SEPÄNKATU 15-17 Asemakaavan muutos

Työ nro 1663
12.2.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
SEPÄNKATU 15-17
Asemakaavan muutos
KAAVASELOSTUS, luonnos
KÄSITTELYVAIHEET
Vireilletulo
KrakLK
Kaavaehdotus nähtävillä
KH
KV
Lainvoima
11.6.2014
1
SEPÄNKATU 15-17
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
Asemakaavan muutos koskee
Joensuun kaupungin IV kaupunginosan korttelin 49 osaa.
Asemakaavan muutoksella muodostuu
Joensuun kaupungin IV kaupunginosan korttelin 49 osa.
Kaavoitusohjelman työ nro 1663
Joensuu 12.2.2015
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
2
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
TIIVISTELMÄ .......................................................................................... 3
LÄHTÖKOHDAT .....................................................................................4
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA................................................................. 4
2.1.1 Alueen yleiskuvaus ...................................................................................................... 4
2.1.2 Luonnonympäristö ...................................................................................................... 4
2.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................. 5
2.1.4 Väestö ......................................................................................................................... 6
2.1.5 Liikenne....................................................................................................................... 7
2.1.6 Maanomistus............................................................................................................... 9
2.2
SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................ 9
2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................. 9
3
TAVOITTEET ........................................................................................ 11
3.1
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ....................................................................11
3.2
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ......................................................................................11
3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ..................................................................11
3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ................................................................ 12
3.2.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet................................................13
3.2.4 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana ..................................................... 14
4
5
VAIHTOEHDOT .................................................................................... 14
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU ............................................. 14
5.1
KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT .................................................. 14
5.2
ALUEVARAUKSET ........................................................................................................ 15
5.2.1 Korttelialueet ............................................................................................................ 15
5.3
KAAVAN VAIKUTUKSET .............................................................................................. 15
5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................... 15
5.3.2 Muut vaikutukset ...................................................................................................... 18
5.4
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN..................... 18
6
TOTEUTUS........................................................................................... 19
6.1
7
KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS..................................................................... 19
SUUNNITTELUVAIHEET ....................................................................... 19
TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen)
HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen)
LIITTEET
1. Asemakaavaluonnos
2. Havainnekuva
3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.6.2014
4. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin
3
1
TIIVISTELMÄ
Asemakaavan muutoksen perustelut
Asemakaavan muutos perustuu As Oy Sepänkatu 17 ja Opiskelija-asunnot Oy
Joensuun Ellin yhteiseen hakemukseen. Asemakaavalla mahdollistetaan lisärakennusoikeus, josta saatavilla tuloilla on tarkoitus kattaa yhtiöiden tulevat
korjaustarpeet.
Asemakaava sallii kuusikerroksisen asuinrakennuksen toteuttamisen Malmikadun varrelle, nykyisen pysäköintikatoksen paikalle sekä nykyisen yksikerroksisen päiväkotirakennuksen korvaamisen kuusikerroksisella asuinrakennuksella korttelin sisäosissa. Malmikadun varressa sijaitsevalle tontille 7 voidaan myöhemmin laatia asemakaavan muutos, joka turvaa sille vastaavan rakentamismahdollisuuden kuin Sepänkatu 17.
Kaavaprosessi
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin
kunnallisissa ilmoituslehdissä 31.7.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
pidettiin nähtävillä 31.7. – 22.8.2014 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 5.8.2014
Caelicumin auditoriossa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin
ilmoituslehdissä ja suunnittelualueen kiinteistöjen haltijoille postitettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 21 henkeä.
Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 12.2. – 6.3.2015 ja siitä pyydetään
tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa
17.2.2015 Joensuun pääkirjaston Muikku-salissa. Yleisötilaisuudesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä.
Vireilletulovaiheessa jätetyt mielipiteet sekä lausunnot ovat liitteenä kaavaselostuksessa.
Toteuttaminen
Asemakaavan mukainen lisärakentaminen voidaan aloittaa, kun kaava on
saanut lainvoiman ja uudet rakennukset on luvitettu.
