opetuksen suunnittelusta steinerkoulujen opettajille

Työkaluja opetuksen laadun kehittämiseen
OPETUKSEN SUUNNITTELUSTA
STEINERKOULUJEN OPETTAJILLE
Kehittänyt: Martyn Rawson
Kääntänyt: Helena Lohtaja / Pia Pale
Suomenkielisen version on tuottanut
Steinerkasvatuksen liitto
2010
(tarkastettu 2012)
© Martyn Rawson 2007
www.steinerkasvatus.fi
LESSON PLANNING FOR WALDORF TEACHERS / Martyn Rawson
TYÖKALUJA OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMISEEN
Tässä käsikirjassa / kansiossa on ideoita opetuksen
suunnitteluun ja tarkasteluun steinerkoulujen opettajille.
Meidän kaikkien täytyy suunnitella tuntimme ja arvioida
ne jälkeenpäin nähdäksemme sujuiko kaikki niin kuin
toivoimme. Meidän täytyy myös arvioida kuinka voimme
tehdä asiat paremmin. Opetuksen suunnittelu ja oppituntien valmistelu on verrattavissa toimintatutkimuksen sykliin, missä me syvennämme omaa ymmärrystämme opettamisesta ja oppimisen prosesseista. Niin tehdessämme
ratkaista eteen tulleita ongelmia ja parantaa kokonaisuudessaa toimintamme laatua.
Tämä kirja / kansio tarjoaa myös opastusta havainnointiin, seurantaan ja tallennukseen – kaikkeen mikä edistää
opetuksen laadun parantamista.
Sen lisäksi, että kirjassa on ajatuksia opetuksen suunitelusta, toimintatutkimuksesta ja oppilashavainnoinnista, se
sisältää myös erilaisia vapaasti kopiotavia suunnitelmataulukoita tukemaan opettajien omaa dokumentointia.
Tämän kirjan on kehittänyt Martyn Rawson monien
steinerkoulujen opettajien avustuksella. Martyn on ollut steinerkoulun opettaja yli 30 vuotta englannissa ja
saksassa. Hän on Goetheanumin pedagogisen osaston
jäsen, opettajana University of Plymouts Integrated Masters Programmessa, työskentelee tutkijana ja konsulttina
ipf-initiative für Praxisforschungissa. Martyn opettaa yhä
Hampurin lähellä olevassa Elmshornin lukiossa osa-aikaisesti ja on aktiivisesti mukanan kansainvälisessä koululiikkeessä. Hän on julkaissut monia kirjoja ja artikkeleita,
mm. Steinerkoulujen kansainvälisen opetussuunnitelman
yhdessä Tobias Richterin kanssa.
Steinerkasvatuksen liitto
www.steinerkasvatus.fi/extranet
LESSON PLANNING FOR WALDORF TEACHERS / Martyn Rawson
TYÖKALUJA OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMISEEN
JOHDANTO
Opettaminen steinerkoulussa on taidetta. Tämä laatu erottaa sen kenties kaikkein eniten
muista kasvatuksellisista suuntauksista. Opetuksen täytyy siis olla rakenteeltaan yhtä lailla kuin luonteeltaankin taiteellista. Kuten kaikki taiteet, opetuksen taide perustuu kuitenkin
opeteltuihin taitoihin: taitoihin, joita tulee kunnioittaa ja jatkuvasti kehittää. Pelkän inspiraation varaan ei voi laskea. Hyvät ideat täytyy pystyä muuttamaan hyviksi käytännöiksi. ”Keksin hienon idean tämän päivän oppituntia varten, mutta oppilaat eivät ikävä kyllä osanneet
toteuttaa sitä...” on lause, jonka olen kuullut opettajaopiskelijoiden suusta. Hienot ideat ovat
hienoja, mutta pelkillä ideoilla ei opettajana selviä. Kuten Marjorie Spockin muutamia vuosia
sitten lausahtama huomio kuuluu, opettaminen on elävää taidetta. Lapset ovat ennen kaikkea eläväisiä (ainakin alemmilla luokilla), eivätkä asiat tunnu koskaan menevän suunnitelmien mukaan. On kyettävä löytämään oikeanlaista tekemistä oikeaan aikaan, mitä tahansa
suunnitelmissa sitten olikin.
Näyttää siis siltä, että oppitunti oppitunnin valmistelusta on paradoksi. Asiathan menevät
aivan toisin kuin on suunniteltu! Olen jopa tavannut opettajia, joiden mielestä suunnittelu rajoittaa heidän inspiraationsa voimaa. He olisivat toki oikeassa, mikäli laadittua suunnitelmaa
seurattaisiin orjallisesti, vaikka mitä tapahtuisi. Joissain tiukasti valvotuissa kasvatuksellisissa järjestelmissä on mahdollista sanoa, että kaikki viidesluokkalaiset maan kaikissa kouluissa toteuttavat päivittäin ennalta määrättyyn tapaan Suurta Suunnitelmaa (heidän tulee
kaikkien olla opinnoissaan sivulla 476 Koulun Oppikirjassa!).
