Kaupunkiympäristön kehittämisen vuosisuunnitelma v. 2015

Transcription

Kaupunkiympäristön kehittämisen vuosisuunnitelma v. 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
1
KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN YDINPROSESSIN
VUOSISUUNNITELMA 2015
Tilaajan vuosisuunnitelman rakenne
1. Ydinprosessin esittely ja muutokset toimintaympäristössä
2. Ydinprosessin talous (tuloslaskelma ja investoinnit)
3. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015
4. Kehittämishankkeet
5. Palvelukokonaisuudet ja palvelutilaukset
6. Erilliset liitteet:
o Rakentamisohjelma 2015
o Rakentamisohjelman 2015 työkohdekartta
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
2
KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
Ydinprosessin esittely ja muutokset toimintaympäristössä
Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi.
Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta,
liikennejärjestelmästä, satamista sekä viheralueista. Kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi ja strategiset hankkeet
(Vuores ja Keskusta) vastaavat omalta osaltaan palvelukokonaisuudesta alla tarkemmin määriteltävillä toimilla.
Maankäytön suunnittelun tehtäviin kuuluvat yleis- ja asemakaavojen ja niiden suunnittelupalveluiden tarpeen ja
kehityksen arviointi, seutuyhteistyö, kaavoitusohjelmien laatiminen, täydennysrakentamisen edistäminen sekä näihin liittyvät viranomaistehtävät. Yleisten alueiden suunnittelu vastaa katu-, liikenne- ja vihersuunnittelusta sekä näiden hankkeiden ohjelmoinnista. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon tehtäviä ovat liikenneväylien ja
yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen sekä liikenteen hallinta.
Yleisten alueiden rakennuttamista tehdään maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden laatiman investointiohjelman mukaisesti. Periaatteena on, että maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tilata investointimäärärahalla uudiskohteisiin ja merkittäviin korvaus/saneerauskohteisiin
suunnittelu, jonka jälkeen kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden tehtävänä on organisoida kohteiden toteutus.
Ylläpitoa hankitaan käyttötalouden määrärahalla, ja se kattaa yleisten alueiden hoidon ja kunnossapidon. Hoitotehtäviä ovat liikenneväylien ja alueiden lumenpoisto ja liukkauden torjunta sekä viheralueilla nurmikoiden leikkaus, istutusten ja puiden hoito. Yleisten alueiden puhtaanapito kuuluu myös keskeisiin hoitotehtäviin. Kunnossapitoon kuuluvat ne toimenpiteet, joilla rakenteet palautetaan alkuperäisen mukaiseen kuntoon. Kunnossapitoon liittyy
usein kulumisvaurioiden korjaamista. Liikenneväylien osalta tärkeimpiä kunnossapidon tehtäviä ovat esimerkiksi
katujen päällystystyöt, vaurioiden korjaaminen, ajoratamerkintöjen uusiminen, terässiltojen maalaaminen ja kalusteiden korjaaminen. Viheralueilla kunnossapitotehtävät käsittävät erilaisten kalusteiden korjaamista ja kuluvien osien uusimista. Liikenteenhallinta-tuoteryhmään kuuluvat liikennetelematiikan ylläpito ja rakennuttaminen.
Joukkoliikennelain tarkoittaman seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävien hoitamisesta
vastaa Tampereen kaupungin organisaatioon kuuluva Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Sen
toimivalta-alueeseen kuuluvat Nokian, Oriveden, Tampereen ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän,
Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta huolehtii Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen joukkoliikenneyksikkö.
Viranomaispalveluiden keskittämisen takia kaupunkiympäristön kehittämisen organisaatiosta siirtyivät uuteen viranomaispalveluiden yksikköön rakennusvalvonta, katutilavalvonta, kaupunkimittaus ja ympäristövalvonta sekä
jätehuollon yhteistoiminta-alueeseen liittyvät toiminnot.
Ydinprosessin haasteina ovat erityisesti kaupungin nopea kasvu, sekä asumisväljyyden kasvu. Haasteisiin vastaaminen edellyttää jatkuvaa voimakasta panostusta suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Asuntorakentamisen lisäksi kasvu edellyttää uusien työpaikka-alueiden, liikenteen, palvelujen, muun yhdyskuntarakenteen ja virkistysalueiden suunnittelua sekä rakentamista. Hallittu kasvuun vastaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on kaupunkisuunnittelun keskeisin haaste. Tehtävä edellyttää seudullista yhteistyötä, maankäytön suunnittelun kytkemistä kaupungin kokonaiskehittämiseen ja palvelujen tuotantotapojen uudistamista.
Kaupungissa ja kaupunkiseudulla on tekeillä monta kaupungin kehitystä voimakkaasti linjaavaa suunnitteluhanketta. Maakuntakaavan, kaupunkiseudun rakennemallin, kaupungin yleiskaavan ja keskustan strategisen osayleiskaavan laatimistyöt ovat keskeisiä maankäytön ohjausvälineitä. Edellisiin liittyy liikenteen osalta tärkeitä suunnitteVUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
3
luhankkeita muun muassa läntinen oikorata, tavarajärjestelyratapihan mahdollinen siirtäminen, raitiotieliikenne, Kehä 2:n yleissuunnittelu ja keskustan liikennesuunnittelu.
Raitiotien suunnittelu kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti edellyttää suunnittelu-, rakennus- ja kalustonhankintaryhmien kilpailuttamista. Valtion kanssa laadittavassa aiesopimuksessa todennäköisesti edellytetään
kaavoituksen lisäämistä raitiotien vaikutusalueella. Hankkeen toteutus edellyttää kaikkien kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksiköiden osallistumista hankkeen edistämiseen. Tulevissa talousarviossa joudutaan varautumaan erilaisten vaadittavien selvitysten teettämiseen.
Joukkoliikenteessä seudullisen toimintatavan sisäänajo jatkuu. Järjestämistavan muutos sekä linjaston ja tariffijärjestelmän kehittäminen jatkuu häivyttämällä kuntarajoja. Tavoitteena on jatkaa palvelujen kehittämistä niin, että
matkustajamäärät seudulla edelleen kasvaisivat.
Talouden epävakaus jatkuu tuo epävarmuutta tulojen muodostumiseen. Rakennusurakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista erittäin kireän kilpailutilanteen takia. Palvelujen laadun säilyttäminen nykyisellä tasolla on vaikeaa, koska tuottavuus ei parane suhteessa tarvittavaan rahoitukseen. Rahoituspaineita aiheuttavat yleinen kustannusten nousu, uudet alueet ja vaatimukset laadun parantamiselle. Toisaalta sekä suunnittelun että urakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista kireän kilpailutilanteen takia.
Myös mahdollinen öljyn hinnan halpeneminen voi jossain määrin helpottaa kustannuspaineita.
Rantaväylän tunnelin rakennustyön edistyminen merkitsee, että sen mahdollistamia maankäytön kehittämishankkeita, kuten Ranta-Tampella, Mustalahti ja Santalahti, tulee aktiivisesti viedä eteenpäin.
Toiminnan tehostaminen vaatii myös uusien toimintatapojen kehittämistä. Keskeistä on varmistaa yksiköiden välinen yhteistyö, ja että toiminnan prosessit tehostuvat. Yleisillä alueilla tapahtuvassa rakentamisessa pyritään pääsemään kaupungin yhteisten työmaiden osalta yhden rakennuttajan toimintamalliin. Palveluiden, asumisen, liikenteen ja maankäytön suunnittelun ja toteuttamisen (PALM) ohjelmointityökalun ja siihen liittyvän laaja-alaisen uuden
työtavan käytöllä voidaan tarkastella kaupungin kehittämistä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Myös hankkeiden
projektoiminen mahdollistaa niiden aktiivisen seurannan.
Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan, aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Tätä tavoitetta voidaan
pitää yhtenä lähtökohtana muun muassa kaupungin yleiskaavatarkastelujen yhteydessä. Tähän liittyy myös raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen maankäyttötarkastelut, mutta myös raitiotien jatkuminen keskustasta länteen
mahdollistaa muun muassa Lielahden alueella tätä tavoitetta tukevia ratkaisuja.
Vuonna 2015 osallistutaan sekä MAL-aiesopimuksen toteutukseen että käynnistetään uuden sopimuksen valmistelu. Myös keskustan liikennesuunnittelua jatketaan keskustan kehittämishankkeeseen sekä käynnissä olevaan keskustan strategiseen osayleiskaavaan liittyen. Keskustan katujen saneeraussuunnittelua tehdään valmistuneen liikenneverkkosuunnitelman pohjalta, keskittyen Kyttälän alueeseen.
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
4
Ydinprosessin talous
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
TP 2013
VS 2014
VS 2015
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Vuokratulot
Muut toimintatulot
Toimintatulot yhteensä
33 049
7 425
1 877
34 437
20 268
97 055
36 889
6 835
3 441
35 246
17 016
99 427
38 715
6 835
2 450
38 004
21 164
107 168
Valmistus omaan käyttöön
37 471
40 220
11 550
-23
0
0
-1 188
-1
-129 297
-2 704
-455
-342
-719
-97 258
-1 202
0
-138 839
-2 273
-435
-243
-380
-103 152
-1 200
0
-112 248
-2 345
-245
-242
-69
-104 799
-203
-3 725
2 369
Rahoitustulot ja -menot
Poistot ja arvonalentumiset
35
-30 033
0
-28 851
0
-29 600
Tilikauden tulos
-30 201
-32 576
-27 231
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Investoinnit (1 000 euroa)
Aineettomat hyödykkeet
TP 2013
VS 2014
VS 2015
-6 494
-33 500
-45 900
Aineelliset hyödykkeet
-38 013
-43 880
-56 085
Maa- ja vesialueet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Keskeneräiset hankinnat
-4 773
-12 546
-20 694
-3 500
-40 220
-160
0
-4 200
-51 885
0
0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-44 508
-77 380
-101 985
162
1 010
6 085
-44 346
-76 370
-95 900
15 790
17 500
17 280
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
5
Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015
Uusi kaupunkistrategiamme ”Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki” perustuu yhdessä tekemiseen sekä näkemykselliseen ja rohkeaan toimintaan. Strategian mukaan teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta,
pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Lisäksi luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Strategiaa toteutetaan toimimalla yhdessä, vastuullisesti, avoimesti ja rohkeasti.
Ydinprosessin toiminnalliset tavoitteet kohdistuvat erityisesti kaupunkistrategian kestävä yhdyskunta – näkökulman
toteuttamiseen. Tavoitteet kohdistuvat kaikkiin toimialan yksikköihin. Keskeisenä ytimenä niissä on kuitenkin vastaaminen kestävästi kaupungin ennustettuun voimakkaaseen kasvuun. Kaupungin tasolla ratkaisujen perusteita
haetaan kaupungin ja keskustan yleiskaavoilla. Merkittävään rooliin nousee rakenteen tiivistäminen sekä keskustassa että koko kantakaupungin alueella. Erityisesti tätä tavoitetta palvelee uusien suunniteltuun raitiotiehen tukeutuvien maankäyttömahdollisuuksien hyödyntäminen. Kaupungin kestävä kasvu edellyttää liikenneratkaisuissa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn aktiivista edistämistä. Kuitenkin samalla pitää varmistaa, että esimerkiksi kaupungin keskusta on kaikilla kulkumuodoilla saavutettavissa.
Kaupunkistrategian tavoite
vuosille 2014–2017
Toiminnallinen tavoite
2015
Ydinprosessin toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi
Keskustan elinvoima on
vahvistunut.
Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä on vahvistettu keskustan elinvoimaa
Keskustan yleiskaava ja keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan kytkeytyvä Kunkun parkin asemakaava ovat valmistuneet.
Kehittämisohjelman järvenrantakaupunkiteemaa
tukeva eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnitelma on valmistunut ja asemakaavaprosessi on
käynnistetty.
Asemakeskuksen alueelle laaditaan MALsopimuksen mukaisesti yleissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen aiesopimuksella yhteistyössä valtion osapuolten kanssa.
Näsijärven rantavyöhykkeellä Ranta-Tampellan
alueella ensimmäisistä kaupungin kortteleista on
järjestetty tontinluovutuskilpailu ja Särkänniemen
alueen kehittämisen mahdollistava yleissuunnitelma on laadittu.
Joukkoliikenteen käyttö on
lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia
vuonna 2016 (2012=19%)
Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2 prosenttia vuodesta 2014
Keskustan länsipuolen ja erityisesti keskustorin
ympäristön kehittämispotentiaalia ja vetovoiman
vahvistamista taustoittava osallistava visiotyö on
käynnistetty yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kuntalaisten kanssa.
Raitiotien allianssin kehitysvaihe on käynnistynyt
ja kaluston kilpailutus on toteutunut
Teiskontien joukkoliikennekaistajärjestely toteutettu, Hatanpään valtatien kaistojen jatkamisesta ja
vyöhyketariffijärjestelmästä on päätös
Edistetään lähijunaliikenteen käyttöönottoa Tesomalla
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus
on 34 prosenttia vuonna
2016. (2012=Kävely 25 %,
pyöräily 6 %).
Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia
vuoteen 2014 verrattuna
Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta
sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville.
Asemakaavoitusta toteutetaan valtion kanssa solmitun MAL-sopimuksen ja
raitiotieratkaisun yhteydessä tehtävän sopimuksen
mukaisesti
Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5
prosenttia
Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja
sekä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja.
Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 prosenttia vuodesta
2014
Asemakaavavaranto on
vähintään 3 vuotta
6
Kehitetään Tampere-Kangasala laatukäytävää,
täydennetään keskustan kävely- ja pyöräilyverkkoa ja suunnitellaan kantakaupungin alueelle esimerkillisen laadukas pyöräilyväylä.
Laaditaan 2-3 kaupungin yksikölle erityisesti työmatkoihin ja työhön liittyvään liikkumiseen kohdistuva suunnitelma.
Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 esitetään em.
vyöhykkeiden maankäytön tehostamismahdollisuudet
Toteutetaan asemakaavoitusohjelmaan priorisoitu
strategiassa asetettua tavoitetta vastaava kokonaisuus. Raitiotien linjauksen eteläosan asemakaavat valmistuvat ja seuraavan vaiheen asemakaavat käynnistyvät.
EHYT-yleissuunnitelmien pohjalta käynnistetään
asemakaavoja 30 000 kem2/vuosi (4 v. liukuva
keskiarvo)
Lisätään heti luovutettavissa olevien tuotantotoiminnan tonttien tarjontaa asemakaavoitetuilla ja
kunnallistekniikan piirissä olevia alueilla.
Asemakaavoitusohjelman kohteiden toteuttaminen: 2000 asuntoa, joka vastaa n. 220 000 kem2/v
ja 100 000 kem2/v muille toiminnoille (4 v. liukuva
keskiarvo). Toteutettava kaavoituskokonaisuus
kasvattaa asemakaavavarantoa, joka jo lähtötilanteessa vastaa toiminnallista tavoitetta.
Valmistellaan kantakaupungin yleiskaavaluonnos
vaihtoehtoineen
Omakotitalotontteja on luovutettu 120 kappaletta
Mahdollistetaan kaavoituksella 300 pientaloasunnon rakentaminen, joista vähintään 120 on erillispientaloja.
Omakotitontteja luovutetaan Vuoreksen Isokuusesta, Hervanta-järven lintuhyistä sekä Kämmenniemestä.
Rakennuslupa on myönnetty 560 ara-asunnolle.
Luovutetaan tontteja kohtuuhintaiseen vuokraasumiseen 30 000 kem2
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
7
Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma on yhdyskuntalautakunnan, Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan ja konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän yhteinen asiakirja, jonka perusta on Tampereen kaupunkistrategiassa ja sen tavoitteissa. Toimintasuunnitelmassa linjataan Tampereen kaupungin fyysisen ympäristön
kehittämisen kannalta keskeiset asiat käynnissä olevan valtuustokauden ajalle.
Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman tavoite
Toimintasuunnitelman toimenpiteet
Ydinprosessin toimenpiteet vuodelle 2015
Ylläpidon laatu on parantunut välttävästä tyydyttävään ja palveluiden
järjestämisen kustannus on vertailukaupunkien keskiarvoa edullisempi
Kunnossapitoa keskitetään joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytäville, muualla laatutaso määritetään
toimintaedellytysten mukaiselle tasolle
Tyytyväisyys kunnossapidon tasoon
on parantunut
Maankäyttö, asuminen, liikenne ja
palvelut suunnitellaan entistä tiiviimmässä ja määrämuotoisemmassa yhteistyössä Tampereella ja
kaupunkiseudulla.
Kaupungin investointi- ja kaupunkirakentamishankkeet priorisoidaan
vaikuttavuuden ja kustannusten
suhteen, investointien ajoitus on
tarpeen kannalta yhteen sovitettu
Projektoidaan keskeiset hankkeet
kehittämissalkkumallin mukaisesti
Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen
keskittymänä vahvistetaan
Selvitetään mahdollisuudet muodostaa Tammerkoskesta maailmanperintökohde ja perustaa Tampereelle kansallinen kaupunkipuisto
Määritellään pysäköintipolitiikka ja normit
Liikkumisen hallintaa on kehitetty
Logistiikan ja liikenneyhteyksien
kehittyminen vahvistaa alueen kilpailukykyä
Toteutetaan PALM-suunnitelman
toteutusohjelmassa hyväksyttyjä
hankkeita
Kansallisen kaupunkipuiston
tarveselvitys valmistuu vuoden 2015
aikana.
Hyväksytään pysäköintipolitiikka
kevään 2015 aikana ja käynnistetään pysäköintipolitiikan mukaiset
tärkeimmät toteutussuunnitelmat.
ITS Factorylle haetaan uusia jäseToimitaan aktiivisesti älyliikenteen
kehityksessä luomalla ITS Factorys- niä, mahdollistetaan uusien innovatiivisten hankkeiden toteutumista
ta uusien innovaatioiden testi- ja
kehitysalusta sekä mahdollistetaan sekä älyliikennetoimijoiden liikevaihdon kasvua. Avoimen datan
kansainvälisesti korkealuokkaisia
puolella jatketaan liikenteen reaaliliiketoimintalähtöisiä älyliikenteen
aikaisen tilannekuvan luomista, liipalveluja ja ratkaisuja
kennedatan keräämistä ja avaamista sekä kehittäjätukea ja osallistutaan kilpailuihin aktivoimaan kehitystä.
INKA-hankkeen yhteydessä toteutetaan liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan hankintaa sekä valmistellaan liikkumisen mobiilimaksamista
ja Tampereen kaupungin toimenpiteitä liikenne palveluna –
ekosysteemin mahdollistamiseksi
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
8
Kehittämishankkeet
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kaupungin projektikokonaisuutta johdetaan vuoden 2015 alusta lähtien
projektisalkkumallilla. Projektisalkkumallin tavoitteena on varmistaa projektien strategianmukaisuus ja tuloksellisuus. Kaupungin projektit luokitellaan neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi, kaupunkirakenne ja -ympäristö sekä organisaation toimintakyky.
Kaupunkirakenne- ja ympäristö –kokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman kaupunkiympäristön kehittämistä koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset.
Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden painopisteitä ovat kestävä kaupunkikehitys, houkutteleva asuminen, kestävä liikkuminen, elinvoimainen keskusta sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Kaupunkirakenne
ja –ympäristö projektisalkku jaetaan aluekehityshankkeisiin ja muihin kehityshankkeisiin. Projektisalkkumallia kehitetään aktiivisesti vuoden 2015 aikana.
Vuonna 2015 ydinprosessi on mukana monissa erilaisissa kehittämis- ja laaja-alaisissa suunnitteluhankkeissa.
Kaupungin kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ovat kaupunkiraitiotien toteutussuunnittelu yhdessä Liikenneviraston kanssa, sekä osallistuminen maakuntakaavan laatimiseen. Raitiotiehanke on keskeinen kaupunkisuunnitteluhanke, johon liikenteellisen suunnittelun lisäksi kytkeytyy erittäin merkittävä täydennysrakentamisen
suunnittelu. Raitiotien toteutussuunnitelma laaditaan projektiallianssimallilla, jossa valittu sopimuskumppani toteuttaa hankkeen suunnittelun ja rakentamisen yhteistoiminnassa tilaajan kanssa. Allianssin kilpailutuksen rinnalla
käynnistetään myös kaluston kilpailutus.
Keskeinen tilaajan toiminnan kehittämishanke on maankäytön suunnittelun kokonaisprosessin sujuvoittaminen,
joka on kaupunginvaltuuston linjaaman TOP 10 rakenneuudistusten listalla. Kaavoitusprosessia sujuvoitetaan mm.
ohjelmointi- ja seurantajärjestelmän käytöllä ja prosessien aktiivisella kehittämisellä sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutosten hyödyntämisellä.
Poikkeamislupaprosessia pyritään nopeuttamaan. Valmistellaan yhdyskuntalautakunnalle päätettäväksi esitys johtosäännön muutokseksi, jolla vaikutuksiltaan ja laajuudeltaan vähäiset poikkeamiset asemakaavoista delegoidaan
asemakaavapäällikön päätettäviksi. Vaikutuksiltaan ja laajuudeltaan merkittävät poikkeamispäätökset käsittelee
jatkossakin yhdyskuntalautakunta.
Pohjoisella suuralueella rakentamista pyritään sujuvoittamaan. Kyläkaavojen suunnitelluille rakennuspaikoille haettavat suunnittelutarveratkaisut, joille haetaan samanaikaisesti myös rakennuslupaa, delegoidaan johtosäännön
muutoksella rakennustarkastajan päätettäviksi.
Laaja-alaisista maankäytön suunnitteluhankkeista keskeinen on kantakaupungin yleiskaava, jonka laatiminen on
käynnistetty. Toinen on yhdyskuntarakenteen kestävään eheyttämiseen tähtäävä EHYT-projekti, johon liittyviä täydennysrakentamisen yleissuunnitelmia ja selvitystöitä on ohjelmoitu usealle vuodelle ja kolmas strateginen keskustan kehittämishanke, jota tehdään yhdessä kaupunkikehitysryhmän kanssa ja johon liittyy keskustan osayleiskaavan laatiminen.
Keskustan liikenneverkkosuunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa tarkennetaan katuverkon kehittämisratkaisut
sekä niiden vaiheistus. Tähän liittyy keskeisesti Hämeenkadun yleissuunnitelman hyväksyminen sekä raitiotien toteutussuunnittelu. Keskustan yleisten alueiden kehittämisessä tulee huomioida myös Asemakeskuksen, Tullin alueen, Särkänniemen alueen sekä Eteläpuiston tulevat liikenneratkaisut.
Tilaajan toimintatapojen jatkuva kehittäminen on keskeinen tavoite. Markkinoiden avaaminen kilpailulle mahdollistaa kustannussäästöjä. Alueelle voi syntyä uusia palveluita tuottavia yrityksiä ja nykyiset voivat laajentaa toimintaansa, mikä lisää seudun työpaikkoja. Tilaajan hankinta- ja projektihallinnan osaamista vahvistetaan koulutuksella
ja toimintatapojen kehittämisellä. Projektinhallinnan ja hankintamenettelyiden osaamisen kehittämisen lisäksi investointien kustannustietouden parantaminen on erittäin tärkeää. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon tilaaja
osallistuu aktiivisesti tärkeimpien valtakunnallisten tilaajaorganisaatioiden kanssa Infrastruktuurikustannusten hallintaprojektissa kehitettyjen työkalujen hyödyntämiseen.
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
9
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta ja -luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta. Näistä tehtävistä
vastaa kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi. Edelleen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maankäytön suunnittelu
(kaavoitus), yleisten alueiden suunnittelu ja kaupunkikehitysryhmään kuuluvat aluerakennushankkeet (Vuores ja
Keskusta). Ensisijaisena tehtävänä on toteuttaa kaupungin strategisissa tavoitteissa linjattua maankäyttöpolitiikkaa.
Maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen toiminnoilla luodaan edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteuttamiselle tasapainoisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaisesti.
Kaavoitusprosessin kehittäminen on toiminnallinen tavoite, jonka keskeisenä toimenpiteenä on ollut ohjelmointi- ja
seurantajärjestelmän käyttöönotto vuonna 2014. Järjestelmän avulla ohjelmoidaan ja aikataulutetaan koko kaavoituksen työsalkku sekä varmistetaan käynnistyvien hankkeiden resursointi ja aikataulujen ennakoitavuus. Hankkeiden etenemistä seurataan kuukausittain. Muita toimenpiteitä ovat vuorovaikutuksen jatkuva kehittäminen asukkaiden ja luottamushenkilöiden kanssa sekä 2014 käynnistynyt määrämuotoisten aloituspalaverien järjestäminen rakentajien kanssa. Prosessityöllä on sujuvoitettu toimintaa mm. yhtenäistämällä kaavaharkinnan menettelyjä. Asemakaavoituksen sitovan määrällisen tavoitteen nostaminen kaavavarannon kasvattamiseksi (10% lisäys tavoitteisiin vuonna 2014) on edellyttänyt töiden organisoimista sujuviksi. Prosessityötä jatketaan vuonna 2015 täydentämällä prosessikuvausta ja toimintojen ohjeistusta yhtenäisten ja sujuvien menettelyjen varmistamiseksi. Pilottihankkeena käynnistetään kevennetyn kaavoitusmenettelyn kokeilu pienissä hankkeissa sekä ristiriidattomissa keskisuurissa hankkeissa. Pilottihankkeissa kokeillaan asemakaavoituksen valmisteluvaiheen kuulemisen yhdistämistä
osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteyteen. Asemakaavoitusohjelmaan priorisoidaan hankekokonaisuus, joka
vastaa kaupunkistrategiassa ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Kaavavarannon kasvun varmistamiseksi painopiste työkannassa asetetaan rakentamismahdollisuuksia tuottaviin kaavahankkeisiin. Lisäksi tavoitteita ovat pientaloasuntojen määrän kasvattamisen mahdollistaminen kaavoituksella, yritystonttitarjonnan kasvattaminen 5 prosentilla sekä 70 prosentin tavoite kaavoitetun kerrosalan sijoittumisesta keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen on
myös keskeinen tavoite.
Kaupunkiseudun tulevan kasvun suunnat määrittyvät luonnosvaiheeseen tulevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa, jonka valmistelussa Tampereen kaupungin rooli on keskeinen. Tampere on keskeisesti osallistunut kaupunkiseudun kuntien yhteistyönä valmistuneeseen, MAL-aiesopimuksen mukaiseen rakennesuunnitelmaa tarkistavaan
uudistustyöhön. Uuden MAL-aiesopimuksen valmistelu käynnistyy keväällä 2015.
Yleiskaavoituksella luodaan edellytykset kaupungin kestävälle kasvulle. Koko Tampereen kantakaupungin käsittävän Kantakaupungin yleiskaava 2040:n tavoitteet hyväksytään alkuvuodesta ja luonnos sekä mahdolliset vaihtoehtoiset skenaariot valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Yleiskaava kytkeytyy kiinteästi kaupunkistrategiaan ja
kaupungin palvelumallin kehittämissuunnitelmaan. Kantakaupungin yleiskaavassa näytetään kasvun suunnat ja
periaatteet nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua kehittäen. Työn aikana kehitetään yleiskaavan laatimisprosessia siten, että sen sisältö voidaan kytkeä kaupunkistrategian painotuksiin ja että kaava voimassaolonsa aikana
vastaa nykyistä paremmin yhdyskuntarakenteen muuttuviin tarpeisiin.
