Jäsenlehti - Suomen Migreeniyhdistys

Transcription

Jäsenlehti - Suomen Migreeniyhdistys
Suomen
Migreeniyhdistys ry
Jäsenlehti
1/2000
2
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
Sisältö
Puheenjohtajan palsta......................................................... 4
Särkylääkepäänsärky ja päänsärkyvyyhti............................. 5
Migreenikysely terveyskeskuslääkäreille............................... 7
Hallitus v. 2000................................................................... 8
Uusi toimistonhoitaja........................................................... 8
Migreenin lääkehoitojen kustannus-vaikuttavuus­­analyysi..... 9
Historian ”Suuret” Migreenikot............................................. 9
Trigeminusneuralgia.......................................................... 10
Ekaluokkalaisten lasten päänsäryt
kolminkertaistuneet 20 vuoden aikana.............................. 13
Asiantuntija vastaa............................................................ 14
Uutisia meiltä ja muualta................................................... 17
Lukijat kirjoittavat............................................................. 18
Minun tarinani................................................................... 19
Vanhan kansan lääkintäviisautta....................................... 21
Jäsenilta Helsingissä.......................................................... 22
Oletko geenitutkimuksessa mukana?................................. 22
Paikallisuutisia................................................................... 23
Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistys................................ 23
Tampereen alaosasto.......................................................... 23
Forssan alaosasto aloitti.................................................... 24
Jäsenillat........................................................................... 26
(09) 454 72 72
Arkisin klo 12 – 16.
(Heinäkuun ajan suljettu.)
Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys ry –
Migränföreningen i Finland rf
Kansi: AstraZenecan kokoelmista
Lehden taitto: Leena Kanerva
Paino: Mynäprint Oy
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia
yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme?
YHTEYSTIETOMME:
Suomen Migreeniyhdistys
Mannerheimintie 44 A
00260 Helsinki
Faksi (09) 493 353
[email protected]
www.migreeni.org
3
Positiivinen ajattelu kantaa
Yhdistyksemme toimii aktiivisesti nyt jo kuudetta vuotta. Koska aikaa ennen
sitä voisi verrata vaikka ”pimeään keskiakaan” migreenitietouden kannalta, on
ymmärrettävää, että tiedonjanomme on ollut hurjaa. Itse migreenistä sairautena
ei aina ole uutta kerrottavaa, mutta joukkoomme liittyy joka viikko jäseniä,
jotka kaipaavat jo monille vanhoille konkareille tuttua perustietoa. Tavoitteenamme onkin jatkossa koota ”avainartikkelimme” yksiin kansiin. Seuraavassa
jäsenlehdessämme haluamme keskittyä enemmän siihen, miten tämän taudin
kanssa voi pärjätä. Tarvitsemme apuanne ja odotammekin innolla kaikkia
menestystarinoita tai pieniäkin positiivisia kertomuksia, joita te, rakkaat jäsenemme, lähetätte meille. Jos ”kynä ei pysy kädessä”, voi lyhyen kommentin
kertoa vaikka puhelinvastaajaan.
Noin vuosi sitten aloitimme ponnistelut toiminnanjohtajan saamiseksi, mutta
ongelmat rahoituksessa ovat toistaiseksi estäneet sen toteutumisen. Toivottavasti
Raha-automaattiyhdistyksen kanssa pätee vanha sanonta, että kolmas kerta
toden sanoo. Se asia selvinnee taas joulukuussa. Jäsenmäärän tasaisesti lisääntyessä työmääräkin kasvaa, joten perustelut toiminnanjohtajalle ovat olemassa. Jos
haluamme päästä eteenpäin kaikissa niissä tavoitteissa, joita meillä on, niin
muita vaihtoehtoja ei juuri löydy. Takaiskuista huolimatta olemme optimisteja.
Yksi tavoitteistamme on saada uusia alaosastoja pitkin Suomea, sillä vertaistuki tekee hyvää. Hallitus on voinut sen omakohtaisesti todeta – tapaammehan kokouksissa säännöllisesti. Haluamme, että mahdollisimman moni muukin
pääsisi osalliseksi tästä edusta. Forssan alaosaston aloitus on hyvä esimerkki.
Kertomus siitä löytyy sivulta 24. Olemme huomioineet henkilöt, jotka ovat
ilmoittaneet meille olevansa kiinnostuneita yhteistyöstä. Tulemme ottamaan
heihin yhteyttä käytettävissä olevien resurssien puitteissa.
Näin kesän ja helteiden kynnyksellä on hyvä muistaa LL Leif Lindbergin
sanat: ”Juo ennen kuin janottaa.”
Voikaamme hyvin!
Leena Kanerva
puheenjohtaja
4
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
Särkylääkepäänsärky
ja päänsärkyvyyhti
Hannele Havanka
Neurologian erikoislääkäri, LKT, Ylilääkäri
Länsi-Pohjan keskussairaala, Kemi
Kroonisiin päänsärkyihin liittyy hyvin usein runsas särkylääkkeiden käyttö. Päivittäinen tai lähes päivittäinen särkylääkkeen käyttö voi johtaa särkylääkepäänsäryn syntymiseen. Särkylääkepäänsärky saattaa kehittyä miltei
minkä särkylääkkeen käytön yhteydessä hyvänsä,
useimmiten on kyseessä viattomaksi mielletty
käsikauppamyynnissä oleva valmiste, jota
pidetään turvallisena ja vaarattomana.
Krooniset päänsäryt
Kroonisesta päänsärystä puhutaan virallisten diagnoosikriteereiden mukaan silloin, kun
päänsärkyä on vähintään 15
vuorokautena kuukaudessa,
vähintään 4 tunnin ajan kerrallaan. Tavallisimmat kroonisen päänsäryn aiheuttajat ovat
jännitys- ja lihasjännityspäänsärky erilaisine muotoineen. Myös
migreenistä tunnetaan muoto,
jossa oireilu on lähes päivittäistä.
Sarjoittaiseen päänsärkyyn liittyy
krooninen muoto. Hermosäryt,
neuralgiat, esiintyvät yleensä
jaksoittaisina, mutta jaksot saattavat olla pitkiä ja toistua usein.
Särkylääkepäänsärky
Runsas ja usein toistuva särkylääkkeen käyttö saattaa päänsärkypotilaalla johtaa tilanteeseen,
jossa lääke itsessään pitää kipu-
kierrettä yllä. Ensimmäiset särkylääkepäänsärkyä käsittelevät
kansainväliset julkaisut nostivat
esiin asetosalisyylihapon ja parasetamolin, maailman ehkä käytetyimmät päänsärkylääkkeet.
M
Mikä tahansa
tulehduskipulääke voi
aiheuttaa
päivittäisessä tai
lähes päivittäisessä käytössä
särkylääkepäänsäryn.
Sama ongelma saattaa yhtälailla
syntyä myös ibuprofeenin tai ketoprofeenin runsaasta käytöstä.
Mikä tahansa tulehduskipulääke
voi aiheuttaa päivittäisessä tai
lähes päivittäisessä käytössä särkylääkepäänsäryn. Saman tapainen ilmiö tunnetaan myös aiemmin migreenin lääkkeenä usein
käytettyjen ergotamiinijohdosten kohdalla.
Hoitona on lääkevierotus, joka
saattaa vaatia jopa sairaalahoitoa.
Vyyhtipäänsärky
Vyyhtipäänsäryssä potilasta
kiusaavat useat päänsäryt yhtä
aikaa. Päänsäryt vyyhteytyvät
kierteeksi, jonka osatekijöiden
etsintä saattaa olla yhtä monimutkaista kuin päänsäryn
hoitokin. Vyyhtipäänsärylle on
tyypillistä, että kohtauksittaisena,
jaksoittaisena alkanut päänsärky
esiintyy yhä useammin, ja mukaan liittyy uusia päänsärkyjä,
kunnes oireisto on päivittäinen,
jatkuva kipujen kierre.
→
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
5
Päänsärkyvyyhti.
Mitä kaikkea
mukana?
Tunnettua on lihasjännityspäänsäryn kehittyminen migreenin
rinnalle. Tällöin osa potilaan
oireista on selkeää migreenikohtausoireistoa ja osa taas lihasjännityksen mukanaan tuomaa
painon ja puristuksen tunnetta.
Lisätään tähän väsymys, kiire ja
ahdistus, siis lisää jännitystä, ja
lisää päänsärkyoireita.
Lisätään tähän purentavirhe,
vajaa tai huonosti hoidettu hampaisto, ja pikkuhiljaa kehittyvät
leukanivelten kulumamuutokset. Lisätään tähän kaularangan
kulumamuutoksia ja paikallisia
hermojuuriärsytyksiä.
Lisätään tähän särkylääkkeiden
käyttö sivu- ja kerrannaisvaikutuksineen; päänsärkyä sekä
särkylääkkeiden sivuvaikutuksina, että vieroitusoireina, siis...
särkylääkepäänsärky. Särkylääkkeiden lisäksi oman mausteensa
oirekuvaan saattavat tuoda
myös päänsäryn estolääkkeet
vaikutuksineen ja sivuvaikutuksineen, samoin ne monet
rentouttavat lääkkeet ja pahoinvointilääkkeet, joita päänsärkypotilaat runsaasti käyttävät.
Hälyttävää mielestäni on viimeisten vuosien aikana ollut
se, että vastaanotolle hakeutuu
yhä nuorempia päänsärkypotilaita valittaen jatkuvaa, päivittäistä päänsärkyä. Erityisesti
lihasjännitys- ja jännityspäänsäryn osuus näyttäisi nuorilla,
kouluikäisillä potilailla selvästi
lisääntyvän, samoin masennukseen liittyvä ruumiillinen oireilu.
Nuorin päivittäistä, tutkimukseen tulovaiheessa jo kuukausia
jatkunutta päänsärkykierrettä
valittanut potilas vastaanotollani
on ollut kahdeksan vuoden
ikäinen.
H
Hyvä lääkäri- ja
potilassuhde on
välttämätön
hoidon
onnistumiselle.
Hoito
Hoidossa oleellisinta on päänsärkyvyyhden purku osiinsa.
Potilaan kanssa käydään läpi
päänsärkykierteen osia yksi ker-
rallaan samalla miettien olemassa olevia hoitomahdollisuuksia.
Erillistä lääkehoitoa tähän päänsärkymuotoon ei ole olemassa.
