docs. 8-9 3 5 4 11 - Rautalampilehti
download 
Report Transcription
s. 8-9 3 5 4 11 - Rautalampilehti
Nro 10 • Lokakuu 2013 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 7. vuosikerta SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO Digipaino siirtyy Netsorista HUBille Tervoon avataan karting-halli Tärkeitä päätöksiä liha- ja maitohyllyllä KY NE I Ä L LÄ N Ihmisenä täyttä rautaa Leena Pakarinen s. 8-9 10.000 Painos aina vähintäänkappaletta 3 4 5 11 Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Jani Räsänen Omistatko metsää? Saatat olla HämyTrans Teamiin kuuluivat Joni Karhu, Mika Haukka, Jari Puranen, Jarno Puranen, Sauli Laitinen, joukkueenjohtaja Kimmo Turkki, Jani Hämäläinen, Jyri Tikkanen, Sami Hämäläinen, Aleksi Korhonen ja Jari Koivistoinen. Kuvasta puuttuu joukkueenjohtaja Jari Hämäläinen. Pinkki joukkue menestyi jokkiksen SM-liigassa Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme ajattele varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu vihreästä kullasta, me autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus 2 Rautalampilais-suonenjokelaisen joukkueen kilpailumatka Kotkaan oli odotettua menestyksekkäämpi. Jokamiesluokan liigakilpailusta palasi Suomen viidenneksi parhaaksi rankattu joukkue. - Joukkuekilpailussa hyvällä joukkuehengellä mennään tosi pitkälle. Joukkue tuntee hyvin toisensa, huolto toimii ja löytyy ammattitaitoisia mekaanikkoja, Heikki Korhonen huoltoporukasta toteaa. - Joukkueenjohdon täytyy myös osata ajattaa oikeita miehiä oikeassa paikassa, Jari Puranen kertoo. Yksi menestyksen salaisuus lienee myös toimiva ruokahuolto. Joukkueella oli käytössä Print Sportin catering-rekka ja oma kokki, josta moni huippujoukkuekin lienee ollut kateellinen. Suuri kiitos kuuluu myös sponsoreille, jotka ovat mahdollistaneet osallistumisen kilpailuun. - Kyllä reissu meni yli odotusten. Tiedettiin että mahdollisuus pärjäämiseen on, mutta menestys yllätti itsemmekin, joukkueessa ajanut Joni Karhu kertoo. Tavoitteena joukkueella oli päästä 12 parhaan joukkoon ja ajamaan finaalipäivänä sunnuntaina. Karsinta lauantaina oli kova ja lohkojaossa arpaonni lohkojaossa huono, sillä vastassa oli esimerkiksi viime MUKANA MYÖS 2014 vuoden voittaja. - Kaikilla sattui ajot hyvin kohdalleen. Joukkue on päättänyt lähteä mukaan myös Sunnuntaiaamun finaalikarsinta tuntui tulevana vuonna, vaikka kokoonpanoon melkein helpommalta kun lauantain alku- saattaakin pieniä muutoksia tulla. Tavoite on selkeä: mitalisijoitus. lohkot, Karhu pohtii. - Jälkikäteen kun on pisteitä laskenut, Suonenjoen Urheiluautoilijoiden riveistä kerätty HämyTrans Team oli jouk- niin kaukana se ei ollut nytkään, Joni Karhu naurahtaa. kueena kisassa ensimmäistä kertaa. - Kuskit riittää jos kalusto riittää, hän - Viime vuonna ajoin Konginkankaan UA:ssa liigakilpailun ja tulin ehdottaneek- jatkaa. Hyvien autojen saamisi, että eikö saataisi omakin nen on joukkueen mukaan joukkue aikaan, Jyri Tikka”Joukkuekilpailussa vaikeaa, niitä on vähän ja ne nen kertoo joukkueen synhyvällä on kalliita. nystä. joukkuehengellä - Jos teettämällä teettää, Päätös oli, että joukkumennään tosi on yhden auton hinta lähemeeseen otetaan ainoastaan pitkälle.” mäs 10.000 euroa, Jyri Tikkaoman seuran kuljettajia. Usenen kertoo. at joukkueet haalivat huippu- Huonoilla autoilla ei pärjää, eikä kuljettajia useista seuroista, joten kymmenen pärjäävää kuljettajaa samasta seurasta meillä sellaisia onneksi ollutkaan. Kaluson harvinaisuus. Joukkueen pääyhteistyö- ton tasoa on ensi vuodelle kuitenkin vähän kumppaneina olivat Kuljetusliike HämyT- nostettava. Tämän vuotiseen liigakilpailuun Kotrans, jonka mukaan joukkue sai nimensä, sekä Hämäräjopparit, josta puolestaan on kassa osallistui kaikkiaan 27 joukkuetta ympäri Suomea. peräisin autojen vaaleanpunainen väri. Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen LYHYESTI Ympäristöministeri Ville Niinistö. Kuva: STT-Lehtikuva / VNK Ympäristöministeri lupaili kansallispuistoa lähiaikoina Mikko Pajunen Netsorista esittelee suurkuvatulostinta Jukka Varikselle. Suurkuvatulostin ja muut digipainolaitteet siirtyvät HUB Rautalampiin, joka tarjoaa palveluita jatkossa. HUBILLE UUDET OMISTAJAT JA UUSIA PALVELUITA Digipaino siirtyy Netsorista Hubille - HUB-konseptissa on paljon potentiaalia ja jo olemassaolevat käyttäjät ovat tiloihin varsin tyytyväisiä. Niiden toimivuutta tullaan vielä parantamaan ja uudet jäsenet toivotetaan enemmän kuin lämpimästi tervetulleiksi, Jaana Lyytinen-Tuomela kertoo. HUB on yhteisöllinen työtila, johon jäsenyyden voi hankkia kuka tahansa. Tilassa oleva nopea internetyhteys, tulostin, skanneri ja muut toimistovälineet ovat kaikkien jäsenten käytettävissä. leen Netsorin yrittäjä Matti Vepsäläinen kertoo. - Olen iloinen, että toiminnalle löytyi jatkaja. Palvelu on Rautalammilla koettu tärkeänä, hän jatkaa. HUB-yrittäjät kertovat koko SisäSavon aluetta - ja laajemminkin - palvelevan digipainon sopivan hyvin HUBinUUDEKSI PALVELUKSI toimintaan ja ideologiaan. DIGIPAINO Digipaino tulee työllistämään ainaUutena palveluna HUBilla alkaa toimia kin yhden ihmisen, ja tekijää etsitäändigipaino. HUB Rautalampi on ostanut kin parasta aikaa. Tavoitteena on löytää digipainokoneet sekä suurtekijä nopeasti, sillä painokuva- ja tarratulostimet aikoneet siirrettiin Netsorista kaisemmin palvelua tarjonHUBille jo eilen maanan”Palvelu on neelta Netsorilta. taina. Kuluva viikko on Rautalammilla - Halusimme luopua varattu koneiden asentamikoettu tärkeänä.” printtipuolen palveluista, seen. keskitymme laajakaistaverUudet yrittäjät toivotkon ja webhotellipalveluitavat kaikki yrittäjät terveden kehittämiseen. Myös myymälä ja tulleeksi tutustumaan HUBin toiminatk-laitteiden huolto säilyvät meillä edel- taan ja digipainon palveluihin. HUB on osa kansainvälistä yhteisöä. HUB Rautalammin jäsen voi käyttää verkoston palveluita kaikkialla maailmassa. Rautalammin HUB on maailman ensimmäinen maaseutu-HUB, Suomessa HUBeja on myös Tampereella ja Helsingissä. www.rautalampilehti.fi Rautalammilla pian vuoden toiminut yhteisöllinen työtila HUB on saanut uudet omistajat. Yhtiön ruoriin on astunut joukko paikallisia konkariyrittäjiä: Jukka Varis, Matti Vepsäläinen, Marita Leskinen, Anneli Jalkanen ja Jaana Lyytinen-Tuomela. Ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi eduskunnassa, että Etelä-Konneveden kansallispuisto on hankkeista nopeimmin toteutettavissa. Aihe nousi esille eduskunnan keskustellessa ensi vuoden budjetista. - Uskon, että Konnevesi on kaikkein nopeimmin toteutettavissa. Siellä ei ole ongelmia, elikkä edustaja Kivelä saa sinne kotiseudulleen hyvin todennäköisesti kansallispuiston lähiaikoina. Minä uskon, että sitä on mahdollista edistää hyvin nopealla aikataululla, ministeri Niinistö kertoi puheessaan. Kansanedustaja Kimmo Kivelä oli aikaisemmin kysynyt, puhutaanko uusista kansallispuistoista yksikössä vai monikossa. Anja Ahonen Törmälän Ystävien johtoon Törmälän Ystävät valitsivat syyskokouksessaan puheenjohtajaksi Anja Ahosen. Sihteerinä jatkaa Asta Lyyra. Edellinen puheenjohtaja Taisto Matilainen on tehnyt pitkän ja merkittävän työn Törmälän Ystävien puheenjohtajana. Törmälän Ystävät ry on toiminut jo vuosikymmeniä Törmälän hyväksi. Yhdistys on myös loma- ja kurssikeskuksen pienomistaja. Valtuustot vastaavat yleisön kysymyksiin Sisä-Savon kuntien valtuustoissa järjestetään tänä syksynä kaikille avoimet kyselytunnit. Sisä-Savon kansalaisopiston ja Paikallislehti Sisä-Savon järjestämät valtuustojen kyselytunnit alkavat tänään illalla Rautalammilla. Yleisön kysymyksiin vastaamassa ovat kuntien johtajat, valtuustojen puheenjohtajat sekä eri valtuustoryhmien panelistit. Rautalammilla kyselytunti onvaltuustosalissa tänään tiistaina 8.10. klo 18-20, Suonenjoella valtuustosalissa 9.10. klo 18-20, Vesannolla koulukeskuksen ruokasalissa 10.10. klo 18-20 ja Tervossa Mantulla 23.10. klo 13-15. 