s. 8-9 3 6 4-5 13

Transcription

s. 8-9 3 6 4-5 13
Nro 1-2 • Tammikuu 2013 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 6. vuosikerta
VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI
Uusi tilitoimisto
Rautalammille
Lukijamatkalla
Gambiassa
Harrastekiekkoilijoilla
hyvä kausi
KY
E
N
I
Ä
LÄL
Puotipiika palvelee
Kerkonkoskella
N
s. 8-9
Ari
Hänninen
10.000
Painos aina vähintään
kappaletta
3
4-5
6
13
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Marja Kämppi on jo tuttu kasvo osalle rautalampilaisista. Jatkossa hän palvelee
Rautalampilehden ilmoitusasiakkaita.
Rautalampilehdelle uusi
myyntipäällikkö
Rautalampilehden asiakkaita palvelee jatkossa uusi kasvo. Marja
Kämppi aloittaa lehden myyntipäällikkönä tällä viikolla.
Varkautelaislähtöinen Kämppi on
jo ennestään tuttu ainakin osalle rautalampilaisista,
sillä hän oli
”Onhan tässä tullut
yksi kolmesta
jo vuoden päivät
viime kesänä
Kerkon oltua Rautalammilla
enemmän ja
kyläkauppaa
vähemmän.”
pitäneestä nuoresta
yrittäjästä. Hän oli mukana myös Uusi
maaseutu mahdollistajana -hankkeessa,
jonka puitteissa Rautalammilla pidettiin
työosuuskunta-pajaa sekä järjestettiin
Business Forum -yrittäjyyskurssi lukion
opiskelijoille.
- Onhan tässä tainnut tulla jo vuoden päivät oltua Rautalammilla enemmän ja vähemmän, Kämppi naurahtaa.
Kämppi on opiskellut ensin restonomiksi ja myöhemmin tradenomiksi
Jyväskylän ammattikorkeakouluun kuuluvassa Tiimiakatemiassa. Lehtiala ei
2
Kämpille ole entuudestaan tuttu, mutta
asiakkaiden kohtaamista hän odottaa jo
innolla.
- Otan uudet tehtävät vastaan jännittynein ja innostunein mielin. Lähden
heti tällä viikolla tapaamaan yrittäjiä, en
halua jäädä vain toimistoon vaan tavata
kasvotusten, Kämppi kertoo.
Lehden myyntipäällikkönä toiminut
Carita Toivola siirtyy nyt uusien haasteiden pariin. Hänen mukaansa Rautalampilehti on saanut erittäin hyvää palautetta pitkin vuotta, ja hän toivottaakin
uudelle myyntipäällikölle onnea tehtävässään.
- Marjalle sekä koko
”En halua jäädä
Rautalampivain toimistoon
lehden poruvaan tavata yrittäjiä
koille onnea
kasvotusten.”
ja menestystä
tuleville vuosille. Haluan
myös kiittää ihania asiakkaita yhteistyöstä ja toivottaa menestystä jatkossa,
Toivola sanoo.
Marja on tavoitettavissa lehden toimituksessa HUB Rautalammin tiloissa.
facebook.com/ rautalampilehti • twitter.com/rautalampilehti
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
LYHYESTI
Rautalampia viedään
takaisin maailmankartalle
Satu Tikkasen toimisto löytyy entisen valtion virastotalon alakerrasta,
jonne helpoiten löytää talon alapihan oven kautta.
Satu Tikkanen perusti tilitoimiston
Rautalammille
Satu Tikkasella oli jo pidemmän aikaa pyörinyt mielessä
ajatus oman yrityksen perustamisesta. Ajatus kävi toteen ja
Tiliapu Satu Tikkanen palvelee
nyt asiakkaita entisen valtion
virastotalon alakerrassa.
Sisäänkäynti toimistoon on talon alapihan kautta. Tmi Tiliapu Satu
Tikkasen palveluihin kuuluu kirjanpito, palkanlaskenta sekä taloushallinnon henkilöstövuokraus.
Tikkanen on lähtöisin Suonenjoelta. Yli 20-vuotisen kirjanpitäjän
uransa aikana Tikkanen on työskennellyt niin yritysten kuin kunnallistenkin organisaatioiden palveluksessa. Viimeisimmäksi kuuden vuoden
ajan kirjanpitäjänä, palkanlaskijana
ja EU-projektien maksatusten käsittelijänä Sisä”Luotettava
Savon
ja toimiva
seutuyhasiakassuhde
on
tymässä.
kirjanpitäjän työssä
Ennen
kaiken A ja O.”
tuot a
hän toimi kymmenen vuotta pääkirjanpitäjänä Vaalijalan kuntayhtymässä. Työ
julkisella ja yksityisellä puolella on
erilaista, ja Tikkanen kertoi halunneensa takaisin liike-elämän puolelle.
- Joillekin olen varmaan tuttu vielä reilun viidentoista vuoden
takaa, kun oli töissä tilitoimistossa
Suonenjoella, Tikkanen arvelee.
Toiminta-alueena
yrityksellä
on koko Sisä-Savo. Tikkanen toivoo
yrittäjien ottavan reilusti yhteyttä
ja kertoo, että luotettava ja toimiva
asiakassuhde on kirjanpitäjän työssä
kaiken A ja O.
Henkilöstövuokrausta
taloushallintoon
Normaalien tilitoimistopalveluiden
lisäksi Tiliavun palveluihin kuuluu
henkilöstövuokraus yritysten taloushallintoon.
- Olen kuulostellut yritysten tilanteita, ja usein ammattitaitoisen
väen saaminen taloushallintoon on
vaikeaa, eikä monilla yrittäjillä ole
mahdollisuutta palkata kokoaikaista
työntekijää. Voin tulla työskentelemään sovittuina aikoina asiakkaan
tiloissa, jossa on jo valmiiksi laitteet
ja ohjelmat käytössä, Tikkanen kertoo palvelustaan.
Tietenkin myös hänellä itsellään
on tilistoimistotyössä tarvittavat lait-
teet ja välineet, jotka tarvittaessa voi
ottaa mukaan myös asiakkaan luokse.
Toisena ammattina
luonto-ohjaaja
Satu on kiinnostunut luonnosta ja
hevosista, ja hän valmistui luontoohjaajaksi vuonna 2011. Mielessä
liikkuukin, kuinka kirjanpitotyön ja
luonto-ohjaajan työn voisi yhdistää.
Aputoiminimenä yrityksellä onkin Sadun luontoretket ja toiminnan
laajentaminen elämyspuolelle kiinnostaa tulevaisuudessa.
- Olen seurannut kansallispuistohanketta ja kehitelllyt ajatusta ohjelmapalveluista. Olin myös Matkamessuilla
esittelijä”Toivon, että
nä Raukirjanpitäjän ja
talamluonto-ohjaajan työt
min ja
olisivat joku päivä
Konneyhdistettävissä.”
veden
kuntien
osastolla.
- Kirjanpitotyötä olen kuitenkin
aina tehnyt, joten se edellä lähden
ehdottomasti liikkeelle. Toivon, että
kirjanpitäjän ja luonto-ohjaajan työt
olisivat joku päivä yhdistettävissä.
www.rautalampilehti.fi
Rautalammin kunnan esille nostama Rautalampi takaisin maailman kartalle! -lausahdus
on nostattanut monen kulmakarvoja lähiviikkoina. Tavoite on lauseen mukainen: Nostaa
Rautalampi todellakin maailman kartalle uudestaan. Vuonna 1626 Rautalampi oli vielä
Pohjois-Euroopan kartalla suurin kirjaimin
emäpitäjänä.
Ensimmäinen yhteinen askel kohti yhteistä haavetta on tapaaminen tiistaina 12.3. klo
17.30 HUB Rautalammin tiloissa. Tilaisuudessa
on tarkoitus keskustella yhdessä siitä, mitä Rautalampi on nyt, mitä sen tulisi olla tulevaisuudessa ja mikä kunnassa on parasta.
Tällä hetkellä Rautalampi on tarkoitus viedä Helsinkiin kesällä 2013. Tilaisuuteen ovat
tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Etenkin yrittäjiä toivotaan paikalle runsaasti.
70-luvun nuoret tapaavat Ylitsyllä
Kahvila-ravintola Kaleva järjestää tapaamisen 70-luvun entisille nuorille lauantaina 23.
helmikuuta kello 19 alkaen.
70-luvun nuoria pyydetään vetämään niskaan vanhat kuteet ja lähtemään lahkeet lepattaen tapaamaan tuttuja, kuuntelemaan levyltä
purkkaa ja jytää sekä verestämään vanhoja
muistoja.
6 euron hintaisen pääsylipun voi ostaa ennakkoon Ylitsyltä (Kahvila-Ravintola Kaleva).
Kello 22 jälkeen ilta jatkuu karaoken merkeissä,
karaokeen on vapaa pääsy.
Makrofagi
Rautalampilainen Makrofagi
LivESavo Bändikisassa
Rautalampilainen Makrofagi kilpailee LivESavo bändikisassa, jossa etsitään levytyssopimusta vailla olevaa bändilupausta.
Yleisöäänestys tapahtuu Facebookissa ja
äänestysaikaa on 20.2. saakka. Finaaliin pääsee
neljä eniten ääniä saanutta bändiä sekä yksi
tuotantotiimin valitsema bändi.
Voittajille tarjolla on keikat kesän 2013 Jurassic Rockissa sekä Kuopio RockCockissa. Toiselle ja kolmannelle sijalle tulleet bändit saavat
palkinnoksi studioaikaa.
