Migreeni.org Pdf Lehdet 0299

Transcription

Migreeni.org Pdf Lehdet 0299
Suomen
Migreeniyhdistys ry
Jäsenlehti
2/99
2
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Sisältö
Pujeenjohtajan palsta.......................................................... 4
Migreenin hoidosta valmistumassa kansallinen suositus....... 5
Lasten migreeni................................................................... 8
Nuorten migreeni............................................................... 11
Messut............................................................................... 12
World Headache Alliance .................................................. 12
Shindo Bodywork............................................................... 13
Asiantuntija vastaa............................................................ 18
Migreeniä voidaan mitata.................................................. 20
Etsimme migreenikkoja tiedotuskampanjaan...................... 23
Uutisia meiltä ja muualta................................................... 24
Lapsen päänsärkyä saa potea koko perhe.......................... 25
Väitös: Lasten kivunhoidossa yhä parantamisen varaa....... 26
Lukijat kirjoittavat............................................................. 27
Minun tarinani................................................................... 28
”Valkoparta, vanha ukki”................................................... 30
Paikallisuutisia................................................................... 31
Tampereen alaosasto.......................................................... 31
Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistys................................ 33
Jäsenillat........................................................................... 34
(09) 454 72 72
Toimistonhoitaja
päivystää
arkisin klo 14 – 17.
Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys –
Migrän-föreningen i Finland ry
Kansi: Virpi Vallasvuo ”Linnanmäellä”
Lehden taitto: Leena Kanerva
Paino: Mynäprint Oy
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia
yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme?
YHTEYSTIETOMME:
Suomen Migreeniyhdistys
Mannerheimintie 44 A
00260 Helsinki
Faksi (09) 493 353
[email protected]
www.migreeni.org
3
Tutkimusten ja tilastojen mukaan migreenistä kärsivät eniten
aktiivisesti työelämän kiihkeässä tahdissa ponnistelevat nuoret keskiikäiset. Kuitenkin migreeniä potee valitettavasti myös aika suuri
joukko teini-ikäisiä nuoria ja lapsia. Lehtemme tässä numerossa käsittelemme hieman syvemmin lasten ja nuorten migreeniä. Toivomme, että sekä lasten vanhemmat että nuorten kanssa työskentelevät
saavat näin neuvoja ja opastusta siihen, miten parhaiten voimme
auttaa ja tukea nuoria migreenikkoja.
Vaikka migreenikohtaukseen useimmiten tarvitaankin erityistä
lääkehoitoa, tulisi meidän vanhempien huomioida ja opettaa myös
lapsemme ja nuoremme tunnistamaan lääkehoidon ohella ravinnon,
liikunnan ja riittävän levon sekä unen merkitys migreenin hoidossa.
Voimme myös yrittää opettaa lapsillemme rentoutumisen tärkeää
taitoa nykyisessä suorituskeskeisessä elämänrytmissä.
Terveet elämäntavat auttavat meitä aikuisiakin migreenin hal-
linnassa, mutta uskoisin, että nuorten elämäntapoja ja migreenin
omaehtoista hallintaa on helpompi jo ajoissa ohjata terveille linjoille. Me migreenikonkarithan olemme jo enemmän tai vähemmän ”saastuttaneet kroppamme” useita vuosia kestäneillä lääkekokeiluilla samalla kun olemme myös elämäntapojemme suhteen hitaampia ja jäykempiä omaksumaan ”uusia kuvioita” jo
piintyneisiin tottumuksiimme.
Monica Gylfe
puheenjohtaja
4
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Markus Färkkilä, neurologian dosentti
HYKS, Neurologian klinikka
Helsingin Päänsärkykeskus, Hakaniemen Poliklinikka
Migreenin hoidosta
valmistumassa kansallinen suositus
Suomalainen lääkäriseura Duodecim on käynnistänyt Käypä hoito -projektin,
jonka tarkoituksena on tuottaa Suomen oloihin soveltuvia suosituksia eri sai­
rauksien hoitokäytännöistä. Projektin keskeisenä tavoitteena on, että hoidot perustuvat tieteelliseen, tutkimukselliseen näyttöön, eli ne on osoitettu tehokkaiksi.
Kaikissa hoitosuosituksen ohjeissa tulee olla viite siitä, mihin hoito-ohje perustuu
ja missä tutkimuksessa se on osoitettu tehokkaaksi. Näin voidaan vähitellen luopua uskonvaraisista, usein tehottomista ja mahdollisesti haitallisista hoitokäytännöistä. Jos sairauden hoidosta ei ole tehty tiukkoja tieteellisiä vaatimuksia täyttäviä tutkimuksia, niin hoitokäytännön tueksi etsitään todistusarvoltaan heikompia
tutkimuksia, jotka kuitenkin tukevat hoidon tehollisuutta. Osa hoitokäytännöistä
lääketieteessä perustuu edelleen vain pitkäaikaiseen kokemukseen kyseisen
hoidon hyödyllisyydestä. Suositukset on tarkoitettu potilaita hoitaville lääkäreille
avuksi heidän työssään, mutta ne eivät ole sitovia, ja kukin lääkäri voi hoitaa
potilastaan parhaaksi katsomallaan tavalla.
K
äypä hoito -projektissa
Duodecim pyytää eri
sairauksista hoitosuositusta alan erikoislääkäriyhdistykseltä, joka sitten nimeää
toimikunnan laatimaan kirjallisuuskatsaukseen ja sieltä löytyvään näyttöön perustuvaa
hoitosuositusta. Näin Suomen
Neurologinen Yhdistys on asettanut hoitosuositustyöryhmän
laatimaan Migreenin käypä
hoito -suositusta, joka on valmistumassa syksyllä 1999. Työryhmään kuuluvat vetäjänä
dosentti Markus Färkkilä
ja jäseninä LKT Hannele Havanka, erikoislääkäri Erkki
Säkö, LT, lastenneurologi Mirja Hämäläinen, työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsti
Pakkala, sekä Duodecimin
koordinaattorina erikoislääkäri
Tarja Lohioja. Tämä artikkeli
perustuu tekeillä olevaan hoitosuositukseen.
O
sa migreenipotilaista
selviää päänsärkynsä
kanssa sangen hyvin,
joko täysin ilman lääkkeitä tai
vain lievän särkylääkkeen avul-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
la. Ympäristöolosuhteillakin on
oireita helpottavaa merkitystä:
viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö lievittää migreenikohtausta.
Lepo helpottaa ja nukkuminen
auttaa. Kylmä kääre vähentää
kipua. Tutkittua tietoa näistä
hoitokeinoista on varsin vähän;
kylmän helpottavasta vaikutuksesta on olemassa joitakin
tutkimustuloksia. Vaikeampien
kohtauksien hoito vaatii kuitenkin lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Migreenikohtauksen
lääkehoidosta ei ole olemassa
yleisesti hyväksyttyä kansainvälis-
→5
tä ohjetta ja käytäntö vaihtelee
suuresti. Lisäksi hyvin harvojen
lääkkeiden tehosta on aukotonta näyttöä. Migreenikohtauksessa hoidon valintaan vaikuttavat
kohtauksen vaikeusaste, pahoinvointi, oksentaminen, kohtauksen alkamisajankohta, muut
olosuhteet, muut sairaudet ja
hoidon odotettavissa olevat
sivuvaikutukset.
Ärsyttävien tekijöiden
välttäminen
Migreenipotilaat tunnistavat
usein selviä kohtauksia laukaisevia ja pahentavia tekijöitä. Näitä
ärsykkeitä välttämällä saattaa osa
kohtauksista helpottua tai estyä.
Kirkas valo on ehkä tavallisin
migreenin ärsyke. Muita tavallisia
ärsykkeitä ovat voimakkaat lämpötilan vaihtelut, kuumuus, hajut, eräät ruoka-aineet, alkoholi,
vuorokausirytmin muutokset,
valvominen ja hormonaaliset
tekijät. Ärsyttävien, migreeniä
pahentavien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen auttaa
kohtauksien kuriin saamisessa.
Migreenikohtausten
hoito aikuisilla
Suuri osa migreenikohtauksista
on hoidettavissa tavallisella
kipulääkkeellä ja/tai kipulääkkeen ja pahoinvointilääkkeen
(metoklopramidi) yhdistelmällä.
Perusohjeena on: tarpeeksi paljon ja tarpeeksi aikaisin. Usein
on mielekästä valita muu kuin
suun kautta tapahtuva antotapa: migreenikohtauksen aikana
lääkkeen imeytyminen suun
kautta otettuna saattaa olla heikentynyttä, vaikkei oksentelua
olisikaan. Ennen särkylääkettä
tai särkylääkkeen kanssa voidaan
ottaa tai särkylääkkeeseen yhdistää pahoinvointilääke. Selvää
tietoa siitä, että metokloprami-
6
dilisä parantaisi kipulääkkeen
tehoa ei kuitenkaan ole. Joskus
on hyötyä myös rauhoittavan,
rentouttavan lääkkeen yhdistämisestä kohtauslääkkeeseen.
Lähes kaikkia myynnissä olevia
kipulääkkeitä on käytetty ja
edelleen käytetään migreenikohtausten hoitoon, vaikka
tutkimusnäyttö on niukkaa.
R
Riittävän
suuret kertaannokset ovat
tehokkaampia
kuin useat
pienet.
Perusohjeena migreenikohtauksen hoitoon ehdotetaan ensimmäisiin kohtauksiin tavallista
perussärkylääkettä joko pahoinvointilääkkeen kanssa tai ilman
sitä. Peruslääkitystä on syytä
kokeilla ainakin kolmeen kohtaukseen, kerta-annosta nostaen,
ja vasta sitten, ellei apua saada,
vaihtaa valmistetta. Seuraavaksi
voi kokeilla hoitoa esim. ibuprofeenilla, ketoprofeenilla, naprokseenilla tai tolfenaamihapolla.
Näitä lääkkeitä ei voi asettaa
paremmuusjärjestykseen, sillä
yksi auttaa yhtä ja toinen toista.
Perussääntö on sama: lääkettä
kokeillaan ainakin kolmeen kohtaukseen kerta-annosta nostaen
ja vasta sen jälkeen vaihdetaan
muuhun valmisteeseen tarvittaessa. Suun kautta annostelun
ohella on syytä muistaa rektaalinen antotapa (peräpuikot l.
supot). Riittävän suuret kertaannokset ovat tehokkaampia
kuin useat pienet.
Triptaanit eivät ole migreenikohtauksen ensisijaislääkkeitä.
Kipulääkkeiden osoittauduttua
tehottomiksi ovat triptaanit
seuraava vaihtoehto hankalissa
kohtauksissa. Triptaanit vaikuttavat migreenikohtaukseen serotoniini-reseptorin kautta, niillä on
vähän sivuvaikutuksia, niihin ei
yleensä kehity lääkeriippuvuutta, eivätkä ne menetä tehoaan
pitkäaikaiskäytössä. Triptaanien
jatkuvaa päivittäistä käyttöä ei
suositella.
Raskaus ja migreeni
Raskauden aikana migreenin
hoito muodostaa helposti ongelman, koska turvallisesti käytettävissä olevien lääkkeiden
valikoima on sangen pieni. Au-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
raton migreeni usein rauhoittuu
raskauden aikana. Aurallinen
migreeni sen sijaan saattaa
vaikeutua, jopa vyyhteytyä. Migreeniä tulee raskauden aikana
hoitaa ensisijaisesti lääkkeettömästi. Parasetamolia voi käyttää
koko raskauden ajan. Tulehduskipulääkkeistä ketoprofeenia,
ibuprofeenia ja naprokseenia
voidaan käyttää harkiten ja tilapäisesti raskauden ensimmäisen
ja toisen kolmaneksen aikana.
Lääkkeetön estohoito
Lääkkeettömästä migreenin
estohoidosta on julkaistu vain
pieniä tutkimuksia. Kyseisistä
hoidoista onkin erittäin vaikeaa
tai mahdotonta tehdä tieteelliset
vaatimukset täyttävää tutkimusta. Psykologisista ja psykobiologisista hoidoista parhaat
tulokset on saavutettu ihon
pintalämpötilaan perustuvalla
biopalaute (biofeedback) -hoidolla ja rentoutushoidoilla, joilla
on saavutettu noin 30-80% (keskimäärin 45%) väheneminen
päänsärkyjen esiintyvyydessä
ja voimakkuudessa ja hoitotehon pysyvyys n. 1-5 vuoden
kuluttua vielä 2/3:lla potilaista.
Hoitoteho on samanveroinen
verrattuna lääkkeellisillä hoidoilla
saavutettuun hoitovasteeseen,
mutta hoidot ovat aikaavieviä
ja vaativat potilaan sitoutumista.
Fysikaalisten hoitojen teho on
vaihteleva. Akupunktiosta ja ns.
transkutaanisesta hermostimulaatiosta, jossa hermorunkoja
ärsytetään sähkövirralla ihon
läpi, on tutkimuksten mukaan
jonkin verran (20 %) apua, mutta
tulokset ovat osittain ristiriitaiset.
Lasten migreenin hoito
Parasetamoli (15 mg/kg) tai
ibuprofeeni (10 mg/kg) suun
kautta annosteltuna ovat tehokkaita lasten migreenikohtausten hoidossa. Parasetamolin
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
vaikutus alkaa nopeammin kuin
ibuprofeenin, mutta ibuprofeeni
lopettaa migreenikohtauksen
kaksi kertaa todennäköisemmin
kuin parasetamoli. Parasetamolia
voi käyttää kaiken ikäisille lapsille,
ibuprofeenia yli 1-vuotiaille.