3 Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Riia Iivarinen ammentaa aiemmista kokemuksistaan tapahtumajärjestäjänä ja mediaosaajana uudessa tehtävässään karting-keskuksen toimitusjohtajana. Autonasentaja Aku Iivarinen puolestaan tuntee menopelit. Hyvää vauhtia valmistumassa Karting-halli valmistuu Tervossa hyvää vauhtia. Ovet avautuvat yleisölle kuun lopulla. nyt olla palaamatta pieneen kuntaan, mutta perheyritys ja Tervossa virinnyt tekemisen meininki vetivät kuitenkin puoleensa. – Täällä on hyvin kannustava ilmapiiri. Halutaan, että ihmiset rupeaisivat tekemään jotain. Olisikohan tällaisen perustaminen edes onnistunut isossa kaupungissa? Uuteen yritykseen osakkaiksi lähtivät kaikki veljekset: Jussi-Pekka Räsänen sekä Aku ja Ilkka Iivarinen, jotka tulevat vastaamaan ratapalveluista ja autoista. Osakkaaksi ryhtyi myös sisarusparven äiti Liisa Iivarinen. Hän hoitaa yrityksen kirjanpidon. Riia Iivarinen katselee uuden karting-hallin rakentumista rauhallisin mielin. – Nyt ei oikeastaan enää jännitä. Myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle – jopa yli omien odotusten. Luottavaisin mielin katson tulevaan, Iivarinen sanoo. Hän tulee työskentelemään JIRA Karting Centerin toimitusjohtajana vastaten myynnistä ja markkinoinnista. Toimitusjohtaja tullaan näkemään myös lipunmyynnissä ja kahvilan tiskin takana. Tähänkin saakka Iivarinen yrityskumppaneineen on saanut tarttua työLYSTIÄ AJAMISTA tehtävään jos toiseen, sillä vielä kevättalvella rakennus oli täynnä trukkilavoja edellisen yrityksen jäljiltä. Nyt 2500 Kaksitoista aikuisten ja neljä lasten karting-autoa ovat neliön halli on tyhjä. Katon rajassa kiertävät uutuuttaan valmistuneet Saksassa ja niitä odotellaan lähipäivinä Tervoon. Kun rata valmistuu, autot vielä kiiltävät ilmastointiputket ja tehokkaat, uutestataan. Sitten on yleisön vuoro. det valaisimet. Lattia on muutama päivä ”Täällä on hyvin – Yleensä varataan sellainen kymmesitten saanut peitokseen asvaltin. Sen päällä kannustava ilmapiiri. nen tai kahdenkymmenen minuutin ajoailojuvista pitkistä putkista aletaan pian raHalutaan, että ihmiset ka. Isommalta porukalta ajoon menee tunkentaa karting-radan reunoja. rupeaisivat tekemään nista kahteen, Aku Iivarinen kertoo. Niin ikään kahvila- ja kabinettitilat jotakin.” Hän iloitsee yhdessä sisarensa kanssa ovat valmistumassa. Sauna- ja pesuhuonesiitä, että karting-hallin avaamista jo odoosasto on jo lähes valmis. – Lokakuun lopussa tilat avataan yleisölle. Viralli- tellaan. – Loppuvuosi näyttää jo nyt aika kiireiseltä. On tuset avajaiset pidämme joulukuussa, Iivarinen lupaa. lossa pikkujoulu-, tyhy- ja polttariporukoita. MAALLA ON MAHDOLLISTA Sisarukset kertovat, että kysyntää näyttäisi olevan Yritysidea lähti Riia Iivarisen veljien ajatusleikistä. muun muassa Kuopion suunnalla. Siellä harrastajat ovat – Vanhemmilla on kuljetusyritys. He ostivat tämän päässeet vauhdin hurmaan kesäisin ulkoradalla, mutta hallin alun perin rekkojen huoltopaikaksi. Pojat keksi- talvella heillä ei enää ole ollut sisärataa käytössään. vät, että täällähän pääsisi ajamaan kartingia, kun on niin Entä millaista se karting oikein on? hyvät tilat. He yllyttivät minutkin mukaan. Niin rupesin – Lystiähän se on, mitä olen muutaman kerran tekemään liiketoimintasuunnitelmaa ja alettiin hakea ra- kokeillut. Ehkä nyt tulee itsekin ajettua enemmän, Riia hoitusta, Riia Iivarinen kertaa. Iivarinen sanoo hymyillen. Aikoinaan opiskelemaan lähtiessään hän oli päättä- 4 www.rautalampilehti.fi Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Kerkon koululle uusi leikkipuisto Kotimaisen maatalouden arvostus mitataan siinä vaiheessa, kun kuluttaja valitsee tuotteita ruokakaupassa, Arja Jalkanen-Kangas sanoo. MAANVILJELIJÄN TYÖN ARVOSTUS ON KULUTTAJAN KÄSISSÄ Tärkeät ratkaisut tehdään liha- ja maitohyllyillä - Kauppojen lihatiskeille pitäisi palkata kovaäänisiä ihmisiä keskustelemaan tuotteiden alkuperästä. Vaikka moni haluaisi ostaa kotimaista ja lähellä tuotettua, hintalappu puhuu valintatilanteessa enemmän, Arja Jalkanen-Kangas harmittelee. - Maitopurkissakin maidon alkuperämaa on merkitty aika pienellä. Ei minulla mitään ruotsalaisia vastaan ole, mutta ei meidän niiden maitoa tarvitsisi juoda, hän jatkaa. Uusi-Lummukan tilan emännän mielestä maanviljelijän työn arvostus on kuluttajan käsissä, ja tärkeät ratkaisut tehdään ruokaostoksilla. - Itselle se on niin selvä asia, mutta ehkä tietämys tuotteiden alkuperästä ei ole niin hyvä kuin luullaan. Voi olla, että joku tietty merkki mielletään suomalaiseksi, eikä vaivauduta tutkimaan pienellä painettuja alkuperämerkintöjä. Siinä suhteessa olen tyytyväinen, että alkuperämerkintöjä ajetaan tuotteisiin. - Jopa meillä tilakummina oleva keskisuomalainen kansanedustaja erehtyi tuomaan meille mökille tanskalaista grillipossua. Mutta kyllä varmaan seuraavalla kerralla muistaa tarkastaa alkuperämaan, hän naurahtaa. MITÄ SINÄ TYTTÖ VILJELIJÄKOULUSSA TEET? Uusi-Lummukka on Arja JalkanenKankaan kotitila, jota hän pitää yhdessä miehensä kanssa. Tilalla on panostettu perusmaatalouteen, maidontuotanto on tilan pääelinkeino. Sivuelinkeinona - tai tilan isännän harrastuksena - on 7-paikkainen ravitalli. - Meillä on tällä hetkellä 33 lehmäpaikkaa navetassa, isompaan ei oikein ole mahdollisuuksia, sillä peltopinta-ala ja sitä myötä rehun saatavuus tulee vastaan, Jalkanen-Kangas kertoo. Kotitilan jatkaminen ei nuoresta asti ole ollut selvää. Arja kertookin isänsä hämmästyksen olleen suuri, kun tytär ilmoitti lähtevänsä opiskelemaan Suonenjoelle viljelijälinjalle. Myöhemmin hän suoritti agrologin ammattikorkeakoulututkinnon. - Ehdin nähdä vähän maailmaa ja olla töissä muualla. Se antaa ihan toisenlaisen perspektiivin tähän omaan systeemiin, kun että olisi talsinut samaa portaan ja navetan väliä koko ikänsä. - En tietenkään voi rehellisesti väittää, että joka päivä tuntisin olevani unelma-alalla. Mutta ehkä joka toinen, Jalkanen-Kangas pohtii. Yrittäjänä olemisen hyvänä puolena hän näkee vapauden; kukaan ei ole kellon kanssa vahtaamassa vieressä. Maatalousyrittäjänä tila kuitenkin sitoo omistajansa hyvin vahvasti. Vastapainona työlle ovat luottamustoimet, joiden Jalkanen-Kangas kertoo olevan henkireikä. - Kuulun Maitosuomen ja Lihakunnan edustajistoihin sekä Konneveden Osuuspankin hallitukseen. Pääsen välillä muualle tästä tilalta ja juttelemaan muiden ihmisten kanssa. Harrastus on ehkä väärä sana, mutta tykkään niistä. Leikkipuistovälineet vihittiin käyttöön juhlallisesti. Ismo Koponen ja Eeva Ruotsalainen pitelevät nauhaa, jota Riikka ja Elias leikkaavat. Toisessa päässä nauhaa pitelee Jenna. Taustalla rehtori Markku Siponen. Kerkonkosken koululle saatiin tänä syksynä uudet leikkipuistovälineet. Hankkeen mahdollisti Lions Club Rautalampi Malvi, joka 30-vuotisjuhlansa kunniaksi päätti tukea 5000 eurolla paikallisia nuoria ja lapsia. Kerkonjoen koulun leikkipuistohanke oli merkittävin tuettu kohde - Tämän mahdollisti Malvilla - kuten kaikilla muillakin leijonajärjestöillä - oleva aktiviteettitili, jonne karttuvat rahat lahjoitetaan sataprosenttisesti eteenpäin. Vanhat leikkivälineet olivat vanhentuneita eivätkä kaikilta osin täyttäneet nykyisiä turvallisuusmääräyksiä, joten klubi päätti osallistua hankkeeseen, klubin presidentti Ismo Koponen kertoi leikkipuistovälineiden vihkiäisissä. Koululaisten vastaus oli kovaääninen ja selkeä, kun Koponen kysyi ovatko uudet välineet hyviä. Leikkipuistovälineet vihittiin käyttöön juhlallisesti nauhanleikkauksella ja sattuipa kohdal- Uudet leikkipuistovälineet ovat olleet käytössä jo kuukauden päivät. Ne vihittiin juhlallisesti käyttöön kodin ja koulun päivänä 27.9., jolloin paikalla oli myös oppilaiden vanhempia. le ylilentokin, jonka koulun rehtori Markku Siponen vitsaili olevan tilattu. Malvi osallistui hankkeen kustannuksiin noin 3.500 eurolla ja talkootyöllä, avustusta saatiin myös Lionsien Arne Ritari -säätiöltä. Loppuosasta ja asennustöistä vastasi Rautalammin kunta. Koulutusjohtaja Eeva Ruotsalainen kiitti leijonia ja totesi, että myös ylioppilaiden muistaminen on ollut merkittävä panostus paikallisiin nuoriin. 