Juhlan kunniaksi

Transcription

Juhlan kunniaksi

vuosikertomus
2014
30
Juhlan kunniaksi
vuotta
Sisältö
Vuosi 2014................................................................................................. 4
Norvestia lyhyesti..................................................................................... 5
Toimitusjohtajan katsaus........................................................................ 6
Markkinakatsaus teollisuussijoituksiin.................................................. 8
Osakepääoma ja omistusrakenne.......................................................... 10
Konsernin substanssiarvo........................................................................11
Sijoitukset 31.12.2014............................................................................... 12
Tilinpäätös 2014
Hallituksen toimintakertomus......................................................... 16
Konsernin laaja tuloslaskelma.......................................................... 19
Konsernin tase.................................................................................. 20
Konsernin rahavirtalaskelma............................................................ 21
Konsernin oman pääoman muutokset.............................................22
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot....................................................23
Tunnusluvut...................................................................................... 34
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet..................................................35
Emoyhtiön tuloslaskelma................................................................. 36
Emoyhtiön tase..................................................................................37
Emoyhtiön rahoituslaskelma........................................................... 38
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot.............................................. 39
2014
Voitonjakoehdotus............................................................................43
Tilintarkastuskertomus..........................................................................45
Hallitus ja johto...................................................................................... 46
Selvitys Norvestia-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ......... 48
Henkilöstö............................................................................................... 51
Avainsanoja.............................................................................................52
vuosikertomus 2014 norvestia oyj
|
1
30 vuotta on komea alku.
Norvestia on kestänyt hienosti
markkinoiden tyrskyt ja
on hyvässä iskussa tulevia
vuosikymmeniä varten.
Kiitos osakkeenomistajat.
|
2
Norvestia on pörssinoteerattu
sijoitusyhtiö, jonka osakkeita
hankkimalla sijoittaja
omistaa välillisesti kattavan
poikkileikkauksen pohjoismaista
talousmaisemaa vakavaraisista
pörssiyhtiöistä aina kiinnostaviin
kasvuyrityksiin saakka.
Norvestia on olemassa,
jotta kuka tahansa voisi
osallistua ammattimaiseen
sijoitustoimintaan
tasavertaisesti, tavoitteenaan
tasaisen hyvä tuotto. Pelkistetyn
liiketoimintamallin ansiosta
sijoittaja voi olla varma siitä,
että Norvestian etu on aina
yhtenevä sijoittajan omaisuuden
kasvattamisen kanssa.
|
3
Vuosi 2014
Substanssi (osinko-oikaistu)
nousi kauden aikana 4,0 % (10,3 %).
Oikaistu substanssi (osinko-oikaistu) nousi
kauden aikana 4,4 % (10,7 %).
Substanssi per osake oli
vuoden lopussa 9,59 euroa (9,57).
Oikaistu substanssi per osake oli vuoden
lopussa 9,73 euroa (9,67).
Tilikauden tulos oli
5,4 miljoonaa euroa (13,5).
Hallitus ehdottaa osingoksi 0,30 euroa
osakkeelta (0,35).
Norvestia lyhyesti
Norvestia Oyj on pörssinoteerattu sijoitusyhtiö. Norvestia-konserni
sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin,
joukkovelkakirjalainoihin, rahamarkkinoille sekä teollisuussijoituksiin.
Norvestian sijoitustoiminnan päämääränä on hyvä riskikorjattu tuotto.
Konsernin avainluvut 2014
Osinko
Tulos, milj. €......................................................................... 5,4
Substanssimuutos, osinko-oikaistu, milj. €............................. 5,7
Substanssi ja oma pääoma, milj. €..................................... 146,9
Oikaistu substanssi, milj. €................................................ 149,0
Omavaraisuusaste, %.......................................................... 99,0
Osinko vuodelta 2014 maksetaan 13.4.2015 niille osakkeille, jotka
ovat rekisteröityinä arvo-osuusrekisterissä 2.4.2015.
Osakekohtaiset avainluvut 2014
Tulos, €.............................................................................. 0,35
Substanssimuutos, osinko-oikaistu, €.................................. 0,37
Substanssi ja oma pääoma, €............................................... 9,59
Oikaistu substanssi, €......................................................... 9,73
Yhtiökokous
Varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 31.3.2015 klo 12.00
Pörssisalissa, osoitteessa Fabianinkatu 14, Helsinki. Voidakseen
osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava viimeistään torstaina 26.3.2015 klo 16.00 mennessä, joko sähköpostitse osoitteeseen [email protected], puhelimitse numeroon
(09) 6226 380, faksilla numeroon (09) 6222 080 tai kirjallisesti
osoitteeseen Norvestia Oyj, Pohjoisesplanadi 35 E, 00100 Helsinki.
Mahdolliset valtakirjat, joiden nojalla valtuutettu käyttää osakkeenomistajan äänioikeutta yhtiökokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiön toimistoon ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Osavuosikatsaukset julkistetaan
24.4.2015
16.7.2015
29.10.2015
Substanssilaskelma julkistetaan kuukausittain.
www.norvestia.fi
Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset, jotka ilmestyvät
suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ovat saatavilla sähköisinä
versioina yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.norvestia.fi. Kotisivuilta löytyvät myös sekä kuluneen vuoden että aikaisemmat
pörssitiedotteet.
Kotisivuilta voi myös tilata painetun vuosikertomuksen
osoitteesta www.norvestia.fi/tilaus. Samassa osoitteessa voi
ilmoittautua vuosikertomuksen ja osavuosikatsausten kestotilaajaksi. Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse numerosta
(09) 6226 380.
Substanssi-, kurssi- ja indeksikehitys
Norvestian osakekurssi, osinkoja antioikaistu
Norvestian oikaistu substanssi, osinkoja antioikaistu
OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi
Bloomberg/EFFAS -obligaatioindeksi, Suomi
400
350
300
250
200
150
100
50
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
|
5
Toimitusjohtajan katsaus
Viime vuodet ovat olleet sijoittajille hyvää aikaa. Osakemarkkinat ovat nousseet
yhtäjaksoisesti jo kolmen vuoden ajan. Mukaan on toki mahtunut muutama
voimakas laskujakso, mutta markkinoiden trendi on ollut koko ajan ylöspäin.
Myös korkosijoittajat ovat olleet tyytyväisiä. Korkotason laskiessa pitkäaikaisten
velkapapereiden hinnat ovat nousseet jatkuvasti.
H
yvistä sijoitustuotoista
huolimatta on syytä pitää
mielessä, että Euroopan
talouskasvu on polkenut
paikallaan viimeisen
kuuden vuoden ajan ja Suomen talous on
supistunut peräti 13 prosenttia vuoden
2007 jälkeen. Yritysten verrattain hyvät
tulokset on saavutettu lähinnä työvoimaa
ja kuluja karsimalla. Liikevaihdot eivät ole
juurikaan kasvaneet ja uudet investoinnit
ovat olleet perin harvinaisia.
Onkin aika merkillistä, että huonosta
talouskehityksestä huolimatta osakekurssit ovat nousseet niin voimakkaasti
viime vuosina. Tärkein selittävä tekijä tälle
ilmiölle on ollut keskuspankkien toiminta.
Vuoden 2008 pankkikriisin jälkeen niiden
rahapolitiikka on ollut voimakkaasti
elvyttävää. Keskuspankkien laajamittaisista tukitoimista huolimatta kunnollinen
talouskasvu ei ole käynnistynyt juuri missään. USA:ssa tilanne näyttää tällä hetkellä
parhaalta, mutta Japanissa ja Euroopassa
talous on vielä aika hyydyksissä.
Kevyen rahapolitiikan suurimmat hyötyjät
ovatkin olleet sijoittajat. Poikkeuksellisen
matala korkotaso ja runsas likviditeetti
ovat ohjanneet varoja osakemarkkinoille
ja nostaneet osakkeiden hintoja. Matala
korkotaso on miltei pakottanut sijoittajat ostamaan osakkeita, kun positiivista
tuottoa ei ole ollut juuri muualta saatavilla.
Myös velkakirjasijoittajat ovat hyötyneet
laskevista koroista ja saaneet sijoituksilleen
hyvän tuoton. Akateemisessa maailmassa
käydään vilkasta keskustelua siitä, voiko
kevyellä rahapolitiikalla ylipäätänsä luoda
kestävää talouskasvua, vai aiheuttaako
se vain varallisuuskuplia. Historiassa
keskuspankkien rahamäärän voimakas
kasvattaminen ei ole johtanut kovin hyviin
lopputuloksiin. Toivottavasti keskuspankkielvytys onnistuu paremmin tällä kertaa.
Norvestia vuonna 2014
Vuosi 2014 oli Norvestialle tyydyttävä sijoitusvuosi Euroopan haastavien
tapahtumien keskellä. Osakkuusyritysten arvonnousun huomioiden tulos
oli 6,3 miljoonaa euroa, mikä vastaa 4,4
prosentin substanssituottoa. Osakemarkkinoiden volatiliteetti oli vuoden aikana
korkea. Esimerkiksi lokakuussa Euro
Stoxx 50 -indeksi menetti muutamassa
päivässä arvostaan yli 10 %, mikä on hyvin
|
6
poikkeuksellista. Tällaiset liikkeet tekivät
osakesalkun hallinnasta varsin hankalaa, ja vaativat salkunhoitajalta selvää
kokonaisnäkemystä markkinasta. Parhaat
yksittäiset tuotot vuoden aikana Norvestia
sai Nokian, Rautaruukin ja Neste Oilin
osakkeista. Suurin yksittäinen tappio
syntyi Venäjälle sijoittavasta rahastosta,
huolimatta siitä, että rahastosijoituksesta
myytiin suuri osa jo ennen Venäjän osakekurssien voimakasta laskua.
Valuuttakurssit liikkuivat voimakkaasti vuoden aikana. USA:n dollarin vahvistuminen
oli Norvestialle edullista ja Ruotsin kruunun heikkeneminen puolestaan haitallista.
Sijoitustuottojen kannalta Ruotsin kruunu on
Norvestialle tärkein valuutta. Vuoden 2014 aikana noin puolet Ruotsin kruunumääräisestä
valuuttapositiosta suojattiin euroa vastaan.
Hedgerahastot ovat vuosien kuluessa
olleet Norvestialle erinomaisia sijoituksia.
Viime vuosina niiden tuotto ei ole kuitenkaan vastannut niille asetettuja odotuksia.
Vuoden aikana Norvestia vähensikin
sijoituksiaan hedgerahastoihin, mutta
niillä on edelleen tärkeä rooli Norvestian
markkinaportfoliossa.
Vuosi 2014 oli Norvestian teollisuussijoitustoiminnalle hyvä vuosi. Vuoden aikana
Norvestia myi osuutensa viestintätoimisto
Miltton Groupista, joka kuului Norvestiakonsernin sijoitussalkkuun kolmen vuoden
ajan. Sijoitus oli hyvä, mutta nyt oli sopiva
aika myydä osakkeet. Oli ilo olla mukana
Milttonin nopeassa kasvutarinassa, ja toivotan Milttonille menestystä myös jatkossa!
Norvestian teollisuussijoitussalkku on
kasvanut jatkuvasti ja on tärkeä osa konsernin toimintaa. Hyvien sijoitustuottojen
lisäksi teollisuussijoitusten etuna on, että ne
vähentävät Norvestian tuoton volatiliteettia. Teollisuussijoitusten arvo ei heilahtele
markkinoiden mukana yhtä paljon kuin
Norvestian markkinasalkun arvo. Vuonna
2014 teollisuussijoitustoiminta vastasi noin
kolmasosaa koko Norvestia-konsernin
oikaistusta tuloksesta.
Vuosi 2014 oli Norvestialle juhlavuosi, kun
yhtiön perustamisesta tuli kuluneeksi 30
vuotta. Tämä on merkittävä virstanpylväs
Suomen verrattain nuorilla pääomamarkkinoilla. Norvestian lisäksi pörssissä on tällä
hetkellä mukana enää 12 yhtiötä vuoden
1985 pörssilistalta. Norvestia on kestänyt hyvin pääomamarkkinoiden tyrskyt, ja on nyt
vuoden 2015 alkaessa hyvässä iskussa tulevia
vuosikymmeniä varten.
Norvestian johdon, osakkeenomistajien ja
sijoittajien aamukahvit pidettiin kunkin
kuukauden ensimmäisenä tiistaina kahvila
Strindbergissä. Tilaisuuksissa käsiteltiin
vauhdikkaan epämuodollisesti asioita
pääomamarkkinoilta ja niiden vierestä.
Tilaisuudet jatkuvat myös tänä vuonna.
Tervetuloa mukaan!
Näkymät vuodelle 2015
Euroopan keskuspankki (EKP) on ollut
vaikeiden ongelmien edessä viime vuosina.
Se on parhaansa mukaan pyrkinyt ohjaamaan eurojärjestelmän toimintaa. Vuonna
2012 se joutui monien arvioiden mukaan
pelastamaan pahasti valuvikaisen eurojärjestelmän hajoamiselta. Ongelmat tuntuvat
loputtomilta, ja uusimpana talousvitsauksena Euroopassa on huoli deflaatiosta.
Viimeisten lukujen mukaan hinnat laskivat
euroalueella joulukuussa.
Vuoden 2015 tammikuussa EKP otti käyttöönsä tähän mennessä järeimmän aseensa. Talouden elvyttämiseksi ja deflaation
pysäyttämiseksi keskuspankki päätti alkaa
ostaa laajamittaisesti eurovaltioiden velkakirjoja. Tekninen termi tälle toiminnalle on
”määrällinen elvytys”. Monien ekonomistien mielestä kyse on tosiasiallisesti keskuspankin setelirahoituksesta. EKP tekee nyt
juuri sitä, mitä sen ei pitänyt tehdä: ostaa
taseeseensa eurovaltioiden velkapapereita,
ja rahoittaa ainakin epäsuorasti eurovaltioiden budjettien alijäämiä.
Ainakin lyhyellä aikavälillä EKP:n toimien
pitäisi olla sijoittajille hyödyllisiä. Lisääntyvä
likividiteetti todennäköisesti tukee osakekursseja entisestään. Eurooppalaiset osakekurssit
nousivatkin nopeasti heti EKP:n ilmoituksen
jälkeen 21.1.2015. Pitkän aikavälin vaikutusten arvioiminen onkin sitten vaikeampaa.
Vaikutukset ovat sidoksissa siihen, lähteekö
Euroopan talous kasvamaan elvytystoimien
avulla. Jos talouskasvuun päästään, osakekurssien nousulle on myös analyyttisia perusteita.
Jos talouskasvu jää saavuttamatta, on suuri
riski, että pääomamarkkinoille muodostuu
hintakuplia entisestään lisääntyneen likviditeetin siivittämänä.
neuvotteluista huolimatta kriisi voi vielä
pitkään huonontaa EU:n ja Venäjän välejä.
Positiivisia tekijöitä osakemarkkinoille
vuonna 2015 ovat ainakin selvästi laskenut raakaöljyn hinta sekä USA:n orastava
talouskasvu.
Kaikesta päätellen sijoitusvuodesta 2015
tulee haastava ja yllätyksellinen. Matala
korkotaso pönkittää osakemarkkinoita,
mutta todennäköisesti kasvattaa myös
niiden arvaamattomuutta. Samanlaiset
nopeat osakekurssien laskut kuin viime
kesänä ja syksyllä nähtiin, ovat hyvin
todennäköisiä. Nämä laskujaksot pörssissä
tulevat aina yllättäen, mutta avaavat myös
mahdollisuuksia. Norvestian vahvuus
on se, että pystymme tekemään sijoituspäätöksemme nopeasti ja muuttamaan
tarvittaessa tehokkaasti allokaatiotamme
markkinanäkemystämme vastaavaksi.
Teollisuussijoitussalkkumme tuotto-odotuksiin äkilliset muutokset pääomamarkkinoilla
eivät vaikuta samalla tavoin kuin markkinasalkkuumme. Uskomme, että salkussamme
olevilla teollisuusyhtiöillä on hyvä tuottopotentiaali ja jatkuvasti kasvava positiivinen
merkitys koko Norvestian tulokselle.
Kaiken markkinaepävarmuuden keskellä
varmaa on kuitenkin se, että Norvestian
koko henkilökunta tekee parhaansa sen
eteen, että yhtiön sijoitustoiminnan tulos on
mahdollisimman hyvä myös vuonna 2015.
Juha Kasanen
Toimitusjohtaja
EKP:n elvytystoimien ja Kreikan tilanteen
lisäksi Ukrainan kriisi on hallinnut uutisia
viime aikoina. Korkean tason rauhan-
www.norvestia.fi/blogi
Selkeä ote sijoittamiseen!
Norvestian oikaistu substanssi, osinko-oikaistu
Tuotto, p.a.
Volatiliteetti
Sharpe
2000
5,3 %
5,0 %
0,3
2001
5,4 %
5,2 %
0,1
2002
0,2 %
4,6 %
neg.
2003 2004 2005 2006
7,2 % 11,4 % 26,5 % 16,0 %
3,2 % 4,3 % 10,1 % 6,4 %
1,4
2,1
2,4
2,0
2007 2008 2009 2010
6,0 % -14,3 % 14,2 % 9,5 %
6,0 % 7,8 % 7,4 % 5,6 %
0,3
neg.
1,7
1,5
2000–
2011 2012 2013 2014 2014
-7,6 % 4,8 % 10,7 % 4,4 % 6,2 %
5,5 % 5,3 % 3,4 % 3,8 % 6,2 %
neg. 0,6
3,0
1,1
0,6
2000–
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