Asemakaavaluonnos, liite 1
10
Liite 1, 1 / 4
8
III
8
19
4
21
16
20
6943800
2
1
17
486900
14
7
18
kt
15
13
15
kt
MAL
MIK
5
kt
sp
kt
TU
SIKA
LÄN
4
3
2
17
1
15
1
14
e=1.1
8
12
6
43
AK
11
III
16
16
VI
ik
IV
10
17
7
ik
III
ATU
IV
III
p
kt
III
kt
7
7
49 VI49
10
e=1.5
11
21
14
6
SEP
AK-11
III
ATU
8
ÄNK
IV
7
IV
20
III
22
KAL
23
AST
18
V
12
III
AJA
5
50
III
III
NKA
TU
22
18
19
21
64
2
III
1
11
18
10
1
19
Ka
13
11
20
kt
las
6943600
11
taj
kt
an
5
II
57 0
5
9
10 20 30 40 50
487000
III
8
III
ka
tu
20
100
6
8
III
15
0
5
Liite 1, 2 / 4
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
AK
AK-11
0020000
Asuinkerrostalojen korttelialue.
0020011
Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten.
0820000
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
0840000
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
0850000
Osa-alueen raja.
IV
0910000
Kaupungin- tai kunnanosan numero.
49
0930000
Korttelin numero.
VI
e=1.2
1000000
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman
sallitun kerrosluvun.
1050000
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.
1130000
Rakennusala.
ik
1310000
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa
sijoittaa ikkunoita.
1340000
Istutettava alueen osa.
p
1510000
Pysäköimispaikka.
1590000
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Liite 1, 3 / 4
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1.
Kuusikerroksisen rakennuksen ylin kerros on rakennettava kadunpuolella
sisäänvedettynä, niin että rakennuksen räystäslinja hahmottuu kadulta katsottuna
yhtenäisenä ja rakennus vaikuttaa viisikerroksiselta.
2.
Kussakin kerroksessa lasketaan porrashuone- ja sisäaulatiloja kuuluvan
rakennusoikeuteen 20 kerrosneliömetrin verran. 20 kerrosneliömetrin rajan ylittäviä
osia ei lasketa rakennusoikeuteen mikäli ne lisäävät porrasaulan viihtyisyyttä. Näille
tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. Käytävämäisiä tiloja ei kuitenkaan lasketa
porrashuone- ja sisäaulatiloiksi ja ne lasketaan rakennusoikeuteen.
3.
Asuinrakennusten 1. kerrokseen saa rakentaa myös autonsäilytyspaikkoja.
AK-korttelialue:
4.
Uudisrakennus on toteutettava yleisilmeeltään vaaleana.
5.
Autojen säilytyspaikan rakennusalalle voi sijoittaa jätekatoksen.
AK-11 korttelialue:
6.
Leikki- ja oleskelualueeksi on varattava yhtenäistä aluetta vähintään 500 m2.
7.
Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään yksi paikka asuntojen kerrosalan 30
m2 kohti. Puolet näistä paikoista on oltava sisätiloissa. Ulkona sijaitsevat
polkupyöräpaikat on katettava.
PYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
AK-korttelialue:
Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti:
- yksi autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 100 neliömetriä kohden.
- yksi autopaikka kutakin palveluasumisen (tuettu asuminen) kerrosalan 190 neliömetriä
kohden.
AK-11 -korttelialue:
Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti:
- yksi autopaikka kutakin opiskelija-asuntojen kerrosalan 160 neliömetriä kohden.
Kuitenkin vähintään 46 autopaikkaa.
Liite 1, 4 / 4
Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen
(1284/99) mukainen
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
Timo Lajunen
Kaupungingeodeetti
Mikko Kärkkäinen
kaupunginlakimies
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ
YHDYSKUNTASUUNNITTELU
IV kaupunginosan korttelin 49 osan asemakaavan muutos.
SEPÄNKATU 15 ja 17
L U O N N O S
KRAKLK
KH
Näht
KV
Pvm 12.2.2015
Asemakaavan voimaantulo
Mk
1:1000
Suunn. Katarina Surakka
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
Piirt.
Katarina Surakka/Kaija Kinnunen
Arkisto
IV/1663
4
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
2.1.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee ruutukaavan länsireunalla, aivan Mehtimäen urheilupuiston ja Tiedepuiston vieressä. Korttelia rajaa kolmelta suunnalta neljä- ja
viisikerroksiset asuinkerrostalot, pohjoisreunaa rajaa matala autokatos. Rakennukset ovat lamellitaloja. Vanhimmat niistä rakennettiin 1970-luvun alkuvuosina. Korttelin eteläisen reunan sulkeva viisikerroksinen asuinrakennus on
1990-luvun puolivälistä.
Suunnittelualuetta rajaavat Länsikatu, Kalastajankatu, Sepänkatu ja Malmikatu. Näistä Länsikatu on yksi keskustan pääkaduista, ja muut lähinnä asuntokatuja.