Usein on enemmän apua käytössä olevan lääkityksen hyötyjen ja haittojen läpikäymisestä
ja mikäli mahdollista, lääkityksen
vähentämisestä, jopa lopettamisesta. Lääkevieroitus saattaa
vaatia yhteydenottoja muihin
potilasta hoitaviin lääkäreihin;
vieroitus voi vaatia jopa sairaalajaksoa. Joskus ”konetutkimuksilla” on hoidollinen merkitys,
koska oireiston vyyhteytymisen
takana saattaa olla huoli päänsäryn taustasyystä. Rentoutuminen on hoitokeinona hyvä,
mutta tahdonalaisen rentoutumisen oppiminen keskellä
särkykierrettä vaatii tuekseen
joko hyvän rentoutusryhmän
tai kokeneen terapeutin.
Hyvä lääkäri- ja potilassuhde on
välttämätön hoidon onnistumiselle. Vyyhtipäänsärkypotilas
tarvitsee aikaa, ymmärtämystä
ja hoitavalta lääkäriltään vankan
päänsärkytuntemuksen. Suunnitelluilla ”mittatilaushoidoillakaan”
potilasta ei yleensä saada oireettomaksi, mutta tilanne saadaan
palautumaan siedettäväksi. ◆
Päänsärkypotilaalla saattaa olla
lisäksi käytössä monia muita,
esimerkiksi sydän- ja verenpainelääkkeitä, tai mielialalääkkeitä,
joiden sivuvaikutuksena päänsärky on sangen tavallinen.
Päänsärky ja depressio esiintyvät usein yhtä aikaa samalla
potilaalla, ja on diagnostisesti
tärkeää selvittää onko päänsärkypotilas myös masentunut;
olipa masennus sitten seuraus
päänsärkykierteestä vai osin tai
ehkä kokonaankin kipukierteen
syy.
6
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
Migreeniviikko
Migreenikysely
terveyskeskuslääkäreille
S
uomen Migreeniyhdistys
ry, Suomen Migreeniseura ja Suomen Apteekkariliitto teettivät marraskuussa
1999 tutkimuksen, jossa haastateltiin sataa terveyskeskuslääkäriä puhelimitse. Lääkäreitä haastateltiin alueellisen jakauman
mukaisesti: kolmasosa oli EteläSuomesta, kolmasosa LänsiSuomesta ja loput muualta Suomesta. Tutkimuksella haluttiin
selvittää mm. lääkärin tapaamien päänsärkypotilaiden määrää,
migreenin toteamisen ongelmia
ja migreenin hoitoon määrättyjä
lääkkeitä.
Tutkimuksen mukaan lähes kaikki terveyskeskuslääkärit tapaavat
joka viikko useita päänsärkypotilaita. Kolmannes lääkäreistä
tapasi yli neljä päänsäryn vuoksi
vastaanotolle hakeutunutta
potilasta, lisäksi muun vaivan
selvityksen yhteydessä valitettiin
päänsärkyä lähes yhtä usein.
Päänsärkypotilaita oli eniten
Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Kolmanneksella lääkäreistä on myös omakohtaisia
kokemuksia migreenistä.
T
ärkeimmät oireet, jotka
saavat lääkärin epäilemään migreeniä ovat
toispuoleinen päänsärky, pahoinvointi, näköhäiriöt ja kohtauksellisuus. Sekamuotoiset
tai harvinaiset oireet voivat
hankaloittaa tunnistamista, sa-
sen ongelmalliseksi.
Suurin osa lääkäreistä määräsi
migreenikohtauksesta kärsivälle
potilaalle sairaslomaa; vain 10
prosenttia sanoi määräävänsä
harvoin. Selvä enemmistö terveyskeskuslääkäreistä pitää migreeniä lihasjännityspäänsärkyä
hankalampana sairautena.
moin kommunikaatio-ongelmat:
potilas ei osaa kertoa oireistaan
riittävästi ja lääkäri ei osaa kysellä
tarpeeksi. Myös potilaat itse
saattavat vähätellä sairauttaan.
Päänsärky tuodaan usein esiin
jonkin muun vaivan yhteydessä.
Varsinkin päivystysvastaanotolla
vaivaa ajanpuute. Migreenin
tunnistamista voi hankaloittaa
sekin, että potilas saattaa kärsiä
sekä migreenistä että jännityspäänsärystä, jopa samanaikaisesti.
Lääketieteellinen tietämys migreenistä on lisääntynyt ja tarkentunut viime vuosina, jonka
vuoksi jopa vuosikymmeniä tavallisena päänsärkynä hoidettu
sairaus saatetaan vasta nyt todeta migreeniksi. Selvä enemmistö
terveyskeskuslääkäreistä katsoi
migreenin diagnostisoinnin
kuuluvan ensisijaisesti terveyskeskukselle. Potilaat, joilla on
epätyypilliset tai rajut oireet
lähetetään kuitenkin neurologin
vastaanotolle. Lasten migreenin
diagnostisointi mainittiin erityi-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
L
isätietoa migreenistä kaipasi kolmannes lääkäreistä, erityisesti nuoremmat
lääkärit. Lääkärit toivoivat koulutusta, lisätietoa täsmälääkkeistä,
potilasohjeita, potilaspäiväkirjoja
ja diagnoosiyhteenvetoja. Uudet täsmälääkkeet ovat tuoneet
uusia mahdollisuuksia hoitaa
migreeniä: yli puolet terveyskeskuslääkäreistä kertoi määräävänsä migreenin hoidoksi
täsmälääkettä. Potilaspalaute
on ollut pääasiassa myönteistä.
Melkein kaikki määräävät myös
tulehduskipulääkkeitä tai muita
kipulääkkeitä. Elämäntapojen
muutoksia ja lepoa suositteltiin
myös usein.
Tutkimuksessa ilmennyt lääkärien myönteinen asenne migreenipotilaita kohtaan yllätti
allekirjoittaneen. Myönteistä
asennetta ehkä osaltaan selittää se, että varsin isolla osalla
lääkäreistä oli omakohtaisia
kokemuksia migreenistä.
Laila Seppä
7
Hallitus v. 2000
Takarivissä vasemmalta Laila Seppä
(sihteeri) ja Ulpu Rantala. Eturivissä
vasemmalta Leena Kanerva (pj.),
Virpi Vallasvuo (varapj.), Päivi
Hölttä ja Tellervo Vallasvuo
(rahastonhoitaja). Kuvasta
puuttuvat Liisa Aaltoila ja
Lotta Söderlund.
Uusi
toimistonhoitaja
Mari Matilainen on uusi
toimistonhoitajamme. Hän opiskelee
tradenomiksi Haaga Instituutissa ja siinä
sivussa pitää toimistoamme pystyssä. Hänet
tavoittaa tällä hetkellä maanantaisin,
tiistaisin ja perjantaisin klo 14 – 18
toukokuun loppuun asti ja sitten taas
syyskuun alusta.
8
Suomen Migreeniyhdistys
Migreeniyhdistys –– Jäsenlehti
Jäsenlehti 1/2000
1-2000
Suomen
Migreenin lääkehoitojen
kustannus-vaikuttavuus­­analyysi
T
uhannelle satunnaisesti valitulle jäsenellemme on lähetetty kesäkuun alussa taustakyselykaavakkeet ja kolmen kuukauden
migreenipäiväkirjat. Kysymys
on tutkimusassistentti Janne
Martikaisen Kuopion yliopistolle Terveyshallinnon ja
-talouden laitokselle tekemästä
opinnäytetyöstä. Uskomme
tutkimuksen antavan meille
sellaista tietoa, johon voimme
potilasyhdistyksenä jatkossa
vedota yrittäessämme parantaa
migreenin hoitoa, migreenilääkkeiden korvattavuutta ja
ymmärtämystä migreenikkoja
kohtaan.
Muistathan palauttaa
kaavakkeet !
Taustakyselykaavake tulee palauttaa juhannukseen mennessä ja migreenipäiväkirjat syyskuun
loppuun mennessä.
Aikataulu on tiukka, jotta tutkimus saataisiin valmiiksi vielä
tämän vuoden aikana.
Leena Kanerva
Historian ”Suuret”
Migreenikot
Kärsitkö sinä migreenistä? No, niin ovat kärsineet historian
saatossa monet aikakirjoihin jääneet suurmiehet ja -naisetkin. Heidän aikalaisensa pitivät heitä tietysti vähintäänkin
omituisina – jopa hulluina. Mutta me, jotka osaamme yhdistää migreenin oireet kertomuksiin ja kuvauksiin näistä
historiallisista hahmoista, tiedämme paremmin.
Sotilasjohtajia ja
Valtiomiehiä ja
Parempia puoliskoja
Monet kuuluisat sotilasjohtajat ja
valtiomiehet ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä sairastaneet migreeniä. Historiankirjoitusten perusteella voidaan
todellakin olettaa migreenin
koetelleen niin Julius Caesaria
(100-44 eKr.) kuin Napoleon
Bonaparteakin (1769-1821).
konnonvapauden perustana
oleva lakiehdotus, sairasti todennäköisesti migreeniä. Mieheksi, jolla oli sana hallussaan
ja taito kirjoittaa vaikuttavaa
tekstiä Thomas Jefferson oli
varsin huono puhuja ja hän
nousikin puhujakorokkeelle
hyvin vastentahtoisesti. Vastahakoisuuden syyksi arvellaan
migreenikohtausten aiheuttamia puhekyvyn menetyksiä.
(1807-1870) ja pohjoisen Ulysses S. Grant (1822-1885).
Grantista tuli myöhemmin
USA:n 18. presidentti.
Yhdysvaltojen kolmas presidentti Thomas Jefferson
(1743-1826), jonka kynästä
aikanaan syntyi mm. maan us-
Migreenikomentajista ja -kenraaleista voidaan mainita myös
Amerikan sisällissodan suuret
nimet – etelän Robert E. Lee
Die Schmerzhilfe –lehden 1/2000 artikkelista ”Berühmte Migräniker der
Geschichte” Vapaasti suomentanut
Virpi Vallasvuo.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
Ja jokaisen suurmiehenkin takana on tietenkin nainen. ”Ensimmäisistä naisista” mm. Mary
Todd Lincolnin, Yhdysvaltojen 16. presidentin Abraham
Lincolnin puolison, oletetaan
kärsineen migreenistä.
9
Trigeminusneuralgia
Eräs maailmankaikkeuden suuria ratkaisemattomia
kysymyksiä on, kumpi on karmeampi tila, migreeni
vai trigeminusneuralgia. Migreenin oireista ei tämän
lehden lukijoille tarvitse kertoa sen enempää. Trigeminusneuralgia sen sijaan tuskin on monille tuttu.
