Selostus

8.5.2015
Rauman kaupunki
Tuomoniemen hiekkakuoppa
AK 19-008
Asemakaavamuutos
Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12.3.2015 päivättyä asemakaavaluonnoskarttaa.
Asemakaavamuutos koskee Rauman kaupungin 19. kaupunginosan kortteleita 1914 ja 1916 sekä
Tuomoniemenpuistoa.
Kaava-alueen sijainti
Asemakaavan muutoksella muodostuu Rauman kaupungin 19. kaupunginosan korttelit
1914,1916,1928 ja 1929 ja katu- ja virkistysaluetta.
Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan.
Sitova tonttijako:
19-1914-8…12
19-1916-6…12
19-1928-1…4
19-1929-1…5
Kaavan laatija:
RAUMAN KAUPUNGIN TEKNINEN VIRASTO / KAAVOITUS
Kaavoitusarkkitehti Henri Raitio, kaavoitusharjoittelija Laura Liikamaa
Kanalinranta 3
26100 Rauma
Puh. 02 834 3670
Vireille tulo: kaavoituskatsaus 2014
Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto __.__.2014, ___ §
______________________________________________________________________________
19-008
2
Sisällysluettelo:
Tiivistelmä ....................................................................................................................................... 3
1 Lähtökohdat ............................................................................................................................. 4
1.1
Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 4
1.1.1 Alueen yleiskuvaus ....................................................................................................... 4
1.1.2 Luonnonympäristö ........................................................................................................ 5
1.1.3 Maisema ....................................................................................................................... 8
1.1.4 Pintavedet................................................................................................................... 11
1.1.5 Pohjavedet.................................................................................................................. 11
1.1.6 Rakennettu ympäristö ................................................................................................. 11
1.1.7 Muinaisjäännökset ...................................................................................................... 12
1.1.8 Maaperän pilaantuneisuus .......................................................................................... 12
1.1.9 Melu............................................................................................................................ 13
1.1.10 Tulvariski .................................................................................................................... 14
1.2
Suunnittelutilanne ........................................................................................................... 15
1.2.1 Maakuntakaava .......................................................................................................... 15
1.2.2 Yleiskaava .................................................................................................................. 17
1.2.3 Osayleiskaava ............................................................................................................ 18
1.2.4 Asemakaava ............................................................................................................... 18
1.2.5 Rakennusjärjestys ...................................................................................................... 19
1.3
Pohjakartta ..................................................................................................................... 19
1.4
Maanomistus .................................................................................................................. 19
2 Asemakaavan tavoitteet ......................................................................................................... 20
2.1
Tavoitteet ........................................................................................................................ 20
2.2
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet.......................................................................... 20
2.2.1 Seutu- ja yleiskaavoista johdetut tavoitteet ................................................................. 20
2.2.2 Kaupungin asettamat tavoitteet................................................................................... 20
2.2.3 Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet .......................... 20
3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet ........................................................................................ 21
3.1
Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................... 21
3.1.1 Valmistelu ................................................................................................................... 21
3.1.2 Asemakaavaluonnos .................................................................................................. 21
3.1.3 Asemakaavaehdotus .................................................................................................. 27
Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö............................................. 28
Asemakaavan kuvaus ................................................................................................................... 29
4.1
Kaavan rakenne.............................................................................................................. 29
4.2
Korttelialueet ................................................................................................................... 29
4.3
Kaavamerkinnät ja -määräykset ...................................................................................... 30
4.4
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .................................................. 32
4.5
Kaavan vaikutukset ......................................................................................................... 33
4.6
Nimistö ........................................................................................................................... 33
5 Asemakaavan toteutus .......................................................................................................... 34
5.1
Asemakaavan toteutus ................................................................................................... 34
Liiteasiakirjat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Tilastolomake
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.8.2014
Hakemistokartta
Poistuva asemakaava
Asemakaavakartta 12.3.2015
Havainnepiirros 12.3.2015
Rakentamistapaohjeet 12.3.2015
Lausunnot ja mielipiteet
3
Tiivistelmä
Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muodostaa uusia erillispientalotontteja olemassa olevalle
Tuomoniemen pientaloalueelle ja luoda edellytykset uusien omakotitalojen rakentamiselle Tuomoniemeen.
Uusi asemakaava tiivistää ja täydentää kaupunkirakennetta.
Uudella asemakaavalla säilytetään viheryhteys Tuomoniemenpuistosta Tuomoniementien pohjoispuolelle.
Kaavaprosessin vaiheet
Tuomoniemen hiekkakuopan kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin joka talouteen jaetussa kaavoituskatsauksessa 2014 sekä kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 25.8.2014.
Vireillä olevan Vanha-Lahden osayleiskaavan yhteydessä on teetetty maisemaselvitys ja luontoselvitys, jotka koskevat Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-aluetta. Näitä selvityksiä on käytetty
Tuomoniemen hiekkakuopan asemakaavaa suunniteltaessa.
Asemakaavaluonnos on nähtävillä 19.9.–20.10.2014.
Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 26.3.–27.4.2015.
Asemakaava
Uudella asemakaavalla muodostetaan 21 uutta erillispientalotonttia ja osa Tuomoniemenpuistoa.
Kaava muodostaa kaksi uutta päättyvää katua, Vendavaheen ja Jiippivaheen.
Kaava-alueen pinta-ala on 4,54 ha. Kaava-alueen rakennusoikeus on yhteensä 5705 kem2.
Asemakaavalla muodostuu 21 uutta erillispientalotonttia. Asemakaava-alueen erillispientalojen
korttelialueen pinta-ala on 2,10 ha. Tonttien asuinrakennusten rakennusoikeudet vaihtelevat 200
kem2:stä 250 kem2:n. Talousrakennusten rakennusoikeus on 60 kem2.
Asukasmääräksi alueelle voidaan arvioida n. 74 henkeä (3,5 asukasta / asunto).
Lähivirkistys- eli VL-aluetta asemakaava-alueella on 2,18 ha. Tälle alueelle on merkitty leikkikentälle varattu alueen osa (vk).
Asemakaava-alueella on uutta tiealuetta yhteensä 0,26 ha, noin 250 m.
Poistuva asemakaava
Vanhaa 19.3.1992 hyväksyttyä asemakaavaa muutetaan siten, että asuinkerrostalojen korttelialue
(AK-8) ja yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue (YVS-1) poistuvat. Leikkikentälle varattu
alueen osa (vk) säilyy uudessa kaavassa, mutta sen paikkaa muutetaan hieman.
Asemakaavan toteuttaminen
Kaava-alueen rakentuminen alkaa kunnallistekniikan rakentamisella, kun asemakaava
on saanut lainvoiman. Kunnallistekniikan alueelle rakentaa kaupunki. Erillispientalojen
toteutuksesta vastaavat pääosin yksityishenkilöt. Asemakaava-alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet.
4
1 Lähtökohdat
1.1
1.1.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
Alueen yleiskuvaus
Kaava-alue sijaitsee n. 4 km päässä Rauman kaupungin keskustasta luoteeseen.
Alueen lähettyvillä sijaitsevat Uusi-Lahden, Merirauman ja Syvärauman pientaloalueet, Vanha-Lahden kartanoalue ja Pyytjärven kuntoilualue. Alueelta merelle on n. 150
metriä (Salinkedonlahti).
Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-aluetta rajaavat Tuomoniementie, Luovivahe,
Lenssitien kortteli 1914 ja Tuomoniemenpuisto. Kaava-alueella on rakentamattomat
asuinkerrostalojen korttelialue, yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue sekä
leikkikentälle varattu alueen osa. Alueen läpi kulkee polkuja.
Asemakaavaluonnoksen pinta-ala on 4,54 hehtaaria.
Kaava-alue on pääosin kallioista metsää, alueen pohjoisreunassa on epäsiisti, metsittynyt vanha maanottopaikka.
Ilmakuva kaava-alueesta (2013).
5
1.1.2
Luonnonympäristö
Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue on hyvin puustoista, missä kalliota on paikoittain näkyvissä. Alueen pohjoisosassa on metsittynyt vanha maanottoalue. Alueen
maasto on topografialtaan loivasti polveilevaa. Vanha maanottoalue vaatii täyttöä,
kun taas alueen itä- ja etelälaidassa on korkeampaa kalliota. Maaperälajiltaan alue on
kalliota ja hiekkaa tai hiekkamoreenia.
Ote maaperälajikartasta. Kaava-alueen maaperä on pääosin lajiltaan kalliota (Ka) ja hiekkaa tai hiekkamoreenia (Hk).
Ote kallioperäkartasta. Kaava-alueen kallioperä on tonaliittia.
6
Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-aluetta koskee Vanha-Lahden osayleiskaavan
yhteydessä laadittu Rauman Vanhalahden luontoselvitys. Luontoselvityksen on laatinut Ahlman Konsultointi ja suunnittelu vuonna 2011.
Ote Rauman Vanha-Lahden luontoselvityksen rajauksesta, kaava-alue ympyröity mustalla.
Luontoselvityksen mukaan Vanhalahden alueella on arvokkaita metsälain (10§) nojalla suojeltavia kalliomuodostumia (punaiset alueet) sekä edustavia kokonaisuuksia,
joiden säilyttäminen on suotavaa (siniset alueet). Jepyrtien jatkon kaava-alueella ei
ole näitä arvokkaita alueita.
Vanha-Lahden arvokkaat alueet. Kaava-alue ympyröity vihreällä.
Luontoselvityksen mukaan koko Vanhalahden alueelta ei löytynyt lainkaan liitooravan jätöksiä. Näin ollen lajia ei tarvitse huomioida kaavoituksessa.
7
Luontoselvityksen perusteella Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alueelle sijoittuvat
kasvillisuusalueet 30 ja 31. Alueen luontotyypit ovat pääosin tavanomaisia, eikä
uhanalaisuusluokituksen mukaan alueella ole kuin korkeintaan silmälläpidettäviä kuvioita. Alueelle ei ole merkittäviä luontoarvoja, jotka vaikuttaisivat maankäyttöön.
KAAVA-ALUE
Ote kasvillisuus ja luontotyypit -kartasta
30. Joutomaa-alue
Väljästi rajattu joutomaa-alue, johon on aikoinaan kaivettu useita monttuja. Kuviolla
kasvaa jo kookasta puustoa. Lajisto on kokonaisuudessaan hyvin sekavaa, mutta
heinät ovat leimaa-antavia.
Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä.