2.1.2
Luonnonympäristö
Suunnittelualue sijaitsee Joensuun keskustassa. Suurmaisemassa kaupungin
keskusta on sijoittunut Pielisjoen suistoalueelle, jossa maanpinnan korkeus on
noin +80 mpy.
Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti Joensuun suurmaisemassa.
5
Maaperä suunnittelualueella on pääosin löyhärakenteista ja routivaa silttiä,
jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia (Havetec 1984). Suunnittelualue
on sadevesiviemäröinnin piirissä, tosin suuri osa korttelin pinta-alasta on läpäisevää pintaa, joten osa hulevesistä imeytyy maaperään.
Suunnittelualueen luonnonympäristö rajoittuu korttelin sisäosiin jäävään kasvillisuuteen sekä Sepänkadun ja Länsikadun katupuihin. Suunnittelualueella
tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alaisia
alueita tai luonnonsuojelulain mukaan suojeltavia alueita.
2.1.3
Rakennettu ympäristö
Suunnittelualue sijaitsee keskustan kerrostalovaltaisella asuinalueella, aivan
ruutukaavan reunassa. Nykyisin kaupunkikuva suunnittelualueen lähiympäristössä on varsin homogeeninen: katuja rajaavat kortteleiden pitkille sivuille sijoitetut lamellitalot, joiden räystäslinja kulkee melko tarkoin samassa tasossa.
Rakennukset ovat maanpäällisin kellarikerroksin varustettuja kolmikerroksisia
asuintaloja. Ne vastaavat siis korkeudeltaan nykyisiä nelikerroksisia taloja.
Kuva 2: Kaaviokuva keskustan rakennusten kerroskorkeuksista nykyisin.
Keskustaa on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa tehokkaammin rakennetuksi.
Keskustan osayleiskaavassa hyväksyttiin keskustan rakentamisen tavoitetehokkuudet ja rakennusten tavoiteltavat korkeudet. Ydinkeskusta on tulevaisuudessa kuusikerroksisten rakennusten aluetta, jossa korttelitehokkuus vaihtelee 2,0 ja 3,5 välillä. Tehokasta ydintä seuraa vyöhyke, jossa rakennusten
korkeus vaihtelee neljän ja kuuden kerroksen välillä korttelitehokkuuden ollessa 1,0…2,0. Aivan ruutukaavan eteläosassa ja pohjoisosassa on selkeästi
vähemmän tehokkaasti toteutettavat alueet. Suunnittelualue sijaitsee toiseksi
tehokkaimman vyöhykkeen reunalla.
6
Kuva 3: Keskustan osayleiskaavan mukaiset tavoiteltavat kerrosluvut ja korttelitehokkuudet.
Keskustan palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaava-alueelta, torille on matkaa linnuntietä 800 metriä. Tiedepuisto ja Mehtimäen urheilupuisto sijaitsevat
aivan korttelin vieressä. Yliopistolle on matkaa 500 m ja kirjastoon 400 m.
2.1.4
Väestö
IV kaupunginosassa asui 3609 asukasta 31.12.2013. Asukkaista on päiväkoti- ja
kouluikäisiä vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Opiskelijaikäisten
osuus on keskimääräistä suurempi, samoin eläkeikäisten. Kaupungin tavoitteena on lisätä keskustan asukasmäärää maltillisesti.
2.1.5
7
Liikenne
Nykyisin keskustan liikenne pyritään keskittämään ns. keskustan kehälle (kuvassa sinisellä värillä) ja kokoojakaduille. Koska katuverkko on hyvin homogeeninen, ei liikenne ohjaudu toivotusti vaan jakautuu osin asuntokaduille.
Keskustan osayleiskaavan yhteydessä tehdyssä liikennesuunnitelmassa on
keskustan katuverkko jäsennelty osin uudestaan. Tässä suunnitelmassa Länsikatu alueellinen kokoojakatu ja Sepänkatu, Malmikatu ja Kalastajankatu ovat
tonttikatuja. Liikenne keskustan läpi pyritään ohjaamaan pääkatujen ja kokoojakatujen kautta, jolloin tonttikadut jäävät vähemmälle liikenteelle.
Vuonna 2012 liikenteen määrä Länsikadulla välillä Kalastajankatu – Malmikatu
oli 6136 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen odotetaan hiukan vähenevän
tällä osuudella keskustan uusien liikennejärjestelyiden vuoksi, ja vuonna 2030
ennustetaan liikennemäärän olevan noin 5000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
8
Kevyelle liikenteelle pyritään järjestämään turvallinen yhteys joka korttelista.
