Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2002

Transcription

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2002
1/2002
Suomen Migreeniyhdistys ry
Avuksi
migreenin hallintaan
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
2
Puheenjohtajan palsta
Migreeniyhdistyksen pääasiallinen tehtävä on toimia migreeniä ja muita päänsäryn muotoja potevien sekä hoidosta
kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Tehtävän hoitoon kuuluu oleellisena osana tiedottaa päänsäryn hoitomuotojen kehityksestä
ja toisaalta valvoa jäsenistön etuja. Tiedottamista hoitavat
omalta osaltaan tämä Päänsärky-lehti, verkkosivut sekä erilaiset tapahtumat ja seminaarit joita järjestetään tänäkin vuonna
runsaasti eri paikkakunnilla. Kansainvälinen toiminta edesauttaa tietojen vaihtoa muiden päänsärky-yhdistysten kanssa
ja toisaalta varmistaa viimeisimmän tiedon saannin ja edelleen välittämisen jäsenistölle ja eri päänsärkymuotojen kanssa
työskenteleville. Suomen Migreeniyhdistys kuuluu maailmanlaajuiseen päänsäryn kattojärjestöön ja on mukana perustamassa sekä yleiseurooppalaista että pohjoismaista järjestöä.
Valmisteilla on ison mittakaavan lääkekorvausuudistus,
jossa muokataan eri lääkkeiden KELA-korvausluokat. Lähivuosien yhtenä tärkeimpänä tehtävänä Suomen Migreeniyhdistyksellä on varmistaa, että päänsäryn hoitoon käytettävien
lääkevalmisteiden korvattavuusluokka uudessa järjestelmässä
on mahdollisimman hyvällä tasolla. Tämä vaatii pitkäjänteistä
työtä asiasta päättävien parissa ja erityisesti tiedottamista
päänsärystä ja sen vaikutuksesta mm. kansantalouteen. Jäsenistön etujen valvomisesta tämä migreeniyhdistykselle kuuluva perustehtävä on hyvä esimerkki.
Uusi hallitus aloitti toimintansa kuluvan vuoden maaliskuussa. Tällä kertaa mukana on runsaasti edustajia myös
pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, mutta toki pääkaupunkiseutukin on edelleen hyvin edustettuna. Aikaisempien vuosien
yhtenä migreeniyhdistyksen suurimpana saavutuksena voitaneen pitää oman päätoimisen toiminnanjohtajan saamista
yhdistykseen RAY:n tuella, mikä on mahdollistanut toimintamallien ajattelun aivan uudelta tasolta. Hyvin hoidetun yhdistyksen toimintaan on ollut helppo mennä mukaan ja toisaalta
se antaa sopivasti haastetta kehittää yhdistystä myös tulevaisuudessa. Pitkäjänteisimpänä tavoitteena yhdistyksellä on
kuntoutusjärjestelmän luominen päänsärkypotilaille. Tavoitteen saavuttaminen on monivuotinen työ, mutta toteutuessaan
merkitsee perustavaa laatua olevaa hoitomuotoa päänsärkypotilaille. Toivottavasti yhdistys voi lähivuosina tiedottaa tämän
tavoitteen saavuttamisesta.
Timo Jaakkola
Migreeniyhdistyksen hallituksen pj.
3
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
Suomen Migreeniyhdistys ry –
Migränföreningen i Finland rf
Osoite:
Puhelin:
Faksi:
Sähköposti:
Internet:
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
(09) 8775 3021
(09) 877 6881
[email protected]
www.migreeni.org
Päänsärky
3 Puheenjohtajan palsta
4 Yhteystiedot
5 Liisa on poissa
Toiminnanjohtaja
Matleena Helojoki
(09) 8775 3021, 040 848 1032,
[email protected]
5 Migreeni 20 invalidisoivimman
sairauden joukossa
Neuvontapuhelin
6 Aurallisen migreenin periytyvyys
osoitettu suomalaisissa
migreeniperheissä
(09) 454 72 72
Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy
9 Migreeniä laukaisevat tekijät ja niiden
välttäminen
Hallitus
13 HIT-6™ päänsärkytesti
Timo Jaakkola, puheenjohtaja,
Hirvensalmi, 0400 612 828,
[email protected]
Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja
kansainväliset asiat, Helsinki, 040 720 6936,
[email protected]
16 Uutisia meiltä ja muualta
16 Kela korvaa osan sairauskuluista
17 Triptaanit migreenilääkkeinä
Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra,
[email protected]
20 Kysy asiantuntijalta
Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki,
040 589 6367
23 Hoitojen historiaa
Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen
toiminta, Forssa, 040 751 3325
24 Tapahtumakalenteri – syksy 2002
Mikko Sinisalo, jäsen, Espoo,
[email protected]
25 Alueyhteyshenkilöt
Pipsa Tikkanen, varajäsen, Helsinki,
[email protected]
Päätoimittaja:
Taitto:
Paino:
ISSN:
Kansikuva:
Matleena Helojoki
Leena Kanerva
Mynäprint Oy
1458-4832
Nasa, Hubble-teleskoopin ottama kuva
http://oposite.stsci.edu/pubinfo/Pictures.html
Lehden 1/2002 postitusta tukee GlaxoSmithKline
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
26 Palveluhakemisto
Sisältö
Georg Dunkel, varajäsen ja sarjoittaisen päänsäryn
alaosastotoiminta, Vantaa, 0400 605 647,
[email protected]
4
Leena Kanerva
Liisa on poissa
M
igreeniyhdistyksen hallituksen jäsen Liisa Aaltoila (s.
1955) kuoli 15.5. äkilliseen
sairauskohtaukseen kotonaan Espoossa. Liisa ehti hoitaa yhdistyksen neuvontapuhelinta toista vuotta, ja sitä kautta hän tuli monelle tutuksi. Liisalle oli ominaista, että hän otti jokaisen soittajan
asian omakseen ja selvitti ratkaisut
kaikille kysyjille vaivoja säästämättä.
Liisa ehti kahden hallitusvuotensa aikana tehdä paljon muutakin, esim. kirjoitella lehtiin ja käydä luennoimassa. Oma-aloitteisuutensa takia häntä piti välillä oikein
jarrutella, että jättäisi muillekin jotain tekemistä. Vaikean basilaarimigreeninsä takia hän oli joutunut
jäämään pois erikoissaairaanhoitajantyöstään, joten yhdistystyö oli
hänelle kaikki kaikessa.
Jäämme kaipaamaan Liisaa.
Näin aukeaa portti viimeinen valoon ja lauluun lintujen.
Virpi Vallasvuo
Migreeni 20
invalidisoivimman
sairauden joukossa
M
aailman
Terveysjärjestö
WHO on vuosiraportissaan
The World Health Report
2001 listannut migreenin 20
eniten työkyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden joukkoon. Listauksessa on käytetty ns. YLD-mittaria
(YLD = years of life lived with
5
disability), jolla lasketaan kunkin
sairauden aiheuttama invaliditeetti vuosissa. Kaikista sairauden takia ”menetetyistä” vuosista migreenin osuus naisilla on 2,0 % ja
koko väes­tössä 1,4 %. Eniten työkyvyttömyysvuosia koko väestössä
aiheut­taa vaikea depressio.
Jos aihe kiinnostaa, kannattaa surffata WHO:n internetsivuille lukemaan raportti kokonaisuudessaan. The World Health
Report 2001 löytyy osoitteesta
www.who.int
❦
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
Maija Wessman, Mikko Kallela,
Mari Kaunisto, Markus Färkkilä
ja Aarno Palotie
Aurallisen migreenin
periytyvyys osoitettu
suomalaisissa
migreeniperheissä
Migreeni on monitekijäinen neurologinen sairaus, jonka puhkeamiseen
vaikuttavat sekä perintötekijät että ympäristö. Monitekijäiset sairaudet
ovat tällä hetkellä kiivaan tutkimuksen kohteena, sillä ne koskettavat
paljon suurempaa osaa maapallon väestöstä kuin yksitekijäiset eli yhden
geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Jo pelkästään Suomessa yli puoli
miljoonaa ihmistä kärsii migreenistä. Migreenin periytyvyyttä selvittävään tutkimukseemme on osallistunut yli 600 aurallista tai auratonta
migreeniä potevaa suomalaisperhettä. Haluammekin lämpimästi kiittää
heitä kaikkia hyvästä yhteistyöstä.
Migreenin
periytyvyydestä
Migreenin oirekuvan vaihtelevuus
ja sairauden yleisyys (10-15%) väestössä ovat vaikeuttaneet periytymistavan määritystä. Migreeniä
sairastavien perheiden sukupuita
tutkimalla migreenin on ehdotettu
periytyvän usealla eri tavalla: autosomaalisesti1 vallitsevasti, jolloin
tautia poteva on perinyt sairautta
aiheuttavan geenivirheen vain toiselta vanhemmalta tai peittyvästi,
jolloin sairautta aiheuttava geenivirhe on periytynyt kummaltakin
vanhemmalta. Koska naiset potevat migreeniä yleisemmin kuin miehet, on myös ehdotettu että migreeni periytyisi X-sukupuolikromosomiin kytkeytyneenä. Tällä hetkellä kuitenkin uskotaan migreenin
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
olevan monitekijäinen tauti, jonka
puhkeamiseen vaikuttavat useat altistavat geenit ja ympäristötekijät
(esim. stressi, ravinto, alkoholi).
Ainoa migreeniin liittyvä geenivirhe on kuvattu harvinaisessa aurallisen migreenin alatyypissä, familiaalisessa hemiplegisessä migreenissä. Sen tiedetään aiheutuvan kromosomissa 19 sijaitsevan
kalsiumkanavan erästä alayksik-
6
Nyt löytynyt kromosomialue on kliinikon
kannalta erityisen kiinnostava, koska
se liittyy nimenomaan tavalliseen
auralliseen migreeniin, ei harvinaisiin
migreenin alaryhmiin.
köä koodaavan CACNA1A-geenin
pistemutaatioista. Tavallisille migreenimuodoille (aurallinen ja auraton migreeni) altistavia geenivirheitä ei sen sijaan vielä tunneta.
Geneettinen
paikantaminen
Geneettisellä paikantamisella tarkoitetaan prosessia, jossa johonkin
tiettyyn ominaisuuteen, esim. migreeniin, vaikuttava geeni paikannetaan genomiin2 ilman tietoa siitä, mikä geeni sairauden ai­heuttaa.
Paikantaminen tehdään vertaile-
I:1
II:1
II:2
II:3
malla sairauden periytymistä useiden geenimerkkien periytymiseen.
Geenimerkit puolestaan ovat ge­
nomin kohtia, joiden sijainti tunnetaan. Tavoitteena on löytää geenimerkki, joka periytyy yhdessä migreenin kanssa. Käytännössä geneettiseen paikantamiseen vaaditaan useita sukuja, joissa migreeniä
esiintyy, sekä tiheä, koko genomin
kattava geenimerkkikartta. Tällaisen kartan avulla pystytään suunnittelemaan geenimerkkipatteristo, joka sisältää 300 – 500 tasaisesti koko genomiin sijoittuvaa geenimerkkiä. Patteriston avulla kaikkien kromosomialueiden kytkeyty-
minen migreenigeeniin pystytään
tutkimaan.
