docAskel Eteenpäin Kymppiluokka
download 
Report Transcription
Askel Eteenpäin Kymppiluokka
Kymppiluokka J-PO15 Lisäopetuksen opetussuunnitelma 2014- Sisällys 1. Opetuksen järjestäminen ja toteuttaminen .................................................................................................. 3 1.1. Seurakuntaopiston arvopohja ................................................................................................................ 3 1.2. Oppimiskulttuuri ja -ympäristö .............................................................................................................. 3 1.3. Lisäopetus Kymppiluokalla (J-PO14)....................................................................................................... 4 2. Opintojen ohjaus ja opiskelijahuolto ............................................................................................................. 4 2.1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)..................................................................................... 5 2.2. Opinto-ohjaus ......................................................................................................................................... 5 2.3. Opiskelijahuolto ...................................................................................................................................... 5 2.3.1. Opiskelijahuoltoryhmä .................................................................................................................... 6 2.3.2. Kuraattorin palvelut......................................................................................................................... 6 2.3.3. Terveydenhoitajan palvelut ............................................................................................................. 7 2.5. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukeminen ........................................................................... 7 2.5.1. Verstas ja Opintoklubi ..................................................................................................................... 7 2.6. Yhteistyö alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa .......................................................................... 8 3. Oppiaineet ja valinnaiskurssit, tuntimäärät ja teemakokonaisuudet ........................................................... 9 4. Oppiainekohtaiset tavoitteet ...................................................................................................................... 10 4.1. Äidinkieli ja kirjallisuus ......................................................................................................................... 10 4.2. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä .................................................................................... 12 4.3. Ruotsi, B1-oppimäärä ........................................................................................................................... 13 4.4. Englanti, A1-oppimäärä ........................................................................................................................ 14 4.5. Matematiikka ....................................................................................................................................... 15 4.6. Biologia ................................................................................................................................................. 18 4.7. Maantieto ............................................................................................................................................. 19 4.8. Fysiikka ................................................................................................................................................. 20 1 4.9. Kemia .................................................................................................................................................... 21 4.10. Uskonto ja elämänkatsomustieto....................................................................................................... 22 Elämänkatsomustieto .................................................................................................................................. 23 4.11. Historia ............................................................................................................................................... 24 4.12. Tuusulanjärvi-opinnot ........................................................................................................................ 25 4.13. Yhteiskuntaoppi .................................................................................................................................. 25 4.14. Terveystieto ........................................................................................................................................ 26 4.15. Tietotekniikka, TVT ............................................................................................................................. 26 4.16. Arjen sankarit ..................................................................................................................................... 27 4.17. Opintojen ohjaus ................................................................................................................................ 27 4.18. Liikunta ............................................................................................................................................... 27 4.19. Hygieniaosaaminen ............................................................................................................................ 27 4.20. Leffaklinikka ........................................................................................................................................ 27 4.21. Terveenä eteenpäin............................................................................................................................ 28 Valinnaiskurssit lukuvuonna 2014-2015...................................................................................................... 28 4.22. Kuvataidekurssi........................................................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.24. Musiikki............................................................................................................................................... 28 5. Työelämään ja koulutusmahdollisuuksiin tutustuminen (TET) ................................................................... 28 6. Opiskelija-arviointi, poissaolot ja todistukset.............................................................................................. 29 6.1. Opiskelijan arviointi .............................................................................................................................. 29 6.2. Poissaolot ............................................................................................................................................. 30 6.3 Todistukset ............................................................................................................................................ 30 7. Oppilaitoksen toiminnan arviointi ja kehittäminen..................................................................................... 31 Liite 1, Opettajat ja muu henkilökunta ............................................................................................................ 32 2 1. Opetuksen järjestäminen ja toteuttaminen 1.1. Seurakuntaopiston arvopohja Kirkkopalvelut ry tunnetaan sillanrakentajana kirkon, yhteiskunnan ja ihmisten välillä. Kirkkopalvelut ry:n Seurakuntaopisto on kristilliseen ja sosiaalieettiseen arvopohjaan nojaava oppimis- ja kehittämiskeskus, jonka toiminta-ajatus on “Elämän linjoja - osaamista kirkkoa ja yhteiskuntaa varten”. Seurakuntaopistolla on toimintaa kahdella kampuksella jotka sijaitsevat Järvenpäässä ja Pieksämäellä. Tämän lisäksi opetusta järjestetään myös Kirkkopalvelut ry:n Helsingin toimipisteessä (”satelliittikampus”). Seurakuntaopisto järjestää perus- ja lisäopetusta, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, työvoimakoulutusta, vapaan sivistystyön koulutusta, ammatillista koulutusta, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä maahanmuuttajien koulutusta. Seurakuntaopiston arvot on muotoiltu seuraavasti: Usko. Toivo. Rakkaus. Oikeudenmukaisuus. Yhteisvastuullisuus. Näiden arvojen mukaan ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja hengellisenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa oikeutta hyvään elämään ja jatkuvaan kasvuun sekä vastuuta syrjäytymisen ehkäisystä. Myös yksilöllisyyden ja erilaisuuden tunnustaminen, lähimmäisyys, suvaitsevaisuus ja osallisuus yhteisöihin ja yhteiskuntaan ovat olennainen osa arvoja. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan mm. järjestämällä kaikille yhteisiä juhlia ja teemapäiviä. Samalla kampusalueella Seurakuntaopiston kanssa toimii Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään toimipaikka ja Kirkon Koulutuskeskus. Opiston alueella toimii myös Etevan (Etelä-Suomen vammaispalvelut), Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön yhteistyösopimukseen perustuva kehittämisklinikka, joka on erikoistunut vammaisperheiden palveluihin. Klinikka tuottaa ja kehittää perheiden kanssa työskentelyn toimintamalleja vuorovaikutuksessa asiakkaiden, alan työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden kesken. 1.2. Oppimiskulttuuri ja -ympäristö Seurakuntaopiston oppimiskulttuurin tärkeimmät osa-alueet ovat kokemuksellisuus, itseohjautuvuuden kehittyminen ja vastavuoroisuus. Oppiminen ymmärretään kokonaisvaltaiseksi muutokseksi: oppija muuttuu, kasvaa ja kehittyy monipuolisesti. Muutos vaatii aikaa ja tapahtuu erilaisten vaiheiden kautta, prosessimaisesti. Opiskelijassa tapahtuvaa muutosta tuetaan henkilökohtaisen ohjauksen ja ryhmäohjauksen avulla ottamalla huomioon opiskelijan kokonaisvaltainen elämäntilanne ja tekemällä yksilöllisiä ratkaisuja. Opetus pyritään suunnittelemaan opiskelijalähtöisesti ja opiskelijoiden henkilökohtaiset tarpeet ja lähtökohdat pyritään ottamaan huomioon. Teoreettisen oppimisen lisäksi olennaista on myös oppijan persoonallisuuden kasvu. Jokaisen opiskelijan tulisi voida kokea olevansa ihmisenä arvokas. Tavoitteena on, että opiskelijat tuntisivat myös vastuunsa toisista ja heille välittyisi kokemus toivosta ja uusista mahdollisuuksista. Oppimisympäristöllä on tärkeä rooli oppimisessa. Se muodostuu kaikista niistä tilanteista, joissa oppiminen tapahtuu. Opiskelu voidaan toteuttaa myös luokkahuoneen ulkopuolella. Oppilaitoksessa on hyvä kirjasto ja ajanmukaiset laitteet, joiden avulla voidaan toteuttaa oppimiskokonaisuuksia ja vahvistaa opiskelijoiden tiedonhankintataitoja. 