Myasthenia Gravis

Transcription

Myasthenia Gravis
Myasthenia Gravis
SARI, MARJO & ENNI
OIREET
= MG on autoimmuunisairaus, jossa tahdonalaisten poikkijuovaisten lihasten hermo-lihasliitoksen toiminta on
häiriintynyt
 Eri lihasten vaihtelevan asteista väsyvyyttä ja heikkoutta
 Luomien roikkumista, kasvojen ilmeettömyyttä
 Jännitysniska-oireyhtymä kehittyy helposti, johtuen yläraajojen ja pään kannattajalihasten väsymisestä






epänormaalilla tavalla
käsien puristusvoiman väsymistä/ yläraajojen kohottamisen vaikeutta
Lantiolihasten heikkoutta  ankkamainen kävely
Alaraajojen voiman pettämistä esim. rappusissa
Voi myös olla hengityslihasheikkoutta
Oirekuva saattaa vaihdella päivän aikana
Lääkitys: neostigmiini, kortisoni ja sytostaatit
MITÄ TULEE OTTAA HUOMIOON?
 MG- potilaat herkkiä lämmönvaihteluille: hoitohuoneen tulee olla viileä
 MG- potilas on aamuisin usein kankea, mutta oireet vaikeutuvat iltaa kohti
 Lämpöhoito korostaa usein oireita, kylmähoidot sopivat yleensä paremmin
 Rasitus pahentaa usein oireita
 Harjoittelu ei saa aiheuttaa liiallista väsymistä, jotta potilas palautuu nopeammin
 Harjoitusten tulee olla mielekkäitä
MG FYSIOTERAPIA
 Tärkeimpiä tavoitteita on saada kuntoutuja elämään mahdollisimman itsenäisesti ja
omatoimisesti
 Useimmat hyötyvät ohjaavasta jaksottaisesta tai kertaluontoisesta fysioterapiasta
 Säännöllistä fysioterapiaa tarvitaan, jos potilaalla on lihaskatoa tai nivelten
virheasentoja
 MG potilas tarvitsee ohjausta lihaskunnon ylläpitämisessä
FYSIOTERAPIA
 Niska- ja hartiakivut ja fibromyalgiatyyppiset oireet ovat yleisiä  niska- hartialihasten
venyttely, tasapaino- ja hengitysharjoitukset, sekä fysikaaliset hoidot: hieronta sekä
elektroterapia
 Lihaskunnon ylläpitäminen ja kohottaminen onnistuu parhaiten sairauden ollessa
remissiovaiheessa
 Kireät lihakset  Rentouttava fysioterapia tärkeää
 Haasteita: sopiva rasitus-lepo suhde, sekä säännöllisyys
 MG- potilaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta on niukasti tutkimustietoa, mutta
potilaiden on osoitettu hyötyvän voimaharjoittelusta.
FYSIOTERAPIA
 Omasta lihaskunnosta huolehtiminen on tärkeää
 Sopivia kuntoilumuotoja ovat mm. sauvakävely, tanssi, ohjattu vesivoimistelu
 Lajeja, joihin liittyy tapaturmariski on vältettävä
 Liikkumisen apuvälineet tulevat harvoin kyseeseen, mutta voi olla mahdollisia
 Sopeutumisvalmennus-kurssit
LÄHTEET
 T. Kallaranta, P. Rissanen, I. Vilkkumaa. Kuntoutus. Duodecim. 2001
 Therapia fennica:
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Lihastaudit#Myasthenia_gravis
 Myastenia-viesti 3/2007 s.9-14
 MG – opas myasteenikoille ja perheille. Suomen MG-yhdistys ry. 1998