä sairausloma ilman muita hoitotoimenpiteitä ei ole masennuksen asianmukaista hoitoa.
Työterveyshuolto tuntee työntekijän työolot ja työterveyshuollolla on yleensä myös toimiva kontakti työntekijän esimiehiin. Tämä
helpottaa sairausloman tarpeen
arvioin­tia, koska työkykyyn vaikuttavat masennuksen vaikeusasteen
lisäksi myös työn vaatimukset ja
työpaikan mahdollisuudet sopeuttaa työtä masennuksesta ja mahdollisista muista samanaikaisista
sairauksista kärsivän työntekijän
voimavaroihin sopivaksi. Asianmukaisen hoidon lisäksi työssä jaksamista voivat edesauttaa muun
muas­sa työjärjestelyt, ergonomian
parantaminen ja mahdolliset uudet apuvälineet, työaikamuutokset, koulutus tai jopa työympäristön muutos. Myös lähiesimieheltä
ja työtovereilta saatu tuki voi osaltaan helpottaa masennuspotilaan
työssä jatkamista.
Monihäiriöisyys
hoidon haasteena
Monihäiriöisyys liittyy vakavan
masennustilan huonoon ennustee16
seen kuten uusiutumisriskiin, osittaiseen toipumiseen ja toimintakyvyn laskuun. Runsas ajankohtainen monihäiriöisyys, samoin kuin
masennustilan vaikeusaste, ennustavat pitkää toipumisaikaa.
Yli puolella erikoissairaanhoidossa olevista potilaista on suomalaistutkimuksen mukaan vakavan
masennustilan lisäksi ahdistuneisuushäiriö, vajaalla puolella persoonallisuushäiriö ja neljänneksellä alkoholiriippuvuus tai alkoholin väärinkäyttö. Kroonisesta somaattisesta sairaudesta kärsii noin
puolet masennuspotilaista. Masennustilaan liittyvää monihäiriöisyyttä on runsaasti myös perusterveydenhuollon potilailla.
Mikäli työntekijä kärsii masennustilan lisäksi jostain muusta mielenterveyden häiriöstä tai kroonisesta somaattisesta sairaudesta,
esimerkiksi jatkuvasta päänsärystä, ennuste hoitotulosten, elämänlaadun ja työssä selviytymisen suh-
teen luonnollisesti heikkenee, ellei molempia sairauksia oteta huomioon hoitotoimenpiteitä ja myös
tarvittavia työhön liittyviä tukitoimia suunniteltaessa.
Työhön paluun tuki
osaksi työhyvinvointi­
johtamista
Yhteisesti sovitun toimintamallin
työhön paluun tukemiseksi tulisi
olla osa yrityksen ja työpaikan työhyvinvointijohtamista. Onnistunut
pitkältä sairauslomalta työhön paluu edellyttää hyvissä ajoin käynnistyvää suunnittelua yhteistyössä työterveyshuollon, esimiehen ja
työntekijän kanssa. Sairausloman
aikana esimiehen ja työterveyshuollon olisi hyvä pitää kannustavalla tavalla yhteyttä työntekijään.
Työhyvinvointia tukevaan työhön
paluuseen kuuluu esimiehen kanssa käytävä paluukeskustelu ja sai-
rauslomalta palaavan työntekijän
perehdyttäminen työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin. Joskus
koko työyhteisö tarvitsee valmennusta pitkältä sairauslomalta palaavan työntekijän työhön paluun
onnistumisen turvaamiseksi.
Masennuksesta toipuvan toimintakyky palautuu usein masennusoireiden häviämistä hitaammin; toipilasaika tulisikin tarvit­
taessa huomioida työnkuvassa.
Jos masennuksesta toipuva työntekijä ei kykene entisiin tehtäviinsä, voidaan työterveyshuollon asiantuntemusta apuna käyttäen sopia esimiehen kanssa mahdollisista työhön paluuta tukevista tilapäisistä tai pysyvistä työjärjestelyistä. Pitkältä sairauslomalta paluuta voidaan helpottaa tietyin edellytyksin myös esimerkiksi osasairauspäivärahan tai työeläkekuntoutuksena toteutettavan työkokeilun turvin.

Lifting The Burden -kampanjan
27.6.2007 julkaistusta lehdistötiedotteesta
vapaasti suomentanut Virpi Vallasvuo.
Harry Potter
ja päänsäryn kirous
– Uusi tutkimus diagnosoi Harryn
päänsäryt todennäköiseksi migreeniksi
K
esäkuussa 2007 julkaistu tutkimus ”Harry Potter ja päänsäryn kirous” luokittelee Harryn päänsäryt – jästien ICHDII ‑luokituksessa – diagnoosin todennäköinen migreeni alle. Tutkimusartikkeli ilmestyi Headachelehdessä, joka on American
Headache Societyn päänsärkytutkimuksia raportoiva julkaisu.
Tutkimuksen ovat ­kirjoittaneet
maailman johtaviin päänsärky­
asiantuntijoihin kuuluvat Tri Fred
Sheftell ja Tri Timothy Steiner,
yhdessä migreeniä sairastavan teini-ikäisen Hallie Thomasin kanssa. Tutkimus valottaa kuinka Harryn kärsimykset ovat samanlaisia
kuin lapsilla ja aikuisilla kaikkialla maailmassa. He analysoivat J.K.
Rowlingin Harry Potter -kirjoissa
esiintyvät kuvaukset Harryn päänsäryistä.
Mikä sitten viittaa
siihen, että Harryllä
on migreeni?
– Migreenipäänsäryt alkavat usein
teini-iässä, tosin ne voivat alkaa jo
lapsena, jopa vauvana. Harryllä pahat päänsäryt alkoivat 11-vuotiaana, kohta sen jälkeen, kun hän sai
tietää olevansa velho.
– Migreenisärky on yleensä
(vaikka ei välttämättä) toispuolista. Harryn päänsärky keskittyy ilmeisesti hänen otsassaan olevan
salamanmuotoisen arven tienoille.
– Pahoinvointi ja/tai oksentaminen ovat yleisiä migreeniin liittyviä oireita erityisesti lapsilla.
Harryn päänsärkyjen lisääntyessä, myös nämä oireet esiintyivät
useam­min.
– Migreeni on invalidisoivaa.
Kohtausten aikana Harry oli täysin
toimintakyvytön ja putosi kivusta
polvilleen.
Ainoa migreenin kriteeri, jota
Harryn päänsärkykohtaukset eivät täytä on niiden kesto. Harryn
kohtauksen ovat ohi minuuteissa,
kun taas jästilapsilla ja -teineillä
ne kestävät vähintään yhdestä kolmeen tuntiin. Tämän vuoksi tutkimuksessa on päädytty diagnoosiin
todennäköinen migreeni.
Tri Steiner sanoo: ”Harry on
kärsinyt sietämättömän tuskallisista päänsäryistä, jotka ovat teh-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
neet hänet täysin toimintakyvyttömäksi. Lordi Voldemort on aina
aivan kulman takana, joten näiden
päänsärkyjen lamauttava vaikutus
aiheut­taa todellista vaaraa Harrylle.”
”Silti, huolimatta kohtausten
ilmeisestä vakavuudesta, Harryn
sairaus on taikaministeri Cornelius Toffeen mielestä vain psykologista. Epäilemättä tästä syystä
Harry on kärsinyt päänsäryistään
hiljaisuudessa. Kaikkialla ihmiset,
jotka kärsivät lamauttavista päänsäryistä, tunnistavat tämän ennakkoluulon, koska he törmäävät siihen usein itsekin.”
”Surullista kyllä, Harryn tilanne ilmentää maailmanlaajuista ongelmaa. Päänsäryt ovat todellisia ja usein koko iän kestäviä sairauksia, jotka lamauttavat ihmisiä
ja vievät heiltä toimintakyvyn. Silti
miljoonat kärsivät hiljaisuudessa,
koska päänsärkysairauksia ei tunnisteta, ei hoideta riittävästi tai –
vielä pahempaa – hoidetaan väärin. Tehokkaita hoitoja on olemassa, mutta ne eivät usein tavoita ihmisiä, jotka niitä tarvitsisivat. Tällaiseen välinpitämättömyyteen ei
18
Harryllä pahat päänsäryt alkoivat 11-vuotiaana,
kohta sen jälkeen, kun hän sai tietää olevansa velho.
ole mitään hyvää syytä, ja me pyrimmekin määrätietoisesti ”nostamaan taakan” päänsärkyjä sairastavilta ympäri maailman.”