5 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Hyvinvointia Suonenjoella Pipsa Angelin ja Helin Nykänen tapasivat reilu vuosi sitten. Tapaamisesta lähti liikkeelle ajatus, että hyvinvointipalveluita voisi tarjota saman katon alla. Syntyi Kauneuskeskus Lumme, joka avasi ovensa Suonenjoella elokuussa. - Molemmilla on tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi, Heli Nykänen kertoo. Pipsa Angelinin tarjontaan kuuluu hierojan ja kosmetologin palvelut, Nykänen puolestaan tarjoaa Cambridge-painonhallintavalmennusta sekä life coachingia. Kuopiosta tulevat ortopedinen osteopaatti Tuomas Nyyssönen ja rosen-terapeutti Auli Verhelä ottavat myös vastaan asiakkaita Lumpeessa. Angelin on toiminut alalla jo 30 vuotta, Nykänen on valmistunut vuosi sitten. - Olemme aika hyvä pari. Pipsalla on kokemusta ja tuhat uutta ideaa, olemme aika vastakohtia toisillemme, mutta se on todella hedelmällistä, Nykänen pohtii. - Olen kymmenvuotiaasta tiennyt, mikä minusta tulee. Minulle oli pienet jalkahoitotarvikkeet ja munakenno kassalippaana, Angelin naurahtaa. Kauneuskeskus Lumme on Suonenjoen Keskuskadulla, entisissä Pia Konneveden Osuuspankki on erikoistunut maaseutuosaamiseen ja on siinä toimitusjohtaja Ari Heikkilän mukaan myös kilpailukykyinen toimija. PANKINJOHTAJA ARI HEIKKILÄ Maaseudun puolustaja Pipsa Angelin ja Heli Nykänen perustivat uuden kauneuskeskuksen Suonenjoelle. Cristan tiloissa. - Tässä on tilaa esimerkiksi pienille liikuntaryhmille. Rosen-liikuntaryhmä onkin käynnistymässä syksyn aikana, Heli Nykänen kertoo. - Ja voihan tässä tehdä muutakin. Olemme avoimia uusille avauksille. Heli voisit pitää vaikkapa aarrekarttakurssin, Pipsa ideoi tulevaa. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Seilinki tanssittaa Seuralassa Kerkonkoskella laitetaan jalalla koreasti perinteisten lavatanssien merkeissä. Seilingin yrittäjät Jyrki ja Tanja Romppanen järjestävät syksyn ja talven mittaan lavatansseja Seuralassa. 6 - Yksi päivä tukkureissulta kotiin ajellessa mietin, että mitä keksisi talveksi kun on niin hiljaista. Sain ajatuksen lavatansseista ja kun Seuralan omistavalla Ketterälläkään ei ollut mitään sitä vastaan, aloin varaamaan esiintyjiä. Ensimmäiset tanssit järjestettiin viime lauantaina, jolloin lavalle nousi Kari Piironen. Luvassa on vielä ainakin kolme tanssi-iltaa, joissa menosta vastaavat Anniina Mattila, Trio Jokiset sekä Tapanin päivän tansseissa Teuvo Oinas. - Pidän itsekin kotimaisesta mu- Jyrki Romppasen mielestä Seurala sopii hyvin perinteisten lavatanssien järjestämiseen. siikista ja päädyttiin hankkimaan ihan tanssilavoilla tunnettuja artisteja. Tanssien aikana tarjoillaan virvokkeita b-oikeuksin kahviossa, muuten tanssit ovat ikärajattomia. Vanhan sananlaskun mukaan maassa tulee elää maan tavalla. Sama koskee elämistä maalla. Ari Heikkilän mukaan pankki voi erikoistua maaseutuosaamiseen ja olla siinä paras. tällä hetkellä pystyy tarjoamaan. - Kansainvälisten luottoluokkien silmissä emme ole häävi toimija, koska he eivät mittaa palvelun laatua ja saatavuutta, jotka meille on tärkeitä. He mittaavat osakkeenomistajille tulevia voittoja. On - Liian usein suurten pankkien pal- täysin selvää, että runsas henkilökunnan velukonseptit ja tuotevalikoimat rakenne- määrä näkyy taloudellisessa tuloksessa, taan kaupunkityyppisistä lähtökohdista. meillä on pankissa 15 työntekijää. Minun Me olemme ottaneet maaseutuosaamisen mielestä on kuitenkin ensisijaista antaa erikoisalaksemme ja pyrkimyksemme on asiakkaalle aikaa kasvotusten. Esimerolla siinä paras, emme lähde neuvomaan kiksi sukupolvenvaihdoksessa sosiaalisen kaupunkilaisia samaa toivon toisinkin prosessin onnistuminen on edellytys talopäin, Konneveden Osuuspankin toimi- udelliselle onnistumiselle. Siihen pankilla on oltava aikaa. tusjohtaja Ari Heikkilä kertoo. Perustavoitteena KonMaaseutuolosuhneveden Osuuspankilla on teissa meidän on pidettävä maaseudun puolia. Suur- ”Meidän on pidettävä tavallisen ihmisen tavalkaupungit kyllä pitävät omat maaseudun puolia. linen hyvinvointi, johon pankki pyrkii yrittäjyyteen, puolensa, hän jatkaa. Suurkaupungit kyllä pitävät omat työpaikkoihin ja nuorten Heikkilä on huolissaan puolensa.” asioihin panostamisella. kehityssuunnasta, jossa yk- Nuoria olisi saatava sikkökokoja pyritään kasmukaan yritystoimintaan. vattamaan. Hän näkee myös Yritysten kautta syntyvät uudet työpaikat riskien kasvavan samalla. - Esimerkiksi maatilojen sukupol- ja ne syntyvät nimenomaan pk-yrityksiin venvaihdoksissa tuottokynnysvaade on ja näkisin sen myös mahdollisuutena maaasetettu niin korkeaksi, että sen valossa seudulle. Isot yritykset, jotka ovat saaneet moni pienehkö maatila todetaan kannat- merkittävimmät tuet, eivät ole enää pystytamattomaksi. Rahoittajan näkökulmasta neet työllistämään suomalaisia. Heikkilä näkee luontoarvot niin tilanne on täysin päinvastainen, pienet tilat ovat yleensä velattomia ja rahoittajalle Konneveden kuin Rautalamminkin merkittävimpänä potentiaalina. riskittömämpiä. - Niiden arvoa ei täällä vielä täysin UIMME VASTAVIRTAAN ymmärretä. Tulevaisuuden kannalta olen Konneveden Osuuspankki toimii monel- tyytyväinen, että Konnevesi on koskensa la tapaa pankkimaailman yleisiä trendejä ostanut ja upealle alueelle on suunnitteilla vastaan. Pankissa on päätetty panostaa kansallispuisto. Rantatonttien omistajien fyysiseen asiakaspalveluun samalla, kun toivoisin joko rakentavan rantansa itse tai kilpailijat karsivat konttoreitaan. Kysyn- laittavan tontit myyntiin, ja antaa jonkun tää palvelulle on enemmän kuin pankki muun rakentaa. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Veijarikirjailijoiden kiertue pysähtyi yöpymisen ajaksi Rautalammille. Lasse Lehtisen mukaan tarttui aamutakki Tiinan Tuvalta. VEIJARIKIRJAILIJAT POIKKESIVAT RAUTALAMMILLA Kirja on helpompi sijoittaa maaseudulle tumia. - Ja Lassen kanssa kun alkaa ideaa pyörittämään, niin isomman idean kanssa lähtee pois. Olen aina sanonut, että jos minulta jotain saa varastaa niin ideoita, niitä riittää. Isokalliolla on mökki Kemiös- Kiersimme Tampereella, sä, Lehtisellä Varpaisjärvellä. MaaKuopiossa, Oulussa ja Jyväskyläs- seudun tunteminen onkin tärkeää, sä mutta yövyimme Orivedellä, sillä kirjan tapahtumat on helpompi Varpaisjärvellä ja Rautalammilla. sijoittaa maaseudulle. Metropolikiertue siis, miehet nau- Lukijan on helpompi hahrahtavat. mottaa kunnanjohtaja - Lassen kanssa kuin vaikkapa Helsinon kiva olla rundilla, gin kaupunginjohtaja. ”Lassen kanssa mielummin minä sitä On pienempi vaiva kun alkaa ideaa kehun kuin itseäni. pyörittämään, niin saada rakenteet ja syyToisaalta on mukavaa seuraussuhteet lukijan isomman idean olla viikko kehuttavakanssa lähtee pois.” päähän. Lisäksi meina, Kalle Isokallio kerdän kirjoissa kaikkein too kiertueesta. viisaimmat ihmiset Kiertueelle lähtiessään Isokal- eivät koskaan asu Helsingissä, maalio arveli, että uusi kirja-aihe on laisjärjen arvostus on kuva, Isokalpalatessa valmis. Kirjailija on hä- lio toteaa. nen mukaansa aivan järjetön varas; Kiertueella tarkoituksena on koko ajan silmät auki painamassa kohdata lukijoita ja tuoda esille tyymieleen erilaisia ihmisiä ja tapah- lilajia. Veijarikirjailijoita saisi Suo- Veijarikirjailijat Kalle Isokallio ja Lasse Lehtinen kiersivät Suomea kertomassa uutuuskirjoistaan Aunen ketjureaktiosta sekä Hiihtävästä hautaustoimistosta. messa olla enemmänkin. - Historia on niitä täynnä, mutta nyt kirjoittajakunta on käymässä ohueksi. Veijarikirjan miehet tiivistävät umpihulluun ideaan, jota aletaan selittää niin todenmukaisesti, että puolessa välissä lukijan todellisuudentaju on koetoksella. - Yksityiskohtien, historian ja maantieteen on oltava niin tarkkoja, ettei lukija epäile niitä, Isokallio valottaa. - Hahmojen pitää olla eläviä itse kirjailijalle, ei niistä muuten voi kirjoittaa, kertoo Lehtinen. Lasse Lehtiseltä ilmestyi hiljattain hänen toimittaja Sanna Ukkolan kanssa kirjoittama kirja Paavo Väyrysestä. Kalle Isokalliolla työn alla on Mato Valtosen elämänasenteesta kertova kirja. - Ainakin päähenkilö on veijari, Lehtinen huomauttaa. - Eikä ihan tosissaan pysty Madostakaan kirjoittamaan, Isokallio jatkaa. SUONENJOEN UA Kiittää yhteistyökumppaneita Kuljetusliike HämyTrans Hämäräjopparit RaMetko Kierinniemen Hoitokoti Auto-Osa Suonenjoki Rakennusliike A.Kimonen Suonenjoen Sähköasennus Kuljetus S.Nykänen Kenttämestarit Koneurakointi Sami Lehmonen Rautalammin Osuuspankki Rautalammin Kunta Suonenjoen Purkuosapalvelu Karaoke bar Seilinki Jorkin Korjaamo Maanrakennus Jari Hämäläinen Rautalammin Autoapu Vesannon Ua Teboil Suonenjoki Timanttityö Huttunen Netsor Savon Autopalvelu Sisä-Suomen Sammutinhuolto TV-Radio Sirkeinen Korjaamo ja metallityö M.Haukka Tmi Sanna Rissanen Auto- ja pienkonekorjaus J.Puranen 7 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Leena Pakarisen perhealbumi KY NE I Ä L LÄ N Leena emopihalla Crocuksen haistellessa hihaa. Emot tulivat Vanhataloon vuosituhannen vaihteessa. Lypsykarjaa pidettiin emojen ohessa vuoteen 2007 saakka. MAATALOUS EI OLE AURINGONLASKUN ALA Leena Pakarinen on toimittaja-farmari 1980-luvun lopulla Leena Pakarinen olin jo tukevasti sisällä talossa, Pakarinen ja Anssi Hänninen olivat vastaval- muistelee. mistuneet toimittaja ja automaatiMyöhemmin Leena pääsi opiskeleoinsinööri. Sanomalehti Uusi Suomi maan toimittajatutkintoon. Opiskelukakertoi samaan aikaan kummankin verin houkuttelemana hän päätti hakea ammatin olevan selkeitä tulevai- kesätoimittajaksi Maaseudun Tulevaisuusuuden ammatteja. Maanviljelys ni- teen. - Se on hauska lehti. Ja siellä oli hirmettiin auringonlaskun ammatiksi, veän kiva toimitus ja hauska minkä vuoksi tuoreet työskentelytapa: matkapäitoimittaja ja insinööri päättivät ryhtyä - yllätys ”Jokaisella oli Suomen vät ja lehtipäivät. Matkapäivinä lyötiin lippu kouraan yllätys - maanviljelijöiksi. kartta, josta väritettiin kunnat, mihin oltiin ja lähdettiin reissuun. JokaiEnnen tuota päätöstä päästy juttukeikalle.” sella oli oma Suomen kartta, 8 Leena oli jo ehtinyt aloitella toimittajauraa Nokian Sanomissa, Hervannan Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa. - Anssi pääsi Tekuun Tampereelle ja minä menin perässä. Kun en päässyt tiedotusopin tiedekuntaan, hain Nokian Sanomiin kunnallistoimittajaksi. En tullut valituksi, mutta heidän valitsemansa toimittaja katkaisi jalkansa, ja minä pääsin tuuraamaan häntä. Jalan parantuessa josta väritettiin kunnat, mihin oltiin päästy juttukeikoille. Ikinä en ole lentänyt niin paljon, kuin silloin. PAKARILASTA MAAILMALLE JA TAKAISIN Päätös palata maailmalta kotiin syntyi yhdessä, kun monta viikonloppua oli jo tullut farmin töissä vietettyä. - Muutenkin olen sitä mieltä, että maanviljelijäksi on parempi ryhtyä kuin emolehmiin. jäädä. Asiat näkee paljon laajemmin, kun Leenan ja Anssin alkaessa hoitaa käy välillä muualla. maatilaa he laajensivat lypsykarjaa ja lisäVanhatalo on Leenan kotitila. Suvun sivät päälukua. Leenan kädet eivät kuitenesi-isän veneen kokka karahti Pakari- kaan kestäneet jatkuvaa kosteutta. lansalon rantaan jo ennen Rautalammin - Ja kun molempien pitää voida tehperustamista, suku on satojen vuosien dä kaikkia farmin töitä, ei se toteudu jos saatossa liikkunut vain kuuminä hilseilen taivaan tuutisen kilometriä. Leenan liin. ”Vanha ruuna ollessa lapsi Pakarilassa oli Ratkaisu oli emolan lähti minun vielä koulu, posti ja kauppa, perustaminen. Ensin emoja syntymäpäivänä jossa Leena muistaa käyotettiin lypsykarjan rinnalle, 1974. Minä istuin neensä Matti-sedän kanssa ja pian tila pullistelikin eläipuussa ja heittelin kanssa hevosella. mistä. kiviä.” - Siihen aikaan melkein - Emoja alkoi olla pian joka talossa oli hevonen. Sitten ne hävi- enemmän kuin lypsylehmiä. Rinnakkain si, meidän vanha ruuna lähti 1974. Ja jos mentiin aika pitkäänkin, mutta viimeijoku asia voi olla kauhea, niin se lähti mi- set lypsylehmät meiltä lähti heinäkuussa nun syntymäpäivänä. Muistan kun istuin 2007. Itkettiin koko se sateinen päivä. puussa ja heittelin kiviä. Nythän RautaLeenalla ja Anssilla on kaksi lasta: lammilla on taas paljon hevosia. Juuso ja Tuuli. Vaikka oman farmi ja järEmolehmäfarmi on pariskunnan ven ranta ovatkin hienoja asioita, on oma yhteinen. Periaatteena on, että kumpi- perhe kaikkein tärkein. kin pystyy tekemään kaikkia tilan töitä. - Hirveän usein mietin sitä, miten Samasta syystä lypsykarja on vaihtunut onnellinen olen, kun minulla on Anssi, Leena isänsä Jaakon sylissä Vanhatalon omenatarhassa. Sama puu on taustalla vuonna 2001 otetussa kuvassa, jossa Leenan sylissä on perheen esikoinen Juuso. Leena ja Anssi osallistuivat kiviaidalla istumisen maailmanennätykseen kesällä 2011. Leena haastattelemassa yhdysvaltalaista Temple Grandinia, jonka Time-lehti nimesi vuonna 2010 maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Juttu julkaistiin KMVet-lehdessä vuonna 2010. Juuso ja Tuuli. Molemmat lapset ovat har- tusprojektit routa-aikaan, milloin farmilla rastaneet musiikkia pienestä asti. Juuso on rauhallisinta, Leena kertoo. Googlaa Tampereen Pakkahuoneen konRutiineihin kuuluu, että viikon alsertteja, Tuuli on innostunut kaessa käydään läpi tulevat ratsastamisesta ja toivoo farmin työt sekä molempien ”Tämä on monella omaa hevosta. omat bisnekset. tapaa dream, Pikkukeskostaustan - Tekee hyvää vaihtaa pystyn yhdistämään vuoksi Juusolla on CP-vamhommasta toiseen. Vaikka kirjoittamisen ja ma ja hän käy Mäntykanhienona aurinkoisena päifarmityöt.” kaan erityiskoulua Kuopivänä on melkoinen suolaossa. kaivos katsoa kalenteria ja Perheen kevätperinne on vasikka-ar- todeta, että pitää kirjoittaa. vaus, jossa oikealle päivälle vasikan syntyKirjoitustöissä Leena on valinnut mää veikannut voittaa suklaamunan. asiakkaikseen maatalouteen ja talouteen liittyvät erikoislehdet. TOIMITTAJA-FARMARI - Joku on joskus kysynyt, miksei Farmitöiden ohessa Leena on freelance- minun kirjoittamia juttuja näe missään. toimittaja. Anssilla puolestaan