Sumatriptaanin teho lasten vaikeahoitoisiin migreenikohtauksiin
on selvästi vähäisempi kuin aikuisilla, eikä eroa lumelääkkeeseen
ole saatu. Sumatriptaania (0,06
mg/kg) on kokeiltu ihonalaisena
(pistoksena) 6-18 -vuotiaiden lasten migreenin hoitoon. Riittävää
näyttöä sumatriptaanin tehosta
lapsilla ei kuitenkaan vielä ole,
joten sen käyttöä ei suositella alle
12-vuotiaille.
◆
7
Lasten
migreeni
M
igreeni puhkeaa tavallisesti esikouluiässä tai
koulun alkaessa, mutta sitä voi esiintyä nuoremmillakin lapsilla. Aivan pienillä lapsilla
toistuvia kalpeus-oksentelujaksoja on joskus pidetty migreeniä
ennakoivina. Täyttä varmuutta
asiasta ei kuitenkaan ole, vaan
pienen lapsen oireilut tulee aina
selvittää huolellisesti lääkärin vastaanotolla. 7-vuotiaista lapsista
3-4% kärsii migreenistä. Ennen
murrosikää tytöillä ja pojilla
migreeniä on suunnilleen yhtä
paljon. Murrosikäisistä lapsista
joka kymmenes kärsii migreenistä, ja tytöillä sitä on selvästi
enemmän kuin pojilla. Migreeni
on vahvasti perinnöllinen sairaus. Usein toinen vanhemmista
tai lähisukulainen on sairastanut
migreeniä lapsena.
Migreenin on todettu lisääntyneen. Todennäköisesti kuormittavat elämäntilanteet tuovat
piilevän migreenitaipumuksen
esille aiemmin. Migreenin ja
jännityspäänsäryn raja on joskus
8
Mirja Hämäläinen,
LT, lastenneurologian
erikoislääkäri
Lasten ja nuorten
sairaala, HYKS
hämärtynyt, etenkin jos päänsärkyjä esiintyy tiheästi.
E
Ennen murrosikää
tytöillä ja pojilla
migreeniä on
suunnilleen yhtä
paljon.
Migreenistä kärsivät vanhemmat voivat tunnistaa lapsensa
päänsärkykohtauksissa tyypillisiä
migreenin piirteitä. Päänsäryn
syy selviää yleensä myös lääkärin
vastaanotolla haastattelussa.
Perheeseen, kouluun ja toveripiiriin liittyvät asiat, harrastukset,
ruokailu- ja nukkumistavat, lapsen yleinen reagointitapa stressitilanteissa ja muut mahdolliset
sairaudet kannattaa pohtia. Mikään laboratoriokoe, kuvaus tai
konetutkimus ei paljasta, onko
kyseessä migreeni vai ei.
M
igreenikohtauksen aikana lapsi on selvästi
sairas. Hän vetäytyy
mielellään hämärään ja hiljaiseen huoneeseen. Kohtauksen
mentyä lapsi on täysin ennallaan. Lasten migreeniin voi liittyä
näköhäiriöitä, puhevai­keuksia,
puutumista tai halvausoireita,
jotka yleensä häviävät päänsäryn alettua.
Lapsilla esiintyy erilaisia migreenityyppejä kuten aikuisillakin.
Toispuolihalvausmigreenissä
tuntuu puutumista toisen puolen raajoissa. Aivorunkomigreenissä voi esiintyä huimausta,
puhehäiriöitä ja puutumista.
Erittäin harvinaisessa silmälihashalvausmigreenissä silmäluomi
roikkuu ja mustuainen laajenee
moneksi päiväksi.
Migreenikohtauksia esiintyy tiheimmillään yleensä pari kertaa
viikossa. Päivittäiset koh­taukset
eivät kuulu migreenin kuvaan,
vaan silloin on mukana muutakin päänsärkyä ja taustalla
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
olevia tekijöitä tulee selvittää
tarkemmin.
Monet lapset nukahtavat migreenikohtauksen alkuvaiheessa,
jos siihen annetaan mahdollisuus, ja heräävät oireettomina.
Tällöin lääkettä ei välttämättä
tarvita. Rajuja migreenikohtauksia tulisi hoitaa aktiivisesti
lääkkeillä. Mitä aikaisemmin
lääke otetaan sen parempi sen
teho yleensä on. Heti migreenin
ensioireisiin kannattaa antaa
riittävän suuri annos lääkettä
kerralla: parasetamolia 15 milligrammaa painokiloa kohti tai
ibuprofeenia 10 milligrammaa
painokikoa kohti. Liuokset ja
poretabletit ovat suositeltavia
ja imeytyvät nopeammin kuin
tabletit. Parasetamolimikstuuraa ja poretabletteja saa ilman
reseptiä. Ibuprofeenimikstruuraan ja porerakeisiin tarvitaan
resepti. Aspiriinia ei saisi käyttää
lapsilla kuumeen, flunssien ja
L
Liuokset ja
poretabletit ovat
suositeltavia
ja imeytyvät
nopeammin kuin
tabletit.
muiden virusinfektioiden, etenkään vesirokon, aikana, koska
vaarana voi olla harvinainen ja
kohtalokas Reyen oireyhtymä,
johon liittyy aivojen ja maksan
toimintahäiriö. Supoista lääke
imeytyy hitaasti, mutta niitä voi
käyttää pitkissä migreenikoh­
tauksissa. Jos oksentelu haittaa
lääkkeenottoa, kannattaa pyytää
lääkäriltä pahoinvointilääkeresepti. Pahoinvointilääkkeet
lievittävät oksentelua ja edistävät
kipulääkkeiden imeytymistä.
Aikuisilla migreenin täsmälääkitykseen käytettyjä triptaaneita
ei ole vielä tutkittu riittävästi lapsilla. Sumatriptaani on todettu
turvallliseksi 12-17-vuotiailla ja
nenäsuihkeen käytöstä on menossa tutkimuksia.
A
inakin kolmasosa migreeniä sairastavista pojista tulee oireettomiksi
murrosiässä tai myöhemmin.
Noin puolella migreeniä sairastavista tytöistä migreenikohtaukset
Lasten migreenin kriteerit (Kansainvälinen Päänsäryn Luokittelukomitea 1988).
MIGREENI ILMAN AURAA
Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:
1. Alle 15-vuotiailla kohtaukset kestävät 2-48 tuntia jälkiuni mukaanluettuna
2. Vähintään kaksi seuraavista:
– sykkivä särky
– toispuoleinen särky
– kohtalainen tai kova särky, joka estää normaalia toimintaa
– fyysinen aktiviteetti pahentaa päänsärkyä
3. Vähintään yksi seuraavista:
– pahoinvointi tai oksentelu
– valonarkuus ja ääniherkkyys
MIGREENI, JOHON LIITTYY AURA
Vähintään kaksi kohtausta, joissa kolme seuraavista:
– aivojen paikallisesta toimintahäiriöstä kertova auraoire
– auran kesto yli 4 minuuttia tai kaksi tai useampia peräkkäisiä auraoireita
– auran kesto alle tunti
– auraa seuraa päänsärky alle tunnissa
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
→9
jatkuvat aikuisena.
Stressi, paasto, väsymys, valo- ja
meluärsytys sekä pään täräykset mm. pallopeleissä voivat
laukaista migreenikohtauksia.
Riittävästä yöunesta ja säännöllisistä aterioista, etenkin aamuisin,
tulisi huolehtia. Ruoka-aineet
saattavat joskus ai­heuttaa migreeniä. Tähän ryhmään kuuluvat
esim. juusto, suklaa, lihajalosteet, sitrushedelmät, pähkinät,
elintarvikevärit, CocaCola, energiajuomat ja muut kofeiinia sisältävät juomat, lisäaineet kuten
aspartaami ja mononatriumglutamaatti sekä mausteet. Suurella
osalla migreeniä sairastavista
ei kuitenkaan löydy mitään
erityistä ruokaa, joka aiheuttaisi
migreeniä.
Jos migreenikohtaukset ovat vaikeita tai toistuvat useita kertoja
kuukaudessa, voidaan aloittaa
eh­­käisevä lääkehoito. Sopivasta
10 lääkkeestä ja hoidon pituudesta
voidaan sopia lääkärin vastaanotolla.
A
Aspiriinia ei saisi
käyttää lapsilla
kuumeen, flunssien
ja muiden
virusinfektioiden,
etenkään
vesirokon, aikana.
T
liikakäyttö voi johtaa särkylääkepäänsärkykierteeseen. Tasapaino harrastusten ja levon välillä
on yksilöllinen, ja vanhempien
kannattaa seurata lapsensa
erityisominaisuuksia. Etenkin
nuorilla lapsilla rasituksensieto
kestävyyslajeissa vaihtelee suuresti. Murrosiässä levon ja unen
tarve voi lisääntyä tilapäisesti.
Kouluikäisillä päänsärkyihin on
kokeiltu myös erilaisia käyttäytymiseen vaikuttavia ja rentoutumishoitoja, joiden saatavuus
Suomessa on vähäinen.
Migreenitaipumusta ei voi poistaa, mutta tehokkaalla hoidolla
migreenikohtaukset voidaan
saada hallintaan myös lapsilla.◆
iheissä päänsäryissä tulisi lääkehoidon ohella
miettiä muita mahdollisia
päänsärkyä ennaltaehkäiseviä
tekijöitä. On muistettava, et­
teivät särkylääkkeet auta jännityspäänsärkyyn, vaan niiden
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Erkki Huhta
Tuotepäällikkö
Glaxo Wellcome Oy
Nuorten migreeni
Lasten ja nuorten migreenin hoidon
suunnittelu on varsin haasteellista.
Kohtaukset ovat usein lyhytkestoisia
ja oireiltaan rajujakin. Suurin osa
kohtauksista paranee hyvin särkylääkkeillä. Osa potilaista ei kuitenkaan saa
niistä riittävää apua ja silloin oikean
lääkityksen löytäminen on hankalampaa. Triptaanien virallinen käyttöikäkin on 18-65-vuotiaat.
T
ablettimuotoisia triptaaneja on käytetty useissa
tutkimuksissa 12-17-vuotiailla migreenipotilailla. Näissä
tutkimuksissa lumelääkkeiden
(plasebo) teho on ollut suuri,
jolloin triptaaneista (aktiivilääke)
saatu hyöty on näyttänyt vähäiseltä. Yksilökohtaisesti erot ovat
kuitenkin olleet suuret ja joillakin
potilailla kohtaus on katkennut
hyvin ja nopeasti. Tärkeä tieto on
ollut se, että näissä tutkimuksissa
haittavaikutuksia ei ole esiintynyt
sen enempää kuin vastaavissa
aikuisten tutkimuksissa. Uusia
tai erilaisia haittavaikutuksia ei
myöskään todettu.
käyttää nopeasti vaikuttavaa annosmuotoa. Lisäksi nenäsumutteen vähäiset haittavaikutukset
aikuisilla puolsivat tutkimuksen
tekemistä.
Lasten ja nuorten päänsärkyjä
käsitelleessä maailmankongressissa Turussa 2.-4.9.1999 esitettiin uusi tutkimus sumatriptaanin
käytöstä 12-17-vuotiailla potilailla. Tutkimuksessa nuoret saivat
lääkkeensä nenäsumutteena.
Ajatuksena oli, että lyhytkestoisessa kohtauksessa olisi parempi
T
Tutkimuksessa oli mukana 510
potilasta, jotka hoitivat sumatriptaanin nenäsumutteella
(5mg, 10mg ja 20mg annoksilla) vähintään yhden migreenikohtauksen. Lisäksi tutkimus oli
plasebo-kontrolloitu.
Tutkimuksessa katsottiin lääkkeen
teho yhden ja kahden tunnin
kohdalla verrattuna lumelääkkeeseen. Vastaavasti verrattiin
myös haittavaikutuksia.
ulokset olivat varsin lupaavia. Tunnin kuluttua
kaikilla sumatriptaanin
annoksilla saatiin lähes 60%:n
vaste päänsärkyyn ja ero plaseboon nähden oli tilastollisesti
merkitsevä. Kahden tunnin kohdalla vaste oli kaikilla annoksilla
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
n. 65%; lääkkeen nopea vaikutus nähtiin siten myös nuorilla
potilailla. Haittavaikutuksissa ei
ollut merkittävää poikkeamaa
lumelääkkeeseen nähden. Ainoastaan makuhaitta oli yleisempi
haittavaikutus sumatriptaaniryhmässä kuin plaseboryhmässä.
Tutkimus antoi rohkaisevaa
tietoa siitä, että sumatriptaanin
nenäsumute toimisi nuorten
migreenin hoidossa hyvin. Virallinen käyttöikä on toistaiseksi
kuitenkin rajattu 18-65-vuotiaisiin. USA:ssa käyttöikää pyritään
alentamaan 12 vuoteen, ja tätä
koskeva hakemus on viranomaisten käsiteltävänä.
Jos nuori kärsii ongelmallisesta
migreenistä, on syytä hakeutua
lastenneurologin tai neurologin
vastaanotolle, jossa voidaan
tehdä jokaiselle potilaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma.◆
11
Messut
Yhdistyksemme oli jälleen
Turussa Osaava nainen
-messuilla 15.-17.10. ja
Helsingin Terveys-messuilla
22.-24.10. levittämässä
tietoa migreenistä.
Kiitos sponsoreillemme
AstraZenecalle ja Leiras
Synthélabolle.
World Headache Alliance
30.10. jäsenjärjestöt äänestivät WHA:lle uuden neuvoston:
Maallikkojäsenet
Asiantuntijajäsenet
Colette Andree, Sveitsi
Audrey Craven, Irlanti
Roger Fabian, Saksa
Linda McGillicuddy, USA
Anne Franck Paasche, Norja
Ann Turner, Iso Britannia
Dr. Fred Sheftell (puheenjohtaja), USA
Dr. Tim Steiner, Iso Britannia
Dr. Helene Massiou, Ranska
Helsingin jäsenillassa 26.1.2000 klo 18 Kampin palvelukeskuksessa.
