Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2002

Transcription

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2002
2/2002
Suomen Migreeniyhdistys ry
Migranel -pallopullo
Ihon kautta vaikuttava kivun lievittäjä
Vaikutusalueet
* päänsärky
* jännittyneisyys
* stressi
Vaikuttavat aineet
* piparminttuöljy
* laventeli
kulkee pienen
kokonsa vuoksi
helposti mukana ja
on käytettävissä heti,
kun päänsärky
ilmoittaa tulostaan
Migranel
Tiedustelut: Puh. (09) 4770 050, fax (09) 4770 0555
Tutustu koko tuotevalikoimaamme: www.cosmofarma.fi
Migranel
Myynti:
Luontaistuotekaupat, Terveyskaupat, Ikivireä-myymälät, Sinunkaupat, Stockmann ja Anttilat (Helsinki).
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
2
Kesällä 2002 Suomalainen lääkäriseura Duodecim julkaisi pitkään odotetun, arvovaltaisen neurologiryhmän laatiman Migreenin käypä hoito -suosituksen. Sen tunnetuksi
tekemiseksi Migreeniyhdistys yhdessä yhteistyökumppaneineen toteutti syyskuun aikana Päänsärkyä? Mieti migreeniä. -kampanjan. Suosituksen tavoitteena oli aikaansaada
yleispätevä käytäntö migreenin hoitoon. Se on tarkoitettu
noudatettavaksi sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.
Migreeniyhdistys toteutti kampanjan yhdessä Suomen
Migreeniseuran, Suomen MSD:n ja GlaxoSmithKlinen
kanssa. Kampanjan lähtökohta oli selkeä tarve yhdenmukaistaa ja selkeyttää migreenin hoitoa sekä tiedottaa migreeniä sairastaville, ja terveydenhuollon ammattilaisille
peruskäytännöistä migreenin hoidossa. Suositus kuvaa
lääke- ja muun hoidon periaatteet sekä kiinnittää huomiota
kohtausta ehkäiseviin seikkoihin ja ottaa kantaa raskauden
ja imetysaikaisen migreenin hoitoon. Suomen Migreeniyhdistys tulee jatkossakin tukeutumaan Käypä hoito -suositukseen tiedonvälityksessään migreenistä ja sen hoidosta.
Ensi vuoden kampanja koskee migreenin diagnosointia. Ajan puutteen vuoksi perusterveydenhuollossa jää osa
migreenin oikeaan määrittämiseen tarvittavista kysymyksistä kysymättä ja diagnoosiksi tulee usein ns. tavallinen
päänsärky eli lihasjännityspäänsärky. Siihen suositelluilla
hoidoilla ei ole tehoa migreeniin. Tarkempi diagnostiikka
palvelee siis päänsärkyjä sairastavia niin, että turhilta ja
osittain kalliiltakin hoidoilta voidaan välttyä.
Migreeniyhdistyksen kannalta on ilahduttavaa se kiinnostus, minkä eri puolilla maata luennoidut ”Migreeni
ja hyvä hoito” sekä ”Naiset, hormonit ja päänsärky” ovat
herättäneet. Luennoijina ovat toimineet kunkin paikkakunnan omat neurologit.
Luennoilla on paitsi jaettu tärkeää tietoa päänsäryistä ja
niiden hallintaan käytettävissä olevista menetelmistä, myös
tehty yhdistystämme tunnetuksi. Kiitos yhteistyöstä Suomen
MSD:lle ja GlaxoSmithKlinelle.
Timo Jaakkola
Migreeniyhdistyksen hallituksen pj.
3
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
Suomen Migreeniyhdistys ry –
Migränföreningen i Finland rf
Osoite:
Puhelin:
Faksi:
Sähköposti:
Internet:
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
(09) 8775 3021
(09) 877 6881
[email protected]
www.migreeni.org
Toiminnanjohtaja
Matleena Helojoki
(09) 8775 3021, 040 848 1032,
[email protected]
Neuvontapuhelin
(09) 454 72 72
Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy
Hallitus
Timo Jaakkola, puheenjohtaja,
Hirvensalmi, 0400 612 828,
[email protected]
Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja
kansainväliset asiat, Helsinki, 050 410 4894,
[email protected]
Päänsärky
3 Puheenjohtajan palsta
4 Yhteystiedot
5 Migreeni vai tensiosärky?
8 Nainen, hormonit ja päänsärky
11 Perusasioita sosiaaliturvasta
15 Happi on nopea ja tehokas apu
Hortonin neuralgiaan
17 Happihoito
19 ”On hyvä tietää, ettei ole yksin”
20 Kysy asiantuntijalta
22 Triptaanien hintavertailu
Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra,
[email protected]
23 Minun tarinani...
Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki,
050 410 8596, [email protected]
24 Uutisia meiltä ja muualta
Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen
toiminta, Forssa, 040 751 3325
26 Migreeni tilastoina
Mikko Sinisalo, jäsen, Espoo,
[email protected]
28 Hoitojen historiaa – kaikkea sitä onkin
kokeiltu!
Georg Dunkel, varajäsen ja sarjoittaisen
päänsäryn alaosastotoiminta, Vantaa, 0400 605 647,
[email protected]
29 JR:n kymmenen käskyä
30 Ajankäyttö
Sisältö
Pipsa Tikkanen, varajäsen, Helsinki,
[email protected]
31 Tapahtumakalenteri – kevät 2003
Jäsenmaksu
Vuoden 2002 jäsenmaksu on 15 euroa.
Päätoimittaja: Matleena Helojoki
Taitto:
Leena Kanerva
Paino:
Mynäprint Oy
ISSN:
1458-4832
Kansikuva:
Joel Nakamura, Merck&Co:n kokoelmat
Päänsärky 2/2002 -lehden postitusta tukee Suomen MSD Oy
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
33 Alueyhteyshenkilöt
34 Palveluhakemisto
4
Markku Nissilä
Neurologian erikoislääkäri
Turun Päänsärkykeskus Oy
www.nuppikipu.com
Ajatellaan kissaa ja lepakkoa. Kissalla on hyvä pimeänäkö ja pitkä
häntä, lepakolla huono näkö ja siivet. Molemmilla on kaksi silmää ja
korvaa, neljä raajaa, kynnet ja karvapeite. Laitetaan toinen laatikkoon ja arvuutellaan, kumpi siellä on. Jos tiedetään että laatikossa on eläin jolla on hampaat, karvapeite ja silmät, vastauksena voi
olla kissa tai lepakko, mutta yhtä
Migreeni
vai
tensiosärky?
P
äänsärkyjen toteaminen on
samanlaista laatikkoleikkiä.
Laatikko on potilaan pää,
eläin on jokin luokitelluista
128 päänsärystä ja arvuuttelija on
lääkäri. Päänsäryn on nähnyt vain
potilas, joten lääkärin on kyseltävä minkälainen särky on ja mitä
muuta siihen liittyy. Jos lääkäri ei
kysy kaikkia tarpeellisia kysymyksiä, päänsärky ei voi saada oikeaa
nimeä ja hoito erittäin todennäköisesti epäonnistuu.
Tavallisen
(aurattoman)
migreenin ja ajoittaisen lihasjännityspäänsäryn eli tensiosäryn diagnoosin tekemiseksi on tehtävä vähintään 9 kysymystä. Jos yksikin unohtuu
tai tutkittava ei tiedä vastausta tai vastaa väärin, diagnoosi voi mennä pieleen. Päänsä5
hyvin myös mäyrä.Vasta kun siirrytään eläinten yleisistä ominaisuuksista yhdelle lajille tyypillisiin
piirteisiin, saadaankin selville että
laatikossa on lepakko. Asiantuntija kaivaa vielä esille muutamia
erityistuntomerkkejä jolloin lajinmääritys tarkentuu pohjanlepakoksi.
ryn diagnoosi on aina lääkärin
ja potilaan välisen viestinnän
ja siitä tehtyjen johtopäätösten tulos.
Avainkysymykset, jotka lääkärin tulee esittää tensiosäryn ja aurattoman migreenin erottamiseksi
toisistaan ovat seuraavat:
I. Missä särky tuntuu? Tällä on
merkitystä sikäli, että toispuoleinen särky liittyy migreeniin, mutta
särky saattaa vaihtaa puolta. Kuitenkin noin 40 %:ssa kohtauksia
migreeniin liittyvä särky on symmetrisesti molemmilla puolilla, joten pelkkä toispuoleisuus ei riitä
migreenidiagnoosiin. Tensiosärky
on usein symmetristä.
II. Minkälaista särky on? Migreeniin liittyvä särky on usein sykki-
vää, pulsoivaa, jyskyttävää jne. Murrealueesta riippuen särkyku­vaus voi
vaihdella huomattavasti. Kannattaa
miettiä onko särky sydämen sykkeen tahdissa tuntuvaa. Tensiosärky on tyypillisesti puristavaa tai kiristävää.
III. Kuinka kovaa särky on?
Migreenisärky on usein kohtalaista tai kovaa eli särky haittaa tai
estää toimia. Tensiosärky on lievää tai kohtalaista eikä määritelmänsä mukaisesti koskaan estä
toimia. Jos särky aiheuttaa työkyvyttömyyttä tai estää sosiaalista kanssakäymistä, kyseessä ei voi
olla tensio.
IV. Paheneeko särky arkiponnistuksessa? Migreeniin liittyvä
särky usein pahentuu esim. ku-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
marruttaessa, lasta nostettaessa,
rappuja noustaessa tai muissa vastaavissa päivittäisissä arkitoimissa.
Tensiosärkyyn ei tyypillisenä liity
tällaista vaan liikkuminen auttaa
lievittämään särkyä.
Migreenin särkyvaiheen tulee
täyttää seuraavista kriteereistä vähintään kaksi: särky on toispuoleista, kohtalaista tai kovaa, jyskyttävää tai sykkivää ja pahenee arkiponnistuksissa. Koska kaksi kriteeriä riittää, tarkoittaa se, että
migreenin särkymääritelmän täyttää esimerkiksi lievä takaraivolla
molemmin puolin tuntuva jyskyttävä särky, joka pahenee ponnistuksessa. Migreenisäryn ei siis tarvitse välttämättä olla kovaa.
Tensiosäryn tulee täyttää vähintään kaksi piirrettä seuraavista: molemminpuolinen puristava
tai kiristävä ja lievä tai kohtalainen
särky, joka ei ei estä toimia eikä pahene arkiponnistuksessa.
Seuraavaksi selvitetään särkyyn liittyviä muita piirteitä:
V. Esiintyykö säryn aikana valoherkkyyttä? Valoherkkyys tarkoittaa tilaa, jolloin valoärsyke
tuntuu epämiellyttävältä päänsäryn aikana mutta ärsyke ei kiusaa
hyvän pään aikana. Valoherkkyydellä ei tarkoiteta auralliseen migreeniin tyypillisenä liittyvää näköhäiriötä, kuten valonvälkettä tai
sahalaitoja.
VI. Esiintyykö säryn aikana ääniherkkyyttä? Ääniherkkyys tarkoittaa äänien kokemista ärsyttävänä päänsäryn aikana vaikka samat äänet eivät kiusaa muulloin.
Suurin osa migreenipotilaista on kohtauksen aikana herkkiä
hajuille, mutta tätä ei ole otettu
mukaan päänsärkyjen liitännäisoireisiin.
VII. Liittyykö päänsärkyyn pahoinvointia? Pahoinvointi ja oksentelu sekoitetaan usein, pahoinvointi tarkoittaa huonoa oloa ja
oksentelu oksentamista. Asioista
kannattaa puhua niiden oikeilla nimillä sekaannusten välttämiseksi.
VIII. Liittyykö päänsärkyyn
oksentelua? Oksentelu on yksi
päänsäryn vaaramerkeistä, joskaan se ei ole mitenkään harvinainen migreeniin liittyvä piirre.
On syytä muistaa, että oksentelu
ei suinkaan ole välttämätöntä migreenissä! Itse asiassa migreeniin
liittyy oksentelua hyvin harvoin
kun lasketaan kaikkien migreeniä
sairastavien kaikki koh­taukset.
Tensiossa oksentelua ei saa koskaan esiintyä!
Migreeniin kuuluu vähintään
yksi näistä liitännäisoireista: valoherkkyys, ääniherkkyys, pahoinvointi tai oksentelu. Migreenissä
saavat olla kaikki mainitut liitännäisoireet mukana. Tensiosäryssä
saa olla joko ääni- tai valoherkkyyttä mutta ei koskaan molempia. Pahoinvointi ja oksentelu eivät koskaan liity tensiosärkyyn
IX. Kauanko särky kestää?
Määritelmän mukaisesti migreeni
kestää 4 – 72 tuntia ja tensio 30
minuutista yhteen viikkoon.
Edellä esitetyt kysymykset
on aina käytävä läpi kun mietitään onko kyse migreenistä vai ten­
siosta. Muiden päänsärkyjen toteamiseen tarvitaan vielä enemmän
kysymyksiä. Perusterveydenhuollon vastaanotolla suurin ongelma
on aikapula, jonka vuoksi osa kysy-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
myksistä jää kysymättä. Näin suuri osa päänsäryistä nimetään tensiosäryksi, koska jos jätetään kysymättä esim. valo- ja ääniherkkyydestä, migreenin diagnoosia ei voi
tehdä mutta tension kyllä.
Lisäksi niska-hartiaseudun lihasjännitys ei poissulje migreeniä. Itse asiassa nykyään lihasjännityksen katsotaan liittyvän migreeniin kuuluvan lihasjänteyden
säätelyhäiriön oireeksi. Migreenikohtausta saattaa edeltää lihasjännityksen lisääntyminen mikä sekin
on ­omiaan johtamaan sekä potilasta että lääkäriä harhaan ja turhiin
sekä kalliisiin niskahierontoihin ja
kaularangan röntgenkuvauksiin.
Paras tutkimus migreenin ja
tensiosäryn toteamisesta perusterveydenhuollon
vastaanotolla
on Landmark-tutkimus joka tehtiin 14 maassa. Mukana oli 128 perusterveydenhuollon yksikköä ja
tutkimukseen otettiin peräkkäiset
ajoittaista päänsärkyä valittaneet
potilaat. Kaikkiaan tutkimukseen
osallistui 1203 potilasta. Ensin
yleislääkärit tekivät diagnoosinsa
potilaista. Sitten kukin potilas seurasi päiväkirjan avulla oman päänsärkynsä piirteitä jopa kuudessa
seuraavassa kohtauksessa. Tämän
jälkeen päänsärkyyn perehtyneet
asiantuntijat lukivat läpi päiväkirjat. Tutkimuksessa selvisi, että
jos perusterveydenhuollon lääkäri teki migreenidiagnoosin, niin
98 %:ssa tapauksista kyse todellakin oli migreenistä. Jos diagnoosina oli tensiosärky, näistä 87 % olikin migreeneitä. Kaikista päänsäryn vuoksi tehdyistä käynneistä
76 % johtui migreenistä, 18 % todennäköisestä migreenistä (tensio
mahdoton esimerkiksi särkykuvaksen tai pahoinvoinnin vuoksi), 3 %
6
Jos lääkäri ei kysy kaikkia tarpeellisia
kysymyksiä, päänsärky ei voi saada oikeata nimeä
ja hoito erittäin todennäköisesti epäonnistuu.
muusta päänsärystä ja loput 3 %
tensiosta.