Kun geenimerkki ja migreenille
altistava geeni sijaitsevat samassa
kromosomissa lähellä toisiaan, ne
todennäköisimmin periytyvät yhdessä, jolloin niiden (geenimerkin
ja migreeniä aiheuttavan geenin)
sanotaan olevan kytkeytyneet. Kytkeytymisen todennäköisyys lasketaan tilastollisesti kytkentäanalyysillä ja sen tulos ilmoitetaan kymmenjärjestelmän logaritmisena todennäköisyyssuhteena eli lod-arvona. Mitä suurempi on lod-arvo, sitä
todennäköisempää on, että on löytynyt alue, jolla virheellinen geeni
sijaitsee.
Migreenisukujen
kerääminen
kyselylomakkeella
I:2
II:4
II:6
III:1
II:5
III:2
II:7
III:3
II:8
III:4
II:9
III:5
II:10
III:6
Kuva 1.
Tähän kuvaan on piirretty eräs tutkimukseemme
osallistuneista migreeniperheistä. Nuoli osoittaa neurologin
vastaanotolle tullutta migreeniä potevaa henkilöä, jonka
toimesta muut suvun jäsenet ovat osallistuneet
tutkimukseemme. Ympyrä esittää naishenkilöä, neliö
mieshenkilöä. Tummennetut symbolit merkitsevät migreeniä
potevaa henkilöä, vaaleat henkilöitä, joilla ei ole päänsärkyä.
Olemme systemaattisesti jo usean
vuoden ajan etsineet tyypillisiä
migreenisukuja geneettiseen tutkimukseemme Suomessa. Tämänhetkinen
tutkimusaineistomme
koostuu yli 600 suomalaisesta migreeniperheestä, joiden suvussa on
useita migreeniä potevia henkilöitä. Oirekuvan täsmälliseksi kuvantamiseksi
geenitutkimustamme
varten ovat neurologimme, LT
Mikko Kallela ja dos. Markus
Färkkilä, kehittäneet kyselylomakkeen, joka osaltaan mahdollistaa maanlaajuisen migreenisukujen tietojen keräämisen. Kyselyn
englanninkielistä versiota voi tarkastella
osoitteessa
http://
ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/
kliin/vk/kallela/. Kokemuksemme
→
7
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
edes kokeilleet migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja, vaikka heidän migreenikohtauksensa ovat
täysin invalidisoivia. Kokemuksemme perusteella triptaanit kuitenkin
näyttäisivät toimivan erityisen hyvin vaikeaa ja tyypillistä migreeniä
sairastavilla.
Aurallisen migreenin
periytyminen
suomalaisperheissä
Kuva 2.
Auralliseen migreeniin
kytkeytyvä kromosomialue
4q24.
perusteella tiedämme, että geenivirheen löytymiseen ei riitä pelkästään tutkittavien sukujen suuruus.
Tutkimusta varten on nimenomaan seulottava esiin ne suvut,
joissa migreeniä potevien oirekuva
on mahdollisimman samankaltainen läpi koko suvun. Tällöin on todennäköistä myös se, että kaikkien
suvun migreenipotilaiden oireiden
taustalla on sama geenimuutos.
Geneettinen tutkimus vaatii siis
onnistuakseen satoja kliinisesti
tarkasti tutkittuja sukuja ja näiden
sukujen jäsenten aktiivista osallistumista.
Vaikka tutkimuksemme päätavoitteena onkin paikantaa migreenille altistavia geenejä, tuottaa
kyselylomakkeemme samalla arvokasta tietoa migreenipotilaan oireista, hoidosta ja nykyhoidon tehosta. Näin saadaan selville ne migreenin osa-alueet, joihin kliinikkojen tulee jatkossa erityisesti keskittyä, jotta suomalainen migreenipotilas saisi parhaan mahdollisen
hoidon. Näyttää esim. siltä, että
useat vaikeaakin perinnöllistä migreeniä sairastavat potilaat eivät ole
Maailmanlaajuisestikin mittavasta
600 perheen aineistostamme valitsimme migreenigeenin paikantamiseen 50 perhettä, joissa aurallinen migreeni perhetietojen perusteella laadittujen sukupuiden
mukaan näyttää periytyvän sukupolvelta toiselle (Kuva 1). Näistä 50 perheestä tutkimukseemme
osallistui yhteensä 430 joko migreeniä potevaa tai ”tervettä” henkilöä. Näistä 430:stä henkilöstä aurallista migreeniä poti 246. Migreenin diagnoosi perustui Kansainvälisen päänsärkyjärjestön (International Headache Society, IHS)
vuonna 1988 laatimiin kriteereihin. Kytkentäanalyysitutkimuksen
teimme näiden 430:n henkilön
DNA-näytteistä tutkimalla kaikkiaan 350 geenimerkin periytyvyyttä aurallisen migreenin suhteen. Tutkimustuloksemme osoittivat kromosomin numero neljä
(kuva 2) kytkeytyvän auralliseen
migreeniin.
Löytämämme alue on laaja, ja
tämänhetkisen tietämyksen perusteella alueella sijaitsee useita kymmeniä geenejä, joista moni sopisi
oletetun toimintansa perusteella
migreenille altistavaksi geeniksi.
Tutkimustuloksemme vahvistivat
myös aikaisempaa havaintoamme
siitä, että kromosomissa 19 sijaitseva CACNA1A-geeni ei näytä
kytkeytyvän auralliseen migreeniin
suomalaisperheissä.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
Loppusanat
Löytämällemme kromosomialueelle kytkeytyvien sukujen migreenikohtauksista voidaan löytää joitakin tunnusomaisia piirteitä. Näissä suvuissa migreeni on kuin oppikirjasta: vahvaoireista ja monimuotoista. Kohtausta edeltävät
ns. prodromaali- eli ennakko-oireet kuten haukottelu ja makean
himo. Näitä seuraavat ns. auraoireet – useimmiten näköhäiriöt, sahalaidat ja näkökenttäpuutokset –
ja kohtaus huipentuu kovaan sykkivään päänsärkyyn, johon liittyy
pahoinvointia ja aistiarkuutta valolle, äänille ja hajuille. N. 60%
potilaista oksentelee kohtauksien
yhteydessä. 4q24-alue näyttää siis
liittyvän nimenomaan tyypilliseen,
vaikeaan migreeniin, jossa kohtaus voidaan jakaa ennakko-, aura- ja päänsärkyvaiheisiin. On
mahdollista, että perheistämme
tulee vuosien mittaan löytymään
useita muitakin migreenille altistavia geenejä. Nyt löytynyt kromosomialue on kliinikon kannalta
erityisen kiinnostava, koska se liittyy nimenomaan tavalliseen auralliseen migreeniin, ei harvinaisiin
migreenin alaryhmiin.
❦
1) autosomaalinen = muihin kuin sukupuolikromosomeihin liittyvä
2) genomi = yksinkertainen kromosomisto
Maija Wessman, FT, dos., vs. yo-lehtori, tutkija, Helsingin yliopisto ja Biomedicum Helsinki
Mikko Kallela, LT, neurologian erikoislääkäri,
Biomedicum Helsinki, Helsingin Päänsärkykeskus
Mari Kaunisto, FM, tutkija, Biomedicum Helsinki
Markus Färkkilä, LKT, dos., neurologian erikoislääkäri, Neurologian poliklinikka, osastonylilääkäri, HUS
Aarno Palotie, LKT, professori, Department
of Pathology and Laboratory Medicine, University California Los Angeles, USA
8
Erikoissairaanhoitaja
Liisa Aaltoila
Migreeniä laukaisevat
tekijät ja niiden
välttäminen
J
oka kymmenes suomalainen sairastaa migreeniä. Onneksi suurin osa heistä selviää vaivansa
kanssa melko hyvin, mutta joillakin migreeni selvästi huonontaa
elämänlaatua ja kaventaa sosiaalisia ympyröitä. Migreeni voi aiheuttaa kovaa fyysistä kipua ja pelkoa siitä, milloin seuraava kohtaus
tulee. Se voi myös masentaa ja aiheuttaa mielipahaa mm. siksi, että
migreenistä aiheutuvia poissaoloja
ei aina työyhteisössä ymmärretä.
Migreeni on perinnöllinen sai­
raus, mutta ympäristötekijät ja
omat elämäntavat voivat vaikuttaa
huomattavasti kohtausten määrään. Migreeniä laukaisevia tekijöitä on potilaiden omien kokemusten perusteella paljon. Tieteellistä
tutkimusta ei useinkaan taustaksi
löydy, tai se ei ole pystynyt osoittamaan esim. jonkun ruoka-aineen
migreeniä aiheuttavaa ominaisuutta. Tiedetään myös, että laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä: jotkut
migreeniä sairastavat osaavat nimetä lukuisia ärsykkeitä, kun taas
9
toiset eivät tiedä ainuttakaan. ”Migreenikynnys” samallakin henkilöllä vaihtelee ajankohdasta toiseen.
Niinpä tietty laukaiseva tekijä ei
aina saakaan kohtausta aikaiseksi.
Niille vaikeasta migreenistä kärsiville henkilöille, joita tavalliset
tulehduskipulääkkeet eivät auta,
saattaa täsmälääkkeiden korkea
hinta koitua tehokkaan hoidon esteeksi. Tämä, ja tietysti kohtausten
aiheuttama kipu ja haitta, ovat hyviä perusteita ennaltaehkäisevälle
hoidolle, johon osana kuuluu migreeniä laukaisevien tekijöiden välttäminen.
Psyykkinen ja fyysinen
stressi
Laajasti tunnettuja migreenille altistavia tekijöitä ovat stressi tai sen
laukeaminen. Toiset saavat migreenin juuri kiireimpään aikaan silloin kun se ei missään tapauksessa
”saisi” iskeä. Toiset taas heräävät
säännöllisesti kiireisen viikon jäl-
keisenä lauantaiaamuna tai loman
ensimmäisenä päivänä piinaavaan
jyskytykseen. Stressin välttäminen on usein vaikeaa, sillä hyvin
harva pystyy enää määräämään
työnsä tahdin omista lähtökohdistaan. Aina, kun tilanne sallii, on
syytä osata sanoa ”ei” ja pitää huolta työn ja vapaa-ajan tasapainosta.
Lihasten jännittyminen esim.
yksipuolisen työn seurauksena voi
johtaa migreenikohtausten tihenemiseen. Siksi lihasten kunnon ylläpito ja jännityksen laukaiseminen
sopivalla liikunnalla (esim. sauvakävely, selkäuinti) ovat avuksi. Liiallinen fyysinen rasitus voi kuitenkin laukaista migreenin, joten liikunnan sopiva rasitustaso ja liikuntamuotokin on kokeiltava yksilöllisesti. Talvella pakkasen ja viiman aiheuttama epämukavuus ja
lihasten jännittyminen on pahasta.
Pään sekä niska- ja hartiaseudun
suojaaminen lämpimin asustein on
ennaltaehkäisevä toimenpide, joka
on onneksi helppo toteuttaa.
→
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
”Säännöllinen elämä”
Vuorokausirytmin vaihtelu altistaa
migreenille. Sekä liiallinen valvominen että houkuttelevalta tuntuva pitkään nukkuminen vapaapäivän aamuna saattaavatkin kääntyä
harmilliseksi jomotukseksi. Niinpä
hyvä neuvo on säilyttää normaali,
arkinen vuorokausirytmi viikonloppuisinkin. Pitemmillä lomilla, jos
tarvetta on, voi liu’uttaa aikatauluansa vähitellen haluttuun suuntaan ja palata arkirytmiin taas hiljalleen loman loppuvaiheessa. Epäsäännöllinen työaika, esim. kolmivuorotyö, saattaa pahasta migreenistä kärsivälle aiheuttaa lisäharmia.
