OV 8/13 - Helsingin ortodoksinen seurakunta
Transcription
OV 8/13 - Helsingin ortodoksinen seurakunta
Kristus syntyy - kiittäkää Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti | Irtonumero 4€ 08/13 Sisällys 3 Toimittajalta 4 Kirkkoherralta 5Ajankohtaista 6 PIISPOJEN JOULUTERVEHDYKSET 10 TERVEISET BUSANIN KOKOUKSESTA 13 VEM ÄR JULENS HUVUDPERSON? 14 СТРАНИЦЫ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ 16 RISTO NORDELLIN VALINNAT 20 FILANTROPIAN JOULUKERÄYS 22 TARINOIDEN MERKITYKSESTÄ 24 ISÄ SERAFIMIN MIETTEITÄ Runoilijoiden uskonto Seurakunnan osoitteet ja puhelinnumerot asiakaspalvelu Liisankatu 29, 00170 Helsinki Avoinna ma–pe 9–14 puh. 0207 220 600, faksi 0207 220 618 [email protected] Kirkkoherra Markku Salminen, puh. 0207 220 603 Kirkkoherran sihteeri Anne Lehto, puh. 0207 220 605 25 28 29KALENTERI 34 MINNE MENNÄ 36 venäläisestä maalaispapistosta kriittisesti 38 luostarivierailu komin-matkan kohokohta 40 vähäosaisten ystävä päivi virtanen 44 diakonia tiedottaa 46 perheuutisia 47 meikäläisiä Maila Mäkinen sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] Isännöitsijä Eero Röynä, puh. 0207 220 616 Taloustoimisto puh. 0207 220 610, 0207 220 611, faksi 0207 220 618 TALOUSPÄÄLLIKKÖ Leena Mätäsniemi, puh. 0207 220 615 Seurakuntakirjasto Liisankatu 29 A, 2. krs, puh. 0207 220 642 Avoinna ma - ti klo 10–15, ke - to klo 15–19 Seurakuntasali Unioninkatu 39 (sisäpiha), puh. 0207 220 629 kasvatustoimi Kaunisniementie 18, 12600 Läyliäinen puh. 0207 620 503 Kiinteistöpäällikkö Auttava puhelin Puhelinpäivystys ti, pe, la klo 18–22 puh. (09) 5845 9642 Tiedottaja Vlada Wahlstén, puh. 0207 220 620 Päivystävä pappi Peter Kuronen, puh. 0207 220 608 MODERNIN KILVOITTELIJAn PÄIVÄKIRJA Lapsessa on Jumalan valoa Unioninkatu 39 A 1, 00170 Helsinki [email protected] puh. (09) 5845 9635, arkisin 9–14 [email protected] LAPSET JA NUORET Hautausmaa Lapinlahdentie 2, 00180 Helsinki vahtimestari puh. 0207 620 502 Leirikeskus Kaunisniemi Diakoniatyö Unioninkatu 39 (sisäpiha) puh. 09 5845 9633/[email protected] Ortodoksiviesti Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki puh. 0207 220 619 [email protected] www.ortodoksiviesti.fi TOIMITTAJALTA Ortodoksi 08/13 viesti Uudenmaan ortodoksilehti Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Perustettu: 1950 Julkaisija: Helsingin Kiitos tästä vuodesta! ortodoksinen seurakunta Vastaava toimittaja: Tiina Makkonen Toimitus: Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki puh. 0207 220 619 Sähköposti: [email protected] Lehden ulkoasu: Leena Toivola Lehden taitto: Tiina Makkonen ja Teija Virtanen/PunaMusta Oy Viestintätoimikunta: Marja Istala-Kumpunen, Heikki Huttunen, Saila Keskiaho, Tertti Lappalainen, Urpo Uotila, Markku Salminen, Vlada Wahlstén ja Tiina Makkonen Tilaushinta: 32 e / vuosi. Lehti on seurakunnan jäsenille ilmainen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: (seurakuntalaisten ei tarvitse ilmoittaa osoitteenmuutoksia): p. 0207 220 600. Painopaikka: Kirjapaino PunaMusta Tampere Oy Tilaamatta lähetettyjä kuvia ja kirjoituksia ei säilytetä eikä palauteta. Seuraava lehti ilmestyy 31.1.2014 Lehteen tulevan aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 10.1. www.ortodoksiviesti.fi www.hos.fi ISSN 0788-9194 Kannen kuva: Katarina Koskivaara töihin, asema tunnelin päässä istuu usein pienellä jak karalla mies, joka soittaa hanuria. Vielä vuosi sitten hän soitteli iloisesti tunneli katoksen alla. Nykyään hän on sijoittanut jakkaransa taivasalle - varmaankin jon kin järjestyssäännön tai vastaavan pa kottamana. Kuka haluaisi vapaaehtoi sesti tuuleen ja sateeseen, kun muuta man metrin päässä on katos! Miehen repertuaari on suppea: Metsä kukkia soi kesät, talvet. Minua yksitoik koisuus ei haittaa, päinvastoin. Mies saa minut tutulla kaihoisalla soitollaan aina hyväntuuliseksi. Kaiken kruunaa miehen leveä kestohymy. Kovinkaan pakkanen ei ole sitä vielä tähän mennessä jäädyttänyt. Kiitän tuota miestä kuluneesta vuo desta ja toivon, että hän jaksaa tulla soit tamaan aamujeni iloksi myös ensi vuon na. Miehen soitto muistuttaa pienten asioitten suuresta voimasta. Iloisella hy myllä voi laittaa uskomattoman määrän hyvää kiertämään. Ei tarvitse jäädä odot tamaan, että joku toinen tekee sen ensin. Jokainen voi olla ensimmäinen. Kun tämä vuosi on lopuillaan ja uusi alkamassa, huomaa taas saaneensa kokea monessa suhteessa hienon vuoden. Mo nista sinänsä pienistä kahvikupin ääres sä vietetyistä hetkistä on syntynyt Suu ria Hetkiä. Ortodoksiviestin tekijäjouk ko on jakanut ystävyyttään, viisauttaan ja ammattitaitoaan uskomattomalla tavalla. Kun k ävelen aamuisin On upeaa kokea sellainen yhteys. Samaa voi sanoa lehden tekemiseen liittyväs tä tukijoukosta, niin työyhteisön sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Kiitän kaikkia ja toivon, että hyvä yhteistyö jatkuu – ja jopa laajenee ensi vuoden aikana. Ja sitten ovat ne ihmiset, jotka ovat vuoden aikana katsoneet kameraan päin, kertoneet elämästään ja ajatuksistaan, antaneet aiheen ja sisällön lehden jutuil le, auttaneet meitä tuntemaan olevam me saman kokonaisuuden osasia. Näistä kohtaamisista on jäänyt jälkiä, jotka ei vät koskaan häviä. Kiitos – se sama, joka kuuluu myös jokaiselle Ortodoksiviestin lukijalle! Kristus syntyy – kiittäkää! Tiina Makkonen 3 kirkkoherralta/ ОТ НАСТОЯТЕЛЯ Kristuksen syntymäjuhla valaisee pimeydessä J o u lu pa a s to j o h ta a m e i dät kohtaa maan Messiaan syntymäjuhlan ja pian sen jälkeen teofanian eli loppiaisen. Pohjolassa juhlaa vietetään vuoden pimeimpänä aika na. Voimme ajatella, että näin Jumalan Po jan ihmiseksitulemisen antama valo näkyy erityisen kirkkaana. Tietäjät seurasivat ai kanaan tähteä ja kohtasivat Messiaan. Myös meidät kutsutaan kohtaamaan valkeus, joka tarjoaa meille ulottuvuuden ikuisuuteen. On tärkeää, että jaamme pyhän kohtaamisen kokemukses tamme: kirkko tarjoaa siihen turvallisen viitekehyksen. Ja huo mataksemme pyhän on meidän nostettava katseemme hiukan tavanomaista ylemmäksi ja katsottava kauemmas. Kirkkaana loistavan tähden nähtyämme on ryhdyttävä seuraamaan totis ta Valkeutta. Joulu on myös keskinäisen välittämisen aikaa. Juhlan eritys piirteet leimaavat monien joulunviettoa. Rauhan, muistamisen ja kaiken muun hyvän kokeminen on tärkeää. Mutta kuten jou lulaulussa toivotaan ainaista joulua, niin Kirkko julistaa Juma lan huolenpitoa jatkuvasti. Tervetuloa siis niin joulun ja teofa nian erityisiin palveluksiin, kuten myös ”tavallisiin” viikonlo pun tai arkipäivien jumalanpalveluksiin. Siunauksellista juhla-aikaa toivottaen, Kirkolliskokous pohti myös talousasioita На Соборе рассматривались бюджетные вопросы Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan jäsenistä kolme kuuluu seurakuntaamme. Juuri pidetyssä kokouksessa valiokunta pohti koko Suomen ortodoksisen kirkon taloutta. Olemme sitoutuneita turvaamaan kirkon perustehtävän takaamisen koko kirkkomme alueella. Erityisesti pohjoinen alue sekä pienet seurakunnat tarvitsevat tukea. Tulevaisuutta ajatellen tulee samalla pohtia hallinnollisia kysymyksiä, resurssien kohdentamista ja mielekkäitä rakenteita. Yhteistyöllä saamme mahdollistettua Kristuksen kirkon työn jatkumisen seurakuntalaisia palvellen. В состав бюджетного комитета Собора входило три представителя от нашего прихода. Именно на этом заседании рассматривалось финансовое положение всей Финляндской православной церкви. Мы стремимся обеспечить осуществление основных задач Церкви на все ее территории. Особенно в поддержке нуждаются приходы на севере и численно небольшие приходы. Думаю, что в будущем нам придется подобным образом решать вопросы, связанные с администрированием, распределением ресурсов и разумным структурированием. Общими усилиями мы сможем поддержать служение Церкви Христовой своим прихожанам. kirkkoherran Uudenvuodenlupaus Новогоднее обещание НАСТОЯТЕЛЯ Kirkkoherrana tavoitteeni on ensi vuoden aikana käydä säännöllisemmin alueemme eri pyhäköissä. Eli saapumiseni yllättäen tai suunnitellusti ei välttämättä ole merkki suuresta juhlasta tai paikallisesta ongelmasta, vaan haluan nähdä seurakunnan arkea sekä vaihtaa kuulumisia myös epämuodollisissa kohtaamisissa. Kiitän Pyhän Kolminaisuuden yhteisöä lämpimästä vastaanotosta syksyn käynnillä. Sovimme samalla säännöllisemmistä vierailuista. На следующий год, я поставил перед собой новую задачу, как настоятель я начну систематически посещать храмы нашего прихода. Другими словами, мой внезапный или согласованный приезд не будет обязательно связан с праздником или возникшими проблемами, а желанием увидеть повседневную жизнь храма и обменяться впечатлениями в неофициальной обстановке. Хочу поблагодарить прихожан Свято-Троицкого храма за теплый прием этой осенью. Мы договорились о регулярных встречах. Markku Salminen Markku Salminen Маркку Салминен Перевод Алекси Савельев 4 ajankohtaista Seurakunta investoi välivuoden jälkeen ”Vastuullamme koko kirkon paras” Kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous kokoontui Valamon luostarissa 25.