3
Afrikan punaista hiekkaa
Rautalampilehti järjesti tammikuussa hyväntekeväisyysmatkan Gambiaan. Matkan järjestelyistä vastasi Tjäreborg, mutta ryhmällämme oli
ilo nauttia gambialaisen, nykyisin Rautalammilla
asustavan Bakary Ndow’n asiantuntevasta ja
lämminhenkisestä opastuksesta. 23 matkalaista
pääsi tutustumaan paikkoihin, joita tavallinen
turisti ei ehkä kohtaa.
Gambia on varsin pieni, Senegalin ympäröimä valtio,
jonka ilmasto on miellyttävä, kuiva ja lämmin. Helsingistä
Las Palmasin kautta lento päättyy maan pääkaupunkiin
Banjuliin. Matkalla kohti Kombo Beach hotellia sitten ihmettelimme vuohia, aaseja, savimajoja ja ylväästi päänsä
päällä astioita kuljettavia naisia, joilla tavaroiden lisäksi
saattoi olla liinaan kääritty lapsi selässään. Naisten vaatteiden väriloisto hämmästytti.
Ensimmäisenä iltana skoolasimme Rautalampilehden tervetuliais-Pinacoladoin, eli gambiaksi: ”lama-lama”
ja saimme käytännön vinkkejä Bakaryltä esimerkiksi rahanvaihdosta ja puhelinkorteista. Gambiassa suurin seteli
on 100 dalasia. Yhden euron ollessa noin 40 dalasia saattoi
setelinippu saattoi olla rahanvaihdon jälkeen kymmenen
senttiä paksu. Raha myös kului sujuvasti, kun joka välissä
oli ”voideltava”, jotta matkanteko eteni.
Hotellin henkilökunta oli ystävällistä. Huoneet tilavat
ja siistit, tosin sähkökatkoja oli päivin sekä öin. Taskulamput tulivat muutenkin tarpeeseen, sillä katuvaloja ei paljoa
ollut.
Ensimmäinen aamu valkeni, meri pauhasi ja minareeteista kuului kutsu rukoukseen. Aamiaiselle malarialääkkeet mukana ja sitten uimaan. Tarvittavat rokotukset
oli otettu jo Suomessa, mutta malarian estolääkettä oli
otettava koko viikon. Rantahiekassa kävellessä löytyi simpukoita ja iloiset gambialaiset emännät kauppasivat hedelmiä.
Lukijamatkalaiset yhteiskuvassa Bali Mandinkan koulun edustalla.
Avustustarvikkeet jaettiin suoraan koululaisille Bali Mandinkassa.
Yhteisiä retkiä
mielenkiintoisiin kohteisiin
4
mat juoksentelivat autonrenkaiden ja rojun keskellä. NuoJoka toinen päivä oli mahdollisuus lähteä yhteisel- tiot savusivat ja saalista perattiin. Matkalaisia lastattiin
le retkelle. Ensimmäinen suuntautui pääkaupunkiin Gambiajoen ylitykseen puuveneisiin – aivan liian täyteen.
Banjuliin ja ainoastaan presidentin (Yahya Jammeh) Saimme havaita, että aaltopelti on varsin yleinen rakenkäyttämälle kadulle, jota reunustivat katsomot. Tosin nusmateriaali niin taloissa kuin aidoissakin ja selvästi syrvuohet saivat käyskennellä kadulla ja niitä näkyikin jäyttämässä saven.
joka puolella. Kadun alussa oli huikean korkea rakenSeuraava kohde oli batiikkitehdas: puun varjossa
nelma, Arch 22. Sieltä korkeuksista saattoi nähdä koko opiskelijapoika piirteli kuvia kankaalle. Antoi meidän
kaupungin. Ylhäällä oli museo, jossa paikokeilla ja kertoi hyvällä englanninkielellä,
kallisiin asuihin puettuja hahmoja sekä
kuinka työ etenee.
”Onneksi
autossa
JUJU’ja, taikakaluja, jotka suojelevat vaikTiistaiksi olimme sopineet kokopäivän
oli ilmastointi, josta
kapa ongelmilta.
retken. Aamun pimeydessä suuntasimme
kylläkin jouduimme
Sunnuntaisin paikallisella torilla on
bussilla kohti Banjulin satamaa. Bakary oli
matkan aikana
kuulemma rauhallista, mutta astuttuamjo edellisenä päivänä hoitanut meille ilmasmaksamaan taas
me bussista alkoi meteli ja tungos. Kojuista
toidun bussin sekä pakolliset voitelut, jotta
ylimääräistä.”
löytyi suja, kankaita, mausteita, hedelmiä,
pääsemme ensimmäisellä klo 7 lautalla ylitvihanneksia ja kaloja. Pysähtyä ei voinut,
tämään Gambia-joen. Auringon noustessa
sillä muuten olisi eksynyt joukosta. Lapset, mummot, sa- selvisi, miten täyttä lautalla oli: väenpaljouden lisäksi kauvukalat ja tuoreet olivat sulassa sovussa kärpästen kanssa. hakuormaajia, kuorma-autoja ja meidän bussi. Ennen enKaipasimme raikasta merituulta.
simmäistä etappiamme joen toisella puolella lastasimme
Satamassa kalastajat korjailivat verkkojaan, koiralau- bussin katolle 250 kiloa riisiä. Juffureh-nimisessä kylässä
vierailua ei voi koskaan unohtaa. Se on tunnettu Alex Haleyn kirjasta ”Juuret”, joka kertoo Kunta Kinten tarinan.
Kuulemamme kuvaus orjakaupasta ja orjien kuljettamisesta läheiseen St. James’in saareen odottamaan orjalaivaa
oli varsin järkyttävä. Kaikkiaan Amerikkaan vietiin noin
kolme miljoonaa orjaa 1500-1800 luvuilla. Orjakaupan
päätyttyä saarelle jääneet orjat ”vapautettiin” ja he saivat
luvan uida rantaan. Kaikki hukkuivat muutaman kilometrin matkalla.
Matkamme jatkui pölyistä pikkutietä pitkin. Onneksi
autossa oli ilmastointi, josta jouduimme kylläkin matkan
aikana maksamaan taas ylimääräistä. Iltapäivällä saavuimme Bali Mandinkaan, kylään, jossa Bakary oli viettänyt lapsena aikaa isovanhempiensa luona.
Odotettuja vieraita
oli vastassa koko kylä
Koko kylä oli odottamassa meitä tanssien, laulaen ja
rumpujen säestämänä. Muutamat äidit laittoivat syliimme pienet vastasyntyneet, selvästi keskosvauvat.
Vastaanotto oli mitä sydämellisin. Kylän koulun pihalla
Teksti: Anneli Jalkanen Kuvat: Erika Sivonen
Viimeisen illan yhteiset juhlat hotellin rannalla.
Bakary ja hotellin virallinen tulenkohentaja rannalla.
juoksi pieniä lapsia ilman kenkiä. Äidit odottivat jännittyneenä, mitä laukuistamme löytyy. Päätimme jakaa
kaikki koulutarvikkeet suoraan oppilaille. Kynät kumit,
vihot, pikkulahjat ja namut saivat kiitollisen vastaanoton. Kaikilla kylän lapsilla ei ollut varaa käydä koulua.
Muut tuliaisemme jaettiin hyvässä järjestyksessä, eli
vaatteet, kengät, saippuat, hammasharjat, sakset, värityskirjat ja jalkapallot. Elämänsä ensimmäiset lenkkitossut saivat pienen pojan onnelliseksi. Pienimmille oli
varattu n. 200 lelua ja kun laitoimme avonaisen matkalaukun maahan, niin muutamassa sekunnissa se tyhjeni punaisen hiekan vain pöllytessä. Kylän vanhimman
johdatuksella jaettiin viisi säkillistä riisiä.
Koulun rehtori Kebba Fatty oli valmistautunut tapaamiseemme ja yhdessä opettajien kanssa he olivat laatineet
kiitoskirjeen, jonka liitteenä oli toivomuslista heille tärkeistä asioista. Tärkeimpänä kai taloudellinen tuki niille,
jotka eivät kouluun pääse. Avun tarve on valtaisa ja jo matkan aikana mietimme vaihtoehtoja, kuinka voisimme auttaa. Tähän löytynee organisoitu malli esim. Lions järjestön
kautta. Kiitospuheiden jälkeen meille esiteltiin itse kylää.
Saimme vierailla kodeissa, jotka olivat osittain savitiilisiä
aaltopeltitaloja, myös savimajoissa asuttiin. Yhteiskeittiöt
olivat pimeitä ja savuisia, keskellä keittiötä porisi hiilien
päällä pata...ja vuohet juoksentelivat vapaina. Kylän kauppa oli hämyinen ja myytävänä oli 14 eri tuotetta.
Seuraava etappi oli taas lautta, jota kuumuudessa
odottelimme. Kauppiaat piirittivät meidät. Tarjolla oli
kankaita, kenkiä, juomia ja ties mitä. Bakarya tarvittiin
hätistelemään innokkaat pois. Oranssi aurinko laski ja
illan pimeydessä saavuimme hotelliin monta näkemystä
viisaampana.
Viimeinen ilta kokosi porukkamme rannalle nuotion tekoon. Paikalliset ihmettelivät valkokylkisiä koivuhalkojamme. Hotellin hyvin virallinen tulensytyttäjä
vahti nuotiota uskollisesti puku päällä ja solmio kaulassa,
kunnes viimeisetkin kekäleet olivat palaneet. Tuona iltana
kokosimme tuntemuksiamme pieneen vihkoon ruokailun
lomassa. Viimeiset rummutukset ja tanssiesitykset inspiroivat koko ihastuttavan joukkomme hurjaan tanssiin.