Ruokailu- ja välipala-aikojen
säännöllisyys on tärkeää, koska
verensokerin lasku saattaa aiheuttaa kohtauksen. Aterian jäätyä väliin monet ovat varmasti nälissään
”syyllistyneet” hotkimaan suklaata,
makeisia tms., jotka nostavat nopeasti verensokeria. Nopean nousun jälkeen seuraa kuitenkin nopea lasku. Esim. ruisleipä, muut
viljatuotteet, kasvikset, hedelmät
ja marjat estävät migreenikohtauksen tehokkaammin pitäessään
verensokerin tasaisempana, ilman
”sahaavia” nousuja ja laskuja.
Ravinto- ja lisäaineet
Kokemusperäinen lista migreeniä
laukaisevista ravintoaineista on pitkä. Esimerkkeinä mainitaan kovat
juustot, (kesto)makkarat, säilykeja einesruoat, savustetut ja voimakkaasti maustetut ruoat, hapankaali, soijakastike, keitto- ja kastikeaineet, liha- ja kalavalmisteet,
kananmunat, tomaatti, pavut, päh-
kinät, jäätelö, lakritsa, salmiakki,
suklaa, kolajuomat, puna- ja valkoviini, alkoholijuomat yleensä jne.
Useimmissa tapauksissa migreeniä
aiheuttava tekijä lienee jokin tuotteen sisältämä lisäaine, joista natriumglutamaatti (E621) on ehkä tavallisimmin ”migreenilisäaineeksi”
nimetty. Sitä käytetään ns. arominvahventeena mm. joissakin makkaroissa, eineksissä sekä keitto- pataja (salaatti)kastikeaineksissa. Natriumglutamaattia syytetään myös
”kiinalainen ravintola -syndroomasta”, jossa jotkut migreenille alttiit
saavat kovan päänsäryn tunnin sisällä kiinalaisen ruoan nauttimisesta. Säilyvyyttä parantavista aineista natrium- ja kaliumnitriittien
(E250 ja E249) sekä natrium- ja
kaliumnitraattien (E251 ja E252)
mainitaan aiheuttavan migreeniä
joillekin potilaille. Näitä aineita
saattaa löytyä kestomakkaroista,
liha- ja kalavalmisteista, joistakin
juustoista ym. Makeutusaineena
käytettävää aspartaamia (E951)
(esim. eräissä kevytjuomissa, hapanmaitotuotteissa, jäätelöissä) on
myös epäilty migreenin laukaisijaksi.
Mikäli migreenitilanne ei pysy
hallinnassa, kannattaa pohtia, olisiko omassa ruokavaliossa jokin sellainen ravintoaine, jota välttämällä
tilanne paranisi. Niin sanottua välttämisdieettiä suositellaankin joskus myös migreenipotilaille. Tällöin jätetään pois aluksi yksi epäillyistä aineista ja kokeillaan, olisiko
sillä edullista vaikutusta. Esimerkiksi natriumglutamaatin pois jättäminen tarkoittaa kaikkia niitä
ruoka-aineita, jotka tätä lisäainetta sisältävät, joten toteutus vaatii
tarkkuutta ja aikaa ruokaostoksilla. Jos ”testattavien” aineiden lista
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
on pitkä, vaatii kaikkien läpikäyminen melkoisesti kärsivällisyyttä
ja aikaa. Aina ei tarvita täydellistä
välttämistä. Joidenkin migreenistä
kärsivien henkilöiden kokemusten
mukaan toisinaan on kyse määristä: migreenille altistavan ravinto- tai lisäaineen vähentäminenkin
voi olla riittävä toimenpide. Herkkyys migreenille altistaville tekijöille saattaa vaihdella elinkaaren
eri vaiheissa ja vältetyn aineen palauttamista ruokavalioon voi ajoittain kokeilla.
Jotkut tuntevat voivansa paremmin, kun valmistavat kaiken
ruoan itse tuoreista raaka-aineista. Silloinkin, jos käyttää valmiita
mausteseoksia, kannattaa tarkistaa purkin kyljestä se pienin teksti: joskus sieltä voi löytyä vaikkapa
natriumglutamaatti. Migreeniä sairastaville ei jyrkkiä dieettejä yleensä suositella, koska näyttö niiden
tehosta on varsin vähäistä. Jokainen olkoon tässä oman onnensa
seppä: tärkeintä on tietää, mikä
omalla kohdalla tuntuu toimivan.
Tarkkojen yleispätevien ravintoohjeiden antaminen on mahdotonta, koska olemme kaikki yksilöitä.
Ravinnon tarkkailussa ei kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin, sillä se voi aiheuttaa stressiä, joka
taas laukaisee migreenin!
Nautintoaineet
Monen ruoka- tai nautintoaineen
migreeniä mahdollisesti lisäävää
tekijää ei varmuudella tiedetä. Punaviini, joka lienee laajimmin tunnettu migreenin laukaisija, kuuluu
tähän joukkoon, joskin mm. fenoliyhdisteitä on ehdotettu ”syyllisiksi” tähän monen tuntemaan ongel10
Jotkut migreeniä sairastavat osaavat
nimetä lukuisia ärsykkeitä, kun taas
toiset eivät tiedä ainuttakaan.
maan. Myös valkoviini, samppanja, tai muu alkoholijuoma on yksilötasolla nimetty migreenin syyksi.
Erikoista on, että Iso-Britanniassa
punaviini, mutta Italiassa ja Ranskassa valkoviini nimetään herkemmin migreeniä aiheuttavaksi! Kaikkia viinejä ei myöskään pidä ”niputtaa” samaan kasaan: saattaa olla,
että joku puna- tai valkoviini aiheuttaa migreenin ja toinen taas ei.
Viinin ystävän kannattaakin seurata, minkä viinin jälkeen kohtaus yllättää ja minkä ei. Usein on mahdollista löytää viini, joka kohtuullisesti nautittuna sopii migreeniä
sairastavallekin. Jos kuulut niihin,
jotka eivät voi nauttia yhtään minkäänlaista alkoholijuomaa, voit lohduttautua sillä, että alkoholittomiakin drinkkejä on olemassa.
Onko iltapäiväkahvin väliin jättäminen kostautunut migreeninä?
Säännöllisestä, melko runsaasta
kofeiinin käytöstä kehittyy riippuvuus, ja särky on vieroitusoire,
jonka uusi kofeiiniannos parantaa.
Kohtuullinen kahvin tai muun kofeiinipitoisen aineen nauttiminen
säästää tältä harmilta. Hyvin runsasta kahvin juontia ei kannata lopettaa kerralla, vaan vähentää hiljalleen pitemmän ajan kuluessa, totuttaen elimistöä uuteen tilanteeseen.
Suklaa mainitaan hyvin usein
migreenin aiheuttajaksi, vaikka sen
mainetta on viime aikoina yritetty
puhdistaa. Totta on, että monet
ahmivat voimakkaaseen makeanhimoonsa suklaata ennen migreenikohtausta. Uskotaan kuitenkin,
että jo tämä makeanhimo on migreeniä ennakoiva oire, ts. kohtaus
on jo kehittymässä, ja kehittyisi
särkyvaiheeseen, söipä suklaata tai
ei. Suklaan maine on siis ilmeises-
ti monta kertaa turhaan mustattu
tässä yhteydessä.
Neste- ja
suolatasapainon häiriöt
Kesähelteet ja sauna eivät ole monelle migreenipotilaalle mieluisia.
Tilanteissa, joissa nesteen (ja sen
mukana suolojen) poistuminen elimistöstä on hikoilun myötä runsasta, on oleellista muistaa runsas juominen (esim. kivennäisvesi) ja välipalat. Pään suojaaminen kuumalta
paahteelta on tärkeää. Jos saunominen on mielipuuhiasi, mutta saat
siitä helposti migreenin, voit testata kokeiltua vinkkiä: varustaudu
saunaan kietomalla kylmällä vedellä kostutettu pyyhe pääsi ympärille
ja pidä jalkasi viileässä vedessä!
Aistien välittämä
migreenin laukeaminen
On hyvin tunnettua, että aistien
herkistyminen kuuluu oireena migreenikohtaukseen. Aistien kautta
tulevat ärsykkeet voivat toimia
myös migreenin laukaisijoina.
häikäisyn estävillä aurinkolaseilla.
Tunnelmallista kynttilä- tai takkailtaa helpottaa, jos huoneessa on
edes jonkin verran muuta valaistusta pehmentämässä tulen ja pimeyden vastakohtaisuutta. Aurinkolasit voivat olla avuksi sisälläkin,
mm. ostoskeskusten kirkkaissa valoissa, elokuvissa tai konserteissa.
Television, tai tietokoneen monitorin valoisuutta voi säätää oman
maun mukaiseksi ja käyttävätpä
jotkut aurinkolaseja myös päätetyöskentelyssä. Työkaverit kyllä
tottuvat siihen pian, kun vain itse
suhtautuu siihen luonnollisesti!
Kuulo
Kova meteli on vahingollista kenen
hyvänsä kuuloaistille, mutta migreenille alttiit saattavat saada vielä migreeninkin. Korvatulpat ovat
hyvä apu. Meluisissa konserteissa
niitä käyttävät jo monet muutkin.
Hyvin ne toimivat kotonakin silloin, kun vaikkapa nuorison kanssa
ei pääse yhteisymmärrykseen musiikin sopivasta volyymista. Tämä
estää migreeniä ainakin kahdella
tavalla: vaimentamalla liian kovat
äänet ja säästämällä ylimääräiseltä
väittelyltä ja stressiltä…
Näkö
Kirkkaat ja etenkin vilkkuvat tai
”lepattavat” valot ovat monen migreeniä sairastavan painajainen. Helakka auringonpaiste ja sen välkehtiminen veden pinnalla, kimaltelevat hanget, kynttilän tai takkatulen
loimotus muuten pimeässä ympäristössä – kadehdittavan nautinnollista? Näistäkin tilanteista voi
useimmiten nauttia, kun varustautuu hyvillä, myös sivusta tulevan
Haju
Odotettuun juhlaan tai teatterireissuun saattaa tulla ei-toivottu mutka, jos vierustoveri on päättänyt varustautua tilaisuuteen käyttämällä
mielestään ihastuttavaa parfyymia/
partavettä, hiuslakkaa ja deodoranttia – ja kaikkia hiukan liikaa.
Joskus ei auta muu, kuin poistua
vähin äänin paikalta.
→
11
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
Natriumglutamaatti (E621) on
ehkäpä tavallisimmin
”migreenilisäaineeksi” nimetty.
Hajuista tupakan savu on monelle vastenmielinen. Passiivista
tupakointia on vaikea välttää täydellisesti, mutta parannusta tähän
ovat tuoneet tupakoinnin kieltäminen julkisissa kulkuneuvoissa ja
työpaikoilla, sekä ravintoloissa vaaditut savuttomat alueet.
Ruoanvalmistuksessa syntyvät
voimakkaat hajut voivat rajoittaa
migreenistä kärsivän kokkausharrastusta, eikä voimakastuoksuisen
ruoan syöntikään aina onnistu.
