Kaavoituskatsaus 2015

Kaavoituskatsaus 2015
Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua
Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia
säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala.
Valmisteilla oleva Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma tähtää alueiden tiivistämiseen, täydentämiseen ja olevien
liikenneväylien hyödyntämiseen. Järvenpää tukee yleis- ja asemakaavojen ohjelmoinnissa hallittua kasvua ja keskeisten
alueiden rakentamisen tehostamista. Myös väljästi rakennettujen omakotialueiden tiivistämistä suunnitellaan. Vuonna
2015 kaavoitettavat asuinkohteet ovat täydennysrakentamista, kuten yksittäisiä kerrostalotontteja. Nykyisten yritysalueiden asemakaavoja tarkistetaan ja uutta yritysaluetta suunnitellaan Poikkitien varteen. Tulevina vuosina uusia yritysalueita suunnitellaan kaupungin pohjoisosiin.
Sisältö:
Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua
3
Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen
3
Järvenpään kaavoitustilanne4
Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö 2015-2019
5
Työn alla olevat ja vuonna 2015 aloitettavat asemakaavat
7
Työn alle tulevat asemakaavat 2015-19
10
Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet
14
Liikennesuunnittelu 2015-1918
Järvenpään asukasmäärä on kasvanut vuosittain vähän yli 1 %. Tämänhetkinen kaavavaranto mahdollistaa tulevina vuosina tavoitellun 1,5 % kasvun. Asukasmäärän kasvu voi olla nopeampaakin, jos keskustan kehittämishankkeet edistyvät
aikataulussa. Rakentaminen on kuitenkin suuresti taloudellisista suhdanteista riippuvaista, jolloin vuotuinen rakentaminen voi hiljentyä matalasuhdanteen jatkuessa. Pajalan ja Lepolan alueet sekä tulevat asemakaavahankkeet mahdollistavat nopean kasvun jatkumisen 2020-luvun puolelle. Jotta nopea kasvu jatkuisi siitä eteenpäin, tarvitaan merkittävää
täydennysrakentamista tai uusia kaavoituskohteita Ristinummelle sekä Haarajoki-Pietilän ja Wärtsilän alueille.
Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen
Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta
riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus
vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 §). Kunnan on kiinnitettävä huomiota
myös olevien kaavojen ajanmukaisuuden arviointiin ja tarpeelliseen uudistamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on
kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä.
Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vuosina 2016-19 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat yleiskaava- ja asemakaavakohteet. Asemakaavatöiden alustava aikataulutus esitetään kaavoitussuunnitelmassa sivulla 20.
Kaavoitusprosessi etenee neljässä päävaiheessa, joissa on erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Aloitusvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, jotka kerrotaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Niiden
perusteella laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville. Luonnoksesta voi esittää mielipiteensä. Kaavaluonnoksen
pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Kun
kaava on hyväksytty, muutosta voi hakea valittamalla. Hyväksymisen jälkeen kaava tulee voimaan kuulutuksella, minkä
jälkeen alueen toteuttaminen voidaan aloittaa.
Viheraluesuunnittelu18
Asemakaavatöiden aikataulu 2015-1920
Yhteystietoja21
Kaupunginhallitus hyväksynyt 9.2.2015 § 36
Kansikuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy 2014
2
3
Järvenpään kaavoitustilanne
keesta, joka voi kohottaa maan arvoa, ja jos kohdealue on
kokonaan tai pääosin yksityisessä omistuksessa.
Maakuntakaava
Maankäyttösopimus on yksityiskohtainen, yksityisoikeudellisesti sitova asiakirja, jossa sovitaan kaavoituksen yhteydessä syntyvien etujen, oikeuksien ja velvollisuuksien
jakamisesta. Sopimus toteutuu, kun kaava hyväksytään ja
saa lainvoiman.
Järvenpään kaupunki kuuluu Uudenmaan liittoon. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan vuonna 2006 ja 2. vaihemaakuntakaavan vuonna
2014. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat
ovat kokonaiskaavoja, joissa on esitetty kaikki maankäyttömuodot. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittää
Uudenmaan aluerakenteeseen, liikennejärjestelmään,
vähittäiskaupan palveluverkkoon ja haja-asutuksen ohjaukseen liittyvät alueidenkäyttöratkaisut, ja se kumoaa
osittain alueella voimassa olevat maakuntakaavat. Lisätietoa maakuntakaavasta saa Uudenmaan liitosta, www.
uudenmaanliitto.fi
Yleiskaavat
Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat
asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua.
Yleiskaavoilla voi olla mittaviakin oikeusvaikutuksia (mm.
erilaisten oikeuksien lunastaminen). Koko kaupungin
käsittävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen.
Yleiskaavaa täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman 2010. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt vuonna
2013. Tällä hetkellä valmisteltavana on myös Pietilä–Haarajoen osayleiskaava. Ristinummen ja Wärtsilän–Purolan
osayleiskaavat saattavat tulla vireille vuosina 2015-19.
Asemakaavat
Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta
maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Asemakaavalla on
aina yksittäisiin kuntalaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia täsmällisiä oikeusvaikutuksia. Järvenpään maa-alueen
pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Vuonna
2014 hyväksyttiin 11 asemakaavaa: Pajalankulman, Tupalankulman, korttelin 2035 ja Invalidiliiton koulutuskeskuksen kaavamuutokset sekä Juholankadun, Kinnarin
päiväkodin, Levysepänkaaren, Tahvontuvan päiväkodin ja
pääradan lisäraiteen kaavamuutokset.
Vuonna 2015 kaavoitussuunnitelmassa on 37 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 69 asemakaavahanketta,
jotka on tarkoitus saattaa vireille vuosina 2016–2019, tai
saattavat tulla vireille lähivuosina.
Asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset
Asemakaavojen laatimiseen voi liittyä kaupungin ja edunsaajan (maanomistaja, rakennusliike) välisiä sopimuksia.
Puite- tai yhteistoimintasopimuksissa määritellään osapuolten yhteistyön tavoitteet ja mm. suunnitteluun osallistuminen, mutta ne eivät sido juridisesti asemakaavaa.
Kaupunki pyrkii tekemään puite- tai yhteistoimintasopimuksen aina, kun kysymys on merkittävästä kehityshank-
4
Kaupan esisopimus on muutoin kuten maankäyttösopimus, mutta sillä voidaan lisäksi määritellä sitovasti maaalueen tai muun omaisuuden yleiset kauppaehdot, milloin
kaupan toteutuminen riippuu kaavan hyväksymisestä ja
lainvoimaiseksi tulemisesta.