Afrikan hiekka pöllysi taas. Itketti ja nauratti. Kiitos avun
tuojille yhteisistä hetkistä.
5
Teksti ja kuva: Petri Virta
Peliharjoituksissa ei tuomaria tarvita. Aloituksessa kiekon pudottaa jäähän joku pelaajista.
Junioritoiminta käynnistetään vuosien tauon jälkeen
Harrastekiekkoilijoilla hyvä kausi
HELPOMMIN JUHLAKSI – ARKESI AVUKSI
jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi
suunnittelupalvelun, pitopalvelun,
tarjoilun tai kokkauksen,
kun niitä tarvitset!
Ota yhteyttä!
helionjuhlapalvelu.fi
Heli Matilainen
045 875 9333
www.rautalampilehti.fi
Kulunut talvi on ollut suosiollinen
jääkiekkoharrastajille.
Luonnonjäillä pelatessa liian
kova pakkanen tai lumisade
voivat olla este pelaamisella,
mutta tänä talvena harjoitukset ovat sään takia jääneet välistä vain pari kertaa.
Rautalammilla harrastekiekkoa pelataan kolme kertaa viikossa, puolitoistatuntia kerrallaan.
Keskimäärin pelimiehiä on kaukaloon luistellut parisenkymmentä
illassaan. Hokkarit on vetänyt jalkaan myös moni sellainen kiekkoilija kenellä edellisestä kerrasta on
saattanut vierähtää vuosia tai jopa
kymmeniä vuosia. Kaikentasoiset
ja kaikenikäiset ovat mahtuneet
hyvin samaan kaukaloon, pelaajien
ikähaitari onkin yli 30 vuotta, kun
kokeneimmat pelimiehet ovat jo
pitkälle yli viisikymppisiä. Rautalammin Urheilijoiden liikunnanohjaaja Janne Mensonen arvelee koko
talven pelaajamäärän nousevan yli
viidenkymmenen.
Pelit päästiin aloittamaan joulukuussa ja kausi jatkuu niin kauan
kuin jäitä riittää.
RaKoKi pyörittää
toimintaa
6
Vielä 90-luvun loppupuolella mies-
ten edustusjoukkue pelasi virallisia
sarjapelejä. Entiset Rautalammin
Urheilijoiden aktiivipelaajat halusivat jatkaa harrastustaan ja niin
syntyi yli 35-vuotiaille tarkoitettu
oma harrastekiekkojoukkue Rautalammin Konkarikiekkoilijat eli
RaKoKi. Harrastekiekossa esimerkiksi taklaukset ja lyöntilaukaukset
eli lämärit ovat kiellettyjä. Nyt parisen kymmentä vuotta myöhemmin
joukkue jatkaa edelleen toimintaansa ja mukana on edelleen muutamia
alkuperäisiä pelimiehiä, varsinaisia
konkareita siis. Joukkue ei enää pelaa, mutta vastaa viikottaisten peliharjoitusten järjestämisestä.
Aktiivisimmilta vuosilta suurin
saavutus on vuodelta 1998, jolloin
joukkue pääsi Savo-Karjala-aluesarjan voitettuaan harrastekiekon
SM-lopputurnaukseen Loimaalle.
RaKoKi oli turnauksen ainoa luonnonjäiltä tuleva joukkue. Erään
tamperelaisjoukkueen pelaajat kyselivät hieman ylimielisesti ennen
peliä, että missä päin tuommonen
Rautjärvi oikein on. Sanavalmiit
savolaiset vastasivat heidän ”pelin jäläkeen tietävän”. Peli päättyi
RaKoKin voittoon. Turnauksen
päätteeksi rautalampilaisjoukkueen
kaulaan ripustettiin SM-pronssimitalit. Vaikka vastassa oli monia
liigakiekkoilijoitakin, kuten Pekka
Marjamäki ja Timo Susi oli RaKo-
Kin vahvuus yhteispeli, sillä suurin
osa joukkueesta pelannut yhdessä
jo 70-luvulta lähtien.
Junioritoimintaa
käynnistetään
Usean vuoden tauon jälkeen tänä
talvena käynnistyi kiekkokoulu 3-7
luokkalaisille lajin harrastajille Janne Mensosen vetämänä. Viikottaisissa harjoituksissa on käynyt harjoittelemassa ja pelailemassa 10-15
nuorta. Ensi talveksi on tarkoitus
saada kasaan myös toinen harjoitusryhmä.
Aktiivipelaamisesta kiinnostuneet käyvät pelaamassa naapurikaupungin puolella Suonenjoen
Kiekkokarhuissa. Mensonen arvioi,
että SuKiKan riveissä eri juniorijoukkueissa ja edustusjoukkueessa
kiekkoilee tällä kaudella noin 15
rautalampilaista.
Jääkiekkokausi
huipentuu
Rautalammin
urheilukentällä
perinteiseksi
muodostuneeseen
”Talviklassikko”-turnaukseen, jossa
mestaruudesta kamppailevat kaksi joukkuetta Rautalammilta, yksi
Suonenjoelta ja yksi Vesannolta.
Turnaus alkaa paikallisjoukkueiden kohtaamisella perjantaina 22.2.
klo 18.30. Muut turnauksen ottelut
pelataan lauantaina 23.2. klo 11.00
alkaen.
Teksti ja Kuva: Iiro Lyytinen
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Erkki Hänninen, Heikki Korhonen ja Raija Hänninen työväentalon kahviossa.
Leipätiimi sai alkunsa viikottain kokoontuvasta rukouspiiristä. Helga Hukkasella on
kädessään kauha, joka johdatti hänet ruuanjakamistyöhön.
Työväenyhdistys toivoo
käyttöä Työväentalolle
Rautalammin työväentalon vanhin
osa on rakennettu jo vuonna 1880.
Työväenyhdistykselle talo ostettiin
viime vuosisadan alussa 1906. Aina
1940-luvulle saakka talossa toimi
kauppa. Työväenyhdistys toivoo
käyttöä talolle, joka toimii erinomaisesti esimerkiksi juhlatilana.
Yhdistyksen omaa bingoa on pelattu jo 40 vuotta.
- Mukavasti meillä on tilaisuuksia
ollut, mutta lisääkin mahtuisi. Talo on
melkoinen taloudellinen rasite pienehkölle yhdistykselle, puheenjohtaja Heikki Korhonen toteaa.
Työväentalolla pelataan sunnuntaisin bingoa, eläkkeensaajien kerho kokoontuu viikottain ja usein siellä järjestetään myös huutokauppoja. Niin ikään
talo toimii jokakesäisen Runon ja Laulun Rautalampi -tapahtuman keskeisenä
näyttämönä.
- Saliin mahtuu 250 henkeä, eipä
taida tällä kylällä montaa vastaavaa tilaa
olla, Korhonen arvelee.
Talo on ulkopuolelta remontoitu
perusteellisesti vuonna 2004. Kuitenkin
sisätilat kaipaisivat kunnostusta, mutta
toteuttamiseen tarvittaisi rahaa. Kipeimmin remonttia kaipaisi keittiö.
- Jos käyttöä saataisi enemmän ja
sitä myötä tuloja yhdistykselle, voisimme tulevaisuudessa remontoida talon
keittiön, sanoo Korhonen.
Kahvikalustoa, laseja ja keittoruo-
Leipätiimi sai alkunsa
yhteiskristillisestä
rukouspiiristä
Rautalammilla toimiva leipätiimi
sai alkunsa reilu vuosi sitten yhteiskristillisestä rukouspiiristä. Tiimi järjestää kerran kuukaudessa lähimmäisen ruokapäivän, joka kerää
kymmeniä osallistujia.
Työväentalo on oivallinen paikka juhlien
ja tapahtumien järjestämiseen.
kailuun sopivaa astiastoa talolta löytyy
noin sadalle hengelle.
Korhonen ja yhdistyksessä aktiivisesti toimivat Erkki ja Raija Hänninen
innostuvat muistelemaan menneitä vuosikymmeniä.
- Tansseihin tuli aikanaan porukkaa
linja-autolla Pieksämäeltä ja Varkaudesta asti. Minä muistan senkin kun pihalla oli hevospuomit ja ulkovessat, Erkki
Hänninen kertoilee.
- Tansseja oli paljon, ja niitä edelleen
toivotaa. Katsotaan jos sellaiset vaikka
saataisi järjestymään, Korhonen mietiskelee.
Raimo Halisen aikanaan käynnistämä bingo on järjestetty viikottain jo 40
vuoden ajan. Vastuu bingon järjestämisestä on hiljattain siirtynyt vanhalta polvelta nuoremmille.
- Tupa on täynnä kun kinkkubingot
alkaa syksyllä ennen joulua, Heikki Korhonen naurahtaa.
- Ehkä meidän motto voisi olla ”rukoile ja työtä tee”, leipätiimissä aktiivisesti toimiva Tuija Mäkinen pohtii.
Hän kertoo leipätiimin työn olevan
hengellistä työtä. Työhön vauhtia on
saatu myös siitä, että suuri kotimainen
leipomo on alkanut lahjoittaa leipää vapaaehtoistyössä jaettavaksi.
- Olemme ehkä hieman saaneet kritiikkiäkin, sillä olemme jakaneet leipää
myös sellaisille, jotka eivät sitä välttämättä tarvitse. Meidän periaate on kuitenkin, että lahjana saatu leipä kuuluu
kaikille, kuten evankeliumikin.
