Keljon koulu, asemakaavakarttaluonnos

179-10-20-12
179-10-9903-9
179-10-18-15
Alueen osa, jonka kautta voidaan järjestää AKR‐tontin pelastusajoliikennettä.
179-10-18-16
179-401-7-886
-10-49-2
179-10-21-6
179-10-20-18
Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huolto‐ ja
pelastusajo on sallittu. 179-10-9901-42
179-401-7-890
179-10-20-17
179-10-9903-10
179-10-20-1
179-10-21-4
179-10-20-8
Rakennuslupa‐asiakirjoihin on liitettävä hulevesien hallintasuunnitelma ja
tonttien pihasuunnitelma. Johtoa varten varattu alueen osa.
Korkeakoskentien varrella olevat puut tulee säilyttää ja tarvittaessa istuttaa
tilalle uusia
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Alueen toteutuksessa syntyviä puhtaita maamassoja tulee hyödyntää alueen
viherrakentamisessa. Suojeltava rakennus. Rakennuksessa tehtävät korjaus‐ ja muutostyöt on
tehtävä siten, että rakennuksen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen ja
kaupunkikuvallinen luonne säilyy.
Rakennus‐ ja toimenpideluvista tulee pyytää
lausunto Keski‐Suomen museolta ennen luvan myöntämistä.
179-10-20-2
179-401-7-891
179-10-20-7
PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE
-15
179-10-20-19
179-401-7-892
179-401-7-886
179-10-20-21
179-401-7-896
179-10-24-2
RAKENTAMISTAPA
Julkisivujen värisävyjen on oltava vaaleita ja maanläheisiä, esimerkiksi ruskean,
vihreän ja sinisen eri murrettuja sävyjä. Rakennusten värien täytyy muodostaa
harmoninen kokonaisuus. Värien on sovittava säilytettävän koulurakennuksen
värimaailmaan. Rakennuksissa voidaan käyttää viereisen rakennuksen väriä,
toista päävärin sävyä tai valkoista pienissä määrin julkisivun elävöittämiseen.
Kirkkaita värejä, kuten voimakkaan oransseja, ei sallita. Rakennusten värityksen
tulee pohjautua korttelin kokonaissuunnitelmaan.
179-401-7-897
179-10-24-3
AKY‐ ja AKR‐kortteleissa kattojen tulee olla muodoltaan harjakatto ja
pääasiallisen kaltevuuden tulee olla yhtenäinen koko muodostuvassa
korttelissa. Myös epäkesko harjakatto sallitaan. Kattojen tulee olla
konesaumattua peltiä ja väriltään keskenään samansävyisiä ja tummia. Rakennusten keskinäinen harja‐ ja räystäskorkeus tulee olla sama koko
korttelissa. Säilytettävän koulurakennuksen harja‐ ja räystäskorkeutta ei saa
ylittää. Parvekkeiden tulee olla valtaosin sisäänvedettyjä, koulun puoleisilla julkisivuilla
sallitaan yksittäiset ulokeparvekkeet.
Rakennukset tulee liittää toisiinsa parvekkein tai muutoin otettava huomioon
piha‐alueiden suojaaminen liikennemelulta. 179-401-8-144
Rakennusten julkisivuun ja kattoon kiinnittyvät ilmastointiin ja
energiantuotantoon liittyvät laitteet tulee toteuttaa siten, että ne asettuvat
osaksi julkisivuarkkitehtuuria. Ilmastointikonehuoneita saa sijoittaa
rakennuksen ullakkotilaan.
179-401-7-694
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Kaava‐alueen tekniset rakennukset, huoltorakennukset sekä muut niihin
rinnastettavat rakennukset ja rakennelmat on muodoltaan, materiaaleiltaan ja
väreiltään sovitettava alueen yleisilmeeseen ja rakennusten arkkitehtuuriin.
Osa‐alueen raja.
Piharakennusten kattomuoto voi olla loiva pulpettikatto. Korkeakoskentien
varteen sijoittuva autokatos tulee rakentaa viherkattoisena.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET:
Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Asuin‐, liike‐, toimisto‐ ja yleisten rakennusten korttelialue. Asuinkerros‐ ja yleisten rakennusten korttelialue. Korttellin saa toteuttaa enintään 50 % kokonaisrakennusoikeudesta palveluasumiseen.
Ohjeellinen alueen tai osa‐alueen raja. Tontin raja.
Kaupunginosan numero.
Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Suluissa olevat numerot
osoittavat korttelin ja tontit, joiden yhteisiä oleskelu‐ ja leikkitiloja sekä muita
yhteistiloja, kuten ulkoiluvälinevarastoja alueelle voidaan rakentaa. Lähivirkistysalue. Korttelin numero. Tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan
suurimman sallitun kerrosluvun. Auton säilytyspaikan rakennusala. Urheilu‐ ja virkistyspalvelualue.
Rakennusalalla oleva nuoliviiva osoittaa, millä välillä rakennus on rakennettava
yhtäjaksoisena. Yhtäjaksoisuus voidaan toteuttaa parvekkeilla, kattorakenteilla
tai vastaavin keinoin.
Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot osoittavat tontit, joiden
autopaikkoja alueelle saa sijoittaa. Alueelle saa rakentaa autonsäilytys‐ ja
jätehuollon katoksia.