Kaupunki pyrkii tekemään kiinteistökaupan esisopimuksen hankkeissa, jossa kaupunki toimii maa-alueen myyjänä
tai ostajana. Maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää kaavoitusta sitovien tai osallisten vuorovaikutusta liiallisesti ohjaavien maankäyttösopimusten tai kaupan esisopimusten
solmimisen ennen kaavaehdotuksen saattamista julkisesti
nähtäväksi, joten nämä sopimukset kuuluvat vasta kaavaprosessin loppuvaiheeseen.
Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi
Kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat ajan tasalla. Toteutumatta jääneet kaavat voivat myös vanhentua
määräajassa (13 vuotta), ellei kunta erikseen totea niiden
olevan ajanmukaisia. Vanhentuneen kaavan pohjalta ei saa
myöntää rakennuslupaa. Järvenpäässä ennen vuotta 2000
voimaantulleiden asemakaavojen ajanmukaisuuden yleisarviointi saattaa johtaa muutostarpeisiin.
Voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuutta on arvioitu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Yleiskaavakarttaan sisältyy useita merkintöjä asemakaavojen muuttamistarpeesta ja arviointia on tarkoitus suorittaa edelleen.
Johtopäätökset ja tunnistettujen muutoshankkeiden aikataulutus sisällytetään vuosittaisiin kaavoitusohjelmiin.
Asemakaavojen uudistamistarvetta on tarkasteltava myös
rakennetun ympäristön vaalimisen ja kaupunkirakenteen
täydentämisen kannalta. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma sisältää säilytettävien kohteiden kaavamuutosohjelman. Asemakaavan tueksi tulee laatia rakentamisohjeet
kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille. Yleiskaavan
toteutuksen myötä voi syntyä muitakin asemakaavojen
uudistamista edellyttäviä kehittämishankkeita, kuten tarpeettomat yleisten rakennusten tontit.
Rakennuskiellot
Kaupunginvaltuusto on päättänyt 10.6.2013 § 60 antaa
MRL 53 §:n mukaisen rakennuskiellon asemakaavan
muuttamista varten kortteleissa 131 ja korttelin 147 tonteilla 24, 33 ja 34 (Perhelän kortteli ja tontit kävelykadun
vastakkaisella puolella). Rakennuskieltoja ja -rajoituksia
on lisäksi tonteilla, joiden asemakaava on hyväksytty,
mutta kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, joiden tonttijako ei ole kaavanmukaisesti lainvoimainen tai jos tonttia
ei ole merkitty tonttijaon mukaisesti kiinteistörekisteriin.
Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa poikkeamispäätös rakennuslupaa varten.
Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset
Yleiskaavaan sisältyy kulttuuriympäristön suojelukohteiden purkukielto ilman lupaa asemakaavan ulkopuolella
sekä toimenpidekiellot koskien virkistys- sekä maa- ja
metsätalousalueiden maisemaa muuttavia maanrakennustöitä, avo- tai siemenpuuasentoon hakkaamista, puiden
kaatoa ja metsänaurausta sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Suunnittelutarpeesta johtuva rakentamisen erityisten edellytysten vaatimus rakennuslupaa myönnettäessä
on voimassa asemakaavan ulkopuolisilla alueilla. Näissä
tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa suunnittelutarveratkaisu rakennuslupaa varten. Rantavyöhykkeitä koskevat ratkaisut tehdään Uudenmaan ELY-keskuksessa.
Rakennusjärjestys
Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Rakennusjärjestyksen tavoitteena on
ohjata rakentamaan suunnitelmallisesti, ympäristöön ja
kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusjärjestyksellä
voidaan edistää hyvää ja paikalliset olosuhteet huomioonottavaa rakentamistapaa.
Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä
Asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit muodostavat
kaupungin tonttivarannon. Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL
2020 -toteutusohjelma tähtää kuntien ja valtion välisen
2012–2015 voimassa olevan MAL-aiesopimuksen pohjalta asuntotuotannon lisäykseen kaikissa seudun kunnissa.
Järvenpään asuntotuotantotavoite on 430 asuntoa vuodessa. Näistä 20 % tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja (puolet 20 %:sta voi olla myös asumisoikeusasuntoja,
jos KUUMA- alueella sitoudutaan kuntien yhteistyöhön
vuokra-asuntojen tuottamiseksi).
Tällainen asuntotuotanto pitää Järvenpään vuosittaisen
väestönkasvun keskimäärin 1,5 %:ssa. Järvenpään yleis- ja
asemakaavavarannot mahdollistavat tavoitellun 430 asunnon vuosituotannon vuoteen 2025 saakka, mikäli tarvittavat maapoliittiset ratkaisut syntyvät ja asemakaavoitus
etenee. Kaupunki on sitoutunut aiesopimuksen yhteydessä kaavoittamaan uutta asuinkerrosalaa 35.000 k-m2 vuosittain. Kaupungin maaomaisuuden lisäys on noudatetun
maapolitiikan pohjalta välttämätön edellytys kaupungin
asemakaavoitetun tonttivarannon ja asuntotuotannon
kasvattamiseksi.
Kaupungilla on tällä hetkellä valmiina 108 vapaata omakotitonttia (AO) Lepola II ja III:n, Pajalanpihan, Reservikomppanian ja Kähösenmäen alueilla. Reservikomppanian
tontinluovutus on alkanut vuonna 2014, Lepola II:n tontinluovutus alkaa vuonna 2015, Lepola III:n vuonna 2016,
Kähösenmäen vuonna 2018 ja Pajalanpihan alueen vuonna
2019. Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 350 omakotitalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä.
Asuinpientalo- tai rivitalorakentamiseen tarkoitettuja
valmiita tyhjiä tontteja (AP, AR) kaupungilla on vapaana
viisi, joista yksi sijaitsee Lepolan aloituskortteleissa, kolme
Pajalassa ja yksi Pöytäalhossa. Uusia kaupungin luovutettavia asuinpientalo- ja rivitalotontteja on tulossa mm.
Lepola III alueelle. Yksityisillä omistajilla on arviolta noin
60 asuinpientalojen tai rivitalojen rakennuspaikkaa käyttämättöminä.