John F. Rothrock, Headachelehden päätoimittaja, lisää: ”Tämä
tutkimus valottaa loistavalla tavalla päänsärkyihin liittyviä kysymyksiä. Artikkeli ei ole vain hauska ja
vangitseva, se perustuu luotetta-
vaan tieteelliseen tutkimukseen.
Olemme innoissamme, kun olemme saaneet julkaista näin erikoislaatuisen ja tärkeän tutkimuksen.”
Tohtorit Sheftell ja Steiner ovat
molemmat Potter-kirjojen lukijoita. Tämän tutkimuksen he tekivät
vapaa-ajallaan ja kiinnittääkseen
huomiota lasten ja nuorten päänsärkyyn, jota esiintyy oletettua
enemmän. Myös se ansaitsee varhaisen, oikean diagnoosin ja asianmukaisen hoidon.

Lisätietoa Lifting The Burden -kampanjasta
sekä Harry Potter -tutkimuksesta osoitteessa www.l-t-b.org
Tutkimus ”Harry Potter and the Curse
of Headache” löytyy kokonaisuudessaan
Sheftell, F., Steiner, T.J. and Thomas,
H. (2007) Headache 47:911-916 sekä
osoitteesta www.blackwell-synergy.com/doi/
abs/10.1111/j.1526-4610.2007.00665.x
WHA
M. MacDonald
H. Kettinen
Miksi päänsäryistä
pitää puhua?
L
ähes 50 prosenttia maailman
väestöstä kokee päänsärkyä
ja se tekee päänsärystä yhden
kymmenestä eniten toimintakyvyttömyyttä aiheuttavasta oireesta todetaan hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa (Cephalalgia -lehden maaliskuun numero).
Professori Lars Jacob Stovnerin (Norwegian University of
Science and Technolgy, Trondheim) johtama tutkijaryhmä keräsi kaikki vuoteen 2006 mennessä
ilmestyneet julkaistut tukimukset
päänsäryn esiintyvyydestä ja sen
aiheuttamista seurauksista. Katsaus osoittaa, että päänsärkysai­
rauksia esiintyy todellakin kaikkialla maailmassa, ja niillä on merkittävä vaikutus elämänlaatuun se19
kä taloudellisia vaikutuksia – sekä
niitä poteville että yhteiskunnalle.
Katsauksen mukaan yhdellä yhdeksästä (eli 11 %) maailman aikuisista on migreeni. ”Tavallinen päänsärky”, jota oikeaoppisesti kutsutaan jännitystyyppiseksi päänsäryksi, koskettaa lähes
puolta (42 prosenttia) aikuisväestöstä. Vaikka migreenistä on yleensä enemmän haittaa sitä sairastavalle, artikkelin kirjoittajat väittävät, että koska jännitystyyppistä
päänsärkyä potee niin suuri joukko ihmisiä, aiheutuu siitä enemmän taakkaa.
Tämä havainto on vahvistettu teollisuusmaissa tehdyissä tutkimuksissa, joissa osoitetaan, että poissaoloja työstä (tai heiken-
tynyttä työkykyä) aiheutuu enemmän jännitystyyppisen päänsäryn
kuin migreenin takia.
Katsauksesta käy ilmi joitakin mielenkiintoisia eroja päänsärkysairauksien esiintyvyydessä eri
maanosissa. Esimerkiksi sekä migreeniä että jännitystyyppistä päänsärkyä esiintyy vähemmän Afrikassa kuin muissa maanosissa. Tosin
on huomattava, että Afrikasta ei
ole kattavia tutkimuksia.
Useimmat ihmiset pystyvät
hoitamaan päänsärkynsä melko
helposti eikä se ole heille merkittävä haitta. Professori Stovner kuitenkin varoittaa, että tämä johtaa
helposti aiheettomaan tyytyväisyyten.
– Saamme usein kuulla, että

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Katsauksen mukaan yhdellä yhdeksästä (eli 11 %)
maailman aikuisista on migreeni.
päänsärky on mitätön vaiva. Niille, jotka kärsivät todella hankalasta päänsärystä tämä voi olla masentavaa.
– Huolestuttavin havainto tutkimuksessamme oli, että 3 % maailman väestöstä kärsii niin kutsutusta kroonisesta päänsärystä. Tämä tarkoittaa, että heillä on päänsärkyä enemmän kuin 15 päivänä
kuukaudessa eli joka toinen päivä
usean kuukauden ajan. Tämä yli
100 miljoonan ihmisen jouko todennäköisesti kantaa suurimman
päänsärkyihin liittyvän taakan, ja
luultavasti myös sen leiman, että
heidän tilansa ei ole todellinen sairaus.
Tohtori Timothy Steiner Lontoon Imperial Collegesta, yksi artikkelin kirjoittajista ja kansainvälisen Lifting The Burden -kampanjan johtaja lisää: – Tämä tutkimus auttaa meitä ymmärtämään
päänsärkysairauksista
aiheutuvaa taakkaa maailmanlaajuisesti. Se osoittaa selvästi, miksi tarvitsemme kansainvälistä kampanjaa, ja se myös tukee viestejä, joita pyrimme saattamaan hallitusten ja terveydenhuollon päätöksentekijöiden tietoon. Maailmassa
on vielä merkittäviä alueita, kuten
Kiina, Intia ja Afrikan manner, joissa kampanjamme täytyy tehdä lisää tutkimusta päänsärkysairauksien esiintyvyydestä ja niiden seu-
rauksista kansanterveydellisesti,
mutta muualla todisteet ovat aivan selvät.
– Monissa tapauksissa esimerkiksi migreeni ja jännitystyyppinen päänsärky voidaan hoitaa helposti ja tehokkaasti, mutta ensin
niiden hoidon tarve tulee tunnustaa, ja lääkärit sekä muu terveydenhoitohnekilöstö kouluttaa tekemään oikeat diagnoosit ja hoitamaan päänsärkyjä. Ihmisten tulee
saada tietää, että hoitoa on saatavana, ja hallitusten tulee ymmärtää tehokkaan hoidon saatavuuden
tuomat hyödyt niin kansanterveydellisesti kuin parantuneena työn
tuottavuutenakin. Kansainvälisellä
kampanjalla, jossa Maailman Terveysjärjestö on vahvasti mukana,
on juuri nämä tavoitteet.
Keskeiset havainnot
Tutkimuksessa analysoitiin 107
tieteellistä alkuperäisjulkaisua: 48
Euroopasta, 20 Aasiasta, 14 Pohjois-Amerikasta, 13 Keski- ja EteläAmerikasta, kahdeksan Afrikasta
ja neljä Australiasta tai Tyynenmeren alueelta. Taulukkoon on koottu tämänhetkinen (viimeisen vuoden kuluessa) ja elinikäinen päänsäryn esiintyvyys.
Nämä luvut osoittavat, että yleisimmät päänsäryt ovat Maailman
Terveysjärjestön toimintakyvyttömyyttä aiheuttavien ­sairauksien
listalla kymmenen vaikeimman
sairauden joukossa. Mikäli tarkastellaan lukuja vain naisten osalta,
katsauksesta voidaan päätellä, että päänsäryt kuuluvat todennäköisesti viiden kärkeen. [Toim. huom.
Maailman Terveysraportissa 2001
migreeni yksin oli vastaavasti sijoilla 19 ja 12.]