Aikaisemmin on väestöpohjaisissa tutkimuksissa todettu,
että migreenin elinikäinen esiintyvyys on noin 20 % ja tension
30 %. Landmark-tutkimus ei sodi
tätä vastaan, koska asetelma on
eri. Landmark-tutkimuksessa mukana olivat sellaiset potilaat, joilla
oli niin paha päänsärky että se ajoi
yleislääkärin vastaanotolle. Koska
tensiosäryn määritelmään kuuluu,
että pahoinvointia tai oksentelua
ei saa olla ja särky on pahimmillaankin vain kohtalaista eikä estä
toimia, on helppo ymmärtää miksi vastaanotolle hakeudutaan juuri
migreenin vuoksi. Tutkimus osoittaa, että tensio­särky hoidetaan
kotikonstein, mutta migreenissä
moni tarvitsee lääkärin apua. Väes­
tötutkimukset pitävät varmasti
paikkansa, mutta päänsäryn voi-
makkuuden ja liitännäisoireiden
vuoksi vastaanotolle valikoituu erityisesti migreenistä kärsiviä.
Paras arvaus yleislääkärin vastaanotolla olevan päänsärkyä valittavan potilaan diagnoosiksi on
migreeni. Arvaus ei kuitenkaan
riitä, avainkysymykset on kysyttävä!

Kärsitkö migreenistä?
Onko suvussasi muillakin migreeniä?
Kerron sinulle mielelläni lisää migreenin sukututkimuksesta
ja tutkimukseen osallistumisesta.
Tutkimushoitaja Tanja Moilanen
Puh. (09) 4716 2574
[email protected]
7
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
Aila Tiitinen, dosentti, osastonylilääkäri
HYKS, Naistenklinikka
PL 140, 00029 HUS
E
Nainen, hormonit ja
päänsärky
nnen murrosikää migreeniä
ja myös tavanomaista päänsärkyä on pojilla ja tytöillä saman verran, vain muutamalla prosentilla. Puberteetin jälkeen
tilanne muuttuu huomattavasti:
nuorilla naisilla migreeniä esiintyy nelinkertaisesti miehiin verrattuna ja migreenikohtauksista näyttävät kärsivän eniten 35 – 40 -vuotiaat naiset. Raskaus saattaa tuoda
väliaikaisen helpotuksen, samaten
vaihdevuosien jälkeen migreeni on
harvinaisempaa. Päänsärky on tuttu sivuoire eri hormonihoidoissakin. Tästä kaikesta voimme päätellä, että sukuhormonit omalta osaltaan säätelevät päänsäryn esiintymistä ja migreenikohtauksen laukeamista.
Kuukautiset laukaisevat
migreenin
Monella naisella migreenikohtaukset ovat alkaneet kuukautisten alkamisen jälkeen ja jopa 60 % migreeniä potevista naisista saa kohtauksia kuukautisiin liittyen. Vain
alle 10 %:lla on kyseessä ns. puh-
das menstruaalimigreeni.
Kuukautismigreenin
määritelmänä pidetään: migreenikohtaus alkaa kuukautisten alkupäivästä laskien ± 2 – 3 päivän sisällä. Useimmilla on migreeniä muissakin kuukautiskierron vaiheessa
tai muiden tekijöiden laukaisemana. Varsinainen kuukautismigreeni on lähes aina auraton migreeni.
On hyvä muistaa, että tavanomainen päänsärky voi myös oireilla
kuukautiskierron mukaan.
Kuukautiskierron
säätely
Kuukautiskierto on monimutkainen, hienosti säädelty järjestelmä, jonka kaikkien osasten pitää
loksahtaa kohdalleen, jotta kuukautiskierto pyörii säännöllisesti.
Munasarjojen toimintaa säätelee
aivolisäke ja siitä erittyvät hormonit, joiden eritystä taas rytmittää
hypotalamuksen vapauttajahormo­
nien eritys. Lisäksi ulkopuoliset
tekijät vaikuttavat hormonikiertoon, esim. erilaiset aivojen välittäjäaineet ovat tärkeitä (stressi-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
hormonit!), samoin muut hormoneja erittävät elimet (mm. kilpirauhanen).
Kuukautiskierron alussa mu­
nasarjassa kypsyvä munarakkula tuottaa estrogeenia verenkiertoon. Kun munarakkula on kypsä,
aivolisäkkeen ns. LH-hormonipiikki käynnistää munasolun irtoamisen. Tässä vaiheessa estrogeenitasot tipahtavat. Puhjenneen munarakkulan paikalle kehittyy kahdeksi viikoksi keltarauhanen, joka
erittää sekä estrogeenia (naishormonia) että progesteronia (keltarauhashormonia). Kun keltarauhasen toiminta loppuu, sekä estrogeeni- että keltarauhashormonitasot tippuvat, minkä seurauksena
kohdusta poistuu paksuuntunut
kohdun limakalvo kuukautisvuotona. (Kuva 1)
Tutkimuksissa on testattu sekä
estrogeenin että keltarauhashormonin antoa kierron lopulla, ja tämän perusteella on voitu päätellä,
että migreenikohtauksen laukaisee estrogeenitasojen nopea lasku
juuri ennen vuodon alkua. Estrogeenitasojen vaihtelua tapahtuu
muulloinkin kuukautiskierron ai8
On voitu päätellä, että migreenikohtauksen
laukaisee estrogeenotasojen nopea lasku juuri
ennen vuotoa.
kana, esim. ovulaation yhteydessä kierron puolivälissä. Heittelyä
on myös pian puberteetin jälkeen
ja toisaalta vaihdevuosien lähestyessä, kun kierto ei enää ole yhtä
säännöllinen. Nämä ilmiöt selittävät migreenikohtausten vaihtelun eri ikävaiheissa. Toisaalta raskauden aikana estrogeeni- ja progesteronipitoisuudet ovat tasaiset
vaikkakin korkeat. Tämän ajatellaan olevan syy migreenin helpottamiseen raskauden aikana.
mistö reagoi näihin normaaleihin
hormonimuutoksiin kiusallisilla oireilla. Itse kuukautisiin voi liittyä
alavatsakipujen lisäksi muitakin
oireita, kuten pahoinvointia, suolistovaivoja ja päänsärkyä. Oireet
ovat yleensä juuri vuodon alkaessa pahimmillaan. Vaivan syyn selittää kohdun toiminta: kohdun limakalvolla muodostuu ns. prostaglandiineja, jotka vapautuvat myös verenkiertoon. Tiedetään, että niillä
naisilla joilla on voimakkaat kivut,
myös prostaglandiineja muodostuu enemmän. Nämä prostaglandiinit aiheuttavat myös päänsärkyä, mikä on hyvä muistaa lääkehoitoa mietittäessä. Tulehduskipulääkkeet ovat prostaglandiinisynteesin estäjiä, näin ne vaikuttavat
itse kuukautiskivun syyhyn vähentäen kohdun supistelua, ja samalla
helpottavat myös päänsärkyä.

ovulaatio
Onko hormoneissa
vikaa?
Eroaako migreenipotilaan hormonitasapaino muista naisista? Onko
hormoneissa jotakin vikaa? Tämä
kysymys on varmasti monella mielessä. Tiedämme kuitenkin, että
migreenistä kärsivillä naisilla ei
ole tavanomaista enempää hormoni- tai kuukautishäiriöitä. Helpottavaa on tietää, että migreenipotilaan raskauteen ei liity tavallista
enemmän komplikaatioita.
Syklinen kuukautiskierto voi
aiheuttaa myös muita kierron mukaan puhkeavia oireita. Usealle on
tuttu ns. PMS, premenstruaalisyndrooma. Sen tyyppioireita ovat
mielialamuutokset, turvotus, rintojen pingotus, myös päänsärky.
Tyypillistä kuitenkin on, että nämä
oireet esiintyvät muutaman päivän, jopa reilun viikon ajan ennen
kuukautisvuodon alkua, ja oireet
helpottavat kun vuoto alkaa. Migreenipäänsärkyä ja PMS-oireyhtymään liittyvää päänsärkyä on joskus vaikeaa erottaa. Yhteistä näille molemmille on, että taustalla on
hormonaalisesti normaali kuukautiskierto, mutta jostakin syystä eli9
LH
FSH
E2
P
25
27
1
3
5
kuukautisvuoto
7
9
11
13
15
17
19
21
23
25 vrk
ovulaatio
Kuva 1
Kuvassa näkyy tärkeimpien hormonien pitoisuudet kierron aikana ja
tapahtumat kohdun limakalvolla.
FSH = Follikkelia stimuloiva hormoni. Kypsyttää munarakkulan alkukierrosta.
LH = Luteinisoiva hormoni. Sen erityspiikki käynnistää munarakkulan
puhkeamisen.
E2 = Estradioli. Tärkein kasvavan munarakkulan tuottama estrogeeni.
P = Progesteroni, keltarauhashormoni.
Estrogeeni paksuntaa kohdun limakalvon alkukierrosta, progesteroni
”kypsyttää” limakalvon rauhaset, keltarauhasen lopettaessa toimintansa
hormonipitoisuudet laskevat, ja kuukautisvuoto käynnistyy.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
Hormonihoidot voivat
vaikuttaa päänsäryn
esiintymiseen
Hormonilääkitykset voivat vaikuttaa päänsärkyyn ja migreeniin.
Yhdistelmäehkäisypilleri sisältää
sekä synteettistä estrogeenia, etinyyliestradiolia että jotakin keltarauhashormonin johdosta. Se ehkäisee raskautta estämällä munasolun irtoamisen. Useimmissa
pillereissä on päivittäin tasainen
määrä estrogeenia ja progestiinia.
Pillereitä käytetään kolme viikkoa, jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Tauon aikana kuukautiset yleensä tulevat, ja valitettavasti
ehkä migreenikin.
Yhdistelmäehkäisypillerien
ja migreenin yhteyttä tutkittaessa on saatu monenlaisia tuloksia:
migreeni voi pysyä samana, se voi
helpottua, se voi pahentua, ja migreenin luonne voi muuttua (aurat).
Vaikutus on yksilöllinen ja pillerin
valinnalla on merkitystä. Jos ongelmia on, merkkiä tai käyttötapaa
kannattaa vaihtaa. Migreeni lau­
keaa usein taukoviikon alussa, joten voidaan harkita harvennettuja
taukoja tai jopa jatkuvaa käyttöä.
Mieltä varmasti askarruttaa,
onko pilleri ”vaarallinen” terveydelle. Kaiken kaikkiaan vakavia
sivuvaikutuksia ehkäisypillereillä on erittäin vähän. Eniten pelätään veritulppia ja aivoverenkierron häi­riöitä. Tutkimusten perusteella ajatellaan, että jos sairastaa usein toistuvaa, aurallista migreeniä, pilleri saattaa vähän lisätä
aivohal­vauksen riskiä. Muut, merkittävämmät riskitekijät on muistettava: tupakointi ja ylipaino.
Muu hormonaalinen ehkäisy ei näytä vaikuttavan migreenin
esiintyvyyteen. Pelkkää keltarauhashormonia sisältävä minipilleri
ei välttämättä ehkäise ovulaatiota. Sen käytön aikana estrogeenitasot vaihtelevat, kuten vuotorytmikin, joten kohtauksia voi olla ku-
ten aikaisemminkin. Se voi kuitenkin olla jollekin sopivin ehkäisymenetelmä. Hormonikierukan varressa on keltarauhashormonia erittävä kapseli, mutta se vaikuttaa pääsääntöisesti kohdun sisällä. Tällöin
varsinainen munasarjojen hormonikierto säilyy ennallaan, vaikka
vuodot niukkenisivat tai jäisivät
kokonaan pois.
Hormonikorvaushoitoa käytetään haittaavien vaihdevuosioireiden hoitoon, mutta se myös ehkäisee ja hoitaa osteoporoosia. Oireet
hoidetaan estrogeenilla, mutta jos
kohtua ei ole poistettu, hoitoon lisätään progestiini. Estrogeeni voidaan annostella tablettina, laastarina tai iholle levitettävänä geelinä. Perinteisessä syklisessä hoidossa käytetään kolmen viikon
jakso estrogeenia, ja sen loppuun
liitetään 10 vrk ajan keltarauhashormonia. Tämän jälkeen seuraa
viikon tauko, jolloin tulee ns. tyhjentymisvuoto, ja ehkä myös päänsärky, joka muuten vaihdevuo­sien
myötä olisi helpottanut. Estrogeenia voidaan kuitenkin käyttää
myös jatkuvasti ja liittää siihen
joko jaksotettu tai jatkuva, pieniannoksinen keltarauhashormoni.
Viimeksi mainitun aikana ei yleensä tule vuotoja, alkuvaiheen tiputteluja lukuun ottamatta. Useassa tutkimuksessa on todettu, että
ihon kautta annosteltu estrogeeni saattaisi olla migreenipotilaalle parempi. Tämä johtunee siitä, että hormonipitoisuudet ovat
jonkun verran tasaisempia kuin
tablettihoidossa. Mutta: yksilöllisiä eroja on!
Kuukautismigreeniä
voidaan hoitaa
Vanha tieto, että kuukautismigreenin hoito olisi hankalampaa
kuin migreenin yleensä, ei pitäne paikkaansa. Tulehduskipulääkkeet auttavat monia, kunhan lää-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
keannos on riittävä ja se otetaan
ajoissa; samalla kuukautiskivutkin
helpottuvat. Eri triptaanit auttavat
kuukautismigreenissä yhtä hyvin
kuin muissakin kohtauksissa. Syklinen esiintyminen ja ennustettavuus antavat mahdollisuuden ennalta ehkäisevään hoitoon ja lääkkeen oikeaan ajoitukseen.
Raskauden aikana 60 – 70 %:lla
potilaista migreeni jopa rauhoittuu
tai koh­taukset ainakin vähenevät.
Hoito on kuitenkin hankalampaa,
koska perinteisesti kaikkia lääkkeitä pyritään välttämään raskauden
aikana. Parasetamoli ja ASA ovat
ensisijaisia, mutta myös tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia
ja naprokseenia voidaan harkiten
käyttää. Triptaaneja on perinteisesti vältetty, mutta kertyneiden
raporttien perusteella niiden ei
ole todettu lisäävän epämuodostumia. Synnytyksen jälkeen hormonipitoisuudet ”romahtavat”, jolloin migreeni voi pahentua. Vähitellen yleensä palautuu sama rytmi kuin ennen raskautta, kuukautiskierron normalisoituessa. Lääkitykseen suhtaudutaan imetyksen
aikana samaan tapaan kuin raskauden aikana.
Hormonihoitoa voidaan käyttää apuna migreenin hoidossa.
Muista syistä käytössä oleva hoito on syytä räätälöidä. Perusperiaate on pyrkiä mahdollisimman tasaisiin estrogeenipitoisuuksiin. Siis
ehkäisypilleriä käytetään tauotta, vaihdevuosien hormonihoidossa pyritään antamaan päivittäin tasaiset estrogeenimäärät. Ongelmatilanteissa kuukautismigreeniä voidaan ehkäistä estrogeenilla. Estrogeenia annostellaan ihon kautta etsien sopiva annos. Hoito aloitetaan
pari-kolme päivää ennen oletettua
vuodon alkua, ja jatketaan muutama päivä vuodon ajan. Hoito edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa, normaalia gynekologista tutkimustulosta, ja tilanteen, mm. vuotojen laadun, tarkkaa seurantaa. 