Valmiita kerrostalotontteja (AK, ARK) on kaupungilla tällä
hetkellä vapaana seitsemän, joista yksi sijaitsee Jampassa,
yksi Loutissa ja viisi Lepolassa. Useita uusia kerrostalotontteja on suunnitteilla ydinkeskustaan, Pajalan entisen
teollisuusalueen eteläosaan sekä Lepolaan. Yksityisillä
omistajilla on noin 30 kerrostalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä.
Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö
2015–2019
Vireillä olevat yleiskaavatyöt
Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat
Kaupunginvaltuusto on 9.8.2004 § 64 hyväksynyt yleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaan
liittyviä hankkeistusohjelmia ja toteutusasiakirjoja laaditaan vuosittain. Näiden tarkoituksena on osoittaa väestö-,
elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja
maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja
realistinen ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin
ja päätöksenteon pohjaksi. Yleiskaavan tarkistamistarvetta arvioidaan alue- ja teemakohtaisesti vuosien 2015-16
aikana.
Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen
Kaupunginvaltuusto on 27.5.2002 § 60 hyväksynyt keskustan osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana.
Keskustan kehittämiskokonaisuuden osaprojektina sen
tarkoitus oli selvittää tarpeellisten asemakaavamuutosten
ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Tällä hetkellä ajankohtaisen Perhelän kauppakeskuksen asemakaavanmuutoksen yhteydessä tehdään tarvittavat osayleiskaavalliset selvitykset, jos osayleiskaavasta
poiketaan merkittävästi. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on ollut vireillä vuodesta 2013 alkaen, koska
nykyinen kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut ja keskustan kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan
tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan
11.12.2014 § 95. Osayleiskaava on tarkoitus saattaa kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi keväällä
2015.
5
Pietilä–Haarajoen osayleiskaava
Wärtsilä-Purolan osayleiskaava
Pietilä-Haarajoki osayleiskaava
Pietilä–Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Osayleiskaavatyöhön liittyvät viemäröimättömien
palsta-alueiden vesihuollon edistäminen sekä asemakaavoituksen edellyttämät maapoliittiset toimet. Vuoden
2013 aikana on selvitetty erityisesti viemäröinnin vaiheittaista toteuttamista jo rakennetuille kiinteistöille. Ensimmäisten osa-alueiden vesihuollon runkolinjat rakennettiin
vuosina 2013–14. Vuonna 2015 toteutetaan oikoradan
itäpuolisia osuuksia. Vuorovaikutuksen kohteena ovat
osayleiskaavan tavoitteet ja lähtökohdat.
Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma
Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL- aiesopimuksen mukaisesti on vuonna 2014 laadittu yhteistoiminnassa 14 kunnan alueen kattava yhteinen maankäytön
suunnitelmaluonnos, joka liittyy kiinteästi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön. Maankäytön suunnitelma
ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen virallinen
kaava, mutta sillä voi olla suuri merkitys niin tulevien maakuntakaavojen kuin kuntien omien ja mahdollisesti yhteisten yleiskaavojen laatimiselle. Maankäytön suunnitelma
ja liikennejärjestelmäsuunnitelma kytkeytyvät tiiviisti
Helsingin seudun kuntarakenneuudistukseen ja metropolihallinnon kehittämiseen. Järvenpää osallistuu yhteisen
maankäytön suunnitelman laadintaan tasavertaisesti muiden kuntien kanssa ja pyrkii edunvalvontayhteistyöhön
KUUMA- kuntien kesken.
Keskustan osayleiskaava
Maankäyttösuunnitelman ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnokset ovat olleet nähtävänä
lausuntoja ja yleisön kommentteja varten marras-joulukuussa 2014. Päätöksiä on tarkoitus tehdä keväällä 2015.
fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan
sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia
omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista
hyödyntää yleissuunnitelman pohjana.
Wärtsilän-Purolan osayleiskaava
Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi
sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin
omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta
raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysrahoitusta.
Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on
tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen
ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä
erityiskysymyksiä. Yleiskaavassa alueelle on tehty varaus
asumisen reservialueeksi. Osayleiskaava voidaan laatia
myös osina vaiheittain tai pelkästään asumiseen tarkoitetulle vyöhykkeelle, mikäli yritysalueet otetaan käyttöön
nopeasti.
KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi
ja resurssointi
Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön tai osaa niistä koskeva kuntaliitosselvitys johtaa liitospäätökseen vuoden 2015 aikana, on kuntien varauduttava
yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden
yleiskaavojen laatimiseen. Yleiskaavan taso ja kohdealueiden kattavuus, työohjelma ja aikataulu sekä työn resurssointi tulevat pohdittaviksi kuntarakenne- ja metropolihallintopäätöksistä riippuen. Todennäköisesti merkittävä osa
työstä tilattaisiin konsulteilta, mutta myös kuntien kaavoitusorganisaatioita tulisi vahvistaa. Yhteisistä kaavoista tai
kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä.
Vuosina 2015–2019 mahdollisesti vireille
tulevia yleiskaavatöitä
Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma
Ristinummen osayleiskaava
Ristinummen asuntoalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman
laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2012 lunastusluvan hakemisesta Ristinummen
alueiden hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Ympäristöministeriö on myöntänyt lunastusluvan 27.3.2014, mutta asiasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Vuonna 2009 järjestettiin nuorille arkkitehdeille Europan
10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle
pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan
ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti
kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa
Vireilläolevat ja mahdollisesti vireilletulevat osayleiskaavat
6
7
Työn alla olevat ja vuonna 2015
aloitettavat asemakaavat
Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vaikutuksiltaan
merkittävät asemakaavahankkeet. Hanke on vireillä, jos
sen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella. Lueteltujen
lisäksi laaditaan vaikutuksiltaan vähäisiä kaavamuutoksia,
jos ne sopivat työohjelmaan. Kaikki vuoden 2015 aikana
työn alla olevat ja aloitettavat asemakaavatyöt esitetään
kaavoitussuunnitelmassa, johon sisältyy töiden arvioitu
aikataulu.
Asemakaavat hyväksytään kaupunginvaltuustossa lukuunottamatta vaikutuksiltaan vähäisiä asemakaavanmuutoksia, jotka hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa.
Yksittäisiä kadun- tai puistonnimen muutoksia ei käsitellä
asemakaava-asioina, koska ne voidaan ratkaista erillisillä
hallinnollisilla päätöksillä.