On olemassa joukko migreenipotilaita, joilla on epätyypillistä kipua myös kasvojen alueella. Koska sekä
migreenin että trigeminusneuralgian diagnostiikassa
on ongelmia erityisesti silloin, kun kyseiset sairaudet
eivät esiinny ns. klassisissa muodoissaan, on migreenipotilaan hyvä tietää myös muista pään ja kasvojen
alueen kiputiloista.
Mitä on
trigeminusneuralgia?
Trigeminusneuralgia (TN) on,
lyhyesti, kolmoishermon alueella
esiintyvää kouristuksenomaista
kipua. Kolmoishermo on kasvojen suurin tuntohermo. Kummallakin kasvopuoliskolla on
oma hermonsa. Yhdistyksemme
logosta saa suurinpiirtein kuvan
siitä, miten hermo leviää yli kasvojen. Yksi haara kattaa silmän
alueen; toinen posken; kolmas
lähinnä leuan.
Trigeminusneuralgialla on olemassa ”klassinen” muoto, joka
on periaatteessa hyvin selkeä
tila. Valitettavasti totuus ei ole
niin yksinkertainen, vaan monilla
on myös erilaisia ”epätyypillisiä”
oireita.
Klassinen
trigeminusneuralgia
Klassinen trigeminusneuralgia
on selväpiirteisin tila. Kipu on
kohtauksittaista ja kouristuksenomaista, sähköiskujen tapaista
tai viiltävää. Tyypillinen kohtaus
10
kestää vain muutamia sekunteja. Kipu on kuitenkin yleensä
sietämätöntä ja rampauttavaa
– aikuisten miesten tiedetään
kouristelleen lattialla kohtausten
aikana. Kohtauksiin liittyy usein
rajuja kasvojen kouristuksia ja
joskus esimerkiksi kuolaamista
tai silmän tai nenän vuotoa.
Y
Yleensä
kasvoissa on
trigger- eli
liipaisupisteitä,
joiden kevytkin
kosketus saattaa
laukaista kivun.
Kohtauksia voi tulla täysin arvaamatta, koska tahansa. Niiden väli voi olla viikkoja tai
sitten sekunteja. Kipu voi jatkua
tuntikausia tai loppua koska
tahansa. Kipuun liittyy usein ns
remissioita, kivuttomia kausia,
joiden pituus voi olla kuukausia
tai jopa vuosia. Kerran todettu
Jakke Mäkelä
tiedottaja
Suomen TN-yhdistys
TN voi kuitenkin koska tahansa
iskeä uudelleen. Toisaalta on
myös ihmisiä, jotka todella ovat
parantuneet. Juuri tämä arvaamattomuus tekee TN:stä
erityisen hankalan kestettävän.
TN-kohtausta ei voi estää, mutta
sellaisen voi kyllä aiheuttaa.
Yleensä kasvoissa on trigger- eli
liipaisupisteitä, joiden kevytkin
kosketus saattaa laukaista kivun.
Tyypillisesti tällaisia pisteitä on
huulissa, leuan sivulla, silmän
alla tai silmäluomessa. Kohtauksen käynnistämiseen riittää
sananmukaisesti höyhenen sipaisu. Aina ei tarvita edes sitä:
kylmä tuulenvirekin voi riittää.
Myös kaikenlaiset kasvonliikkeet
saattavat aiheuttaa kipukohtauksia. Yleensä potilas ei voikaan kipukohtausten aikana
syödä eikä edes puhua. Hän on
kohtauksen aikana muutenkin
toimintakyvytön. Pahimmissa tapauksissa potilas saattaa laihtua
hyvin nopeasti ja invalidisoitua
muutenkin.
Jos särky jatkuu pitkään, potilas
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
alkaa yleensä pelätä kohtausten alkamista niin paljon, että
hän yrittää kaikin mahdollisin
tavoin välttää trigger-pisteiden
ärsyttämistä. Tämä johtaa helposti syömättömyyteen ja puhumattomuuteen varsinaisten
kipukohtausten välilläkin. Uuden kohtauksen pelossa potilas
ei yksinkertaisesti uskalla liikuttaa
kasvojaan. Ympäristön voi olla
vaikea ymmärtää tällaista käytöstä, joka saattaa olla kuitenkin
potilaalle ainoa mahdollinen.
väiset ongelmat – krooninen
kipu, puhevaikeudet, syömisongelmat – ovat atyypikoilla aivan
samanlaisia kuin varsinaisilla
neuralgiapotilailla. Potilaan
kannalta ei aina olekaan suurta
merkitystä sillä, mikä hänen
diagnoosinsa tarkkaan ottaen
on.
K
Koska TN on
neuralgia eli
hermosärky,
tavalliset
kipulääkkeet
eivät tehoa
siihen
ollenkaan.
Epätyypillinen TN ja
atyyppinen kasvokipu
Klassinen trigeminusneuralgia
ei esiinny aina puhtaana, vaan
”epätyypilliset” piirteet ovat
melko tavallisia. Epätyypillisenä
trigeminusneuralgia voi saada
lähes mitä muotoja tahansa.
Kipu voi olla esimerkiksi puristavaa tai jomottavaa pikemminkin kuin iskunomaista. Se voi
myös olla jatkuvaa, ja remissiot
saattavat puuttua kokonaan.
Kaiken lisäksi trigeminusneuralgia saattaa aiheuttaa esimerkiksi
kasvojen jännitystilan, joka taas
vuorostaan lisää tuskaa ja vaikeuttaa entisestäänkin hoitoa.
Toisaalta erilaiset jännitys- ja kulumavauriot saattavat aiheuttaa
kipua, joka muistuttaa TN-kipua
vaikkeivät varsinaisesti olisikaan
sitä. Kaiken kaikkiaan erilaisten
kasvokipujen kirjo onkin hankala
sekasotku.
Usein tällaisen sekavan kiputilan
diagnoosiksi tulee ns epätyypillinen (atyyppinen) kasvokipu, jota
ei lääketieteessä periaatteessa
ollenkaan lasketa neuralgiaksi.
Joskus trigeminusneuralgiaan
käytetyt hoitomuodot saattavat
kuitenkin tehota myös atyypikoille, ja muutenkin potilaan
kannalta ero on usein hiuksenhieno. Nimenomaan jokapäi-
Erään ajatusmallin mukaan, jota
myös Suomen TN-yhdistyksessä
(STNY) käytännössä sovelletaan,
neuralgiatyyppiset kivut voidaan
siis ajatella jatkumoksi, jonka
yhdessä päässä on klassinen
trigeminusneuralgia ja toinen
pää sulautuu epämääräisesti
atyyppiseen kasvokipuun. Tämä
jako ei välttämättä ole tiukan
lääketieteellisesti aivan oikea,
mutta potilaiden kannalta se
on mielekäs. STNY ottaa siis
jäsenikseen niin klassisia TNpotilaita kuin atyypikkojakin.
Kivun syyt
Trigeminusneuralgian syytä ei
läheskään aina saada selville.
Klassisen trigeminusneuralgian
perussyynä pidetään nykyään
usein sitä, että jokin verisuoni
pään alueella puristaa hermon
juurta; tosin muunkinlaisia käsityksiä esiintyy. Tämä kipu on
yleensä hyvin selväpiirteistä.
Myös hermoa suojaavan myeliinitupen vaurio, esimerkiksi MStaudin yhteydessä, voi aiheuttaa
kolmoishermosärkyä. Kyseessä
lienee eräänlainen oikosulku,
jossa esimerkiksi painesignaali
kulkeekin kipua välittävää hermorataa pitkin. Hermosto siis
tulkitsee tavalliset ärsykkeet,
esimerkiksi kevyen kosketuksen,
ankaraksi kivuksi. Erilaiset tapaturmat tai tulehdukset saattavat
vaurioittaa kolmoishermoa ja
aiheuttaa neuralgiaa. Erilaisten
kasvojen alueen leikkausten
ja hammashoitojen tiedetään
myös joskus laukaisseen kolmoishermosärkyä. Näissä tapauksissa kipu on usein hyvin
epätyypillistä ja siksi erityisen
vaikeahoitoista. Joskus kivun
taustalla voi olla jokin muu
kuin varsinainen neuralgia,
esimerkiksi hammas- tai lihasperäinen kipu, joka kuitenkin
aistitaan trigeminusneuralgian
kaltaisena.
Kuka sairastuu
kolmoishermosärkyyn?
TN on harvinainen tila, eikä
sen esiintymistä osata ennustaa
millään tavalla. Klassista TN:aa
sairastaa Suomessa tilastollisesti
arvioiden ehkä 500, korkeintaan
1000 ihmistä. Tarkkaa lukua ei
tiedetä. Jos lukuun kuitenkin
otetaan mukaan myös ne, joiden diagnoosiksi tulee epätyypillinen kasvokipu, määrä voi
olla huomattavasti suurempikin.
STNY:n jäsenistä lähes puolella
on jokin muu kuin klassinen TN;
näin arvioituna kokonaismäärä
Suomessa voisi olla pari tuhatta.
Klassinen trigeminusneuralgia
iskee vain harvoin nuoriin ihmisiin; potilaiden keski-ikä on
yli 50 vuotta. Naisilla TN:aa ja
erityisesti atyyppistä kasvokipua
esiintyy jonkin verran enemmän
kuin miehillä. Syytä tähän ei
tiedetä.
→
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
11
Hoito
Täydellistä hoitoa ei ole. Koska
TN on neuralgia eli hermosärky,
tavalliset kipulääkkeet eivät
tehoa siihen ollenkaan. Edes
vahvimmat opiaatit eivät välttämättä auta. Yleisin lääkehoito on
yhdistelmä epilepsia- ja masennuslääkkeitä. Epilepsialääkkeet
ilmeisesti rauhoittavat kolmoishermon yliherkkyyttä, kun taas
masennuslääkkeet vahvistavat
epilepsialääkkeiden tehoa (ne
auttavat tietysti myös masennukseen jota kipupotilailla usein on,
mutta tämä on vasta toissijainen
hyöty).
Lääkkeillä voi valitettavasti olla
vakaviakin sivuvaikutuksia, kuten
väsymys, unohtelu, lihasheikkous, ja joskus harvoin myös
maksan toiminta voi heikentyä.
TN:lle ei ole löydetty spesifisiä
lääkkeitä (kuten esimerkiksi triptaanit migreenin hoidossa),
eikä sellaisia aktiivisesti etsitä
koska tila on niin harvinainen.
Jotkut lääkärit ovat kuitenkin
kokeiluluonteisesti etsineet uusia
yhdistelmiä, joiden tehokkuudesta ei ole vielä selvyyttä.