Markus Färkkilä ”Migreenin lääkitys ja hoito”
12 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Tuula Saukko
SHINDO BODYWORK
Shindo Bodyworkissä vanha itämainen viisaus ja
vankka, viimeisin länsimainen tietämys ihmisestä
kohtaavat nykyajassa. Se antaa uutta voimaa ja ideoita suuressa muutoksessa elävälle, tulevaisuuteen
kurkottavalle ihmiselle. Menetelmä on yksinkertainen ja sitä on jokaisen mahdollista oppia.
Mitä Shindo
Bodywork siis on?
Shindo on tuhansia vuosia vanhaan tietämykseen perustuva
japanilaisperäinen hoito- ja kehotyöskentelymuoto. Näkemys
ihmisestä on kokonaisvaltainen.
Erilaiset epätasapainotilat, kuten
stressi, häiritsevät ihmisen luonnollista elinvoimaa.
Shindo-menetelmällä pyritään
pitämään meridiaanit eli energiakanavat auki. Samalla jännityksistä lyhentyneet lihaksemme
ja se joskus ”kiristynyt pinna”
venyvät normaaliin mittaansa.
Eri puolille syntyneet tukokset
saavat sulaa. Kehon nesteiden
virtaus paranee.
Shindon menetelmillä saavutetaan tasapaino uudestaan,
jolloin myös luovuus, elämänilo ja inspiraatio pulppuilevat
vapaasti.
Shindo pohjaa vahvasti viimeisimpään tietoon ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta. Rentouden suosiolliset vaikutukset
terveydellemme (verenpaineen
tasaantuminen, hengityksen
vahvistuminen yms.) ovat kaikille
tuttuja ja kosketuksen fysiologisesta sekä psykologisesta merki-
tyksestä on selkeät tutkimustulokset käytettävissä. Paras tieto
tulee kuitenkin konkreettisen
kehotyöskentelyn ja kokemuksen kautta.
kityksestä ihmiselle. Kuratomi
päätti kokeilla näitä menetelmä
tyttäreensä päivittäin. Jonkin
ajan kuluttua tytär alkoi toipua
ja parani lopulta kokonaan.
Shindo on ennenkaikkea jokaisen henkilökohtaiseen käyttöön
tarkoitettu työkalu, jolla voimme
vahvistaa terveyttä, hyvinvointia, oppimiskykyä, elämäniloa
ja jopa ehkäistä sairauksia. Se
on myös keino tukea ja hoitaa
sairauden jo kohdattua. Hoidon
ja harjoitusten määrä on aina
hyvin yksilöllistä.
Samalla Kuratomi oli tarkkaillut myös ystäviensä jalkoja ja
hoitanut heitä. Vaikka hänen
ensimmäinen kutsumuksensa
oli auttaa hoidoillaan lapsia,
on Shindosta kehittynyt laaja ja
kattava mutta kuitenkin yksinkertainen itsehoito- ja hoitomuoto
kaiken ikäisille ja kuntoisille ihmisille. Menetelmänä se on jatkuvasti kehittyvä eikä ole sidoksissa
mihinkään filosofiseen tai uskonnolliseen näkemykseen.
Miten Shindo
Bodywork syntyi?
Shindo syntyi Japanissa kolmetoista vuotta sitten rouva
Kazuko Kuratomin tarpeesta löytää apua keskosena
syntyneen tyttärensä astmaan
ja allergiaan, jotka näyttivät
uhkaavan hänen elämäänsä.
Etsittyään turhaan apua ja vastausta eri lääkäreiltä, sairaaloista
ja hoitajilta, hän päätyi etsimään
ratkaisuja lapsuutensa aikaisista
kokemuksista. Kuratomi löysi
sieltä kosketuksen, sydämen ja
lämmön. Hän löysi Idän perinteitä käsittelevästä konferenssista
Kazumichi Chibatan kirjan
jalkojen hoidosta ja sen mer-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Menetelmän kehittäjän, sensei
Kazuko Kuratomin jatkuva itsensä kehittäminen ja opiskelu
rohkaisee avoimuuteen uuden
oppimisessa ja tuo menetelmään lisää tietoa, uusia muotoja
ja mahdollisuuksia.
Shindo-asenne
Shindo sanana tarkoittaa sydämen johdatusta eli löydämme
tien oman itsemme tuntumaan.
Shindon muoto (japaniksi kata),
tapa tehdä harjoituksia ja hoitoa,
auttaa meitä avautumaan ja rentoutumaan sekä näkemään it-
→
13
semme kirkkaammin. Rohkeutta
siihen saamme lisäksi Shindoon
olennaisesti kuuluvasta tuesta,
tavasta lähestyä ja koskettaa
toista kunnioittavasti.
Kohtaamme toisen ihmisen
kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa, jolloin hoitajan ja hoidettavan suhde on tasavertainen.
Hoitaja on toisen lämmin, mutta
päättäväinen tuki. Hoidettava
on subjekti – se, jossa tapahtuu.
Erilaisten harjoitusten tekeminen antaa meille lisää rohkeutta
ja iloa kohdata elämän koko
kirjo.
Shindon menetelmät
Shindon perusharjoituksia ja
hoitomuotoja ovat rentousharjoitukset, meridiaani-venytykset,
jalkahoito, Freefall (hartia) hoito,
yhdistettyinä visualisointiin ja
keskittymiseen. Kaikkia harjoituksia voi tehdä yksin, parin kanssa
tai ryhmässä. Shindon perustana ovat kuusi meridiaanivenytystä, joissa koko keho ja mieli
saa joustavuutta. Jalkahoidossa
käsitellään erityisesti varpaita
ja rytmin vaihdoksilla saadaan
stimuloitua niin meridiaanien
kuin hermostonkin kautta kehoa
aivoihin asti.
Freefall-hoito tehdään parin
kanssa ja siinä käsitellään viittä
niska/hartiaseudun ja pään
aluetta. Tämä hoito helpottaa
meille kaikille niin tyypillisiä jännityksiä tällä alueella. Hoitoon
yhdistetään esim. virkistävä
14 vesiputousmielikuva, josta sekä
hoitaja että hoidettava voivat
nauttia. Musiikkia käytetään
myös apuna sekä kursseilla että
hoidoissa.
Miksi Bodywork
(kehotyöskentely)
eikä Healing tai
terapia?
Shindo ei ole pelkästään hoitomuoto tai terapia. Se on myös
hieno tapa kommunikoida muiden kanssa ja rentoutua. Se
antaa luonnollista taitoa auttaa
itse kotona, ystäväpiirissä, työpaikalla jo ennenkuin ongelmat
paisuvat ylivoimaisiksi. Shindo
harjoituksissa yhdistyy esimerkiksi venytyksissä hengitys, liike ja
luonnollinen keskittyminen.
Merkittävä tekijä Shindossa on
hoitajan asenne. Hoitajan rooli
on olla tukena toiselle ihmiselle
menemättä hänen ”työmaalleen”. Hoidettava tai venyttelijä
on se jossa tapahtuu ja joka
myös saa kiitoksen tuloksista.
Näin harjoitus tai hoito tukee
samalla hänen itsetuntoaan ja
vahvistumistaan kohden parempaa terveyttä.
Hoitajia voivat olla kaikki. Meistä löytyvän jäykkyyden ja kaikenlaisen kivun kohtaaminen
on huomattavasti helpompaa
tällaisen tuen avulla. Shindo
bodywork on hoitajienkin hoito.
Hoitaja jaksaa itsekin paremmin
rentoutuessaan ja käyttäessään
luonnollista painovoimaa apuna
ammentamatta itseään tyhjiin.
Shindo Bodywork
kursseja voidaan
soveltaa moneen
käyttöön:
Hoitomuoto on voimakkaasti
avautumassa erilaisiin käyttö
tarkoituksiin. Sitä voidaan soveltaa mm. erilaisille ryhmille
kuten erityishoitoa vaativien
lasten ja nuorten kuntoutukseen, eri ammattiryhmien täydennyskoulutukseen ja terveydenhoidon tueksi esimerkiksi
työkyvyn ylläpitämiseen. Koska
hoitomenetelmällä näyttää olevan vahva eri aivopuoliskojen
yhteistyötä tukeva vaikutus,
ovat monet luovassa työssä tai
opetusalalla toimivat ottaneet
sen käyttöönsä.
Koulutus
Suomi on ensimmäisenä Japanin ulkopuolisena maana luonut
kiinnostavan koulutuskokonaisuuden. Shindoa voi opiskella
ympäri Suomen rekisteröityjen
Shindo Bodywork -kouluttajien
ja -hoitajien ohjauksessa. Harjoitella voi aivan omiin tarpeisiin,
itsensä tai perheen hoitamiseksi, mutta voi myös hankkia
ammatillisen koulutuksen. Venyttely-, hoito- ja rentousiltoja
järjestetään peruskurssien lisäksi
eri paikkakunnilla. Syvempi
kouluttautuminen on innostava
kokemus ja vahva itsehoitoprosessi myös. Tämä mahdollistaa
sen, että hoitaja pystyy olemaan
oikealla tavalla tukena toisille.
Jatkokoulutusta järjestetään
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
säännöllisesti. Shindo Bodywork
on kehittynyt ja vahvistunut menetelmänä nopeasti ja koulutukseen panostetaan voimakkaasti.
Opiskella voi myös ulkomailla.
Yhteistyö
Uudelle vuosituhannelle siirtyminen haastaa vanhat instituutiot,
käsitykset ja tottumukset. Kaipaamme uusia tuulia ja lähestymistapoja. Terveydenhuolto
ja hoitotyö ovat avainasemassa
muutoksen edetessä, ja niissä
tehtävissä toimivat ovat suurten
haasteiden edessä.
mahdollisimman moni voisi
kokea itse saman ja käyttää sitä
elämänsä eri osa-alueilla ja jakaa
siitä syntyvää iloa.
Shindo Bodyworkissä kohtaavat
itämainen ja länsimainen tietotaito, vanha ja uusi käsitys hoitamisesta sekä aktiivinen ja passiivinen vahvuus ja herkkyys. Shindo
Bodywork on tuonut mukanaan
suuren annoksen inspiraatiota
ja voimia elämään. Toivon, että
Shindo Bodywork migreenipotilaan tukena, työkaluna oman elämän hallintaan
Ihmisen, joka ei ole joutunut kokemaan migreeniä,
joskus jopa vuosikymmeniä, on vaikea puhua sen
hoidosta. Päättelemällä, omien tietojensa, tunteittensa ja asiakaspalautteiden pohjalta ja intuitiivisesti
voi kuitenkin löytää jotakin, mikä omassa työssä
voisi olla avuksi tai ainakin tueksi.
Itselläni on tapana ajatella, ja sanoa myös ääneen, että jos joku
ongelma tai haaste on joka tapauksessa edessä tai elämässä, niin
siitä selviää aina paremmin jos
pystyy olemaan sisäisesti ja ulkoisesti rentona ja mahdollisimman
joustavana, hengittämään kaikesta huolimatta vapaasti, välillä
syväänkin ja pitämään silmät ja
mielen auki uusille mahdollisille ratkaisumalleille. Löytää tie
oman itsensä tuntumaan ja säilyttää se tuntuma mahdollisim-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
man hyvin ”kovissakin tuulissa”.
Kosketuksen merkitys, itseensä
ja muihin, konkreettisesti ja eri
tavoin kommunikoimalla, on
avaintekijä tämän tuntuman löytymisessä ja elintärkeä ihmiselle
muutenkin.
→
15
Tämän näkemyksen toteuttamiseksi on erilaisia työkaluja, terapioita, liikuntaa, meditaatiota,
joogaa, lääkkeitä yms. Shindo
Bodywork on yksi, hyvin luonnollinen ja tehokas työkalu jokaiselle, myös migreenipotilaalle.
Shindo-hoidosta
Shindo hoitoa on vaikea luonnehtia tiettyyn muottiin tai rutiiniin, niin yksilöllistä se aina
on. Hoito tapahtuu lattialla
esimerkiksi futon-patjan päällä
tai tuolilla istuen. Se voi koostua
pelkästään painelutekniikoin
toteutetusta hoitajan tekemästä hoidosta tai siihen voidaan
sisällyttää venyttely- ja rentoutumisohjeita ja harjoituksia ja
aina varataan aikaa myös keskusteluun. Tärkeää on antaa
hoidettavalle tunne, että hän
on se, joka toimii ja jossa tapahtuu. Hoidettava on siis aina
subjekti. Migreenin hoidossa on
näyttänyt olevan tärkeää edetä
hitaasti oikeaa hoitoannostelua
hakien. Raajojen hoitaminen
reippaastikin painellen on tuonut hyviä tuloksia. Ilmeisesti ne
toimivat ”exit-reitteinä” liialle jännitykselle purkautua ulos. Migreenipotilaan hoidossa on aina
huomioitava usein pitkäänkin
kestänyt lääkitys ja sen vaikutus
yleiskuntoon sekä kipuherkkyys
tai kivun kokemisen muutokset.
Hoito on aina rakennettava
mittatilaustyönä. Siltikin joskus
käy niin, että hoito voi kriittiseen
pisteeseen kohdistuessaan laukaista oireet.
Lääkäri Leif Lindberg kirjoittaa
lehtenne 1/99 numerossa hyvin
migreenin hoitoon liittyvistä asioista. Otsikot sopivat mainiosti
tähänkin yhteyteen, joten otan
16 ”Vesiputous”
vapauden lainata niitä luomaan
yhteyden artikkelien välille.
Toivottavasti rinnastus herättää
oivalluksia ja uusia mahdollisuuksia lukijoiden mielissä.