31. Mustikkatyypin (MT) tuore kangas
Tuore kangas, jossa kuusi on valtapuu. Seassa kasvaa kuitenkin yleisinä sekä koivu
että mänty. Mustikka muodostaa hyvin tiheitä kasvustoja, mutta paikoin myös puolukka on runsas. Tyypillisiä ruohoja edustavat oravanmarja ja metsätähti. Heiniä esiintyy
tyypillisen niukasti.
Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä.
8
Linnustoselvityksessä kaava-alueelta löydettiin seuraavien lajien edustajia: punarinta,
pajulintu, lehtokerttu, sinitiainen, harmaasieppo, sinitiainen, peippo ja keltasirkku. Pajulintu, peippo, keltasirkku ja sinitiainen kuuluvat luontoselvitysalueen yleisimpiin lintuihin. Alueen lajisto on tavanomaista ja paritiheydet ovat keskitasoista. Kaavaalueella ei ole uhanalaisia lajeja, joten linnustolla ei ole vaikutusta maankäyttöön.
1.1.3
Maisema
Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue sisältyy vireillä olevan Vanha-Lahden
osayleiskaavan yhteydessä laadittuun maisemaselvitykseen. Vanha-Lahden maisemaselvitys on laadittu WSP:n toimesta vuonna 2011. Selvitysalue on pinta-alaltaan
3,57 km2 suuruinen alue ja Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue sijoittuu selvitysalueen eteläreunaan. Maisemaselvitys perustuu kevään ja kesän 2011 aikana tehtyihin kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin, maastokäynteihin ja aiempiin inventointeihin ja
selvityksiin sekä viranomaisten tietokantoihin.
Maisemaselvityksen rajaus. Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue on ympyröity mustalla.
Kaava-alue sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella, tiiviin kaupunkirakenteen puristuksissa. Alue on noin 1 km etäisyydellä maakunnallisesti merkittävästä VanhaLahden kartanoympäristöstä.
9
Ote maisemarakennekaaviosta. Kaava-alue on pääosin laaksoa ja eteläreunasta selännettä.
Vanha-Lahden merkittävimmät avovedet ovat alueeseen rajautuvat merenlahdet.
Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue sijaitsee lähellä Salinkedonlahtea. Kaavaalueella ei ole ojia tai valuma-alueita.
Ote Vanha-Lahden vesiolosuhteet -kartasta. Kaava-alue sijaitsee lähellä Salinkedonlahtea.
Alue ei ole valuma-alueella.
Rauman kaupungin yleiskaavan yhteydessä on tarkasteltu keskustan kaupunkikuvaa
ja viherverkostoa. Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-aluetta ei ole osoitettu millään
merkinnällä kyseisessä kartassa. Alueen ylitse kulkee kehitettävä/säilytettävä viherverkosto/katuvihreä. Itä-länsisuuntainen viherakseli yhdistää mantereen Salinkedonlahteen ja Vaikkusiin.
10
Ote keskustan kaupunkikuvaa ja viherverkostoa koskevasta tarkastelusta.
Maisemaselvityskartta. Kaava-alue on merkitty laaksoksi.
Maisemaselvityksessä Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue sijoittuu hyvin muutoksia kestävälle alueelle, mutta sen läpi kulkee säilytettävä viher- ja virkistysyhteys.
Kaava-alue sijoittuu Merirauman ja itä-länsisuuntaisen viheralueen väliin jäävälle
metsäiselle alueelle. Alueen luontotyypit ovat monipuolisia. Alueella ei itsessään ole
erityisiä maisemallisia arvoja, mutta ympäröivät arvot tulee huomioida. Vanha-Lahden
11
kartano, itä-länsisuuntainen viherakseli ja Salinkedonlahti luetaan alueen vaalittaviin
arvoihin.
Alueen toimenpidesuositusten mukaan alueen vaalittavat arvot ja olemassa olevat
asuinalueet tulee huomioida suunnittelussa. Alue soveltuu parhaiten pientalorakentamiseen. Pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys tulee säilyä.
Ote maisemalliset arvot -kartasta. Kaava-alue sijaitsee hyvin muutoksia kestävällä alueella
(vihreä). Alueen läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa säilytettävä viher- ja virkistysyhteys.
1.1.4
Pintavedet
Tontin haltija on velvollinen huolehtimaan tontin kuivauksesta myös tilanteissa, joissa
virkistysalueelta valuu pintavesiä tontille.
1.1.5
Pohjavedet
Kaava-alue ei ole pohjavesialueella.
1.1.6
Rakennettu ympäristö
Kaava-alue on rakentamaton.
Kaava-alueen itä- ja länsipuolella on tiivistä pientaloasutusta. Alueen eteläpuolta rajaa Tuomoniemenpuisto, joka on hoitamatonta kallioista metsää. Tuomoniemenpuiston läpi kulkee metsäpolkuja. Tuomoniemenpuiston eteläpuolella on pientaloasutusta.
Tuomoniementien pohjoispuoli on toistaiseksi rakentamaton.
Alueelta Salinkedonlahteen on n. 150 metriä. Rauman purjehdusseuran kotisatama ja
Kuuskarin paviljonki sijaitsee reilu puoli kilometriä kaava-alueelta länteen Kuuskarintien päässä.
Kilometrin päässä kaava-alueesta koilliseen sijaitsee Vanha-Lahden kartano. Kartanoympäristö on Satakunnan maaseutukaavassa osoitettu merkittäväksi rakenne-
12
tuksi ympäristöksi (kh). Vanha-Lahden kartano on uusrenessanssityylinen kartano
1800-luvulta ja ainoa laatuaan Raumalla. Kartanon ympäristö peltoineen ja lehmuskujineen muodostaa merkittävän kokonaisuuden.
1.1.7
Muinaisjäännökset
Kaava-alueelle ei ole tehty muinaisjäännösinventointia.
1.1.8
Maaperän pilaantuneisuus
Kaava-alueella on Rauman Salinkedon leikkipaikan maaperän haitta-ainetutkimus.
Selvitys on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta vuonna
2005. Alueelle, joka on alun perin ollut sorakuoppa, on tuotu Syväraumanlahdelta
600m3 ruopattua pohjasedimenttiä täyttömaaksi. Täytetty alue on kooltaan noin 25m x
30 m.
Alueelta otettiin kolme näytettä, yksi otettiin kokoomanäytteenä viidestä kohdasta ja
kaksi muuta näytettä otettiin yksittäisnäytteinä. Kaikista näytteistä määritettiin kuivaaine, hehkutusjäännös ja siitä hehkutushäviö sekä tiheys. Kokoomanäytteestä määritettiin elohopea (Hg), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb), nikkeli (Ni),
sinkki (Zn) ja arseeni (As). Kaikista näytteistä määriteltiin raekoostumus. Kokoomanäytteestä määriteltiin PAH-pitoisuudet ja PCB-pitoisuudet. Kaikistä näytteistä määriteltiin tributyylitinan pitoisuudet.
Maaperän haitta-ainetutkimusten havaintopaikkojen sijainti Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alueella.
13
Maanäytteet olivat pääosin hiekkaa tai soraa, saven osuus oli hyvin pieni. Kuivaainepitoisuus oli 88-95 % ja orgaanisen aineen määrä hehkutusjäännöksenä kaikissa
näytteissä vain 1 %. Alueelta otetun kokoomanäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat
lyijyä lukuun ottamatta pienempiä kuin ympäristöministeriön tavoitearvo saastuneelle
maaperälle. Lyijypitoisuus oli 2,5-kertainen tavoitearvoon verrattuna, mutta kuitenkin
selvästi saastuneen maaperän alempaa ohjearvoa pienempi.
Kokoomanäytteen PAH-pitoisuudet (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) olivat selvästi
ympäristöministeriön saastuneelle maaperälle asetettuja tavoitearvoja pienempiä.
PCB-kongeneerien pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritystarkkuuden.
PCB-kongeneerien summapitoisuus on alempaa ohjearvoa selvästi pienempi. Tributyylitinan summapitoisuus on pienempi kuin valtioneuvoston asetusluonnoksessa
(2.2.2006) annettu tavoitearvo.
Haitta-ainepitoisuudet alueella olivat näytteiden perusteella varsin pieniä. Syväraumanlahdesta siirrettyjen sedimenttien mukana ei siirtynyt suuria määriä haittaaineita.
Rauman kaupungin ympäristösuojelutarkastaja Raija Hakanen on arvioinut, että selvitys on riittävä eikä aiheuta toimenpiteitä. Kaivuuvaiheessa on tarkkailtava silmämääräisesti maaperää poikkeamien löytämiseksi.
Ympäristöterveydenhuollon terveysinsinööri Riku Eriksson totesi 12.3.2015 puhelimitse, että alueen pientalorakentamisen rakentamisen yhteydessä tulee varautua maaperästä nousevan radonin torjuntaan.
1.1.9
Melu
Kaava-alueelle ei ole tehty meluselvitystä.
Liikennemäärät ja ajonopeudet huomioon ottaen meluarvot jäävät matalaksi.
14
1.1.10 Tulvariski
Rauma merkittävä vedenkorkeus 1,91 m (N2000)
Tulvariski kartan mukaan tulvariski kaava-alueella on vähäinen. Asemakaava toteutetaan rakennusjärjestyksessä määräyksen mukaa eli asunnon alimman rakentamiskorkeuden merenranta-alueilla on oltava vähintään 2,3 metriä.
Alueen itälaidassa oleva vanha hiekkakuoppa täytetään ennen alueen rakentamista.
15
1.2
1.2.1
Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Ote 30.11.2011 ympäristöministeriön vahvistamasta Satakunnan maakuntakaavasta.
Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallintooikeuden päätöksellä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n nojalla viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteutumisesta otettava
maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava,
ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
Maakuntakaavassa kaavoitettava Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta (A).
A
Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita.
Taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräyksessä todetaan muun muassa seuraavaa:
Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta.
16
Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on
otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko.
Noin kilometrin säteellä alueesta sijaitsee maailmansotien aikainen muinaismuistoalue (sm) ja merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Vanha-Lahden kartanoalue (kh).
sm
Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja muinaisjäännösalueita ja -kohteita.
Suunnittelumääräyksessä todetaan muun muassa seuraavaa:
Muinaismuistoalueiden ja –kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon niiden suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kulttuuriympäristöihin.
Kaikista aluetta koskevista suunnitelmista tulee Museovirastolle varata
mahdollisuus lausunnon antamiseen.
kh
Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät, alle 10 ha:n laajuiset rakennetunympäristön kohteet.
Suunnittelumääräyksessä todetaan muun muassa seuraavaa:
Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa
on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta
tai heikennetä niiden arvojen säilymistä.