Tutkimus on (ainakin USA:ssa)
keskittynyt enemmän TN:n kirurgiseen hoitoon, ja siinä onkin
tapahtunut melkoisesti edistystä
viimeisten vuosikymmenien
aikana. Laajoja koulukuntia
on nykyään käytännössä kaksi.
Ritsotomiassa kolmoishermon
juurta vaurioitetaan hieman,
jolloin kipusignaali ei pääse
kulkemaan (hermoa ei kuitenkaan katkaista kokonaan). Mikrokirurgisessa leikkauksessa
hermoa taas siirretään pois sitä
puristavan verisuonen ympäriltä
sen verran, että kipuärsytys
poistuu. Suomessa käytetään
lähes pelkästään ritsotomiaa.
Hoitojen tehoa on äärimmäisen
12
vaikea mitata tarkasti johtuen
siitä, että TN on niin harvinainen, se alkaa yleensä vasta
vanhalla iällä, ja luontaiset kivuttomat kaudet (remissiot) ovat
niin pitkiä. Pitkäaikaisia suuria
tilastotutkimuksia ei juuri ole,
ja niiden harvojenkin tulokset
ovat epäselviä. Yleissääntönä
kuitenkin on, että kipua on sitä
helpompi hoitaa, mitä ”klassisempaa” se on. Jos klassinen TN
hoidetaan nopeasti, ennuste on
hyvä; sekä lääke- että leikkaushoidot ovat tehokkaita. Pitkään
jatkuessaan kipu voi saada myös
epätyypillisiä muotoja, jolloin
ennuste tasaisesti huononee.
Leikkaushoidoista ei ole mitään
hyötyä epätyypillisessä kasvokivussa. Epätyypillisiin kasvokipuihin ei muutenkaan ole
yleisratkaisuja, ja hoidot joudutaan räätälöimään yksittäiselle
potilaalle. Joillekin löydetään
sopiva kivunlievityskeino, kaikille
valitettavasti ei.
hajallaan ympäri Suomea, mutta
niihin pyritään. Lääkäreiden
suuntaan yhteyksiä ei ole vielä
paljon ollut, mutta tilanne on
paranemassa. Oma yhdistys on
järkevä koska TN on ainutlaatuinen kiputila, mutta resurssien
puutteen takia STNY pyrkii tekemään mahdollisimman paljon
yhteistyötä suurempien potilasjärjestöjen kanssa.
Migreenikot voisivat olla meille
luontevia yhteistyökumppaneita. Tässä artikkelissa kuvaillut
ongelmat herättävät varmasti
vastakaikua myös migreenipotilaissa. Tarkat oireemme ovat
ehkä erilaisia, mutta käytännön
seurauksissa on paljon samaa.
Ympäristön vähättely ja ymmärryksen puute ovat ehkä
kroonisin yhdistävä tekijä. Mikäli tuntuu, että yhteistyö voisi
olla kannattavaa, pyydämme
ottamaan yhteyttä johonkin alla
mainituista yhteyshenkilöistä.
Kirjoittaja on STNY ry:n tiedottaja. Hän
on fyysikko jolla ei ole lääketieteellistä
koulutusta, mutta kahdeksan vuoden
omakohtainen kokemus TN:stä.
Lisätietoa STNY:n
yhteyshenkilöiltä:
Suomen TN-yhdistys
Suomen TN-yhdistys (STNY)
on rekisteröity vuonna 1999.
STNY on pieni yhdistys ja tulee
sellaiseksi jäämäänkin; tällä
hetkellä jäsenmäärä on noin
30. Yhdistys julkaisee kolmasti
vuodessa omaa jäsenlehteä
(nimeltään ”Ajan Hermolla”)
ja on muutenkin toistaiseksi
keskittynyt tiedottamiseen. Jäsentapaamisia ei toistaiseksi
ole ollut, koska jäsenet ovat
Bertel Stenius (puheenjohtaja),
Mona Martin (sihteeri),
Fredrikinkatu 12 B 49,
00120 HELSINKI .
Puh. (09)176 450, (09)657 097
Email: [email protected],
[email protected]
Jakke Mäkelä (tiedottaja),
Petkeltie 4 D 122,
20540 TURKU,
Puh. (02) 2377 625,
Email: [email protected]
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
Ekaluokkalaisten lasten päänsäryt
kolminkertaistuneet 20 vuoden aikana
Epäsäännöllinen ruokailu ja unen puute syynä päänsärkyihin.
Pyry Lapintie
Helsingin Sanomat 3.4.00
TURKU. Ekaluokkalaisten migreenit ja muut päänsäryt ovat
kolminkertaistuneet kahdessa
vuosikymmenessä. Kouluikäisten lasten päänsärkyjen ja muiden kipujen esiintyvyydestä Turun yliopistossa perjantaina väitellyt lastentautien erikoislääkäri
Pirjo Anttila sanoo selittävinä
syinä olevan elämäntavoissa ja
sosiaalisessa elinympäristössä
tapahtuneet muutokset.
Täysin samoilla menetelmillä
Turussa kahden vuosikymmenen välein tehtyjen tutkimusten mukaan migreenistä kärsivien 7-vuotiaitten lasten määrä
lisääntyi 1,9 prosentista 5,7
prosenttiin vuodesta 1974 vuoteen 1992. Lasten päänsärkyjen
lisääntymistä seurattiin sen jälkeen läpi koulun.
Selittäväksi tekijäksi Anttila epäilee, että lasten ruokailutavat
ovat parin vuosikymmenen aikana muuttuneet epäsäännöllisemmiksi. Myös unirytmi on
muuttunut. Viime vuonna Turun yliopistossa julkaistun väitöksen mukaan juuri unen puute
laukaisi päänsärkyä. Kouluterveystutkimuksissa ja WHO:n
tutkimuksissa on todettu, että
suomalaislapset nukkuvat toiseksi vähiten maailmassa.
tiailla turkulaislapsilla oli säännöllinen syömättömyys koulussa
selvästi yleisempää.
Ensimmäisen kouluvuoden aikana uusien päänsärkytapausten määrä lisääntyi selvästi eli
aikaisemmin säryttömät lapset
alkoivat kärsiä päänsärystä.
Nämä lapset kuuluivat usein
perheisiin, jotka luokiteltiin korkeampaan sosiaaliekonomiseen
asemaan.
Anttilan mukaan selitys tähän
voi olla, että korkeammin koulutettujen vanhempien lapsilta
odotetaan koulussa enemmän.
Tämä odotuspaine voi luoda
stressiä, joka ilmenee lapsella
päänsärkynä.
Jännityspäänsärkyä esiintyi 12
prosentilla 12-vuotiasta lapsista.
Jännityspäänsärkyyn vaikuttavien taustatekijöiden osalta
tutkimus on ensimmäisiä väestöpohjaisia tutkimuksia koko
maailmassa. Jännityspäänsärkyä
sairastavat lapset ovat tutkimusaineiston perusteella usein niin
sanottuja ”tietokonelapsia”, jotka
liikkuvat vähemmän ja viihtyvät
tietokoneen äärellä.
Migreenilapset kärsivät myös
allergioista muita enemmän.
Jatkoselvityksen aiheena on,
ovatko migreenilapset muita
kipuherkempiä vai onko heillä
muita alhaisempi kipukynnys
eli he raportoivat kivuista enemmän.
◆
Täysin ilman mitään päänsärkyä oli 12-vuotiaista lapsista
tutkimuksen mukaan enää 36
prosenttia.
Anttilan tutkimuksessa tulee
selvästi esille myös säännöllisen
kouluruokailun merkitys päänsärkyyn. Päänsärkyisillä 12-vuo-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
13
Asiantuntija vastaa
1. Olen 32-vuotias mies.
Migreenikohtaukseni alkoivat 11-vuotiaana. Aluksi kohtaukset olivat hyvin,
hyvin voimakkaita. Kohtaus oli yleensä alkanut,
kun heräsin aamulla ja
kesti koko päivän aina siihen saakka, kun nukahdin
joskus illansuussa. Näitä
voimakkaita kohtauksia
kesti n. 20-21 vuotiaaksi
asti. Sen jälkeen ei migreenistä juurikaan ole ollut
haittaa, valonarkuutta
ja pientä päänsärkyä on,
mutta se ei menoa haittaa.
Kysymys kuuluu: onko
mahdollista, että migreeni
palaa jossakin elämänvaiheessa tai iässä taas
voimakkaampana? Onko
tavallista, että oireilu on
vähäisempää toisin ajoin
vai olenko vaan oppinut
välttelemään altistavat
tekijät tehokkaasti?
tuskykyinen särkylääkkeille, vaikka nämä tehoavat
esimerkiksi kuukautiskipuihin.
Todennäköisintä on, että noin
vaikeat kohtaukset eivät enää
palaa, mutta varmaa se ei ole.
Migreeni voi joskus hävitä vuosiksi, ja taas ilmestyä yllättäen
takaisin. Naisilla hormonaaliset
muutokset voivat selittää tällaisen migreenin vaihtelevuuden,
mutta miehillä ikääntymiseen
liittyvien muutosten ja migreenin välistä yhteyttä ei niin selvästi
ole.
Tämä ”mahamigreeni”-nimitys
kulkee päänsärkykirjallisuudessa,
vaikkei sitä oikein ole pystytty
erilliseksi migreenin alaryhmäksi osoittamaan. Atyyppisestä
mahamigreenistä puhutaan
yleensä silloin, kun kohtauksessa suolisto-oireet ovat hyvin
keskeisiä, eikä varsinaisia migreenioireita juurikaan ole mukana. Yleensä kyseessä on se
”tavallinen” migreeni, mutta
jotkut kohtaukset vain tulevat
vatsaoirein korostuneena. Koska kyseessä on epämääräinen
tilanne, on tarkasti suljettava
pois sellainen mahdollisuus, että
suolisto-oireiden taustalla on
jotakin muuta kuin migreeni.
2. Mistä johtuu etteivät
minkäänlaiset särkylääkkeet (jopa erittäin suurina
annoksina) auta jännityspäänsärkyyn? Jännityssärky on ikään kuin vastus-
14
Jännityspäänsärky sisältää monesta eri syystä johtuvaa särkyä.
Se voi olla esim. puremalihasten
tai niskalihasten kiinnittymiskohtien tulehduskipua tai henkisen
jännityksen aiheuttamaa pään
kipuaistimuksen muuntumista.
Jos kivun syntymekanismi pään
alueella sisältää tekijöitä, joihin
särkylääkkeet eivät vaikuta, niin
silloin niistä ei ole hyötyä. Toinen
syy voi olla jatkuva ja runsas
särkylääkkeiden käyttö, jonka
seurauksena kehittyy riippuvuustila, ja ko.lääkkeiden teho
menetetään.
