7 4 16 19 s. 12-13

Transcription

7 4 16 19 s. 12-13
Nro 9 • Syyskuu 2013 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 7. vuosikerta
VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI
4
Pestuumarkkinoiden
ohjelma
Missä hän on nyt?
7
16
19
Lukiot mittelivät
soutuherruudesta
Rautalampilaisten
pestuumuistoja
Jukka
Puranen s. 12-13
KY
NE
I
Ä
L
LÄ
N
12.000
PESTUUNUMERO! PAINOS
KAPPALETTA
2
Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen
LYHYESTI
Pieksämäen Teatteri vierailee
Rautalammilla
Pieksämäen Teatteri vierailee
Rautalammilla perjantaina 20.9. Musiikkinäytelmä Mies ja tango esitetään
Työväentalolla kello 14 ja 18.
Musiikkinäytelmä on hauskan rehellinen tarina miehen koko elämänkaaresta, jossa lyhyiden kohtausten
ja tangojen avulla hahmotellaan miehen elämän perustekijöitä - unelmia
ja todellisuutta.
Liput esitykseen maksavat 15 euroa.
Ulkoliikuntapaikkojen
urakoitsijat valittiin
Sepon Kalusteen valmistamat sohvat ovat moduulirakenteisia. Halutessa on mahdollista valita sohvan eri osiin
pehmusteet siinä kohdalla eniten istuvan mieltymysten mukaan, Ismo ja Tuula Noronen kertovat.
RAUTALAMPILAISTA LAATUTYÖTÄ
Sepon Kalusteen sohvat
Sohvakalusteet on Sepon Kalusteella mahdollista valmistaa sentilleen
huoneen mittojen mukaiseksi ilman,
että sillä on vaikutusta kaluston hintaan.
Rautalammilla toimiva huonekalutehdas Sepon Kaluste panostaa suomalaisuuteen, laatuun ja allergiaystävällisyyteen.
Myös tuotekehitystyö tehdään omassa talossa.
- Meidän kalusteet tehdään rungosta
alkaen itse. Puu on Rautalammin lähiseudun mäntyä, toisin kuin ulkomaalaisissa
lastulevytuotteissa. Siitä huolimatta hinnat
ovat mielestäni varsin kilpailukykyiset,
yrittäjä Ismo Noronen kertoo.
Puu luonnonmateriaalina on jo itsessään allergiaystävällinen ja myös yrityksen
käyttämä vaahtomuovi on allergiatestattua, eikä sen valmistuksessa ole käytetty
freonia. Lisäksi Sepon Kalusteella säilytetään kaikkien valmistettujen sohvien kaa-
vat, joten uudelleenverhoilu myöhemmin
on varsin paljon uutta sohvaa edullisempi
ratkaisu.
Vitostien varren suurta sinistä huonekaluketjua Ismo Noronen ei pidä uhkana,
vaan pikemminkin mahdollisuutena siihen, että ihmiset innostuisivat enemmän
sisustamisesta.
- Niin kävi aikanaan Etelä-Suomessakin. Kalustekauppiaat pelkäsivät Ikeaa valtavasti, mutta kävi toisin. Kaikkien myynti
nousi kun ihmiset innostuivat sisustamisesta, Noronen kertoo.
- Myös konsepti on hyvin toisenlainen. Meiltä asiakas saa valmiin, omien toiveiden mukaisen tuotteen eikä kasaustyötä
ole siirretty tehtaalta asiakkaan tehtäväksi.
MUUTTO KUOPIOSSA
HUONEKALUKESKITTYMÄÄN
Sepon Kalusteen Kuopiossa toimiva tehtaanmyymälä muuttaa lokakuun alussa
Leväsentien varteen huonekalukaupan
keskittymään.
- Saamme isommat tilat yhdessä
kerroksessa, mikä helpottaa myyjiemme
työtä. Toisaalta asiakkaat ovat vuosien
saatossa myös tottuneet liikkumaan sinne
suunnalle kalusteostoksille, vaikka toisaalta onkin sääli lopettaa myymälä keskustassa, Noronen pohtii.
Kuopion toimipiste on Rautalammin
huonekalutehtaalle erittäin tärkeä, sillä 80
prosenttia Kuopion tehtaanmyymälässä
myydyistä tuotteista on valmistettu Rautalammilla.
AVOIMET OVET
PESTUUMARKKINOILLA
Sepon Kaluste on vuosien ajan tarjonnut
asiakkailleen pullakahvit pestuumarkkinalauantaina. Tuolloin on mahdollista myös
tutustua tehtaaseen.
- Tervetuloa tutustumaan Savon ainoaan sohvatehtaaseen, Noronen kutsuu.
Rautalammin kunta on valinnut
urakoitsijat ulkoliikuntapaikkoja hoitamaan. Kirkonkylän urheilu- ja tenniskentän, jääkiekko- ja luistinradan,
kuntopolun, latujen ja kirkonkylän
uimaloiden hoidosta vastaa myös jatkossa Rautalammin Liikunta- ja Retkeilypalvelut Halttunen Ky. Halttunen
oli ainoa urakasta tarjouksen jättänyt,
sopimussumma on 54.400 euroa vuodessa.
Kerkonkosken kiekkokaukalon
hoidosta vastaa Jani Hämäläinen. Veroton sopimussumma on 6.000 euroa
vuodessa.
Liikuntapaikkojen hoitosuunnitelma on päivitetty kevään ja kesän
aikana. Urakkasopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 saakka.
Telecenter vahvistuu
Suonenjoella
Suomen Telecenter Oy kasvattaa liiketoimintaansa Suonenjoella.
Tavoitteena on palkata kuluvan syksyn aikana ainakin kymmenen uutta
myyjää.
Suomen Telecenterin mukaan
tilauskirjat ovat täynnä ja lisää volyymia tarvitaan. Rekrytointi on käynnissä ja uusia myyjiä aloittaa jo syyskuussa.
Suomen Telecenter on toiminut
Suonenjoella vuodesta 2008 lähtien ja
se on osa Suomen suurinta telemarkkinointikonsernia TeleForce Oy:tä.
Kuorolta lahjoitus pienille sydänpotilaille
Konneveden seurakunnan Gospelkuoro Grace on lahjoittanut reilun 2.100
euroa Keski-Suomen keskussairaalan
nuorille sydänpotilaille. Kuoro järjesti
kevään ja kesän aikana viisi konserttia
Kivisalmessa ja yhden Hietaman kappelissa Äänekoskella. Viimeisessä Kivisalmessa järjestetyssä konsertissa oli
kaikkiaan yli 120 kuulijaa.
Kahvion ja konserttien yhteydessä
järjestettyjen arpajaisten tuotto lahjoitettiin lyhentämättömänä sairaalalle.
Sairaalassa lahjoitus otettiin vastaan erittäin iloisesti ja varojen kerrottiin menevän sydänlasten viihtyvyyden
parantamiseen.
Kuorojohtaja Alexi Juhanpelto luovutti
kerätyt varat sairaalan edustajille.
3
4
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Leena Jalkanen, Sanna Koponen, Aila Nurminen ja Marjatta Tuure esittelevät tuotoksiaan, jotka tulevat myyntiin Marttojen
lettukahvioon pestuumarkkinoille.
Perinteitä elvyttämässä
Rautalammin Martat juhlivat
yhdistyksen 50-vuotista taivalta Mikkelinpäivänä järjestettävän perhekirkon yhteydessä.
Marttatyyliin juhlavuosi on
kuitenkin täynnä muunkinlaista tekemistä.
- Tässä on patakinnas vanhasta
Marimekko-kankaasta, Aila Nurminen esittelee.
Essuja ja muita tuotteitaan
Martat myyvät yhdistyksensä hyväksi pestuumarkkinoilla, jossa
Martoilla on perinteiseen tapaan
lettukahvio. Muitakin perinteitä
- Teemana on vahvasti ollut yhdistyksessä halutaan vaalia, ja
kierrätys.
Olemmeajatuksena onkin ollut
kin tehneet vanhoista
perinteisen ompelu”Olisiko
useamman
kankaista ja verhoista
seuratoiminnan käynyhdistyksen
essuja. Samalla halunistäminen marttayhmahdollista saada
taan elvyttää essupedistyksen alaisuuteen.
käyttöön yhteiset
rinnettä,
Marttojen
- Ongelmana on
kokoontumistilat.”
puheenjohtaja Sanna
kuitenkin
kokoonKoponen kertoo.
tumistilojen
puute.
Marttojen penkoessa kassejaan Haluaisinkin herättää ajatuksen
paljastuu, että myös monia muita siitä, olisiko useamman yhdistyktöitä on essujen ompelemisen ohes- sen yhteistyössä mahdollista saada
sa syntynyt.
käyttöön yhteiset kokoontumistilat.
- Essuja, leivinliinoja, kylpy- Marttayhdistyksellä on myös paljon
huppuja, huiveja... naiset luettele- tarpeistoa, jolle myös tarvittaisi säivat.
lytystilaa, Sanna Koponen pohtii.
Pitkät perinteet
Ensimmäinen marttayhdistys
perustettiin Rautalammille jo vuonna 1912. Toiminta oli vilkasta ja vuosittain järjestettiin lukuisia kursseja.
Marttoja innostettiin puutarhan perustamiseen ja kanojen kasvattamiseen. Toiminta kuitenkin hiipui vähitellen vuoteen 1929 mennessä.
Toiminta virisi uudelleen karjalaisten siirtomarttojen toimesta
vuonna 1963. Tutun järjestötoiminnan aloittaminen auttoi sopeutumaan uudelle paikkakunnalle.
Hallituksessa istuivat ”kansalaisluottamusta muistutuksitta nauttivat
rouvat Rautalammin kunnasta”.
Marttaliiton vuosittaiset teemat
ovat näkyneet myös Rautalammin
Marttojen toiminnassa. 1970-luvulta
lähtien Rautalammilla on tehty läheistä yhteistyötä muiden yhteisöjen
kanssa. Erityisen läheinen kumppani Martoille on ollut Rautalammin
museo, jonka puistoon 1980-luvulla
perustettu puutarhapalsta on toiminut esimerkkinä myös muille PohjoisSavon martoille.
Emäpitäjä saa oman oluen
Rautalampi saa oman, Emäpitäjä-nimeä kantavan oluen. Oluen on kehittänyt Morton yhdessä
jyväskyläläisen
Hiisi-panimon
kanssa.
Suunnittelussa on hyödynnetty rautalampilaista olutperinnetietoa, joten juomassa maistuu lähitienoilta puitu ruis.
Olut lanseerataan tulevana
viikonloppuna Pestuumarkkinoilla, jossa uutuusjuomaa on saatavilla hanatuotteena Ravintola
Mortonissa sekä Little John -konttiravintolassa markkinaraitilla.
Myöhemmin olut tulee saataville myös pulloihin ja sen on tarkoitus tulla myyntiin myös muihin
rautalampilaisiin ravintoloihin ja
kauppoihin.
Pestuumarkkinoilla pääsee
maistelemaan Emäpitäjäolutta.
5
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Pekka Pöyhönen, Maritta Partanen ja Heikki Pöyhönen esittelevät Nesteen uusia
polttoainemittareita, jotka keräävät tankatessa vapautuvat polttoainehöyryt talteen.
Nesteellä palvellaan paikallisia
ja matkailijoita
AUTOTARVIKEPUOLI
Rautalammin Nesteellä asiakkaita
PIENENTYNYT - UUSIA
palvellaan vuosikymmenten koPALVELUITA TILALLE
kemuksella. Maailma ympärillä
on muuttunut ja huoltoaseman Nesteen myymälästä saa elintarvikkeivalikoima on kovin erilainen kuin den lisäksi autotarvikkeita. Nykyautojen
tekniikka on kuitenkin monimutkaista
1950-luvulla. Perusasiat ovat kuija autotarvitenkin samat. Nesteellä valmistui
kepuoli
on
juuri laaja polttoaineenjakelukenvuosien saatän saneeraus.
tossa pienen”Punainen merkki
kalenterissa tietää tynyt. Tilalle
yleensä
työpäivää.” on kuitenkin
- Kyllähän siinä pitää uskoa olla tu-
6

levaisuuteen. Investointi on mittava sekä
yrityksemme
että paikkakunnan ko”Investointi on sekä
koon nähden,
yrityksemme että
yrittäjä Heikpaikkakunnan kokoon
ki Pöyhönen
nähden merkittävä.”
kertoo.