Nämä ovat jälleen hyvin yksilöllisiä ongelmia, joihin jokainen oppii
omat selviytymiskeinonsa.
Monen ihmisen aamurutiiniin
kuuluu lisäksi sanomalehden silmäily, mutta osa saa migreenin painomusteen hajusta! Silloin lehden
voi lukea vasta illalla, kun haju on
suurin piirtein haihtunut. Internetin omaavat voivat lukea ”hajutonta lehteä” jo aamulla. Ja onhan sentään aina radio ja televisio.
Migreeniä poteva ei aina voi
osallistua muutto- tai remonttitalkoisiin: pesuaineiden, maalien ja
liuottimien hajut voivat olla hänelle ylivoimaisia.
Kukkien saaminen ilahduttaa
varmasti lähes kaikkia, mutta kotiin, jossa joku kärsii migreenistä,
ei pidä viedä voimakkaasti tuoksuvaa kimppua.
Vinkkejä
matkustamiseen
Pitkät matkat pelottavat jo etukäteen joitakin migreeniä sairastavia.
Lentomatkojen aikana tapahtuva
ilmanpaineen vaihtelu lähes takaa
joillekin migreenikohtauksen matkan päätteeksi. Tämä on ongelma,
jolle on vaikea itse tehdä mitään,
mutta lääkärin kanssa voi pohtia
ennaltaehkäisevän hoidon mahdollisuuksia jo ennen matkaa.
Monet ”tuntevat nahoissaan”
(= päässään) ukkosrintaman tai
muun säänvaihdoksen seurauksena syntyvät ilmanpaineen muutokset. Näitä on käytännössä mahdoton täysin välttää, mutta mahtaisiko joku migreeni jäädä väliin, jos
lomakohteeksi valitsisi paikan, jossa ilmasto yleensä on mahdollisimman tasainen?
Mahdollisuus valita tasainen junakyyti bussimatkan sijaan on monille mieleen, mutta kiskot eivät
aina kulje haluttuun paikkaan. Bussimatkalla kannattaa valita etupenkki ja istua kasvot menosuuntaan. Päivällä puiden välistä vilahteleva aurinko, pimeällä taas vastaan tulevien autojen valot tai niiden heijastuminen märältä tai jäiseltä tien pinnalta voivat tuntua
pahalta. Aurinkolasit on syytä pitää silmillä öisenkin matkan aikana.
Eikä sovi unohtaa ottaa mukaan migreeni- ja muita lääkkeitä
sekä juomapulloa: migreenillä on
taipumus alkaa vain minuutteja sen
jälkeen, kun huomaa lääkkeiden
unohtuneen!
Samat vinkit pätevät myös silloin, kun matkustaa henkilöautossa tai ajaa itse, jolloin erityisesti
kannattaa pitää ruoka- ja venyttelytaukoja säännöllisesti. Henkilöauto on kesäauringon paahteessa joskus kuuma kuin sauna. Ikkunoiden avaaminen taas aiheuttaa
vetoa, joka sekin voi olla riskitekijä. Ilmastointilaite, joka pitää auton
sisälämpötilan vakiona, on oivallinen apu matkalle.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
Elämää, ei sen
enempää…
Migreeni siirtyy ihmiselle usein jo
perintönä, ja periaatteessa migreeniä sairastaa koko ikänsä. Vaikka
tautia ei voi poistaa, sitä voi yrittää hallita. Migreenin aktiivisuus
usein vaihtelee eri elämänvaiheissa ja parhaimmillaan saattaa käydä niin, että voi lähes unohtaa siitä kärsineensä. Kaikki eivät ole
yhtä onnekkaita. Pahasta migreenistä kärsivät ovat valmiita suuriinkin ponnistuksiin päästäkseen
selville tautinsa taustatekijöistä ja
saadakseen ne hallintaan. He tulevat harvoin toimeen vaikean migreeninsä kanssa pelkästään kotikonstein, mutta lääkehoidon lisänä pieneltäkin tuntuva käytännön
niksi voi merkitä parannusta elämän laatuun. Liiallinen oman tilan
tarkkailu ei kuitenkaan ole hyväksi sen enempää migreenissä
kuin muissakaan sairauksissa. Sopiva peräänantamattomuus ja sisukkuus ovat tarpeen, jotta voisi
elää mahdollisimman tavallisesti –
migreenistä huolimatta.
❦
12
Riikka Näätsaari
tuotepäällikkö, proviisori
GlaxoSmithKline Oy
HIT-6™
päänsärkytesti
D
uodecimin Käypä Hoito -suosituksen mukaan aikuisen
migreenipotilaan hoidon kulmakivet ovat oikea diagnoosi
ja siihen liittyvä luottamuksellinen
potilas-lääkärisuhde. Edellytyksenä ovat huolellinen anamneesi ja
kohtausten kuvaus sekä potilaan
elämäntapojen ja elämänlaadun
selvittäminen (www.duodecim.fi/
kh).
Suomessa ja muualla maailmassa on julkaistu uusi päänsärkytesti
HIT-6™ eli Headache Impact Test.
HIT-6™ on testi, joka mittaa päänsäryn vaikutusta päivittäiseen toimintakykyyn työssä, kotona ja sosiaalisissa tilanteissa. Testi on kehitetty helpottamaan potilaan ja
hoitavan lääkärin välistä dialogia.
HIT-6™ antaa lääkärille tarvittavaa tietoa potilaan päänsäryn luonteesta ja rohkaisee potilasta puhumaan avoimemmin päänsärystään
ja kuvailemaan lääkärille, miltä hänestä tuntuu. Se myös auttaa potilasta ymmärtämään, mikä vaikutus
päänsäryllä on hänen elämäänsä.
Migreenipotilaan elämänlaatu
on osoittautunut eri elämänlaatumittausten mukaan jopa huonommaksi kuin useiden kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin yhteydessä. Migreenipotilailla elämänlaadun heikentyminen on suoraan suhteessa
migreenin vaikeusasteeseen.
13
Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan (Migraine Awareness Week Research 1999) yli puolet päänsärkypotilaista ei osannut
ilmaista lääkärilleen, kuinka vaikeasta päänsärystä todellisuudessa
kärsii. Samassa tutkimuksessa kahdeksan potilasta kymmenestä uskoi, ettei lääkäri ymmärtänyt täysin, minkälainen vaikutus päänsäryllä oli paitsi potilaalle itselleen,
myös tämän perheelle. 80 % tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä olisi toivonut päänsärkypotilaalta tarkempaa kuvausta päänsäryn luonteesta. Tutkimusten
mukaan lääkärin tietäessä enemmän potilaansa päänsäryn luonteesta, on hänen valitsemansa hoito tarkoituksenmukaisempaa.
HIT-6™ mittaa päänsäryn vaikutusta potilaan elämään 6 kysymyksen avulla. Kysymykset ovat
lyhyitä ja testi on helppo täyttää.
Vastausvaihtoehtoja on jokaiseen
kysymykseen 5: ei koskaan (6 pistettä), harvoin (8 p.), joskus (10
p.), hyvin usein (11 p.), aina (13
p.). Mitä suurempi kokonaispistemäärä, sitä enemmän päänsärky
vaikuttaa potilaan elämään. Testi
kannattaa uusia 4 viikon kuluttua
ja näin seurata päänsäryn kulkua ja
kehitystä.
Sekä potilaan että lääkärin on
helppo tulkita HIT-6™ päänsärkytestin tulosta, sillä testi määritte-
lee päänsäryn vaikutuksen yksinkertaisen, helposti ymmärrettävän
pisteskaalan avulla. Mikäli pisteet
jäävät alle 50, ei päänsärky juurikaan vaikuta potilaan elämään. Jos
pisteitä tulee 50-55, on päänsäryllä jonkinasteinen vaikutus. Jos testin tuloksena on 56-59 pistettä, on
päänsäryllä merkittävä vaikutus ja
mikäli pisteet yltävät 60:een tai yli,
on päänsäryllä erittäin suuri, kielteinen vaikutus potilaan elämään.
Jos pistemääräksi tulee vähintään 50, voi potilaan kärsimä päänsärky olla migreeniä.
Selkeiden kysymysten ja lyhyytensä vuoksi HIT-6™ toimii ihanteellisena apuvälineenä kiireisissä
lääkärinvastaanottotilanteissa. Potilaan on hyvä tehdä testi jo ennen vastaanotolle menoa. Aikaa
testin tekemiseen menee muutama
minuutti. Kun päänsäryn vaikutus
selviää voidaan lääkitys ja muu hoito räätälöidä sairauden vaikeusasteen mukaan.
HIT-6™ on kansainvälinen testi, joka on käännetty jo lähes 30 kielelle. Tee testi seuraavalla aukea­
malla tai internetissä osoitteissa:
www.migreeni.org,
www.migreeni.com,
www.gsk.fi
www.headachetest.com.
❦
→
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
--------------------------
HIT-6
TM
Testi päänsäryn vaikutuksesta
Tämä kysely on suunniteltu auttamaan sinua kuvailemaan ja kertomaan meille,
miltä sinusta tuntuu ja mitä et päänsärkysi vuoksi kykene tekemään.
Vastaa ruksaamalla yksi vaihtoehto kuhunkin kysymykseen
Ei koskaan
1.
Kun sinulla on päänsärkyä,
kuinka usein kipu on ankaraa?
2.
Kuinka usein päänsärky rajoittaa
kykyäsi hoitaa tavallisia, päivittäisiä
toimiasi, kuten kodinhoitotöitä, työtäsi,
koulunkäyntiäsi tai kanssakäymistä
muiden ihmisten kanssa?
3.
Kun sinulla on päänsärkyä, kuinka
usein toivoisit voivasi käydä
makuulle?
4.
Kuinka usein viimeisten 4 viikon
aikana olet päänsäryn takia
tuntenut itsesi liian väsyneeksi
työskennelläksesi tai hoitaaksesi
päivittäiset toimesi?
5.
Kuinka usein viimeisten 4 viikon
aikana olet tuntenut itsesi
tympääntyneeksi tai ärtyneeksi
päänsäryn vuoksi?
6.
Kuinka usein viimeisten 4 viikon
aikana päänsärky rajoitti kykyäsi
keskittyä työhön tai päivittäisiin
toimiin?
Harvoin
Joskus
Hyvin usein
Aina
Sarake 3
Sarake 4
Sarake 5
Laske sarakkeiden pistemäärät
Sarake 1
6 pist./vastaus
Kokonaspistemäärän saat
laskemalla yhteen kunkin
sarakkeen pisteet.
Sarake 2
8 pist./vastaus 10 pist./vastaus 11 pist./vastaus 13 pist./vastaus
Kokonaispistemäärä
Mitä korkeammat pisteet, sitä
suurempi on vaikutus elämääsi.
Pisteväli on
36-78.
---------------------------Näytä kyselyn (HIT-6) tulokset lääkärillesi.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
14
---------------------------
HIT-6
TM
Testi päänsäryn vaikutuksesta
Mitä saavuttamasi pistemäärä merkitsee.
Jos pistemääräsi oli 60 tai enemmän
Päänsärky vaikuttaa hyvin kielteisesti elämänlaatuusi. Sinulla voi olla lamauttavia kipukohtauksia ja muita
oireita, jotka ovat hankalampia kuin muilla päänsärkypotilailla. Älä anna päänsäryn estää sinua
nauttimasta elämällesi tärkeistä asioista, kuten perheestä, työstä, koulusta tai sosiaalisesta elämästä.