Tulevien vuosien asuntojen kysyntään varaudutaan myös Nurmi-Sorilan ja Ojalan osayleiskaavoilla, jotka tulevat
kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Keskustan osayleiskaavalla määritellään keskusta-alueen kehittämisen yleislinjaukset. Kaavaehdotus valmistuu alkuvuodesta 2015 ja kaava tulee hyväksymiskäsittelyyn samana
vuonna. Kämmenniemen palvelukeskuksen ja asuntoalueiden laajentumiseen varaudutaan laatimalla selvityksiä
aloitettavaan osayleiskaavaan, joka laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Pohjoisen suuralueen kyläalueiden
osayleiskaavojen valmistelua jatketaan Terälahden alueella, jonne valmistuu osayleiskaavaehdotus. Valmistelua
jatketaan pohjoisen suuralueen vesihuoltolinjauksen pohjalta.
Kaupunkistrategian linjausten mukaisesti kaupunkisuunnittelussa suositaan täydennysrakentamista yhdyskuntarakenteen sisällä. Lähtökohtana on yhdyskuntarakenteen eheyttämisen mahdollisuuksia selvittänyt EHYT-hanke,
jonka loppuraportissa on esitetty johtopäätelmiä ja toimenpide-ehdotuksia täydennysrakentamisen edistämiseksi.
Toimenpide-ehdotuksista keskeisin on laatia aluekehittämiskohteita eli eri kaupunginosia koskevia yleissuunnitelmia, joilla luodaan tavoitetila hyvälle täydennysrakentamiselle.
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
10
Hakametsän ja Multisillan yleissuunnitelmat valmistuvat. Katuraitiotien yleissuunnitelman yhteydessä laadittuja
alustavia maankäytön yleissuunnitelmia joukkoliikenteen laatukäytävän varrella sijaitseville Turtolan ja Hallilan alueille hyödynnetään tarkemmassa täydennysrakentamisen suunnittelussa. Aluekeskukset käsittävä korkean rakentamisen selvitys sekä täydentyvää kaupunkirakennetta tasapainottava avoimien maisematilojen selvitys ja TeiskoAitolahden kulttuuriympäristöselvitys valmistuvat. Pysäköintipolitiikan linjauksia käsittelevä ohjelma valmistuu sisältäen uudistetut pysäköintinormit. Ohjelma käsittää autojen pysäköinnin lisäksi pyöräpysäköintiä koskevan ohjeistuksen.
Asemakaavoituksella mahdollistetaan kaupungin kehittymisen kannalta riittävä asuin- ja työpaikkarakentamisen
taso ja tonttivaranto. Asemakaavavaranto vastaa tavoitteeksi asetettua kolmen vuoden tasoa ja kaavoitusohjelmaan priorisoitujen hankkeiden mitoitus kasvattaa toteutuessaan varantoa. Asuntorakentamisen määrältään mittavimpia kohteita ovat Hervantajärven uuden alueen ensimmäinen vaihe, Haukiluoma ja Tesoman taimiston alueet
sekä Vuoreksen Västinginmäki ja Isokuusen puukaupunki. Kerrostalopainotteisia täydennysrakentamiskohteita sijoittuu ydinkeskustaan (mm. 10-kortteli), Tammelaan (mm. Tammelan puistokatu 21, Osmonmäki ja Tammelan
TOAS) sekä Haukiluomaan ja Tesoman ytimeen rata-alueen vierelle. Viime mainitussa kaavassa mahdollistetaan
myös lähijunan pysäkin rakentaminen Tesoman keskustaan. Raitiotien suunnitteluun liittyen kaavoitetaan täydennysrakentamista reitin varrelle Hallilaan. Innovatiivinen hybridirakentamisen hanke Tammelan stadion käsittää jalkapallostadionin lisäksi asuntoja ja liiketiloja. Hankkeen suunnittelu pohjautuu 2014 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun. Pientalovaltaisista alueista mittavin on Vuoreksen Västinginmäki Särkijärven pohjoisrannalla. Muita pientaloja
käsittäviä alueita ovat mm. Hervantajärvi, Linnainmaa ja Ryydynpohja. EHYT-yleissuunnitelmien pohjalta laaditaan
asemakaavat mm. Haukiluomaan ja Tesomalle. Opiskelija-asunnoille kaavoitetaan alueita mm. Tammelaan ja Lapinniemeen.
Maankäytön suunnittelulla pyritään omalta osaltaan edistämään yrityselämän sijoittumista Tampereelle. Vuonna
2014 kaavoitettiin erittäin merkittäviä alueita teollisuuden, kaupan ja muiden toimitilojen käyttöön (yhteensä yli
600 000 kem2). Tulevien tavoitteiden saavuttamiseksi työpaikka-alueiden kaavoittaminen on edelleen tärkeänä
painopisteenä. Monilla alueilla luontoarvot aiheuttavat riskejä mahdollisuudelle kaavoittaa alueet tehokkaasti teollisen toiminnan käyttöön. Teollisuus- ja toimitila-alueita kaavoitetaan Aitovuoren alueelle ja Linnainmaalle Sammon
valtatien varrelle. Toimitilaa sisältyy lisäksi kaavoihin mm. Tammelassa ja Tesomalla. Muita vuonna 2015 valmistuvia kaavoituskohteita ovat mm. Kunkun parkki ja raitiotien varikko Hervannassa sekä päiväkodit Multisiltaan ja
Härmälään.
Tampereen maapoliittiset linjaukset 2014-2017 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2014. Kaupungin
raakamaan hankintaa suunnataan kantakaupungin alueella asemakaavattomiin alueisiin sekä rakennesuunnitelman ja yleiskaavoitusohjelman kasvusuunnille. Raakamaa-alueet pyritään saamaan kaupungin omistukseen jatkosuunnittelun kannalta riittävän ajoissa vapaaehtoisin kaupoilla tai muilla vapaaehtoisilla toimenpiteillä. Tarvittaessa
käytetään myös lainsäädännön sallimia lunastus- tai muita menettelyitä. Kantakaupungin alueella ei ole enää yksityisomistuksessa olevia laajoja raakamaa-aluekokonaisuuksia. Jäljellä olevat raakamaa-alueet ovat kuitenkin sijainniltaan tai muilta ominaisuuksiltaan tärkeitä, joten näiden alueiden osalta pyritään etenemään maanhankinnassa aktiivisesti. Uusista asuntoalueista Ojalan alueen raakamaan hankinta on saatettu jo lähes loppuun. NurmiSorilan alueen maanhankinta viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kaupunki on aktiivinen myös jo kaavoitettujen
alueiden maanhankinnassa. Esimerkiksi lopetettujen teollisuuslaitosten maa-alueiden hankkiminen kaupungin
omistukseen on joissakin tilanteissa perusteltua.
Maankäyttösopimuksia käytetään maapolitiikan välineinä maankäytön muutostilanteissa yksityisten alueita asemakaavoitettaessa. Vuoden 2015 aikana saatetaan loppuun maankäyttösopimuksia merkittäville muutosalueille kuten
Ratapihankadun varteen, Kaupin kampusalueelle ja Santalahteen. Maankäyttösopimuksissa pyritään entistä useammin saamaan maankäyttösopimuskorvaus merkittäviltä osin tonttimaana. Tällä voidaan turvata kaupungin tonttitarjontaa eri puolilla kaupunkia. Täydennysrakentamisen edistämiseksi linjattuja maankäyttösopimusten kannustimia pyritään edelleen saattamaan aktiivisesti todellisiin hankkeisiin ja sopimuksiin vuoden 2015 aikana.
Kaupungin tavoitteena on tarjota monipuolisia tontteja niin asunto- kuin yritystoiminnan rakentamiseen. Vuoden
2014 aikana selvästi merkittävin alue asuintontinluovutuksen kannalta on edelleen Vuores. Muut keskeiset alueet
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
11
ovat Hervantajärven Lintuhytti, Lentävänniemen keskusta sekä Härmälänranta. Ranta-Tampellan alueella järjestetään tontinluovutuskilpailu kaupungin omistuksessa olevasta rantakorttelista.
Yrityselämän tarpeisiin tontteja luovutetaan sekä tuotantotoiminnalle, kaupalle että muille erityyppisille toimitiloille.
Kaupan ja toimitilarakentamisen tonttitarjonnan kannalta keskeisiä ovat keskusta ja alakeskukset sekä kampusalueet kuten Kauppi ja Hervanta. Heti luovutettavissa olevien tuotantotoiminnan tonttien tarjontaa lisätään erityisesti
Ruskon alueella. Lähivuosien tulevan tuotantotoiminnan tontinluovutuksen kannalta on tärkeää, että Lahdesjärven
eteläosan, Kolmenkulman, Sarankulman ja Tarastejärven asemakaavat sekä infran toteuttaminen etenevät.
Talousarviovuonna pyritään luovuttamaan omatoimiseen rakentamiseen n. 120 omakotitonttia. Tavoitteena on luovuttaa yhtiömuotoiseen asuinkerros- ja rivitalorakentamiseen n. 80.000 kem2, josta n. 30.000 kem2 kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Toimitilarakentamiseen tavoitteena on luovuttaa n. 20.000 kem2 sekä teollisuus- ja
varastorakentamiseen n. 50.000 m2. Tonttivarantoa luovutetaan käypään hintaan. Määrällisiä tavoitteita ei pyritä
saavuttamaan hintatasoa halventamalla.
Talouden tehostamistoimenpiteenä jatketaan erityisesti kaupungin omalle palvelutuotannolle tarpeettoman kiinteistöomaisuuden realisointia. Tätä tehdään yhteistyössä tilakeskuksen ja kiinteistötoimen kanssa. Monet realisointikohteet edellyttävät asemakaavallista kehittämistä ennen realisointia. Vuoden 2015 aikana eteenpäin vietäviä em.
tyyppisiä kehittämiskohteita ovat mm. Pyynikintie 2 ja Pellervon koulun alue.
Kaavoituksen ja yleisten alueiden suunnittelun yhteistyötä tehostetaan mm. lisäämällä vuorovaikutusta kaavojen
tavoitteiden määrittelyvaiheessa ja kehittämällä kaavoitusprosessin aikaista yhteistyötä. Yleisten alueiden suunnittelussa pyritään tekemään vähintään yleissuunnitelmatasoiset infran kehittämissuunnitelmat samanaikaisesti asemakaavojen laatimisen kanssa. Näin pystytään kehittämään suunnittelun vuorovaikutusprosessia, parantamaan
kaavassa esitettyjen ratkaisujen laatua, ja konkretisoimaan esitettäviä ratkaisuja.
Kantakaupungin yleiskaavan liikennesuunnittelu jatkuu v. 2015 vaihtoehtojen laadinnalla ja vaikutusten arvioinnilla.
Vuoden 2014 lopussa valmistuvan kestävän liikkumisen esiselvityksen pohjalta käynnistetään tarvittava jatkosuunnittelu tavoitteena EU:n määrittelemän prosessin (SUMP) mukainen toiminta. Pysäköintipolitiikka viimeistellään
kevään 2015 aikana ja käynnistetään siinä määriteltyjen toimenpiteiden toteutussuunnittelu.
Raitiotien suunnittelua jatketaan valtuuston päätöksen pohjalta. Raitiotien suunnittelu priorisoidaan tärkeimmäksi
suunnitteluhankkeeksi. Ennen kesällä 2015 käynnistyvää projektiallianssia tarkennetaan haastavien keskustajaksojen yleissuunnitelmaratkaisuja. Pyynikintorin ja Hervannan välisen osuuden katu- ja rakennussuunnittelu käynnistetään. Hatanpään valtatien joukkoliikennekaistojen katusuunnitelma käynnistetään vuoden 2015 alussa valmistuvan
liikenteellisen tarkastelun pohjalta. Pysäkkien laatutason ja liikennejärjestelyjen parantamisen suunnittelua jatketaan.
Hämeenkadun suunnittelua jatketaan osana joukkoliikenneratkaisujen ja keskustan kehittämisen suunnittelua. Hämeenkadun katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen aloitetaan viimeisteltävänä olevan yleissuunnitelman pohjalta. Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekokeilun vaikutusarviointia jatketaan.
Keskustan katujen suunnittelua jatketaan keskustan strategisen osayleiskaavan liikenneverkkoratkaisun, Kyttälän
katujen päivitettävän yleissuunnitelman ja saneerausohjelman sekä keskustan katutilaohjeen pohjalta. Vuonna
2015 suunniteltavia kohteita ovat Tuomiokirkonkadun kävelykatu Hämeenkadusta etelään, Verkatehtaankatu,
Aleksanterinkatu ja Otavalankatu. Keskustakehän yleissuunnittelu käynnistetään Asemakeskuksen ja Eteläpuiston
yleissuunnitelmien laatimisen rinnalla.
Rantaväylän kehittämiseen liittyvien katujen suunnittelua viedään eteenpäin. Ratapihankadun pohjoisosan katusuunnittelua jatketaan. Ratapihankadun eteläosan katuratkaisuja tarkennetaan sekä Viinikan liittymän toimivuuden
ja turvallisuuden parantamiseen tähtäävää katusuunnittelua jatketaan. Santalahden ja Mustalahden välisten katujärjestelyjen yleissuunnittelu käynnistetään osana alueen maankäytön suunnittelua.
Uusien ja kehitettävien alueiden katusuunnittelua tehdään mm. Härmälänrannan, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Lahdesjärven, Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen, Kalevanrinteen, Hervantajärven ja Ojalan alueilla.
Suunnittelussa tähdätään uusien kaava-alueiden toteuttamiseen tontinluovutusten mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi yleisten alueiden suunnittelussa osallistutaan EHYT – kohteiden suunnitteluun. Aitolahden ylittävästä tai alitVUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
12
tavasta tieyhteydestä tehdään alustava selvitys liittyen Hirviniemen alueen mahdolliseen maankäytön lisäämiseen
tulevaisuudessa.
Katujen saneerauksia jatketaan alueellisten suunnitelmien mukaan. Saneeraussuunnittelun painopiste tulee vähitellen siirtymään poikkileikkaukseltaan ylileveiden ja teknisiltä ratkaisuiltaan vanhentuneisiin pääkatuihin ja pääkokoojakatuihin. Vuonna 2015 aloitetaan Opiskelijankadun ja Teekkarinkadun suunnittelu.