–27.11. Kyseessä oli uusien kirkolliskokousedus tajien ensimmäinen kokous. Suurin osa helsinkiläisistä kirkol liskokousedustajista valittiin kirkollishallitukseen, joka on täl lä kolmivuotiskaudella poikkeuksellisen helsinkiläisvaltainen: varsinaista lakimiesjäsentä ja pappisvarajäsentä lukuun otta matta kaikki muut jäsenet ovat Helsingin seurakunnasta. – Helsingille on tärkeää yhteistyö koko kirkon kanssa, jot ta vastakkainasettelua vähennetään ja yhteistyötä Kristuksen Kirkon eteen lisätään, korostaa seurakuntamme kirkkoherra Markku Salminen, joka valittiin yksimielisesti kirkollishalli tuksen varsinaiseksi pappisjäseneksi. – Vastuullamme on koko kirkon paras. Kirkolliskokous va litsee jäseniä, joiden valintakriteerinä on ollut asiantuntemus, muistutti kirkolliskokouksessa Helsingin metropoliitta Ambrosius. Vuoden 2013 kirkolliskokous jää erityisesti mieleen Oulun piispan vaalin lykkäämisestä. Kirkolliskokous päätti selkeällä enemmistöllä (24–10), että ennen metropoliitan toimen täyt tämistä tulee tehdä edellisen vuoden kirkolliskokouksessa pää tetyt selvitykset ja ratkaisut kirkkoa parhaiten palvelevasta hiip pakuntajakomallista. Oulun metropoliitan tehtävien hoitajana jatkaa Joensuun piispa Arseni. Kokouksessa muita merkittäviä asioita olivat kysymykset keskusrahastomaksujen periaatteista ja hallinnon uudistami sesta. Keskusrahastotyöryhmä tekee loppuraportin lainmuutos esityksineen ensi vuoden kirkolliskokoukseen. – Näyttäisi siltä, että etenkin siirtymävaiheessa Helsinki on niin sanottu maksumies. Mutta tätä ei pidä ottaa negatiivise na asiana. Jos Helsingin maksuosuus ohjautuu oikeasti muual la Suomessa seurakuntatoimintojen turvaamiseen, ja samalla edellytetään rakenteellisia muutoksia, kustannussäästöjä ja hal linnon järkevää hoitoa, niin silloinhan saavutamme pikkuhiljaa tasapainon, joka hyödyttää myös Helsinkiä, kertoo talousvalio kunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Markku Salminen. TEKSTI JA KUVA VLADA WAHLSTÉN Helsingin ortodoksinen seurakunta investoi ensi vuonna noin miljoonalla eurolla. Valtaosan investoin tirahoista vie Kaunisniemen leirikeskus, johon raken netaan uudet majoitustilat. Lisäksi korjausrahaa kuluu muun muassa Unioninkadun rakennuksen julkisivu rappauksen kunnostamiseen. Seurakunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuoden toi mintasuunnitelman ja talousarvion marraskuun ko kouksessaan. Seurakunnan vuosikatteen odotetaan pysyvän vuonna 2014 noin 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäise nä. Veroprosentti ei muutu, vaan on ensi vuonnakin 1,6 %. Verotuloja kertynee hieman yli viisi miljoonaa euroa. Keskusrahastomaksut pysynevät nykyisellä ta solla eli 1,3 miljoonassa eurossa. Henkilöstökuluihin odotetaan noin 200 000 euron kasvua, mistä merkit tävä osa syntyy uusista rekrytoinneista kuten moni kulttuurisen papin palkkaamisesta. It-tukea vahvis tetaan muuttamalla tehtävä kokopäiväiseksi työmää rän lisääntymisen vuoksi. Hautaustoimeen liittyvät maksut nousevat valtuus ton päätöksellä vuonna 2014 viisi prosenttia. Seura kunnan lainoja on tarkoitus lyhentää puolella mil joonalla eurolla, minkä jälkeen muutama vuosi sitten otetut pankkilainat on suurimmaksi osaksi maksettu pois. HAE APU RAHAA HELSINGIN METROPOLIITTAKU NNAN SÄÄTIÖLTÄ Helsingin Metropoliittakunnan Säätiö jakaa vuoden 2014 alussa apurahoja ortodoksiseen kulttuurityöhön. Säätiö on perustamisestaan 1998 lähtien tukenut vuosittain monipuolisesti ortodoksista taidetta ja tutkimusta osana suomalaisen kulttuurin rakennustyötä. Säätiön erityiskohteena on maahanmuuttajien ja nuorten henkisten ja sosiaalisten tarpeiden tukeminen. Säätiöltä ovat vuosien varrella saaneet apurahoja ja tunnustuspalkintoja mm. ikonimaalauksen harrastajat, ortodoksisen musiikin säveltäjät ja esittäjät, ortodoksinuorten kansainvälisten tapahtumien järjestäjät, ortodoksitaiteen näyttelyt sekä kirjailijat. Katso apurahojen hakuohjeet verkkosivuilta www.ort. fi/hiippakunnat/helsinki tai www.hos.fi 5 metropoliitta ambrosiuksen joulutervehdys Jumala tuli ihmiseksi, jotta me voisimme rakastaa toisiamme. Jo ennen kuin Jumala loi maailman, ihminen ja koko maailmankaikkeus olivat Hänen rakkautensa kohteena. Mutta Jumala halusi enemmän. Hän halusi tulla rakastetuksi niin kuin Hän rakastaa. Tämän vuoksi Hän loi ihmisen omaksi kuvakseen ja varusti hänet kyvyllä rakastaa ja tulla rakastetuksi. Jumala tuli ihmiseksi, jotta me voisimme nähdä Jumalan sekä rakastaa Häntä ja toisiamme. Joulun aikaan teemme listan siitä, mitä kaikkea pitää tehdä ennen kuin perhe kokoontuu aattona yhteen. Kyse on joululahjojen hankkimisesta, jouluruuan valmistamisesta, kodin siivoamisesta ja joulukorttien lähettämisestä. Usein luettelosta tulee pidempi kuin mihin meillä olisi aikaa. Tällöin me laitamme asiat tärkeysjärjestykseen. Tärkein on syytä tehdä ensin. Niinpä istuutukaamme alas ja miettikäämme joulun sanomaa. Joulun iloisessa sanomassa juhlimme Jumalan tulemista luoksemme. Meidän ei tarvitse enää hävetä syntejämme tai kätkeä surujamme. Kristuksessa saamme syntimme anteeksi yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes rakkautemme tulee kokonaiseksi Hänessä. Jumalan rakkaus on luja ja järkkymätön. Rakkaus, joka ei ehdy tai joudu häpeään. Joulu on oiva tilaisuus meille kristityille aloittaa alusta ja asettaa rakkaus listamme kärkeen. Nuori tyttö luterilaisessa kirkossa oli – rippikoulun osana – mukana joulunäytelmän harjoituksissa. Joka kerta, kun tyttö kuuli jouluevankeliumin, hän säntäsi suoraan ulos kirkosta talvipimeyteen ja halasi kirkon edustalla olevia ihmisiä. Useimmat pitivät häntä hulluna, mutta hänen ilonsa tarttui muihin rippikoululaisiin, kirkon työntekijöihin ja kirkon lähistöllä oleviin. Joulunäytelmän sijaan tuli siunattu joulu. Meidän aikanamme voi tuntua vaikealta laittaa rakkaus ensimmäiseksi. Se on jotakin josta puhuminen ja jonka jakaminen ujostuttaa. Joulu muuttaa tämän kaiken. Riippumatta siitä, olemmeko kristittyjä tai ei, saamme jakaa toisillemme rakkautta. Tätä ei tarvitse hävetä tai peitellä. Meidän jokaisen tarvitsee kokea huolenpitoa talvipimeydessä. Joukossamme on monia, jotka jäävät yksin tähän pimeyteen, koska heillä ei ole ketään jonka kanssa jakaa valoa. On myös niitä, joilla ei edes ole sänkyä tai kattoa päänsä päällä. Miten muistaisimme heitä? Tekemällä niin me asetamme rakkauden ensimmäiseksi. Kannustakaamme toisiamme rakastamaan Jumalaa ja toinen toistamme koko sydämellämme ja ymmärryksellämme. Ylistäkäämme myös rakkautta, joka tuli ihmiseksi Jumalansynnyttäjästä. Jumala tuli ihmiseksi, jotta meidän rakkautemme voisi syventyä. Rukoilkaamme Herraa, meidän Jumalaamme, jotta varttuisimme uskossa, toivossa ja rakkaudessa, ja että meidän rakkautemme olisi se tärkein lahja jonka annamme toisillemme. Siunauksellista joulua toivottaen, 6 God became human so that we can love each other. Already in the beginning, before creation, God loved humankind and all cosmos. But God wanted more than just love. He wanted to be loved as He loves us. Therefore He created the human being in image of God with the ability to love and be loved. God became human so that we may love Him and each other. I the joyful message of Chrismas we praise God who has revealed himself and returned to us. We no longer need to be ashamed for our sins or hide our sorrows. In Christ all our sins are forgiven again and again until our love has been fulfilled in Him. The Love of God is firm and unshakable, a source that never dries up or ever come to naught, in which we take part. Let us therefore praise the Love that took flesh from the Mother of God and became human so that our love may become mature. I ask of the Lord, our God, that you will all be fulfilled in faith, hope and love, and that your love will be the most important gift you give to each other. With God’s most rich blessings, Metropolitan Ambrosius Kuvassa Sofian kappelin uudet kirkonkellot. Kuvaaja Vlada Wahlstén Gud blev människa för att vi skall älska varandra . Redan i begynnelsen innan skapelsen blev till älskade Gud människan och med henne hela kosmos. Men Gud ville mer än att bara älska. Gud ville bli älskad såsom han älskar oss. Därför skapade han människan till sin avbild med förmåga att älska och bli älskad. Gud blev sedan människa för att vi skulle se Gud och älska honom och varandra. I julens glada budskap prisar vi Gud som har visat sig för oss och återvänt till människan. Vi behöver inte längre skämmas för vår synd eller dölja vår sorg. I Kristus blir vi förlåtna om och om igen till dess att vår kärlek skall fullkomnas i honom. Guds kärlek är fast och orubblig och vi har del i hans kärlek som är en källa som aldrig sinar eller som någonsin kommer på skam. Låt oss därför älska varandra och Gud av hela vårt hjärta och av hela vårt förstånd. Låt oss prisa kärleken som tog kött av Guds Moder och blev människa för att vår kärlek skall bli djupare. Jag ber Herren, vår Gud, att ni alla skall fullkomnas i tro, hopp och kärlek, och att er kärlek skall bli den främsta gåvan ni ger varandra. Med Guds rika välsignelser, Metropolit Ambrosius Бог стал человеком для того, чтобы мы любили друг друга. Уже в начале, до сотворения, Бог любил человека, и с ним всю вселенную. Однако, Бог хотел больше чем только любить. Бог