Sovi tapaaminen lääkärisi kanssa JO
TÄNÄÄN ja keskustele HIT-6 -testin tuloksista
Jos pistemääräsi oli 56 - 59
Päänsärky vaikuttaa merkittävästi elämääsi. Sinulla voi olla voimakasta kipua ja muita oireita, joiden
vuoksi et voi aina osallistua perhe-elämään, työhön, kouluun tai sosiaaliseen elämään täysipainoisesti.
Sovi tapaaminen lääkärisi kanssa JO
TÄNÄÄN ja keskustele HIT-6 -testin tuloksista
Jos pistemääräsi oli 50 - 55
Päänsäryllä on jonkin verran vaikutusta elämänlaatuusi. Päänsäryn ei pitäisi viedä aikaa perhe-elämältä,
työltä, koulunkäynniltä tai sosiaaliselta elämältä.
Keskustele HIT-6 -testin tuloksista ja päänsärystä seuraavan lääkärikäyntisi yhteydessä.
Jos pistemääräsi oli 49 tai vähemmän
Päänsärky vaikuttaa vain vähän tai ei lainkaan elämääsi tällä hetkellä. Voit kuitenkin tehdä HIT-6-testin
kuukausittain ja näin seurata päänsäryn vaikutusta elämääsi.
Jos HIT-6 -testin pistemäärä on 50 tai enemmän
Kerro tuloksista lääkärillesi. Elämänlaatua heikentävä päänsärky voi olla MIGREENI.
Tee HIT -testi, kun käyt lääkärin vastaanotolla. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että jos lääkärit yhdistävät
päänsäryn merkityksen potilaan elämänlaatuun, he määräävät paljon todennäköisemmin tehokkaan
hoito-ohjelman, johon voi kuulua lääkitys.
HIT -testin saa myös osoitteista www.glaxosmithkline.fi, www.migreeni.com sekä www.headachetest.com.
Voit tulostaa Webistä henkilökohtaisen raportin ja yksityiskohtaisen version lääkäriä varten.
Muista seurata päänsäryn kehittymistä tekemällä HIT -testi tai Web-testi uudelleen.
Tietoja HIT -testistä
HIT-testin (Headache Impact Test) avulla mitataan henkilöiden kykyä toimia työssä, koulussa, kotona ja
sosiaalisissa tilanteissa. Pistemäärä kertoo, kuinka paljon päänsärky vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyysi.
Kansainvälinen asiantuntijaryhmä, johon kuului neurologeja, on kehittänyt HIT-6 -testin.
HIT-6 -testin ei ole tarkoitus tarjota lääketieteellistä neuvoa lääketieteelliseen diagnoosiin tai hoitoon.
Pyydä hoitohenkilökunnalta ohjeita omaan tilanteeseesi.
---------------------------HIT-6 Scoring Interpretation Finland (Finnish) Version 1.1
15©2001 Quality Metric, Inc. and GlaxoSmithKline
Group of Companies. All rights reserved.
Suomen Migreeniyhdistys
– Päänsärky-lehti
1/2002
Kurjenkellontie
5, 02270 Espoo
Puh. 09 867 867
U uti s ia m e il t ä ja mu u a lta
Kela korvaa osan sairauskuluista
• Migreenin
Käypä hoito -suositus
ilmestyy Duodecim-lehdessä
11/2002. Palaamme asiaan
syyskuussa.
• Kiitämme kaikkia, jotka
ovat vastanneet
jäsenkyselyymme. Tuloksiin
palataan lehtemme
seuraavassa numerossa.
• Yhdistyksen
nettisivut on uusittu.
Käy tutustumassa:
www.migreeni.org
Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaan
• osan yksityislääkärin palkkiosta (60 prosenttia Kelan vahvistamasta taksasta)
• osan yksityislääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 prosenttia Kelan vahvistamasta taksasta, kun kustannuksia on yli 13,46 eur)
Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut voivat olla
suurempia kuin Kelan taksat, joiden perusteet määrää sosiaali- ja
terveysministeriö. Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimusja hoitotoimenpiteistä sekä niille taksat, joihin voit tutustua joko
Kelan toimistoissa tai Kelan internetsivuilla kohdassa pdf-kirjasto.
Sairaanhoitokorvauksia haetaan toimittamalla Kelaan täytetty
hakemus (hakemus voi olla lääkärinpalkkiolomakkeen kääntöpuolella tai erillisenä) ja selvitys annetusta hoidosta ja maksukuitti viimeistään 6 kk kuluessa siitä, kun hakija on maksanut hoidon. Korvaus voidaan vähentää maksusta suoraan myös hoitopaikassa, joka
on tehnyt valtakirjasopimuksen Kelan kanssa. Silloin korvauksen
saajalle tulee kotiin Kelasta vain ilmoitus korvauksesta, mutta ei
tilille korvauksen määrää. (Kelan sanomat 2/2002)
Muistathan päivittää osoitetietosi
Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta:
Syntymävuosi?
Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: ❏ migreenistä? ❏ tensiosärystä? ❏ basilaarimigreenistä?
❏ Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia)
Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
tai sähköpostilla: [email protected]
Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita [email protected].
Lääkehoidon asiantuntija
kätevästi aivan
Helsingin keskustassa
Stockmannin tavaratalossa
Erottajan Apteekki
Mannerheimintie 1, 00100 Helsinki
Puhelin (09) 654 847, fax (09) 654 849
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
16
Robert Paul,
sisätautiopin dosentti,
lääkealan erityispätevyys
Triptaanit
migreenilääkkeinä
M
igreenin hoitokokonaisuuteen kuuluvat lääkkeet ja
elämäntapojen
sovittaminen.
Migreenikohtauksen
laukaisevia tekijöitä kuten valvomista, ylensyömistä, ylenjuomista,
äkillisiä fyysisiä ponnistuksia ja
tiettyjä ruoka-aineita on syytä välttää. Jos kohtaus alkaa, on syytä hakeutua himmeästi valaistuun, äänettömään ja rauhalliseen tilaan.
Lievän migreenikohtauksen ensisijainen lääkehoito on parasetamoli tai tulehduskipulääke. Niitä
saa apteekista ilman reseptiä ja niiden käyttö on vaivatonta. Jos kohtaukset ovat lieviä ja ilmaantuvat
vain harvoin, pärjää migreenipotilas näillä. Jos migreenikohtaukset
eivät tulehduskipulääkkeillä taltu,
edes metoklopramidiin yhdistettynä, otetaan seuraavaksi yleensä
käyttöön jokin triptaaneista. Jos
nämäkään eivät auta, on mahdollista käyttää ergotamiinijohdoksia,
muita neurologisia valmisteita tai
vahvoja kipulääkkeitä. Tässä artikkelissa kerrotaan millaisia lääkkeitä triptaanit ovat.
17
Triptaanien
ominaisuuksia
Taulukossa 1 luetellaan Suomessa
saatavat triptaanit lääkemuotoineen. Triptaaneja käytetään vain
kohtauksen hoitoon, ei ennaltaehkäisyyn. Lääkkeinä ne ovat sangen
spesifisiä eli kohdentuvat migreenikohtauksen syyhyn – jos triptaani auttaa päänsärkyyn, vahvistaa
tämä itse asiassa myös migreenin
diagnoosia.
Triptaaneja on tarjolla eri lääkemuodoissa. Tabletin lisäksi on
käytettävissä peräpuikko, suussa
liukeneva tabletti, nenäsumute ja
ruiskeliuos. Kullekin lääkemuodolle löytyy oma käyttöaiheensa, josta potilas neuvottelee ja sopii lääkärinsä kanssa.
Taulukossa 2 esitetään tablettimuotoisten triptaanien ominaisuuksia. Tabletin etu on sen helppokäyttöisyys, mutta sen haitta on
ilmeinen, jos potilas pahoinvoinnin ja oksentelun takia ei voi käyttää suun kautta otettavaa tablettia. Tällöin sopiva vaihtoehto on
esim. suussa nopeasti liukeneva
Taulukko 1. Triptaanit
Vaikuttava aine KauppanimiValmistemuodot
sumatriptaani
Imigran
tabletti, nenäsumute, peräpuikko
sekä ruiskeliuos
naratriptaani
Naramig
tabletti
almotriptaani
Almogran
tabletti
ritsatriptaani
Maxalt
tabletti sekä suussa liukeneva tabletti
tsolmitriptaani
Zomig
tabletti sekä suussa liukeneva tabletti
eletriptaani
Relert
tabletti
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
Taulukko 2. Tablettimuotoisten triptaanien ominaisuuksia
(Pharmaca Fennica 2002, Prescriber 1998;9:49-72; CNS Drugs 1999;12:403-417, Neurology 2000;54:1546-163).
Suun kautta
otetun tabletin
hyötyosuus
elimistössä (%)
Puoliintumisaika
verenkierrossa
(tunteja)
Vaikutuksen
alkamisen
nopeus
(minuutteja)
Todennäköisyys
että päänsärky
uusii, jos kohtaus
pitkittyy (%)
sumatriptaani
14
2
30
22 – 37
naratriptaani
naiset 74, miehet 63
6
60
17 – 32
Vaikuttava aine
almotriptaani
70
3,5
30
15 – 18
ritsatriptaani
40 – 45
2–3
30
30 – 47
tsolmitriptaani
40
2,5 – 3
60
22 – 37
eletriptaani
50
4
30
28 – 34
tabletti. Tässä lääkemuodossa vaikuttava aine imeytyy suun limakalvolta, jolloin potilaan ei tarvitse
juoda nestettä lääkkeen nielaisemiseksi ja vaikutus alkaa tablettia nopeammin. Kokonaisvaste on sama
kuin tabletilla. Nenäsuihke-, peräpuikko- ja ruiskemuotoinen lääke
sopii myös potilaille, jotka eivät voi
nielaista tablettia.
Triptaanin valintaan
vaikuttavia seikkoja
Jos triptaani on potilaalle sopiva
lääkeryhmä, on valittava jokin taulukossa 1 luetelluista vaihtoehdoista. Valintaan vaikuttavat sopivan
lääkemuodon lisäksi mm seuraavat
seikat:
Lääkkeen teho
• päänsäryn lievenemisen teho
• päänsäryn lievenemiseen
kuluva aika
• päänsäryn lievenemisen
pysyvyys
• teho muihin migreenin
oireisiin (pahoinvointi, valonja äänenarkuus, yleinen
toimintakyky)
Lääkkeen turvallisuus
• potilaan muut samanaikaiset
sairaudet. Erityisesti on otettava huomioon sydämen, maksan ja munuaisten sairaudet,
sillä näissä sairauksissa kaikkia
triptaaneja ei kaikille potilaille
voi käyttää.
• potilaan samanaikaisesti käyttämät muut lääkkeet. Triptaanien käyttö on tiettyjen lääkkeiden (mm. ergotamiinijohdosten) kanssa samanaikaisesti kielletty.
• haittavaikutukset. Potilaan kokemat haittavaikutukset triptaanista riippumatta samantyyppisiä, mutta yksilöllistä
vaihtelua voi esiintyä – toinen
lääke voi sopia siinä missä toinen ei sovi. Tyypillisiä triptaanien haittavaikutuksia ovat
ihon kihelmöinti ja puristuksen tunne rinnassa.