3. Mitä tarkoittaa atyyppinen mahamigreeni? Sairastan myös ”tavallista”
migreeniä, ja nyt tehtiin
tämmöinen diagnoosi.
Dosentti,
neurologian erikoislääkäri
Markus Färkkilä, HYKS
4. Pitääkö todella olla 24
tuntia imettämättä ja heittää maitoa pois Imigranlääkityksen jälkeen?
Virallinen kanta on, että Imigranin ottamisen jälkeen pitää
olla 24 tuntia imettämättä. Imigranin (sumatriptaanin) on todettu erittyvän äidinmaitoon,
ja imetysrajoitus on annettu
lapsen saaman lääkeannoksen
minimoimiseksi. Lyhyempikin
aika saattaisi olla turvallinen,
mutta kun sumatriptaanin vaikutusta vauvaan ei tunneta,
halutaan pelata varman päälle.
5. Toimiiko Fevarin-niminen mielialalääke myös
migreenin estossa?
Monia Fevarinin kanssa samaan
ryhmään kuuluvia mielialalääkkeitä on kokeiltu migreenin
estohoidossa. Tutkimuksissa
nämä eivät kuitenkaan ole osoittautuneet vertailulääkkeeseen
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
tai lumelääkkeeseen verrattuna
hyödyllisiksi, mutta eivät ne
migreeniä lisännetkään. Ajatus
oli se, että koska Fevarin ja sen
kaltaiset lääkkeet kohottavat
aivojen serotoniinipitoisuuksia,
ne voisivat estää migreeniä (joka
taas on matalan serotoniinin
aikana esiintyvä syndrooma),
mutta serotoniin aineenvaihdunta aivoissa ei ollutkaan näin
yksinkertaista.
6. Aamumigreeniini on
auttanut jonkin verran
puoli-istuva makuuasento;
taikauskoa vai fysiolo­
giaa?
Tähän migreenin ”asentohoitoon” on vaikea ottaa mitään
kantaa, koska useimmilla migreeni helpottuu makuuasennossa, ja kullakin potilaalla on omat
asentonsa, joissa he löytävät
helpoimman olon. Taikauskoksikaan sitä ei voi leimata; kyllä
tämän taustalla voi olla jokin
pään alueen verenkierron fysiologinen mekanismi.
7. Mitä tehdä, kun altistuu joka viikko jollekin
uudelle aineelle eli siitä
tuoksusta/hajusta laukeaa migreenikohtaus?
Viimeisimmät ovat kahvi,
kanamunat, makeisten
tuoksu, kynsilakat, hajustetut huulirasvat, monet
kosteusvoiteet, puhumattakaan näistä normaaleista, kuten punaviini, juustot yms.
Ei siinä muu auta kun yrittää välttää näitä laukaisevia aineita. Todennäköisesti migreeniherkässä
vaiheessa mikä tahansa voimakas haju tai vastaava ärsyke
laukaisee kohtauksen. Ainakin
itse voi käyttää hajusteettomia
tuotteita, ja pyytää lähipiiriäkin
niin tekemään.
8. Pitäisikö jokaisessa basilaarimigreenikohtauksessa mennä sairaalaan?
Olen hoitanut kotona kaksi pienempää kiertohuimaus- ja oksennuskohtausta
kivun- ja pahoinvoinnin
estoon tarkoitetuilla peräpuikoilla sekä huimauslääkkeillä. Mieheni on tehnyt niinä päivinä kotona
töitä.
Jos on varma, että kyseessä
on silläkin kertaa basilaarimigreenikohtaus, niin ei tarvitse.
Basilaarimigreenikohtaus johtaa usein niin hankalaan tasapainon häiriöön, että yksin
selviytyminen voi olla vaikeata.
Basilaarimigreenikohtauksen
erottaminen aivorungon alueen
verenkierron häiriöstä on myös
vaikeaa. Jos oireisto on pitkäkestoinen ja tajunta sumenee,
niin kyllä silloin on syytä käydä
sairaalassa.
9. Poskiontelotulehdus
sai aikaan jälleen basilaarimigreenin oireet. Olisiko antibioottikuuri vai
punkteeraus migreenin
kannalta parempi poskiontelotulehduksen hoito?
Asia on mietittävä poskiontelotulehduksen kannalta, eli kumpaa hoitoa siihen tarvitaan;
migreenin suhteen sillä ei ole
merkitystä.
10. Neurologi on antanut
minulle Emconcor 5 mg:n
tabletteja migreenin estolääkitykseen, mikä on
auttanut hyvin. Miksi käytäntö ei yleisty?
Emconcor on suhteellisen uusi,
beetasalpaajien ryhmään kuuluva lääke. Beetasalpaajien käyttö on hyvin yleistä migreenin
estohoidossa, mutta kaikille tästäkään ei ole apua. Merkittävää
tehoeroa eri beetasalpaajien
välillä ei ole osoitettu.
11. Onko veren sokerija suolatasapainomuutosten yhteyttä migreeniin
tutkittu? Mitä kannattaisi
juoda/syödä oksennus- ja
ripulitaudin jälkeen, ettei
migreeni tulisi?
Migreeni voi laueta elimistön
tasapainotilan häiriintymisen,
esim. verensokerin laskun jälkeen. Ehkä suola-, sokeri ja
nestetasapainoa voisi korjata
”vichyjaffalla”, joka sisältää 50
% keltaista jaffaa ja 50 % vichyvettä.
12. Olen keski-ikäinen
naishenkilö, joka on kärsinyt migreenistä 14-vuotiaasta asti. Lääkityksenä
on ollut Anervan, Clotam
Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen
lokakuun 15. päivään mennessä.
→
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
15
ja nyt Miranax 550 mg.
Näistä ei ole apua. Näen
sahalaitakuvioita, kasvot
ja käsi puutuvat toisella
puolen kehoa, olo on sekava ja puheessa sanat
sot­­keutuvat. Mikä avuksi?
Pitäisikö tilata neurologilta aika?
Jos sahalaidat, kasvojen toispuoleinen puutuminen, sekava
olo ja puheen häiriö toistuvat
joka kerta ennen päänsärkyä,
voi olla hyödyllistä käydä neurologilla. Useimmiten migreeniä
voi kuitenkin hoitaa oma lääkäri.
Sinun kohdallasi olisi mietittävä,
sopisivatko uudet täsmälääkkeet, triptaanit, kohtausten hoitoon. Hoidon valintaan tietysti
vaikuttaa sekin, kuinka paljon
nämä esioireet ja kuinka paljon
itse päänsärky häiritsevät.
13. Voiko mielialalääkettä, esim. Seroniliä ottaa
samana päivänä migreenin täsmälääkkeen kanssa? Mitä tapahtuu, jos
oksentaa eikä voi ottaa
Seroniliä?
Jos käyttää migreenin täsmälääkettä vain muutaman kerran
kuukaudessa, voi mielialalääkettä, esim. Seronilia, käyttää
samanaikaisesti.
Joissakin maissa tämäntyyppisiä
mielialalääkkeitä ei suositella
käytettäväksi yhdessä migreenin
täsmälääkkeiden, triptaanien,
kanssa. Jos migreenikohtauksia
on paljon, ja joutuu ottamaan
täsmälääkkeen lähes joka päivä,
niin silloin on vaara serotoniinisyndrooman kehittymisestä.
Tällöin serotoniinin määrä elimistössä nousee liian korkealle,
ja oireina tulee pahoinvointia,
sydämentykytystä, oksennusta,
huimausta jne. Tila on vaarallinen, ja tällöin molempien lääkkeiden käyttö on joksikin aikaa
lopetettava. Jos oksentaminen
estää Seronilin ottamisen, ei
asialla ole suurta merkitystä.
Koska kyseessä on pitkäaikaisvaikutukseen perustuva mielialan
hoito, ei Seronilin siirtyminen
myöhemmäksi vaikuta kokonaistulokseen. Seronil-tabletti voidaan ottaa, kun oksenteluvaihe
on mennyt ohi.
◆
Muutama hyväksi havaittu vinkki
Jos hajustettujen pyykinpesuaineiden jäljiltä vaatteet tuoksuvat
liian voimakkaalle, voi sekoittaa puoliksi hajustamatonta ja
hajustettua pulveria, niin saa kuitenkin vähän ”puhdasta”
tuoksua pyykkiin.
***
Jos appelsiinituoremehun valmistuksessa on käytetty hedelmä­
lihan lisäksi myös kuoria, saa mehusta herkemmin migreenin.
***
Jos käytät suussa liukenevia tabletteja (kuten Maxalt Rapitab
tai Zomig Rapimelt), niin ota myös kulaus vettä päälle, jos
mahdollista. Lääke menee tällöin nopeammin vatsaan ja myös
imeytyy nopeammin.
16
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
Uutisia meiltä ja muualta
Muista säilyttää
lääkekuitit
Päänsäryn
voi taltuttaa
vähentämällä rasvaa
Syömällä vähemmän rasvaa
voi välttää usein toistuvia
päänsärkyjä, sanovat migreenin syitä selvittäneet tutkijat
Kalifornian yliopistosta. Tutkimukseen osallistui 54 vapaaehtoista migreenipotilasta, jotka pudottivat päivittäisen rasvankulutuksensa 66
grammasta 28 grammaan.
Muutoksen seurauksena
päänsärkyjen tiheys, kesto
ja voimakkuus heikkenivät.
Koehenkilöt tarvitsivat myös
päänsärkylääkkeitä aiempaa
vähemmän.
Tutkimuksen mukaan tietyt ruoka-aineet voivat laukaista migreenikohtauksen.
Näitä ovat ainakin kypsytetyt
juustot, pähkinät, suklaa, punaviini, banaani, sipuli, papaija, herne sekä sellaiset teolliset valmisruoat, jotka sisältävät nitriittejä, aspartaamia ja glutamaattia.
Tutkijat kehottavat siis
tarkkailemaan syömisiä ja
alentamaan rasvankulutusta
noin 30 grammaan vuorokaudessa.
Lääkärin määräämien lääkekulujen itse maksettavalle osuudelle on määritelty vuosittainen
enimmäismäärä, jonka ylittävä
osa korvataan kokonaan sairausvakuutuksesta. Vuonna 2000
enimmäismäärä on 3319,91
mk.
Kun sairausvakuutuksen omavastuuosuudet kaikista lääkärin
määräämistä lääkeostoista ylittävät kalenterivuoden aikana
tämän summan, voit hakea lisäkorvausta Kelasta. Korvausta hakiessasi tarvitset apteekkikuitit ostoistasi. Tätä varten
Sinun on hyvä säilyttää kuitit
kaikista reseptiostoistasi.