Va i k k a
mittaripisteiden määrä remontissa pienenikin, tarjonta parani. Kaikkia polttoainelaatuja
voi tankata kortti- ja seteliautomaatilla
päivä- ja yöaikaan. Uusissa mittareissa
on myös kaasun talteenotto, joka imee
tankatessa vapautuvat höyryt säiliöön.
Sieltä uutta polttoainetta tuova säiliöauto imee ne tankkiinsa ja kuljettaa pois.
Polttoainesäiliöiden pintoja tarkkailee
automatiikka, joka havaitsee heti mahdollisen vuodon.
tullut uusia
palveluita. Pikaruokaannokset ovat osa kahvilan valikoimaa,
minkä lisäksi Nesteellä voi asioida myös
Matkahuollon, Veikkauksen ja Alkon tilauspalveluasioissa. Myös Nordean maksuautomaatti löytyy kahvion nurkasta.
- Myyjän pitää hallita aikaisempaa
enemmän asioita, Heikki ja Pekka Pöyhönen tunnustavat.
Sekä Heikki että Pekka kertovat
kasvaneensa sisään yrittäjyyteen, eikä
mieli ole tehnyt lopettaa vaikka seitsemän päivää viikossa auki oleva asema
osansa vaatiikin. Työntekijöitä Nesteellä
on kaikkiaan viisi, viikonloput Heikki ja
Pekka pyrkivät hoitamaan itse.
- Paperihommat olen yrittänyt pitää
käsissäni, joten kyllä ne vapaapäivätkin
välillä siinä menee, Heikki naurahtaa.
www.rautalampilehti.fi
facebook.com/rautalampilehti · twitter.com/rautalampilehti
MISSÄ HÄN ON NYT?
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Suvi Harlin (os. Tuomisto) päätti peruskoulun Rautalammilla
vuonna 1999. Tie vei nuoren naisen opiskelemaan
lähihoitajaksi Pieksämäelle, ja samalla tiellä hän on edelleen.
Parhaillaan hän opiskelee työn ohessa sairaanhoitajaksi ja
haaveilee perheen kanssa paluusta Rautalammille.
- Varmaan viimeiset kolme vuotta olen
Vapaa-aika Suvilla kuluu pitkälle
käynyt melkein kaikissa kesätapahtumis- luottamustoimien parissa, sillä hän on
sa Rautalammilla; ollaan oltu istumassa Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Piekkiviaidalla, pestuumarkkinoilla käydään sämäen ammattiosaston sihteeri, nuorijokaikinen vuosi ja Mortonissa aina, kun sovastaava ja opiskelijavastaava sekä valsiellä on joku hyvä esiintytakunnallisen Super-nuoret
jä, Harlin luettelee.
”Jos jompikumpi saisi -toimiintaryhmän puheen- Pieksämäellä ei käy- töitä Rautalammilta, johtaja. Viime kunnallisdä kun ruokakaupassa ja
niin varmaan ihan vaaleissa hän tuli valituksi
töissä, hän naurahtaa.
ensimmäiseksi varavaltuutosissaan alettaisi
Harlin asuu miehen- suunnitella muuttoa.” tetuksi ja sen myötä perussä ja puolitoistavuotiaan
turvalautakunnan jäseneksi.
Ronja-tytön kanssa Vehmaskylällä, rei- Hän on myös Pieksämäen demareiden
lun kymmenen kilometrin päässä Piek- varapuheenjohtaja.
sämäen keskustasta.
- Kunnallisvaaleihinkin vaan soitet- Kun tavattiin Markon kanssa, hän tiin ja kysyttiin, että lähdetkö. Harkitsin
oli ehtinyt ostaa kuukautta ennen oma- yhden yön ja sanoin, että voinpa lähteäkotitalon. Myös minulla oli talo Pieksä- kin. Arvelin saavani ainakin kaksi ääntä,
mäen keskustassa, jossa sitten asuttiin ja mutta 63 äänen potti vaali-iltana oli toMarkon talo oli tyhjillään.
dellinen yllätys.
Vuoden kuluttua Suvi oli löytänyt
Tällä hetkellä Suvilla on työn alla
netistä Vehmaskylällä myytävänä olevan kolmen ja puolen vuoden urakka, siellä
talon ja ilmoitti yhtenä aamuna töihin hän aikoo opiskella työn ohessa sairaanlähtiessään aikovansa muuttaa sinne.
hoitajaksi. Kolme viikkoa kuukaudesta
- Marko sanoi, että kai minä sitten hän on töissä Haukivuorella kotihoidosmukaan lähden. Minä kävin samana sa ja yhden viikon koulun penkillä. Hän
päivänä ruokatunnilla laittamassa oman kertoo myös haaveilevansa muutosta tatalon myyntiin ja talo myytiin jo saman kaisin Rautalammille.
viikon perjantaina. Se ei ollut kovin har- Jos jompikumpi saisi töitä Rautakittu teko, mutta päivääkään ei kumpi- lammilta, niin varmaan ihan tosissaan
kaan ole asiaa katunut, Harlin naurahtaa. alettaisi suunnittelemaan muuttoa.
7
Teksti: Heikki Kokkonen Kuva: Iiro Lyytinen
Markkinanäytelmä saa jatkoa
Markkinoiden tulo Rautalammille oli 1820-luvun merkkitapaus. Sen ajan näkökulmasta
sitä voinee pitää muutamien
puuhamiesten päättäväisenä
yrityksenä nostaa Rautalampi
maailman kartalle tilanteessa,
jossa takana oli hävitty sota ja
vieraan vallan miehitys. Mahtipitäjästäkin jäljellä oli vain rippeet.
Yksilöllistä, asiakkaan henkilökohtaiset lähtökohdat ja
voimavarat huomioivaa asumispalvelua Rautalammilla.
Emäpitäjän
murentumisesta
huolimatta yritys onnistui: pestuut
pitävät entistä ehommin Rautalampia suuren maailman tietoisuudessa.
Markkinat toivat pitäjään hetkeksi ripauksen ison maailman
meininkiä - niin hyvässä kuin pahassakin. Kauppaa käytiin ja uutiset suuren maailman tapahtumista
tavoitti kansalaiset. Sirkushuveista
innostuttiin ja pelättiin, että markkinoiden vanavedessä ujuttautuva
paheellinen elämä lieveilmiöineen
rapauttaisi kunniallisten rautalampilaisten vakaan moraalin.
Näköala on taustakuva Heikki
Kokkosen kirjoittamalle ja Harri
Helinin ohjaamalle markkinanäy-
Näytelmä on jatkoa viime vuoden pestuumarkkinoilla nähdylle Markkinatko
Rautalammille -näytelmälle.
telmälle Johan nyt ... on markkinat...!
Näytelmä koostuu kahdesta osasta:
Hei hulinaa tuo nähtäväksi kohtauksia Rautalammin ensimmäisiltä
markkinoilta vuonna 1821. Jälkipyykissä arvioidaan markkinoiden
siunauksellisuutta rautalampilaisten
elämänmenossa.
Näytelmän yhteydessä tarjotaan
ostettavaa ja ajan hengen mukaista
maisteltavaa pettuleipää unohtamatta. Näytelmä on osa Rautalammin
museon 75-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Näytelmän mahdollinen
tuotto käytetään Rautalampilaisten
lasten hyväksi.
Näytelmän tekemisen on mahdollistanut tuki, joka on saatu Rautalammin kunnalta, Rautalammin
Osuuspankilta, Ecometilta, Savon
Taimenelta, S-Marketilta, Sisä-Savon
kansalaisopistolta ja Opistoteatteri
Teatraalilta.
Esitykset museon piha-alueella
ovat lauantaina 14.9. kello 10 ja sunnuntaina 15.9. kello 12.30. Lippu
yhteen näytelmän osaan maksaa 5
euroa ja molempiin osiin 10 euroa.
Maistiaiset ja muut myytävät myydään päivän markkinahintaan.
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Kuntauudistusten aallokossa -elokuvan
ensi-ilta pestuulauantaina
Pestuumarkkinalauantaina päivänvalon näkee rautalampilaisen Markus Sjöbergin dokumenttielokuva Kuntauudistusten aallokossa. Elokuva on Sjöbergin Lapin yliopistolle
tekemän audiovisuaalisen mediakulttuurin
pro gradu -työn taiteellinen osuus.
• Autokierrätys/romutustodistukset
• Rehupaalien kuljetus
• 40 t autovaaka
• Romumetallin nouto/osto
• Rumpuputkea 160/315/500
Romunkeräys
PULKKINEN OY
8
Pasi Pulkkinen
Lintikonkatu 26
77600 Suonenjoki
Puh. 0400 175 058
www.romunkerayspulkkinen.fi
- Kuntauudistuksesta puhutaan paljon, ja elokuvallani halusin tuoda esiin kuntalaisten äänen.
Tavallinen ihminen jää keskustelussa helposti takaalalle, Sjöberg kertoo hankkeen taustoista.
Rautalampia hän pitää keskustelulle hyvänä
pohjana erityisen vahvan paikallisidentiteetin ansiosta. Haastatteluissa esille nousevia asioita Sjöberg
peilaa myös Jyväskylän yliopistoon tekemäänsä
sosiologian pro graduun, jossa hän tutkii paikallisidentiteettiä.
- Varsinaisesti en kuitenkaan ota isoon kuvaan
kantaa, elokuva toimii ainoastaan puheenvuorona,
hän muistuttaa.
Haastateltaviksi Sjöberg on valinnut kuntalaisia
asumisajan, ammatillisten statusten ja asumispaikkojen mukaan.
Markus Sjöberg tarjoaa elokuvassaan puheenvuoron
kuntalaisille, joiden äänen hän toivoisi kuuluvan enemmän
kuntauudistuskeskustelussa.
Markus Sjöberg on käsikirjoittanut ja ohjannut
elokuvan itse. Mukana on myös muita rautalampilaislähtöisiä tekijöitä; musiikista on vastannut Jyrki
Virta ja kertojana toimii Matti Rossi. Elokuvan on
leikannut jyväskyläläinen Ville Viinikainen.
Entisen emäpitäjän ja kuntauudistuksen kohtaamisesta kertovan dokumenttielokuvan ensimmäinen julkinen esitys on pestuulauantaina 14.9.
kello 15 Matti Lohen koulun liikuntasalissa. Esitys
kestää puoli tuntia ja sinne on vapaa pääsy.
Teksti: Raimo Jalkanen Kuvat: Olavi Saarelainen, Raimo Jalkanen
SYYSKUUN TARJOUS!
Juhani Helén, Aro Fahlenius ja Raimo Jalkanen seuraavat, kun Jorma Kukkonen tallentaa
Kukkosen suvun nimeä suomalaismetsien raivaajien luettelosta.
Rautalampilaiset Ruotsin valloittajina
Rautalammin
historiallisen
yhdistyksen matkalla Ruotsin
suomalaismetsiin taisi käydä
niin, että Ruotsi valloitti meidät. Saimme ystävällisen vastaanoton. Tunsimme, että meitä odotetaan.
Matkalla pysähdyimme Ruotsin ja Norjan rajalla. Löysimme
muistokiven täynnä savolaisia sukunimiä. Taisimme jokainen etsiä,
Historiallisen yhdistyksen matkalaiset 8.-13.8.
löytyykö sieltä omia sukulaisiamme.
Kustaa Vaasa (kuninkaana vaamiseksi. Samalla ruis syrjäytti keaminen jopa kiellettiin eräillä
1523-1560) aloitti Ruotsin erämai- monilla alueilla ruotsalaisten aikai- alueilla kaivosteollisuuden puun
den asuttamisen. Niinpä hän julisti semmin suosiman ohran ja kauran. tarpeen vuoksi.
kaikki erämaat valtion omaisuuVarsinkin Baltiaan sijoitetulle
Vaikka kaskikulttuuri on jo
deksi. Samalla uudistettiin verotus- sotaväelle palkka maksettiin rukii- kauan ollut historiaa, tuntuu hiejärjestelmä. Tilat, jotka eivät maksa na. Savolaisten tietotaidolla toivot- nolta, että Ruotsissa löytyy ihmisiä,
veroa, palautuivat valtion omistuk- tiin voitavan tuottaa sitä enemmän. jotka ymmärtävät myös tämän suoseen.