Tätä en kuitenkaan suunnittelemisella tarkoita! Suunnittelussa voisi mielestäni ottaa mallia
arabialaisesta sananlaskusta: ”Usko ja luota Allahiin, mutta laita ensin kamelisi liekaan!”
Anna itsesi toisin sanoen innoittua, mutta rajoita kaaoksen mahdollisuutta järkevän valmistelun avulla. Järkevä valmistelu edellyttää opettajalta opetuksellisia päämääriä (ikäkauteen
ja aiheeseen soveltuvia) ja eri vaihtoehtoja, joiden pohjalta suunnitelmia voi toteuttaa riippuen tilanteesta, jota ei aina voi hallita.
Valmistelu on tämän vuoksi dynaaminen prosessi, jonka avulla oppii jatkuvasti opettamaan
yhä paremmilla tavoin. Näin oppiminenkin voi johtaa terveeseen kehitykseen ja kestäviin,
hyödyllisiin taitoihin, samalla kun tämä kaikki luo oppimisen iloa. Joka tällaiseen opetukseen
säännöllisesti pystyy, voi kutsua itseään hyväksi opettajaksi. Opetuksen valmistelu ja jälkitarkastelu ovat opettajalle avain paremmaksi opettajaksi tulemiseen.
Tuntisuunnitelmien tarkoitus on tehdä meidät tietoisiksi siitä, miksi teemme tiettyjä asioita ja
mitä pyrimme niillä saamaan aikaan. Tarkoitus on myös kyetä arvioimaan, ovatko tavoitteet
toteutuneet, ja jos eivät, niin miksi eivät.
Meidän kaikkien on valmisteltava oppituntimme ja tarkasteltava niitä jälkikäteen nähdäksemme, sujuivatko asiat kuten toivoimme. Suunnittelemme myös, mitä tiettyä oppimisprosessia
ajatellen tulisi tehdä seuraavaksi ja mietimme, miten voisimme tehdä asiat paremmin. Oppituntien valmistamisen kehä on kuin toimintatutkimuksen kehä, jonka kautta syvennämme
ymmärtämystämme opettamisen ja oppimisen prosesseista. Näin tehdessämme yritämme
ratkaista ongelmia ja parantaa tekemisemme kaikkinaista laatua. Tämä kirja antaa myös
ohjeita havainnointiin, tarkkailuun ja asioiden muistiin merkitsemiseen, mikä kaikki tukee
opetuksen laadun kehitystä.
Steinerkasvatuksen liitto
-3-
www.steinerkasvatus.fi/extranet
LESSON PLANNING FOR WALDORF TEACHERS / Martyn Rawson
TYÖKALUJA OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMISEEN
Mitä oppituntien valmistelu sitten pitää sisällään? Perinpohjaisemman vastauksen voi löytää
kirjastani ”A Guide to Planning Lessons the Waldorf Way” (M. Rawson, kustantaja Mercurius). Oletan tämän oppaan käyttäjien jo tietävän ainakin aiheen suuret linjat, joten tiivistän
asian seuraavasti. Oppitunteja valmistellessamme meidän tulee ottaa huomioon lapsissa
havaitsemamme kehitykselliset tarpeet. Niiden erittelyssä hyödynnämme (laajempaa tai
suppeampaa) työkokemustamme ja käytämme apunamme kansainvälistä opetussuunnitelmaa (englanniksi toimittaneet Rawson & Richter, 2000; suomeksi Kansainvälinen opetussuunnitelma, suom. Hannele Laakso ja Marketta Rauramo, kust. Steinerpedagogiikan seura
ry, Tampere 2004). Tämän perusteella voimme valita, mitä opetamme ja mitä oppimismenetelmiä käytämme.
Jokaisen pidetyn ja jälkitarkastellun oppitunnin osana on prosessi, jota Rudolf Steiner kutsuu ”meditoimalla saavutetuksi tiedoksi ihmisestä” (Steiner, 1983). Steiner kuvaa prosessia
seuraavasti (muotoilu kirjoittajan): ensin tarkastelemme kehittyvää ihmistä sekä teoreettisesti että havainnon kautta; sitten työskentelemme systemaattisesti meditoiden tämän tiedon
parissa, ja lopuksi elävöitämme sen tavassa, jolla varsinaisesti opetamme. Lisäisin vielä,
että koko prosessin jälkitarkastelu kuuluu myös tähän tutkimuskehään.