Kaava-alueen läheisimmät pääpyöräilyreitit kulkevat Länsikadulla ja Malmikadulla. Malmikadun pääpyöräilyreittiä ei ole toteutettu, mutta sitä koskeva
yleissuunnitelma on laadittu. Malmikadun muutos toteutettaneen vuosikymmenen lopulla.
9
2.1.6
Maanomistus
Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli ja As Oy Joensuun Sepänkatu 17 omistavat omat kiinteistönsä.
Kuva 4: Maanomistus suunnittelualueen läheisyydessä. Kellertävä on kaupungin omistuksessa, punertava kaupungin omistuksessa, mutta vuokrattu ja valkoinen maa-alue
yksityisessä omistuksessa.
2.2
2.2.1
SUUNNITTELUTILANNE
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Pohjois-Karjalan maakuntakaava
Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat ovat voimassa ja 4. vaiheen
maakuntakaavan on tarkoitus olla ehdotusvaiheessa tammikuussa 2015.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008.
Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut
voimaan 14.1.2010.
10
Keskustan osayleiskaava
Keskustan osayleiskaava korvaa seudun yleiskaavan asemakaavoitusta ohjaavana kaavana keskustan alueella. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012 (§175) ja määrätty voimaan muilta kuin valituksenalaisilta
osiltaan 1.5.2014. Valitukset eivät kohdistu suunnittelualueeseen.
Asemakaava
Kaava-alueella on voimassa 16.9.1969 vahvistettu korttelien 49, 50 ja 51 asemakaava tontin 8 osalta sekä 21.10.1992 vahvistettu kortteli 49 osan asemakaava tontin 11 osalta.
Kuva 5: Ote voimassa olevasta asemakaavasta
Rakennusjärjestys
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.1.2010 ja se on
tullut voimaan 1.4.2010.
Pohjakartta
Pohjakarttana on käytetty teknisen viraston laatimaa numeerista karttaa.
Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000.
Rakennuskiellot
Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n rakennuskieltoa.
Joensuun Strategiat
Joensuun kaupungin strategia ”Rajaton tulevaisuus” on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013.
Kaupunkirakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013
(§167).
Joensuun keskustan kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys 2011
Joensuun keskustan osayleiskaavan tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu
selvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta.
11
3
3.1
TAVOITTEET
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE
As Oy Sepänkatu 17 ja Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli ovat jättäneet yhteisen hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavalla mahdollistettaisiin lisärakennusoikeus, josta saatavilla tuloilla katettaisiin kaava-alueella
sijaitsevien rakennusten tulevat korjaustarpeet. Tavoitteena on korottaa olemassa olevia kerrostaloja ja toteuttaa uudisrakennukset korttelin pohjoispäähän ja keskiosaan. Hakijat ovat laatineet alustavan tontinkäyttösuunnitelman.
3.2
3.2.1
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kunnan asettamat tavoitteet
Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 2013 2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 §104.
Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva
arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja
asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat
työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista,
yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö
on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.
Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua
ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja
sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle.
Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon
uusiminen.
Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen
ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen.
Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen
kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen.
Strategian toteuttamisohjelmat
12
Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmienavulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20).
Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat.
Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa
esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle,
tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että
yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden
edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen.
Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 2015 – 2016:
• Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi
• Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan
• Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä
• Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia
• Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä
• Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista
kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia
• Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti
• Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu
asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen
• Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden
parantamiseen
3.2.2
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Keskustan osayleiskaava
Keskustan osayleiskaava korvaa seudun yleiskaavan asemakaavoitusta ohjaavana kaavana keskustan alueella. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012 (§175) ja se on määrätty voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osiltaan 1.5.2014. Valitukset eivät kohdistu suunnittelualueeseen.
13
Suunnittelualue on osayleiskaavassa asuinkerrostalojen aluetta. Kaavan mukainen tavoiteltava korttelitehokkuus on 1,0 – 2,0 ja rakennusten kerrosluku 46. Ylin kerros suositellaan toteutettavaksi sisäänvedettynä.
Suunnittelualue kuuluu alueeseen, jonka rakennetta voidaan merkittävästi
täydentää ja tiivistää (ke-täyd). Osa lisärakentamisen edellyttämistä autopaikoista voidaan osoittaa sijoitettavaksi nykyiselle katualueelle.
Länsikadulla ja Malmikadulla kulkee pyöräilyn pääreitti ja Länsikatu on osoitettu alueelliseksi kokoojakaduksi.