Suomalaiset hallitsivat malaisten työn merkityksen. Meillä
Näinhän
myös
myös viljan säilymi- on täysi syy olla ylpeitä Ruotsin erä”Merkittävä
Rautalammilla vanhat
sen kannalta tärkeän maita raivanneiden uudisasukkaiosa savolaisen
hämäläisten
kylien
rukiin kuivattamisen den työstä.
liikaväestön
siirtämisestä
Ruotsiin
kalastus- ja metsäsriihessä.
johtui muusta
tysmaat jaettiin niille,
Kaskeamista
jotka sitoutuivat mak- työvoimatarpeesta.” mets äsuomalaisten
samaan saamastaan tiharjoittamana
elinlasta veroa. Samalla osa jaettiin aa- keinona on tosin painotettu liikaa.
telissuvuille. Toki Rautalammille ei Todellisuudessa merkittävä osa samuuttanut aatelisia. Bielke-, Horn-, volaisen ”liikaväestön” siirtämisestä
Fincke- ja Tavast –suvut pestasi- Ruotsiin johtui muusta työvoimavat saamiensa tilojen omistajiksi tarpeesta.
lampuoteja. Näiden aatelissukujen
Ennen muuta nopeasti kasvaverkosto oli kuitenkin tiedonväli- va Ruotsin kaivosteollisuus tarvitsi
tyskanava houkuteltaessa savolaisia monenlaista työvoimaa. Kaivoksiin
Ruotsiin.
tarvittiin seppiä, käsityöläisiä, kulKaskeaminen oli oikotie on- jetuspalveluita, puutavaran sahaajia
Pensasmaisesti kasvava kaskiruis oli
neen laajojen havupuumetsien rai- ja monia muita työntekijöitä. Kassuomalaisten menestyskasvi.
9
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Minnan talli
muutti Suonenjoelle
Minna Heikkisen hevospalveluita tarjoava yritys ehti toimia
Rautalammilla yhdeksän vuotta. Uusi koti hevosille löytyi
Suonenjoen raviradan läheisyydestä.
Avajaispäivä keskiviikkona 11.9.2013
Juho-Pekka Heimonen
Urheilijantie 4, 77700 Rautalampi
Pienkoneiden huollot, korjaukset ja varaosat
• Sorat ja murskeet
• Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä
• Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla
• Lavettikuljetukset
• Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta
Hannu 0400 272 445 • Markus 040 768 7416
10
- Olemme pitkäänkin etsineet
tilaa, jossa saisimme toiminnan
omaan pihaan. Tarjolle tuli kuitenkin tilaisuus saada tilaa remontoidusta ja valoisasta tallista tästä ihan
raviradan tuntumasta, joten päätin
tarttua siihen, Minna Heikkinen
kertoo.
Heikkinen kertoo, että raviradan välittömässä läheisyydessä
on myös upeat maastoreitit, jotka
tulevat osaksi hänen palveluitaan,
kunhan hän ensin ehtii itse tutustua
niihin. Myös jatkossa Minna tarjoaa
ohjattua hevostoimintaa: ratsastustunteja, ohjattuja maastoratsastuksia
ja vaelluksia. Hevosten täyshoitopaikkojen vuokrauksesta vastaa tallin omistaja Jaana Räsänen.
- Meillä on neljä rauhallista kylmäveristä ja kaksi pikkuponia. Tähtään pienryhmiin ja yksilöllisyyteen,
joten niillä pärjätään hyvin. Lähiseudulla on myös useita ratsastuskouluja, joihin korkeammalle tähtääviä
harrastajia ohjaan mielelläni.
Uusien tilojen Minna kertoo
tarjoavan puitteet monipuoliseen
hevosteluun. Käytössä on esimerkiksi kaksi ratsastuskenttää ja maastoon
pääsee aivan tallin ovelta.
ASIAKKAAT PÄÄTTÄVÄISESTI
MUKANA
Yhdeksän vuoden aikana Minnalle on ehtinyt Rautalammilla muodostua tiivis asiakaskunta, joka
Heikkisen mukaan on ilmeisen
päättäväisesti seurannut mukana
Suonenjoelle.
- Kyytejä yritetään saada järjestymään niin, että kaikki pääsisivät
Minna Heikkisen mukaan ratsastus harrastuksena sopii kaiken ikäisille.
Minnan poika Rico on tottunut tallielämään pienestä saakka.
jatkamaan harrastusta.
Myös uudet asiakkaat ovat tervetulleita, ja heitä onkin jo löytynyt.
- Viime viikolla pidettiin ensimmäiset ratsastustunnit ja mukana oli
jo kolme uutta kasvoa tutustumassa
toimintaan, Minna kertoo tyytyväi-
senä.
- Me ollaan harrastustalli, ja haluan pitää kiinni siitä, että hevostelu
on hauska harrastus. Elämässä on
suorittamista muutenkin aivan tarpeeksi, hän jatkaa.
Teksti ja kuva: Juho Pahajoki
Lukiovuosi alkoi
saksalaisvierailun merkeissä
Rautalammin lukio sai saksalaisia vierailijoita heti ensimmäisellä kouluviikolla, kun tutkijatohtori ja luontobiologi Virpi
Nurmen johtama abiturienttijoukko saapui Rautalammille
Liebig Schulesta, Giessenistä.
Nurmen Englantilainen puutarha -opetusohjelmassa opiskelevat nuoret viettivät viikon
rautalampilaisten
opiskelijoiden
perheissä mm. Kerkonkoskella tu- Svenja Pohl, Dr. Virpi Nurmi, Kristina Gaus ja Celine Müller saapuivat vieraiksi lukiolle
Giessenistä, Saksasta. Heitä ihastutti erityisesti suomalainen luonto, Rautalampi ja
tustuen koulunkäyntiin, kulttuuriin
täkäläisten vieraanvarainen vastaanotto.
ja ennen kaikkea paikalliseen luontoon. Keski-Euroopasta tuleville tyytyväisiä. Rautalampilaisten opet- tarhaprojektien kautta monen
opiskelijoille meidän villi metsä- ja tajakollegoiden ja koulun kanslian ikäisille oppilaille ja vuonna 2011
järvimaisemamme oli varsinainen joustava asenne poikkeuksellisessa hänen Monikulttuurinen puutarihmetyksen aihe, kuten oli myös opetustilanteessa koulun remontin ha -projekti maahanmuuttajille sai
erään majoitusta tarjoavan oppilaan aikana on ihailtavaa, Nurmi toteaa. UNESCOn kestävän kehityksen
lemmikkiporo. Juuri muuhun kuin
Vaikka vierailu osuikin harmil- tunnustuksen. Hän on myös saanut
ainaiseen kylmään ja poroihin ei lisesti lukion evakkoretken aikaan, kaupungin
ympäristöpalkinnon,
vieraiden aiempi Suomi-tuntemus on ajankohta siitä otollinen, että joka käytettiin ympäristökirjaston
näes yltänyt.
yhteistyö aiempien pohjoismaisten perustamiseen. Nurmi - itsekin
Täkäläisestä koulunkäynnistä ystävyyskoulujen kanssa on ainakin maahanmuuttaja Saksassa - kertoo,
oppilaat totesivat sen olevan va- tämän vuoden telakalla. Niinpä vie- että monelle juurettomuudesta kärpaata. Meillä erilaiset opintopolut raat Hessenin osavaltiosta, Saksasta sivälle maahanmuuttajalle kokemus
on myös helpompi valita, Saksassa toivotettiin iloiten tervetulleeksi puutarhasta, omasta viljeltävästä
esimerkiksi päätös lukioon me- Rautalammilla.
maasta, on tärkeä juurtumisen kannosta täytyy tehdä
R a u t a l a m m i l l e nalta.
jo neljännen luokan
ryhmä päätyi moHaastattelua tehdessäni oli sakjälkeen. Myös koulusattumusten salaisilla vielä monta asiaa edessä:
Juuri muuhun kuin nien
päivät ovat täällä ly- ainaiseen kylmään ja kautta
suonenjoke- Kuopion vierailu, aamunavaus lukihyempiä. Pitkään Sak- poroihin ei vieraiden l ai s - v a l e nc i a l ai s e n olla, veneretki Etelä-Konnevedelle
sassa, Iso-Britanniassa
taidemaalari
Tuula ja sunnuntain jumalanpalvelus,
aiempi Suomija Ugandassa oleillut
Lappalaisen suosituk- jossa Svenja Pohl oli lupautunut
tuntemus yltänyt.
Nurmi totesi itsekin
sesta. Molempia yh- soittamaan urkuja ja Kristina Gaus
nauttivansa vierailun
distää ulkosuomalai- flyygeliä. Vieraat ihastelivat luontarjoamasta uudesta näkökulmas- suus
ja
monikulttuurisuuden toa, kauniita rakennuksiamme,
ta paljon kehuttuun suomalaiseen vaaliminen. Rautalampi kiinnostaa museota ja kirkkoa ja ennen kaikkouluun. Hän yhtyy täällä bongaa- Nurmea täältä alkaneen ruotsiin ja kea ihmisiä, jotka kaikkialla olivat
maansa I love Rautalampi -mottoon lopulta amerikkaan suuntautuneen vilpittömän innokkaita ottamaan
ja toivottaa sydämensä pohjasta muuttoliikkeen alkupaikkana, joka vieraat vastaan, auttamaan ja esittevierailun poikivan vastavierailuja ja antaa myös meille suomalaisille lemään paikkoja.
ajatustenvaihtoa, joka rikastuttaisi perspektiiviä maahanmuuttajuu- Vierailu on jo ylittänyt kaikki
myös saksalaista koulumaailmaa. teen.
odotuksemme, vaikka osa on vasta
Nurmen mielestä jopa evakkokouVirpi Nurmi on opettanut edessä, tytöt kommentoivat näkelumme näyttää hyvältä työympä- vuodesta 2003 ympäristön- ja määnsä ja kokemaansa.
ristöltä, jossa myös oppilaat ovat luonnonsuojelua Giessenissä puu-
www.rautalampilehti.fi
11
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Jukka Purasen perhealbumi
KY
NE
I
Ä
L
LÄ
N
”Minä ensin tien, ja sitten katon että mikä siitä tulloo.” Samalla lailla syntyi lintujen bongaustorni Tyyrinvirralle, lähelle Jukan kotipaikkaa. Tornin alla vesiuomassa pyörii siipiratas.
KAIKKIEN RAUTALAMPILAISTEN HYVÄNTEKIJÄ
Sähköpoeka Jukka Puranen
viedä Koskeloveden toiselle rannalle, ja
toiselta rannalta toivat katiskat meidän
puolelle. En tiedä miksi niin tehtiin, mutta niin oli aina tehty. Ja minulta jäi radion
lastentunnit kuuntelematta, kun piti lähteä
Jukka Puranen syntyi vuonna 1945 isää soutamaan vastarannalle. Se salaa väVirtaniemen taloon Kalle ja Sofia Purasen hän itkettikin, lastentunnit oli minulle hirperheen viidentenä lapsena. Tuohon ai- veän tärkeitä.
kaan Tyyrinvirran kylällä oli paljon lapsia
Nuorena miehenä Jukalla oli palja elämää.
jonkin ajatuksia siitä, mikä hänestä isona
- Naapurissa Arvi-sedän
tulisi. Hän haaveili poliisin
perheessä oli 12 lasta. Pyurasta, mutta vanhemmat
hänseudut oli aina villiä aisiskot olivat opiskelleet va”Käänsin veneen
kaa. Pelattiin isolla porukal- rannalle väärin päin, jaamielishoitajiksi, minkä
la nurkkaniekkaa ja monia
myötä Jukkakin pääsi harettä olisin saanut
siskon soutamaan.” joittelemaan alaa Törmälään.
muita pelejä, joista nykyajan
lapsilla ei ole tietoakaan.