хотел, чтобы его любили так, как он любит нас. Поэтому он сотворил человека по своему образу, со способностью любить и быть любимым. Потом Бог стал человеком для того, чтобы мы увидели Бога, и любили его и друг друга. В рождественской благовести мы хвалим Бога, который явился нам и вернулся к человеку. Нам уже не надо стыдиться своего греха или скрыть свою печаль. Во Христе мы будем прощены снова и снова вплоть до того, как наша любовь будет совершенной в нем. Божья любовь тверда и непоколебима. Мы участвуем в его любви, которая является неистощаемым источником, который никогда не будет уничтожен. Давайте ради этого любить друг друга и Бога от всего сердца и от всего помышления. Давайте хвалить любовь, которая стала плотью от Богородицы и стала человеком для того, чтобы наша любовь углубилась. Я молюсь Господу, Богу нашему, о том, чтобы вы стали совершенными в своей вере, надежде и любви, и о том, чтобы ваша любовь стала важнейшим вашим подарком друг другу. С пожеланием обильных благословений Божьих, Митрополит Амвросий 7 arkkipiispa leon joulutervehdys ”Heaven and earth are united today, for Christ is born. Today has God come upon earth, and man gone up to heaven. Today for man’s sake is seen in the flesh He who by nature is invisible. Therefore let us also give glory and cry aloud to Him: Glory to God in the highest, and on earth peace, which Thy coming has bestowed upon us” (from the Lity for the Nativity of Christ). ”Tänään yhdistyvät taivas ja maa, sillä Kristus syntyy. Nyt Jumala tulee maan päälle, ja ihminen kohoaa taivaaseen. Nyt näkymätön Jumala tulee meidän tähtemme ihmiseksi. Sen tähden veisatkaamme mekin ylistystä ja huutakaamme Hänelle: Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha, jonka on meille antanut Sinun syntymäsi” (Joulun litaniastikiira). Joulun keskeinen sanoma on aina yhtä ihmeellinen ja ymmärryksen rajat ylittävä. Kuinka on mahdollista, että Jumala tulee ihmiseksi, yhdeksi meistä. Syntiinlankeemuksessa ihminen omasta tahdostaan erosi Jumalasta ja tuli karkotetuksi paratiisista. Jo tuolloin Jumalan päämääränä oli langenneen ihmisen pelastaminen. Siksi Hän lähetti maailmaan Poikansa, jonka ainoana tehtävänä oli eheyttää turmeltunut ihmisyytemme. Joulu on meille toivon ja uuden elämän alku. Uudenlaisen kasvun aloittava ihmiskunta ei ole yksin, sillä muutosta tulee kanssamme tekemään jouluna maan päälle syntynyt Jumalan Poika. Hän opettaa meidät arvottamaan elämällemme uuden suunnan. Joulu on rauhan ja rakkauden juhla. Se antaa meille mahdollisuuden pysähtyä arkisten kiireiden keskellä. Toivottavasti voimme kantaa sisimmässämme Kristuksen rauhaa ja välittää tuota rauhaa, rakkautta ja sovintoa ympärillemme - eikä vain jouluna vaan vuoden jokaisena päivänä. Jouluna Betlehemin valo on luonamme täällä Pohjolassa. Meille joulun valo on rauhan valoa. Suokoon Jumala, että tuo rauhan valo loistaisi ihmisten sydämiin kaikkialla maailmassa. ”Kunnia olkoon Sinulle, meidän Vapahtajamme!” Kristuksen syntymäjuhlaa siunaten, Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo 8 The message that lies at the heart of our Christmas celebrations is always just as wondrous as ever, lying as it does at the limits of human understanding. How is it possible that God could have become man, could have been born as one of us? Man had of his own free will renounced God at his fall from grace and had been banished from Paradise. Even at that time, however, God had resolved to work for the salvation of man, and it was to this end that He sent his Son into the world for the sole purpose of restoring our soiled humanity. For us Christmas is a time of hope and a new beginning in life. But we are not alone in our new endeavours to grow in God’s likeness, for we will be accompanied and guided in this by His Son, who will teach us to adopt new values in our lives. Christmas is a festival of peace and love that gives us an opportunity to pause in the midst of our hectic everyday lives. Let us hope that we will be able to carry the peace of Christ in our hearts and convey the message of peace, love and reconciliation to those around us – not only at Christmas but every day of the year. The light of the star of Bethlehem shines on us here in the north as well. May God grant that the peace and light of Christmas will shine in the hearts of all people throughout the world. “O Saviour: glory be to Thee!” With my blessing for the feast of the Nativity of Christ, Leo, Archbishop of Karelia and All Finland ”Idag förenas himmel och jord, ty Kristus föds. Nu kommer Gud till jorden, och männi-skan upphöjs till himmelen. Den osebare Gud blir nu för vår skull människa. Låt därför även oss lovsjunga och ropa till Honom: Ära åt Gud i höjden och på jorden den frid, som vi fick genom Din födelse.” (Julens litaniestichiron) «Небо и земля в сей день соединились при рождении Христа. В сей день Бог на землю пришел, а человек на небеса взошел. Сегодня ради человека во плоти видим Невидимый по естеству. Потому и мы, славословя, воскликнем Ему: «Слава в вышних Богу, и на земле мир: его нам даровало пришествие Твое; Спаситель наш, слава Тебе!» (Стихиры на литии в Рождество Христово) Julens centrala budskap är alltid lika förunderligt och lika långt bortom vårt förstånd. Hur är det möjligt för Gud att bli en människa, en bland oss? Genom syndafallet skilde sig människan av sin egen vilja från Gud och fördrevs ur paradiset. Redan då var det Guds mål att frälsa den fallna människan. Därför sände Han sin Son till jorden, med det enda uppdraget att hela vår fördärvade människonatur. Julen är för oss början till hopp och till ett nytt liv. Människosläktet är inte allena, då det påbörjar ett nytt slags tillväxt, för Guds Son, som på julen föddes på jorden, går med oss på förändringens väg. Han lär oss att välja en ny riktning för vårt liv. Julen är fredens och kärlekens fest. Den ger oss möjlighet att stanna upp mitt ibland vardagens brådska. Jag hoppas att vi kan bära Kristi fred i vårt inre, och förmedla denna fred, kärlek och försoning till vår omkrets – inte bara på julen utan varje dag på året. På julen är ljuset från Betlehem hos oss i Norden. För oss är julens ljus ett fridens ljus. Giv Gud att detta fridens ljus skall lysa i människornas hjärtan i hela världen. ”Ära åt Dig, vår Frälsare!” Главная весть Рождества полна чуда и превосходит границы понимания. Как такое возможно, что Бог стал человеком, что он стал одним из нас. В грехопадение человек добровольно отвернулся от Бога и был изгнан из Рая. И уже в тот момент целью Бога стала спасти падшего человека. Вот почему Он послал в мир своего Сына, единственной задачей которого было восстановление нашей падшей природы. Рождество для нас надежда и начало новой жизни. Находясь в начале нового пути человечество, не осталось в одиночестве, Сын Божий пришедший в Рождество на землю становиться помощником в этом новом начале. Он учит нас оценивать нашу жизнь в новом направлении. Рождество праздник мира и любви. Он помогает нам остановиться посреди повседневных забот. Надеюсь, что мы сможем нести внутри себя Мир Христов и делиться миром, любовью и примирением с окружающими нас – и не только в Рождество, но и каждый день года. Рождественский Вифлеемский свет прибывает и у нас на Севере. Для нас Рождественский свет – это свет мира. Дай Бог, что бы этот мирный свет осиял каждое человеческое сердце во всем мире. «Слава Тебе, Спаситель наш!» Välsignande Kristi födelses fest, Leo, Ärkebiskop av Karelen och hela Finland С рождественским благословением Архиепископ Карельский и всея Финляндии Лев 9 Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokous pidettiin Busanissa, Etelä-Koreassa 30.10.–8.11. Bursan metropoliitta Elpidoforos suomalaisedustajien seurassa. Kirjoittaja on toinen oikealta. Elämän Jumala, johdata meidät oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) on kansainvälisen ekumeenisen liikkeen merkittävimpiä toimijoita. Sen yleiskokous järjestetään joka kahdeksas vuosi. Yleiskokousta voi kuvata suureksi juhlaksi. Se toi tänä vuonna yhteen noin 3 000 kristittyä ympäri maailman. Yleiskokous on KMN:n korkein päättävin elin, ja sen tehtävänä on arvioida menneiden vuosien työtä sekä tehdä päätöksiä tulevaisuuden suuntaviivoista. Kirkkojen sitoutuminen etsimään ykseyttä ei ole vain juhlaa. Siksi yleiskokous on KMN:n muun toiminnan ohella ainutlaatuinen tilaisuus keskusteluun ja kohtaamiseen niin jäsenkirkoille kuin muille kristillisille toimijoille. Yleiskokouksen teema ”Elämän Jumala, johdata meidät oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan” kuvasi kuluneen kauden temaattisia painotuksia ja sitoutumista rauhantyöhön. Kokouspäivät alkoivat yhteisellä aamurukouksella. 