on oma Olen vastannut, että et vaan lue niitä lehinsinööritoimisto, jonka hän perusti heti tiä. palatessaan takaisin Rautalammille. Työssä joutuu tekemään paljon taus- Minulle tämä on monella tapaa tatutkimusta, joten Leenalla on maatadream, koska pystyn yhdistämään kir- louteen hyvin käytännöllinen että fakjoittamisen ja farmityöt. Emolehmät eivät tapohjainen ote. Hän palasi hiljattain sido aikatauluja niin tiukasti kuin lypsy- Argentiinasta maailman maataloustoikarja ja yritänkin ajoittaa isommat kirjoi- mittajien kongressista. - Päätettiin Anssin kanssa hyvissä simman ihmisen listalle. ajoin, että Argentiinaan lähdetään yhdesLIIKUNTAA TYÖN OHESSA sä. Kävimme myös pre-kongressissa Uruguayssa ja loppuajan olimme Iguassun Vaikka maatilan töissä tuleekin liikuttua, putouksilla lomalla. on Leenalla myös liikunnalliset harratuk- Argentiinassa päästiin set. Erityisesti Pakarilan kysyömään raatoa roviolla. ”Voin vaikka kirjoittaa lälatu saa Leenalta kiitosta. Otettiin nauta, halkaistiin - Se oli yksi lumeton aamupäivän, sitten ja suolistettiin, suolattiin ja pidän pienen tauon ja talvi, kun yksi kyläläinen irrotettiin häntä. Puolikkaat pääsen hiihtämään teki moottorikelkkaladut meidän emolan laitettiin hetekalle, heteka pelloille. Siitä on tullut penurkalta.” hiillokselle ja aaltopelti päälrinne ja meillä on hirveän le. Kuullostaa brutaalilta, hyvä kylälatu, jolle pääsee mutta maistui hyvältä, Leena nauraa. joka talon pihasta. Voin vaikka kirjoittaa Toimittajauran huippuhetkiä on aamupäivän, sitten pidän pienen tauon ja Leenan mukaan ollut Temple Grandi- pääsen hiihtämään ihan meidän emolan nin haastattelu Coloradossa. Grandin on nurkalta. kuuluisa yhdysvaltalainen autisti, joka - Olen saanut Anssilta syntymäpäiväkykenee näkemään maailman lehmien lahjaksi retkiluistimet, kanootin ja rullasilmin. Hän on pystynyt vaikuttamaan luistimet, hän luettelee. paljon eläinten hyvinvointiin ja yli puolet Myös pyöräily kuuluu harrastukUSA:n ja Kanadan teurastamoista käyttää siin ja useana vuonna Leena onkin ollut hänen suunnittelemia karjankäsittelyjär- pyöräilemässä Lähiruokaviestiä, viimeksi jestelmiä. Time-lehti nimesi hänet vuon- 2011 matokapteenina eli maatalous- ja na 2010 maailman sadan vaikutusvaltai- ruokatoimittajien joukkueessa. 9 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi Puh. 020 155 6160 TAPAHTUMAT SU 13.10. TI-KE 15.-16.10. SU 20.10. TI 22.10. TO 24.10. SU 27.10. MA 28.10. KE 30.10. LA 2.11. SU 3.11. SU 10.11. SU 17.11. TI 19.11. SU 24.11. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Yöseukkari 2-4 -luokkalaisille srk-talolla alkaen klo 15. Seurakuntaan vuonna 2013 muuttaneiden kirkkopyhä. Messu kirkossa klo 10, kirkkokahvit seurakuntatalolla. Raamattuopetusta seurakuntatalolla klo 18 : “Armo - ansaitsematonta rakkautta meidän osaksemme”, Marja-Leena Niinivaara-Koskell. Nuorten elokuvailta ja isoskoulutus seurakuntatalolla klo 17.30. Ekumeeninen ilta ortodoksisessa seurakunnassa klo 18. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Rovastikunnallinen Inkeri-ilta seurakuntatalolla klo 18. Mukana Elsa Kirjanen. Naisten tupailta “Taakat taakse” Tuula Sipon kodissa, Kivisalmentie 1226. Pyhäinpäivä. Messu kirkossa klo 10, vainajien muistaminen. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Isänpäivän messu kirkossa klo 10. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Raamattuopetusta seurakuntatalolla klo 18: “Armo kasvattaa hyviä hedelmiä”, Ismo Haapanen. Messu kirkossa klo 10. Lastenohjaaja Terhi Härmä ja nuorisotyönohjaaja Jaana Lehtolahti kertoivat syyskirkkohetkessä enkeleistä. KESKEINEN OSA SEURAKUNNAN TOIMINTAA Lapsi- ja perhetyö haiskasvatusta uskontokasvatuksessa. Uusia vauvoja käydään tervehtimässä seurakunnan ja kunnan perhetyöntekijän toimesta. Mukana on rotinakassit, joiden sisältöön ovat osallistuneet myös - Tämä syyskirkkohetki on jo perinteinen tapah- paikalliset yritykset ja yhteisöt. Viereilulla kerrotaan tuma. Kirkkohetki kestää parikymmentä minuuttia ja lapsiperheille tarjottavista palveluista. keskeistä on puhua lapsille lasten kielellä, kirkkoherra - Samalla kutsutaan mukaan toimintaan ja meillä Pekka Tuovinen kertoo. onkin perhekerhossa nelisenkymmentä Kirkkohetkeen on ryhminä kutsuttu perhettä. Se on oikeastaan ainoa paikka”Perhekerhossa esimerkiksi kunnassa toimivat päiväkokunnalla toimiva vertaisryhmä pienten on mukana tiryhmät. Yhteistyö kunnan perhetyön lasten perheille eikä seurakuntaan kuunelisenkymmentä kanssa on tiivistä ja alkamassa on esimerluminen ole edellytys osallistua kerhoon, perhettä.” kiksi mentorointitoiminta, jossa seuranuorisotyönohjaaja Jaana Lehtolahti kerkunnan henkilökunta tukee kunnan vartoo. Lapsi- ja perhetyö ovat keskeinen osa seurakunnan toimintaa. Viime viikolla kokoonnuttiin yhteiseen syyskirkkohetkeen. SYKSYN KONSERTTEJA: LA 2.11. Hartaat sävelet siunauskappelissa klo 18. Marja Turu, kantele. KE 27.11. Kuopion konservatorion Suonenjoen yksikön konsertti seurakuntatalolla klo 18. SU 3.12. Sisä-Savon kansalaisopiston ja Rautalammin seurakunnan yhteinen lasten ja nuorten konsertti kirkossa klo 18. SU 22.12. Lauluyhtye Rajallisten (sisäsavolaisia muusikoita) joulukonsertti kirkossa klo 18. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. 10 www.rautalamminseurakunta.fi Rautalammin seurakunnan työntekijät diakoni Antti Kaipiainen, nuorisotyönohjaaja Jaana Lehtolahti, kanttori Kaisa-Liisa Pirkkanen, talouspäällikkö Tuula Manninen, seurakuntamestari Tero Jalkanen, lastenohjaaja Terhi Härmä, lähetyssihteeri Marja-Leena Pöyhönen, nuorisotyönohjaaja Helena Korhonen, seurakuntapastori Suvi Iso-Herttua ja kirkkoherra Pekka Tuovinen. TYÖ ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA Rautalammin seurakunnassa töitä tehdään kymmenen työntekijän voimin. Vaikka jokaisella on omat erityisalansa, on pienessä seurakunnassa rohkeasti tartuttava niihinkin töihin, jotka eivät varsinaisesti kuulu omalle vastuualueelle. - Jokaisella on oma vastuualueensa. Emme kuitenkaan ole joukko spesialisteja, vaan jokaisen on toimittava yhdessä muiden kanssa, kuten orkesterin soittajienkin, kirkkoherra Pekka Tuovinen kertoo. LAURA MALMIVAARA Ihmisenä täyttä rautaa Teksti: Toini Imponen Rautalammin oma poika on viimeistään nyt nimensä veroinen – täyttä rautaa. Vasen reisi ja vasen kyynärvarsi on raudoitettu. Oikeassa nilkassa on ruuvit. Puolitoista vuotta sitten häntä leikattiin irti Rengossa täysin romuttuneesta kolariautosta. Rautainen rautalampilainen on toipunut herkkään iskuun uudessa kirjassaan. Kari Hotakainen kiittää vuolaasti rautalampilaisia saamastaan tuesta. Pitäjän omaa poikaa ei unohdettu vaikealla hetkellä. Monet enkelit olivat lennossa. - Kortteja, toivotuksia ja lohdutusta on tullut ihan hirveästi. Olette eläneet mahtavasti mukana. Kannustus ja tuki on tuntunut hyvältä, Kari lähettää kiitoksia kotipuoleen. Rautalampi on ollut kirjailijalle tärkeä tankkauspaikka erityisesti onnettomuuden jälkeen. - Käyn äidin ja isän luona säännöllisesti. Nyt piti tulla Pestuumarkkinoille, mutta nämä uuden kirjan ilmestymishulinat siirsivät reissua parilla viikolla. ELÄMÄLLE VELKAA Kari Hotakainen kävi rajalla. Hän astelee sulavasti lavalle Kansallisteatterin Prosak-klubin kirjailijaillassa. Sama sarkastisen humoristinen Hotakainen, mutta silti uusi. Onnettomuus muutti elämän ja uusimman kirjan suuntaa. Omakohtainen kokemus toi sisältöön terävyyttä. - Alkuperäisenä teemana oli kirja palvelutalosta ja yhteisten verovarojen käytöstä. Tämä oman