- Minua kannustettiin
Mieleen tulevat myös
kovasti alalle, mutta koneet
kalareissut isän ja siskojen kanssa.
alkoi kiinnostaa enemmän ja hakeuduin
- Nuoremman siskon, Sisko-Mar- Työtehoseuran kurssille Rajamäkeen opisjatan, kanssa käytiin aina kalassa. Hän ei kelemaan työkoneiden kuljettajaksi.
millään halunnut soutaa, ja juoksi aina
Pienestä pojasta asti Jukka oli osallisedeltä rantaan veneen perälle istumaan. tunut palokunnan toimintaan. VirrankyKerran käänsin valmiiksi veneen rannalle lältä hän vingersi polkupyörällä paloharjoiväärin päin, että olisin saanut hänet souta- tuksiin kirkonkylään jo alle 10-vuotiaana.
maan, Jukka naurahtaa.
- Sitten myöhemmin palopäällikkö
- Ahvenen kutuaikaan piti katiskat Uuno Oravainen houkutteli minut läh-
- Siitä tulee minulle itselle hyvä olo,
kun saan auttaa muita ihmisiä. Se
halu on ollut minulla aina, Jukka Puranen kertoo.
12
temään palokouluun Otaniemeen. Siellä
olin vuoden ajan ja sain maalaiskuntien
palopäällikön paperit.
SÄHKÖ VEI MENNESSÄÄN
- Minulla on yrittäjänä ollut vähän
omanlainen ajatustapa, joka tietysti on minulle ollut vähän kallis. Jos on näyttänyt,
että asiakkailla on ollut vaikeuksia maksaa,
niin en ole laskuja alkanut karhuamaan.
Rahaa siinä on ehkä maailmalle jäänyt,
mutta ihmeen hyvin olen tähän asti pärjännyt.
Myös palokuntatoiminta jäi harrastukseksi, kun Jukka armeijasta päästyään pestautui autonkuljettajaksi Ville Leskisen
sähköasennusliikkeeseen. Sähköalalla riitti
SAIRAUS PYSÄYTTI,
töitä, kun maaseutukyliä sähköistettiin.
MUTTA
VAIN HETKEKSI
- Ville oli asentamassa sähköjä meille kotiin. Hän oli semmoinen veijari, että Vuonna 1999 todettu paksusuolensyöpä
kävi ensimmäisenä asentamassa ulkovalon pysäytti vauhdikkaan miehen vuodeksi.
joka taloon, ettei kilpailijat tulleet samoille Yritys oli tuon aikaa tauolla, mutta reilun
markkinoille, Jukka muistelee. Hänen mu- vuoden kuluttua Jukka palasi takaisin töikaanaan kiersin ja aikani kuluksi rassailin hin yrittäjäksi. Eläkkeelle hän jäi täytettykaikkea, pikkuhiljaa innosään 63 vuotta vuonna 2008.
tuin sähköasioista enemmän
- Sairaudestani olen aina
”Minulla on
ja enemmän.
puhunut avoimesti. Minulle
yrittäjänä ollut
Sähköasentajauransa
vähän omanlainen tullaan paljon kuiskimaan
pisimmän jakson hän työsajatustapa, joka on korvaan, että millainen sairaehkä ollut vähän
kenteli Sähkö-Masassa Rauus se on ja miten minä pärkallis.”
talammilla. Hän oli myös
jään. Minun mielestä ei ole
töissä Sähköpalvelu Tawasmitään syytä kuiskia, se on
tissa Suonenjoella ja yhtiökumppanina JJ sairaus muiden joukosta ja siitä voi puhua.
Sähkössä Rautalammilla. Lopulta hän haPäästyään kotiin sairaalasta Jukka melusi kokeilla siipiään yksinyrittäjänä.
nikin esitelmöimään sairaudestaan palo-
Jukan Marinella oli aikanaan tuttu näky Hankaveden aalloilla.
Anja, Tiina ja Jukka Volttilan rakennustyömaalla.
Nuorena miehenä haan kalliolla soinut kitara on
60-vuotispäiviin mennessä vaihtunut ilmakitaraan.
Jukan arpajaisiin osallistuneet tietävät, että
hyvistä palkinnoista huolimatta arvat ovat
ilmaisia.
kunnalle ja Leijonille.
haudattujen muistomerkkiristin valo on
Vapaaehtoistoiminta on läpi elämän Jukan käsialaa.
ollut tärkeä tehtävä Jukalle. Monen vuoden
- Se oli isänpäivä, kun kävelin hautaajan hän teki esimerkiksi joululahjapaketit usmaalla ja ihmettelin pimeyttä. Laitoin
kylän heikompiosaisille.
ristiin valon ihan omin lupineni, Koskisen
- Pussissa oli omena, appelsiini ja ka- Antille tosin piti kertoa, että sain virrat
ramelleja. Kävin jakamassa ne jouluaatto- lampulle. Myöhemmin Raimo Jalkanen
na aamulla. Se oli hirveän hieno kokemus tuli kiittämään, että olipa hyvä idea laittaa
minulle. Lahjansaajille tuli
valo siihen. Kun sain sille
useinkin tippa silmään puskirkkoherrankin siunauksin luovutuksen yhteydessä.
”Se oli hirveän hieno sen, päätin, että niin kauan
Joulu onkin ollut Jukalle
kun minä elän, ristissä palaa
kokemus minulle.
kiireistä aikaa, sillä aattoilta Monelle lahjansaajalle valo. Ja aika monta polttimoa
tuli tippa silmään.” olen siihen jo vaihtanut.
on kulunut joulupukin tehtävissä.
Mieslaulajiin Jukka on
- Nuoresta asti olen kierkuulunut pitkään ja kuoron
tänyt talosta taloon joulupukkina, maksua hän nimeääkin yhdeksi rakkaimmista haren ole ottanut keneltäkään.
rastuksistaan.
Monena vuonna jouluaaton vastainen
- Mukaan lähdin, kun olin Jetsun
yö kului jääkukkien jäädyttämisessä.
Vikillä tekemässä jotain sähköhommia ja
- Aamuyöllä koristelin molempien hoilottelin siinä töitä tehdessäni, niin kuin
kirkkojen pihat värikkäillä jääkukilla, jot- minulla tapana on. Viki sanoi, että minun
ka paloivat ihmisten tullessa kirkkoon. En pitäisi tulla kuoroon laulamaan.
kysellyt keneltäkään, halusin vain koristelKulttuuriin liittyvistä harratuksista
la pihat. Pitihän sitä itsekin tulla kirkkoon mainittakoon vielä, että Jukka on kuvansitten katsomaan, mitä ihmiset sanoo.
nut kirkkoveneen veistosta kertovan eloMyös hautausmaalla olevan muualle kuvan Kokkapuusta koskenlaskuun.
Jukan 50-vuotislahjaksi saamasta Aura-Annikki -lampaasta liikkuu
tarinoita kylän raitilla edelleen.
- Ostin huutokaupasta kaitafilmipro- siinä määrin, ettei joutenolosta veden ääjektorin. Sitten ajattelin, että pitää se olla rellä ole ehtinyt nauttimaan.
kamerakin. Kuopiosta hanJukalla on kaksi lasta,
kin kameran ja aloin kuTiina ja Markus. Lapsenlap”Rossin
Pentti
arveli,
vaamaan kansalaisopiston
sia on neljä: kolme tyttöä ja
että niinköhän jää
kurssia, jossa veistettiin kirkyksi poika.
minun talo sähköittä,
kovenettä. Elokuva esitettiin
Tiina asuu Volttilassa,
kun oli niin kamalasti
Työväentalolla pestuumarkjonka Puraset rakensivat komuita töitä.”
kinoiden aikaan, ja molemdikseen vuonna 1975. Marmat näytökset oli ihan täynkus puolestaan Iisalmessa.
nä.
- Rossin Pentti oli rakentamassa VoltNuorempana veneily oli tärkeä har- tilaa, minulla oli niin kamalasti töitä siihen
rastus ja vesille oli päästävä joka viikonlop- aikaan, että Rami arveli talon jäävän sähpu. Marinella oli Hankavedellä tuttu näky köittä.
viikonloppuisin.
Jukka itse muutti hiljattain viime
- Tänä kesänä en ole ehtinyt kuin kol- vuonna ostamaansa entiseen Kansanvoime kertaa soutelemaan, hän harmittelee.
man kiinteistöön. Jukka tarvitsi varastotilaa ja kysyi, olisiko Kansanvoiman vanha
TÖITÄ LISÄÄ OSTAMALLA
makasiini myytävänä. Kiinteistönvälittäjä
Tyyrinvirralla, lähellä Jukan kotitaloa, hä- Matti Väänänen myönsi näin olevan, mutnellä on sauna, jonka pihapiiriin hän on ta sanoi päärakennuksen tulevan mukana
kaivanut uoman ja rakentanut lintujen kaupassa.
bongaukseen sopivan tornin. Mänty, jon- Olen vitsaillut, että pelkäsin töiden
ka Jukka karsi kaatamistarkoituksessa, oli loppuvan, niin ostin sitten lisää. Työtä kylniin hauskan näköinen, että hän jätti sen lä tulikin yllin kyllin, talkoita on saanut pipihalle pystyyn ja nimesi Jukka-palmuksi. tää useampaan kertaan. Onneksi sisarukTöitä eläkeläisellä on viime aikoina ollut set ovat olleet apuna, Jukka kiittelee.
13
Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Marja Kämppi
Yritysten menestyminen
on kuntalaisten etu
Syyskuun viidentenä päivänä oli
Yrittäjän päivä, jota Rautalammillakin juhlittiin yrittäjien ja
kunnanvaltuutettujen yhteisessä
aamukahvitilaisuudessa.
Rautalammilla, kuten yli 200
muussakin suomalaisessa kunnassa,
yrittäjät ja valtuustojen edustajat allekirjoittivat sitoumuksen kehittää
kuntaa yhdessä niin, että yrityksillä on
siellä hyvä toimia.
Sitoumuksen keskeinen viesti
on se, että yritysten menestyminen
on kaikkien kuntalaisten etu. Ilman
menestyviä yrityksiä kuntalaisilla on
vähemmän työpaikkoja ja palveluita,
kunnalla vähemmän verotuloja.
- Meillä Pohjois-Savossa yrittäjien
ja kuntien yhteistyöllä on jo vahvat perinteet. Sitoumuksen allekirjoituksella
yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa ja
tehdä se näkyväksi osaksi kunnan ja
yrittäjien toimintaa, Savon Yrittäjistä
Tiina Louhikallio ja Matti Vepsäläinen
allekirjoittivat sitoumuksen yrittäjyyden
puolesta.
tilaisuuteen saapunut Mia Simpanen
kertoi.
Rautalammin kunnanvaltuuston
puolesta sitoutumuksen allekirjoitti
valtuuston I varapuheenjohtaja Tiina
Louhikallio ja Rautalammin Yrittäjien puolesta puheenjohtaja Matti Vepsäläinen.
Teksti ja kuva: Juho Pahajoki
Runoja luonnosta ja ihmisistä
Rautalampilainen Kalevi Poimala
teki keväällä uuden aluevaltauksen
julkaistessaan esikoisrunokokoelmansa. Runoja ja sieppauksia elämän varrelta on 67-sivuinen runoja ja ajatelmia sisältävä kokoelma,
jota voi ostaa Rautalammilta museosta ja kirjastolta. Kirja on kuvitettu harvakseltaan valokuvin sekä
piirroksin.
•
Villa Konnevesi
Tarjoamme
•
•
•
ympärivuorokautista hoivaa ikäihmisille
Konneveden keskustassa.
Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää.
Palvelutalon esimies Satu Kokkonen,
p. 010 287 0771, [email protected]
Kuuselantie 12, 44300 Konnevesi
www.mediverkko.fi
14
Lyyrikkona Poimalan vahvuus on
selvästi tavallisessa rehellisessä kielessä
ja yksinkertaisissa, vahvoissa kuvissa.
Runoista välittyy tuntu vahvasta sanomisen tarpeesta. Ne ovat mitaltaan vapaita
ja rytmiltään vaihtelevia. Vahvimmat
rytmitykset tuovat hyvällä tavalla mieleen kansan suussa kulkevat värssyt.