10 S uomen ortodoksisen kirkon edus tajina yleiskokoukseen osallistui vat TT Pekka Metso ja TM Outi Vasko. Rovasti Heikki Huttunen oli mukana Suomen Ekumeenisen Neuvos ton edustajana. Yhteensä kokoukseen osallistui yli 30 suomalaista erilaisissa tehtävissä. Yleiskokouksen toteuttamisessa kes keinen rooli oli 120 nuorella kokous avustajalla. Heidän joukossaan oli Hel singin seurakunnan jäsen valtiotieteen opiskelija Maria Mountraki. Yleiskokouksen päivät alkoivat ja päättyivät yhteiseen rukoukseen. Yhdes sä kannettu rukous on ekumenian ydin tä, mutta toteuttaminen ei aina ole help poa. Mikkelin seurakunnan kanttori Jooa Sotejeff-Wilson oli mukana kokoukses sa jumalanpalveluskomitean jäsenenä. Hän osallistui yhteisen rukouselämän valmisteluun yli kahden vuoden ajan. - Ekumeenisen jumalanpalveluselä män toteuttaminen vaatii kaikilta uskal tautumista ulos omalta tutulta alueelta ja sen pohtimista, miten veisua tai rukousta voi soveltaa ekumeniaa edistävästi, poh tii Jooa. Hänen tehtävänään oli tuoda ortodok sista musiikkia ja muita elementtejä yh teisiin palveluksiin. - Teema oli ortodoksisen kirkko musiikin kannalta haasteellinen, koska meillä ei ole erikseen rauhan tai oikeu denmukaisuuden veisuja, kuten monis sa protestanttisissa perinteissä. Joitakin ortodoksisia veisuja laulettiin myös suo meksi, polyeleopsalmi bysanttilaisel la sävelmällä ja valamolainen hartauden ektenia, kertoo Jooa. Korealainen konteksti Elämästä Etelä-Koreassa heijastuu 1900-luvun synkät tapahtumat: japani laisten miehitys ja Korean sota. Vaikka maa on kehittynyt muutamassa vuosi kymmenessä korkean elintason valtiok si, eletään sodan varjossa. Yleiskokousta valmisteltiin yhdessä pohjoiskorealais ten kristittyjen kanssa, mutta valtiollis ten suhteiden kiristyttyä he eivät voineet osallistua kokoontumiseen. Kristillisyys Korean niemimaalla on nuorta, sillä kristillisen lähetystyön vai kutus alkaa vasta 1700-luvun lopulta. Nyt Etelä-Korean 50 miljoonan väestös tä noin neljäsosa on kristittyjä. Suurin osa kristityistä on katolilaisia, mutta voi makkaimmin kasvavat protestanttiset ja evankelikaaliset kirkot. Korealaisessa elämäntavassa arvos tetaan vahvaa sitoutumista. Paikallisissa seurakunnissa tämän havaitsee aktiivise na uskon jakamisena. Etelä-Korea onkin kärkimaa lähetystyöntekijöiden maail malle lähettäjänä ja on varsin tavallista, että 500 jäsenen seurakunta kustantaa muutaman lähetystyöntekijän työtä esi merkiksi Kiinassa tai Pakistanissa. Ortodoksinen kirkko Etelä-Koreassa on jäsenmäärältään pieni, mutta hyvin organisoitu. Hieman yli satavuotiaaseen kirkkoon kuuluu noin 4 000 henkilöä ja uusia jäseniä liittyy koko ajan lisää. Dialogien hedelmät Yleiskokouksessa käsiteltiin kahta kulu neella kaudella valmistunutta ekumee nista asiakirjaa: ”Kirkko: yhteistä näkyä kohti” ja ”Yhdessä elämään: missio ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa”. Kirkko: yhteistä näkyä kohti -asiakirja on pitkäaikaisen dialogin tulos siitä, mitä voidaan yhdessä todeta kirkon olemuk sesta, luonteesta ja tehtävästä. Kirkkoopillisen asiakirjan tavoitteena on kas vattaa yhteisymmärrystä siitä mikä on kirkko hengellisesti ja teologisesti. Pekka Metso osallistui yleiskokouk sessa asiakirjaa käsitteleviin keskuste luihin. - Ortodoksisen kirkon kannalta doku mentti on helposti lähestyttävä. Esimer kiksi ehtoollisen merkitystä ja yhteisölli syyden luonnetta on kuvattu kielellä, jota mekin käytämme, toteaa Pekka. Yhdessä elämään -asiakirja käsittelee lähetystyötä ja kristillistä todistusta. Sii nä huomioidaan kristinuskon demogra fisen painopisteen siirtyminen etelään ja itään, mistä johtuen etuoikeutettujen sijaan päävastuun maailmanlähetykses tä kantavat nykyään marginaalissa olevat. Yleiskokous toimi molempien asia kirjojen merkittävänä reseptioprosessin käynnistäjä. Nyt on kirkkojen, ekumee nisten neuvostojen, teologisten koulujen ja seurakuntien tehtävänä perehtyä asia kirjoihin ja vastata niihin vuoteen 2015 mennessä. samalle matkalle Yleiskokous oli myös paikka kiivaille keskusteluille, epävarmuuden ja erilais ten näkemysten tarkastelulle. Esille nou si erityisesti kaksi teemaa: suhtautumi nen seksuaalisuuteen ja islamiin. Volokolamskin metropoliitta Hilarion nimesi yleiskokoukselle antamassaan Moskovan patriarkaatin tervehdyksessä nykypäivän kristillisyyden suurimmiksi uhkiksi radikaalin sekularismin ja mili tantin islamismin. Ratkaisuksi hän näki käpertymisen yhdessä liittolaisten kans sa perinteiseen perhekeskeisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Ekumenian ja kirkkojen elinvoimai suuden edellytys on dialogi. Siksi isä esi paimenen korokkeelta pitämä puheen vuoro ja pikainen poistuminen paikal ta herättivät enemmän närkästystä kuin eriävät näkemykset. KMN on toisen maailmansodan jäl keen syntynyt organisaatio, jonka on vai keaa pysyä ajan hermolla, tehdä muutos ta ja saada kirkkojen ääni kuuluviin ny kymaailmassa. Yleiskokous päätti sitou tua seuraavaan kauteen kuin yhteiseen pyhiinvaellukseen. Jos samalle matkalle saadaan mukaan erilaisten näkemysten edustajat, voidaan odottaa tulosta – eku meenista keskustelua, dialogia ja kohtaa mista. Outi Vasko 11 ortodoksinen näkemys 6.1. Kristuksen kaste Nuõrttsää´mǩiõllsaž liturgia Sue´vet 1.2.2014 Čiâss 09.45 Jeesus otti kasteen - ei siksi, että Hän olisi tarvinnut katumusta, niin kuin Johannes muistuttaakin Hänelle - vaan siksi, että Hän omaksui meidän koko inhimillisen tilamme. Hän otti päälleen ihmisen koko kurjuuden, joka vertauskuvallisesti velloo kuolemanvaarallisissa vesissä. Astumalla vetten syvyyksiin Jeesus musertaa ne. Hänen nöyryytensä voittaa pahan voimien ylpeyden. Tämä on meidän ihmisluontomme uudelleen luomisen uusi aste, jolla ihmiselle palautetaan hänen arvokkuutensa ja omanarvontuntonsa. Jeesus astuu pimeyden vallassa olevan luomakunnan uumeniin ja nousee sieltä vapauttaen sen. Kirkkoveisu sanoo: ”Taivuttaessasi pääsi Edelläkävijän edessä Sinä olet murskannut pahojen henkien päät. Astuessasi alas aaltoihin olet valaissut maailmankaikkeuden, että se Sinua ylistäisi.” Näin vedet, joista puhuu luomiskertomuksen ensimmäinen jae, ovat uudelleen luomisen alussa mukana. Kristus pyhittää luomakunnan alkuaineet, maanpäällisen elämän siemenen, ja täyttää ne säteilyllään, Pyhän Hengen valolla. Vedestä tulee hengellistä, kohdun vettä, sillä niin kuin kirjoittaa pyhä Justinus: ”Kun Jeesus astui veteen, liekki syttyi Jordanissa.” Jordanin vedessä Isä lausuu koko hellyytensä Pojalleen, jonka päälle Hän lähettää Henkensä. Meidän kastevetemme virtaa aina vertauskuvallisesti Jordanista. Pyhä Efraim Syyrilalainen kirjoittaa:” Vetten portilla Hellyys itse joka päivä kutsuu eksyneitä... Ilo koittaa ihmisruumiille! Ne on vapautettu pahasta, ja vesissä ne löytävät kaiken kirkkautensa ja kunniansa!” Ranskalainen ortodoksinen Olivier Clément Suomentanut i. Heikki Huttunen 12 Troicǩiceerkvest Unioninkatu 31 (Kruunuhaka) Sluu´žv âânn e´čč Kalevi Kasala da ceerkavlaauljoouk jåå´đat jaakân Erkki Ää´rhep Lumisalmi Ceerkavkåå´ff da kultturprograamm mâŋŋa liturgia Sie´brrkå´ddpõõrtâst Unioninkatu 39, sizzjåå´ttem šeellj beä´lnn Koltankielinen liturgia Lauantaina 1.2.2014 Klo 09.45 Kolminaisuuden kirkossa Unioninkatu 31 (Kruununhaka) Palveluksen toimittaa isä Kalevi Kasala ja kuoroa johtaa kanttori Erkki Lumisalmi. Kirkkokahvit ja kulttuuriohjelmaa liturgian jälkeen Seurakuntasalissa Unioninkatu 39, sisäpihalla teologi Pe´sserpuäǥǥanj: ǩiõtt-tuâjjlaž Domna Tyyne Fofonoff / Helmivyö: käsityöntekijä Domna Tyyne Fofonoff Vem är julens huvudperson? Ä r d e t e n s lu m p att våra viktigaste kyrkliga högtider sammanfaller med solens rörelse på himlen, mellan de två vändkretsarna? Knappast. Solen är ju sinnebilden för Gud, dvs. livets garant och upprätthållare. Därmed har vi inrättat en sakral mytologi som rättar sig efter hur solen agerar på himlavalvet. Med solens rörelser över oss kan vi följa med olika skeden i Kristi liv på jorden. Kristus föds på julen, då det är som allra mörkast hos oss, då solen är mest avlägsen från våra breddgrader. Därmed föds han också på natten i ett stall, eller grotta, såsom det framställs inom den ortodoxa ikonkonsten. Då det är som allra mörkast på jorden tänds ett ljus i mörkret. Detta sker på midvintern då naturen i vår höga Nord är frusen och död. I denna kyla och i detta mörker tänds hoppet om en ny grönska och vår. Påsken då Kristus blir korsfäst och begraven sammanfaller med solens återkomst då den passerar ekvatorn. Och då solen befinner sig allra närmast oss, på midsommaren firar vi Pingst, Kristi förklaring och Johannes Förelöparen. Den minst ”kyrkliga” av dessa tre högtider är julen som med åren har kommit att etablera sig som en sekulär och kommersiell högtid. Det lilla nyfödda Kristusbarnet har samtidig blivit mer eller mindre åsidosatt av en annan mytologisk figur, en stor och fryntlig figur i grann röd dräkt. Kristusbarnet fick inte plats i ”härbärget” utan måste nöja sig med stallet bland djuren. Julbocken, eller jultomten, bor utanför förnuftets råmärken och representerar i sin gåvohysteri det irrationella och kaotiska. Han är en av välfärdsstatens stora nya mytbildningar. Julbocken företräder ingen kristen tradition, låt vara att det sägs att Santa Claus är identisk med den helige Nikolaus, som hör hemma vid Medelhavet. Men det finns ingen förklaring till varför Nikolaus skulle ha något att göra med julen, det är också svårt att förklara varför jultomten i Amerika kallas för ”Santa”. Det vill säga ”den helige”, men den helige vemdå? Själva namnet har fallit bort! Den amerikanska julbocken