2/2015 - Suomen Yrittäjät

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE
2/2015 – 28.4.2015
1. Selvitys: yritykset hyötyvät yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksista
Yritykset kokevat yritysten yhteishankkeisiin myönnettävän tuen olevan
usein ratkaisevassa roolissa niiden kansainvälistymisessä. Yli puolet yrityksistä ei olisi osallistunut yhteishankkeisiin ilman julkista tukea. Lähes 80 %
piti julkisen sektorin toimintaa yritysten viennin kehittämisessä erittäin
hyödyllisenä tai jopa välttämättömänä.
Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön 22.4.2015 julkaisemassa selvityksessä ” Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin.” Selvitys
arvioi TEM:n ja ELY-keskusten myöntämien yritysten yhteishankkeisiin tarkoitettujen kansainvälistymisavustusten vaikutuksia. Yritysten kansainvälistymisavustusta on käytetty pääasiassa kansainvälisiin näyttely- ja messuosallistumisiin sekä vientiverkosto- ja vientirengashankkeisiin.
Suurimmiksi hyödyiksi yritykset arvioivat lisääntyneet asiakaskontaktit, yrityksen tunnettuuden ja näkyvyyden kasvun, kustannussäästöt sekä viennin
kasvun, käynnistymisen tai käynnistymisen aikaistumisen. Lähes 60 prosenttia yrityksistä kertoi hankkeen synnyttäneen vientiä kohdealueille ja
33 prosenttia odotti tuloksia lähivuosina.
Yli puolet yrityksistä arvioi, että avustuksella oli suuri tai erittäin suuri
merkitys viennin kasvulle ja sen laajenemiselle uusille markkina-alueille,
uusien tuotteiden lanseeraukselle, kansainvälisen tunnettuuden kasvulle
sekä markkinatuntemuksen, kilpailutilanteen ja kilpailijoiden tuntemuksen
lisääntymiselle.
Best Practice -tiedote kv-verkostolle 1(6)
Yhteishankkeisiin osallistuneet yritykset ovat pääasiassa mikro- ja pkyrityksiä . Neljäsosa yhteishankkeisiin osallistuneista yrityksistä on vientiään aloittavia yrityksiä ja yritysten toimialajakauma on laaja.
Kyselyyn vastasi 203 yritystä. Selvitys on luettavissa TEM:n verkkosivuilla
osoitteessa:
http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut?C=98033&xmid=5445
Selvitys liitteenä, ÄLÄ printtaa, kyseessä on 93-sivuinen julkaisu.
Lisätiedot:
ylitarkastaja Natalia Härkin, TEM, p. 029 504 9016
2. Byrokratian hauta: Ennen tuen käsittely kesti viikon, nyt kuukausia
Suomen Yrittäjät. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teknologiateollisuus
ry vaativat, että Team Finland Explorer -rahoitus palautetaan kokonaisuudessaan ELY-keskuksilta takaisin Tekesin hallinnoitavaksi.
Järjestöjen mielestä Tekesissä hyvin käynnistynyt kansainvälistymisen ostopalvelun tuki uhkaa nyt hautautua ELY-keskusten byrokratiaan.
Tekesin kesällä 2014 lanseeraaman rahoitusmuodon kautta kansainvälistyvä pk-yritys pystyi hakemaan avustusta ostamiinsa asiantuntijapalveluihin
esimerkiksi markkinoiden kartoituksessa ja kansainvälisten liiketoimintasuunnitelmien teossa. Hyvin käynnistyneen tuen hallinnointi siirrettiin viime helmikuussa Tekesistä ELY-keskuksiin, osaksi normaalia investointi- ja
kehittämisavustusta.
Järjestöt kritisoivat, että rahoituksen siirtäminen Tekesistä ELY-keskuksiin
on yritysten kannalta selkeä palvelun heikennys, joka näkyy jo nyt kansainvälistyvien pk-yritysten arjessa.
Yritykset eivät osaa hyödyntää eivätkä löydä instrumenttia. ELY-keskusten
kansainvälistymisasiantuntijat vastaanottavat ja ohjeistavat hakemuksia
muun työnsä ohessa. Resurssit ja osaaminen vaihtelevat tuen myöntämisessä alueittain, vaikka yritysten kansainvälistymisessä tuen tarve tulisi arvioida aina kansallisesta näkökulmasta.
– Tekesissä Explorer-hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli viikko.
ELY-keskuksissa puhutaan maakunnasta riippuen useista kuukausista. Lisäksi säännölliset katkokset rahoituksen saatavuudessa ovat Elyjen arkea.
