tukom 3/2011 - Tulikomentoja

Transcription

tukom 3/2011 - Tulikomentoja
Rakuunapäivillä
Lappeenrannassa, s.4
Jussi Niinistö:
Ottawan miinasopimus strateginen virhe, s. 7
Intian korruptoituneet tykkihankinnat, s. 24
3/2011
TULIKOMENTOJA
www.tulikomentoja.fi
Julkaisija: Suomen Tykistömuseo
Toimituskunta:
Lauri Haavisto, päätoimittaja
Toimituskunnan puheenjohtaja
[email protected]
Samuel Fabrin
[email protected]
Aki Kinnunen
[email protected]
Petri Majuri
Sotilasasiantuntija
Tero Mäenpää
Sotilasasiantuntija
Sirkka Ojala
Verkkovastaava
[email protected]
Jukka Sippola
Juhani Suni
Lehden kiltasivut ja postitusrekisteri
[email protected]
[email protected]
Kalevi Virtanen
[email protected]
Ulkoasu:
Maj-Lis Krouvi / Maisan paja
[email protected]
Ilmoitusmyynti:
Pertti Onniselkä / Happyback Oy
[email protected]
Paino: SLY-LEHTIPAINOT OY KIRJAPAINO UUSIMAA
TOIMITUKSELLINEN AINEISTO
Lauri Haavisto, Hitsaajankatu 13 C 66, 00810 Helsinki
[email protected], 040 70 44 185
ILMOITUSAINEISTO
Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 PORI
[email protected], puh. 0500 590 409, faksi (02) 6356 188
KILTASIVUJEN AINEISTO
Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, 13500 HÄMEENLINNA
[email protected], (03)6380 138, 0440 478 602
Osoitteenmuutokset on aina tehtävä oman killan sihteerille.
Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Juhani Sunilta.
2
Kansi: Naurava Uusi-Matti, vierellä Pekka Termala / Sirkka Ojala
3DLQRWXRWH
Tausatalla: Aurinko laskee Valkiajärvellä /Sirkka Ojala
pääkirjoitus
TULIKOMENTOJA
3/2011
Pääkirjoitus, Lauri Haavisto .. .. .. .. .. . 3
Rakuunapäivillä Lappeenrannassa,
Sirkka Ojala . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 4
Ottawan sopimus on strateginen virhe,
Jussi Niinistö . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 7
Vapaaehtoistyöllä
on merkitystä
Piirun, metrin ja sekunnin tarkkuudella,
Kari Halonen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 9
Perinnepäivä Nurmeksessa,
Timo Härkönen ja Jaakko Rytty . .. .. 10
Omaisten- ja kiltapäivä Niinisalossa
Sirkka Ojala . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 12
Erik Berner in memoriam,
Kari Vilamo.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 14
Kilta- ja kokoussivut,
Juhani Suni, .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 16
Suomen Tykistömuseossa tapahtuu,
Mikko Kero .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 20
Erikoisosaajia puolustusvoimille,
Mikko Kero .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 21
Perinnetykkejä huollettiin museolla,
Sirkka Ojala . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 22
Intian korruptoituneet tykkihankinnat,
Jaakko Rytty .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 24
Tykistön ampumaharjoitus 2011,
Tero Mäenpää. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 26
Museoesineet kertovat,
Samuel Fabrin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 27
Samuel Fabrin vaihtoi autot tykistöön,
Sirkka Ojala . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 28
Sotamuseoita maailmalta,
Leo Johan Salo . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 30
Riihimäen seudun Tykistökillan kuulumisia,
Sami Saarinen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 31
Paksu Katariina paukkui Tykistömuseolla,
Sirkka Ojala . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 32
Etelä-Pohjanmaan tykkimiehet Rovalla,
Seppo Rinta-Hoiska .. .. .. .. .. .. .. .. .. 35
T
ulikomentoja 3/2011 on nyt käsissäsi ja se on perinteiseen tapaan kilta- ja
museonumero. Lehden sisäsivuille on kerätty juttuja useiden eri tykistön kiltojen toiminnasta ympäri Suomea. Mitä useampi
osallistuu kiltojen ja yhdistysten toimintaan
sitä parempia tapahtumia ne pystyvät järjestämään. Aktiivinen kiltatoiminta palkitsee
monella tavalla, vähintäänkin uusien ystävien ja kokemusten rikkaudella. Killat ovat
myös vapaaehtoistoimintaa parhaimmillaan,
sillä niiden tarkoituksena on tarjota yleishyödyllistä palvelua jäsenilleen yhdistämällä
tykkimiehiä tykistön ja maanpuolustuksen
teemalla.
P
uolustusvoimien ja koko yhteiskunnan
joutuessa kiristämään vyötä säästövelvoitteiden vuoksi nousee yhä suurempaan
rooliin vapaaehtoistoiminnan merkitys. Kertausharjoituksista leikkaaminen merkitsee,
että yhä harvempi pääsee verestämään taitojaan puolustusvoimien rahoituksella. Armeijalla ei yksinkertaisesti enää ole rahaa pitää
sellaista laajaa reserviä, johon on Suomessa
totuttu ja jo nyt on reservin koko pienentynyt huomattavasti menneistä vuosikymmenistä. Vaikka sotilaallisia taitoja voi pitää yllä esimerkiksi ampumaradoilla ja yleistietoa
maanpuolustuksesta lisättyä vaikkapa kiltojen järjestämiin luentoihin osallistumalla, on
kova sotilaallinen osaaminen yhä harvemmalla hallussa Suomessa.
T
ämä muutos ei ole pelkästään Suomea
koskettava asia vaan lähes koko Euroopassa ollaan supistamassa rajusti puolustusbudjetista. Esimerkiksi muissa Skandinavian
maissa ollaan siirtymässä asevelvollisuudesta
ammattiarmeijaan ja kansainväliset operaatiot ovat yhä suuremmassa roolissa. Suomi on
vielä toistaiseksi pysynyt eri linjoilla esimerkiksi asevelvollisuuden osalta ja tulevat poliittiset ratkaisut vaikuttavat lähteekö Suomi
muun Länsi-Euroopan linjalle.
V
aikka maanpuolustuksen suuriin linjoihin kansalaiset pystyvät vaikuttamaan
pääsääntöisesti vain neljän vuoden välein, on
meillä kaikilla kuitenkin mahdollisuutemme
tehdä sen eteen paljonkin. Esimerkiksi kiltatoimintaan osallistuminen tuo varmasti tietoja ja taitoja, jotka hyödyttävät maanpuolustusta. Enää emme valitettavasti voi odottaa
puolustusvoimien tarjoavan kaikkea, vaan
maanpuolustustyö on yhä enemmän aktiivisten vapaaehtoisten harteilla. Näihin mietteisiin toivotan kaikille lukijoille hyvää alkanutta syksyä ja toivottavasti myös tulevaisuudessa aktiivista kiltatoimintaa.
Lauri Haavisto
ILMESTYMISAIKATAULU
Numero
4/11
1/12
2/12
3/12
4/12
Aineisto- Ilmestyy
päivä
viikolla
15.10.
15.1.
15.4.
15.8.
15.10.
47
8
21
38
47
Tulikomentoja 3/2011
3
rakuunapÄivillÄ
lappeenrannassa
TEKSTI JA KUVAT: SIRKKA OJALA
Tykistöprikaatin hevosvetoinen perinnejaos
osallistui 6. -7. elokuuta 2011 Lappeenrannassa
järjestetyille seitsemänsille Rakuunapäiville.
Edellisen kerran kutsu tilaisuuteen tuli
vuonna 2009. Tapahtuman järjestäjänä toimi
Rakuunakilta yhteistyössä Maasotakoulun ja
Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Matkaan lähti Niinisalosta viisi Niinisalon ratsastajien hevosta ja kahdeksan Kankaanpään Seudun Tykistökillan
kiltalaista. Lisäksi kuormaauton ohjaimissa oli Tykistöprikaatin Kuljetuspatteristossa
varusmiespalvelustaan suorit-
4
tava Miika Jyrkiäinen Kauhajoelta ja Niinisalon ratsastajista Marjaana Renvall hevostyttönä.
Kalervo Kinnari, Matti
Lappalainen, Lasse Leppiniemi, Matti Peurala, Matti Teelmäki, Pekka Termala,
Hannu Vettenranta ja Jouko
Vähämäki ovat kaikki jo vuosia kuuluneet Perinnejaoksen
vakioporukkaan ja jaoksen toiminta on heistä mukavaa puuhaa ja näytöksiin lähdettäisiin
mieluusti useamminkin.
Upea esitys
Perjantaina illansuussa majoituttiin Rakuunanmäen kasarmille. Lauantaina noin 40 ratsukon ja hevosvaljakon marssiosasto teki juhlallisen kierroksen halki Lappeenrannan
kaupungin, katselijoiden vilkuttaessa kadunvarsilla. Perinnejaoksen hevoset vetivät
”nollakakkosta” marssiosaston
mukana letkan viimeisinä. Yli
neljän kilometrin marssilenkki oli Nuurulle, Aatulle Hauska-Ponnelle ja Miisalle rankka, sillä raskaan tykin vetäminen kävi hevosten voimille.
Venäläisvalmisteisen kenttätykin 76 K 02:n vauhtia jyrkimmissä laskuissa olivat lankun kanssa jarruttelemassa
kiltalaiset Jouko Vähämäki ja
Kalervo Kinnari. Marssi huipentui viimeiseen nousuun
linnoitukselle Pekka Termalan
ja Uusi-Matin johdattaessa
joukkoa. Selvitäkseen jyrkästä mukulakivimäestä perinnejaoksen hevosvaljakko joutui
ottamaan hurjan vauhdin satamasta asti, mutta mäenharjalle päästiin komeasti.
Tulikomentoja 3/2011
Nuoret kiinnostuneita
Sunnuntaina oli vuorossa
päivien pääjuhla Adolf Ehrnroothin aukiolla, jonne kerääntyi runsas katsojajoukko ja synkistä ukkospilvistä
huolimatta sateelta vältyttiin. Perinnevaljakko karautti omassa näytösosuudessaan
komeasti asemaan ja juhlan
päätyttyä
perinnejaoksen
ryhmä keräsi ympärilleen
suurimman ihailijajoukon.
Nuoremmatkin katsojat pääsivät taputtelemaan hevosia
ja myös silmäilemään vanhaa
asekalustoa.
Jatkuu sivulle 6 >>
5
1.
2.
Rakuunapäivillä Lappeenrannassa
1. Linnoituksen mäki tultiin vauhdilla ylös.
2. Ampumavalmis! Tulta!
3. Harjaaminen on molemmille mukavaa.
4. Perinnejaos on aina ihailijoiden ympäröimä.
5. Kapteeni Lappalainen harjaa kaveriaan.
6. Voimalla seitsemän miehen.
4.
5.
6
3.
6.
Ottawan sopimus
on strateginen virhe
Pääministeri Kataisen hallitus on päättänyt liittää
Suomen Ottawan sopimukseen. Kuluvana syksynä
eduskunta saa käsiteltäväkseen sopimuksen ratifioinnin. Näin tämä vuosia vatvottu asia, Suomen liittyminen kansainväliseen jalkaväkimiinat kieltävään
sopimukseen, ponnahtaa vielä kerran julkisuuteen.
Sopimuksen vahvistamisen jälkeen Suomi sitoutuu tuhoamaan miinavarastonsa neljän
vuoden sisällä. Niin nämä monelle varusmiespalveluksensa
suorittaneelle suomalaiselle tutut putki- ja sakaramiinat siirtyisivät historiaan vuonna 2016.
Vaikka junan voikin katsoa menneen jo, en puolustusvaliokunnan puheenjohtajana voi tätä asiaa pureksimatta
niellä. Ottawan sopimukseen
sitoutuminen oli poliittinen
päätös, joka on sekä sotilaallisesti että taloudellisesti vailla perusteita. Jalkaväkimiinat
ovat tärkeä osa alueellista puolustusdoktriiniamme.
Miinat eivät ole
hyökkäysaseita
Sodassa jalkaväkimiinat ovat
Suomen puolustukselle olennaisen tärkeitä. Meillä on pitkät rajat, mutta vähän puolustajia. Miinat eivät ole hyökkäysaseita. Niiden käytöllä
säästetään omia sotilaita ja aiheutetaan hyökkääjälle tappioita.
Lisäksi miinojen psykologinen pelotevaikutus hyökkääjään on huomattava. Rauhan
aikana miinat ovat puolustusvoimien varastoissa eivätkä aiheuta ongelmia kenellekään.
Suomessa miinoja on aina käytetty vastuullisesti. Miinoitteet
Tulikomentoja 3/2011
koulutetaan tekemään tarkkojen miinakarttojen mukaisesti.
Miinat ovat
kustannustehokkaita
Teknisesti yksinkertaisena jalkaväkimiina on kustannustehokas. Korvaaminen on
erittäin kallista eikä ole edes
täydellisesti mahdollista: sopimuksen myötä esimerkiksi panssarimiinojen ja omien
joukkojen suojaaminen vaikeutuu. Sitä paitsi maailmalla
paine korvaavien järjestelmien
kieltämiseen kasvaa.
Niinpä rypäleaseita ei viimeisimmän tiedon mukaan
olla meille edes hankkimassa, vaan korvaavia järjestelmiä
ovat mm. viuhkapanokset, pimeätoimintavälineistö, panssarimiinojen modernisoidut
laukaisimet, sensorijärjestelmät ja lennokit. Kaikki epäilemättä hyviä hankintoja itsessään – kansainvälinen aseteollisuus hieroo käsiään – mutta
jalkaväkimiinojen suorituskykyä ne eivät korvaa.
Hallituksen esityksessäkin
lukee tylysti, että ne korvaavat
miinat vain ”kohtuullisesti”.
Korvaavien järjestelmien hankintaan varattu 200 miljoonaa
euroa on riittämätön. Saman
verran hallitusohjelma leikkaa
puolustusvoimilta.
Sodassa
jalkaväkimiinojen ja ”kohtuul-
lisesti” korvaavien järjestelmien suorituskyvyn erotus maksetaan suomalaisella verellä.
Suomi mukaan
solidaarisuussyistä
Miinakieltoasiassa on etenkin tasavallan presidentti Halonen ottanut voimakkaasti
kantaa. Olen ymmärtänyt ylipäällikön kannan olevan, että
Suomen tulee luopua miinoista, jotta olisimme solidaarisia niitä maita kohtaan, joissa
miinoja on holtittomasti kylvetty siviilien kiusaksi. Näin
on puhunut myös ulkoministeri Tuomioja.
He ja heitä myötäilevät tahot väittävät, että miinat aiheuttavat Suomen ulkoiselle kuvalle vahinkoa. En usko.
Päinvastoin maamme tunnetaan humanitäärisen miinanraivaustyön tekijänä kehitysmaissa kuten Kambodžassa.
Venäjä ei aio liittyä Ottawan sopimukseen. Ei myöskään Yhdysvallat tai Kiina.
EU-maista Puola ei ole vielä
sopimusta ratifioinut.
Puola allekirjoitti sopimuksen jo 1997, mutta asetti ratifioinnin edellytykseksi, että
kaikkien sen naapureiden on
liityttävä sopimukseen, miinoille on löydettävä korvaava
järjestelmä ja kaikkien YK:n
turvallisuusneuvoston pysyvi-
en jäsenten on liityttävä sopimukseen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että EU:n paineessa
myös Puola on taipumassa ratifiointiin, vaikka sen asettamat – täysin ymmärrettävät
– ehdot eivät ole täyttyneet.
Puoluekuri jyrää
omantunnon
Suomen on vielä mahdollista jättää sopimus ratifioimatta. En kuitenkaan usko siihen,
vaikka se olisi viisas teko sekä
maanpuolustuksen että valtiontalouden kannalta. Eduskunnassa asiasta äänestettäessä puoluekuri tulee jyräämään
omantunnon.
Toivon toki olevani väärässä, sillä Ottawan sopimukseen
liittyminen on strateginen
virhe, joka osaltaan nakertaa
muutoinkin kaventuvia edellytyksiämme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen.
Kukaan ei kiistä, etteikö
jalkaväkimiinoista luopuminen heikennä Suomen puolustuskykyä. Miksi sitten niin
pitää tehdä ja vielä nykyisessä
taloudellisessa tilanteessa?
Jussi Niinistö
Kirjoittaja, filosofian tohtori ja
dosentti Jussi Niinistö on kansanedustaja (perus.) Uudenmaan
vaalipiiristä ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.
7
Raketinheittimet
Lockheed Martin on saanut
Suomelta tilauksen 22 MLRSraketinheittimen modernisoinnista. Modernisointi sisältää
mm UFCS-ammunnanhallintajärjestelmän. (Military Technology 6/2011). Suomessa
modernisoinnin toteuttaa Millog
Oy. Suomesta tulee UFCS:
n kolmas kansainvälinen
käyttäjä, aiempien ollessa IsoBritannia ja Bahrain. (Jane´s
Defence Weekly 25.5.2011).
Modernisointi mahdollistaa
GPS-ohjautuvien täsmärakettien ampumisen. (Armada
International 3/2011)
Saksalainen KMW on luovuttanut ensimmäisen MARS II
-raketinheittimen Saksan Armeijalle. MARS on saksalainen
tyyppimerkintä MLRS-raketinheittimelle. Tässä vaiheessa
modernisoidaan 4 heitintä ja
neuvottelut ovat käynnissä
seuraavan 16 heittimen modernisoinnista. (Jane´s Defence
Weekly 13.5. 2011). Vuoden
2011 puolivälissä operatiivinen
valmius piti saavuttaa ensimmäisillä 4 heittimellä. (International Defence Review 5/2011)
Modernisointi mahdollistaa
GMLRS-rakettien ampumisen.