Kytötie, korttelin 1353 osa
Salpatien ja Riihitien kulma
Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762
Kaavamuutos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vaikutukseltaan vähäinen, jos:
•
muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta
•
supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita
•
nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla
•
heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä tai
•
muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla.
Wärtsilänkatu, korttelin 733 tontti 9
Alhotie, tontit 1907-2 ja 3
Valtuustonkatu 11, tontti 633-21 Kytöpuisto, kortteli 1970
Harjutie, tontti 252-7
Aarikka, tontti 607-2 Kytöpuisto, korttelin 1929 osa
Keskus, tontit 147-33, 34
Terholan kaupan selvitysalue
Perhelän kortteli
Harjuvaarankuja 2, tontti 146-1
1 Keskus
Perhelän kortteli (kortteli 131)
Vanhankyläntie, tontti 2518-4
Kähösenmäki
Kortteli 114 (St-1)
Luhtarannantie 1-3, kortteli 2532, tila 1:302
Satukallio AO-tiivistäminen Mikonkorpi AO-tiivistäminen
Tervanokantie 2a, tila 1:295
Hirvikatu 1-1059
Puistotie 34b, tontti 403-32
Ristikkipolku
Rajaniitynkatu, tontit 454-1,2
Poikkitien yritysalueen itäosa
Pääradan lisäraide V
Kalliomäki, Holvikiven alue
Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin
rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia.
Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten toteuttamista
keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Perhelän liikerakennuksen osittaista säilyttämistä tutkitaan.
Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu
12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131
asemakaavanmuutosten edellytysten selvittämistä. Asemakaavan luonnosaineisto on ollut nähtävänä maaliskuussa 2012. Kaavatyön aloitusvaiheessa on tehty keskustan
alueen kaupunkikuva- ja liikenneselvitykset. Kaupunki on
hankkinut korttelin 131 kiinteistöjä omistukseensa vuonna 2014. Samaan suunnittelukokonaisuuteen kuuluvat
vastapäisen korttelin 147 tontit 33 ja 34. Sampo Perttula,
040 315 2005
Tervanokantie 2a, tila 1:295
Tervanokanpuistossa sijaitseva kaupungin omistama
asuinrakennus (01.01 Vaalea rakennus, Yrjölä) on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu toimenpideluokkaan 3 (säilyttämistä edistetään). Rakennukselle on
tarkoitus muodostaa oma tontti. Samalla tutkitaan uusien
asuinpientalojen sijoittumista alueelle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 § 82 myytävistä
kiinteistöistä. Juho Mattila, 040 315 2224
Harjuvaarankuja 2, tontti 146-1
Entisen rakettitehtaan alueen käyttötarkoitusta asemakaavassa on tarkoitus muuttaa asumiseen. Alue on julkisten rakennusten korttelialuetta. Vanhat rakettitehtaan
rakennukset (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma,
kohteet 05.016 a-d) on osoitettu asemakaavassa säilytettäviksi. Entisessä johtajan asunnossa toimii Taidetalo
(kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohde 11.10).
Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin
talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013
§ 82 myytävistä kiinteistöistä. Terttu-Elina Wainio, 040
315 2353
Kortteli 114
Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan
muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Huoltamoalue on yleiskaavoissa osoitettu palvelujen
ja hallinnon alueeksi, joten asemakaavaa laadittaessa on
tutkittava toimistorakentamisen vaihtoehto ja arvioitava
muutosten vaikutukset laajemmin keskustan alueella.
Tontin maaperä saattaa vaatia puhdistustoimia. Myös viereisen liiketontin omistaja on pyytänyt asemakaavan muutosta, ja muutostarpeet on tarkoituksenmukaista selvittää
koko korttelin alueella. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Kaupunkikuvallinen selvitys keskustan
eteläisellä sisääntuloalueella on tehty Perhelän korttelin
asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. Kortteli
on hyväksyttävänä olevassa keskustan osayleiskaavassa
osoitettu asuinkerrostalojen alueeksi. Uusi osayleiskaava
tulee ohjaamaan asemakaavan muutosta. Korttelin muutostarpeet tutkitaan koko korttelin alueelta yhtenäisen
viitesuunnitelman pohjalta. Sampo Perttula, 040 315 2005
2 Loutti
Kortteli 252 (Harjutie)
Asemakaavan muutoksessa tutkitaan seurakunnan omistaman julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä
loppuvuodesta 2014. Terttu-Elina Wainio, 040 315 2353
Vuonna 2015 työn alla olevat asemakaavat
8
9
6 Pöytäalho
Valtuustonkatu 11, tontti 633-21
Tontti on asemakaavassa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Rakennus (entinen Kaiskon huvila,
kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohde 07.05)
on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Tontti on
tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. Kaupunginvaltuusto
on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 § 82 myytävistä
kiinteistöistä. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2014. Elina Joutsen, 040 315 2630
Metsolantie, tontti 607-2 (Aarikka)
Kaupungin omistaman, kaupungin omasta käytöstä vapautuvan tontin muuttamista asuinkäyttöön tutkitaan.
Tontille on mahdollista toteuttaa asuinkerrostalo. Juho
Mattila, 040 315 2224, arkkitehti N.N.
7 Pajala
Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue
Yleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun varressa olevan
kaupungin omistaman vanhustentalotontin 762-3 ja viereisten puistoalueiden asemakaavan muuttaminen tiiviiksi
asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde, jonka tontit voitaisiin
myydä tilanteessa, jossa vanhoista rivitaloista voidaan
luopua. Alueelle on tarkoitus toteuttaa monipuolista asuntotuotantoa. Terttu-Elina Wainio, 040 315 2353
Tila 1:73 korttelissa 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuiston
alue Ristinummentien eteläpuolella ovat yksityisomistuksessa. Kortteli 2122 on asemakaavassa asuinpientalojen
korttelialuetta. Alueella sijaitseva Holvikiven huvila on
osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.048), jonka säilyttämistä edistetään (toimenpideluokka 3). Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueeksi, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja
sille muodostettaisiin omakotitontti. Asemakaava valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 alussa. Åsa
Graeffe, 040 315 2723
25 Kaakkola
Kähösenmäki
Kaakkolan pientaloalueen länsireunalle suunnitellaan
aluetta täydentävää pientaloasutusta. Asemakaava on
valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 alussa.