3 Opintokäynnit, retket ja työpajatyöskentely ovat myös olennainen osa opiskelua ja niihin osallistuminen vaikuttaa myös arviointiin. Ne vahvistavat ryhmähenkeä ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Opintokäynnit ja retket myös avartavat opiskelijoiden käsitystä lähiympäristöstä ja maailmasta yleensä. On syytä huomioida, että opintokäynneistä ja retkistä johtuen, opiskelijan koulupäivä voi alkaa ja/tai päättyä muualla kuin oppilaitoksen alueella. Työpajat toteutetaan usein eri aineiden yhteisopetuksena, yli oppiaineiden menevinä teemallisina kokonaisuuksina. Opiskelua ovat myös itsenäinen opiskelu, ns. läksyt ja etäpäivät. Näiden tavoitteena on lisätä vähitellen opiskelijoiden oma-aloitteellisuutta, itseohjautuvuutta ja vastuunottamista omasta opiskelusta. Läksyjen ja etäpäiviin liittyvien tehtävien tekeminen vaikuttaa myös arviointiin kurssikohtaisesti sovitulla tavalla. 1.3. Lisäopetus Kymppiluokalla (J-PO14) Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista, yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta ns. kymppiluokalla. Lisäopetukseen voidaan ottaa nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Seurakuntaopistolla lisäopetuksesta käytetään nimeä Kymppiluokka, ja linjan lyhenteenä on J-PO14 (Järvenpään perusopetuksen lisäopetus 2014). Kymppiluokan opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2004), joka määrittelee opetuksen keskeiset tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Opetus suunnitellaan yksilöllisesti lisäopetuksen opiskelijoiden tarpeisiin. Seurakuntaopistolla Kymppiluokan opiskelijalle annetaan opetusta ja ohjausta 1100 tuntia. Kymppiluokan opiskelijan yhtenä keskeisenä tavoitteena on korottaa perusopetuksen arvosanoja. Näin opiskelija parantaa mahdollisuuksiaan päästä opiskelemaan lukioon tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Opiskelu antaa hyvät yleistiedot ja parantaa opiskeluvalmiuksia millä tahansa alalla. Koulutuksen tavoitteena on edistää monipuolisia ja tehokkaita opiskelutottumuksia ja motivoida elinikäiseen opiskeluun. Ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on tärkeä osa opintoja. Tietopuolisten tavoitteiden ohella opiskelu tukee myös opiskelijan itseluottamuksen kehittymistä ja ohjaa häntä oman elämän hallintaan sekä ammatillisen identiteetin ja oman paikkansa löytämiseen. Tavoitteena on selkiyttää opiskelijan ammatillisia tavoitteita opinto-ohjauksen ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Kymppiluokan opintoihin kuuluu työelämään ja koulutusmahdollisuuksiin tutustumisjakso (TET). TET:n päätavoite on ammatillisen identiteetin selkiyttäminen ja jatko-opiskelu- tai työmahdollisuuksien kartoittaminen. 2. Opintojen ohjaus ja opiskelijahuolto Opiskelijaa tuetaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelijasta kasvaa itsenäinen ja vastuullinen kansalainen, jolla on kykyjä ja taitoja toteuttaa elinikäisen oppimisen ajatuksia. Opiskelijan tukeminen ja ohjaaminen on koko oppilaitoksen tehtävä, mutta päävastuu siitä on ryhmän vastuuopettajalla ja opinto-ohjaajalla. Myös ryhmän muut opettajat ja tarvittaessa erityisopettaja, opiskelijakuraattori ja opiskelijaterveydenhoitaja osallistuvat aktiivisesti opiskelijan tukemiseen ja ohjaamiseen. 4 2.1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Opintojen alussa ryhmän vastaava opettaja haastattelee henkilökohtaisesti kaikki opiskelijat (HOPSkeskustelut) ja tekee jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), josta näkyvät ainevalinnat ja tavoitearvosanat. Opiskelusuunnitelmaa tarkennetaan opiskelujen kuluessa tarpeen mukaan. Opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan opiskelun aikana ryhmän vastaavan opettajan kanssa käytävissä henkilökohtaisissa tuutorointikeskusteluissa. Tuutorointikeskusteluja käydään vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Myös opiskelija itse arvioi asettamiensa tavoitteiden toteutumista tuutorointikeskustelujen yhteydessä. 2.2. Opinto-ohjaus Opintojen ohjauksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa lisäopetuksen yleisiä tavoitteita. Lukuvuoden aikana opiskelija oppii mm. vastuullisuutta, kehittää itsetuntemustaan ja opiskelutaitoja sekä saa valmiuksia suunnitella jatko-opintojaan. Opintojen ohjaus on prosessi, joka kestää koko lisäopetusvuoden ja jonka aikana opiskelija saa tukea, ohjausta ja kannustusta niin, että hän pystyy opiskelemaan täysipainoisesti, kykenee kehittämään opiskelutaitojaan sekä löytää omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana sekä kykenee tekemään tarkoituksenmukaisen jatko-opintosuunnitelman. Opiskelijan ohjaaminen on koko oppilaitoksen tehtävä, mutta päävastuu siitä on ryhmän vastuuopettajalla ja opinto-ohjaajalla. Myös ryhmän muut opettajat ja opiskelijahuollon henkilöstö osallistuvat aktiivisesti opiskelijan ohjaamiseen. Kokonaisvaltainen ohjaus edellyttää aktiivista yhteistyötä opiskelijoiden huoltajien ja lähialueen muiden oppilaitosten – sekä yläkoulujen että toisen asteen – opinto-ohjaajien kanssa. Ohjaus toteutetaan ryhmä- ja pienryhmäohjauksena sekä henkilökohtaisena ohjauksena. Opintojen ohjauksen keskeiset sisällöt ovat opiskelutaidot, omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen, eri koulutusvaihtoihin perehtyminen ja tarkoituksenmukaisen jatko-opintosuunnitelman tekeminen sekä yhteishaku. Opintoajan mukaan jäsennettynä ohjaus voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen: ohjaus ennen opintojen alkua, ohjaus opintojen alkaessa, ohjaus opintojen aikana, ohjaus opintojen päättövaiheessa, ohjaus opintojen jälkeen. Opintojen ohjaus sisällytetään soveltuvin osin eri aihe- ja teemakokonaisuuksiin. Tuusulanjärviaihekokonaisuudessa tutustutaan alueen toisen asteen oppilaitoksiin, Yrittäjyys pohjustaa työelämään tutustumista ja Avara maailma -teemakokonaisuus vie tutkailemaan opiskelumahdollisuuksia ulkomailla. Omaan elämään ja uraan liittyvien päätösten seurauksia tarkkaillaan Aktiivinen kansalainen ja vaikuttaminen -teemakokonaisuuden yhteydessä. 2.3. Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Työllä edistetään oppilaitosyhteisössä hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja sosiaalista vastuuta sekä välittämisen ja myönteisen yhdessäolon kulttuuria. Opiskelijahuollon tavoitteena on • edistää opiskelijoiden tasapainoista kasvua ja kehitystä • edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista • luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö • edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä 5 • • säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä. Opiskelijahuolto sisältää opiskelijahuollollisen työn ja opiskelijahuollon palvelut. Opiskelijahuollollinen työ tarkoittaa kaikkien oppilaitosyhteisön työntekijöiden tekemää oppimisedellytyksiä lisäävää sekä hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävää työtä. Jokainen työntekijä tekee sitä osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on erilaisia tehtäviä. Opiskelijahuollon palveluja ovat terveydenhoitajan ja kuraattorin työ. Opiskelijakuraattori ja terveydenhoitaja pitävät opintojen alussa infotilaisuuden opiskelijahuollon palveluista. Infon yhteydessä he tekevät kyselyn mm. taloudellisesta tilanteesta, päihteiden käytöstä sekä mahdollisista aikaisemmista päihde- tai mielenterveyspalvelujenkäytöstä. Terveydenhoitaja saa tulohaastattelusta perustiedot opiskelijasta. Tiedot käsitellään luottamuksellisesti ja niitä käytetään opiskelijan tukemiseen. 2.3.1. Opiskelijahuoltoryhmä Moniammatillisen opiskelijahuoltoryhmän (OHR) tehtävänä on koordinoida ja kehittää opiskelijahuoltotyötä. Ryhmän toiminta on ratkaisukeskeistä, mikä tarkoittaa pyrkimystä selkeisiin päätöksiin ratkaisumalleista, niiden toteuttajasta tai jatkotoimien vastuuhenkilöstä. Ryhmässä noudatetaan kunkin ammattiryhmän vaitiolovelvollisuussäädöksiä. Yleensä ongelmatilanteita käsitellään ja viedään eteenpäin opiskelijan suostumuksella. Ryhmän moniammatillisuus takaa, että opiskelija voi saada ongelmiinsa asiantuntevaa apua. Opiskelijahuoltoryhmässä käsiteltävät asiat voivat tulla opiskelijalta itseltään, ryhmän tutoropettajalta, muilta opettajilta, huoltajilta ja ryhmän jäseniltä. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat koulutusjohtaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja asuntolaohjaaja sekä oppilaitospastori ja poliisi. Opiskelijahuoltoryhmä toimii myös kriisityöryhmänä, joka suunnittelee valmiudet toimia kriisitilanteissa. Työryhmän tehtävänä on myös laatia ja ylläpitää oppilaitosyhteisön selviytymistä edistävä toimintasuunnitelma kriisitilanteiden varalta. 2.3.2. Kuraattorin palvelut Kuraattori tukee opiskelijaa selviytymään erilaisissa ongelmallisissa elämäntilanteissa. Opiskelun etenemiseen voivat joskus vaikuttaa henkilökohtaiset asiat, kuten ihmissuhteisiin, itsenäistymiseen, asumiseen ja opiskeluun liittyvät tilanteet. Luottamuksellinen keskustelu ja avun hakeminen omaan ongelmaan auttavat opiskelijaa keskittymään opiskeluun ja vähentävät opintojen keskeytymistä ja syrjäytymistä. Kuraattorin tehtävänä on kartoittaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kokonaistilanne ja sitä kautta löytää opiskelijasta ja hänen läheisverkostostaan voimavarat, jotka tukevat opiskelijan opintoja ja kasvua. Kuraattorin työ painottuu henkilökohtaiseen keskusteluun ja neuvontaan, jossa opiskelijoita ohjataan sosiaalisten taitojen ja ongelmanratkaisutaitojen hankkimisessa ja kehittämisessä. Kuraattori käy yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tukikeskusteluja, tukee perheitä ja ohjaa tarvittaessa opiskelijan jatkohoitoon nuorisopsykiatrian poliklinikalle, päihdepysäkille, mielenterveys- ja päihdeyksikköön, sosiaalitoimeen tai muun palvelun piiriin. 