elämän irvokas käänne muutti palvelutalon sairaalaksi. Nyt tekstiin tuli enemmän riemua ja vihaa. Karastui, antoi palaa kunnolla, Kari kuvaa onnettomuuden vaikutusta tekstiin. ”Luonnon laki” on ilmestynyt. Kari jännittää uuden kirjan vastaanottoa kuin esikoiskirjailija. - Se oli niin lähellä, etten kirjoita enää yhtään mitään. Kirjoittaminen ei ollutkaan enää itsestäänselvyys. Pelkäsin kävelenkö koskaan, kuntoudunko ennalleen. Muu pelko tuli vasta sen jälkeen. Piti opetella, miten kirjoitettiin. En ollut käynyt työhuoneella moneen kuukauteen. Sairaalassa psykiatri ilmestyi sängynlaidalle lievittämään traumaa. Hän kannusti Karia jatkamaan kirjoittamista: -”Olet sen elämälle velkaa”, niin se sanoi, Kari naurahtaa. - Halusin kirjoittaa, kuin en olisi kirjoittanut koskaan ennen - eri miehenä, mutta lukijathan sen lopulta päättävät. Olin epävarma, osaanko kirjoittaa kaikki onnetto- muuden ja sairaalan kokemukset - välittää ne tuntemukset, joita monilla ihmisillä on. YKSITYISESTÄ YLEISTÄ Kritiikki on ollut kiittävää: Kirkastunutta ja selvää ajattelua nyky-Suomesta ja hyvinvointivaltiosta (Yle), Hotakaisen lause taas on parasta suomalaisessa kirjallisuudessa ”Vanhus on paperilla kevyt, lattialla raskas” (Aamulehti), Onneksi Hotakainen jäi eloon. Ihmisenä ja kirjailijana (Turun Sanomat). - Se oli suuri helpotus. Kirjaa ei koskaan pitäisi kirjoittaa kahdesta syystä: omakohtaisuus ja ajankohtaisuus. Tässä ne nyt molemmat ovat, kieleen kuorrutettuna ja mielikuvitukseen marinoituna. Kieli on kirjailijan tärkein työkalu: pukea sanoiksi se, minkä vaistoaa ja aavistaa, Kari kertaa viimeisintä työprosessia. Kari on aina arvostanut hoivatyöntekijöitä. Erityisesti tässä kirjassaan hän haluaa antaa äänen sairaan- ja omaishoitajille, jotka tekevät raskasta työtä törkeällä palkalla. Onnettomuudesta toivuttuaan Kari on vienyt hoitajilleen sairaalaan kakkuja ja uunituoreen kirjansa. Kirjailija-illan päättyessä tuttu hahmo saa Karilta nimikirjoituksen teokseen ja lämpimän halauksen. - Suurin kiitoshan tuli äsken tuossa. Siinä kävi minun hoitajani Malmin sairaalasta. Hän oli tosi kiitollinen, että joku kirjoittaa sairaanhoitajien vaativasta työstä. Sitä ei kirjallisuudessa ole paljoa kuvattu. HYVINVOINTIA JAKAMAAN Kieli on ”Luonnon laissa” suorastaan rikastunut. Hotakaismainen huumori pursuaa edelleen rivien välistä, mutta sanomiseen on tullut uutta herkkyyttä, runollisuutta. Karille on tärkeää, että runoilijan tausta pilkottaa proosatekstistä; persoonat ja kieli vaihtuvat ilman välimerkkejä. - Unelmana oli kirjoittaa törkeän herkkä kirja. Halusin myös kuvata, kuinka paljon hoitajat tarvitsevat huumoria jaksaakseen työssä. Kipupotilaalla saa hermo pet- Kari Hotakainen lähettää lämpimiä terveisiä rautalampilaisille saamastaan tuesta. Viestin välittää entinen rautalampilainen ja jutun kirjoittaja, Toini Imponen. tää, mutta hoitajalla ei koskaan. Karin kirja suuntii myös Suomen tulevaisuutta. Se haluaa herättää keskustelua hyvinvointivaltion säilyvyydestä ja säästöistä. Kirjailija patistaa hyväosaista keskiluokkaa säästötalkoisiin. - Eri alan ihmisiltä kysyttiin Hesarissa, mistä säästäisitte. Kaikki halusivat leikata, mutta ei ”meidän alalta”. Olen joskus saanut yhteiskunnan apua, mutta nyt hyväosaisena ihmettelen, miksi minulle tulee kaikki nämä etuisuudet, vaikka en niitä välttämättä tarvitse? Hyväosaisen keskiluokan ongelma on se, että ne tarjoavat peiliä naapurille, vaikka se pitäisi kääntää itseensä, Kari puuskahtaa. Hotakaisen lyhyempään eloonjäämisoppiin kuuluu yksi lepopäivä viikossa, kirjoittamista, kävelyä, lukemista, uimista ja kuntosalia. Kepit on heitetty nurkkaan, mutta vasen jalka on vielä heikompi toista. Kuntoutumisensa Kari näkee vaihtotaloutena parhaimmillaaan. - Yhteiskunta on tehnyt verovaroilla hirvittävän ponnistuksen eteeni. Velvollisuuteni on kuntoutua ja palata iloiseksi veronmaksajaksi, hän virnuilee ja vakavoituu sitten. - Elämä on myös lahja. Sain muistutuksen, että päivät ovat rajatut. 11 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA VANHUSTEN VIIKON TEEMANA ON TÄNÄ VUONNA HYVIÄ VUOSIA Keskiössä ikäihminen KIRJASTON KILPAILU KANNUSTI LUKUHARRASTUKSEN PARIIN Rautalammin kirjastossa järjestettiin kesän aikana perinteiseen tapaan Lukevin lomalainen -kilpailu, jonka tarkoituksena on innostaa lapsia lukuharrastuksen pariin kesäloman aikana. Lukuaikaa oli kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kilpailuun saivat osallstua luokkien 0-6 oppilaat, mukaan luettuna kesärautalampilaiset. Luettu sivumäärä ratkaisi kunkin ikäluokan voittajan. Kilpailuun osallistui yhteensä 11 alakouluikäistä. 12-vuotiaiden sarja: Matti Urtiainen 12.767 sivua, Ida Vepsäläinen 7.634 sivua. 10-vuotiaiden sarja: Sofia Liimatainen 5.778 sivua, Hiski Hirvonen 1.292 sivua. 9-vuotiaiden sarja: Kalle Vepsäläinen 5.335 sivua, Valeria Salmi 1.411 sivua, Katja Loivarinne 159 sivua. 8-vuotiaiden sarja: Henna Rossi 9.262 sivua, Anni Lindsberg 706 sivua, Timo Vartiainen 112 sivua. 7-vuotiaiden sarja: Jemina Herranen 785 sivua. Kaikille ahkerille lukijoille on toimitettu kirjapalkinto. Vanhusten viikolla esille nostetaan ikäihmisten hyvinvointi. Viime vuonna teemana oli sukupolvien kohtaaminen. Touhulan lapset olivat tuolloin ulkoilemassa yhdessä Palvelukoti Pauliinan ja päivätoiminnan väen kanssa. Vanhusten viikko on valtakunnallinen teemaviikko, jota on Suomessa vietetty vuodesta 1954 lähtien. Rautalammilla osana teemaviikkoa järjestetään Tuuppauspäivä ikääntyville. Tuuppauspäivä on osa Ikäinnovaatio 2012-2014 -hanketta, jossa luodaan toimintamalleja ikääntyvien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittymiseen. - Hankkeen tarkoituksena on aktivoida eläkkeelle jääviä. Meillä Rautalammilla mukaan Tuuppauspäivään on pyydetty yhdistyksiä ja yrityksiä, vanhuspalvelujohtaja Terttu Härkönen kertoo. Vanhusten viikolla esille nostetaan vanhusten asiat muutenkin. Ohjelmaa on järjestetty miltei viikon jokaiselle päivälle. Viikko alkoi jumalanpalveluksella sunnuntaina, eilen ohjelmassa oli senioreiden ul- koilupäivä urheilukentällä. Viikon suosituimpiin tapahtumiin on monena vuonna kuulunut päivätanssit, jotka tänä vuonna järjestetään vanhusten viikon juhlan yhteydessä palvelukotien asukkaille. Tuuppauspäivässä torstaina esitellään esimerkiksi ikäihmisten perhehoitoa, jollaiselle kunnassa olisi kasvava tarve. - Perhehoidon lisäksi meillä on huutava tarve löytää vanhuksille sopivia vuokra-asuntoja kirkonkylästä, Härkönen kertoo. Kotihoidon ohjaaja Kyllikki Kemppainen kertoo pitkien välimatkojen syrjäkylille olevan haaste kotihoidolle. Hän toivookin, että esteettömistä vuokra-asunnoista ilmoitettaisi kuntaan aktiivisesti. Alkamassa on myös Kirkkotien rivitalojen kunnostaminen ikäihmisille sopiviksi sekä pienryhmäkodin perustaminen. VANHUSTEN VIIKON OHJELMAA RAUTALAMMILLA TI 8.10. Kyllikki Kemppainen, Terttu Härkönen ja Anne Nieminen. - Myös päivätoiminnalle on paljon kysyntää, ja se onkin saamassa lisää tilaa Palvelukoti Pauliinan yhteyteen, palveluasumisen vastaava sairaanhoitaja Anne Nieminen kertoo. Laajennus mahdollistaisi päivätoiminnan järjestämisen neljänä päivänä viikossa nykyisen kolmen sijaan. Päivätoiminta palvelee tällä hetkellä 20 vanhusta mutta tarve olisi suurempi. Päivätoiminta on keskeisessä osassa esimerkiksi omaishoitajien vapaapäivien järjestämisessä. Terveyttä ja hyvinvointia ikääntyessä: TUUPPAUSPÄIVÄ torstaina 10.10. klo 10 - 13.30 kunnanviraston valtuustosalissa Klo 10 Näytteilleasettajat esittäytyvät. Tarjolla verenpaineen mittausta, arpajaiset ja perinnerieskan maistajaiset. Ikäinnovaatio-hanke tarjoaa kahvin ja pullan! Klo 10.15 Perhehoidon esittelyvideo; Vanhusten perhehoidon voima -hankkeesta mukana Mari Pirinen ja Tuija Raitalainen. Klo 10.30 - 13.30 Rautalammin kotihoito, Osuuspankki ja apteekki esittäytyvät videoyhteyden kautta valtuustosalissa. Lisäksi asiaa liikenneturvallisuudesta, paikalla ovat Elsa Paronen ja Katja Ropponen Itä-Suomen yliopistosta Ikäinnovaatio-hankkeesta ja diasarja ikääntyvien ihmisten arjen turvallisuudesta. 