Potilas sen parhaiten
tietää
Lääkkeen teho ja turvallisuus ovat
lääkkeen käytön a ja o. Migreenilääkkeiden kohdalla myös sopiva
lääkemuoto vaikuttaa huomattavasti lääkkeen lopulliseen asemaan
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
migreenin hoidossa. Triptaanien
vasta-aiheet on aina otettava huomioon lääkettä määrättäessä, eli sepelvaltimotautia, korkeaa verenpainetta tai aivoverenkiertohäiriöitä
sairastaville migreenipotilaille triptaanit eivät pääsääntöisesti sovi.
Vaikka triptaanit ovat tehokkaita migreenilääkkeitä, eivät kaikki potilaat saa niistä riittävää hoitovastetta. Valitettavasti ei ole kliinisiä lääketutkimuksia siitä, onko
hyötyä kokeilla toista triptaania jos
jonkin ensiksi valitun teho ei riitä.
Koska kuitenkin eri triptaanien farmakologiset ominaisuudet poikkeavat toisistaan, hoitava lääkäri voi
kokeilla vaihtoa toiseen triptaaniin ja toiseen lääkemuotoon ennen kuin siirrytään toiseen lääkeryhmään. Sen verran arvokas lisä
triptaanit ovat migreenin hoidossa,
ettei heti kannata luovuttaa.
Oleellista
migreenilääkkeen
käytön kannalta on tietenkin, miten potilas itse kokee lääkkeen tehon ja turvallisuuden. Koska migreeniä ei voi millään ulkoisella mittarilla mitata, ei liioin lääkkeen vastetta voi mitata muulla tavoin kuin
potilaan kokemuksilla. Siksi kaikkien migreenilääkkeiden – myös
triptaanien – osalta potilaan näkemys on pitkälti ratkaiseva.
❦
18
Olen lähihoitajaopiskelija...
Henna Entonen Tampereen Sosiaali- ja terveysalan opistosta. Teen päättötyötäni migreenistä.
Sinä, joka sairastat migreeniä, vastaisitko ystävällisesti seuraaviin kysymyksiini.
– Kerro migreenikohtauksistasi (milloin alkoivat, onko esioireita, millaisia, kohtausten kesto).
– Kerro, kuinka migreenisi todettiin ja miten sitä hoidetaan (mahdolliset tutkimukset, lääkehoito, sairaalahoidot, täydentävät hoitomuodot esim. akupunktio, lymfahoito).
– Kerro, kuinka migreeni vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi.
Voit kertoa kokemuksistasi myös nimettömästi. Käsittelen tietoja luottamuksellisesti.
Ota yhteyttä kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla:
Henna Entonen
Tarmonkatu 4 A 8, 33900 Tampere
Puh. 041 526 0933
Sähköposti: [email protected]
Virkistysviikko migreeniyhdistyksen jäsenille
Lappeenrannan kylpylaitos tarjoaa
erityisesti migreeniä sairastaville
suunnitellun 5 vrk:n virkistysja hoitopaketin.
Ryhmän vähimmäiskoko on 10 henkilöä
ja enimmäiskoko 20.
25.-30.11.2002
• majoitus 2 h huoneissa, puolihoidolla
• päiväkahvit
• sauna- ja allasosaston, sekä
kuntosalin vapaa käyttö
• 2 kylpylähoitoa valinnan mukaan
• 3 ohjattua rentoutusryhmää
• 2 asiantuntijaluentoa
(kipuhoidoista, kipu ja mieli)
• Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtajan luento
• liikuntaryhmät päivittäin (ma-la)
• terveyden tietoiskut (ma-pe)
Hinta: 398 � (2.366,40 FIM)
Ilmoittautuminen viimeistään 3 viikkoa
ennen virkistyspaketin alkamista.
Tiedustelut: Migreeniyhdistyksen
toiminnanjohtaja Matleena
Helojoki 040-848 1032.
Varaukset ja ohjelman tilaukset:
Lappeenrannan Kylpylaitos
asiakaspalvelu 05-616 7201
Viikkoon sisältyy:
Ainonkatu 17, 53100 Lappeenranta, Puh. (05) 616 7201, Fax (05) 616 7200, www.kylpylaitos.com
19
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
K
y
s
y
a
s
i
a
n
t
u
n
t
i
j
a
l
t
a
Dosentti,
neurologian
erikoislääkäri
Markus Färkkilä,
HYKS
Laillistettu
ravitsemus­
terapeutti, KtaO
Leena Alppinen
Neurologian
erikoislääkäri
Matti Ilmavirta,
Torikeskuksen
lääkäriasema,
Jyväskylä
1. Olen 27-vuotias nainen ja
kärsinyt murrosiästä saakka
aurattomasta migreenistä sekä
jännityspäänsärystä. Migreenilääkkeenä minulla on Naramig
2,5 mg:n tabletti, joka pysäyttääkin kohtauksen noin tunnin sisällä sen alkamisesta.
Migreenikohtaukseni liittyvät
yleensä joko ovulaatioon tai
kuukautisten alkamiseen.
Toisinaan päänsäryn aikana
ohimolle, korvan taakse, päälaelle tai takaraivoon nousee
isohko patti, joka aristaa kosketettaessa. Isosiskollani on
myös auraton migreeni ja hänelläkin ilmaantuu samanlaisia
patteja. Mikä tämän aiheuttaa
ja onko se vaarallista? Kuinka
yleistä tätmä on?
Puhtaaseen migreeniin ei liity tällaisia patteja, mutta sen sijaan
lihastensiopäänsäryssä niitä voi
esiintyä. Joskus jännityspäänsärky
laukaisee migreenikohtauksen, ja
tässä tilassa voivat tulehdusvälittäjäaineet saada aikaan ”pattien”
nousun. Joskus taas migreenikohtauksen yhteydessä särky saa aikaan lihasjännityksen muutoksen,
johon pattien ilmaantuminen liittyy. Tämä on harvinainen ilmiö,
mutta ei ole vaarallinen. MF
Isällämme oli n. 15 v sitten aivoverenvuoto. Onko näillä yhteyttä toisiinsa?
Todennäköisesti ei ole. MF
2. Olen 29-v. nainen ja sairastanut aurallista migreeniä kymmenen vuotta. Suuren auran
lisäksi migreeniini liittyy kasvojen puutumista (vasen puoli
kasvoista tuntuu raskaalta ja
jähmeältä, kokonaisuudessaan
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
kasvot tuntuvat puutuneilta)
sekä valo- ja ääniherkkyyttä.
Lääkkeinä
käytän
Zomig-tabletteja ja huonovointisuuteen Migpriviä. Kohtauksia ei tule kovin usein, vain
noin muutaman kuukauden välein ja Zomig katkaisee kohtauksen parissa tunnissa. (Tosin kohtauksen jälkeen on noin
vuorokauden ajan huonovointinen olo ja päähän sattuu, jos
teen päällä äkkinäisiä liikkeitä.)
Varsinainen ongelmani liittyy lentämiseen. Viimeisen vuoden aikana olen aina lennon
laskeutumisvaiheessa ja myös
reippaan turbulenssin aikana
saanut migreenin kaltaisia oireita: vasen puoli kasvoista
jähmeytyy ja kasvot puutuvat,
ohimoon koskee, päätä alkaa
särkeä ja olo on vähän sekava.
Huonovointinen olo jatkuu vielä monta tuntia laskeutumisen
jälkeen.
Tämä on toistunut viimeisten kahdeksan laskeutumisen
yhteydessä, joten ongelma ei
tunnu olevan ohimenevä. Aiemmin en ole vastaavaa kokenut. Olen näillä mainituilla
lennoilla syönyt normaalisti ja
juonut vain vettä, tuoremehua
tai limua, joten alkoholillakaan
ei ole osuutta asiaan.
Mistä on kysymys? Miten
voisin helpottaa oloani lennoilla? Pitäisikö ennen laskeutumista ottaa migreenilääke? Auttaako se, jos kyseessä
ei kuitenkaan ole varsinainen
migreenikohtaus? Onko jotain
erityistä, mitä migreeniä sairastavien tulisi ottaa huomioon lennolle lähtiessä, muuta
20
Punaviinissä on alkoholin lisäksi parkkiaineita
ja muitakin yhdisteitä, jotka aiheuttavat
päänsärkyä herkille henkilöille.
kuin että lääkitys löytyy
käsimatkatavarasta?
Saara
Kyseessä on todennäköisesti paineen muutokseen liittyvä migreenin laukeaminen, vaikka saat vain
osan koko migreenikohtauksen oireista. Paras hoito on migreenilääkkeen otto ennen laskeutumista
estolääkityksenä. Joko Zomig tuntia ennen laskeutumista tai jokin
tulehduskipulääke, jos ne toimivat,
tai sitten vielä Zomigia pitkävaikutteisempi triptaani, jos vaikka laskeutuminen viivästyy. MF
3. Kuuluvatko triptaanit lääkkeisiin, joilla voi olla aivolisäkkeen prolaktiinin eritystä
lisäävä vaikutus tai esim. vaikutusta dopamiinivarastoihin?
Olen käyttänyt Imigran 100 mg
vuodesta -96 lähtien, viime vuosina tiheämpään tahtiin n. 8-10
krt/kk. Koholla olleen prolaktiinitason takia (1800 KY) pääsin magneettikuvaukseen lapsettomuustutkimusten yhteydessä. Kuvaustulos oli kuitenkin ok ja myöhemmin otettu prolakt.arvo normaali, syytä kohonneeseen prolaktiinitasoon ei löytynyt. Yhdessä
välissä sain helposti migreenikohtauksia saunomisen jälkeen ja toisaalta prolaktiini
tietääkseni kohoaa saunoessa.
Onko näillä ylipäätänsä mitään
yhteyttä keskenään?
Triptaanit, kuten Imigran, eivät aiheuta prolaktiinitasojen kohoamista; saunominen on myös tunnettu
migreeniä laukaiseva tekijä, tyypillisesti migreeni tulee saunan jälkeen. Tämä ei tarkoita, etteikö
migreenipotilas voisi saunoa; on
vain hyväksyttävä, että joutuu ot21
tamaan migreenilääkkeen saunan
jälkeen, prolaktiinin nousulla ei ole
mitään tekemistä migreenin tulon
kanssa, ainakaan nykynäkemyksen
valossa. MF
4. Voiko botuliiniruiskeita antaa vaikeaan niskalihasjännityspäänsärkyyn?
Onko sitä kokeiltu ja onko
siitä ollut apua? Kuka ja missä
sitä saisi hoidoksi?
Botulinustoksiinia on eri puolilla
maailmaa käytetty niskalihasjännityspäänsäryn hoitoon. Hoito on
vielä kokeiluasteella. Suomessa sitä
voi kysyä mm. Päänsärkykeskuksista. MI
5. Voivatko laihdutusvalmisteet laukaista migreenikoh­
tauksen?
Laihdutusvalmisteet voivat laukaista migreenikohtauksen henkilöillä,
joilla on taipumusta migreeniin. Aiheuttajana on valmisteissa käytetty natriumglutamaatti (E621), jota
käytetään arominvahventeena. Se
korostaa proteiinipitoisten elintarvikkeiden makua.
Kysymyksessä
tarkoitettuja
laihdutusvalmisteita ovat erittäin
niukkaenergiaiset eli ENE-valmisteet. Markkinoilla on tällä hetkellä
mm. seuraavat valmisteet: Nutrilett, Nutrifast, Modifast ja DiettaMini. Valmisteita voidaan käyttää
tehokuurina 4-6 pussia päivässä tai
korvata niillä 1-2 ateriaa. Valmisteissa on useita makeita makuvaihtoehtoja: suklaa, mansikka, vanilja,
kahvi ja vadelma. Suolaisia makuja ovat kasvis-, kana-, katkarapu-,
parsa- ja peruna-purjokeitto.