Rehellisimmillään ja koskettavimmillaan Poimala on kirjoittaessaan toiselle ihmiselle. Vaikkapa äidin muistolle
kirjoitettu runo liikuttaa varmasti jokaista: Saatoit minut maailmaan / käsivarsillasi kannoit, / ruokit minut, syliisi nukutit. / Kasvatit minut, ohjeita annoit / tien
viitoit minulle / omaan elämään.
Ystävyyden, rakkauden ja niiden
loppumisen teemoissa liikkuu monikin runo. Myös luonto ja sen ylistys saa
osansa. Onpa teoksessa oma runonsa
mahtavalle Kalajallekin. Arkista havainnointia löytyy niin kassaneidin, yrittäjän
kuin pörssikurssienkin maailmasta. Jälkimmäisiä verrataankin otollisesti arvaamattomuudessaan luonnonilmiöön:
Säät pörssikurssin lailla / ees taas humpaa / lailla ukon akan verkonlaskun /
tyyliin soutaa huopaa.
Vaikka Poimala ei ole vielä yltänyt
lyyrisesti aivan mestaritasolle, on teos
silti lukemisen väärti. Runokirjan ilmestyminen tällä kylällä kun ei ole aivan
jokapäiväinen tapaus. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan jatkoa ja kirjailijan kehitystä niin teemojen kuin sanan
käyttelynkin kannalta.
Teksti ja kuva: Sari Toikkanen
Raija Mustonen näyttää asahi-liikkeitä Jukka Korhoselle ja Esa Puolakalle. Hän toivoo, että kursseille osallistuisi myös miehiä.
L
SÄHK
KA
ESKUKS
RTV
ST
USK
EN
H
Ä
Uutena opettajana aloittaa myös Esa
Puolakka. Hän antaa yksilötunteja
kitaran ja sähkökitaran soitossa Vesannolla ja Tervossa. Vesannolla hän
ohjaa lisäksi basson soittajia ja valmentaa bändisoittoon.
Nuori, toukokuussa Metropolia
Ammattikorkeakoulusta pop-jazz
-linjalta valmistunut musiikkipedagogi on päässyt kerralla opettamisen makuun, sillä hän on aloittanut
myös Vesannon Yhtenäiskoulun
musiikinopettajana Juha Nuoranteen jäätyä vuorotteluvapaalle.
– Näin paljon en ole oman
alani töitä päässytkään ennen tekemään. Opettamista on aika runsaasti, mutta tykkään haasteista.
Aiemmin Puolakka on antanut
yksityistunteja trumpetin soitosta,
sillä se on hänen pääinstrumenttinsa. Myös bändisoittimista hänellä
on paljon kokemusta. Tuore opettaja haluaa pitää kynnyksen matalana
soittotunneilleen.
– Jos yhtään kiinnostaa jonkun
soittimen soittaminen, niin se on jo
riittävä peruste tulla. Motivaatio on
tärkein oppimisessa.
ÖT
AR
MOTIVAATIO PARAS
OPETTAJA
SYM
Yhtä innostunut omasta kurssistaan
on Jukka Korhonen. Hänen tuntiensa on suunniteltu alkavan Tervossa
heti kevätkauden alussa. Silloin rakennetaan joko pyörö- tai kahdelta
sivultaan tasatusta pelkkahirrestä
grillikotia, laavuja tai vastaavia pieniä rakennuksia. Oikeastaan rakennukset taitavat olla kurssilla vain
sivutuote, sillä opettajan tavoitteet
ovat korkealla.
– Tavoite on, että puutyöt aiheuttavat riippuvuutta, Korhonen
sanoo nauraen.
Hän tunnustaa itse jääneensä
puutöiden lumoihin – ja miksipäs
ei?
– Puu on maailman paras rakennusmateriaali. Jos siitä rakentaa
oikein, niin homeongelmia ei tule.
Meillä on kolmesataa vuotta vanhoja
pytinkejä yhä kunnossa, Korhonen
toteaa. Niinpä hänkin suosii vanhoja
oppeja.
Jukka Korhonen on itse opiskellut hirsirakentamista Toivalassa,
jossa hän sittemmin on toiminut
apuopettajana. Metsurina ja puukäsityöläisenä hän on ollut puun kanssa tekemisissä ikänsä.
Korhonen sanoo, ettei hänen
E E
ÄK
TAVOITTEENA POSITIIVINEN
RIIPPUVUUS
T
EA
YV
Raija Mustonen on yksi uusista,
Sisä-Savon kansalaisopistossa tällä
viikolla työnsä aloittavista opettajista. Hän odottaa innokkaasti tiistain
asahi-tuntejaan Rautalammilla.
– Asahi on minulle mieleinen
tapa työskennellä. Ilomielin jaan ja
ohjaan sitä, hän sanoo.
Asahi on terveysliikuntaa, jossa
yksinkertaisilla ja hitailla liikkeillä
kehoa avataan niskasta nilkkoihin.
Liikkeet tehdään seisten ja ne ovat
pehmeitä ja hengityksen kannattelemia. Asahi ennaltaehkäisee ja hoitaa
muun muassa selän ja hartiaseudun
vaivoja, parantaa tasapainoa sekä
rentouttaa kokonaisvaltaisesti.
– Kiirettä ja stressiä voi karkottaa hitaalla liikkeellä. Hidas liike
houkuttaa mielen tähän hetkeen.
Raija Mustonen kertoo, että pitkään harrastaneelle asahi voi tarjota
myös kasvun paikkoja, sillä liikkeitä
työstetään oman kehon ja mielen
kautta. Jos jokin liike ei tunnu hyvältä, sekin voi kertoa ihmisestä jotain.
– Asahi voi olla opintomatka
itseen.
Mustonen on aiemminkin pitänyt kursseja asahista ja lisäksi hän on
käyttänyt sitä apuna fysioterapeutin
työssään. Hän suosittelee harrastusta kaikille ikään, kokoon ja kuntoon
kurssilleen vaadita erikoistaitoja.
Tosin tekemistä jouduttaa, jos on
aiemmin käyttänyt moottorisahaa.
Hän rohkaisee mukaan myös naisia,
joita ehkä arveluttaa painavien hirsien käsittely.
– Kun voimat loppuvat, niin
konstit otetaan käyttöön.
M
katsomatta. Osaamisesta ei tarvitse
olla huolissaan, sillä jokainen tekee
liikkeet lopulta omalla tyylillään,
itseään kuunnellen. Uteliaisuus ja
avoin mieli riittävät harrastuksen
aloittamiseen.
S
Kansalaisopiston kurssit pyörähtävät tällä viikolla käyntiin.
Rima tunneille ei ole korkealla, mutta harrastus voi viedä
mennessään. Sen tietävät uudet
opettajat uusine kursseineen.
T
Nyt on helppo hurahtaa
RTV-Huolto Taito Hänninen
Korholantie 38, Rautalampi
P. (017) 530 450 • [email protected]
PUUTAVARAN
koneellinen valmistus
ja lähikuljetus
VELJEKSET KOSUNEN
0400 227 699 JARMO
040 552 7789 HARRI
15
Lukiot mittelivät
soutuherruudesta
Oli taas tullut se aika vuodesta,
jolloin Rautalammin lukio ja Suonenjoen lukio ottivat mittaa toisistaan perinteisen soutukilpailun
muodossa. Kyseinen kilpailu on jokavuotinen tapahtuma, jonka Rautalammin ja Suonenjoen lukioiden
oppilaskunnan hallitukset järjestävät yhdessä.
Lukiot ovat kilpailleet soutuherruudesta jo monen vuoden ajan ja kilpailupaikka järjestetään Rautalammilla ja
Suonenjoella vuorovuosina.
Tällä kertaa kilpailun isäntäpitäjänä toimi Rautalampi, jonne Suonenjokelaiset tulivat näyttämään soutamistaitojaan. Ajovälineinä olivat mahtavat
kirkkoveneet, jotka Rautalammin lukion
oppilaskunnan hallitus oli saanut lainaan Törmälän loma- ja kurssikeskuk-
selta. Kumpaankin joukkueeseen kuului
15 raavasta opiskelijaa, joista puhkui
kova kilpailuhenki. Lähtöpaikkana oli
Rautalammin seurakuntatalon takana
sijaitseva ranta ja maalina toimi Toholahden silta. Voittajajoukkue oli siis se,
joka souti ekana tämän reitin. Maalissa
odotti paljon opiskelijoita sekä opettajia, niin Rautalammilta kuin Suonenjoeltakin, kannustamassa omaa lukiotaan
voittoon.
Kilpailu oli hyvin leikkimielinen ja
kaikilla tuntui olevan hauskaa. Rankan ja
tasaväkisen taistelun jälkeen voittajaksi
kuitenkin kruunautui Suonenjoen lukio.
Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille
ja Törmälälle veneitten lainaamisesta.
Seuraavan kerran soutunopeudessa
kilpaillaan syksyllä 2014. Tuolloin isäntävuorossa on Suonenjoen lukio.
Pientä pintaremonttia
talossa ja puutarhassa!
Laminaatti OK
tammi
HB kakspuolilaatta
3-sauvainen, harmaa
KL32 8 mm (14,90)
!
NYT
300x300x50 mm,
harmaa
1,20
9,95
m2
Ulko-ovi Cello
UOR6
Koko 5,1x2,7x2,3,
suljettava ovi, maakiilat,
kestävä putki
329,-
Valkoinen,
koot 9x21 ja
10x21
kpl
Pressutalli
219,-
Uutta ilmettä edullisesti! Cello
Remonttimaali, Cello Sisäkattomaali
ja Cello Sisustusmaali.
Pressutalli
kalustolle
Koko 3x2,5x2,3 m
159,WC-istuin
Ido Trevi
E 37096
(329,-)
249,-
Piharakennukset
nyt poistohintaan!
Luoman vierasmaja LV208
YT! 9m2 (2495,-)
Ulkoverhouspaneeli UTV
1900,-
N
20x120 pohjamaalattu
(1,30)
!
NYT
0,99
jm
Biolan
Syksy PKlannoite
10 l pakki
18,90
Kannala
hirsilato 10,5 m
uita
Myös meja
ll
a
m
esti!
edullis
2 kpl erä (1390,-)
!
NYT
1190,-
Klapikone
Ryobi RLSS
2000 W
299,-
Puutarhamulta
Cello 50 l
Yhteissk
hintaan! 4
13,95
Pienmoottoribensiini 2-T, 5 l
(0,0698 l)
VARIS
Vainiontie 2, Konnevesi p. 020 769 1870
19,95
www.rautalampilehti.fi
16
facebook.com/rautalampilehti · twitter.com/rautalampilehti
Teksti: Satu Jäntti Kuvat: Kata Lankinen
autoasi.fi
korjaa käsityksesi
korjaamoista
Voittoisa Suonenjoen joukkue matkalla kohti maalia.
Joukkueet saapuivat maaliin Toholahden sillalle. Rautalammin joukkue etualalla.
Ensimmäistä kertaa
korjaamo näyttää
ymmärtäneen,
että minun autoni
ei ole niiden asiakas.
Minä olen.
Teetä määräaikaishuolto autollesi
31.10.2013 mennessä, saat
lahjaksi ensiapulaukun (arvo 2490 €).
Ensiapulaukku sisältää:
foliopeite, kolmioliina, 2 kpl haavataitoksia, lateksikäsineet, sadeviitta,
3 kpl sideharsorullia, 8 kpl haavanpuhdistusliinoja, 2 kpl saippualiuskoja,
5 kpl laastareita, 2 kpl teippirullia, pilli,
pinsetit, sakset. Kosteudenkestävä,
vetoketjulla suljettava laukku.
VArAUdU TAlVeen AjOISSA!
AUTOASI Korjaamo lähelläsi
tarkastaa autosi akun kunnon,
tekee autolämpöasennukset ja
vaihtaa talvirenkaat... Tervetuloa!
TeBOIl Suonenjoki
Koulukatu 1
77600 SUONENJOKI
puh. 020 793 1652
[email protected]
ma–pe 8.00–16.00
rautalammin Autoapu Oy
Koritie 6
77700 RAUTALAMPI
puh. 017 530 655
[email protected]
ma–pe 8–17
Autokorjaamo Miettinen
Harjukatu 3
77600 SUONENJOKI
puh. 017 512 535
[email protected]
ma–pe 8.00–16.30
Autoasi Korjaamo Haukka
Haukantie 120
77700 RAUTALAMPI
puh. 040 554 1691
[email protected]
ma–pe 8.00–16.30
AUTOASI – korjaa käsityksesi korjaamoista
17
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
www.rautalamminseurakunta.fi
KIRKKOHERRANVIRASTO
Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi
Puh. 020 155 6160
TAPAHTUMAT
KE 11.9.