On myös olemassa riski rahoituksen kohdentumisesta muuhun kuin yritysten kansainvälistymisen edistämiseen, vaatimuksessa todetaan.
Team Finland Explorer -rahoituksen tarve syntyi, kun Finpron julkisrahoitteinen maksullinen konsultointi lakkautettiin.
Best Practice -tiedote kv-verkostolle 2(6)
Uuden avustuksen kautta kansainvälistyvä pk-yritys sai avustuksena puolet
kansainvälistymiseen tarkoitetun ostopalvelun hinnasta, minimissään 4 000
euroa yritystä kohden. Tekes varasi instrumentille alustavasti viisi miljoonaa euroa, ja vastaanotti kahdeksan kuukauden aikana Explorerhakemuksia kiihtyvällä tahdilla tasaisesti kaikkialta Suomesta noin 150.
Rahoitettuihin hankkeisiin Tekes myönsi yli neljä miljoonaa euroa avustusta.
Kimmo Koivikko
3. Vientitakuulaki muuttuu
Hallitus antoi 23.4.2015 presidentille vahvistettavaksi muutokset valtion
vientitakuulakiin.
Lain tarkoituksena on monipuolistaa viennin rahoitusmahdollisuuksia ja siten edistää vientiä.
Vientitakuu on mahdollista myöntää ulkomaiselle ostajalle myönnetyn
vientiluoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Lisäksi vientitakuu on
mahdollista myöntää kotimaahan suuntautuville vientiä edistäville investoinneille myönnetyn luoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi.
Pankit voivat saada myöntämälleen vientiluotolle tai kotimaahan suuntautuvan investoinnin rahoittamiseksi myöntämälleen luotolle erillisen vientitakuun, jälleenrahoitustakuun. Takuun nojalla pankki voisi jälleenrahoittaa myöntämänsä luoton siirtämällä luoton sijoittajalle ja saamalla vastikkeena jälleenrahoituksen.
Lain tavoitteena on edistää rahoitusmarkkinoiden toimintaa parantamalla
vientitakuun saaneiden luotto- ja rahoituslaitosten mahdollisuuksia rahoittaa vientiä. Se myös hillitsisi tarvetta käyttää Finnveran varainhankintaan
perustuvaa Suomen Vientiluoton myöntämää vienti- ja alusluottojen rahoitusta, kun osa viennin rahoituksesta voisi toteutua pankkien rahoittamilla
vientiluotoilla.
Jälleenrahoitustakuun avulla rahoitettavan tyypillisen sijoituskohteen koon
arvioidaan olevan noin 100-200 miljoonaa euroa. Lainmuutos ei aiheuta
tarvetta muuttaa Finnveran vientitakuiden voimassa olevaa myöntämisvaltuutta, jonka suuruus on 17 miljardia euroa.
Muutokset tulevat voimaan 1.5.2015.
Lisätiedot:
erityisavustaja Laura Manninen, TEM, p. 050 361 7511
hallitusneuvos Kari Parkkonen, TEM, p. 029 5064 938
Best Practice -tiedote kv-verkostolle 3(6)
4. Team Finland LetsGrow lähtenyt lupaavasti liikkeelle
Keväällä 2014 lanseerattu Finnveran, Tekesin ja Finpron yhteinen
Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelma on hyvässä vauhdissa, ja ensimmäiset rahoituspäätökset on jo tehty. Keskusteluja kansainvälisen
kasvun rahoitusvaihtoehdoista on käyty jo yli sadan yhtiön kanssa.
Finnvera on rahoittanut LetsGrow-keskustelujen myötä yrityksiä vuoden
aikana lainoilla, takauksilla ja kaupan rahoituksen instrumenteilla yhteensä lähes 30 miljoonan euron edestä.
− Meille on kertynyt merkittävästi lisää tietoa ja ymmärrystä siitä, miten
yrityksen haasteeseen voi löytyä ratkaisuja myös sisarorganisaatioistamme,
kertoo ohjelmapäällikkö Laura Strandberg Finnverasta.
LetsGrow on tarkoitettu pk-yrityksille, jotka ovat kansainvälisen kasvun toteutusvaiheessa ja panostavat ja investoivat siihen vahvasti. Yrityksille,
joilla ei vielä ole valmiuksia ohjelmaan, tarjotaan Finnveran, Finpron ja
Tekesin muita palveluita. Vinkkaa tietoa eteenpäin, sillä ohjelman haku on
auki. Yritysten kasvutarinoita löydät osoitteesta http://letsgrow.fi/.