3.2.3
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Ruutukaavan korttelit ovat suhteellisen väljästi rakennettuja, jolloin korttelitahokkuus jää alhaiseksi. Suunnittelualueen lähiympäristössä korttelitehokkuus vaihtelee 0,54 ja 0,86 välillä. Keskustan osayleiskaavassa hahmoteltiin
keskustan korttelirakenteessa mahdollisia täydennysrakentamistapoja, joita
on esitetty alla olevassa kuvassa:
14
Luontevia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia löytyy avoimista kortteleiden päädyistä ja jossain määrin myös kortteleiden sisäosista. Lisäksi olevien
rakennusten korottaminen on usein mahdollista.
Kaava-alue sijaitsee kävelyetäisyydellä yliopistosta, Tiedepuistosta ja PKKY:n
Tulliportinkadun kampuksesta, joten opiskelija-asuntojen osalta voidaan korttelia kehittää autottomaan suuntaan.
3.2.4
Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana
Kaavan lähtiessä liikkeelle oli tavoitteena tutkia täydennysrakentamista As Oy
Sepänkatu 17 osalta siten, että korotetaan oleva rakennus kuusikerroksiseksi
ja lisätään kuusikerroksinen uudisrakennus nykyisen pysäköintikatoksen kohdalle korttelin päähän. Kaavaprosessin aikana As Oy Sepänkatu 17 harkitsi uudelleen olevan rakennuksen korottamista ja päätti luopua hankkeesta. Täydennysrakentaminen tontilla käsittää siis vain kuusikerroksisen uudisrakennuksen.
4
VAIHTOEHDOT
Kortteli 49 on varsin valmiiksi rakentunut ruutukaavan asuinkortteli, jossa realistisia täydennysrakentamisen vaihtoehtoja nähtiin olevan vain yksi. Tämän
takia ei kaavatyön aikana ole tutkittu muita vaihtoehtoja. Periaatteellisia vaihtoehtotarkasteluja on tehty keskustan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä.
Työssä on voitu myös hyödyntää naapurikortteliin laadittua täydennysrakentamissuunnitelmaa (Toni Pallari, diplomityö, Oulun yliopisto, 2014).
5
5.1
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU
KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakentaminen
ruutukaava-alueen korttelissa 49. Korttelin lyhyelle sivulle on sijoitettu kuusikerroksinen rakennus. Kaavaratkaisu ei sulje pois vastaavanlaista täydennysrakentamista tonteilla 7 ja 12, mikäli asia tulee myöhemmin ajankohtaiseksi.
Korttelin sisäosissa oleva yksikerroksinen päiväkotirakennus voidaan korvata
kuusikerroksisella asuinrakennuksella.
Tontti 49-8
Voimassa oleva asemakaava
Asemakaavamuutos
Tontin pinta-ala
3183 m2
3183 m2
Tonttitehokkuus
e = 0,65
e = 1,1
Rakennusoikeus
2069 k-m2
3501 k-m2
Kerrosluku
IV
IV / VI
Tontti 49-11
Voimassa oleva asemakaava
Asemakaavamuutos
Tontin pinta-ala
6366 m2
6366 m2
Tonttitehokkuus
e = 1,15
e = 1,5
Rakennusoikeus
7321 k-m2
9549 k-m2
Kerrosluku
3/4IV
VI
15
Viime vuosina valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskimääräinen koko on
ollut pienenemään päin. Vuosina 2012 – 2014 valmistuneiden kerrostaloasuntojen huoneistoala on ollut keskimäärin 45,5 m2 ja kerrosala asuntoa kohden
65 m2. Keskimäärin kerrostaloasunnossa on 1,5 asukasta, joten toteutuneeksi
kerrosalaksi asukasta kohden tulee noin 43,8 m2.
Edellä kerrotun perusteella voi kaava-alueen uusien asukkaiden määräksi arvioida 95, joista 55 on opiskelijoita. Laskennallisesti asukkaista päiväkoti- ja
kouluikäisiä on neljä ja eläkeikäisiä 32. Asuntoja voidaan arvioida rakennettavan 61. Kaava-alueen asukkaat käyttävät pääasiassa keskustan palveluita.
Täydennysrakentamisen vaatimat uudet pysäköintipaikat vähentävät vihreän
oleskelupihan pinta-alaa tontilla 8. Tontille 11 kaavailtu opiskelijaasuntolarakentaminen ei aiheuta vastaavia pysäköintipaikkatarpeita.