2011 2012 2013 2014 2014
Tuotto, p.a. -21,5 % -18,2 % -13,5 % 22,7 % 21,4 % 34,5 % 29,9 % 8,1 % -47,3 % 44,5 % 29,8 % -24,9 %15,5 % 31,6 % 10,6 % 4,6 %
Volatiliteetti 12,5 % 33,0 % 22,1 % 18,9 % 10,2 % 12,7 % 14,2 % 13,7 % 23,4 % 32,0 % 17,8 % 17,9 %17,0 % 12,0 % 10,4 % 20,0 %
Sharpe
neg.
neg.
neg.
1,1
1,9
2,5
1,9
0,3
neg.
1,4
1,6
neg. 0,9
2,6
1,0
0,1
|
7
Markkinakatsaus teollisuussijoituksiin
Edellisvuoden tapaan myös vuosi 2014 oli Norvestian
teollisuussijoitussalkulle hyvä vuosi. Salkun tuotto ennen veroja oli
23 prosenttia. Kahden viime vuoden aikana tuottoa on kertynyt lähes
50 prosenttia, mikä on luonut vahvan pohjan kehittää ja kasvattaa
teollisuussijoitusten osuutta Norvestian kokonaissalkusta.
N
orvestia on organisoinut teollisuussijoitusten
hallinnoinnin tytäryhtiölleen Norvestia Industries
Oy:lle, joka toimii aktiivisena omistajana yhdessä muiden salkkuyhtiöiden omistajien ja yrittäjien kanssa.
Toiminnan tavoitteena on yritysten merkittävä arvonnousu pitkäjänteisellä, usein
4–7 vuoden omistamisella.
Kasvuyritysten rahoitusmarkkinat kehittyivät suotuisasti vuonna 2014. Pankkien kiinnostus rahoittaa yritysten kasvuinvestointeja kasvoi selkeästi. Tämän lisäksi Suomeen
perustettiin viime vuoden aikana uusia pääomasijoitusrahastoja, joten markkinoilla on
tällä hetkellä rahoitusta saatavilla selkeästi
paremmin kuin edellisvuosina. Suomalaisten yritysten tunnettuus erityisesti
alkuvaiheen yritysten osalta on parantunut
myös kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.
Tästä osoituksena on syksyisin järjestettävä,
voimakkaasti kasvava Slush-tapahtuma,
joka kerää tuhansia yrityksiä ja satoja
kansainvälisiä pääomarahoittajia Helsingin
Messukeskukseen kolmen päivän ajaksi.
Vuosittain järjestettävä Slush onkin yksi
merkittävimmistä nuorten yritysten globaaleista esittelytapahtumista.
Transaktioiden osalta Norvestia Industriesin
salkusta toteutettiin menneellä tilikaudella
yksi merkittävä irtautuminen sekä yksi uusi
mielenkiintoinen sijoitus. Loppuvuodesta
2014 Norvestia Industries irtautui Miltton
Group Oy:n omistuksesta. Norvestian noin
kolmen vuoden omistuksen aikana Miltton
kasvatti liikevaihtoaan yli 250 prosenttia.
Alkuperäisen sijoitussuunnitelman mukaisesti Norvestia päätti luopua omistuksestaan myymällä osakkeet Milttonin muille
omistajille, ja sai sijoituksesta hyvän tuoton.
Samoihin aikoihin Norvestia teki uuden,
merkittävän ensisijoituksen Idean Enterprises Oy:hyn, joka toimii käyttöliittymä- sekä
asiakaskokemusten kehittämisen alueilla
Suomessa ja kansainvälisesti.
Sijoitusstrategia
Norvestia Industries käyttää uusia sijoituksia arvioitaessa venture capital -analyysia,
|
8
jossa painotetaan kohdeyhtiön arvonnousupotentiaalia pitkällä aikajänteellä.
Kohdeyrityksen johdon arvioinneilla on
merkittävä rooli sijoituspäätöksiä tehtäessä,
samoin kuin analyyseillä investointien tehokkuudesta eli sen analysoinnilla, kuinka
merkittäviä toiminnallisia muutoksia sijoituksella voidaan saada aikaan. Ehkä tärkeimpänä kriteerinä on kuitenkin yritysjohdon näkemys siitä, mihin suuntaan yritystä
tullaan kehittämään. Sijoittajan ja yrittäjien
välinen yhteistyö on usein vuosia kestävää
ja siksi tulevaisuuden kehityssuunnitelmista on sovittava yksityiskohtaisesti ennen
sijoituspäätöksen toteuttamista.
Norvestian tapa toimia erittäin aktiivisena omistajana on osoittautunut arvoa
kasvattavaksi ja Norvestian tavoitteena on
kasvattaa teollisuussijoitussalkun kokoa
tulevaisuudessa. Teollisuussijoitusten tavoitteena on saada aikaan kohdeyrityksissä
merkittävää arvonnousua ja siten tuottoa
Norvestian omille osakkeenomistajille.
Tuottoa ei ole syntynyt pelkästään arvonnousun myötä, vaan salkun yksittäiset
kohdeyritykset ovat maksaneet osinkoja
hyvästä tuloksestaan sekä korkoa, mikäli
rahoituksessa on käytetty myös vieraan
pääoman ehtoisia instrumentteja.
Portfolioyhtiöt
Coronaria Hoitoketju Oy
Coronarian kasvu on jatkunut erittäin
vahvana. Yhtiön liikevaihto kasvoi yli 35 %
vuodesta 2013 ja toimialansa yrityksistä
Coronaria on yksi nopeimmin kasvavia
palveluyrityksiä. Liikevaihtoa kertyi yli
53 miljoonaa euroa ja tulos oli voitollinen.
Coronarian kaikki liiketoiminta-alueet,
eli terveyspalvelut, hoivapalvelut sekä
varhaiskasvatuspalvelut (yksityiset päiväkodit), kasvoivat hyvin.
Yhtiön markkinanäkymät ovat vahvat ja
huolimatta siitä, että poliittisilla päätöksillä voi olla vaikutusta yksityisten terveys- ja
hoivapalveluiden tarjontaan, Norvestia
odottaa yhtiön kilpailuaseman markkinoilla vahvistuvan. Tätä tukee myös se,
että yhtiö on suomalaisten institutioiden
ja yksityishenkilöiden omistama, ja toimii
avainlipputunnuksen alla.
Varhaiskasvatuspalvelut eriytettiin
omaksi yhtiökseen vuoden loppupuolella ja toimivat nyt Touhula-nimen alla.
Uusia päiväkoteja avattiin vuoden aikana
15 kappaletta. Tämän lisäksi yhtiö teki
merkittävän yritysoston joulukuussa ostamalla Aarresaari-päiväkodit, minkä myötä
Touhulasta tuli yksityisen päiväkotitarjonnan selkeä markkinajohtaja Suomessa.
Touhulan nopean kasvun odotetaan jatkuvan myös vuonna 2015. Ilman yritysostoa
varhaiskasvatuksen liikevaihto kasvoi 75
prosenttia vuonna 2014.
Coronaria Hoitoketjun positiivisen
kehityksen jatkuessa olemme korjanneet
Norvestian omistusosuuden käypää arvoa
Coronariassa 5,6 miljoonaan euroon.
Norvestia omistaa Coronaria Hoitoketjusta
19,2 prosenttia.
Idean Enterprises Oy
Norvestia sijoitti Ideaniin marraskuussa
2014. Keskusteluja Ideanin kehityssuunnasta käytiin pitkin vuotta, ja loppuvuonna
Norvestia sijoitti yhtiöön yhteensä 2,9
miljoonaa euroa, vastaten 23,8 prosentin
omistusosuutta.
Ideanin tarjoamat palvelut liittyvät käyttöliittymien kehitykseen, palveluihin loppukäyttäjän kokemuksen parantamiseksi
sekä enenevissä määrin myös asiakaskokemuksen suunnitteluun ja kehitykseen.
Ideanin osaaminen on tunnustettua
erityisesti Yhdysvalloissa, missä yrityksen kasvu on ollut voimakasta. Valtaosa
yrityksen asiakaskunnasta on globaaleja
suuryrityksiä.
Vuonna 2014 yhtiö teki liikevaihtoa noin
13 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua
edellisvuodesta yli 50 prosenttia. Yhtiö on voitollinen ja panostaa tulevaan
kasvuun voimakkaasti. Suomessa yhtiöllä
on suunnittelutoimistot Helsingissä ja
Tampereella, mutta yhtiön suurin toimisto
on Palo Altossa, Kalifornian Piilaaksossa.
Tämän lisäksi yhtiö avasi vuoden 2014
aikana uudet toimistot Austiniin Teksasissa sekä Los Angelesiin ja San Franciscoon
Kaliforniassa.
Polystar Instruments AB
Ruotsalainen Polystar kehittää ja markkinoi liiketoimintatiedon (business
intelligence) ohjelmistoratkaisuja kansainvälisille teleoperaattoreille. Yhtiöllä on yli
sata asiakasta ympäri maailmaa, ja se on
tässä kohdemarkkinassa yksi alansa johtavista toimijoista. Yhtiön liikevaihto oli
huhtikuussa 2014 päättyneellä tilikaudella
314 miljoonaa Ruotsin kruunua, jossa oli 11
prosenttia kasvua edellisvuodesta. Yhtiön
kannattavuus ja rahoitusasema kohentuivat myös merkittävästi. Liikevoitto kasvoi
16 miljoonasta kruunusta 31 miljoonaan
kruunuun. Norvestian omistusosuus
yhtiöstä on 10,0 prosenttia.
Aste Holding Oy
Norvestia sijoitti mediaintegraattori
Asteeseen syyskuussa 2013. Norvestian
omistusosuus yhtiöstä on 40,0 prosenttia,
ja yhtiön perustajat omistavat yhtiöstä
edelleen enemmistön. Norvestia sijoitti
yhtiön osakepääomaan 0,8 miljoonaa
euroa sekä 1,1 miljoonaa euroa mezzaninelainaa.
Vuonna 2009 perustettu Aste tarjoaa
teknologia-alustaa ja palvelua, jonka avulla
viestintämateriaalit saadaan tuotettua
tehokkaasti ja kustannuksiltaan järkevinä palveluina loppuasiakkaille. Asteen
osaamista on yhdistää markkinointi digija printtiviestintään tavalla, joka rakentaa
brändiä kaikkien kanavien kautta.
Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2014 noin
5,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 11
prosenttia liikevaihdosta. Asteen tavoitteena on jatkaa vahvan kannattavuuden ja
maltillisen kasvustrategian toteuttamista.
Pääomarahastot
Teollisuussijoitusten portfolion sisältöä
täydentää kaksi pääomarahastosijoitusta. Lifeline Ventures Oy:n hallinnoima
alkuvaiheen rahasto hakee sijoituskohteita
erityisesti internetpalveluiden ja ympäristöteknologioiden alueilta. eQ:n pääomarahastojen hallinnoima Amanda V East -rahastojen rahasto (fund of funds) sijoittaa
Venäjän ja Itä-Euroopan alueella toimivien
isojen yrityskaupparahastojen osuuksiin.
Molempien rahastojen sijoitussitoumus
Norvestialta on 2 miljoonaa euroa ja ne
täydentävät Norvestian teollisuussijoitussalkkua alueilla, joilla Norvestia ei tee suoria sijoituksia. Norvestia toimii molempien
rahastojen neuvonantokomiteoissa.
Juha Mikkola
Senior Investment Director
www.norvestia.fi
Lue lisää Norvestian verkkosivuilta!
|
9
Osakepääoma ja omistusrakenne
Norvestia Oyj:n osakepääoma 31.12.2014 oli 53 607 960 euroa. Osakepääoma jakautuu 900 000 A-osakkeeseen, joilla on kullakin kymmenen
ääntä ja 14 416 560 B-osakkeeseen, joilla on kullakin yksi ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä 15 316 560 osakkeesta. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. B-osakkeiden ISIN-koodi on FI0009000160 ja A-osakkeet ovat noteeraamattomia.
Norvestia Oyj:n noteerattujen B-osakkeiden pörssiarvo 31.12.2014 oli 106,7 miljoonaa euroa (101,6). Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa
omistivat 58,63 % osakkeista (55,28 %) ja 72,93 % osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä (70,73 %). Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja
omistivat yhteensä 93 636 yhtiön B-osaketta (62 000).
Yksityishenkilöt omistivat keskimäärin 1 276 Norvestia Oyj:n osaketta (1 218). Vastaava luku yhteisöillä oli 16 912 osaketta (15 573). Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus osakkeista oli 33,96 % (33,95 %) ja äänistä 56,81 % (56,80 %). Kaupthingin omistamat osakkeet hallintarekisteröitiin vuonna 2013. Osakkeenomistajien lukumäärä oli 31.12.2014 yhteensä 5 547 (5 765).
Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2014
Osakkeenomistaja
Kaupthing hf.
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
Laakkonen Mikko
Laakkonen Hannu
Hartwall Capital Oy Ab
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Immonen Jukka
Mandatum Life
Pasanen Matti
Turpeinen Urho
Hallintarekisteröityjä
%
28,54
12,41
5,97
2,22
1,99
1,32
1,13
1,07
0,71
0,69
56,05
YhteenOsuus
laskettu osakkeista
lkm
%
5 013 976
32,74
1 789 538
11,68
860 225
5,62
319 457
2,09
287 168
1,87
189 700
1,24
162 424
1,06
154 148
1,01
102 222
0,67
100 000
0,65
8 978 858
58,63
100,00
4 302 092
29,84
5 202 092
%
100,00
900 000
900 000
Osakkeet ja äänioikeus
Osakesarja
Sarja A
Sarja B
Yhteensä
100,00
B-sarja
lkm
4 113 976
1 789 538
860 225
319 457
287 168
189 700
162 424
154 148
102 222
100 000
8 078 858
A-sarja
lkm
900 000
33,96
Osuus
äänistä
%
56,00
7,64
3,67
1,36
1,23
0,81
0,69
0,66
0,44
0,43
72,93
56,81
Omistusten suuruus
OsakeÄäniä/ Osakkeiden
Äänten
pääoma,
osake
lkm
lkm
euroa
10
900 000 9 000 000 3 150 000
1 14 416 560 14 416 560 50 457 960
15 316 560 23 416 560 53 607 960
Osakepääoman jakautuminen
omistajaryhmittäin 31.12.2014
Kotitaloudet 44,3 %
Ulkomaiset omistajat 34,3 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 14,0 %
Yritykset 5,3 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,9 %
Julkisyhteisöt 0,1 %
Ei arvo-osuusjärjestelmässä 0,1 %
|
10
Osakeomistus
1–100
101–1 000
1 001–5 000
5 001–10 000
10 001–
Ei ao-järjestelmässä
Osuus
osakkeista
0,4 %
9,0 %
14,1 %
5,0 %
71,4 %
0,1 %
100,0 %
Osuus
Osuus osakkeenäänistä omistajista
0,3 %
18,3 %
5,9 %
59,3 %
9,2 %
18,6 %
3,3 %
2,0 %
81,2 %
1,8 %
0,1 %
100,0 %
100,0 %
Konsernin substanssiarvo
milj. €
Varat
31.12.2014
31.12.2013
31.12.2012
31.12.2011
31.12.2010
0,0
7,3
1,9
4,6
3,7
0,0
6,3
3,6
3,8
5,5
0,0
4,9
2,2
2,7
8,4
0,1
4,7
2,4
2,0
7,4
0,1
3,4
2,0
5,8
Lyhytaikaiset varat
Kaupankäyntisalkku
Muut rahoitusvarat käypään arvoon
Rahavarat ja saamiset
Varat yhteensä
65,4
52,0
17,1
152,0
61,1
58,5
15,5
154,3
49,1
61,9
17,2
146,4
48,4
50,8
26,5
142,3
60,5
56,6
36,0
164,4
Lyhytaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
SUBSTANSSI
OIKAISTU SUBSTANSSI*
-0,4
-4,7
146,9
149,0
-1,4
-6,4
146,5
148,1
-2,9
-6,1
137,4
138,2
-1,4
-4,6
136,3
-
-1,0
-8,2
155,2
-
Substanssiarvo/osake, €
Oikaistu substanssiarvo/osake, €*
9,59
9,73
9,57
9,67
8,97
9,03
8,90
-
10,13
-
Substanssimuutos, osinko-oikaistu
Muutos, milj. €
Osakekohtainen muutos, €
2014
5,7
0,37
2013
13,8
0,90
2012
5,7
0,37
2011
-11,3
-0,73
2010
13,7
0,90
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
Osuudet osakkuusyrityksissä
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä
Muut sijoitukset
Laskennalliset verosaamiset
* Tilinpäätöksen tueksi ja teollisuussijoitusten käypien arvojen varmistamiseksi teetetyt ulkopuoliset arvonmääritykset ovat johtaneet arvonnousuun yhdessä osakkuusyrityksessä, Coronaria Hoitoketju Oy:ssä. IFRS:n mukaan tällaista arvonnousua osakkuusyhtiösijoituksissa ei voida
kirjata, koska osakkuusyhtiöt käsitellään Norvestian konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä.
Arvostusperiaatteet
Substanssiarvon laskennassa käytetyt periaatteet ovat yhteneväiset konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kanssa. Lisätietoja rahoitusvarojen arvostusperiaatteista löytyy sivuilta 24–25.
Osakekurssi ja oikaistu substanssi
per osake
Konsernin oikaistu substanssi ja
pörssiarvo
Oikaistu substanssi
Oikaistu substanssi
Pörssiarvo*
milj. €
€
180
12
160
10
140
120
8
100
6
80
60
4
40
2
20
0
Osakekurssi
2010
2011
2012
2013
2014
0
2010
2011
2012
2013
2014
* A-osakkeet on arvostettu B-osakkeen kurssin mukaan.
|
11
Sijoitukset 31.12.2014
NORVESTIA OYJ
PÖRSSINOTEERATUT OSAKKEET
Ahlstrom Oyj
Amer Sports Oyj
Apetit Oyj
Atria Oyj
Caverion Oyj
Elisa Oyj
Finnair Oyj
Fortum Oyj
HKScan Oyj sarja A
Honkarakenne Oyj
Huhtamäki Oyj
Kemira Oyj
Kesko Oyj sarja B
Konecranes Oyj
Metso Oyj
Metsä Board Oyj sarja B
Neste Oil Oyj
Nokia Oyj
Nokian Renkaat Oyj
Oriola-KD Oyj sarja B
Orion Oyj sarja B
Outokumpu Oyj
Outotec Oyj
Raisio Oyj sarja V
Ramirent Oyj
Rapala VMC Oyj
Sampo Oyj sarja A
Sanoma Oyj
Sponda Oyj
Stockmann Oyj sarja B
Stora Enso Oyj sarja R
Tikkurila Oyj
UPM-Kymmene Oyj
Uponor Oyj
Valmet Oyj
Wärtsilä Oyj
YIT Oyj
Nomura Nikkei 225 ETF
Nordea Bank AB FDR
Powershares QQQ
SPDR S&P 500 ETF Trust
TeliaSonera AB
Lukumäärä
osakkeita/osuuksia
Hankinta-arvo
1 000 €
Käypä arvo
1 000 €
Osuus
sijoituksista
53 455
56 770
74 294
135 672
93 034
138 450
449 751
168 222
83 875
451 739
86 409
128 409
90 323
40 531
47 753
260 000
148 367
682 527
75 392
91 100
43 354
40 000
130 000
173 400
72 897
125 700
110 537
92 633
728 517
47 236
390 533
81 311
174 211
50 826
57 753
15 000
103 053
6 670
605 713
34 100
24 885
190 000
596
378
914
1 494
362
2 636
2 222
2 816
541
1 669
552
1 334
2 483
963
1 134
294
2 008
4 097
2 183
139
1 016
171
874
267
260
761
4 112
902
2 486
590
2 130
1 284
2 120
686
387
571
1 068
810
5 795
2 131
3 514
685
61 435
375
912
1 010
898
619
3 130
1 116
3 023
274
768
1 887
1 269
2 726
966
1 187
1 162
2 976
4 478
1 530
316
1 117
191
570
728
470
592
4 291
426
2 637
301
2 904
1 178
2 373
584
590
556
440
803
5 836
2 900
4 213
1 013
65 335
0,3 %
0,7 %
0,8 %
0,7 %
0,5 %
2,4 %
0,8 %
2,3 %
0,2 %
0,6 %
1,4 %
1,0 %
2,1 %
0,7 %
0,9 %
0,9 %
2,3 %
3,4 %
1,2 %
0,2 %
0,9 %
0,1 %
0,4 %
0,5 %
0,4 %
0,5 %
3,3 %
0,3 %
2,0 %
0,2 %
2,2 %
0,9 %
1,8 %
0,4 %
0,5 %
0,4 %
0,3 %
0,6 %
4,5 %
2,2 %
3,2 %
0,8 %
49,8 %
18 360
20 620
449
27 269
22 634
14 863