(International Defence Review
6/2011)
Normaali ampumaetäisyys
GMLRS-raketeilla on yli 70 km
ja maaleihin on vaikutettu 93
km etäisyydelle alle 5 metrin
sädevirheellä. Italia odottaa
saavansa omat päivitetyt
MLRS-raketinheittimet ja
GMLRS-raketit käyttöön
vuonna 2012. (International
Defence Review 5/2011)
Pienoislennokit
Israelilainen Elbit Systems
on käyttänyt menestyksellisesti rinnalla pidettävää
ohjausyksikköä Skylark I LE
-minilennokin lennättämiseen.
Järjestelmää kehitetään yhtiön
omana kehityshankkeena.
(International Defence Review
8/2011)
Israelilainen Bluebird Aero
Systems on voittanut kilpailun
minilennokkien toimittamisesta
Etiopian Kansallisille Puolustusvoimille. Kauppa sisältää
modernisoituja Boomeranglennokkeja ja SpyLite-lennokkeja. Boomerang on 9,5 kg
painava minilennokki, jolla on
10 tunnin lentoaika ja 2,5 kg
hyötykuorma. Se ammutaan
katapultilta ennalta määrättyyn
kohteeseen ja se laskeutuu
laskuvarjolla. SpyLite puolestaan painaa 8 kg, sillä on 1
kg hyötykuorma, 3,5 tunnin
lentoaika ja se soveltuu reaaliaikaiseen taktiseen tiedusteluun. (Jane´s Defence Weekly
22.6.2011)
KOKOUSKUTSU
Tykkimiehet ry:n syyskokous
pidetään lauantaina 22.10.2011 klo 14.00.
Kokouspaikkana on Suomen Tykistömuseo,
Linnankasarmi, 13100 Hämeenlinna.
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 12 §:
ssä
mainitut asiat (mm toimintasuunnitelma ja
talousarvio vuodelle 2012 sekä henkilövalinnat).
TERVETULOA!
Hallitus
Ennen kokousta kahvitarjoilu.
Linja-autokuljetus Hämeenlinnaan lähtee klo 12.00
Helsingistä, Mikonkadun turistibussipysäkiltä (Fennian
edestä) ja paluu samaan paikkaan kokouksen jälkeen.
Ilmoittautuminen kokoukseen (kokoustarjoilut) sekä
ilmoittautuminen bussikuljetukseen sihteerille viimeistään 18.10. mennessä puhelin 040 575 9966 tai
sähköpostilla [email protected]
8
Seuraavassa lehdessä:
TYKKIMIEHEN ELÄMÄÄ ENNEN JA NYT!
Piirun, metrin ja
sekunnin tarkkuudella
Tykkimiesten toiminnanjohtaja vaihtui kesän alla Kari
Halosen aloittaessa tehtävässä. Museoiden yhdistyminen
etenee kovaa vauhtia ja varainhankintaa tehostetaan.
Olen ottanut Tykkimiehet ry:
n toiminnanjohtajan tehtävät
vastaan 1.6.2011 alkaen edeltäjältäni eversti evp. Jouko
Huhtalalta. Toiminnanjohtajan arkistot, tehdyt ja työn
alla olevat asiat sain Joukolta piirun, metrin ja sekunnin
tarkkuudella järjestyksessä. Perehdyttäminen ja opastus tehtäviin olivat ensiluokkaisia.
Jouko on myös luvannut antaa
neuvoja ja opastusta ”uudelle miehelle” tarpeen mukaan
myös jatkossa. Tästä on helppo jatkaa. Kiitokset Joukolle kaikesta tehtävien vaihtoon
liittyneestä opastuksesta, tuesta ja avusta.
Lehden ilmestyessä taakse
jäänyt kesä- ja kesälomakausi on ollut perinteisesti yhdistyksen toiminnassa hiljaisempaa. Tykkimiehille tärkeiden
asioiden parissa on kuitenkin
tehty töitä kesähelteistä huolimatta.
Museoiden
yhdistymishanke
Tykistö- pioneeri- ja viestimuseoiden yhdistämishanke etenee suunnitellusti ja aselajien kesken valmistelutyötä on
tehty hyvässä aselajihengessä.
Museotoiminnasta mahdollisesti jatkossa vastaavan yhdistyksen säännöt, sekä uuden museon johtosääntö ovat
luonnoksina valmiit ja syksyn
aikana ne saavat lopullisen
muotonsa. Museoiden mahdollisessa yhdistämisessä on
ennen lopullisten päätösten
tekemistä odotettava puolustusministeriön ja puolustusvoimien kantaa.
Tulikomentoja 3/2011
Näiltä toimijoilta odotetaan kantaa museoiden yhdistämiseen ja siihen kuuluvien
materiaalin siirtojen ja näyttelyiden rakentamisen kustannuksiin, sekä tilahallinnan
kustannusten määräytymisperusteisiin nykyisen vuokrasopimuksen jälkeen. Paljon käytännön suunnittelu-, valmistelu- ja järjestelytöitä on joka tapauksessa edessä, ennen kuin
tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajin museotoiminta on samassa paikassa Linnan kasarmilla
Vanajaveden äärellä.
Dokumenttielokuvaprojekti
Dokumenttielokuvaprojekti Sodasta Rauhaan on saanut useita myönteisiä apurahapäätöksiä. Uusia apurahahakemuksia on käsittelyssä ja
valmisteilla ja myös näiden
osalta odotetaan positiivisia
päätöksiä. Dokumenttielokuvan valmistumista saattaa viivästyttää, ainakin aikataulussa
pysymistä hankaloittaa, Maavoimien Esikunnan päätöksessään ilmoittamat ehdot kuvausten järjestämiseen liittyvästä
tuesta.
Kuvauksissa joudutaan tukeutumaan alkuperäistä suunnitelmaa voimakkaammin vapaaehtoistyöhön ja valitettavasti kaikkia suunniteltuja kuvauksia ei voida ainakaan alun
perin suunnitellussa laajuudessa toteuttaa. Dokumenttielokuvan kuvauksissa, jotka
tapahtuivat 12.9.–18.9. Niinisalossa, tarvittiin erityisesti
kiltojen ja yhdistysten jäsenten
työpanosta. Pienistä vastoin-
käymisistä huolimatta tarkoituksena on edelleenkin tehdä
korkeatasoinen dokumentti
jatkoksi Tykkimiesten dokumenttielokuvien sarjaan.
Varainhankintaa ja
taloussuunnittelua
maailmantalouden
myllerryksissä
Tykkimiehet ry:n ja Suomen
Tykistömuseon tulevien vuosien taloudellisen toiminnan
turvaamiseksi hallituksen alaisena on toiminut varainhankintatyöryhmä. Varainhankintatyöryhmä on kartoittanut
mahdollisia tulolähteitä, pohtinut menokuria sekä toiminnan taloudellisiin perusteisiin
vaikuttavia tekijöitä. Vaikka
suunniteltu museoiden yhdistyminen toteutuisi, tämä ei tule juuri helpottamaan varainhankintaa. Eurooppalaisen ja
globaalin talouden näkymät
ovat epävarmoja ja myös hyviin sekä kannatettaviin tarkoituksiin käytettävien tukien
saaminen on hankaloitunut.
On selvää, että yhdistys ja museo joutuvat jatkossa entistä
tarkemmin pitäytymään tiukassa menokurissa ja tämän
lisäksi hankkimaan rahoitusta
uusista tulolähteistä.
Yhdistyksen
syyskokous
Kesälomakauden jälkeen yhdistyksen toiminnassa painottuu normaalin vuosikiertorytmin mukaisesti tulevan
vuoden toiminnan ja talouden suunnittelu, joiden osalta
päätökset tehdään yhdistyksen
syyskokouksessa. Syyskokous
päättää myös yhdistyksen hallituksen ja neuvottelukunnan
henkilövalinnoista. Hallituksessa erovuoroisia ovat hallituksen puheenjohtaja Jouko
Alasjärvi ja hallituksen jäsenistä Aki Kinnunen, Pertti Kiviniemi ja Rauno Salo.
Neuvottelukunnassa erovuorossa on neuvottelukunnan
puheenjohtaja Matti Vuoria.
Syyskokouksesta on oma
ilmoituksensa sivulla 8 tässä lehdessä ja toivotaan, että osallistuminen yhdistyksen
sääntömääräiseen vuosikokoukseen on runsaslukuista. Tervetuloa päättämään Tykkimiehet ry:n asioista Suomen Tykistömuseolle Hämeenlinnaan
22.10.2011 klo 14.00 alkaen.
Palkitsemisten aika
lähestyy
Muutamia tykkimiesmitaliesityksiä on jo yhdistykselle
saapunut. Tykkimiehet ry:lle
toimitettavat tykkimiesmitaliesitykset tulee olla perillä
1.joulukuuta mennessä ja niiden on oltava esittäjän asettamassa puoltojärjestyksessä.
Tämä helpottaa ja yksinkertaistaa palkitsemisesitysten
käsittelyä niin yhdistyksen sisällä, kuin lopulliset päätökset tekevässä Tykkimiesmitalitoimikunnassa.
Toivotan kaikille jäsenille ja
lehden lukijoille hyviä ulkoilu, metsästys-, kalastus-, marjastus- ja sienestyskelejä. Nautitaan alkavasta syksystä.
Kari Halonen
9
Perinnepäivä
Nurmeksessa
TEKSTI: TIMO HÄRKÖNEN JA JAAKKO RYTTY
Kainuun Tykistörykmentti sekä Kainuun
Tykistö- ja Heittimistökilta ry viettivät 17.6. perinnepäiväänsä perinnepatteristomme II/KTR
18:n ja perinnekranaatinheitinkomppaniamme
KRHK/JR 31:n muistomerkeillä Nurmeksen
Lokinkankaalla.
Juhlallisuudet liittyivät osana
killan aloitteesta ja kiltaveli
Kauko Pippurin puuhaamana Nurmeksen kaupungin järjestämään Jatkosodan alkamisen 70-vuotismuistopäivään.
Perinnepatteristomme oli
perustettu samana päivänä 70
vuotta sitten Nurmeksen Jokikylässä ja perinnekomppanian
perustaminen aloitettiin samassa paikassa seuraavana päivänä. Nurmekselainen maanpuolustusväki oli pystyttänyt
perinnejoukkojemme muistomerkit veteraaneilleen entisen
varuskunnan muistomerkin
läheisyyteen.
10
JR 200 laatan paljastus
Lokinkankaalle kokoontunut
yleisö kuunteli Kainuun Sotilassoittokunnan alkusoittoa
musiikkikapteeni Ari Tammisen johtamana. Nurmeksen
kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Pertti Vainionpää piti tervetulopuheen, jossa hän
korosti ettei tällaiset tilaisuudet ole sodan lietsomista, vaan
kunnianosoitus veteraanisukupolvelle. Noihin sanoihin me
kaikki voimme yhtyä.
Viron Suomi-poikia koulutettiin silloisessa Nurmeksen
varuskunnassa. Muistomerk-
kikiveen paljastettiin laatta,
jossa lukee JR 200, SUOMIPOISID. Muistolaatan paljastuspuheessaan majuri Reijo Tanskanen kertoi taustoja
virolaisista vapaaehtoisista ja
heidän osallistumisestaan jatkosotaan. Puheensa lopuksi
hän toivoi laatan kertovan tuleville sukupolville niistä virolaisista, jotka taistelivat rinnallamme Suomen vapauden ja
Viron kunnian puolesta.
Kunnianosoitus
perinnejoukoille
Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta ry:n puheenjohtaja
Jaakko Rytty esitti tervehdyksessään kiitokset veteraaneille
heidän uhrauksistaan vapautemme hyväksi sekä muistopäivän järjestelyihin osallistuneita siitä, että killan aloite perinnepäivän vietosta oli
johtanut näin juhlavaan toteutukseen. Hän osoitti kiitokset Nurmeksen kaupungille, kiltaveli Kauko Pippurille,
paikalliselle maanpuolustusväelle, Kainuun Prikaatille ja
Kainuun Tykistörykmentille,
jonka lippu lippuvartioineen
kunnioitti tapahtumaa.
Kainuun Tykistörykmentin tervehdys
Soittokunnan soitettua Tykkipojan laulun Kainuun Tykistörykmentin komentajan sijainen, majuri Jari Ruskela toi
esille rykmentin perinnejoukkojen historiaa ja sitä, miten se
liittyy Nurmekseen.
Hän totesi puheessaan:
”Nykyisinkin normaalioloissa
eläessämme tulee olemassa olevat ja myös mahdolliset uudet
uhkat tunnistaa ja niihin tulee
voida varautua etupainoisesti.
Varautumiseen kuuluu myös
uskottavan puolustuskyvyn ylläpito tarvittavine sotavarusteineen ja koulutusjärjestelmineen. Toivottavasti hädän
hetkellä kenenkään ei tarvitse
kysyä miksi oma tykistömme
ei ammu? Turvallisuudelle on
vaikea laskea käypä hinta.”
Seppeleenlasku
Perinnepatteriston muistomerkille seppeleen laskivat majuri
Jari Ruskela ja kiltaveli Seppo
Pussinen. Perinnekranaatinheitinkomppanian seppeleen
laskivat majuri Jari Ruskela ja
KRHK/JR31:n päällikön poi-
Tykkien ampumatarvikkeet
Raytheon on vastaanottanut 173
MUSD tilauksen USArmylta Excalibur-ammusten tuotannosta. Tämä
tilaus merkitsee Excalibur Ia-2
-ammuksen sarjatuotannon käynnistymistä. (MT 6/2011) Samoin
yhtiö on saanut 36 MUSD tilauksen
Excalibur Ib –kehitysohjelman
loppuunsaattamiseksi. (Military
Technology 8/2011)
YLLÄ: Kaupunginjohtaja Pertti
Vainionpää ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti
Kämäräinen ottavat vastaan
Pertiksi nimetyn muittomerkkitykin Kauko Pippurilta.
VASEMMALLA: Seppeleenlasku
perinnekomppanian muistomerkille.
kunnianosoituksena koko veteraanisukupolvelle muistuttaen myös niistä kymmenestä
vuodesta, jolloin Nurmeksessa
oli varuskunta.
Yllätys
maakuntaneuvokselle
ka, kiltaveli Antti Haapalainen, joka on tutkinut paljon
isänsä komppanian historiaa.
Kenttähartauden piti kenttärovasti Jouni Parviainen
ja Lokinkankaan tilaisuuden
päätti virsi, Sun kätes, Herra,
voimakkaan.
Jatkosodan
muistomerkin paljastus
Tauon jälkeen juhlallisuudet
jatkuivat Nurmeksen keskustassa kaupungintalolla. Maanpuolustusjärjestöjen liput saapuivat Nurmeksen Reservinupseereiden puheenjohtajan,
Esko Sepän johdolla. Tyynessä kesäpäivässä soitettu lippufanfaari herkisti mielen ja sitä
jatkoi myös sivistysjohtaja Arto Sihvosen tervetulopuheessaan esille tuomat asiat. Kaupungintalo oli ollut keskeisenä
paikkana joukkojen perustamisvaiheessa molemmissa so-
Tulikomentoja 3/2011
dissamme, jolloin käskyn saatuaan olivat miehet kokoontuneet talolle sotaan lähtöä varten.
Muistomerkin luovutus
Juhlapuheen piti prikaatikenraali Asko Kilpinen. Hän
myös luovutti Nurmeksen
kaupungille Jatkosodan muistomerkin, joka on samalla
omistettu Laatokan rannikkotykkiväelle ja Linnoituspatteristo 5:n veteraaneille. Kolme
Linnoituspatteristo 5:n patteria tuki 14. Divisioonan hyökkäystä 107K/77 kalustolla
Omeliaan saakka. Siellä miehistö hajotettiin muihin divisioonan tykistöjoukkoihin.
Pressun alta paljastettiin toinen linnoituspatteriston tykkimalli, 155 mm jäykkälavettinen kanuuna vuodelta 1877.
Tykki on pysyvässä tuliasemassa kaupungintalon puistossa
Muistomerkin vastaanottivat kaupunginjohtaja Pertti
Vainionpää ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, maakuntaneuvos Matti Kämäräinen. Kiltamme yhdysmiehenä toiminut kiltaveli Kauko
Pippuri järjesti vielä lopuksi
yllätyksen kaupunginjohtajalle, kun tykkivanhus nimettiin
kaupunginjohtajan mukaan
Pertiksi.
Lokinkaalla taas ensi
vuonna
Maamme-lauluun yhtyi koko
juhlayleisö täysin palkein ja
lippujen poistumisen jälkeen
nautimme vielä kenttälounaaksi maittavaa hernekeittoa
ja munkkikahvit. Päivän anti todettiin erittäin hyväksi ja
lämminhenkiseksi ja jo nyt on
selvää, että seuraavana kesänä
palataan taas Lokinkankaalle
perinteen velvoittamana.
Rheinmetall on saanut puitesopimuksen Hollannin asevoimien
kanssa ampumatarvikkeiden
toimittamisesta PzH 2000 -kalustolle. Sopimuksen laajuus on noin
200 milj € yli 10 vuoden aikana.
(Armada International 2/2011)
Italialainen vapaasti lentävä 155
mm Vulcano-ammus saadaan tuotantovalmiiksi vuoden 2011 aikana.
Sen suurin kantama 39 kaliiperin
putkella on yli 50 km. 52-kaliiperisella putkella kantamaksi saadaan
noin 70 km. GPS-ohjautuvan GLRammuksen kantamaksi arvioidaan
yli 100 km ammuttaessa 52 kaliiperin putkella. Sen kehitystyön pitäisi
olla valmis vuonna 2016. (International Defence Review 5/2011)
Ohjukset
Iran on aloittanut lyhyen kantaman
Qiam 1 -ohjuksen sarjavalmistuksen. Ensimmäinen erä toimitettiin
Iranin Vallankumouskaartille toukokuussa 2011. Ohjuksen kantama
on noin 300 km. (Jane´s Defence
Weekly 2011)
Rakettien ja ohjusten torjunta
Israelin Iron Dome -rakettientorjuntajärjestelmällä on torjuttu 7.4.
jälkeen 9 rakettia. Tuona aikana
11 ammusta on iskeytynyt Israelin
maaperälle. (Jane´s Defence
Weekly 4.5.2011)
Tulenjohtovälineet
Vectronix AG on saanut 1400
kappaleen lisätilauksen MOSKITOmaalinpaikannustähystimistä IsoBritannian Puolustusministeriöltä.