Merkittävistä kohdetta koskevista suunni-telmista ja hankkeista, jotka
oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle
varata mahdollisuus lausunnon antamiseen.
17
1.2.2
Yleiskaava
Alueella on voimassa 25.8.2003 hyväksytty Rauman oikeusvaikutukseton yleiskaava,
jossa kaava-alue on osoitettu asuntoalueeksi (A). Alue rajautuu virkistysalueeseen
(V) ja pohjois-eteläsuunnassa kulkee ulkoilureitti.
Ote yleiskaavasta (2003). Alue on ympyröity punaisella.
Kaava-alueella on vireillä koko kaupungin kattava yleiskaava. Yleiskaavan strategisen vaiheen Visio 2025 -kartassa suunnittelualue on osoitettu asuinalueeksi (A) ja
virkistysalueeksi (V).
Ote yleiskaavan strategisen vaiheen Visio 2025 -kartasta
18
1.2.3
Osayleiskaava
Alueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaava. Alueella on vireillä Vanha-Lahden
osayleiskaava.
1.2.4
Asemakaava
Asemakaava voimassa olevasta 19.3.1992 hyväksytystä asemakaavasta.
Alueella on voimassa19.3.1992 hyväksytty asemakaava AK-1901.
Alueella on VL- eli lähivirkistysalue, jonka keskellä on vk-merkintä eli ohjeellinen leikkikenttäalue.
Alueella itälaidan korttelissa on AK-8-merkintä eli asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennukset tulee tehdä korttelialueittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten julkisivut on oltava tiili- tai klinkkeripintaisia. Maanpinnan tasossa olevien
asuntojen yhteyteen tulee rakentaa asuntopiha, jonka syvyys on vähintään 3 metriä.
Asuntopiha tulee aidata lauta- tai pensasaidalla. Parvekkeisiin saa tehdä lasiseinät.
Tontilla tulee olla yhtenäistä leikki- ja oleskelutilaa vähintään 10 m2 asuntoa kohti.
Korttelin sisäisiä tontin rajoja ei saa aidata. Pihalle sijoitettavat pölytys- ja kuivaustelineet sekä jätesäiliöt on varustettava näkösuojan antavin aitauksin ja istutuksin.
Korttelin tehokkuusluku eli kerrosalan suhde alueen pinta-alaan on e=0,55.
Asemakaavassa on rakennusalat viidelle kerrostalolle. Kaksi läntistä taloa ovat enintään kolmikerroksisia ja kolme itäistä taloa ovat enintään viisikerroksista. Korttelissa
on kaksi rakennusalaa autonsäilytyspaikoille. Rakennusalojen kerroslukumäärä on
yksi. Korttelin autopaikkamääräys on 1autopaikka asuntoa kohden.
Alueen pohjoisosassa Tuomoniementien varressa YVS-1 merkintä eli yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue. Alueelle saa lisäksi rakentaa kokoontumistiloja.
19
Kerrosluku on yksi. Korttelin tehokkuus luku on e=0,30. Korttelin autopaikkamääräys
on 1autopaikka asuntoa kohden.
Kaavoitettavan alueen itäpuolilla on rakennettuja erillispientalojen korttelialueita.
1.2.5
Rakennusjärjestys
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Rauman kaupungin rakennusjärjestyksen 30.3.2009,
voimaantulopäivä oli 3.4.2009.
1.3
Pohjakartta
Pohjakartan on laatinut Rauman kaupungin teknisen viraston kiinteistö- ja mittaustoimi ja se täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/99 vaatimukset.
1.4
Maanomistus
Alue on kaupungin omistuksessa.
Ote maanomistuskartasta. Kaupungin omistamat alueet on kuvattu harmaalla ja yksityisessä
omistuksessa olevat valkoisella.
20
2 Asemakaavan tavoitteet
2.1
Tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on täydentää olemassa olevaa asuinaluetta ja mahdollistaa uusien pientalojen rakentamisen.
Kaavalla pyritään takaamaan pohjois-eteläsuuntainen viheryhteyden säilyminen.
2.2
2.2.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Seutu- ja yleiskaavoista johdetut tavoitteet
Kaava-alue on yleispiirteisemmissä kaavoissa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.
Aluetta suunniteltaessa on otettava huomioon läheiset tärkeät virkistysalueet ja -reitit.
Tuomoniemen hiekkakuopan asuinkorttelit täydentävät olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja kaava on siltä osin yleispiirteisten kaavojen tavoitteiden mukainen.
2.2.2
Kaupungin asettamat tavoitteet
Uudet pientalotontit varmistavat osaltaan kaupungin tonttitarjonnan riittävyyttä.
2.2.3
Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet
Asemakaavaprosessin tavoitteena oli aluksi kaavoittaa 12 erillispientalotonttia alueelle. Tonttitarjonnan riittävyyden takaamiseksi aluetta tutkittiin uudelleen. Perusedellytyksenä oli viheryhteyden säilyminen. Alueesta laadittiin luonnoksia erityyppisistä ratkaisuista, joissa kaikissa todettiin maksimaaliseksi tonttien lukumääräksi keskimäärin
20.
Lopullisessa ratkaisussa uusia erillispientalotontteja kaavoitetaan 21 tonttia. Lisäksi
alueella on lähivirkistysaluetta ja leikkipaikalle varattu alueen osa. Pohjoiseteläsuuntainen viheryhteys säilyy.
Luonnonympäristö ja luontoselvitys
Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue maaperälaji on kalliota ja hiekkaa tai hiekkamoreenia. Tontit on pyritty järjestämään kaava-alueelle siten, että suurimmat kalliot
jäävät koskemattomaksi. Rakentamistapaohjeiden mukaan avokalliota tulee pyrkiä
säilyttämään mahdollisimman paljon. Lähivirkistysalueeseen rajoittuvia kallioita ei saa
louhia ja pihamaan liittyminen kalliomaastoon tulee olla mahdollisimman luontevaa.
Olemassa olevaa puustoa on hyvä säilyttää mahdollisimman paljon.
Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä.
21
Luontoselvityksessä on kartoitettu alueen linnustoa. Kaava-alueella esiintyvät lajit
ovat pääosin runsaslukuisia koko luontoselvityksen alueella, minkä lintutiheys on tavanomainen.
Maisemaselvitys
Maisemaselvityksessä korostetaan itä-länsisuuntaisen mantereen ja Salinkedonlahden ja Vaikkusen yhdistävän viherakselin säilyttämistä. Kaava-alue ei häiritse tätä yhteyttä.
Tuomoniemen hiekkakuopan pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden säilyttäminen on
merkittävää. Viheryhteys on huomioitu kaavoituksessa, Tuomoniemenpuisto ulottuu
Tuomoniementielle asti.
Kaava-alue sijoittuu hyvin muutoksia kestävälle alueelle. Alueella ei ole itsessään
merkittäviä maisemallisia arvoja. Maisemaselvityksen mukaan alue soveltuu parhaiten pientaloalueeksi. Kaavalla täydennetään olemassa olevaan pientaloaluetta uusilla
pientalotonteilla. Poistuvassa kaavassa alueelle on varattu asuinkerrostalojen korttelialue.
Maaperän pilaantuneisuus
Kaava-alueelle on tehty maaperän pilaantuneisuusselvitys, koska alueelle on tuotu
Syväraumanlahdelta pohjasedimenttiä täyttömaaksi. Tutkimusten perusteella haittaainepitoisuudet ovat maaperässä varsin pieniä. Siirrettyjen sedimenttien mukana ei
siirtynyt suuria määriä haitta-aineita, mikä estäisi maankäytön.
3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet
3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Rauman kaupunki on asettanut tavoitteeksi lisätä kaupungin pientalotonttitarjontaa siten, että vuosittain olisi tarjolla 50 uutta tonttia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on
ollut tarpeellista aloittaa Tuomoniemen hiekkakuopan kaavoittaminen pientalotonteiksi. Voimassa olevan kaava ei ole rakentunut.
3.1.1
Valmistelu
Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin joka talouteen jaetussa kaavoituskatsauksessa
2014 sekä kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui
25.8.2014.
Jepyrtien jatkon asemakaavatyötä tukevia selvityksiä ovat Ahlman Konsultointi ja
suunnittelun laatima Vanhalahden luontoselvitys (2011), WSP:n laatima VanhaLahden maisemaselvitys (2011) ja Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n
laatima Rauman Salinkedon leikkipaikan maaperän haitta-ainetutkimus (2005).
3.1.2
Asemakaavaluonnos
Kaavoitusjaosto hyväksyi asemakaavaluonnoksen ja rakentamistapaohjeen kokouksessaan 9.9.2014.
Asemakaavan luonnos oli nähtävillä 19.9.–20.10.2014.
22
Lausunnot ja vastineet
Tekninen lautakunta 28.10.2014:
Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan 28.10.2014 seuraavaa;
Kaupungingeodeetti Juhani Korpinen 22.10.2014:
Omakotitonttien tarjonta
Asemakaavan muuttaminen vastaa Ympäristö ja kiinteistöt –tulosalueen
aiemmin esittämää tavoitetta. Kerrostalotontteihin ei ole kohdistunut toteutukseen saakka edenneitä hankkeita. Omakotitontteina alue monipuolistaa Rauman kaupungin omakotitonttien tarjontaa.
Rakentamisen tilatarve
Asemakaavassa osoitetaan 21 omakotitonttia. Niiden keskipinta-ala on
1000 m2. Kiinteistö- ja mittaustoimen ja rakennusvalvonnan asiakastilanteissa on ilmennyt, että rakennusten ja rakennelmien mahtuminen
tonteille mm. Tuomoniemessä saattaa olla hankalaa. Nyt luonnostellussa asemakaavassa tonttien koko, leveys ja syvyys vaikuttavat pääosin
sellaisilta, jotka eivät kärjistä ko. ongelmaa. Asemakaavan muuttamisen
jatkotyössä soisi kuitenkin vielä harkittavan mahdollisuutta lisätä rakentamisen tilaa varsinkin ehdotuksen hankalanmuotoisilla tonteilla. Usein
yksikin lisämetri voi helpottaa rakennusten ja rakennelmien sijoittelua.
Rakennusoikeus
Tonttien hinnoittelussa tultaneen käyttämään yhtenä osatekijänä rakennusoikeutta. Vendavaheen kulmassa olevalla tontilla on muita selvästi
pienempi rakennusoikeus 170 kerros-m2. Ratkaisua voitaneen osaksi
perustella rakennuksen yksikerroksisuudella. Toivottavaa kuitenkin on,
että asemakaavan muuttamisen jatkotyössä selvitetään mahdollisuus
ko. rakennusoikeuden kasvattamiseen esimerkiksi 200 kerros-m2:iin.