TO 12.9.
LA 14.9.
Hautausmaakierros klo 17.
Esittelijänä Raimo Jalkanen.
Kierroksen jälkeen kahvit ja
keskustelua hautoihin liittyen srktalolla. Mukana seurakuntamestari
Tero Jalkanen.
Nuorten pizzailta srk-talolla klo 17.
Markkinaseurat kirkossa klo 14.
Pestuumarkkinoiden aikana kirkko avoinna
lauantaina klo 12-16 ja sunnuntaina 11-15.
Esittelijät paikalla.
SU 15.9.
KE 18.9.
Messu kirkossa klo 10.
Hoitokoti- ja kotihoitoväen
ehtoollisenvietto kirkossa klo 13.
Matkakakertomus Virosta srktalolla klo 18. Maarit Cajan ja Seppo
Karttunen.
TO 19.9. Historiallisten hautamuistomerkkien kunnostuskurssi
srk-talolla klo 14. Järj. SisäSavon Perinneyhdistys. Luento
ja harjoituksia hautausmaalla,
kahvitarjoilu.
SU 22.9. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10.
SU 29.9. Mikkelinpäivä. Rautalammin
Martat 50 vuotta, klo 10
perhemessu kirkossa, kirkkokahvit
seurakuntatalolla.
TI 1.10.
Raamattuopetusta srk-talolla klo
18. “Armosta te olette pelastetut”,
Pekka Tuovinen.
KE 2.10. Lasten syyskirkkohetki
kirkossa klo 9.30.
SU 6.10. Vanhusten viikko alkaa. Messu
kirkossa klo 10, kirkkokahvit srktalolla.
Konsertti kirkossa klo 15.
Milja Markkanen, Anja Tuovinen ja
Kaisa-Liisa Pirkkanen.
TI 8.10.
Retki Kalajalle. Lähtö kirkon
parkista klo 10, omat eväät.
LA-SU
Perheiden viikonloppuleiri
12.-13.10. Törmälässä. Hinta 70 €/perhe sis.
ateriat, majoituksen ja ohjelman.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset
20.9. mennessä Jaana Lehtolahti,
p. 040 484 8864 tai
[email protected].
TI-KE
Yöseukkari 2-4 -luokkalaisille
15.-16.10. srk-talolla alkaen klo 15.
Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät
seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata
seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi.
18
www.rautalamminseurakunta.fi
Kirkkoon pääsee tutustumaan vapaaehtoisten esittelijöiden oppaiden johdolla pestuuviikonloppuna.
TUTUSTUMAAN PÄÄSEE VAPAAEHTOISTEN ESITTELIJÖIDEN JOHDOLLA
Kirkko avoinna markkinoilla
Rautalammin kirkko on avoinna markkinaviikonloppuna lauantaina kello 12-16 ja sunnuntaina kello 11-15. Markkinaseurat kirkossa on
pestuulauantaina kello 14.
Kirkko on avoinna matkailijoille kesäaikaan, mutta
siihen pääsee tutustumaan myös pestuumarkkinaviikonloppuna. Paikalla kirkossa on esittelijöitä seurakunnan vapaaehtoisia. Myös kirkkoherra Pekka Tuovinen
ja seurakuntapastori Suvi Iso-Herttua ovat paikalla taPanoramavideot kirkosta ovat nähtävissä seurakunnan
paamassa markkinakansaa mahdollisuuksien mukaan.
internet-sivuilla.
Perinteiset markkinaseurat kirkossa on pestuulauantaina kello 14.
pääsee virtuaalisesti ikään kuin sisälle. NäHiljattain kirkosta on otettu panorakymää alttarin edustalta, kirkon keskilaiKirkkoon pääsee
makuvat, joihin voi tutustua Rautalammin
valta, urkuparvelta ja pihalta Kuopiontien
tutustumaan
seurakunnnan internet-sivuilla osoitteessa
tai hautausmaan puolelta on mahdollista
www.rautalamminseurakunta.fi. Panora- pestuuviikonloppuna zoomata ja pyörittää.
esittelijöiden johdolla.
mavideot ovat Seppo Vaittisen käsialaa.
Panoramavideoiden avulla kirkkoon
Seurakuntatalon ikkunat uusitaan
Rautalammin seurakuntatalolla on meneillään ikkunaremontti. Vanhat, huonokuntoiset ikkunat vaihdetaan remontissa uusiin. Kirkkoneuvosto päätti hankkia uudet ikkunat edullisimman tarjouksen tehneeltä Tiivituote Oy:ltä. Remonttiin on
haettu 35.000 euron avustusta kirkkohallitukselta.
- Ikkunat olivat huonossa kunnossa ja joitain ruutuja oli rikkikin. Lämpötalous tulee paranemaan selkeästi ja myös vetoisuus vähenee, kirkkoherra Pekka Tuovinen kertoo.
Seurakuntatalo on remontin aikana käytössä mahdollisuuksien mukaan. Remontin on määrä valmistua 15.10. mennessä.
Vanhat ikkunat annetaan pois ja niitä on mahdollista kysyä
kirkkoherranvirastosta tai käymällä paikan päällä työmaalla.
Seurakuntatalo saa uudet ikkunat. Pois annettavia vanhoja
ikkunoita voi kysyä kirkkoherranvirastosta tai suoraan työmaalta.
Luonnonsuojelualue seurakunnan maalle
Pöytäkirjat luettavissa internetissä
Rautalammin seurakunta esittää Pohjois-Savon ely-keskukselle
yksityisen luonnonsuojelualueen perustamista omistamalleen
Tervavuori 5:59 -tilalle. Suojelualueen koko on 11,9 hehtaaria.
Maapohjan omistus säilyy seurakunnalla. Suojelualueesta seurakunta saa suojelukorvauksen, jonka suuruus on 97.000 euroa.
Rautalammin seurakunta julkaisee kirkkoneuvoston- ja valtuuston pöytäkirjat internet-sivuilla. Pöytäkirjat julkaistaan
entiseen tapaan myös kirkkoherranviraston ilmoitustaululla.
Julkaistavista pöytäkirjoista poistetaan luottamukselliset asiakohdat.
PESTUUMUISTOJA JA -SUUNNITELMIA
Veikko
Veikon pestuut kuluvat vilkkaissa merkeissä. Hän on lupautunut myymään Lionsien arpoja ja olemaan mukana siivouksissa.
Tärkeintä pestuilla on markkinatunnelmasta
nauttiminen ja tuttujen näkeminen. Aiempina
vuosina ohjelmaan on kuulunut mm. mieslaulajien kanssa konsertoiminen. Huippukohtia
on ollut myös oman pojan bändin näkeminen
lavalla.
Pestuuisäntä Aki Virtaan voi törmätä pestuuraitilla tänäkin vuonna.
Sussu
Sussu on käynyt pestuilla viisi vuotta, eli
yhtä pitkään kun on asunut Rautalammilla.
Pestuilta on tullut mukavia muistoja. Mieleen palaa yksikin konsertti Korholassa, johon
mentiin pyörällä. Kun lähdön aika koitti, ei
pimeässä pyöriä enää löytynytkään mistään.
Aamun valossa pyörät löytyivät, mutta aivan
toisesta paikasta. Ikinä ei selvinnyt, oliko niitä
lainattu vai vain siirretty. Nykyään Sussu käy
pestuilla lasten kanssa, joten tivolit, lakukojut
ja muut lasten jutut ovat pääosassa.
Pestuita yli 50 vuoden ajan
Aki Virta on toiminut pestuuisäntänä
Rautalammin
pestuumarkkinoilla jo kymmenkunta vuotta. Pestuuisännän tehtäviin kuuluu
juontohommaa,
ihmisten
jututtamista ja leikkimielistä
pestuuväen valvontaa. Ennen
Akia virkaa on hoitanut mm.
Matti Lehmonen.
monta. Pientä poikaa jännitti Onni
Suurosen surmanajopönttö kovine
pärinöineen ja savuineen, vaikka sisälle ei päässytkään katsomaan, kun
ei ollut rahaa lippuun. Aikuisten hupia, jota pikkupojat ihmettelivät, oli
puolestaan merenneitoteltta. Omaa
väriään pestuille ovat aina tuoneet
käsityöläiset ja käsitöiden myyjät.
Markkinayleisöä viihdyttivät aikansa stand up -koomikot, vuodesta
Aki kertoo olleensa kaikilla toiseen ilmestyvät helppoheikit, jotpestuilla viisivuotiaasta asti - se te- ka markkinoivat tuotteitaan kovaan
kee yli viidetkymmenet markkinat ääneen ajankohtaisen ja osuvan koperäkkäin. Niinpä hänellä onkin miikan säestämänä.
perspektiiviä aiheeseen. Aki muisteKun Akilta kysyy mikä peslee, että jossain vaiheessa markkinat tuissa on tärkeää, on vastaus selvä:
olivat myyjien osalta kuihtumassa ihmiset. Pestuumarkkinat kerää
pois, mutta nyt perinne elää ja voi maailmalle lähteneet vanhat rauhyvin. Jos mahdollista, niin markki- talampilaiset yhteen edes viikonnat tuntuvat vieläkin kasvavan vuo- lopuksi. Ihmiset yhdessä yleisen
sittain yleisö- ja myyjämäärältään.
markkinafiiliksen kanssa tekevät
Viime vuosikymmenten tren- pestuista tapahtuman, joka on aina
diin kuuluu erilaisen kulttuuri- koettava uudelleen.
ohjelman
mukaan
Akin voi löytää
tulo, vaikka musiikki
koko viikonlopun ajan
Pestuumarkkinat
onkin Akin mukaan
kiertelemästä vanhan
kerää maailmalle
aina kuulunut pestuilajan isännän vaatteislähteneet
le mm. pelimannien,
sa markkina-alueelta.
rautalampilaiset
pestuutanssien, pesHän toivookin, että
yhteen.
tuurockin ja yleisen
yleisö mahdollisuukmusisoinnin merkeissä. Tälläkin sien mukaan tulisi myös hieman enpuolella miehellä on ollut sormensa tisajan malliin pukeutuneena markpelissä aina 70-luvulta asti.
kinoille. Se antaisi vielä aivan oman
Erityisiä pestuumuistoja löytyy säväyksensä markkinoille.
Anssi
Seppo
Anssin pestuut ovat olleet lähes aina hieman erilaiset. 18-vuotiaasta asti ja jo sitä ennen pestuut ovat tarkoittaneet hänelle töitä:
ruoan laittoa, ovimiehen hommia, baaritiskin
takana toimimista. Näilläkin pestuilla hänet
löytää Vanhan Peuran huviteltasta. Työskenteleminen muiden juhliessa ei kuulemma harmita - siihen on tottunut. Sitäpaitsi näin rahaa
tulee, ei mene. Pestuumuistoja kysyttäessä
Anssi toteaa, että joka sunnuntai pestuiden
jälkeen sitä on ainakin väsynyt. Anssi kertoo
ilahtuneensa siitä, että juhlaväki käyttäytyy
nykyään siivosti. Hän toivottaa yleisön tervetulleeksi juhlimaan ja muistuttaa, että karaoke
soi Peuran teltassa koko viikonlopun.
Sepon pestuumarkkinat vierähätävät
Mobilistien museoajoneuvojen parissa Matti
Lohen koululla. Tänä vuonna oma auto ei ole
joukossa mukana, koska työn alla olevaan Tmallin Fordiin on osia haussa. Sen sijaan Sepon
kunnostama -65 vm. Maserati joukosta löytyy.
Italian Kommunistinen puolue lahjoitti sen aikanaan Leonid Brezneville. Rekisterinumeroksi
onkin haettu KGB-1. Menneiltä ajan pestuilta
Sepolle on jäänyt erityisesti mieleen Onni Suurosen surmanajohäkki pärinöineen ja räminöineen.