Elina Joutsen, 040 315 2630
Vähäiset asemakaavan muutokset
Edellä esiteltyjen lisäksi työn alla vuonna 2015 ovat seuraavat asemakaavat, jotka hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa:
Wärtsilänkatu, kortteli 733 tontti 9
•
•
Kaupungin omistama yleisten rakennusten tontti muutetaan asuinkäyttöön.
•
19 Terhola
Alhotie, tontit 1907-2 ja 3
Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns.
varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas
ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista
tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä, jossa
rakennusliikkeet esittävät omat vaihtoehtonsa kaavan
pohjaksi. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja.
Tontinluovutuskilpailu valmistellaan vuonna 2015 asemakaavatyön pohjaksi. Sampo Perttula, 040 315 2005
21 Ristinummi
Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa
Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle. Alueen asemakaavoitus aloitetaan yritys- ja toimitilatonteista Poikkitien ja Pohjoisväylän liittymän läheisyydessä. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna
2014. Sampo Perttula, 040 315 2005
10
Kalliomäki, tila 402-1-73 (osa korttelista 2122,
kortteli 2124 ja Erkinpuisto)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ristikkipolku, yksityinen aloite
Rajaniitynkatu, korttelit 454 ja 453, katualueen ja kaavamerkinnän tarkistus
Puistotie 34b, tontti 403-32, kaupungin myytävä kohde
Salpatien ja Riihitien kulma, yksityinen aloite
Kytötie, korttelin 1353 osa, yksityinen aloite
Mikonkorpi, AO-tonttien tiivistäminen
Hirvikatu 1-1059, yksityinen aloite
Terholan pientalotontit 1929-8 ja 1970-1, asuinpientalotonttien kaavamääräyksen tarkistaminen
Terholan kaupan selvitysalue, kauppaa koskevien kaavamääräysten tarkistaminen
Satukallio, AO-tonttien tiivistäminen
Pääradan lisäraide V
Luhtarannantie 1-3, kortteli 2532, tila 1:302, yksityinen aloite
Seittenhaarankatu 8, tontti 2518-4, yksityinen aloite
Vanhankyläntie, tontti 2518-4, yksityinen aloite
Kähösenmäen sopimuksenmukainen muutos
Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminen
Mikonkorvessa, Satukalliossa, Saunakalliossa, Pöytäalhossa, Teriojalla ja Jampassa on vanhoja omakotialueita, joiden rakentamistehokkuus asemakaavassa on alle e = 0,25.
Kaupunkikehityslautakunta (13.11.2014 § 78) ja kaupunginhallitus (24.11.2014 § 287) ovat päättäneet, että näiden
alueiden asemakaavanmuutokset käynnistetään.
Asemakaavan muutokset aloitetaan yksitellen lähivuosien
kuluessa. Muutoksen tekeminen edellyttää maanomistajan
kirjallista aloitetta. Muutoksessa mukana olevien kiinteistöjen rakennusoikeuden nostamisesta tehdään puite- ja
maankäyttösopimukset, jotka hyväksytään kaupunginhallituksessa. Asemakaavan muutokset hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. Työ aloitetaan vuonna 2015
Mikonkorvesta ja jatketaan Satukallion alueella. Muut tiivistämisalueet tutkitaan seuraavien viiden vuoden aikana.
Terttu-Elina Wainio, 040 315 2353
liikenteen ja tilankäytön yleissuunnitelman edellyttämät
muutostarpeet. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia
maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin
kanssa. Kaavakohteeseen sisältyy myös valtakunnallisesti
arvokkaan rautatieaseman suojeleminen asemakaavalla.
Tontti 162-1 (Casino)
Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen
vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhallituksessa on 18.8.2003 todettu, että kaupungin
omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintolarakennus
on palanut kesällä 2010. Keskustan osayleiskaavan tarkistuksessa alue osoitetaan palvelu- ja asuntorakentamiseen.
5 Kinnari
Työn alle tulevat asemakaavat
2016–2019
Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet
Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne
säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3
kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos
tulee muusta syystä vireille.
1 Keskus
Keskustan alueen asemakaavan muutokset
Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun
lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista
lähtökohdista. Keskustan täydennysrakentaminen, kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen
muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt
edellyttävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin
kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään keskustarakenteen uudistamisen edellytyksiä Helsingintien varressa ja
kävelykadun lähiympäristössä. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo työn alla olevien ja
lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi.
Asemanmäki
Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta
hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan periaatteiden toteuttamiseen. Työn yhteydessä tutkitaan pääradan
parantamishankkeen yhteydessä laaditun asema-alueen
Pykälistönpuisto, tila 186-401-1-2654
Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puistoalueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan tai osittain. Kaavamuutos
edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
6 Pöytäalho
Villa Enckell (tontit 644-7 ja 8)
Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa
Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas
suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus
säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan
nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin
käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveystalon alueen suunnitteluun ja kaavan aikataulu
on avoin.
Vanha mattotehdas, Seutulantie 3-5 (tontti 663-4)
Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista asuinkäyttöön ja mahdollisuutta lisärakentamiseen. Rakennus on tällä hetkellä liike-, tuotanto- ja toimistokäytössä. Entinen Plyyshi- ja mattotehdas (05.07) sekä viereisellä
tontilla entinen Tuusulan sähkölaitoksen toimitalo (05.09)
on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa
osoitettu säilytettäviksi (toimenpideluokka 2). Asemakaavan muuttaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
Hallintokatu 7, Mestariasunnot
Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää
kaavamuutosta.
11
Kartanontie, tontti 642-16
19 Terhola
Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista, jotta tontille voitaisiin toteuttaa asuinkerrostalo. Tontille suunniteltu asuinpientalohanke ei ole käynnistynyt.
Rousun alue
Tontti 712-9, Amipac
Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812
pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu yleiskaavan
mukaisesti asuntorakentamiseen. Kaupungin omistamalle
alueelle on laadittu maankäyttöluonnoksia. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna 2016.
Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa
nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää
sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken.
Terholan osa-alueet (korttelit 541, 545-547, 564566, 1929, 1940 ym.)