Suojaviheralue.
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen
ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden
liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa
valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Ohjeellinen pallokenttäalue. 3 m kaava‐alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Istutettava alueen osa. Kaupunginosan raja.
Rakennukset tulee liittää kaukolämpöön (MRL 57 a pykälä). Korttelialueille on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä
maaperä‐tutkimukset ja ne on liitettävä perustamissuunnitelmineen
rakennuslupa‐asiakirjoihin. Rakennushankkeen toteuttamisessa on
huolehdittava olemassa olevan, suojellun rakennuksen riittävästä
suojaamisesta ja turvattava, ettei rakennukselle aiheudu vahinkoa. Rakennusten julkisivujen tulee olla rapattuja materiaaleja. Julkisivuaukotuksen
tulee olla vaihtelevaa ja muodostaa kiinnostava, julkisivua elävöittävä
sommitelma. Julkisivuaukotusta voi korostaa esimerkiksi rakennusta
tummemmin karmein ja parvekkeiden sisäpintojen puupinnoin. Koulun
puoleisten julkisivujen tulee olla rautatien puoleisia pienipiirteisempiä. Koulun
puoleisille julkisivuille tulee luoda elävyyttä esimerkiksi ranskalaisin
parvekkein, parvekkeiden eri sävyisin puupinnoin ja vaihtelevan kokoisella
aukotuksella. 179-10-25-2
YLEISMÄÄRÄYKSET
Polkupyöräpaikkoja on osoitettava vähintään 1,5 polkupyöräpaikkaa asuntoa
kohden ja vähintään puolet on oltava katettuja. Polkupyörien säilytyspaikkoja
saa rakentaa tonteilla rakennusalan ulkopuolelle. Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan
korkealaatuisia sekä väreiltään ja mittasuhteiltaan ympäristöön sopivia. 179-10-24-1
LPA‐aluetta tulee jakaa osiin puu‐ ja pensasistutuksin.
Raide‐ ja autoliikenteestä mahdollisesti aiheutuvat tärinä‐ ja meluongelmat
tulee selvittää ja tarvittaessa on laadittava erillinen suunnitelma ongelmien
poistamiseksi. Selvitykset ja suunnitelmat tulee liittää
rakennuslupa‐asiakirjoihin. Ennen rakennusten käyttöönottoa tulee suorittaa
tärinätasomittaus valmiissa kohteessa. Tonttien 8 ja 12 autopaikkoja voidaan sijoittaa tonttikohtaisille
pysäköintialueille, rakennusrunkoon upotettuihin autotalleihin ja LPA‐alueelle.
LPA‐alueen toteutuksen tulee pohjautua korttelin kokonaissuunnitelmaan. 179-401-7-895
Tonttien 8 ja 12 jätekeräyspisteet tulee toteuttaa keskistetysti tonteilla, AH‐
tai LPA‐alueilla.
Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:
‐1 autopaikka 100 asuin‐ ja yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä, ‐1 autopaikka 150 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä ja
‐1 autopaikka 70 liikerakentamisen kerrosalaneliömetriä koh
179-10-20-20
179-401-7-894
Piha‐ ja pysäköintialueiden pinnoitteiden tulee olla pääsääntöisesti vettä
läpäiseviä. Ohjeellinen pysäköimispaikka. 179-10-18-14
179-10-20-10
Leikki‐ ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että
melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Asemakaavasta on laadittu alustavia havainnekuvia, joissa on esitetty tulkinta
asemakaavamääräyksistä koskien rakennusten massoittelun periaatteita.
Havainnekuvat ohjaavat asemakaavan toteuttamista.
PIHA‐ALUEET JA MAASTONMUODOT
Rakennukset tulee sopeuttaa maastonmuotoihin rakentamalla kokonainen tai
osittainen kellarikerros tai porrastamalla rakennusta. Rakennukset tulee
sijoittaa korkeusasemaltaan maastoon niin, että ne ja piha‐alueet sopeutuvat
viereisten tonttien korkeusasemiin. Leikki‐ ja oleskelualueet tulee sijoittaa keskitettynä kaikkien rakennusten
yhteisinä AH‐korttelialueille. Oleskelu‐ ja piha‐alueet on toteutettava laadukkain materiaalein.
Oleskelualueiden tulee olla pääosin istutettuja ja pintamateriaalina tulee
käyttää luonnonkiveä. Sisäänkäyntipihat tulee toteuttaa pääosin kiveyksin. Puuta tulee käyttää oleskelu‐ ja sisäänkäyntipihojen yksityiskohdissa,
esimerkiksi piharakennelmissa. Istutettavien puiden tulee olla suurikokoisia
taimia. Korkeuserot tulee ratkaista muurirakenteilla ja pengerryksin, jyrkempiä kuin
1:2 luiskia ei sallita. Muurirakenteet on hyödynnettävä oleskelu‐, istumis‐ ja
leikkialueiden osana. Suuria betonipintaisia muurirakenteita ei sallita, pinnat
tulee toteuttaa luonnonmateriaalein (luonnonkivi, puu) tai esimerkiksi peittää
istuttavilla köynnöskasveilla.
Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa
kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.