Yksilökohtainen
migreeniin
liittyvä taakka keskivaikean migreenikohtauksen aikana on kaksinkertainen verrattuna jännitystyyppiseen päänsärkyyn. Jos verrataan kummankin päänsäryn tiheyttä, (jännityspäänsärky voi olla
päivittäistä, migreeni esiintyy kohtauksina, ja lasketaan päänsärkypäiviä henkeä kohden väestössä)
jännitystyyppinen päänsärky muodosti 58 % koko taakasta, migreeni 42 %.
Tämä katsaus kokoaa julkaistun tutkimustiedon, joka selkeästi
osoittaa, että päänsäryt ovat vakava terveydellinen ongelma. Päänsäryt vaativat – ja ansaitsevat – asianmukaisen hoidon kaikkialla.

Stovner, L.J., Hagen, K., Jensen, R., Katsarava,
Z., Lipton, R.B., Scher, A.I., Steiner, T.J. and
Zwart, J.-A. (2007) The Global burden of
headache: a documentation of headache
prevalence and disability worldwide.
Cephalalgia 27: 193-210.
Kaikki
päänsäryt
Migreeni
Jännitystyyppinen
päänsärky
Krooninen päänsärky
1 vuoden
esiintyvyys kaikilla
47 %
10 %
38 %
3%
1 vuoden esiintyvyys
aikuisilla
46 %
11 %
42 %
3%
Elinikäinen
esiintyvyys
66 %
14 %
46 %
3%
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
20
WHA
World Headache Alliance
K
ansainvälinen kattojärjestömme WHA:n perustamisesta
tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta. Viimeisen neljän vuoden aikana järjestö
on kokenut suuria muutoksia. Kansalaisjärjestöjen varainhankinta on
muuttunut haasteellisemmaksi, ja
tulosvastuu tekee tuloaan sinnekin. Enää ei toimita, vaan suoritetaan projekteja!
Lääketeollisuus tuki taloudellisesti WHA:ta, kun migreenin täsmälääkkeet tulivat markkinoille.
Tämä tuki on vähentynyt merkittävästi, nyt kun monen triptaanin
patentit alkavat umpeutua. Viimeisen kolmen vuoden aikana (2004–
2006) WHA:n rahoitus on laskenut
lähes 90 % parhaista vuosista. Tästä johtuen tällä koko maailmaa kattavalla järjestöllä ei ole enää koko-
päivätoimista toiminnanjohtajaa,
vaan toiminnan organisointi hoidetaan tunti- ja vapaaehtoistyönä.
Perinteisesti joka toinen vuosi järjestettävän International
Headache Congress’in (IHC) yhteydessä WHA järjesti oman kokouksensa potilasedustajille Tukholmassa 27.–28.6.2007. Teemana olivat yhteistyöverkostot ja potilaslähtöinen terveydenhoito päänsäryn kannalta.
WHA:n yhtenä tavoittena on
luoda maailmanlaajuiset tieto- ja
yhteistyöverkostot, joiden avulla
se pystyy keräämään tietoa päänsäryn esiintyvyydestä, sen aiheuttamasta taakasta ja ennen kaikkea
päänsärkyä sairastavien tarpeista.
Tätä tavoitetta toteutetaan yhdessä WHO:n kansainväisen kampanjan, Lifting The Burden, kanssa,
jossa WHA on yksi neljästä organisaatiosta. (Lisää tietoa kampanjasta englanninkielisiltä nettisivuilta
www.l-t-b.org.)
Tämä oli myös WHA:n vaalivuosi. Seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 2007–2009 puheenjohtajaksi nimitettiin suomalainen Hilkka
Kettinen, hallitukseen valittiin
vaalissa seuraavat edustajat:
Peter Humphries, Australia
Regina Namata Kamoga, Uganda
Peter Vriezen, Alankomaat
tri Paolo Martelletti, Italia
tri Koen Paemeleire, Belgia
Lisäksi hallitus nimitti sääntöjen
suomalla oikeudellaan tri Timothy Steinerin jatkamaan järjestön
sihteerinä.

Afrikan maissa ei vielä ole yhdistyksiä päänsärkypotilaille. Taikauskolla yritetään selittää esimerkiksi migreeni.
Ugandalainen WHA:n hallituksen uusi jäsen Regina Namata Kamoga kärsii itse hankalasta migreenistä, mutta
ei ole saanut mitään apua kotimaassaan – eikä muuallakaan Afrikassa. Hilkka on toimittanut tietoa Reginalle ja
niinpä Regina on tällä hetkellä Suomen Migreeniyhdistyksen jäsen!
21
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
K
y
s
y
a
s
i
a
n
t
u
n
t
i
j
a
l
t
a
Erkki Säkö
Neurologian
erikoislääkäri
Turun Pään­särky­
keskus Oy, TJ,
­vastaava lääkäri
[email protected]
1. Kun itsellä on sellainen tunne, että lähes kaikki migreenikohtaukset johtuvat hormoneista, onko mitään järkeä ottaa estoon verenpainelääkettä? Migreenipäiviä kertyy n.10/
kk, Selopral-purkki on hyllyssä, mutta motivaatio puuttuu,
koska triptaanitkin auttaa.
Nimim. Nainen 47-v.
Kuukautismigreeni
useimmiten
reagoi huonosti muuhun estohoitoon kuin hormonaaliseen. Yleensä estolääkkeet hieman helpottavat, säryt ovat lyhyempiä ja ehkä
lievempiä, mutta harvoin jäävät kokonaan pois. Estolääkkeen idea on
se, että sillä parannetaan elämän
laatua. Jos siitä ei koe hyötyä vaan
haittaa, ei sellaista kannata syödä.
Jos haluaa koettaa estolääkettä, kannattaa kokeilla vaihtoa riittävään kandesartaani-annokseen,
esim 16 mg/vrk. Myös topiramaattia voi kokeilla.
Jos on E-pillerit päällä, usein
migreenit saa harvennettua niin,
että syö 2 – 3 jaksoa pillereitä yhteen putkeen ja ottaa vuodon sellaisena ajankohtana, että on aikaa
sairastella päänsärkyä. Kuukautismigreeni laukeaa päälle useimmiten estrogeenitason laskusta ennen kuukautisvuotoa, joten pilleritauon aikaisesta riittävän suuresta
estrogeenilaastari- tai geeliannoksesta on toisinaan hyötyä.
Aika pitkä tuo kuukautismigreenijakso kyllä on. Jos sen sairastamiseen menee 10 päivää kuussa,
siitä on enää 5 pivää matkaa krooniseen migreeniin.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
2. Onko olemassa jotain vanhoja tutkimustuloksia ajalta ennen triptaaneja, paheniko silloinkin naisten migreeni 40
ikävuoden jälkeen aina vaihdevuosiin asti?
Käsittääkseni mitään tutkimustuloksia ei ajalta ennen triptaaneja ole, ja niiden vertaaminenkin
on hieman vaikeaa, kun migreenin määritelmä standardoitiin vasta 1988. Sitä ennen usea migreeni
meni tensiosäryn piikkiin.
Vaihdevuosi-ikää ennen hormonitoiminta vahvistuu, ja sen takia herkästi hormoniriippuva migreeni vahvistuu. Kun vaihdevuosiikä tulee, hormonit alkavat heilahdella ja estrogeenilaskuja tulee ennustamattomasti. Sen vuoksi vaihdevuosi-iässä migreeni usein ottaa oikein kunnon joutsenlaulun,
ja rauhoittuu vasta kuusikymppisenä, kun päästään ns tasannevuosiin, jolloin munasarjoista ei suuria
heilahteluja tule.
Triptaanit käytettynä säännöllisesti yli kolme päivää viikossa
vievät herkästi särkylääkepäänsärkyyn. Vanhanaikaiset ergotamiinivalmisteet pitkän 60 – 70 tunnin
puoliintumisaikansa takia tekivät
saman jo kahden päivän viikoittaisen käytön ylityksellä. Annoksella
ja annoskerroilla ei ole väliä, käyttöpäivillä kylläkin. Yksi syy, mikä
triptaaneilla herkemmin vie särkylääkepäänsärkyyn on niiden käytön helppous, ergotamiinien sivuvaikutukset ovat sen verran vahvempia, että niiden syönti tiheästi
tekee olosta suhteellisen huonon.