10 158
6 926
14 482
5 243
27 237
8 000
9 036
14 400
3 500
4 094
539
1 986
4 725
3 500
800
807
1 000
389
2 357
721
1 015
2 015
27 448
3 738
5 242
2 755
5 856
4 729
3 511
1 016
888
1 679
1 123
3 704
425
1 144
2 126
37 936
2,8 %
4,0 %
2,1 %
4,5 %
3,6 %
2,7 %
0,8 %
0,7 %
1,3 %
0,8 %
2,8 %
0,3 %
0,9 %
1,6 %
28,9 %
RAHASTOT
Brummer & Partners Multi-Strategy Euro
Brummer & Partners Nektar
Brummer & Partners Zenit
Didner & Gerge Aktiefond
eQ Euro Investment Grade 1 K
eQ High Yield Bond 1 K
Evli Eurooppa B
Fondita European Top Picks
Fourton Hannibal A
OP-Suomi Arvo A
RAM One
Russian Prosperity Fund Euro A
Taaleritehdas Arvo Markka
VISIO Allocator
|
12
Lukumäärä
osakkeita/osuuksia
Hankinta-arvo
1 000 €
Käypä arvo
1 000 €
Osuus
sijoituksista
1 000
-37
-37
-18
-18
0,0 %
0,0 %
1 012
1 449
1 002
931
832
1 000
930
2 036
1 098
1 050
990
12 330
1 011
1 463
2 717
914
845
1 037
985
2 077
1 021
1 020
1 022
14 112
0,8 %
1,1 %
2,1 %
0,7 %
0,6 %
0,8 %
0,8 %
1,6 %
0,8 %
0,8 %
0,8 %
10,9 %
101 176
117 365
89,6 %
800
3 112
2 911
1 875
8 698
920
3 499
2 858
1 875
9 152
0,7 %
2,7 %
2,2 %
1,4 %
7,0 %
721
1 006
72
1 799
695
1 341
72
2 108
0,5 %
1,0 %
0,1 %
1,6 %
10 497
11 260
8,6 %
1 717
2 452
1,8 %
1 717
2 452
1,8 %
113 390
131 077
100,0 %
JOHDANNAISSOPIMUKSET
Outokumpu myyntioptioita (asetettu)
JOUKKOVELKAKIRJALAINAT
Ahlstrom, erääntyy 2.10.2017
Finnair, erääntyy 26.11.2016
Nokia, erääntyy 26.10.2017
Oriola-KD, erääntyy 20.2.2017
Outokumpu, erääntyy 24.6.2015
Outokumpu, erääntyy 30.9.2019
Pohjola Pankki, erääntyy 30.11.2015
Sanoma, erääntyy 20.3.2017
SEB, erääntyy 31.3.2015
Sponda, erääntyy 5.12.2017
Svenska Handelsbanken, erääntyy 16.12.2015
nimellisarvo
1 000
1 400
1 000
900
830
1 000
1 000
2 000
1 000
1 000
1 000
NORVESTIA OYJ YHTEENSÄ
NORVESTIA INDUSTRIES OY
NOTEERAAMATTOMAT OSAKKUUSYRITYKSET*
Aste Holding Oy
Idean Enterprises Oy
Lainat osakkuusyrityksille
4 000
35 307
315 857
PÄÄOMARAHASTOT
Amanda V East Ky
Lifeline Ventures Fund I Ky
Lifeline Ventures Fund III Ky
NORVESTIA INDUSTRIES OY YHTEENSÄ
NORVENTURES OY
NOTEERAAMATTOMAT YRITYKSET
Polystar Instruments AB
266 000
NORVENTURES OY YHTEENSÄ
NORVESTIA-KONSERNI YHTEENSÄ
Taulukossa ei ole mukana konsernin rahavaroja.
* Osakkuusyritysten käypänä arvona esitetään konsernin tasearvo.
Norvestia-konsernin sijoitusten
maantieteellinen jakauma 31.12.2014
Norvestia-konsernin sijoitukset
31.12.2014
Suomi 60 %
Pörssinoteeratut osakkeet 50 %
Muut Pohjoismaat 18 %
Joukkovelkakirjalainat 17 %
Muu Eurooppa 11 %
Hedgerahastot 13 %
Euroopan ulkopuoliset maat 11 %
Teollisuussijoitukset 11 %
Osakerahastot 9 %
|
13
Tilinpäätös 2014
Hallituksen toimintakertomus............................................................. 16
Konsernin laaja tuloslaskelma.............................................................. 19
Konsernin tase....................................................................................... 20
Konsernin rahavirtalaskelma................................................................ 21
Konsernin oman pääoman muutokset.................................................22
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot........................................................23
Tunnusluvut...........................................................................................34
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet......................................................35
Emoyhtiön tuloslaskelma......................................................................36
Emoyhtiön tase......................................................................................37
Emoyhtiön rahoituslaskelma................................................................38
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot.................................................. 39
Voitonjakoehdotus.................................................................................43
2014
|
15
Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2014
Pääomamarkkinat
2014 oli osakemarkkinoilla kolmas peräkkäinen nousuvuosi. Osakekurssit eivät tosin nousseet enää yhtä paljon kuin kahtena edellisenä vuonna. OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin tuotto vuonna 2014
oli 10,6 prosenttia, mikä kuitenkin on indeksin pitkän aikavälin keskiarvotuottoa parempi tuotto. Vuosi osakemarkkinoilla oli hyvin
vaihteleva, mikä koetteli sijoittajien kärsivällisyyttä. Vuoden aikana
tapahtui kaksi nopeaa muutaman päivän mittaista voimakasta kurssilaskua, joista ensimmäinen oli heinäkuussa ja toinen lokakuussa.
Näiden miniromahdusten jälkeen osakekurssit kuitenkin toipuivat lähes yhtä nopeasti lähtötasoilleen. Jälkeenpäinkin on vaikea arvioida
täsmällisesti romahduksien syitä, mutta ne kuvaavat hyvin sitä jännittynyttä ilmapiiriä, joka viime vuonna osakemarkkinoilla vallitsi.
Pääomamarkkinoiden perusasetelma on Euroopassa säilynyt jokseenkin muuttumattomana jo usean vuoden ajan. Korkotaso on
edelleen ennätysmäisen matala, ja likviditeettivetoinen rahapolitiikka ja vähäriskisten sijoitusvaihtoehtojen puute ovat viime vuosina
tukeneet voimakkaasti osakekursseja.
Euroopan keskuspankki (EKP) laski keskuspankkitalletustensa koron
kesäkuussa negatiiviseksi ensimmäisen kerran historiansa aikana. Syyskuussa EKP laski ohjauskorkonsa 0,05 prosenttiin. Tarkoituksena oli luoda taloudellista kysyntää piristävä vaikutus. Toimet laskivat markkinakorkoja entisestään, mutta eivät kohentaneet Euroopan kasvunäkymiä,
vaan päinvastoin kasvuennusteita on koko ajan laskettu. Vielä vuoden
2014 alkaessa Euroopan BKT:n arveltiin kasvavan 1,4 prosentin vauhtia.
Viimeisten ennakkotietojen mukaan kasvu jäi kuitenkin 0,8 prosenttiin.
Euroalueen kiusana on pienen talouskasvun lisäksi mittava työttömyys. Resurssien vajaakäyttöä heijastellen euroalueen inflaatio on
vaimentunut selvästi alle EKP:n pitkän aikavälin kahden prosentin
tavoitteen. Viimeisten lukujen mukaan hinnat jopa laskivat joulukuussa, joten deflaation riski on ilmeinen. Eurooppa onkin vaarassa
luisua samaan deflaation ja matalan kasvun kierteeseen, josta Japanin talous on kärsinyt jo yli vuosikymmenen.
Vaisujen talousnäkymien lisäksi sijoittajille aiheutti päänvaivaa vuoden aikana erilaiset geopoliittiset kriisit, joista Ukrainan kriisi on ollut
pahin. Sitä voidaan pitää kylmän sodan jälkeisen ajan vakavimpana
diplomaattisena selkkauksena Euroopassa. Kriisin ratkaisu ei ole juuri edistynyt viime kuukausina ja onkin vaarana, että siitä muodostuu
niin sanottu jäätynyt konflikti, joka voi jatkua vuosia.
Konflikti on ollut haitallinen sekä Euroopan että Venäjän talouksille. EU:n Venäjälle määräämät talouspakotteet yhdessä viimeaikaisen öljyn hinnan nopean laskun kanssa ovat romahduttaneet ruplan
kurssin ja hyydyttäneet Venäjän talouskasvun. Venäjän talousnäkymät ovatkin tällä hetkellä heikot, ja Venäjän talouden ennakoidaan
supistuvan jopa 3–5 prosenttia vuonna 2015.
Venäjän määräämät vastapakotteet ovat puolestaan entisestään
heikentäneet Euroopan talouskasvunäkymiä. Erityisen voimakkaasti tästä nokittelusta on kärsinyt Suomen talous, joka on sidoksissa
Venäjän kauppaan monia muita eurooppalaisia maita enemmän. Euroopan ulkopuolella talouskasvun näkymät ovat paremmat. Erityi-
|
16
sesti USA:n talous on osoittanut toipumisen merkkejä ja se näyttäisi
olevan taloussyklissä tällä hetkellä selvästi Euroopan edellä.
Eri pörssien tuottoja kuvaavat indeksit kehittyivät vuoden 2014 aikana seuraavasti:
Suomi / OMX Helsinki -indeksi
Suomi / OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi
Ruotsi / OMX Stockholm -indeksi
Norja / OBX-indeksi
Tanska / OMX Copenhagen -indeksi
USA / Nasdaq Composite -indeksi
USA / S&P 500 -indeksi
Bloomberg European 500 -indeksi
MSCI World -indeksi
Japani / Nikkei 225 -indeksi
Norvestian pörssikurssi (osinko-oikaistu)
Norvestian substanssi (osinko-oikaistu)
Norvestian oikaistu substanssi (osinko-oikaistu)
5,7 %
10,6 %
11,9 %
4,0 %
17,6 %
13,4 %
11,4 %
4,3 %
2,9 %
7,1 %
9,9 %
4,0 %
4,4 %
Substanssiarvo ja pörssikurssi
Norvestian substanssiarvo 31.12.2014 oli 146,9 miljoonaa euroa tai
9,59 euroa per osake (146,5 miljoonaa euroa tai 9,57 euroa per osake vuoden 2013 lopussa). Maaliskuussa 2014 jaettiin osinkoa 0,35
euroa osaketta kohden. Kun osingonjako otetaan huomioon, yhtiön
substanssiarvo nousi katsauskaudella 0,37 euroa osaketta kohden
(0,90), mikä vastaa 4,0 %:n substanssinousua (10,3 %) vuoden alusta.
Viimeisen vuosineljänneksen aikana substanssi per osake nousi 0,04
euroa (0,25).
Tilinpäätöksen tueksi ja teollisuussijoitusten käypien arvojen varmistamiseksi teetetyt ulkopuoliset arvonmääritykset ovat johtaneet
arvonnousuun yhdessä osakkuusyrityksessä, Coronaria Hoitoketju Oy:ssä. Tämä arvonnousu huomioiden oikaistu substanssiarvo
31.12.2014 oli 149,0 miljoonaa euroa (148,1), mikä vastaa 4,4 %:n
osinko-oikaistua nousua (10,7 %) vuoden alusta. Viimeisen neljänneksen aikana oikaistu substanssi nousi 0,09 euroa per osake (0,24).
Ero substanssin ja oikaistun substanssin välillä oli 2,1 miljoonaa euroa (1,6). IFRS:n mukaan tällaista arvonnousua osakkuusyhtiösijoituksissa ei voida kirjata, koska osakkuusyhtiöt käsitellään Norvestian
konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä.
Norvestian B-osakkeen osinko-oikaistu kurssi nousi vuoden aikana
9,9 %. B-osakkeen päätöskurssi 31.12.2014 oli 7,40 euroa per osake
(7,05), mikä vastasi 22,8 %:n substanssialennusta (26,3 %). Norvestian
B-osakkeiden pörssiarvo 31.12.2014 oli 106,7 miljoonaa euroa (101,6).
Konsernin tulos
Konsernin tulos vuonna 2014 oli 5,4 miljoonaa euroa (13,5/2013;
5,6/2012) ja liiketoiminnan kulut olivat 2,0 miljoonaa euroa (2,2/2013;
1,9/2012). Kulut olivat 1,3 % substanssiarvosta (1,5 %/2013; 1,4 %/2012).
Viimeisen vuosineljänneksen tulos oli 0,6 miljoonaa euroa (3,7/2013;
3,1/2012). Oman pääoman tuotto oli 3,7 % (9,5 %) ja sijoitetun pääoman
tuotto 3,9 % (11,6 %). Tästä konsernitilinpäätöksestä lähtien laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan. Tunnuslukujen vertailutiedot on
oikaistu aikaisemmilta tilikausilta vastaamaan muutosta.
Maksuvalmius ja vakavaraisuus
Konsernin rahavarat olivat 14,1 miljoonaa euroa vuoden lopussa
(14,6/2013; 16,5/2012). Omavaraisuusaste oli 99,0 % (98,5 %/2013;
97,9 %/2012). Konsernin oma pääoma oli 146,9 miljoonaa euroa
(146,5/2013; 137,4/2012). Kaikki tunnusluvut esitetään sivulla 34.
Henkilöstö
Vuoden aikana Norvestia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6
henkeä (6/2013; 6/2012). Henkilöstökulujen määrä oli 1,1 miljoonaa
euroa (1,4/2013; 1,1/2012).
Norvestian sijoitukset
Norvestia-konsernin sijoitukset voidaan jakaa viiteen eri osaan: pörssinoteeratut osakkeet ja osakerahastot, hedgerahastot, joukkovelkakirjalainat, teollisuussijoitukset sekä rahavarat.
Norvestian sijoitukset, lukuun ottamatta rahavaroja ja muita likvidejä varoja, olivat vuoden lopussa 90 % (90 %) kokonaisvaroista. Sijoitukset jakaantuivat markkina-arvon perusteella seuraavasti:
Pörssinoteeratut osakkeet
ja osakerahastot*
Teollisuussijoitukset
Hedgerahastot
Joukkovelkakirjalainat ja
-rahastot
Rahavarat ja muut
likvidit varat
Yhteensä
milj. €
2014
%
milj. €
2013
%
77,5
13,7
17,5
53,4
9,4
12,1
74,6
13,7
24,3
50,4
9,3
16,4
21,3
14,7
20,7
14,0
15,1
145,1
10,4
100,0
14,6
147,9
9,9
100,0
* joista osakerahastot 12,1 miljoonaa euroa (13,5).
Konsernin varoista 78 % oli euromääräisiä, 15 % Ruotsin kruunuissa, 6 %
Yhdysvaltain dollareissa ja 1 % muussa valuutassa.
Yhtiön oikaistu substanssituotto vuoden aikana kulujen ja verojen jälkeen oli 4,4 %. Tämä tuotto saavutettiin kuukausihavainnoista lasketulla
3,8 %:n volatiliteetilla. Samanaikaisesti OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin tuotto oli 10,6 % ja volatiliteetti 10,4 %.
Portfolion painotusta muutettiin hieman vuoden aikana. Pörssinoteerattujen osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen osuutta kasvatettiin ja
vastaavasti hedgerahastojen osuutta vähennettiin. Pörssinoteerattujen
osakesijoitusten, joukkovelkakirjalainojen ja teollisuussijoitusten tuotto
oli suhteellisen hyvä vuonna 2014. Suurimmat yksittäiset tuotot saatiin
Nokian, Neste Oilin ja Rautaruukin osakkeista.
Norvestian substanssituotto eri kuukausien välillä vaihteli yleistä osakemarkkinakehitystä vähemmän. Yhtiö suojasi ajoittain sijoituksiaan myymällä Euro Stoxx -futuureita ja ostamalla myyntioptioita. Noin puolet
Ruotsin kruunun valuuttariskistä suljettiin valuuttatermiinillä.
Teollisuussijoittaminen Teollisuussijoitusten tuotto oli hyvä. Marraskuussa Norvestia sijoitti suomalaiseen globaalisti toimivaan käyttökokemusten suunnitteluun erikoistuneeseen palveluyritykseen Idean Enterprises Oy:hyn. Järjestelyn
jälkeen Norvestian omistusosuus yhtiöstä on 23,1 %. Syksyn aikana Norvestia myi omistuksensa Miltton Group Oy:stä.
Sijoitukset listaamattomiin yrityksiin kuuluvat Norvestian teollisuussijoitussalkkuun, jota hallinnoi Norvestian tytäryhtiö Norvestia Industries
Oy. Sijoitustoiminnan tavoitteena on löytää mielenkiintoisia, hyvän kas-
vupotentiaalin yrityksiä, joiden pitkäjänteisellä ja aktiivisella kehittämisellä voidaan saada aikaan merkittävää arvonnousua ja siten tuottoa
Norvestian osakkeenomistajille. Sijoitusstrategian mukaan Norvestia pyrkii löytämään kohteiksi yrityksiä, jotka toimivat riittävän suurilla
markkinoilla, ja joilla on mahdollisuus hyödyntää palvelu- ja ratkaisuinnovaatioitaan sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Norvestia sijoittaa vähemmistöosuuksiin tai voi olla enemmistössä yhdessä toisen sijoittajan kanssa. Vuoden 2014 lopussa teollisten sijoitusten salkku koostui neljästä noteeraamattomasta yrityksestä, jotka ovat
mediatuotantoa- ja konsultointia tarjoava Aste Holding, terveydenhoitopalveluja tarjoava Coronaria Hoitoketju, käyttökokemusten suunnittelupalveluja tarjoava Idean Enterprises sekä teleliikenteen liiketoimintatiedon ohjelmistoratkaisuja kehittävä Polystar Instruments. Näiden
omistusten tasearvo oli yhteensä 9,7 miljoonaa euroa.
Norvestia on sitoutunut sijoittamaan Lifeline Ventures Fund I -pääomarahastoon 2,0 miljoonaa euroa, josta on sijoitettu nyt 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi Norvestia on sitoutunut sijoittamaan Amanda V East -pääomarahastoon 2,0 miljoonaa euroa, josta on sijoitettu nyt 0,9 miljoonaa
euroa. Norvestia on myös sijoittanut 0,1 miljoonaa euroa Lifeline Ventures Fund III -pääomarahastoon.
Tämänhetkisen sijoitusstrategian mukaan teollisuussijoituksiin on käytettävissä noin 20–30 % sijoitusvarallisuudesta. Sijoituksia toteutetaan
ilman ennalta määriteltyä aikarajaa sopivien tilaisuuksien tullen.
Norvestia-konserni
Norvestia Oyj on Norvestia Industries Oy:n ja Norventures Oy:n emoyhtiö. Koko konsernin emoyhtiö on Kaupthing hf., jonka kotipaikka on
Reykjavik, Islanti.
Norvestia sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin, joukkovelkakirjalainoihin, rahamarkkinoille sekä teollisuussijoituksiin. Norvestia Oyj:n B-osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Tytäryhtiö Norvestia Industries Oy perustettiin syyskuussa 2007 toteuttamaan konsernin teollisuussijoitusstrategiaa. Norvestian toisessa, kokonaan omistamassa tytäryhtiössä Norventures Oy:ssä ei tapahtunut
vuoden aikana muutoksia.
Osakkeet ja osakepääoma
Norvestia Oyj:n osakepääoma jakautuu 900 000 A-osakkeeseen, joilla
on kullakin kymmenen ääntä, ja 14 416 560 B-osakkeeseen, joilla on kullakin yksi ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä 15 316 560 osakkeesta