6 Kuraattori osallistuu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen (HOJKS) suunnitteluun ja seurantaan. Kuraattorin tehtävänä on myös tukea opettajia ja koko oppilaitosyhteisöä oppilaitoksessa mahdollisesti esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Kuraattori osallistuu alansa asiantuntijana opetussuunnitelmatyöhön ja opiskelijahuoltoryhmien toimintaan, oppilaitosyhteisön toiminnan kehittämiseen, ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja toimintatapojen sekä kriisi- ja päihdesuunnitelmien kehittämiseen, seurantaan ja käytännön toteuttamiseen. 2.3.3. Terveydenhoitajan palvelut Seurakuntaopisto kuuluu kunnallisen opiskelijahuollon piiriin. Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle päiväsaikaan mm. terveyteen, jaksamiseen ja rokotuksiin liittyvissä asioissa. Terveydenhoitajan vastaanotolle voi mennä myös ilman ajanvarausta. Terveydenhoitaja on opiskelijahuoltoryhmän jäsen. 2.5. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukeminen Yleisen tuen lisäksi on opiskelijan mahdollisuus saada tehostettua ja erityistä tukea oppimisensa tueksi. Tehostetun ja erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa opintonsa. Tehostettua tai erityistä tukea voi tarvita esimerkiksi opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskeluedellytykset ovat jostain syystä heikentyneet. Tuen tarvetta kartoitetaan opintojen alussa tehtävien kyselyjen avulla. Kaikille opiskelijoille järjestetään lukemis- ja kirjoittamisvalmiuksien alkukartoitus ja tarvittaessa yksilötesti, jossa selvitetään mahdollisen lisätuen tarve. Kun mahdollisen lisätuen tarve selviää, suunnitellaan yksilöllisesti sopivat tukitoimet. Tehostettu tuki tarkoittaa ennaltaehkäisevien yleisten tukitoimenpiteiden tehostamista määrällisesti ja laadullisesti. Tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki; varhainen tunnistaminen ja tarkoituksenmukainen tuki. Tuen muotoina se käsittää eriyttämistä, tukiopetusta, samanaikaisopetuksen eri muotoja, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuollon palveluja. Lisäopetuksessa voidaan ottaa huomioon opiskelijalle aikaisemmin perusopetuksen aikana tehdyt erityistä tukea koskevat päätökset. Tilanne arvioidaan opintojen alkuvaiheessa yhteistyössä opiskelijan, erityisopettajan ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Arvioinnin perusteella päätetään onko tarvetta jatkaa perusopetuksen aikaisten päätösten mukaisia toimenpiteitä myös lisäopetuksessa. 2.5.1. Verstas ja Opintoklubi Verstas on ohjattu tukiopetukseen ja rästitöiden tekemiseen tarkoitettu ryhmä. Rästissä olevat kokeet opiskelija suorittaa pääsääntöisesti Opintoklubilla. Opiskelija voi tulla Verstaalle opettajan ohjaamana tai omasta aloitteestaan mm. seuraavissa tilanteissa: • opiskelija tarvitsee henkilökohtaista ohjausta tehtävissä, opiskelutekniikoissa tai jossain oppiaineessa • opiskelija tarvitsee ohjausta tietokoneen käytössä tehtävien loppuun saattamiseksi • opiskelijan on vaikea aloittaa ja saada tehtäviä valmiiksi • poissaoloja on sovittu korvattavaksi tehtävillä sopimuksen mukaan. 7 2.6. Yhteistyö alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa Yhteistyö huoltajien kanssa tukee opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön tavoite on aikuistuvan nuoren itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen ja kehittäminen sekä huolenpito opiskelijasta. Opiskelijoiden huoltajilla on oikeus saada tietoa opiskelusta, sen tavoitteista, sisällöstä ja opiskelijan opinnoissa etenemisestä. Lähtökohtana on, että opiskelijat pitävät huoltajiaan tietoisina opintojensa kulusta, mutta oppilaitos on aloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan huoltajiin. Ryhmän vastaava opettaja yhdessä opiskelijahuollon työntekijöiden kanssa on linkkinä oppilaitoksen ja kodin välillä. Opiskelijat ja huoltajat voivat halutessaan keskustella opettajien tai opiskelijahuollon työntekijöiden kanssa opintoihin ja opiskeluun liittyvistä asioista. Syksyllä alaikäisten huoltajille lähetetään kirje, jonka tarkoituksena on luoda pohja kodin ja oppilaitoksen yhteistyölle. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajat ovat mukana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimisessa, ja huoltaja vahvistaa suunnitelman allekirjoituksellaan. Samalla tavalla huoltaja on mukana myös silloin, jos opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kymppiluokan opiskelijoiden huoltajille järjestetään vanhempainilta syys- ja kevätlukukaudella. Syksyn vanhempainillan tarkoituksena on tutustuttaa huoltajat oppilaitokseen ja sen henkilökuntaan sekä vahvistaa yhteistyötä. Kevään vanhempainillan pääpaino on yhteisvalintaan liittyvissä seikoissa. 8 3. Oppiaineet ja valinnaiskurssit, tuntimäärät ja teemakokonaisuudet Pakolliset oppiaineet oppituntia (h) Äidinkieli ja kirjallisuus 120 Ruotsi (B-kieli) 120 Englanti (A-kieli) 120 Matematiikka 120 Biologia 48 Maantieto 48 Kemia 24 Fysiikka 24 Uskonto* tai 48 Elämänkatsomustieto* 48 Historia 48 Yhteiskuntaoppi 24 Terveystieto 24 Tuusulanjärvi -opinnot 24 Opintojen ohjaus 24 Työelämään ja koulutusmahdollisuuksiin 40 tutustuminen (TET) Tieto- ja viestintätekniikka, TVT 24 Arjen sankarit 24 Terveenä eteenpäin 24 Verstas 40 Leffaklinikka 24 Liikunta 48 Hygieniaosaaminen 24 Tutortunnit 15 Valinnaiskurssit Kuvataidekurssi 24 Kirjallisuusdiplomi ei lukuvuonna 2014-15 Kulttuuripassi ei lukuvuonna 2014-15 Musiikki 24 * Oppilaalle, joka on täyttänyt 18-vuotta opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa (Perusopetuslaki §46). Eri aineiden kesken käsiteltäviä, oppiainerajat ylittäviä teemakokonaisuuksia voisi esimerkiksi olla: • Tuusulanjärvi • Yrittäjyys • Avara maailma • Vastuu ympäristöstä • Aktiivinen kansalainen ja vaikuttaminen • Suomalaisuuden juuret • Antiikki meissä 9 Samaa teemaa voidaan käsitellä yhden aineen tunneilla, työpajassa, yhteisopetuksessa, opintoretkillä ja – käynneillä. Eri tavoin käsitellyistä asioista muodostuu kokonaisuus, joka nivoutuu moneen eri asiaan ja oppiaineeseen. 4. Oppiainekohtaiset tavoitteet 4.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus on keskeinen taito-, tieto- kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Äidinkielen avulla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta sekä omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa opiskelijaa arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opintoihin, työelämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine ohjaa opiskelijaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen sekä tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija: • syventää kieltä, kirjallisuutta ja viestintää koskevia perustaitojaan sekä oppii • käyttämään niihin liittyviä käsitteitä • kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan • kehittää ilmaisuaan sekä puheessa että kirjoituksessa • osaa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää erilaisia tekstejä • oppii kirjoitetun ja kielen normeja ja ymmärtää kirjakielen tarpeellisuuden • osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja arvioida tiedon luotettavuutta • rakentaa kirjallisuuden tuntemustaan ja sen avulla ajatteluaan ja mielikuvitustaan sekä maailmankuvaansa • nauttii kulttuurin ja taiteen monimuotoisuudesta • kasvaa suvaitsevaiseksi eri kieltä puhuvia kohtaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt ja opetus toteutetaan sekä aine- että teematunneilla. Aine- ja teematunneilla käsitellyt asiat muodostavat kokonaisuutena Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän ja arvioitavan kokonaisuuden. Opettavat sisällöt eivät jakaudu kursseiksi vaan sisältökokonaisuuksiksi, joita opiskellaan ainetunneilla irrallaan muista oppiaineista ja teematunneilla yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Tavoitteena on korostaa, että elämässäkin asiat liittyvät toisiinsa rajattomasti eikä ole erillisiä oppiaineita. Teematuntien tavoitteena on käyttää äidinkieltä oppimisen välineenä ja osana muuta kokonaisuutta ja kulttuurisia ilmiöitä. Ainetunneilla käsitellään lähinnä kieleen liittyviä ilmiöitä ja kielen rakenteen perusteita. Ainetuntien sisällöistä on useimmiten koe. Tunneilla kerrataan perusopetuksen tavoitteiden keskeisimmät kieliopilliset asiat ja kielen rakenteet. Tällaisia ovat mm. sanojen ryhmittely merkityksen ja taivutuksen perusteella (sanaluokat ja perussijamuodot, verbien aikamuodot ja tapaluokat); lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä (pää- ja sivulauseet ja lauseen pääjäsenet); oikeakielisyyden ja kielenhuollon perusasiat (yhdyssanat, alkukirjaimet, numeroilmaukset ja välimerkit). Äidinkieli ja kirjallisuus on mahdollisesti mukana seuraavissa teemoissa: Tuusulanjärvi, Yrittäjyys, Avara maailma, Aktiivinen kansalainen ja vaikuttaminen ja Suomalaisuuden juuret. 10 Teemat toteutetaan monen eri oppiaineen ja opettajan yhteistyönä. Oppiainerajat hämärtyvät eikä voi suoraan sanoa, mitä oppiainetta kulloinenkin opetettava kokonaisuus on. Teemoissa opitut asiat, työskentely ja työskentelyn tulokset vaikuttavat kaikkien mukana olevien oppiaineiden arviointiin ja loppuarvosanaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden arvosana ei siis muodostu pelkästään ns. ainetunneilla pidettyjen kokeiden arvosanoista, vaan teematuntien osuus arvioinnissa saattaa olla jopa suurempi kuin ainetuntien. Tärkeä osa äidinkieltä ja kirjallisuutta on myös suullinen viestintä. Puheviestintää harjoitellaan teemojen yhteydessä, erityisesti, kun esitellään omia tuotoksia muulle ryhmälle. Tavoitteena on, että opiskelija rohkaistuu ilmaisussaan vuoden opintojen aikana ja oppii esittämään asiansa selkeästi ja asiallisesti yleisön edessä. Opiskelija kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaitojaan. Keskeisiä sisältöjä ovat esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen menettelytavat sekä esiintymisjännityksen lieventäminen ja viestintätaitojen harjoittelu. ARVIOINTI Kielen rakenteisiin liittyvistä asioista pidetään koe ainetunneilla. Lisäksi arviointiin vaikuttaa tuntityöskentely ja aktiivisuus. Teemoihin liittyvät tehtävät arvioidaan erikseen ja erityisesti teemoissa arviointiin vaikuttavat työskentelytapa, huolellisuus, asiaan paneutuminen, yrittäminen ja aktiivisuus. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Vuorovaikutustaidot Opiskelija • haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti • osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa • osaa ottaa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja • edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen ja osaa toimia rakentavasti • tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielen erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen kielimuotoa valitessaan • pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan ja osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä työskentelee tavoitteellisesti. Tekstien tulkinta ja hyödyntäminen Opiskelija • osaa esittää tulkintoja ja arvioita ja pohtia tekstien yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa • tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia • lukee tekstejä tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen • tuntee tavallisimpien tekstityyppien keskeiset ominaisuudet ja erottaa ne • tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja • osaa vertailla tekstejä, löytää ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja perustelut • pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteidensa kehitystä • osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia • pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn. 11 Tekstien tuottaminen ja tiedonhallintataidot Opiskelija • osaa käyttää kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedon- hankinnassaan; osaa valita lähteensä ja ilmoittaa ne • tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laadintaprosessin ja soveltaa tietojaan tekstejä tuottaessaan • kokoaa ja jäsentää tietoa sekä tuo esille asiasta olennaisen ja hänen ajatuskulkuaan on helppo seurata • pystyy laatimaan tekstejä eri tarkoituksiin • pystyy hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä • osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja, osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään • soveltaa tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin Opiskelija • on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen • löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella valintojaan • on lukenut sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta sekä tuntee Kalevalan runoja ja muuta kansanperinnettä, kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän • tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia • pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa • osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja lauseenjäsenistä; hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä • tietää, että kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan • tuntee kielen muuttumista; hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä. Oppikirjat: Saure, Anna-Mari - Toivakka, Sari - Lehti, Päivi - Levola, Kari 2002: Salasana: Äidinkielen ja kirjallisuuden tietokirja 7-9. WSOY. Porvoo. (Palautettava lukuvuoden lopussa.) 4.2. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Lähtökohtana on opiskelijan toisen kielen osaamisen taso sekä kielellinen tausta ja ympäristö; hän omaksuu suomen kieltä myös muissa opinnoissaan ja opiskelutilanteiden ulkopuolella, jolloin suomen kielestä vähitellen tulee hänen toinen käyttö- ja sivistyskielensä oman kielen rinnalla. Suomen kielen opetuksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa tiedostamaan osaamisensa ja syventämään sitä. Opetus tukee muiden aineiden opiskelua lisäämällä sanavarastoa ja kartuttamalla kulttuuritietoutta. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija • tiedostaa ja syventää aiemmin oppimaansa tai omaksumaansa kielitaitoa 12 • • • • • saa sellaiset suomen kielen tiedot ja taidot, että hän tulee toimeen jokapäiväisissä viestintätilanteissa suomalaisessa yhteiskunnassa, työpaikoilla ja jatkopinnoissa saa tukea muiden oppiaineiden opiskeluun tuntee suomalaisen kulttuurin peruspiirteet oman kulttuurinsa verraten sekä jonkin verran suomalaista kaunokirjallisuutta osaa arvioida oman kielellisen tasonsa ja on tietoinen tarjolla olevista suomen kielen opiskelumahdollisuuksista ja materiaaleista omaksuu jatko-opinnoissa tarvittavia suomen kielen opiskelustrategioita. 4.3. Ruotsi, B1-oppimäärä Lisäopetuksen ruotsin opinnoissa kerrataan ja syvennetään perusopetuksen aikana opiskeltuja asioita. Tavoitteena on ylläpitää jo hankittuja taitoja, vahvistaa rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kehittää osaamista kaikilla kielitaidon osa-alueilla ja saada valmiuksia toisen asteen kieliopintoihin lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Ruotsin opiskelussa käytetään oppikirjaa ja keskeiset aihepiirit määräytyvät käytettävän kirjan mukaan. Ruotsin opiskelussa huomioidaan erityisesti Tuusulanjärvi -aihekokonaisuus ja Avara maailma -teema. Tuusulanjärvi-aihekokonaisuudessa perehdytään Järvenpään ja Tuusulan ruotsinkielisiin esitteisiin ja laaditaan esittely paikallisista nähtävyyksistä ruotsalaisille vieraille. Avara maailma-teemakokonaisuus vie tutustumaan ruotsiksi maanosiin sekä Euroopan maihin, kieliin ja kansallisuuksiin. Kielityöpajassa nähdään ruotsin sukulaisuus mm. saksan, englannin ja ranskan kanssa. ARVIOINTI Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet, kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Kuullun ymmärtäminen Opiskelija • ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreettiset tarpeensa ja hän pystyy seuraamaan summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia • tunnistaa yleensä keskustelun aiheen ja ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja, kun keskustellaan tutuista aiheista. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Puhuminen Opiskelija • osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein ja hän selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista • osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta pidemmän keskustelun ylläpitäminen on vaikeaa. Ääntäminen on ymmärrettävää, mutta vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheet voivat aiheuttaa satunnaisia ymmärtämisongelmia . • osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (menneen ajan muotoja ja konjunktioita • hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy paljon perusrakenteissakin. 13 Luetun ymmärtäminen Opiskelija • ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia lyhyistä viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä, kuten mainoksista, kirjeistä, ruokalistoista, aikatauluista sekä käyttöohjeista ja pikkuuutisista • pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä lyhyehköstä tekstistä • osaa myös päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista • tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä lukemansa ymmärtämiseksi. Kirjoittaminen Opiskelija • selviytyy kirjoittamalla tavallisimmista arkitilanteista • osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä ja luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista käyttäen konkreettista sanastoa, perusaikamuotoja ja yksinkertaisia sidossanoja • kirjoittaa yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta perusasioissa (aikamuodot, taivutus) on toistuvasti virheitä ja ilmaisu on kömpelöä. 4.4. Englanti, A1-oppimäärä Lisäopetuksen englannin opinnoissa kerrataan ja syvennetään perusopetuksen aikana opiskeltuja asioita. Tavoitteena on ylläpitää jo hankittuja taitoja, vahvistaa rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kehittää osaamista kaikilla kielitaidon osa-alueilla ja saada valmiuksia toisen asteen kieliopintoihin lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Englannin opiskelussa käytetään oppikirjaa tarvittaessa ja soveltuvin osin. Englannin opiskelussa huomioidaan teemakokonaisuuksista Tuusulanjärvi, Yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä sekä Avara maailma. Tuusulanjärvi-aihekokonaisuudessa ja laaditaan englanninkielinen esittely paikallisista nähtävyyksistä. Yrittäjyys-aihekokonaisuuteen liittyy mm. englanninkielisen CV:n kirjoittaminen. Vastuu ympäristöstä -aihekokonaisuus sisältää suomalaisen luonnon, ilmastonmuutoksen ja ekologisen elämäntavan teemoja englanniksi. Avara maailma -aihekokonaisuus vie tutustumaan englanniksi maanosiin sekä Euroopan maihin, kieliin ja kansallisuuksiin. ARVIOINTI Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Kuullun ymmärtäminen Opiskelija • ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja • tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat • pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta ja ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Puhuminen Opiskelija • osaa kuvata lähipiiriään ja sen jokapäiväisiä puolia 14 • • pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista, mutta voi toisinaan tarvita apua. Puhe on välillä sujuvaa, mutta katkokset ovat yleisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Hän osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Luetun ymmärtäminen Opiskelija • pystyy lukemaan monenlaisia muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta • arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstien yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Kirjoittaminen Opiskelija • selviytyy kirjoittamalla tavallisimmista arkitilanteista • osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia kuvauksia tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai arkipäiväisistä tapahtumista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit) • osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot • kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 4.5. Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on selkiyttää matemaattisten käsitteiden ja ajattelun ymmärtämistä sekä tuottaa yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimista. Opetus pohjautuu opiskelijan kokemuksiin ja tietoon rakentaen taitoja ratkoa arkipäivässä eteen tulevia matemaattisia ongelmia. Opetuksessa pyritään kehittämään opiskelijan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa sekä ohjaamaan asioiden ja asiayhteyksien oivaltamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii mm. näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä, laskutaitoja ja matemaattisten ongelmien ratkaisemista, opitun tiedon soveltamista sekä loogisten säännönmukaisuuksien hahmottamista. Toimintaa ohjataan tavoitteelliseksi ja sosiaalista vuorovaikutusta vahvistetaan. 