12 VAPAA PÄÄSY! TERVETULOA! SPR:n Ystäväntupa auki klo 1215. Vieraana Kalevi Poimala klo 12-14 aiheenaan: Mistä runoni ja tarinani syntyvät? KE 9.10. Vanhuus ja viisaus - vanhuus eri kulttuureissa -luento Puroniemessä. Luennoitsijana Isä Johannes. Yhteiskuljetus, lähtö kunnanvirastolta klo 11.30 ja paluu klo 14. Palveluasumisen vanhusten viikon juhla / tanssit Kyllikissä klo 14, esiintyy Partti Duo Pieksämäeltä. Palvelukotien asukkaille. TO 10.10. Tuuppauspäivä kunnanvirastolla klo 10 - 13.30. Kts. lisätietoja sivun alalaidasta. SU 13.10. Liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkossa ja kirkkokahvit klo 10. Jumalanpalvelus Rautalammin kirkossa klo 10. AAMUKAHVIT Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. HUB RAUTALAMMIN TILOISSA perjantaina 25.10. klo 9.00 Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta. Yrittäjien ilta RAUTALAMMIN MUSEOLLA tiistaina 12.11. klo 18 Teemana palveluiden ja kylänraitin ilmeen kukoistaminen tarinoita hyödyntäen. TERVETULOA! Tapastarjoilu. Järjestää Elinkeinotoimi Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen ÄmSee Raatalampi kutsuu mopoista ja moottoripyöristä kiinnostuneet nuoret mukaan kerhotoimintaan. ÄmSee Raatalampi käynnistelee nuorisotoimintaa ÄmSee Raatalampi esittäytyi hiljattain nuorisotiloilla. Tarkoitus on viritellä mopokerho-toimintaa yhteistyössä kunnan kanssa. - Voitaisi esimerkiksi alkaa rakentamaan mopoa tai moottoripyörää talven aikana, yhdistyksen restentti Markku Tuutti kertoi paikalla olleille nuorille. Mahdollista on myös omien pyörien korjaaminen. Alustavasti kerhon kokoontumispaikaksi on kaavailtu Matti Lohen koulun metallityön luokkaa. - Siellä saataisi nostettua pyörä pöydälle ja maalaustilakin olisi käytettävissä, Tuutti kertoo. Rautalammin kunnan vs. vapaa-ajansihteeri Anni Pihl on innoissaan siitä, että yhdistykset lähtevät mukaan nuorisotyöhön. Hän kertoo, että yhteistyötä on viritteillä myös Rockmuusikoiden kanssa. Tarkkaa aikataulua toiminnan alkamiselle ei vielä ole, alustavasti on kaavailtu että kerho kokoontuisi joka viikko. Kerhosta kiinnostuneiden kannattaa seurata tiedotusta ÄmSee Raatalammin kotisivuilla osoitteessa www.amseeraatalampi.fi. www.rautalampilehti.fi IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita KAIVINKONETYÖT 040 705 1586 Sami Lehmonen 10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla Koneurakointi Sami Lehmonen 040 705 1586 040 027 8075 Rautalampi Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B 77700 Rautalampi Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00 Puh. 050 305 6515 Jari Pietiläinen 040 581 8771 [email protected] Tero Hiltunen 040 149 0123 [email protected] JT PARKETTITYÖT • Hionta, lakkaus, petsaukset • Asennus- ja korjaustyöt • Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit • Asuntoautovuokraus Kilpailusta kerrottiin koululaisille maanantaina 16.9. Soita Jarmolle 040 715 5625 MATTI LOHEN YLÄKOULULLA KÄYTÖSTAPAKILPAILU Matti Lohen koululla alkoi kolmisen viikkoa sitten kuukauden kestävä käytöstapakilpailu, joka on osa koulun tapakasvatusviikkoa. Neljän viikon ajan luokat keräävät plus-pisteitä, joita on mahdollista ansaita hyvällä käytöksellä niin oppitunneilla kuin välitunneillakin. Kilpailun viimeinen viikko käynnistyi eilen maanantaina. Rehtori Arvo Leskisen mukaan kaikki luokat ovat ansainneet pisteitä, ja jokaisella on vielä mahdollisuus voittoon, josta palkintona on pitsat koko luokalle Ravintola Mortonissa. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Asemakatu 11 77600 Suonenjoki (017) 513 652 OSTETAAN / NOUDETAAN • Rauta- ja peltiromua • Autot, maatalouskoneet ym. • Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) • Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, 77700 Rautalampi 0400 954 814 Ympäristöluvan omaava yritys 13 Kyliltä kuultua: Anna Liisan Helsingin matka Anna Liisan siskon poika Kalle oli muuttanut Helsinkiin 1920-luvun lopulla. Siellä hän oli ollut muun muassa kivityömiehenä eduskuntatalon rakennustyömaalla. Käydessään lomalla kotiseudullaan Suonenjoen Pörölänmäellä hän tapasi tätinsä Anna Liisan, joka kiinnostui kovasti Helsingistä. ”Tule käämään Helsingissä, nii minä näätän sinulle kaapunkia”. Kalle kirjoitti paperilapulle osoitteensa ja antoi sen tätinsä käteen. Itsenäisen torpan emännälle Anna Liisalle vahvistui tunne, että Helsinki on nähtävä. Pari vuotta hän säästeli matkarahoja ja oli valmis lähtemään matkalle. Hän päätti yllättää Kallen ilmoittamatta etukäteen tulostaan. Viemisiksi hän leipoi ison kalakukon ja pari leipää. Kapsäkkinsä kanssa hän käveli Heimolan (nyk. Suonteen) pysäkille ja nousi junaan. Helsingin rautatieasemalla 59-vuotias Anna Liisa laskeutui junasta kapsäkkeineen ja katseli ympärilleen. Pienen matkan päässä seisoskeli miesporukka. Anna Liisa käveli äärelle ja kysäisi: ”Missähä tiällä assuu Kalle Vilihelmi Hirvone?” Joukosta eräs mies kysyi, että missähän sen Kallen pitäisi asua. ”Pasilassa. Tässä on osote”, sanoi Anna Liisa ja antoi paperin miehelle. Miehen kasvot levisivät hymyyn. ”Minä tunnen sen Kallen, asun siinä lähellä. Minä vien teidät perille”. Noustiin raitiotievaunuun. Se kulki pitkän matkan Eläintarhan urheilukentän kohdalle. Siinä vaihdettiin vaunuun, joka vei kohti Pasilaa. Anna Liisa ehti jo ajatella, että mihinkähän minua oikein viedään. Pasilassa eräällä pysäkillä laskeuduttiin kyydistä. Mies vei reissulaisen kapsäkkeineen Kallen asunnon ovelle. Kalle sattui olemaan kotona ja avasi oven. Hämmästyneenä hän torui Anna Liisaa siitä, että tämä ei ilmoittanut tulostaan. Kysyi vielä, että miten osasi tulla perille. ”Tuo mies ties asemalla, missä sinä asut, ja toe tänne”. Muutaman päivän ajan Anna Liisa näki Helsinkiä Kallen ja tämän vaimon kanssa. Kotiin palattuaan hänellä oli paljon ihmeellistä kerrottavaa. Ja yksi ihme hänestä oli jälkeepäin myös se, että Luoja oli järjestänyt hänelle asemalle hyvän matkaoppaan perille. Aarne Hirvonen kuuli tarinan Anna Liisan matkan vaiheista äidiltään 1950-luvulla. Aarne Hirvonen Myymäläauto Kesälomalla Aitoossa ollessani pyöräilin hakemaan Luopioistentien risteyksessä olevasta postilaatikosta Hesaria. Mahtava jyrinä alkoi kuulua Pälkäneen suunnasta ja kuvittelin jo Parolan poikien Pasilla siellä painavan. Eipä aikaakaan, kun tietä myöten mennä rohelsi parasta vauhtiaan aitoolainen myymäläauto. Näky oli komea ja nopeutta ainakin 70 kilometriä tunnissa, mentiin siis suorituskyvyn äärirajoilla. Mieleni oli hyvä, sillä havaitsin tutun kaverin yli viisi vuotta sitten alkaneen kokeilun edelleen olevan voimissaan. Luopioisten sivukylien kauppakuolemat synnyttivät tarpeen tämmöiselle liiketoiminnalle ja Aitoon ideanikkarit panivat aivonystyränsä hyrräämään. Miehet ottivat kouriinsa ison jakoavaimen, pakkelipurkin sekä maalipensselin. Nyt kone pienen suostuttelun jälkeen murahtaa käyntiin kuutena päivänä viikossa ja taajamien ulkopuolella asustelevat taikka lomailevat