10
Eila Sundman,
johtava sosiaalityöntekijä, HUS
Perusasioita
sosiaaliturvasta
Y
hteiskunnallisia
toimintoja
määrittävät monet säännöt.
Ne voivat olla lakeja, asetuksia, ohjesääntöjä, suosituksia
tai vain hyvät tavat. Monet valittavatkin, että tavallisella ihmisellä
pitäisi olla lähes oikeusoppineen
tiedot voidakseen tasa-arvoisesti
ajaa asiaansa. Perusperiaatteena
on, että kansalaiset huolehtivat itsestään työssä käymällä. Näin he
kustantavat perustarpeensa kuten asumisen, ruuan ja esimerkiksi terveydenhuollolliset yleiset
tarpeensa. Lainsäädännössä määritellään mm. oikeus erilaisiin palveluihin kuten sairaanhoitoon ja
kuntoutukseen sekä sairastuneen
taloudellisen toimeentulon järjestämisen mahdollisuudet, edellytykset ja ratkaisut. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää
sairastumisen ja sairastamisen aiheuttamia toimeentuloturvan kysymyksiä.
Suomalaisessa yhteiskunnassa
palvelujärjestelmät, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, kansaneläkelaitos (Kela) tai työeläkelaitok11
set ovat varsin eriytyneitä ja niiden
sisällä on erilaisia näkökulmia painottavia tekijöitä. Jopa työkyvyttömyyden määrittelykin eroaa Kelan
ja työeläkelain säädöstöissä.
Sairauden, ja erityisesti pitkäaikaissairauden tai muuten paljon
haittaa tuovan sairauden kohdatessa kokonaistilanteen varhainen
selvittäminen ja yksilön ohjaaminen tarpeellisten terveydenhuollon ja kuntoutuspalvelujen piiriin säästää kaikkien, sekä sairastuneen että hänen omaistensa ja
yhteiskunnan voimavaroja. Yleensä ihmiset jatkavatkin normaalisti
elämäänsä selvitettyään sairauden
aiheuttamat ongelmat, mahdolliset rajoitukset ja tarpeellisen avun
saamisen mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön
kanssa. Saman sairauden aiheuttama haitta ilmenee eri tavoin eri yksilöiden elämässä. Tästä syystä ongelmien ratkaisutavatkin riippuvat
siitä, millainen sairastuneen hoidon ja tuen tarve ja elämäntilanne
on. Periaatteena on yhteiskunnan
normaalipalvelujen käyttö.
Kansaneläkelaitos
korvausten maksajana
Kansaneläkelaitos korvaa Suomessa pysyvästi asuvalle sairaanhoitokustannuksia, ansionmenetystä
ja kuntoutusta sekä maksaa korvausta vammaisuuden perusteella. Kustannusten korvaamiseen ja
etuihin liittyy yleensä omavastuu.
Etuuksia on haettava määräajassa,
joka saattaa olla erilainen eri korvausmuodoissa.
Sairaanhoitokorvaukset
Sosiaali- ja terveysministeriö määrää sairausvakuutuslain nojalla yksityisen sairaanhoidon kustannusten korvausperiaatteet. Kela puolestaan vahvistaa taksat, joihin
kustannusten korvaaminen perustuu. Ne ovat julkisesti nähtävissä
Kelan toimistoissa ja työpaikkakassoissa.
Sairausvakuutus korvaa siten
omavastuuosan ylittäviä hoitokuluja osakorvauksina vahvistettujen

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
taksojen mukaisista määristä. Taksan ylittävä osa jää vakuutetun itsensä maksettavaksi, vaikka yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut ovat yleensä suuremmat kuin Kelan taksat. Korvattavia sairaanhoitokustannuksia voivat olla mm. lääkärinpalkkiot, yksityislääkärin määräämä tutkimus
ja hoito, kuten laboratorio- ja röntgentutkimukset,
hammaslääkärin palkkiot (koskevat koko väestöä 1.12.02 lukien), monet lääkärin määräämät lääkkeet, perusvoiteet ja ravintovalmisteet sekä matkat hoitoon ja kuntoutukseen. Julkisen terveydenhuollon perimistä
palkkioista kuten sairaalamaksuista tai lääkärintodistuspalkkioista ei
makseta korvauksia.
Lääkkeet
Lääkärin kirjoittama resepti lääkkeiden hankkimiseksi on yleensä
voimassa vuoden.
Lääkärin sairauden hoitoon
määräämät tarpeelliset lääkkeet
korvataan kokonaan tai osittain.
Korvaukset on ryhmitelty kolmeen korvausluokkaan: puhutaan
peruskorvattavista lääkkeistä
(50 %:n korvaus) ja erityiskorvattavista lääkkeistä (75 %:n tai
100 %:n korvaus). Kuhunkin korvausluokkaan sisältyy ostokertakohtainen omavastuuosuus, joka
on 8.41 euroa peruskorvattavissa
ja 4.20 euroa erityiskorvattavissa
lääkkeissä. Niistä lääkkeistä, jotka
kirjoitetaan migreenin hoitoon, ei
saa erityiskorvausta.
Lääkärin määräämiä lääkkeitä
ostettaessa sairausvakuutuskorvaus vähennetään jo apteekissa.
Apteekki toimittaa yleensä enintään kolmen kuukauden käyttöön
tarvittavat lääkkeet yhdellä kertaa.
Lääkkeen voi ostaa lyhyemmäksikin ajaksi esimerkiksi vain viikon
tai kuukauden tarpeeseen, jolloin
omavastuu laskutetaan erikseen
jokaiselta ostokerralta. Apteekin
kanssa kannattaa neuvotella, onko
taloudellisempaa hankkia lääkettä
kerralla kolmen kuukauden ostooikeutta vastaavissa vai pienemmissä erissä esimerkiksi jos on
epävarma lääkkeen sopivuudesta.
Lääkärin määräämille lääkkeille vahvistetaan vuosittainen
kattosumma. Vuonna 2002 se on
590.02 euroa. Kun tämä kattosumma on lisäksi ylittynyt omavastuista kertyneellä 16.82 eurolla, on oikeus saada sairausvakuutuskorvauksen piiriin kuuluvat lääkkeet
ilmaisina kalenterivuoden loppuun
muidenkin lääkärin määräämien
lääkkeiden osalta, esimerkiksi antibiootit. Kela ilmoittaa viran puolesta tämän lisäkorvausrajan täyttymisestä. Lisäkorvausta haetaan
kuuden kuukauden kulues­sa kalenterivuoden päättymisestä eli
seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hakemukseen
tarvitaan ostokuitit tai apteekin
miinuskirja, joten kuitit tulee säilyttää korvauksen saamiseksi. Kustannuksiin ei lasketa ilman lääkemääräystä ostettuja lääkkeitä.
Elämäntilanne saattaa olla
hankala esimerkiksi työttömyyden
vuoksi. Tällöin kunnan sosiaalitoimistosta on mahdollista hakea toimeentulotukea lääkekustannuksiin toimeentulotuen normin asettamissa rajoissa.
Lääkärinpalkkiot,
tutkimus ja hoito
Yksityislääkärin antaman hoidon
palkkiosta myönnettävä korvaus
on 60 % taksan mukaisesta mää-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
rästä. Korvauksen saa myös yksityissairaalassa tai julkisen terveydenhuollon erikoismaksuluokassa
annetusta hoidosta ja tutkimuksesta. Lääkärin hoitomääräys tutkimuksista ja hoidosta on voimassa yleensä vuoden.
Tutkimuksen ja hoidon kor­
vaus on 75 % Kelan mukaisesta
omavastuun (13.46 euroa) ylittävästä määrästä, joka yleensä on todellisuudessa alhaisempi kuin todellinen maksettu hoito johtuen
lääkärien eri hintaisista palkkioista Kelan korvauksen ollessa taksan
mukainen. Samalla kertaa määrätty tutkimus- ja hoitosarja voidaan
korvata yhtenä kokonaisuutena,
johon voi kuulua kolmen kuukauden aikana kertyneet, korkeintaan
15 tutkimus- tai hoitokertaa. Esimerkiksi fysikaalista hoitoa voidaan määrätä 10 – 15 kertaa, joka
on hoidollinen kokonaisuus.
Hammashoito
Koko väestö on hammashoidon
piirissä 1.12.2002. Hammashoito on alle 19-vuotiaille maksuton
kunnan hammashoitolassa. Jokaisella kansalaisella on vuosittain oikeus yksityisessä hammashoidossa
60 %:n korvaukseen suun ja hampaiden tutkimuksen ja ehkäisevän
hoidon osalta. Korvaus määräytyy
Kelan vahvistetun taksan mukaan.
Korvauksen taso on noin 30 – 40 %
todellisista kustannuksista.
Hammaslääkärin määräämät
antibiootit korvataan kaikille peruskorvattavina lääkkeinä, jolloin
korvaus on 50 % omavastuun (8.41
euroa) ylittyvältä osalta. Hammashoitoon liittyvistä laboratorio- ja
röntgentutkimuksista sekä matkoista hammashoitoon maksetaan
myös korvausta.
12
Matkakustannukset
Sairausvakuutus korvaa sairaanhoidon,
hammaslääkärihoidon,
erilaisten tutkimusten ja kuntoutuksen sekä apuvälineiden hankkimisesta syntyneitä matkoja. Myös
tarpeelliset terveydenhuoltohenkilöstön matkat potilaan kotiin
hoidon toteuttamiseksi voidaan
korvata. Korvattavuus perustuu
julkisten liikennevälineiden käyttämiseen.
Erityiskulkuneuvon,
kuten taksin käytön tarpeesta antaa matkakorvaustodistuksen hoitopaikka.
Matkakorvaus on haettava kuuden kuukauden kuluessa. Hakemuksen liitteiksi tarvitaan sairaanhoitolaitoksen todistus sekä kuitit erityiskulkuneuvon, kuten taksin kuluista. Jos terveydenhuollon
matkoja kertyy runsaasti, voi Kelaa
varten pyytää toistaiseksi voimassa olevan SVA-lääkärinlausunnon
matkustustarpeesta sekä muun
kuin julkisen liikennevälineen tarpeesta. Kaikki kuitit tulee säilyttää
siltä varalta, että vuotuinen matkojen maksukatto täyttyy.
Sekä sairaanhoidon että kuntoutuksen matkoilla on omat erilliset maksukatot. Sairaanhoidon
matkojen omavastuu on 9.25 euroa ja kuntoutuksen matkojen 7.57
euroa yhdensuuntaisesta matkasta.
Ylimenevä summa korvataan. Omavastuun alittavat matkakulut lasketaan mukaan vuosittaiseen kattosummaan, joka on 157.26 euroa
sairaanhoidon ja 151.37 euroa kuntoutuksen matkoista. Myös nämä
on syytä ilmoittaa Kelaan kuuden
kuukauden kuluessa kustannusten
muodostumisesta. Kattosumman
täytyttyä matkat korvataan kokonaan kuluvan vuoden loppuun.
Oman auton käytöstä korvataan kilometrikorvaus (17 senttiä/km).
13
Ansionmenetyksen
korvaaminen
Sairauspäivärahan, lapsen vanhemmille maksettavan erityishoitorahan ja kuntoutusrahan tarkoituksena on korvata sairaudesta aiheutuvaa ansionmenetystä.
Korvausta maksetaan arkipäiviltä. Korvausperusteet määräytyvät
verotuksessa todetun työtulon tai
edellisen neljän kuukauden aikana (suoja-aika) maksetun työttömyyskorvauksen tai opintotuen tason mukaan. Korvaukset ovat verotettavaa tuloa. Ansiotulon menetystä voivat korvata myös erilaiset
yksityiset omat vakuutukset.
Sairausvakuutuksen
päivärahaa
Sairaudesta aiheutuvan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttama
ansionmenetys korvataan sairausvakuutuksen päivärahalla, johon
Suomessa asuvalla 16 – 64 -vuotiaalla henkilöllä on oikeus. Määrä on yleensä noin 80 % todetuista tuloista. Edellytyksenä on, että
hän on viimeisen kolmen kuukauden aikana ennen sairastumistaan
ollut ansiotyössä.
Jos työtuloja ei ole tai vuosityötulo on alle 979 euroa, voidaan 55 päivän sairausloman jälkeen maksaa vähimmäispäivärahaa 10.09 euroa päivässä. Puolison
tulot eivät estä vähimmäispäivärahan myöntämistä. Työnä pidetään
myös opiskelua ja itsenäistä yrittäjätoimintaa sekä oman talouden
hoitamista.
Päivärahaa haetaan Kelalta tai
työpaikan sairaskassalta neljän
kuukauden kuluessa sairausloman
alkamisesta. Hakemuslomakkeen
liitteeksi tarvitaan lääkärintodis-
tus A, jolla voidaan myöntää päivärahaa noin kahden kuukauden
ajaksi. Kun sairausloma jatkuu yli
60 päivää, Kela selvittää kuntoutusmahdollisuuksia ja vaatii tarkempaa selvitystä B-lääkärinlausunnolla. Päivärahaa maksetaan
enintään 300 päivältä, joka käytännössä on yksi vuosi.
Päivärahan maksamiseen liittyvä omavastuu eli karenssi on sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää. Yleensä työssä olevat saavat
palkan ainakin tältä ajalta: kunnan
ja valtion palveluksessa olevat pidemmältä ajalta. Päiväraha maksetaan työnantajalle palkallisen sairausloman ajalta ja tällöin työnantaja myös panee vireille päivärahahakemuksen.
Työttömyyskorvausta saavien
korvaus jatkuu karenssiajan yli,
jonka jälkeen korvaus muuttuu hakemuksesta sairausvakuutuksen
päivärahaksi. Sitä maksetaan kaikilta arkipäiviltä, kun taas työttömyyskorvauksen maksu määräytyy viideltä päivältä viikossa.
Sairauden pitkittyessä yli 300
päivän on huolehdittava eläkehakemuksen vireille tulo ajoissa,
yleensä viimeistään noin kolme
kuukautta ennen päivärahaoikeu­
den päättymistä, josta Kela tiedottaa erikseen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisesti, jolloin se on
kuntoutustuki. Eläkeasian vireillepanoon riittää yksi hakemus.
Vammais- ja hoitotuet
Kela voi myöntää pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle harkinnanvaraista taloudellista tukea
joko määräaikaisena tai pysyvänä
tukena. Tuki on riippumaton tuloista ja varallisuudesta sekä ve-

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
roton. Takautuva hakuaika on yksi
vuosi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan C-lausunto, B-lausunto, epikriisi tai muu vastaava selvitys. Ensimmäistä kertaa tukea haettaessa
tarvitaan C-lausunto. Tuet on porrastettu kolmeen tasoon sairauden
aiheuttaman haitan perusteella.
Tukea voidaan maksaa
• alle 16-vuotiaan lapsen
vanhemmalle sairaan lapsen
kotihoidon tukemiseksi
(lapsen hoitotuki)
• työikäisen ei-eläkkeellä olevan
henkilön jokapäiväisessä
elämässä selviytymisen
edistämiseksi (vammaistuki)
• eläkeläiselle kotona
selviytymisen tukemiseksi
(eläkkeensaajien hoitotuki).