22
Seuraavassa lehdessä kysymyksiin vastaa
lasteneneurologi. Lähetä kysymyksesi
marraskuun 15. päivään mennessä.
Toisaalta ergotamiinit ovat salakavalampia, pitkän puoliintumisajan
takia joka kolmas päivä tuleva särky saattaa olla jo särkylääkepäänsärkyä, joka johtuu niiden käytöstä.
3. Onko todettu mitään yhtetyttä vatsan liikahappoisuudella
ja päänsäryllä? Olen huomannut, että kun otan Nexiumia,
ei päähän satu niin paljon.
Allekirjoittaneella ei ole tietoa tällaisesta. Mahdollisesti Nexium ja
muut happosalpaajat sallivat tulehduskipulääkkeiden vapaamman
käytön ja sitä kautta saattavat vähentää särkyä. Ellei tuota 4 – 5 viikoittaisen särkylääkkeen käyttöpäivän rajaa ylitetä, jolloin ne ai­
heuttavat särkylääkepäänsäryn.
4. Olen syöpäpotilas (levinnyt
ja uusiutunut rintasyöpä). Minulla on myös ollut migreeni
(aurallinen) koko ikäni, olen
50 v. Olen ihmetellyt omalla
kohdallani sellaista asiaa, että
sytostaattihoidon aikana mi-
nulla ei ole ollenkaan migreenikohtauksia. Minulla on menossa kolmas sytostaattikuuri. Ennen tätä viimeistä kuuria minulla oli migreenikohtaus noin kerran viikossa. Sytostaattikuurien välillä kohtauksia on viime vuosina ollut enemmän kuin aikaisempina vuosina lukuunottamatta
nuoruutta, jolloin niitä oli lähes viikoittain.
Tahtoisin siis esittää kysymyksen migreenin tutkijalle/
tutkijoille ovatko he kuulleet
tälläisestä, että sytostaattikuurin aikana ei ole migreenikohtauksia ja mikä mahtaa olla syy siihen – sytostaattiko vai
jokin elimistön tila?
Rintasyövän yhteydessä käytetään usein antiestrogeeneja, jotka
ovat aivan erinomaisia hormoniriippuvan migreenin estolääkkeitä.
Kun ei kuukautiskiertoa ole, ei ole
myöskään hormoniriippuvaa migreeniä. Solusalpaajien (sytostaattien) yhteydessä käytetään myös
usein kortisonia, joka niin ikään on
tehokkaimpia särkykierteen katkaisijoita. Ne vaikuttavat verisuonen seinämässä ilmenevään steriiliin tulehdusreaktioon, ja sitä kautta katkaisevat särkymekanismia.
Muillakin solusalpaajilla on tulehdusreaktiota vähentävää kortisonin kaltaista vaikutusta, ja ilmiö
voi johtua myös siitä. En tiedä, mitä solusalpaajayhdistelmää kysyjä
käyttää, joten on vaikea ottaa kantaa tähän. Toisaalta levinnyt ja uusinut rintasyöpä on sen verran ikävä sairaus, että on kohtuullista että
luontoäiti on päättänyt sen aikana
jättää rankaisematta enää migreenikohtauksilla. Solusalpaajat ovat
sen verran sivuvaikutuksellisia lääkeaineita, etten ihan ensimmäiseksi niitä käyttäisi periaatteessa hyvänlaatuisen sairauden kuten migreenin hoitoon. Migreenihän harvoin lyhentää elämää, paha sellainen vain pilaa sen.

Migreeniyhdistys palvelee: Vertaistukipuhelimet
23
4
Migreeniä sairastaville: 050 400 8787 keskiviikkoisin 8 – 12 tai 16 – 20.
Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tai [email protected]
4
Sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgiaa) sairastaville: 050 533 1014.
Jos puhelin ei vastaa, jätä soittopyyntö tekstiviestillä. Myös [email protected]
4
Hemiplegistä (halvausoireista) migreeniä sairastaville: 040 705 4694, arkisin klo 10 – 14,
myös [email protected]
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Poi m in toja tied em a a i lm a st a
Koonneet Hanna Harno, Päivi Hölttä ja Hilkka Kettinen
Migreenin esiintyvyys Yhdysvalloissa ja estolääkityksen tarve
T
utkijat lähettivät päänsärkykyselykaavakkeen 120 000:een
yhdysvaltalaiseen kotiin. Migreenidiagnoosi tehtiin kansainvälisten kriteerien mukaan. Päänsärkyspesialistit laativat migreenin
estohoitosuosituksen. Päänsäryn
esiintymistiheys ja toimintakyvyn
menetys olivat keskeisiä mittareita
estolääkitystä suositeltaessa. Tutkimukseen löytyi 162 576 henkilöä,
jotka olivat yli 12-vuotiaita. Vuoden aikana migreenin esiintyvyys
oli 11,7 % (miehillä 5,6 %, naisilla
17,1 %). Suurin esiintyvyys oli keski-iässä, matalampi nuorilla ja yli
60-vuotiailla. 31,3%:lla oli migreenikohtauksia kolme tai enemmän
kuukaudessa. Migreenin esiintymispiirteet ovat säilyneet USA:ssa
ennallaan viimeiset 15 vuotta.
Potilaista 53,7 % raportoi vaikeasta toimintakyvyn menetyksestä tai vuodelevon tarpeesta migreenikohtauksen aikana. Estohoitosuosituksen perusteella 25,7%:lle
olisi tullut tarjota estolääkitystä ja
sen lisäksi 13,1 %:lle harkita sitä,
mutta vain 13,0 % kertoi käyttävänsä päivittäistä migreenin estolääkitystä. Useampi kuin joka neljäs migreeniä sairastava hyötyisi estolääkityksestä, mutta heistä
huomattava osa ei sitä saa. HH
RB Lipton, ME Bigal, M Diamond et al.
Migraine prevalence, disease burden, and
the need for preventive therapy. Neurology
2007;68:343-349.
Yhteys sydämen eteisväliseinän aukolla ja migreenillä?
A
urallista migreeniä sairastavilla on merkitsevästi useammin
aukko sydämen eteisväliseinässä (= patent foramen ovale
= PFO) kuin henkilöillä, joilla ei ole
migreeniä tai joilla on auraton migreeni. Tutkijat kävivät läpi aiheesta tähän asti tehdyt tutkimukset,
eikä riittävää syy-seuraussuhdet-
ta PFO:n ja migreenin välillä voitu
osoittaa. Biologinen yhteys aurallisen migreenin ja PFO:n välillä jää
epäselväksi, mutta on mahdollista, että periytyminen tapahtuu saman geneettisen alttiuden kautta.
Lumekontrolloiduissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa aurallisen migreenin paranevan PFO:n
sulkemisella. Asiaa tutkitaan edelleen laajasti, mutta PFO:n sulkemista ei ainakaan ennen lisätutkimusten valmistumista voida suositella migreeniä ennaltaehkäiseväksi toimenpiteeksi.HH
Hans-Christoph Diener, Tobias Kurth, David
Dodick. Patent foramen ovale, stroke, and
cardiovascular disease in migraine. Curr
Opin Neurol 2007; 20:310-319.