saavat halutessaan mitä vaan. Näin olen ymmärtänyt. Siis etukäteen tilattuna myös muuta kuin hyllytavaraa. Kesällä kyselin tilanteesta. Asiakkaita kuulemma on sen verran, että kannattaa vielä pitäjää kiertää. Ensimmäinen myymäläauto rakennettiin Rautalammin Osuuskaupalle vuonna 1957 vanhan Ford Rhein-kuorma-auton alustalle. Parhaimmillaan liikkuvia kauppoja ajeli paikkakunnalla vuonna 1970 yhteensä kuusi. Niitä oli Osuuskaupalla, Kansanvoimalla, Hotakaisella, A.J. Väänäsellä ja kerkonkoskelaisella A. Turusella. Tietyillä aikaväleillä jopa kaksi autoa kauppaliikettä kohti. Vuonna 1962 kuollut isäni oli Rautalammin Osuuskaupan toimitusjohtaja. Niinpä minulle tulivat tutuiksi kaupan makasiinit, varastot, kauppahuoneet ja tietenkin myymäläautot. Niitä oli kaksi ja ajoa piisasi molemmille. Seurasin kuusivuotiaan innolla tarkkaan, miten autot illalla täytettiin var- 14 Uutiset suoraan omalle Facebooktai Twitter-sivulle! haista aamustarttia silmälläpitäen. Jäntin Sakun ja toisen kuskin lähdettyä kotiin alkoi osaltani jännittävin vaihe prosessissa. Asetin kuuden tuuman rautanaulat pystyyn takarenkaita vasten olettaen, että pyörän pyörähtäessä eteenpäin terä sutkahtaa kumin läpi. Pettymykseni oli suuri, kun joka aamu löysin naulani hiekkaan painuneena ja autot illalla rantautuivat makasiinille ehyinä. Kesämökillemme oli kirkolta matkaa seitsemän kilometriä ja myymäläauto pysähtyi Konneveden suuntaan ajaessaan kolmesti viikossa Koivulan tienhaarassa. Kun meillä ei henkilöautoa ollut, kesät elettiin aika lailla liikkuvan kaupan ostoksilla. Ison tien varteen lähdettiin mielellään. Suu oli jollakin tavoin makeana takaisin rantaan kävellessä. Illalla keitettiin lenkkimakkaraa. Isä suututti minut monesti kertomalla ruokaa vielä olevan. Tarjolla oli isän sanassa persmarjat, kaksi pientä pallukkaa, jotka rautaniitti erotti varsinaisesta lenkistä. Henkilöautojen lisääntyessä liikkuvat kaupat alkoivat menettää merkitystään siinä missä osuuskaupan ja muiden liikkeiden sivumyymälät, joita niitäkin oli silloisessa kotipitäjässäni toistakymmentä. Savosta lähdin maailmalle 16-vuotiaana ja asuinpaikoillani minulla ei myymäläauton tarvetta ollut. Perheemme muutti vuonna 1983 Vantaan Koivupäähän. Se oli idyllinen kylä kolmisen kilometriä Kehä kolmosen pohjoispuolella, vähän yli sata taloutta ja melkein pelkästään 60-luvun alkupuolella rakennettuja omakotitaloja. Yksikään taloista ei ollut samanlainen ja kun ne vielä oli sijoiteltu isoille tonteille miten sattuu, näkymä oli erikoinen mutta samalla maalaispojan silmää miellyttävä. Kylällä oli ollut kauppa, mutta se oli lopetettu kannattamattomana. Sen www.facebook.com/ rautalampilehti sijaan myymäläauto vieraili Koivupäässä jokainen arkipäivä. Asiakkaita riitti mukavasti, kun lähimpään taajamaan oli matkaa noin kolme kilometriä. Julkinen liikenne kiersi kylämme ohi pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta tehokkaasti, joten jokaiseen talouteen piti hankkia vähintään yksi auto. Liikkuva kauppa alkoi tyrehtyä, mutta käsitykseni mukaan tuo palvelu pelaa vielä tänäkin päivänä Vantaan pohjoisissa osissa ja Nurmijärvellä. Mökin hankittuamme kaksi vuosikymmentä sitten panin mielissäni merkille Lahdesta päin ajettaessa ennen Pälkänettä kyläkaupan, minkä pihalla seisoi tuttu vekotin. Viimeisessä kastetoimituksessa lapselle oli osunut kuvaavin mahdollinen nimi: Automarket. Nyt myymäläauto toimii kiertävänä lihakauppana. Kyläkauppa laittoi ovensa kiinni vuosi sitten. Ruikonperän multakurkku Jaakko Teppo kertoi 80-luvun alussa tällaista tarinaa. Ruikonperä oli keskioluesta kuiva kunta noihin aikoihin, kaljaa ei siis saanut myydä kunnan alueella. Kolme juopohkoa veljestä asusti rantamökkiä. Kapean järven toisella puolella on Pielaveden kunta, missä keppana oli vapaata kauppatavaraa. Eräänä aamuna veljekset heräsivät kohtalaisessa krapulassa ja totesivat juomien tyystin loppuneen. Yksi miehistä havaitsi myymäläauton pysähtyneen vastarannalle. Kiireesti pantiin tyhjät pullot kassiin ja pariairokaksikko oli valmis. Urheiluseura tunnettiin nimellä Nesteen Noutajat. Puolen tunnin kuluttua parivaljakko palasi tuohtuneena, löi tyhjät pullot pöytään ja toinen sanoi: ”Jumankauta, kirjastoauto!” Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. www.twitter.com/ rautalampilehti Päätoimittajan palsta Ruokaa jopa omalta kylältä? Jokainen toivoo, että saisimme pitää täällä ainakin ne kaupat ja palvelut, jotka meillä nyt on. Jokainen myöskin varmasti tietää, että ainoa keino säilyttää ne, on niiden käyttäminen. Yksinkertaista ja selkeää. Ostamalla omalta kylältä voi tehdä pienen sankariteon ja olla osaltaan turvaamassa työpaikkojen säilymistä. Pidemmällä tuotantoketjussa ovat tuotantolaitokset, kuljettajat ja alkutuottajat, jotka niin ikään saavat oman osansa tuotteen hinnasta. Siihenkin osaan kuluttaja voi vaikuttaa, mutta se vaatii jo enemmän viitseliäisyyttä kuin valinta lähikaupan ja kaupungin automarketin välillä. Elintarvikepakkauksiin toivotaan entistä selkeämpiä merkin- töjä tuotteiden alkuperästä. Pääasiassa puhutaan alkuperämaasta, mutta samoilla merkinnöillä voisi kertoa paljon tarkemminkin ruuan alkuperästä. On ollut hauska huomata, että joissakin lihapakkauksissa näkyy jo tila, jolta liha on peräisin. Ruuan käyttäjällä on siis mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin alkutuottajan osa tuotteen hinnasta päätyy. Se on yleensä helppoa, jos tuottaja toimittaa tuotteet kauppaan ilman välikäsiä, mutta alkuperän toivoisi olevan jäljitettävissä myös silloin, kun välissä on elintarviketeollisuus. Iiro Lyytinen päätoimittaja Rautalampilehden kamera kiertää uvassa vuotista toimintaansa. Yhteisk Rautalammin Martat juhlivat 50kkari, ajajäsen Eila Hokkanen, Kerru Kou kaikki juhlassa muistetut: perust äläinen, en, Tuula Manninen, Jaana Häm Ritva Jaamalainen, Hilkka Hirvon joka oli sati, Marjatta Tuure ja Kielo Elo, perustajajäsen Marjatta Larilah den juonsi isuu saaneen Martta-virren. Tila noittanut juhlassa ensiesityksen ala Leena Jalkanen. Kuva: Jouko Pisp n oottoripyörä vieraili 14 m i p m , la at ta iv aa to ÄmSee R Asukkaat ker tinharjussa. ääseen asti, voimin Kuu odottaa kev si ai tt al m än lleen tulla etteivät millä n luvannut jä o i p m la ta ee Raa u myös jolloin ÄmS a on toivott u il ra ie V . le ilijät aikal oottoripyörä pyörineen p m n se ai ll se ntaan, ja rjestää. Hermanninra t keväällä jä ee n n va lu ovatkin olivat tänä ngit ja piiat re at av tt ta Pes opettajia ja piston tunti o is la sa an k vuonna a. henkilökunta kinoilPestuumark dytti la lapsia viih allon A o taikuri Sim Box. i Jokeri Poker ä penkkiriviä täyttyi viime torstaina viimeist Matti Lohen koulun liikuntasali tiellä -konisten toteuttamaa Satumetsän myöten kuulemaan alakoulula retkirahaskka luo t kartuttivat oppilaiden serttia, jonka lippu- ja puffettitulo monipuoiin tuja hahmoja ja yleisölle tarjoilt toa. Lavalle kipusi saduista tut balettiin. asta rockista herkkään joutsen linen kattaus esityksiä vauhdikka Kuvat: Panu Nyyssönen Rautalampilehti 10/2013 Painos: 10.000 kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki pilehti.fi ww.rautalam w a: vi u ak in Lisää markk Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie 13 77700 Rautalampi [email protected] Päätoimittaja: Iiro Lyytinen 050 536 5570 [email protected] Myyntipäällikkö: Marja Kämppi 040 669 2250 [email protected] Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero 040 487 1203 [email protected] 441 895 Painotuote 15 16