Kerran kuussa järjestettävät lähimmäisen ruokapäivät alkoivat reipas vuosi takaperin kirjaston kivijalassa. Tila
on kuitenkin
tällä hetkellä
koulun väistötilana
ja ”Lahjana saatu leipä
lähimmäisen kuuluu kaikille, kuten
ruokapäiviä
evankeliumikin.”
on järjestetty Kalevassa,
Grilli Rautapannussa sekä viimeksi eilen Mortonissa.
- Päivä alkaa lyhyellä hengellisellä
osiolla, joka sisältää musiikkia, laulua ja
puhetta. Sen jälkeen on keittoruoka ja
kahvit. Lopuksi jaetaan leipä- ja vaateapua sekä hengellistä kirjallisuutta.
Mäkisen mukaan tilaisuudet ovat
kaikille avoimia. Niin ikään vapaaehtoistoiminnasta
kiinnostuneet
ovat
”Työlle on enemmän tervetulleita
näkyä kuin meillä on mukaan toiresursseja.”
mintaan.
- Työlle on näkyä
enemmän
kuin resursseja. Etenkin tekeviä työmiehiä tarvittaisi, Pirkko Johnson toteaa.
- Toimintamme puitteissa haluaisimme päästä kohtaamaan myös lapset
ja nuoret, Mäkinen kaavailee.
Helga Hukkanen on aktiivinen toimija paitsi rukouspiirissä myös leipätiimissä. Siinä toimimiseen hänellä onkin
erityinen johdatus.
- Jumala puhui minulle yöllä unessa.
Siinä unessa minulla oli valtavan suuri
kauha. Tästä unesta tietämättä ystäväni
lahjoitti minulle kauhan, joka on täsmälleen samanlainen kuin unessa, Hukkanen kertoo unestaan.
Mäkisen mukaan yhteiskunnassa
eletään vaikeita aikoja ja arvot ovat kovat.
- Ihmisillä on monenlaisia haasteita
ja ihan puutettakin. Haluamme muistuttaa, että jokainen on arvokas ja rakas
Jumalalle, eikä siinä kysytä menestystä.
7
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Ari Hännisen perhealbumi
KY
E
N
I
Ä
LÄL
N
Urheilukentällä, kavereiden kesken Vesitorninmäen areenalla on tullut vietettyä kodin jälkeen toiseksi eniten aikaa, Ari Hänninen kertoo.
Kakkinen on pisimmillään ollut pois Rautalammilta kahdeksan kuukautta
Rautalampilainen henkeen ja vereen
- Paljonhan sitä on 47 vuodessa
kerenny tekemään. Melkein kaikki
polut ja kivet ja kannot on tullut
koluttua. Rautalampi on ihan ykköspaikka ja paljon pitäisi asioiden
muuttua, että täältä pois lähtisin.
8
kunnalle töihin, tein kaikenlaisia hommia mitä siihen aikaan kunnassa oli:
ajoin kuorma-autoa, leikkasin nurmikkoa ja tein polttopuita Oikarin liiterillä.
Armeijan jälkeen Hänninen oli töissä Rautalammin kirjaston rakennustyömaalla ja heti sen jälkeen rakentamassa
laskettelukeskusta Rämäkkävuorelle.
- Ja pari ensimmäistä talvea olin
siellä kun toiminta käynnistyi. Yöt lumetettiin ja päivät oltiin hissillä tai milloin
missäkin.
Pisin aika, jonka vuonna 1966 syntynyt Ari ”Kakkinen” Hänninen on
ollut pois Rautalammilta on kahdeksan
kuukautta. Tuolloin hän oli suorittamassa asevelvollisuuttaan.
Yläasteen jälkeen nuoren miehen
Rautalampi on ihan
tie vei vuodeksi metsäkouluun Tervoon.
ykköspaikka
Ala ei kuitenkaan tuntunut omalta ja
opiskelut saivat jäädä, kun töitä löytyi Isän mukana nuohoamassa kiertäessä
Rautalammin
kunnasta.
Rautalammin paikat ja ihAikaisemmin Ari oli kiermiset tulivat tutuiksi.
tänyt isänsä Kalle Hänni- Ja tämä on edelleen se
”Paljon pitäisi
sen mukana nuohoamassa.
asioiden muuttua, sama emäpitäjä, mikä miMyös hänen isoisänsä oli
nun mielessä on aina ollut.
että minä täältä
nuohooja.
Nuorisoa ei enää kaikkia
pois lähtisin.”
- Vähän minusta odotunne, mutta oman ikäiset
tettiin jatkajaa siihen nuoja vanhemmat tunnen melhoushommaan, mutta ei se ollut minun kein kaikki, Hänninen arvelee.
juttu. 18-vuotiaana pääsin Rautalammin
Lapsuudessa kesien ykkösjuttu oli
uimalaitos.
- Kun ei ollut kännyköitä, niin ei
vanhemmat soitellut perään. Siellä uimalaitoksella se kesä meni, välillä käytiin
kotona syömässä ja tultiin äkkiä takaisin.
tien maisemista. Parin vuoden kuluttua
vuonna 1999 syntyi heidän esikoisensa
Eetu ja 2002 Elsa.
Ikävämpi puoli elämästä
Hänninen oli työskennellyt viisitoista
vuotta PTI-Metallilla, kunnes hän vuonHänninen on erittäin ylpeä siitä, että hä- na 2004 aloitti nykyisessä työssään Suonet pyydettiin 1980-luvun lopulla rou- nenjoen Kone ja Rauta Oy:ssä. Saman
dariksi ja autonkuljettajaksi
vuoden syksyllä hän huolegendaariselle Grand Mermasi tasapainonsa alkaneen
lin -yhtyeelle.
heitellä.
”Kaikilla kovilla
- Kaikilla kovilla rock- Portaissa oli hankala
rockbändeillä oli
bändeillä oli autonkuljetautonkuljettajat ja hahmottaa mihin jalka piti
tajat ja roudarit erikseen.
laittaa, saatoin jopa kaatua.
roudarit erikseen.”
Minä kuskasin poikia pitJoulun alla ajattelin, että
kin pitäjiä.
pakko on mennä lääkäriin,
Traditioksi muodostui, että Hänni- ja onneksi paikallisen terveyskeskuksen
nen hiippaili lavalle Vodkaa alla kuun lääkäri laittoi tutkimuksiin KYS:iin.
-kappaleen ajaksi lausuakseen kappaleeKuukauden ajan Hänninen kävi
seen kuuluvan puhekohdan.
useissa eri testeissa neurologian polikli- Hienoja muistoja nuoruudesta, nikalla. Viimein selkärangan magneetHänninen naurahtaa.
tikuvissa paljastui tulitikkulaatikon koHänninen vihittiin kesällä 1997 vai- koinen kasvain selkäydinkanavassa.
monsa Mian (os. Nikulainen) kanssa.
- Olin töissä, kun lääkäri soitti ja keSamana syksynä he ostivat talon Ala- hotti istumaan, sillä hänellä olisi huono-
Roudari ja autonkuljettaja
Nuorena miehenä. Rinnassa Eppu Normaalin, Pelle Miljoonan ja Popedan rintamerkit.
Viimeinen sarjapeli vuonna 2008. Tytär Elsa on mukana kuvassa.
vaikkapa kaatuessa selässä joku liikahja uutisia. Se oli tosi pelottava juttu.
Paikka oli erittäin vaikea ja halvaan- taisi.
Jalkapallo on Hännisen harrastuktumisen riski kasvaimen poistossa suuri.
sista rakkain, ja toisinaan
24. helmikuuta 2005 kahhän käy edelleen maalissa
deksalta aamulla alkanut
seisomassa. Hänninen toileikkaus kesti viisi tuntia.
”Selkäkipu on
Suurin osa kasvaimesta saapientä sen rinnalla, mii RautU:n edustusjouktiin onnistuneesti poistet- että istuisi pysyvästi kueen johtajana, ja kesät
pyörätuolissa.”
kuluvat ympäri Savoa peletua.
jä kiertäen.
- Pieni pala sinne jäi,
- 90-luvun puolella,
mitä kirurgi ei uskaltanut
poistaa ja se muistuttaa olemassaolos- kun vitosdivari aloitettiin, RautU oli
taan pienellä selkäkivulla, mutta sen ihan ylivoimainen. Muistan pelejä, jotka
kanssa olen oppinut elämään ja pientä päättyivät lukemiin 15-0 ja 14-1.
se on sen rinnalla, että istuisi pysyvästi
pyörätuolissa.
Rakas harrastus
jalkapallo
Sairaudesta ei jäänyt pysyviä rajoitteita
elämään, kirurgin mukaan itse on tiedettävä milloin pitää sanoa ei.
- Kyllä konkarikiekkoilijat aina pyytää mukaan pelaamaan, mutta siihen en
ole uskaltanut lähteä. En tiedä kävisikö
siinä mitenkään, mutta en halua että
Tapparan lippis päässä
kesät talvet
Hänninen tunnetaan kovana Tapparafanina. Fanius juontaa juurensa 1970-luvulla Rautalammilla pelattuun jääkiekon
kortteliliigaan.
- Joka joukkueella piti olla nimi.
Siellä oli esimerkiksi Rauman Lukko,
Tappara, Boston Bruins ja Winnipeg
Jets. Ja minä en päässyt Tapparaan vaan
jouduin Rauman Lukkoon, ja se suu-
Alkuvuosina Rämäkän laskettelukeskuksen yläasemalla piti istua hätäkatkaisimen
vieressä siltä varalta, että joku kaatuu hissistä poistuessa.
tuttii hirveesti, vaikken silloin edes niin
RautU:n jääkiekkojoukkue oli Nilkova Tappara-fani ollut. Mutta silloin siässä pelaamassa Nilsiän Kiekkoa vaspäätin, että olen Tapparan mies aina ja taan ja Hänninen oli mukana kakkossitä on nyt kestänyt 35 vuotta.
maalivahtina.