Tuntipäiväkirjan käyttäminen ei ole vain jäsennelty ja kätevä tapa merkitä tuntisuunnitelma
muistiin. Se voi olla myös työkalu jälkitarkastelulle ja tutkimukselle. Tässä kirjasessa annetut
esimerkit on suunniteltu selkeyttämään tuntien valmistelun ja jälkitarkastelun prosessia.
Opettajanurani on ollut pitkä (takanani on yli 30 vuotta tätä työtä ja nautin opettamisesta
yhä), ja kouluttajana olen johdattanut uusia opettajia tämän ammatin pariin. Tänä aikana
olen huomannut, että jäsennellylle ja jossain määrin kaavamaiselle opetuskansiolle on
tarvetta. Se ei mitenkään määrää, miten opettaja laatii tuntinsa, vaan antaa suuntaviivoja
ja ehdotuksia sekä tarjoaa myös epävirallisia lomakkeita asioiden muistiin merkitsemiseen.
Tämän kansion kehittämisen jälkeen monet kokeneet opettajat ovat kertoneet sen olevan
heidän mielestään hyödyllinen. Se täyttää myös joidenkin maiden vaatimukset tuntisuunnitelmien kirjaamisesta muistiin, jotta laatua voidaan valvoa ja tarkastuksia tehdä.
Tämä steinerkoulun luokanopettajan opetuskansio syntyi toimintatutkimusprojektin myötä
osana maisterintutkintoani Plymouthin yliopistossa. Ammatissaan toimivat steinerkoulunopettajat ovat kehittäneet, kokeilleet ja arvioineet sitä. Kansioon tehdään jatkuvasti muutoksia ja lisäyksiä palautteen perusteella.
Tätä aineistoa käytetään myös osana opetuksen laadunkehittämisohjelmaa (ipf-QM), josta
kerrotaan kansion lopussa.
Kansioon kuuluu myös käsikirja (Rawson, 2008), jossa on useita artikkeleita tuntisuunnittelusta, itsearvioinnista, henkisestä ajankäytöstä ja oppilashavainnoinnista sekä yksilöllisiä
koulutussuunnitelmia ja ohjeita uusille opettajille.
KIITOKSET
Monet kollegat auttoivat palautteellaan tämän kirjan tekemisessä, kuten Mentoren Konferenz
in Nordrhein Westfalen Saksassa. Erityiset kiitokset Jan Swannille, joka auttoi kehittämään
alkuperäisen englanninkielisen version ja Monique de Hoopille, joka auttoi monin tavoin.
Steinerkasvatuksen liitto
-4-
www.steinerkasvatus.fi/extranet
LESSON PLANNING FOR WALDORF TEACHERS / Martyn Rawson
TYÖKALUJA OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMISEEN
KANSION KÄYTTÄMINEN
Ajatuksena on, että opettajat kopioivat tietyn suunnittelujakson verran lomakkeita ja säilyttävät niitä kansiossa. Olemme huomanneet, että kannattaa kopioida tarpeeksi lomakkeita
kuukauden tai yhden pääainejakson ajaksi. Sen jälkeen lomakkeet voi arkistoida tulevaa
tarvetta varten, ja kopioida uudet seuraavaa kuukautta tai pääainejaksoa varten. Näin
mukana kuljetettavan paperin määrä pysyy pienempänä. Pidemmän aikavälin dokumentit
(lukujärjestys, vuosikatsaus, luokan listat jne.) säilytetään kouluvuoden ajan työkansiossa,
mahdollisesti välilehdin eroteltuina. Jokainen opettaja voi valita itselleen hyödylliset lomakkeet.
Tuntisuunnittelussa on monta aikaulottuvuutta. Tarvitaan yleiskatsaus koko vuoden oppiaineista, joka sitten jakaantuu yksityiskohtaisempiin kuukausi- ja viikkosuunnitelmiin (joille on
myös omat lomakkeet). Päiväkohtaiset opetussuunnitelmat kirjoitetaan sitten omalle paperilleen.
Lomakkeisiin on toki tarkoitus merkitä vain lyhyesti oppituntien keskeinen sisältö ja toimet.
Useimmat opettajat liittävät niihin tarpeen mukaan erillisiä kopioita runoista, teksteistä,
muistilistoista, kertomuksista, lauluista ynnä muista. Muistiinpanot on ensisijaisesti tarkoitettu muistin tueksi, mutta myös jälkitarkasteluun. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että opettajat ovat hyvin yksilöllisiä (no, sen jo tiesimmekin) tavassaan merkitä tuntisuunnitelmansa
muistiin. Näiden suunnitelmien käyttäminen voi kuitenkin auttaa jäsentämään ja tiivistämään
tuntien sisällön, erityisesti jälkitarkastelua varten. Näistä suunnittelulomakkeista on loppujen
lopuksi kuitenkin hyötyä vain sen verran kuin niistä haluaa olevan.