Uusenergia
Ympäristölautakunnan lausunnoissa on takavuosina tavoiteltu asemakaavan ohjausta uusenergiaratkaisuihin. Nyt käsillä olevan asemakaavan rakentamistapaohjeissa aurinkopaneeleita sallitaan pihanpuoleiselle
lappeelle. Käytännössä paneelit olisi tarkoituksenmukaista suunnata auringon suuntaan.
Toinen merkittävä aihe uusissa energiaratkaisuissa on ollut maalämpö.
Rakennusvalvonnalla on siihen valtakunnallisista ohjeista kootut käytäntönsä. Sen sijaan esimerkiksi maalämpöenergian kerääminen viereiseltä
puistoalueelta edellyttänee kaupunkimaanomistajan erillistä periaateratkaisua siinä tapauksessa, että maalämmön suosio energialähteenä säilyy.
Asemakaavaohjaukseen ei asiassa päästäne.
Meluntorjunta
23
Asemakaavaluonnoksessa on osaan tonteista merkitty rakennusten rakenteellisen meluntorjunnan vaatimus. Merkintäkäytäntöä voidaan pitää
tämän tyyppisissä kohteissa vanhentuneena. Nykyisten rakenteiden äänieristävyys täyttää vähimmilläänkin sellaisen meluntorjuntavaatimuksen, jota ko. määräyksellä Tuomoniementien varressa tavoitellaan.
Asemakaavamerkinnän luoma mielikuva saattaa tarpeettomasti hämmentää tontinetsijää.
Kunnallistekniikka
Rauman kaupungin kunnallistekninen yksikkö on ilmoittanut, ettei sillä
ole asemakaavan muutosluonnoksesta huomautettavaa.
Vastine Teknisen lautakunnan lausuntoon:
Kaavanlaadinnassa on pyritty tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun.
Kaavaehdotuksessa on jollain tonteilla muutettu ja kasvatettu rakennusalan muotoa mm. rakennussuunnittelun helpottamiseksi. Lisäksi korttelissa 1916 tonttien 6, 8, 9 ja 10 kokoa on jonkin verran kasvatettu.
Vendavaheen kulman tontin asuinrakennuksen rakennusalaa on kasvatettu ja rakennusoikeutta lisätty 200 kerrosneliömetriin.
Rakennustapaohjeista poistettiin aurinkopaneeleiden kohdalta maininta
pihanpuoleisesta lappeesta. Näin aurinkopaneelin saa tehdä minkä tahansa lappeen suuntaisesti.
Maalämpöenergian keräämistä puistoalueilta tulisi käsitellä laajempana
kokonaisuutena, kuin yksittäisessä pientaloasemakaavassa.
Asemakaavamerkintä meluntorjunnasta helpottaa hahmottamaan tontin
mahdollisuuksia ja rajoitteita.
Ympäristölautakunta 4.11.2014:
Ympäristö lautakunnan lausunto on saman sisältöinen kuin Teknisen
lautakunnan lausunto lukuun ottamatta Kunnallistekniikan ilmoitusta.
Vastine ympäristölautakunnan lausuntoon:
Kaavanlaadinnassa on pyritty tarkoituksen mukaiseen ratkaisuun.
Kaavaehdotuksessa on jollain tonteilla muutettu ja kasvatettu rakennusalan muotoa mm. rakennussuunnittelun helpottamiseksi. Lisäksi korttelissa 1916 tonttien 6, 8, 9 ja 10 kokoa on jonkin verran kasvatettu.
Vendavaheen kulman tontin asuinrakennuksen rakennusalaa on kasvatettu ja rakennusoikeutta lisätty 200 kerrosneliömetriin. Näin tontin pihaalue jää melko ahtaaksi.
Lappeen suuntaiset aurinkopaneelit mahdollistavat mahdollisimman laajan aurinko energian talteenoton, vaikka ilman suunta ei olekaan optimi.
Näin aurinkopaneelit ovat osa rakennusta. Vastaavassa laajuudessa ei
tontilla pystytä sijoittamaan järkevästi paneeleja.
24
Maalämpöenergian keräämisestä puistoalueilta tulisi käsitellä laajempana kokonaisuutena, kuin yksittäisessä pientaloasemakaavassa.
Asemakaava merkintä meluntorjunnasta helpottaa hahmottamaan tontin
mahdollisuuksia ja rajoitteita.
Ympäristöterveydenhuolto 12.3.2015:
Ympäristöterveydenhuollon terveysinsinööri Riku Eriksson totesi
12.3.2015 puhelimitse, että alueen pientalorakentamisen rakentamisen
yhteydessä tulee varautua maaperästä nousevan radonin torjuntaan.
Vastine Ympäristöterveydenhuollon kommenttiin:
Rakentamistapa ohjeissa suositellaan varautumaan radonin torjuntaan.
Satakuntaliitto 31.10.2015:
Satakuntaliitolla ei ole huomautettavaa luonnoksesta. Teknisenä tarkistuksena selostuksen maakuntakaavoista koskevaan kohtaan tulisi lisätä,
että Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.
Vastine Satakuntaliiton lausuntoon:
Maininta maakuntakaavan hyväksymisestä on lisätty selostukseen.
Varsinais-Suomen ELY-keskus 17.11.2014:
Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ( ELYkeskus ) ei ole aihetta lausunnon antamiseen.
Rauman Energian 30.11.2014:
Rauman Energia Oy toivoo 30.11.2014 lähettämässään sähköpostissa,
että Vendavaheen risteyksen kohtaa muutetaan siten, että olemassa
olevat jakokaapit voisivat jäädä nykyiselle paikalleen.
Vastine Rauman Energian lausunnon kommenttiin:
Vendavaheen linjausta ei voida siirtää muuttamatta kaavaa radikaalisti.
Jakokaappeja joudutaan siirtämään jonkin verran. Kaapit voidaan siirtää
Luovivaheen ja Vendavaheen risteyksessä olevan tontin laidalle.
DNA Oy:n lausunto 2.10.2014:
DNA Oy:lla ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta.
Satakunnan pelastuslaitos 12.12.2014:
Satakunnan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa asemakaavamuutoksesta. Lähelle rakentamisessa on huomioitava paloosastointivaatimukset.
Mielipiteet ja vastineet
Jaakko Kivimäen mielipide 17.10.2014:
Uudet tontit ovat aivan kiinni nykyisissä, jo rakennetuissa tonteissa,
vaikka tilaa olisi siirtää niitä hieman kauemmas nykyisestä asutuksesta.
Aikoinaan kun valitsimme tonttia, yksi kriteereistä oli se, että tälle puolelle ei tule asutusta aivan viereen. Tämän kaavan toteutus luonnoksen
mukaisesti vaikuttaa asumisviihtyvyyteen jo rakennusaikana ja myös
sen jälkeen. Se voi vaikuttaa talon jälleenmyyntiarvoon, sekä myyntiin
negatiivisesti. Suurimmalla osalla alueen tonteista ne rajoittuvat joltain
25
sivultaan puistoon, joten naapuria ei ole heti rajan takana, niin miksi tässä tapauksessa on pakko rakentaa tiiviisti, vaikka tilaa kyllä on?
Pyydän huomioimaan mielipiteeni ja ehdotan 20 metrin viherkaistaletta
nykyisten ja uusien tonttienväliin, koska tilaa siihen on olemassa. Näin
saataisiin rauhallisempi elinympäristö ja uskoisin, että kaikki asukkaat
olisivat tyytyväisiä, niin vanhat kuin uudetkin Myös uusien tonttien asukkaat arvostaisivat tätä tontteja valitessaan.
Vastine Jaakko Kivimäen mielipiteeseen:
Mielipiteen jättäjän tontin länsipuolella on voimassa olevassa asemakaavassa YVS-1-merkinnän mukaan Yleisten väestönsuojarakennusten
korttelialue. Alueelle saa lisäksi rakentaa kokoontumistiloja. Tontin pinta-ala on 2926,0 neliömetriä ja rakennusoikeus 878 kerrosneliömetriä
Kyseinen kaava on vahvistunut samaan aikaan kuin muistutuksen jättäjän tontin asemakaava. Mielipiteen jättäjällä on siis ollut tiedossa, että
tontti ei rajaudu puistoon vaan väestösuojarakennuksen korttelialueelle.
Kyseinen kortteli on tällä hetkellä rakentamatta.
Uusi asuinkortteli saadaan ulkonäöllisesti paremmin sopimaan alueelle
kuin väestösuojarakennukset. Uusien asuintonttien rakennusalat on sijoitettu siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän nykyisiä asukkaita.
Mielipiteen jättäjän ehdotus väliin jätettävästä 20 metrin virkistys/metsikköalueesta vähentäisi uuden kaavan tonttien lukumäärää ja heikentäisi näin kaavataloutta. Tontit on suunniteltu asemakaavassa tarkoituksen mukaisimpaan paikkaan. 20 metrin virkistys alueelle tulisi todennäköisesti ainakin epävirallinen polku, mikä aiheuttaisi liikennettä muistutuksen jättäjän tontin länsipuolella.
Tero ja Outi Tommilan mielipide:
Uudessa kaavaluonnoksessa on kaavoitettu omakotitontteja Lenssitien
jo rakennettujen tonttien rajanaapureiksi. Aikoinaan tontteja haettaessa
sekä rakennusvaiheessa annoimme itsemme ymmärtää kyseisen alueen olevan puistoksi kaavoitettu sekä osa väestösuojan tontiksi, eli oletus oli ettei naapureita siihen suuntaan ole milloinkaan tulossa.
Nyt kuitenkin alueen ja kotien ympäristö tulee muuttumaan huomattavasti aiheuttaen esim. rakennettujen kiinteistöjen arvon alenemista sekä
alueen omaleimaisuuden katoamista. vähin asia, mitä kaavoitus voi tehdä, on jättää rakennettujen tonttien ja uusien tonttien, välille vähintään
20 metrin viheralueen.
Vastine Tero ja Outi Tommilan mielipiteeseen:
Mielipiteen jättäjän tontin länsipuolella on voimassa olevassa asemakaavassa VL- eli lähivirkistysalue, jonka pohjoispuolella on YVS-1- eli
yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue.
Uusien asuintonttien rakennusalat on sijoitettu siten, että ne häiritsevät
mahdollisimman vähän nykyisiä asukkaita.