Myöntämisessä huomioidaan
sairauden tai vamman aiheuttamat
jatkuvat erityiskustannukset. Arvioidun haitan tulee aikuisilla kestää
yleensä vähintään vuoden ja lapsilla puoli vuotta. Käsittelen seuraavassa tarkemmin vammaistukea.
Vammaistuen
tarkoituksena
on tukea pääasiassa muiden kuin
eläkkeellä olevien henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Tukea
voidaan maksaa 16 – 64 -vuotiaalle
henkilölle, joka ei saa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai vastaavaa etuutta
ulkomailta.
Vammaistuen saaminen edellyttää toimintakyvyn alenemista
sairauden tai vamman johdosta.
Tällöin vammaistukea maksetaan
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
yleisen haitan, tarvittavan avun,
palvelusten ja erityiskustannusten
korvaamiseksi. Tätä kokonaisuutta
arvioitaessa otetaan huomioon yksilölliset olosuhteet. Vammaistuessa korostuu haitta, joka on luokiteltu asteikolla 6 – 20. Tuki on jaksotettu kolmeen ryhmään sairauden vaikeusasteen ja toimintakyvyn aleneman mukaan. Tällä hetkellä alin vammaistuki on 75.96 euroa, korotettu vammaistuki 177.24
euroa ja erityisvammaistuki 329.17
euroa. Lapsen hoitotuen määrät
ovat samat. Eläkkeensaajien hoitotuki on määrältään alhaisempi.
Lisää tietoa sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä saa Kelan julkaisuista ja toimistoista sekä sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä. 
14
Toim. Jutta Heikkilä
Happi on nopea ja
tehokas apu Hortonin
neuralgiaan
Sarjoittaisesta päänsärystä (Hortonin neuralgia, cluster päänsärky)
kärsii Suomessa arviolta 1500 – 4000 ihmistä. Kipu paikantuu toisen
silmän seutuun ja esiintyy useita viikkoja tai kuukausia kestävinä voimakkaina kohtaussarjoina. Happihoito on nopea ja turvallinen hoitokeino, joka katkaisee kipukohtauksen 5 – 15 minuutissa.
S
arjoittainen päänsärky on suhteellisen harvinainen ja mystiseltä vaikuttava sairaus. Kipukohtaukset ovat erittäin voimakkaita ja ilmaantuvat usein kellon tarkkuudella samaan aikaan
vuorokaudesta useiden viikkojen ajan. Kivun voimakkuus tekee
potilaista motorisesti levottomia
ja kohtauksen aikana he saattavat esimerkiksi kävellä edestakaisin, koska paikallaan pysyminen
tuntuu mahdottomalta. Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia oireita kuten kasvojen hikoilua, silmän punotusta, kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta. Hoitamattomana kohtaus saattaa kestää
jopa kolme tuntia.
”Yleisin tyyppi on, että sarjan
aikana esiintyy päivittäin yksi kohtaus, useimmin öiseen aikaan. Parhaimmillaan kohtauksia voi olla
joka toinen päivä ja pahimmillaan
jopa kahdeksan kertaa päivässä.
15
Kohtaussarja kestää muutamasta viikosta kuukausiin”, kuvailee
Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikan osastonylilääkäri Aki Hietaharju. Sairaus puhkeaa yleensä 20 – 40 ikävuoden välillä ja on yleisempi miehillä kuin naisilla.
si tupakoinnilla on yhteys sairauden esiintyvyyteen”, Aki Hietaharju kertoo. ”Itse olen myös huomannut, että sairaus esiintyy useimmin
vuorotyötä tekevillä ihmisillä, koska vuorotyö saa hypotalamuksen
toimimaan poikkeuksellisella tavalla”, Hietaharju lisää.
Syynä hypotalamuksen
toimintahäiriö
Happihoito yksi
nopeimmista tavoista
katkaista kohtaus
”Sarjoittaisen päänsäryn syntyä
ei ole pystytty täysin selittämään,
mutta pohjimmainen syy on hypotalamuksen toimintahäiriö. Oireiden kytkeytyminen vuodenkiertoon ja vuorokausirytmiin viittaa
kohtausten käynnistymiseen keskushermostossa. Sairaudesta kärsivillä on todettu myös muutoksia
aivoverenkierrossa ja paikallisia
laajentumia verisuonissa. Myös perinnöllisillä tekijöillä ja esimerkik-
Sarjoittaista päänsärkyä sairastavalle potilaalle pyritään löytämään
tehokas kohtaushoito ja sopiva estolääkitys. Kohtaushoidon tarkoituksena on saada nopea apu kipukohtaukseen ja katkaista kohtaus.
Estohoidolla pyritään puolestaan
hillitsemään kohtausten uusiutumista. Happihengitys on perinteinen kohtaushoito, jonka teho on
osoitettu useissa tutkimuksissa.

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
”Kannustan niin lääkäreitä kuin sarjoittaista päänsärkyä
sairastavia potilaitakin optimismiin. Hoitokokeiluja kannattaa
tehdä, koska sopiva hoito yleensä löytyy jokaiselle potilaalle”,
sanoo Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikan
osastonylilääkäri Aki Hietaharju, jolla on laaja kokemus
sarjoittaisen päänsäryn hoidosta.
Happihoitoa kokeili menestyksekkäästi jo 1950-luvulla mm. amerikkalainen neurologi B. T. Horton,
jonka mukaan sairaus on nimetty.
”Hapen teho kohtausten katkaisijana perustuu sen ominaisuuteen supistaa aivoverisuonia, jotka
ovat kohtauksen aikana laajentuneessa tilassa. Lisäksi happi vaikuttaa ilmeisesti suotuisalla tavalla välittäjäaineiden erittymiseen,
joka häiriintyy sarjan aikana”, Aki
Hietaharju sanoo.
Happihoidon aikana sata prosenttista happea hengitetään
7 – 10 litraa minuutissa noin 15
minuutin ajan. Useimmilla potilailla kohtaus hellittää tuona aikana. ”Happi on yksi nopeimmista tavoista katkaista kipukohtaus ja soveltuu erityisen hyvin, jos
kohtauksia on usein. Hapella ei ole
sivuvaikutuksia ja se on siksi helppo ja turvallinen hoitomuoto. Sarjoittaiseen päänsärkyyn käytetään
yleisesti myös triptaaneja, mutta
niitä ei saa ottaa kuin kaksi kertaa
päivässä. Kaikille potilaille triptaanit eivät myöskään sovi ja silloin
happi on erittäin hyvä vaihtoehto”,
Hietaharju kommentoi.
Tehokas kohtaushoito
voi lopettaa sarjan
Jos sarjan ensimmäiset kohtaukset hoidetaan tehokkaasti, sarjasta ei yleensä tule yhtä pitkää kuin
hoitamattomana. Siksi tehokkaan
ja potilaalle sopivan kohtaushoidon löytäminen on tärkeää. ”Happea käytetään usein vain vaikeille
tapauksille ja sitä pidetään viimeisenä keinona, jos muut keinot eivät
auta. Mielestäni asian ei tulisi olla
niin. Happea kannattaa kokeilla,
koska se auttaa 60 – 80 prosentilla
potilasta”, Aki Hietaharju kertoo.
Hietaharjun mukaan epätietoi-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
suus hapen vaikutuksista ja saatavuudesta on selkein syy siihen, ettei sitä käytetä yleisesti sarjoittaisen päänsäryn hoidossa. ”Urani
alussa mietin itsekin, mistä happea
oikein voisi saada. Joitakin potilaita neuvoin jopa hakemaan happipullon rakennustyömaalta”, Hietaharju kertoo päätään pudistellen.
Nykyisin rakennustyömaille ei
onneksi tarvitse lähteä, sillä AGA
Linde Healthcarella on laaja valikoima happipulloja ja -laitteita kotipotilaiden käyttöön. Lääkkeellistä happea määrätään reseptillä tai A-todistuksella ja KELA korvaa osan hoidon kustannuksista.
Lisätietoa happihoidosta saa myös
AGA Linde Healthcaren kotisivuilta www.aga.fi ja puhelinnumerosta
0800-90008.

POTILAS:
”Kohtaus kestää puolesta tunnista
tuntiin, ja on todella hädin tuskin
siedettävissä. Tuntuu kuin hajoaisin kappaleiksi ja on vaikea hengittää. Kipu on oikealla silmässä,
ohimossa, päänahassa, takaraivossa, niskassa, hartiassa ja korvan
tienoilla. Silmä kirkkaan punainen,
luomet turvoksissa ja vuotaa vettä solkenaan. Tällä hetkellä olen
ollut aamu neljästä hereillä ottaen
vastaan kohtauksen tunnissa.Välissä on ehkä 15 minuutin jaksoja ilman repivää kipua, pieni jomotus muistuttamassa ja odottamassa seuraavaa. Kohtauksen tullessa kaikki ylimääräinen ärsyke on
liikaa, otsahiuksen valahtaminen
kasvoille on ajaa reunan yli.”
Ote sarjoittaista päänsärkyä sairastavan henkilön kipukuvauksesta.
16
Timo Jaakkola
Happihoito
H
appihoidon on todettu auttavan lähes 80 % potilaista Hortonin neuralgian kohtauksenaikaisessa hoidossa. Hoidossa hengitetään 100-prosenttista
happea yleensä 7 – 10 l/min noin
15 minuutin ajan.
Nykyiset happihoidon välineet
mahdollistavat myös kotihoidon.
Hoitoon tarvitaan aina resepti tai
A-todistus. Kela korvaa osan happihoidon kuluista peruskorvattavana lääkkeenä.
Miten saan
happihoitovälineet?
Kun olet saanut lääkärin määräyksen happihoidosta, voit ottaa yhteyttä kotikuntasi terveyskeskukseen. Jotkin kunnat kustantavat tai
lainaavat terveyskeskuksistaan potilaalle hänen tarvitsemansa happipullot ja virtausmittarit.
Mikäli kotikuntasi terveyskeskus ei happipulloja lainaa, ota yhteyttä lääkkeellisen hapen toimittajaan suoraan (esim. Aga 080090008). Hapen toimittaja tarvitsee
kopion reseptistä ja mielellään tilauslomakkeen täytettynä. Tilauslomakkeita saa AGA Linde Healthcarelta tai sairaalan keuhkopoliklinikan kuntoutusohjaajalta.
Mitä varusteita
tarvitsen?
Happihoitoon tarvitaan happipullo, virtaussäädin tai -mittari, happimaski (ei viikset) ja kärry tai reppu. Happipulloja on erilaisia ja erikokoisia.
17
Virtausmittari: Virtausmittari voi olla Rotametri (kuulanäyttöinen) tai Debistar (numeronäyttöinen), molemmat vaihtoehdot voi
liittää pullon pikaliittimeen ja niillä
on helppo säätää lääkärin määräämä hapen virtaus.
Happipullo:
Kotikäyttöön
suositellaan ns. turvapulloja tai
mukana kannettavia pieniä ns. kevytpulloja. Turvapullossa on kaulaosaa suojaava kaulus, kiinteänä paineenalennusventtiili ja pikaliitin virtaussäätimelle. Pullo on
hyvä olla aina kiinnitettynä vaikka pöydänjalkaan tai kuljetuskärryyn, että se ei pääse kaatumaan.
Kevytpullo on kevyt ja kooltaan
pieni, ja sitä voi kantaa mukanaan
esim. sille suunnitellussa repussa,
jolloin kohtausapu on aina lähellä/
mukana.
Mistä kustannukset
muodostuvat?
Hoidon kustannukset muodostuvat virtausmittarista tai virtaussäätimestä, ellei sellaista saa terveys-

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
Happihoidon on
todettu auttavan
lähes 80 % potilaista
Hortonin neuralgian
kohtauksenaikaisessa
hoidossa.
keskuksesta, happipullon vuokrasta, täytöistä ja kuljetuksesta.
Kertaluontoiset kustannukset
välineistä ja tarvikkeista ovat suunnilleen 150 €. Hoidon aloittaminen
ja vuoden kokonaiskulut ovat suuruusluokkana alkaen noin 450 €.
Kela korvaa osan happihoidon
kuluista peruskorvattavana lääkkeenä. Korvausta myönnetään
korkeintaan kolmen kuukauden
jaksoissa hapen täyttö- ja vuokrakuluista. Korvausta saa 50 % omavastuun (8,41 €) ylittävästä summasta. Happilaitteiston vuokran
korvaaminen edellyttää, että kolmen kuukauden jaksolla on vähintään yksi lääkkeellisen hapen täyttö. Valitusmenettelyn kautta Kela
on joskus korvannut 3 kk vuokran
ilman täyttöä. Vuotuisen lääkkeille määritellyn omavastuuosuuden
ylittyessä maksetaan korvaus hapen täyttö- ja vuokrakuluista täysimääräisenä toimittajan laskua
vastaan.
Kuinka happea
käytetään?
Turvallinen kotihappihoito perustuu oikean happivirtauksen käyttämiseen lääkärin ohjeiden mukaan sekä edellyttää tutustumista laitteiston turvallisuusohjeisiin.
Myös laitteiston käyttö- ja kuljetusohjeisiin on syytä perehtyä.
Happilaitetta tulee käsitellä aina
huolellisesti ja sitä on suojeltava
kolhuilta. Jos laite ei toimi, neuvoja antaa hoitava sairaala tai laitteiston toimittaja.
Happi ei ole itsestään syttyvää,
mutta se nopeuttaa ja ylläpitää palamista. Happihoidon aikana happea kertyy esim. hiuksiin, partaan
ja vaatteisiin. Siksi tulen lähellä olo
ja sen sytyttäminen mm. tupakointi happihoidon jälkeen aiheuttaa
palovaaran. Happilaite suljetaan
aina käytön jälkeen.
Laitteita säilytetään hyvin ilmastoidussa tilassa. Jos happea
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
pääsee vuotamaan huoneistoon,
on huoneisto tuuletettava perusteellisesti.
Koska Hortonin neuralgiassa
särkyjaksoja ei voi ennakoida, on
suositeltavaa että happihoitovälineet ovat heti saatavilla ensi kohtauksesta lähtien. Pullot kannattaa
sijoittaa siten, että ne ovat helposti käyttöönotettavissa kohtauksen
sattuessa. Lisäksi käyttö kannattaa opetella siten, ettei venttiilien
avaaminen ja maskin laittaminen
muodostu liian vaikeaksi.
Parhaiten kullekin soveltuvat
laitteet ja menetelmät ovat yksilöllinen asia. Pullokoot ja tarvittavat
virtaukset määräytyvät tapauskohtaisesti ja kokemuksen myötä. Oikein käytettynä kotihappihoito on
turvallinen ja tehokas menetelmä
Hortonin neuralgian särkykohtauksen hoitoon ja tarjoaa vaihtoehdon tavalliselle lääkehoidolle. 
18
Teksti ja kuva:
Johanna Poutiainen
Sarjoittaisesta päänsärystä
kärsivät tapasivat:
”On hyvä tietää, ettei
ole yksin”
K
esäharjun kurssikeskukseen
Pohjois-Iittiin kokoontui elokuun viimeisenä viikonloppuna parisenkymmentä sarjoittaisesta päänsärystä (Hortonin neuralgiasta) kärsivää kumppaneineen.
Viikonloppu oli osallistujien
mielestä erittäin onnistunut.
Asiantuntijavieraana lauantaina oli dosentti Markus Färkkilä.