”Stressi migreeniä
aiheuttavana
tekijänä”
Stressi kuuluu oikean suuruisena
elämään positiivisena liikkeelle
laittavana voimana ja elinvoiman ylläpitäjänä. Silloin kun se
muuttuu hallitsemattomaksi ja
elinvoimaa kuluttavaksi, ryöstäväksi, tarvitaan apua. Nykyään
tiedetään jo tutkimustulosten
pohjalta, että mieli ja keho toi-
mivat erottamattomasti yhdessä.
Hengitys nivoo niitä yhteen.
Shindo rentous- ja venytysharjoituksissa toteutetaan tätä
yhteistyötä hakemalla yhteyttä
luonnolliseen painovoimaan ja
suorittamalla venytykset nykimättä, pitkäkestoisesti yhdessä
hengityksen kanssa. Hoitaja tai
ohjaaja on paikalla tukemassa
ja avustamassa päättäväisellä,
mutta toista kunnioittavalla tuella, koskettamalla ja painelemalla
kiristäviä lihaksia ja meridiaani- eli energiakanavia. Hoidon
tai venytysharjoituksen aikana
toteutuu luonnollinen keskittyminen ja rauhoittuminen. Tulee
tilaa kiireen ja stressin keskelle.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
”Stressin hallinta
on myös
kokonaisvaltaista
terveysriskien
huomioimista”
Rentous ja joustavuus ovat
edesauttamassa yleisestikin pikkuvaivojen ennaltaehkäisijöinä.
Jännityksen ja jäykkyyden väheneminen antaa aineenvaihdunnalle tilaa ja nestekierron vaivat
pysyvät kurissa. Diabeteksen
kanssa taiteiluun hieronta ja
kehotyöskentelyharjoitukset
ovat vaikuttaneet myös suotuisasti. Hoitotuloksia on varsinkin
lasten ja vanhemman välisestä
yhteistyöstä, jopa niin, että on
voitu mitata tasaisempia sokeriarvoja.
Verenpaineen säätelyssä bodywork on vahva apu rentoutumisen ja rauhoittumisen
fysiologian kautta.
Pikkuhiljainen työ vaatii kärsivällisyyttä ja luottamusta omaan
vaikuttamisen mahdollisuuteen,
mutta tulos on sitäkin palkitsevampi.
”Ihmiset ovat
tärkeitä toisilleen”
vaikka jokainen
”taaplaakin
tyylillään ja kaikki
pääsevät perille”
Kehotyöskentely auttaa toipumaan raskaista kipujaksoista
ja virkistää mieltä ja kehoa.
Vaikka harjoitukset tai hoito
eivät kaikkia ylilyöntireaktioita
poistaisikaan, niin ainakin ne
antavat jotakin konkreettista,
mitä voi itse tehdä. Yksinkertaisia itsehoitotekniikoita voi
tehdä yhdessä esimerkiksi
perheen kanssa, jolloin toisten
kanssa toimiminen vahvistaa
vuorovaikutusta ja estää sosiaalisen kanssakäymisen blokkien syntymistä ja sairauteen
syrjäytymistä. Parhaimmillaan
kosketuksen uudenlaisesta
löytymisestä voi tulla perheen
tai ystävyyssuhteen arvokas
voimavara. Toisen ihmisen
oikeanlainen tuki on tärkeää.
Vahvimpia hoitavia tekijöitä
on kuitenkin usein varsinkin
ryhmissä esiin purskahtava
nauru.
Sylilapsilla ja keskosilla tehdyissä
tutkimuksissa huomattiin, että
kosketusta ja tiettyjä kosketushoitoja saaneet lapset voivat
paremmin ja painokin nousi
muihin verrattuna selvästi. En
näkisi mitään syytä miksei sama
periaate toimisi terveillä ja aikuisillakin ihmisillä, paino toki
pysyköön kurissa!
”Mikään ei kehity, jos
ei halua oppia”
Sitkeyttä aina vaaditaan, on
jaksettava paneutua uuteen asiaan. Kun kerran oppii esimerkiksi
Shindossa tärkeän varvas- ja jalkahoidon, oppii myös itsestään,
terveydentilastaan ja sen muutoksista kertovan kehon kielen.
Se saattaa olla meille länsimaalaisille aluksi outo, mutta loppujen
lopuksi sen avaava informaatio
yhtyy siihen tietoon, minkä
vahva länsimainen anatomia ja
fysiologia meille kertoo. Itämainen sanoo sen vain eri sanoin.
Itse voi säädellä kehotyöskentelyn ja hoitokertojen annostusta,
vahvistua itse ja saada siitä myös
kiitoksen.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Tuula Saukko ja oikea
vesiputous.
”Kiinalaiset ovat
viisasta kansaa”
”Kuultu unohdetaan, nähty
muistetaan, mutta tehty ymmärretään” Lindberg kirjoittaa
lopuksi. Shindossa on kysymys
juuri siitä, että itse tekemällä ja
kokemalla pääsemme syvältä
yhteyteen itsemme kanssa ja
löydämme unohduksissa olleita
asioita ja voimavaroja sisältämme aktiiviseen, elämäniloa vahvistavaan käyttöön. Vaikka migreeniä potevan ihmisen elämän
kulmakiviä ovat ihanteellinen
lääkitys ja asiaan paneutunut,
uudesta kiinnostunut lääkäri,
täytyy ihmisellä itsellään olla
selkeä tunne siitä, että itse vie
ja elää elämäänsä.
◆
Vahvaa iloa ja rohkeutta siihen
ja kirkkaita talvipäiviä !
Tiedustelut: Tuula Saukko
puh/fax: (09) 442 764,
050 548 9717
email: [email protected]
17
Asiantuntija vastaa
1. Migreenikohtauksen tullessa kehotetaan yleensä
menemään makuulle. Tiedän itseni lisäksi muitakin
migreenistä kärsiviä, joilla
ko. asento vain pahentaa kipua ja puoli-istuva
asento vaikkapa pöytään
nojaten tuntuu paremmalta. Mistä lisääntynyt kipu
makuuasennossa johtuu?
Mahdollisesti makuuasennossa
veren sykkiminen laajentuneisiin
aivosuoniin on voimakkaanpaa
kuin istuma-asennossa, jolloin
kipukin pahenee ja vastaavasti
helpottuu puoli-istuvassa asennossa. Useimpien potilaiden on
kuitenkin parempi olla migreenikohtauksessa makuulla.
2. Mistä johtuu, että ns.
migreenin täsmälääkkeet –
jotka useimmiten auttavat
– eivät aina viekään särkyä
ja aistiherkkyyttä pois?
Olen ottanut ”jäännössärkyyn” mm. 600 mg Buranaa, ilman apua. Täsmälääkkeen merkin vaihtaminen tai suurempi annos ei
ole auttanut. Muuten olen
terve, en käytä särky- tai
muita lääkkeitä päivittäin.
Miten sitkeä kipu saadaan
loppumaan?
Täsmälääkkeet eivät ole olleet
100%:n tehokkaita missään
tutkimuksessa, vaan parhaimmillaankin ne auttavat noin
60 - 90 %:ssa kohtauksista.
Toinen mahdollisuus on, että
kohtauksesi muodostuu sekä
migreenikohtauksesta että tensiosärkyoireista, ja jälkimmäiset
18 jäävät ”jälkisärkynä” vaivaamaan
täsmälääkkeidenkin käytön jälkeen. Hoidon parantamiseksi
olisi tätä mahdollisuutta pohdittava lääkärin kanssa.
3. Migreeni yllättää minut
usein yöllä, jolloin herään
kovaan kipuun ehkä vain
parin tunnin unen jälkeen.
Loppuyön sitten lääkitsen
itseäni, kärsin ja valvon.
Särky saattaa olla juuri
loppunut aamulla normaaliin ylösnousuaikaan,
mutta työhön lähtö on
joskus lähes ylivoimaista
väsymyksen vuoksi. Töistä
en voi jäädä poiskaan, kun
siellä ei uskota migreeniväsymykseen, vaan tulkitaan tilanne laiskuudeksi.
Voiko lääkäri vastaavassa
tilanteessa kirjoittaa sairaslomapäivän? Uskooko
hänkään?
Lääkäri voi kirjoittaa harkintansa
mukaan tällaisessa tilanteessa
sairaslomapäivän, mikäli tuntee
potilaansa ja hänen sairautensa.
Migreenipotilaalla on hyvä olla
oma lääkäri, jonka kanssa tällaisista ongelmista voi keskustella
jo etukäteen.
4. Monet migreenipotilaat
haukottelevat lähes taukoamatta pitkän aikaa ja
jopa monta tuntia ennen
kohtauksen alkamista.
Haukottelun on sanottu
olevan merkki aivojen hapenpuutteesta. Miten haukottelu ja aivojen mahdollinen hapenpuute liittyvät
Dosentti, neurologian
erikoislääkäri
Markus Färkkilä, HYKS
migreeniin?
Haukottelu ennen migreenikohtausta ei liity tiettävästi aivojen
hapenpuutteeseen, vaan on
osa jo käynnissä olevaa migreenikohtausta. Haukottelua
pidetään migreeniä edeltävänä
ns. ennakko-oireena eli prodromaalioireena, joka on merkki aivojen toiminnan häiriintymisestä
ennen migreenisäryn alkua.
5. Migreenin hoitoon tarkoitettuja täsmälääkkeitä
on käytetty lähes 10 vuoden ajan. Joko on voitu
havaita jotain sellaisia
sivuvaikutuksia, joiden
voidaan epäillä johtuvan
triptaanien käytöstä, esim.
vatsahaava?
Sumatriptaani tuli myyntiin
Suomessa syksyllä 1992, ja sen
jälkeen on tullut kolme muuta
triptaania. Pitkäaikaisia haitta-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
vaikutuksia ei kuitenkaan ole
havaittu, ei myöskään vatsahaavariskin lisääntymistä
6. Onko tapahtunut edistystä siinä, että migreenilääkkeet pääsisivät erityiskorvattavien lääkkeiden
ryhmään? (kokonaan tai
lähes kokonaan korvattavat)
Triptaanit ovat peruskorvattavia,
mutta mitään edistystä lääkekulukorvausten parantamiseksi ei
tietääkseni ole tapahtumassa.
Viime keväänä Suomen Migreeniyhdistyksen ja Suomen
Migreeniseuran puheenjohtajat kävivät ministeri Sinikka
Mönkäreen luona esittämässä
migreenilääkkeille parempia
korvauksia.
7. Onko kilpirauhasen
häiriöiden (liika- ja vajaatoiminta) osuutta migreeneihin tutkittu?
Kilpirauhasen häiriöt (sekä liika-
että vajaatoiminta) aiheuttavat
päänsärkyä. Jos migreenipotilaalla on samanaikaisesti kilpirauhasen toimintahäiriö, hänen
päänsärkynsä todennäköisesti
tästä pahenevat. Sen sijaan
migreenisairauden aiheuttajina
kilpirauhassairauksia ei pidetä.
nitasapaino on kullekin naiselle
yksilöllinen, joten lisähormonien
vaikutusta migreeniin on yksilöllisesti mahdoton ennustaa.
Levonova-hormonikierukkaa voi
kokeilla, mutta etukäteen ei voi
tietää, miten se tulee vaikuttamaan migreeniin.
8. Onko löydetty hormonipohjaista estolääkitystä
erityisesti vähän ennen
kuukautisia ja niiden aikana ilmeneviin migreeneihin? Voisiko Levonovahormonikierukasta olla
apua?
9. Mitä eroa on normaalilla
ja poretabletilla vaikutuksen suhteen? Imeytyykö
poretabletti nopeammin?
Kuukautisiin liittyvään migreeniin on käytetty estohoitona
estrogeeni-hormonia. Yleensä
hormoniestohoito sopii niille
jotka osaavat ennustaa tulevien
kuukautisten ajan tarkasti ja joilla
migreeni liittyy nimenomaan
kuukautisiin. Tällöin voidaan
aloittaa jo pari päivää ennen
kuukautisia estradiolilaastarit
migreenin estoon. Yleisesti uskotaan, että korkea estrogeenipitoisuus estää migreeniä. Hormo-
10. Miksi migreenikohtauksen jälkeen tekee mieli
”urheilujuomaa”, ikään
kuin olisi tehnyt suuren
urheilusuorituksen.
Poretablettimuodosta lääke
imeytyy nopeammin
Arvelisin, että migreenikohtaus
on ”uuvuttanut” samaan tapaan
kuin kova treenaus, joten kyseessä lienee virkistysvaikutus.
Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen
huhtikuun 15. päivään mennessä.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
19
MIDAS
Migreeniä voidaan mitata
Katja Köymäri
tuotepäällikkö
AstraZeneca
M
illainen mahtaisi olla
verenpainetautia sairastavan henkilön
kohtalo, jos verenpainemittaria
ei olisi olemassa?
usein varovaisesti ja vaikean
migreenin kohdalla saattaa
kestää kauan ennen kuin hoito
on riittävän tehokasta. Tämä
aiheuttaa turhaa kärsimystä.
Verenpaine voisi olla koholla
pitkänkin aikaa ilman, että siitä
kärsivä huomaisi olevansa sairas. Siinä vaiheessa, kun tauti
on edennyt niin pitkälle, että
se on jo aiheuttanut muutoksia
sydämessä, hakeudutaan oireiden vuoksi lääkäriin. Samoin
voi olla vaikea arvioida, milloin
migreenin vuoksi tulisi hakeutua
lääkäriin ja milloin kotikonstit
eivät enää riitä. Olisi hyvin vaikeaa arvioida verenpainetaudin lääkehoidon tarvetta, jos
verenpainetta ei voitaisi mitata.
Migreenipotilaan lääkehoidon
tarvetta ei tähän asti ole voitu
mitata. Lääkehoito aloitetaan
Nyt migreenin aiheuttamaa
haittaa voidaan mitata tieteellisesti luotettavalla tavalla Midasmittarin avulla.