Familiaalisen hemiplegisen migreenin geneettinen kirjo Tanskassa
F
amiliaalinen
hemipleginen
migreeni (FHM) on aurallisen migreenin harvinainen alamuoto, jolle on tyypillistä (jota määrittää) erityisesti ohimenevä
toispuolihalvaus. FHM:n aiheuttajaksi on tähän mennessä osoitettu
kolme eri alttiusgeeniä, ­CACNA1A
(FHM1), ATP1A2 (FHM2) ja
­SCN1A (FHM3). Periytyminen
tapahtuu autosomaalisesti ja dominantisti. Tässä tutkimuksessa etsittiin FHM-perheitä kaikista
Tanskan sairaaloista, seulottiin yli
27 000 potilaan tiedot päänsärkyyn
erikoistuneiden neurologien yksityisvastaanotoilta ja tutkimuksesta tiedotettiin tanskalaisessa lääkärilehdessä sekä paikallisessa potilaiden päänsärkyhdistyksen lehdessä. Tanska on väestöltään jokseenkin Suomen kokoinen, 5,2 miljoonaa asukasta. Todennäköisille
FHM-potilaille (Potentiaalisille potilaille) ja heidän lähiomaisilleen
soitettiin diagnoosin varmentamiseksi. FHM diagnoosi tehtiin kansainvälisten kriteerien mukaisesti
(IHS). 43 FHM-perhettä osallistui
tutkimukseen. Kytkentäanalyysis-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
sä (”Linkage”-analyysissa) voitiin
osoittaa yhteys ­CACNA1A:han (3
perhettä) ja ATP1A2:een (3 perhettä), mutta ei SCN1A:han. Vain
14 %:lle (6/43 perheelle) voitiin
osoittaa tunnettu geneettinen alttius. Nämä perheet olivat keskimäärin suurempia kuin ne, joista geneettistä alttiutta ei löydetty.
Todennäköisesti toistaiseksi tuntemattomia FHM:n alttiusgeenejä
tullaan löytämään tulevaisuudessa
pienemmistäkin perheistä. (Mahdollisesti tanskalaisten FHM:n geneettinen alttius on erilainen kuin
24
muiden väestöjen. Todennäköisesti lisää FHM:n alttiusgeenejä
tullaan jatkossa löytämään, myös
pienemmille perheille.) HH
LL Thomsen, M Kirchmann, A Bjornsson et
al. The Genetic spectrum of a populationbased sample of familial hemiplegic migraine.
Brain (2007), 130, 346-356.
Päänsäryt ja nuorten mielenterveysongelmat
M
igreenin ja mielenterveysongelmien yhteydestä on puhuttu aikaisemminkin. Nyt
on Taiwanissa tutkittu toista sataa 12–15-vuotiasta, jotka olivat poteneet kroonista päivittäistä
päänsärkyä (CDH; särkyä vähintään 15 päivänä kuukaudessa ainakin kolmen kuukauden ajan). Tutkimusjoukko koostui tavallisista
koululaisista. Päänsärkyjen määrä ja laatu selvitettiin ja sen lisäksi
psykiatri haastatteli nuoret selvittääkseen masennus-, ahdistus- ja
muita mielenterveyden oireita.
Lähes puolella nuorista oli joku mielenterveyden häiriö ja viidenneksen – tytöistä 26 % ja pojista 7 % – todettiin olevan vakavasti masentuneita. Luvut olivat korkeampia kuin samanikäisessä väestössä yleensä. Kun mielenterveyden häiriöitä ja päänsärkytyyppejä
vertailtiin keskenään, huomattiin,
että jo pelkkä migreenin olemassa-
olo ja erityisesti aurallinen migreeni altisti mielenterveyden häiriöille. Pelkkää kroonista jännityspäänsärkyä potevat olivat selvästi terveempiä. Sen sijaan sairastamisvuosien määrällä tai kipujen tiheydellä ei ollut vaikutusta mielenterveyden häiriöihin.
Huolestuttavinta
oli,
että
20 %:lla nuorista todettiin olevan
korkea itsemurhariski. Riski oli
suurin tytöillä, joilla oli vakava masennus tai ahdistus sekä aurallinen
migreeni. Mielenterveyden ongelmista kärsivät eivät olleet käyneet
lääkärillä useammin, eikä heillä ollut sairauspoissaoloja enempää
kuin muilla tutkimusryhmäläisillä.
Havainnot muistuttavat, että vanhempien olisi entistä tarkemmin
kuulosteltava migreeniä sairastavaa nuorisoaan, jotta masennus- ja
ahdistusoireet havittaisiin ja hoidettaisiin ennen kuin ne uhkaavat
vakavasti nuoren elämää.
Tämäkään tutkimus ei anna
vastausta siihen, miksi migreenikoilla jo nuorena on enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin päänsäryttömillä tai kroonista jännityspäänsärkyä sairastavilla. Serotoniinia, erästä aivojen välittäjäainetta,
on selitetty migreenin ja masennuksen yhteiseksi tekijäksi, vaikka
vedenpitävät todisteet puuttuvat.
Tämä tutkimus ei myöskään tue
teoriaa, että masennus olisi seurausta jatkuvista kivuista, vaikka
monista kokeneista migreenikoista niin tuntuukin. Uusia tuloksia
ja lääketieteellisiä vastauksia odotellessa perheen ja ystävien muodostama tukiverkosto on oleellisen
tärkeä vaikeuksissa oleville migreeninuorille. PH
Shuu-Jiun Wang, Kai-Dih Juang, Jong-Ling
Fuh, Shiang-Ru Lu. Psychiatric comorbidity
and suicide risk in adolescents with chronic
daily headache. Neurology 2007;68:14681473.
Uusia lääkkeitä migreeniin ja päänsärkyyn?
P
rofessori Jes Olesen järjestää
Kööpenhaminassa perinteisen
kansainvälisen päänsärkytutkijoiden seminaarin aina maaliskuussa. Tänä vuonna seminaarin
aiheena olivat uudet lääkekehitysmahdollisuudet migreeniin sekä
joihinkin muihin päänsärkyihin.
Laboratoriossa voidaan tehdä tuhansia kokeita soluviljelmissä
eri lääkemolekyylien tai -yhdisteiden vaikutuksista automatisoitujen laitteiden avulla. Eläinkokeet
vievät huomattavasti enemmän
aikaa ja, kuten professori Peter
Goadsby Lontoosta huomautti, ei
ole olemassa varsinaista ”migreenimallia” koko kohtauksesta, vaan it-
se asiassa tutkijat voivat toistaiseksi tarkastella vain migreenikoh­
tauksen eri osa-alueita.
Tutkijat ovat jo vuosia kiistelleet, mitä niiden määrällisten ja
laadullisten tavoitteiden tulisi olla,
joilla kliinisissä lääketutkimuksissa käytetään mittaamaan jonkun
– toivotun tai olemassa olevan –
lääkkeen tehoa. Tällä hetkellä yleisesti esimerkiksi migreenilääketutkimuksissa mitataan lievittääkö tietty annos tutkittavaa lääkettä päänsärky- ja muita migreenioireita 24 tunnin kuluessa.
Tällä hetkellä on useita tutkimuslinjoja, joissa pyritään vaikuttamaan migreenimekanismeihin ja
aivojen toimintahäiriöön migreenikohtauksen kehittyessä tai ollessa
jo meneillään.
Epilepsialääkkeitä käytetään
vaikean migreenin estohoidossa.
Moni onkin mielessään varmasti tullut samaan johtopäätökseen
kuin tutkijat: epilepsialla ja migreenillä on enemmän yhteistä hermosolutasolla kuin aiemmin on tiedetty. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia lääkehoitojen kehittämiseen molempiin sairauksiin.
Tärkeimpiä
tutkimuslinjoja
mahdollisten lääkkeiden kannalta ovat typpioksidiin (NO) liittyvät
mekanismit. Aiemmin on arveltu,
että typpioksidia luovuttavat yh-

25
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
disteet laukaisevat erityisesti sarjoittaisen päänsäryn (sekä migreenin), koska se vaikuttaa aivovaltimoita laajentavasti. Uudemmat havainnot tukevat oletusta, että NO
saattaa itse asiassa pysäyttää kohtauksen etenemisen aivoissa.
Nykyiset täsmälääkkeet, triptaanit, vaikuttavat 5-hydroksi­
tryptamiini- eli serotoniinireseptoreihin, joita on useita eri alaluokkia. Tunnetusti triptaanien käyttöä
ei suositella, jos on jokin sydänsai­
raus. Nyt pyritään kehittämään sellaisia serotoniinireseptorien vastavaikuttajia, joilla ei tarkemman reseptorispesifisyytensä vuoksi olisi
epätoivottuja sydän- ja verisuonivaikutuksia.