med sin röda näsa och sina leviterande renar är nog något av det minst ”heliga” man kan föreställa sig. Denna högljudda och störande figur har föga gemensamt med den helige Nikolaus. Med sin fryntligt röda uppenbarelse exemplifierar han däremot ypperligt julens sinnligt nyhedniska tradition. Och det är den här jultraditionen som lever allra starkast hos oss. Det glada budskap julbocken i alla sina uppenbarelser förkunnar är uppmaningen att konsumera. Han är köpmännens och gourméernas starke bundsförvant. Det är ett budskap som förvisso är lätt att ta till sig, för den som har medel att konsumera. Det handlar om julskinka, gröt och lutfisk som ska sköljas ned med julglögg eller öl. Det handlar om glittrande dekorationer, om tomterött och bjällerklang som gränsar till oljud. Det handlar om presenter, presenter och presenter… Hela december månad fylls av detta skrän och oljud, av trängsel i affärerna och ångest över att inte kunna fylla måttet för vad julen kräver. Det gör att allt fler upplysta personer i dag har valt att bojkotta den här julen och den all den bullriga kommersialism som hänger samman med den. Vi vill helt enkelt inte längre ställa upp på affärernas villkor. I stället vill vi rikta våra blickar mot tystnaden och friden i stallet där det nyfödda barnet omringas av sina föräldrar och av de tre vise männen. Det är den här bilden av det nyfödda barnet i krubbans halm, det nyss tända hoppet, som ger oss styrka och tro att fortsätta fira jul. I sin enklaste och innerligaste form går det här firandet ut på att tända ett ljus i mörkret och tillönska vår närmaste God Jul. I den här tystnaden, då hela naturen håller andan, kan vi också höra änglarnas sång: ”Ära vare Gud i höjden, frid på jorden och människorna en god vilja”. Dan Sundell 13 13 Страницы на русском языке На пути к Вифлеему... Праздник Рождества Господа Бога и Спаса нашего Иисуса Христа входит в число великих праздников Святой Церкви. В Рождество православные храмы становятся прообразом вертепа (пещеры) в которой родился Христос Спаситель, а аналой с иконой Рождества – яслей Божественного младенца. Давайте поразмыслим о значении этого праздника. С каким сердцем нам должно приходить к Божественным яслям в Рождественском вертепе? Является ли Сын Божий центром наших торжеств или для нас имеют большее значение внешние атрибуты праздника? Сам Бог явился нам небывалым и непостижимым образом: Он стал одним из нас. Но не во славе и силе явился Он нам, а в немощи, беспомощным младенцем в бедной пещере, уязвимым и гонимым. К чему же призывает нас Евангельское повествование о Рождестве Богомладенца? Во-первых, помнить, что Бог сроднился с нами, «стал как мы все». Он сроднился с нами, чтобы показать, что Он верит в нас и любит нас и что всё наше естество способно преобразиться и возродиться в Его благодати и соединится с Ним. Именно об этом преподобный Феодор Студит в своем великом оглашении в связи с праздником Рождества пишет: «Внезапно «Плод же духа: любовь, радость, мир, долготерпение, благость, милосердие, вера, кротость, воздержание. На таковых нет закона» Послание к Галатам святого апостола Павла глава 5. стихи 22-23 Преподобный авва Исаия «Если брат скажет тебе грубое слово по малодушию, перенеси это с радостью, ибо, рассмотрев помыслы свои перед Всеведущим Богом, найдешь, что ты сам согрешил» «Когда вспомнишь об оскорбляющих и преследующих тебя, не жалуйся на них, но лучше помолись о них Богу, как о виновниках величайших благ для тебя» СЛОВА ОТЦОВ ЦЕРКВИ Преподобный Ефрем Сирин «Долготерпеливый не скоро воспламеняется гневом, не оскорбляет, не легко трогается пустыми речами» «Долготерпеливый всегда в радости, в веселии и в восхищении, потому что надеется на Господа» «Терпеливого не легко обмануть, он не склонен к раздражению, радуется в скорбях, свыкается со всяким добрым делом, людям, ничем не довольным, во всем угождает « «Терпеливый, когда приказывают ему, не противоречит, ког- О ДОЛГОТЕРПЕНИИ 14 воссиял светильник чистоты, ибо Господь рождается от Девы. Возблистало солнце смиренномудрия, ибо Творец всего и Слово безначального Отца полагается в яслях бессловесных. Сияет светило любви, ибо по человеколюбию своему Царь всего, созерцаемый Богородицею Материю, как грудной Младенец, является предметом злоумышления, подвергается изгнанию, переносит и испытывает всё прочее, чтобы спасти падшее по непослушанию творение, которое Он создал.» Во-вторых, Святой Роман Сладкопевец открывает в своем песнопении называемом икос ещё более глубокую сторону Праздника, видя в Рождестве открытие в Богомладенце Хлеба Жизни: «Вифлеем открыл Эдем; придите посмотрим: мы нашли сокровенную пищу, придите получим все настоящее райское… »Райское, или составляющее принадлежность Рая и самого Бога. Своим рождением Господь возвращает нам Рай, Он дает предвкусить нам райскую пищу Его Царствия в таинстве Евхаристии, через Тело и Кровь Христовы. Следовательно, в Рождестве мы имеем дело с тайной явления Бога в мир, преображением времени, пространства и всего творения, восстановлением во Христе единства Бога и человека, которого Он сотворил быв движем совершенной любовью ”хорошо весьма” (Быт. 1, 31). ”Пойдём туда, где родился юный Отрок, предвечный Бог!”- призывает нас святой Роман Сладкопевец в конце рождественского икоса. Устремимся и мы в своей духовной жизни к Нему подобно пастухам и волхвам, дабы обрести в своих сердцах незримую радость божественной благодати рождающегося в мир Бога! Приготовим место Богомладенцу в наших сердцах. Милостыня, свеча, молитва, милосердие к бедному - всё это угодно Господу только тогда, когда творится от чистого сердца. И встретим Рождество в простоте искреннего сердца, с полною верою, трепетною любовью и ещё более укрепимся в Божественной благодати Господа нашего Иисуса Христа, которому подобает честь и поклонение за бесконечную милость, за вочеловечение и явление Себя миру. Аминь. да делают выговор, не хмурится, во всех случаях находит для себя врачевство в долготерпении» «Будь долготерпелив, чтобы стать сильным и благоразумным. Долготерпение – прекрасный дар, потому что изгоняет вспыльчивость, гнев и презрительность, приводит душу в мирное состояние» чем слова благодарности. Принесем же и мы эту духовную жертву» Святитель Иоанн Златоуст «Когда увидишь, что враг огорчает тебя, не говори ни одного оскорбительного слова и не желай ему зла за это, но войди (в церковь), преклони колени и, проливая слезы, моли Бога прекратить скорбь, потушить печаль» «Ничто не может служить таким свидетельством совершенной разумности, как долготерпение» «Особенно то показало чистоту блаженного Иова и прославило его, что во время испытания болезнью и бедностью он сохранил твердый, непоколебимый дух, что приятнее Богу, Отец Андрей Сычев Авва Пинуфий «Ты не должен ожидать терпения от добродетели других, то есть не жди, что ты приобретешь его, если никто не будет огорчать тебя (что, впрочем, не в твоей власти). Лучше приобретай его своим смирением и великодушием, которые в твоей власти.» Преподобный Симеон Новый Богослов «Но если христианин забудет о благодати и подумает, что сам, своею силой, вынес бремя испытания и терпения, а не силой благодати Божией, тогда он теряет благодать и остается обнаженным, и диавол помыкает им как хочет» Подготовил: Алекси Савельев 15 Tärkeintä on yhteys Risto Nordell on Ylen radion kulttuuriohjelmien musiikkitoimittaja. Hän luotsaa Riston Valinta -musiikkiohjelmaa (Yle Radio 1: pe klo 11 ja uusinta su klo 14), jossa klassinen musiikki yhdistetään mitä erilaisimpiin asioihin. Risto Nordell on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi pääaineenaan laulu. Musiikin lisäksi hän rakastaa muun muassa verkkokalastusta, siianmätiä ja purjehdusta. Risto Nordell on ollut ortodoksisen seurakunnan jäsen pian puolitoista vuotta. Hän toimii aktiivisesti mm. Valamon ystävissä ja Ortodoksiviestin avustajana. RISTON JOULUVALINNAT JULISTAA VIESTIN TÄHTÖNEN (Ortodoksinen kamarikuoro, joht. Juhani Matsi) MIRACULUM (Lumen valo) Mm. Johann Gardnerin Joulun valovirrelmä, Rachmaninovin Bogoroditse Devo ja Mikko Sidoroffin Pyhä yö JOHANN SEBASTIA BACH: JOULUORATORIO (The Bach Collegium Japan, joht. Masaaki Suzuki) GEORG FRIEDRICH HÄNDEL: MESSIAS-ORATORIO (Les Arts Florissants, joht. William Christie) 16 kuva Eeva Mehto Musiikkitoimittaja Risto Nordell rakastaa ortodoksista kirkkolaulua, mutta kirkossa hän käy aivan muista syistä. V ielä kolme vuotta sitten Risto Nordell oli perusluterilainen, joka kävi jouluisin kirkossa. Laulajana ja musiikkitoimittajana hän oli tutustunut kirkkomusiikkiin ja sitä kautta moniin raamatunteksteihin. Muuta yhteyttä kirkkoon ei oikeastaan ollut. Sitten sattui pari merkillistä tapahtumaa, jotka saivat Riston uteliaisuuden heräämään. Ikoneja maalaava kuuntelija soitti ja pyysi saada lähettää kiitoksena kaikista miehen tekemistä radio-ohjelmista Pyhän Kristoforoksen ikonin. Kun ikoni saapui perille, Risto huomasi saaneensa kuvan pyhästä, jolla oli koiran pää. – Tiesin, että ikonit kuvaavat Jumalanäitiä tai Kristusta, mutta mikä tämmöinen tyyppi on, jolla on koiran pää, Risto kertoo ihmetelleensä. ARASTI ALKUUN Risto innostui ottamaan selvää