ja kaikkien osakkeiden yhteinen äänimäärä on 23 416 560. Kaikilla osakkeilla on samanarvoinen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.
Osakkeenomistajat
Norvestialla oli 5 547 osakkeenomistajaa vuoden 2014 lopussa (5 765).
Osakkeista 34,3 % (34,4 %) oli ulkomaisessa omistuksessa ja 34,0 %
(33,9 %) hallintarekisteröityinä.
Norvestian suurin osakkeenomistaja on Kaupthing hf., joka omisti
32,7 % (32,7 %) osakkeista vastaten 56,0 % (56,0 %) äänistä vuoden lopussa. Toiseksi suurin omistaja, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö,
omisti vuoden lopussa 11,7 % (11,7 %) osakkeista ja 7,6 % (7,6 %) äänistä.
Kymmenellä suurimmalla osakkeenomistajalla oli hallussaan yhteensä
58,6 % (55,3 %) osakkeista ja 72,9 % (70,7 %) osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Lisätietoja osakkeenomistajista löytyy sivulta 10.
|
17
Varsinainen yhtiökokous
Tulevaisuuden näkymät
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.3.2014 päätettiin jakaa vuodelta
2013 osinkoa 0,35 euroa osaketta kohden. Osinko maksettiin 2.4.2014.
Euroalueen toipuminen vuoden 2008 pankkikriisistä on ollut hyvin vaivalloista. Talouskasvu on ollut viime vuosina hidasta eikä euroalueen
BKT ole kasvanut prosenttia enempää yhtenäkään vuonna vuoden 2008
jälkeen. Näin hidas talouskasvu ei ratkaise euroalueen ongelmia, kuten
mittavaa työttömyyttä ja joidenkin euromaiden suuria velkaongelmia.
Ennusteiden mukaan talouskasvun on pitänyt alkaa aina seuraavana
vuonna, mutta näin ei ole tapahtunut. Viimeisten ennusteiden mukaan
euroalueen BKT:n odotetaan kasvavan yhden prosentin vuonna 2015 ja
1,5 prosenttia vuonna 2016.
Hallitukseen valittiin uudelleen:
J.T. Bergqvist, puheenjohtaja
Hilmar Thór Kristinsson, varapuheenjohtaja
Georg Ehrnrooth, jäsen
Robin Lindahl, jäsen
Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin:
Brjánn Bjarnason
Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Jan Holmberg ja varatilintarkastajana KHT Lauri Kallaskari. Yhtiökokous päätti yksimielisesti myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta 2013.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta julkisessa kaupankäynnissä Helsingin pörssissä. Valtuutus oikeuttaa ostamaan korkeintaan 1 531 656 B-osaketta 31.5.2015 mennessä. Ostoja ei tehty vuonna 2014. Hallitus valtuutettiin myös päättämään
osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien
antamisesta. Maksimimäärä osakkeita, joita voidaan laskea liikkeelle, on
1 531 656 B-osaketta. Valtuutus on voimassa enintään 31.5.2015 asti.
Sijoitustoiminnan riskit
Yksi Norvestian sijoitustoiminnan pääperiaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa, sekä samalla tavoitella tasaista
omaisuuden kasvua. Merkittävä osa sijoituksista voidaan ajoittain kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden
mahdollinen epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi Norvestian
tulosta. Norvestia pyrkii ajoittain suojaamaan sijoituksiaan optioilla ja termiineillä. Saattaa kuitenkin syntyä tilanteita, joissa suojaus ei ole tehokas.
Norvestian viisi suurinta sijoitusta 31.12.2014 olivat rahastot Didner &
Gerge Aktiefond, Nektar ja eQ Euro Investment Grade sekä Nordean ja
Nokian osakkeet.
Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti Norvestian tulokseen. Tämän lisäksi myös valuuttakurssimuutokset vaikuttavat yhtiön tulokseen. Yleinen epävarmuus
pääomamarkkinoilla lisää Norvestian sijoitusten volatiliteettia ja kasvattaa siten myös riskiä.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteista kerrotaan tarkemmin erillisessä selvityksessä Norvestia-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sivuilla 49–50.
Osingonjakopolitiikka
Norvestia pyrkii vuosittaiseen osingonjakoon, jonka taso on korkeampi kuin
Suomen osakemarkkinoilla keskimäärin. Tarkoituksena on pitkällä aikavälillä jakaa noin puolet konsernin verojen jälkeisestä voitosta osinkoina.
Ehdotus osingonjaoksi
Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan osakkeenomistajille osinkona 0,30 euroa osakkeelta (0,35) eli yhteensä 4,6
miljoonaa euroa (5,4).
Euroopan keskuspankki päätti tammikuussa 2015 pitämässään kokouksessa aloittaa 60 miljardin euron kuukausittaiset velkakirjaostot
markkinoilta. Ohjelman puitteissa voidaan ostaa myös eurovaltioiden liikkeeseen laskemia lainoja. Päätös on hyvin poikkeuksellinen,
ja kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EKP turvautuu näin laajamittaiseen markkinaoperaatioon. Toimenpiteen tarkoituksena on torjua
deflaation vaara ja elvyttää Euroopan hiipunutta talouskasvua.
Kreikan parlamenttivaaleissa tammikuussa 2015 EU:n säästövaatimuksia vastustava Syriza-puolue saavutti murskavoiton. Syrizan johtaja Alexis Tsipras lupasi vaalipuheissaan avata Kreikan ja EU:n välisen lainapaketin ja uhkasi, että Kreikka ei maksa takaisin kaikkia sille myönnettyjä
lainoja. Mahdolliset EU:n ja Kreikan väliset lainakeskustelut aiheuttaisivat todennäköisesti epävarmuutta koko eurojärjestelmässä. Jos Kreikalle myönnettäisiin erivapauksia, voisivat myös muut velkaantuneet euromaat vaatia samanlaisia etuuksia.
Talouskasvu euroalueen ulkopuolella näyttää paremmalta, ja maailmantalouden elpymisen arvioidaan vahvistuvan edelleen. Euroalueen ulkopuolisen maailman BKT:n kasvun arvioidaan olevan 3,6 prosenttia vuonna 2015 ja 4,2 prosenttia vuonna 2016.
Eurooppalaisten vähäriskisten velkapapereiden korkotason ennakoidaan pysyvän hyvin matalana koko vuoden 2015 ajan. Tämä todennäköisesti ohjaa varoja edelleen osakesijoituksiin ja tukee näin ollen osakkeiden hintoja. Öljyn hinnan voimakkaalla viimeaikaisella laskulla pitäisi
myös olla talouskasvua piristävä vaikutus. Toisaalta eurojärjestelmän
mahdolliset ongelmat, geopoliittiset kriisit ja erityisesti kärjistyvä tilanne Ukrainassa voivat aiheuttaa laskupaineita osakemarkkinoille.
Tässä herkässä markkinatilanteessa Norvestia pyrkii parhaansa mukaan
ottamaan toiminnassaan huomioon erilaiset talouden ja osakemarkkinoiden kehitysvaihtoehdot viimeisimpään saatavilla olevaan taloudelliseen
informaatioon perustuen. Sijoitusaste osakkeiden, rahastojen ja korkoa
tuottavien sijoitusten välillä arvioidaan kulloisenkin tilanteen mukaan.
Norvestian sijoitusstrategia 2015
Norvestian sijoitusstrategia on kaksiosainen: markkinasijoitukset ja
teollisuussijoitukset. Sijoitusten painotus eri sijoitusstrategioiden välillä
arvioidaan tilannekohtaisesti.
Markkinasijoituksia tehdään vallitsevien markkinaolosuhteiden mukaisesti. Päämääränä on mahdollisimman hyvän riskikorjatun tuoton saavuttaminen. Vuodenvaihteessa suuri osa Norvestian varallisuudesta oli
sijoitettu suoraan osakkeisiin Helsingin pörssissä. Riskin hajauttamismielessä ja tuotto-odotusten perusteella sijoituksia voidaan tehdä muissakin pörsseissä.
Kevään 2014 yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia
osakkeita sekä päättämään mahdollisesta osakeannista. Molemmat
valtuudet tarkoitettiin käytettäviksi teollisuussijoituksiin. Myös vieraan
pääoman käyttöä teollisuussijoitusten rahoittamisessa voidaan harkita.
|
18
Konsernin laaja tuloslaskelma
1 000 €
Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot
Liite
3, 9
1.1.–31.12.2014
6 611
1.1.–31.12.2013
18 532
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
LIIKEVOITTO
4, 26
5
6
-1 146
-23
-788
4 654
-1 435
-21
-784
16 292
12
514
359
174
5 701
675
-202
-233
16 532
8
-302
5 399
-3 034
13 498
14
281
5 680
254
13 752
0,35
15 316 560
0,88
15 316 560
Osuus osakkuusyritysten tuloksista
Realisoituneet tuotot osuuksista osakkuusyrityksissä
Rahoitustuotot ja -kulut
TULOS ENNEN VEROJA
Tuloverot*
TILIKAUDEN TULOS
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen:
Erät, joita saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos
TILIKAUDEN LAAJA TULOS
7
* Perustuu tilikauden tulokseen
Tulos/osake, €
Osakkeiden lukumäärä
|
19
Konsernin tase
1 000 €
Varat
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset hyödykkeet
Osuudet osakkuusyrityksissä
Myytävissä olevat rahoitusvarat
LYHYTAIKAISET VARAT
Kaupankäyntisalkku
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Saamiset
Rahavarat
Oma pääoma ja velat
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Käyvän arvon rahasto
Kertyneet voittovarat
Tilikauden tulos
31.12.2014
31.12.2013
10
11
12
13
14
5
15
7 276
1 875
4 560
13 731
22
11
6 305
3 638
3 772
13 748
15
16
17
18
65 415
52 048
2 997
14 089
134 549
61 058
58 494
884
14 645
135 081
148 280
148 829
53 608
6 896
888
80 079
5 399
146 870
53 608
6 896
606
71 941
13 498
146 549
1 041
369
148 280
843
1 437
148 829
19
LASKENNALLISET NETTOVEROVELAT
LYHYTAIKAISET VELAT
Liite
20
21
|
20
Konsernin rahavirtalaskelma
1 000 €
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tulos ennen veroja
Oikaisut:
Realisoitumattomat arvonnousut
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Korkotuotot
Osinkotuotot
Liite
Käyttöpääoman muutokset
Kaupankäyntisalkun ja muiden sijoitusten muutos
Saamisten muutos
Lyhytaikaisten velkojen muutos
Saadut osingot
Saadut korot
Saadut ja maksetut verot
1.1.–31.12.2014
1.1.–31.12.2013
5 701
16 532
8 619
-584
-974
-4 279
8 483
-6 492
-614
-888
-3 180
5 358
-6 965
-2 272
-1 067
-10 304
-2 787
-177
-1 455
-4 419
4 279
974
-16
3 416
3 180
888
-2
5 005
-2 910
2 546
1 763
-10
1 389
-1 400
656
-1 467
-10
-2 221
-5 361
-5 361
-4 595
-4 595
-556
-1 811
14 645
14 089
16 456
14 645
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Osakkuusyritysten hankinta
Osakkuusyritysten myynti
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksetut osingot
RAHAVAROJEN MUUTOS
Rahavarat kauden alussa
Rahavarat kauden lopussa
18
18
|
21
Konsernin oman pääoman muutokset
Osakepääoma
53 608
1 000 €
Oma pääoma 1.1.2013
Siirrot
Muut laajan tuloksen erät
Osingonjako
Tilikauden tulos
Kertyneet
voittovarat
70 916
5 619
Tilikauden
tulos
5 619
-5 619
254
-4 594
Siirrot
Muut laajan tuloksen erät
Osingonjako
Tilikauden tulos
Ylikurssi- Käyvän arvon
rahasto
rahasto
6 896
352
53 608
6 896
606
71 941
13 498
13 498
53 608
6 896
606
71 941
13 498
13 498
-13 498
282
-5 360
53 608
|
22
6 896
888
80 079
5 399
5 399
Yhteensä
137 391
0
254
-4 594
13 498
146 549
146 549
0
282
-5 360
5 399
146 870
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
Konsernin perustiedot
Norvestia on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin
osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin, joukkovelkakirjalainoihin, rahamarkkinoille sekä teollisuussijoituksiin.
Konsernin emoyhtiö Norvestia Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka B-osake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiön
kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Pohjoisesplanadi
35 E, 00100 Helsinki. Norvestia Oyj:n ja koko konsernin emoyhtiö on
Kaupthing hf., jonka kotipaikka on Reykjavik, Islanti.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta
osoitteesta www.norvestia.fi tai emoyrityksen konttorista, osoitteesta Pohjoisesplanadi 35 E, Helsinki.
Norvestia-konsernin tilinpäätös 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta
hyväksyttiin julkistettavaksi hallituksen päätöksen mukaan 2.2.2015.
Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on
oikeus hyväksyä, hylätä tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkistamisen
jälkeen.
Tilinpäätöksen laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti
ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassaolevia IAS- ja
IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) nro 1606/2002
säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä
standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta standardien edellyttämällä tavalla käypään arvoon arvostettuja eriä. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina
euroina (1 000 €).
Konserni on soveltanut 1.1.2014 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja:
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös. Standardissa määritellään määräysvallan periaate ja määräysvalta todetaan konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen perusteeksi. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimismenettelyä koskevat vaatimukset. Tällä hetkellä kaikki
kriteerit standardissa mainitulle sijoitusyhteisöpoikkeukselle eivät
Norvestian osalta täyty, joten yhtiö on standardin mukaisesti jatkanut
tytäryhtiöiden konsolidointia määräysvallan perusteella, sekä yhdistellyt tytäryhtiö Norvestia Industriesin tekemät teollisuussijoitukset
pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi sisältää liitetietovaatimukset, jotka koskevat
erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt,
yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle
jäävät yhtiöt. Uusi standardi on lisännyt liitetietotekstin määrää, jota
konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä.
Muilla voimaan tulleilla uusilla ja uudistetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konsolidointiperiaatteet
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätöksessä ovat mukana emoyhtiö sekä sen suoraan tai
välillisesti omistamat tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat ne yritykset,
joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni,
olemalla osallisena yhteisössä, altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan
tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Hankitut
tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä
lähtien tarkoittaen sitä hetkeä, jolloin konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Tytäryritykset on lueteltu liitteessä 26.
Konsernin sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä
olevat varat, velat ja vastuusitoumukset on arvostettu käypään arvoon
hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluiksi. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat on eliminoitu
konsernitilinpäätöksessä.
Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa
määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön nettovarallisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan vähemmistöosuuden että liikearvon
määrään. Määrä, jolla maksettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus sekä mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden
käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava
vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta
syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen hankintamenon, sijoitus merkitään
taseeseen nolla-arvoon, eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei
konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Sijoitukset osakkuusyrityksiin sisältävät yhtiön hankinnasta
syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus
osakkuusyrityksien tuloksista esitetään omana eränään tuloslaskelmassa liikevoiton jälkeen. Osakkuusyritykset on lueteltu liitteessä 12.
Jos ilmenee viitteitä siitä, että sijoituksen arvo saattaa olla alentunut, testataan sen kirjanpitoarvo arvonalentumisen varalta vertaamalla sitä sijoituksesta kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä olevana rahamääränä pidetään käyttöarvoa tai myynnistä
|
23
aiheutuvilla menoilla vähennettyä käypää arvoa sen mukaan, kumpi
niistä on suurempi. Jos sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo, vähennetään kirjanpitoarvoa kirjaamalla siitä tulosvaikutteinen arvonalentumistappio, jonka