20 Midas-kyselykaavakkeen kehitti
amerikkalainen Albert Einsteinin
lääketieteellisen korkeakoulun
neurologian professori Ric­hard
B. Lipton. Migreenimittaria
on yritetty kehittää jo pitkään,
mutta suurena hankaluutena on
ollut se, että kipu, jota migreenin
kohdalla pyritään mittamaan,
on hyvin henkilökohtainen
kokemus. Eri ihmiset kokevat
kivun hyvinkin eri tavoin. Liptonin suuri oivallus oli kivun sijaan
mitata miten migreeni haittaa
toimintaa elämän eri alueilla.
Midas-kyselykaavakkeessa kysytäänkin, paljonko migreeni on
aiheuttanut poissaoloja töistä,
estänyt kotitöiden hoitamista
tai vapaa-ajan viettoa. Ihmisen
elämä koostuu enimmäkseen
näistä kolmesta elämänalueesta,
joten mittari on kattava.
Kyselykaavakkeessa vastataan
viiteen kysymykseen laskemalla yhteen migreenin tähden
menetettyjen päivien määrä
(kahdessa kysymyksessä puolikkaiden päivien lukumäärä)
kolmen edellisen kuukauden
osalta. Kun pisteet näistä viidestä
kysymyksestä lasketaan yhteen,
saadaan Midas-pistemäärä, joka
kertoo migreenin vuoksi viimeisen kolmen kuukauden aikana
→
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
21
menetettyjen päivien määrää,
mikä on hyvin helposti ymmärrettävä suure.
Midas-pisteet jaetaan
seuraaviin luokkiin:
pisteet 1-5
I luokka
migreeni rajoittaa elämää
vähän/ei lainkaan
pisteet 6-10
II luokka
migreeni rajoittaa elämää
lievästi
pisteet 11-20 III luokka
migreeni rajoittaa elämää
keskinkertaisesti
pisteet yli 21 IV luokka
migreeni rajoittaa vakavasti
elämää
Viime kädessä migreenin mittaamisen tarkoituksena on löytää
migreenipotilaalle mahdollisimman hyvä hoito. Midas-pisteiden perusteella suunnitellut
hoitosuositukset eivät ole vielä
todellisuutta tämän päivän Suomessa. Lipton ehdotti EFNS:n
kongressissa syyskuussa 1999
seuraavanlaisia hoitosuosituksia
Midas-luokille.
I luokka: Tulehduskipulääke.
II luokka: Tulehduskipulääke.
Harvoissa, mutta vaikeissa migreenikohtauksissa triptaani.
III luokka: Triptaani ja mahdollisesti estolääkitys.
IV luokka: Triptaani ja mahdollisesti estolääkitys. Lisäksi
muita vaihtoehtoja.
Nämä ovat siis Liptonin ehdotuksia eivätkä virallisia hoitosuosituksia Suomessa.
22 Midas-pisteitä voidaan käyttää
siihen, että ne potilaat, jotka
todennäköisesti eivät selviydy
ilman lääkärin määräämää hoitoa, osaisivat mennä lääkäriin.
Yli 11 pistettä tai mahdollisesti jo
yli 6 pistettä saavan henkilön olisi selvästikin syytä mennä lääkärin vastaanotolle. Myöhemmin
esille tulevan Disc-tutkimuksen
yhteydessä on käynyt ilmi, että
yli 50 % potilaista, jotka kuuluvat
Midas II-luokkaan eivät saaneet
riittävän tehokasta lievitystä
tulehduskipulääkkeestä ja pahoinvointilääkkeestä.
L
Tieteellisesti hyväksyttävän mittarin on täytettävä ns. validiteetti- ja reliabiliteettivaatimukset.
Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti
sitä, että Midas-mittarin on
mitattava juuri sitä, mitä sen
on tarkoitus mitata ja sen on
annettava luotettavasti oikeat
tulokset kerrasta toiseen – kuten
elohopeamittarin on luotettavasti mitattava lämpötilaa. Midas-kyselykaavaketta on tutkittu
usean vuoden ajan ja se täyttää
kaikki luotettavan mittarin vaatimukset, vaikka onkin lyhyt ja
yksinkertainen käyttää.
HOITO ENSIMMÄISELLÄ
KERRALLA OIKEIN
Liptonin suuri
oivallus oli kivun
sijaan mitata miten
migreeni haittaa
toimintaa elämän
eri alueilla.
Lääkärin työtä Midas-kyselykaavake helpottaa antamalla
hänelle arvokasta tietoa siitä,
miten suuresti migreeni haittaa
potilaan jokapäiväistä elämää.
Eurooppalaisille ja amerikkalaisille lääkäreille tehtiin hiljattain
kysely, jossa kävi ilmi, että kaikki
lääkärit eivät suinkaan kysyneet
potilailta migreenin invalidisoivuudesta, vaikka olivatkin hyvin
tarkkoja kysymyksissä, jotka
liittyivät oikean diagnoosin tekoon. Kun lääkärit saivat tietoa
migreenin invalidisoivuudesta,
he muuttivat mielipiteitään taudin vakavuudesta ja arvioivat
tehokkaamman lääkehoidon
tarpeelliseksi.
Midas-mittarin avulla lääkärin on
helpompi arvioida migreenin
vakavuutta ja antaa mahdollisimman hyvää hoitoa.
EFNS:n kongressissa syyskuussa
1999 julkaistiin tulokset 1000
potilaan Disc-tutkimuksesta,
jossa kävi ilmi, että Midas-kyselykaavakkeen avulla saadaan potilaalle tilastollisesti merkitsevästi
parempi hoito kuin perinteisillä
keinoilla. Tutkimus on siitä ainutlaatuinen, ettei siinä tutkittu
tavanomaisesti eri lääkkeiden tehoa vaan eri hoitomenetelmiä.
AstraZeneca saikin tutkijoilta
kiitosta siitä, että oli panostanut
mittavasti migreenin hoidon
kehittämiseen. Ainutlaatuista
tutkimuksessa oli lisäksi se, että
Suomesta oli Kanadan jälkeen
eniten potilaita tutkimuksessa
(180).
Tutkimuksessa hoidettiin kuusi
migreenikohtausta ja seurattiin, kuinka hyvin hoito tehosi
päänsärkyyn. Lisäksi arvioitiin,
miten hoito auttoi palauttamaan
migreenin rajoittamat normaalit
toiminnat.
Tulokset Midas-kyselykaavaketta
käyttävän hoitoryhmän eduksi
olivat selvät ja tilastollisesti hyvin
merkittävät. Migreenihoito voi-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Tutkimuksessa oli kolme eri hoitoryhmää:
1: Midas-kyselykaavakkeen avulla arvioitiin potilaan hoidon
tarve.
II luokkaan kuuluva potilas sai tulehduskipulääkkeen lisäksi pahoinvointilääkettä.
III ja IV luokkaan kuuluva potilas sai tsolmitriptaania.
2: Kolme ensimmäistä kohtausta hoidettiin tulehduskipulääkkeellä ja pahoinvointilääkkeellä. Jos hoidon teho ei
riittänyt, seuraavassa kolmessa kohtauksessa siirryttiin
käyttämään tsolmitriptaania.
3: Kaikkien kohtausten hoito aloitettiin tulehduskipulääkkeellä ja pahoinvointilääkkeellä. Jos hoidon teho ei ollut
riittävä, potilas sai ottaa kahden tunnin kuluttua ensimmäisen annoksen ottamisesta tsolmitriptaania.
daan saada Midas-mittarin avulla kerralla oikein. Tämä säästää
potilaan kärsimyksiä, potilaan ja
lääkärin aikaa sekä potilaan ja
yhteiskunnan varoja.
Kipu ei jalosta ketään, päinvastoin kivun on voitu osoittaa
huonontavan elämänlaatua.
Kenenkään ei tarvitsisi enää tänä
päivänä kärsiä turhaan, koska
tehokkaita hoitoja on saatavilla.
Midas-mittari on väline, jonka
avulla migreenipotilas saa mahdollisimman hyvän hoidon mahdollisimman nopeasti. Lisäksi se
on lääkärille työkalu ja apu siinä
missä verenpainemittarikin. ◆
Etsimme migreenikkoja
tiedotuskampanjaan
K
uten tiedämme migreenistä kärsii puoli miljoonaa suomalaista eivätkä
kaikki ole vielä löytäneet kunnollista apua. Tämän kampanjan tavoitteena on motivoida
migreenikkoja hakeutumaan
lääkärinhoitoon ja löytämään
juuri itselle sopivin ja tehokkain
hoitomuoto. Kampanja julkaistaan suomalaisissa aikakauslehdissä v. 2000.
Oletko sinä valmis esiintymään
kampanjassa omalla kuvallasi,
nimelläsi ja mielipiteelläsi?
Toteutuksessa tarvitsemme yhdistyksemme jäsenten apua, sillä
haluamme antaa migreenille
”inhimilliset kasvot”.
– eri elämäntilanteissa
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Etsimämme
henkilöt ovat
– kaikenikäisiä
– naisia ja miehiä
Lähetä kuvasi, nimesi, osoitteesi
ja puhelinnumerosi sekä lyhyt
kuvaus migreenistäsi osoitteella:
Publicis-Törmä / Matti Narsakka, Fredrikinkatu 48 A, 00100
Helsinki.
Kiitokseksi osallistumisesta valitut
henkilöt saavat 500 markan kuvauspalkkion. Ilmoittautumisaika
päättyy 22.12.1999. Kampanja
toteutetaan yhteistyössä AstraZenecan kanssa.
– eri puolilta Suomea
23
Uutisia meiltä ja muualta
Uudet tulehduskipulääkkeet eivät rasita limakalvoja
Migreeni piinaa 12 prosenttia ranskalaisista. Puolet
heistä ei ole koskaan hakeutunut sen takia hoitoon,
koska ei usko lääketieteen
mahtavan kärsimyksilleen
mitään.
Migreenilääkkeiden
käyttö on kasvanut
Migreenilääkkeiden käyttäjämäärä on kasvanut Kelan tilastojen mukaan 30
900 henkilöön vuoden 98
aikana. Vastaava luku oli
vuonna 95 19 700. Käyttäjät ovat siis lisääntyneet n.
4000:lla vuosittain. Kelan
korvaamat migreenilääkkeet
maksoivat vuonna 98 38
miljoonaa markkaa, mistä
sairausvakuutus maksoi potilaille korvausta vähän alle
22 miljoonaa markkaa.
Alueelliset erot ovat suuria
Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla migreeniin määrättiin täsmälääkkeitä yli 30
% enemmän kuin Oulun ja
Lapin lääneissä, Vaasan läänissä sekä Pohjois-Savossa.
Otteita Teija Riikolan jutusta KeskiUusimaassa 29.8.99.
24 Tulehduskipulääkkeitä käytetään Suomessa paljon.
Tulehduskipulääkkeiden ongelmana on se, että ne aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia,
muun muassa vatsahaavaa ja
munuaisongelmia. Joka neljäs
käyttäjä saa jonkin asteisen limakalvovaurion, ja Suomessa kuolee vuosittain 150-200 potilastata
tulehduskipulääkkeisiin.
Syksyllä lääkemarkkinoille
tulee uusia COX 2 -tulehduskipulääkkeitä, joilla voidaan
välttää osa kipulääkkeiden sivuvaikutuksista. COX 2 -entsyymi
auttaa kipuun, kuumeeseen ja
tulehdukseen häiritsemättä limakalvoja.
Otteita Anna-Liina Kauhasen jutusta Helsingin Sanomissa 2.6.99
Punainen kolmio ainoastaan varoittaa, ei kiellä
asettumasta rattiin
Kolmiolääkkeitä ovat uni- ja
rauhoittavat lääkkeet, tietyt
hyvin voimakkaat kipu- ja särkylääkkeet, eräät selkäkipuihin
määrättävät, lihaksia rentouttavat lääkkeet ja migreenin
täsmälääkkeet. Myös joihinkin
allergialääkkeisiin sekä nuhan
ja yskän hoidossa käytettäviin
lääkkeisiin sekä yli 10 prosenttia
alkoholia sisältäviin valmisteisiin on merkitty kolmio.
Selvästi merkittävin ryhmä
ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet,
jotka aiheuttavat 80 prosenttia
ongelmatapauksista. Näitä ovat
esimerkiksi Diapam, Alprox,
Xanor, Temesta, Tensopam,
Oxepam, Opamox ja varsinaisista unilääkkeistä Dormicum,
Halcion, Insomin, Normison,
Tenox, Stilnoct, Zopinox ja
Imovane.
Lääkepurkin kyljessä olevan
kolmion tarkoituksena on varoittaa käyttäjää suorituskyvyn
mahdollisesta alenemisesta, ei
varsinaisesti kieltää asettumasta
auton rattiin. Alun perin kolmio
oli tarkoitettu informatiiviseksi.
Kolmiolääkkeiden vaikutusajat vaihtelevat huomattavasti.
Tietyt jatkuvasti käytettävät,
väsyttävät lääkkeet vaikuttavat voimakkaimmin 1-3 tuntia
tabletin nauttimisen jälkeen. Osa
kolmiolääkkeistä ei hoito-ohjeiden mukaan nautittuna haittaa
ajamista lainkaan. Toisaalta mikä
hyvänsä lääke voi yliannoksena
heikentää ajokelpoisuutta.
Kokemuksen mukaan oman
ajotaidon arviointi on hyvin yksilöllistä. Käyttäjä voi esimerkiksi
laittaa silmät kiinni ja seisoa
suorana. Selvä huojumisen tunne
voi olla merkki lääkeaineiden
vaikutuksesta. Tosin tässäkin
yksilöt eroavat huomattavasti
toisistaan. Suuri osa käyttäjistä
kuitenkin tunnistaa itsessään
selvät väsymyksen merkit eikä
lähde ajamaan.