(Military Technology 8/2011)
Ammunnanhallinta
Ranskalainen Sagem on valittu
toimittamaan Ranskan armeijalle
ATLAS-ammunnanhallintajärjestelmään uusi ballistinen tietokone.
Valinnan perusteena on tuotteen
erinomainen tekninen laatu. (Military Technology 6/2011)
11
1.
Omaisten- ja kiltapäivä Niinisalossa
SIRKKA OJALA
2.
3.
Omaisten- ja kiltapäivä järjestettiin perinteiseen tapaan Tykistöprikaatissa 23. heinäkuuta.
Päivän järjestelyihin osallistuivat kymmenet
Tykistöprikaatin Killan jäsenyhdistysten kiltalaiset.
1. Alokkaat saapuvat Lippukentälle tapaamaan
omaisiaan.
2. Sopan kauhominen oli rankkaa puuhaa kau3.
4.
5.
6.
7.
8.
4.
12
hanvarressa Vammalan kiltasisar Marja-Terttu
Lappalainen.
Aseiden huoltoa ennen ammuntaa, Kari Ketola
rynkyn puhdistuspuuhissa.
Tarkkana pitää olla. Taitoradalla yleisö sai
kokeilla omia ampumataitojaan ilmakiväärillä,
ekoaseella sekä lähettää tekstiviestin sanomalaitteella Sanla M/90.
Iloinen makkaranmyyjä Jari Miettinen Kankaanpään killasta.
Kilpa-ammuntaa.
Killan ampumavastaava Matti Lappalainen antaa
ohjeita Samuli Niinistölle aseen kohdistuksesta.
Käsikranaatinheittoa taitoradalla.
5.
6.
7.
Rynnäkkökiväärikilpailun TULOKSET 2011
Tykistöprikaatin Killan kiltalaisten välinen rynnäkkökiväärikilpailu järjestettiin jo kolmannen kerran Niinisalossa
Omaisten- ja kiltapäivän VEH harjoituksen yhteydessä
22.7.2011.
Ampujia kilpailussa oli yhteensä 27. Ammunnan johtajana
toimi killan ampumavastaava kapteeni Matti Lappalainen.
SARJA Y
8.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
Yrjö Inkinen . . . . . . . . . . . . . .98 + 91 = 189
Juha Nieminen . . . . . . . . . . .81 + 93 = 174
Mika Stenlund . . . . . . . . . . . .84 + 81 = 165
Kari Kontiainen . . . . . . . . . . .87 + 76 = 163
Jukka Mäki-Jaskari . . . . . . . .80 + 82 = 162
Kuusinen . . . . . . . . . . . . . . . .74 + 82 = 156
Myllymäki . . . . . . . . . . . . . . . .76 + 77 = 153
Hannu Lähdekorpi . . . . . . . .70 + 78 = 148
Teijo Jalonen . . . . . . . . . . . . .59 + 82 = 141
Jari Miettinen . . . . . . . . . . . . .70 + 69 = 129
Jouni Vuorio . . . . . . . . . . . . .63 + 65 = 128
Mika Viitanen . . . . . . . . . . . . .67 + 54 = 121
Toivo Stormi . . . . . . . . . . . . .40 + 46 = 86
SARJA NAISET
1.
Heli Ketola . . . . . . . . . . . . . . .44 + 45 = 99
SARJA Y 50
1.
2.
3.
4.
5.
6..
7.
7.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
Tulikomentoja 3/2011
Matti Lappalainen . . . . . . . . .95 + 96 = 191
Kaarlo Karvinen . . . . . . . . . .84 + 82 = 166
Raimo Ojala . . . . . . . . . . . . . .81 + 76 = 157
Tuomo Lemivaara . . . . . . . . .70 + 85 = 155
Pauli Huhtamaa . . . . . . . . . . .83 + 71 = 154
Mikko Kärki . . . . . . . . . . . . . .73 + 79 = 152
Kari Ketola . . . . . . . . . . . . . . .74 + 77 = 151
Eero Huolman . . . . . . . . . . . .77 + 74 = 151
Pauli Pitkäkoski . . . . . . . . . . .49 + 68 = 117
Juho Latva-Hoppala . . . . . . .56 + 48 = 104
Eero Haveri . . . . . . . . . . . . . .23 + 72 = 95
Samuli Niinistö . . . . . . . . . . .54 + 35 = 89
Aki Kinnunen . . . . . . . . . . . . .16 + 2 = 18
Urpo Ahlgren (kilp. ulkop.) . . .80 + 84 = 164
13
In Memoriam
Erik Berner
1922-2011
M
onipuolinen maanpuolustuksen
ja
isänmaan mies sekä urheilun ystävä Erik Berner
syntyi 18.2.1922 Kulosaaren
huvilakaupungissa menestyvään liikemiesperheeseen. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Kallion yhteiskoulusta käskettiin
hänet ikäluokkansa muiden
nuorten miesten lailla saamaan
sotilaskoulutusta ja sen jälkeen
puolustamaan Suomea jatkosotaan. Hän valmistui vänri-
kiksi Upseerikoulun kurssilta
53 (RUK), jatkaen rintamapalvelustaan välittömästi. Sotien jälkeen hän siirtyi perheensä
yrityksen palvelukseen toimien
vuosien aikana monipuolisesti
eri tehtävissä, jääden viimein
vuonna 1988 eläkkeelle yrityksen toimitusjohtajan tehtävästä. Yritystä, tai kuten hän itse
sanoi Firmaa, hän ei kuitenkaan jättänyt, sillä hänet tavoitti aina poismenoonsa saakka
helpoiten juuri Firmasta.
Ennen sotia alkanut kiinnostus urheiluun ja erityisesti
pallopeleihin jatkui aktiivisena aivan viimevuosiin saakka.
Jääpallo ja tennis olivat Erikille mieluisimmat lajit. Jääpalloa hän pelasi Kulosaarelaisen
Vestan edustusjoukkueessa ja
tenniksessä hän saavutti vuonna 2009 kolmannen sijan yli
85-vuotiaiden sarjassa Australiassa pelatuissa maailmanmestaruuskisoissa. Jääpalloilijat ja
tenniksen ystävät muistavat
hänet erityisen avokätisenä sekä henkisen, että taloudellisen
tuen antajana varsinkin aloitteleville pelaajille, joilla arvioitiin olevan menestymisen
mahdollisuuksia.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö erityisesti oman aselajin ja veteraanien parissa oli
toinen Erikille hyvin läheinen
ja rakas harrastus. Hän liittyi
Kenttätykistökerhoon välittömästi kerhon käynnistettyä
toimintansa uudelleen 1951 ja
toimi aktiivisesti kerhon hallituksessa eri tehtävissä, viimeksi
puheenjohtajana 1960–70 lukujen taitteessa. Erikin ja häntä edeltäneen puheenjohtajan
N Seppo Koskisen aloitteesta ja toimesta kerhossa käynnistettiin erinomaisia tuloksia
tuottanut nuorten upseerien
värvääminen kerhon jäseniksi. Samalla aloitettiin vastuun
siirtäminen sotien jälkeiselle
sukupolvelle.
Merkittävää oli yhdessä
Tykistökoulun silloisen johdon kanssa käynnistetty reservin tykistöupseereiden jatko- ja täydennyskoulutus.
Siihen osallistuneista noin 60
henkilöstä pääosa sai sijoituksen sotilaspiirin perustamissa
joukoissa ja toistakymmentä
heistä ylennettiin majureiksi,
runsaat parikymmentä kapteeneiksi loppujen päätyessä
yliluutnanteiksi. Koulutustoimintaa jatkavat kerhon nykyiset aktiiviset toimijat MPK:
n riveissä. Koskinen ja Berner
käynnistivät myös monipuolisen yhteistyön Suomen ja
Ruotsin kenttätykistön reserviupseereiden välillä. Yhteistyö kuitenkin päättyi Ruotsin
tykistön alasajoon muutama
vuosi sitten.
Bernerin panos Suomen
Kenttätykistön Säätiön omaisuudesta ja sen tuotosta huo-
uutisia
Puheloinen:
Puolustusvoimat muutoksen edessä
Tykistötiedustelu ja
sensorit
Yleistä tykistöstä
Puolustusvoimain
komentajan, kenraali Ari
Puheloisen mukaan nykyisen suuruisten puolustusvoimien ylläpito ei
ole enää mahdollista tulevaisuudessa. Syynä ovat
puolustuskyvyn ylläpidon
kustannuskehitys,
puolustusmateriaalin laaja vanhentuminen ja asevelvollisten ikäluokkien
pienentyminen.
Venezuela on vastaanottanut Venäjältä hankkimaansa sotamateriaalia
toukokuussa. Tähän
lähetykseen kuului mm
35*T-72B1, 16*BMP-3,
32*BTR-80A, 4*1V152
(BTR-80) tj- ja kntoajon,
24*BM-21 122 mm raketinheitin, 13*2S23 120 mm
heitinhaupitsi, 24*2s12 120
mm kranaatinheitin. (Military Technology 8/2011)
Maanpuolustusjuhlassa Iisalmessa puhunut kenraali Puheloinen sanoi, että
puolustusvoimat on nykyisellään kooltaan liian suuri
suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin. Komentajan mukaan rakenteita on supistettava ja toimintatapoja sekä prosesseja
kehitettävä organisaatiouu-
Ruotsalaisen Saab
Electronicsin Arthur Mod
C –tykistötutka on valittu
Britannian Armeijan ensisijaiseksi vaihtoehdoksi
tulevaisuuden tykistötutkahankkeessa. Hankintatarve
on 12 tutkaa ja kaksi koulutusjärjestelmää. (Jane’s
News Briefs thisweek@
janes.com 17.5.2011)
14
distusten rinnalla. Tällä tavoitellaan entistä parempaa
kustannustehokkuutta.
Yleinen asevelvollisuus
on edelleen kustannustehokkain tapa tuottaa tarvittavat joukot. Tälle on myös
laaja yhteiskunnan tuki. Siitä osoituksena on puolustusvoimien viime keväänä teettämä Taloustutkimus Oy:n
tutkimus, jonka mukaan 82
prosenttia kansalaisista kannattaa nykyisen järjestelmän
ylläpitämistä.
Uudistus koskee
kaikkea
Puolustusvoimat saa hallitusohjelmassa seuraavan
neljän vuoden aikana 200
miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisen selonteon pohjalta suunniteltu
toiminta edellyttäisi. Puhe-
loisen mukaan puolustusvoimiin suuntautuu jopa
400 miljoonan säästötarpeet
seuraavan neljän vuoden aikana, kun 200 miljoonan
päälle saattaa tulla säästettäväksi kymmeniä miljoonia
euroja osana yleistä valtionhallinnon säästötarvetta. Samalla lähivuosien vielä kattamattomat menopaineet
ovat noin 150 miljoonaa
euroa.
Puheloinen piti puolustusvoimien
uudistusta
myönteisenä puolustuskyvyn säilymisen kannalta. Komentaja korosti, ettei puolustuskyvyn ylläpito ole pelkästään supistamista, vaan
samanaikaisesti rakennetaan
uutta. Puolustusvoimauudistus koskee kuitenkin käytännössä kaikkia puolustusvoimien osa-alueita.
lehdittaessa oli tärkeä. Erikin
kiinnostus kenttätykistön museotoimintaa kohtaan alkoi jo
vuoden 1973 kenttätykistönäyttelystä, jatkuen Niinisalon
vaiheen aikana ja huipentui hänen Tykkimiehet ry:n puheenjohtajakautenaan käynnistettyihin suunnitelmiin museon
siirtämiseksi Hämeenlinnaan.
Ilman Erikin voimakasta
taloudellista tukea ei siirto olisi lainkaan käynnistynyt. Tuki
jatkui Erikin osallistuessa moniin Tykkimiehet ry:n erikoisprojekteihin mukaan lukien
dokumenttielokuvat museon
taloudellisen aseman turvaamiseksi ja kävijämäärien kasvattamiseksi.
Veteraaniveljiään ja upseerikurssitovereitaan Erik muisti säännöllisesti. Hän toimi
kurssinsa koolle kutsujana, tuki taloudellisesti sotaveteraanitoimintaa ja seisoi perinteeksi
muodostuneena kunniavartiossa Kulosaaren Leposaaressa
sijaitsevalla sankarihautausmaalla. Erikin aika
riitti myös toimintaan Helsingin sotilaspiirin ja -läänin
sijoitettujen upseereiden yhdistyksen Hermannien johtotehtävissä. Vaativa siviilityö
rajoitti kuitenkin hänen mahdollisuuksiaan toimia Vapaaehtoisen maanpuolustuksen
valtakunnan tason tehtävissä.
Ansioistaan yritysjohtajana,
isänmaan ystävänä ja urheilumiehenä hänelle myönnettiin
Kauppaneuvoksen arvonimi,
majurin sotilasarvo, lukuisia
kunnia ja ansiomerkkejä sekä
hänet kutsuttiin useiden yhdistysten kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi. Tässä yhteydessä mainittakoon
Kenttätykistökerhon kunniapuheenjohtajuus ja Tykkimiehet ry:n kunniajäsenyys.
Erikiä jäivät kaipaamaan
kolme poikaa perheineen sekä
lukuisat urheilun ja maanpuolustuksen ystävät sekä tykkimiehet eri puolilla Suomea.
Kari Vilamo
Tykkimiehet ry:n varapuheenjohtaja
Merkkipäiviä
Muun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet
ja kiltasisaret eri puolilta maata viettävät merkkipäiviään (syys-)
loka-joulukuussa 2011
12.9.
19.9.
19.9.
23.9.
2.10.
2.10.
2.10.
3.10.
8.10.
13.10.
15.10.
20.10.
21.10.
21.10.
22.10.
24.10.
26.10.
27.10.
28.10.
29.10.
31.10.
1.11.
1.11.
4.11.
7.11.
8.11.
11.11.
11.11.
14.11.
14.11.
15.11.
15.11.
15.11.
15.11.
16.11.
19.11.
28.11.
3.12.
3.12.
6.12.
6.12.
7.12.
10.12.
10.12.
11.12.
13.12.
15.12.
18.12.
19.12.
21.12.
22.12.
23.12.
28.12.
29.12.
31.12.
Hokkanen Taisto
Kauppila Hannu
Martikainen Anssi
Tikkanen Keijo
Miettinen Mauri
Piirainen Jorma
Tukia Raimo
Koponen Ari
Heikkinen Hannu
Pietikäinen Matti
Härmälä Jukka
Kauppila Jukka
Niemelä Ari
Pussinen Seppo
Saarinen Pentti
Rehula Juho
Palmén Niilo
Toijonen Aarne
Takanen Reijo
Birger Herold
Hänninen Jari
Anttila Arto
Pekkonen Markku
Kivimäki Einari
Valkokivi Aatto
Tamminen Aimo
Korpikallio Matti
Koukkari Heikki
Koivu Juhani
Salmenranta Iiris
Anttila Olavi
Myllylä Pertti
Outila Juhani
Väisänen Seppo
Vanonen Jaakko
Kivimäki Markku
Niemenkari Aimo A
Rintamäki Jorma
Saarijoki Tapio
Anttila Jari-Pekka
Koskinen Juhani
Siltala Mikko
Heikkilä Jaakko
Savela Oiva
Joensuu Kimmo
Kontunen Kari
Yliraudanjoki Arto
Hannikainen Jukka
Elomaa Timo
Mikonsaari Esa
Sippu Erkki
Uosukainen Juhani
Hiidenheimo Ilmari
Himanen Väinö
Mäkinen Jorma
Mikkeli
Kangasniemi
Mikkeli
Mikkeli
Ristiina
Vammala
Kotka
Lappeenranta
Kajaani
Kajaani
Helsinki
Helsinki
Lappeenranta
Kajaani
Hämeenlinna
Ilmajoki
Espoo
Kouvola
Mikkeli
Helsinki
Valkeala
Kankaanpää
Huutotöyry
Kilvakkala
Savonlinna
Kerava
Anttola
Kajaani
Hämeenlinna
Pori
Jalasjärvi
Kankaanpää
Posio
Riihimäki
Pirkkala
Riihimäki
Oulu
Rauha
Niinisalo
Kankaanpää
Kokemäki
Vammala
Hämeenlinna
Oulu
Espoo
Savitaipale
Rovaniemi
Kajaani
Mankala
Oulu
Kimola
Mikkeli
Hämeenkoski
Mäntyharju
Niinisalo
70 v
50 v
50 v
85 v
70 v
65 v
70 v
70 v
50 v
75 v
65 v
50 v
50 v
60 v
85 v
85 v
85 v
80 v
80 v
95 v
50 v
70 v
70 v
70 v
80 v
85 v
80 v
70 v
75 v
50 v
75 v
70 v
70 v
70 v
75 v Perhepiirissä
60 v
75 v
50 v
60 v
50 v
60 v
65 v
85 v
75 v
70 v
70 v
50 v
50 v
50 v
75 v
70 v
60 v
60 v
70 v
60 v
Tulikomentoja onnittelee merkkipäiviään viettäviä
Hakkapeliitta-lehden kanteen oli vuonna 1937 päässyt vuoristotykki. Nämä erikoislaatuiset tykit saatettiin purkaa jopa kuuteen
eri osaan kuljetusta varten ja joissakin malleissa jopa tykin putki
saatiin kahteen osaan. Kuva: Sotamuseo
Tulikomentoja 3/2011
Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennoissa,
ilmoita asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää 15.10.2011 oman
kiltasi sihteerille, jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tulevat. Mikäli
taas merkkipäiväsi puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto
tai syntymäaikasi puuttuu kiltasi jäsenrekisteristä.