ikonista, pani sen makuuhuoneen seinälle ja alkoi tuijotella sitä. Vähitellen hän huomasi, kuinka yhteys siihen alkoi syntyä. Pari viikkoa myöhemmin toinen kuuntelija – täysin riippumatta edellisestä – lähetti Ristolle Serafim Seppälän kirjan Tie Ylösnousemukseen. Kaksi perättäistä yhteydenottoa, jotka molemmat viittasivat vahvasti ortodoksisuuteen! Toimittaja ei voinut ohittaa asiaa noin vain. Risto alkoi ahmia ortodoksista kirjallisuutta ja keskustella pappien kanssa. Siitä seurasi yhä kasvava halu tietää ja ymmärtää, mistä oikein on kysymys. Pian mies huomasi, että tärkein avain Kirkon tuntemiseen löytyy jumalanpalveluselämästä. – Ensimmäisen kerran kävin vigiliassa Turun kirkossa, jonne säntäsin hetken mielijohteesta mökiltä. Sen jälkeen en ole oikeastaan ollut vigiliasta pois, jos ei ole ihan pakko. – Pikkuhiljaa kävi kestämättömäksi, kun en voinut osallistua liturgiassa ehtoolliselle, joka on sentään koko ortodoksisen uskon ihmeitä tekevä ydin. – Kävin kirkossa kokonaisen kirkkovuoden kierron, ennen kuin minut voideltiin Kirkon jäseneksi Ristin ylentämisen juhlassa. Satojen suorien lähetyksien sosiaalinen suupaltti kohtasi kirkon ovella epävarman ja syrjäänvetäytyvän puolen itsessään. – Tämmöisenä viisikymppisenä äijänä ei ole helppo tulla vieraaseen kirkkoon. Olin tosi arka – ihan kauhusta kankeana, jos huomasin, että joku kävelee minuun päin. Pelkäsin, että minulle tullaan puhumaan. Valitsin palveluksissa aina paikan pylvään takaa, että saisin olla yksin omassa rauhassa, Risto nauraa muistellessaan tuntemuksiaan. Kirkkoon liittyminen toi helpotuksen jännittämiseen. Risto rupesi käymään kirkkokahveilla ja löysi luontevan yhteyden muihin kirkossakävijöihin. Nyt Kirkossa on paljon kavereita. Hän korostaa, että kaikki meni hänen kannaltaan parhaalla mahdollisella tavalla. – Minun annettiin aluksi olla omassa rauhassa, ja sitten kun halusin tutustua seurakuntalaisiin, minut otettiin vastaan. Olen siitä kiitollinen. KLASSISTA KAIKILLE Ristolla on ääni, jonka monet tuntevat. Hän on tehnyt 25 vuotta erilaisia kulttuuriohjelmia Ylelle. Riston Valinta –ohjelmassaan hän on viime vuosina soittanut myös ortodoksista kirkkomusiikkia. – Toimittaja käyttää härskisti omaa elämäntilannettaan hyväkseen ja ottaa kaikista sellaisista asioista selvää, jotka häntä kiinnostavat. Pikkulasten äidit tekevät ohjelmia pikkulapsista, minä musiikkitoimittajana teen juttuja ortodoksisesta kirkkolaulusta, Risto virnistää. – Joudun tietysti olemaan varovainen, etten soita ohjelmissani liikaa ortodoksista musiikkia. Mutta olen perustellut sitä itselleni ja muille sillä, että olen neljännesvuosisadan soittanut radiossa länsimaista kirkkomusiikkia. Jos nyt soitan jotain muutakin, sen täytyy olla ok. Risto haluaa madaltaa kynnystä klassisen musiikin kokemiseen. – Klassisella musiikilla on aika huono brändi, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisillä on kovasti sellainen käsitys val- Risto Nordellin työkalu. 17 17 Viisikymppisenä äijänä ei ole helppo tulla vieraaseen kirkkoon. Olin tosi arka – ihan kauhusta kankeana, jos huomasin, että joku kävelee minuun päin. lalla, että osatakseen nauttia klassisesta musiikista, sitä täytyy jollain mystisellä tavalla ymmärtää. Klassista musiikkia pidetään jotenkin erityisen paljon tiedollisena ja opillisena asiana, toisin kuin vaikkapa kaunokirjallisuutta tai elokuvataidetta. Yritän kaikissa ohjelmissani osoittaa ihmisille, että jos tykkää jostain klassisen musiikin biisistä, riittää, että tykkää siitä. Ei tarvitse ryhtyä selittämään, että tykkään siitä siksi, että siinä on semmoinen ja semmoinen muotorakenne tai kiinnostavat harmoniat. Me asiantuntijat osaamme kyllä analysoida jokaisen kappaleen nuotti nuotilta, mutta se ei ole musiikinkokemisen kannalta olennaista. Jos Risto herkuttelee esimerkiksi ohjelmassaan siianmädillä, hän saattaa soittaa perään ylistykseksi Bachin hmollimessun Gloria-osan. LÄHTÖVIIVALLA Toimittaja valmistautuu suoraan lähetykseen. 18 18 Risto Nordell on koulutukseltaan laulaja, mutta opiskeluaikojen paineet veivät lauluhalut. Nyt mieli saattaa olla muuttumassa. – Muualla en halua edelleenkään laulaa, mutta ortodoksisessa kuorossa voisin vielä joskus kuvitella olevani mukana. Mutta vielä en ole siihen valmis, Risto miettii. – Urheilutermejä käyttääkseni olen kirkon jäsenenä vasta verryttelemässä starttiradan päässä. Matkanteko on vielä kokonaan edessä. Se on tavallaan masentavaa tajuta, mutta tavallaan myös hienoa, vaikka kilvoituksessa ei palkintosijoja jaetakaan. Radalla kaadutaan koko ajan, mutta aina noustaan ylös. Saan olla myös osa yhdessä rukoilevaa yhteisöä, ja se antaa voimaa. Arvostettu musiikkitoimittaja on kuunnellut paljon suomalaista ortodok- sista kirkkolaulua, muttei usko pätevöityneensä vielä arvioimaan sen laatua. – Olen klassisen musiikin ammattilainen, mutta vielä täydellinen harrastaja ortodoksisessa kirkkomusiikissa. Sen perinteen ja esitystradition tuntemusta olen vasta alkanut tutkia. Mutta olen kyllä huomannut, että viime vuosina esiin on noussut nuoria ortodoksisen kirkkomusiikin tekijöitä, jotka säveltävät uutta liturgista musiikkia. On hienoa, että nuori polvi säveltää 2000-luvun musiikkia ja pitää samalla yhteyden traditioon. Kirkossa Risto Nordell pistää musiikkitoimittajuuden kokonaan pois päältä. – En tule kirkkoon arvostelemaan kirkkokuoroja. Ortodoksisen kirkon kuorolaulu on ensisijaisesti rukousta. Jos kuoro soi hyvin, se on hyvä, mutta jos se ei sitä tee, en keskity siihen. – Koen että ortodoksinen kirkko on hienostunut, herkkä ja kaunis. Palvelukset yhdistävät minut hengellisesti ja kulttuurisesti 2000 vuotta kestäneeseen rukousketjuun. Se on valtava kokemus. Vaikka ortodoksinen jumalanpalvelus on syvästi harmoninen kokonaisuus, se ei ole se juttu, miksi käyn kirkossa aina, kun vain pääsen. En etsi kirkosta tunnelmallista mystiikkaa tai elämyksiä. Käyn siellä siksi, että sieluni parantuisi. Kirkko on sielujen sairaala. Tärkeä on myös yhteys muihin seurakuntalaisiin. Kun olen kumartunut maahan Pyhien lahjojen edessä ja seison ehtoollisjonossa kuoro veisaa ” Ottakaa vastaan Kristuksen ruumis, juokaa kuolemattomasta lähteestä”, se on hetki, jonka takia olen ortodoksi. TEKSTI JA KUVAT TIINA MAKKONEN Tiesitkö, että kirjastosta saa myös kaukolainoja? Käy lukemassa lisää seurakunnan nettisivuilta: http://hos.fi/ajankohtaista tai hos.fi/kirjasto Pieksämäen Teatterimaraton-monologikilpailun voittajateos Kirjallisuuspiiri kokoontuu lauantaina 26.1.2014 Helsingin portodoksisen seurakunnan kirjastossa (Liisankatu 29 a, 2. krs.) klo 11 - 13. Aiheena on ”Helsingin venäläisten kulttuurielämä 1930 - 1950 luvuilla”. Aiheesta esitelmöi professori emerita Natalia Baschmakoff. esitetään Kansallisteatterin Lavaklubilla (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki) to 9.1.2014 klo 19. Esityksen jälkeen runoilija Pentti Saaritsa keskustelee yleisön kanssa runoudesta. Pohjakosketus on monologi Pentti Saaritsan runoista, lavalla: Johannes Lahtela. Ohjaus & dramatisointi: Johannes Lahtela ja Malla Kuuranne Liput: 10€/8€ Pohjakosketus ST I PENDI M USIIKK IOPIN TOI H I N Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö on päättänyt joulukuussa 2013 myöntää Arsenij Makaroffin ja Leo Metherin muistorahastosta opiskelija Larissa Qvintukselle sekä opiske lija Darja Potkoselle kummallekin 500 euron apurahan orto doksisen kirkkomusiikin opintoihin Itä-Suomen yliopistossa. - Paikka: Järvenpään Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko, os. Kartanontie 45 Mi roly b ov i n Liturgi a Us p ens k is s a Sunnuntaina 26.01.2014 klo 10.00 Uspenskin katedraalissa toimitettavassa jumalanpalveluksessa Varvara Merras-Häyrysen johtama Uspenskin Katedraalikuoro laulaa Peter Mirolybovin säveltämän Liturgian. Teoksena Liturgia valmistui vuonna 1956 ja se julkaistiin Helsingin ortodoksisen seurakunnan kustantamana vuonna 1988. Liturgia lauletaan nyt kokonaisuutena ensi kerran. Liturgian jälkeen Uspenskin katedraalin kryptassa tarjotaan kirkkokahvi, ja siinä yhteydessä keskustellaan Peter Mirolybovista sekä muistellaan hänen elämäntyötään seurakuntamme pitkäaikaisena kirkkomuusikkona. Tervetuloa! Uspenskin Katedraalikuoro ry ja Helsingin ortodoksisten Kuratoorio r.y. 19 LAPSELLE rakkautta, ruokaa, kasvatusta Toivon Lahja www.toivonlahja.fi Moldovalaisen tytön kotipihan leikkinurkasta löytyy itse rakennettu televisio ja muita pieniä aarteita. Lapset kuuluvat heikoimmassa asemassa olevien ihmisten joukkoon. Lapset joutuvat usein kantamaan maailman epäoikeudenmukaisuuden taakkaa ja kärsimään seurauksia poliittisista päätöksistä, joihin heillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa. L asten elämä voi olla hyvin erilais ta eri puolilla maailmaa. Kuiten kin lasten kasvattamisen arvot ja lasten tarpeet yhdistävät ihmisiä kaik kialla maailmassa. Mitä kenialainen äi ti Lyhiad Kakeish pitää tärkeänä lasten kasvatuksessa? 