Otteita Marko Mannilan jutusta Helsingin Sanomissa 23.3.99
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Nils-Eric Backman
Helsingin Sanomat 19.2.99
Päänsärky vaivaa perheittäin ja alkaa usein jo lapsena
Lapsen päänsärkyä
saa potea koko perhe
Turku–Päänsärky on perheittäin
esiintyvä ilmiö. Erityisesti äidin
tiheä päänsärkyoireilu ennen
raskauden alkua enteilee selkeästi sitä, että myös lapselle
ilmaantuu päänsärkyä jo ennen
kouluikää.
”Lapsen päänsärky on koko
perheen päänsärky. Perhenäkökulma onkin syytä liittää entistä
selkeämmin päänsärkytutkimukseen”, kiteyttää turkulainen
lääketieteen lisensiaatti Minna
Aromaa. Hän on apulaisopettajana Turun yliopistossa kansanterveystieteen laitoksella. Hänen
väitöskirjansa ”Perheittäin esiintyvä päänsärky” tarkastetaan
perjantaina (19.2.99) Turun
yliopistossa.
Päänsäryn perimmäistä syytä ei
tunneta ja sen syntymekanismeista on monia erilaisia epäilyjä. ”Nykykäsityksen mukaan erityisesti migreeni on geneettisesti
periytyvä. Mutta ei tiedetä, miksi
päänsärkyä samasta geneettisestä taustasta huolimatta esiintyy
toisilla tiheämmin”, Aromaa
sanoo. Hänen tutkimuksessaan
tavallisimmat päänsäryt olivat
migreeni ja jännityspäänsärky.
Aromaan väitöstyö on osa laajaa
länsisuomalaisten perheiden
seurantatutkimusta. Siinä on
vuodesta 1986 seurattu ensimmäistä lastaan odottavia
vanhempia heti raskauden
alusta läpi lapsen varhaisvaiheiden aina kouluikään asti.
Tutkimus jatkuu edelleen ja sen
lapset täyttävät tänä vuonna 12
vuotta.
Tutkimukseen osallistuu tuhat
perhettä. Päänsäryn osalta samoja perheitä ei näin laajasti
ja pitkään ole aikaisemmin seurattu. Perheiden noin sadalle
päänsärystä kärsivälle lapselle
sekä samansuuruiselle joukolle
verrokkilapsia tehtiin lääkärintarkastus ennen koulunkäynnin
alkua.
Viidesosalla
lapsista on vaivaa
päänsärystä
”Lasten päänsärky oli yllättävän
yleistä jo esikouluiässä. Viidesosa
lapsista oli kärsinyt arkielämää
häiritsevästä päänsärystä. Säännölliset elämäntavat ja riittävä
uni näyttävät olevan tärkeitä
asioita lapsen päänsäryn ehkäisyssä”, Aromaa sanoo.
Sama neuvo sopii myös lasten
vanhemmille. Päänsäryn vaivaamilla vanhemmilla stressi,
masennus sekä työn vaativuus
olivat yleisempiä kuin muilla.
Myös säännöllisen liikunnan
puute sekä unettomuus altistavat päänsärylle. Riittävä uni,
säännöllinen liikunta sekä stressin vähentäminen ja sen hallinta
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
näyttäisivät helpottavan oireilua
myös aikuisilla.
Päänsärkyiset esikouluikäiset
olivat jo leikki-iässä olleet herkkäunisempia ja heillä myös nukahtamis- ja keskittymisvaikeudet
olivat yleisempiä. Vanhemmat
arvioivat päänsärkyä potevat
lapsensa muita kipuherkemmiksi.
Päänsäryn lisäksi näillä lapsilla
esiintyi myös muita toistuvia
oireita kuten vatsakipuja. Lapset
reagoivat usein stressitilanteisiin
kivulla. Matkapahoinvointi oli
tyypillistä.
Vanhempiensa tapaan myös
lapsilla väsymys ja unen puute
laukaisivat päänsäryn. Samoin
väliin jäänyt ruokailu ja huono
syöminen, television liiallinen
katselu, kirkas auringonvalo tai
raskas liikunta sekä jännitys ja
pelko saattoivat aiheuttaa päänsärkykohtauksen.
Vain vajaa neljännes lapsista
oli aiemmin käynyt lääkärin
vastaanotolla päänsäryn vuoksi.
Tutkimukseen liittyneen lääkärintarkastuksen yhteydessä todettiin päänsäryn kiusaamilla lapsilla olevan verrokkeja useammin
aristusta niska-hartiaseudulla ja
leukanivelien alueella. Öinen
hampaiden narskuttelu oli heillä
muita yleisempää.
◆
25
Anneli Tukia
Helsingin Sanomat 2.6.99
Väitös: Lasten kivunhoidossa yhä
parantamisen varaa
TURKU–Lapselle neuvolassa annetut piikit tai myöhemmät korvien puhkaisut saattavat pelottaa
häntä läpi koko elämän. Ikävat
kokemukset voivat johtaa siihen,
että hän ei edes aikuisena hakeudu
hoitoon riittävän ajoissa.
”Kivun tutkimus on melko uutta,
se aloitettiin vasta 1970-luvulla.
Vielä viime vuosikymmenellä
pohdittiin vakavissaan, voiko
vastasyntynyt tuntea kipua.
Ihan varmasti voi”, sanoo terveydenhuollon maisteri Sanna
Salanterä.
Salanterä väittelee torstaina
(3.6.99) Turun yliopistossa lasten kivusta. Kipututkimus on
hoitotieteen alalla maan ensimmäinen. Kivun olemusta on
selvitetty aikaisemmin muun
muassa psykologian ja lääketieteen kannalta.
Lapsen kipu ei näy
Salanterä myöntää, että tutkimus
on vaikea, koska kipua ei pystytä
mittaamaan täsmällisesti. Kun
mittarit puuttuvat, pitää vain
luottaa potilaan omaan arvioon.
”Lapsen kipu ei välttämättä edes
näy ulospäin. Joissakin tilanteissa hän saattaa vetäytyä silloin
täysin omiin oloihinsa.”
Tutkimusryhmä koostui lähes
neljästäsadasta yliopistosairaaloiden lastenosastoilla toimivasta sairaanhoitajasta ja alalle
erikoistuvasta opiskelijasta. Kiinnostus aiheeseen oli niin suuri,
että jossain sairaalassa jopa yli
90 prosenttia hoitajista vastasi
kyselyyn.
26 ”Juuri hoitajat ovat vanhempien
ohella avainasemassa lapsen
kivun tulkitsijoina. Heiltä vaaditaan herkkyyttä ja aitoa kiinnostusta asiaan.”
Tutkimusaineistona oli myös
50:n umpisuolen poistossa olleen lapsen potilasasiakirjat.
Salanterä sanoo, että lasten
kivunhoitotyö on Suomen yliopistosairaaloissa melko hyvää,
mutta kehittämisen varaa on.
Vaikka sairaanhoitajien asenteet
olivatkin pääasiallisesti kivun
hoitoa tukevia ja edistäviä, niin
puutteita oli erityisesti kivun lääkehoitoon liittyvissä tiedoissa.
”Tietonsa he hankkivat lähinnä
ammatti- ja aikakauslehdistä.
Vain harvat olivat niin aktiivisia,
että he hakivat uutta tutkimustietoa.”
”Lasten kivun arviointiin on kehitetty monenlaisia mittareita,
mutta niitä tunnettiin huonosti
ja käytettiin hyvin harvoin”, toteaa tutkija ja leväyttää pöydälle
ison nipun erilaisia mittareita.
Nuorimpien potilaiden valittavana on sarja ihmiskasvoja,
joiden ilmeet kertovat heidän
senhetkisen vointinsa.
Tutkija muistuttaa, että kivun
hoidon painopiste on lääkehoidossa, mutta on muutakin
lievittävää. ”Mitä kokeneempi
hoitaja, sitä useampia keinoja
hänellä on. Hän pitää lasta
sylissä, hymyilee, on lähellä,
keskustelee.”
Sanna Salanterä on ollut yhtenä
vetämässä projektia, jonka avulla Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (TYKS) on saatu koko
sairaalan kattava kipuhoitajien
verkosto. Se koostuu nyt 60
sairaanhoitajasta ja fysioterapeutista.
Tavoite on ollut, että sairaalan
joka osastolle saadaan kivunhoitotyöstä vastaava sairaanhoitaja.
Hänen tehtävänään on omassa
yksikössä lähteä kehittämään kivun arviointia, hoitoa ja hoidon
arviointia.
Vastaavaa toimintaa ei ole muualla Suomessa, eikä Salanterän
tietojen mukaan muissa maissakaan.
TYKS:in kipusiskot ovat saaneet
systemaattista koulutusta kivun
hoidosta viime syksystä lähtien.
He kokoontuvat säännöllisesti
kerran kuussa. Keskeistä on
aktiiviseen tiedonhankintaan
tähtäävä koulutus, ja hoitajat
on perehdytetty muun muassa
sähköpostin käyttöön. Internetissä heillä on oma keskustelu- ja
tiedonvälitysfooruminsa.
Hoitajia opastetaan myös hankkimaan ja hyödyntämään alan
kirjallisuutta.
Projektissa on tällä hetkellä menossa laaja kartoitus potilaiden
tyytyväisyydestä saamaansa
kivunhoitoon.
Kuluvan kevään aikana kipuhoitajat ovat alkaneet kehittää
kullekin klinikalle ja yksikölle sopivia kivunhoitotyön laatustandardeja. Pyrkimyksenä on taata
systemaattinen ja säännöllinen
kivun ja kivunhoidon seuranta
jokaiselle kivusta kärsivälle potilaalle.
◆
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Lukijat kirjoittavat
Kirjoita meille !
Osoite on:
Suomen Migreeniyhdistys ry
Mannerheimintie 44 A, 00260 Helsinki
[email protected]
Faksi: (09) 493 353
Laita kirjeen mukaan yhteystietosi, vaikka haluaisitkin
esiintyä nimimerkillä lehden palstalla.
Ystävillemme
Kun luin viime lehdestä ”kaiken
kärsineen” artikkelin, tuntui hyvältä, kun sai kuulla edes yhdestä
migreenipotilaasta, joka saa ymmärrystä osakseen. Valitettavasti
näin ei kuitenkaan kaikkien kohdalla ole. Myös minä olen lähes
koko elämäni kärsinyt migreenistä
ja lähentelen kohta eläkeikää.
Tuntuu hirvittävältä ajatella kuusikymmen- ja seitsemänkymmenlukuja, jolloin ei edes tiedetty mitä
migreeni on. Se oli vain luulotauti
tai ihmisen ”henkistä heikkoutta”.
Tultaessa kahdeksankymmen
luvulle alkoivat tutkijat jo epäillä,
että olisikohan se sittenkin peräti
sairaus. Ja sitä se on! Tuskallista
laatua oleva ja ihmisen kokonaisvaltaisesti musertava. Mitä me
migreenipotilaat olemme saaneet
kokea? Kipua, pelkoa, avuttomuutta, nöyryytystä ja häpeää.
Kaikki me olemme saneet kuulla
ystäviltämme sanat: ”Tule nyt vain
mukaan, niin unohdat koko päänsäryn” tai ”Koita nyt ryhdistäytyä,
eihän päänsärky noin kovaa voi
olla”. Voi hyvät ystävät, hyvää
te tarkoitatte, mutta useimmat
meistä ovat jo kroonikkoja ja lähes
”invalidisoituneita”. Meitä ei enää
ryhdistäytyminen auta.
Olen miettinyt, mistä kuitenkin
useimmiten saamme voimaa selviytyäksemme pakollisista velvolli-
suuksistamme. Tuleeko tuo voima
ehkä jostain korkeammalta tai
onko se sitä kuuluisaa suomalaista
sisua? Ansiotyöstämme olemme
jotenkin onnistuneet kahlomaan
läpi lukuisista poissaoloista ja
varoituksista huolimatta. Jotkut
meistä ovat kyllä valitettavasti
joutuneet vaihtamaan työpaikkaa
ymmärtämättömyyden vuoksi ja
jotkut ovat jopa olleet pitkään
työttömänä, sillä kuka nyt migreenipotilasta töihin ottaisi. Työtä
saadakseen on siis monien ollut
pakko muuntaa totuutta, sillä kaikkihan me jokapäiväisen leipämme
tarvitsemme. Tuosta sisusta. Sitä
meissä on! Yhdenkään migreenipotilaan lapsen en ole kuullut
kuolleen nälkään äidin sairauden
takia. Lähes joka päivä on ruoka
lasten ja aviomiehen eteen saatu,
vaikka itkien ja hammasta purren.
Vasta sen jälkeen annamme itsellemme luvan kaatua sänkyyn. Onhan tietysti niitäkin päiviä, jolloin
emme pääse sängystä ylös, mutta
sittenkin jaksamme jakaa ohjeita ja
antaa neuvoja saadaksemme asiat
jotenkin luistamaan.
Entäpä ne kerrat kun on kovassa päänsäryssä ollut kutsuilla.
Jälkeenpäin ei tiedä itkeäkkö vai
nauraako kun muistaa, että usein
ei edes ole ymmärtänyt mistä
on puhuttu. Sopii vain toivoa,
että omat ”repliikit” ovat osuneet
kohdalleen. Entäpä alkoholin
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
käyttö. Miksi teidän ystävien on
niin vaikea ymmärtää sanoja:
”Kiitos ei minulle”. Kotoa lähtiessä
on ehkä ottanut yhden tabletin
särkyyn, yhden pahoinvointiin ja
yhden lihasjännitykseen, joten siis
tietää, että pienikin alkoholimäärä
voi viedä ”tajun kankaalle”. Miksi
tässä maassa on epäkohteliasta
olla raitis? Entä ainainen pelko,
joka kulkee jatkuvasti vierellämme
– ajatus, että kohtaus tulee juuri
silloin kun...