15
KILTA- JA KOKOUSSIVUT
Kilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös alkivuoden 2012 merkkipäivät pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11, 13500 Hämeenlinna, kiltasivut(at)tulikomentoja.fi, pk (03) 638 0138, mpk 0440 478 602 tai mpt 040 451 5229.
Numeron 4/2011 aineistopäivä on 15.10.2011 ja ilmestymisviikko 47.
Tykkimiehet ry
16 A 3, 02700 HELSINKI, mp 040 575
9966, kari.halonen(at)kolumbus.fi
Pankkiyhteys: Nordea 212418-11053
Tulevaa toimintaa:
HALLITUKSEN TULEVIA
KOKOUKSIA
Hallituksen kokous 8/2011 pidetään
22.9.2011 klo 14.00 Reserviläis- ja
maanpuolustusjärjestöjen toimitalossa, Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI
Hallituksen kokous 9/2011 pidetään
17.11.2011 klo 14.00 00 Reserviläis- ja
maanpuolustusjärjestöjen toimitalossa,
Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI.
TYKKIMIEHET RY:N
SYYSKOKOUS
Tykkimiehet ry:n syyskokous pidetään lauantaina 22.10.2011 klo 14.00
alkaen. Kokouspaikkana on Suomen
Tykistömuseo, Linnankasarmi, 13100
HÄMEENLINNA. Linja-autokuljetus kokoukseen lähtee Helsingistä Mikonkadun turistibussipysäkiltä (Fennian edestä) klo 12.00. Paluukuljetus
on kokouksen jälkeen Hämeenlinnasta samaan paikkaan. Ilmoittautuminen kokoukseen (kokoustarjoilut) sekä
ilmoittautuminen linja-autokuljetukseen pyydetään tekemään yhdistyksen
sihteerille viimeistään 18.10 mennessä.
Katso myös erillinen ilmoitus lehden
sivulla nro 8.
NEUVOTTELUKUNNAN
KOKOUSKUTSU
Neuvottelukunnan kokous 3/2011
pidetään maanantaina 21.11.2011
klo 16.00 Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitiloissa, Salmisaarenranta 11,
00180 HELSINKI.
Kokouskutsu ja työjärjestysesitys lähetään neuvottelukunnan jäsenille myös
henkilökohtaisella kutsulla.
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Jouko Alasjärvi, Sampolankuja 9 C 32, 04310 TUUSULA,
pk (09) 2757 161, mp 040 506 6905,
alasjarvi(at)kolumbus.fi
Sihteeri Kari Halonen, Kasavuorentie
16
Kenttätykistökerho ry
Uudenmaan
tykistökilta ry
Tulevia tapahtumia:
KOKOUSKUTSU
Kenttätykistökerhon ja Uudenmaan
tykistökillan vuosikokous järjestetään
torstaina 17.11.2011, klo 18.00 alkaen
Maanpuolustusjärjestöjen auditoriossa,
osoitteessa Töölöntorinkatu 2.
Ohjelma: Kokousesitelmä.
Klo 19.00 alkaen pidetään Kenttätykistökerhon vuosikokous ja välittömästi
tämän jälkeen Uudenmaan tykistökillan vuosikokous. Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa.
Yhdistysten hallitus
pe 23.9 Tykistöyhdistysten ampumailta,
kello 17-21, Paikka: Töölöntorin ampumarata. Ilmoittautuminen Jyri Vilamo.
([email protected].)
ke 19.10. KT-kerhon ja Killan pistoolimestaruuskisa klo.16.30-19. Paikka: Töölöntorin ampumarata. Ilmoittautuminen
Jyri Vilamolle. ([email protected].)¨
ke 26.10. Sotamuseon vierailu klo 1719, Paikka: Sotamuseo, Helsinki. Ohjattu
käynti museossa, jossa on Talvisota Kunniamme päivät - näyttely. Ilmoittautuminen pekka.vasara(at)luukku.com 20.10.
mennessä.
to 17.11 Tykistöyhdistysten vuosikokoukset klo 18 alkaen Döbelninkadun auditoriossa. Perinteinen kokousesitelmä pidetään ennen kokousten alkua!
Lohjan patterin esitelmätilaisuudet jatkuvat syksyn aikana.
Paikka ja aika ovat seuraavassa lehdessä.
Lisätiedot [email protected].
Ampumatoiminta:
Yhdistysten ampumavuoro Töölöntorin
radalla on parillisten viikkojen keskiviikkona klo.16-19. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen edellisenä perjantaina
osoitteeseen: jyrppy(at)hotmail.com.
Kerholla on oma 9mm pistooli ja ampumavarusteet joita voi lainata patruunakustannuksia vastaan ratavuorolla harjoitteluun. Omaa asetta ei tarvita siis ampumaharrastuksen aloittamiseen. Huom!
Jokaisella ampujalla pitää olla pakollisena
joko Reserviläisen Ampumaturva (RAT)
vakuutus (20€/vuosi) tai muu vapaa-ajan
vakuutus, joka kattaa ampumaharjoittelun. Lisätiedot edellä mainitusta e-mail
osoitteesta.
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja
Markku
Mantere, puheenjohtaja(at)ktkerho.fi. Varapuheenjohtaja Pekka Vasara, pekka.
vasara(at)luukku.com, Sihteeri Patrick
Hjelt, sihteeri(at)ktkerho.fi. Lohjan patterin päällikkö Tero Merjomaa,mp 0500
841 585 tero.merjomaa(at)nordea.com.
Killan verkkosivut: www.tykistokilta.net.
KT-kerhon verkkosivut: www.tykistö.fi
Jääkäritykistön
Kilta ry
SYYSKOKOUSKUTSU
Jääkäritykistön Kilta ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 23.11.2011 alkaen klo 18.00
Suomen Tykistömuseolla, Linnankasarmi, Hämeenlinna. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Tervetuloa kokoukseen!
Hallitus
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Antero Rättö, Karhunlukontie 23 A, 13100 Hämeenlinna, mp
040 5021 929, anra(at)armas.fi. Sihteeri
Juhani Suni, Käpypolku 1 D11 13500
Hämeenlinna, pk (03) 638 0138, mp
0440 478 602, posti(at)jaakaritykistonki
lta.fi. Taloudenhoitaja Timo Kauppila,
Hellämäentie 80, 05800 Hyvinkää, tp
(09) 279 8226, mp 0400 480 729.
Killan kotisivut osoitteessa:
www.jaakaritykistonkilta.fi,
posti(at)jaakaritykistonkilta.fi
Kainuun Tykistö- ja
Heittimistökilta
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Jaakko Rytty, Viertokatu
19 A 87150 Kajaani, mp 0445646667.
jjr(at)nic.fi, sihteeri Antti Laakkonen,
Metsäpellontie 4 c 11, 87200 Kajaani, mp
0400753865, antti.laakkonen(at)gmail.
fi, jäsensihteeri Seppo Möller, Honkirämeentie 35, 87400 Kajaani, mp
0505668268, seppomoller(at)gmail.com,
rahastonhoitaja Tapio Väisänen, Rommeikonmäentie 10 73100 Lapinlahti,
mp 0400218192, tapio.vaisanen(at)upmkymmene.com
Arvoisa kiltamme jäsen:
Mikäli yhteystietosi muuttuvat, niin ilmoita asiasta killan jäsensihteerille mahdollisimman nopeasti.
Karjalan
Tykistökilta ry
Tulevaa toimintaa:
KOKOUSKUTSU
Syyskokous pidetään Vekaranjärvellä
4.11. klo 10.00 KarTR:n perinnepäivän yhteydessä. Kokouksessa ovat esillä
sääntömääräiset syyskokousasiat.
Ilmoittautumiset 28.10. mennessä
puh. 0299431309.
Tummapuku ja kunniamerkit
Tervetuloa
Hallitus
9.11. vierailu tykistön ja heittimistön ampuma- ja tulenkäyttöharjoitukseen Pahkajärvellä. Kokoontuminen varuskunnan
pääportilla klo 10.00. Ilmoittautumiset
sähköpostitse pj(at)karjalantykistokilta.fi
tai puhelimitse 040 592 4445.
Tiedottaminen
Kaikki killan jäsenet saavat maaliskuussa
jäsentiedotteen sekä Tulikomentoja –lehden neljästi ja Karjalan Prikaatin Kilpi –
lehden kahdesti vuodessa. Kilta ylläpitää
ja edelleen kehittää kotisivujaan.
Tulevista tapahtumista lisää tietoa Karjalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomentoja –
lehdissä sekä killan kotisivuilla osoitteessa
www.karjalantykistokilta.fi
Kilta tuotteiden myynti
Kiltatuotteita voi tiedustella hallituksen
jäseniltä. Lappeenrannassa kiltatuotteita,
kuten kiltalakkeja, Karjalan tykistöä -kirjaa, killan pinssejä, myy ERÄSAIMAA,
osoite Kievarinkatu 5, 53100 Lappeenranta.
Tulikomentoja 3/2011
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kumputie 7 A, 45200 Kouvola, mp 040 592
4445,
pj(at)karjalantykistokilta.fi. Varapuheenjohtaja Juha Turkki, Tukkijoentie 4,
45360 Valkeala, mp 050 389 4496, juha.
turkki(at)pp.inet.fi, Yleissihteeri Markus
Vertanen, Karjalan Tykistörykmentti, PL
5, 46141 Vekaranjärvi, pt 0299 431321,
yleissihteeri(at)karjalantykistokilta.fi, Jäsensihteeri Leo Pyöriä, Kallantie 1 B 15,
45130 Kouvola, jasensihteeri(at)karjalanty
kistokilta.fi.
Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteenmuutokset
Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuilta
tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepostia
käyttäen.
Lahden seudun
Tykistökilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja: Aimo Koskentola, Keskuskatu 3 C 23, 15870 Hollola, mp 0404
3453909 aimo.koskentola(at)phnet.fi. Varapuheenjohtaja Ari Sausta, Kuningattarenkatu 40 B 17, 17900 Loviisa, mp 0400
994422, ar.sausta(at)pp.inet.fi. Sihteeri:
Olli Eerola , Maitotie 2 B 9, 15560 Nastola, olli.eerola(at)meubeltra.fi . Rahastonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu 27,
15900 Lahti, mp 040 5750772, pentti.
korpimies(at)phnet.fi.
Koulutusjaos Rihla, puheenjohtaja Ari
Sausta, Kuningattarenkatu 40 B 17
17900 Loviisa, mp 0400-994422, ari.
sausta(at)pp.inet.fi.
Mikkelin Seudun
Kenttätykistökilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja 6 N, 50170 Mikkeli, 0440
555 195, alpoe.leinonen(at)gmail.com.
Sihteeri Seppo Pirinen, Karkialammentie 1, 50150 Mikkeli, mp 040 7444131,
seppo.pirinen(at)surffi.fi.
Rahastonhoitaja Antti Haverinen, Vehmaskyläntie
109, 50100 Mikkeli, mp 0400 291 342,
haverinenantti(at)gmail.com.
Pohjois-Karjalan
Tykistökilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja: Pekka T. Hyttinen, Aallontie 19 A 4, 80160 Joensuu, mp. 050 5615
681, pekkatapani.hyttinen(at)kolumbus.fi,
pekka.hyttinen(at)jns.fi. Jäsenasiat: Johannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 17, 40520
Jyväskylä, mp 0400 762 407, johannes.
ryymin(at)luukku.com.
Pohjois-Suomen
Tykkimieskilta ry
Tapahtunutta:
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala-Laanilantie 5 B 9, 90500 Oulu, pk (08) 5566
551. Sihteeri Veikko Mattila, Suvituulentie 1, 90460 Oulunsalo, vm(at)dnainternet.
net.
Riihimäen seudun
Tykistökilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie
184 1190 Riihimäki, mp 0400 516 990,
juha.vatsia(at)apricon.fi. Sihteeri Sami
Saarinen, Pälsintie 161, 12630 Sajaniemi, mp 040 55 22 710, sokki74(at)gmail.
com. Rahastonhoitaja Lauri Gisselberg,
Karakatu 12 B 10 11120 Riihimäki, kp
(019) 734 117, mp 0505246316, lasse.
gisselberg(at)elisanet.fi. Killan verkkosivut
löytyvät osoitteesta www.riihitykki.fi
Gillesartilleristerna
inom Nylands
Brigads Gille
Funktionärer:
Ordförande Björn Holmberg, Gruvstavägen 6 B 31, 01610 Vanda, tel 050 5637
729, bhh(at)elisanet.fi. Viceordf Risto
Lindgren, Brunnsgatan 10, 10600 Ekenäs, gsm 040 5634 322
Besök våra hemsidor:
www.gillesartilleristerna.com och
www.mulliradio.net
Tykistöprikaatin
Kilta ry
SYYSKOUSKUTSU
Tykistöprikaatin Kilta ry:n kiltajuhla ja syyskokous pidetään lauantaina
29.10.2011 Niinisalon Varuskuntakerholla.
OHJELMA
11.30 Seppeleenlasku Talvisotaan lähdön muistomerkillä
12.00 Lounas
13.00 Päiväjuhla, Juhlapuhe, Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku
Myllykangas
15.00 Syyskokous jossa käsitellään
sääntömääräiset syyskokousasiat.
TERVETULOA!
Hallitus
Lisätietoja www.tykistoprikaatinkilta.fi
17
Pääkillan toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Jorma Ruuskanen, Koisportaantie 46, 38210 Sastamala, (03)
514 1144, mp 0500 308876, jorma.
ruuskanen(at)kopteri.net.. Varapuheenjohtaja Kalervo (Kalle) Salonen, Kiertokatu
10 as. 13, 28130 Pori, kalle.salonen(at)pori.
fi. Sihteeri ja verkkovastaava Sirkka Ojala, Kallinlahdenkatu 5, 39500 Ikaalinen,
mp 050 3688 460, sirkka.ojala(at)gmail.
com. Taloudenhoitaja Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää, mp
044 5305943,
hannu.vettenranta(at)dnainternet.net
Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta:
www.tykistoprikaatinkilta.fi
Tykistöprikaatin Killan
paikallisosastot:
Porin Seudun Tykistökilta
KOKOUSKUTSU
Porin Seudun Tykistökillan syyskokous pidetään keskiviikkona 19.10 klo
17.30 alkaen ravintola Liisanpuiston
auditoriossa. Esillä ovat sääntömääräiset syyskokousasiat. Esityslista
sekä tieto kokousesitelmästä julkaistaan
killan verkkosivulla www.tykistoprikaatinkilta.fi /pori.htm sekä syksyn jäsenkirjeessä.
Hallitus kokoontuu ½ tuntia ennen
syyskokouksen alkamista eli klo 17.
Tervetuloa kokouksiin!
Porin Seudun Tykistökillan uutena jäsensihteerinä on aloittanut Vesa Niemenmaa
vesa.niemenmaa(at)fudoshin.fi. Korjaukset
jäsenrekisteriin – mm. osoitteenmuutokset – pyydetään ilmoittamaan jatkossa Vesalle. Muissa sihteerin ja rahastonhoitajan
tehtävissä jatkaa Pertti Onniselkä.
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräalhontie 25, 29350 Palus, puh. 044
2100 572, kalevi.virtanen(at)dnainternet.
net. Sihteeri/rahastonhoitaja Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 Pori,
pk (02)6355 448, mp 0500 590 409,
pertti.onniselkä(at)happyback.fi. Jäsensihteeri Vesa Niemenmaa, Koivistonpuistikko 43 B, 28130 Pori, puh. 040 5823 026,
vesa.niemenmaa(at)fudoshin.fi.
Killan verkkosivut: www.tykistoprikaatinkilta.fi /pori.htm.
Rauman Seudun Tykistökilta
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Heikki M. Nurmi, Kerttulantie 13 L, 26660 Rauma, mp 040078 0696, heikki.nurmi(at)rsk.fi. Varapuheenjohtaja Reino Heininen, Nestvedinkatu 7 D, 26100 Rauma, pk (02)
821 1453, mp 040 7048 230. Sihteeri
Markku Koskimäki, Lotskerintie 45,
28200 Pori, mp 0400-653733, markku.
koskimaki(at)dnainternet.net.
Turun Seudun Tykistökilta
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie 26, 20300 Turku, pk (02) 239 1687,
mp 050 3760371, haaviorv(at)suomi24.
fi. Sihteeri Päivi Pansio, Petäjätie 1 E,
24260 Salo, mp 040779 3059, paivi.
pansio(at)suomi24.fi.
Vammalan Seudun Tykistökilta
SYYSKOKOUSKUTSU
Vammalan Seudun Tykistökillan sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 7.10.2011 alkaen klo 18.30
Rautajoen Kartanossa, Rautajoentie
65, Sastamala.
Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat.
TERVETULOA!
Hallitus
Killan hallitus kokoontuu puoli tuntia
aiemmin eli klo 18.00.
VASEMMALLA: Aseseppä Pekka Peltola
Porin Seudun Tykistökillasta osallistui Niinisalossa heinäkuun kiltapäivään m/36-sotilaspuvussa.
Tulenjohtajavänrikin kesäpuvun rekvisiittaan
kuului myös Suomi-konepistooli rennosti
remmissä. Tykistöprikaatin esikuntapäällikkö
evl Mikko Viitalan mielestä puku ja rekvisiitta
sopivat mainiosti kilta- ja omaistenpäivän
tunnelmaan. Kuva: Kalevi Virtanen.