26
Mielipiteen jättäjän ehdotus väliin jätettävästä 20 metrin viheralue vähentäisi uuden kaavan tonttien lukumäärää ja heikentäisi näin kaavataloutta. Tontit on suunniteltu asemakaavassa tarkoituksen mukaisimpaan
paikkaan. 20 metrin viheralueelle tulisi todennäköisesti ainakin epävirallinen polku, mikä aiheuttaisi liikennettä muistutuksen jättäjän tontin länsipuolella.
Muistutuksen jättäjän tontin lounaisnurkasta jää yhteys lähivirkistysalueelle.
Pasi Eskolan mielipide 17.9.2014:
Asumme osoitteessa Lenssitie 48 ja nykyisin meidän tonttimme rajoittuu
takarajalta lähivirkistysalueeseen. Tontin valintaan tämä seikka vaikutti
aikanaan ratkaisevasti. Nyt kuitenkin kaupunki olisi ottamassa takarajaltamme lähivirkistysalueen pois ja se korvattaisiin omakotitalojen tonteilla, jotka rajoittuvat tonttimme takarajaan. Ei ole mielestämme oikein
tuoda uusia tontteja kiinni meidän takarajaamme ja samalla antaa lähes
kaikille tonteille mahdollisuus rajoittua virkistysalueeseen ainakin tontin
yhdeltä sivulta.
Lisäksi katsomme kiinteistömme arvon alenevan kun kolmelle sivulle sijoittuisi tontit.
Olemme pettyneitä kaupungin kaavoitukseen, koska nykyisiltä asukkailta ei ole kaavaluonnosta tehdessä kysytty asiasta mielipidettä.
Ehdotuksemme uuteen kaavaan olisikin, että tonttimme ja uusien tonttien väliin jätettäisiin 20 metrin virkistys-/metsikköalue. Tästä hyötyisikin
myös uusien tonttien asukkaat.
Vastine Pasi Eskolan mielipiteeseen:
Mielipiteenjättäjän jättäjän tontin länsipuolella on voimassa olevassa
asemakaavassa VL- eli lähivirkistysalue ja YVS-1- eli yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue. Alueelle saa lisäksi rakentaa kokoontumistiloja. Väestönsuojarakennusten korttelialueen tontin pinta-ala on
2926,0 neliömetriä ja rakennusoikeus 878 kerrosneliömetriä Kyseinen
kaava on vahvistunut samaan aikaan kuin muistutuksen jättäjän tontin
asemakaava. Mielipiteen jättäjällä on siis ollut tiedossa, että tontti rajautuu vain osin lähivirkistysalueelle. Kyseinen kortteli on tällä hetkellä rakentamatta.
Uusien asuintonttien rakennusalat on sijoitettu siten, että ne häiritsevät
mahdollisimman vähän nykyisiä asukkaita.
Mielipiteen jättäjän ehdotus väliin jätettävästä 20 metrin viheralue vähentäisi uuden kaavan tonttien lukumäärää ja heikentäisi näin kaavataloutta. Tontit on suunniteltu asemakaavassa tarkoituksen mukaisimpaan
paikkaan. 20 metrin viheralueelle tulisi todennäköisesti ainakin epävirallinen polku, mikä aiheuttaisi liikennettä muistutuksen jättäjän tontin länsipuolella.
Asemakaavan laadinnan yhteydessä on käytetty normaalia kuulemismenettelyä.
27
3.1.3
Asemakaavaehdotus
Asemakaava ehdotukseen muutettiin korttelin 1916 rajausta hieman. Joidenkin tonttien rakennusaloja ja rakennusoikeuksia muutettiin. Selostusta ja rakentamistapaohjetta täydennettiin.
Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 26.3.–27.4.2015.
Asemakaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus.
Muistutukset ja vastineet
Pasi ja Kirsi Eskolan muistutus 24.4.2015:
Nykyisin tonttimme rajoittuu takarajalta lähivirkistysalueeseen. Aikanaan
uuden talomme paikkaa valitessamme tämän tontin valintaan vaikutti
ratkaisevasti juuri lähivirkistysalue.
Nyt kuitenkin kaupunki olisi ottamassa takarajaltamme virkistysalueen
pois ja se korvattaisiin omakotitalotonteilla, jotka rajoittuisivat meidän
naapuriemme tontteihin. Ei ole mielestämme oikein tuoda uusia tontteja
kiinni meidän tonttiimme ja samalla antaa lähes kaikille uusille tonteille
mahdollisuus rajoittua virkistysalueeseen ainakin yhdeltä sivulta.
Lisäksi katsomme kiinteistömme arvon alenevan kun tontin kaikki sivut
rajoittuvat muihin tontteihin tai tiehen.
Ehdotuksemme uuteen kaavaan olisi, että tonttimme ja uusien tonttien
väliin jätettäisiin noin 20 metrin virkistys/metsikköalue. Tästä hyötyisivät
meidän lisäksemme myös uudet asukkaat. Lisäksi tuolla 20 metrin alueella kulkee nykyinen jo vuosikymmeniä vanha reitti nykyiseltä Tuomoniementieltä lähimetsään. Miksi tuhota nykyinen kaikkien tuntema reitti ja
tehdä uusia korvaavia reittejä.
Tämä muutos ehdotuksemme ei aiheuttaisi kaavaan muuta muutosta
kuin uusien tonttien siirtäminen hiukan lähemmäksi Luovivahetta. Tämä
muutos ei vähentäisi yhtään uutta tonttia, mutta tekisi monet ihmiset tyytyväisiksi kaupungin toimintaan.
Vastine Pasi ja Kirsi Eskolan muistutukseen:
Muistutuksen jättäjän tontin länsipuolella on voimassa olevassa asemakaavassa VL- eli lähivirkistysalue ja YVS-1- eli yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue. Alueelle saa lisäksi rakentaa kokoontumistiloja. Väestönsuojarakennusten korttelialueen tontin pinta-ala on
2926,0 neliömetriä ja rakennusoikeus 878 kerrosneliömetriä Kyseinen
kaava on vahvistunut samaan aikaan kuin muistutuksen jättäjän tontin
asemakaava. Muistutuksen jättäjällä on siis ollut tiedossa, että tontti rajautuu vain osin lähivirkistysalueelle. Kyseinen kortteli on tällä hetkellä
rakentamatta.
Uusien asuintonttien rakennusalat on sijoitettu siten, että ne häiritsevät
mahdollisimman vähän nykyisiä asukkaita.
28
Muistutuksen jättäjän ehdotus väliin jätettävästä 20 metrin viheralue vähentäisi uuden kaavan tonttien lukumäärää ja heikentäisi näin kaavataloutta. Tontit on suunniteltu asemakaavassa tarkoituksen mukaisimpaan
paikkaan.
Muistutuksen perusteella asemakaavaehdotukseen ei ole syytä tehdä
muutoksia.
Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö
Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa 2014, joka sisältyi Raumalla
joka talouteen jaettavaan kaupungin tiedotuslehteen. Kaavoituskatsaus oli lisäksi
saatavana kaupungin palvelupisteissä ja nettisivuilla.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 25.8.2014 ja se lähetettiin tiedoksi kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille, eri viranomaisille ja lautakunnille.
Tuomoniemen hiekkakuopan asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä 19.9.–
20.10.2014 välisen ajan.
Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Varsinais-Suomen ELY -keskukselta, Satakuntaliitolta, Rauman Energia Oy:ltä
ja DNA Oy:ltä.
Luonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä.
Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 26.3.–27.4.2015.
Ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus.
29
Asemakaavan kuvaus
4.1 Kaavan rakenne
Tuomoniemen hiekkakuopan asemakaavan muutoksella muodostetaan uusia pientalotontteja olemassa olevalle pientaloalueelle. Kaava sisältää 21 uutta erillispientalotonttia, katu- ja virkistysaluetta. Uudet korttelit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi (AO).
Lähivirkistysalueella (VL) on leikkipaikalle varattu alueen osa (vk). Lähivirkistysalueella säilytetään pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys.
4.2 Korttelialueet
Kaavalla muodostetaan neljä erillispientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä 21
tonttia.
Tonteille on osoitettu asuinrakennusten ja talousrakennusten tai auton säilytyspaikan
rakennusalat. Asuinrakennukset on pääosin sijoitettava samalle etäisyydelle kadusta
(6 m). Näin katutilajulkisivut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat yhdestä kahteen. Talousrakennukset on
rakennettava yksikerroksisina. Talousrakennusten rakennusoikeus on jokaisella tontilla 60 k-m2.
Korttelien 1914, 1928 ja 1929 asuinrakennukset rakennetaan yksikerroksisina ja niiden rakennusoikeus on 200 k-m2.
Tontin 1916-6 asuinrakennuksen rakennusoikeus on 225 k-m2. Tontin 1916-7 asuinrakennuksen rakennusoikeus on 200 k-m2. Molemmat rakennetaan yksikerroksisina.
Tonttien 1916-8…12 asuinrakennukset tulee rakentaa kaksikerroksisiksi ja niiden rakennusoikeus on 250 k-m2.
Rakentamistapaohjeissa on annettu tarkempia määräyksiä koskien rakennusten
muotoa, materiaaleja ja värejä sekä tontin käsittelyä ja aitaamista.
30
4.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset
Erillispientalojen korttelialue.
Lähivirkistysalue.
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
Kaupungin- tai kunnanosan numero.
Korttelin numero.
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen
nimi.
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
Merkintä osoittaa erillisen talousrakennuksen kerrosalan.
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai
sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
Merkintä osoittaa rakenteelta vaadittavan palosuojauksen.
31
Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun
määräyksen.
Rakennusala.
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten
rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden
rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on
oltava vähintään 35 dBA.
Ohjeellinen leikkikentäksi varattu alueen osa.
Ohjeellinen polku.
Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni.
Yleisen tien näkemäalueeksi varattu alueen osa.
Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää
ajoneuvoliittymää.
Katu.
Merkinnällä varustetulla alueella on noudatettava liitteenä olevia
rakentamistapaohjeita.
32
Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.
Kadun näkemäalueeksi varattu alueen osa.
4.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Luonnonympäristö on otettu huomioon. Komeimmat kalliomuodostelmat ja kivet on
pyritty jättämään rakennuspaikkojen ulkopuolelle. Rakentamistapaohjeilla ohjeistetaan luonnonympäristön säilyttämiseen.
Viheryhteys alueen läpi on otettu huomioon.