Lisäkorvaukseen oikeuttavia
lääkekuluja ovat yhden henkilön kalenterivuoden aikana os-
”Unilääkettä”
Yhä lyhytvaikutteisimpia nukahtamislääkkeitä on tullut
markkinoille, mutta sveitsiläiset tutkijat ovat tieteellisesti vahvistaneet hyväksi myös
vanhan konstin. Kun jalat ja
kädet ovat lämpimät, uni tulee
helpommin. Kun jalkojen ja
käsien verisuonet laajenevat,
keho viilenee ja ruumiin yleinen lämpötilan lasku unettaa.
Meille migreenipotilaille
konsti on tervetullut, sillä on
hyvin tyypillistä, että juuri
tamien lääkärin hänelle määräämien, sairauden hoidon kannalta tarpeellisten lääkkeiden
omavastuuosuudet. Jos lisäkorvaus jäisi alle 100 markan, sitä
ei makseta. Kela lähettää asiakkaalle ilmoituksen, kun sen
rekisteritietojen mukaan vuotuinen summa ylittyy.
Apteekkikuitit tarvitaan lisäkorvausta haettaessa, jotta varmistetaan, ettei asiakas ole saanut lääkekulujaan muualta, esimerkiksi vakuutusyhtiöltä, potilasvakuutusyhdistykseltä tai
asuinkunnalta.
Lisäkorvausta on haettava
kuuden kuukauden kuluessa
kalenterivuoden päättymisestä,
eli viimeistään kesäkuussa.
Kela
meillä on aina kylmät jalat.
Lääkkeitäkin syömme jo ihan
tarpeeksi.
Jos ei halua nukkua sukat jalassa, voi myös kokeilla kuumaa jalkakylpyä ennen nukkumaan menoa.
Elämänhalu 8/99
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
17
Lu k i j at k i rjoit ta va t
Kirjoita meille !
Osoite on:
Suomen Migreeniyhdistys ry
Mannerheimintie 44 A, 00260 Helsinki
[email protected]
Faksi: (09) 493 353
Laita kirjeen mukaan yhteystietosi, vaikka haluaisitkin
esiintyä nimimerkillä lehden palstalla.
Moikka Migreenijengi
Arvaatko mikä mua tässä migreeniyhdistyksen touhussa vähän suututtaa:
No se, että aina kun teiltä tulee
joku julkaisu, lehtinen, tiedote
tai mikä vaan bumaska, siinä
aletaan juurtajaksaen selvittää
mikä ja millainen on migreeni.
Kun tätä pirullista tautia on koko
ikänsä sairastanut ja yrittänyt
etsiä siihen jos jonkinlaista apua,
ei enää ole tarkoitus opiskella
millainen se migreeni on ja millainen se ei ole. jne... Tämä on
jo juurimultia myöten kaalissa!
Olisi hedelmällisempää ja valtavan paljon antoisampaa jos
keskittyisitte niihin menestystarinoihin. Siis migreenistä parantuneiden ihmisten kertomuksiin
löytämistään parantavista keinoista. Näitäkin varmaan on. Ja
näistähän se paras migreenistä
eroonpääsykeino saattaisi muillekin löytyä.
Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla
vyöhyketerapiaa. Sen hoidon
antajat väittavat, että vyöhyketerapialla on erittäin hyvä
hoitovaste.
Otetaan uusi linja.
18
Kerron tässä omasta kokemuksestani migreenin suhteen.
Täytettyäni 40 v aloin saada
kohtauksia, joista ensimmäisen
rajun migreenin muistan hyvin.
Olin töissä rekalla kuumana
kesäpäivänä Närpiön-Kaskisen
suunnassa. Tavaraa oli paljon
jaettavana ja lähtevää oli viimeisestä noutopaikasta yli puoli rekkaa, auton ja traktorin
renkaita. Lepäsin noin 15 min
ennenkuin lähdin kotiapäin.
Tässä vaiheessa oikeaa silmää
jo särki jonkin verran. Matkalla
päätä alkoi särkeä ja vain oikealta puolelta. Lopulta kipu tuli niin
rajuksi, että oksensin suoraan
ratin välistä kojelaudan päälle.
En tiennyt silloin että se voisi
olla migreeniä, vaan ajattelin
rasittaneeni itseäni liikaa. Pääsin
Seinäjoelle ajaen 20–30 km
pätkiä välillä lepäen. Seinäjoella
menin omaan autoon nukkumaan jossa makasin noin 2
tuntia varjoisassa paikassa. Kipu
hellitti tämän jälkeen ja pääsin
lähtemään kotiin. Olen huomannut että kesän hellepäivät
ovat kaikkein pahimpia aikoja,
jolloin kartan rajuja ponnistuksia. Minulla on ollut vuodessa
noin 15 – 20 rajua kohtausta,
jonka johdosta menin lääkäriin
tutkittavaksi. Todettiin veren-
painetta ja uniapnea. Sain verenpaineeseen lääkityksen ja
uniapneaan c-pap -laitteen, eli
happikoneen. Ihme ja kumma
kun kohtaukset ovat vähentyneet 1–2 kohtaukseen vuodessa. Nämäkin ajoittuvat kesän
hellepäiviin, joita odotan aina
kauhulla, kun työtahtikin on
vedetty äärimmilleen ja pitkiksi
8–15 tuntiin. Olen täysperävaunullisen kuorma-auton kuljettaja ja työaika on vuorokaudessa epäsäännöllinen vuorotyö;
aamu-, päivä-, ilta- ja yövuoro.
Yövuorot 9–15 tuntia, josta ajoa
noin 9–10 tuntia. Päivävuoro
10–11 tuntia, kun taas aamu
ja ilta ovat lyhkäisiä 8 tunnin
vuoroja. Olen huomannut että
c-pap -laite auttoi minua paljon
lihaskivuissa ja krampeissa, sekä
väsymyksessä yöajosssa. Ennen
tarvitsin unta 10–11 tuntia,
kun nyt enää 7–8 tuntia. Tätä
kirjoittaessani olen 53 vuotias
ja sairaslomalla työtapaturman
takia. Lievä kallonpohjan murtuma ja oikea olkapää leikattuna.
Tasapaino sekaisin, tosin enää
lievästi ja aisteista haju kateissa.
Pelkään miten migreenin kävi,
kun loukkasin juuri oikean puolen päästä.
Pertsa
Suomen Migreeniyhdistys
Migreeniyhdistys –– Jäsenlehti
Jäsenlehti 1/2000
1-2000
Suomen
Minun tarinani
Kokemuksia basilaarimigreenistä
O
len 44-vuotias erikoissairaanhoitaja, naimisissa ja meillä on
11-vuotias tytär. Migreenini alkoi
jo 14-vuotiaana, mitä ei silloin
yhdistetty migreeniksi, vaan kuukautisiin liittyväksi päänsäryksi ja
oksenteluiksi. Noin 25-vuotiaana
sitä alettiin epäillä migreeniksi.
Äidin puolen suvussa on vahva
migreenigeeniperimä.
Minulla ei ole auraoireita, mutta
muuten se täyttää migreenin
piirteet.
Migreenini on pahentunut iän
myötä. Aluksi siihen auttoi kaksi Disperin-tablettia tarpeeksi
ajoissa otettuna, myöhemmin
siirryin Clotamiin, joka ei auttanut sekään enää. Migreenikohtaukset tihenivät ja vaikuttivat
koko elämääni, töissäoloon sekä
vapaa-aikaan.
Käännyin neurologi Markus
Färkkilän puoleen. Minulle tehtiin asianmukaiset neurologiset
tutkimukset ja kartoitettiin hyvin
tarkasti migreeniä laukaisevia
tekijöitä sekä migreenin ilmenemismuodot. Migreeniäni on
yritetty hoitaa estolääkkeillä,
mutta pulssini reagoi niihin liian
rajusti. Uuden polven migreenilääkkeet; triptaanit ovat tuoneet
helpotusta myös minulle.
Täsmälääke auttoi hyvin, mutta
saatoin tarvita kolmekin tablettia päivittäin. Migreenikierrettä katkaistaan aina välillä
Kortison-Confortin -tiputus tai
päälaelta niskaan annettavilla
kortisoni-injektioilla.
T
O
S
M
ämän vuoden tammikuussa minulla alkoi jälleen kova vasemmanpuoleinen päänsärky, mutta
otettuani täsmälääkkeen oksensin sen välittömästi. Kävelin kuin
”humalainen”, puheeni alkoi
mongertaa, oksensin jatkuvasti,
minulla oli hengitysvaikeuksia,
enkä pysynyt pystyssä. Olin
kuin karusellissä, en nähnyt
kunnolla ja silmiini sattui. Olo
oli painajaismainen, en välittänyt mistään, oksensin vain
ja pienikin päänkääntö tuntui
järkyttävältä. Onneksi mieheni
oli kotona ja soitti ambulanssin
ja pääsin ripeästi Hyksin ensiapuun.
iskoni tuli välittömästi ensiapuun ja henkilökunta
antoi hänen olla kans­
sani.
Minusta otettiin verikokeita, ekg,
keuhkokuva ja sisätautilääkäri
tutki minut. Minulle oli asetettu
infuusio suoneen, oksensin
jatkuvasti. Kun minua yritettiin
auttaa portatiiville virtsaamaan,
niin jalkani eivät kantaneet.
Paikalle kutsuttiin neurologi,
joka teki kliinisen tutkimuksen.
Vasen puoleni ei totellut kunnolla käskyjä. Näin vastakkaisella
seinällä vain värikkään kyltin, en
siinä olevaa tekstiä. Pienikin liike
sai aikaan kiertohuimauksen ja
sen myötä oksennuksen. Minut
määrättiin aivojen takakuopan
Ct-kuvaukseen vuodon tai infarktin poissulkemiseksi.
nneksi aivojen Ct-kuvauksen vastaus oli
normaali. Neurologi
keskusteli kanssani kolmesta eri
vaihtoehdoista, mikä minulla
olisi. Ensimmäisenä hän kertoi
korvan takana sijaitsevasta mahdollisesta kasvaimesta, joka olisi
aiheuttanut kyseiset kiertohuimausoireet. Se poissuljettaisiin
aivojen magneettikuvauksella lähipäivinä. Toinen vaihtoehto oli
Menierintauti, jossa tasapainoelin korvassa olisi vaurioitunut.