5.2
5.2.1
ALUEVARAUKSET
Korttelialueet
AK – Asuinkerrostalojen korttelialue
Uusi 6-kerroksinen rakennus sijoittuu tontin pohjoisreunalle Malmikadun varteen. Rakennuksen ylin kerros rakennetaan kadunpuolelta sisäänvedettynä
niin, että rakennus vaikuttaa kadulta katsottuna viisikerroksiselta. Vastaavanlainen rakentaminen naapuritontilla mahdollistetaan kieltämällä tontin rajalla
olevalta seinältä ikkunat. Koska korttelin rakennukset ovat pääosin vaaleita,
on uudisrakennuskin toteutettava yleisilmeeltään vaaleana. Rakennuksen
pohjakerrokseen voi sijoittaa pysäköintipaikkoja. Muut pysäköintipaikat sijoitetaan korttelin keskiosaan. Osa pihamaasta, mm. tontin rajan ja autopaikkojen välinen alue, on määritelty istutettavaksi alueen osaksi, jotta korttelin vehreä yleisilme säilyisi. Ajoyhteydet tontilla säilyvät nykyisillä paikoillaan.
AK-11 – Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten
Tontille sallitaan kuusikerroksinen rakentaminen siten, että kadunvarren julkisivu toteutetaan sisäänvedettynä. Tontille on järjestettävä yhtenäistä oleskelutilaa vähintään 500 m2 ja tarpeeksi säilytystilaa polkupyörille. Ajoliittymät
tontille ovat nykyisillä kohdillaan. Kaava mahdollistaa korttelin keskiosassa
olevan yksikerroksisen päiväkotirakennuksen korvaamisen kuusikerroksisella
asuinrakennuksella. Kaavan autopaikkavaatimus on mahdollista täyttää sijoittamalla osa autopaikoista uudisrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen.
5.3
KAAVAN VAIKUTUKSET
Kaavan vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen.
5.3.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kuusikerroksisten rakennusten varjostusvaikutus kohdistuu voimakkaimmin
täydennysrakentamisen kohteena olevien tonttien rakennuksiin. Sepänkatu
17 uudisrakennus varjostaa voimakkaimmin olevan rakennuksen pohjoispään
asuntoja. Syksyllä ja keväällä Joensuun Ellin uudisrakennus varjostaa Sepänkatu 17 olevan rakennuksen eteläpään asuntoja.
16
Varjostustarkastelu
Uudisrakennukset on kuvissa merkitty keltaisella. Rakennusten varjostusvaikutusta on tutkittu maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa aina tuntia ja kahta tuntia ennen auringonlaskua. Keskitalvella valoisaa aikaa on niin vähän, että kuvassa on esitetty päivän valoisin
hetki.
Kevätpäiväntasauksena tuntia ennen auringonlaskua klo 17:11
Kevätpäiväntasauksena kaksi tuntia ennen auringonlaskua klo 16:11.
Kesäpäivänseisaus tuntia ennen auringonlaskua klo 20:45
Kesäpäivänseisaus kaksi tuntia ennen auringonlaskua klo 19:45
17
Syyspäiväntasaus tuntia ennen auringonlaskua klo 17:00
Talvipäivänseisaus keskipäivällä valoisimpaan aikaan.
Syyspäivätasaus kaksi tuntia ennen auringonlaskua klo 16:00
18
Vaikutukset liikenteeseen
Ajoneuvoliittymät säilyvät nykyisillä paikoillaan. Lisärakentamisen myötä arvioidaan korttelin autopaikkatarpeen lisääntyvän 31 autopaikalla. Pysäköintipaikat pystytään järjestämään tonteilla, joten tarvetta kadunvarsipysäköinnin
järjestelyiden muuttamiseen kaavan seurauksena ei ole.
Koska valtaosa (n. 60 %) uusista asukkaista on todennäköisesti opiskelijoita,
lisääntyy etenkin jalankulku- ja pyöräliikenne kaava-alueen läheisyydessä kaavamuutoksen seurauksena. Autoliikenne ei kasva kaavamuutoksen myötä
merkittävästi. Se voi jopa laskea nykyisestään, kun Ellin päiväkodin toiminta
kaava-alueella päättyy.
Vaikutukset kaupunkikuvaan
Malmikadun varrella oleva autokatos korvataan kuusikerroksisella uudisrakennuksella. Uusi rakennus ryhdistää katutilaa. Lisäksi ikkunattoman, muurimaisen seinän korvautuminen asuinrakennuksella tuo kaupunkikuvaan eloa.