suuruus on kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Mikäli sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä myöhemmin kasvaa ja on suurempi kuin kirjanpitoarvo, peruutetaan tehty arvonalennus vastaavasti tulosvaikutteisesti.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään euroissa, joka on konsernin ja
emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset
liiketapahtumat on kirjattu euroiksi tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Saamiset ja velat ulkomaisessa valuutassa on tilinpäätöspäivänä
arvostettu Euroopan keskuspankin vahvistamaan keskikurssiin. Kaikki muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytetyt valuuttakurssit:
Kurssi 31.12.2014 Kurssi 31.12.2013
1 EUR = USD
1,2141
1,3791
SEK
9,3930
8,8591
NOK
9,0420
8,3630
GBP
0,7789
0,8337
JPY
145,2300
144,7200
Tuloutusperiaatteet
Tuotto kirjataan siihen laajuuteen kuin on todennäköistä, että konsernille kertyy siitä taloudellista hyötyä ja tuotto voidaan mitata luotettavasti. Seuraavien yksittäisten tunnistuskriteerien pitää täyttyä
ennen kuin tuotto kirjataan:
Osingot
Tuotto kirjataan, kun konsernin oikeus osinkoon on syntynyt.
Korkotuotot
Tuotto kirjataan sitä mukaa kuin korkoa kertyy efektiivisen korkomenetelmän mukaan.
Eläkejärjestelyt
Konsernin eläkkeet kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, johon
eläkkeet liittyvät. Konsernin eläketurva on järjestetty lakisääteisellä TyEL-vakuutuksella. Konsernilla ei ole vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä. Vakuutuksen kautta järjestetty TyEL-eläketurva on luokiteltu
maksupohjaiseksi järjestelyksi.
Vuokrasopimukset
Konsernilla on ainoastaan käyttöleasingsopimuksia, tarkoittaen sitä,
että omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt, jotka liittyvät vuokrattuun hyödykkeeseen, eivät ole olennaisilta osin siirtyneet konsernille. Käyttöleasingmaksut kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Tuloverot
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä laskennallisista veroista. Konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tulokseen perustuva vero lasketaan
Suomen verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan velkamenetelmää käyttäen tilinpäätöspäivän väliaikaisista eroista varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja
verotuksellisen arvon välillä. Laskennallisen veron määrittelyyn käytetään voimassaolevaa verokantaa. Laskennallisen verosaamisen
|
24
kirjanpitoarvo tarkastetaan joka tilinpäätöspäivänä ja kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan verosaaminen tai osa siitä voidaan
hyödyntää.
Suoraan omaan pääomaan kirjattaviin hyödykkeisiin liittyvä tulovero
kirjataan omaan pääomaan eikä laajaan tuloslaskelmaan. Laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan, jos on olemassa laillisesti täytäntöön pantavissa oleva oikeus netottaa kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verosaamiset verovelkoihin, ja jos laskennalliset
verot liittyvät samaan verotettavaan yhteisöön sekä samaan veroviranomaiseen. Tästä konsernitilinpäätöksestä lähtien laskennalliset
verosaamiset ja -velat netotetaan. Taseen ja tunnuslukujen vertailutiedot on oikaistu aikaisemmilta tilikausilta vastaamaan muutosta.
Tulos per osake
Osakekohtainen laimentamaton ja laimennettu tulos on laskettu jakamalla tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimäärällä. Laimennettua tulosta per osake ei ole esitetty
erikseen, koska yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen instrumentteja, joilla
olisi laimentava vaikutus.
Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankitut atk-ohjelmistot, jos on
todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä.
Aineettomat hyödykkeet kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan, viiden vuoden kuluessa.
Aineelliset hyödykkeet esitetään hankintahintojen ja kumulatiivisten
poistojen erotuksena. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot
sisältyvät liikevoittoon. Suunnitelman mukaiset poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta vastaavat verolaissa säädettyä 25 %:n enimmäismäärää jäännösarvosta. Tämän arvioidaan vastaavan hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa.
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
1) kaupankäyntisalkku
2) muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
3) myytävissä olevat rahoitusvarat
4) lainat ja muut saamiset.
Luokittelu tehdään alkuperäisen hankinnan yhteydessä sen mukaan,
mihin tarkoitukseen kyseinen rahoitusvara on hankittu.
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä,
toisin sanoen sinä päivänä, kun konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen
oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja
tuotot konsernin ulkopuolelle.
Kaupankäyntisalkku
Rahoitusvarat luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi,
jos ne hankitaan tarkoituksena myydä ne lähitulevaisuudessa. Kaupankäyntisalkku sisältää pääosin noteerattuja osakkeita, jotka arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimi-
villa markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Johdannaiset, jotka eivät täytä
suojauslaskennan kriteereitä, kirjataan myös tähän ryhmään. Voitot
ja tappiot kirjataan tuloslaskelman riville ”Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot”.
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat
pääasiassa rahasto-osuuksia, joiden käypänä arvona käytetään rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä. Ryhmään kuuluvat
myös joukkovelkakirjalainat, jotka arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä. Voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman riville ”Arvopaperitoiminnan voitot ja
tappiot”.
My ytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvat muut kuin johdannaistyyppiset rahoitusvarat, jotka on alkuperäisen hankinnan yhteydessä nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään. Myytävissä olevat
rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Mikäli sijoituksille ei ole
aktiivista markkinaa, käypä arvo määritetään käyttäen laskennallisia
arvonmääritysmenetelmiä, jotka useimmiten pohjautuvat ennustettuihin kassavirtoihin. Pääomarahastosijoitukset arvostetaan yleisesti
alalla vallitsevan käytännön mukaan, eli pääomarahastosijoituksen
käypä arvo on pääomarahaston hallintayhtiön viimeisin ilmoittama
rahaston arvo. Arvo on laskettu International Private Equity and Venture Capital Guidelinesin (IPEV) mukaisesti.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan erillisenä eränä omaan pääomaan tuloverot vähennettynä.
Omassa pääomassa aikaisemmin ilmoitettu kumulatiivinen voitto
tai tappio siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai
kun sen arvo on alentunut.
Lainat ja muut saamiset
Lainat ja muut saamiset -ryhmä koostuu korko- ja lainasaamisista
osakkuusyrityksiltä, myyntisaamisista ja muista saamisista, joihin
liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno, käyttäen efektiivistä korkomenetelmää. Voitot ja
tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, kun lainat ja saamiset poistetaan
taseesta tai niiden arvoa alennetaan. Saamiset on luokiteltu pitkäaikaisiksi, jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Johdannaissopimukset ja
suojauslaskenta
Konserni käyttää johdannaissopimuksia, kuten optioita ja termiinisopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Suojauslaskentaa ei ole sovellettu johdannaissopimuksiin. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja
arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat noteerattuihin markkinahintoihin
tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Johdannaiset kirjataan varoiksi, kun käypä arvo
on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen. Kaikki
käyvän arvon muutoksesta johtuvat voitot ja tappiot kirjataan suoraan tuloslaskelman riville ”Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot”.
Varaukset
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus
on arvioitavissa luotettavasti.
Liikevoitto
Liikevoitto muodostuu arvopaperitoiminnan voitoista ja tappioista, joista vähennetään henkilöstökulut, poistot ja arvonalentumiset
sekä liiketoiminnan muut kulut. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon,
mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muuten ne kirjataan rahoituseriin.
Uudet ifrs-standardit ja tulkinnat
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai
mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä,
voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla). Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä
on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kolme pääasiallista arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden
laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusperusteisten rahavirtojen ominaispiirteistä. Osakesijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, joskin
niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä voidaan tehdä peruuttamaton valinta arvonmuutosten kirjaamisesta muihin laajan tuloksen
eriin. IAS 39:n mukainen toteutuneisiin arvonalentumistappioihin perustuva malli korvautuu uudella odotettuihin tappioihin perustuvalla
mallilla. Suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. Konserni arvioi, että muutoksilla voi olla joitain vaikutuksia tuleviin tilinpäätöksiin, mutta muutosten laajuus tai sisältö ei
ole vielä kohtuudella arvioitavissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty
sovellettavaksi EU:ssa.
Muilla tulevilla standardeilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan olennaista
vaikutusta tuleviin konsernitilinpäätöksiin.
2. Segmentti-informaatio, myytävänä
olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä
lopetetut ja hankitut liiketoiminnot
Tilinpäätöksessä 2014 on raportoitu ainoastaan yksi segmentti, sillä konsernin sisäinen raportointirakenne ei luo perustetta raportoida useita segmenttejä. Mikäli konsernin raportointirakenteessa
tapahtuu muutoksia, tullaan raportoinnissa tarvittaessa siirtymään
kahteen segmenttiin. Maantieteellistä jakaumaa ei ole laadittu, sillä
kaikki toiminnot sijaitsevat Suomessa.
Mitään pitkäaikaisia omaisuuseriä ei ole vuonna 2014 luokiteltu
myytävinä oleviksi. Lopetettuja tai hankittuja liiketoimintoja ei ollut
vuonna 2014.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, lyhytaikaisista pankkitalletuksista ja rahamarkkinasijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on kolme kuukautta tai vähemmän. Konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarat sisältävät yllä mainitut erät.
|
25
Konsernin laajan tuloslaskelman liitetiedot
1 000 €
3. Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot
2014
987
-72
460
4 279
957
6 611
Tuotot kaupankäyntisalkusta
Tuotot rahastoista
Tuotot joukkovelkakirjalainoista
Osinkotuotot
Korkotuotot
Yhteensä
2013
9 206
3 048
2 212
3 180
886
18 532
4. Henkilöstö- ja hallituskulut
Palkat
Maksupohjaiset eläkekulut
Muut henkilöstökulut
Yhteensä
Henkilöstö keskimäärin
2014
-971
-148
-27
-1 146
2013
-1 213
-187
-35
-1 435
6
6
2014
-18
-5
-23
2013
-18
-3
-21
2014
2013
-31
-31
-26
-26
2014
17
-1
158
174
2013
2
-21
-214
-233
2014
-128
-12
-162
-302
2013
-3 031
-6
3
-3 034
Tiedot hallituksen ja johdon palkoista, palkkioista ja työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 26.
5. Poistot ja arvonalentumiset
Poistot
Koneet ja kalusto
Yhteensä
6. Liiketoiminnan muut kulut
Tilintarkastajien palkkiot
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastus
Yhteensä
7. Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Korkokulut
Valuuttakurssierot
Yhteensä
8. Tuloverot
Laskennallinen vero
Lähdevero ulkomaisista osingoista
Edellisten tilikausien verot
Yhteensä
|
26
Verojen täsmäytyslaskelma, vuoden 2014 verokanta oli 20,0 % ja vuoden 2013 24,5 %.
2014
5 701
2013
16 532
-1 140
1 017
-12
-5
-162
-302
-4 144
975
-6
-3
141
3
-3 034
1.10.–31.12.2014
1 028
-589
439
1.10.–31.12.2013
4 587
-670
3 917
1
359
-48
751
688
-202
-71
4 332
-235
516
-804
3 528
114
630
198
3 726
2014
89
1
90
2013
85
4
89
-67
-18
-85
-49
-18
-67
5
22
2014
86
9
95
2013
80
6
86
-75
-5
-80
-72
-3
-75
15
11
Tulos ennen veroja
Verot laskettuna kotimaan verokannalla (20,0 % ja 24,5 %)
Verovapaat tulot
Vähennyskelvottomat kulut
Tulot, jotka verotetaan toisessa maassa toisen verokannan mukaan
Kotimaan verokannan alentumisesta johtuva laskennallinen verohyöty
Verot aiemmilta tilikausilta
Tuloslaskelman vero
9. Tapahtumat vuoden 4. kvartaalin aikana
Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot
Kulut ja poistot
LIIKEVOITTO
Osuus osakkuusyritysten tuloksista
Realisoituneet tuotot osuuksista osakkuusyrityksissä
TULOS ENNEN VEROJA
Tuloverot
TILIKAUDEN TULOS
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen:
TILIKAUDEN LAAJA TULOS
Konsernin taseen liitetiedot
1 000 €
10. Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot 1.1.
Tilikauden poistot
Kirjanpitoarvo 31.12.
11. Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Hankintameno 31.12.
Tilikauden poistot
|
27
12. Osuudet osakkuusyrityksissä
2014
6 305
514
-2 187
-267
2 911
7 276
Tilikauden alussa 1.1.
Osuudet tilikauden tuloksista
Vähennykset
Osingot
Lisäykset
Tilikauden lopussa 31.12.
2013
4 926
675
-315
-381
1 400
6 305
Konsernin vuoden 2014 tulokseen on kirjattu omistusosuutta vastaava osuus Aste Holdingin 12 kuukauden tuloksesta kaudelta 1.1.–31.12.2014.
Coronaria Hoitoketjun osalta konserniin on kirjattu omistusosuutta vastaava osuus 12 kuukauden tuloksesta kaudelta 1.12.2013–30.11.2014.
Coronaria Hoitoketjun tilikausi päättyi 31.12.2014, mutta yhtiön koko vuoden lukuja ei vielä ollut saatavilla. Näin ollen konsernin tulokseen on
kirjattu osuus Coronaria Hoitoketjun 2014 tammi-marraskuun tuloksesta sekä aikaisemmin kirjaamatta jäänyt osuus joulukuun 2013 tuloksesta. Konsernin vuoden 2014 tulokseen on kirjattu omistusosuutta vastaava osuus Idean Enterprisesin 1 kuukauden tuloksesta kaudelta 1.11.–
30.11.2014. Ideanin tilikausi päättyi 31.12.2014, mutta yhtiön koko vuoden lukuja ei vielä ollut saatavilla. Miltton Groupin osalta konserniin on
kirjattu omistusosuutta vastaava osuus yhtiön 9 kuukauden tuloksesta kaudelta 1.1.–30.9.2014. Norvestian omistus Miltton Groupista myytiin
syksyllä 2014.
Konsernin osakkuusyritykset
Osakkuusyrityksiin kuuluvat mediatuotantoa- ja konsultointia tarjoava Aste Holding, terveydenhoitopalveluja tarjoava Coronaria Hoitoketju
sekä käyttökokemusten suunnittelupalveluja tarjoava Idean Enterprises. Osakkuusyhtiösijoitukset ovat suhteellisen pieniä suhteessa konsernin
varojen kokonaismäärään ja siksi niiden ei katsota olevan olennaisia. Sijoitukset on hajautettu eri toimialoille, miksi niihin liittyvä riski on yhtiön
arvion mukaan suhteellisen pieni.
Osakkuusyritykset on arvostettu pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöistä on kuitenkin tilinpäätöksen tueksi ja ja osakkuusyritysten käypien arvojen varmistamiseksi teetetty ulkopuoliset arvonmääritykset. Coronaria Hoitoketjun osalta tämä on johtanut 2,1 miljoonan euron (1,6) arvonkorotukseen tasearvosta vuosina 2012–2014. IFRS:n mukaan tällaista arvonnousua osakkuusyhtiösijoituksissa ei voida kirjata viralliseen konsernitulokseen, joten se on kirjattu oikaistuun substanssiarvoon. Asteen ja Ideanin tasearvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.
Aste Holding Oy, Helsinki
Coronaria Hoitoketju Oy, Oulu
Idean Enterprises Oy, Helsinki
Varat
6 040
14 970
2 499
Velat
3 713
8 329
1 680
Liikevaihto