5. Venäjän kaupan näkymät – Venäjän-kaupan barometri 2015
Suomalais-Venäläisen kauppakamari
Venäjän-kaupan barometri, kevät 2015
Vuonna 2014 Suomen vienti Venäjälle laski 14 prosenttia, 4,6 miljardiin
euroon, ja tuonti 17 prosenttia, 8,7 miljardiin euroon. Tammikuussa 2015
vienti laski 43 % vuoden 2014 tammikuuhun verrattuna.
Vienti, tuonti ja liiketoiminta Venäjällä
Tullitilastojen kertomaa vahvistaa odotetusti myös tuore barometritutkimus. 63 % vastaajista (syksy 2014, 50 %) kertoi viennin laskusta ja liiketoiminta Venäjällä supistui 55 %:lla (syksy 2014, 46 %:lla.) Kolmanneksella
vastaajista ei tapahtunut muutoksia suuntaan eikä toiseen ja pienellä
osuudella oli jopa kasvua. Saldoluvut heikkenivät merkittävästi syksyn mittauksista, eniten viennissä.
Kaikilla toimialoilla oli supistumista suunnilleen yhtä paljon, eniten väheni
yritysten vienti Venäjälle. Yrityksen koolla ei viennissä ollut merkitystä,
mutta Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa suuret yritykset pärjäsivät
parhaiten, keskisuuret heikoimmin.
Best Practice -tiedote kv-verkostolle 4(6)
Kaupankäynnin ei odoteta merkittävästi muuttuvan seuraavan puolen vuoden aikana. Puolet vientiä harjoittavista yrityksistä arvelee tilanteen pysyvän ennallaan, 30 % ennustaa laskua ja 17 % näkee vientinsä kasvavan. Lähes samat odotukset ovat Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa. 46 %
uskoo liiketoiminnan sujuvan nykymalliin, 21 % odottaa kasvua ja 29 % arvioi liiketoimintansa vielä supistuvan.
Tuonti Venäjältä on selkeästi elpynyt viime syksystä, sillä 19 %:lla tuonti
on kasvanut (syksy 2014, 3 %:lla) ja tuonnin laskusta kertoo 20 % vastaajista (syksy 2014, 31 %). 25 % vastaajista uskoo, että tuonti jatkaa kasvuaan
myös seuraavan puolivuotiskauden ja 11 % arvelee tuontinsa Venäjältä laskevan.
Ruplan kurssin epävakaus on suurin haaste, erityisesti viennissä. Talouden
epävakaisuus, poliittinen tilanne ja rahoitusongelmat (suomalaisyritysten
asiakkailla) nousevat kärkikastiin sekä viennissä että liiketoiminnassa Venäjällä.
Investoinnit ja Venäjän talous
Investoinnit Venäjälle jatkuivat entiseen malliin: 28 % vastaajista ilmoitti
tehneensä investointeja, lähinnä tytäryhtiöihin mutta myös tuotantoon.
Venäjän talouden odotetaan aavistuksen verran parantuvan, sillä supistusta odottaa 6 % vähemmän ja kasvua 3 % enemmän kuin syksyn mittauksessa. Saldo on kymmenisen prosenttiyksikköä parempi.
Tämä näkyy siinä, että enemmistö odottaa viennin ja Venäjällä tapahtuvan
liiketoiminnan pysyttelevän nykyisellä tasolla – olisiko pahin pudotus jo takana? Teollisuudella on heikoimmat odotukset. Investoinnit Venäjälle tulevat laskemaan jonkin verran, mutta edelleen tehdään uus- ja lisäinvestointeja erityisesti tytäryhtiöihin.
Liite: barometri
6. Ajankohtaista Brysselistä
Etänä mukana EU-USA -kauppaneuvotteluissa Washingtonissa, jossa 21.4.
järjestettiin neuvotteluihin liittyvä kuudes SME Best Practice Workshop.
Näissä pyritään löytää hyviä käytäntöjä pk-yritysten kaupankäynnin
helpottamiseksi. Thomas Palmgren oli mukana eurooppalaisen
yrittäjäjärjestö UEAPME:n neuvotteludelegaatiossa. Etäyhteys
neuvotteluihin EU-komission Brysselin Berlaymontin tiloista.
Best Practice -tiedote kv-verkostolle 5(6)
Thomaksella ryhmäpuheenvuoro Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
täysistunnossa 22.4 jossa vieraana EU-komisaari Malmström. Aiheena EUUSA neuvottelut.
Lisätietoja:
Kv-asioiden päällikkö Thomas Palmgren
[email protected], 050 500 3384
Best Practice -tiedote kv-verkostolle 6(6)