1. Luvut ja laskutoimitukset Keskeiset sisällöt • luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut • vastaluku, itseisarvo, käänteisluku • peruslaskutoimitusten varmentaminen • alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä • murtolukujen supistaminen ja laventaminen ja desimaaliluvun esittäminen murtolukuna • kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla. • lausekkeiden sieventäminen • prosenttilasku • pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö • potenssi, eksponenttina kokonaisluku 15 • juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella. 2. Lausekkeet, yhtälöt ja lukujonot Keskeiset sisällöt • polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku • potenssilauseke ja sen sieventäminen • muuttujan käsite, lausekkeen arvon laskeminen • yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko • ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisu. • suhde ja verranto • suoraan ja kääntäen verrannollisuus • yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti • vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen • lukujonojen tutkimista ja sen muodostamista. 3. Funktiot Keskeiset sisällöt • riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla • funktion käsite • lukuparin esittäminen koordinaatistossa • yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistossa • funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja läheneminen • lineaarinen funktio • yhtälöparin ratkaiseminen graafisesti. 4. Geometria ja trigonometria Keskeiset sisällöt • tasokuvioiden nimeäminen ja luokittelu • kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä • säännölliset monikulmiot • ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet • tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen • mittayksiköt ja muuntaminen • kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä. • geometrista konstruointia • kulmien välisiä yhteyksiä • yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys • Pythagoraan lause • trigonometria ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen • kappaleiden nimeäminen ja luokittelu • kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen. 16 5. Todennäköisyys ja tilastot Keskeiset sisällöt • todennäköisyyden käsite • frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi • keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen • hajonnan käsite • diagrammien tulkinta • tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa. ARVIOINTI Matematiikasta annetaan arvosana jokaisesta viidestä osa-alueesta (”kurssi”) koetuloksen ja tuntiosaamisen pohjalta. Kevään loppuarvosana muodostuu kaikkien viiden kurssiarvosanan pohjalta. Joulunaikaan annettavan välitodistuksen matematiikan arvosana muodostuu samalla periaatteella siihen mennessä suoritettujen kurssiarvosanojen pohjalta. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Ajattelun ja työskentelyn taidot Opiskelija • huomaa eri tapahtumien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet • osaa käyttää puheessaan matemaattista kieltä ja loogista ilmausta. • osaa ratkaista yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattisen • esitysmuodon avulla. Luvut ja laskutoimitukset Opiskelija • osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta. • ymmärtää potenssiopin ja osaa ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta • käyttää prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien • ongelmien ratkaisussa. Algebra Opiskelija • osaa matemaattisten lausekkeiden käytön ja laskutoimitukset niillä, kuten polynomien sieventämisen, potenssien laskutoimitukset, ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisun ja yhtälöparin käytön yksinkertaisten ongelmien ratkaisuun. • osaa muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen. Funktiot Opiskelija ymmärtää funktion käsitteenä ja osaa kuvata lineaarista funktiota koordinaatistossa osaa määrittää suoran yhtälön annettujen koordinaattien avulla ja päinvastoin. Geometria Opiskelija • osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä tunnistaa erilaiset geometriset kuviot ja kappaleet ominaisuuksineen • osaa laskea piirit, pinta-alat ja tilavuudet, käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen 17 • tunnistaa kuvioiden yhteneväisyyden ja symmetrian ja osaa soveltaa tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa. Tilastot ja todennäköisyys Opiskelija • osaa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta keskeiset tilastolliset peruskäsitteet • ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa • osaa järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä. Oppikirja: Marika Toivola ja Tiina Härkönen, 2013: Avoin Matematiikka 7-9 lk. (www.avoinoppikirja.fi) Huom. hyödynnetään soveltuvin osin. 4.6. Biologia Biologian opetuksessa perehdytään elämään, sen ilmiöihin ja edellytyksiin. Opetus syventää opiskelijan aiempaa tietoutta sekä edistää luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii kuvaamaan ja ymmärtämään elämän perusilmiöitä, hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa, tunnistamaan ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia, ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet sekä arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteena on myös selvittää ihmisen perusrakenne ja keskeiset elintoiminnot. Ainetunneilla opiskelija tutustuu evoluutioon, ekologian perusteisiin sekä ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Erityisesti teematunneilla syvennytään ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologia liittyy erityisesti teemakokonaisuuksiin Tuusulanjärvi‐, Vastuu ympäristöstä‐ ja Aktiivinen kansalainen ja vaikuttaminen. ARVIOINTI Biologian opintojen arviointi perustuu tuntiaktiivisuuteen, oppimistehtävien tekemiseen ja opintoretkille ja työpajoihin osallistumiseen. Myös ryhmätyötaidot vaikuttavat arviointiin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Biologian oppimisen arvioinnissa tärkeää on oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallinta, opiskelijan valmius ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa. Opiskelija • osaa erottaa toisistaan kasvi‐ ja eläinsolun sekä nimetä keskeisiä solurakenteita ja mainita niiden tehtäviä, • kuvata fotosynteesin ja ymmärtää sen merkityksen eliökunnan kannalta • osaa selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet sekä • jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn • osaa myös kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet • osaa selvittää ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan ja kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta 18 • • ja perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta osaa hahmottaa ympäristösuojelun tavoitteet ja merkityksen osaa itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti Oppikirjat: Holopainen – Raekunnas – Reinikkala – Ryhänen – Saarivuori – Sarvilinna – Tenhunen 2008: Luonnonkirja 7‐9, osat Vedet, Metsät, Ympäristö, Elämä ja evoluutio. WSOY, Helsinki. (Palautettava lukuvuoden lopussa.) 4.7. Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Tavoitteena on lisätä opiskelijan kulttuurien tuntemusta ja kehittää kykyä ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta maapallolla. Maantiedossa keskeisinä sisältöinä ovat Tellus aurinkokunnassa, maapallon luonnonmaantieteellinen ja kulttuurimaantieteellinen karttakuva sekä maailman alueellinen jäsentäminen, maapallonlaajuiset ympäristö‐ ja kehityskysymykset sekä niiden ratkaisumahdollisuudet. Oppitunneilla tutustutaan myös Suomeen sekä luonnon‐ että kulttuurimaantieteen kokonaisuutena. Maantiedon opetus nivoutuu biologian opetukseen yhteisten työpajojen ja opintoretkien kautta. Maantieto liittyy erityisesti Tuusulanjärvi‐, Vastuu ympäristöstä‐ ja Suomalaisuuden juuret -teemakokonaisuuksiin. ARVIOINTI Maantiedon opintojen arviointi perustuu tuntiaktiivisuuteen, oppimistehtävien tekemiseen ja opintoretkille ja työpajoihin osallistumiseen. Myös ryhmätyötaidot vaikuttavat arviointiin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Asiasisällön ja käsitteiden hallinnan lisäksi arvioinnissa painotetaan maantieteellisen tiedonhaun monipuolista osaamista ja tiedon kriittistä arviointia. Opiskelija • osaa käyttää ja tulkita fyysisiä karttoja ja teemakarttoja, • hahmottaa ja jäsentää maailmaa, • tunnistaa eri maanosien luonnon‐ ja kulttuurimaantieteelliset piirteet sekä • kuvata kehittyneisyyseroja maailmassa ja esittää keinoja niistä johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi. • osaa selvittää, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja • miten luonnonolot vaikuttavat ihmisen toimintaan eri alueilla ja • millaisia asutuksen ja elinkeinojen alueellisia piirteitä on Suomessa. • osaa tunnistaa oman kulttuurin piirteitä, tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuureja ja • osaa kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Oppikirjat: Cantell – Houtsonen – Jutila – Kankaanrinta – Tammilehto – Vaalgamaa, 2008: Maailman ympäri ja Suuntana Suomi, WSOY, Helsinki. (Palautettava lukuvuoden lopussa.) 19 4.8. Fysiikka Fysiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija fysiikkaan empiirisenä tieteenalana sekä ohjata oppilas luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen. Opetus antaa opiskelijalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista. Tavoitteina on, että opiskelija oppii tuntemaan luontoa ja sen lainalaisuuksia, soveltamaan oppimaansa tietoa päivittäisessä toimintaympäristössään sekä käyttämään erilaisia malleja fysikaalisten ilmiöiden ja olioiden selittämisessä, tapahtumien ennustamisessa ja ongelmanratkaisussa. Myös tieto- ja viestintätekniikkaa opitaan hyödyntämään. Opetuksessa pyritään tukemaan opiskelijan persoonallisuuden kehittymistä ja maailmankuvan muodostumista. Fysiikan opetus liittyy mm. Antiikki meissä – ja Vastuu ympäristöstä -teemakokonaisuuksiin. Fysiikassa lähdetään liikkeelle fysiikan historiasta, tutustutaan fysiikkaan perusluonnontieteenä, käydään läpi suureet ja yksiköt sekä mittaaminen. Keskeisiä sisältöjä ovat mekaniikan peruslait sekä kappaleiden ominaisuudet, kuten paino, massa ja tiheys. Näistä jatketaan vuorovaikutusten kautta voiman käsitteeseen, työhön ja energiaan sekä myös värähdysliikkeeseen, ääneen ja valoon. Perusasioiden jälkeen käydään läpi lämmön luonne, olomuodon muutokset sekä lämpö energiamuotona. Lisäksi tutkitaan sähköisiä ja magneettisia voimia ja ilmiöitä, sähkön käyttöä ja sähköturvallisuutta, sähkön tuotantoa sekä energiatuotantoa ja eri energiamuotoja. ARVIOINTI Fysiikan opiskelua arvioidaan kokeella ja kirjoitettavilla esseillä. Arviointiin vaikuttavat myös ryhmätyöskentelytaidot, tuntiaktiivisuus, tunnilla suoritettavat tehtävät sekä aktiivisuus opintokäynneillä. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Liike, työ ja värähdysliike Opiskelija • osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita ja kuvata ilmiöitä graafisin ja matemaattisin mallein • osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja selittää näiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä • tuntee työn ja energian välisen yhteyden • tunnistaa aaltoliikkeen ja erilaiset jaksolliset ilmiöt, äänen ja valon teoriat pääpiirteissään sekä ymmärtää valon ja äänen merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esim. melulta suojautumisen ja valon käytön tiedonsiirrossa. Lämpö ja sähkö Opiskelija • osaa lämmön käsitteen, tuntee lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyvät ilmiöt, lämpöopin perusilmiöt sekä erilaisia lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä • ymmärtää sähköön liittyvät suureet, kuten sähkövirran ja jännitteen käsitteet sekä sähkön kulun suljetussa virtapiirissä, sähköisten sovellusten periaatteet sekä sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen käytön 20 • • tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja ja osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksissa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja tuntee energian säilymisen periaatteen ja tunnistaa erilaiset energian muuntumiseen liittyvät ilmiöt. 4.9. Kemia Kemian opetuksen tehtävänä on välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, jossa pyrkii tutkimaan ja kehittämään materiaaleja, menetelmiä, laitteita ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään luonnontieteissä käytettäviä tyypillisiä tiedonhankinnan menetelmiä, kuten tieto- ja viestintätekniikkaa. Opiskelijan tulee saada selkeä kuva aineiden tasapainoon ja kiertoon liittyvistä prosesseista. Hänen tulee osata käyttää kemian merkkikieltä sekä tuntea aineiden ominaisuuksia, rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia malleja. Opetuksessa pyritään ottamaan huomioon opiskelijan lähtötaso ja valmiudet sekä antamaan myönteinen kuva kemiaa ja sen opiskelua kohtaan. Kemian opiskelu liittyy erityisesti Tuusulanjärvi-, Vastuu ympäristöstä - ja Avara maailma teemakokonaisuuksiin. Kemian opintojen aluksi tutustutaan aineiden luokitteluun, alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksiin ja rakenteiden selittämiseen atomimallin avulla. Sisältöön kuuluu keskeisesti myös kemian merkkikielen omaksuminen, tärkeimpien alkuaineiden ja yhdisteiden sekä niiden ominaisuuksien tunteminen. Käsitteisiin kemiallinen reaktio, happamuus ja emäksisyys sekä palaminen tutustutaan ilmakehän ja veden kautta. Perusasioiden tultua tutuksi perehdytään orgaaniseen kemiaan, kemian teollisuuteen ja tuotteiden elinkaareen. Orgaanisesta kemiasta käydään läpi tärkeimmät yhdisteryhmät, kuten hiilivedyt, alkoholit ja karboksyylihapot sekä ravintoaineet. Lisäksi tutustutaan pesuaineisiin ja kosmeettisiin aineisiin. ARVIOINTI Kemian opiskelua arvioidaan kokeella. Arviointiin vaikuttavat myös ryhmätyöskentelytaidot, tuntiaktiivisuus, annettujen tehtävien suorittaminen sekä aktiivisuus opintokäynneillä. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Opiskelija • tuntee työturvallisuutta koskevat määräykset sekä kemikaalien käsittelyyn ja käyttöön liittyvät merkit ja käyttöturvallisuustiedotteet • kykenee käyttämään oikeita käsitteitä ja malleja kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä • osaa luokitella, tunnistaa ja erotella aineita ja yhdisteitä näiden ominaisuuksien perusteella • tuntee aineiden kiertoprosesseja, kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, osaa erottaa kemian teollisuuden eri osa-alueet sekä tehdä kestävän kehityksen valintoja kuluttajana. 21 4.10. Uskonto ja elämänkatsomustieto Uskonto Uskonnon opetuksen keskeinen tehtävä on syventää opiskelijan oman uskonnon ja sen kulttuuriperinnön sekä maailman eri uskontojen tuntemusta. Opiskelussa perehdytään uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnon opiskelussa huomioidaan erityisesti Avara maailma-, Antiikki meissä ja Suomalaisuuden juuret teemakokonaisuudet. Uskonnon opetuksessa keskitytään sekä tarkastelemaan kirkkoa ja suomalaista katsomusperinnettä, että tutustutaan maailman muihin uskontoihin. Tavoitteena on, että opiskelija perehtyy kristinuskoon ja sen merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa sekä luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsityksiin. Opiskelija hahmottaa Suomessa ilmeneviä uskonnollisia yhdyskuntia ja niiden toimintaa. Keskeistä sisältöä on kristillinen usko ja sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa. Lisäksi tutustutaan kirkkorakennukseen, sen symboliikkaan ja liittymiseen seurakunnan elämään. Opiskelija saa yleiskuvan Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta sekä muista kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä ja uskonnottomuudesta. Maailman uskonnoissa tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen syntyhistorian ja levinneisyyden ja ymmärtää uskontojen vaikutuksen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä tunnistaa eri uskontojen piirteitä. Tunneilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, juutalaisuutta ja islamia seuraavien teemojen näkökulmasta: uskontojen syntyhistoria, levinneisyys ja kannattajamäärät, uskontojen pyhät kirjat ja keskeiset opit, myytit ja riitit sekä uskontojen vaikutus yhteisöjen elämään. ARVIOINTI Uskonnon opiskelua arvioidaan kokeella, kirjallisten töiden perusteella ja tuntiaktiivisuudella. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Tiedonhankinta kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta Opiskelija tuntee • Suomen evankelisluterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen • ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä • tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet. Uskonnon ymmärtäminen ilmiönä Opiskelija • ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta • tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa • tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet • arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 22 Uskonnollisen tiedon käyttö ja eettisesti vastuullinen toiminta Opiskelija • tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen • hahmottaa omaan maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä • kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä • kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan ja tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään. Oppiaine tukee ja auttaa opiskelijoita jäsentämään elämänkatsomustaan ja identiteettiään. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija • oppii arvioimaan ja rakentamaan identiteettiään ja elämänkatsomustaan • vahvistaa itseluottamustaan ja laajentaa keinojaan elämänhallintaan sekä kehittää valmiuksiaan elinikäiseen oppimiseen ja sivistymiseen • kehittää eettistä arvostelukykyään ja katsomuksellista harkintaa sekä kykyä tunnistaa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet • omaksuu ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevuuden, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita kantaen vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta • laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään oppien tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä. Keskeisiä sisältöjä ovat elämänkatsomuksen sisältö ja osa-alueet, elämänkatsomusten moninaisuus, oma elämänkatsomus ja sen merkitys elämänhallinnalle sekä oma kulttuuri-identiteetti ja sen merkitys. Lisäksi perehdytään etiikan pääsuuntiin ja hyvän elämän peruskysymyksiin sekä käsitellään ikäkausien eettisiä valintatilanteita sekä arvioidaan omaa ja yhteistä menneisyyttä sekä myönteistä suuntautumista tulevaisuuteen. Elämänkatsomustiedon opetus liittyy erityisesti Avara maailma- ja Antiikki meissä teemakokonaisuuksiin. ARVIOINTI Elämänkatsomustiedon opiskelua arvioidaan kokeella, kirjallisten töiden perusteella ja tuntiaktiivisuudella. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Opiskelija • osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä • tunnistaa etiikan peruslähtökohtia ja osaa arvioida toimintaa eettisestä näkökulmasta • kykenee tunnistamaan ongelmien eettisen ulottuvuuden ja esittämään eettisiä ratkaisuja • ymmärtää elämänkatsomuksen merkityksen tietoiselle elämänhallinnalle. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti 23 Opiskelija • tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja • kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin • ymmärtää kulttuuri- ja katsomusperinteiden merkityksen elämänkatsomukselleen • ymmärtää uskonnottoman ja uskonnollisen katsomuksen eron • osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. 4.11. Historia ”Tänään nykyisyyttä, huomenna historiaa.” Historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historian opetuksen tehtävänä on ohjata opiskelijaa kehittymään vastuullisena toimijana, joka osaa käsitellä oman aikansa ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Historian opintojen aikana opiskelijaa ohjataan ymmärtämään oma kulttuurinsa ja muut kulttuurit historiallisen kehitysprosessin tuloksena. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa, painottaen erityisesti Suomen historian käännekohtia. Mikrohistoriaan tutustutaan erityisesti Tuusulanjärvi kulttuurihistoriallisena ja ekologisena maisemana -aihekokonaisuuden yhteydessä. Opetukseen liittyvät oleellisesti työpajatyöskentely ja erilaiset opintoretket. Historian opinnoissa aikajana on esihistoriasta nykyisyyteen. Opintojen aikana tutustutaan esihistorialliseen aikaan, eurooppalaisen sivilisaation syntyyn ja antiikin heijastumiseen tähän päivään, Suomen olemiseen osana Ruotsin valtakuntaa, Suomen venäläistämiseen ja sen vastustukseen, Suomen itsenäistymiseen ja itsenäisen Suomen historiaan osaksi Euroopan Unionia. Suomen historian rinnalla kulkee koko ajan maailmanhistoria ja sen vaikutukset Suomeen. Historian opinnot liittyvät Tuusulanjärvi -, Antiikki meissä-, Aktiivinen kansalainen ja vaikuttaminen- sekä Suomalaisuuden juuret -teemoihin. ARVIOINTI Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Opiskelija • osoittaa valmiutta ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä osaa arvioida ja tulkita kriittisesti historiallisia tapahtumia ja ilmiöitä sekä eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota. • osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä ja pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä • ymmärtää historian ilmiöitä ja kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen (kronologia) • osaa selittää muutoksen ja jatkuvuuden osana historiallisia tapahtumia • osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia • pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteitä ja nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota ja muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. 24 4.12. Tuusulanjärvi-opinnot Omana kokonaisuutenaan on Tuusulanjärvi-opinnot. Niiden myötä tutustutaan Tuusulanjärveen ja sen ympäristöön sekä entisiin ja nykyisiin asukkaisiin. Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisöllä oli merkittävä asema 1900-luvun alun Suomen kulttuurielämässä ja edelleen rantatiellä asuu nyky-Suomen taiteilijoita. Seurakuntaopisto on kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisessa paikassa, lähinaapureina ovat Juhani ja Venny Soldan-Brofeltin Ahola, Jean ja Aino Sibeliuksen Ainola, Eero ja Saimi Järnefeltin Suviranta sekä Pekka ja Maija Halosen Halosenniemi. Tuusulanjärven rannalla ovat eläneen myös Aleksis Kivi, J.H. Erkko ja Eino Leino. Nykyisiä asukkaita ovat mm. kirjailija Laila Hirvisaari. Työmenetelminä ovat retket ja vierailukäynnit alueen kohteisiin sekä työpajatyöskentely. Aihepiiri liittyy erityisesti biologian, maantiedon, historian ja äidinkielen ja kirjallisuuden opintoihin. ARVIOINTI Tuusulanjärvi -opinnot arvioidaan Suoritettu/Hylätty. Hyväksytty suoritus vaatii aktiivista osallistumista retkiin, vierailukohteisiin ja työpajatyöskentelyyn. 4.13. Yhteiskuntaoppi ”Valtio olen minä.” Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opetus antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija • saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta • oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana • oppii tuntemaan julkisia palveluja • saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä • oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään • kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana. Yhteiskuntaopin opinnot saattavat liittyä oleellisesti Tuusulanjärvi-, Antiikki meissä-, Aktiivinen kansalainen ja vaikuttaminen- sekä Suomalaisuuden juuret -teemoihin. ARVIOINTI Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Opiskelija • osaa hankkia ja käyttää yhteiskunnallista tietoa • kykenee tulkitsemaan median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä • pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista • osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia • osoittaa myös ymmärtävänsä, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja ja niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. 25 4.14. Terveystieto Terveystieto on monitieteinen oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveys ymmärretään fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi, osana nuoren arkea, kasvua ja kehitystä sekä osana ihmisen elämänkulkua. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Tavoitteena on, että opiskelija oppii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Keskeisinä sisältöinä ovat ihmisen kasvu ja kehitys, omasta terveydestä huolehtiminen, arjen terveystieto, voimavarat ja selviytymisen taidot sekä terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ. Terveystieto liittyy erityisesti teemakokonaisuuksiin Vastuu ympäristöstä ja Aktiivinen kansalainen ja vaikuttaminen. ARVIOINTI Terveystiedon arviointi perustuu oppimistehtävien tekemiseen ja tuntiaktiivisuuteen. Myös ryhmätyötaidot vaikuttavat arviointiin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Opiskelija • tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkistella niitä terveyden näkökulmasta • tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään, ja osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden käyttöön liittyviä riippuvuuksia ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä • osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja. Hän tietää sekä oman koulun että oman kotikunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin sekä kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti. • osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. Oppikirja: Lehtinen-Lehtinen-Lukkari-Soisalo 2008: Terveystiedon syke 7-9. Edita. (Palautettava kurssin lopussa.) 4.15. Tieto- ja viestintätekniikka, TVT Tietotekniikan opiskelua integroidaan suoraan äidinkielen, historian, yhteiskuntaopin, maantiedon ja biologian opetukseen työpajojen ja erilaisten kokonaisuuksien yhteydessä. TVT-opetuksen tavoitteena on, että opiskelija • hallitsee sujuvasti tekstinkäsittelyn perusteet ja pystyy soveltamaan sitä opiskelutehtävien tekemiseen • pystyy käyttämään internettiä tiedonhaun apuvälineenä ja ymmärtää lähdekritiikin keskeiset periaatteet • ymmärtää tietoturvan merkityksen ja osaa käyttää tietoteknisiä laitteita turvallisesti myös verkossa • toimii tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja määräysten mukaisesti. 26 4.16. Arjen sankarit Arjen sankarit -kurssilla käsitellään arkeen ja omaan elämään liittyviä teemoja keskustelun ja toiminnallisten menetelmien kautta. Opetuksessa vuorottelee yksilö- ja pienryhmätehtävät eri aihealueista. Toiminnallisina menetelminä hyödynnetään mm. draamaa. Opetuskertoihin sisältyy harjoitteita, joiden kautta jokaisen ryhmäläisen oma mielipide tai kokemus pääsee näkyviin. Samalla opitaan myös kuulemaan ja kunnioittamaan toisia ja toisenlaisia mielipiteitä. Omaa elämää ja ajatuksia kohdataan myös yksilötehtävien kautta, mielikuvaharjoittein ja kirjoittaen. ARVIOINTI: Kurssi arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan läsnäoloa opetuksessa ja osallistumista tunneilla annettuihin tehtäviin ja harjoitteisiin. Kurssiin kuuluva etätehtävä on suoritettava viimeiseen opetuskertaan mennessä. 4.17. Opintojen ohjaus Opinto-ohjauksen oppitunneilla opinto-ohjaaja antaa tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista, ammatinvalintaan liittyvistä hakuoppaista ja muista tietolähteistä. Henkilökohtaisessa ohjauksessa keskitytään yhteishakuun. Opinto-ohjaukseen sisältyy myös eri oppilaitoksiin tutustumista. ARVIOINTI Kurssi arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan läsnäolo opetuksessa ja osallistumista tunneilla. 4.18. Liikunta Liikunnan kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehittää fyysistä kuntoaan sekä tutustuu erilaisiin liikuntalajeihin. Kurssilla on mahdollisuus korottaa peruskoulun liikunnan arvosanaa. ARVIOINTI Liikuntakurssi arvioidaan numeerisesti 4-10. Arvioinnin perusteena ovat opiskelijan tuntiaktiivisuus ja innokkuus tutustua uusiin liikuntalajeihin 4.19. Hygieniaosaaminen Hygieniaosaaminen on kurssi, jonka käytyään opiskelijalla on perustiedot elintarvikehygieniasta ja hygienialainsäädännöstä. Opiskelija osallistuu hygieniaosaamistestiin, jonka läpäistyään hän saa Eviran hygieniaosaamistodistuksen eli hygieniapassin. ARVIOINTI Kurssi arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Hyväksytty suoritus perustuu tuntiaktiivisuuteen ja oppimistehtävien tekemiseen TAI hygieniaosaamistestin läpäisemiseen. 4.20. Leffaklinikka Leffaklinikalla toteutetaan elokuva: työstetään käsikirjoitus, jaetaan työtehtävät ja roolit, kuvataan ”filmiä” ja leikataan se elokuvaksi. Tuloksena on tekijöidensä näköinen lyhytelokuva, jonka ensi-ilta on keväällä, viimeistään päättäjäisissä. ARVIOINTI Kurssi arvioidaan suoritettu (S) - merkinnällä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan läsnäolo opetuksessa ja osallistumista tunneilla. 27 4.21. Terveenä Eteenpäin Terveenä eteenpäin on yhteistyössä Arjen sankarit ry:n kanssa toteutettava 24 oppitunnin kokonaisuus. Sisällöllisesti kurssilla käsitellään liikunnallisuuden yhteyttä hyvään oloon ja opiskeluvalmiuteen ja positiiviseen elämänasenteeseen. Tuntien puitteissa puhutaan myös päihteistä ja niiden käytön haitasta mm. toimintakyvylle. Kurssi on suunniteltu käsittelemään tärkeitä mutta vaikeitakin asioita nimenomaan nuoren opiskelijan näkökulmasta. ARVIOINTI Kurssi arvioidaan suoritettu (S) - merkinnällä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan läsnäolo opetuksessa ja osallistumista tunneilla. Valinnaiskurssit lukuvuonna 2014-2015 4.22. Kuvataidekurssi Kuvataidekurssilla kokeillaan erilaisia materiaaleja etsien uusia työskentelytapoja. Kukin opiskelija suunnittelee ja toteuttaa oman teoskokonaisuuden esim. maalaamalla, piirtämällä tai muotoilemalla. Kurssin tavoite on vahvistaa kunkin opiskelijan ominta ilmaisua ja harjaannuttaa materiaalien ja välineiden tekniikkaa. Kurssilla on mahdollisuus korottaa peruskoulun kuvaamataidon arvosanaa. ARVIOINTI Kurssi arvioidaan numeerisesti 4-10. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen. 4.24. Musiikki Musiikkikurssin tavoitteena on kehittää soittamisen ja laulamisen sekä henkilökohtaisen musiikillisen ilmaisun taitoja ryhmälle soveltuvan ohjelmiston puitteissa. Kurssilla harjoitellaan helpohkoja pop- ja rock – sävelmiä laulaen ja soittaen sekä tutustutaan improvisaatioon ja säveltämiseen. Kurssi ei vaadi soittotaitoa. Kurssilla on mahdollisuus korottaa peruskoulun musiikin arvosanaa. ARVIOINTI Musiikkikurssi arvioidaan numeerisesti 4-10. Arvioinnin perusteena on opiskelijan tuntiaktiivisuus. 