Migreenin geenitutkimuksissa,
joita tehdään menestyksellisesti
myös professori Aarno Palotien
ryhmässä Helsingissä, on löydetty mutaatioita kalsiumkanavageenissä potilailla, joilla on suvuittain
esiintyvä halvausoireinen migreeni. Siksi solujen kalsiumkanavat ja
niiden toiminnan estäminen on ollut eräs tutkimuslinja.
Seuraava myyntiluvan saava
uusi migreenilääke lienee kuitenkin työnimellä MK-0974 kulkeva
uusi lääke, joka on jo pitkällä kliinisissä lääketutkimuksissa monessa maassa.
Uudentyyppinen lääke, jolla
ei ole triptaanien käyttöön liittyviä esteitä sydän- ja verisuonisai-
rauksista kärsivillekään, estää yhden neuropeptidin toiminnan, joka
osallistuu kipusignaalien välittämiseen aivoissa. Tämä molekyyli on
CGRP eli calcitonin gene-related
peptide. Kun migreenikohtauksen
synnyssä keskeistä kolmoishermoa ärsytetään, lisääntyy CGRP:n
pitoisuus veressä ja näin ollen kipukin lisääntyy. Kun tämä reaktio
voidaan estää lääkkeellä, helpottaa
päänsärky.
Jos lääketutkimukset onnistuvat odotetulla tavalla, voimme
odottaa tätä uudenlaista lääkettä
apteekkeihin ehkä vuosikymmenen lopussa. HK

Projektin kuulumisia:
Vertaisryhmäohjaajien koulutus
uoden 2007 alussa käynnistyi kaksi vertaisryhmäohjaajakurssia, toinen perinteiseen tapaan EteläSuomessa ja toinen Oulussa. Oulun kurssia toteutetaan NV (Neurologiset järjestöt) -yhteistyönä.
Kurssituksen myötä on uutta vertaistoimintaa jo syksyllä alkamassa. Tarkemmat tiedot toimintakalenterissa tässä lehdessä ja yhdistyksen sivuilla netissä.
misesta projektikoordinaattori kiittää neljää Diakonissalaitoksen AMK-opiskelijaa, kolmea ohjaajaa ja lastenneurologi Liisa Metsähonkalaa sekä maittavat ateriat loihtinutta Kesäharjun emäntää. Leiriviikonlopun
tavoitteina oli rentoutuminen, voimavaraistuminen,
kokemusten jakaminen, vertaistuen saaminen ja tiedon lisääminen. Sunnuntaisen palautekierroksen yhteenvetona voidaan todeta, että tavoitteisiin päästiin
hyvin ja lämpimän sään ansiosta ne jopa ylitettiin.
Perheleiri
Työseminaari ammattilaisille
lokuun ensimmäisenä viikonloppuna saapui perheleiriläisiä Iitin Vuolenkoskelle Kesäharjun kauniisiin tiloihin. Yhteisenä nimittäjänä leirillä oli
lapsen migreeni. Ohjelmassa oli ulkoilun ja uimisen lisäksi lapsille suunnattua kuvallista työskentelyä,
aikuisille porinaryhmää, yhteisiä toiminnallisia tuokioita, iltapäiväkahvit yhdistyksen toiminnanjohtajan
kanssa ja lastenneurologin luento. Ohjelman onnistu-
rojektin aikana on koottu tietoa lasten päänsärkyjen hoitokäytännöistä. Hoidonporrastus, tutkimuksiin pääseminen ja osin hoidon laatukin vaihtelee suuresti keskussairaalapiireittäin. Hoitokäytäntöjen yhtenäistämiseksi projekti järjestää alan
ammattilaisille työseminaarin torstaina 1.11.2007. Tieto seminaarista on lähetetty lasten- ja lastenneurologisille poliklinikoille.

V
E
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
P
26
Katjan selviytymistarina
O
len nyt jo 29-vuotias, päänsärkyni alkoivat jo yläasteikäisenä. Kävin monta kerta lääkärissä, mutta ”vikaa” ei löytynyt. Ensin kohtaukset ajoittuivat aina muutamaa päivää ennen kuukautisia ja
kestivät koko kuukautisten ajan (7 päivää!!!) ja sitten
vielä muutaman päivän sen jälkeen. Mutta pärjäsin...
jotenkin.
Ensimmäinen lapseni syntyi 1998. Silloin ne alkoivat toden teolla: oksensin ja makasin pimeässä, voimat
meni, kaikki haju etoi. Tiesin jo monta päivää etukäteen että pian se alkaa: voimat loppui, hajut etoi, samoin hyvätkin tuoksut. En koskaan voinut pitää deodoranttia saati hajuvettä! Oksensin välittömästi ja naamasta puutui toinen puoli. Sitten yöllä se iski kuin salama... PÄÄNSÄRKY. Eikä siihen tehonnut mikään.
– Viikko. Ja sitten ohi. Tämä tapahtui ainakin kerran
kuussa.
Toinen lapsi teki tuloaan 2001, raskausaikana ei
muuta hyvää ollutkaan kuin että migreeni pysyi poissa. Vauva syntyi, mutta niin syntyi myös uusi kamala migreeni. Tuo mikä esikoisen jälkeen tuli, tuli kaksi
kertaa voimakkaampana ja kaksi kertaa kuussa. Sain
estolääkityksen, mikä ei tehonnut. En luovuttanut
vaan söin ja söin.... Mutta ei, se laski pulssini alas, liian alas.
Sitten aloinkin odottaa kolmatta lastamme. Huh,
taas kärsimys hetkeksi ohi.
Vauva syntyi ja niin tulivat taas kivutkin. Koh­
taukset tulivat niin pahoina että en ehtinyt enää muuta tekemään kuin oksentamaan, naama ja toinen puoli
kropastani olivat kuin halvaantuneet, en pystynyt syömään, koska suuni oli puutunut. Puheeni oli puuroa ja
se päänsärky oli yhtä tuskaa.
Sain taas estolääkkeen. Se ei tehonnut sekään, laski myös pulssini alas. Lääkäri epäili että ehkä sellaista
lääkettä ei olekaan, mikä tehoaa minuun. Sain kuitenkin oikeita migreenin täsmälääkkeitä ja vinon pinon
erilaisia särkylääkkeitä.
27
Ajattelin jo että olen hullu. Olen oikeasti hullu??!!
Kukaan ei usko että olen näin kipeä......
En kyennyt enää olemaan autossa viittä kilometriä
pitempään, kun tärinä laukaisi migreenin. En pystynyt
syömään makeaa, en pystynyt juomaan saunaolutta,
en siideriä – en edes yhtä. En voinut valvoa pitkään,
enkä myöskään nukkua pitkään. En pystynyt työntämään lastani rattaissa, koska tärinä käsissäni laukaisi migreenin.
Voi, kyllä, minä olin hullu! Rupesin olemaan vain
kotona. Kaverit kutsuivat kylään, mutta kaikki asuivat
yli viiden kilometrin päässä. Miten minä sinne menisin? Eristäydyin.......
Sitten se rysähti taas. Sitä kesti ja kesti. Oli jo kolmas viikko menossa, kun kävin lääkärissä. Olin tipassa ja pääsin kotiin. Se ei helpottanut. Lähdin pyörällä
omaan terveyskeskukseen ja voimat olivat minimissä.
Käsissä ja naamassa ei ollut tuntoa, perille päästyäni
myös jaloista loppui tunto.
Minulle tilattiin ambulanssi, olin tipassa neljä päivää ja sain todella vahvoja lääkkeitä niin suoneen kuin
suuhunkin. Kotiin sain taas estolääkkeen.
Lääkäri varoitteli että voi mennä monta monta
kuukautta ennen kuin lääke tehoaa. Nyt tästä helvetistä on yhdeksän kuukautta, josta migreenitöntä elämää on nyt takana neljä kuukautta. Voin sanoa, että en
ole elänyt näin onnellisesti vielä 15 vuoteen.
En ennen voinut käsittää miten migreeni rajoitti
minun elämääni. Nyt voin tehdä taas kaikkea. Kohtaus
muistuttaa minua olemassaolostaan ehkä kerran kuussa, sievästi vain puoli päivää. Siihen tehoaa lääkärin
määräämä hyvä särkylääke.