7 Pajala
Emalikatu
Tuottajankatu, tontti 1110-2
Wärtsilänkatu, korttelit 730 tontit 1, 2 ja 17
Jamppa 3, AO-tiivistäminen Ohratie, tontti 1266-2
Jamppa 1, AO-tiivistäminen
Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli
Saunakallio AO-tiivistäminen Itab, tontti 825-9
Pöytäalho, AO-tiivistäminen
Wärtsilänkatu, korttelin 730 tontit 1, 2, 7 ja ympäristö
Vanha mattotehdas
Asemanmäki
Terholan osa-alueet
Hallintokatu 7, Mestariasunnot
Rousun alueen asemakaava
Pykälistönpuisto, tila 1:2654
Keskus, tontti 162-1 (Casino)
Satukallio, tontti 2012-1 ja puistoalue
Kiint.Oy Suvirinne, tontti 2524-3
Wärtsilänkadun ja Pajalantien risteyksen eteläpuoli on
keskustan osayleiskaavaehdotuksessa keskustatoimintojen aluetta. Alueelle suunnitellaan tehokasta asuinrakentamista.
8 Sorto
20 Satukallio
Tontti 825-9, Itab
Tontti 2012-1 ja Oinasmäen puisto
Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa
nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä
alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan
ja kaupungin kesken.
Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta omakotitontin laajentamiseksi puistoalueelle. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
11 Nummenkylä
Lepola IV
Poikkitien yritysalueen länsiosa
Itä-Ristinummi I
Terioja, AO-tiivistäminen Länsi-Ristinummi IIItä-Ristinummi II
Ristinummen asemakaava
Länsi-Ristinummi III
Länsi-Ristinummi I / Europan
21 Ristinummi
Länsi-Ristinummi I
Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin
tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia
liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Elina Joutsen, 040 315 2630
Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista.
Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön
tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja
kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa.
12 Peltola
Ristinummen asemakaava
Tuottajankatu 10 (tontit 1110-1, 2 ja 3)
Ohratie 14 (tontti 1266-2)
Vanhankylänniemen asemakaavoitus
Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa
uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on
selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan
yhteydessä. Kaavanmuutosta on käsitelty kaavoitus- ja
kiinteistötoimikunnassa vuoden 1993 lopussa ja yksi ennakkokuuleminen on järjestetty vuoden 1994 alussa.
KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt
tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna 1989. Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto
asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset ovat
tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoitus
edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja
pienempien alueiden asemakaavojen kautta.
Poikkitien yritysalueen länsiosa
Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien
eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan
ja sen eteläpuolelle asuinalueita. Kyrölän asema tullaan
siirtämään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee
tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Sampo
Perttula, 040 315 2005
Vuosina 2016-19 työn alle tulevat asemakaavat
12
13
Itä-Ristinummi I
Rakentamattomat Y-tontit
Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo (tontti 138-13)
Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan
vuoden 2020 jälkeen.
Eri puolilla kaupunkia on rakentamattomia julkisten rakennusten tontteja, joiden käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen tutkitaan. Tällaisia muutoskohteita ovat
mm. Lautakuja 4, Pietolankatu 37 sekä tontit 847-15 ja 16
Paasipuiston vieressä.
Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden
lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen
kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia on selvitetty Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä.
Itä-Ristinummi II
Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden
2020 jälkeen.
Sävelpuisto
Länsi-Ristinummi II
Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. Toteutetaan vuoden
2020 jälkeen.
Länsi-Ristinummi III
Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.
Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat
asuinkorttelit)
Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan
suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen
suunnitellaan kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden
tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja.
24 Vanhankylänniemi
Vanhankylänniemi, eteläosa
Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja
ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (kv 13.3.2006). Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna 2008. Rakennushankkeiden
toteuttaminen edellyttää pitkäaikaisesti luovutettavissa
olevia kiinteistöjä tai rakennuspaikkoja. Terveyskeskuksen
alueen ja rakennusten käyttömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Alueen tulevasta
käytöstä on kerätty ideoita asukaskyselyllä keväällä 2012.
Asemakaava laadittaneen kolmessa osassa: niemen alueelle, Stålhanentien varteen ja peltoalueelle. Åsa Graeffe, 040
315 2723 ja Terttu-Elina Wainio, 040 315 2723
25 Kaakkola
Kiinteistö Oy Suvirinne, Ruohorannantie 17 (tontti
2524-3)
Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista kahta erillistä asuinrakennusta varten. Muutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
Odottavat asemakaavahankkeet ja
-aloitteet
Seuraavassa luettelossa on odottavia asemakaavahankkeita, joista osa voi tulla ajankohtaiseksi suunnitelmakaudella.
Tärkeimpiä ovat kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa säilytettäviksi osoitettujen kohteiden kaavamuutokset.
Luettelossa olevien hankkeiden ajankohtaisuus selvitetään
vuoden 2015 aikana.
Kassatalo (tontit 130-4 ja 129-2)
Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa
ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön
ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen
rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marrasjoulukuussa 2004. Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta.
Erkomaan talo (tontit 139-8 ja 9)
Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo
(06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy
toimenpiteisiin.
Sampo-talo (tontti 132-9)
Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia
Sampo-talon kehittämismahdollisuudet. Kaupunki pyrkii
edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis
laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta.
Tervanokantie, kortteli 103
Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan
puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen
käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on
tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde,
jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä on tehty kaupunkikuvallinen selvitys keskustan eteläisellä sisääntuloalueella.
Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu osa Sävelpuistosta asuinkerrostalorakentamiseen. Eteläkulmaan
on osoitettu palvelurakentamista.
2 Loutti
Alankotie 28 (tontti 242-8)
Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069),
jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin.
4 Kyrölä
Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo
(tontti 403-12)
Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki
ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2).
Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa
Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien
omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa
kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla.
Laaksokatu, tontit 648-2 ja 4 sekä tila 5:207
Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa
asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään
kahden perheen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien
rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k-m2 suuruisen
pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos
edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
Helsingintien-Pohjoisväylän alue
Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa
on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia.
7 Pajala
Uudenmaantie, tontit 782-2 ja 3
5 Kinnari
Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 5631)
Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo
on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa
kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy
toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2).
Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4)
Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi
(07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2).
Keskitalontie, kortteli 560
Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka
tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta.
Kiinteistönomistaja on pyytänyt asuin- ja liikerakennusten
tontin asemakaavan muutosta. Rakennusoikeuden nousu
edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta..
9 Jamppa
Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli
Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se
edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä
kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Toisen tilan
omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta
kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt.
Pietolankatu, osa tilasta 401-40-2
Pietolankadun varrella sijaitsevan ryhmäpuutarha- ja
palstaviljelyalueeksi kaavoitetun alueen muuttamista
asuinrakentamiseen selvitetään.