Emme koskaan jätä mitään viime tippaan. Ruokaa löytyy aina
pakastimesta, lahjat on ajoissa
ostettu ja onnittelukortit valmiina
postitettavaksi. Lasten vaatteiden
täytyy olla kunnossa jos äiti kaatuu
pidemmäksi ajaksi sänkyyn. Miksi
olemmekaan niin tunnollisia. Luulemmeko, että arvostuksemme on
suorituksista kiinni?
Jos emme makaa sairaana sängyssä, paikkaamme rästiin jääneitä
töitä. Siksi meillä, hyvät ystävät, on
niin usein vähän aikaa teille ja siksi
me laiminlyömme teitä. Ystävät
voivat antaa toisilleen niin paljon
arvokasta, joten me migreenipotilaat jäämme paljosta paitsi.
Siksi pyydänkin teiltä ystävät: Älkää
jättäkö meitä! Me tarvitsemme teitä.
Meidän syrjäänvetäytymisemme ei
ole omaa syytämme. Se on meidän kohtalomme.
Ystäviään kaipaava
27
Minun tarinani
P
oikamme oli 7-vuotias
juuri koulunsa aloittanut
ekaluokkalainen, kun
huolestuimme hänen toistuvista kovista päänsärkykohtauksistaan, joihin liittyi ankaraa
oksentelua. Lastenneurologi
lähetti pojan heti perusteellisiin
tutkimuksiin samalla varoittaen
hienotunteisin sanakääntein
meitä vanhempia valmistautumaan ehkä huonoihinkin
uutisiin. Syynä oli ilmeisesti se,
että poikamme saattoi herätä
aamuyöllä umpiunesta kovaan
päänsärkyyn ja pahoinvointiin,
vaikka illalla nukkumaan mennessään oli ollut täysin terve.
Kun tutkimukset sitten etenivät
ja pahimmat epäilykset esim. aivokasvaimen mahdollisuudesta
olivat pois suljettuja jäi jäljelle
haastatteluissakin ilmi tullut
raskas migreeniperimä. Sekä
mieheni että minun äitini ovat
molemmat kärsineet nuoresta
alkaen kovasta migreenistä.
Lisäksi mieheni sisar on elänyt
migreenipotilaana vuosikymmeniä. Me vanhemmat olemme
taudilta säästyneet mutta poikamme ikävänä kohtalona on se
nyt kantaa. Aluksi diagnoosi tuli
meille helpotuksena ”ai se olikin
vain migreeniä” -tyyliin. Olimmehan kumpikin, mieheni ja minä
tottuneet jo lapsina äitiin, joka
säännöllisesti makasi pimeässä
huoneessa, pyyhe otsalla, pää
pesuvadissa, mieheni perheessä
aina vuorotellen äiti tai sisko.
Muistan hyvin, kuinka mukava neurologi sanoi: ”No niin.
Sinähän jo tiedätkin, kuinka
28 vakavasta ja todellisesta sairaudesta on kyse, kun äitisi on ollut
migreenipotilas vuosikaudet.
Päästäänkin tässä heti keskustelemaan poikasi lääkityksestä ja
jatkohoitotoimenpiteistä.” Minä
nyökyttelin hurskaasti kirkkain
silmin! Mutta tiukassa se migreenin vähättely minussakin istui!
Minun jos kenen olisi pitänyt ym-
Y
Yksi hyvä puoli
löytyy, ja sehän on
se, kun kohtaus
on ohi ja olo on
suorastaan ihana!
märtää ja tietää, mutta enpähän
vain ymmärtänyt, tai ehkä en
halunnutkaan ymmärtää. Nyt
kun olemme eläneet runsaat
kuusi vuotta poikamme migreenin kanssa, tiedän taudista
enemmän ja voisin jopa sanoa,
että ymmärrän migreenistä kärsiviä ihmisiä.
T
otta puhuen on pakko
tunnustaa, että aluksi sorruin jopa syyllistämään
lasta. Luettelin helposti hänelle
kaikki mahdolliset itseaiheutetut
syyt migreenikohtauksen tuloon, kuten liikaa TV:n katselua/
tietokonepelien pelaamista/
valvomista/kokiksen juontia/
salmiakin, karkin, suklaan syön-
tiä/ jne. Syitähän löytyy loputtomiin. Onneksi opin, että kohta
14-vuotiasta nuorta miehen
alkua ei voi vaatia elämään
”peräkylän eläkevaarin” elämää
– sitä tasaista, säännöllistä, rauhallista, kiireetöntä, vailla jännitystä olevaa elämää. Poikamme
tapauksessa migreeni tulee, jos
on tullakseen, tekipä hän niin
tai näin. Aluksi jopa epäilin poikamme aamupäänsäryn olevan
lintsaamista ikäviä aineita sisältävästä koulupäivästä. Nykyisin ei
sellainen tule mieleenkään, koska näen jo yhdellä vilkaisulla, jos
kohtaus on tulossa tai jo päällä.
Jos kohtaus tulee vapaapäivänä,
poikamme on itsekin sitä mieltä,
että parempi niin, eipähän mene
koulupäivä hukkaan. Luonnollisesti hän on joutunut olemaan
aika ajoin poissa koulusta paljonkin migreenin vuoksi. Alaasteella luokanvalvoja, rehtori
ja kouluterveydenhoitaja olivat
ymmärtäväisiä ja meitä tukevia.
Nyt yläasteella isossa koulussa
kouluterveydenhoitaja kuittasi
asian vain toteamuksella, ”no
sehän on niin yleistä”. Pahimmillaan pojallamme on ollut migreenikohtauksia jopa 2-3 kertaa
viikossa ja parhaimmillaan vain
noin joka kolmas viikko. Hän
itse ja myös me vanhemmat
osaammekin arvostaa pitkiä
kohtausvälejä, siis elämää ilman
migreeniä. Poikamme mielestä
pahinta migreenissä, kovan kivun lisäksi, on jääminen sivuun
kaikista arkipäivän puuhista – kaverit käyvät ovella, ei voi mennä
kouluun, sovitut menot on pe-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
ruttava. Lisäksi hän on omasta
mielestään huippuammattilainen mitä oksentamiseen tulee.
Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän
on se, kun kohtaus on ohi ja olo
on suorastaan ihana! Tavallisesti
poikamme saa jo edellisenä
iltana ne migreenipotilaille tutut
esioireet: haukotuttaa, väsyttää,
hän vetäytyy omiin oloihin, ei
syö, on hyvin ärtynyt ja kaikki
hajut ällöttävät häntä. Silloin
hän menee tavallista aikaisemmin nukkumaan hyvin tuuletettuun, viileään huoneeseen,
ottaa jotain särkylääkettä, esim.
Buranaa, Panadolia tms. Joskus
käy tuuri ja hän on aamulla
kunnossa, mutta usein kohtaus
alkaa aamuyöllä ja kestääkin
sitten 10-18 tuntia. Sukulaiset,
ystävät ja tuttavat, jotka ovat
näiden poikamme migreenivuosien aikana olleet läheisesti
tekemisissä kanssamme, ovat
melkein kaikki muuttaneet käsitystään migreenistä ja olemme
saaneet myötätuntoa ja tukea
heiltä. Onhan tietenkin niitäkin, jotka näkevät perheemme
elintavoissa migreenikohtauksia
aiheuttavia tekijöitä.
J
oskus on ollut tilanteita,
joissa poikamme on vain
ollut pakko kestää migreenikohtaus. Kerrankin olimme
matkalla hyvin ansaitulle lomalle, ja migreeni alkoi jo kotona
ennen lentokenttätaksin tuloa.
Koneessa jokainen lentoemäntä
vuoronperään kävi katsomassa
poikamme vointia ja tietysti
tuomassa lisää oksennupusseja.
Ja jokaisella lentoemännällä oli
oma näkemyksensä poikamme vaivasta, vaihdellen ruokamyrkytyksestä umpilisäkkeen
tulehdukseen. Yksi kertoi myös
kärsineensä migreenistä, mutta
totesi samalla, ettei poikamme
huonokuntoisuus voinut johtua
vain migreenistä!
Poikamme pelasi aikaisemmin
aktiivisesti jalkapalloa. Nyttemmin hän on pelaamisen lopettanut, syynä ei kuitenkaan ollut
migreeni. Ajattelin toiveikkaana,
että ehkäpä kohtaukset vähenevät kun peleihin kuuluva jännitys
jää pois. Mutta meidän tapauksessamme ei voi sanoa onko
harrastuksilla, joissa kilpaillaan,
merkitystä migreenikohtausten
esiintymiseen. Poikamme on
kuitenkin löytänyt nk. omaehtoisempia, tavallaan ilman
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
aikataulua harrastettavia lajeja,
kuten kalastusta, skeittailua, sählyä ja varsinaisena lempilajina
lumilautailua. Olemme pyrkineet ottamaan rennon tyynesti
esim. perheen viikonlopunviettosuunnitelmien muuttumiset ja
matkoille tai vieraisille lähtemiset
mahdollisten migreenikohtausten varalta.
O
lemmekin sitä mieltä,
että pojallamme (ja
osalla suvustamme) on
käynyt vain hiukan huono tuuri,
kun niitä kehon rakennusaineita
on jaettu.
Äiti
29
”Valkoparta, vanha ukki”
Parta on oikeastaan hyvin arkipäiväinen,
mutta tärkeä asia. Historian näkökulmasta
katsottuna parrakkuus on ennen ollut paljon tavallisempaa kuin tänään. Selvähän
se onkin, jos ajatellaan käytännön toimenpiteitä. Parranajon on entisillä välineillä
täytynyt olla varsin aikaavievä ja hieman
vaarallinenkin puuha. Ajatelkaa nyt vaikka
parturiraukkaa, joka joutui ajamaan ärtyneen hallitsijan partaa. Jos siinä puuhassa
veitsi vähänkin lipsahti ja kuninkaan hienoon hipiään tuli jälki, ei parturin henki
liene ollut paljon arvoinen. Tätä taustaa
vasten on helppo ymmärtää, että historiankirjat ovat täynnä kuvia ylhäisistä, parrakkaista uroista. Tosiasia on, että miehet
ovat kautta aikojen nähneet paljon vaivaa
tehdäkseen vaikutuksen naisiin, ja parran
osuus ei ole ollut (eikä ole) vähäinen. Historian partasankareilla oli hyvä menestys
naisten keskuudessa – liekö se sitten johtunut korkeasta asemasta vai itse parrasta.
”Partaa pitää olla sen verran, ettei rengiksi
pyydetä”, sanoo suomalainen sananlasku.
Parta lienee siis Suomessakin joskus liitetty
asemaan ja sen mahdollisesti mukanaan
tuomaan varallisuuteen. Ajattelivatko entisajan sisaremme, että parrakas mies ostaisi
minkkiturkin todennäköisemmin?
Tänään tilanne on toinen. Me naiset
olemme muuttaneet maailman, tältäkin
osin. Minkkiturkkien suosio on ollut jyrkässä laskussa ja Maailman Gallup-yhtiön
tekemän kyselyn mukaan se on ollut
syynä parran suosion laskuun. Miesten ei
tarvitse enää parralla viestittää varallisuutta. Viesti voisi itsenäiselle ja tasa-arvoiselle
nykynaiselle olla jopa negatiivinen. Niinpä joka aamu miljoonat miehet maailmassa ajavat partansa miellyttääkseen
meitä naisia. Muuta syytä nyt ei ainakaan
tule mieleen! En malta kuitenkaan olla
ihmettelemättä erästä ristiriitaa. Elokuvien
ja tv-sarjojen sankarit ovat usein karskeja,
30 lakia kunnioittamattomia miehiä, joilla on
muutaman päivän ikäinen parransänki.
Poikkeuksetta tavoitelluin kaunotar sitten
rakastuu tähän renttuun. Tämän täytyy
perustua naisen luontaiseen suojeluvaistoon; sivupoluille ohjautuneet miehet on
ensin saatava kuriin ja järjestykseen – ja
sen jälkeen voi vaikuttaa siihen partaankin. Miehellä kun on voimansa, mutta
naisella keinonsa!
Vaikka me naiset voimmekin halutessamme puuttua näihin parta-asioihin, ei
kenellekään liene tullut mieleenkään ryhtyä vaatimaan parratonta Joulupukkia.
Joulupukilla ja vanhemmilla tontuillakin
kuuluu olla parta. Käytännöllisistäkin
syistä tämä on viisasta. Jos koko Korvatunturin miesväki ryhtyisi parranajoon,
siitä kertyisi konsulttitoimiston selvityksen
mukaan vuoden mittaan melkoinen tovi
menetettyä työaikaa. Siihen ei ole varaa
maailman väestön kasvaessa; lahjoja tarvitaan lisää. Partaperinnettä ei voi muuttaa
siitäkään syystä, että monet joululaulut
menisivät sen jälkeen pilalle. Haluamme
edelleenkin laulaa ”Joulupukki, Joulupukki, valkoparta, vanha ukki”, kuten on
tehty vuosikymmeniä. Ja vielä yksi juttu.
Muistattehan sen laulun, jossa pieni poika
oven raosta näki, kun äiti antoi suukon
Joulupukin valkeaan partaan? Tämä äiti
oivalsi, että positiivinen palaute antaa
uusia voimia kiireen kourissa nääntyneelle
Joulupukille, kuten meille kaikille. Tänä
jouluna me muutkin voimme kannustaa
Joulupukkia – pehmeä, valkoinen parta
tuntuu varmaan mukavalta – emmekä
tietenkään unohda parrakkaita tai parrattomia läheisiämme.