Alueen uudisrakentamisen kaupunkikuvalliseen laatuun on pyritty vaikuttamaan kaavamääräyksillä ja kaavaan liittyvillä rakentamistapaohjeilla. Määräykset ja ohjeet luovat edellytykset hyvän, viihtyisän ja kaupunkikuvallisesti eheän asuinalueen muodostumiselle.
33
4.5 Kaavan vaikutukset
Kaavatyössä on käytetty luontoselvitystä, maisemaselvitystä ja maaperän likaantuneisuusselvitystä.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen / muutoksen suunta
Yhdyskuntarakenne Kaavalla täydennetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.
Julkiset palvelut
Yksityiset palvelut
Työpaikat, elinkeinotoiminta
Kaava lisää jonkin verran julkisten palvelujen tarvetta kaupungin pohjoisosissa. Kaavassa ei
ole osoitettu aluetta julkisia palveluja varten.
Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta yksityisille palveluille.
Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta työpaikkoihin tai elinkeinotoimintaan.
+
0
0
0
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön / muutoksen suunta
Kaupunkikuva
Alue muuttuu luonnontilaisesta metsästä rakennetuksi alueeksi. Kaavalla pyritään mahdollistamaan hyvän ja Rauman asuntorakentamisen perinteeseen sopivan yhtenäisen kaupunkikuvan syntymistä. Alue on jo ennestään asemakaavoitettu mm. kerrostaloasumiseen.
0
Vaikutukset luontoon ja maisemaan / muutoksen suunta
Luonnonolot
Kaava vähentää luonnontilaisen metsän määrää alueella. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja,
mutta pohjois-eteläsuuntainen viherakseli tulee säilyä. Aluetta ei kuitenkaan olla jättämässä
kokonaan luonnontilaiseksi, mikä olisi parasta luontoarvojen kannalta, ja näin ollen voidaan
katsoa kaavalla olevan negatiivisia vaikutuksia alueen luontoon.
-
Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen / muutoksen suunta
Liikenne
Lisää hieman liikennettä alueella.
0
Yhdyskuntatekninen huolto
Alueen yhdyskuntatekniikka tukeutuu olemassa oleviin verkostoihin.
0
Vaikutukset talouteen / muutoksen suunta
Kaavatalous
Alue täydentää kaupunkirakennetta. Kaavataloudellinen tarkastelu on tehty yleiskaavan yh- +
teydessä.
Vaikutukset terveyteen / muutoksen suunta
Ympäristöhäiriöt
Kaavalla osoitetaan liikennealueita luonnontilaiselle alueelle. Alueella ei kuitenkaan ole häiriytyviä kohteita.
0
Vaikutukset sosiaalisiin oloihin / muutoksen suunta
Sosiaalinen ympäristö
Uudisrakentaminen vastaa ympäröivien alueiden maankäyttöä. Alueen käyttö lisääntyy.
+
Vaikutukset kulttuuriin / muutoksen suunta
Kulttuurihistoria
Kaava-alueella ei ole olemassa olevia rakennuksia eikä tiedettävästi muinaismuistokohteita.
4.6 Nimistö
Asemakaavalla nimetään alueelle tulevat uudet kadut. Virkistysalue tulee osaksi
Tuomoniemenpuistoa
Lännenpuoleinen tie nimetään Vendavaheeksi ja idänpuoleinen tie nimetään Jiippivaheeksi. Venda on purjehdustermi, joka tarkoittaa vastatuuleen tehtyä käännöstä,
vastakäännöstä. Jiippi on taas myötätuuleen tehty käännös, myötäkäännös. Tuomoniemn alueella on entuudestaan purjehdusterminologiaan liittyviä kadunnimiä.
0
34
5 Asemakaavan toteutus
5.1 Asemakaavan toteutus
Asemakaavan toteuttaminen alkaa sen saatua lainvoiman.
Kaavatyöhön ovat osallistuneet kaavoitusarkkitehti Henri Raitio, kaavoitusharjoittelija
Laura Liikamaa, kaavoitusavustaja Satu Sarkoranta ja kaavoitusavustaja Enni Malinen.
Raumalla __._.2015
Henri Raitio
Kaavoitusarkkitehti
Raumalla ____.____.20____
RAUMAN KAUPUNGIN TEKNINEN VIRASTO / KAAVOITUS
Juha Eskolin
Kaavoitusjohtaja
Asemakaavoituksen seuranta
Asemakaavan tietojen täyttölomake 1/4
Alueell. ympäristökeskus
Täyttämispvm
11.03.2015
Asemakaavan perustiedot
Asemakaavan nimi
TUOMONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Kunta
Kuntanumero
Hyväksymispvm
Kaava-alueen pinta-ala
Maanal. tilojen pinta-ala
Ranta-asemakaava:
RAUMA
Ayk:n kaavatunnus
684 Kunnan kaavatunnus
19-008
Vireille tulosta ilm. pvm
4,54 Uusi ak:n pinta-ala
Ak:n muutoksen pinta-ala
4,54
Rantaviivan Rakennuspaikkojen lkm Lomarak.paikkojen lkm
pituus km
Oma ranta Muut
Oma ranta Muut
Yhteenveto aluevarauksista
Pinta-ala
ha
Aluevar.
yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
%
4,5399
2,1170
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
2,1570
0,0000
0,2659
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
Kerrosala
k-m2
100,0
46,6
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
47,5
0,0
5,9
0,0
0,0
0,0
0,0
Tehokkuus
e
5675
5675
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0,13
0,27
Pinta-alan
muut. ha+
0,4828
0,0000
-0,2926
0,0000
0,0000
0,0000
-0,4561
0,0000
0,2659
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
Kerrosalan
muut.k-m2+
-4191
-3313
0
-878
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Yhteenveto maanalaisista tiloista
Pinta-ala
Pinta-ala
ha
%
Maan.til. yht.
0,0000
Kerrosala
k-m2
0
Pinta-alan Kerrosalan
muut. ha+ muut.k-m2+
0,0000
0
Rakennussuojelu
Suojeltujen rak.
lkm
0
Suoj.rak. yht.
0
asemakaava
muu
0
Suojeltujen rak.
k-m2
0
0
0
Sivu 1 (1)
Suojeltujen rak. muutos
lkm+
k-m2+
0
0
0
0
0
0
Rauman kaupunki
Tevi/ kaavoitus
13.3.2015
Sivu 1
Asemakaavoituksen seuranta
Asemakaavan tietojen täyttölomake 2/4
Alueell. ympäristökeskus
Täyttämispvm
0
11.03.2015
Asemakaavan tunnistetiedot
Asemakaavan nimi
TUOMONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
0
0
RAUMA
Ayk:n kaavatunnus
684 Kunnan kaavatunnus
00.01.1900
Kunta
Kuntanumero
Hyväksymispvm
0
19-008
Aluevaraukset
Pinta-ala
ha
Aluevar.
yhteensä
Kerrosala
k-m2
Pinta-ala
%
Tehokkuus
e
4,5399
100,0
5675
0,13
A yhteensä
A
AK
AO
2,1170
5675
0,27
5675
0,27
P yhteensä
P
Y yhteensä
Y
0,0000
46,6
0,0
0,0
100,0
0,0
0,0
0,0000
0,0
0
C yhteensä
C
K yhteensä
K
T yhteensä
T
V yhteensä
V
VL
R yhteensä
R
L yhteensä
L
Kadut
Joukkol.kadut
Pihakadut
Hidaskadut
Katuauk./torit
Kev.liik.kadut
0,0000
0,0
0
0,0000
0,0
0
0,0000
0,0
0
2,1570
47,5
0,0
100,0
0,0
0
0
E yhteensä
E
S yhteensä
S
M yhteensä
M
W yhteensä
W
0,0000
5,9
0,0
100,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0000
0,0
0
0,0000
0,0
0
0,0000
0,0
0
2,1170
0
YVS
2,1570
0,0000
0,2659
0,2659
Sivu 1 (1)
0,00
0
0
Pinta-alan
muut. ha+
Kerrosalan
muut.k-m2+
-4191
0,4828
0,0000
-1,6342
2,1170
0,0000
0,0000
0,0000
-0,2926
0,0000
-0,2926
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
-0,4561
0,0000
-0,4561
0,0000
0,0000
0,2659
0,0000
0,2659
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
-3313
0
-8988
5675
0
0
0
-878
0
-878
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
RAUMAN KAUPUNKI
KAAVOITUS
TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA
ASEMAKAAVAMUUTOS
25.8.2014
AK 19-008
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA



Yleiskaavan strategisen vaiheen Visio 2025 -kartassa alue on osoitettu asuinalueeksi (A) ja virkistysalueeksi (V).
Vuoden 2003 yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi (A).
Maakuntakaavassa alue on varattu taajamatoiminnoille (A).
Kaavan tavoitteet



Uusien erillispientalotonttien kaavoittaminen.
Virkistys- ja luontoarvojen huomioiminen
Viheryhteyksien säilyminen.
Kaavoitustyön keskeiset kysymykset ja ongelmat

Tonttien sovittaminen olemassa olevaan tiheään rakennettuun asuinalueeseen.
Laadittavat selvitykset

Kaava-alue sisältyy vireillä olevan Vanha-Lahden osayleiskaavan yhteydessä tehtyihin maisemaselvitykseen (2011) ja luontoselvitykseen (2011).
Vaihtoehtotarkastelut


Suunnittelualue
Uusi kaava tehdään kaupungin aloitteesta
Kaava-alueen nykytila










Asemakaavamuutos koskee tontteja 684-19-1916-1…5 ja 684-19-1914-1 ja Tuomoniemenpuistoa.
Suunnittelualue sijaitsee 19. kaupunginosassa Tuomoniemessä n 4 km Rauman
kaupungin keskustasta luoteeseen.
Kaava-alue rajautuu Tuomoniementiehen, Luovivaheeseen, Lenssitiehen ja Tuomoniemenpuistoon.
Alue on kaupungin omistuksessa.
Alueella on voimassa oleva asemakaava (hyväksytty 19.3.1992), jossa on osoitettu
asuinkerrostalojen korttelialue AK-8 (1916-1…5), yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue YVS-1 (1914-1) ja lähivirkistysalue VL. Lisäksi alueella on ohjeellinen leikkikenttäalue (vk).
Kaava-alue on rakentamaton.
Alue on pääosin kallioista metsää. Alueen pohjoisreunassa on metsittynyt vanha
maanottopaikka.
Kaava-aluetta reunustaa itä ja länsipuolella tiheään rakennettu Tuomoniemen pientaloalue. Tuomoniementien pohjoispuoli on vielä toistaiseksi rakentamatonta. Alue
sijaitsee alle kilometrin päässä Vanha-Lahden kartanosta, joka on merkitty Satakunnan maaseutukaavaan merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi (kh). Kaavaalueelta merelle on n. 100 m.