Migreenikohtauksia saava henkilö voi käyttää makeita vaihtoehtoja ja suolaisista keittovalmisteis-
ta Modifastin ja Dietta-Minin tuotteita. Nämä valmisteet eivät sisällä
natriumglutamaattia.
ENE-valmisteiden käyttö voi
ensimmäisinä päivinä aiheuttaa lievää päänsärkyä kenelle tahansa.
Tilanne johtuu ruokavalion muutoksesta. Uuteen tilanteeseen sopeutumisen jälkeen päänsärky helpottaa. LA
6. Onko teillä tietoa, mitkä tai
minkä alueen punaviinit saattaisivat sopia migreeniä sairastavalle henkilölle?
Käytännössä on koettu, että ranskalaisen Burgundin alueen Pinot
Noir -rypäleestä valmistetut punaviinit ovat sopineet joillekin migreenistä kärsiville henkilöille. Kokeilla voi myös espanjalaisia gran
reserva -viinejä. Kolmantena vaihtoehtona ovat kotimaiset punaviinit.
Alkoholi sinänsä laukaisee migreenin. Punaviinissä on alkoholin
lisäksi parkkiaineita ja muitakin yhdisteitä, jotka aiheuttavat päänsärkyä herkille henkilöille.
Parkkiaineet ovat polyfenolisia
yhdisteitä (parkkihappo, digallushappo, tanniini), joita punaviinissä on n. 1,5 g litrassa ja valkoviinissä noin kymmenesosa tästä. Viiniin
ne tulevat rypäleiden kuorista, siemenistä ja kannoista. Rypälelajike,
varastointi ja kypsytys puuastioissa vaikuttavat jossain määrin parkkiaineiden määrään. Eniten vaikuttaa valmistustapa, sillä rypälemäskin pitkä seisotus ennen puristusta lisää parkkiaineiden liukenemista mehuun. Koska valkoviinejä ei
seisoteta vaan pelkästään puristetaan, niissä parkkiaineita on vähemmän.
Viinissä on luonnostaan pieniä
→
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen
lokakuun 15. päivään mennessä.
määriä (5-50 mg/l) ns. biogeenisia
amiineja (histamiini, tyramiini, fenyylietyyliamiini). Tärkein näistä
on histamiini, joka voi aiheuttaa verenpaineen laskua ja päänsärkyä.
Alkoholi tehostaa amiinien vaikutusta, koska se estää niitä hajottavan entsyymin toimintaa. Myös punaviinin rypäleen kuoresta tuleva
väriaine (antosyaani) sekä lukuisat
muut aineet voivat aiheuttaa migreeniä tai päänsärkyä. LA
7. Olen havainnut päänsärkykohtaukseen liittyvän tulista
pepperonin himoa (pääsäryssäni on viitteitä Hortonin päänsärkyyn). Pepperonin syönti
sellaisenaan myös tuntuu hetkellisesti auttavan (10-15 min.)
ja olenkin joskus popsinut näitä päivän aikana lähes purkillisen. Onko vastaavanlaisia kokemuksia laajemmin ja mikä
mahtaa olla vaikuttava tekijä…
pepperonihan ainakin kiihdyttää runsaasti aineenvaihduntaa.
Vaikuttava tekijä on kapsasiini-niminen aine, jota on tuoreessa chilissä ja siitä tehdyssä mausteissa;
cayennepippurissa ja chilijauheessa. Chilin kapsasiini on maustavana aineena esimerkiksi Tabascossa, ketsupissa sekä jauhetuissa mausteseoksissa kuten curryssä. Chiliä marinoidaan öljyyn tai
etikka-mausteliemeen pepperoniksi, joka voi olla mietoa tai väkevää
maultaan.
Kapsasiini lisää syljen eritystä
ja siten ruoansulatusta. Sen käyttöön liitetään monia muitakin terveysvaikutuksia mm. nivel- ja lihaskipujen lievittyminen, väsymyksen
väheneminen, verenpaineen ja kolesterolin aleneminen, aineenvaihduntaa kiihdyttävä vaikutus ja Hortonin päänsäryn lievittyminen.
Sillä voi olla näitä vaikutuksia,
mutta tieteellisesti dokumentoidut
kaksoissokkotutkimusten tulokset
puuttuvat. Kapsasiinin aineenvaihduntaa kiihdyttävää vaikutusta pitää tutkia edelleen. Hortonin päänsärkyä lievittävä koetulos on riittä-
mättömästi dokumentoitu koeolosuhteiden ja potilasmäärien suhteen.
Jos saa apua pepperonin syömisestä hetkellisesti, sitä voi käyttää. Itse en käyttäisi voimakkaita
tulisia pepperoneja, koska niillä
voi olla myös haitallisia vaikutuksia
runsaasti käytettynä. Öljyyn marinoitujen pepperonien energiapitoisuus on suuri. Jos painon hallinta
on ongelma, etikka-mausteliemeen
säilötyt ovat parempi vaihtoehto.
Vaikeassa Hortonin päänsärkykohtauksessa ensisijainen hoitokeino
on nopea lääkärin määräämän lääkityksen aloitus. LA
Asiantuntija myös
myös migreenin
migreenin hoidossa
hoidossa
Asiantuntija
Palvelemme
ma–pe 7.30–22.00
la–su
8.30–22.00
Siltasaarenkatu 18, 00530 Helsinki
Puhelin (09) 773 840
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
22
Hoitojen historiaa
– kaikkea sitä onkin kokeiltu!
Usein tuntuu siltä, että päänsärkyä pidetään nimenomaan nykyajan
”tietoyhteiskunnan” ongelmana. Kuitenkin kautta vuosituhansien ihmiset
ovat kärsineet päänsäryistä – mainintoja löytyy lääketieteellisistä kirjoituksista jopa niinkin varhaiselta ajalta kuin 7000 eaa.
E
rilaiset päänsäryt itsessään eivät aikojen saatossa ole juuri
muuttuneet, selitykset niiden
synnystä ja aiheuttajista – puhumattakaan hoidoista – kylläkin.
Tässä poimintoja historian lehdiltä – lukekaa ja päättäkää itse
nauratteko vai itkettekö.
Varhain ennen ajanlaskumme
alkua esi-isämme uskoivat, että
pahat henget asuivat pään sisällä ja
aiheuttivat päänsäryn. Säryn loppumiseksi nämä pahat henget piti
joko lepyttää rukouksin ja uhrilahjoin tai karkottaa hieromalla päähän pahanhajuisia aineita. Eikä siinä vielä kaikki – todella vaikeat
päänsäryt hoidettiin trepanaatiolla
eli kallonporauksella. Kalloon poratun reiän kautta pahat henget
ajettiin pois.
Noin 600 eaa. teoriat pahojen
henkien aikaansaannoksista alkoivat väistyä fysiologisempien selitysten tieltä. Hoitomuotoina alettiin käyttää erilaisia rohtoja ja alkeellisia leikkauksia – jotka tosin
usein olivat tehottomia ja jopa vaarallisia.
Noin 400 eaa. kreikkalainen lääkäri Hippokrates selitti päänsärkyjen johtuvan myrkyllisistä kaasuis-
23
ta, jotka nousevat maksasta päähän. Hoidoiksi hän suositteli juotikkaita, suoneniskentää ja vaikeissa tapauksissa kallonporausta.
tuksen. Päänsärkyä hoidettiin tekemällä viilto potilaan päänahkaan
ja puristamalla siihen kokapensaan
lehdestä saatua nestettä.
Noin 160 jaa. roomalainen lääkäri Galen alkoi käyttää migreenistä
termiä hemicrania – toispuolinen
päänsärky. Sana hemicrania on sitten aikojen saatossa muotoutunut
nykyiseksi termiksi migreeni.
Renessanssiajalla (1600-1799)
tapahtui sitten edistystä senkin
edestä. 1600-luvun ”mestarikliinikko” Thomas Willis teki läpimurron
migreenitutkimuksen saralla esittelemällä teorian, jonka mukaan
migreeni johtui pään verisuonten
laajenemisesta. Willisin verisuoniteoria hyväksyttiin yleisesti migreenin selitykseksi. Uuden teorian
myötä mm. trepanaatiosta hoitokeinona luovuttiin. Suoneniskentää sekä erilaisia kääreitä ja hauteita käytettiin edelleen yleisesti,
mutta niiden tarkoituksena oli nyt
lievittää aivojen liiallista verenkiertoa.
Keskiajalla (800-1500), varsinkaan sen alkupuolella, ei päänsärkyjen hoidossa tapahtunut paljonkaan edistystä. Vai mitä sanotte
seuraavasta hoitokeinosta:
”Korppikotkan kalloluut, kiedottuna kauriinnahkaan, parantavat minkä tahansa päänsäryn; sen
aivot, jotka on sekoitettu parhaaseen öljyyn, karkottavat nenään
työnnettynä kaikki pään kivut.” –
Incipit Epistula Vulturus, 800
AD
Kipua lievittäviä lääkkeitä alettiin kehittää 1200-luvulla. Nykyaikaisiin kipulääkkeisiin niistä on tosin melkoisesti matkaa. Esimerkiksi Italiassa munkit hoitivat päänsärkyä viinietikkaan ja oopiumiin
kastetulla kankaalla, joka kiedottiin potilaan päähän. Etelä-Amerikassa inkat totesivat kokaiinin puuduttavan ja kipua lievittävän vaiku-
Ja mitä sitten tapahtuikaan
– 1800-luvun edesottamuksista
nykypäivän hi-tech harppauksiin
luomme katsauksen seuraavassa
Päänsärky-lehdessä.
❦
World Headache Alliancen artikkelisarjasta
“They used to do what? The History of
Headache Treatment” vapaasti suomentanut
Virpi Vallasvuo
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
Tapahtumakalenteri – syksy 2002
Kansainvälisen migreenikuukauden
päätapahtuma
29.9.2002 klo 14.00
Migreeni ja hyvä hoito
Tiedekeskus Heureka, Tikkurila
Luennoijana neurologi, dos. Markus Färkkilä
Virkistysviikko Migreeniyhdistyksen
jäsenille 25.-30.11.2002
Lappeenrannan Kylpylaitoksessa
Suomen vanhin kylpylä panostaa
migreeniryhmään. 5 vuorokauden
kylpylähoitoloma 2 h huoneessa sisältää:
– Puolihoidon ja päiväkahvin.
– 2 kylpylähoitoa valinnan mukaan, 3 ohjattua rentoutusryhmää ja halutessasi voit varata lisähoitoja
omalla kustannuksella.
– Kolme luentoa: Kivun hallinta migreenin hoidossa, Hormonit ja päänsärky sekä Migreeniyhdistys ja
migreeniä sairastavien palvelut.
– Sauna- ja allasosaston, sekä kuntosalin vapaan käytön, liikuntaryhmät päivittäin (ma-la) sekä terveyden
tietoiskut mm. aiheista rentoutus, niska, ravitsemus.
Hinta 398 euroa. Tarkemman ohjelman voit tilata kylpylaitoksen ajanvarauksesta puh (05) 616
7201. Viikon aikana järjestetään myös tapaaminen
Lappeenrannan migreeniklubin kanssa. Tervetuloa.