Kuulon olisi pitänyt heikentyä
ja korvissa soida, mitä minulla
ei mielestäni ollut. Kolmantena
vaihtoehtona hän tarjosi migreenin pahentunutta muotoa;
basilaarimigreeniä.
inut siirrettiin neurologiselle osastolle
lisätutkimuksiin ja toi-
pumaan.
Oli outoa asettua potilaan rooliin, mutta hyvin pian sitä ikään
kuin alistui ja passivoitui.
Olin pari päivää kuin karusellissä, pienikin asennonvaihdos sai
minut oksentamaan. Päätäni
särki, silmiäni veti, enkä pysynyt
itse pystyssä. Minua ahdisti ja
itketti. Pelkäsin halvausta, näköja puhekyvyn menetystä. Pelkkä
lämpimän ruoan tuoksu sai
minut oksentamaan.
Sain päivittäin pahoinvoinnin
estolääkitystä sekä huimauslääkettä. Minua kehotettiin olemaan puoli-istuvassa asennossa
mahdollisimman kauan, niin
→
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
19
korvan tasapainoelin tottuisi
vähitellen pystyasentoon. Kun
minun oletettiin olevan jo suihkuunmenokunnossa, yritin väittää vastaan, mitä ei noteerattu.
Horjuin suihkuun pidellen seinistä kiinni, mutta lopulta tasapainoni petti ja kaaduinkin pariin
eri otteeseen. Tuli mieleeni, että
potilasta voisi kuunnella ja auttaa silloin, kun hän pyytää apua.
Tämä oli ainoa negatiivinen
kokemukseni osastolla ollessani.
Muuten minua kohdeltiin kuin
ketä tahansa potilasta, vaikka
olinkin hoitohenkilökuntaa. Se
oli hyvä, sillä enhän ollut tämän
osa-alueen asiantuntija.
V
iivyin sairaalassa viisi
päivää. Mieheni, tyttäremme ja siskoni vierailivat päivittäin piristämässä
minua. Jouduin odottamaan
kolme viikkoa pään magneettikuvaukseen pääsyä. Ne olivat
elämäni raskaimmat kolme viikkoa. Onneksi tulos oli negatiivinen, eli korvan takana ei ollut
mitään kasvainta. Diagnoosiksi
asetettiin basilaarimigreeni.
20
O
hjeeksi sain, että pitäisi
entistäkin huolellisemmin välttää migreeniä
laukaisevia tekijöitä, lopettaa
täsmälääkkeiden käyttö tai ainakin harventaa sitä, sekä hakeutua heti Hyksiin jos kiertohuimausoireet tulisivat yhtä
rajuina. Olen tämän kohtauksen
jälkeen saanut kolme lievempää
basilaarimigreenikohtausta,
joista on selvitty kotona miehen
avustuksella. Lääkitykseni migreeniin on nykyisin normaali
pahoinvoinninesto- ja kipulääkitys. Migreenikohtaus on
päällä noin kaksi-kolme kertaa
päivässä. Kortisoni-injektiot paikallisesti annettuna auttavat
parhaiten ja pitävät migreenin
loitolla kauemmin.
O
len etuoikeutetussa
asemassa asuessani
pääkaupunkiseudulla,
hyvän neurologin hoidossa.
Toisekseen minulla on hyvin
ymmärtäväinen mies ja omatoiminen tyttö. Olen toista vuotta
kuntoutustuella, nykyisin en
pysty liikkumaan edes yleisellä
kulkuneuvolla pahoinvoinnin
vuoksi. Elämänympyräni ovat
supistuneet kotona ollessani,
mutta olen saanut muita asioita
niiden tilalle, mistä saan olla
kiitollinen. Olen vastaanottamassa tytärtäni koulusta kotiin
ja voin tukea opinnoissa hänen
luokkalaisiaan, kun olen kotona.
Tulin valituksi Suomen Migreeniyhdistyksen hallitukseen ja
puhelin on usein käännetty
minulle. Osa puheluista koskee
jäseneksi liittymistä, mutta suuri osa soittajista haluaa myös
keskustella migreenistä, jolloin
voin toimia ns. ohjaajana. Toisin
sanoen, asioissa on aina kaksi
puolta.
Liisa Aaltoila
[email protected]
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
Vanhan kansan
lääkintäviisautta
Särky ja sen lääkitseminen
Etikkakääre
lievittää päänkipua, reumasärkyä, nyrjähdyksen aiheuttamaa
särkyä jne. Ohut pellavariepu
kastellaan seoksessa, jossa on
1/3 etikkaa ja 2/3 vettä, ja asetetaan kipeälle paikalle. Sen
päälle pannaan vahakangas
ja sen jälkeen villaside. Kääre
tehdään tiiviiksi ja se kiinnitetään hakaneuloilla. Tämä kääre
lämmittää ja aikaansaa siten
parantumisen.
Päänsärky
1. Monen monista päänsärkylääkkeistä on parhaimpia piparminttuöljy, jolla hierotaan päänahkaa. Tällöin on varottava,
ettei öljyä pääse valumaan silmiin, koska se kirvelee kovasti.
2. Kylmien, mieluimmin jäisten
puolukoitten syöminen lievittää
varsinkin reumaattista päänsärkyä.
Korva- ja hammassärky
1. Lämmin helpottaa sekä korvaettä hammassärkyä. Täytetään
pari pientä kangaspussia suolalla tai juhannuskukalla, lämmitetään pussit sekä pannaan ne
yksi kerrallaan kipeälle paikalle.
2. Hetkellisen helpotuksen hammassärkyyn saa huuhtelemalla
suuta juhannuskukkateellä ja
panemalla sen jälkeen kipeään
hampaaseen hiukan jodia, kamferia, konjakkia, kloroformia,
kreosoottia tai mausteneilikka­
esanssia.
3. Hyvä lääke korvasäryssä on
pitää lämmintä öljyä korvassa
tai panna korvareiälle sipulia ja
villavaate.
4. Jos hampaat ovat höltyneet
ja ikeniä särkee, on hyvä huuhdella suuta joka toinen tunti
haalealla vedellä, johon on
sekoitettu pari pisaraa myrrhatinktuuraa tai salviateetä.
murskatun tabletin sekoittaa
hunajaan tai omenahilloon,
nauttii lapsi sen mielellään. Sen
sijaan pulverin sekoittaminen
maitoon ei ole hyvä keino, koska
pulveri silloin tavallisesti jää lasin
pohjalle ja lapsi, saatuaan sen
suuhunsa, sylkäisee sen pois.
2. Useimmat lapset ottavat vastenmielisesti kalanmaksaöljyä.
Toimitus sujuu kuitenkin erittäin
kivuttomasti, jos panee lusikan
ensin puolilleen vettä ja sitten
kaataa siihen öljyn. Lusikka
on pestävä saippuoiduin käsin
kylmävesihanan alla, muuten
haju imeytyy lusikkaan ja tarttuu
kaikkiin pesussa oleviin astioihin.
Tuire Hakulinen
Lähde: Joka naisen niksikirja, toimittanut
Maija Suova, WSOY 1952
Lasten lääkitseminen
1. Useimpien lasten on vaikea
nauttia pulveri- ja tablettilääkkeitä. Mutta jos pulverin tai
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
21
Jäsenilta Helsingissä
Helsingissä 26.1. järjestetty jäsenilta veti
Kampin Palvelukeskuksen ison ruokasalin
aivan täyteen.
Dosentti Markus Färkkilä kertoi valmisteilla
olevasta uudesta suosituksesta migreenin
hoidossa.
Esityksen päätyttyä monet saivat
vastauksen kysymyksiinsä.
Oletko geenitutkimuksessa mukana?
Meilahden sairaalassa on
yhä käynnissä tutkimus,
jossa pyritään selvittämään migreenin periytyvyyttä.
Jos olet tutkimuksessa mukana,
mutta koko sukusi ei ole vastan-
22
nut neurologi Mikko Kallelan
laatimaan migreenikyselylomakkeeseen eivätkä vielä ole
antaneet verinäyttettä, niin
pyydämme sinua ottamaan
yhteyttä erikoissairaanhoitaja
Liisa Aaltoilaan, puh. 040
537 5291. Huom. Myös migreeniä sairastomattomien su-
kulaisten verinäytteet ja vastauslomakkeet ovat tärkeitä,
jotta saisimme mahdollisimman
täyden sukuanalyysin.
Apulaislääkäri
Mikko Kallela
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
Paikallisuutisia
ETELÄ-POHJANMAAN PÄÄNSÄRKY-YHDISTYS
Migreeniyhdistyksen Etelä-Pohjanmaan alaosastolle kuuluu
ihan hyvää. Tärkeimpänä tehtävänämme on ollut edelleen
tiedon jakaminen päänsärystä,
eri hoitomuodoista ja yhdistyksen toiminnasta. Olemme
kokoontunut vuodenvaihteen
jälkeen muutamia kertoja:
Migreeniviikolla olimme mukana yleisötilaisuudessa, jossa
puhuivat LL Leif Lindberg ja
neurologi Heikki Teirmaa.
Tilaisuuteen osallistui toistasataa
kuulijaa. Esittelimme tapahtumassa lyhyesti myös meidän
toimintaamme.
Alavudella järjestimme keskustelu- ja luentotilaisuuden, joka
onnistui mukavasti. Moni päänsärystä kärsivä sai toivottavasti
uutta tietoa ja hyviä vinkkejä
päänsäryn hoitamisesta.
Saimme kevättalvella valmiiksi
tiedotteen, joka on tehty yhteistyössä eri tahojen kanssa.
Tiedotteessa on lyhyt yhteenveto päänsäryn eri muodoista
ja hoitokeinoista, sekä mm.
Suomen Migreeniyhdistyksen ja
­E-P:n alaosaston yhteystiedot.
Tiedotteita on jo levitetty useita
satoja ympäri Etelä-Pohjanmaata. Niitä on aina saatavissa
järjestö­talolla.
Järjetötalolla järjestettiin 7.5.
”Nauti terveydestä”-messut.
Myös meidän yhdistyksemme
oli mukana. Tarkoitus oli jakaa
ilmaista tietoa yhdistyksistä ja
järjestötalosta. Messuilta sai
monipuolista tietoa ravinnosta,
liikunnasta ja ihmissuhteista.
Jaoimme samalla tietoa päänsärystäkin.
Järjestötalolla on nyt myös yhdistyksen esitteiden seurana
kansio, jossa on paljon tietoa
päänsärystä: Artikkeleita, tiedotteita, jumppaohjeita jne. Sinne
voi jokainen tuoda tietoa, joka
liittyy päänsärkyyn. Kansiota
pyritään päivittämään mahdollisimman usein ja sitä voi käydä
lukemassa järjestötalolla, vaikka
kahvikupin kera (kahvio on auki
joka päivä). Toivonkin, että käytte tutustumassa järjestötaloon ja
yhdistyksemme ”tietopankkiin”.