Opettaja tarkastelee nopeasti tunnin kulkua sen pidettyään (heti tunnin jälkeen se ei ole
yleensä mahdollista, mutta päivän lopussa kyllä), ja kirjoittaa huomionsa itse tuntisuunnitelmaan jälkitarkastelulle varatulle palstalle. Toisinaan voi myös keskittyä tiettyihin näkökohtiin
ja tehdä yksityiskohtaisempia tuntia tarkastelevia merkintöjä. Oppitunnin jälkitarkastelu -lomake voi olla hyödyllinen valitun osa-alueen esiin nostamisessa. Oppitunnin jälkitarkastelu
-lomaketta voi käyttää myös kun haluaa merkitä muistiin ajatuksiaan ja huomioitaan siitä,
mikä oli kiinnostavaa, epätavallista tai ongelmallista, ja tästä herääviä välittömiä ajatuksia.
Saattaa esimerkiksi tuntua siltä, että jotkut lapsista eivät osallistuneet täysin tuntiin. Tilannetta voi analysoida kuvaamalla, miten he käyttäytyivät ja miksi he kenties eivät pysyneet
mukana. Tämän jälkeen voi kirjata ajatuksiaan tilanteesta ja tulevista toimista, joiden voisi
ajatella olevan avuksi. Näistä pohdinnoista on apua tulevien tuntien suunnittelussa.
Nopeaa itsearviointia voi myös käyttää oppitunnin hyvin ja vähemmän hyvin toimivien
elementtien tunnistamiseen. Itsearviointiin tarkoitettu pikainen tarkistuslista saattaa myös
auttaa tunnistamaan toistuvia kaavoja. Mikäli käyttää viisi minuuttia päivästä oppituntien
arvioimiseen, voi muutaman viikon kuluttua huomata tiettyjen kuvioiden nousevan esiin.
Tekemällä näin tietyn aikaa (esim. kaksi tai kolme viikkoa) saattaa huomata toistuvia kuvioita, jotka voivat joko hämmästyttää tai sitten vahvistaa jotain, minkä opettaja on intuitiivisesti
tuntenut. Kenties siirtymät osiosta toiseen tunneilla ovat usein ongelmallisia. Kenties tunnin
Steinerkasvatuksen liitto
-5-
www.steinerkasvatus.fi/extranet
LESSON PLANNING FOR WALDORF TEACHERS / Martyn Rawson
TYÖKALUJA OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMISEEN
aloitus on ongelmallista maanantaisin tai tiistaisin (se nyt on ilmiselvää!) tai kenties vain
torstaisin puolen päivän jälkeen. Mitä tunteja luokalla oli sitä ennen? Vaikeuksien syyt ovat
usein vaikeampia tunnistaa. Nopeiden muistiinpanojen tekeminen auttaa, sillä muistimme
on toisinaan yksipuolinen. Meillä on sokeita pisteitä, tai on asioita, joita emme halua nähdä.
Muistiinpanot tekevät havainnoistamme tutkimusta. Ne ovat järjestelmällisiä ja käytössämme olevaa valmista tutkimusmateriaalia.
Jokaisen opettajan täytyy tietenkin muodostaa omat kriteerinsä itsearvioinnilleen. Olen
käyttänyt vain yleisiä esimerkkejä vauhtiin pääsemisen helpottamiseksi.
Pidempää kriteerejä koskevaa listaa voi käyttää yksityiskohtaisemman tarkastelun tukena
(kts. alla). Tällaisesta itsearvioinnista tai -tarkastelusta voi kummuta ajatus toimintasuunnitelmasta, jollaisen voi laatia mahdollisia kehitettäviä osa-alueita ajatellen.
TÄRKEÄÄ: On suositeltavaa pitää nämä itsearviointilomakkeet ja toimintasuunnitelmat erillään tuntisuunnitelmista, sillä ne ovat selkeästi henkilökohtaisia, ja tuntisuunnitelmat jäävät
usein lojumaan opettajan pöydälle tai opettajainhuoneeseen.
Kasvatuksen laadun kehitysjärjestelmän ipf-QM:n mukaisesti suosittelemme, että jokainen
opettaja laatisi ammatillisen osaamisen portfolion. Siihen arkistoidaan äsken mainitun kaltaiset suunnitelmat ja jälkitarkasteludokumentit, jotka muodostavat jatkuvan ammatillisen
kehityksen henkilökohtaisen päiväkirjan (Kts. kirjan lopussa oleva opetuksen laadun kehitystä koskeva osio).
Steinerkasvatuksen liitto
-6-
www.steinerkasvatus.fi/extranet