Asemakaavamuutoksella muodostetaan uusia erillispientalotontteja.
Vireillä olevassa Vanha-Lahden osayleiskaavassa alue tulee olemaan asuin- ja virkistysaluetta.


Eri asuntotyyppien osuus alueella (omakotitalot, rivitalot).
Lähiympäristön rakenne (korttelirakenne, katukuva, rakennusten sijoittelu toisiinsa
nähden).
Alueella käytetyt rakennusmateriaalit.
Uusien tonttien lukumäärä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi esittää muutoksia
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tehdään, kun uutta kaavaa tai kaavamuutosta aletaan suunnitella. Sillä kerrotaan kaupunkilaisille, mitä aluetta työ koskee, miten työhön voi vaikuttaa, mikä on kaavatyön aikataulu, miksi kaava tehdään ja miten
kaavan vaikutuksia selvitetään.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarpeen mukaan täydentää. Toivomukset suunnitelmaan tehtävistä muutoksista esitetään kaavoitusosastolle (yhteystiedot löytyvät tästä lehtisestä). Toivomukset on selkeintä esittää kirjallisesti mahdollisimman pian. Mitä varhaisemmassa vaiheessa esitykset tehdään, sitä helpompi ne on ottaa huomioon.
Jos osallisella ja kaavoittajalla on jyrkästi toisistaan poikkeavat näkemykset esitetyn osallistumisen riittävyydestä, osallinen
voi ottaa yhteyttä Lounais-Suomen ympäristökeskukseen ja esittää neuvottelun järjestämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ympäristökeskus arvioi suunnitelman riittävyyttä ja järjestää neuvottelun kunnan ja osallisten kanssa, jos sen
tarpeelliseksi näkee.
Lisätietoja:
Rauman kaupunki
Kaavoitusosasto
Kaavoitusarkkitehti
Kaavoitusavustaja
www.rauma.fi
Henri Raitio
Kanalinranta 3
26100 Rauma
puh. (02) 834 3670
Satu Sarkoranta
puh. (02) 834 3662
[email protected]
[email protected]
Kaavoitusjaosto
Jari Laihonen, puheenjohtaja
Åke Vastavirta, varapuheenjohtaja
Helena Ollila, jäsen
Jyrki Santala, jäsen
Sirpa Viitanen, jäsen
Tomi Suvanto, apulaiskaupunginjohtaja, esittelijä
Kari Koski, kaupunginjohtaja
Juha Eskolin, kaavoitusjohtaja
Mikajuhani Numminen, vs. kaupunginlakimies, sihteeri
RAUMAN KAUPUNKI
KAAVOITUS
25.8.2014
TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA
AK 19–008
Aikataulu
Kesä 2014
Syksy 2014
Syksy 2014
Talvi 2015
Vaiheet
Tiedottaminen osallisille
Aloitus
Luonnos nähtävillä
14 päivää
Ehdotus nähtävillä
30 päivää
Hyväksyminen kaupunginvaltuustossa
Kaupunkilaiset ja muut kiinnostuneet
Kaava-alueeseen rajoittuvien tonttien maanomistajat
Tekninen virasto: teknisen toimen johtaja, kaupungingeodeetti, talotoimen päällikkö, kunnallistekniikan
johtaja, liikenneinsinööri, viheraluepäällikkö, rakennustarkastaja, ympäristönsuojelupäällikkö
Kasvatus- ja opetusjohtaja
Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja
Liikuntatoimenjohtaja
Museonjohtaja
Sosiaali- ja terveysjohtaja
Sosiaalipalvelujen johtaja
Aluepalopäällikkö
Tekninen lautakunta
Ympäristölautakunta
Terveydensuojeluviranomainen
Satakuntaliitto
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY
Rauman Energia Oy
DNA Oy
Rauman ikäihmisten neuvosto
Rauman Latu ry
Rauman nuorisovaltuusto
Rauman seudun lintuharrastajat r.y.
Rauman Vammaisneuvosto
Lehdistö
Vireilletulokuulutus
OAS tiedoksi
OAS tiedoksi ja kommentteja varten
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
OAS tiedoksi
OAS tiedoksi
Kommenttipyyntö
Lausunto
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
OAS tiedoksi
OAS tiedoksi
Lausunto
OAS tiedoksi
Lausunto
Kuulutus
Tiedoksi
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
Kuulutus
OAS tiedoksi
Mielipide OAS:sta
Ehdotuksia kaavaa varten
Kuulutus
Kirjallinen mielipide luonnoksesta
Kuulutus
Kirjallinen muistutus ehdotuksesta
Kuulutus
Kaupunkilaisen vaikutusmahdollisuudet
OAS= Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Tiedoksi
166
6
4
5
163
165
164
1
220
167
170
6
218
7
22
19
105
2
1
112
8
3
20
111
9
110
13
4
5
1
10
12
41
115
2
11
23
4
17
24
26
1901
27
15
21
3
16
2
3
1
32
37
7
7
23
33
18
19.3.1992
13
4
22
4
8
15
2
2
8
6
21
18
12
31
29
28
17
8
5
1
4
5
48
4
39
40
21
6
16
5
2
31
15
4
3
3
6
41
6
9
8
45
46
47
12
10
7
6
13
7
1
5
43
44
3
15
14
24
11
13
7
8
7
19P
2
14
42
5
4
6
16
5
6
9
5
2
16
5
4
27
4
10
11
7
1
3
3
9
7
19
1
30
3
38
20
32
2
19
22
23
11
9
24
1
3
25
10
1
6
20
14
1
36
34
14
104
114
35
5
2
11
2
12
9
8
10
14
23
1
12
22
15
13
3
21
20
16
19
18
17
2
3
5
4
4
6
5
23
6
24
7
8
9
25
26
27
1
2
6
7
10
8
3
9
7
10
4
6
4
5
18
19
19
9
6
1
2
1
9
8
5
2
3
17
7
5
4
16
10
3
1902
2
POISTETTAVA KAAVA
E
SIVAH
KAUS
SALINKEDONPUISTO
VV
166
9
1as
168
8
7
3
6
4
5
3.8
163
3.9
3.7
164
165
NTIE
NIEME
O
M
O
TU
220
1
167
6
2.2
218
7
22
19
170
YVS-1
I
a
20
111
110 1.8
13
11
23
AP-8
3
e=0.25
1.2ap/as
2
25
10
9
1917 7
AO-16
23
III
3
11
1914
17
8
5
6
OV
LU
5
AH
IV
3
3
9
a
E
I
16
16
5
6
41
e=0.25
V
9
Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista.
1/2I
5
6
6
9
5
12.07
4
10
11
7
43.8
3 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota
vahvistaminen koskee.
39
40
21
15
12.01
AO-16
5
4
1
Lähivirkistysalue.
2
2
8
V
VL
7
4
19.3.1992
13
7 3.7
2m6m-3
I 3
5.02
18
18
12
Yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue. Alueelle
saa lisäksi rakentaa kokoontumistiloja.
1
2m6m-3
1ap/as
8
6
e=0.25
6
19
22
e=0.55
4
II
3
20
e=0.25
23
22
AO-16
21
AK-8
3.0
24
2m6m-3
1901
V
14
I
36
4
17
24
35
5
2
1916
26
YVS-1
41
2
27
2.0901
3
4.5
14
15
2
1
4
5
1
10
12
Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennukset tulee tehdä
korttelialueittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen.
Rakennusten julkisivut on oltava tiili- tai klinkkeripintaisia.
Maanpinnan tasossa olevien asuntojen yhteyteen tulee
rakentaa asuntopiha, jonka syvyys on vähintään 3 metriä.
Asuntopiha tulee aidata lauta- tai pensasaidalla.
Parvekkeisiin saa tehdä lasiseinät. Tontilla tulee olla
yhtenäistä leikki- ja oleskelutilaa vähintään 10 m2 asuntoa
kohti. Korttelin sisäisiä tontin rajoja ei saa aidata. Pihalle
sijoitettavat pölytys- ja kuivaustelineet sekä jätesäiliöt on
varustettava näkösuojan antavin aitauksin ja istutuksin.
1ap/100m2
III
9
AK-8
LUONNOS
e=0.30
112
1.7
1.0108
4.2
I
8
Poistettavat asemakaavamääräykset:
0.00
5
4
8
vk
3
2m6m-3
12
10
6
7
15
13
7
1
7
19P
2
L24E
NS
S
14
11
13
8
2
12
VL
ITIE
1
3
TUOMONIEMI
2
TUOMONIEMENPUISTO
RAUMAN KAUPUNKI
TEKNINEN VIRASTO / KAAVOITUS
4
POISTUVA ASEMAKAAVA
TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA
5
25
26
AO-17
1925
7
e=0.29
2m6m-3
KAUPUNGINHALLITUS
27
KAUPUNGINVALTUUSTO
YMPÄRISTÖKESKUS
VOIMAANTULO
1
MITTAKAAVA
Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK22
1:1000
Korkeusjärjestelmä:
N2000
2
SUUNNITTELIJA
PIIRTÄJÄ
PÄIVÄYS
10
8
3
9
10
AR-7
4
5
II
1.2ap/as
POHJAKARTTA ON ASETUKSEN N:O 493/24.6.1982 MUKAINEN
4
7
5
0
1924
20
TÄMÄ KARTTA ON OLLUT NÄHTÄVILLÄ RAUMAN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ VIRASTOSSA
5
40
60
80
100m
TÄMÄ KARTTA ON RAUMAN KAUPUNGINVALTUUSTON / KAUPUNGINHALLITUKSEN
PÄÄTÖKSEN
/
§
MUKAINEN
KAUPUNGINSIHTEERI / KAUPUNGINLAKIMIES
KAAVATUNNUS
19-008
RAUMAN KAUPUNKI
Asemakaavan muutos kortteleissa 684-19-1914,1916,1928,1929 sekä katu- ja viheralueella
(Tuomoniemi-hiekkakuoppa)
TEKLA 296 §
28.10.2014)
Esityslistan liitteet:
1.
Sijaintikartta
2.
Asemakaavan muutosluonnos; kartta ja määräykset
3.
Poistuva asemakaava; kartta
Kaupungingeodeetti Juhani Korpinen 22.10.2014:
Vireilletulo
Rauman kaupungin kaavoitusyksikkö pyytää mm. teknisen lautakunnan
lausuntoa asemakaavan muutosluonnoksesta, joka koskee Tuomoniemen
kortteleita 1914, 1916,1928 ja 1929 sekä katu- ja viheralueita.