Loma Savonlinnassa 26.-30.10.
Migreeniyhdistys yhdessä LomaLiiton kanssa
järjestää tuetun loman Savonlinnassa.
Savonlinnan Casino on perinteikäs hyvän huolenpidon kylpylä omalla saarella 200 m keskustasta. Rautatieseisake 200 m, linja-autoasema n. 1 km. Kuntosali, liikuntasali ja virkistysallasosasto.
Hinta aikuisilta 311 euroa kahden hengen huoneessa
ja lapsilta 6-14 v. 155,50 euroa.
Hakulomakkeet Suomen Migreeniyhdistyksen toimistosta (09)8775 3021 tai matleena.helojoki@
migreeni.org. Hakuaika päättyy 10.9.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
Horton-tapahtuma 31.8.-1.9.
Viikonlopputapaaminen sarjoittaista päänsärkyä sairastaville ja heidän perheilleen Pohjois-Iitissä, Kesäharjun kurssikeskuksessa. Osallistumismaksu 25 euroa / henkilö kattaa majoituksen ja ruokailut. Lastenhoito on järjestetty.
Ohjelma alkaa lauantaina klo 12 ja jatkuu sunnuntaihin klo 14.
Ohjelmassa lauantaina:
– Uutta sarjoittaisesta päänsärystä. Dos. Markus
Färkkilä HUS.
– Happihoito ja sarjoittainen päänsärky. Piiripäällikkö Sari Pöysti, AGA.
– Mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen
Sunnuntaina:
– Hortonin neuralgia perheen (kutsumattomana) vieraana. Perheterapeutti, erikoispsykologi Mika Niskanen
Ilmoittautumiset [email protected] tai
(09) 8775 3021 viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. (Huom. Migreeniyhdistyksen toimisto on suljettuna Juhannuksesta heinäkuun loppuun.) Ilmoittautuneet saavat postissa matkustusohjeet.
FORSSA
26.9. klo 17.00
Lasten migreeni.
Lastentautien erikoislääkäri Pirjo Anttila
Vakuutusyhtiö Pohjolan kokoontumistila, Hämeent. 11.
13.11. klo 18.00
Päänsärky ja fysioterapia.
Fysioterapeutti OMT Jukka Teivainen.
Vakuutusyhtiö Pohjolan kokoontumistila, Hämeent. 11.
HELSINKI
28.10. klo 18.00
Shiatsu-hieronta päänsärynhoidon apuna.
Francis Gamache, Namikoshi Shiatsu -terapeutti,
Kampin palvelukeskus, Salomoninkatu 21.
Esitys on englanninkielellä, tulkataan suomeksi.
27.11. klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky.
Gynekologi, dos. Aila Tiitinen
Kampin palvelukeskus, Salomoninkatu 21.
24
JOENSUU
SEINÄJOKI
16.9. klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky.
Neurologi Anna-Maija Saukkonen. Pohjois-Karjalan
keskussairaalan auditorio, Tikkamäentie 16.
11.9. klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky.
Neurologi Heikki Teirmaa. Järjestötalo, Kauppak. 1,
2. krs
JYVÄSKYLÄ
TAMPERE
12.9. klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky.
Neurologi Matti Ilmavirta, Jyväskylän Päänsärkykeskus. Jyväskylän kaupunginkirjasto, Vapaudenkatu
39-41.
10.9. klo 18.00
Migreeni ja hyvä hoito.
Dos. Aki Hietaharju. Yliopisto, juhlasali, Kalevantie 4.
LAPPEENRANTA
Torstaisin 5.9. lähtien klo 18.00
Migreeniklubin joogakerho
ohjaajana Leena Tiainen. Lpr:n kylpylaitoksella, Ainonkatu 17. Hinta 3,50 euroa/kerta. Sitovat ilmoittautumiset 31.8. mennessä Riitta Nikulaiselle puh.
0400 970 164 tai [email protected].
23.10. klo 18.00
Tutustuminen Burmanin musiikkiterapiaan.
Kissanmaankatu 13.
TURKU
17.9. klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky.
Naistentautien erikoislääkäri Susanna Timonen,
TYKS.
Turun yliopisto, Mikron luentosali, Kiinamyllynk. 13.
PORI
Rentoutusryhmä jatkuu.
Tiedustelut (02) 632 6434.
Keskiviikkoisin klo 18.00
sauvakävelyä kaikenkuntoisille.
Vetäjänä Allergia- ja astmayhdistyksen liikuntavastaava. Lähtö maauimalan edestä. Omat sauvat mukaan.
RAUMA
25.9. klo 18.00
Päänsärky ja biopalaute.
Biopalautehoitaja Sari Elonmaa, Turun Päänsärkykeskus.
Rauman kansalaisopisto, Aitakarinkatu 10.
Opisto kerää osallistumismaksun 3,50 euroa.
25
Lisää syksyn tapahtumista jäsenkirjeessä.
Voit tarkistaa tapahtumatiedot myös netistä:
www.migreeni.org
Yhteyshenkilöt
Alavus: Forssa: Helsinki: Hämeenlinna: Jyväskylä: Kuopio: Lahti: Lappeenranta: Oulu: Pori: Rauma: Seinäjoki: Turku: Valkeakoski: Seija Jokela 050 360 3253
Eija Nummi (03) 438 2352
Leena Kanerva 050 520 1958
Monika Ijäs 050 528 5229
Sirkka Varpula (014) 214 112
Taina Grönqvist 050 348 9492
ja Tania Rautio 040 701 1093
Pia Koljonen 0400 981 537
Riitta Nikulainen 0400 970 164
Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242
Elisa Rosu 040 737 2653
Tuija Uusluoto (02) 868 3202
Anu Kaappola (06) 412 1616
Hilkka Kettinen 050 535 5155
Seija Huttunen 040 539 9564
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
P a l v e l u h akemisto
Päänsäryn asiantuntijoita
ESPOO
Neurologian erikoislääkärit
Markus Färkkilä
Helena Haapaniemi
Keskustornin lääkäriasema
Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo
Ajanvaraus (09) 5305 0600
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Lääkärikeskus Mehiläinen,
Leppävaara
Alberganesplanadi 1, 5. krs,
02600 Espoo
Ajanvaraus (09) 3482 2222
Neurologian erikoislääkäri
Kari Murros
Espoon erikoislääkärikeskus,
Päänsärkyasema
Kamreerintie 3 D, 02770 Espoo
Ajanvaraus (09) 6808 8940
Lastentautien ja lastenneurologian
erikoislääkäri
Taina Nieminen-von Wendt
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Tapiola
Länsituulentie 1 a 2. krs. 02100 Espoo
Ajanvaraus (09) 5305 0300
FORSSA
Neurologian erikoislääkäri
Markku Nissilä
Forssan Lääkärikeskus
Puistolinna C 25, 30100 Forssa
Ajanvaraus (03) 422 0290
HAUKIPUDAS
Neurologian erikoislääkäri
Hannele Havanka
Haukiputaan Lääkärikeskus
Jokelantie 1, 90830 Haukipudas
Ajanvaraus (08) 563 5700
HELSINKI
Neurologian erikoislääkärit
Markus Färkkilä
Hanna Harno
Mikko Kallela
Teija Silen
Hakaniemen Poliklinikka,
Helsingin Päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus (09) 5305 0500
Lastentautien ja lastenneurologian
erikoislääkäri
Taina Nieminen-von Wendt
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Itäkeskus
Asiakkaankatu 11 B 31,
00930 Helsinki
Ajanvaraus (09) 5305 0400
Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus
Raumantie 1 A, 00350 Helsinki
Ajanvaraus (09) 561 6111
HYVINKÄÄ
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Hyvinkään Lääkärikeskus
Sillankorvankatu 9, 05800 Hyvinkää
Ajanvaraus (019) 457 711
JYVÄSKYLÄ
Neurologian erikoislääkärit
Matti Ilmavirta
Jaana Suhonen
Torikeskuksen Lääkäriasema
Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä
Ajanvaraus (014) 446 1611
Neurologian erikoislääkäri
Jaana Suhonen
Lääkäriasema Avita
Yliopistonkatu 23, 40100 Jyväskylä
Ajanvaraus (014) 337 7111
LAHTI
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Hemo Oy
Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti
Ajanvaraus (03) 878 0811
OULU
Neurologian erikoislääkäri
Marja Repo-Outakoski
Oulun Diakonissalaitos, Tutko
Sepänkatu 21, 90100 Oulu
Ajanvaraus (08) 313 2611
PORI
Neurologian erikoislääkäri
Tapani Jolma
Porin Lääkärikeskus
Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori
Ajanvaraus (02) 522 533
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
PORVOO
Neurologian erikoislääkäri
Teija Silen
Porvoon Lääkärikeskus,
Porvoon Päänsärkykeskus
Raatihuoneenkatu 2, 06100 Porvoo
Ajanvaraus (019) 521 1545
RIIHIMÄKI
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Lääkäriasema Tuma Oy
Hämeenkatu 24-26, 11100 Riihimäki
Ajanvaraus (019) 753 355
RAUMA
Neurologian erikoislääkäri
Olli Oksaranta
Lääkärikeskus Minerva
Kalliokatu 4, 26100 Rauma
Ajanvaraus (02) 838 0800
SEINÄJOKI
Lastenneurologian erikoislääkäri
Teija Salokorpi
Seinäjoen lääketieteellinen
Tutkimuslaitos
Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki
Ajanvaraus (06) 418 2111
Neurologian erikoislääkäri
Heikki Teirmaa
Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus
Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki
Ajanvaraus (06) 414 8223
TAMPERE
Neurologian erikoislääkäri
Petteri Maunu
Pirkanmaan Erikoiskuntoutus
Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere
Ajanvaraus (03) 3126 0300
TURKU
Neurologian erikoislääkärit
Anu Anttinen
Harri Hirvonen
Markku Nissilä
Olli Oksaranta
Vesa Sonninen
Erkki Säkö
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 414 0444
26
Neurologian erikoislääkäri
Olli Oksaranta
Pulssi, Neurocenter
Humalistonkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 261 6300
Lastentautien erikoislääkäri, LT
Pirjo Anttila
Lastenneurologian erikoislääkäri
Teija Salokorpi
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Myyrmanni
Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa
Ajanvaraus (09) 530 501
Pulssin Lastenlääkäriasema
Humalistonkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 261 6400
Suora numero (02) 261 6322
(päivystykset ja soittopyynnöt)
Turun Lasten ja nuorten poliklinikka
Linnankatu 28, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 269 1167
Ravitsemusterapeutti
VANTAA
HELSINKI
Lastenneurologian erikoislääkäri
Mirja Hämäläinen
Diacor, Tikkurila
Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa
Ajanvaraus (09) 7750 8660
Laillistettu ravitsemusterapeutti, MMM, KtaO, Leena Alppinen
Lääkärikeskus Mehiläinen Hakaniemi (9. krs). Ajanvaraus (09) 709 6611
Lääkärikeskus Mehiläinen Forum (4. krs). Ajanvaraus (09) 129 6611
Espoon erikoislääkärikeskus, Ulappatori. Ajanvaraus (09) 6808 8790
Hämeentien lääkärikeskus. Ajanvaraus (09) 394 5511
Vastaanotot kerran viikossa.
27
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 1/2002
JOUKKOKIRJE