Siltojen suunnittelussa painopiste on huonokuntoisten ja painorajoitteisten siltojen uusimisessa sekä raitiotiehen
liittyvien siltojen suunnittelussa. Huonokuntoisten siltojen osalta käynnistetään uuden Kalevantien sillan suunnittelu.
Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen pääpaino on pääreittien laatutason kohottamisessa. Tampereella
sovellettavista pyöräväyläratkaisuista laaditaan ohje ja kantakaupungin alueelle suunnitellaan esimerkillisen laadukas pyöräilyväylä. Seudullisten pyöräilyn laatukäytävien suunnittelua jatketaan mm. Kangasalan ja Pirkkalan suuntaan. Näsijärven rantareitin suunnittelua jatketaan Santalahden ja Lentävänniemen välillä. Keskustan kävely- ja
pyöräilyverkon täydentämisen suunnittelua jatketaan, kohteina ovat mm. raitiotien suunnitteluun liittyvät kadut ja
Lapintie. Tehtyjen inventointien ja kuntoarviointien pohjalta käynnistetään katusuunnitelmien laadinta huonokuntoisempien jalankulku- ja pyöräteiden saneeraamiseksi. Kävelyn ja pyöräilyn viitoitus- ja opastusjärjestelmän toteutussuunnittelua jatketaan. Kantakaupungin yleiskaavassa määritellään pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko.
Liikkumisen hallinnan alueella jatketaan Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen toimintaa tavoitteena löytää
tehokkaita tapoja vaikuttaa liikkumisen kulkumuoto-osuuksiin. Tampereen kaupungin henkilöstön liikkumissuunnitelmien laatiminen aloitetaan tehdyn liikkumistutkimuksen pohjalta. Tavoitteena on laatia 2-3 kaupungin yksikölle
liikkumissuunnitelma vuonna 2015. Tampereen häiriönhallintasuunnitelman laatimista jatketaan. Suunnitelman
avulla varaudutaan mahdollisiin tulevaisuuden häiriötilanteisiin erityisesti Rantatunnelissa ja Tammerkosken ylittävillä silloilla.
Tampereen häiriön- ja liikenteenhallintasuunnitelman laatimista jatketaan. Liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan
saamiseksi valmistellaan innovatiivinen hankita. Liikenne palveluna -teemasta laaditaan esiselvityksen pohjalta
tarkempi suunnitelma. ITS Factoryn strategiaa toteuttavia selvityksiä laaditaan ja tukitoimintoja jatketaan. Toteutetaan liikennejärjestelmän tilan seurantajärjestelmä, jossa yhdistetään nykyiset erilliset kyselyt ja kehitetään kyselyn
toteutusta (mukana ainakin kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja kunnossapito).
Viheralueohjelman päivittämistä vuosille 2015-2024, kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitystä sekä liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskevaa viherpalveluohjelmaa jatketaan. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskitytään leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Uusia puistoja suunnitellaan mm Niemenrantaan.
Keskustan puistojen osalta jatketaan mm. Näsinpuiston peruskorjaussuunnittelua.
Kantakaupunkialueen hulevesiohjelman jalkautusta jatketaan. Hulevesien tulvimisen ongelmakohteet selvitetään ja
ongelmakohtien parannustoimenpiteet suunnitellaan kustannusarvioineen. Ongelmakohtien parannustoimenpiteisiin varaudutaan lähitulevaisuudessa. Hulevesiohjelmassa laadittujen keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatketaan ja kaupungin eri hallintokuntien ja hulevesien hallinnan eri sidosryhmien yhteistyötä vahvistetaan. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistumisen vaikutukset selvitetään ja lakimuutosten toimeenpanoa valmistellaan. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämistä jatketaan suunnitellusti..
Aluerakennushankkeet
Keskusta-hanke
Keskustan kehittämisohjelmaa toteuttava ja keskustan muutos- ja kehityshankkeita koordinoiva Keskustahanke on
strategisesti merkittävä ylätason aluekehitysohjelma. Keskustan kehittämisohjelma on keskustan maankäytön ja
liikenteen kokonaiskonsepti. Myös elinvoimaa ja viihtyisyyttä vahvistetaan pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä kaupunkistrategian painotusten mukaisesti.
Keskustahankeen tavoitteena on, että 1) Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. 2) Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. 3) Maankäyttöä, asumista, liikennettä
ja palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. 4) Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko
kaupunkiseudun kehitystä. 5) Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. 6) Keskustaa
kehitetään monipuolisena palvelukeskittymänä ja 7) Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan.
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
13
Keskustahankkeen suunnittelun painopiste 2015 on keskustan yleiskaavasuunnittelussa, Kunkun parkin, Eteläpuiston, Asemakeskuksen ja Tullin alueen maankäytön suunnittelussa sekä Ranta-Tampellan teknisessä suunnittelussa. Rakentamisen painopiste on Ranta-Tampellan esirakentamisessa.
Vuoden 2015 tärkeimpiä toiminnallisia tavoitteita on, että 1) Kehittämisohjelman järvenrantakaupunkiteemaa tukeva eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnitelma on valmistunut ja asemakaavaprosessi on käynnistetty. 2)
Asemakeskuksen alueelle laaditaan MAL-sopimuksen mukaisesti yleissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen aiesopimuksella yhteistyössä valtion osapuolten kanssa. 3) Näsijärven rantavyöhykkeellä Ranta-Tampellan
alueella ensimmäisistä kaupungin kortteleista on järjestetty tontinluovutuskilpailu ja Särkänniemen alueen kehittämisen mahdollistava yleissuunnitelma on laadittu ja 4) Keskustan länsipuolen ja erityisesti keskustorin ympäristön
kehittämispotentiaalia ja vetovoiman vahvistamista taustoittava osallistava visiotyö on käynnistetty yhteistyössä
alueen kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kuntalaisten kanssa.
Viiden tähden keskusta – keskustan kehittämisohjelma sisältää kehittämishankkeita ja projekteja kuudessa eri toimenpidekokonaisuudessa, joissa Keskustahankkeen kehittämisprojektit esitetään projektikohtaisesti aikataulutettuna kehittämishankkeina. Kehittämishankkeiden strategisuus, vaikuttavuus, kehittämisteemat ja painopisteet esitetään Keskustan kehittämisohjelmassa.
Kaupunkirakenne ja ympäristö – projektisalkkuun liittyviä käynnistyviä tai toteutuksessa olevia toimenpiteitä on toimenpidekokonaisuuksissa:
•
Liikenne ja liikkuminen (toimenpidekokonaisuus 1/6)
•
Rakentaminen ja arkkitehtuuri (toimenpidekokonaisuus 2/6)
•
Urbaanit kaupunkitilat ja kaupunkivihreä (toimenpidekokonaisuus 3/6)
•
Asuminen ja elämäntapa (toimenpidekokonaisuus 5/6)
Elinvoima- ja kilpailukyky – projektisalkkuun liittyviä käynnistyviä tai toteutuksessa olevia toimenpiteitä on toimenpidekokonaisuuksissa:
•
Kaupunkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu (toimenpidekokonaisuus 4/6)
•
Elinkeinot ja osaaminen (toimenpidekokonaisuus 6/6)
Keskustahankkeen vastuulla oleva palvelutilaus kuuluu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen -palvelukokonaisuuteen. Tie- ja katuverkkoon sekä viheralueisiin liittyvät investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden yleisten alueiden rakentamisinvestointeihin.
Keskustahankkeen maankäytön ja yleisten alueiden suunnitteluun, asiantuntijapalveluihin sekä rakentamisen palvelutilauksiin on varattu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin käyttötalous- ja investointimäärärahoissa
yhteensä noin 4 milj. eurolla, joka on hanketasolla sitova kokonaismääräraha vuodelle 2015. Kiinteistötoimen inves-tointimäärärahasta maa- ja vesialueisiin on merkitty Keskustahankkeen Ranta-Tampella – projektille 2,6 milj.
euroa. Kaupunkikehitysryhmään kuuluva hanketoimisto mukaan lukien Keskustahankkeen vuoden 2014 määrärahat ovat yhteensä noin 7,5 milj. euroa.
Vuores-hanke
Vuores-hanke perustettiin vuonna 2002 strategisena projektina uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Vuores-hanke jatkaa vuonna 2015 konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän merkittävänä aluerakennushankkeena. Kaupunginhallitus on 17.3.2014 hyväksynyt Vuores-hankkeen projektisuunnitelman päivityksen.
Vuoreksen suunnittelu ja rakentaminen jatkuu 2020-luvun alkuvuosille. Hankkeen toimialue on Vuoreksen
osayleiskaava-alue. Projektijohtajan johtama hanketoimisto toteuttaa kaupunkistrategian painotuksia: Kaupungin
asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin
ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä.
Suunnittelun painopiste on Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet joiden kaavoituksen erityispiirteenä on omakotitonttituotanto, yhteensä noin 400 tonttia.. Rakentamisen painopisteenä on Isokuusen asuinalueen ensimmäinen
vaihe, joka käsittää Suomen suurimman puukaupunkihankkeen kerrostalorakentamisen aloituskorttelit. Toisena
rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt rakennetulla Vuoreksen alueella. Aluemarkkinointia järjestetään
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
14
yhteistyössä talonrakennuttajien kanssa, jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman
nopeasti ja tehokkaasti.
Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 ovat 1) Isokuusen puukaupunkihankkeen toteutus sekä infran että talorakentamisen osalta on käynnissä. 2) Omakotitonttien asemakaavoitus on käynnistetty Västinginmäessä ja rakentaminen Isokuusessa. 3) Liikuntapuiston jalkapallokenttä ja muitakin liikuntapalveluja on otettu käyttöön.
Vuores-hanke kuuluu projektisalkkumallin Kaupunkirakenne ja ympäristö – projektisalkkuun.
Vuores-hankkeen vastuulla oleva palvelutilaus kuuluu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen -palvelukokonaisuuteen. Tie- ja katuverkkoon sekä viheralueisiin liittyvät investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden yleisten alueiden rakentamisinvestointeihin. Vuores-hankkeen maankäytön ja yleisten alueiden suunnitteluun, asiantuntijapalveluihin sekä rakentamisen palvelutilauksiin on varattu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin käyttötalous- ja investointimäärärahoissa yhteensä 5,0 milj. euroa, joka on hanketasolla sitova kokonaismääräraha vuodelle 2015. Kaupunkikehitysryhmään kuuluva hanketoimisto mukaan lukien Vuores-hankkeen vuoden 2015 määrärahat ovat yhteensä noin
5,3 milj. euroa.
Tilaajan tunnusluvut
Tunnusluvut
Suoritteet
Maanhankinta, ha
Maanluovutus, ha
Toiminnan laajuustiedot
Pitkäaikaiset vuokraukset
Lyhytaikaiset vuokraukset
Metsänhoitotyö, ha
Puutavaran myynti, m3
TP2013
TA2014
TA2015
TS2016
TS2017
104
36
60
15
60
20
60
20
60
20
6875
8113
118
16130
6910
8000
140
15000
7060
8000
145
16000
7210
8000
145
16000
7360
8000
145
16000
Talous (1000 e)
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2013
52 089
-10 469
41 619
VS 2014
49 548
-10 525
39 023
VS 2015
57 126
-9 269
47 857
Yhdyskuntalautakuntaan nähden sitovaa ovat palvelukokonaisuuden toimintatulot ja toimintamenot.
Investoinnit (1 000 euroa)
Muut pitkävaikutteiset menot (johtosiirrot)
Maa- ja vesialueet
Ranta-Tampella, esirakentaminen
Muut (mm. maanhankinta, rakentamiskelpoiseksi saattaminen)
Kiinteät rakenteet ja laitteet (kadut, tiet, torit ja puistot)
Maanhankinta ja luovutus sekä maaom edunvalv. (pohjavesisuojaus)
Keskusta-hanke
Vuores-hanke
Raitiotie
Muut alueet
Investointimenot yhteensä
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
-6 000
-4 200
-700
-3 500
-7 635
-700
-500
-350
-4 285
-1 800
-17 835
1 285
17 280
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
15
Palvelutilaus (1000 e)
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
Maanhankinta ja luovutus sekä maaom.
edunvalv.
Käyttötalous Investointi Yhteensä
1 151
0
1 151
- Alueiden kunnossa- ja puhtaanapito
145
145
- Metsienhoito
575
575
0
- Mittaus- ja karttapalvelut
- Rakennustan ylläpitopalvelut
Maankäytön suunnittelu
Yleisten alueiden suunnittelu
431
431
0
0
0
1 390
1 030
2 420
- Perushankkeet
950
800
1 750
- Vuores
180
200
380
- Keskusta
120
30
150
- Kehittämispalvelut
140
140
124
124
Strategiset projektit
- Vuores
45
- Keskusta
79
Oma tuotanto yhteensä
2 665
1 030
3 695
Maanhankinta ja luovutus sekä maaom.
edunvalv.
1 827
10 900
12 727
- Alueiden kunnossa- ja puhtaanapito
500
500
- Rakennustan ylläpitopalvelut
400
400
- Muut palvelut
927
927
Maankäytön suunnittelu
2 067
0
2 067
- Yleiskaavat
290
290
- Yhdyskuntasuunnittelu
157
157
1 620
1 620
- Perushankkeet
670
670
- Vuores
200
200
- Keskusta
750
750
- Asemakaavat
Yleisten alueiden suunnittelu
- Perushankkeet
- Vuores
- Keskusta
2 210
5 905
8 115
1 040
1 000
2 040
20
150
170
200
470
670
4 285
4 285
- Raitiotie
- Rantaväylän tunneli
0
- Keskustan liikennesuunnittelu
0
- Pohjoisen alueen vesihuolto
Strategiset projektit
- Vuores
- Keskusta
950
950
500
500
182
318
Muu tuotanto yhteensä
6 604
16 805
23 409
Yhteensä
9 269
17 835
27 104
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
16
Suunnitellut palvelutilaukset tuoteryhmittäin ja tuotteittain eivät ole lautakuntaan nähden sitovia.