18
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie
65, 38210 Sastamala, pk (03) 5115077, pt
(03) 5124600, mp 0500-631431, matti.
niemi(at)niementehtaat.fi. Sihteeri Jorma
Ruuskanen, Koisportaantie 46, 38210
Sastamala, pk (03) 5141144, mp 0500
308876, jorma.ruuskanen(at)kopteri.net
Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaununperäntie 249, 38210 Sastamala, pk (03)
5152202
Tykistöprikaatin Killan rekisteröidyt
jäsenyhdistykset:
Etelä-Pohjanmaan
Tykistökilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, Untamonsola 1, 60120 Seinäjoki, mp 044 021
0549, mpt 0405244373, sepporh(at)gmail.
com. Varapuheenjohtaja Arvo Hakamaa,
Ruukintie, 60120 Seinäjoki, Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio, Siipipyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri Aki Kinnunen
Pultrantie 55, 60120 Seinäjoki, mp 0400
666343, aki.kinnunen(at)marttilankortteeri.
fi Jäsensihteeri ja rahastonhoitaja Samuli
Niinistö, Ilkantie 16, 60800 Ilmajoki, pt
ja pk (06) 4246 931, mp 040 7720437,
samuli.niinisto(at)netikka.fi
Killan kotisivu on Aatos Kankaan ylläpitämillä sivuilla: http://kotisivu.dnainternet.net/safar/epkilta.htm
Kankaanpään Seudun
Tykistökilta ry
Tulevaa toimintaa:
Perinteinen ”Syyspäivän tasaus” perjantaina 23.9.2011 klo 18.00 alkaen kiltaveli
Paavo Ruokosken tilalla Vihteljärvellä.
Sotilaalliset maastokilpailut, kenttäruokailu syksyisessä illassa sekä savusauna tarjolla. Tied. 044 530 5943.
Tervetuloa !
KOKOUSKUTSU
Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry:n
sääntömääräinen syyskokous pidetään
tiistaina 25.10.2011 klo 18.00 alkaen
Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kahvitarjoilu
TERVETULOA KOKOUKSEEN!
Hallitus
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja ja jäsenasiat Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaan-
pää, mp 044 530 5943, hannu.vettenranta
(at)dnainternet.net,
Varapuheenjohtaja
Pauli Huhtamaa, Silmäkkeentie 9, 38720
Vihteljärvi, mpt 040 199 4220, mpk 044
578 7045, pauli.huhtamaa(at)sataedu.
fi, Sihteeri Esko Isohannu, Sevionranta 9, 38700 Kankaanpää, mp 050 550
9420, esko.isohannu(at)kuntke.fi, Rahastonhoitaja Jari Anttila, Katajakatu 4,
38700 Kankaanpää, pk 0400 954 536,
jariant(at)gmail.com
Mittamies- ja
Tiedustelukilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänkyläntie 303 A, 02400 Kirkkonummi, mp
044 884 7112, pentti.pohjola(at)mobisan.
fi. Sihteeri Antero Yläkorpi, Aamutie 3 B
1, 01670 Vantaa, mp 0500 415 308,
antero.ylakorpi(at)hel.fi
Varainhoitaja Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1, 21100 Naantali, mp 040 510
8499, mika.aarnio(at)utu.fi.
Killan toiminnasta tiedotetaan Tykistöprikaatin Killan sivuilla:
www.tykistoprikaatinkilta.fi/mittaus-.htm
ja Koskenniemi-Saarivirta, Länsipuisto
18 A 1, 28100 Pori, mp.050 525 6953,
eija.koskenniemi-saarivirta(at)dnainternet.
net. Tampere: Pertti Heikkilä, Rinnetie
13, 33610 Tampere, mp 040 702 3933,
pertti.heikkila(at)dnainternet.net. Turku:
Risto Koristo, Rauhamaantie 7, 21500
Piikkiö, puh. 040 757 6306, risto.koristo
(at)turunkonekeskus.fi
Joukkoyksikkö: Tiedustelupatteristo, PL
5, 38841 Niinisalo, p. (02) 181 62602
(toimisto/TiedPsto)
Tampereen Seudun
Tykistökilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Yrjö Inkinen, Karkonmäenkatu 2 C, 33580 Tampere, mp 0400
211997, yrjo.inkinen(at)dnainternet.net.
Sihteeri Jukka Piirto, Amurinkuja 20 B
42, 3320 Tampere, mp 040 7191 377,
jukka.piirto(at)tampere.fi. Rahastonhoitaja Urpo Ahlgren, Paavolantie 126, 34240
Kämmenniemi, puh. 0400-666549.
Mittamies- ja Tiedustelukillan
alaosastot:
Helsinki: Pekka Majuri, Suomenniemenkuja 4 C, 00950 Helsinki, mp 040 755
8554,
pekkaolavi.majuri(at)kolumbus.
fi. Kankaanpää: Juha Jokinen, Vanhatie 12, 38700 Kankaanpää, mp 050 396
2859, juha.jokinen(at)mol.fi. Pori: Ei-
Liity kiltaan!
Saat lehden.
Jäseneksi ilmoittautuminen
Nimi
................................................
Syntymäaika
...............................................................................
Arvo tai ammatti
............................................................................................................................................
Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa
…………………………….....................................
Katuosoite
…………………
Postinumero
………………………………
Postitoimipaikka
……………………………………………......................….
Maa (jos on jokin muu kuin Suomi)
.......................................................................
Allekirjoitus
Tulikomentoja 3/2011
Kuva: Kalevi Virtanen
Kuvassa Wallin tutustuu raskaaseen raketinheittimeen. Kuva: Puolustusvoimat.
Teit isän
astumaan
Tykkimies Jyri Tuokko oli Niinisalossa heinäkuussa kuvaa otettaessa vielä alokas, mutta arveli viihtyvänsä ”intissä” vuoden päivät.
Kevään kirjoituksista mukavin
arvosanoin selvinnyt tuore ylioppilas pitää siis välivuoden ennen opiskelujen aloittamista ”armeijan harmaissa” - eli nykysuomeksi ”kurkkusalaatissa”. Jyrin mielestä myös
armeija-ajasta pitää ottaa irti kaikki, minkä voi saada.
Heinäkuun kilta- ja omaistenpäivän kahvijonossa Jyrin seurassa
on Jouko-isä, joka suoritti oman
varusmiespalveluksensa aikoinaan
Hämeenlinnassa.
Arvoisa lukija!
Haluan liittyä jäseneksi ……………………...……………………… (kiltaan)
...............................................................................
uutisia
Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä
kotiisi Sinulla on mahdollisuus päästä lehden vakinaiseen lukijakuntaan,
liittymällä johonkin kiltasivuilla mainittuun tykistökiltaan tai -yhdistykseen. Ota yhteys oman joukko-osastosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän
tykistökillan sihteeriin ja lähetä hänelle oheinen ilmoittautumislomake.
Näin varmistat mukanaolosi aselajimme uuden lehden lukijakunnassa.
Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös
muista jäsenyyteen kuuluvista eduista ja tapahtumista.
Tulikomentoja on tykistökiltojen jäsenlehti eikä sitä voi
tilata erikseen.
19
Suomen Tykistömuseossa tapahtuu
TEKSTI: MIKKO KERO, KUVAT: SIRKKA OJALA
Tuula-Kaarina Isosuo lahjoitti museon kokoelmiin isänsä Mannerheim-ristin ritari Osmo Laakson kunniamerkit. Kunniamerkkilahjoitusta
kirjaa tutkija Samuel Fabrin.
Tykistömuseon kesäkauden
2011 kohokohtiin kuuluivat
Leiripäivä 17. kesäkuuta ja
Keskiaikamarkkinat 19.-21.
elokuuta. Leiripäivä on museon ja puolustusvoimien yhteistyössä järjestämä tapahtuma. Tämänvuotisen Leiripäivän kohokohtana oli kutsuvierastilaisuus, jossa museon
kokoelmiin lahjoitettiin Mannerheim-ristin ritari Osmo
Laakson kunniamerkit, luovutettiin Tammenlehvän perinneliiton Tykistömuseolle
myöntämä Veteraaniperinteen
vaalijat kilpi, vihittiin Mittamies- ja tiedustelukillan kunnostama Tutkavaunu Yrjö ja
avattiin Sotainvalidien Veljesliiton kanssa yhteistyössä toteutettu ”Taistelimme – Taistelemme” näyttely.
Keskiaikamarkkinat
vetivät väkeä
Hämeen Keskiaikamarkkinat on Hämeenlinnan suurimpia kaupunkifestivaaleja,
joilla oli tänä vuonna yli 22
000 kävijää. Tykistömuseo ja
muut Linnanniemen museot
tekivät perinteiseen tapaan
markkinoiden kanssa yhteistyötä. Markkinarannekkeella
pääsi Tykistömuseoon sisään,
jossa vetonauloina toimivat
Tykkisisaret, jotka esittivät
miten tykeillä keskia-ajalla
ammuttiin. Tykkisisarten lisäksi museon elokuvasalissa
esitettiin keskiaikaan liittyviä elokuvia. Elokuvat saivat
hyvän vastaanoton ja esitykset ovat saamassa jatkoa syksyllä.
Ojoisten päiväkotilaiset tutustuvat kalustoon museon Leiripäivässä.
Mannerheim-ristin ritari
Osmo Laakso (1916–2004)
Osmo Laakso nimitettiin 61.
Mannerheim-ristin ritariksi
toukokuussa 1942. Laakson
toiminta Palalahden taistelussa oli merkittävä peruste
ristin myöntämisessä, jolloin
hänen rohkean toimintansa
ansiosta tuhottiin selustaan
jäänyt Puna-armeijan osasto. Koulutukseltaan Laakso oli varatuomari ja hänet
ylennettiin sodan jälkeen reservin majuriksi. Laakso oli
kotoisin Hämeenlinnasta ja
vaikutti siellä lähes koko elämänsä.
Tiistaina 20.9.2011 klo 18.00, Ev Pekka Majuri luennoi
aiheesta Tykistötiedustelu sotiemme aikana.
Torstaina 6.10.2011 klo 18.00, FM Samuel Fabrin luennoi
aiheesta Suomen Kenttätykistö jatkosodassa.
Torstain 20.10.2011 klo 18.00, Evl Jarmo Nieminen luennoi aiheesta Taavetti Heikkinen-rintaman poliisi.
Torstaina 17.11.2011 klo 18.00, Museonjohtaja FM Mikko
Kero luennoi aiheesta Hämeenlinnan Suojeluskuntapäällikkö Albert Hämäläinen ja jatkosota.
Torstaina 15.12.2011 klo 18.00, Ev Leo Ukkonen luennoi
Saksan kaupan toteutuksesta ja kaupan vaikutuksesta kenttätykistöön.
Timo Ingmanin maalaus
Osmo Laaksosta
Vapaa pääsy
Tervetuloa!
Suomen Tykistömuseo, Linnankasarmi, 13100 Hämeenlinna, Puhelin (03) 682 4600,
[email protected], www.tykistomuseo.fi, Avoinna päivittäin klo 11-17
20
eli asutuskeskustaistelukoulutusta. Santahaminan Helsinkisimulaattori tarjosi siihen mitä parhaat olosuhteet. Kyse ei
ole mistään kolmiulotteisesta
virtuaalisesta Helsingistä, vaan
vanhasta tehdasrakennuksesta, jonka olosuhteet mukailevat kaupunki- ja taajamaolosuhteita. Kaupungissa kaikki
tuntui olevan toisin kuin metsämaastossa. Vihollinen saattoi vaania missä vain, katoilla,
kulman takana tai sisällä rakennuksessa.
Varo varjoasi
Miehistöstä aliupseeriksi kurssilla -
Erikoisosaajia
puolustusvoimille
OSA 2
TEKSTI: MIKKO KERO
KUVAT: ILPO TOLONEN
Armeija tarjoaa mahdollisuuden saada varusmiespalvelusaikana väliin jäänyttä johtajakoulutusta miehistöstä aliupseeriksi kurssilla.
Tykistömuseon johtaja Mikko Kero osallistuu
kurssille ja jatkaa edellisessä numerossa alkanutta juttusarjaansa.
Osallistuin maaliskuussa 2011
Kaartin Jääkärirykmentissä,
Santahaminassa
käynnistyneelle miehistöstä aliupseeriksi
kurssille. Koulutus on kurssilla rytmitetty maalis- lokakuun
välille kolmeksi kahden viikon
lähiopintojaksoksi.
Kurssin
voi siten mielekkäästi suorittaa
myös työelämässä olevat reserviläiset. Edellisessä Tulikomentoja-lehden numerossa kerroin
kurssilaisten motiiveista, kurssin tavoitteista ja ensimmäisellä lähijaksolla olleen Kiikalan
Tulikomentoja 3/2011
leirin kokemuksista. Lupasin
myös jatkaa kurssin seuraamista seuraavassa numerossa
ja kertoa toukokuun lähijakson kuulumisista, jonka teemana olivat koulutus- ja johtamistaidot.
Aketusta
Kaartin Jääkärirykmentti on
asutuskeskustaisteluun erikoistunut joukko-osasto ja tämä
näkyi myös täydennyskurssin
ohjelmassa. Useampana päivänä ohjelmassa oli akettamista
Harjoittelimme rakennusten
tarkastamista, jolloin kukin sai
vuorollaan toimia ryhmänjohtajana. Ryhmään kuului kolme kolmen hengen partiota,
jotka etenivät rakennuksessa
ryhmänjohtajan komentojen
mukaan, jonka vastuulla oli
valita reitit taiten ja turvata
selustansa. Seinustat tarjosivat
suojaa, mutta silloinkin oman
varjon heijastumista piti osata tarkkailla. Oviaukoista oli
mentävä vauhdilla sisään, sillä ovien edustoilla taistelija oli
kuin tarjottimella.
Syväjohtaminen
Toisen lähijakson aikana tuli
tutuksi everstiluutnantti Vesa
Nissisen kehittämä syväjohtamisen malli. Se on puolustusvoimien käyttämä johtamisperiaate, jonka kantavana
ajatuksena on ihmisten johtaminen eikä asioiden sekä kasvaminen ja kehittyminen johtajana. Lähtökohtana on omien heikkouksien ja vahvuuksien tiedostamisen kautta kehittyminen entistä paremmaksi
johtajaksi. Osana oppimista
katsoimme Tuntemattoman
sotilaan syväjohtamisen merkkejä elokuvasta etsien.
Ei täällä auta itku
Iltapäivä, jonka vietimme aliupseerikoulun
oppilaiden
kanssa täpötäydessä elokuvasalissa Edwin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan
parissa, oli vaikuttava kokemus. Tehtävänä oli arvioida
Väinö Linnan luomia roolihahmoja ja heidän johtamistaitojaan syväjohtamisen mal-
lin kautta. Oma tehtäväni
oli arvioida Åke Lindmanin
näyttelemää synkkää ja armotonta tamperelaista alikersantti Lehtoa. Syväjohtamisen kriteerein arvioituna hän oli yksi
surkeimpia elokuvan sotilasjohtajista. Rohkea sotilas, joka ilman natsoja olisi ollut armeijan eliittiä. Johtajan rooli
istui kuitenkin Lehdolle huonosti ja muiden johtamisen sijaan hän teki asiat itse. Hän ei
luottanut alaisiinsa, eivätkä he
häneen ja motivoinnin sijaan
hän alati sätti ja jopa kiusasi
alaisiaan. Parhaat johtajat elokuvasta kaikkien mielestä löytyivät ehdottomasti Koskelasta ja Rokasta.
Cooperin testissä
Aikaisemmilla kerroilla reservin aliupseerikurssin suorittamiseen ei ole erikoisia testejä
vaadittu, mutta meidän kohdallamme oli käytössä karsiva
Cooperin testi. Kurssille hyväksytyksi tulemiseen vaadittiin vähintään 2 300 metrin
suoritusta tässä 12 minuutin
juoksutestissä. Varusmiesaikana tuollainen matka tuskin
olisi monellekaan tuottanut
vaikeuksia, mutta reservissä
ikä ja kilot tekevät tehtävästä
haasteellisemman. Ensimmäisellä lähijaksolla testi oli mahdollisuus suorittaa halliolosuhteissa. Silloin sen suoritti
hyväksytysti vain seitsemän.
Loput pääsivät suorittamaan
testiä Santahaminan varuskunnan kentällä.
Esimerkin voimalla
Kurssin johtajamme yliluutnantti Maria Hokkasen filosofiana oli, että kenenkään
kurssia ei esitetä keskeytettäväksi, vaan testiä juostaan niin
monta kertaa, että 2 300 metrin raja tulee saavutettua. Näin
myös tehtiin ja kurssinjohtaja
toimi jäniksenä kirittäen kurssilaisia siten, että viimeisetkin
ylittivät karsintarajan neljännellä yrityksellä. Hokkasen tapausta voi pitää esimerkkinä
siitä, mitä syväjohtaminen on
parhaimmillaan.
Kurssin kolmas ja viimeinen
lähijakso on 3.-14.10.2011 Santahaminassa ja Syndalenissa.
21
Kankaanpään kiltalaiset Lasse Leppiniemi ja Hannu Vettenranta puhdistavat tykinputkia.
Perinnetykkejä
huollettiin museolla
TEKSTI JA KUVAT: SIRKKA OJALA
Lauantaina 14. toukokuuta Suomen Tykistömuseolla vietettiin tykistökiltalaisten perinnetykkien huoltopäivää, johon osallistui
kaikkiaan kolmisenkymmentä kiltalaista
seitsemästä eri tykistökillasta. Lisäksi Kainuun Tykistö- ja heittimistökillasta neljä
henkeä vietti museolla kolme työntäyteistä
talkoopäivää jo ennen varsinaisia talkoita
sekä Mittamies- ja Tiedustelukillan jäsenet
ahkeroivat paikantamistutka ”Yrjön” kunnostustöissä koko kevään ajan.
Museotykit kuntoon
Nuorin skrapaaja Leo Inkinen.
22
Tykkipihalla rälläkkä soi ja maalisuti heilui
koko päivän kun museotykkejä kunnostettiin. Kiltalaiset pääsivät tutustumaan
myös museon toiminnalliseen Sotilaan
Tie – näyttelyyn ja Juhani Suni Ravintola
Seiskasta huolehti siitä, ettei nälkä päässyt
yllättämään talkoolaisia päivän aikana.
Uudet pyörät hankittu
Päivän yhteydessä myös rantareitin varrella olevan Kenraalinpuiston 90 K 77 tykit
saivat lähes vuoden odottelun jälkeen uudet komeat männystä valmistetut pyörät.