Oritmurronpuisto
Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan
muuttamista asumiseen selvitetään.
14
6 Pöytäalho
puistoalueen
15
Leppätien pohjoispuoli
10 Wärtsilä
15 Haarajoki
Metson luoteispuoliset alueet
Haarajoen asuntoalue
Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet
Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin
1001 asemakaavan muutokseen.
Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan
tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä–Haarajoen osayleiskaavatyön
avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa.
11 Nummenkylä
Metson alueen luoteispuoli
Pietilän yritysalue
Itä-Nummenkylän alue
Halkiantien
alue
Tekijänpuisto
Pietolankatu RP-alue, muutos asumiseen, selvitys
Haarajoki, osa tilasta 11:125
Kasvitarhankatu 18, puistoalue
Rekikatu, tontti 904-7 ja puistoalue
Pietolankatu 37, Y-tontin päivitystarve?
Itä-Nummenkylän alue
Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän
länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta.
Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä–Haarajoen
osayleiskaavan avulla.
Tekijänpuisto
Tammelantie 4, tontti 1356-7 ja katualue Haarajoen asuntoalueet
Uudenmaantie, tontit 782-2,3
Kaupunki omistaa rakentamatonta puistoaluetta Nummenkylässä Tuottajankadun ja Tekijänkadun välissä. Alueen käyttömahdollisuuksia yritystoimintaan tutkitaan.
Uudet yritystontit täydentäisivät ja tiivistäisivät Nummenkylän työpaikka-aluetta. Elina Joutsen, 040 315 2630
17 Mikonkorpi
Mikonkorven yritysalue
Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen
laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee
ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi
maa-alueita omistukseensa.
20 Satukallio
Sipoontien yritysalue
Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi,
mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa.
21 Ristinummi
Alankotie 28, tontti 242-8
Laaksokatu, korttelin 648 pohjoisosa
Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa
Helsingintie-Pohjoisväylä
Keskus, tontit 139-8 ja 9 (Erkomaan talo)
Mannilantie 43, tontti 138-13 Keskitalontie, kortteli 560
Sampotalo (kortteli 132 tontti 9)
Oritmurronpuisto
Tervanokantie, kortteli 103
Sipoontien yritysalue
Kaakkolan ranta
Sävelpuisto
Tanhumäentie, tontti 403-12 (ent. Harjanteen talo) Mikonkorven yritysalue
12 Peltola
Kasvitarhankatu 18, puistoalue
Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan puistoalueen osan
muuttamista asumiseen selvitetään.
14 Pietilä
Heikinkatu, Pietilän huvila
(korttelin 2128 tila 3:25)
Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi
(07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2).
Halkiantien alue
Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Haarajoen
ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja
kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta.
Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä–Haarajoen
osayleiskaavan avulla.
Pietilän yritysalue
Korttelin 2128 tilan 402-3:25 asemakaavan muutos
Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan
tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia
edistetään Haarajoen-Pietilän osayleiskaavatyön avulla.
Asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa.
Odottavat asemakaavat
16
17
Liikennesuunnittelu 2015–2019
Kaikkiin kaavoituskohteisiin liittyy eriasteista liikennesuunnittelua. Vireillä on myös seuraavia liikennesuunnittelukokonaisuuksia:
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ
2011) ja ensimmäinen kärkihanke ”Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet” (KUHA-hankekokonaisuus) ovat toimineet pohjana
maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalle aiesopimukselle (MAL), joka on solmittu vuonna 2012 valtion ja
seudun kuntien välille. Sopimusta on täydennetty valtion
ja kuntien MAL-sopimuksella vuonna 2014. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys (HLJ 2015) on edennyt
vuoden 2015 alussa päätösvaiheeseen. HLJ 2015 -työn
yhteydessä päivitetään KUHA-ohjelmointi.
Järvenpään osalta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen sisältyy mm. Pasila–Riihimäkirataosuuden välityskyvyn nostamisen 1. vaiheen toteutus,
jota koskeva ratasuunnitelma on valmistunut vuonna
2014, sekä Järvenpää–Nurmijärvi -tieyhteys kantatielle
45 asti (seudullinen logistiikkayhteys).
KUHA-toteutusohjelmaan 2015 sisältyy
•
Järvenpään rautatieaseman liityntäpysäköinnin I vaihe
•
Poikkitien parantaminen
Laajempaan KUHA-suunnittelulistaukseen (ei varmaa
ajoitusta) sisältyvät mm.
•
Kyrölän ja Haarajoen rautatieasemien liityntäpysäköinti
•
Jokela–Järvenpää-välin kevyen liikenteen yhteyden
täydentäminen
•
kevyen liikenteen väylät vanhan Lahdentien varteen
väleille Kerava–Järvenpää ja Mikonkorpi–Haarajoki
•
Lahden moottoritien tievalaistus välillä Kerava–Järvenpää
•
molempien moottoritien liittymäramppien parantaminen
Bussiliikenne on kilpailutettu vuoden 2014 aikana. Uusi
sopimuskausi alkaa vuoden 2015 alusta. Samalla on
suunniteltu bussiliikennetarpeita, reittejä ja aikatauluja.
Suunnittelua tehdään yhdessä ELY-keskuksen ja Tuusulan kunnan kanssa. Järvenpään mahdollinen liittyminen
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) voi tulla
ajankohtaiseksi aikaisintaan Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvityksen ja siitä seuraavien päätösten jälkeen.
Liikenneturvallisuustyöryhmä koordinoi kaupungin liikenneturvallisuustyötä. Uudenmaan ELY-keskuksen,
Tuusulan kunnan ja Keravan ja Järvenpään kaupunkien
osittain yhteiset liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat
valmistuneet vuonna 2013. Suunnitelmaan sisältyy sekä
valistukseen että fyysiseen ympäristöön liittyviä toimenpiteitä, joita aletaan toteuttaa. Kaupungin omien liikennevalojen ohjelmoinnit on tarkistettu vuonna 2011. Kaupungin
viitoitussuunnitelma on päivitetty vuoden 2013 aikana ja
se toimii ohjeena tulevassa viitoituksessa. Matkailukohteiden osalta toteutusta on jo aloitettu.
Kaikessa liikennesuunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä KUUMA-kuntien, ELY-keskuksen, HSL:n, Uudenmaan liiton ja poliisin kanssa.