Korttelin sisäosissa tapahtuva yksikerroksisen päiväkotirakennuksen korvautuminen kuusikerroksisella asuinrakennuksella vaikuttaa vähemmän ympäröivään kaupunkikuvaan. Uudet kuusikerroksiset rakennukset poikkeavat ympäröivistä nelikerroksisista rakennuksista, mutta Sepänkadun rakennusten linja
säilyy nykyisellään.
5.3.2
Muut vaikutukset
Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin
Kaavamuutos edistää kaupungin asettamaa täydennysrakentamisen tavoitetta.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Uusien asuntojen rakentaminen keskustaan vähentää tarvetta kokonaan uusien alueiden rakentamiseen ja hajarakentamiseen.
5.4
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Asemakaavamuutos toteuttaa keskustan osayleiskaavan tavoitetta keskustan
täydennysrakentamisesta ja kerrosluvun kasvattamisesta neljästä kuuteen.
Samalla kaavamuutos kuitenkin säilyttää Sepänkadun katunäkymän yhtenäisen räystäslinjan. Kaavamuutoksen seurauksena korttelin sisällä olevan viherpihan koko kutistuu noin puolella. Tätä muutosta voidaan tosin kompensoida
jäljelle jäävän viherpihan istutuksilla sekä istuttamalla kasvillisuutta laajenevan pysäköintialueen ja naapuritontin välille.
19
6 TOTEUTUS
6.1
KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
Korttelin täydennysrakentaminen voidaan aloittaa heti kun kaava on lainvoimainen ja uudisrakennukset ovat saaneet tarvittavat luvat.
7
SUUNNITTELUVAIHEET
Hankkeen lähtökohta
As Oy Sepänkatu 17 ja Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli jättivät yhteisen
hakemuksen kaavan muuttamiseksi. Hakijoiden tarkoituksena oli korottaa
olemassa olevia kerrostaloja ja toteuttaa uudisrakennukset korttelin pohjoispäähän ja keskiosaan. Asemakaavamuutoksella tuleva lisärakennusoikeus kattaisi yhtiöiden tulevat korjaustarpeet. Hakijat luopuivat olevien rakennusten
korottamisesta kaavan luonnosvaiheessa.
Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta
julkaistiin 31.7.2014 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 31.7. – 22.8.2014 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin 5.8.2014 Carelicumin auditoriossa. Tilaisuudessa oli 21 osanottajaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli yhdeksän lausuntoa. Yhteenveto lausunnoista ja kaavoituksen vastineet niihin ovat tämän selostuksen liitteenä.
Kaavaluonnos
Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä yksikön muiden palveluyksiköiden kanssa.
Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 12.2. – 6.3.2015 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla. Tämän vaiheen yleisötilaisuus
pidetään 17.2.2015 klo 18 alkaen.
Kaavaehdotus
Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 2015.
Kaava-asiakirjojen laatiminen
Kaavan laatija:
Katarina Surakka
Kartat:
Kaija Kinnunen
Liite 2
Työ nro 1663
Liite 3, 1 / 4
11.6.2014
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
SEPÄNKATU 15 ja 17
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Asemakaavan muutos koskee Joensuun IV kaupunginosan korttelin 49 tonttia 8 ja 11.
Kaavanmuutosalueen sijainti opaskartalla
Suunnittelutehtävä
As Oy Sepänkatu 17 ja Kiinteistö Oy Joensuun Elli ovat jättäneet yhteisen hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavalla mahdollistettaisiin lisärakennusoikeus, josta saatavilla tuloilla katettaisiin yhtiöiden tulevat korjaustarpeet. Tavoitteena on korottaa olemassa olevia kerrostaloja ja toteuttaa uudisrakennukset korttelin pohjoispäähän ja keskiosaan. Hakijat ovat laatineet alustavan tontinkäyttösuunnitelman.
Suunnittelutilanne
Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1.
2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat. 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C).
Keskustan osayleiskaava on määrätty voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osiltaan 1.5.2014. Se korvaa
Liite 3, 2 / 4
keskustan alueella Joensuun seudun yleiskaava 2020:n asemakaavoja ohjaavana yleiskaavana. Osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on asuinkerrostalojen alue (AK), jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 1,0–2,0 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 4-6.
Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat vuosilta 1969 ja 1992. Kaavassa tontti 8 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ja tontin 11 käyttötarkoitus on asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija‐asuntoja
varten (AK‐11). Kaava-alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaista rakennuskieltoa.