Hän kertoi, että Suomessa on sarjoittaisesta päänsärystä kärsiviä
tuhannen hengen verran. Maailmanlaajuisesti luku on 0.4-0.8 promillea koko väestöstä. Tämän vaikean säryn geneettinen tutkiminen Suomessa ei ole ottanut tulta
alleen osittain juuri pienen potilasmäärän vuoksi.
Dosentti Färkkilä kertoi myös
happihoidosta ja aiheesta jatkoi
Agan piiripäällikkö Sari Pöysti.
Hän oli tuonut kokeiltaviksi erilaisia pieniä happipulloja, joita on
mahdollista kuljettaa mukanaan
päänsärkyjakson aikana.
Lauantai-iltana
saunottiin,
paistettiin makkaraa ja pelattiin
biljardia. Tutustuttiin ja juteltiin jo
muustakin kuin säryistä ja kivuista. Sunnuntaina ryhmä keskusteli perheterapeutti Mika Niskasen
johdolla säryn vaikutuksesta per19
he-elämään. Särky, joka keskeyttää helposti arkirutiinit ja vaikuttaa niin vieraiden kylään kutsumiseen kuin lasten leikkimiseen,
ansaitsee huomiota myös perheen
näkökulmasta.
Vuoden 2003 elokuun loppuun
on suunnitteilla vastaavanlainen
vertaistukitapaaminen. Tämänkertainen viikonloppu oli jatkoa viime vuodelle, jolloin ”hortoilijat”
kokoontuivat ensimmäisen kerran
yksipäiväisessä tapahtumassa Jyväskylässä.

Sari Pöysti esitteli happihoidon tarvikkeita. Hapen
käytöstä kohtaushoidossa voi olla sarjoittaisesta
päänsärystä kärsivälle huomattavaa apua.
Suositusten mukaan sataprosenttista happea tulisi
ottaa 7 – 10 l/min 15 minuutin ajan maskin kautta
kohtauksen alettua.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
K
y
s
y
a
s
i
a
n
t
u
n
t
i
j
a
l
t
a
Dosentti,
neurologian
erikoislääkäri
Markus Färkkilä,
HYKS
Neurologian
erikoislääkäri
Matti Ilmavirta,
Torikeskuksen
lääkäriasema,
Jyväskylä
1. Pidän liikkumisesta ja yritän
liikkua säännöllisesti. Etenkin
sisäliikunnassa ongelmani on
se, että useasti liikuntatunnin
aikana minun on raskas hengittää (tuntuu kun en saisi riittävästi ilmaa). Sen jälkeen takaraivoani särkee ja useasti särky päätyy migreenikohtaukseksi. Ongelma on jatkunut jo
muutaman vuoden. Harrastan
kuntosalia, Trimmiä, Bailatinoa ja nyt olen aloittamassa
astanga-joogaa, josta minulla
on vain yhden kerran kokemus,
mutta sain myös siitä päänsäryn. Mikä auttaisi asiaa tai kenen puoleen voisin kääntyä?
Kuvaamanne tilanne on kiusallisen yleinen migreeniä potevilla.
Liikunnan harrastaminen ja muukin pitempiaikainen fyysinen ponnistelu voi laukaista migreenikohtauksen. Mekanismia ei tiedetä,
mutta niskan rakenteiden ja verisuonten seinämien mekaanisella ärsykkeellä tai kehon lämpötilan nousulla saattaa olla osuutensa asiassa. Oireiden eteneminen on
yleensä nopeaa, ne alkavat rasituksen aikana tai pian sen loppumisen
jälkeen tavallisesti niskojen jumittumisena ja puristuksena. Sen jälkeen tunnin-kahden sisällä särky
nousee toispuoleisesti päälaelle ja
ohimolle ja joskus silmän seutuun
ja muut migreenin liitännäisoireet
(valo-, ääni-, hajuherkkyys, huono
olo) tulevat kuvaan mukaan.
Tällaisen
migreenikohtauksen lääkehoito-ohje on ihan sama
kuin missä tahansa migreenissä:
aivan oireiden alkuvaiheessa (niskat jumissa) voi kokeilla katkaista
oireiden etenemistä särkylääkkeillä (esim. ibuprofeeni 400 – 800 mg,
ketoprofeeni 100 – 200 mg ). Jos
oire kuitenkin etenee edellä ku-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
vatulla tavalla, on tehokkain hoito triptaani-lääke. Joillakin henkilöillä särkylääke ei auta ollenkaan,
silloin on syytä ottaa ensisijaisesti
triptaania.
Jos taipumus tällaisiin liikunnan laukaisemiin kohtauksiin on
jatkuva, suosittelen kokeiltavaksi
hyvin toimivaa ”täsmäestohoitoa”
eli särkylääkeannos 1/2 – 1 tuntia ennen liikuntasuoritusta. Tämä
yleensä estää kohtauksen puhkeamisen kokonaan. MI
2. Olen 30-vuotias nainen ja
sairastanut aurallista migreeniä 10-vuotiaasta. ”Normaalissa” migreenikohtauksessani
on varsin voimakas aura, joka
kestää 30 – 60 minuuttia. Kova
päänsärky alkaa yleensä jo auran aikana ja särky esiintyy lähes aina takaraivon oikealla
puolella. Pahoinvointi alkaa
usein myös samanaikaisesti ja
hoitamattomana kohtaus päättyy oksentamiseen 10 – 16 tunnin kuluttua.
Normaalikohtaukseen tehoaa hyvin täsmälääke yhdessä
pahoinvointilääkkeen kanssa.
Mutta miksi kuukautismigreenini on aivan erilainen? Kuukautismigreeni iskee yleensä
kahdesti, ensin 1-2 päivää ennen vuotoa ja toisen kerran
vuodon viimeisenä tai sitä seuraavana päivänä. Näissä kohtauksissa aura on lievä ja menee
selvästi ohi ennen kuin särky
alkaa. Särky on täysin lamauttava ja kulkee vaakatasossa
pään vasemmalla puolella otsalta korvan yli niskaan. Pahoinvointi on tuntuvaa mutta
harvemmin oksennan.
Ilman lääkitystä kohtaus
kestää 20 – 36 tuntia. Kuukau20
Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen
huhtikuun 15. päivään mennessä.
tismigreeniin ei tunnut tehoavan mikään täsmälääke vaan
paras hoitovaste löytyy riittävän suurella annoksella diklofenaakkia ja metoklopramidia
suppoina. Miten selittyy kohtausten näin suuri erilaisuus
niin kohtauksen kulussa kuin
lääkityksessäkin? Onko tällainen kuinka yleistä vai olenko
erityisen ”poikkeava” yksilö?
Kuukautismigreeni on erilainen
useimmilla migreenipotilailla. Niilläkin, joilla kohtaustyyppi on samantapainen kuin muuten, kuukautisten aikana tuleva migreenikohtaus on kovempi ja pitkäkestoisempi. Tämä on ihan ”normaalia”. Keskeisimpänä syynä tähän
on pidetty kuukautisiin liittyvää
estrogeenitason laskua. Toisilla
kuukautisiin liittyy prementruaalitensio-oireisto, ja sekin voi muuntaa kuukautisten aikana esiintyvän
migreenikohtauksen kulkua. MF
3. Olen 55 v. nainen ja olen
kärsinyt migreenistä alle kouluikäisestä asti. Kohtaukset
ovat hedelmällisessä iässä vaivanneet kahden viikon välein.
Aivan viime kuukausien aikana on ollut särkykohtauksia,
jotka olen saanut tulehduskipulääkkeen (Indometin kapseli 50 mg) avulla hallintaan niin,
että n. 5 päivää kestävän säryn
hoitoon on riittänyt 1-2 tablettia / vrk ja se on ollut suuri
muutos parempaan.
Haluaisin tietää voinko ottaa tulehduskipulääkettä ennaltaehkäisevästi, jos haluan
nauttia alkoholipitoista juomaa. En yleensä uskalla ottaa edes esim. onnittelumaljaa häissä, koska sellainenkin
määrä useimmiten laukaisee
21
monta päivää kestävän päänsäryn. Olisi mukava joskus
olla tällaisessakin asiassa tasavertainen, vaikka se ei todellisuudessa mikään tärkeä
asia olekaan.
Kyllä tätä ”ennaltaehkäisyä” on
käytetty vuosien ajan, eikä siinä
mitään sen suurempaa riskiä ole
kuin tulehduskipulääkkeen (Indometin) ottamisessa muutenkaan.
Pitkävaikutteisia triptaaneja on
myös kokeiltu tähän samaan tarkoitukseen. Ongelmaksi voi muodostua, jos tätä ennalta varautumista alkaa olla lähes joka päivä.
Silloin syntyy tulehduskipulääkkeen liikakulutusta, vatsahaavan
riski kasvaa ja kehittyy särkylääkeriippuvuuspäänsärky. Harvoin
käytettynä ihan kannatettava vaihtoehto. MF
4. Minulla on paha migreeni.
Tiedän, että nykyisin on vaikka
mitä uusia täsmälääkkeitä, joita voisi kokeilla. On niitä lääkekaapissanikin, mutta minulla on huonoja kokemuksia, joiden vuoksi nykyisin minun on
mahdoton kokeilla uusia lääkkeitä. En vain uskalla, vaikka
päätä kuinka riepoisi.
Epäillään, että eräästä tulehduskipulääkkeestä sain allergisen reaktion. Muutamaa
lääkettä testattiin sen jälkeen, mutta ne eivät auta särkyyn. Olen selittänyt lääkäreille, että en uskalla kokeilla uusia lääkkeitä, mutta minulle
sanotaan vain aina, että on uskallettava. Saan vain reseptin
ja kehotuksen mennä kotiin
ottamaan lääkkeen.
Miten pääsisin yli tästä?
Mihin voisi mennä, kun kohtaus iskee ja missä voisi turvalli-
sesti kokeilla eri lääkkeitä?
Jos on selvästi allerginen (tullut
nokkosrokko, urtikaria, turvotusta, kuumetta) jollekin lääkkeelle,
niin jatkossa on syytä olla käyttämättä tätä lääkettä tai sen kanssa samankaltaisia lääkkeitä, koska ne voivat aikaansaada saman
allergisen reaktion (ristiallergia).
Sen sijaan rakenteellisesti erilaista lääkettä kyllä uskaltaa ottaa, allergisen reaktion mahdollisuus on
hyvin pieni lääkettä ensi kertaa
kokeillessa. Lääkkeelle voi toistuvan käytön yhteydessä allergisoitua, ja reaktio voi sitten tulla myöhemmin.
Triptaanit eivät ole rakenteellista sukua tulehduskipulääkkeille, joten niiden kohdalla ei tarvitse
pelätä ristiallergiaa. Voit myös keskustella allergioihin perehtyneen
ihotauti- , sisätauti- tai keuhkotautilääkärin kanssa. Hän voi selittää sinulle, onko kyseessä todellinen allergiavaara vai vain psyykkinen lääkekammo. Jos on todellista
syytä epäillä uuden lääkkeen käytön yhteydessä allergista reaktiota, niin lääkkeen voi ottaa ensimmäisellä kerralla terveysasemalla/
lääkäriasemalla, jossa ensiapu
mahdolliseen allergiseen reaktioon on lähellä. MF
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
Marraskuu 2002
Triptaanien hintavertailu
Tähän on koottu markkinoilla olevien täsmälääkkeiden hinnat euroina,
vaikuttavan aineen mukaan aakkostettuna. Pakkauksen hinta on hinta
asiakkaalle apteekissa.
-hinta -hinta
/1 annos, /pakkaus,
netto
brutto
Almotriptaani
Sumatriptaani
(Oy H. Lundbeck Ab)
Almogran 12,5 mg tabl 6
Almogran 12,5 mg tabl 9
(GlaxoSmithKline Oy)
Imigran injektio 12 mg kpl 2 *
Imigran nenäsumute 20 mg kpl 2
Imigran nenäsumute 20 mg kpl 6
Imigran nenäsumute 20 mg kpl 12
Imigran nenäsumute 20 mg kpl 18
Imigran supp 25 mg kpl 2
Imigran supp 25 mg kpl 6
Imigran 50 mg tabl 2
Imigran 50 mg tabl 6
Imigran 50 mg tabl 12
Imigran 100 mg tabl 2
Imigran 100 mg tabl 6
Imigran 100 mg tabl 18
26,73
37,50
4,46
4,17
13,27
27,11
62,67
6,64
4,52
3,48
13,23
28,64
6,62
4,77
Eletriptaani
(Pfizer Oy)
Relert 40 mg tabl 2
Relert 40 mg tabl 6
Relert 40 mg tabl 18
Naratriptaani
(GlaxoSmithKline Oy)
Naramig 2,5 mg tabl 2
Naramig 2,5 mg tabl 6
Ritsatriptaani
(Suomen MSD Oy)
Maxalt 5 mg tabl 3
(Ei KELA-korvausta)
Maxalt 5 mg tabl 6
(Ei KELA-korvausta)
Maxalt 10 mg tabl 3
Maxalt 10 mg tabl 6
Maxalt 10 mg tabl 18
Maxalt Rapitab 10 mg tabl 3
Maxalt Rapitab 10 mg tabl 6
Maxalt Rapitab 10 mg tabl 18
-hinta -hinta
/1 annos, /pakkaus,
netto
brutto
39,28
20,70
46,80
77,03
113,90
13,71
28,33
14,50
30,47
49,93
20,70
46,81
116,84
19,64
10,35
7,80
6,42
6,33
6,86
4,72
7,25
5,09
4,16
10,35
7,80
6,49
17,52
28,64
26,14
42,89
13,41
28,64
5,84
4,77
8,71
7,15
6,71
4,77
Zolmitriptaani
30,62
10,21
56,44
9,41
19,51
32,42
79,74
19,51
32,42
79,74
6,50
5,40
4,43
6,50
5,40
4,43
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
(AstraZeneca Oy)
Zomig 2,5 mg tabl 3
Zomig 2,5 mg tabl 6
Zomig 5 mg tabl 3
Zomig 5 mg tabl 6
Zomig Rapimelt 2,5 mg tabl 2
Zomig Rapimelt 2,5 mg tabl 6
* Pakkaus maksaa saman verran Imigran-kynän kanssa
tai ilman.
22
Minun tarinani...
Kokemuksia Hortonin
päänsärystä.
Ensimmäiset kokemukseni ovat
noin viiden vuoden takaa. Kohtaus
iski kun olin ottanut pyhäpäivänä
rauhalliset, noin tunnin nokoset.
Heräsin julmetun kovaan toispuoleiseen päänsärkyyn, mutta onneksi oli kotona särkypillereitä. Otin
kiireesti 2 kpl, ja hienoa, särky lakkasi noin puolen tunnin kuluttua.
Tätä sitten jatkoin muutaman viikon ajan, kohtauksia oli muutama,
etupäässä yöllä, mutta lääke auttoi
aina puolen tunnin odotuksen jälkeen, kunnes kerran mökillä kohtaus iski taas, tietysti keskellä yötä,
eivätkä lääkkeet olleetkaan tulleet
mukaan. Manasin tietysti tilannetta ja kävelin ympäri mökkiä, päätä särki ja särki, mutta yllätyksekseni särky lakkasi taas puolen tunnin kuluttua.