20 ”Tärkein asia, mitä lapsi tarvitsee, on rakkaus. Meidän täytyy osoittaa, et tä ihonväristä riippumatta kaikki lapset ovat samanarvoisia. Lapset eivät vält tämättä näe itse eroa lasten välillä, en nen kuin joku ulkopuolinen osoittaa sen heille esimerkiksi syrjinnän kaut ta”, sanoo nairobilainen Lydiah Kakeish, 8-vuotiaan tyttären äiti. ”Kun lapset kasvavat, he tarvitsevat tunnustusta pyrkimyksilleen, jotta he motivoituvat yrittämään parhaansa. Ys tävällinen ele, joskus jopa pieni yllätys tai palkinto jää lapsen mieleen.” KULTTURI Vastuu lasten hyvinvoinnista kuuluu vanhemmille ja perheelle. ”Lapset tar vitsevat aikuisen tarjoamaa suojelua ja turvallisuutta. Tämän voi laajentaa kä sittämään kaikkia lapsen perustarpeita. Hyvä vanhemmuus on tarpeen kaikkial la maailmassa, se muovaa lapsen tule vaisuutta. Orpojen lasten huolenpidosta täytyy kantaa vastuuta muun yhteisön ja toimijoiden kautta”, muistuttaa Lydiah. Ohjausta vastuullisuuteen Ugandalainen Despina Namwembe on perheenäiti ja sosiaalityöntekijä, joka työskentelee uskontojen välisessä rau hanjärjestössä. Hän korostaa aikuisten vastuuta kasvattaa lapsista hyviä kansa laisia. ”Lapset tarvitsevat ennen kaikkea paljon huolenpitoa ja ohjaamista kasva miseen. Huolenpidolla tarkoitan jokai sen lapsen oikeutta selviytyä jokapäiväi sessä elämässään, päästä terveydenhuol lon piiriin ja saada ruokaa.” Pelkkä aineellisten perustarpeiden tyydyttäminen ei riitä, vaan lapset tarvit sevat myös vanhempien ohjausta. ”Oh jaamisella tarkoitan sitä, että meidän ai kuisten täytyy ohjata lapset oikealle tiel le, jota he voivat seurata ja tulla hyviksi kansalaisiksi.” Despina uskoo, että las ten aktiivinen kasvattaminen on tärkeää kaikkialla maailmassa. ”Kasvatuksen tiet ja keinot voivat tietenkin olla erilaisia eri puolilla maailmaa yhteiskunnassa vallit sevasta tilanteesta riippuen.” Leikki yhdistää lapset Myös heikon toimeentulon ja äärimmäi sen köyhyyden maissa elää lapsia, jot ka saavat turvaa perheeltään ja lähiyh teisöltään. Kenialainen Sammy Kimayo on valmistunut luokanopettajaksi Ke valo nian ortodoksisen kirkon opettajan koulutuslaitoksel ta. Hän työsken telee Loberen ala Joulupaaston aikana muistetaan lapsia koulussa Keniassa. Keniassa, Moldovassa ja kriisialueilla. Sammy koros Ruoka on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Liian moni lapsi jää ilman taa leikin tärkeyt päivittäistä ravitsevaa ateriaa. Tule mukaan ruokaketjuun ja osallistu! tä lapsen elämässä ja kasvatuksessa. ”Lapsethan rakas tavat leikkimistä, niin myös meillä Keniassa. Koulu Filantropian keräystili: FI53 5480 0520 0233 08 päivä ei voi päät Viite: 12331 Keräyslupa: 2020/2011/3412 tyä ilman sitä, että lapset kokoontu vat yhteiseen leik kiin pienemmässä tai isommassa ryh ORTODOKSISEN KIRKON mässä. Kyseessä KANSAINVÄLINEN DIAKONIA voi olla roolileikki, JA LÄHETYSTYÖ pallopeli, lelujen kanssa touhuami Keräyslupa on voimassa 1.1.2012–31.12.2013 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Keräysvarat käytetään katastrofitilanteissa aineellisen humanitaarisen avun välittämiseen ja jälleenrakentamiseen avustuskohteissa. nen tai näytelmä.” Afrikkalaiseen perinteeseen kuu luu vahvasti myös tarinankerronta. ”Lap den joulupaastokeräyksen kohteista. Fi set rakastavat kuunnella hyviä tarinoita. lantropian toteuttaman keräyksen tuo Lapsilla on värikäs mielikuvitus, joten tolla tuetaan lisäksi lapsiperheiden toi he pystyvät eläytymään satuihin omas meentuloa Moldovassa ja välitetään apua sa mielessään, kun he kuuntelevat hy kriisialueille. vää kertojaa. Meidän lapsemme nautti vat erityisesti eläinsaduista, joissa eläi millä on inhimillisiä piirteitä tai tapo AINO NENOLA ja. Kenialaisessa tarinaperinteessä jänis Projektipäällikkö, Filantropia on älykäs hahmo ja hyeena on ahne otus – lapsista on hauskaa, kun he tunnista vat tavoiteltavan arvoisia hyviä piirteitä itsessään ja oppivat välttämään huonoja käyttäytymismalleja,” kertoo Sammy. Loberen alakoulu on yksi tämän vuo Joulupaastokeräys 15.11.–31.12.2013 Filant�opia 21 KERTOMUKSET teksti ja kuvitus riikka juvonen palvelleet ihmisten tarvetta saada ja välittää oppia ja elämänviisautta. Joidenkin tutkijoiden mukaan nykyihmisen kyky jakaa kulttuurisia oivalluksia on ol lut yksi syy selviytymiseemme. Homo neanderthalensis ei si tä osannut ja sen kohtaloksi tuli jäädä vuorenpeikoksi satuihin. Leirinuotioilla, karavaaniseraljeissa, toreilla ja kaivoilla on jaettu kokemuksia ja vaikutteita, rikastutettu ajatusmaailmaa kertomuksilla. Asiaa, jota ei muuten olisi voitu ymmärtää, on selitetty tarinalla. Hyvä tarina on kuin kiinalainen keksi: huolella leivotun ja houkuttelevan kuoren sisällä on syvällinen ajatus. Tässä perin teessä Raamattu ei tee poikkeusta. Raamatun kertomukset avaa vat uskon dogmit ymmärrettäväksi. Tuhlaajapojan tarina osoit taa, kuinka Jumalan rakkaus aukenee sylinä sille, joka on valmis ottamaan sen vastaan, ei vain sille, joka yrittää ansaita sen teoil laan. Armo on vaikea käsite, varsinkin Lähi-idässä, mutta rai kulipojan pääseminen takaisin isän huomaan auttaa hahmot tamaan katumuksen ja anteeksiannon merkitystä. Ja kun Hyvä Paimen jättää laumansa ja hakee kallion kolosta eksyneen karit san, ymmärtää, kuinka tärkeä jokainen ihminen on. Ta r i n at ovat k au t ta a iko j e n Seimi, Joulun kaunein koriste Joulun tarina on Raamatun tarinoista ehkä kaikkein kosketta vin: vanha puuseppä, uupunut nuori nainen viimeisillään ras kaana, vaatimaton karjasuoja, lampaat, härät, nöyrinä pään sä kumartavat paimenet ja tähti, joka kruunaa vastasyntyneen lapsen loisteellaan. Yhdessä luomiskertomuksen ja pääsiäisen tarinan kanssa se muodostaa uskomme ytimen. Ilman liikuttavaa Betlehemin seimitarinaa Jeesuksen synty mä jäisi vaille moniulotteista viitekehystään. Toki Messiaan tu lo maailmaan on jo sinälläänkin valtava uutinen, mutta Jumalan Pojan syntyminen talliin, seimen oljille, kun yö on pimeimmil lään ja majatalojen ovet suljettuina, tuo toivon sanoman jokai sen ihmisen - myös köyhän, yksinäisen ja syrjäytyneen - ulot tuville. Mikäli Raamatussa todettaisiin vain yksikantaan, et tä Jeesus syntyi Betlehemissä keisari Augustuksen määräämän verollepanon aikana, olisimmeko me silloin yhtä lohdutettuja? Ne, jotka eivät koe uskontoa omakseen, vetoavat usein tie toon ja tosiasioihin. Erityisesti luomiskertomuksen myytti he 22 rättää kummastusta. Vaikuttaakin naivilta väittää, että Juma la loi maailman kuudessa päivässä, muovaili ihmisen savesta omaksi kuvakseen, puhalsi hänet henkiin ja asetti asumaan pa ratiisiin, ja ettei Charles Darwinin lajien syntyteoria ole muuta kuin Jumalan pilkkaamista. Mutta eivät Genesis ja luonnontiede oikeastaan ole ristirii dassa keskenään. Toinen selittää maailman syntyä tarinan, toi nen tieteen keinoilla. Minulle ainakaan ei tuota mitään vaike uksia lukea Raamatun luomiskertomusta uudelleen ja uudel leen, ja samalla hahmottaa maailman kehityskulkua evoluution avulla. Nehän puhuvat itse asiassa samasta asiasta eri tasoilla. Paratiisi, Aatamin ja Eevan alastomuus, käärme, hyvän ja pa han tiedon puu, ovat vertauskuvia. Aikajanalla ei ole merkitystä eikä sillä, muistuttiko ensimmäinen ihminen taivaallista esi kuvaa vai apinaa, mutta sillä on, että tieto ilman ymmärrystä tuhoaa eikä ihminen selviydy häpeästään, ellei hän koe itseään rakastamisen arvoiseksi. – Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen ly mysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan. – Siinä se, ihmiskunnan haava, jolta joulu ja pääsiäinen yrittä vät meidät pelastaa. Ei tarvitse olla sen enempää raamattu- kuin tiedeuskovainenkaan huomatakseen, että ihmisen on helpompi vihata kuin rakastaa itseään. Tietokaan ei ole aina totta Miettiessäni tämän kirjoituksen aihetta Ateenassa viime kesä OVAT YMMÄRRYKSEN KIELITAITO nä, mielessäni oli teos Satujen lumous, jonka on kirjoittanut Itävaltalaissyntyinen Bruno Bettelheim 1970-luvulla. Kun Sa tujen lumous suomennettiin 1980-luvun puolivälissä, siitä tuli oitis kirja, joka jokaisen satujen ja tarinoiden kanssa työsken televän kuului lukea. Bruno Bettelheim oli aikansa guru, psy koanalyytikko ja lapsipsykologi, joka piti Freudia oppi-isänään. Palattuani Kreikasta etsin pölyyntyneen kirjan kirjahyllystä ni ja aloin etsiä enemmän tietoa sen kirjoittajasta. Järkytys oli melkoinen kun huomasin, että juuri Bruno Bettelheim oli vas tuussa yhdestä julmimmasta teoriasta, joilla äitejä on syyllistet ty: niin kutsutut ”jääkaappiäidit”, äidit, joiden tunnekylmyyden katsottiin aiheuttaneen heidän lastensa autismin, oli juuri Bet telheimin keksintö. Onneksi teoria on nyt kumottu, samoin kuin lähes kaikki muutkin Bettelheimin opetukset. Bruno Bettelheim, joka kuoli oman käden kautta 1990, ei ol lut sen enempää psykoanalyytikko kuin psykologikaan. Hänen Wienin yliopistossa tarkastettu väitöskirjansa käsitteli luonnon kauneutta ja estetiikkaa, ei ihmismielen syövereitä. Muutettu aan toisen maailmansodan kynnyksellä Yhdysvaltoihin hän al koi kuitenkin esiintyä psykologian professorina ja kohosi alan arvovaltaiseksi auktoriteetiksi. Kylmäävää, eikö vain. Vaikka en voinutkaan enää tukeutua Bettelheimiin halutes sani korostaa perinteisten myyttien ja tarinoiden merkitystä ihmisen henkisen kasvun lähteenä, hänestä tuli silti oiva esi merkki kirjoitukseeni: me emme voi koskaan luottaa sokeas ti edes varmoina pitämiimme tietolähteisiin. Tietokaan ei ole aina totta. Tarinat ovat