- Minusta se logokin oli niin hieno,
- Vastustajan maalivahti esitti aivan
kaksiteräinen kirves.
uskomattomia torjuntoja, ja lopussa palHänninen kertoo seukintojenjaossa kuulutettiin,
raavansa jokaisen liigakier- ”Joku huusi vierestä, että Nilsiän Kiekosta palroksen, ja kun Tappara on
kitaan maalivahti Ari Kakettä meillähän on
KalPaa vastassa Kuopiossa,
kinen. Minun vierestä joku
samanniminen
maalivahti. Siitä
suuntautuu matka Niiralan
huusi, että meillähän on
lähtien
olen
ollut
Monttuun.
saman niminen maalivahti.
Kakkinen.”
- Täällä on paljon
Se nimi on seurannut miKalPa-faneja, siitä saa hirnua siitä lähtien, enkä minä
mu mukavasti ja äkkiä pienen väittelyn ole siitä pahoillaan ollut.
aikaan, niin kuin urheilusta yleensäkin,
RautU:n jalkapalloedustusjoukkuHänninen naurahtaa.
eesta palkitaan vuosittain kauden päättäjäisissä yksi pelaaja Ari Kakkis -säätiön
Säätiön päämies
palkinnolla.
Rautalammilla monet tunnetaan risti- Joskus ehdotin, että miksei voitais
mänimeään paremmin lempinimellä, omasta porukasta aina kauden päätteekeikä Ari Hänninen tässä suhteessa kal- si palkita joku. Ja kun minä olin hompene muille. Kakkisena paremmin tun- mannut pokaalin, niin kaverit päätti, että
netun miehen nimi juontaa niin ikään minä saan myös valita palkittavan.
juurensa urheiluharrastuksen pariin ja
Toistaiseksi viimeisen sarjapelinsä
1980-luvulle.
Hänninen pelasi itse vuonna 2008.
9
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
www.rautalamminseurakunta.fi
KIRKKOHERRANVIRASTO
Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi
Puh. 020 155 6160
TAPAHTUMAT
LA 23.2.
Retki Avalanche -kristilliseen
rinnetapahtumaan Kasurilassa,
hinta 20 euroa, alle 12-vuotiaat
huoltajan seurassa. Ilm. ja tied.
Helena Korhonen p. 0400 367 131.
SU 24.2. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10.
Kirkkokuoro.
TI 26.2.
Seurakuntamme lähetystyön
tilannekatsaus- ja tiedotusilta
seurakuntatalolla klo 18.
KE 27.2. Vaajasalmen kinkerit Leila ja Ahti
Kärkkäisellä klo 18.
SU 3.3.
Tänä vuonna 60 vuotta täyttävien
kirkkopyhä, messu kirkossa klo 10.
Juhla seurakuntatalolla.
TI-KE
Yöseukkari 2-4 luokkalaisille
5. - 6.3.
seurakuntatalolla. Mukaan mahtuu
20 ensiksi ilmoittautunutta.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset
Helena Korhonen, p. 0400 367 131.
SU 10.3. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10.
Hankamäen kinkerit Majalla klo 14.
MA 11.3. Viron pyhäkoulutyön ilta
seurakuntatalolla klo 18.
SU 17.3. Marianpäivän messu kirkossa
klo 10, saarnaa Maili Kuivalainen,
Kipinät, Rautalammin Marttojen
50-vuotisjuhla seurakuntatalolla.
Tulossa sunnuntaina 7.4. klo 14
SPIRITUALS-KONSERTTI
“Deep River”
Esiintyjänä Kuopion Nuorisokuoro
joht. Jussi Mattila
Solisteina Jorma ja Ursula Hynninen
Pianisti Ilmari Räikkönen
Ohjelma 10 €
Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet
löydät seurakunnan nettisivuilta ja
Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan
kuukausitiedotteen sähköpostiisi.
10
www.rautalamminseurakunta.fi
Listakerääjänä toimiva Antti Koskinen ja Yhteisvastuukeräyksestä vastaava Antti Kaipiainen tapasivat Kaisa Pöntysen
kylänraitilla. Myös Pöntynen on aikanaan toiminut kerääjänä Yhteisvastuukeräyksessä.
Keräys on kaikkien yhteinen asia
Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä vanhuksia
Tänä vuonna keräysvaroilla avustetaan yksinäisiä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi tävanhuksia
kotimaassa sekä Kambodžassa. 10% keräykmän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kynttilänpäivänä 3.2. Keräyksen tiimoilta seurakunnassa sen tuotosta jää käytettäväksi omassa seurakunnassa.
Kotimaassa keräysvaroin etsitään koteihinsa yksin
riittää tapahtumia huhtikuun lopulle asti.
- Keräyslistat on jaettu kylille ja keräys jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Listakeräyshän on koko Yhteisvastuukeräyksen kivijalka ja meidän seurakunnassa kerääjiä on noin 50, keräyksen vastuuhenkilö Antti
Kaipiainen kertoo.
Antti Koskinen on toiminut kerääjänä Yhteisvastuukeräyksessä joka vuosi sen jälkeen, kun jäi eläkkeelle seurakunnasta. Hän kertoo aloittavansa keräysurakkansa Pappilanpellon alueella ja Vaajasalmentien
varrella tällä viikolla.
- Olen halunnut kantaa oman korteni kekoon hyvän asian puolesta, Koskinen kertoo.
Myös Kaipiainen itse osallistuu keräykseen tekemällä listakeräystä Toholahden haja-asutusalueella.
Sekä Kaipiainen että Koskinen kertovat, että keräyksen
ohessa on tärkeää antaa tarvittaessa aikaa.
- Yksi tärkeä syy on, että pääsen tapaamaan naapureita. Elinpiirit on nykyään laajoja, eikä naapureita
välttämättä tule nähtyä. Monissa paikoissa vaihdetaan
kuulumiset molemmin puolin, ja silloin keräys on parhaimmillaan, Kaipiainen kertoo.
jääneitä heikko-osaisia vanhuksia, selvitetään heidän
tilanteensa ja ohjataan palvelujen piiriin. Kambodžassa
keräys tukee syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden
kehityshanketta. Kylien elinolosuhteiden kokonaisvaltainen parantaminen helpottaa myös vanhusten arkea.
- Luterilaisen kirkon järjestämä yhteisvastuukeräys
on kaikkien asia. Meillä on kerääjinä myös ortodokseja eikä avustuksen saajiltakaan kysytä uskontokuntaa,
Kaipiainen kertoo.
Lauantaina 23. maaliskuuta on tulossa perinteinen
yhteisvastuutempaus Kerkonkoskella. Tarjolla on hernekeittoa, pannukakkua ja uunijuustoa, jota voi tilata
myös kotiin soittamalla Olli Markkaselle (p. 044 521
9730). Samaa kautta järjestyy tarvittaessa myös kyyti
paikan päälle tempaukseen. Arpajaisissa pääpalkintona
on Törmälä-viikonloppu.
Kirkonkylällä päästään keskiviikkona 27. maaliskuuta nauttimaan eräkahvilasta kirkkopuiston kahden
kuusen alla. Kahvin lisäksi tarjolla on rantakalaa. Huhtikuun viimeisenä päivänä samalla paikalla on keräyksen päättävä vappubaari, josta simaa ja munkkeja voi
ostaa myös kotiin vietäväksi.
Osallistuminen yhteisvastuukeräykseen
Listakeräyksen lisäksi yhteisvastuukeräykseen voi osallistua osallistumalla tapahtumiin sekä tilisiirrolla:
Nordea FI16 2089 1800 0067 75 tai OP-Pohjola FI14 5000 0120 2362 28
Rautalammin seurakunnan viitenumero: 306461
Teksti ja kuvat: Juho Pahajoki
Kuutinharjussa tanssittiin valtakunnallisena
kehitysvammaisten päivänä
Kuutinharjun
palvelukeskuksen
henkilökunta ja Rautalammin kehitysvammaisten tukiyhdistys järjestivät valtakunnallisen kehitysvammaisten päivän kunniaksi tanssit
Kuutinharjun palvelukeskuksessa.
Tarjolla oli kahvia makean ja suolaisen kera sekä arpajaiset. Kehitysvammaisten päivää vietetään joka vuosi
tammikuun viimeisenä sunnuntaina.
Tapahtuma keräsi Rautalammin ja Suonenjoen alueelta yli 70 asumisyksiköiden
asukasta sekä muita toiminnan piirissä
olevia.
Tapahtumasta osavastuussa oleva
tukiyhdistyksen puheenjohtaja Ritva
Jaamalainen kertoo, että vastaavia tapahtumia pyritään järjestämään jokunen vuodessa. Hän on ollut mukana
tukiyhdistyksen toiminnassa jo yli neljäkymmentä vuotta. Kuutinharjun ohjaaja
Jaana Puranen kehuu tukiyhdistyksen
toimintaa todeten, että se estää kehitysvammaisten syrjäytymistä ja on linkkinä
eri toimijoiden välillä. Toiminta on kuitenkin Jaamalaisen mukaan hiljentynyt
viime vuosina ja uutta verta kelpuutetaan ilomielin mukaan.
Iltapäivätanssien artistina toimii
Duo Mauriset, joka koostuu vesantolaisesta Mauri Haapamaasta ja karttulalaisesta Niina Ruunista. Kaksikko on
soittanut keikkoja yhdessä jo vuosia.
Myös kehitysvammaiset ovat heille yleisönä tuttuja. Haapamaa on vetänyt myös
kehitysvammaisten musiikkikerhoa Vesannolla.