Koska tämä asemakaavamuutos lisää rakennusoikeutta tontilla, laaditaan maanomistajien kanssa maankäyttösopimus ja heiltä peritään maankäyttökorvaus kaupunginhallituksen hyväksymien (14.11.2011 § 564)
laskentaperusteiden ja voimassa olevan Joensuun kaupungin maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti.
Alustava vaihtoehto kaava-alueen kehittämisestä. Arcadia Oy
Liite 3, 3 / 4
Arvioitavat vaikutukset
Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne.
Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan,
liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset
raportoidaan kaavaselostuksessa.
Osalliset
Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:
•
•
•
•
•
•
•
•
Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Joensuun seudun luonnonystävät ry
Museovirasto
Itä-Suomen poliisilaitos
Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt
Teknisten verkkojen haltijat
Joensuun kaupunkikeskustayhdistys
Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus
Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa vuonna 2013. Asemakaavamuutoksen valmistelu
on käynnistynyt maaliskuussa 2014. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4
olevassa kaaviossa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 31.7.-22.8.2014. alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään tiistaina 5.8.2014 kello 18 alkaen Carelicumin auditoriossa (Torikatu 21 C, Joensuu). Nähtävillä oloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä
kaupungin sivuilla.
Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti syksyllä 2014. Nähtävillä oloajasta ja tässä vaiheessa
mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä.
Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 30 vuorokaudeksi.
Nähtävillä oloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2015 aikana.
Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa:
• kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie 5
• Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20
• Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus
Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite
Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Kaupunginvaltuuston
kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Liite 3, 4 / 4
Yhteystiedot
Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5.
Yhteyshenkilöt:
•
Kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka
puh. 050 315 6623
sähköposti: [email protected]
•
Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen
puh. 050 409 2127
sähköposti: [email protected]
Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta:
http://www.joensuu.fi/kaavoitus
Asemakaavaprosessi
Liite 4
1663 OAS - vastineet
Sivu 1/2
19.9.2014
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
1663 / Sepänkatu 15 ja 17 asemakaavamuutos
Yhteenveto OAS-vaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma oli nähtävillä 31.7. – 22.8.2014.
A1. Lausunto: Caruna Espoo 5.8.2014
Ei huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kaava-alueella ja sen
lähiympäristössä sijaitsee sähkönjakeluverkostoa, josta lausunnon liitteenä on
kartta.
A2. Lausunto: Joensuun vesi 12.8.2014
Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
A3. Lausunto: Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry 13.8.2014
Joensuun kaupunkikeskustayhdistys katsoo, että esitetty kaavamuutos jatkaa ja
tukee laajasti koko kaupunkikeskustan kehittymistä, elinvoimaisuutta ja
vireyttä. Esitettyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään tässä
vaiheessa hyvänä ja toteuttamiskelpoisena.
A4. Lausunto: Fortum Power and Heat 14.8.2014
Ei huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Korttelin nykyiset
kiinteistöt lämmitetään kaukolämmöllä. Sitä tullaan tarjoamaan myös uusille,
rakennettaville kiinteistöille.
A5. Lausunto: Pohjois-Karjalan ELY-keskus22.8.2014
Ei huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
A6. Lausunto: Museovirasto 26.8.2014
Korttelin täydennysrakentaminen on sinänsä luontevaa kaupunkialueen
kehittämistä. Olevien kerrostalojen korottaminen vaatii erityisen huolellista
kaupunkikuvallista arviointia ja taitavaa suunnittelua, jotta Joensuun
ruutukaavan yhtenäinen asuinalue ei muutu rikkonaiseksi tai sekavaksi.
Liite 4
1663 OAS, luonnos - vastineet
Sivu 2/2
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
Kaavoituksen vastine:
Suuntaviivat Joensuun ruutukaavakeskustan kaupunkikuvasta luotiin keskustan
osayleiskaavassa, joka hyväksyttiin 17.12.2012. Osayleiskaavan mukaan
tavoiteltava kerrosluku ydinkeskustassa on 6 ja ydinkeskustaa ympäröivillä alueilla
4-6. Pitkän tähtäimen tavoitteena on nostaa Joensuun keskustan vallitseva
rakennuskorkeus
neljästä
kuuteen.
Tämä
kaavamuutoksen
myöstä
rakennuskorkeus nousee kuuteen kerrokseen korttelin sisäosissa, jolloin
Sepänkadun katukuvassa säilyy yhtenäinen räystäslinja.
A7. Lausunto: Puhas Oy 28.8.2014
Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
A8. Lausunto: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 29.8.2014
Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
A9. Lausunto: Joensuun kaupunki, ympäristönsuojelu 25.8.2014
Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.