Samoin kävi seuraavienkin kohtausten kanssa. Särkylääkkeet sai
siis ilmeisesti unohtaa, koska niistä ei ollut mitään apua. Hakeuduin
lääkäriin, joka suurella ammattitaidollaan totesi niskan olevan jumissa ja määräsi fysikaaliseen hoitoon,
parikin eri kertaa: ei auttanut. Sär-
kykohtauksia tuli öisin jopa kahden tunnin välein, nukkuminen jäi
vähäiseksi ja aloin tuskastua. Seuraavaksi varasin ajan hammaslääkäriin, koska lääkärini epäili säryn
johtuvan hampaista. Hampaat tulivat kuntoon, olivat suurinpiirtein
kunnossa jo muutenkin, mutta
mikään ei muuttunut. Seuraavaksi sain neuvon poiketa silmälääkärillä. Silmälasit vaihdettiin tietysti
uusiin, näkö parani hiukan, ulkonäkö ehkä enemmän kukaties, mutta
särky ei loppunut. Näin jatkettiin
runsaan parin vuoden ajan.
Olisin saanut erittäin vahvoja särkylääkkeitäkin jos vain olisin huolinut. En kuitenkaan uskonut niiden tehoavan. Lopulta
olin niin kyllästynyt jatkuviin särkykohtauksiin, että päätin tilata
ajan neurologian erikoislääkärille,
joka pelkkien oirekuvausteni perusteella puolessa tunnissa määritteli Hortonin neuralgian todeten, ettei tämän täsmällisemmin
voisi oireita kuvata, ja osui täysin
oikeaan. Estolääkitys aloitettiin ja
triptaanit määrättiin kohtaushoitoon. Tilanne helpottui melkein
heti tämän jälkeen, pääsääntöises-
ti oli yksi kohtaus vuorokaudessa,
tai saattoi jopa jokunen yö jäädä
kokonaan ilmankin. Hienoa.
Mitä sitten voimme oppia yllä
kerrotusta? Ainakin sen, etteivät
käsikauppapillerit auta, eikä niitä siis kannata edes kokeilla. Kun
oireet alkavat, on viisasta hakeutua neurologin luokse mitä pikimmin. Yksityislääkäri maksaa tietysti
aika paljon, mutta hammaslääkäri,
silmälääkäri, uudet silmälasit j.n.e
vielä paljon enemmän. Yleislääkärit määräävät vain kustannuksia
aiheuttavia koeluontoisia hoitoja,
joista ei mitään apua saa. Rahaa
kyllä kuluu. Nyt tilanne suurinpiirtein hallinnassa, katkaisu menossa.
Toivotaan parasta.
Terveisin Reiska
Seuraavaksi sain neuvon poiketa
silmälääkärillä. Silmälasit
vaihdettiin tietysti uusiin, näkö
parani hiukan, ulkonäkö ehkä
enemmän kukaties, mutta särky
ei loppunut.
23
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
U uti s ia m e il t ä ja mu u a lta
Mikä ihmeen
hypotalamus?
T
Suomen Migreeniyhdistys palkitsi asiantuntijalääkärinsä,
dos. Markus Färkkilän erinomaisesta yhteistyöstä ja
yhdistystoiminnan tukemisesta. Yhdistyksen ensimmäisen
kunniakirjan lisäksi dos. Färkkilä sai lahjaksi perniöläisen
keraamikko Taina Kurtzen toteuttaman ”Shamaani”
-nimisen teoksen.
S
uomen Migreeniyhdistys osallistui syksyn aikana Helsingissä
Terveys 2002 ja Turussa Osaava Nainen -messuille yhteisosastolla Suomen Mielenterveysseuran ja GlaxoSmithKline Oy:n
kanssa. Kiitos kaikille osastolla
käyneille ja mielenkiintoisia kes-
kusteluja viritelleille. Molemmilla
messuilla keskusteluissa pinnalle
nousi lasten päänsärkyjen yleistyminen ja vanhempien ja opettajien
huoli lasten puolesta.
Messuosastoilla kävijöiden kesken arvottiin Marimekon tuotepalkinnot. Helsingissä sen saivat Saa-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
ässä lehdessä puhutaan monessa artikkelissa hypotalamuksesta. Mikä se oikein on?
Hypotalamus on aivojen osa,
joka yhdistää toisaalta hermoston
ja toisaalta elimistön hormonien
kautta toimivan säätelyjärjestelmän. Yhdessä hypofyysin (aivolisäke) kanssa se huolehtii useiden
hormonien, esim. lisämunuaisesta
erittyvän kortisolin (stressihormoni), kilpirauhasesta erittyvän tyroksiinin tai sukuhormonien erityksestä.
Elimistömme toiminnat noudattavat 24 tunnin vuorokausirytmiä. Tätä rytmiä noudattavat univalve, verenpaine, pulssi, hapenotto, lämpötila, hormonieritys, aivojen proteiinisynteesi. Myös näitä
rytmejä, samoin kuin mm. nälkää
ja janoa säätelee hypotalamus.
Tämä aivojen pohjaosassa sijaitseva solurykelmä, joka on jakautunut moneen toiminnalliseen yksikköön, on siis varsinainen ”hermokeskus”. Ei ihme, että
se on mukana niin monenlaisessa
toiminnassa, jotka taas nivoutuvat
niin estrogeenihormonin säätelemään kuukautismigreeniin kuin
jaksoittain esiintyvään sarjoittaiseen päänsärkyyn. MH
ra Pihlajameri, Espoo, Lea Pakarinen, Helsinki ja Sari Ristola, Porvoo; Turussa Leena Tervahartiala, Lieto, Sirkka Toivonen, Rauma ja Liisa Lappalainen, Naanatali. MH
24
Uutta tietoa selittämättömien aivoinfarktien riskitekijöistä
A
ivoinfarktin eli aivoveritulpan riskitekijöistä suuri osa
on yleisesti hyvin tunnettuja,
esim. tupakanpoltto ja korkea
verenpaine. Noin neljännekselle infarkteista ei kuitenkaan löydy selvää syytä. LL Vesa Karttusen väitöstutkimuksessa käsiteltiin selittämättömien aivoinfarktien riskitekijöitä. Siinä eräänä löydöksenä kävi ilmi, että joka toisella
niistä henkilöistä, joita oli kohdannut aivoinfarkti, oli sydämen väli-
seinässä avoin soikea aukko (foramen ovale). Näillä henkilöillä
mm. aurallisen migreenin havaittiin olevan yhteydessä selittämättömiin aivoinfarkteihin.
Avoin soikea aukko on väestössä yleinen ja on todettavissa joka
neljännellä aikuisella, myös sellaisilla, jotka eivät sairasta migreeniä.
Kyseessä ei ole sydänvika, eikä aukon olemassaolosta ole välttämättä haittaa. Sen on kuitenkin havaittu olevan yhteydessä selittämättö-
L
ehden kansikuva on amerikkalaisen taiteilijan Joel Nakamuran. Hänet tunnetaan
ainutlaatuisesta tyylistään sekoittaa kansantaidetta ja hienostunutta kuvailmaisua uusprimitiivisellä tekniikalla. Kuvillaan hän
kertoo tarinoita mytologiasta ja
heimoperinteestä.
miin aivoinfarkteihin etenkin työikäisillä ihmisillä.
Suomessa aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain noin 12
000 henkilöä. Ihmisten ikääntyessä aivohalvaukset lisääntyvät voimakkaasti. Aivohalvaus ei kuitenkaan kohdistu yksinomaan vanhuksiin, vaan vajaa puolet sairastuneista on alle 65-vuotiaita.
LL Vesa Karttusen väitöstilaisuus oli Oulun yliopistossa
9.8.2002. MH
Kuva on lääketehdas Merck&Co:n
(Suomessa Suomen MSD) kokoel­
mista ja kuuluu Nakamuran laajaan migreeniä kuvaavaan teossarjaan. Samasta sarjasta oli kuva
myös Päänsärky 2/2001 kannessa. Lisää Joel Nakamurasta
www.joelnakamura.com.
Muistathan päivittää osoitetietosi
Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta:
Syntymävuosi?
Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja:  migreenistä?  tensiosärystä?  basilaarimigreenistä?
 Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia)
 Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä?
Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
tai sähköpostilla: [email protected]
Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita [email protected].
25
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
Migreeni tilastoina
Maailman Terveysjärjestö WHO on luokitellut migreenin
20 vammauttavimman sairauden joukkoon, naisilla
sijalle yhdeksän ja miehillä sijalle 16. Migreeni aiheuttaa
naisilla 2 % ja koko väestössä 1,4 % sairauden vuoksi
menetetyistä muuten terveistä vuosista.(1) WHO:n arvion
mukaan vaikea migreeni on yhtä vammauttava tila kuin
neliraajahalvaus, psykoosi tai dementia. Päivä vaikeassa
migreenikohtauksessa invalidisoi saman verran kuin päivä
neliraajahalvauksessa(2).
Migreenin esiintyminen
väestössä
Kohtausten määrä
migreeniä sairastavilla
Migreeni on tavallisin periytyvistä
neurologisista sairauksista. International Headache Societyn (IHS)
kriteerit ovat helpottaneet epidemiologisten tutkimusten vertailuja eri puolilla maailmaa. Esiintyvyysluvut Suomessa vastaavat hyvin muusta indoeurooppalaisesta
väestöstä viime vuosina esitettyjä lukuja.
Migreeniä sairastaa 11% väes­
töstä (Suomessa 550.000 henkilöä). 23%:ssa kotitalouksista se
koskee jotakin perheenjäsenistä(3).
Yhden vuoden prevalenssi on naisilla 17,2% ja miehillä 6%. Sairastavuus on suurinta 30 ja 49 ikävuoden välillä, eli tuottavimmassa työiässä.(4)
Migreeniä sairastavilla on kohtauksia keskimäärin 1,5 / kk, niiden
keskikesto on 24 tuntia (2). Migreeni tuhoaa tai laadultaan heikentää
Suomessa vuosittain 825.000 työ-,
opiskelu- tai muuta aktiivista vuorokautta.
10%:lla migreeniä sairastavista (Suomessa 55.000 henkilöä) on kohtauksia viikoittain;
20%:lla (110.000 hlöä) kohtaus
kestää 2 – 3 päivää. Näin 5%:lla väestöstä (250.000 hlöä) on vähintään 18 migreenipäivää vuodessa
ja 1%:lla väes­töstä (50.000 hlöä) 1
migreenipäivä viikossa. Prosenttiluvut on muunnettu Suomen oloihin amerikkalais - länsi-eurooppalaisesta tilastosta (2).
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
Suomen Migreeniyhdistyksen
vuonna -98 teettämässä jäsenkyselyssä, johon vastasi 969 migreeniä
sairastavaa, kokonaisia työstä poissaolopäiviä kolmen kyselyä edeltäneen kuukauden aikana oli 56%:
lla ja kesken päivän oli lähtenyt
pois työstä 63%. Migreenin vuoksi kesken päivän töistä lähteneiden
osuus kasvoi iän myötä. Sen sijaan
kokonaisten poissaolopäivien yleisyys väheni. Mitä nuorempi ikäryhmä, sitä yleisempiä olivat sairaspäivät migreenin vuoksi.
Tehottomia tai vajaatehoisia,
mutta työpaikalla vietettyjä sairaspäiviä tunnollisille migreeniä sairastaville kertyy enemmän. Opiskelijoilla tehdyssä tutkimuksessa
selvisi, että migreenikipu vähensi opiskelun tehoa 62,7%. Puolet
migreeniä sairastavista yritti opis26
Hoitamaton tai riittämättömästi hoidettu
migreeni on taakka sekä yksilölle, perheelle että
yhteiskunnalle.
kella kivusta huolimatta. (5)
Migreenin hoidosta
Suomalainen lääkäriseura Duodecim on kesäkuussa 2002 julkaissut arvovaltaisen työryhmän laatiman migreenin Käypä hoito -suosituksen (6). Se painottaa migreenin
täsmälääkkeiden käyttöä keskivaikean ja vaikean migreenin ensisijaisena hoitona.
Migreeni on alihoidettu sai­
raus. Syitä ovat joko oikean diagnoosin puuttuminen, hoidon ohjauksen puuttuminen tai se, että
migreeniä sairastavat pitävät lääkkeitä liian kalliina toteuttaakseen
oikeaa ja tehokasta hoitoa.
Migreeni ja terveyspalvelujen
käyttö
Amerikkalaistilaston mukaan 48%
migreeniä sairastavista on käynyt
lääkärissä viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 3% ei koskaan käyttänyt lääkärin palveluja (4). Terveyspalvelujen käyttö on Amerikassa lisääntynyt selvästi. Suomessa Migreeniyhdistyksen tuoreen selvityksen mukaan 1143
vastaajasta 65,5% käytti lääkäripalveluja viimeksi kuluneen vuoden aikana, näistä 41% turvautui
erikoislääkäriin (7).
Parempi diagnostiikka johtaa
parempiin hoitokäytäntöihin. Taudin vaikeusasteen huomioon ottava hoito (stratified care) säästää
kustannuksia ja nopeuttaa hoidon
vaikutusta (8). Mayo-klinikalla teh27
dyssä tutkimuksessa osallistujien
migreenin pilaamat päivät vähenivät 27,8: sta 17,2 päivään / osallistuja (9). Lääkekustannukset olivat tällöin suuremmat, mutta terveydenhuoltokustannukset
pienemmät ja nettotuloksena saatiin
säästöä.
Migreenin lääkehoito
Migreenikohtausta voidaan hoitaa käsikauppasärkylääkkeillä, tulehduskipulääkkeillä tai migreenin
hoitoon suunnatuilla täsmälääkkeillä. Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan 49% migreeniä
sairastavista hoiti migreenikohtauksensa käsikauppasärkylääkkeillä ja viidellä prosentilla ei ollut lääkitystä ollenkaan (4). Vuonna 2001 kolmella suomalaisella
paikkakunnalla tehdyn apteek­kien
ovensuukyselyn mukaan 33% migreeniä sairastavista käytti triptaaneja ja vuoden 2002 Migreeniyhdistyksen jäsenkyselyn mukaan
68% (10, 7). Käypä hoito -suosituksen mukaan vaikeissa tai invalidisoivissa migreenikoh­tauksissa
kannattaa käyttää triptaania heti,
eikä vasta tulehduskipulääkkeen
osoittauduttua tehottomaksi (6).
Hoitamaton tai riittämättömästi hoidettu migreeni on taakka niin yksilölle, perheelle kuin yhteiskunnallekin. Sosio-ekonomiset
seuraukset pitävät sisällään sekä
ne suorat kustannukset, jotka migreeni ai­heuttaa terveydenhuollolle
että epäsuorat kustannukset, jotka
aiheutuvat työstä poissaoloina tai
tehokkuuden laskuna. Yksilötasol-
la kipu ja kärsimys altistavat mielenterveyden häiriöille, jotka nekin tuottavat huomattavia lisäkustannuksia. On selvää, että migreeni on kansantaloudellisesti merkittävä sairaus. MH
(1) www.who.int
(2) Goadsby, Lipton & Ferrari. Migraine –
Current Understanding and Treatment. N
Engl J Med 346:4,2002
(3) Lipton et al. Prevalence and burden of
migraine in the United States: data from the
Amercan Migraine Study II. Headache 2001
Jul-Aug;41(7):646-57
(4) Lipton et al. Migraine in United States:
epidemiology and patterns of health care
use. Neurology 2002 Mar 26; 58(6):855-94
(5) Bigal et al. Evaluation of the impact
of migraine and episodic tension-type
headache on the quality of life and performance of a university student population.