Maankäytön suunnittelun palvelusopimukset tehdään kaavoitusohjelmien mukaisten sekä muiden työstettävinä
olevien kaavahankkeiden asiantuntijapalveluista ja erillisselvityksistä. Maankäytön suunnittelun puitesopimukset
ulkopuolisten tuottajien kanssa solmittiin alkaviksi maaliskuussa 2012. Sopimusten kestoksi määriteltiin kaksi vuotta ja lisäksi sovittiin mahdollisuus kahden vuoden optiokauteen, joka otettiin käyttöön huhtikuussa 2014. Puitesopimukseen perustuvista hankinnoista käydään hankekohtaiset tarjousmenettelyt. Ulkoisilta tuottajilta tilattavan tuotannon osuus käsittää mm. hankkeisiin liittyviä erillisselvityksiä, viite- ja ideasuunnitelmia, maankäytön yleissuunnitelmia, kaavasuunnittelua sekä vaikutusten arviointia.
Kireän taloustilanteen takia varsinkin käyttötalousrahoituksella tehtävien uusien suunnitelmien käynnistäminen harkitaan aina huolella. Selvitysten ja suunnitelmien tilaamisessa kiinnitetään erityistä huomiota niiden vaikuttavuuteen
ja kustannustehokkuuteen.
Konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi vastaa maanhankinnasta ja -luovutuksesta sekä maaomaisuuden edunvalvonnasta. Kiinteistötoimi vastaa myös maa- ja vesialueiden investoinneista ja maa-alueiden
myyntituloista. Strategisten hankkeiden palvelutilaus kuuluu myös konsernihallinnon Kaupunkikehitysryhmälle.
Maa- ja vesialueiden myyntituloiksi tavoitellaan noin 17,3 milj. euroa, josta taseomaisuuden ylittävät myyntitulot
14,4 milj. euroa ovat käyttötalouden tuloja. Maa-alueiden myyntitulot ovat erittäin suhdanneriippuvaisia. Suomen
taloustilanteessa on edelleen suurta epävarmuutta, joka saattaa heijastua tuleviin myyntituloihin. Maanvuokratuloista n. 7 milj.euroa on sisäistä maanvuokraa, josta pääosa peritään tilakeskus-liikelaitokselta.
Ydinprosessin talousarviossa erikseen esitettyjen Keskustan ja Vuoreksen aluerakennushankkeiden sekä raitiotien
ja Rantaväylän tunnelin hankkeiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain sitovia.
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
17
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
Palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen sekä liikenteen hallinta. Yleisillä alueilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaupungin vastuulla
olevia katuja, puistoja, toreja ja satamia sekä niihin liittyviä varusteita ja kalusteita.
Toiminnan tavoitteena on rakennuttaa kaava- ja viheralueohjelmia sekä peruskorjaustarpeita toteuttavan investointiohjelman kohteet (vrt. liitetaulukko) mahdollisimman edullisesti ja laadukkaasti hyödyntämällä tehokkaasti sekä
kaupungin oman tuottajan että yksityisten resursseja. Yleisten alueiden kunnossapito hankitaan monituottajamallilla. Tavoitteena on järjestää palvelut sovitun laadun mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Markkinoiden avaaminen
kilpailulle on mahdollistanut kustannussäästöjä, mutta oman tuotannon tehostamistoimet ovat kaventaneet selvästi
hintaeroa kilpailutettuihin kohteisiin verrattuna. Rakennusurakoiden ja alueiden kunnossapitourakoiden kilpailuttamisessa otetaan huomioon myös kaupunginvaltuuston vuonna 2010 tekemä päätös Tampereen Infraliikelaitoksen
kehittämisestä.
Yleisten alueiden rakentamisinvestointien määrärahalla tehdään tuotekokonaisuuksittain palvelusopimuksia liikenneväylien ja aukioiden, viheralueiden sekä telematiikan rakennushankkeiden urakoinnista. Rakennuskohteista pyydetään hankekohtaiset tarjoukset, joiden perusteella tehdään kohdekohtaiset tilaukset. Rakennusinvestoinnit, joita
kaupungin tuotantoyksikkö ei itse toteuta, kilpailutetaan. Kilpailutetuissa rakennusurakoissa, joissa tilaaja määrittelee lopputuotteen täysin valmiilla suunnitelmilla ja urakkaehdoilla, urakoitsijan valinta tehdään yleensä halvimman
tarjoushinnan perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että urakoitsijan on täytettävä kelpoisuutta koskevat vaatimukset. Kun urakoitsijan omilla ratkaisuilla on merkitystä tuotteen laatuun, valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Palvelukokonaisuuden yksi tärkeä toimintaperiaate on ”harmaan talouden” torjunta. Sopimuskumppaneiden edellytetään täyttävän tilaajavastuulain vaatimukset. Sopimuskumppaneiden edellytetään kuuluvan
tilaavastuu.fi tai vastaavan tietojärjestelmän piiriin, jolloin tietojen selvittäminen on sujuvaa. Mikäli palveluntuottajat
eivät maksa lainmukaisia palkkoja, sosiaalivakuutusmaksuja, veroja tai hoida vastaavia lainmukaisia velvoitteitaan,
kaupunki lopettaa hankinnat sellaisilta yrityksiltä. Tulokset tilanteesta raportoidaan yhdyskuntalautakunnalle neljännesvuosittain. Rakennusurakoiden kilpailuttamisessa urakoiden ketjuttamisen hallinta on tilaajavastuulain myötä
korostunut. Kadunrakennushankkeessa on useita osapuolia. Pelkästään itsenäisiä rakennuttajaorganisaatioita samassa rakennuskohteessa voi olla lukuisia. Tämä on rakennushankkeen johtamisen ja hallinnan kannalta todettu
osittain hankalaksi, ja siksi kehittämisasiaksi on korostunut siirtyminen enemmän yhden rakennuttajan malliin. Tämä edellyttää osapuolien keskinäistä sopimusta.
Ylläpidosta tehdään tuotekokonaisuuksittain tai alueellisesti palvelusopimuksia käyttötalouden määrärahalla kaupungin oman tuotannon tai yksityisen urakoitsijan kanssa. Palvelusopimuksia tehdään muun muassa liikenneväylien, viheralueiden, päällysteiden, ulkovalaistuksen ja telematiikan ylläpidosta. Ylläpidon sopimusten laatimisessa
hyödynnetään valtakunnallisia sopimusmalleja ja -ehtoja, jotta palvelun kilpailuttaminen on tulevaisuudessa helpompaa ja vertailu muiden tilaajaorganisaatioiden kanssa olisi mahdollista. Yleisten alueiden hoito, kuten liikenneväylien talvikunnossapito ja viheralueiden hoito, teetetään alueurakoina. Tampereen kaupunki osallistuu yhdessä
muiden toimijoiden kanssa ylläpidon tuotteistamisen tarkentamiseen ja tuottavuuden kehittymisen arviointiin. Ylläpidon sopimukset ovat määräaikaisia. Kilpailutettujen alueurakoiden ja palvelusopimuksien sopimusten kesto on
usein 3-5 vuotta. Oman tuotannon osuus kokonaispalvelusta on edelleen suuri, mutta merkittävä osa työtehtävistä
toteutetaan kuitenkin kilpailutettuna alihankintana, esimerkiksi talvikunnossapitotyöt. Ylläpidon määrärahalla rahoitetaan myös yksityistieavustukset. Sopimuskumppaneiden on hyväksytettävä omat alihankkijansa tilaajalla. Urakoiden ketjuttaminen on edelleen kielletty ilman tilaajan hyväksyntää
Ulkovalaistuksen kehittäminen on yksi painopistealue. Katujen ja yleisten alueiden valaistuksen lisäksi kaupunkikuvaa kohennetaan valaisulla. EU kielsi elohopealamppujen valmistuksen vuonna 2009, mutta päätöksellä on siirtymäaika. EuP-direktiivin myötä elohopeahöyrylamppujen myynti loppuu vuonna 2015. Lakimuutos tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhoja elohopeavalaisimia joudutaan korvaamaan uudella tekniikalla, vaikka vanhat valaisimet
olisivatkin edelleen teknisesti käyttökelpoisia. Uuden tekniikan pienemmät energiakustannukset kuitenkin säästävät
ylimääräiset investoinnit noin 5-10 vuodessa. Tampereen kaupungin ulkovalaistusverkosta merkittävä osa on elohopealampuilla varustettuja vaikka valaistuksen uusiminen on ollut käynnissä jo useita vuosia. Vuosisuunnitelmassa 2015 on edellisen vuoden tapaan lakimuutos otettu huomioon ulkovalaistusinvestointien määrässä, jotta uusiminen voidaan tehdä hallitusti siirtymäaikana. Koska Tampereen kaupunki on ollut ulkovalaistuksen uusimisessa akVUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
18
tiivinen jo useita vuosia, valaistuskomponenttien mahdollinen voimakas hinnan nousu ei vaikuta täysimääräisesti
lain edellyttämään elohopealamppujen korvaamisen kustannuksiin.
Liikenteen hallinnan tuotekokonaisuuden palvelusopimuksilla rakennutetaan investointiohjelman mukaisia telematiikkahankkeita ja käyttötalouden määrärahalla hankitaan telematiikan ja pysäköintijärjestelmien ylläpitopalveluita.
Tilaaja vastaa palvelukokonaisuuden toimintatuloista kuten pysäköintimaksuista, maan- ja lumenvastaanottotuloista sekä satamien venepaikkojen vuokratuloista. Lumen vastaanottomaksu korotettiin vuodelle 2010. Nykyiset vastaanottopaikat Lielahti ja Hakametsä ovat ympäröivän maankäytön takia ongelmallisia. Hakametsän lumenvastaanottopaikka on asemakaavan mukainen mutta toiminta aiheuttaa haittaa asutukselle. Toiminnan luvasta on
valitusprosessi käynnissä. Lielahden lumenvastaanottopaikan tulevaisuus on epävarma pitkällä aikajaksolla alueen
maankäytön muuttumisen takia. Lumenvastaanotolle ei ole tyydyttäviä korvaavia paikkoja. Sijainti pitkien kuljetusmatkojen etäisyydellä aiheuttaa huomattavat lisäkustannukset kaupungille ja kiinteistöille sekä hidastaa alueiden
käyttöä haittaavan lumen poistamista. Myös kuljetuksista aiheutuvat päästöt lisääntyvät. Maan vastaanottomaksua
korotettiin loppuvuonna 2012. Hinnan korotus ja rakentamisen matalasuhdanne ovat hidastaneet vastaanottopaikkojen täyttymistä. Kaupungin maanvastaanottopaikat täyttynevät Ruskonperällä 2 vuoden aikana ja 5-8 vuoden
aikana Juhansuolla. Maan- ja lumenvastaanottopaikan perustaminen on pitkäkestoinen maankäytön suunnittelu- ja
lupaprosessi. Siksi korvaavia alueita etsitään jatkuvasti. Paikan etsimien on laajennettu seudulliseksi projektiksi,
koska luonnostellun seudun rakennemallin toteuttaminen aiheuttaa hallitsemattomana merkittävän ylijäämämaan
sijoittamisongelman. Vuokrattavien venepaikkojen hintoja tarkistettiin vuoden 2013 lopussa niin, että vuokratuloilla
voidaan kattaa satamien toimintamenoista merkittävä osa. Venesatamia voidaan myös vuokrata yksityisille satamanpitäjille. Pysäköintimaksut ovat merkittävä tulo palvelukokonaisuuden menojen rahoittamisessa. Palvelukokonaisuuden tulojen lisäämiseen maksukorotuksin suhtaudutaan varauksella, koska korotuksella voi olla jopa tuloja
pienentävä vaikutus ja mahdollisesti muita kielteisiä seurauksia.
Yleisten alueiden ylläpidon laadun säilyttäminen nykyisenä on kaupungin tiukan taloustilanteen, kustannusten nousun, oman tuotannon taloudellisen liikkumavaran kiristymisen takia sekä uusien kunnossa pidettävien alueiden
vuoksi käytännössä mahdotonta. Alueiden hoitotöissä kustannuspaineita aiheuttavat erityisesti palkkakustannusten, polttoaineiden sekä raaka-aineiden hinnan nousu. Yleisesti rakentamisen ja kunnossapidon kustannukset ovat
nousseet voimakkaasti vuonna 2011 ja alkuvuonna 2012 mutta kustannusten nousu on ollut viimeaikoina maltillista. Kustannusten nousu on näkynyt tarjoushinnoissa. Ulkovalaistuksen ja sulatusjärjestelmien energiahinnan odotetaan nousevan merkittävästi, mikä edellyttää lisäsäästöjä tai toiminnan tehostamista. Kevyen liikenteen edellytysten parantaminen talviaikana on strateginen tavoite. Talouden tasapainon takia se edellyttää palvelutason karsimista toisaalla. Tonttikatujen ja muiden kohtuullisen vähäliikenteisten ajoratojen talvihoidon aurauksen lähtökynnystä
on hieman nostettu kustannusten säästämiseksi liikenteeltään hiljaisina päivinä. Kuluvien ajoratojen uudelleen
päällystämistä ja kaikentyyppistä rakenteellista kunnossapitoa joudutaan säästöjen aikaansaamiseksi tinkimään.
Talouden liikkumavaran väheneminen tarkoittaa käytännössä myös sitä, että yllättäviin olosuhteiden muutoksiin tai
harkinnan varaisiin kunnossapitotoimenpiteisiin ei ole enää mahdollisuuksia. Tämä näkyy pitkällä aikajänteellä alueiden huonompana kuntona. Vaikeisiin sääilmiöihin, kuten poikkeukselliset lumimyrskyt tai rankkasateet, nykyistä
parempaa varautumista on vaikea toteuttaa ilman vastaavia säästöjä muusta toiminnasta. Resurssien varaaminen
vaikeimpien olosuhteiden mukaisesti on erittäin kallista. Pääpaino vaikeissa olosuhteissa on yhdyskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Runsaslumisen talven aiheuttama talvihoidon kustannusten nousu pyritään
kompensoimaan tinkimällä kesäkauden kunnossapitotöissä, jotta toimintakate pysyy talousarvion mukaisena.