Ne on tehnyt puutuotteisiin erikoistunut
yrittäjä Markku Rudanko, jonka yritys
Woodplanet toimii Sammaljoella. Riihimäen Seudun Tykistökiltalaiset asensivat
tykkien pyörät paikoilleen museomestari
Ilkka Vahtokarin johdolla.
Ensi vuonna ei talkoopäivää
Ensi vuonna ei järjestetä yhteistä talkoopäivää, vaan killat voivat tulla Tykistömuseolle kunnostamaan tykkejä oman
aikataulunsa mukaan, ilmoittamalla siitä
etukäteen museomestari Ilkka Vahtokarille.
RAVINTOLA SEISKA
Avoinna ark. 8-15, muulloin tilauksesta
Lounas noutopöydästä arkisin klo 10.30-13.30
Kokoukset ja koulutuspäivät sujuvasti:
Kainuun tykistökiltalaiset.
- useita kokouskabinetteja
- peruskokoustekniikka
- tilava saunaosasto ja ruokailutila
soveltuu myös kokouskäyttöön
Perhejuhlat helposti, kysy tarjous.
Teemme yhteistyötä Suomen Tykistömuseon kanssa ja tarjoamme kaikille
aselajikilloille mahdollisuuden retkiensä
yhteydessä edulliseen ruokailuun.
A-oikeudet. Ota yhteyttä.
Riihimäkeläiset ahertavat.
RAVINTOLA SEISKA
Suomen kasarmi rak 7
13130 Hämeenlinna
Puh: (03) 67 43 433 tai 040 451 5229
www.kerhoravintolaseiska.fi
S-posti: [email protected]
Museomestari Ilkka Vahtokari antaa ohjeita Yrjö ja Leo Inkiselle.
Etuvaunua kunnostamassa Teemu ja Janne Ruuskanen.
Tulikomentoja 3/2011
Puh: 02 5789310 tai 040 5423789
[email protected] - www.pettueerikki.com
Venestie 470, 38760 Venesjärvi
23
Ruotsista. Myös näitten tykkien modernisointia on harkittu,
mutta tykistöjohdon asettamia
vaatimuksia pidetään ylimitoitettuina, koska putken, lukon,
lavetin ja suuntauslaitteitten
uusiminen on liian kallista.
Assamin rykmentin sotilaita.
Kuvat: Wikipedia
Suuri rationalisointisuunnitelma
Intian korruptoituneet tykkihankinnat
20 vuotta hankintoja,
vanha kalusto yhä käytössä
TEKSTI: JAAKKO RYTTY
Intia on yksi maailman sotilasmahdeista, mutta sen tykistön kehitys on jumiutunut poliittisten voimasuhteiden ja korruptiotutkimusten hetteikköön. Suuri osa Intian tykistön kalustosta on peräisin 1960-luvulta ja tilanne ei näytä parantuvan.
Intia on viimeksi kuluneina
vuosikymmeninä pyrkinyt korostamaan suurvalta-asemaansa vahvistamalla monipuolisesti asevoimiaan. Siihen sen
on ajanut myös Etu-Intian
niemimaalla käynnissä ollut
kilpailu sen luoteisnaapurin
Pakistanin kanssa. Kun Intian
oma aseteollisuus oli vaatimatonta, sen hankinnat suuntautuivat Neuvostoliittoon/Venäjälle, sillä Pakistanin tukijaksi
oli noussut Kiina.
Niinpä Neuvostoliitto/Venäjä onkin toimittanut Intialle suurimman osan sen lentokalustosta, ohjuksista, sotaaluksista ja muusta asevoimien
kalustosta. Viime vuosina yhteistyö on laajentunut myös
yhteiseen suunnitteluun ja
valmistukseen. Uusiessaan tykistöään 1960-luvulla Intia os-
24
ti myös tykkikalustoa perinteiseltä toimittajaltaan.
kun valtaryhmittymät vaihtuivat.
Tykkejä Venäjältä..
..ja Ruotsista
1960-luvun lopulta eteenpäin
Intia osti venäläisiä, 1950-luvulla suunniteltuja 130 mm
M-46 -tykkejä, joita hankittiin 800 kappaletta. Ne ostettiin valtioitten välisellä hankintasopimuksella ja olivat tykistön pääaseistus Pakistanin
kanssa käydyssä sodassa 1971.
Kun tykit alkoivat ikääntyä,
Intia teki israelilaisen Soltamin
kanssa sopimuksen 180 tykin
modernisoinnista. Uudistukset eivät vastanneet odotuksia
ja kun ilmeni sopimusepäselvyyksiä, asia joutui rikostutkinnan kohteeksi. Vuosien
tutkinnan jälkeen juttu oli vielä 2009 yhä auki. Tutkinta oli
myös osa maan sisäpolitiikkaa,
Intian asehankinnoille tunnusomainen lahjus- ja korruptiotapaus on myös 1980luvun tykkikauppa Ruotsin
kanssa. Intia osti tuolloin 410
kappaletta Boforsin FH-77B
155mm/52 cal -haupitseja.
Ostot alkoivat 1987 ja kaupasta tuli heti poliittisen valtataistelun ase. Lahjusepäilyt johtivat pari vuotta myöhemmin
pääministeri Rajiv Gandhin
vaalitappioon.
Lahjustutkimukset jatkuvat yhä ja lahjusmiljoonien
kohtalosta kiistellään edelleen.
Alkuperäisistä 410 tykistä on
käyttökelpoisia enää noin 325.
Osa tykeistä on hajotettu varaosiksi, kun hallitus kielsi ostot
Mittava kenttätykistön rationalisointisuunnitelma, FAR,
laadittiin jo 1980-luvun lopulla. Se kattoi hankinnat aina
vuoteen 2025 asti. Tarkoituksena oli hankkia noin 3 600
tykkiä: vedettäviä 155 mm/52
kal. ja 155 mm/39 kal. tykkejä, pyörä- tai telatykkejä sekä
kevyitä haupitseja. Niillä olisi
varustettu 180 maan 220 tykistörykmentistä. Koko hankintaohjelman hinta arvioitiin
vuonna 2010 jopa seitsemäksi
miljardiksi dollariksi. Tavanomaisen tapaan pieni osa tykeistä ostettaisiin valmiina ja
loput valmistettaisiin Intiassa.
Tarjouskilpailut olleet
vaikeita yrityksille
Useaan kertaan lykätyissä, vedettävien 155 mm/52 kal -koeammunnoissa 2010 oli mukana BAE Systemsin FH-77 B05
L52 ja Singapore Technologies
Kineticsin, STK:n, FH2000
tykit. Jo aiemmin kilpailusta
oli pudotettu eteläafrikkalaisen Denelin G5/2000 ja Soltamin TIG 2002. Näitä 155
mm/52 kal -tykkejä oli tarkoitus ostaa valmiina 400 kpl ja
valmistaa Intiassa 1180 kpl.
Tarjouksiin liittyi suunnitelma
valmistuksesta yhteisyrityksessä. BAE Systemsin kumppani oli Mahindra & Mahindran
Defense Systems, MDS:n, ja
STK:n kumppani oli Punj Lloyd. BAE:n kanuuna oli ollut
mukana jo neljässä aiemmassa
koeammunnassa. Alkuvuodesta 2011 BAE Systems veti FH77 B05 L52 -tarjouksensa pois
kilpailusta ja myös STK:lla oli
ongelmia Intian tarjouspyynnön kanssa.
Koeammunnat
kolmessa kilometrissä
Koeammuntoja tehtiin Rajastanissa ja Sikkimissä 2 700
metrissä. Eniten ammunnoissa
valmistajia huolestutti määräys, että ne oli tehtävä intialaisilla A-tarvikkeilla. Myöhemmin oli tarkoitus aloittaa myös
155 mm/52 cal pyörä-/telatykien testit. Niissä oli mukana
Rheinmetalllin pyörälavettinen
Wheeled Gun ja slovakialainen
Zuzana. Näitä tykkejä hankittaisiin ohjelman mukaan 180
kpl. Kalustouudistuksia pidettiin välttämättöminä jo logistiikankin takia, Intian tykistöllä oli vielä loppuvuodesta
2010 käytössä kaikkiaan kuusi
eri kaliiberia.
Hätäohjelma
hankinnoista
Intian tykistön rationalisointiohjelma on toistakymmentä vuotta myöhässä, eikä runko-ohjelman toteuttaminen
vieläkään näytä toteutuvan.
Ohjelman toteutus on ollut
poukkoilevaa osaksi politiikan
takia, mutta merkittävää osaa
ovat näytelleet korruptio ja siitä johtuvat tutkinnat.
Hätäohjelmana tykistön
johto esitti toteutettavaksi 145
kevyen 155 mm/ 39 kal -kanuunan hankintaa, sillä niitä tarvittaisiin varmistamaan
Kiinan vastaista rajaa. Tykeillä
varustettaisiin kaksi vuoristodivisioonaa. Intia halusi hankkia M777-tykit Yhdysvaltain
tuella ns. Foreign Military Sales
eli FMS, rahoituksella. Myös
M777-tykit ovat BAE Systemsin valmistamia.
OIKEALLA: Bofors FH-77B
haupitsi.
OIKEALLA ALLA: M777 tykki
käytössä Afganistanissa.
Väkiluku: 1,21 miljardia
Pinta-ala: 3,287,263 km2
Viralliset kielet: Hindu ja englanti
Puolustusbudjetti: 36 miljardia
dollaria (1,83% BKT:stä)
Palveluksessa sotilaita: 1,32 milj.
Reservissä sotilaita: 2,14 mij.
Ydinasevaltio
Tulikomentoja 3/2011
Kevyt ja toimivat M777
vaihtoehtona
Yhdysvaltain armeija oli Afganistanissa ottanut käyttöön
vedettäviä, hyvin keveitä 155
mm/39 cal M777- tykkejä,
joitten paino mm. alumiinija titaaniosien ansiosta on alle
4 200 kg eli ne sopivat helikoptereilla siirrettäviksi. Parhaimmillaan kantomatka on
40 km ja niillä voidaan ampua M982 Excalibur-täsmäammuksia. Tykissä on myös
digitaalinen tulenjohtojärjestelmä.
Yhdysvaltain tykit ovat
toimineet hyvin Afganistanissa, minkä vuoksi Intiakin
kiinnostui niistä. Kokeissa
vertailutykkinä oli STK:n vedettävä, kevyt 155 mm/39 cal
Pegasus-haupitsi, jonka paino
on noin 5 400 kg. Sen kantomatka on kolmisenkymmentä
kilometriä ja tehokkaimmillaan se on 20 kilometrissä.
M777:n tilaaminen
peruttiin
Helmikuussa kerrottiin, että
armeijan komentaja kenraali
V.K. Singh peruutti M777-tilauksen. Syynä oli vuoto, joka
liittyi kaupalliseen vakoiluun.
Armeijan tutkintatoimisto takavarikoi alkuvuodesta 2011
jutun asiakirjat ja taas tutkinta jatkuu. Huhtikuussa puolustusministeri A.K. Anthony
varoitti kaikkia Intian hankintaviranomaisia korruptiosta.
Se tapahtui, kun ilmavoimien
suurhankinnoissa oli ilmennyt
epäselvyyksiä. Lopputulos tykistön osalta on, etteivät sen
mitkään hankinnat ole edenneet, vaan se joutuu yhä turvautumaan vanhoihin M-46ja Bofors- tykkeihinsä.
Ajoneuvotykit
Alankomaat aikoo myydä 6 kpl
PzH 2000 -panssarihaupitseja
osana säästötoimenpiteitä. Tämän
jälkeen maan armeijan käyttöön
jää 18 panssarihaupitsia. (Jane´s
Defence Weekl 20.4. 2011)
Israelin puolustusvoimat suunnittelee modernisoivansa tykistöjoukkojaan. Osana tätä se harkitsee
uuden tykkikaluston hankkimista
ikääntyvien 155 mm M109A2panssarihaupitsien tilalle. Toisena
vaihtoehtona on kokonaan uusi
ase, joko Soltamin tekemä ATMOS
tai saksalaisen KMW:n valmistama AGM. Toinen vaihtoehto on
modernisoida olemassa olevat
panssarihaupitsit. Tarjouspyyntö
on tarkoitus lähettää vuoden 2012
alussa. (Jane´s Defence Weekl
18.7.2011)
Israelilainen Elbit Systems toimittaa ainakin yhden täydellisen
ATMOS-ajoneuvotykkijärjestelmän
nimeämättömälle afrikkalaiselle
valtiolle. Toimitettavien aseiden
määrää ei täsmennetä. Toimitukset
alkavat 18 kuukauden kuluessa
ja kestävät kaksi vuotta. 155 mm
aseen putken pituus voi olla 39,
45 tai 52 kaliiperia. Ajoneuvoalustana on yleensä kolmiakselinen
maastokuorma-auto. (International
Defence Review 5/2011, Military
Technology 5/2011)
Eteläafrikkalainen Denel ja amerikkalainen General Dynamics ovat
saaneet päätökseen kevyen 105
mm LEO-ajoneuvotykin ampumatestit. Aseena on Denelin 105 mm
haupitsi asennettuna LEO-torniin
ja alustana amerikkalaisen General
Dynamicsin Stryker-panssariajoneuvo (Military Technology 5/2011).
Aseen putken pituus on ollut 57
kaliiperia. Käsin ladattuna tulinopeus on 6 ls/min. Miehistön määrä
on kolme ja ajoneuvossa voidaan
kuljettaa 42 panosta ja 56 kranaattia. Kokonaispaino on 17,2 tonnia,
joka kasvaa tonnilla, kun vaunu
suojataan 14,5 mm konekivääriluoteja vastaan. Koeammunnoissa
perävirtausyksiköllä kantama oli 33
km.(International Defence Review
5/2011) Heinäkuun uusimmissa
koeammunnoissa ammuttiin 58kaliiperisella putkella ja saavutettiin
31 km ampumaetäisyys. (Jane´s
Defence Weekly 27.7.2011)
Intia on aloittanut oman 155 mm
panssarihaupitsin kehitystyön.
Aseeseen tulee 52-kaliiperinen
putki. (MT 8/2011)
25
Tykistön ampumaharjoitus 2011
TEKSTI: TERO MÄENPÄÄ
KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT JA SATU HUJANEN
Tykistön ampumaharjoitukseen Rovajärvellä 16.–27.5.2011 osallistui noin 3 600 varusmiestä, reserviläistä ja palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa. Harjoituksessa ammuttiin tykistöllä 122 H 63,
122 PSH 74, 152 H 55, 155 K 83-97 ja 155 K 98, kevyillä ja raskailla raketinheittimillä sekä kranaatinheittimillä.
Valtakunnallisen harjoituksen
johti Tykistöprikaatin komentaja, eversti Markku Myllykangas. Harjoitukseen liittyvän järjestelmäharjoituksen
johti Tykistökoulun johtaja,
everstiluutnantti Paavo Keskiruusi.
Harjoitusjoukot koostuivat
Hämeen Rykmentin, Jääkäriprikaatin, Kainuun Prikaatin, Karjalan Prikaatin, Maasotakoulun, Panssariprikaatin,
Pohjois-Karjalan
Prikaatin,
Tykistöprikaatin ja Uudenmaan Prikaatin joukoista.
Harjoituksia enää kerran
vuodessa
Valtakunnallisia tykistön
ampumaharjoituksia pidetään
jatkossa toistaiseksi vain kerran vuodessa, joten seuraavan
152 H 55 ampuu.
26
kerran Rovajärvellä tavataan
TAH:n merkeissä toukokuussa 2012.
Asparan viimeinen
koulutustarkastusammunta
Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Ilkka Aspara
tarkasti Tykistön ampumaharjoituksen päättävän koulutustarkastusammunnan, jossa ammuttiin yhteensä 1050
laukausta yhdeksällä eri tuliyksiköllä. Tämä oli kenraaliluutnantti Asparalle viimeinen
koulutustarkastusammunta Maavoimien komentajana hänen siirryttyä reserviin
1.7.2011, niinpä koulutustarkastusammunnan maalit olikin nimetty Ilkka 1-4.
On ollut mielenkiintoista
ja palkitsevaa nähdä vuodesta
toiseen millainen taitotaso saadaan koulutettua varusmiehille muutamassa kuukaudessa,
totesi Aspara seuratessaan ammuntaa. Tykistön ampumaharjoitus on kehittynyt maavoimien vaikuttamisen harjoitukseksi. Mukana on eri
aselajeja, huoltojoukot ja johtamisjärjestelmä, joten tämä
on ennen kaikkea johtamisen
harjoitus, Aspara analysoi.
Koulutustason mittaus
Lauantaina 21. toukokuuta
järjestettiin perinteinen koulutustason mittaus eli Nenosen
tulenavauskilpailu, jossa taisteluosastojen välistä paremmuutta mitataan. Mittauksen
tavoitteena on lisätä koulutuksen tavoitteellisuutta ja antaa
palautetta joukon koulutustasosta arviointihetkellä, sekä
joukon koulutuksen onnistumisesta.
Käskystä 90 minuuttia
aikaa
Koulutustason mittaus alkaa
tehtävänannolla, jonka taisteluosastojen komentajat saavat
vuorollaan kilpailun järjestäjältä. Käskystä selviää tilanne,
jääkäripataljoonan ja patteriston tehtävät sekä muut tarvittavat tiedot kuten sääsanoma.
Taisteluosastoille annettuihin
tehtäviin kuuluu ryhmittyminen taisteluasemiin, johtamisyhteyksien muodostaminen,
etäisyyksien mittaukset, am-
pumavalmiuden saavuttaminen sekä ampumatehtävän toteuttaminen. Käskyn jälkeen
taisteluosaston hyökkäyksen
täytyy vaikuttaa yhdeksänkymmenen minuutin sisällä.