Headache 2001 Jul-Aug;4(7)710-9
(6) Migeenin Käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;118(11):1200-9
(7) Migreeniyhdistyksen jäsenkysely 2002,
julkaisematon aineisto
(8) Williams et al. The cost effectiveness of
stratified care in the management of migraine. Pharmacoeconomics 2001;19(8):819-29
(9) Loland et al. Cost-effectiveness and
cost-benefit of sumatriptan in patients with
migraine. MayoClinProc 2001 Nov, 76(11):
1093-101
(10) Migreenikysely 2001, julkaisematon aineisto, Suomen MSD
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
HOITOJEN HISTORIAA
– kaikkea sitä onkin kokeiltu!
U
sein tuntuu siltä, että päänsärkyä pidetään nimenomaan
nykyajan ”tietoyhteiskunnan”
ongelmana. Kuitenkin kautta
vuosituhansien ihmiset ovat kärsineet päänsäryistä – mainintoja löytyy lääketieteellisistä kirjoituksista
jopa niinkin varhaiselta ajalta kuin
7000 eaa.
Erilaiset päänsäryt itsessään
eivät aikojen saatossa ole juuri
muuttuneet, selitykset niiden synnystä ja aiheuttajista – puhumattakaan hoidoista – kylläkin.
Edellisessä Päänsärky-lehden
numerossa nauroimme ja/tai itkimme hoitojen historiaa ajalta ennen
ajanlaskumme alkua aina 1700-luvulle asti. Nyt selvitämme migreenihoitojen saloja 1800-luvulta nykypäivään.
1800-luvulla lääkärit hoitivat päänsärkyjä jopa konservatiivisemmin kuin edeltäjänsä. Suurin
osa hoidoista perustui lääkevalmisteisiin, joiden teho oli jo aiemmin
todistettu.
Vuonna 1868 migreenin hoidossa alettiin käyttää varsin karkeita torajyväalkaloidivalmisteita
vähentämään verentungosta aivojen verisuonissa. Tulokset olivat
vaihtelevia, mikä todennäköisesti johtui jalostamattomasta uuttamisprosessista.
Vuonna 1888 William Gowers
painotti migreenin hoidossa mm.
laukaisevien tekijöiden välttämistä. Gowers myös eriytti migreenin
ennaltaehkäisevän hoidon ja kohtaushoidon.
1800-luvun lääketieteellinen
mielipide migreenin syistä jakau-
tui kahteen leiriin – toinen kannatti Thomas Willisin 1600-luvulla
esittelemää verisuoniteoriaa ja toinen Edward Livingin uutta hermoperäistä teoriaa. Living uskoi migreenin johtuvan ”hermomyrskyistä” aivoissa. Kiistely jatkui pitkään
1900-luvulle.
1800-luvulla ei juuri ollut ammatillista kiinnostusta ns. jännityspäänsärkyä kohtaan. Lääkärit
uskoivat sen olevan psyykkistä ja
määräsivät hyvin erilaisia hoitoja
– joko täydellistä vuodelepoa tai
rankkaa liikuntaa, ja psykoaktiivisia lääkkeitä kuten oopiumiliuosta
ja marihuanaa.
1900-luvun alkupuolella alettiin hiljalleen kehittää uusia hoitokeinoja. Torajyväalkaloideja kehitettiin huomattavasti ja vuonna
1920 eristettiin ergotamiinitartraatti, joka otettiin kliiniseen käyttöön viisi vuotta myöhemmin. Ergotamiinin vaikutus perustui pään
verisuonien supistamiseen, mikä
vahvisti Thomas Willisin verisuoniteoriaa.
1900-luvun puolivälissä tutkijat alkoivat epäillä aivojen serotoniinipitoisuuden vaihtelun näyttelevän merkittävää roolia migreenin synnyssä. Vuonna 1958 otettiin käyttöön migreenin estolääkkeeksi serotoniinin vastavaikuttaja metysergidi.
Mutta vasta 1900-luvun lopulla uuden teknologian kehityksen
myötä tutkijat pystyivät tunnistamaan kehon serotoniinireseptorit
ja teoria tarkentui: migreenikoh­
tauksen alkaessa aivojen serotoniinitaso laskee, jolloin verisuonet
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
laajenevat ja niitä ympäröivät kudokset turpoavat.
Tutkimusten mukaan tiettyjen
serotoniinireseptoreiden stimulointi supistaa laajentuneita verisuonia ja näin katkaisee akuutin
migreenikohtauksen. Tähän perustuu uusien täsmälääkkeiden,
triptaanien, vaikutus.
Myös muiden sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä alettiin
käyttää etenkin migreenin estohoitoon. Tällaisia ovat mm. verenpainelääkkeet, depressiolääkkeet ja
epilepsialääkkeet.
Uusi Uljas Millennium on
avannut melkoisesti uusia mielenkiintoisia tutkimuspolkuja. Viime
vuosina on herännyt kiinnostus
mm. typpioksidin vaikutuksesta
migreeniin. Typpioksidin tuotantoa salpaavia aineita tutkitaankin
mahdollisina uusina hoitokeinoina. Myös välittäjäaine dopamiinin
sekä eri neurosteroidien rooleja migreenin synnyssä ja hoidossa tutkitaan.
Vaikka migreeni on tunnustettu perinnölliseksi sairaudeksi jo yli
tuhat vuotta sitten, on migreeniin
johtavan geneettisen poikkeaman
jäljille päästy vasta aivan viime
vuosina. Tulevaisuudessa voimmekin odottaa tutkijoiden kehittävän
tehokkaan geenihoidon migreeniä
vastaan.

World Headache Alliancen artikkelisarjasta “They used to do what? The History of
Headache Treatment” vapaasti suomentanut
Virpi Vallasvuo.
28
JR:n kymmenen käskyä
Siis mitä tekemistä Dallasilla on migreenin kanssa? No, ei tietenkään
mitään, sillä tämän jutun JR ei suinkaan ole fiktiivinen öljymies nimeltä
Ewing vaan todellinen tohtori nimeltä JR Graham.
T
ohtori JR Graham (19091990), jota myös migreeninhallinnan ”isäksi” kutsutaan,
kirjoitti kirjan Treatment of
Migraine (Migreenin Hoito) vuonna 1955. Kirjassaan tohtori Graham antaa neuvoja, jotka vielä tänäänkin ovat arvokkaita niin mig-
reenipotilaille kuin heitä hoitaville
lääkäreillekin. Tässä kirjasta valitut ”kymmenen käskyä”:
1. Toistaiseksi ei ole olemassa ihmelääkettä tai -hoitoa, joka yleismaailmallisesti
parantaisi migreenin.
2. Ei ole potilaan syytä, että hän on perinyt migreenialttiuden.
3. Migreenikohtauksen kipu ja kärsimys ovat erittäin todellisia, eivät kuviteltuja.
4. Ei potilas itse, ei lääkäri, eikä potilaan puoliso saa olla suvaitsematon, vaan
kaikkien tulee työskennellä paremman yhteisymmärryksen saavuttamiseksi.
5. Potilas itse ja hänen perheensä kantavat suurimman vastuun hoidosta lääkärin
ollessa paremminkin hyvä opas kuin ihmeidentekijä.
6. Hoito-ohjelman toteuttaminen vaatii pitkän ajanjakson, tiiviin seurannan,
ajoittaisia vastoinkäymisiä, hoitomuotojen vaihtamisia ja uuden oppimista.
7. Palkitsevin pitkäkestoinen hoitotulos syntyy potilaan elämäntapojen
muutoksesta paremmin kuin loputtomasta lääkekierteestä.
8. Potilaan ei voi olettaa pystyvän tekemään kaikkia tarvittavia muutoksia
hetkessä.
9. Asennemuutokset toteutuvat vain käytännön tekojen kautta, eivät sanallisten
ohjeiden jatkuvan kertaamisen kautta.
10. Potilaan ja lääkärin yhteiset ponnistelut tuovat usein parannusta,
mutta täydellistä vapautta migreenistä saavutetaan harvoin millään
hoitomenetelmällä.
Lähde: Graham, JR. Treatment of Migraine. Boston, Mass. Little, Brown and Company; 1955-1956. Vapaasti suomentanut Virpi Vallasvuo.
29
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
Ajankäyttö
I
äkäs ja arvostettu professori
oli kutsuttu tärkeiden ja kiireisten yritysjohtajien seminaariin pitämään luento aiheesta ”Tehokas ajankäyttö ja
elämänhallinta”. Seminaarin aikataulu oli erittäin tiukka, joten
professorillakin oli käytettävissään vain 45 minuuttia.
Professori asteli luentosalin eteen, nousi puhujakorokkeelle, kaivoi laukustaan suuren tyhjän lasipurkin, asetti
sen eteensä pöydälle ja sanoi:
”Teemme pienen testin.” Kuulijat, nuo tär­keät ja kiireiset yritysjohtajat, olivat epäluuloisia.
Tästä välittämättä professori kaivoi laukustaan tusinan verran isoja kiviä ja alkoi laittaa niitä purkkiin yksi kerrallaan. Kun
purkkiin ei enää mahtunut yhtään kiveä professori kääntyi yleisönsä puoleen ja kysyi:
”Onko purkki nyt täynnä?”
Kuulijat vastasivat yhteen
ääneen: ”Kyllä on!” Professori
katsoi heitä hieman ilkikurisesti ja kysyi: ”Oletteko aivan varmoja, että purkki on jo täynnä?”
Mutta ennen kuin kukaan yleisöstä ehti vastata, professori
oli jo kaivanut laukustaan pussillisen soraa pöydälle ja sanoi:
”Teemme toisen pienen testin.”
Kuulijoiden epäluulo vain kasvoi heidän ihmetellessään professorin touhuja.
Professori otti soran, kaatoi
sen purkkiin ja ravisti niin, että
sora valui isojen kivien väleihin
aina purkin pohjalle asti. Sitten
hän kysyi taas: ”Onko purkki
nyt täynnä?”
Kuulijat alkoivat uskoa oivaltaneensa leikin juonen. Vastaus professorin kysymykseen
oli nyt: ”Luultavasti ei!”
”Hyvä!” sanoi professori ja
kaivoi laukustaan seuraavaksi rasian hienoa hiekkaa. Hän
kaatoi hiekan purkkiin ja ravisti taas niin, että hiekka valui ki­
vien ja soran välisiin rakoihin. Ja
jälleen professori kysyi: ”Onko
purkki nyt täynnä?”
Kuulijoiden epäluulo professoria kohtaan tuntui hälvenneen täysin kun he innoissaan
vastasivat: ”Ei sinne päinkään!”
”Oikein hyvä!” sanoi professori ja tarttui pöydällä olevaan
vesikannuun. Hän kaatoi vettä
purkkiin kivien, soran ja hiekan
lomaan kunnes purkki oli piripintaan täynnä. Ja sitten professori kysyi: ”Mitä tämä testi
opettaa teille tehokkaasta ajankäytöstä ja elämänhallinnasta?”
Lyhyen epäröinnin jälkeen
yksi noista tärkeistä ja kiireisistä yritysjohtajista rohkaisi mielensä ja vastasi: ”Testi todistaa,
että silloinkin kun luulemme
kalenterimme olevan täpösen
täynnä, voimme aina lisätä sinne vielä yhden kokouksen tai tapaamisen.”
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
”Ei!” sanoi professori. ”Vastaus, jota etsitte on seuraava:
jos ette laita isoja kiviä purkkiinne ensimmäisenä vaan täytätte purkkinne ensin vedellä ja
hiekalla ja soralla, ette saa isoja
kiviä mahtumaan purkkiinne ollenkaan.”
Salissa vallitsi hiljaisuus
kuulijoiden yrittäessä ymmärtää tätä totuutta. Professori jatkoi: ”Miettikää mitkä ­asiat ovat
teidän isoja kiviänne – perhe?
terveys? työ? luovuus? harrastukset? ystävät? Ja laittakaa
nämä ensin elämänne purkkiin. Sitten miettikää mitkä
­asiat ovat elämänne hiekkaa ja
soraa – toisarvoisia asioita. Ja
varokaa täyttämästä elämänne
purkkia näillä.
Älkää siis unohtako kysyä
itseltänne toisinaan, mitkä ovat
teidän elämänne suuret kivet.
Ja laittakaa ne sitten ensin
purkkiinne.”
Professori heilautti hymyillen kättään kuulijoilleen ja poistui salista. VV
30
arki
Unelmana
NeuroEXPO
Tapahtumakalenteri – kevät 2003
Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003
Ennakkotieto:
YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS
Lauantaina, 8.3. klo 13.00 Helsingissä
Jäsenet saavat kokouskutsun postissa.
arki
Unelmana
NeuroEXPO
Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003
NEUROEXPO
Basilaarimigreenipäivä
22.3. klo 12.00-16.00
Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki
Neurologi Mikko Kallelan luento
Keskustelua
Osallistumismaksu 10 €
Ilmoittautumiset Migreeniyhdistykseen 12.3. mennessä (09) 8775 3021 tai [email protected]
TUETUT LOMAT
Hiihtoloma Keuruulla
10.2. – 15.2. Hotelli Keurusselkä.
Hotelli sijaitsee Keurusselän rannalla, 8 km. Keuruulta. Uima-allas, saunaosasto ja kuntosali ovat
käytettävissä. Katso myös www.lomaliitto.fi/
keurusselka.
122 € / hlö puolihoito kahden hengen huoneessa.
Hakemuslomakkeet Migreeniyhdistyksestä puh.
(09) 8775 3021 tai [email protected]
22.12. mennessä. HUOM! Toimi heti!
23. – 24.5. Turun Messuhallissa. 13 neurologista järjestöä yhteistyökumppaneineen esittäytyy.
23.5. klo 14.30 YLEISÖLUENTO Päänsäryt
Neurologi Erkki Säkö, Turun Päänsärkykeskus.
arki
Unelmana
Forssa
NeuroEXPO
Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 23.–24.5.2003
20.1. klo 18.00
Kahvitellen, keskustelua migreenistä ja sen kanssa
selviytymisestä.
19.2. klo 18.00
Päänsärky ja vyöhyketerapia. Vyöhyketerapeutti
Olli Töytäri. Tmi Olli Töytäri.
26.2. klo 18.00
Migreeni ja hyvä uni. Sh Taina Sauramo. Suomen
Terveysmaailma Oy.
9.4. klo 18.00
Hemmotteluilta. Sh, tyyli- ja värikonsultti Raija Räty.
Kaikki Forssan tapahtumat järjestetään Palvelukeskus Tyykihovissa, Eteläinen Puistokatu 4.
Elokuun kuutamot Sulkavalla
7.8. – 12.8. Sulkavan lomakeskus.
Lomakeskus sijaitsee Vilkaharjulla, 7 km Sulkavan
kirkonkylään ja 40 km Savonlinnaan.
Tanssiravintola, 2 rantasaunaa, hyvät harrastusmahdollisuudet. Katso myös www.lomaliitto.fi/
sulkava.
N. 113 € / hlö puolihoito rivitalohuoneessa (hinta
vielä vahvistamatta)
Hakemuslomakkeet Migreeniyhdistyksestä puh.