5. Työelämään ja koulutusmahdollisuuksiin tutustuminen (TET) Kymppiluokalla opintoihin sisältyy työelämään ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin tutustumista osana Yrittäjyys-teemakokonaisuutta. Tavoitteena on saada kokemusta opiskelusta toisen asteen oppilaitoksessa, selkeyttää jatko-opintotoiveita ja kehittää työelämävalmiuksia. Lähtökohtana on, että opiskelija hankkii työelämään tutustumispaikan itse vähintään kuukautta ennen TET-jaksoa oman kiinnostuksensa mukaan. Opinto-ohjaaja vastaa yhteydenotoista muihin oppilaitoksiin, kun opiskelija haluaa tutustua tiettyyn koulutusalaan tai oppilaitokseen. 28 6. Opiskelija-arviointi, poissaolot ja todistukset 6.1. Opiskelijan arviointi Perusopetuksen oppimäärään kuuluvissa yhteisissä oppiaineissa arviointi perustuu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin. Valinnaisten aineiden arvioinnissa noudatetaan, mitä ko. aineiden arvioinnista on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja tässä opetussuunnitelmassa päätetty. Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kuvata, miten hyvin opiskelija on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin avulla opettaja antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja ohjaa häntä tiedostamaan oppimistaan. Arvioinnin tehtävänä on myös kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa opettajan antama jatkuva palaute on tärkeää. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan oppiminen ja työskentely. Opiskelijan työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviin päättöarvioinnin kriteereihin. Opiskelijalle tulee etukäteen antaa tietoja arvioinnin perusteista, ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten arviointia on sovellettu. Maahanmuuttajaopiskelijoiden arvioinnissa otetaan huomioon heidän taustansa ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Vammat ja niihin verrattavat oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Arvioinnissa tulee käyttää joustavia arviointimenetelmiä, jotta opiskelijat kykenevät osoittamaan osaamisensa vaikeuksistaan huolimatta. Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan 8, mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteereiden tason ylittäminen. Kurssisuorituksen arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, oppimisprosessin ja opiskelijan edistymisen jatkuvaan havainnointiin. Myös opiskelijan työskentelyä arvioidaan osana kurssisuorituksen arviointia. Numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa: • 10 erinomainen • 9 kiitettävä • 8 hyvä • 7 tyydyttävä • 6 kohtalainen • 5 välttävä • 4 hylätty. Sanallisesti kurssi voidaan arvioida vaihtoehtoisesti suoritettu (S) -merkinnällä. Hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa ja aktiivisuutta tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. Poissaolo kokeesta ilman pätevää syytä tuottaa arvosanan hylätty (4). Sairauden tai muun kirjallisesti osoitetun pätevän poissaolon takia suorittamatta jääneen kokeen voi suorittaa Opintoklubilla. Rästitenttiin osallistumisesta sovitaan erikseen opettajan kanssa. Rästitentit ilmoitetaan lukujärjestyksessä, Verstaspowerpointissa tai luokan ilmoitustaululla. Selvittämättömät poissaolot ja rästikokeeseen osallistuminen ilman perusteltua syytä vaikuttavat alentavasti kurssiarvosanaan. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottamisesta on aina neuvoteltava aineen opettajan kanssa erikseen. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa, mikäli ko. neuvottelussa katsotaan, että korottamiseen on perusteltava syy. 29 Seurakuntaopistossa on käytössä Wilma-ohjelma, johon kullekin opiskelijalle ja alaikäisen opiskelijan huoltajalle luodaan omat tunnukset. Wilman kautta opiskelija ja huoltajat voivat seurata opintojen etenemistä lukuvuoden aikana. 6.2. Poissaolot Poissaoloja kannattaa välttää, koska opiskelu on nopeatempoista. Opettajat seuraavat poissaoloja Wilman avulla, ja ne vaikuttavat opinnoissa etenemiseen ja arviointiin. Hyväksytty poissaolon syy on sairaus. Muista poissaoloista on sovittava erikseen ryhmän vastuuopettajan kanssa. Poissaoloista pitää aina ilmoittaa ryhmän vastuuopettajalle. Puhelinnumerot löytyvät opetussuunnitelman liitteestä ja lukujärjestyksestä. Ennakkoon tiedossa olevista poissaoloista tulee sopia etukäteen ryhmän vastuuopettajan kanssa. Pidemmistä kuin kolmen päivän sairauspoissaoloista tulee olla lääkärin tai sairaanhoitajan tai alaikäisillä huoltajan allekirjoittama todistus. Myös koulun terveydenhoitaja voi kirjoittaa sairauslomatodistuksen. Hänen puhelinnumeronsa löytyy liitteestä. Alle 18-vuotiaan on toimitettava kaikista poissaoloista huoltajan allekirjoittama selvitys. Hyväksyttävä syy olla poissa kokeesta on sairaus. Sairaudesta on toimitettava lääkärin tai terveydenhoitajan todistus vastuuopettajalle heti kouluun palaamisen jälkeen. Kymppiluokan opiskelija voidaan erottaa määräajaksi poissaolojen tai muiden syiden takia. Ennen erottamista opiskelijalla ja hänen huoltajillaan on oikeus tulla kuulluksi (Perusopetusasetus 17 §). Opiskelijalla on oikeus tulla kuulluksi ennen keskeyttämispäätöksen tekemistä. Kuulemismahdollisuudesta lähetetään opiskelijalle kirje ja selityksen antamiseen varataan seitsemän päivää. Kuulemisesta tehdään kirjallinen muistio. Opiskelija saa keskeyttämisestä kirjallisen päätöksen ja hänellä on oikeus valittaa päätöksestä määräajan kuluessa. Asiasta saa tarvittaessa lisätietoa vastuuopettajalta. 6.3 Todistukset Välitodistus/opintorekisteriote annetaan keväällä ennen yhteishakua. Jos opiskelija suorittaa hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat opinnot, annetaan hänelle todistus lisäopetuksen suorittamisesta keväällä lukuvuoden lopussa. Jos opiskelija suorittaa vain osan opinto-ohjelmaansa kuuluneista opinnoista hyväksytysti tai keskeyttää opintonsa, hän saa todistuksen lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Todistukseen merkitään tarvittaessa kohta Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Jos opiskelijan lisäopetuksessa saama uusi arvosana perusopetuksen yhteisissä tai valinnaisissa oppiaineissa on korkeampi kuin perusopetuksen päättötodistuksen arvosana, se merkitään tähän kohtaan. Opiskelija saa pyynnöstä todistuksen liitteen, jossa arvioidaan hänen käyttäytymistään ja työskentelyään lisäopetuksessa. Todistuksen liitteenä voi olla myös • tarkempia tietoja oppilaan opinto-ohjelmasta ja opinnoista menestymisestä • seloste muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista • arvio työpaikoilla tapahtuneesta oppimisesta sekä kuvaus opiskelijan työtehtävistä • seloste opiskelijan harrastustoiminnasta. 30 7. Oppilaitoksen toiminnan arviointi ja kehittäminen Seurakuntaopiston toimintaa ja henkilöstön osaamista kehitetään sekä vahvistetaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Seurakuntaopisto on oppiva organisaatio, mikä perustuu henkilöstön aktiiviseen, avoimeen ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Vuorovaikutusta ja oppimista vahvistaa myös verkostoituminen valittujen yhteistyökumppanien kanssa. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin reagoidaan tarvittaessa nopeasti ja opitaan muilta parhaita käytäntöjä. Toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisen perustana ovat Seurakuntaopiston arvot, perustehtävä ja visio. Nämä ja toiminnan jatkuva arviointi ohjaavat tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelua henkilöstön osaamisen ja toiminnan kehittämiselle. Arviointien yhteydessä toimintaa on dokumentoitu mm. opetustyön prosessikuvauksilla. Oppilaitoksella on kirjallinen henkilöstöohjelma ja työhyvinvointisuunnitelma. Henkilöstön kehittämistoiminnan tavoitteena on yksilön työkyvyn ja yhteisön toimintakyvyn turvaaminen siten, että työntekijät hallitsevat työtehtävät ja pystyvät vastaamaan yhteisiin haasteisiin. Kehittämistoiminta on yhteisöllistä ja vuorovaikutuksellista. Kehittyjänä on tällöin sekä työtoiminta että henkilöstö. Tarvittaessa panostetaan tiimikohtaiseen koulutukseen. Henkilöstön työkykyä tukevat myös erilaiset virkistymismahdollisuudet, työterveyshuolto ja hoitoturvavakuutus. Henkilöstön osaamisalueet kartoitetaan osana laatutyötä, jonka perusteella laaditaan henkilökohtaiset koulutus- ja kehittämissuunnitelmat Seurakuntaopiston työyhteisön ja toiminnan kehittämiseksi. Työssä tarvittavan osaamisen kehittämistä ja sen edellyttämää koulutusta varten varataan riittävät resurssit erityisesti vuosittaisessa talousarviossa ja opetushenkilöstön työsuunnitelmissa. Henkilöstön koulutuksen tukemisessa ja mahdollistamisessa noudatetaan tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta huomioiden kuitenkin erilaiset tilanteet ja tarpeet, jotka perustuvat Seurakuntaopiston perus- ja erityisosaamisen kehittämiseen. Jokainen työntekijä on itse vastuussa oman ammattitaitonsa pysymisestä ajan tasalla ja omasta kehittymisestään. Henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa käydään keväisin läpi jokaisen työntekijän ja hänen hoitamansa tehtävän edellyttämä osaaminen ja osaamisen kehittämistarpeet tulevaisuudessa. Lisäksi syksyllä toteutetaan tiimikohtaiset kehityskeskustelut tiimin perustehtävän ja yhteisten pelisääntöjen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Kehityskeskusteluita varten käytössä ovat yhteiset lomakkeet. 31 Liite 1, Opettajat ja muu henkilökunta Nimi puhelinnumero Kotkavirta, Aura Ohtamaa, Veka Perho, Kristina Poikonen, Seija vastuualue/oppiaine Linjan vastuuopettaja linjan vastuuopettaja, englanti, oppilaanohjaus, tutorointi Muut opettajat liikunta, arjen sankarit uskonto matematiikka, fysiikka, TVT erityisopettaja, biologia, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi, Tuusulanjärvi-teema kuvataide matematiikka, kemia ruotsi äidinkieli ja kirjallisuus Sumkin, Iina terveystieto 040 6475357 Tahkolahti, Kalle leffaklinikka * Vesalainen, Anne-Maria musiikki 044 712 4998 Ylä-Outinen, Irja hygieniaosaaminen * Leponiemi, Maris Forssell, Essi Ikonen, Essi Lyly, Eija Makkonen, Kirsi Ohtamaa, Veka Hanén, Arja Onkalo, Pauliina Salonen, Sanna Talonmies Villikka, Seija Muu henkilökunta koulutuspäällikkö, yleissivistävä ja valmentava koulutus, Järvenpää asuntolaohjaaja terveydenhoitaja opintosihteeri päivystysvuorossa oleva talonmies opiskelijakuraattori 044 358 8922 044 358 9044 044 745 8752 040 146 4943 044 712 4977 * 044 358 8954 * * 044 358 8954 040 779 3142 040 315 3214 044 358 9052 044 358 8927 040 766 4044 *) tuntiopettaja (tmv.) - tavattavissa oppituntien yhteydessä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected] (ei koske tuntiopettajia*) 32