Viime vuosina kerättyjen kuntotietojen perusteella katuomaisuuden kunto on vaihtelee katuluokittain. Erityisesti
vilkkaasti liikennöityjen katujen uraisuus ja epätasaisuus on lisääntynyt vuoden 2011 jälkeen käytetyn silmämääräisen mittauksen perusteella. Huolestuttavaa tilannetta on lisävarmuuden saamiseksi tutkittu myös palvelutasomittauksella (PTM-mittaus), jota käytetään laajasti valtakunnassa. Kesällä 2013 tehdyn kuluvien katujen palvelutasomittauksen perusteella pääväylien ajoratojen kunto on vielä kokonaisuutena tyydyttävä. Huolena on tilanteen
heikkeneminen. Jatkossa vilkkaasi liikennöidyn pääkatuverkon kuntoa seurataan useammin tarkan kuntotiedon
seuraamiseksi. Toisaalta vanhojen alueiden kuntatekniikan peruskorjausten yhteydessä usein huonokuntoiset kadut rakennetaan uuden veroiseksi, jolloin katuverkon kunto kokonaisuutena ei merkittävästi heikkene. Tämä on
todettu myös silmämääräisin mittauksin, kun alemman katuverkon kunto (epätasaisuus ja kuluneisuus) ovat vuosina 2011-2013 hieman parantuneet. Peruskorjausurakoiden tarjousten hintataso on ollut kohtuullinen, jolloin kohteet
on voitu toteuttaa suunnittelulla tavalla ja laajuudessa. Hämeenkadun pintarakenteen laatu herättää ajoittain kesVUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
19
kustelua. Tulevat Hämeenkadun suunnitelmat edellyttävät enemmän tietoa luonnonkivipintaisen kadun rakenteellisesta toimivuudesta ja ympäristövaikutuksista. Tämän takia rakenteen käyttäytymisestä esitetään tutkimushanketta
yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston ja mahdollisesti muiden osapuolien kesken.
Viheralueiden osalta erityisesti lukumääräisesti suuren leikkipaikkaverkoston korjausvelka kasvaa huolestuttavasti.
Asiakastyytyväisyyden heikkeneminen alueiden hoidon laatuun näyttäisi pysähtyneen. Muutama vuosi sitten heikkenevää tyytyväisyyttä osittain selittää erityisesti talvikunnossapidon kannalta vaikeat talvet. Tilanteen korjaamiseksi ilman lisärahoitusta on käytettävissä olevana keinona vain urakoiden valvonta, jolla osaltaan varmistetaan
töiden sopimusten mukaista toteuttamista. Viime vuosi tuotti talvikunnossapidon laatukyselyssä melko hyvän tuloksen, mutta vähälumisen talven takia siitä ei voi tehdä erityisiä johtopäätöksiä. Säästökeinona lakisääteisen palvelutason varmistamiseksi edellytetään joistakin vapaaehtoisista palveluista luopumista. Esimerkki tällaisesta on eräiden yksityisten teiden ulkovalaistuksen siirtäminen tienhoitokunnan vastuulle syksyn 2015 aikana. Ratkaisu voidaan toteuttaa niin, että kustannukset eivät muodostu tienhoitokunnalle kohtuuttomiksi. Ylläpidon kustannusten
alentamiseksi ja energiansäästökeinona valaistuksessa jatketaan ohjaustekniikan kehittämistä, jolloin valaistuksen
määrää voidaan ajan ja olosuhteiden mukaan säätää kokonaan sammuttamisen sijaan.
Peruskorjausten taloudellinen painopiste on huonokuntoisten katujen korjaaminen yhteistyössä Tampereen veden
vesihuoltoverkoston saneerauksen yhteydessä ja vanhojen siltojen ja rakenteiden korjaamisessa. Viheralueiden
peruskorjaukset ovat painottuneet keskustan edustusviheralueiden kunnostamiseen. Painopiste on siirtymässä
vähitellen asuinalueiden lähipuistojen leikkipaikkojen kunnostamiseen. Vuonna 2013 aloitettua vanhojen huonokuntoisten linja-autopysäkkikatosten uusimista jatketaan siten, että lähes kaikki (> 90 %) huonokuntoiset katokset olisi
uusittu vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankintamuoto on sellainen, että pysäkkikatosten investoinnista vastaa
kaupunki mutta ylläpitokustannukset ovat palvelutuottajan vastuulla. Talouden liikkumavaran puuttuessa ja omaisuuden kunnon heiketessä tarvittavat säästöt toteutetaan niin, että haitat liikenneväylien ja alueiden käyttäjille eivät
olisi kokonaisuutena kohtuuttomia.
Palvelukokonaisuuden riskienhallinta painottuu rakennushankkeiden riskiarviointiin, omaisuuden kunnon varmistamiseen sekä palvelutuottajien toimintaedellytysten valvontaan. Rakennushankkeiden riskiarvioinnin laajuus ja tarkkuus vaihtelevat hankkeen mukaisesti. Tavallisia arvioitavia kriteereitä ovat työturvallisuuteen liittyvät riskit, jotka
käsitellään hankkeen turvallisuusasiakirjassa ja turvallisuussuunnitelmissa. Lisäksi erityisesti hankkeen suunnitteluvaiheessa arvioidaan mahdollisia kustannusriskejä, jotka liittyvät erityisesti vanhojen rakenteiden korjaamiseen
tai uudiskohteissa määrämuutoksiin. Rakennetun omaisuuden riskitarkastelu on kohdistunut erityisesti ajoneuvoasetuksen muutoksen seurauksena siltojen kantavuuden tarkistamiseen. Tähän liittyviä korjaushankkeita ovat
esimerkiksi Kanjonin sillan vahvistaminen ja Lapintien sillan uusiminen. Palvelutuottajien toimintaedellytykset varmistetaan ensisijaisesti tarjouspyyntövaiheessa ja urakan aikana tarpeen mukaan. Siitä huolimatta palveluntuottajien toimintakykyyn sopimuksen aikana voi sisältyä riskejä. Kunnossapidon riski on varmistaa sellaiset kulkutiet,
joissa ei ole talvikunnossapitoa. Ongelman aiheuttaa se, että kaikkien väylien talvikunnossapitoon ei ole taloudellisia edellytyksiä eikä edes tarvettakaan, mutta sellaiset väylät tulisi kuitenkin vahingon välttämiseksi merkitä riittävällä tavalla. Tämän vaatimuksen täyttäminen kaikissa oloissa on käytännössä mahdotonta.
Palvelukokonaisuuden käyttötalouden tuloksen ratkaisee ennakkoon hyvin vaikeasti arvioitava talven vaikeus. Rakenteellisesta ajoratojen ja alueiden kunnossapidosta säästetään talven vaikeudesta riippuen 100 000 – 500 000
euroa. Todellinen pitkäaikainen säästö voi olla syntyvän korjaustarpeen kasvun takia nettomääräisesti pienempi.
Vaikutukset näkyvät katujen urautumisena ja kuoppina sekä kalusteiden nykyistä huonompana kuntona. Kunnossapitoon varattujen määrärahojen kiristyminen viime vuosina on käytännössä tarkoittanut sitä, että runsaaseen lumentuloon talousarviossa ei ole kyetty varautumaan. Siitä on aiheutunut toimintakatteen ylityksiä. Keinoksi talousarviossa pysymiseen vuonna 2015 esitetään menettelyä, jossa talvikunnossapidon määrärahan mahdollinen ylittyminen huomioidaan leikkaamalla enemmän katujen rakenteellista kunnossapitoa, kuluvien katujen urapaikkauksia
ja uudelleen päällystämisiä. Tästä toimenpiteestä voi tulla merkittäviä lisäkustannuksia vaurioiden ja vahinkojen
muodossa. Leikkipaikkaverkoston tarkistamisella hyväksytyn leikkipaikkaohjelman mukaisesti mahdollistetaan jäljelle jäävien ja uusien alueiden leikkipaikkojen tyydyttävä kunnossapidon taso. Varsi-naista säästöä ei kuitenkaan
synny. Yksityisten teiden ulkovalaistuksen siirtäminen tienhoitokunnalle tuottaa pitkällä tähtäimellä noin 30 000 euron vuosittaisen säästön. Muutos ei vaikuta palvelutasoon, mikäli tienhoitokunta ei lopeta tien valaisua. Vuonna
2015 toimenpide ei tuota vielä todellista säästöä, koska kaupunki tekee tarvittavat muutostyöt kustannuksellaan.
Yleisökäymälöiden aukioloa rajoitetaan talviaikana, koska kunnossapito kustannukset ovat kohtuuttoman kalliit
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
20
suhteessa käyttöön. Osasta yleisökäymälöistä luovutaan vuoden 2015 lopulla. Arvioitu säästö on 10 000 euroa.
Ratkaisu ei heikennä oleellisesti palvelutasoa varsinaiseen käyttöön tarkoitetun palvelun osalta. Kunnossapidossa
tehtävät säästöt näkyvät erilaisina vahingonkorvauksina. Päällysteiden huono kunto, erityisesti päällysteen purkautumisesta syntyvät kuopat, aiheuttavat ajoneuvojen rakenteille ylimääräisiä rasituksia ja vaurioita. Talvikunnossapidosta, erityisesti liukkauden torjunnasta, ei voida säästää turvallisuuden ja liukastumisriskin takia. Katusulatusjärjestelmien energiakustannuksia minimoidaan tarkemmalla järjestelmän ohjauksella. Ohjaustekniikan parantaminen
lisää ohjauskustannuksia mutta vähentää energian käyttöä ja siten myös kustannuksia.
Talvikunnossapidossa merkittävän kustannuksen muodostaa lumen poistaminen ja kuljettaminen lumenvastaanottopaikalle. Lumenvastaanottotoiminta on läheiselle asutukselle haitallista. Näiden haittojen ja kustannusten alentamiseksi esitetään tutkittavaksi keskustan alueella poistettavan puhtaan lumen sulattamista Ratinan suvannossa.
Lumen seassa olevat mahdolliset roskat kerätään Viinikanlahteen talven ajaksi sijoitettavalla pintakeräimellä. Lumessa ei ole enää polttoaineesta peräisin olevaa lyijyä, jonka vuoksi lumen sulattaminen kiellettiin 1990-luvun
alussa.
Kaupunkiympäristön kehittäminen tarjoaa kaupunkilaisille lukuisia palveluita, joiden laatua on teknisesti mahdollista
alentaa merkittävästi tai lopettaa ne kokonaan, mutta toimenpide ei sellaisenaan tuota kaupungin talouteen todellisia säästöjä. Palveluun varattu henkilökunta ja muut resurssit ovat olemassa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi
puistoissa ja alueilla olevat hoidetut luistelukentät ja liukumäet. Yleisten alueiden tekninen viihtyisyys varmistetaan
puhtaanapidolla ja viheralueiden hoidolla. Varsinkin kasvillisuuden hoidon laadun alentaminen aiheuttaa pysyvän
laadun heikkenemisen. Tilanteen palauttaminen edellyttää korvausinvestointeja. Tässä lueteltuja muutamia säästötoimia on otettava käyttöön siinä vaiheessa kun muita keinoja ei enää ole. Yksi keino olisi laajamittainen talkootyö,
jossa asukkaat ottaisivat vastuuta lähiympäristönsä hoidosta, siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista.
Palvelutilaukset (1000 euroa)
Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito
Ylläpito (käyttötalouden tilaukset)
Talvihoito
Sorateiden kesähoito
Väylien korjaukset
Päällysteet (kulutusrasitetut ajoradat)
Katusulatus
Liikenteen ohjauslaitteet
Kuivatusjärjestelmien hoito
Ulkovalaistuksen käyttö- ja kunnossapito
Ulkovalaistusenergia
Puhtaanapito
Sillat ja rakenteet
Satamat
Radat
Maan- ja lumen vastaanottopaikat
Erityiskohteet
Ylläpito yhteensä
Rakentaminen (investointien tilaukset)
Kadut, väylät, torit ja aukiot
Keskusta
Vuores
Rantaväylän tunneli
Kevyt liikenne
Joukkoliikenne
Satamat
Oma tuotanto
Muu tuotanto
Yhteensä
4 850
65
350
50
0
350
200
0
0
1 710
20
0
0
400
200
8 195
950
10
50
1 150
130
0
0
1 000
1 620
170
80
450
35
2
50
5 697
5 800
75
400
1 200
130
350
200
1 000
1 620
1 880
100
450
35
402
250
13 892
9 340
500
2 050
4 530
1 500
2 000
51 400
190
1 600
450
13 870
2 000
4 050
51 400
1 800
1 800
450
1 610
200
0
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
300
0
14 000
3 180
1 700
66 550
3 480
1 700
80 550
Oma tuotanto
Muu tuotanto
Yhteensä
Ylläpito (käyttötalouden tilaukset)
Kasvillisuuden kesähoito
Luistinkentät ja talviliukumäet
Puhtaanapito
Taimistot, puidenhoito ja täydennysistutukset
Verstaat ja kalusteiden korjaukset
Puutarha, kukkaistutukset
Erityiskohteet
Ylläpito yhteensä
2 485
830
1 600
560
90
420
290
6 275
525
100
200
20
220
40
50
1 155
3 010
930
1 800
580
310
460
340
7 430
Rakentaminen (investointien tilaukset)
Viheralueet
Rakentaminen yhteensä
2 000
2 000
500
500
2 500
2 500
Oma tuotanto
Muu tuotanto
Yhteensä
326
734
1 060
326
900
1 634
900
1 960
0
0
1 100
1 100
1 100
1 100
Sillat ja erikoisrakenteet
Ulkovalaistus
Rakentaminen yhteensä
Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito
Liikenteen hallinta
Ylläpito (Käyttötalouden tilaukset)
Liikennetelematiikka
Pysäköinti
Ylläpito yhteensä
Rakentaminen (investointien tilaukset)
Liikennetelematiikka
Rakentaminen yhteensä
21
Yhteenveto palvelutilauksesta (1000 euroa)
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito
Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito
Liikenteen hallinta
Oma tuotanto yhteensä
Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito
Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito
Liikenteen hallinta
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
Käyttötalous
8 195
6 275
326
14 796
5 697
1 155
1 634
8 486
23 282
Investointi
14 000
2 000
0
16 000
66 550
500
1 100
68 150
84 150
Yhteensä
22 195
8 275
326
30 796
72 247
1 655
2 734
76 636
107 432
Palvelusopimusten laatutavoitteet
Yleisten alueiden hoito- ja kunnossapitotoimenpiteet ja niiden laatukriteerit perustuvat valtakunnallisiin kunnossapito- ja hoitoluokituksiin. Niihin vaikuttavat esimerkiksi alueen käyttötarkoitus, liikennemäärät- ja muodot, käyttäjämäärät, sijainti, kaupunkikuvalliset tarpeet, turvallisuus-, esteettömyys- ja viihtyisyysnäkökulmat. Laatukriteerien
vaikuttavuutta pyritään mittaamaa asiakastyytyväisyytenä ja asiantuntija-arvioina.