(09) 8775 3021 tai [email protected]
14.6. mennessä.
Helsinki
9.1. lähtien torstaisin klo 18.00-20.00
Joogaryhmä. Ohjaajana Cora Tiitinen. Pikku-Huopalahti, Korppaanmäentie.
Ilmoittautumiset Joogaterapiayhdistykseen 7.-9.1.
klo 15-17 puh. 637 573. Maksu 80 eur/11 kertaa.
11.2. klo 18.00
Vertaistuki-ilta. Tervetuloa keskustelemaan ja
vaihtamaan kokemuksia.
Runeberginkatu 15 A 1 (UUMU:n tila).
Helsinki jatkuu...

31
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
6.3. klo 18.00
Kaavoista luovuuteen, rutiineista rohkeuteen.
Yht.tri, dosentti, dekkarikirjailija Leila Simonen, Voimapaja Oy.
Kampin Palvelukeskus, Salomonkatu 21.
Kankaanpää
8.3. klo 13.00
Kuinka lääkkeen hinta muodostuu. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19. Markkinointijohtaja Mikko Sinisalo, Suomen Migreeniyhdistyksen hallituksen jäsen.
Kemi
8.3.
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous.
Hotelli Arthur, Vuorikatu 19. (Kutsu jäsenille kirjeellä.)
22.3. klo 12.00–16.00
Basilaarimigreenipäivä. Hotelli Arthur, Vuorikatu
19, Helsinki. Neurologi Mikko Kallelan luento, keskustelua. Osallistumismaksu 10 €.
Ilmoittautumiset Migreeniyhdistykseen 12.3. mennessä (09) 8775 3021 tai [email protected]
Joensuu
16.1., 30.1., 13.2., 27.2., 13.3., 27.3. ja
10.4.2003 klo 18.00 – 18.45.
Kuntokevät
– psykologin luento kivun hallinnasta ja stressin
lieventämisestä
– fysioterapeutin luento niska-hartiaseudun
ergonomiasta ja terveysliikunnasta
– 5 liikuntaryhmää à 45 min. teemoina rentoutus,
venyttelyt, jooga.
Ryhmäkoko 10 henkilöä, hinta 85 euroa / kausi. Liikuntaryhmistä SV-lähetteellä KELA-korvaus.
Ilmoittautumiset tammikuun alussa 8.1. mennessä
Joensuun KuntoHovi, fysioterapiaosasto puh. (017)
172 2514.
Ryhmä toteutuu jos osallistujia ilmoittautuu vähintään kahdeksan.
Kajaani
25.3. klo 18.00
Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Juha Huhtakangas, KAKS.
Kainuun keskussairaala, iso luentosali, Sotkamontie 13.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
11.3.klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi Juha
Matti Seppä, Kela. Kelan kuntoutuslaitos, Kelankaari 4.
24.4. klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi Hannele Havanka, Länsi-Pohjan keskussairaala.
Kulttuurikeskus, Marina Takalonkatu 3.
Kokkola
20.2. klo 18.00
Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Liisa Vähämäki,
Keski-Pohjanmaan keskussairaala.
Pettersborgin palvelukeskus, Kansakoulukatu 17.
Lahti
20.3. klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi Annikki Salmivaara, Päijät-Hämeen keskussairaala. Lahden
Aikuiskoulutuskeskus, Auditorio, Kirkkokatu 16.
Lappeenranta
9.4. klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky. Gynekologi Katariina Roslund, Fermedi-klinikka. Lappeenrannan Monitoimitalo (Monari), Pormestarinkatu 10.
Torstaisin klo 18.00 alkaen 9.1.
Joogaryhmä.
Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17.
Ilmoittautumiset 040 097 0164.
Pori
Keskiviikkoisin klo 18.00
Sauvakävelyä kaikenkuntoisille
Vetäjänä Astma- ja Allergiayhdistyksen liikuntavastaava. Lähtö Maauimalan edestä, omat sauvat mukaan.
Porvoo
12.2. klo 18.00
Migreeni ja hyvä hoito. Neurologi Teija Silen, Porvoon Päänsärkykeskus.
Laurea-ammattikorkeakoulu, Porvoonkatu 20.
32
Rauma
12.3. klo 18.00
Migreeni ja hyvä uni. Sh Taina Sauramo. Suomen
Terveysmaailma Oy.
24.4. klo 18.00
Lasten päänsäryt. Lastentautien erikoislääkäri Pirjo Anttila, Pulssin Lastenlääkäriasema, Turku.
Rauman tilaisuudet yhdessä Rauman Kansalaisopiston kanssa, Aittakarinkatu 10. Opisto kerää 3,5 €
osallistumismaksun.
Rovaniemi
23.4. klo 18.00
Naiset, hormonit ja päänsärky. Neurologi MarjaLeena Keränen, Mediroi, Sairasapu.
Rovaniemen maalaiskunnan valtuustosali, Rovakatu 2.
Tampere
Alkuvuodesta 2003, 10 kertaa
Kivunhallintakurssi
Pirkanmaan Erikoiskuntoutus, Itsenäisyydenkatu 22.
Suunnattu migreeniä/päänsärkyä sairastaville henkilöille. Tavoitteena kivunhallinta kehon jännitystilojen
tunnistamisen ja rentoutumisen avulla. Sisältää myös
allasharjoittelua sekä tietoa kivusta. Kurssiin sisältyy
kipulääkärin haastattelutunti.
Hinta 300 €
Tiedustelut Pirkanmaan Erikoiskuntoutus, fysioterapeutit Päivi Sillanpää ja Maija-Liisa VuentoLammi, puh. (03) 3126 0300, erikoiskuntoutus@
erikoiskuntoutus.com.
Ryhmä toteutuu kun on tarpeeksi osallistujia, joten
viimeistä ilmoittautumispäivää ei vielä ole. Toteutuu
kun ilmoittautuneita on viisi.
Turku
14.1. klo 18.00
Vertaistuki-ilta. Tule keskustelemaan migreenistä.
Kahvila Mokkamestarit, Eerikinkatu 5. Ilmoittautumiset 12.1. mennessä Hilkka Kettinen, 050 535 5155
(myös tekstiviestillä).
33
Tiistaisin 4.2. 2003 alkaen klo 17.30 – 18.30
(Huom! 4.2. 17.30 – 19.30)
Jooga- ja rentoutuskurssi
Awitas Oy, Humalistonkatu 7b
Kurssille voidaan ottaa enintään kymmenen osallistujaa.
Hinta 58 €. Kurssia voidaan käyttää TYKY-toimintaan, SV-lähetteellä siitä voi saada KELA-korvauksen. Kysy Awitaksesta lisätietoja.
Kurssilla on kahdeksan 60 minuutin jooga- ja rentoutustuntia, joilla opetellaan rentoutumista, kehon ja
mielen sekä kivun hallintaa. Liikeharjoitusten avulla
voidaan parantaa nivelten ja lihasten notkeutta, ryhtiä sekä lihaskestävyyttä ja -voimaa. Aina tunnin lopuksi on mielen rentoutushetki. Ensimmäinen kerta on kaksoistunti, jolloin esitellään joogan perusteet
ja oikeat hengitystekniikat. Kurssin hintaan sisältyy
myös materiaali, jossa liikkeet selitetään selkeästi kuvien avulla.
Ilmoittautumiset 6. – 18.1. 2003 ma – pe klo 11 – 15
puh. (02) 2543 223, Viveca/Awitas Oy.
18.3. klo 18.00
Särky päässä, mieli maassa. Dos Leena Koulu
TYKS kertoo pitkäaikaisen kivun vaikutuksesta jaksamiseen. MS-yhdistyksen tilat, Sirkkalankatu 4.
23.5. klo 14.30
kts. Neuroexpo s.31.
Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme
ilman hajusteita!
Yhteyshenkilöt
Alavus: Forssa: Helsinki: Hämeenlinna: Jyväskylä: Kuopio: Lappeenranta: Oulu: Pori: Rauma: Seinäjoki: Turku: Valkeakoski: Seija Jokela 050 360 3253
Eija Nummi (03) 438 2352
Leena Kanerva 050 520 1958
Monika Ijäs 050 528 5229
Sirkka Varpula (014) 214 112
Taina Grönqvist 050 348 9492
ja Tania Rautio 040 701 1093
Riitta Nikulainen 0400 970 164
Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242
Elisa Rosu 040 737 2653
Tuija Uusluoto (02) 868 3202
Anu Kaappola (06) 412 1616
Hilkka Kettinen 050 535 5155
Seija Huttunen 040 539 9564
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
P a l v e l u h akemisto
Päänsäryn asiantuntijoita
ESPOO
Neurologian erikoislääkärit
Markus Färkkilä
Helena Haapaniemi
Keskustornin lääkäriasema
Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo
Ajanvaraus (09) 5305 0600
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Lääkärikeskus Mehiläinen,
Leppävaara
Alberganesplanadi 1, 5. krs,
02600 Espoo
Ajanvaraus (09) 3482 2222
Lastentautien ja lastenneurologian
erikoislääkäri
Taina Nieminen-von Wendt
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Tapiola
Länsituulentie 1 a 2. krs. 02100 Espoo
Ajanvaraus (09) 5305 0300
FORSSA
Neurologian erikoislääkäri
Markku Nissilä
Forssan Lääkärikeskus
Puistolinna C 25, 30100 Forssa
Ajanvaraus (03) 422 0290
HAUKIPUDAS
Neurologian erikoislääkäri
Hannele Havanka
Haukiputaan Lääkärikeskus
Jokelantie 1, 90830 Haukipudas
Ajanvaraus (08) 563 5700
HELSINKI
Neurologian erikoislääkärit
Markus Färkkilä
Hanna Harno
Mikko Kallela
Teija Silen
Postitalon Lääkäriasema,
Helsingin Päänsärkykeskus
Mannerheiminaukio 1 B 2. krs,
00100 Helsinki
Ajanvaraus (09) 5305 0500
Lastentautien ja lastenneurologian
erikoislääkäri
Taina Nieminen-von Wendt
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Itäkeskus
Asiakkaankatu 11 B 31,
00930 Helsinki
Ajanvaraus (09) 5305 0400
Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus
Raumantie 1 A, 00350 Helsinki
Ajanvaraus (09) 561 6111
HYVINKÄÄ
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Hyvinkään Lääkärikeskus
Sillankorvankatu 9, 05800 Hyvinkää
Ajanvaraus (019) 457 711
JYVÄSKYLÄ
Neurologian erikoislääkärit
Matti Ilmavirta
Jaana Suhonen
Torikeskuksen Lääkäriasema
Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä
Ajanvaraus (014) 446 1611
Neurologian erikoislääkäri
Jaana Suhonen
Lääkäriasema Avita
Yliopistonkatu 23, 40100 Jyväskylä
Ajanvaraus (014) 337 7111
LAHTI
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Hemo Oy
Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti
Ajanvaraus (03) 878 0811
RIIHIMÄKI
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Lääkäriasema Tuma Oy
Hämeenkatu 24-26, 11100 Riihimäki
Ajanvaraus (019) 753 355
RAUMA
Neurologian erikoislääkäri
Olli Oksaranta
Lääkärikeskus Minerva
Kalliokatu 4, 26100 Rauma
Ajanvaraus (02) 838 0800
Rovaniemi
Neurologian erikoislääkäri
Marja-Leena Keränen
Lääkäripalvelu MediRoi
Hallituskatu 20 D 3. krs,
96100 Rovaniemi
Ajanvaraus (016) 321 3100
Rovaniemen Sairasapu Oy
Maakuntakatu 7, 96100 Rovaniemi
Ajanvaraus (016) 335 0206
SEINÄJOKI
OULU
Lastenneurologian erikoislääkäri
Teija Salokorpi
Seinäjoen lääketieteellinen
Tutkimuslaitos
Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki
Ajanvaraus (06) 418 2111
Neurologian erikoislääkäri
Marja Repo-Outakoski
Oulun Diakonissalaitos, Tutko
Sepänkatu 21, 90100 Oulu
Ajanvaraus (08) 313 2611
Neurologian erikoislääkäri
Heikki Teirmaa
Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus
Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki
Ajanvaraus (06) 414 8223
PORI
TAMPERE
Neurologian erikoislääkäri
Tapani Jolma
Porin Lääkärikeskus
Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori
Ajanvaraus (02) 522 533
PORVOO
Neurologian erikoislääkäri
Teija Silen
Porvoon Lääkärikeskus,
Porvoon Päänsärkykeskus
Piispankatu 22, 06100 Porvoo
Ajanvaraus (019) 521 1545
Vastaanotot ke ja pe
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
Neurologian erikoislääkäri
Petteri Maunu
Pirkanmaan Erikoiskuntoutus
Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere
Ajanvaraus (03) 3126 0300
Neurologian erikoislääkärit
Marja-Liisa Sumelahti
Timo Pietilä
Tampereen Päänsärkykeskus
Satakunnankatu 22, 33210 Tampere
Ajanvaraus (03) 366 4344
34
TURKU
VANTAA
Neurologian erikoislääkärit
Anu Anttinen
Harri Hirvonen
Markku Nissilä
Olli Oksaranta
Vesa Sonninen
Erkki Säkö
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 414 0444
Lastenneurologian erikoislääkäri
Mirja Hämäläinen
Diacor, Tikkurila
Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa
Ajanvaraus (09) 7750 8660
Neurologian erikoislääkäri
Olli Oksaranta
Pulssi, Neurocenter
Humalistonkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 261 6300
Lastentautien erikoislääkäri, LT
Pirjo Anttila
Pulssin Lastenlääkäriasema
Humalistonkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 261 6400
Suora numero (02) 261 6322
(päivystykset ja soittopyynnöt)
Turun Lasten ja nuorten poliklinikka
Linnankatu 28, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 269 1167
Lastenneurologian erikoislääkäri
Teija Salokorpi
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Myyrmanni
Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa
Ajanvaraus (09) 530 501
Ravitsemusterapeutti
HELSINKI
Laillistettu ravitsemusterapeutti, MMM, KtaO, Leena Alppinen
Lääkärikeskus Mehiläinen Hakaniemi (9. krs). Ajanvaraus (09) 709 6611
Lääkärikeskus Mehiläinen Forum (4. krs). Ajanvaraus (09) 129 6611
Vastaanotot kerran viikossa.
Tule viihtymään ja rentoutumaan kylpylään keskelle kaupunkia!
Kylpylälomanen 3 vrk
puolihoidolla
2 hengen huoneessa 178,5 � /hlö
1 hengen huoneessa 241,5 �
3 x aamiainen, 3 x lounas tai päivällinen, 1 x lämpöpakkaus, 1 x puolihieronta, sauna- ja allasosaston
sekä kuntosalin käyttö, ryhmäliikunnat ma-la
Viikonloppuloma 2 vrk
pe-su puolihoidolla
2 hengen huoneessa 87 � /hlö
1 hengen huoneessa 121 �
2 x aamiainen, 2 x lounas tai päivällinen, 1 x teatterilippu tai elokuvalippu , sauna- ja allasosaston sekä
kuntosalin käyttö, ryhmäliikunnat lauantaina
Täysihoitolisä 8,5 � / henkilö / vrk
www.kylpylaitos.com, Ainonkatu 17, 53100 Lappeenranta, Puh. (05) 616 7201, Fax (05) 616 7200
3
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2002
JOUKKOKIRJE