Jere
Lapsuuden aikaisten pestuiden hitiksi
Jere mainitsee lelumiekat ja karkkipussit, mutta tänä vuonna Jere odottaa erityisesti hyvä
bändejä ja vanhojen kavereiden näkemistä.
Hän on mukana järjestämässä Pestuurockia,
joka tekee paluun markkinaperjantain ohjelmaan. Päihteettömän ja ikärajattoman konsertin organisoivat Rautalammin rockmuusikot ja paikkakunnan nuoret. Lavalle nousevat
mm. Jukka Ruostila & Kaaoksen ystävät, Niina
& 3 promillea, Åke & the Boys ja ROMU houseband solisteineen.
19
RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA
RAUTALAMPI PITÄÄ MATKAILUN KEHITTÄMISTÄ ALUEELLA TÄRKEÄNÄ
Kansallispuistolle vahva tuki
PESTUUMARKKINAT
RAUTALAMMILLA
14.-15.9.2013
Katso ohjelma tämän lehden
sivulta 4.
Luontoarvojen turvaamisen rinnalla Rautalammin kunta pitää kansallispuistoa merkittävänä mahdollisuutena
kehittää alueen luontomatkailua. Kuva: Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke
Kunnanvaltuusto
hyväksyi
lausunnon Rautalammin ja
Konneveden kansallispuiston
perustamisedellytyksistä. Metsähallitukselle osoitetulla lausunnolla Rautalammin kunta
antoi voimakkaan tuen kansallispuiston perustamiselle.
Lausunnossa todetaan, että
valtakunnan kahden osakeskuksen
välissä sijaitseva kansallispuisto täydentäisi merkittävästi valtakunnan
kansallispuistoverkkoa. Vesistömatkailuun ja patikointiin soveltuva
kansallispuisto tarjoaa sekä Rautalammin että Konneveden kunnille
merkittävän mahdollisuuden kehittää luontomatkailua alueella.
Perustamisedellytysselvityksen
mukaan kansallispuistolla ei ole suojavyöhykkeitä eikä vaikutuksia aluetta ympäröivän maan käyttöön. Tätä
Rautalammilla pidettiin tärkeänä.
Yhdistysten tapaaminen
Tapaaminen Rautalampilaisten
yhdistysten toimijoille
PURONIEMEN
LEIRIKESKUKSESSA
torstaina 19.9. klo 18
20
Kahvitusta varten ilmoittautuminen
17.9. mennessä sähköpostitse osoitteella
[email protected].
Kunnan toiveena oli myös, että met- pidentämistä 40 kilometriin sekä
sästys voitaisi rajoitetusti sallia myös merkittävämpää taloudellista panossuunnitellulla
kansallispuistoalu- tusta retkeilyreitteihin ja matkailua
eella. Kunta piti tärkeänä myös am- tukevaan infrastruktuuriin.
matti- ja vapaa-ajankalastuksen sekä
Lausunnossa todetaan myös,
kalanistutuksen salliettä Törmälän Lomamisen kansallispuiston
ja kurssikeskusta tulisi
Kansallispuisto
läheisyydessä, sillä vesikehittää kansallispuistäydentäisi
merkittävästi
alueet eivät kuulu kanton opastuskeskuksena
valtakunnan
sallispuistoalueeseen.
sekä käynnistää HankaMetsähallituksen kansallispuistoverkkoa. veden ja Etelä-Konnetekemässä perustamiveden välisen pienvesedellytysten selvityksessä mahdol- nekanavan suunnittelu.
lisen kansallispuiston kävijämäärän
Rautalammin kunnanvaltuusto
arvioitiin olevan 10.000 - 12.000 hyväksyi lausunnon, jossa Metsäretkeilijää vuodessa. Rautalammilla hallituksen toivotaan esittävän kanmahdollista kansallispuistoa halu- sallispuiston perustamista ympäristaan kehittää elävänä ja toiminnalli- töministeriölle, valtioneuvostolle ja
sena luontomatkailukohteena, jonka edelleen eduskunnalle.
vuoksi lausunnossa toivotaankin
Metsähallituksen mukaan Raukävijätavoitteen asettamista 30.000 - talammin ja Konneveden kunnissa
35.000 vuotuiseen vierailijaan.
sekä eri intressiryhmien keskuudesRautalammin kunta toivoi niin sa vallitseen varsin yhtenäinen tahto
ikään suunnitellun retkeilyreitistön kansallispuiston saamiseksi.
Koulun väen ja vanhempien
SYYSKONSERTTI
”Satumetsän tiellä”
Matti Lohen koulun
juhlasalissa
torstaina 3.10.2013 klo 18
Liput 5 € / 2 €
Varat käytetään alakoulun luokkaretkiin.
MATTI LOHEN KOULULLA
TAPAKASVATUSVIIKKO
Matti Lohen koululla käynnistyy tapakasvatusviikko maanantaina 16.9. Viikon aikana luvassa
on muun muassa vierailijoita sekä muutoinkin tietoa hyvistä tavoista. Esimerkiksi vanhoja opettajia
on kutsuttu kertomaan, kuinka koulussa entisaikaan käyttäydyttiin.
Tapakasvatusviikko liittyy koulun tämänvuotiseen teemaan, joka on ihmisenä kasvaminen.
RAUTALAMPI KESKUSTELEE
KEHITTÄMISHANKKEISTA
Rautalammin kunta käsittelee pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmia koskien luonto- ja
ympäristö- sekä kaavoitus- ja liikenneasioita vuosittaisessa kehityskeskustelussa kunnan ja PohjoisSavon ely-keskuksen kanssa.
Keskustaajaman osayleiskaavoituksen lisäksi
kunnalla on useita hankkeita, jotka liittyvät kaavoitukseen, luontoon, ympäristöön ja liikenteeseen. Hankkeet ohjaavat kynnan kehitystä vuosiksi eteen päin.
Katseet
Kalajanvuorelle!
Sisä-Savon kansalaisopiston ohjattu
vaellusretki Kalajalle
lauantaina 5.10. klo 12-17
Kurssimaksu 19 €, ilmoittautuminen
Kansalaisopistolle 27.9. mennessä.
Omat eväät mukaan, oppaina Antti
Kaipiainen ja Minna Laitinen. Lähtö
kirjastolta kimppakyydeillä klo 11.40.
Kaikille avoin
VALTUUSTON
KYSELYTUNTI
Valtuustosalissa
tiistaina 8.10. kello 18
Kaikille avoin yleisötilaisuus
Rautalammin kunnanvaltuustossa
käsiteltävistä asioista.
Tervetuloa kyselemään!
Järj. Sisä-Savon kansalaisopisto
Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen
Suomen 2CV-Killan oltermanni Erkki Rajala ja Kuopion jaoksen
jaosporvari Hannu Keinänen.
Rättäriharrastajat
kujjeilivat
Rautalammilla
Elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna emäpitäjän raitilla rullasi ikääntyneempiä ranskalaisia autoja, kun Suomen 2CV-Killan Kuopion jaosto järjesti rättisitikkaharrastajille jokavuotiset
”Kuopion kujjeilut”.
- Tapahtumaa on järjestetty jo 40 vuotta, nyt taitaa
olla kuudes tai seitsemäs kerta, kun olemme Puroniemessä, Hannu Keinänen kertoo.
Citroën-harrastajat ovat porukkana yhtenäinen,
mikä saakin samat harrastajat tulemaan paikalle vuodesta toiseen. Autot ovat yhdistävä tekijä, mutta moneen muuhun autotapahtumaan verrattuna silmiinpitävää on se, ettei porukka kuitenkaan pyöri autojen
ympärillä.
- Ihmiset juttelevat mielummin toistensa kanssa.
Tämä ei ole tosikkojen hommaa, killan oltermanni
Erkki Rajala toteaa.
- Ja osallistujia on ainakin toisessa, kohta kolmannessa polvessa, hän jatkaa.
Ohjelmaan kuului myös killan järjestämä isämestarin ralli, jossa kisattiin mitä erilaisimmissa taitolajeissa
katkojan kärkien säätämisestä tikanheittoon. Tikkataulu oli luonnollisesti rättisitikan muotoinen.
www.rautalampilehti.fi
IMUAUTOPALVELUT
KAIVOJEN
TYHJENNYKSET
Soita
KAIVINKONETYÖT
040 705 1586
Sami Lehmonen
10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla
Koneurakointi
Sami Lehmonen
040 705 1586
040 027 8075
Rautalampi
Sisä-Savon
Nuohouspalvelu Oy
Konnekoskentie 251 B
77700 Rautalampi
Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen
Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi
Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00
Puh. 050
305 6515
Jari Pietiläinen
040 581 8771
[email protected]
Tero Hiltunen
040 149 0123
[email protected]
JT
PARKETTITYÖT
• Hionta, lakkaus, petsaukset
• Asennus- ja korjaustyöt
• Sisäremontit, sauna- ja
suihkuremontit
• Asuntoautovuokraus
Soita Jarmolle
040 715 5625
Citroën 2CV
Citroën 2CV:n kehittely alkoi Ranskassa vuonna 1936.
Hammaspyörätehtailija Andre Citroën ohjeisti alaisiaan seuraavasti: ”Tehkää kuljin, jossa on neljä pyörää ja sateensuoja,
kuljettamaan neljää aikuista ja heidän viiden leiviskän eväitään
niin maalla kuin kaupungissa 50 km:n tuntinopeudella. Kynnöspeltoa ylitettäessä ei kulkimeen sijoitetussa munakorissa tule
yhdenkään munan rikkoutua.”
Sodan vuoksi auton pääsy tuotantoon lykkääntyi yli kymmenellä vuodella. Vaikka yleisö ensin tyrmistyikin päivänvalon
nähneestä kulkineesta, vuonna 1950 autoa sai odottaa kuusi
vuotta, vaikka niitä valmistui sata päivässä.
2CV:n valmistus loppui Ranskassa 1988 ja Portugalissa
1990.
Lähde: Suomen 2CV-kilta ry (www.suomen2cvkilta.fi)
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Harri Ikävalko
Asemakatu 11
77600 Suonenjoki
(017) 513 652
OSTETAAN / NOUDETAAN
• Rauta- ja peltiromua
• Autot, maatalouskoneet ym.
• Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini)
• Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto
T:mi HM Korhonen
Herrantie 1073, 77700 Rautalampi
0400 954 814
Ympäristöluvan
omaava
yritys
21
Kyliltä kuultua: Viimeiset pettuleipäajat
Rautalammilla syntynyt Ville Kupari (muutti myöhemmin sukunimensä Aalloksi) oli 13 vuotta työtehtävissä Virolahdella. Toisen maailmansodan puhjettua alkoi olot eteläisessä Suomessa tuntua levottomilta ja peloittavilta. Vuonna 1915
Ville Aalto kuuli parilta rautalampilaiselta mieheltä, että Mäntyniemen mailla Etelä-Rautalammilla on autiona Pentlammin
torppa. Ville tarttui tilaisuuteen. Niinpä 28.5.1916 Ville saapui
vaimonsa Vilhelmiinan ja 14-vuotiaan Ragnar-poikansa kanssa torppariksi Pentlammille.
Villen ollessa katselemassa mökin ympäristöä tuli paikalle paikkakuntalainen Aleksi Pöntinen. Hän sanoi Ragnarpojalle: ”Minkäällaene piru ei elä tämmösessä korvessa. Mää
takasi sinne, mistä out tullunnakkii”. Tällaisista puheista välittämättä Aallot kotiutuivat hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Liikkumista paransi, kun perkattiin parisataametrinen
veneellä soudettava väylä Pentlammista Myhinjärveen. Torpan pelloista saadun viljan lisäksi kalastus ja metsästys pitivät
ihmiset hengissä. Myöhemmin eräässä vaiheessa Ragnarilla
oli ollut yli 200 loukkua ja 30 permiä pyydystämässä. Vuonna 1923 torppa itsenäistyi omaksi tilaksi. Kartalla sen nimi on
Aaltola.