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Asiakastyytyväisyys
Tavoite
Mittari
Liikenneväylien ylläpito
Talvikunnossapidon
arvosana
talven vaikeus huomioiden ei
huonone
Talvikunnossapidon mielipidekysely keväällä 2015
Arvosana vuonna 2007 oli 2,60 (0-5)
Arvosana vuonna 2008 oli 2,61 (0-5)
Arvosana vuonna 2009 oli 2,41 (0-5)
Arvosana vuonna 2010 oli 2,41 (0-5)
Arvosana vuonna 2011 oli 2,14 (0-5)
Arvosana vuonna 2012 oli 2,14 (0-5)
Arvosana vuonna 2013 oli 2,58 (0-5)
Arvosana vuonna 2014 oli 3,11 (0-5)
Viheralueiden ylläpito
Viheralueiden yleinen hoitotaso
ei huonone
Yleisten alueiden mielipidekysely syksyllä 2015
Arvosana vuonna 2007 oli 3,12 (1-5)
Arvosana vuonna 2008 oli 3,44
Arvosana vuonna 2009 oli 5
Arvosana vuonna 2010 oli 3,14
Arvosana vuonna 2011 oli 3,1
Arvosana vuonna 2012 oli 3,1
Arvosana vuonna 2013 oli 3,11
Arvosana vuonna 2014 oli 3,19
Katujen kunto säilyy
Vauriokatselmus kesällä 2015
Katujen painotettu kuluneisuus < 2,79 (1-10, missä pienempi parempi).
Arvosana vuonna 2008 oli 2,97
Arvosana vuonna 2009 oli 2,71
Arvosana vuonna 2010 oli 2,85
Arvosana vuonna 2011 oli 3,03
Arvosana vuonna 2012 (mittaustapa muuttuu)
Arvosana vuonna 2013 oli 3,79
Arvosana vuonna 2014 oli 3,90
Katujen painotettu epätasaisuus < 2,56 (1-10, missä pienempi parempi).
Arvosana vuonna 2008 oli 2,49
Arvosana vuonna 2009 oli 2,46
Arvosana vuonna 2010 oli 2,63
Arvosana vuonna 2011 oli 2,59
Arvosana vuonna 2012 (mittaustapa muuttuu)
Arvosana vuonna 2013 oli 4,03
Arvosana vuonna 2014 oli 3,86
Viheralueiden ylläpito
Puistojen kunnossapidon laatu ei
huonone
Ulkovalaistus
Ulkovalaisimien kunto ja lamppujen toimivuus
Katselmus kesällä 2015
Arvosana vuonna 2007 oli 2,25 (1-3)
Arvosana vuonna 2008 oli 2,32
Arvosana vuonna 2009 oli 2,30
Arvosana vuonna 2010 oli 3,13 (uusi 1-5) (2,1 kun 1-3)
Arvosana vuonna 2011 oli 3,23
Arvosana vuonna 2012 oli 3,495
Arvosana vuonna 2013 oli 3,3
Arvosana vuonna 2014 oli 3,41
Vikailmoituksien perusteella toimenpideaika 2 viikkoa toteutuu 70 %
Vuonna 2008 95,2% reagoitiin ja korjattiin 57,9 %.
Vuonna 2009 yksittäisten lamppujen vaihto lopetettiin
säästösyistä, ellei kyseessä ollut turvallisuuden kannalta
tärkeä paikka. 93,6 % reagoitiin ja 48,4 % iin korjattiin.
Tekninen toimivuus
Liikenneväylien ylläpito
22
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
23
Vuonna 2010 92,8 % reagoitiin ja 49,0 % korjattiin.
Vuonna 2011 100 % reagoitiin ja 56,9 % korjattiin.
Vuonna 2012 100 % reagoitiin ja 80,4 % korjattiin
Vuonna 2013 100 % reagoitiin ja 80,8 % korjattiin
Vuonna 2014
Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi
Palvelutilaukset toteuttavat suoraan tai niiden sisältö osaltaan tukee ydinprosessille asetettuja tavoitteita. Kaupungin talousarvioon 2015 kirjattuja toiminnallisia tavoitteita toteutetaan rakentamalla ja ylläpitämällä rakennettua kaupunkiympäristöä. Kevyenliikenteen edellytyksiä parannetaan uusilla kevyenliikenteen väylillä ja olevien väylien peruskorjauksilla. Väylien yhdistävyyttä parannetaan esimerkiksi puuttuvien yhteyksien toteuttamisella ja liikenteen
ohjauksella. Joukkoliikenteen matkustajamääriä pyritään lisäämään joukkoliikennettä tukevilla rakennusinvestoinneilla, joita ovat esimerkiksi joukkoliikennekaistat ja etuisuudet sekä linja-autopysäkkien ja niiden varusteiden parantaminen. Ylläpidon sopimuksissa on mainittu linja-autoreittien kunnossapidon laatuvaatimukset ja toimenpideajat. Pysäkkien siisteyttä parannetaan huolehtimalla roska-astioiden tyhjentämisestä ajallaan. Kevyen liikenteen
edellytyksiä parannetaan väylien kehittämisen lisäksi osallistumalla kaupunkipyörähankkeeseen tarvittavilla pyöräparkki-investoinneilla. Kevyen liikenteen edellytyksiä keskustan suuntaan parannetaan osaltaan myös ”laatukäytävä”-ajattelulla, jossa tärkeimmät kevyenliikenteen väylien ylläpitoa korostetaan sopimuksissa ja valvonnassa. Tällä
tavalla parannetaan mahdollisuuksia ympärivuotiselle työmatka- ja asiointipyöräilylle.
Elinympäristön laatuun ja viihtyisyyteen voidaan vaikuttaa katujen ja viheralueiden peruskorjausten lisäksi merkittävästi myös alueiden ylläpitotehtävillä. Yksi keskeinen tavoite on puhtaanapitotehtävien hoitaminen sujuvasti. Erityisesti keskustan siisteyttä Hämeenkadun ympäristössä parannetaan yhteistyössä kiinteistöjen ja toimijoiden kanssa.
Kaupungin siisteyttä pyritään parantaminaan roska-astioiden sijoittamisen lisäksi valistuksella. Myös töhryjen puhdistamista jatketaan vaikka pysyvää tulosta puhdistamisella ei valitettavasti saavutetakaan. Ympäristön viihtyisyyttä
parannetaan melusuojausrakenteilla katu- ja rataympäristössä. Kaupungin ilmanlaadun parantamista tukevat ylläpidon sopimukset, joissa edellytetään esimerkiksi hiekoitushiekkojen poistamista mahdollisimman nopeasti ja tarvittaessa väyliä tulee kastella pölyämisen vähentämiseksi. Hiekoitushiekan ominaisuuksien parantamiseksi pyritään
löytämään ratkaisua yhdessä alan toimijoiden ja kalustovalmistajien kanssa.
Liikenneväylien ylläpitosopimukset sisällöltään tukevat liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä. Lisäksi lukuisten
rakennusinvestointien perusteena on muiden hyötyjen lisäksi liikenneturvallisuuden paraneminen.
Ulkovalaistusverkon investoinneissa merkittävä osa on vanhojen valaisimien uusimisessa nykyaikaisella tekniikalla.
Useita vuosia kestäneestä valaisimien uusimisesta huolimatta vanhanaikaista elohopealamppuihin perustuvaa tekniikkaa on jäljellä vielä noin 30 % valaistusverkostosta. Uusimalla vanhaa energiaa runsaasti kuluttavaa tekniikkaa
energian käyttöä voidaan tehostaa huomattavasti. Esimerkiksi LED-valaisintekniikkaa voidaan harkitusti hyödyntää.
Tehokkaalla ulkovalaistuksen ohjauksella voidaan tehostaa energian käyttöä. Ulkovalaistuksen tekniset ohjauskeinot pitkällä aikavälillä ovat rajalliset, koska tietyn valaistustason alittaminen on harkittava tarkasti. Vuoden 2015
toimilla voidaan saavuttaa kaupungin energiankäytön tehostamista koskevat sitoumukset ulkovalaistuksen osalta.
Kun ohjauksen keinot on käytetty, helposti toteutettavat energiasäästömahdollisuudet edellyttävät kalliita investointeja.
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
24
Palvelukokonaisuudesta tehtävät uudet palvelusopimukset ja sopimuskumppanit ovat:
Alueiden kunnossapitourakat 2015
Liikenneväylien ylläpito
Viheralueiden ylläpito
Tasanne-Kumpula-Olkahisen-Atalan alueurakka 2011-2014,
2015 optio
Liikenneväylien ylläpito
Viheralueiden ylläpito
Multisilta-Peltolammi-Härmälä-Lahdesjärvi alueurakka 2012-2015
Liikenneväylien ylläpito
Viheralueiden ylläpito
Kalkku-Myllypuro-Ikuri alueurakka 2010-2013 päättyy, 2014 optio, 2015 kilpailutus
Liikenneväylien ylläpito
Viheralueiden ylläpito
Kalkun teollisuusraiteen kunnossapitourakka
Liikenneväylien ylläpito
Sähköenergiasopimus
Ulkovalaistus
Ulkovalaistuksen kunnossapitosopimus 2012-2015
Ulkovalaistus
Ulkovalaistuksen ohjaus 2008-2023
Ulkovalaistus
Maan- ja lumenvastaanottopaikkojen ylläpitosopimus 2014
Erityiskohteet
Liikennetelematiikan ylläpitosopimus
Satamien ylläpitosopimus 2012-2015
Linja-autopysäkkien ylläpito (noin 80 kpl)
Rakentamisen puitesopimus 2015-2016
Rakennusurakat kilpailutettavat kohteet
Tampereen Infraliikelaitos
Destia Oy
Pihahuolto Haapaniemi Oy
Pimara Oy
Oy VR-Track Ab
Tampereen Sähkömyynti Oy
Tampereen Vera Oy
C2 Information Systems Oy
Tampereen Infraliikelaitos
Tampereen Vera Oy
Kraftpoint Oy
JCDeaux Oy
Tampereen Infraliikelaitos
Valittavat urakoitsijat
Tilaajan tunnusluvut
Tunnusluvut
2014
VS 2015
km
ha
MWh
4
3
19 000
5
3
19000
km
km
ha
kpl
kpl
700
704
434
39500
7800
442
40000
7800
Tehokkuus/Taloudellisuus
Valmistuneet uudet kadut
Valmistuneet uudet viheralueet
Ulkovalaistusenergia (arviot)
Toiminnan laajuus
Katujen ajoradat
Kevyenliikenteen väylät
Ylläpidettävät rakennetut viheralueet (hoitoluokat A1-A3)
Ylläpidettäviä ulkovalaisimia
Vuokrattavat venepaikat
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
25
Talous (1000 e)
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2013
10 757
-25 315
-14 557
VS 2014
10 073
-23 507
-13 434
VS 2015
6 873
-23 507
-16 634
Yhdyskuntalautakuntaan nähden sitovaa ovat palvelukokonaisuuden toimintatulot ja toimintamenot.
Investoinnit (1 000 euroa)
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Kadut, tiet, torit ja puistot
Sillat, laiturit ja uimalat
Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet
Liikenteen ohjauslaitteet
Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet
Hankkeet
Keskusta
Vuores
Rantaväylän tunneli, kaupungille tulevat kiinteät rakenteet ja laitteet
Muut pitkävaikutteiset menot
Rantaväylän tunneli, valtiolle luovutettava osuus
Investointimenot yhteensä
Rahoitusosuudet investointimenoihin
-44 250
-19 350
-4 550
-1 700
-1 100
0
-2 000
-4 050
-11 500
-39 900
-84 150
4 800
Erikseen ydinprosessin talousarviossa esitettyjen Keskustan ja Vuoreksen strategisten hankkeiden, kaupunkiraitiotien sekä Rantaväylän tunnelin hankkeiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain sitovia.
Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden rakentamisinvestointien tilausmäärärahoihin
sisältyy näiden sitovien hankkeiden osalta strategisen Keskustahankeen 2,0 milj. euroa, Vuoreksen strategisen
hankkeen 4,05 milj. euroa ja Rantaväylän tunnelin 51,4 milj. euroa.
Palvelukokonaisuuden toimintamenot sisältävät palvelutilaukseen kuulumatonta yksityisteiden avustusmäärärahaa
0,225 milj. euroa.
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
26
Joukkoliikenne
Palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella.