Heti komentajan käskynannon jälkeen lähtevät tiedustelu- ja valmisteluosat liikkeelle
ja tuliyksiköt siirtyvät kärjessä ryhmittyvän pataljoonan
jälkeen. Lopputulokseen vaikuttavat suoritusaika, maalin
tarkkuus metreinä, tulen osuvuus maaleihin ja tilanteenmukainen toiminta.
Panssariprikaati
voitokas
Tänä vuonna perinteikkään kilpailun kiertopalkinnon, tykistönkenraali Nenosen tykin, sai
haltuunsa Panssariprikaati. PSPR:n perustamaan patteristoon
kuului JTR:n oman 122 PSH
74 tulipatterin lisäksi KARTR:
n 122 H 63 tulipatteri.
Mekanisoitu taisteluosasto
voitti taisteluosastojen välisen
kilpailun, jonka johdosta taisteluosastojen kiertopalkinto
luovutettiin PSPR:n haltuun.
Kranaatinheitinkomppanioista voiton vei tänä vuonna
Jääkäriprikaatin
perustama
komppania.
uutisia
Wikileaks:
Venäjä hyökkäsi Viroon biteillä?
Viimeiset laukaukset
Koulutustason
mittauksessa ammuttiin viimeistä kertaa
152 H 55 kenttätykillä Rovajärvellä. 152 H 55 poistuu
koulutuskäytöstä tämän vuoden kuluessa.
Kainuun
Tykistörykmentin
komentaja vaihtui
Lauantaina 21. toukokuuta
järjestettiin Heinuvaaran pohjoisosassa paraatikatselmus,
jossa everstiluutnantti Janne
Oksanen luovutti Kainuun
Tykistörykmentin seuraajalleen everstiluutnantti Markku
Puustiselle.
Everstiluutnantti Puustinen
aloitti Kainuun Tykistörykmentin komentajana 1.7.2011
everstiluutnantti Oksasen siirtyessä kansainvälisiin tehtäviin. Everstiluutnantti Puustinen siirtyi Kainuuseen Maavoimien Esikunnasta.
Wikileaksin tuoreen paljastuksen mukaan
Venäjä oli maailman ensimmäisen kybersotahyökkäyksen taustalla. Maailman ensimmäinen kybersota käytiin 2007, kun Venäjä testasi vuokrattua bottiverkkoa Viroa vastaan,
paljastaa Wikileaksin julkaisema Yhdysvaltain
diplomaattien sähke.
Paljastuksesta kertoo Talentumin Tietoviikkolehden verkkoversio
(http://www.tietoviikko.fi).
Tulikomentoja-lehti kertoi
viime vuoden viimeisessä
numerossaan (4/2010), että tietotekniset hyökkäykset tulevat vastaisuudessa lisääntymään. Muun muassa
Venäjän sotilasdoktriineihin
tällainen sodankäynti on
nostettu taistelumuodoksi.
Venäjää epäiltiin 2007
syylliseksi jo tuoreeltaan.
Patsaskiistan aiheuttamien
Tallinnan mellakoiden jälkeen alkoi laaja palvelunestohyökkäys virolaisten ministeriöiden ja poliisin sivuille.
Myöhemmin hyökkäys laajeni myös verkkopankkien ja
medioiden, kuten Postimeessanomalehden, sivuille.
Wikileaksin
paljastaman sähkeen mukaan Viron presidentti Toomas
Hendrik Ilves uskoi Venäjän olevan hyökkäysten
takana. Virolaiset virkamiehet uskoivat saaneensa
kasaan tarpeeksi todisteita,
jotka linkittivät hyökkäykset Venäjälle.
Hyökkäys toteutettiin
niin kehittyneellä ja hienostuneella tavalla, että siihen
eivät amatöörit olisi pystyneet. Virolaislähteiden mukaan hyökkäys nujersi reitittimet niin nopeasti mystisellä datapaketilla, että jäi
epäselväksi miten se oikein
toimi.
Koulutustarkastusammunnan maalialueelta.
Koulustustason mittauksen tuloslistaus:
Patteristot
1. PSTO/2MEKTSTOS (PSPR + KARPR) 726
2. PSTO/TSTOS32 (TYKPR) . . . . . . . . . . 679
3. PSTO/TSTOS31 (KAIPR) . . . . . . . . . . . 522
Kranaatinheitinkomppaniat
1. TSTOS33 (JPR) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682
2. TSTOS31 (KAIPR) . . . . . . . . . . . . . . . . 624
3. 2MEKTSTOS (PSPR) . . . . . . . . . . . . . . 550
4. TSTOS32 (UUDPR) . . . . . . . . . . . . . . . 377
5. TSTOS33 (PKARPR) . . . . . . . . . . . . . . 369
Taisteluosastot
1. 2MEKTSTOS (PSPR + KARPR) . . . . . . 1711
2. TSTOS31 (KAIPR) . . . . . . . . . . . . . . . . 1661
3. TSTOS33 (KARPR+PKARPR+JPR) . . . 1496
4. TSTOS32 (TYKPR+UUDPR) . . . . . . . . 1401
Tulikomentoja 3/2011
27
Museoesineet kertovat, osa 6
Äänimittauslaite T.M.16/T.M.18
TEKSTI: SAMUEL FABRIN
KUVA: TYKISTÖMUSEO/SIRKKA OJALA
Äänimittauksen tarpeen taustalla oli suora-ammunnasta
siirtyminen epäsuoran tulen
käyttöön, jossa tuliasemat eivät enää olleet paikannettavissa suorina näköhavaintoina.
Takaa ladattavat rihlatut tykit
kasvattivat 1800-luvun puolivälistä eteenpäin ampumaetäisyyksiä muutamasta sadasta
metristä 2-3 kilometriin. Tulenjohdon tapahtuessa tykkien
välittömässä läheisyydessä näkyvä horisontti oli kuitenkin
edelleen rajana tähystetylle tulelle. Vielä ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheen tykistötoiminta oli pääosin suoraammuntaa. Sodan muuttuessa asemasodaksi siirryttiin kuitenkin vähitellen lähes kokonaan varsinaiseen epäsuoraan
ammuntaan. Vastatykistötoiminnan ja vihollisen tykkien
paikantamisen tarve kasvoi.
Kuulohavainnoilla
tykkejä paikantamassa
Äänen etenemistä ja ääniaaltojen hyödyntämistä tykin
paikannuksessa oli tutkittu
jo 1900-luvun alussa. Saksalainen tekniikan tohtori Lowenstein oli vuoteen 1907
mennessä luonut ääni-impulssin havainnointiin eri
havaintoasemilla perustuvan
mittausmenetelmän. Maailmansodan muuttuessa Saksan länsirintamalla asemasodaksi Lowensteinin ajatukset
otettiin taas käyttöön. Saksalaisten mittausmenetelmä
perustui subjektiivisesti tehtyihin havaintoihin kolmella
kuuloasemalla, jotka oli kytketty toisiinsa johdinyhteyksin. Äänten tuloaikojen eron
perusteella leikattiin ampuvan tykin sijainti. Ranskassa
äänimittaus oli edistyneempää ja perustui alusta alkaen
mekaanisiin laitteisiin. Vuoden 1918 tapahtumien myötä
saksalainen tekniikka tuli kui-
28
siihen oli tehty parannuksia
vuoden 1918 mallia olevilla
osilla. Myydyt laitteet olivat
siis maailmansodan ajan tuotantoa, eikä eri järjestelmien
kokoaminen ollut ilmeisesti
onnistunut täysin toivotulla tavalla. Vaikka ranskalaiset
olivat kehuneet laitetta, Suomen olosuhteissa ne osoittautuivat luotettavuudeltaan ja
joustavuudeltaan pettymyksiksi ja etenkin talviolosuhteet aiheutti hankaluuksia.
Laitteita kokeiltiin perusteellisesti kevääseen 1927 asti,
jolloin ne lopulta luovutettiin
Mittauspatterille harjoituskalustoksi.
Suomen Tykistömuseossa voi kävijä kohdata
vanhan, monimutkaisen näköisen laitekokonaisuuden, jonka käyttötarkoitus ei ensisilmäyksellä ehkä avaudu. Kyseessä on ensimmäinen
Suomen armeijan käyttöön ottama äänimittauslaite T.M.16/T.M.18, jonka Mittauspatteri sai
kalustokseen vuonna 1927.
tenkin Suomessa ensimmäisenä tunnetuksi.
Äänimittausta Nenosen
johdolla
Ensimmäiset äänimittauskokeet Suomessa suoritettiin
Perkjärven leirillä 16.7.1920
eversti Vilho Petter Nenosen
käskystä. Ne olivat subjektiivisiin havaintoihin perustuvia
ja toteutettiin kolmella kuunteluasemalla. Vaikka tulokset
vuosien 1920–1921 mittauskokeista olivatkin lupaavia ja
Nenonen oli niihin varsin tyytyväinen, itsemerkitsevän äänimittauskaluston tarve virheiden pienentämiseksi oli selvä.
Nenonen tekikin 13.11.1922
Puolustusministeriön taisteluvälineosastolle esityksen äänimittauskoneen valmistamisesta Suomessa. Hanke ei kuiten-
kaan edennyt, ja pian alettiin
etsiä sopivaa ostokalustoa Saksasta ja Ranskasta.
Suomen ensimmäinen
äänimittauslaite
Kun Mittauspatteri 11.6.1924
perustettiin, sillä ei vielä ollut
äänimittauskalustoa. Majuri
Hugo Karsten lähti vuonna
1925 tutustumaan ranskalaisten äänimittaustekniikkaan,
ja Ranska suostuikin myymään Suomelle kaksi T.M.16/
T.M.18 -äänimittauslaitteistoa. Toimitus kuitenkin viivästyi ja majuri Karsten otti laitteet vastaan St. Cloudissa vasta
18.5.1926.
Mittauspatterille
käyttöön
T.M.16/T.M.18 oli perusmalliltaan vuodelta 1916, mutta
T.M.16/T.M.18
toiminnassa
Majuri Hugo Karsten kirjoitti
Tykistön Tarkastajan Toimiston julkaisussa ”Äänimittauslaitteet sekä niiden käyttöohjeet” vuodelta 1927:
”Äänimittauslaitteet merkitsevät keskusasemalla olevan merkitsijäkoneen tasaisen
nopeasti liikkuvaan paperiliuskaan ne ajat, jolloin tykin laukauksen aikaansaamat
ääniaallot saapuvat sopiville kuulopaikoille asetettuihin
vastaanottajiin. Kolmen tahi
useamman vastaanottajan aikaerojen perusteella voidaan
nopeasti määrätä laukaistun
tykin koordinaatit.”
Edellinen sisältää tiivistetysti hankitun laitteiston – ja
äänimittauksen ylipäänsä –
toimintaperiaatteet.
Laitteen osat
T.M.16/T.M.18-laitteen vastaanottajat ovat noin 40 litran peltisiä, lieriön muotoisia
manometrikoteloita ja niiden
sisään sovitettuja mikrofonilaitteita (kuvassa vasemmalla). Vastaanottajat, joita voi
olla mittausrintamassa 6–8,
kytkettiin
keskusasemaan.
teesta. Tulikomentoja -lehden
elokuun kokouksessa Samuel
valittiin myös lehden toimituskunnan jäseneksi.
Paperiliuska kulki nokeamislaitteen kautta, jolloin toinen puoli paperista nokeentui asetyleenilampun liekissä.
Vastaanottolaitteen tapainen
metallilieriö (kuvassa oikealla) on asetyleenigeneraattori,
joka tuotti paperin nokeamislaitteessa tarvitun kaasun. Värähdinkynät piirsivät paperiin
suoraa viivaa, kunnes äänisignaali sai kynän värähtämään.
Nokikerrokselle
piirtynyt
käyrä hävisi erittäin helposti,
joten ennen paperin lukemista nokikerros oli vielä kiinnitettävä esimerkiksi vernissakerroksella.
Museoyhdistyminen
teettää työtä
Uudella kalustolla
sotaan
T.M.16/T.M.18 oli mittausjoukkojen ainoa äänimittauslaite vuoteen 1933 asti, jolloin otettiin käyttöön majuri
Karstenin suunnittelema kotimainen äänimittauskalusto
Zerograf. Talvisodassa rintamalla käytettiin Zerografin
lisäksi Saksasta ennen sotaa
saatua Siemensin äänimittauslaitetta. Myös nämä mallit
ovat esillä Suomen Tykistömuseossa. Välirauhan aikana
Suomeen saatiin myös unkarilaista Gamma-äänimittauskalustoa, joka muutettiin jatkosodan aikana Suomen oloihin paremmin soveltuvaksi.
Myös Zerografeja valmistettiin lisää ja Saksasta ostettiin
Siemensin laitteistoja. Ranskalaista T.M.16/T.M.18 -äänimittauslaitetta ei siis tarvittu rintamalla. Se on silti osa
suomalaisen tykistötiedustelun kehitystä, jonka seurauksena talvi- ja jatkosodassa
määritettiin äänimittauksella
yli 4 500 maalia.
Lähteet:
Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia – I osa. Suomen
Kenttätykistön Säätiö. Helsinki
1989.
Paulaharju, Jyri: Mittauspatterista
Tiedustelupatteristoon 1924-1994.
Mittauspatteriston Kilta Ry. Hämeenlinna 1994.
Äänimittauslaitteet sekä niiden
käyttöohjeet. Tykistön Tarkastajan
Toimiston julkaisuja. Helsinki 1927.
Tulikomentoja 3/2011
Samuel Fabrin
vaihtoi autot tykistöön
TEKSTI JA KUVA: SIRKKA OJALA
Tutkimusjohtajan tyhjäksi jäänyt työhuone
Tykistömuseolla sai uuden käyttäjän kesäkuun
alussa, kun museon uusi tutkija 28-vuotias
tamperelainen filosofian maisteri Samuel Fabrin
aloitti työt.
Samuel Fabrinin työmatka
kulkee päivittäin Tampereelta Hämeenlinnaan. Fabrin ei
kuitenkaan pidä työmatkaansa
liian pitkänä ja kertoo isänsä
isoisän palvelleen 1800-luvun
lopulla Suomen kasarmilla
tarkka-ampujapataljoonassa.
Tuolloin morsian tuli tapaamaan sulhastaan Teiskosta asti kävellen ja ainokaisia kenkiä säästääkseen vielä paljain
jaloin. Näin ollen nykyinen
matkanteko autolla moottoritietä pitkin on huomattavasti
helpompaa ja nopeampaa, toteaa Samuel.
Samuelin suvusta löytyy
muutakin Hämeenlinnaan
yhdistävää historiaa, sillä hänen isänsä, reservin kersantti
Vesa Fabrin suoritti 1960luvun lopulla varusmiespalveluksensa Linnan kasarmilla kranaatinheitinkomppaniassa.
Mobiliassa
museokokemusta
Samuel tuli museolle tieliikenteen alan valtakunnallisesta erikoismuseosta Mobiliasta. Siellä hänen työtehtäviinsä
kuului mm. valokuvien digitointiprojekti. Ensimmäiset
työviikot Tykistömuseolla kuluivat museon näyttelyihin
tutustuessa ja juhannusviikolla Samuel pääsi jo vetämään
museon opaskierroksen kotiutuville varusmiehille. Samuelin ensimmäisiin tehtäviin on
kuulunut myös museon syksyn
yleisöluentojen järjestäminen
sekä museon kokoelmiin luovutettujen Mannerheim-ristin
ritari Osmo Laakson kunniamerkkien vastaanottamiseen
liittyneet järjestelyt. Viereisellä
sivulla on luettavissa Samuelin
ensimmäinen museoartikkeli,
joka kertoo museon kokoelmissa olevasta äänimittauslait-
Heinäkuussa Tykistömuseolta
tehtiin kolmen miehen voimin
matka Miehikkälässä toimivaan Pioneerimuseoon. Samuel
oli mukana reissussa selvittämässä Pioneerimuseon esineiden tulevaa siirtoa Tykistömuseolle ja tutustumassa näyttelyyn. Samuel uskoo, että museoiden yhdistyminen vuonna
2013 onnistuu ja kolmen eri
aselajin museosta tulee toimiva
kokonaisuus, mutta paljon työtä ja kykyä yhteistyöhön se vaatii. Tämä museoiden yhdistymishanke tuleekin täyttämään
suurelta osin Samuelin tulevat
työkuukaudet.
Perheen parissa toimien
Nuoren tutkijan perheeseen
kuuluvat opettajavaimo Hanne
ja vajaan vuoden ikäinen poika Urho sekä Aatu-koira. Vapaa-aika kuluu perheen parissa
ja koiran kanssa lenkkeillessä.
Myös lukeminen on mieluinen
harrastus ja historiaan liittyvä
kirjallisuus kuuluu lempilukemistoon. Samuel on valmistunut Turun yliopistosta vuonna
2010 oppiaineenaan yleinen
historia ja opintojen jatkaminen joskus tulevaisuudessa on
mahdollista. Karjalan Tykistörykmentissä asepalveluksensa
suorittaneella ja RUK:n kurssin
Askel 222 käyneellä tykistön
luutnantilla puolustusvoimien
palvelukseen jääminen vuonna
2003 kävi kyllä mielessä, mutta
ei lopulta tuntunut siltä omalta
jutulta.
Opastaminen ollut
palkitsevaa
Samuel sanoo viihtyvänsä Tykistömuseolla hyvin ja kaikki
tähänastiset työtehtävät ovat
olleet mielenkiintoisia. Parhaalta on tuntunut, kun varusmiehet ovat opaskierroksella seuranneet mielenkiinnolla
hänen selostustaan ja saaneet
ajattelemisen aihetta ja uusia
näkökulmia historiaan.
29
Sotamuseoita maailmalta
Luxemburgin kasematit bunkkerit kaupungin kellarissa
TEKSTI JA KUVAT: LEO JOHAN SALO
Luxemburgin suuriruhtinaskunta on kooltaan 2.536 neliökilometriä oleva EU:n jäsenvaltio Euroopan sydämessä Ardennien ylängön kaakkoissivulla, Moselin laaksosta länteen. Vuonna 963
Ardennien kreivi Siegfried
hankki omistukseensa Alzette joen hiekkakiveen kovertaman jyrkkärinteisen harjanteen ja rakensi siihen sen
ajan puolustusasemat sekä
linnan. Rakennustyöt elivät
hiljaiseloa, kunnes vuonna
1644 espanjalaiset alkoivat
rakentaa tunnelijärjestelmää
harjanteen sisään.