- Ei yleisö juurikaan eroa tavallisen
keikkapaikan väestä. Ihmiset ovat iloisia
ja tanssivat innolla, Haapamaa toteaa
- Yleisöä pitää osata tulkita ja rockia
pitää olla, hän jatkaa.
Yleisö kehuu tapahtumaa mukavaksi ja musiikkia hyväksi. Useimmat
ovat käyneet tanssimassa. Matti Ylösen
suosikkitanssi on jenkka. Kierinnimessä asuvan Ulla Hoffrenin mielestä sen
sijaan meno on vähän lällyä ja hän kaipailisi enemmän rokkia. Hoffren on käynyt myös Kuopiossa Nuorisokeskuksella
tanssimassa.
Tanssisalin ulkopuolella käytävässä tapaan kaksi tyylikästä herrasmiestä,
Aleksi Kemppaisen ja Markus Kuosmasen. He ovat pitäneet menosta. Suonenjoelta oleva Kuosmanen kertoo viihtyneensä.
- Tanssikavereita on riittänyt.
Kahvilassa istun pöytään suonenjokilaisen Liisa Sallisen kanssa. Hän
kertoo viihtyneensä ja käyneensä jo
tanssimassa. Sallinen opiskelee taidetta
Agricola-koulussa Pieksämäellä. Musiikin lisäksi hän kertoo nauttivansa tapahtumissa tuttujen tapaamisesta ja kahvittelusta. Arpajaisiinkin hän osallistui,
mutta jäi ilman voittoa.
menost
si nauttivat
k
le
A
ja
s
u
rk
Ma
a.
i huoen Liisa viihty .
in
la
e
k
jo
n
e
n
atta
Suo
esta huolim
n
n
o
a
rp
a
a
nost
Ulla Hoffren
k
aipasi rokkia
.
Duo Maurise
t liikutti väk
eä
Kuutinharju
ssa.
i
osikkitanss
Matti Ylösen su
oli jenkka.
Kyliltä kuultua: Lääkäri Hellsten maantiellä
Elettiin 1910-lukua. Noin 25-vuotias Julius Heiskanen oli muutaman miehen mukana tietöissä Suonenjoen ja Pieksämäen välisellä maantiellä. Uusittavana oli
lahonnut puinen maantierumpu. Hevosmiehiä varten oli
varattu muutamia leveitä lankkuja. Kapea rumpuoja oli
juuri saatu kaivettua auki, kun tiesuoran päästä lähestyi
kovaa vauhtia ennennäkemätön ihme, henkilöauto. Miehet hyppäsivät tielle aikoen käsiä huiskuttamalla pysäyttää auton ennen ojakaivantoa. Merkeistä piittaamatta
auto lähestyi kovaa vauhtia ja miesten täytyi hypätä tieltä
sivuun. Kuului vain rysäys, kun auto ylitti ojan ja jatkoi
pysähtymättä matkaa. ”Se ol liäkär Hellsteen Raatalammilta”, kertoi Julius Heiskanen v. 1946 ollessaan veistämässä hirsisaunaa kotonani Pörölänmäen Hirvolassa.
Olin silloin 11-vuotias.
Pestuumarkkinoilla katselin Rautalammin
Mobilistien valokuvanäyttelyä Koulukeskuksessa. Siellä silmiini osui valokuva Rautalammin ensimmäisestä
henkilöautosta, jonka oli omistanut silloinen lääkäri Ossian Hellsten. Valokuva on kopio rovasti Raimo Jalkasen
omistamasta valokuvakortista, joka oli postitettu v. 1912.
- Nähtyäni valokuvan, muistin edellä kertomani tapah-
Tapahtuman kertonut Julius Heiskanen
asui Suonenjoen Pörölänmäen kylällä.
Lääkäri Hellstenin auto postikortissa vuodelta 1912. Kortti
on Raimo Jalkasen kokoelmasta. Mikäli joku tunnistaa
autossa näkyvät henkilöt, Jalkanen on asiasta kiinnostunut.
tuman. Täytyy ihailla oheisen kuvan auton lujia jousia ja
pyörien ripustusta, kun kestivät noin reipasta ajoa. Erikoista tuon ajan autoissa oli kuvassa näkyvät karbidilyhdyt, jotka aina täytön jälkeen valaisivat tietä 3-4 tuntia.
Aarne Hirvonen
11
RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA
Valtuustossa yli puolet uusia
Avointa ja keskustelevaa päätöksentekoa
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi kutsuu
järjestöt yhteiseen tapaamiseen
Rautalammin kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi kutsuvat kaikki rautalampilaiset järjestöt
yhteiseen tapaamiseen kunnanviraston valtuustosaliin torstaina 28. helmikuuta kello 18.
Tapahtumassa on vierailijoita muun muassa
Pohjois-Savon poliisilaitokselta ja Mansikka ry:stä
ja tarjolla on tärkeää tietoa esimerkiksi tapahtumien lupa- ja turvallisuusasioista sekä järjestöjä
koskevista avustuksista. Esillä on myös ajantasaisen yhdistysluettelon kokoaminen kunnan internetsivuille sekä tapahtumista tiedottaminen.
- Olisi hyvä, jos jokaisesta yhdistyksestä saataisi ainakin yksi hallituksen tai johtokunnan jäsen
paikalle, kulttuurisihteeri Seija Vuorimaa toivoo.
Tapaamiseen pyydetään ilmoittautumaan
etukäteen 26.2. mennessä sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse numeroon
040 556 2979 tai 040 576 5952.
Kouluun ilmoittautuminen päättyy
Jorma Kukkonen, Tiina Puranen ja Juho Pahajoki tulivat kaikki valituiksi uusina jäseninä Rautalammin
kunnanvaltuustoon. He haluavat edistää avointa ja keskustelevaa päätöksentekoa.
Yli puolet Rautalammin kunnanvaltuustosta on sellaisia,
jotka eivät edellisellä kaudella
valtuustossa istuneet. Valtuuston uusiutumisesta on tullut
kansalaisilta hyvää palautetta.
Valtuuston
puheenjohtajana
toimiva Jorma Kukkonen on aikaisemmin istunut kaksi kautta Kuopion
kaupunginvaltuustossa sekä yhden
kauden Suomen eduskunnassa. Rautalammilla hän on yksi kolmestatoista uudesta valtuutetusta. Viimeisen
kymmenen vuoden aikana hänellä ei
kuitenkaan ole ollut yhteiskunnallisia
luottamustoimia.
- Lähes puolet maan nykyisen
hallituksen ministereistä on minulle
tuttuja. 1980-luvulla olin kulttuuriministerin erityisavustajana, joten
tunnen valtionhallinnon ja virkamiesten toimintatavat. Toivon, että
tästä kokemuksesta voisi olla hyötyä
Liikuntakysely kuntalaisille
Rautalammin kunnan liikuntatoimi toteuttaa
liikuntakyselyn kuntalaisille. Kyselyn avulla pyritään kartoittamaan työikäisten (16-64 v.) liikuntaaktiivisuutta ja liikuntatottumuksia sekä mittaamaan liikuntapalveluiden asiakastyytyväisyyttä.
Kyselyyn voi vastata kunnan kotisivuilla tai
täyttämällä paperisen kyselylomakkeen kunnanvirastolla, kirjastossa, uimahallilla tai terveyskeskuksen odotusaulassa. Vastausaikaa on 28.2. asti.
Vapaa-aikatoimen toiminta- ja kohdeavustukset haettavissa
Vuoden 2013 kulttuuri-, liikunta- sekä nuorisotoimen avustukset ovat haettavina 31.3.2013
mennessä. Hakemuslomakkeita saa kunnan neuvonnasta, kirjastosta sekä kunnan internetsivuilta.
Hakemukset osoitetaan asianomaiselle toimelle
osoitteella Rautalammintie 4, 77700 Rautalampi.
Lisätietoja saa toimialojen viranhaltijoilta, puh.
040 164 2000.
AAMUKAHVIT
Keskiviikkona 20.2.
Kaikille rautalampilaisille yrittäjille,
elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä
työllistäville.
Kunnanmestaruushiihdot
tai shoppailemaan Jyväskylään
Latsinmäen valaistulla ladulla
Ilm. ke 27.2. klo 16 mennessä
Ilmoittautuminen klo 18 - 18.15
Retken hinta
0-6 v tai pelkkä kyyti 10€
HUB RAUTALAMMIN tiloissa
torstaina 14.3. klo 9.00
12
valtuutetun tehtävissä, Kukkonen valtuutettujen tarvitse tuijottaa toispohtii.
tensa selkiä. Puitteiden muuttaminen
Kukkonen kertookin kaipaa- on yksi askel kohti avoimempaa päävansa poliittisen uransa ajalta juuri töksentekoa, Kukkonen kertoo.
ihmisiä. Sekä poliittisen kokemukValtuuston 21 jäsenen joukosta
sensa että pitkän uransa
löytyy niin nuoria kuin
kirkon työntekijänä hän
vanhojakin eri ammat”Toivottavasti
uskoo auttamaan ymtikuntien edustajia.
nuorempiakin
kuntalaisia alkaisi
märtämään kunnallista
- Porukka vaikuttaa
kiinnostaa
yhteinen
päätöksentekoa ainakin
hyvältä niin valtuuspäätöksenteko.”
teknisellä tasolla.
tossa kuin lautakunnisMyös Tiina Purasakin. Isoja asioita on
nen ja Juho Pahajoki ovat tuoreita edessä, mutta uskon niitä myös saatavaltuutettuja. Puranen on myös val- van eteen päin, Pahajoki pohtii.
tuuston ensimmäinen varapuheenKukkonen pitää tärkeänä, että
johtaja, Pahajoki puolestaan johtaa nuoret lapsiperheet ovat edustettuina
teknistä lautakuntaa. Kaikki haluai- valtuustossa, mikä hänen mukaansa
sivat viedä päätöksentekoa avoimem- täydentää konkarien vankkaa kokepaan ja keskustelevampaan suuntaan. musta.