6 877
39 155
8 864
Voitto
400
973
353
Norvestian
tasearvo
920
3 499
2 858
Norvestian
omistusosuus
40,0 %
19,2 %
23,8 %
Yllä olevassa taulukossa osakkuusyritysten luvut perustuvat niiden viimeksi laadittuun tilinpäätökseen. Aste Holdingin viimeisin tilikausi päättyi 31.12.2014 ja luvut perustuvat konsernitilinpäätökseen kaudelta 20.8.2013–31.12.2014. Coronaria Hoitoketjun viimeisin tilikausi päättyi
31.12.2014, mutta tilinpäätös kyseiseltä kaudelta ei vielä ollut saatavilla. Coronaria Hoitoketjun osalta taulukossa olevat luvut perustuvat näin
ollen konsernitilinpäätökseen kaudelta 1.1.–31.12.2013. Idean Enterprisesin viimeisin tilikausi päättyi 31.12.2014, mutta tilinpäätös kyseiseltä
kaudelta ei vielä ollut saatavilla. Ideanin osalta taulukossa olevat luvut perustuvat näin ollen konsernitilinpäätökseen kaudelta 1.1.–31.12.2013.
Omistusosuudet on esitetty per 31.12.2014.
13. Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä
Konserni on myöntänyt Aste Holding Oy:lle lainan, joka vastaa 1 075 (1 075) sekä Coronaria Hoitoketju Oy:lle lainan, joka vastaa 800 (800).
14. Myytävissä olevat rahoitusvarat
2014
4 560
3 516
1 044
Käypä arvo
Hankinta-arvo
Realisoitumaton arvonnousu
% varoista
3,1
2013
3 772
3 080
692
% varoista
2,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista ja pääomarahastosijoituksista. Osakkeet arvostetaan käypään
arvoon käyttäen laskennallisia arvonmääritysmenetelmiä. Arvonmäärityksen teki ulkopuolinen konsultti. Pääomarahastosijoitusten käyvät
arvot pohjautuvat pääomarahastojen hallintayhtiöiden raportteihin.
|
28
15. Kaupankäyntisalkku
2014
% varoista
2013
% varoista
Käypä arvo
65 415
44,1
61 058
41,0
Hankinta-arvo
61 434
55 347
3 981
5 711
Johdannaissopimukset
Norvestia on käyttänyt standardoituja johdannaissopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Alla olevassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten hankinta-arvot, käyvät arvot sekä kohde-etuuksien arvot. Käyvät arvot on oikaistu osakkeiden vastaavilla osinkotuotoilla. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Futuurien käyvät arvot vastaavat futuurin voittoa tai tappiota. Suojauslaskentaa ei ole sovellettu.
Osakejohdannaiset
2014
2013
Asetetut myyntioptiot, avoimet positiot
Kohde-etuuden arvo
202
200
Hankinta-arvo
-37
-41
Käypä arvo
-18
-9
Indeksijohdannaiset
Ostetut myyntioptiot, avoimet positiot
Kohde-etuuden arvo
Hankinta-arvo
Käypä arvo
-
-321
226
3
Asetetut futuurit, avoimet positiot
Kohde-etuuden arvo
Käypä arvo
-4 707
8
-
Valuuttajohdannaiset
Kohde-etuuden arvo
Käypä arvo
-10 336
62
-9 685
-136
16. Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypä arvo
Hankinta-arvo
2014
52 048
39 778
12 270
% varoista
35,1
2013
58 494
38 840
19 654
% varoista
39,3
2014
17 564
12 131
22 353
52 048
2013
24 331
13 491
20 672
58 494
% varoista
% varoista
9,8
Rahoitusvarojen jakauma käyvän arvon perusteella
Hedgerahastot
Osakerahastot
Joukkovelkakirjalainat ja -rahastot
Yhteensä
17. Saamiset
Myyntisaamiset
Konsernin sisäiset siirtosaamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
2014
2 457
90
450
2 997
% varoista
2,0
2013
110
128
646
884
2014
14 089
% varoista
9,5
2013
14 645
0,6
18. Rahavarat
Käteinen raha ja pankkitalletukset
|
29
19. Oma pääoma
Norvestialla on 900 000 A-osaketta (900 000) ja 14 416 560 B-osaketta (14 416 560). A-osakkeella on kymmenen ääntä ja B-osakkeella yksi
ääni. A-osakkeiden enimmäismäärä on 2 000 000 kappaletta ja B-osakkeiden 25 500 000 kappaletta. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Varsinainen yhtiökokous 21.3.2014 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta julkisessa kaupankäynnissä Helsingin
pörssissä. Valtuutus oikeuttaa ostamaan korkeintaan 1 531 656 B-osaketta 31.5.2015 mennessä. Hallitus valtuutettiin myös päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Maksimimäärä osakkeita, joita voidaan laskea liikkeelle, on
1 531 656 B-osaketta. Valtuutus on voimassa enintään 31.5.2015 asti. Valtuutuksen maksimimäärä osakkeita, eli 1 531 656 B-osaketta, vastaa
10,0 % osakepääomasta ja 6,5 % osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Osingot
Hallitus on ehdottanut, että osinkona vuodelta 2014 jaetaan 0,30 euroa per osake (0,35).
Ylikurssirahasto
Aiemmin ylikurssirahastoon kirjattiin osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut osakkeen nimellisarvon ylittänyt määrä.
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahastoon kirjataan myytävissä olevien rahoitusvarojen kertyneet arvonmuutokset.
20. Laskennalliset nettoverovelat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana
Vahvistetut tappiot
Laskennallinen nettoverovelka
31.12.2013
Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan
31.12.2014
5 535
-1 852
3 683
-6 378
1 654
-4 724
-843
-1 041
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2013 aikana
Vahvistetut tappiot
Laskennallinen nettoverosaaminen/-velka
31.12.2012
Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan
31.12.2013
8 379
-2 844
5 535
-6 150
-228
-6 378
2 229
-843
Kaikki muutokset laskennallisissa veroissa on kirjattu laajaan tuloslaskelmaan. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu täysimääräisenä vuoden 2008
vahvistetuista tappioista. Vuonna 2011 ja 2012 tappioita kertyi lisää johtuen siitä, että emoyhtiön verotettava tulos oli tappiollinen. Konserni kerrytti
vuonna 2009, 2010, 2013 ja 2014 verotettavaa tuloa, jota vastaan osa tappioista on voitu hyödyntää.Yhtiö uskoo, että tulevaisuudessa syntyy riittävästi
verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot voidaan täysimääräisesti hyödyntää. Hallitus seuraa säännöllisesti verohyödyn realisoitumisen todennäköisyyttä, ja laskennallista verosaamista kirjataan tarpeen mukaan alas. Laskennallinen verovelka on kirjattu sijoitusten realisoitumattomista arvonnousuista.
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
Summa ennen veroja
Verokulu
Summa verojen jälkeen
2014
352
-71
281
2013
295
-41
254
2014
19
62
37
251
369
2013
125
66
41
491
714
1 437
21. Lyhytaikaiset velat
Ostovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Johdannaisista saadut preemiot
Osakelainan vakuus
Siirtovelat
Yhteensä
|
30
Muut liitetiedot
1 000 €
22. Vastuusitoumukset
Johdannaiskaupan vakuudeksi annetut arvopaperit
Pantattujen arvopapereiden kirjanpitoarvo
2014
7 137
2013
8 825
Rahastositoumukset
Sitoumus sijoittaa Lifeline Ventures Fund I Ky:hyn
Sitoumus sijoittaa Amanda V East Ky:hyn
844
1 148
1 330
1 248
23. Vuokrasopimukset
Konserni on vuokrannut toimitilansa ja osa toimistokoneista on hankittu käyttöleasingsopimuksella. Kaikki vuokrat ovat kiinteitä.
Tulevat vähimmäisvuokrakulut vuokrasopimuksista, joita ei voi purkaa: 2014
21
1
22
1 vuoden sisällä
1 vuoden jälkeen, mutta 5 vuoden sisällä
5 vuoden jälkeen
Yhteensä
2013
22
1
23
24. Rahoitusriskien hallinta
Konserni altistuu rahoitusinstrumenttien takia pääasiassa markkina- ja valuuttariskille. Lisäksi konsernin rahamarkkinasijoituksiin ja joukkovelkakirjalainoihin liittyy luottoriski. Rahavarojen suhteellisen suuresta määrästä johtuen konsernin maksuvalmiusriski on vähäinen. Hallitus päättää
riskienhallinnan pääpiirteistä. Sijoitustoiminnan markkinariski
Konserni altistuu toiminnassaan sijoitusten hintojen vaihtelusta aiheutuvalle markkinariskille. Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti tulokseen. Yksi Norvestian sijoitustoiminnan pääperiaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten
rajoittaa kokonaisriskitasoa sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Ajoittain merkittävä osa sijoituksista voidaan kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden mahdollinen epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi Norvestian tulosta.
Herkkyysanalyysi markkinahintojen muutosten vaikutuksista konsernin rahoitusvaroihin
2014
2013
10 % alas
10 % ylös
10 % alas
10 % ylös
Kaupankäyntisalkku
-6 111
6 088
-4 521
6 112
-5 205
5 205
-5 849
5 849
-456
456
-377
377
Yhteensä
-11 772
11 749
-10 747
12 338
Norvestian johto seuraa liiketoiminnassa oikaistun substanssin Sharpen lukua sekä volatiliteettia. Sharpen luku lasketaan jakamalla riskittömän koron ylittävä tuotto tuoton volatiliteetilla. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiin. Vertailun vuoksi alla olevaan taulukkoon on lisätty OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi.
Norvestia-konsernin oikaistu substanssi (osinko-oikaistu)
Sharpe
1,1
1,0
2014
Volatiliteetti
3,8 %
10,4 %
Sharpe
2,9
2,6
2013
Volatiliteetti
3,5 %
12,0 %
Korkotason muutokset vaikuttavat Norvestian rahavarojen ja joukkovelkakirjalainojen muodostamaan tulokseen. Mikäli korkotaso olisi laskenut/noussut yhden prosenttiyksikön, vaikutus Norvestia-konsernin tulokseen olisi ollut -6/+151 (-4/+156). Kuitenkin päinvastainen tulosvaikutus olisi tyypillisesti nähtävissä kaupankäyntisalkun tuotoissa.
|
31
Valuuttariski
Valuuttakurssimuutokset, erityisesti Ruotsin kruunun ja euron välinen vaihtosuhde, vaikuttavat yhtiön tulokseen, koska suuri osa yhtiön
hedgerahastosijoituksista on tehty kruunumääräisinä. Näin ollen Ruotsin kruunun vahvistuminen/heikentyminen suhteessa euroon parantaa/heikentää Norvestian ruotsalaisten rahastosijoitusten tuottoa. Muiden maiden valuuttakurssimuutokset ovat kuitenkin puolestaan voineet vaikuttaa rahastojen kruunumääräisiin tuloksiin.
Tilikauden päättyessä konsernin varoista 78 % oli euromääräisiä, 15 % Ruotsin kruunuissa, 6 % Yhdysvaltain dollareissa ja 1 % muussa valuutassa. Yhtiö on suojannut noin 43 % Ruotsin kruunumääräisistä sijoituksistaan valuuttafutuurilla.
Ulkomaanrahan määräisten sijoitusten käyvät arvot, euroissa
SEK
USD
JPY
NOK
GBP
Yhteensä
2014
21 728
8 655
988
548
476
32 395
2013
23 809
4 961
592
444
29 806
Herkkyysanalyysi valuuttakurssimuutoksien vaikutuksista
5 % heikentyminen euroa vastaan
5 % vahvistuminen euroa vastaan
5 % heikentyminen euroa vastaan
5 % vahvistuminen euroa vastaan
2014
2014
2013
2013
SEK
-1 086
1 086
-697
697
USD
-433
433
-248
248
JPY
-49
49
-
NOK
-27
27
-30
30
GBP
-24
24
-22
22
Yhteensä
-1 620
1 620
-997
997
Luottoriski
Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy, kun vastapuoli ei vastaa sitoumuksistaan. Rahamarkkinasijoituksiin ja joukkovelkakirjalainoihin liittyy näin ollen luottoriski ja tämän pienentämiseksi yhtiö on hajauttanut sijoituksensa. Koska rahamarkkinasijoitukset ovat lyhytaikaisia (< 3 kk) ja lisäksi sekä rahamarkkina- että joukkovelkakirjalainasijoitukset tehdään pohjoismaisiin pörssiyhtiöihin, riskin katsotaan
olevan vähäinen. 31.12.2014 Norvestialla oli 14,1 miljoonaa euroa (13,2) sijoitettuna joukkovelkakirjalainoihin. Näiden sijoitusten pisin maturiteetti oli 2,9 vuotta ja keskimääräinen maturiteetti 1,8 vuotta. Sijoituksista yksikään ei ollut myöhässä.
Oman pääoman hallinnointi
Norvestian toiminnan luonteesta johtuen yhtiöllä ei ole aktiivista politiikkaa oman pääoman hallinnoimiseen. 25. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
Taulukossa on esitetty kunkin rahoitusvarojen erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja. Konsernilla ei ole
rahoitusvelkoja. Voimassa ei ole toimeenpantavia yleisiä nettoutussopimuksia.
Rahoitusvarat
Kaupankäyntisalkku
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
Saamiset
Yhteensä
Liitetieto
15
Kirjanpitoarvo
65 415
2014
Käypä arvo
65 415
Kirjanpitoarvo
61 058
2013
Käypä arvo
61 058
16
14
17
52 048
4 560
2 997
125 020
52 048
4 560
2 997
125 020
58 494
3 772
884
124 208
58 494
3 772
884
124 208
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista
31.12.2014
Kaupankäyntisalkku
65 415
52 048
4 560
Yhteensä
122 023
Käyvät arvot tilikauden lopussa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
65 415
29 092
22 956
4 560
94 507
22 956
4 560
Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä. Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat omaisuuserien noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin
syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa
joko suoraan hintana tai epäsuorasti hinnoista johdettuna. Tason 3 osakkeiden käyvät arvot määritetään käyttäen kassavirtapohjaista arvonmääritysmenetelmää. Arvonmäärityksen tekee ulkopuolinen konsultti vuosittain. Pääomarahastosijoitusten käyvät arvot pohjautuvat pääomarahastojen hallintayhtiöiden raportteihin.
|
32
Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
myytävissä olevat rahoitusvarat
Tilikauden alussa
Lisäykset
Pääomanpalautus
Laajassa tuloslaskelmassa:
Tilikauden lopussa
3 772
646
-210
352
4 560
Tilikauden aikana rahoitusvarojen käyvän arvon luokissa ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasolle 3 tai sieltä pois. Johdon arvion
mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta yhden tai useamman käyvän arvon määrittämisessä käytetyn syöttötiedon vaihtaminen mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi tasolla 3 olevien käypään arvoon arvostettujen erien arvoa merkittävästi, ottaen
huomioon kyseisten varojen suhteellisen pienen kokonaismäärän suhteessa omaan pääomaan sekä konsernin varojen kokonaismäärään.
26. Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö sekä tytär- ja osakkuusyhtiöt. Lähipiiriin luetaan myös konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt eli
hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajat. Konsernin tilinpäätös sisältää Norvestia Oyj:n ja sen kokonaan omistamien tytäryhtiöiden Norvestia
Industries Oy:n ja Norventures Oy:n tilinpäätökset. Koko konsernin emoyhtiö on Kaupthing hf.
Osuudet konserniyrityksissä
Norventures Oy
Norvestia Industries Oy
Kotipaikka
Helsinki
Helsinki
Omistusosuus, %
100,0
100,0
2014
2013
107
31
86
59
79
-50
161
-70
Luettelo konsernin osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 12.
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
Lähipiiri
Aste Holding Oy
Korkotuotot
Korkotuotot
Miltton-konserni
Korkotuotot
Hankinnat
Konserni on myöntänyt Aste Holding Oy:lle lainan, joka vastaa 1 075 (1 075) sekä Coronaria Hoitoketju Oy:lle lainan, joka vastaa 800 (800). Hankinnat
lähipiiriltä tehtiin tavanomaiseen markkinahintaan. Lähipiirisuhde Miltton-konsernin kanssa päättyi 26.11.2014, kun konsernin osuus yhtiöstä myytiin.
Konserniyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja palkkiot
Palkat
Tulospalkkiot
Yhteensä
Toimitusjohtaja, Norvestia Oyj
2014
-286
-42
-328
2013
-288
-219
-507
Toimitusjohtaja, Norvestia Industries Oy
2014
-198
-28
-226
2013
-197
-51
-248
Palkat ovat rahapalkkoja ilman luontoisetuja. Konsernin toimitusjohtajien luontoisetujen yhteenlaskettu arvo vuonna 2014 oli 3 (4). Toimitusjohtajien eläke-edut ovat työeläkelain mukaiset. Vuonna 2014 toimitusjohtajien eläkekulut olivat 96 (134). Emoyhtiö Norvestia Oyj:n
toimitusjohtajan irtisanomisaika on yksi kuukausi ja irtisanomiskorvaus vastaa kahdeksan kuukauden palkkaa. Palkkiot hallitukselle
Brjánn Bjarnason (21.3.2014–)
Georg Ehrnrooth
Robin Lindahl
Freyr Thordarson (–21.3.2014)
2014
-57
-32
-25
-32
-32
-7
-185
2013
-54
-30
-31
-31
-30
-176
Hallitukselle on maksettu ainoastaan palkkio hallitustyöskentelystä. Myönnettyjä rahalainoja, eläkesitoumuksia tai muita vakuuksia ja
vastuusitoumuksia ei ole.
|
33
Tunnusluvut
2014
2013
2012
2011
2010
4,7
16,3
5,5
-16,7
17,0
Konsernin tulosluvut
Liikevoitto/-tappio, milj. €
Tulos ennen veroja, milj. €
5,7
16,5
5,9
-16,4
16,6
Oman pääoman tuotto
3,7 %
9,5 %
4,1 %
-7,7 %
8,9 %
Sijoitetun pääoman tuotto
3,9 %
11,6 %