Minun tapauksessani täsmälääke oli myrkkyä. Se
pahensi kohtauksiani ja vei minulta kävelykyvyn.
Hirveää ajatella näin jälkikäteen että todella jaksoin 15 vuotta. Toivon että saan elää tervettä ja kivutonta elämää vielä kauan!

terv. Katja
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Ta p a h t u maka len teri
Kaikille yhteinen
rentoutumis- ja
vertaisviikonloppu
29.–30.9.2007
Haikon kartanossa, Porvoossa
Alkaa la klo 13.00, loppuu su klo 12.
93 euron paketti sis.: lounas, syvärentoutus, Shindo-venyttely, sauna ja allasosaston käyttö molempina päivinä, yöpyminen kahden hengen huoneessa ja aamiainen.
Illallinen erikseen maksettuna n. 35 euroa.
Yksilöhoitoja voi varata ennakkovarauksella kylpylästä (www.haikko.fi). HUOM! Ilmoittautumiset jo 10.9. mennessä: matleena.helojoki@
migreeni.org tai 050 5445 232.
Yhdistys mukana syksyn aikana:
• 12.–14.10.2007 Osaava Nainen
-messuilla Turun Messu- ja kongressikeskuksessa
• 13.10.2007 Hyvän Olon Startti
-Messutapahtumassa Kouvolassa Kouvolan seudun
ammattiopistolla, Utinkatu 44-48, 45200 Kouvola
• 30.10.2007 klo 17.30–20.00 Tiedä oikeutesi
-tiedotustapahtumassa Kotkan konserttitalossa
Tilaisuus on NV-järjestöjen yhteinen
• 9.–11.11.2007 Terveys + Hyvä olo
-messuilla Helsingin Messukeskuksessa, Hyvän olon
torilla
Lasten päänsärky -projekti
esillä syksyn aikana:
• 15.9.2007 Hubu&YleX
-konserttitapahtumassa Helsingin Linnanmäellä
• 29.–30.9 Lastentarhaopettajapäivillä Vaasassa
• 2.–3.10.2007 My Way
-nuorisomessuilla Jyväskylässä
• 15.–16.11.2007 Lastensairaanhoitajapäivillä
Kuopiossa
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
Vie ilmoitus hoitoyksikköösi
ja/tai työpaikallesi
Valitse sinua lähellä oleva LUENTO ja vie sitä koskeva ilmoitus ilmoitustaululle. Ladattavat Word-tiedostot löytyvät netin Tapahtumakalenterista
ALUEET
HELSINKI
Keskiviikot 12.9., 10.10. ja 2.11. klo 18.00
Vertaisryhmät
Itä-Pasila, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki, kerhotila.
Koollekutsujat:
Tuija p. 044 460 092, Pirjo p. 040 513 1916
Aiheet:
12.9. Mitä kuuluu omaan päähän? Vapaamuotoista keskustelua – Tuija ja Pirjo
10.10. Migreeniä sairastavat ja omaiset – yhteinen ilta. Ilta on tarkoitettu migreeniä sairastaville ja
muille, joita läheisen migreeni askarruttaa.
– Anitta Migreeniyhdistyksestä, Tuija ja Pirjo
21.11. Miten menee työssä? – Matleena Migreeniyhdistyksestä, Birgitta, Tuija ja Pirjo.
Tee- ja keksitarjoilu.
Kulkuyhteydet:
Bussit 23 ja 17 toimiston viereen Asemapäällikönkadulle. Espoosta bussit 502 - 505 Pasilan asemalle. Raitiovaunu 7 Pasilan asemalle. Junat Pasilan asemalle.
HÄMEENLINNA
Torstai 11.10.2007 klo 12.00–16.00
NV-Tietopäivä – Yhteistyöllä asiakkaan
parhaaksi
Marttasali, Rauhankatu 5, Hämeenlinna
Ilmoittautumiset 31.9.2007 mennessä. Tilaisuus on
maksuton. Katso tarkemmat tiedot www.migreeni.org.
JYVÄSKYLA
Keskiviikkoisin 12.9., 10.10., 14.11. ja 12.12.,
klo 18–20
Vertaisryhmät
Keski-Suomen Hengitysyhdistyksen tilat, Puistokatu
18. Kokoonkutsuja: Senja p. 040 533 0417.
28
LAHTI
!
Tiistai 11.9. klo 18–20
LUENTO: Migreeni, naisten päänsärky
Neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen, Lääkärikeskus Mehiläinen.
Lahden kaupunginkirjasto, auditorio, Kirkkokatu 31.
Maanantai 17.9. klo 18.00
Vertaisryhmä
Koo-kuppila Kanttiini, Lahden ammattikorkeakoulu,
Sosiaali- ja terveysalan laitos, Hoitajankatu 3. Koollekutsujana Riikka 040 7706 883.
LAPPEENRANTA
Torstai 13.9. ja 15.11. klo 18.00.
Vertaisryhmät
Lappeenrannan Kylpylällä (vanha puoli), Ainonk. 17.
Ryhmien kokoonkutsujina Riitta puh 0400 970 164 ja
Eija puh 040 5930 159. Tervetuloa!
OULU
Uusi vertaisryhmä aikuisille
aloittaa Oulussa tänä syksynä. Tarkempia tietoja mm.
paikasta ja ajankohdasta antavat syyskuun puolivälissä ryhmän vetäjät Riikka 040 7466729 ja Marja 050
3663515.
Tiistai 29.01.08 klo 18-20.
LUENTO: Tasapainoinen ruokavalio
Ravitsemusterapeutti Riitta Tervonen.
Tampereen Klubitalo, Käpytie 6 A. Luento järjestetään yhdessä Klubitalon ja Tampereen seudun vertaiskeskuksen kanssa.
Joka kuukauden 2. keskiviikko
Vertaisryhmät
Tampereen Seudun Vertaiskeskus, Pinnink. 53 B 3. krs.
Ryhmien ajat voi varmistaa Vertaiskeskuksen päivystyksestä torstaisin klo 12.00–14.30 p. (03) 211 0200 tai
www.elisanet.fi/vertaiskeskus.
TURKU
Tiistaisin klo 18.30
Jooga
Keskiviikkoisin klo 18.30
Kuntoutuksellinen Pilates
Awitas, Anne Savilahti. Turun ammattikorkeakoulu,
terveys- ja hyvinvointi, Ruiskatu 8, ls. 225 (Petrelius)
Syyskausi 195,- euroa/15 kertaa tai 150,-euroa/10 kertaa. SV -lähetteellä kela-korvaus.
Ilmoittautumiset, tiedustelut 040 590 7060. Lisätietoja www.migreeni.org.
Tulethan kaikkiin
tilaisuuksiimme tuoksutta.
SALO
Sunnuntai 9.9. klo 10.00–16.00
Liikuntaa kaikille, kokeile uusia lajeja
Salohalli, Keilahalli.
Järjestäjinä Salon liikuntavirasto, Salon Syty ja Neurologiset järjestöt. Lisätietoja www.migreeni.org.
SEINÄJOKI
!
Tiistai 9.10. klo 18–20
LUENTO: Migreeni – naisten päänsärky
Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa, E-P:n
Päänsärkykeskus.
Järjestötalo, Kauppakatu 1, 2. krs 60100 Seinäjoki.
TAMPERE
!
Tiistai 23.10. klo 18–20
LUENTO: Itsehoito ja käsikauppalääkkeet
Yliopiston apteekin proviisori Anne Lehtonen.
Tampereen Klubitalo, Käpytie 6 A. Luento järjestetään yhdessä Klubitalon ja Tampereen seudun vertaiskeskuksen kanssa.