- Avoimuus ja keskustelevuus
- Toivottavasti nuorempiakin
ovat yksi tärkeimmistä asioista, joita kuntalaisia alkaisi kiinnostaa yhteihaluaisin edistää, sanoo Pahajoki.
nen päätöksenteko, Tiina Puranen
- Istumajärjestystä valtuustosalis- toivoo.
sa laitetaan ainakin uusiksi niin, ettei
Kouluun ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella, joka löytyy Matti Lohen koulun
ja Kerkonjoen koulun sivuilta, esikoulun ilmoittautumislomake on sekä koulujen että päivähoidon sivuilla. Ilmoittautuminen päättyy 21.2.
Mukana kunnanjohtaja ja
elinkeinoasiamies. Tervetuloa
vaihtamaan kuulumisia ja
keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta.
Hiihdot alkavat klo 18.30. Kaikki
palkitaan, kolmelle parhaista jaetaan
mitalit.
Keskiviikkona 6.3.
LASKETTELURETKI
HIMOKSELLE
7-11 v. 26€, yli 11 v. ja aik. 38€
040 576 5952 tai
[email protected]
Kesätreffikyselyn tuloksia
Kesätreffeillä 2012 tehtiin kirjaston ja
VASTA:n kysely kirjastopalveluiden
kehittämiseksi. Kaikkien vastanneiden
kesken on nyt arvottu kirjapalkinnot:
Osmo Utriaiselle Kuopiosta
Emäpitäjä ajan virrassa: Rautalampi
450 vuotta.
Eeva Tossavaiselle Rautalammilta ja
Maarit Pekkolalle Jyväskylästä Pieni
Maastokirja: linnut.
Kirjasto ja VASTA kiittävät kaikkia
kyselyyn vastanneita.
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Kosken Puotipiika -kaupassa yrittäjinä toimivat
Tanja Heimonen, Pirjo Kekkonen ja Piia Holopainen.
Kauppakiinteistön remontti on pitänyt naisia
alkuvuoden kiireisinä.
Kosken Puotipiika avataan
Tarmon päivänä
Kerkonkosken kauppa avautuu jälleen. Kosken
Puotipiika -niminen kauppa kuuluu Tarmoketjuun, ja avajaiskahveja nautitaankin Tarmon
päivänä 6. maaliskuuta.
Vetovastuussa kaupasta on kolme energistä naista,
Piia Holopainen, Tanja Heimonen ja Pirjo Kekkonen.
Holopainen ja Kekkonen ovat sisaruksia, Heimonen
puolestaan heidän serkkunsa. Varsinaisen vetovastuun
ottavat Holopainen ja Heimonen, Pirjo Kekkonen tuuraa kauppiaita vapaapäivinä.
Naiset ostivat kaupan kiinteistön edelliseltä yrittäjältä ja parhaillaan menossa on remontti.
- Lattia on laitettu uusiksi. Seinät ja kylmiöiden
ovet on maalattu ja varastoa rempataan. Kahvion keittiökalusteet uusitaan ja tuulikaappi on purettu, että
kaupasta saataisi avarampi, Holopainen luettelee.
Myös kylmälaitteita on tulevaa kesää sekä energiatehokkuutta silmällä pitäen uusittu. Kyläläiset ovat olleet mukana talkoissa kiitettävästi.
- Kyläläiset ovat auttaneet meitä paljon, joten iso
kiitos kuuluu Matilaisen Taistolle sekä kaikille muille
kyläläisille. Myös palaute on ollut äärimmäisen positiivista, naiset kiittelevät.
Varsinaisen kaupan lisäksi Puotipiian yhteyteen
tulee kahvio. Lähituotteet tulevat olemaan tärkeässä
asemassa, kuten viime kesänä Kerkolla toimineessa Kyläkauppa Mainiossakin.
- Tarmo-ketju mahdollistaa lähituottajien tuotteet.
Kyläläisten toivomat Keskin rinkelit, Koskelon munkit
ja Mannisen leipä tulevat kuulumaan kaupan tuotevalikoimaan, Heimonen lupaa.
Ketjuun kuuluminen turvaa kaupalle kilpailukykyiset hinnat. Myös markkinointiin ja esimerkiksi myymäläsuunnitteluun kauppiaat ovat saaneet apua Tarmoketjun kautta.
Alkuun kauppa palvelee arkisin kello 9-18 ja lauantaisin kello 9-16. Kesällä aukioloaikoja tullaan pidentämään.
www.rautalampilehti.fi
www.rautalampilehti.fi
KAIVINKONETYÖT
10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla
IMUAUTOPALVELUT
KAIVOJEN
TYHJENNYKSET
Soita
040 705 1586
Sami Lehmonen
Koneurakointi
Sami Lehmonen
040 705 1586
040 027 8075
Rautalampi
Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen
Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi
Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00
Puh. 050
305 6515
Sisä-Savon
Nuohouspalvelu Oy
Konnekoskentie 251 B
77700 Rautalampi
Jari Pietiläinen
040 581 8771
[email protected]
Tero Hiltunen
040 149 0123
[email protected]
JT
PARKETTITYÖT
• Hionta, lakkaus, petsaukset
• Asennus- ja korjaustyöt
• Sisäremontit, sauna- ja
suihkuremontit
• Asuntoautovuokraus
Soita Jarmolle
040 715 5625
OSTETAAN / NOUDETAAN
• Rauta- ja peltiromua
• Autot, maatalouskoneet ym.
• Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini)
• Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto
T:mi HM Korhonen
Herrantie 1073, 77700 Rautalampi
0400 954 814
Ympäristöluvan
omaava
yritys
13
Rautalampilehti on ympäristömerkitty
painotuote
Rautalampilehti on ympäristömerkitty painotuote.
Rautalampilehteä painava seinäjokelainen I-Print Oy on
saanut joutsenmerkin käyttöoikeuden. Pohjoismaiden
virallinen ympäristömerkki painottaa kestävää kehitystä.
Merkin avulla kannustetaan tarjoamaan ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja.
- Olen iloinen, että painotalomme kuuluu nyt Joutsenmerkki-perheeseen. Tämä on osoitus pitkäjänteisestä
työstä, mitä olemme tehneet alalla. Logistiset ratkaisut,
materiaalit ja monet muut asiat on mietitty niin, että
luontoa säästyy, I-Printin toimitusjohtaja Seppo Lahti kertoo.
Rautalampilehti saatavilla myös
seuraavissa paikoissa:
Rautalampi
• Artteli
• Neste
• Vanha Peura
• Piilopirtti
• Morton
• P-k Hilla
• Kunnanvirasto
• Kirjasto
Suonenjoki
• Koskelon
matkailukeskus
• Kahvila Aurora
Lisäksi
• Teboil Vesanto
• ABC Tervo
• POP Pankki Konnevesi
Näköislehti ja PDF-lehti ladattavissa
www.rautalampilehti.fi
www.rautalampilehti.fi
Roba
Otsikon 12-osainen TV-sarja pyörähti käyntiin 1.10.2012. Kuvausympäristö on minulle kovin
tuttu, sillä olen työskennellyt po. poliisiasemalla
yhteensä 24 vuotta. Väki talosta poistui kevään
mittaan ja viimeinen mies sammutti valot 4.6.2012.
Itse olin Eteläisen poliisipiirin viimeinen päällikkö lokakuun 1. päivästä 2005 huhtikuun alkuun
2012. Näyttelijävalinnat lisäsivät selkeästi katsojien
kiinnostusta. Kaupallinen kanava hamstrasi nipun
tuttuja naamoja. Tunnetut koomikot rakensivat nyt
pääsääntöisesti vakavaa draamaa. Sivusta seuraten
ennakkovalmistelut tehtiin huolellisesti. Poliisimme opastivat näyttelijöitä käytännön asioissa. Kävipä joukko ihmettelemässä minun virkahuonettani
ja siellä sijainnutta appiukon tekemää keinutuolia.
Minä en näytä olleen esimerkkinä, kun piirin päällikön henkilökuvaa on muovattu. Tai sitten en tunne lainkaan itseäni.
Tositeeveehen verrattuna vauhti luonnollisesti
on vinhempaa ja tapahtumia vajaan tunnin jaksoon
osuu mahdottoman paljon enemmän kuin oikeassa
elämässä. Eipä näitä muuten kukaan jaksaisi katsella. Otokset ovat kuitenkin kaikki tosia, vuosien
saatossa sattuneita. Eivät jokainen Helsingin keskustassa, mutta yllättävän moni kuitenkin. Keikkaa tulee kadonneen henkilön etsinnästä, lasten
ja nuorten käsistä karanneista kotibileistä tai heidän ulkosalla tapahtuvasta juhlinnastaan, ase- ja
pommimiehen kiinniottamisesta neuvotteluineen,
raiskausepäilyistä, mielisairaan kanssa asioimisesta, koulukiusaamista, siis ylipäätään elämän kirjo
koottuna. Sattumuksista on tehty näytelmää, niitä
alleviivataan, korostetaan sekä ammutaan tarkoituksellisesti yli. Oikeassa elämässä ei naljaileva
poliisi välty päivittäisiltä painiotteluilta, kyse on
enimmäkseen puhumalla tehtävästä sovittelutyöstä. Virkakunnan kahvihuonepuheet ovat menneiltä
vuosikymmeniltä, jolloin yhteiskunnassa ajateltiin
vähistä ulkomaalaisista toisella tavalla. Maahanmuuttajataustaiset ovat tarkkoja kohtelustaan siinä
missä suomalaisetkin, poliisi pääsee helpoimmalla
käyttäytymällä kaikkien asioita setviessään neutraalisti. Myöskään naispuolisia kollegoita ei juuri
14
Uutiset suoraan omalle Facebooktai Twitter-sivulle!
ollut kuulolla vuonna 1976, jolloin itse aloittelin.