4,3 %
-11,2 %
10,8 %
99,0 %
98,5 %
97,9 %
99,0 %
97,9 %
4,6*
5,4
4,6
4,6
7,7
Tulos/osake, €
0,35
0,88
0,37
-0,73
0,89
Oma pääoma/osake, €
9,59
9,57
8,97
8,90
10,13
Konsernin taseluvut
Omavaraisuusaste
Osingonjako, milj. €
Osakekohtaiset tunnusluvut
Substanssi/osake, €
Substanssialennus
Osinko/osake, €
9,59
9,57
8,97
8,90
10,13
22,8 %
26,3 %
30,8 %
26,1 %
17,4 %
0,30*
0,35
0,30
0,30
0,50
Osinko/tulos
85,1 %*
39,7 %
81,8 %
neg.
56,2 %
Osinkotuotto
4,1 %*
5,0 %
4,8 %
4,6 %
6,0 %
21,0
8,0
16,8
-9,0
9,5
53,6
53,6
53,6
53,6
53,6
P/E-luku
Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä
Osakepääoma, milj. €
Vuoden lopussa
15 316 560
15 316 560
15 316 560
15 316 560
15 316 560
Vuoden keskiarvo
15 316 560
15 316 560
15 316 560
15 316 560
15 316 560
5 547
5 765
5 833
5 960
5 959
Vuoden lopussa
7,40
7,05
6,21
6,58
8,37
Vuoden ylin
7,82
7,20
7,69
8,89
8,64
Vuoden alin
6,68
5,63
5,27
5,98
7,11
Vuoden keskikurssi
7,16
6,58
6,31
7,58
7,83
113,3
108,0
95,1
100,8
128,2
Osakkeenomistajien lukumäärä vuoden lopussa
Osakkeen pörssikurssi, €
Pörssi-arvo vuoden lopussa**
Pörssikauppa
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
1 320 599
1 563 216
453 814
868 216
1 800 726
Vaihdettuja osakkeita/osakkeiden kokonaismäärä
8,6 %
10,2 %
3,0 %
5,7 %
11,8 %
Vaihdettuja osakkeita/B-osakkeiden kokonaismäärä
9,2 %
10,8 %
3,1 %
6,0 %
12,5 %
9,5
10,3
2,9
6,6
14,1
6
6
6
6
6
Vaihto pörssissä, milj. €
Henkilöstö
Keskimääräinen lukumäärä konsernissa
* Hallituksen esitys.
** A-osakkeet ovat noteeraamattomia. Taulukossa ne on arvostettu B-osakkeen kurssin mukaan.
|
34
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Tilikauden tulos
Oman pääoman tuotto
=
Oma pääoma (alkavan ja päättävän taseen keskiarvo)
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut
Sijoitetun pääoman tuotto
=
Taseen loppusumma – korottomat velat (alkavan ja päättävän taseen keskiarvo)
Oma pääoma (sisältäen vähemmistöosuuden)
Omavaraisuusaste
=
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Tilikauden tulos
Tulos/osake =
Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma (ilman vähemmistöosuutta)
Oma pääoma/osake
=
Osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Antioikaistu osinko/osake
Osinko/tulos =
Tulos/osake
Antioikaistu osinko/osake
Osinkotuotto =
Antioikaistu päätöskurssi viimeisenä kaupankäyntipäivänä
Antioikaistu päätöskurssi viimeisenä kaupankäyntipäivänä
P/E-luku=
Tulos/osake
Substanssiarvo – pörssiarvo – merkintäoikeuksien laskennallinen arvo
Substanssialennus
=
Substanssiarvo
Pörssiarvo =
Osakkeiden lukumäärä x päätöskurssi viimeisenä kaupankäyntipäivänä
|
35
Emoyhtiön tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Liite
2
Arvopapereiden ostot
Varaston muutos
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
LIIKEVOITTO
3
4
5
TULOS ENNEN VEROJA
6
Tuloverot
TILIKAUDEN TULOS
Tulos/osake, €
|
36
1.1.–31.12.2014
76 332
1.1.–31.12.2013
49 492
-67 961
6 529
-838
-23
-692
13 347
-39 685
1 984
-1 115
-21
-741
9 914
174
13 521
-213
9 701
-174
13 347
-3
9 698
0,87
15 316 560
0,63
15 316 560
Emoyhtiön tase
1 000 €
Vastaavaa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Osuudet saman konsernin yrityksissä
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta
Tilikauden tulos
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Liite
31.12.2014
31.12.2013
7
8
9
5
15
13 554
13 574
22
11
13 554
13 587
10
11
94 885
3 933
12 253
111 071
88 356
1 938
13 817
104 111
124 645
117 698
53 608
7 658
49 753
13 347
124 366
53 608
7 658
45 416
9 698
116 380
279
1 318
124 645
117 698
12
13
|
37
Emoyhtiön rahoituslaskelma
1 000 €
Tulos ennen veroja
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
1.1.–31.12.2014
1.1.–31.12.2013
13 521
9 701
23
13 544
21
9 722
-6 529
-2 153
-1 039
-9 721
-1 984
-46
-1 492
-3 522
-16
3 807
-2
6 198
-10
-10
-4 000
-10
-4 010
Maksetut osingot ja muu voitonjako
-5 361
-5 361
-4 595
-4 595
RAHAVAROJEN MUUTOS LISÄYS (+)/VÄHENNYS (-)
-1 564
-2 407
Rahavarat 1.1.
Rahavarat 31.12.
13 817
12 253
16 224
13 817
Käyttöpääoman muutos:
Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys (-/+)
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/vähennys (-/+)
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys (+/-)
Maksetut välittömät verot
Investoinnit tytäryhtiöihin
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
|
38
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Tilinpäätös on laadittu Suomen osakeyhtiö- ja kirjanpitolain sekä
kirjanpitoasetuksen mukaisesti. Lisäksi tilinpäätöksessä on otettu
huomioon Nasdaq OMX Helsinki Oy:n noteerattuja yhtiöitä koskevat
säännökset ja suositukset.
Kaikki määrät liitetiedoissa ilmoitetaan tuhansina euroina (1 000 €).
Arvostusperiaatteet
Vaihto-omaisuus esitetään sekä alimman arvon periaatteen että FIFO-periaatteen mukaisesti. Noteeratut osakkeet, muut arvopaperit,
rahastot ja joukkovelkakirjalainat arvostetaan joko hankintahintaan
tai sitä alempaan käypään arvoon. Noteeraamattomat osakkeet ja
osuudet arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.
Lyhytaikaiset saamiset arvostetaan siihen määrään, joka niistä arvioidaan kertyvän.
Saamiset ja velat ulkomaisessa valuutassa on tilinpäätöspäivänä arvostettu Euroopan keskuspankin vahvistamaan keskikurssiin.
Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankitut atk-ohjelmistot, jos on
todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä.
Aineettomat hyödykkeet kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan, viiden vuoden kuluessa.
Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä kumulatiivisilla suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta vastaavat
verolaissa säädettyä 25 %:n enimmäismäärää jäännösarvosta. Tämän
arvioidaan vastaavan hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa.
Tuloverot
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannuista tai palautetuista veroista. Tilikauden verotettavaan tulokseen perustuva vero lasketaan Suomen verokannan perusteella.
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot
1 000 €
2. Liikevaihto
Liikevaihtoon sisältyy lähinnä myynti-, korko- ja osinkotuottoja.
2014
71 223
4 222
684
203
76 332
2013
45 417
3 180
636
259
49 492
Palkat
Eläkekulut
Muut henkilöstökulut
Yhteensä
2014
-718
-101
-19
-838
2013
-948
-140
-27
-1 115
josta toimitusjohtajan palkka
-328
-507
Arvopapereiden myynti
Osinkotuotot
Korkotuotot
Muut tuotot
Yhteensä
3. Henkilöstö- ja hallituskulut
Palkat ovat rahapalkkoja ilman luontoisetuja. Toimitusjohtajan luontoisetujen yhteenlaskettu arvo vuonna 2014 oli 2 (2). Toimitusjohtajan
eläke-edut ovat työeläkelain mukaiset. Vuonna 2014 toimitusjohtajan eläkekulut olivat 57 (88). Norvestian toimitusjohtajan irtisanomisaika
on kuukausi ja irtisanomiskorvaus vastaa kahdeksan kuukauden palkkaa. Vuonna 2014 toimitusjohtajalle kirjattiin tulospalkkiota 42 (219).
|
39
Palkkiot hallitukselle
2014
-57
-32
-25
-32
-32
-7
-185
Brjánn Bjarnason (21.3.2014–)
Georg Ehrnrooth
Robin Lindahl
Freyr Thordarson (–21.3.2014)
Yhteensä
2013
-54
-30
-31
-31
-30
-176
Hallitukselle on maksettu ainoastaan palkkio hallitustyöskentelystä. Myönnettyjä rahalainoja, eläkesitoumuksia tai muita vakuuksia ja
vastuusitoumuksia ei ole.
Henkilöstö
Henkilöstö keskimäärin
2014
5
2013
5
2014
-18
-5
-23
2013
-18
-3
-21
2014
2013
-31
-31
-26
-26
2014
17
-1
158
174
2013
2
-215
-213
2014
89
1
90
2013
85
4
89
-67
-18
-85
-50
-18
1
-67
5
22
4. Poistot ja arvonalentumiset
Koneet ja kalusto
Yhteensä
5. Liiketoiminnan muut kulut
Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastus
Yhteensä
6. Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Korkokulut
Valuuttakurssierot
Yhteensä
Emoyhtiön taseen liitetiedot
1 000 €
7. Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Hankintameno 31.12.
Tilikauden poistot
Pyöristykset
|
40
8. Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Hankintameno 31.12.
Tilikauden poistot
2014
86
9
95
2013
80
6
86
-75
-5
-80
-72
-3
-75
15
11
2014
13 554
13 554
2013
9 554
4 000
13 554
9. Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Hankintameno 31.12.
Y-tunnus
1604596-7
2140759-8
Norventures Oy, Helsinki
Norvestia Industries Oy, Helsinki
Osakepääoma
200
3
Osakemäärä Osuus osakkeista, %
200 000
100,0
100
100,0
Kirjanpitoarvo
221
13 333
10. Vaihto-omaisuuteen kuuluvat arvopaperit
2014
94 885
117 463
22 578
2013
88 356
119 552
31 196
2014
2 250
1 233
450
3 933
2013
60
1 232
646
1 938
Tilikauden tulos
9 698
-9 698
13 347
13 347
Yhteensä
116 380
0
-5 361
13 347
124 366
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta
Tilikauden tulos
Yhteensä
2014
49 753
13 347
63 100
2013
45 416
9 698
55 114
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Yhteensä
53 608
7 658
61 266
53 608
7 658
61 266
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
11. Saamiset
Myyntisaamiset
Konsernin sisäiset lainasaamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
12. Oma pääoma
Oman pääoman muutokset
Siirrot
Osingot
Tilikauden tulos
Osakepääoma
53 608
Ylikurssirahasto
7 658
Kertyneet voittovarat
45 416
9 698
-5 361
53 608
7 658
49 753
|
41
13. Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Johdannaisista saadut preemiot
Osakelainan vakuus
Siirtovelat
Yhteensä
2014
10
54
37
178
279
2013
117
57
41
492
611
1 318
Siirtovelkojen olennaiset erät
Palkat sosiaalikuluineen
Realisoitumaton futuuritappio
Muut kulut
Yhteensä
70
7
101
178
351
136
124
611
Muut liitetiedot
1 000 €
14. Johdannaissopimukset
Norvestia on käyttänyt standardoituja johdannaissopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Alla olevassa taulukossa esitetään
johdannaissopimusten hankinta-arvot, käyvät arvot sekä kohde-etuuksien arvot. Käyvät arvot on oikaistu osakkeiden vastaavilla osinkotuotoilla. Johdannaisista saadut preemiot on kirjattu vaihto-omaisuuteen, johon sovelletaan alimman arvon periaatetta. Futuurien käyvät arvot
vastaavat futuurin voittoa tai tappiota. Suojauslaskentaa ei ole sovellettu. Osakejohdannaiset
Asetetut myyntioptiot, avoimet positiot
Kohde-etuuden arvo
Hankinta-arvo
Käypä arvo
2014
2013
202
-37
-18
200
-41
-9
-
-321
226
3
Kohde-etuuden arvo
Käypä arvo
-4 707
8
-
Valuuttajohdannaiset
Kohde-etuuden arvo
Käypä arvo
-10 336
62
-9 685
-136
2014
4 524
2013
5 375
Indeksijohdannaiset
Ostetut myyntioptiot, avoimet positiot
Kohde-etuuden arvo
Hankinta-arvo
Käypä arvo
15. Vastuusitoumukset
Johdannaiskaupan vakuudeksi annetut arvopaperit
Pantattujen arvopapereiden kirjanpitoarvo
|
42
Voitonjakoehdotus
Voitonjakokelpoiset varat emoyhtiön tilinpäätöksessä ovat 63 100 197 euroa, josta tilikauden voitto on 13 346 736 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotetun osingonjaon voida katsoa vaikuttavan
yhtiön maksukykyyn.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
• 15 316 560 osakkeelle jaetaan osinkona 0,30 euroa/osake
• kertyneiden voittovarojen tilille jätetään
4 594 968 €
58 505 229 €
63 100 197 €
Jos hallituksen ehdotus hyväksytään, Norvestia Oyj:llä on osingonjaon jälkeen omaa pääomaa seuraavasti:
• osakepääoma
• ylikurssirahasto
• kertyneet voittovarat
53 607 960 €
7 658 280 €
58 505 229 €
119 771 469 €
Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 2.4.2015. Vahvistettu osinko maksetaan täsmäytysajan päätyttyä 13.4.2015.
Helsingissä, 2.2.2015
J.T. Bergqvist
Hilmar Thór Kristinsson
PuheenjohtajaVarapuheenjohtaja
Brjánn Bjarnason
Georg Ehrnrooth
Robin Lindahl
Juha Kasanen
Toimitusjohtaja
|
43
|
44
Tilintarkastuskertomus
Norvestia Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Norvestia Oyj:n kirjanpidon, tilin
päätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta
1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa
oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös
ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja
toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä
ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että
noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet
tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että
suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai
toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko
emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet
tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai
yhtiöjärjestystä.
lisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen
esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastus
evidenssiä.
Lausunto konsernitilinpäätöksestä
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausunto tilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus
antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja
riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 3. päivänä helmikuuta 2015
KHT-yhteisö
Jan Holmberg
KHT
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen
sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista.
Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan,
johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan
tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja
arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei
siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen
valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden,
toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuul-
|
45
Hallitus ja johto
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Hallituksen
muut jäsenet
J.T. Bergqvist
Tekniikan tohtori
Helsinki
Syntynyt 1957
Hilmar Thór Kristinsson
Kauppatieteiden maisteri
Islanti
Syntynyt 1971
Brjánn Bjarnason
Kauppatieteiden maisteri,
tekniikan kandidaatti
Islanti
Syntynyt 1980
Aikaisempi työkokemus:
2009–2012 Konsernijohtaja,
K. Hartwall Oy Ab
2002–2005 Johtokunnan jäsen,
Nokia-yhtymä
1988–2005 Liiketoiminnan ja markkinoinnin johtotehtävät, Nokia Networks Oy
Senior Director, Kaupthing hf.
Hallituksen puheenjohtaja:
Huurre Group Oy ja
Redla Industriförvaltning Ab
Hallituksen jäsen:
Innofactor Oyj ja Ascom Holding AG
Partneri:
Boardman Oy
Aloitti Norvestian hallituksessa:
10.3.2009
Osakeomistus Norvestia Oyj:ssä: -
Johtotehtävät, Kaupthing Bank hf.
Hallituksen jäsen:
Kaupskil ehf. ja Refresco Gerber BV
Hallituksen jäsen:
CD Group AS
21.3.2014
Osakeomistus Norvestia Oyj:ssä: -
20.10.2003
Osakeomistus Norvestia Oyj:ssä:
56 636
2007–2009 Risk Manager, Glitnir Funds hf.
2006–2007 Analyytikko, Financial
Advisory Services, Deloitte
|
46
Toimitusjohtaja
Georg Ehrnrooth
Agrologi
Lapinjärvi
Syntynyt 1966
Robin Lindahl
Saksa
Syntynyt 1964
mm. Corbis S.A., Fennogens Investments
S.A., Geveles Ab ja Semerca
Investments S.A.
Hallituksen jäsen:
mm. eQ Oyj, Oy Forcit Ab, Pöyry Oyj,
Anders Wallin säätiö ja Paavo Nurmen
säätiö
President, EVP Metals, Energy & Water
Business Area, Outotec Oyj
12.3.2010
22 000 osaketta
Juha Kasanen
Diplomi-insinööri,
kauppatieteiden lisensiaatti
Espoo
Syntynyt 1957
2011–2013 Executive Vice President, Market
Operations, Outotec Oyj
2010–2011 Senior Vice President, Global
Operator Sales, Nokia Oyj
2006–2009 Vice President, Head of
Finance and Control Markets, Nokia Oyj
1997–2006 Johtotehtävät, Nokia
Networks Oy
2000–2003 Sijoituspäällikkö, Norvestia Oyj
1991–2000 Pääomamarkkinoiden valvonta,
kehitys ja tutkimus, Suomen Pankki ja
Rahoitustarkastus
1989–1991 Pörssimeklari ja analyytikko
Norvestia Industries Oy
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen:
Norventures Oy
10.3.2005
8 000 osaketta
Aloitti Norvestiassa: 1.2.2000
Aloitti vt. toimitusjohtajana: 20.10.2003