Aineisto
Tämän esityslistan liitteiden lisäksi on aineistoa luettavissa internetosoitteessa http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/default.htm > vireillä olevat kaavat 2014 > asemakaavat > asuminen > Tuomoniemi.
Kaavaratkaisu
Asemakaavamuutoksella kerrostalo- ja väestösuojakorttelit osoitetaan
omakotitalorakentamiseen. Samalla viheralueen rajaukset muuttuvat. Katualuetta tulee lisää.
Kiinteistö- ja mittaustoimi
Omakotitonttien tarjonta
Asemakaavan muuttaminen vastaa Ympäristö ja kiinteistöt –tulosalueen
aiemmin esittämää tavoitetta. Kerrostalotontteihin ei ole kohdistunut toteutukseen saakka edenneitä hankkeita. Omakotitontteina alue monipuolistaa
Rauman kaupungin omakotitonttien tarjontaa.
Rakentamisen tilatarve
Asemakaavassa osoitetaan 21 omakotitonttia. Niiden keskipinta-ala on
1000 m2. Kiinteistö- ja mittaustoimen ja rakennusvalvonnan asiakastilanteissa on ilmennyt, että rakennusten ja rakennelmien mahtuminen tonteille
mm. Tuomoniemessä saattaa olla hankalaa. Nyt luonnostellussa asemakaavassa tonttien koko, leveys ja syvyys vaikuttavat pääosin sellaisilta, jotka eivät kärjistä ko. ongelmaa. Asemakaavan muuttamisen jatkotyössä
soisi kuitenkin vielä harkittavan mahdollisuutta lisätä rakentamisen tilaa
varsinkin ehdotuksen hankalanmuotoisilla tonteilla. Usein yksikin lisämetri
voi helpottaa rakennusten ja rakennelmien sijoittelua.
Rakennusoikeus
Tonttien hinnoittelussa tultaneen käyttämään yhtenä osatekijänä rakennusoikeutta. Vendavaheen kulmassa olevalla tontilla on muita selvästi pienempi rakennusoikeus 170 kerros-m2. Ratkaisua voitaneen osaksi perustella rakennuksen yksikerroksisuudella. Toivottavaa kuitenkin on, että
RAUMAN KAUPUNKI
asemakaavan muuttamisen jatkotyössä selvitetään mahdollisuus ko. rakennusoikeuden kasvattamiseen esimerkiksi 200 kerros-m2:iin.
Uusenergia
Ympäristölautakunnan lausunnoissa on takavuosina tavoiteltu asemakaavan ohjausta uusenergiaratkaisuihin. Nyt käsillä olevan asemakaavan rakentamistapaohjeissa aurinkopaneeleita sallitaan pihanpuoleiselle lappeelle. Käytännössä paneelit olisi tarkoituksenmukaista suunnata auringon
suuntaan.
Toinen merkittävä aihe uusissa energiaratkaisuissa on ollut maalämpö.
Rakennusvalvonnalla on siihen valtakunnallisista ohjeista kootut käytäntönsä. Sen sijaan esimerkiksi maalämpöenergian kerääminen viereiseltä
puistoalueelta edellyttänee kaupunkimaanomistajan erillistä periaateratkaisua siinä tapauksessa, että maalämmön suosio energialähteenä säilyy.
Asemakaavaohjaukseen ei asiassa päästäne.
Meluntorjunta
Asemakaavaluonnoksessa on osaan tonteista merkitty rakennusten rakenteellisen meluntorjunnan vaatimus. Merkintäkäytäntöä voidaan pitää tämän
tyyppisissä kohteissa vanhentuneena. Nykyisten rakenteiden äänieristävyys täyttää vähimmilläänkin sellaisen meluntorjuntavaatimuksen, jota ko.
määräyksellä Tuomoniementien varressa tavoitellaan. Asemakaavamerkinnän luoma mielikuva saattaa tarpeettomasti hämmentää tontinetsijää.
Kunnallistekniikka
Rauman kaupungin kunnallistekninen yksikkö on ilmoittanut, ettei sillä ole
asemakaavan muutosluonnoksesta huomautettavaa.
Ehdotus:
Tekninen lautakunta päättää lausuntonaan asemakaavan
muutosluonnoksesta ilmoittaa kaavoitusyksikölle edellä esiintuodut asiat.
Teknisen toimen johtaja Seppo Heikintalo 23.10.2014:
Ehdotus:
Tekninen lautakunta päättää hyväksyä kaupungingeodeetin
tekemän esityksen.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietojen antaja:
kaupungingeodeetti Juhani Korpinen
puh. 02 834 4760
[email protected]
RAUMAN KAUPUNKI
Ympäristölautakunta
PÖYTÄKIRJANOTE
Sivu 1(2)
Kokouspäivämäärä
4.11.2014
196 §
Asemakaavan muutos kortteleissa 684-19-1914,1916,1928,1929 sekä katu- ja viheralueella (Tuomoniemi-hiekkakuoppa)
YL 196 §
4.11.2014
Esityslistan liitteet:
1.
Sijaintikartta
2.
Asemakaavan muutosluonnos; kartta ja määräykset
3.
Poistuva asemakaava; kartta
Kaupungingeodeetti Juhani Korpinen 27.10.2014:
Vireilletulo
Rauman kaupungin kaavoitusyksikkö pyytää mm. ympäristölautakunnan
lausuntoa asemakaavan muutosluonnoksesta, joka koskee Tuomoniemen kortteleita 1914, 1916,1928 ja 1929 sekä katu- ja viheralueita.
Aineisto
Tämän esityslistan liitteiden lisäksi on aineistoa luettavissa internetosoitteessa http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/default.htm > vireillä olevat
kaavat 2014 > asemakaavat > asuminen > Tuomoniemi.
Kaavaratkaisu
Asemakaavamuutoksella kerrostalo- ja väestösuojakorttelit osoitetaan
omakotitalorakentamiseen. Samalla viheralueen rajaukset muuttuvat. Katualuetta tulee lisää.
Omakotitonttien tarjonta
Asemakaavan muuttaminen vastaa Ympäristö ja kiinteistöt – tulosalueen
aiemmin esittämää tavoitetta. Kerrostalotontteihin ei ole kohdistunut toteutukseen saakka edenneitä hankkeita. Omakotitontteina alue monipuolistaa Rauman kaupungin omakotitonttien tarjontaa.
Rakentamisen tilatarve
Asemakaavassa osoitetaan 21 omakotitonttia. Niiden keskipinta-ala on
1000 m2. Kiinteistö- ja mittaustoimen ja rakennusvalvonnan asiakastilanteissa on ilmennyt, että rakennusten ja rakennelmien mahtuminen tonteille mm. Tuomoniemessä saattaa olla hankalaa. Nyt luonnostellussa asemakaavassa tonttien koko, leveys ja syvyys vaikuttavat pääosin sellaisilta, jotka eivät kärjistä ko. ongelmaa. Asemakaavan muuttamisen jatkotyössä soisi kuitenkin vielä harkittavan mahdollisuutta lisätä rakentamisen
tilaa varsinkin ehdotuksen hankalanmuotoisilla tonteilla. Usein yksikin lisämetri voi helpottaa rakennusten ja rakennelmien sijoittelua.
Rakennusoikeus
Vendavaheen kulmassa olevalla tontilla on muita selvästi pienempi rakennusoikeus 170 kerros-m2. Ratkaisua voitaneen osaksi perustella rakennuksen yksikerroksisuudella. Toivottavaa kuitenkin on, että asema-
Otteen oikeaksi todistaa:
RAUMAN KAUPUNKI
Ympäristölautakunta
PÖYTÄKIRJANOTE
Sivu 2(2)
Kokouspäivämäärä
4.11.2014
kaavan muuttamisen jatkotyössä selvitetään mahdollisuus ko. rakennusoikeuden kasvattamiseen esimerkiksi 200 kerros-m2:iin.
Uusenergia
Ympäristölautakunnan lausunnoissa on takavuosina tavoiteltu asemakaavan ohjausta uusenergiaratkaisuihin. Nyt käsillä olevan asemakaavan
rakentamistapaohjeissa aurinkopaneeleita sallitaan pihanpuoleiselle lappeelle. Käytännössä paneelit olisi tarkoituksenmukaista suunnata auringon suuntaan.
Toinen merkittävä aihe uusissa energiaratkaisuissa on ollut maalämpö.
Rakennusvalvonnalla on siihen valtakunnallisista ohjeista kootut käytäntönsä. Sen sijaan esimerkiksi maalämpöenergian kerääminen viereiseltä
puistoalueelta edellyttänee kaupunkimaanomistajan erillistä periaateratkaisua siinä tapauksessa, että maalämmön suosio energialähteenä säilyy. Asemakaavaohjaukseen ei asiassa päästäne.
Meluntorjunta
Asemakaavaluonnoksessa on osaan tonteista merkitty rakennusten rakenteellisen meluntorjunnan vaatimus. Merkintäkäytäntöä voidaan pitää
tämän tyyppisissä kohteissa vanhentuneena. Nykyisten rakenteiden äänieristävyys täyttää vähimmilläänkin sellaisen meluntorjuntavaatimuksen,
jota ko. määräyksellä Tuomoniementien varressa tavoitellaan. Tuomoniementie on suhteellisen vähäliikenteinen.
Ehdotus:
Ympäristölautakunta päättää lausuntonaan asemakaavan
muutosluonnoksesta ilmoittaa kaavoitusyksikölle edellä
esiintuodut asiat.
Päätös:
Hyväksyttiin.
Lisätietojen antaja:
Kaupungingeodeetti Juhani Korpinen
puh. 02-834 4760
Otteen oikeaksi todistaa:
1 (1)
2.10.2014
TEKN I NEN Vl RASTO. kaavoitus
Kanalinranta 3
26101 Rauma
LAUSUNTO
DNA Oy ilmoittaa ettd silld ei ole huomautettavaa Tuomoniemen hiekkakuoppa
asemakaavamuutokseen AK 1 9-008
Empower Oy
DNA Palvelut, Lounais-Suomi .. Puhelin (02) 83 131 . Y{unnus 0592509-6 . kotipaikka Vantaa . www.dnaoy.fi
Kalliokatu 10, PL 76, 26101 RAUMA . Telekatu 1 PL 60, 2120'1 RAISIO
Kurienmdenkatu 3, TURKU . Satakunnantie 1, PL7,29251 NAKKILA