Joulurauhaa toivotellen
Piisku
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Paikallisuutisia
Tampereen alaosasto
Älä alistu migreeniin!
Migreeniyhdistyksen Tampereen
alaosaston syksyn ensimmäistä
jäseniltaa vietettiin 21.10.99
Peurankallion palvelutalon lämminhenkisissä puitteissa. Paikalla
oli 20 yhdistyksen jäsentä.
Jäsenistön toiveiden perusteella
aiheeksi oli valittu: ”Luontaisterapiat ja migreeni”. Aiheesta oli
saapunut kertomaan Annikki
Kilpijärvi Frantsilan yrttitilalta
Hämeenkyröstä. Annikki on
koulutukseltaan sairaanhoitaja,
shiatsuterapeutti, dipl.homeo­
paatti, Bach-kukkaterapeutti ja
luontaisterapiakouluttaja.
Heti aluksi Annikki totesi, että
migreeni ja päänsärky on yksi
yleisimmistä vaivoista, joita hän
vastaanotollaan hoitaa. Päänsärkypotilaiden ikähaitari on
4-80 vuotta ja kokemuksesta
hän kertoi, että päänsäryt ovat
luontaisterapeuttisesti yksi kiitollisimmista vaivoista hoitaa.
Hän jatkoi, että kaikki hänen
potilaansa ovat saaneet selkeää
apua – suurimmaksi osaksi vaiva
on poistunut. Migreeniin hän
suosittelee Shiatsu- ja akupainallusterapiaa sekä klassista homeopatiaa. Hän muistutti myös,
että ennen hoitoon menoa on
syytä varmistaa, että terapeutilla on riittävä koulutus. VLKL
(Vaihtoehtoisen lääketieteen
keskusliitto) julkaisee terapeuttirekisteriä, johon pääsevät vain
riittävän koulutuksen saaneet
terapeutit ja juuri he voivat
käyttää nimensä edessä sanaa
Annikki Kilpijärvi
rekisteröity. Rekisteri löytyy internetistä: http://personal.inet.
fi/yhdistys/vlkl/vlkl.htm.
→
Tampereen alaosaston syksyn ensimmäistä jäseniltaa vietettiin 21.10.99
Peurankallion palvelutalon lämminhenkisissä puitteissa.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
31
Jokainen migreeni on yhtä
erilainen, kuin itse ihminenkin.
Sairaus on yksilöllinen ja siksi
myös hoidon tulee olla henkilökohtaisen suunnitelman ammattitaitoinen tulos.
Annikki kehottaa meitä miettimään, miksi kehomme lähettää
sellaisen vaivan kuin migreeni. Se
on aivan varmasti jonkin muun
vaivan heijaste. Oireissa on aina
järkeä. Kun keho voi huonosti,
se lähettää meille viestin: Tee
muutos elämääsi! Kuuntele itseäsi! Puheensorina alkaa, kun
luennoitsija kehottaa meitä olemaan kiitollisia migreenistämme.
Ajatelkaapa, jos juuri se estää
vaikkapa jonkin pahemman sairauden tulemista. Yleisölle esitetään yllättävä kysymys: Kumman
valitsisit mieluummin, migreenin
vai syövän? Miltei kaikki ovat sitä
mieltä, että migreenin.
Älä alistu migreeniin. Tee mitä
keho haluaa ja arvosta sitä,
kuuntele ja hoida itseäsi. Huolehdi siitä, että elämänasenteesi,
parisuhteesi ja ruokavaliosi ovat
kunnossa. Opettele siis hoitamaan itseäsi.
Useille päänsärkypotilaille helpotusta tuo kasvisvoittoinen emäs-
32 tä muodostava ruokavalio, kun
taas happoa muodostava (liha,
eläinvalkuainen) pahentaa.
Myös runsas makean nauttiminen on pahasta. Syö siis usein
ja vähän kerrallaan sekä vältä
ylensyöntiä, ovat Annikin neuvot
K
Kun keho voi
huonosti, se
lähettää meille
viestin: Tee
muutos elämääsi!
Kuuntele itseäsi!
meille. Lisäksi hän suosittelee Bryhmän vitamiineja luonnollisina
(saa luontaistuotekaupoista)
sekä Frantsilan yrttitilan hormonitoimintaa tasapainoittavaa
Harmonella-valmistetta tai muuta vastaavaa tuotetta.
Meitä myös heräteltiin rajusti ajatuksella, että jokaisella migreeniihmisellä olisi luuranko kaapissa!
Yhdistäväksi persoonallisuustekijäksi todettiin kiltteys ihmisenä.
Viha, raivo ja kiukku ovat luonnollisia tuntemuksia ja suojelevat
ihmistä – uskalla kokea niitä. Opi
siis puolustamaan itseäsi reilusti.
Muista myös, että masennus on
naamioitua vihaa.
Vaihtoehtoisilla hoitomenetelmillä ei paraneminen tapahdu
yhdessä yössä, vaan on vuosien
tulos. Paraneminen tekee myös
kipeää samaan tapaan, kuin itse
sairastaminenkin – valmistaudu
siihen.
Keho on ihmistä viisaampi, se
tunnistaa kyllä luonnonlääkkeet.
Mottona homeopatiassa on, että
sama parantaa samaa. Homeopaattiset valmisteet tarjoavat informaatiota, jota järkkynyt keho
tarvitsee korjatakseen häiriötilan.
On helpottavaa tietää, että
homeopaattisilla valmisteilla ei
ole sivu- eikä myrkkyvaikutuksia.
Lääkärin määräämää lääkitystä
ei pidä kuitenkaan lopettaa
tai vähentää neuvottelematta
lääkärin kanssa ensin, Annikki
opastaa. Kaikki ihmiset eivät
vaihtoehtoisista hoitomuodoista
apua löydä, mutta helpotusta
ne kuitenkin tarjoavat.
Kiitos jäsentemme puolesta Annikki Kilpijärvelle vauhdikkaasta
ja pirteästä esityksestä, joka ei
jättänyt ketään kylmäksi.
Marja Leskinen
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Paikallisuutisia
Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistys
Etelä-Pohjanmaan Päänsärkyyhdistys on toiminut kevään ja
kesän aikana melko aktiivisesti.
Erilaisia yleisötilaisuuksia on
järjestetty Seinäjoella useitakin
ja uusia jäseniä on saatu mukaan. Viimeisin yleisötilaisuus
järjestettiin Kivipuron tiloissa
syyskuussa. Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa kertoi
päänsärystä ja vastasi yleisön
esittämiin kysymyksiin ja Glaxo
Well­comen edustaja oli myös
mukana jakamassa päänsärkyesitteitä ja kertomassa toiminnastaan. Myös maakunnan suurin
lehti oli paikalla tekemässä juttua
päänsärystä. Saimme vielä paljon puhelinsoittoja lehtikirjoituksen perusteella.
Jo keväällä tehtiin päätös siitä,
että toimimme Suomen Migreeniyhdistyksen alaisuudessa.
Tämä on selkiyttänyt toimintaamme, koska emme tarvitse
täällä paikallistasolla niin suurta
Päänsärkyilta
Seinäjoella 7.9.99
Etelä-Pohjanmaan Päänsärkyyhdistyksen järjestämässä luentotilaisuudessa 7. syyskuuta
oli lähes 50 kuulijaa. Neurologi
Heikki Teirmaa kertoi päänsäryn eri muodoista, diagnoosin
teosta, hoitomahdollisuuksista ja
uusista täsmälääkkeistä.
– Kiireinen elämäntahti lisää
ihmisten uupumusta. Se puolestaan nostaa esiin monia oireita, kuten päänsärkyä, kertoi
organisaatiota. Puheenjohtajana toimii vielä Anu Kaappola,
joka tosin on saamassa perheenlisäystä lokakuussa. Hänelle saa
kuitenkin vapaasti soitella, jos
on asiaa.
Olemme myös liittyneet NEUVOKAS-projektiin. Neuvokas on
eri Sosiaali- ja terveysjärjestöjen
yhteinen projekti, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa yhdistysistä ja sairauksista sekä järjestää
yhdessä erilaisia tilaisuuksia ja
tempauksia. Nyt olemme saaneet oman järjestötalon, josta
löytyy tietoa myös päänsärkyasioista. Järjestötalo sijaitsee
Seinäjoella osoitteessa Kauppakatu 1, toisessa kerroksessa
(ns. Pohjolan talo, sisäänkäynti
linja-autoaseman puolelta). Siellä voimme kokoustaa jatkossa
pientä maksua vastaan. Joulupaketointi on seuraava yhteinen
projekti, johon myös Päänsärkyyhdistyksen väkeä tarvitaan.
neurologi Teirmaa. Päänsäryn
taustalla on vain harvoin vakava sairaus, mutta päänsärky on
merkittävä hoidollinen ongelma. Tutkimusten mukaan 100
000 asukasta kohti 80 000 on
viimeisen vuoden aikana kärsinyt päänsärystä.
Usein diagnoosi viivästyy tai sitä
ei tehdä lainkaan. Valitettavasti
vain harvoin terveyskeskusvastaanotolla on riittävästi aikaa
perusteellisen haastattelun tekemiseen. Kokenutkin neurologi
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Lisäksi olemme olleet Glaxo
Wellcomen kanssa yhteistyössä
ja saaneet oman esitteemme
päänsäryistä. Esitteestä löytyvät
sekä Suomen Migreeniyhdistyksen että E-P:n Päänsärkyyhdistyksen yhteystiedot.
Kokouksista ja tapahtumista ilmoitetaan aina henkilökohtaisin
kutsuin ja järjestöpalstan kautta.
Seuraavana on 14.12. klo
10-14 on myyjäiset Keskussairaalan aulassa.
Hyvää Talvea kaikille!
Yhteystiedot:
Anu Kaappola (06) 412 1616
Marja Vainio (06) 423 4136
Seija Jokela
(06) 511 2686
tarvitsee tähän 30-45 minuuttia.
Ennen kuin hoito voidaan aloittaa, on tiedettävä mistä päänsärystä on kysymys. Kyseessähän
voi olla vaikkapa reumaan liittyvä
verisuonitulehdus, jolloin pitää
hoitaa perussairautta.
Päänsärkyä potevat ihmiset
ovat vuosien mittaan tottuneet
kärsimään. Särkyä on vähätelty
ja sillä on syyllistetty ihmisiä.
Väärät tiedot ja ennakkoluulot
ovat myös olleet esteenä tehokkaiden hoitojen kehittämiselle.
→
33
Muutos ajattelussa tapahtui
vasta runsas kymmenen vuotta
sitten, kun Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen päänsärkyseminaari. Silloin
alettiin ymmärtää, että säryn syy
on useimmiten elimellinen, eikä
psyykkinen. Kun migreenipotilaiden hoidossa 80-luvun lopulla
otettiin käyttöön ensimmäiset
täsmälääkkeet (Suomessa vasta
-92, toim. huom.), herkkäkipuisiksi luullut ihmiset tulivat
yllättäen kivuttomiksi.
– On ihmeellistä, etteivät edes
työnantajat suhtaudu päänsärkyyn riittävän vakavasti, vaikka
sen aiheuttamat poissaolot
työstä maksavat 500 miljoonaa
markkaa vuodessa, puhumattakaan kärsimyksistä ja niiden
aiheuttamista kustannuksista.
Päänsärystä saa varmaan puhua vielä vuositolkulla, ennen
kuin siihen osataan suhtautua
rakentavasti joka taholla, arvioi
neurologi Teirmaa.
Luennon jälkeen oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Vastauksista saatiin vielä paljon
hyödyllistä tietoa. Monelle oli
uusi asia se, että jos migreeniihminen välttämättä haluaa
mennä saunaan, on sen jälkeen
syytä ottaa kylmä suihku, eikä
märällä päällä saa mennä nukkumaan. Kotiinviemisiksi saatiin
vielä useita päänsärystä kertovia
esitteitä.
Marja Vainio
Jäsenillat
Helsinki
Seinäjoki
Seuraava jäsenilta on keskiviikkona
26.1.2000 klo 18 Kampin palvelukeskuksessa.
Osoite: Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki. Puhujana
Markus Färkkilä aiheena migreenin lääkitys ja hoito.
Kokouksista ja tapahtumista ilmoitetaan
aina henkilökohtaisin kutsuin ja järjestöpalstan kautta. Seuraava tapahtuma
on 14.12. klo 10-14 myyjäiset
Keskussairaalan aulassa.
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville postinumeroalueille: 00-11.
Tampere
Tampereella toimii yhteyshenkilönä:
Marja Leskinen
puh. 040 513 7946, fax (03) 222 3029
Seuraava jäsenilta on keskiviikkona
19.1.2000 klo 18 Peurankallion palvelu­talossa.
Osoite: Peurankallionkatu 10, 33230 Tampere
MUIS
TA
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan
seuraaville postinumeroalueille:
28-29 ja 33-39.
Yhteystiedot:
Anu Kaappola (06) 412 1616
Marja Vainio (06) 423 4136
Seija Jokela
(06) 511 2686
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville postinumeroalueille: 60-69.
Turku
Turun seudulla jäseniltojen järjestämistä
jatkaa Hilkka Kettinen puh. (02) 250
0280.
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan
seuraaville postinumeroalueille: 20-21,
23-27 ja 30-32.
Jos sinun postinumerosi ei osu näille postitusalueille, mutta haluat kuitenkin
osallistua kyseisiin jäseniltoihin, niin ilmoita asiasta Suomen Migreeniyhdistykseen
Helsinkiin , josta hoidetaan jäsenrekisteriä ja postituksia keskitetysti.
Puh. (09) 454 7272, fax (09) 493 353 tai sähköpostilla: [email protected]
34 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/99
35