Pitkäaikainen projekti
Kuitenkin vasta vuosina 1737–
1746 itävaltalaiset viimeistelivät
linnoituksen, johon voitiin sijoittaa 50 tykkiä ja 1 200 miestä.
Laajimmillaan tunneliverkostoa
on ollut yhteensä 23 kilometriä
ja kun Luxemburgista tuli puolueeton vuonna 1867 linnoitusta purettiin 16 vuoden ajan,
mutta tunnelia jäi jäljelle vielä
17 kilometriä. Tunnelijärjestelmä on osa kaupungin kellarikerrosta eikä sitä voida purkaa
katuverkostoa vahingoittamatta,
niinpä kasematit on restauroitu
ja listattu osaksi UNESCO:n
maailmanperintöä.
Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien
ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden
asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien
materiaalihankkeisiin.
Millog Oy
Hatanpään valtatie 30
33100 TAMPERE
Puh. 020 469 7000
w w w. m i l l o g . f i
30
TEKSTI JA KUVAT:
SAMI SAARINEN
Erilaiset reissut ja
retket ovat kiltatoiminnan kovinta ydintä,
mikä Riihimäen seudun
Tykistökillassa on hyvin
tiedostettu.
Riihimäen seudun Tykistökillan perinteistä liikuntapäivää
vietettiin lauantaina 7.5. Riutan maastossa hiukan poikkeuksellisissa merkeissä. Ensin
oli parin kilometrin siirtymä
puheenjohtajan
Uaz-maasturin perässä ennalta määrittelemättömään
paikkaan. Sinne saavuttua
saatiin todistaa kuinka heikko Neuvostovallan aikainen
henkilöauto on saman valtion panssarin edessä. Totuuden nimissä on sanottava, että
tuskin mikään muukaan auto
olisi kestänyt kyseisen vaunun 42 tonnin massaa. Seuraavana ohjelmassa tarjottiin
kiltaveljille kyyditystä vaunun
kannella ja kauniiksi lopuksi
Riihimäen seudun
Tykistökillan kuulumisia
makkaran paistoa ja kahvittelua.
Tallinnan Miehitysmuseo
Lauantaina 13.8. Riihimäen
seudun Tykistökilta teki retken
Tallinnan Miehitysmuseoon.
Päivästä tuli pitkä, mutta museon esineistö kertoi paljon karuja totuuksia ajasta niin Natsi- kuin Neuvostovallan alla.
Museossa konkretisoitui hyvin
se miten virolaisia toisinajattelijoita kohdeltiin ja kuinka moni heistä koki kohtaloista kau-
heimman. Uskon että kaikkien
mukana olleiden päässä kävi ainakin kerran retken aikana ajatus siitä, että mitä jos tämä olisi
tapahtunut rakkaassa Suomessamme. Noiden vuosien koettelemat virolaiset saivat täyden
sympatiamme.
PROTECT YOUR CAPABILITIES
SAAB DEVELOPS AND PRODUCES
ARTHUR Weapon Locating System. The
combat proven radar is designed for Force
Protection and Counter Battery Operations in full scale as well as in asymmetric
scenarios.
Force Protection in current operations
is heavily dependent on sophisticated
sensors. ARTHUR is The state-of-the-art
Weapon Locating System that makes a
difference.
www.saabgroup.com
Tulikomentoja 3/2011
31
Paksu Katariina
paukkui Tykistömuseolla
TEKSTI JA KUVAT: SIRKKA OJALA
”Kato äiti noilla on tekoviikset”, totesi yksi keskiaikamarkkinoiden
lapsivieraista tullessaan Tykistömuseolle sunnuntaina. Paksun
Katariinan Tykkisisarkunnan iloinen kuuden hengen naisjoukko
esiintyi Keskiaikamarkkinavieraille museon Tykkipihalla jo toisena
vuonna peräkkäin. Tykkisisarkuntaan kuuluu tällä hetkellä yksitoista varsinaista jäsentä ja he ovat ainakin Euroopassa ainoita naisia
jotka omistavat oman tykin.
Paksu Katariina pamahtikin
sormet korvilla olevan yleisön
iloksi päivän aikana moneen
kertaan. Tykkiä katsomaan tullessaan ihmiset yleensä odottavat näkevänsä paljon isomman
tykin ja toteavat Paksun Katariinan nähdessään, että onpa
se pieni, mutta Paksu Katariina näyttää kyllä epäilijöille
voimansa ja ääntä ja savua siitä
tosiaan lähtee.
Psykologista
sodankäyntiä
Keskiajalla nimittäin pelkkä
kaukaakin kuulunut tykin pamaus saattoi saada vihollisen
toisiin ajatuksiin, koska silloin
uskottiin että tykin ääni voi
tehdä ihmiset jopa hulluiksi. Myöskään se, että nainen
omistaa tykin ei ole mikään
32
uusi juttu, jo keskiajalla nainen saattoi periä tykin isältään
tai mieheltään ja tykin omistajatar vuokrasi tykkiä sitten tykkiyksikölle ja valvoi sen käyttöä tarkasti.
Innokkaita asian
harrastajia
Naisille sisarkunnan toiminta
on harrastus, mutta monella
heistä on museotausta ja näin
historia kiinnostaa myös ammatillisesti. Mitään militaristeja me ei olla, toteavat naiset
yhteen ääneen, vaan tämä on
iloisen mielen viihde- ja viiksitoimintaa. Asusteina ryhmällä
on 1400-luvun vaatetus ja osa
pukeutuu tykkimiehiksi viiksien kera, ryhmässä on myös tykin omistajatar, jota esitti tällä
kertaa Hannamari Vahtikari
ja tärkeä rooli oli myös vesityttöä esittäneellä Emilia Hjelmillä.
Tykki 700 vuotta sitten
Paksu Katariina on pieni
bombardi ja se edustaa 1300luvun lopun ja 1400-luvun alkupuoliskon tykkimallia. Sen
esikuvana on käytetty sekä säilyneitä tykkejä että aikakauden
kuvituksia. Katariina painaa
50 kiloa ja sen putken kaliiperi on 65 mm. Katariinan voi
sanoa edustavan ensimmäisiä
tykkejä, tosin se on pienintä
keskiaikaista mallia.
Ammuksissa variaatiota
Keskiaikaiset bombardit eivät olleet kovin tarkkoja, ne
olivat lähinnä piiritysaseita ja
ampumamatkat olivat lyhyi-
tä. Katariinan kaltaista tykkiä
käytettiin yleensä porttien ja
lautasuojusten tuhoamiseen,
merkinantoon ja rynnäkköjen torjumiseen. Ammukset
olivat kiveä, mutta tykillä saatettiin ampua myös lyijyisiä
hauleja, nuolia, teräviä pellinpaloja sekä palavia, kimpoavia
ja räjähtäviä ammuksia. Pyörät
tykkiin lisättiin vasta 1420-luvulla kun kenttätaisteluihin
tarkoitetut ensimmäiset haupitsit syntyivät.
Uutta tykkiä odotellessa
Tykistömuseolla esiintyneet sisarkunnan jäsenet olivat kaikki myös perustajajäseniä. Tykkimestaria esittänyt Karoliina Salmelainen kertoi, että
alkusysäyksensä sisarkunnan
toiminta sai pari vuotta sitten
keskiaikatapahtumassa Puolassa. Esityksiä ryhmällä on
vain kesäisin ja talvella ehditään sitten suunnitella toimintaa ja unelmoida sisaruksesta
Katariinalle. Sisarkunta odottaakin, että aselupa uudelle tykille; Pitkälle Barbaralle menisi viimein läpi, näin saataisiin
toinen tykki käyttöön. Barbaralle anotaan lupaa myös kovilla ampumiseen.
Lumipallo lataa!
Tykin tehokas käyttö vaatii vähintään kolmen hengen miehistön, jonka on myös toimittava saumattomasti yhteen,
joten kesä on myös aktiivista
harjoitusaikaa. Näytöksessä
Paksulla Katariinalla ammutaan turvallisuussyistä vain foliopalloja, joiden sisään laitetaan 28 grammaa sankkiruutia, mutta naiset myöntävät
naurahtaen joskus kokeilleensa ampumista myös lumipallolla ja pesusienellä.
Ei täysin vaaratonta
toimintaa
Kesän ruutilasku on noin 200
euroa, sillä ruutia kuluu useampi pönikkä kesän aikana. Paksulla Katariinalla on myös oma
asepassi, koska sisarkunta käy
myös ulkomailla erilaisissa tapahtumissa Katariinaa esittelemässä. Sankkiruuti on helposti
syttyvää ja tykillä ampuminen
on vaarallista puuhaa, mutta
naiset toteavat toistaiseksi kaiken menneen hyvin ja sormetkin ovat vielä kaikilla sisarkuntaan kuuluvilla tallella.
Tykkisisaret ryhmäkuvassa (vas.) Jenni Sahramaa, Hannamari Vahtikari, Susanna Huhtanen,
Emilia Hjelm, Karoliina Salmelainen ja Noora Salminen.
Paksu Katariina on puhunut!
Tulikomentoja 3/2011
Tykistö on rankka aselaji.
33
Kenttätykistökerho ry
Epäsuorantulen asiantuntijat
reservissä Kenttätykistökerho ja Uudenmaan Tykistökilta ovat Etelä-Suomen johtavat
epäsuorantulen reserviläisyhdistykset tykki- ja heitinmiehille sotilasarvosta riippumatta. Kantavana voimana
yli vuosikymmenten on ollut
tarjota epäsuorantulen koulutusta, tietoja ja taitoja jäsenillemme, jotta he selviytyisivät
omasta sodan ajan tehtävästään tarpeen vaatiessa.
Tykistötaidolliset yksilöja partiokilpailut kotimaassa sekä ulkomailla tarjoavat
osallistujille mahdollisuuden
ylläpitää ja oppia uusia aselajitaitoja ja kansainväliset tapaamiset ja kilpailut ovat olleet kiinteä osa toimintaa jo
60-luvulta alkaen. Viimeisen
vuosikymmenen ajan olemme harrastaneet Virolaisten
tykkimiesten kanssa aktiivista kanssakäymistä niin tapaa-
misten kuin kilpailujenkin
muodossa.
Yhtenä toiminnan kohteena
ovat olleet seminaarit ja esitelmätilaisuudet. Seminaarien aiheina ovat olleet tykistön nykytekniikka, tulevaisuuden haasteet ja tykistöhistoria Venäjän
ajalta nykypäiviin. Kuluvan
vuoden merkittävänä teemana
on ollut Kenttätykistökerhon
70-vuotisjuhlavuosi ja tätä teemaa toteutettiin keväällä Tykistömuseolla järjestetyssä juhlaseminaarissa.
Retkiä teemme useamman
vuodessa. Kohteena ovat olleet
mm. tykistön harjoitusleirit
Rovajärvellä ja Pahkajärvellä,
sekä Etelä-Suomessa sijaitsevat sotahistorialliset kohteet ja
museot.
Toimintaa on myös Lohjan
seudulla, jossa ”Lohjan patteri” järjestää noin kerran kuussa
esitelmätilaisuuksia ja vierailuja Etelä-Suomen sotilaallisesti
Uudenmaan
kenttätykistökilta ry
ja historiallisesti kiinnostaviin
kohteisiin.
Myös ampumaharjoittelu
käsiaseilla on mukana toiminnassa, ennen muuta nuorten
jäsenten ampumaharjoittelun
ylläpitämiseksi. Yhdistyksillä on
oma ratavuoro joka toinen viikko Helsingin keskustassa. Omaa
asetta ei tarvita vaan lainakalustoa löytyy jäsenistölle. Mukaan
harjoituksiin pääsee siis helposti
ja alhaisin kustannuksin!
Tykistöllisiä perinteitä ylläpidetään 6.3. Suomen tykistön päivänä sekä 4.12. Pyhän
Barbaran juhlan muodossa.
Suomen tykistön päivän tilaisuutemme keskittyvät Helsinkiin ja joulukuussa oleva Pyhän Barbaran juhla vietetään
tyypillisesti Hämeenlinnassa
Tykistömuseolla.
Tämän päivän Kenttätykistökerho ja Uudenmaan Tykistökilta tarjoavat jäsenilleen ja
muille epäsuorantulen toimin-
nasta kiinnostuneille aktiivista
toimintaa läpi vuoden.
Yhteiset verkkosivumme ja
ajantasaisen tapahtumakalenterin löydät osoitteesta www.
tykisto.fi Facebookissa kannattaa liittyä ryhmään nimeltä
Tykistö.fi ja sähköpostilistan
kautta saat nopeimmin ajankohtaiset tiedotteet. Perinteisemmistä kanavista kannattaa
seurata Tulikomentoja-lehden
ja Helsingin reservin sanomien yhdistyspalstaa.
Verkkosivuilta löydät yhteystiedot henkilöihin, jotka kertovat mielellään lisää toiminnastamme. Lähde mukaan kasvavaan joukkoomme! Mukana
on jo monta sataa jäsentä.
toon, joka on osa Metsähallituksen luontopalveluiden
hanketta.
Roskien keräämisen lisäksi
varusmiehille pidettiin ympäristöoppitunnit, joissa kerrottiin jokamiehenoikeuksista ja
jätteenlajittelusta. Oppitunnit ovat osa sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaista
ympäristökoulutusta. Tykistöprikaati onkin puolustusvoimien ainut joukko-osasto, jolla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä.
Metsämarssi oli monille
varusmiehille viimeinen yö
metsässä ja muutenkin hieman erilainen metsäharjoitus kuin yleensä.
Kiinnostuitko?
Haluatko liittyä sähköpostilistallemme? Lähetä viesti osoitteeseen [email protected] tai soita 040 7098902/
Markku Mantere
uutisia
Tykistöprikaati siisti
Hämeenkankaan
Tykistöprikaati
osallistui
Suomi puhtaaksi - päivässä! -kampanjaan tekemällä
kesäkuussa metsämarssin.
Siivottavana alueena oli Hämeenkangas, joka on puo-
34
lustusvoimien harjoitusalue,
mutta toimii myös yleisenä
virkistysalueena. Siivoamisen
ohessa varusmiehet marssivat
auki uuden luontopolun koskemattomaan kangasmaas-
Kiltalaiset opiskelevat solmuntekoa ja perhokalastusta Kalle Niemen
opastuksella. Siimavahvuudet vaihtelevat 0,10 millistä kahteen senttiin, joten isompaakin saalista voisi tavoitella. Kuva: Matti Kullas.
Etelä-Pohjanmaan
tykkimiehet Rovalla
Etelä-Pohjanmaan tykistökillan ryhmä vahvistettuna Kankaanpään ja Tampereen kiltaveljillä vieraili 19.-22.5.2011 Raatteen Portissa, Raajärven
Wanhassa kaivoskylässä ja Rovajärvellä.
Kaivoskylä on monien luontoon liittyvien harrastusten
tyyssija, vaikka luonnon rauhaan toi lisänsä samaan aikaan
kylän alueella ollut maastoajoneuvojen Off-Road –tapahtuma, jonka koneiden jylinä oli
mahtavaa kuultavaa.
Perhostamassa
Kokenut kalamies ottaa pyyntireissulle mukaansa vain perhovehkeet. Tähän jaloon kalastusmuotoon saimme ensiopastusta kapteeni evp. Kalle
Niemeltä heittoharjoituksin
ja solmuja opiskellen. Kaivoskylässä sijaitsevaan pajaan ja
Rautaruukin kaivoksen historiaan sekä tulevaisuuden näkymiin meitä perehdytti kylän
isäntä, seppä Heikki Silvola.
Kahtena iltana vietettiin killan
Tulikomentoja 3/2011
vakiintuneen tavan mukaan
lettukestejä. Päälettumestarina
hääri jälleen ansiokkaasti Juho
Latva-Hoppala.
Salpalinjaan
tutustumassa
räjäytetyt bunkkerit Vanttajan
aluella ja Kuoleman rata, vanha 178 kilometrin mittainen
kenttäratalinja, joka aikanaan
palveli vuoden ajan Kiestingin-Uhtuan suunnan huoltokuljetuksia.
Koulutustasoammuntaa
Seurasimme Ryymäsvaaralla Kainuun Tykistörykmentin
koulutustasoammuntaa majuri Pauli Pukaralammin opastamana. Osumatarkkuutta arvioitiin jokaisen suorituksen
jälkeen asiantuntijan johdolla.
Leirijoukkojen taisteluosastojen kokoonpanoa verrattiin
siihen informaatioon, jota oli
saatu kiltaväen oman koulutuksen yhteydessä, koulutusteemana Tykistön ja heittimistön käyttöperiaatteet. Raskaan
raketinheitinpatterin tuliasemaryhmitystä ja ampumatekniikkaa esitteli patterin päällikkö kapteeni Toni Hautala.
Parhaat kiitokset Tykistöprikaatin ja Tykistökoulun johdolle ja Raajärven Wanhan kaivoskylän isäntäväelle meidän
12-henkisen ryhmän puolesta!
Seppo Rinta-Hoiska
Etelä-Pohjanmaan tykistökilta
Puheenjohtaja
Sanomattakin on selvää, että
tällä joukolla syynätään aina
tilaisuuden tullen maastossa
olevia sodan aikaisia rakennelmia. Monelle meistä uusia ja
erityisen sävähdyttäviä tutustumiskohteita edustivat Salpalinnoitusketjuun kuuluvat
Kuolemanradan silta on vielä
hahmossaan. HyrynsalmenKuusamon kaperaiteisen kenttäradan rakennuttivat saksalaiset
vankityövoimaa käyttäen jatkosodan lopulla.
Kuva: Matti Kullas.
35