Viheraluesuunnittelu
Viheralueiden käyttötarkoituksesta päätetään kaavoituksen yhteydessä yleissuunnittelutasolla. Vihersuunnittelu
etenee eri kaavoitusvaiheiden (yleis-, osayleis- ja asemakaavoitus) yleissuunnittelusta rakennussuunnitteluun.
Viheralueohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset
kehittämistavoitteet. Ohjelmaa käydään läpi vuositasolla
ja toteutushankkeita esitetään kaupungin investointiohjelmaan.
Järvenpään viheralueohjelma 2009–2017 http://www.jarvenpaa.fi /viheralueohjelma
Kaupungin oman maankäytön kehittämisen vuoksi Poikkitien parantaminen on jo suunniteltu toteutusvalmiuteen
ja rakennustyöt on aloitettu vuonna 2013. Rakentamista
jatketaan vaiheittain usean vuoden ajan. MAL-rahoitusta
pyritään saamaan hankkeen myöhempiin vaiheisiin.
Järvenpään keskustan katuverkon ja pysäköinnin liikennesuunnitelmatarkennukset, jotka liittyvät Perhelän korttelin ja sen ympäristön uudistushankkeisiin sekä keskustan osayleiskaavan tarkistukseen, voivat olla merkittäviä
liikennesuunnittelutehtäviä vuosina 2015–17. Liikenneennusteen (2012) täydennykseksi tehdään tärkeimpien
väylien liikennesimulointeja ja toimivuustarkasteluja mm.
keskustan osayleiskaavatyön ja Poikkitien yritys- ja palvelualueen suunnittelun yhteydessä.
18
Vanhankylänniemi on tulevien vuosien suunnittelukohde. Niemennokka tulee olemaan virkistyskäytössä. Terveyskeskuksen
rakennusten tulevaa käyttöä ja alueen lisärakentamismahdollisuuksia tutkitaan.
Kuva: Blom Kartta Oy
19
Asemakaavatöiden aikataulu 2015-19
Asemakaavoitus
Keskus
2015
Perhelän korttelin asemakaavan muutos (kortteli 131)
Keskus, tontti 162-1 (Casino)
Tervanokantie 2a, tila 1:295
Harjuvaarankuja 2, tontti 146-1
Kortteli 114 (St-1)
Keskus, tontit 147-33, 34 (liittyy Perhelä-hankkeeseen)
Asemanmäki
Loutti
Harjutie, tontti 252-7
Satukallio AO-tiivistäminen
Saunakallio
Kortteli 308 ja Hakapuisto
Saunakallio AO-tiivistäminen
Kyrölä
Ristikkipolku
Rajaniitynkatu, tontit 454-1,2
Puistotie 34b, tontti 403-32
Kinnari
Pöytäalho
Pykälistönpuisto, tila 1:2654
Tontit 644-7 ja 8 (Villa Enckell)
Valtuustonkatu 11, tontti 633-21
Vanha mattotehdas
Aarikka, tontti 607-2
Kartanontie, tontti 642-16
Hallintokatu 7, Mestariasunnot
Pöytäalho, AO-tiivistäminen
Pajala
Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762
Wärtsilänkatu, korttelin 733 tontti 9
Wärtsilänkatu, korttelin 730 tontit 1, 2, 7 ja ympäristö
Amipac, tontti 712-9
Sorto
Tontit 847-15,16 ja Paasipuisto
Itab, tontti 825-9
Jamppa
Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli
Jamppa 1, AO-tiivistäminen
Jamppa 2, AO-tiivistäminen
Jamppa 3, AO-tiivistäminen
Wärtsilä
Nummenkylä
Peltola
Emalikatu
Isokytö
Mikonkorpi
Kytötie, korttelin 1353 osa
Terhola
Rousun alueen asemakaava
Tuottajankatu, tontti 1110-2
Ohratie, tontti 1266-2
Salpatien ja Riihitien kulma
Hirvikatu 1-1059
Mikonkorpi AO-tiivistäminen
Alhotie, tontit 1907-2 ja 3
Terholan pientalotontit 1929-8 ja 1970-1
Terholan kaupan selvitysalue
Terholan osa-alueet
Satukallio
Ristinummi
Satukallio, tontti 2012-1 ja puistoalue
Pääradan lisäraide V
Poikkitien yritysalueen itäosa
Kalliomäki, Holvikiven alue
Ristinummen asemakaava
Itä-Ristinummi I
Itä-Ristinummi II
Länsi-Ristinummi III
Länsi-Ristinummi II
Länsi-Ristinummi I / Europan
Lepola
Terioja
Vanhankylänniemi
Kaakkola
Yhteystietoja
Poikkitien yritysalueen länsiosa
Lepola IV
Terioja, AO-tiivistäminen
Vanhankylänniemen asemakaavoitus
aloitus 2015
aloitus 2016-19
Seutulantalon palvelupiste
Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat
suunnitelmat
Seutulantie 12 (09) 2719 2880
[email protected]
Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa
[email protected]
Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula (040 315 2005)
kaavoituksen johto, keskustan kehittäminen
Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio
(040 315 2353)
asemakaavoitus, poikkeaminen
Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila (040 315 2455)
kuntayhteistyö, kehittämishankkeet, suunnittelutarveratkaisut
Arkkitehti N.N.
yleis- ja asemakaavoitus, keskustan osayleiskaava
Liikenneinsinööri Sari Piela (040 315 2432)
liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne
Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe (040 315 2723)
asemakaavoitus, rekisteriasiat
Kaavasuunnittelija Elina Joutsen (040 315 2630)
asemakaavoitus, verkkosivut
Kaavasuunnittelija Juho Mattila (040 315 2224)
asemakaavoitus
Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen (040 315 2450)
paikkatietoasiat
Kaupungingeodeetti Ari Piirainen (040 315 2447)
maankäyttösopimukset
Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi (040 315 2445)
kiinteistönmuodostus
Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine (040 315 2044)
Katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu
Kähösenmäki
Luhtarannantie 1-3, kortteli 2532, tila 1:302
Tontti 2522-8, Seittenhaarankatu 8
Vanhankyläntie, tontti 2518-4
Kähösenmäen sopimuksenmukainen muutos
Kiint.Oy Suvirinne, tontti 2524-3
20
21
Järvenpään kaupunki
kaupunkikehitys
Seutulantie 12
PL 41