Kesäterveisin
Anu Kaappola
Katso myös sivu 26.
Tampereen alaosasto
Tampereella järjestettiin kevätkaudella 2 tapaamista.
19.1. Päivi Hölttä Migreeniyhdistyksen hallituksesta kävi
kertomassa -99 jäsentutkimuksen tuloksista. Sen lisäksi oli keskustelua kahvikupin ääressä.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
4.5. fysioterapeutti Mikko Patovirta veti keppijumpan Migreeniyhdistyksen jäsenille. Sen
jälkeen hedelmävälipala maistui
ja juttu lensi.
Marja Leskinen
23
Forssan alaosasto aloitti 12.4.2000
Näin minä täällä
Forssassa tempaisin
alaosaston käyntiin
Mietiskelin yhä uudelleen, miten
tässä voisi toimia migreeniasian hyväksi, koska migreeniä
sairastaa joka kymmenes, jopa
joka seitsemäs. Otin yhteyttä
Turun yhteyshenkilöön, mutta
sain viestin, että hän oli saanut
työkomennuksen Hollantiin
pidemmäksi aikaa.
Tässä vaiheessa päätin, että
perustetaanpa Forssaan oma
osasto, koska jo tuttavapiirissänikin on paljon migreenistä
kärsiviä.
Paikka, jonne ensiksi suunnittelin
tilaisuutta, sijaitsi erään julkisen
konttorin tiloissa ja uskokaa
tai älkää, tämä seuraava tarina
on tosi. Konttorin päällikkö sanoi seuraavasti: Meille tullaan
tästä lähtien ottamaan töihin
henkilöitä, jotka sairastavat
migreeniä, sillä he ovat tunnollisia työntekijöitä – tosin
hänellä itselläänkin on hankala
migreeni.
Turkuun soiton jälkeen seuraava
askel olikin soitto Helsinkiin.
Kanervan Leenan kanssa keskustelimme asiasta ja ensimmäisen puhelinkeskustelun jälkeen
asiasta tuli jo varmuus, eli perustaisimme Forssaan alaosaston.
Leenan kanssa kävimme usean
puhelinkeskustelun suunnitteluvaiheessa – mitä kaikkia asioita
pitää hoitaa ja ottaa huomioon
tilaisuuden onnistumiseksi. Asiat
ja tehtävät listattiin. Tässä vaiheessa valmiiksi katsottu paikka
vaihtui varmuuden vuoksi isompaan – onneksi.
Kaiken kaikkiaan tilaisuuden
ajoitus sattui kohdalleen, sillä
juuri edellisellä viikolla oli vietetty
Migreeniviikkoa.
Ensimmäiseksi selvitin luennoitsijan, sillä hänen aikataulunsa
ehdoilla tulisimme järjestämään
koko tilaisuuden. Neurologi
Markku Nissilä Turun Päänsärkykeskuksesta suostui mielellään luennoitsijaksi. Hänelle
paikkakin oli tuttu, sillä hän pitää
vastaanottoa myös Forssassa.
Ajankohdaksi sovittiin keskiviikko
12.4.
Sitten kävin paikallislehden toimituksessa eli tapasin Forssan
Lehden päätoimittajan. Kerroin
hänelle Migreeniviikosta ja tulevasta yleisötapahtumasta.
Seuraavaksi sovinkin jo lehden
toimittajan kanssa haastattelusta. Kun valmistauduin haastatteluun, täytyy tunnustaa,
että kyllä jännitti. Kun jännitti
etukäteen, niin itse haastattelu
kuvauksineen onnistuikin ihan
mukavasti. Eikä jännittämisen
seurauksena lauennut edes
migreeniä!
Forssan Lehti julkaisi, niin kuin
oli sovittu, jutun sunnuntaina
26.3. Migreeniviikon alkajaisiksi.
Lehti oli uhrannut kokonaisen
sivun kuvin ja kirjoituksin –
tuntui hassulta lukea lehdestä
omaa kertomustaan. Mahtava
kokemus kuitenkin.
Kaikille Forssan vaikutusalueella
asuville yhdistyksen jäsenille
lähetettiin henkilökohtainen
kutsu, kaikkiaan n. 80 kpl.
Forssan Lehdessä oli sunnuntaina 9.4. ilmoitus ja
sen lisäksi asiasta mainittiin myös Pankaaspoiketenpalstalla.
24
Seuraavaksi Leena lähetti minulle tekemänsä ns. tolppamainoksen, joita kopioin ja
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
jaoin Forssassa, Humppilassa,
Jokioisilla ja Ypäjällä erilaisiin
liikkeisiin, terveysasemille, lääkärikeskuksiin, apteekkeihin,
Neurologi Markku Nissilä
piti mielenkiinnon yllä
koko luennon ajan.
Ihan käytännön tasolla
hän mm. neuvoi
ottamaan tilkan vettä
myös suussa liukenevan
tabletin kanssa. Menee
nopeammin vatsaan ja
näin ollen myös imeytyy
nopeammin.
pankkeihin, vakuutusyhtiöihin
ym. Kaikissa paikoissa se otettiin
hyvällä mielellä vastaan, koska
migreeni on vakavasti otettava
sairaus. Todettiin, että olin hyvällä asialla liikkeellä.
Edellisenä maanantaina otin
yhteyden myös Radio Suomen
Hämeen Radion ohjelmapäällikköön. Hän innostui ja sanoi,
että asia on sellainen, josta pitää
tiedottaa, antaa ohjelma-aikaa.
Niinpä kerroin menovinkkeihin
tilaisuudesta tarvittavine tietoineen. Tapahtumapäivänä kerrottiinkin menovinkeissä pitkin
päivää tulevasta migreeniluennosta ja aloittavasta Migreeniyhdistyksen alaosastosta.
Tilaisuus alkoi klo 18 ja Hämeen
Radio teki vielä 16.30 vartin
mittaisen asiaohjelmankin, johon haastatteli erästä paikallista
migreenikkoa.
Luennon pitopaikaksi olimme
saaneet Forssan terveydenhoitooppilaitoksen ison ruokasalin,
eikä oppilaitos edes perinyt
vuokrakuluja. Kahvitarjoilun
hoiti paikallinen pitopalvelu.
Helsingistä saapuivat tilaisuutta
virallistamaan Leena Kanerva
ja Virpi Vallasvuo. Ilmassa
oli hienoista jännitystunnelmaa, kun Terveydenhoito-oppilaitoksen ruokala täyttyi ääriään myöten puheensorinalla ja
kahvikupposten kilinällä n. 80
hengen voimalla.
Tilaisuudessa tervehdyssanat
lausui hallituksen puheenjohtaja
Leena Kanerva ja luovutti puheenvuoron neurologi Markku
Nissilälle. Hänen aiheenaan
oli migreenin lääkitys ja hoito.
Esityksen jälkeen oli vapaamuotoista keskustelua kysymysten
ja vastausten parissa. Lopuksi
paikalle jäi 7 henkilöä, jotka
olivat kiinnostuneet myös jatkosta. Sovimme ajankohdasta, jolloin tulisimme suunnittelemaan
Migreeniyhdistyksen Forssan
alaosaston tulevaisuutta.
Kun tilaisuus loppui ja jännitys
laukesi, olimme kaikki – varsinkin
minä – tyytyväisiä onnistumisestamme joka suhteessa.
Terveisin Eija Nummi
PS. Muista katsoa tulevat tapahtumat kohdasta ”Jäsenillat”.
Yleisöä oli niin paljon, ettei kaikkia saatu mahtumaan kuvaan.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000
25
Jäsenillat
Helsinki
Seinäjoki
Seuraavaa Helsingin jäseniltaa ei ole vielä lyöty
lukkoon. Syksyllä otamme myös selvää, jos Espoossa ja Vantaallakin olisi kiinnostusta paikallistoimintaan.
Olemme kesätauolla elokuun loppuun asti, joten toiminta jatkuu syyskuussa, jolloin järjestetään ns. jännityspäänsärky-ilta. Mukaan on tarkoitus saada ammattilainen kertomaan niskahartiaseudun vaivoista ja hoitamisesta, sekä antaa tietoa itsehoidosta. Lukekaa järjestöpalstoja
Suomen Migreeniyhdistyksen logon alta.
Kokouksista ja tapahtumista ilmoitetaan aina
myös henkilökohtaisin kutsuin.
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville
postinumeroalueille: 00-11.
Forssa
Forssassa toimii yhteyshenkilönä:
Eija Nummi
Paronintie 3 B 12, 31600 Jokioinen
puh. (03) 438 2352, 040 751 3325
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan lähialueille
n. 60 km:n säteellä Forssasta.
Seuraava jäsenilta on keskiviikkona
14.6.2000 klo 18.30 Forssan kaupungin
nuorisotiloissa Wigsbergissä. Ohjelmassa mm.
saunomista, makkaranpaistoa ja kahvihetkiä
migreeniasiaa unohtamatta. Sitovat ilmoittautumiset 12.6. mennessä Eijalle.
Syyskuussa keskustelutilaisuus, jossa mahdollisuus tehdä kysymyksiä lääkärille.
Alkutalvella järjestetään yleisö­luento.
Yhteystiedot:
Anu Kaappola (06) 412 1616
Seija Jokela
(06) 511 2686
Marja Vainio (06) 423 4136
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville
postinumeroalueille: 60-69.
Tampere
Tampereella toimii yhteyshenkilönä:
Marja Leskinen
puh. 040 513 7946, fax (03) 222 3029
Syyskuulle on suunnitteilla gynekologin luento.
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville
postinumeroalueille: 28-29 ja 33-39.
Joulukuussa on suunnitteilla joulumyyjäiset.
Turku
MUIS
TA
Turun seudulle olemme etsimässä uutta yhteyshenkilöä, sillä Hilkka Kettinen on saanut työkomennuksen ulkomaille.
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville
postinumeroalueille: 20-21, 23-27 ja 30-32.
Jos sinun postinumerosi ei osu näille postitusalueille, mutta haluat kuitenkin
osallistua kyseisiin jäseniltoihin, niin ilmoita asiasta Suomen Migreeniyhdistykseen
Helsinkiin, josta hoidetaan jäsenrekisteriä ja postituksia keskitetysti.
Puh. (09) 454 7272, fax (09) 493 353 tai sähköpostilla: [email protected]
26
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 1/2000