29
Yhteyshenkilöt
Alavus: Seija Jokela 050 360 3253
Helsinki/Vantaa:Rita Pöllänen 050 530 2959
Joensuu:
Maila Immonen, lapsiperheiden
vertaistuki, [email protected]
Jyväskylä: Senja Härmä 040 533 0417
Lahti: Riikka Vierumäki 040 7706 883
Lappeenranta: Riitta Nikulainen 0400 970 164
Oulu: Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242
Rauma: Tuija Uusluoto 050 400 8787
Riihimäki
Kirsi Elo-Hutri 050 340 4425, [email protected]
Salo: Leena Kanerva 050 520 1958,
[email protected]
Seinäjoki: Marja Vainio, [email protected]
Turku: Hilkka Kettinen 050 535 5155
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2007
!
Neurologian erikoislääkäri
Heikki Teirmaa
Neurologian erikoislääkäri
Tarja Suomalainen
Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus
Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki
Ajanvaraus (06) 414 8223
Mehiläinen
Sibeliuksenkatu 6 C, 15110 Lahti
Ajanvaraus (03) 825 5288
Lastenneurologian erikoislääkäri
Sibeliuksenkatu 3 A,
13100 Hämeenlinna
Ajanvaraus (03) 615 6500
Teija Salokorpi
www.mehilainen.fi/ajanvaraus
Seinäjoen lääketieteellinen Tutkimuslaitos
Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki
Ajanvaraus (06) 418 2111
Heinolan lääkärikeskus
Kirkkokatu 13, 18100 Heinola
Ajanvaraus (03) 875 150
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema Pikkujätti
Myyrmanni, Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa
Ajanvaraus (09) 530 501
Neurologian erikoislääkäri
Hannele Havanka
Neurologian erikoislääkäri
Helena Nissinen
Oulun Diakonissalaitos, ODL Terveys
Sepänkatu 21, 90100 Oulu
Ajanvaraus (08) 313 2000
Keskustornin lääkäriasema
Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo
Ajanvaraus (09) 5305 0600
Haukiputaan Lääkärikeskus
Jokelantie 1, 90830 Haukipudas
Ajanvaraus (08) 563 5700
Neurologian erikoislääkäri
Neurologian erikoislääkäri
Harri Hirvonen
Marja Repo-Outakoski
Mehiläinen
Kauppiaskatu 8, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 4140 111
Oulun Diakonissalaitos, ODL Terveys
Sepänkatu 21, 90100 Oulu
Ajanvaraus (08) 313 2000
Lastenneurologian erikoislääkäri
Mirja Hämäläinen
Diacor, Tikkurila
Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa
Ajanvaraus (09) 7750 8660
KUN ONGELMANA ON PÄÄNSÄRKY,
ME VOIMME AUTTAA.
Helsingin Päänsärkykeskus on päänsäryn hoitoon
erikoistunut Medicityn palveluyksikkö Postitalossa.
Ajanvaraukset erikoislääkäreille ja akuutti päänsärkypäivystys
ma-to 8 – 19, pe 8 – 16. (09) 5305 0500 tai www.medicity.fi
POSTITALON LÄÄKÄRIASEMA
Mannerheiminaukio 1 B • 00100 HELSINKI
Puh. (09) 5305 0500 • www.medicity.fi
Päänsäryn tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut
lääkärikeskus.
Neurologipalveluja myös eri puolilla Suomea.
Löydä oma lääkärisi www.nuppikipu.com
Meillä voit halutessasi osallistua myös lääketutkimuksiin,
joissa tutkitaan uusia lääkkeitä migreenin hoitoon.
Brahenkatu 11 D, 6.krs, Turku • Ajanvaraus 2710 460 ark. klo 8-17
Yksilölliset terapiajaksot:
• päänsärkykierteen katkaisu
• ehkäisevät hoidot ja terapiat
• kivunhallinnan ohjaus
Kivunhallintaryhmät
Päänsäryn hoito ja kuntoutus yhteistyössä:
• neurologi Petteri Maunu: kivunhoidon erityispätevyys
• kivun hoitoon erikoistuneet fysioterapeutit
• moniammatillinen kiputyöryhmä
Pirkanmaan
Erikoiskuntoutus Oy
Itsenäisyydenkatu 2,
33100 Tampere,
puh. 03-3126 0300
www.erikoiskuntoutus.com
M – Itella Oyj
Tilaa Migreeniyhdistyksestä
[email protected]
tai puh. 050 544 5232
n
Sarjoittainey
Naisten
päänsärk
migreeni
Esitteitä:
rky, jopäänsä lisäkellinen
un
llisti. Kiv
dellise a ja mahdo
älelu
stä pitk
oksent
tyy pää hiljaisesan täy
tä ja
eäs
ästä, pim
pääntainen täin
sarjoit
erit
gia eli in toistuva
voi pynen, use na potilas ei
nka aika
ensisienissä
migre puheen monsessä
ksen aiakoivat
sta enn sekä kohtau aina liiöt
ei
nohäiri htaukseen
Ko
minen.
rkysaipäänsä ntueni on
halvaa
n migre osittainen
yä
oi liitt
usein
Särky herättää
pari tuntia
keskellä yötä,
olen
sen jälkeen kun
aan. Se
kum
mennyt nuk
issa, kipu
kehittyy sekunne
mur skaava.
on suorastaan
assa
Kipu on vain oike
kuin
silmässäni, niin
anko. En
tulikuuma hiilih
Joskus
ni.
alla
voi olla paik
aisin,
kävelen edestak
issa ja
joskus istun tuol
ja taakse.”
keinun eteen
ry
hdistys
reeniy
men MigMigreeniseura
n
Suome n MSD Oy
Suome
aja
omist
passin
ta,
Tämän staa sairauta
saira aiheutta voi
joka
ua ja
ttä
asta kipepäselvyy
ak
im
vo
ä.
heen
häiriöit
ttaa pu
aiheu i tasapaino
n
ja/ta
tajunna t
haltijan imita häne
n
ssi
Jos pa kenut, to hoitoon.
las
ala
taso on mästi saira
välittö
ta
jei
lisää oh
Katso n sisältä.
passi
.org
greeni
m
kyni.co
aansar
www.p
migreeni
jännityspäänsärky
sarjoittainen päänsärky
kolmoishermosärky
migreeni
aivorunkomigreeni
nsärky
yspääni
jännit
en migree
halvausoirein
Migreenin
estohoito
Sopiva estolääk
e
ensimmäisellä ei ihan
yrit
osunut kohdall tämällä
e, mutta oli
se hieno jutt
u, kun se
sitten löytyi!”
Kolmen päivän
särkyputki. Päätä
särkee, vatsaan
koskee, turvottaa,
oksettaa. Töihin
menoa ei voi
ajatellakaan. – Ja
taas sama vaiva
kuukauden päästä.”
i.org
www.migreen
www.migreen
i.org
www.migreeni.org
sarjoittainen päänsä
kolmoishermosärky
aivorunkomigreeni
halvausoireinen mig
www.migreeni.org
Aurinkolippoja:
Helsingin Messukeskus
9.–11.11.2007
Anna kaikkien ihmisten kukkia. Etenkin itsesi! Hae henkilökohtaisia vinkkejä,
osallistu antoisille luennoille. Testaa terveyttäsi ja kuntoasi, anna asiantuntijoiden opastaa
ja kokeile uusia liikuntamuotoja.
Tutustu tapahtuman tarjontaan ja tilaa maksuton ohjelmalehti osoitteessa
www.terveysmessut.fi. Kaikki ohjelmat sisältyvät lipun hintaan.
Samaan aikaan, samalla lipulla myös upea Muoti+Kauneus. Tervetuloa nauttimaan!
Liput: aikuiset 12 ¤, lapset (7–15 v.), opiskelijat, eläkeläiset, ryhmät (väh. 10 hlöä) 8 ¤/hlö.
Kokoaikalippu 18 ¤ (voimassa koko viikonlopun).
Järjestäjä: Suomen Messut, puh. (09) 150 91, www.terveysmessut.fi
Hyödynnä messuetusi!
4
Tämän kupongin arvo
¤
Helsingin Messukeskus
9.–11.11.2007 klo 10–18
Leikkaa talteen ja tuo messuille! Oikeuttaa 4 euron alennukseen
normaalihintaisesta aikuisen pääsylipusta (12 ¤).
Tämän edun Sinulle tarjoaa Suomen Migreeniyhdistys ry.