Joukkoliikenteen palvelutilausta suunniteltaessa arvioidaan joukkoliikenteen tarve ja sen kehittyminen, suunnitellaan joukkoliikenteen linjasto ja liikennöinti sisältäen reitit, aikataulut ja pysäkkien paikat. Tilaaja suunnittelee liikenteen autokierrot ja hankkii ne tuottajilta. Tilaaja vastaa myös joukkoliikenteen tukipalvelujen kehittämisestä (rahastus- ja informaatiojärjestelmät) ja on mukana koordinoimassa muita kaupungin henkilöliikenteen palveluja (palveluliikenne, matkapalvelukeskus). Tilaaja vastaa tariffisuunnittelusta, yhteistariffiliikenteen taloudellisesta selvityksestä
(clearing) sekä lippujen myynnistä ja myyntiverkostosta.
Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui 30.6.2014 alkaen. Muutos perustui EU:n
palvelusopimusasetukseen ja sen mukaisesti laadittuun vuonna 2009 voimaantulleeseen joukkoliikennelakiin. Lain
tultua voimaan seutuliikenteen linjaluvat muuttuivat siirtymäajan liikennesopimuksiksi, jotka päättyivät 29.6. Pirkkalassa ja Vesilahdella kokonaan sekä Lempäälässä, Kangasalla ja Nokialla pääosin. Orivedellä ja Ylöjärvellä siirtymäajan sopimukset jatkuvat pääosin vuoteen 2016 asti. Siirtymäajan liikenteisiin liittyvä seutulippujärjestelmä ylläpidetään ja valtiontuet kanavoidaan palvelukokonaisuuden kautta koko kaupunkiseudulla.
Palvelutilaus
Sopimusliikenteen tuotteet
Sopimusliikenne-tuote sisältää joukkoliikennelautakunnan hankkiman ostoliikenteen ja tariffiostot kaupunkiseudulla
sekä maksu- ja infojärjestelmän, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä tutkimuksen ja kehityksen kustannukset.
Tampereen Kaupunkiliikenne –liikelaitokselta (TKL) hankittavan liikenteen määrä vuonna 2015 on 8,8 miljoonaa
linjakilometriä, 415.000 linjatuntia ja 31.500 autopäivää. TKL:lta hankittava liikenne toteutuu pääosin Tampereen
kaupungin alueella. Yksityisiltä liikenteen harjoittajilta hankittavan liikenteen kokonaismäärä vuonna 2015 on noin
8,8 miljoonaa linjakilometriä, 380.000 linjatuntia ja 28.300 autopäivää.
Yksityisille operaattoreille ja TKL:lle maksettava liikennöintikorvaus on sidottu Tilastokeskuksen ylläpitämään linjaautoliikenteen kokonaiskustannusindeksiin. Ajosuoritteiden yksikköhintoja tarkistetaan vuonna 2015 neljännesvuosittain indeksin perusteella.
Seutuliikennettä liikennöidään eri puolilla kaupunkiseutua myös siirtymäkauden liikennöintisopimuksien mukaisesti.
Kyseinen seutuliikenne noudattaa Tampereen kaupungin toimivalta-alueella Tampereen joukkoliikenteen taksoja ja
asiakastulot kulkevat joukkoliikenteen kirjanpidon kautta samansuuruisina tulo- ja menoerinä. Muita kaupungin
oman tuotannon ulkopuolelta ostettavia kaupunkiliikenteen palveluja ovat lipunmyynnistä jälleenmyyjille maksettava myyntipalkkio sekä erilaiset tukipalvelut.
Seutuliikenteen tuotteet
Seutuliikenne sisältää seutulippusopimukseen perustuvan seutulipun asiakastulot sekä kuntien seutulipputuen.
Siirtymäajan liikennöintisopimuksien mukaisesti liikennöitävän seutuliikenteen seutulipun asiakastulot palautetaan
liikennöitsijöille.
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
27
Palvelutilaus tuoteryhmittäin (1000 euroa)
Joukkoliikenne
Määrä
Yksikkö
Hinta (e)
Sopimusliikenne *
26 600
8 834 000
linjakilometria
0,85
7 479
415 000
linjatuntia
33,33
13 832
31 500
autopäiviä
167,92
5 289
Oma tuotanto yhteensä
26 600
Sopimusliikenne *
- liikennepalvelut
VS2015
kokonaishinta
8 810 000
linjakilometria
380 000
linjatuntia
28 300
autopäiviä
27 208
0,73
6 415
31,55
154,35
- liikenneosto
kokonaishinta
727
- myyntiprovisio
kokonaishinta
980
- lippuostot
kokonaishinta
560
- tukipalvelut
kokonaishinta
2 168
Seutuliikenne **
kokonaishinta
1 358
- lippuostot
kokonaishinta
600
- lipputuki
kokonaishinta
758
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
55 166
Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi
Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19
prosentista 22 prosenttiin. Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu edellyttäisi valtuustokauden aikana keskimäärin 4-5 prosentin kasvua vuosittain. Talousarviovuonna 2015 tähän kasvuvauhtiin on heikon työllisyystilanteen
takia erittäin haasteellista päästä. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2015 onkin asetettu 2 prosentin kasvu matkustajamäärissä.
Tampereen kaupunkiseudulla toteutettiin joukkoliikenteen järjestämistavan muutos 30.6.2014 alkaen Pirkkalan,
Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutettiin yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. Korvaavat liikennepalvelut hankittiin pääosin avoimilla tarjouskilpailulla bruttosopimuksin. Liikennepalvelut muuttuivat linjaston ja aikataulujen osalta merkittävästi
Pirkkalassa, Nokialla ja Tampereella. Pirkkalassa uudistettiin linjasto ja lisättiin vuorotarjontaa merkittävästi. Nokialla yhteydet Tampereelle järjestettiin nopeana moottoritieyhteytenä ja toteutettiin sisäinen linjasto, josta on järjestetyt vaihtoyhteydet Tampereen vuoroihin. Tampereella linjastoa kehitettiin runkolinjoihin perustuvaksi ja samalla linjanumerointia uudistettiin. Lempäälässä ja Kangasalla seutuliikenteen muutokset olivat maltillisia ja liikennettä lisättiin ulottamalla aikaisemmin kuntarajalle päättyneitä liikenteitä Lempäälän Höytämöön ja Kangasalan Vatialaan.
Vesilahdella lisättiin vuorotarjontaa, mutta kokonaisuutena muutokset olivat maltillisia.
Tariffijärjestelmään tehtiin seutuvyöhykkeet alueille, joihin joukkoliikennelautakunnan järjestämä liikenne ulottui.
Uusina lipputuotteina tulivat käyttöön vaihdolliset seutusarja- ja –kertaliput sekä ns. joustoseutulippu. Suurempi
muutos tariffijärjestelmään on tavoitteena toteuttaa kesällä 2016, kun siirtymäajan sopimukset pääosin loppuvat
koko seudulla ja valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä voitaneen ottaa käyttöön Tampereen kaupunkiseudulla. Merkittävin muutos 30.6.2014 alkaen oli Tampereen tariffialueen laajeneminen Pirkkalaan.
Matkustajamäärän kasvu pysähtyi Tampereella vuonna 2013 johtuen pääosin työllisyystilanteen voimakkaasta
heikkenemisestä. Vuoden 2014 ensimmäisellä puolikkaalla matkustajamäärä laski noin 2 prosenttia aikaisempaan
vuoteen verrattuna. Loppuvuoden 2014 aikana matkustus lisääntyi Tampereella vuotta aikaisempaan verrattuna
mutta koko vuosi jäi siitä huolimatta vajaan prosentin miinukselle edeltävään vuoteen verrattuna. JoukkoliikenneVUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
28
lautakunnan tilaaman liikenteen matkustajamäärä kokonaisuudessaan kasvoi seutulaajentumisesta johtuen noin
1,5 miljoonalla matkustajalla (5 %).
Työllisyystilanteen huononemisen ennustetaan taittuvan ja joukkoliikenteen kysynnän ennustetaan elpyvän vuonna
2015. Matkustajamäärän kasvulle on asetettu tavoitteeksi 2 prosenttia. Tampereen joukkoliikenteen asiakashintoja
nostettiin 1.1.2015 alkaen keskimäärin 2 prosenttia. Korotus kohdistui maksuvyöhykkeen 1 kausi- ja arvolippuihin.
Joukkoliikenteen hoidon kustannustason nousun ennustetaan jatkuvan maltillisena ensi vuonna. Talousarvio on
laadittu kustannustason 2,5 prosentin kasvulle. Tehdyt palvelutason parannukset lisäävät menoja Tampereella,
Pirkkalassa, Nokialla, Lempäälässä ja Kangasalla. Kangasalla päättyy vuonna 2015 siirtymäajan sopimuksia, joiden korvaamisesta aiheutuvat kustannukset on sisällytetty talousarvioon. Ylöjärvellä ja Vesilahdella joukkoliikennepalvelut toteutetaan vuoden 2014 palvelutason mukaisina. Orivedellä on talousaviossa varauduttu Seutu + VR –
lipun laajenemiseen.
Oman tuotannon (TKL) kustannustasoa lasketaan kevään kehyspäätöksen mukaisesti 1.000.000 euroa, mikä merkitsee 3,5 prosentin alennusta oman tuotannon yksikköhintoihin. Joukkoliikenteen toimintakatetta pienennetään
tämän johdosta 0,6 miljoonaa euroa vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion tasosta.
Seudulliseen yhteistoimintaan kuuluvat joukkoliikennepalvelut käynnistyivät kesken vuotta 30.6.2014 alkaen. Tämä
selittää palvelukokonaisuuden tulojen ja menojen kasvun verrattuna vuoteen 2014. Muiden kuntien maksuosuudet
sisältyvät palvelukokonaisuuden tuloihin.
Sopijakuntien maksuosuudet (1 000 euroa)
Kunta
Kangasala
Lempäälä
Nokia
Orivesi
Pirkkala
Vesilahti
Ylöjärvi
Yhteensä
Tampere
Maksuosuus
330
301
330
58
502
113
450
2084
11997
eur/asukas
10,87
13,79
10,09
6,02
27,33
25,26
14,18
13,98
54,42
Talous (1000 e)
Palvelukokonaisuus (1 000 euroa)
Joukkoliikenne
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2013
34 209
-44 685
-10 477
Alkuper.
TA 2014
39 806
-52 363
-12 557
Muutettu
TA 2014
39 806
-52 278
-12 472
TA 2015
43 169
-55 166
-11 997
Joukkoliikennelautakuntaan nähden sitovaa ovat palvelukokonaisuuden toimintatulot ja toimintamenot.
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
29
Tilaajan tunnusluvut
Tunnusluvut / joukkoliikenne
TP2012
TP2013
TPenn2014
TA2015
30 397 683
32 062 948
94,8 %
30 457 504
32 052 771
95,0 %
32 093 724
33 093 724
97,0 %
33 700 000
34 160 000
98,7 %
27,1 %
0,41
0,99
2,4
20,6
27,5 %
0,43
1,01
2,4
20,5
29,1 %
0,48
1,01
2,1
21,5
26,9 %
0,45
0,86
1,9
22,3
58,0
141,3
149,0
57,27
59,0
140,1
147,4
59,74
56,6
123,7
127,7
57,02
56,0
106,9
108,4
48,06
Matkustajamäärät
nousijamäärä-sopimusliikenne
nousijamäärä-yhteistariffiliikenne
sopimusliikenteen osuus yhteistariffiliikenteestä
kpl / v
kpl / v
%
Tehokkuus/Taloudellisuus
Joukkoliikenteen subventioaste
%
subventio/nousija-sopimusliikenne
eur/nousu
subventio/linjakm - sopimusliikenne eur/linjakm
Nousijat/linjakm - sopimusliikenne nousu/linjakm
aikataulunopeus (linjakm/linjah)
km/h
Toiminnan laajuus
linjakilometrit/asukas - sopimusliikenne
nousuja/asukas -sopimusliikenne
nousuja/asukas -yhteistariffiliikenne
Joukkoliikenteen subventio/asukas
Sopimusliikenne
Käyttökorvausliikenne
Yhteistariffiliikenne
nousu
Subventio
Subventioaste
=
=
=
=
=
=
linjakm/as
nousu/as
nousu/as
eur/as.
tilaajan tilaama liikenne
yksinoikeusliikennettä, joka noudattaa Tampereella Tampereen tariffiohjeita
sopimusliikenne + käyttökorvausliikenne
sisältää myös vaihtomatkat
palvelukokonaisuuden ja tilaajayksikön toimintakate
subventio / palvelukok. toimintamenoilla
VUOSISUUNNITELMA 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen
30
Pelastustoimi
Pelastustoimen palvelukokonaisuuteen kuuluvat kaupungin maksuosuus Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilojen ylläpito.
Pirkanmaan pelastuslaitos on Tampereen kaupungin taseyksikkö. Pirkanmaan kunnat rahoittavat pelastuslaitoksen toimintaa
asukaslukujen suhteessa. Talousarviovuonna kuntien lukumäärä on 22 ja Tampereen kaupungin osuus kustannuksista on
43,78 prosenttia. Tampereen maksuosuus on vuonna 2015 15,5 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi
vastaa myös maksuosuuteen kuulumattomista pelastuslaitoksen Tampereen vastuulle kuuluvista eläkemenoperusteisista maksuista sekä poikkeusolojen johtotilojen ylläpitovuokrista.
Talous (1 000 euroa)
Pelastustoimi
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2013
0
-15 476
-15 475
VS 2014
0
-16 757
-16 757
VS 2015
0
-16 857
-16 857
Pirkanmaan pelastuslaitos laatii omaa toimintaansa koskevan vuosisuunnitelman.
Pirkanmaan kuntien maksuosuusmäärä pelastustoiminnan rahoittamiseksi pysyy vuoden 2014 tasolla, mutta Tampereen asukasluvun osuus koko Pirkanmaan asukasluvusta on kasvanut. Näin ollen Tampereen maksuosuus kasvaa 0,7 % vuodesta
2014.
VUOSISUUNNITELMA 2015