Viittaukset korruptioon ovat utopiaa. Ketään ei
myöskään hakata nurkan takana, vaikka tämä
sanoisi tai uhkaisi kuinka lahjakkaasti. Toimintayksikön johtaja ei työnny sotkemaan tuloksentekijöittensä työskentelyä. Ne ajat, jolloin kentän
osaamista vielä oli, ovat kaukana menneisyydessä.
Joskus ihminen siirretään vastoin omaa tahtoaan
toisiin tehtäviin. Usein syynä on organisaatiomuutos. Vaihdosta edellyttävät poikkeuksetta neuvottelut ja sopivaa polkua yritetään hakea yhdessä. Ketään ei heitetä yllättäen uuteen hommaan.
Arkea maalataan mallikkaasti. Johtamisjärjestelmä ylikonstaapeliin saakka kuvataan oikein.
Tehtävänjaot menevät osapuilleen kohdalleen.
Keikkojen käsikirjoitukset ovat lähellä totuutta. Parisuhde- ja perhejutuissa on kovin yleistä, ettei asianomistaja halua edistää syystä tai toisesta rikoksen
selviämistä. Työkaverit ovat pääsääntöisesti siskoja
ja veljiä keskenään. Pahat keikat puidaan yhdessä ja
menetyksiä surraan. Silloin tällöin syntyy voimankäyttötilanteissa fyysisiä vammoja. Jotkut tehtävät
saattavat mennä ihon alle ja ne kiinnostavat syystä
tai toisesta ensipartion jäsentä tavallista enemmän.
Kovia kokenutta työyhteisön jäsentä ei päästetä
lähtemään yksin ennen kuin tapahtumat on käyty
läpi. Kyse on nykyisin hyvällä tasolla olevasta vertaistuesta. Tarpeen niin vaatiessa työterveyshuolto
ottaa asiasta kopin. Salilla käydään ja oluella myös,
saunailtakulttuuri tosin on katoamassa. Kotona
odottavat omat murheet ja ilonaiheet. Monesti on
läheisten kannalta parempi, ettei kaikkea työssä
tapahtunutta vie kotiin aiheuttamaan turhaa pohdintaa äidin tai isän töistä. Saattaapa puoliso joskus
väittää työparin tuntevan siipan häntä paremmin.
Pitkään alalla - molemmilla puolilla - olleet ovat
etunimituttuja keskenään. Joku juttu voi selvitä sitä
kautta, turhilta väännöiltä vältytään. Poliisi
eksyy välillä kaidalta polulta ja tuomitaan.
Aina tulee myös virkamiesoikeudellinen
sanktio, miltä siviilit pääsääntöisesti
välttyvät. Kun virkaveli osuu kohdalle
syyllistyttyään rikokseen, esitutkin-
www.facebook.com/
rautalampilehti
nan tekevät muut kuin omat työkaverit myös pikkujutuissa. Kuten olemme lehdistä lukeneet, myös
ylimmät poliisiviranomaiset saavat silloin tällöin
ylinopeussakkoja siinä missä me muutkin. Vakavamman epäilyn kohdistuessa poliisiin tutkinta
tehdään toisessa poliisilaitoksessa syyttäjän toimiessa tutkinnanjohtajana. Julkista valtaa käyttävät
kunnan ja valtion virkamiehet ajautuvat hekin joskus pientareelle. Nykyään ”hyvä veli”-järjestelmä ei
enää pelaa heidän kohdallaan, jos joskus sellaista
on ollut.
Osien esittäjät osaavat hommansa - näyttelijäntyön erittäin hyvin. Ahdistunut ja leipääntynyt
ylikonstaapeli, hänen hymytön partiokaverinsa,
kiusattu vahvan itsetunnon omaava naispuolinen
yksinhuoltaja, itsetietoinen nuori kolli, epävarma
piirin johtaja, kurkkuharjaa antava poliisipäällikkö, väsynyt apupäivystäjä, itseoppinut psykologi
sekä partainen kaiken tietävä mutta myös taitava
tutkija. Mainioita tyyppejä kaikki, muistuttavat
joiltakin osin oikeita ammattitaitoisia poliiseja. Tosielämässä olisivat tosin melko pian köydenjatkona
tai hullujenhuoneella käyttäytyessään sarjassa esitetyllä tavalla. Ei nimittäin kestäisi pää. Sarjaa piti
katsoa pari jaksoa huomatakseen koomikoiden olevan erinomaisia näyttelijöitä.
Maikkarin nettisivuilla kommentoi jokaisen
jakson jälkeen yksi Helsingin parhaista kenttäjohtajista, ylikonstaapeli Esa Martikainen. Esan viisaat
ja kiihkottomat sekä ehdottoman asialliset kannanotot kannattaa lukea sieltä.
Olen joskus sanonut työmme olevan erinomaisia näyttelijäsuorituksia joka tasolla. Sinun on oltava vakuuttava, vahva, empaattinen ja joskus kova
sekä peittää tunteesi. Kun puhut jotakin missä hyvänsä tilanteessa, Sinua yleensä kuunnellaan, joten
sanomasi pitää saada menemään perille. Sanaton
viestintä saattaa lopputuloksessa näkyä enemmän kuin vuorosanat. Onpa käynyt niinkin,
että hyvä suoritus palkitaan aplodeilla.
Juuristaan ylpeä Rautalammilla
syntynyt Jussi-Pekka Lämsä
on Helsingin poliisilaitoksen
operaatiopäällikkö.
www.twitter.com/
rautalampilehti
Päätoimittajan palsta
Muutos on pysyvää
”Kun pelkäät muutosta, odotat sen huonontavan asioita.
Kun toivot muutosta, odotat sen parantavan asioita. Hyvin usein
odotuksesi palkitaan.”
Muutos on varmaankin ainoa asia, jota voi sanoa pysyväksi.
Muu on enemmän tai vähemmän väliaikaista. Muutoksen edessä voi lamaantua tai sen voi nähdä mahdollisuutena. Aivan erinomaisia sopeutujia muutoksen edessä ovat yrittäjät.
Yrittäjät eivät säädä lakeja ja säädöksiä, vaan elävät sopeutuen niiden muutoksiin. Joskus lainmuutos voi vavisuttaa kokonaista toimialaa. Silloinkin ne, jotka hyväksyvät muutoksen ja
elävät sen mukaisesti, ovat vahvimmilla. He voivat jopa kääntää
muutoksen eduksi itselleen, kun muut vielä haikailevat vanhan
perään.
Muutoksen pelkääminen on luonnollista ja ymmärrettävää,
mutta usein valitettavan haitallista. On muutoksessa sekin kiistattoman hyvä puoli, että ilman muutosta emme koskaan pääsisi
muistelemaan, miten hyvin asiat ennen olivat.
Menestymisen avaimet ovat kuitenkin kädessä niillä, jotka
uskovat tulevaisuuteen.
Iiro Lyytinen
päätoimittaja
Rautalampilehden kamera kiertää
Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää
osoitteella [email protected]
Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta
sekä kuvaajan nimi.
Parhaat julkaistaan tällä palstalla.
kkariajelulla
joitti
uriseura lah
tu
lt
u
k
in
m
Rautalam
d-levyjä
n kirjoja ja c
a
ia
m
e
is
a
lk
ju
stöille.
eläkeläisjärje
it pen
in lukion ab
Rautalamm
.
vanhat
nssien lisäksi koi
ta
n
te
is
te
in
al
loistoa. Per
nssinumero
nssien puku
Style. Oma ta än James Bondia.
am
gn
Wanhojen ta
an
G
ui seitsem
inka irtoaa
esittelivät, ku engessä, kun lavalle saap
h
ailun
agenttiseikk
bonirjastolla voi
Vesannon k
a
kuvan tutust
gata muoto
n
rmo Pasane
henkilöstä. Ja
äyt. Valokuvan
löysi omansa
n
u
na helmik u
tely on avoin
ajan.
Rautalampilehti 1-2/2013
Painos: 10.000 kpl
Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi
Osoitteeton jakelu, Itella
Painopaikka: I-Print, Seinäjoki
Kirsi Hautsalo ja Pasi Lievo
nen tutkivat
syyssävväyksessä otettua
muotokuvaansa.
Rautalammin Marttojen
50-vuotisjuhlanäyttely on avoinna kirjas
ton näyttelytilassa helmikuun loppuun
saakka. Esillä on
esimerkiksi Hilkka Hirvosen
työtovereilta
eläkkeellejäämislahjaksi saa
ma tilkkutyö,
josta voi löytää Rautalam
min yläasteen
opettajat vuodelta 1993.
Kustantaja:
Viestirauta Oy
Toimitus:
Kuopiontie 13
77700 Rautalampi
[email protected]
Päätoimittaja:
Iiro Lyytinen
050 536 5570
[email protected]
Myyntipäällikkö:
Marja Kämppi
040 669 2250
[email protected]
Ilmoitusvalmistus:
Tarja Kovero
040 487 1203
[email protected]
441 895
Painotuote
15
16