Vuosi 1918 oli hankalin. Edellisen kesän viljasato oli huono. Kevättalvella oli jo pantava pettua leivän jatkeeksi. Kesällä odotettiin hartaasti ruishalmeen kypsymistä. Viimein
halmeen kuivimmasta osasta leikattiin pieni ahoksellinen
lyhteitä, kuivattiin ne riihessä ja puitiin varstoilla. 16-vuotias
Ragnar-poika sai tehtäväkseen käyttää ruissäkki veneellä Kuorekosken myllyssä. Paluumatkalla ruisjauhosäkki oli veneen
kokassa. Kun Ragnar souti, selän takaa kantautui nenään vastustamaton ruisjauhon tuoksu. Hän ohjasi veneen erään saaren rantaan, avasi säkin ja pisti kourallisen jauhoa suuhunsa ja
toisen kourallisen vettä päälle. Vahingossa siinä meni jouhoa
myös henkitorveen ja hän oli vähällä tukehtua. Aikansa köhittyään hän pystyi jatkamaan matkaansa. - Kotona oli seuraavana päivänä harras hetki, kun päästiin maistamaan taas oikeaa
ruisleipää.
Aarne Hirvonen kuuli tarinan itseltään Ragnar
Aallolta 1980-luvun alussa. Hirvonen ajoi autolla
Myhinkoskelta länteen vievää talvitietä, jossa
myös Ragnar Aalro työnsi potkurilla kauppaautolta ostamaansa jauhosäkkiä. Hirvonen otti
miehen säkkeineen ja potkureineen kyytiinsä
ja kuuli matkalla monta tarinaa, muun muassa
myllymatkasta Kuorekoskelle.
Aarne Hirvonen
Pirssimiehet
Olen aina arvostanut taksimiehiä. Maalla
vuokra-autoa ajavat useimmiten yrittäjät itse ja siitä kaiketi johtunee, että istun taksiin mieluummin
muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä ja
lähitienoilla on ankara pula kuljettajista, mikä asia
ei voi olla vaikuttamatta laatuun. Autot ovat likaisia
ja epäsiistejäkin välillä. Kuskin pukilla saattaa istua
joskus hyvin erikoisen näköinen ilmestys - kotimainen tai muualta muuttanut. Huolimatta navigaattoreista voi takapenkillä istuva matkustaja joutua
neuvomaan tietä tai ainakin sopivinta reittiä ja joskus jopa muuta kieltä kuin suomea puhuen. On siis
selvää, miksi palvelu maalla on parempaa.
Isälläni ei ollut ajokorttia äidistäni puhumattakaan. Niinpä isä käytti taksia jopa työmatkoihin
kesäisin, kun mökillemme oli kirkonkylältä matkaa
seitsemän kilometriä. Myös pitemmät lomamatkat suurperheemme teki vuokra-autolla, sillä se oli
kätevämpää, nopeampaa ja jopa halvempaa kuin
reissuaminen monta kertaa vaihtaen linja-autolla.
Juna-asemalle karttui matkaa 20 kilometriä. Rautalammin legendaariset taksimiehet olivat meille
perhetuttuja.
Toivo Korhoselle osui perheemme kannalta
katsoen ikävin kyyti. Isämme oli jäänyt sairaseläkkeelle Rautalammin Osuuskaupan toimitusjohtajan
paikalta kevättalvella 1962. Näin jouduimme luopumaan isän työsuhdeasunnosta Osulan yläkerrassa ja
muutimme vuokralle liikennöitsijä Martti Kotilaisen omistamaan ”kerrostaloon”. Isäni oli lähdössä
16. heinäkuuta aamulla mökiltämme ostamaan kirkonkylästä taloa ja Topi tuli häntä hakemaan muutaman sadan metrin päästä, sillä tietä ei perille ollut.
Isä nousi taksin etupenkille, sai sydänkohtauksen ja
kuoli. Ei auttanut kova ajo kirkonkylän sairaalaan.
Mies oli 51-vuotias. Vuosia myöhemmin yksi siskoistani pyörtyi kirkkoaidan viereen ja paikalle osui
ensimmäisenä kukapa muukaan kuin Toivo Korho-
22
nen. Sinänsä vaaraton tapahtuma jäi autoilijan mieleen eikä hän ollenkaan pitänyt perheenjäsentemme
omituisesta huumorintajusta: kun Topi tuli meitä
ajamaan, joku aina sanoi noutajan nyt tulleen.
Toinen kaikkien tietämä autoilija oli Antti
Kuikka. Hän oli Karjalan evakoita eikä yrittänytkään murteestaan eroon. Antilla ajoi isolla Letukalla, jolla hän kyyditsi muun muassa perhettämme
aina Varpaisjärveä myöten. Karjalaiset ovat kovia
haastamaan ja niinpä pirssimies yleensä ajaessaan
katseli takapenkille enemmän kuin tuulilasista.
Kerran Antti kuljetti mielenkiintoista porukkaa
Konnevedelle hyvin mutkaista ja kapeaa sekä mäkistä soratietä. Katse oli taas kerran suunnattu taakse ja Letukka ajautui mäen harjanteella kulkusuunnasta katsoen tien vasempaan reunaan. Vastaan
tuli toinen auto, mikä juuri ja juuri sai väistetyksi
ajamalla itse väylän vasemmalle reunalle. Kuljettaja
pui pirssimiehelle nyrkkiä ja jatkoi matkaansa. Kuikan Antti siihen: ”Kembo oli kun viäreä puolta ajoi
ja vielä kehno morjesti!”
Mutta eivät ole virheettömiä taksimiehet nykyäänkään. Kollegani kertoi hauskan kokemuksen.
Hän oli ollut joissakin pippaloissa Helsingissä ja piti
taas kerran mennä sillä viimeisellä bussilla Mäntsälään. Ja taas kerran soittoruokalassa aika kului niin
mukavasti, että näköhavainto oli ainoa kontakti,
kun bussin perä vilahti sen kääntyessä Mannerheimintielle. Junalla siis Järvenpäähän ja sieltä pirssi
alle. Kuljettajana toimi pikimusta mies, jolta ei suomi kuulemma juuri taittunut. Mukava mies kaikin
puolin ja palvelualtis. Mutta paljon piti neuvoa. Kyyti säilyi siinä mielessä tasaisena, että
vauhti pysyi suunnilleen samana oli sitten
alla moottori- tai kylätie tai risteysalue.
Perille päästiin siinä kolmen hujakoilla.
Kaverini maksettua taksirenki pyöräytti auton täysin katsomatta peh-
meään hiekkaan akseleita myöten. Jaska oli käynyt
hakemassa molemmille pistolapiot. Niin meni tunti
liivipukuun pukeutuneelta asiakkaalta mukavasti ja
pirssimies pääsi jatkamaan kohti uusia seikkailuja.
Kesämökkikuntamme Luopioisten taksimiesten palveluja olen käyttänyt kerran, pari kesässä.
Heille ei tarvitse tietä neuvoa, autot ovat uusia, sisältä siistejä ja ulkoa puhtaita. Myös taksiyrittäjät
ovat parhaasta päästä, mukavia ja kohteliaita sekä
asiallisesti pukeutuneita. Ei ole poninhäntiä eikä
korvarenkaita - ainakaan vielä. Kirkonkylien taksareilla olisi varmaan todella paljon kiinnostavaa
tietoa asioista ja ihmisistä, mutta he pitävät suunsa
kiinni niin kuin kuuluukin. Yrittäjän arki on kovaa
eikä vapaapäiviä juuri ole. Jos nyt kesällä vuoron
perään päästävät toisensa keskiviikkona karaokea
laulamaan.
Hyvä ystäväni Jouko Tainio, joka puhuu aina
totta, kertoi omista taksikokemuksistaan vuodelta
1976. Hän ajoi kertomansa mukaan vuokra-autoa
Pälkäneellä ja sai kyydin Tampereelle Pohjolankadulle. Poka pyysi odottamaan paikalla pari tuntia,
sitten lähdettäisiin takaisin. Kadun varrella olevassa
vanhassa kellertävässä tehdasrakennuksessa näytti
olevan meneillään jotakin mielenkiintoista. Jokke
luuli siellä jaettavan ilmaisnäytteitä. Asia kiinnosti.
Sisällä kävi ilmi kyseessä olevan Poliisikoulun pääsykokeen. Miehelle lyötiin eteen paperit ja taksimies
vastaili mitä sattuu. Laskutehtävään 5 + 5 tuli vastaukseksi 11. Takaisin Pälkäneelle piti lähteä ja koko
asia unohtui. Parin viikon päästä soi puhelin ja sieltä
kerrottiin, että valintakoe on läpäisty. Joken ihmetellessä asiaa ja kertoessa edellä mainitusta
matemaattisen yhtälön tietoisesti merkitystä
väärästä lopputuloksesta virkailija sanoi:
”Olit hakijoista lähimpänä.”
Juuristaan ylpeä Rautalammilla
syntynyt Jussi-Pekka Lämsä
on Helsingin poliisilaitoksen
operaatiopäällikkö.
Päätoimittajan palsta
Rautalammilla on taikaa
Rautalammin Pestuumarkkinoita on tituleerattu jopa Savon
vetovoimaisimmiksi markkinoiksi. Vaikka asiaa tarkastelisi muutoin, kuin Rautalampi-lasien läpi, näyttäisi väite pitävän paikkansa.
Pitkän linjan Pestuumarkkinavieraat muistelevat vuodesta
toiseen Onni Suurosen surmanajopönttöä ja omintakeisia helppoheikkejä. Lähes jokaisesta perheestä löytyy vanhempia valokuva-albumeita, joissa on niin sanottuja markkinakuvia. Markkinaraitilla oli mahdollisuus kuvauttaa itsensä.
Kun mietimme tämän päivän Pestuumarkkinoita, huomaamme meidänkin markkinoiden eläneen ajan mukana. Monet
vanhempien ihmisten muistelemat asiat loistavat poissaolollaan.
Työvoiman hankkimiseen on monin verroin huutokauppaa modernimpia keinoja ja kulutustavaroiden saatavuus on varsin riittävä ilman markkinoitakin.
Joku magia pestuissa kuitenkin on. Miltei kaikki täältä lähtevät - ja täällä joskus asuneet - suuntaavat takaisin markkinoiden
koittaessa. Ja voi sitä harmituksen määrää, jos työ tai muut kuviot
sotkevat suunnitelmat.
Nähdään Pestuilla, jos ei muuten! Niin voi sanoa kenelle tahansa, jonka Rautalammilla on joskus tuntenut. Hämmästyttävän
usein käy toteen syyskuun toisena viikonvaihteena.
Iiro Lyytinen, päätoimittaja
Rautalampilehden kamera kiertää
Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää
osoitteella [email protected]
Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta
sekä kuvaajan nimi.
Parhaat julkaistaan tällä palstalla.
eet 7.-luokkalaiset.
Yläkoulun tänä syksynä aloittan
tetpäässä järjes
mella Myhin t, löysi yleisö
m
la
n
o
ik
M
u
Vaikka sää ei eja varsinaisesti suosin
ss
lle.
tyjä Lawatan
tiensä paika
isämestarin rallissa
Suomen 2CV-killan järjestämässä
tikkaa rättisitikan
tää
heit
ksi
tehtävänä oli esimerki
muotoiseen tauluun.
ukset
kangasmaala
stallaatiot ja .
n
-i
3D
t
u
st
avia
UV-valai
olivat vaikutt lampilehti.fi
ta
au
.r
w
w
w
a:
Lisää kuvi
eraili Rautaliiton väki vi rmälään ja
ta
n
ku
aa
m
n
Tö
Pohjois-Savo stuivat muun muassa ttunen ehtutu
i Hu
lammilla. He . Maakutajohtaja Juss sä tulisi näkyä
en
es
Kalajanvuore n kansallispuiston nim kansallisesti
leva
on
ti
tu
it
tä
re
et
in
i,
m
tt
o
m
d
sillä Rautala
sireitti.
Rautalampi,
tunnettu ve
Rautalampilehti 9/2013
Painos: 12.000 kpl
Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi
Osoitteeton jakelu, Itella
Painopaikka: I-Print, Seinäjoki
Kustantaja:
Viestirauta Oy
Toimitus:
Kuopiontie 13
77700 Rautalampi
[email protected]
Päätoimittaja:
Iiro Lyytinen
050 536 5570
[email protected]
Myyntipäällikkö:
Marja Kämppi
040 669 2250
[email protected]
Ilmoitusvalmistus:
Tarja Kovero
040 487 1203
[email protected]
441 895
Painotuote
23
24