Aloitti toimitusjohtajana: 19.10.2004
7 000 osaketta
Ti l i n ta r k a s ta j at
Ti l i n ta r k a s t u s
va l i o k u n t a
KHT Jan Holmberg,
päävastuullinen tilintarkastaja
KHT Lauri Kallaskari,
varatilintarkastaja
Robin Lindahl, puheenjohtaja
Georg Ehrnrooth, jäsen
|
47
Selvitys Norvestia-konsernin
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2014
Norvestia Oyj on Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö, jonka B-osake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. Norvestiakonsernin päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen
lainsäädäntöä sekä Norvestia Oyj:n yhtiöjärjestystä.
Norvestia Oyj noudattaa hallinnoinnissaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnointikoodi on saatavilla
kokonaisuudessaan osoitteessa www.cgfinland.fi.
Yhtiökokous
Yhtiökokous on yhtiön ylin päätöksentekoelin. Se kokoontuu
normaalisti kerran vuodessa. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa yhtiön asioissa. Yhtiökokous päättää
osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräämistä asioista, kuten
tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, osingonjaosta ja
yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä
tilintarkastajat, ja päättää heille maksettavista palkkioista.
Yhtiökokouskutsu on saatavilla yhtiön kotisivuilla vähintään 21
päivää ennen yhtiökokousta. Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen ja yhtiökokouksen päätöksiin liittyvine liitteineen
on saatavilla yhtiön kotisivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.
Hallitus
Hallituksen tehtävänä on vastata yhtiön hallinnon ja toiminnan
tarkoituksenmukaisesta organisoinnista sekä siitä, että lakeja
ja muita sääntöjä noudatetaan. Hallitus valvoo kirjanpitoa ja
huolehtii varainhoidon toiminnan tarkoituksenmukaisesta
järjestämisestä. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää
toimitusjohtajan palkitsemisesta.
Kokoonpano
Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuosittain seuraavaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Yhtiökokous nimittää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhtiön hallituksen jäsenistä. Yhtiökokouskutsu sisältää ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta.
Norvestian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitus koostuu 3–8
varsinaisesta hallituksen jäsenestä sekä korkeintaan neljästä varajäsenestä. Vuoden 2014 lopussa hallitus koostui viidestä varsinaisesta jäsenestä. Kummatkin sukupuolet eivät olleet edustettuina
hallituksessa, eikä kokoonpano tältä osin vastannut suositusta.
Yhtiön suhteellisen pienen koon takia suosituksen noudattaminen on pidemmän aikavälin tavoite.
|
48
Norvestian hallitus koostuu seuraavista henkilöistä:
Puheenjohtaja:
J.T. Bergqvist, syntynyt 1957
Tekniikan tohtori
Varapuheenjohtaja:
Hilmar Thór Kristinsson, syntynyt 1971
Hallituksen muut jäsenet:
Brjánn Bjarnason, syntynyt 1980
Kauppatieteiden maisteri, tekniikan kandidaatti
Georg Ehrnrooth, syntynyt 1966
Agrologi
Robin Lindahl, syntynyt 1964
President, EVP Metals, Energy & Water Business Area,
Outotec Oyj
Lisätietoja hallituksen jäsenistä löytyy vuosikertomuksen
sivuilta 46–47.
Hallituksen jäsenten riippumattomuus
Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä ovat J.T.
Bergqvist, Georg Ehrnrooth ja Robin Lindahl. Omistusrakenteen
johdosta on pidetty tärkeänä, että pääomistajalla on vahva asema
hallituksessa. Hilmar Thór Kristinsson ja Brjánn Bjarnason ovat
riippuvaisia pääomistajasta, Kaupthing hf:stä.
Työrutiinit
Hallitus vahvistaa vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen
pidettävässä kokouksessa työjärjestyksensä, toimitusjohtajan
ohjesäännön sekä tilintarkastusvaliokunnan työjärjestyksen.
Hallituksen työjärjestys sisältää muun muassa ohjeita hallituksen
kokousten muodosta ja sisällöstä, yhtiön taloudellisesta raportoinnista, sijoituksista sekä ulkoisesta tiedottamisesta. Hallitus
tarkastaa ja vahvistaa yhtiön hyväksymis- ja valtuutusohjeet sekä
toiminimen kirjoitusoikeudet. Hallitus suorittaa myös vuosittaisen sisäisen itsearvioinnin työskentelystään.
Hallituksen tiedonsaanti
Hallitukselle laaditaan kahdesti kuukaudessa yhtiön salkkuraportti, joka sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa yhtiön sijoituksista ja niiden tuotoista. Yhtiön kehitys käydään läpi jokaisessa
allituksen kokouksessa. Hallitus saa myös osavuosikatsausten,
h
tilinpäätösten ja vuosikertomusten luonnokset nähtäväkseen
ennen näitä käsittelevää hallituksen kokousta.
huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisesta hoidosta ja muiden
pakollisten säännösten noudattamisesta. Toimitusjohtaja vastaa
myös siitä, että yhtiön varainhoito on turvallisesti järjestetty.
Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen.
Kokoontumiset
Hallitus kokoontui kolmetoista kertaa vuonna 2014 ja osallistumisaktiviteetti oli 97 %.
Palkitseminen
Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu
tarvittaessa. Varsinaisissa hallituksen kokouksissa käsitellään
muun muassa sisäisiä raportteja toiminnan kehityksestä ja
tuloksesta sekä vahvistetaan ulkoiset raportit, kuten osavuosikatsaukset, tilinpäätökset ja vuosikertomukset. Strategisia kysymyksiä hallitus käsittelee tarpeen vaatiessa. Hallituksen jokaista
kokousta varten laaditaan esityslista, joka jaetaan etukäteen
hallituksen jäsenille. Kaikista hallituksen kokouksista pidetään
pöytäkirjaa, joka tarkastetaan ja jaetaan hallituksen jäsenille ja
tilintarkastajille.
Hallituksen jäsenille maksetaan palkkiota 21.3.2014 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti seuraavasti:
Tilintarkastusvaliokunta
Hallitus valitsee keskuudestaan tilintarkastusvaliokunnan.
Valiokunnan jäsenillä tulee olla tehtävään tarvittava pätevyys.
Tilintarkastusvaliokunnan ensisijaisena tehtävänä on tilintarkastajien työn sekä sen yhteydessä ilmenevien asioiden seuranta. Lisäksi tilintarkastusvaliokunta seuraa yhtiön taloudellista
asemaa ja valvoo sen taloudellista raportointia. Tehtäviin kuuluu
myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi, lakien ja
määräysten noudattamisen arviointi, yhteydenpito tilintarkastajiin sekä tilintarkastajien raporttien läpikäynti ja tilintarkastajien
antamien suositusten arviointi. Tilintarkastusvaliokunta raportoi
hallitukselle säännöllisesti.
Tilintarkastusvaliokuntaan kuuluvat Robin Lindahl (puheenjohtaja) ja Georg Ehrnrooth (jäsen). Molemmat tilintarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista. Tilintarkastusvaliokunta koostuu
kahdesta jäsenestä, mikä poikkeaa suosituksesta. Hallitus katsoo
määrän olevan riittävä, koska yhtiö on suhteellisen pieni.
Tilintarkastusvaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2014 ja
kokousten osallistumisaktiviteetti oli 100 %.
Yhtiössä ei ole muita valiokuntia.
Toimitusjohtaja
Juha Kasanen, syntynyt 1957
Diplomi-insinööri, kauppatieteiden lisensiaatti
Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen
antamien neuvojen ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja
Yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten rahapalkkiot vuosittain ja hallitus puolestaan vahvistaa toimitusjohtajan palkan ja
muut edut. Hallitus päättää myös toimitusjohtajan kannustepalkkioista. Hallituksen jäsenille ei makseta palkkioita muulla kuin
hallituksen jäsenyyden perusteella.
• puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkio 58 000 euroa
• varapuheenjohtajalle vuosipalkkio 32 000 euroa
• muille jäsenille vuosipalkkio 32 000 euroa.
Lisäksi työskentelystä hallituksen valiokunnissa maksetaan
kokouspalkkiona 350 euroa. Hallituksen jäsenille maksetaan majoitus- ja matkakulut laskun mukaan. Hallitukselle myönnettyjä
rahalainoja, eläkesitoumuksia tai muita vakuuksia ja vastuusitoumuksia ei ole.
Toimitusjohtajan eläke-edut määräytyvät työntekijän eläkelain
(TyEL) mukaan. Vuonna 2014 toimitusjohtajan eläkekulut olivat
57 000 euroa. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yksi kuukausi, ja irtisanomiskorvaus vastaa kahdeksan kuukauden palkkaa.
Toimitusjohtajalle maksetaan kiinteän kuukausipalkan lisäksi
tulospalkkiota. Tulospalkkio perustuu yhtiön vuosittaiseen substanssituottoon kulujen ja verojen jälkeen. Yhtiön hallitus vahvistaa
tulospalkkion perusteet. Tulospalkkion enimmäisraja
on 90 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta.
Vuonna 2014 toimitusjohtajalle kirjattiin palkkaa, luontoisetuja
ja tulospalkkioita yhteensä 330 000 euroa. Kiinteän palkan osuus
oli 288 000 euroa, josta luontoisetujen osuus oli 2 000 euroa.
Tulospalkkion osuus oli 42 000 euroa.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
pääpiirteet
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa,
että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, sen tuottama
taloudellinen informaatio on luotettavaa, ja säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.
Sisäistä valvontaa toteuttavat yhtiössä ylin johto ja koko muu
henkilökunta. Ylin vastuu kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta kuuluu yhtiön hallitukselle. Toimitusjohtajan tehtävänä on
|
49
huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä
käytännössä.
Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiöllä ja sen tytäryhtiöillä on
sisäinen tarkastus, joka toimii tarkoituksenmukaisesti. Emoyhtiö
tarkastaa oman kirjanpidon ja raportoinnin sekä muun muassa
tytäryhtiöiden tilinpäätökset, markkina-arvot ja salkkuraportit.
Sisäinen tarkastus on järjestetty siten, että jokin toinen taho kuin
laatija itse aina tarkastaa työn.
Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön riskienhallinnasta ja päättävät riskienhallintaan liittyvistä asioista. Yhtiö
altistuu rahoitusinstrumenttien takia pääasiassa markkina- ja
valuuttariskille. Lisäksi yhtiön rahamarkkinasijoituksiin ja joukkovelkakirjalainoihin liittyy luottoriski. Rahavarojen suhteellisen
suuresta määrästä johtuen yhtiön maksuvalmiusriski on vähäinen. Yksi yhtiön sijoitustoiminnan pääperiaatteista on hajauttaa
sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa. Yhtiö suojautuu
ajoittain riskeiltä myös optioilla ja asetetuilla indeksifutuureilla.
Tilintarkastus
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vähintään yksi varsinainen
tilintarkastaja, jonka on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä
tilintarkastaja. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan/tilintarkastajat, jonka/joiden toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokouskutsu sisältää ehdotuksen
tilintarkastajan valinnasta.
|
50
Yhtiön vuositilinpäätöksen yhteydessä tilintarkastajat laativat
osakkeenomistajille tilintarkastuskertomuksen. Lakisääteisen
tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa
oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta. Tilintarkastuksen avulla osakkeenomistajat saavat riippumattoman lausunnon siitä, miten yhtiön kirjanpito, tilinpäätös
ja hallinto on hoidettu.
Tilintarkastajien kulut korvataan laskun mukaisesti. Vuonna
2014 tilintarkastajille kirjattiin 31 000 euroa tilintarkastustyöstä
Norvestia-konsernissa ja Norvestia Oyj:ssä.
Sisäpiirihallinto
Yhtiö noudattaa Nasdaq OMX Helsinki Oy:n 1.7.2013 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta. Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja kuuluvat julkiseen sisäpiirirekisteriin. Norvestian julkisen
sisäpiirin omistustiedot ja kytkennät päivitetään, kun muutoksia
tapahtuu. Yhtiö ylläpitää myös sisäistä yhtiökohtaista rekisteriä,
johon kuuluu koko henkilöstö sekä sellaiset henkilöt, jotka saavat
säännöllisesti haltuunsa sisäpiiritietoa. Yhtiökohtainen rekisteri
ei ole julkinen.
Hallinnointiperiaatteet yhtiön Internet-sivuilla
Selostusta yhtiön hallinnointiperiaatteista päivitetään osoitteessa
www.norvestia.fi.
Norvestian
henkilöstö
Juha
Kasanen,
toimitusjohtaja
Jonna
Vaarnanen,
talouspäällikkö
Eerika
LehtiläVuorio, HR ja
sijoittajasuhteet
Juha
Mikkola,
Senior Investment
Director
Ville
Kettunen,
Saara
Kauppila,
sijoituspäällikkö
analyytikko
|
51
Avainsanoja
Substanssiarvo
Sharpen luku
Konsernin substanssiarvolla on keskeinen merkitys Norvestian kaltaiselle sijoitusyhtiölle. Substanssiraportissa lasketaan Norvestian
käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen erotus. Substanssiarvon osinko-oikaistu muutos tiettynä ajanjaksona vastaa yhtiön
sijoitusten tuottoa. Nettosubstanssi vastaa myös IFRS:n mukaista
konsernin omaa pääomaa ilman vähemmistöosuutta.
Sharpen luku on nobelisti William Sharpen kehittämä riskikorjattu
tuottomittari. Matemaattisesti luku lasketaan jakamalla riskittömän koron ylittävä tuotto tuoton volatiliteetilla. Mitä suurempi
Sharpen luku on, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa
riskiinsä. Sharpen luvun avulla voidaan verrata eri riskin omaavien
sijoituskohteiden tuottoja keskenään. Jos sijoitus on tuottanut alle
riskittömän koron, Sharpen luku on negatiivinen. Sivulla 7 Norvestian Sharpen lukua on verrattu OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin
Sharpen lukuun.
Vuodesta 2012 Norvestia on julkistanut myös oikaistun substanssiarvon, jossa on otettu huomioon arvonnousut osakkuusyrityksissä.
IFRS:n mukaan arvonnousua osakkuusyhtiösijoituksissa ei voida
kirjata.
Norvestian substanssiarvo lasketaan ja julkistetaan kuukausittain.
Substanssialennus
Substanssialennus, joka ilmaistaan prosentteina, on substanssiarvon ja markkina-arvon erotuksen suhde substanssiarvoon. Tällainen substanssialennus on tyypillinen sijoitusyhtiöille.
Verotus
Sijoitusyhtiö kirjaa realisoituneesta voitosta kulloisenkin yhteisöverokannan mukaisen veron. Laskennallinen verovelka lasketaan
realisoitumattomalle arvonnousulle, eli sille arvolle, jolla yhtiön
varojen käypä arvo ylittää niiden hankinta-arvon. Vuoden 2014
verokanta oli 20,0 % ja vuoden 2013 24,5 %.
Verrattaessa Norvestian kaltaista sijoitusyhtiötä esimerkiksi sijoitusrahastoihin, on otettava huomioon verotuksen eroavaisuudet.
Tämä koskee sekä voitonjaon että arvonmuutoksen verotusta.
Norvestian substanssiraportissa verovaikutukset on huomioitu
kokonaisuudessaan. Norvestian saamat osingot listatuilta yhtiöiltä
ovat pääosin verovapaita.
Volatiliteetti
Volatiliteetilla eli keskihajonnalla mitataan tilastollisesti, kuinka paljon sijoituksen arvo vaihtelee. Keskihajontaa käytetään
sijoituksen riskitason mittaamiseen. Yleisesti voidaan sanoa, että
mitä korkeampi volatiliteetti, toisin sanoen mitä suuremmat arvon
vaihtelut ovat, sitä korkeampi on riski ja päinvastoin.
Vuonna 2014 OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin kuukausihavainnoista laskettu volatiliteetti oli 10,4 %, kun taas Norvestian osinkooikaistun substanssin volatiliteetti oli 3,8 %. Norvestian strategiaan
kuuluu alhainen volatiliteetti, jonka edellytyksenä on yleensä matala riskitaso ja tasainen tuotto.
|
52
Selkeästi sijoittamisesta.
Lue Punaisen mukin blogia
osoitteessa
www.norvestia.fi/blogi
ja osallistu keskusteluun.
Norvestia Oyj
Pohjoisesplanadi 35 E
00100 Helsinki
Puh. 09 6226 380
Fa k s i 0 9 6 2 2 2 0 8 0
Y-t u n n u s 05 8 625 3 - 1
w w w. n o r v e s t i a . f i

Juhlan kunniaksi

Transcription

Similar documents

Vuosikokouksen pöytäkirja 2014 (pdf)

Avaa liite

Keskisuomalainen Oyj:n pörssitiedote 18.2.2015

4. Tmi Vesa Vakka Koneet ja kalusto 120 000 30 000 90 000 100

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta

Vuosikertomus - Pellon Sähkö Oy

Tässä

1/2015 - 24Mags

VUOSIKERTOMUS - Hämeen Kuljetus Oy