historian värejä Ateenassa ei voi olla huomioimatta, kuinka paljon antiikin ta rinat ovat vaikuttaneet länsimaisen ihmisen ajatteluun ja arvo maailmaan. Jopa varhaiseen kristinuskoon tihkui vaikutteita si tä ympäröivästä hellenistisestä kulttuurista. Joskus käy mielessä niinkin hurja ajatus, että ei ainoastaan Vanhan testamentin Jah ve, vaan myös antiikin jumaltarujen kostonhimoinen ja pikku mainen Zeus, on sävyttänyt käsityksiämme Taivaan Isästä. Ruotsalainen tutkija ja kirjailija Alf Henrikson pahoitte lee vuonna 2001 suomennetun kirjansa Antiikin tarinoita 1-2 johdannossa, että on tavallaan menetys, ettei antiikin tarinoita opeteta enää samassa määrin kuin ennen koulujen historian tunneilla. Tarinallinen sivistys on jäämässä tietopohjaisen maa ilmankäsityksen jalkoihin. Henriksonin mukaan historiankir joitus, joka ennen oli tutkimuksen ohessa myös kertomatai teen haara, on nyttemmin muuttunut pelkästään ”armottomak si tieteeksi”. Samoin hän suree sitä, etteivät Raamatun myytti set henkilöt Aatami ja Eeva ole enää jokapäiväisiä tuttujamme, vaan unohtumassa yhdessä kuningas Midaksen, Romuluksen ja Remuksen ja Herculeksen kanssa menneisyyden lelukoppaan. Tiede opettaa meille paljon, mutta ei niin kuin tarinat, elä män ymmärtämistä. Niin tai näin, uskovalle ihmiselle jouluna aukeavat taas pa ratiisin portit, josta muistuttamassa kuusessa riippuvat paratii sin hedelmiä symbolisoivat joulupallot. Voimme hyvillä mielin ajatella seimen lasta ja saada rohkeutta siitä, että Jumalan Poika kulki läpi saman haurauden kuin me. 23 isä serafimin mietteitä R un o ilij oiden u sko n t o Kristinusko on runout ta. Jos ette us ko kolumnistiamme, kuulkaapa mitä pyhä Porfyrios sanoo: Kristityn sielun on oltava hienovireinen, herkkä ja tunteikas. Sen pitää liitää, liitää yhtenään, elää unelmissa; liitää avaruudessa ja tähdissä, Jumalan ihmetöissä ja hiljaisuudessa. Sen, joka haluaa tulla kristityksi, on ensin tultava runoilijaksi. Niin se on! Sinun on tunnettava tuskaa. Sinun on rakastettava ja tunnettava tuskaa – tuskaa sen puolesta, jota rakastat. Me emme osaa puhua kuten Porfyrios, mutta miksi me emme yritä puhua edes samassa tyylilajissa? Miksi me yritämme puhua ja kirjoittaa niin kuin olisimme robotteja? Tämä on kansallisen tason kysymys. Suomalainen ilmaisu on pyrkimystä kaikenkattavaan selkeyteen ja täsmällisyyteen. Usein tämä merkitsee korkeaa informaatioarvoa, mutta usein myös kuivuutta, mitäänsanomattomuutta, värittömyyttä ja näistä syn tyvää pinnallisuutta. Nykysuomalainen on lähes kyvytön ymmär tämään symbolista ja metaforista puhetapaa. Sama problematiikka koskee myös kirkollista viestintää. Kir kollinen opetus ja tiedotus pyritään muotoilemaan niin, että se muistuttaa robottien tuottamaa datamassaa. Tästä syystä byrokratia ei ole vain käytännöllinen ongelma vaan myös moderni heresia. Se turmelee tapamme puhua Ju malasta ja hengellisestä elämästä ja siten myös ymmärryksem me niistä. Byrokraattinen kieli lamaannuttaa ihmisen sisäisen herkkyyden. Haaste on valtava. Läntisen kulttuurimme kieli on keskiar voisuushakuinen asiaproosan kieli, joka pyrkii yllätyksettömyy teen ja sävyttömyyteen. Kaikkialla haetaan systemaattisuutta, järjestelmällisyyttä, yksiselitteisyyttä, ilmaisun muodon enna koituneisuutta – robottien ihanteita. Runous on jotain muuta. Runollinen ilmaisu jättää avoimen tilan elämän syvyydelle ja ikuisuuden kirkkaudelle. Runous rä jäyttää auki sen, minkä jättää sanomatta. Runous on elämää ja sen äärimuotoja, paradoksaalisia jännitteitä, kauneutta ja yllät täviä käänteitä. Tähdissä liitelyä ja rakkauden haavoja. Valiokuntien ja työryhmien kieli on lähtökohtaisesti ja ikui sesti vierasta runouden kielelle. Byrokratian kieli on harmaata 24 ja betonista, hillittyä ja hallittua. Hengen kieli taas on symbo liikkaa – runoa, joka leikkii mysteerillä, verhoten ja paljastaen, piettäen ja avaten, suojellen ja jakaen. Miksi sitten kristinusko on runouden maailmassa kotikentäl lään? Se, mitä Nasaretissa, Betlehemissä, Galileassa ja Jerusale missa tapahtui, ei ollut systeemi eikä käsitejärjestelmä. Evanke liumi on elämänmakuista ja täynnä yllätyksiä. Kauneutta ja ru muutta, pintaa ja syvyyttä, iloja ja suruja. Nousevia viinimaljoja, ihoon painuvia nauloja. Neitojen kyyneliä, vanhusten vaikene mista. Tällaisten asioiden kieli on runous. Mutta voi! Kirkko on oppinut puhumaan työryhmien kieltä, ja lopputulos on, että kristinusko on hyvää vauhtia katoamassa Euroopasta. Harmaa puhe on tuudittanut ihmiset uneen. Loppu tuloksena me uneksumme tähdistä ja hiljaisuudesta, mutta em me osaa luoda tähtiä sanoillamme, emme osaa antaa hiljaisuu den puhua itsessämme. Byrokratiaa ei voiteta byrokratian vastaisilla työryhmillä. By rokratia voitetaan runoudella. Rehellisesti sanoen sota on lähes hävitty. Kirkossamme jotkut jo pitävät piispoja hallintopäällikköinä, joita ilmankin pärjättäi siin; toiset uskovat, että kirkon tulevaisuus on työryhmien muis tioissa ja selonteoissa. Jos näin olisi, kirkkoa ei enää olisi ole massa eikä sitä tarvittaisi. Tämän tilanteen olemme luoneet me kirkonmiehet itse, ryhtymällä puhumaan persoonatonta kieltä. Elämän ja ajattelun harmautta ei voiteta ryhtymällä hiomaan konsulttien tai tutkijoiden ilmaisuja. Se voitetaan vain kivulla, rakkaudella ja unelmilla. Syvällä hiljaisuudella ja veitikkamai sella katseella. *** Mitä siis tehdä, kun harmaa jäykkyys ympäröi ja maa vetää meitä alas koko painollaan? On levitettävä siivet, on noustava lentoon, vaikka sydämen haavat olisivat auki. Sellaista on runous. Kun olemme tulleet runoilijoiksi, jonain päivänä kukaties meistä tulee kristittyjä. Sellaisia, jotka elävät unelmissa ja liite levät Jumalan hiljaisuudessa. Ja joiden veripisaroista kasvaa uut ta elämää. Isä Serafim Lapset & nuoret Lapset & nuoret Avoimesta ovesta aarteen jäljille Päivä alkoi muskarilla, jossa Satu-kanttori sai lapset ja aikuiset laulamaan ja liikkumaan. Sofia ja Liina olivat innokkaita muskarilaisia. Seurakunnan kasvatuksen väki järjesti taas avoimet ovet Pyhän Andreaan päivänä 29.11. Ohjelmassa oli muun muassa koko perheen muskari ja aarteenetsintää. Päivän mittaan paikalla kävi paljon iloista väkeä viettämässä mukavaa aikaa yhdessä touhuten. KUVAT JA TEKSTI TIINA MAKKONEN Kolmevuotias Maria oli tullut pikkusiskon, äidin ja ukin kanssa viettämään seurakunnan kasvatustoimen avoimien ovien päivää. Aarretta Maria etsi Jaakko-ukkinsa kanssa piilotettujen vihjeiden avulla. Viimeinen vihje johdatti onkipaikalle, josta Maria ja ukki saalistivat molemmat omat aarteensa. Lopuksi kaikkien aarteenetsijöiden kaulaan ripustettiin mitali hienosti ja urheasti suoritetusta tehtävästä. ● IMI NETISSÄ: KASVATUSTO /k as va tu s w w w.h o s. fi ! Lue ja tutustu Kasvatustoimen prinsessa-työntekijät huolehtivat järjestelyjen lomassa siitä, että osa herkuista päätyi myös omiin suihin. 25 25 25 Lap set && nuoret Lapset nuoret Oona Ortodoksi koristelee joulukuusen Johdata paimen Kristus-lapsen luokse Ka sva tustoi m i i l m oi t ta a TÄYDENNYSKOULUTU TÄYSI-IKÄISILLE LEIRS IOHJAA JI LLE Hei 18 vuotta täyttävä leirinohjaaja! Kutsumme sinut täysi-ikäi sten ohjaajien tehtäviin valmistavalle kurssille Helsinkiin 15.1.2014 sekä Kaunisnie meen Läyliäisiin 24.–26.1.2014 . Kurssilla kerrataan perus asioita leirinohjaamisesta , mutta keskitytään niihin erityis esti täysi-ikäisen ohjaajan tehtävien ja vastuiden kannal ta. Käsiteltäviä asioita ovat mm. • Ohjelman tuottaminen • Ryhmän ohjaaminen • Täysi-ikäisen vastuu Kurssin käyneet voivat hakea leireille täysi-ikäi sten työtehtäviin. Kurssi on maksuton . Ilmoittautumiset www.h os.fi/ kasvatus/ilmoittautumine n 10.1.2014 mennessä. Ruokavaliot tulee myös ilmoittaa samaan osoitte eseen. VUODEN 2014 KRISTINOPPIKOULULAISTEN HUOLTAJILLE TARKOITETTU VANHEMPAINILTA järjestetään Helsingissä seurakuntasalilla osoitteessa Unioninkatu 39 A, sisäpiha 29.1.2014 klo 18. Tilaisuudessa seurakuntamme työntekijät kertovat kristinoppikoulusta yleisesti, vastaavat kysymyksiin ja esittelevät leiripaikat, joissa ensi vuoden kristinoppileirit järjestetään. HUOMIO! TALVIKRIPARILLA ON VIELÄ TILA A! Kristinoppileiri järjestetään Enon Sikre nvaarassa 15.– 21.2.2014. Päätösliturgia on Uspensk in katedraalissa lauantaina 22.2.2014. Lisätietoja Niin a-Maarit Rautamäki 0207 220 637, niina-maarit.rautamak [email protected] 26 Lapset && nuoret nuoret Lapset jen äärellä Joulun lahjo kolme viisas- ta hdatti itämail yään saJoulun tähti jo stä, kuten nyk ie em ed ti , ä st ta mie tä Jeesusta ja aan syntynyt m a rt a m ku : kultaa, nomme, allisia lahjoja ka in n ku e ll tuomaan tä matkansa oli ketta. Heidän su it su ja a a h mir lle oli ilmesty i, joka taivaa kk er m . a tt va u a tt m pitkä, sitä oli seura erkittävä, että kuninkaan nyt oli niin m ät syntyneen iv ys lö e h n ä n hämPerille päästyä sta ja varmaa a ol lu tä ys et i na käyt hden viesti ol eläinten suoja ten levätä. Tä is ll a ka ih in n n a ku Kuka oista paikkaa kukaan muu. ei s, ga in ej n mästyivät erik kk ku oli mer ä ä. Tämä lapsi voinut luonnon ei ys st ä m m kuitenkin selv en hä kuninmaan pientä enkään ihmis a n rt ke a i m ta ku en t ä in m et meniv ä olevat aikuinpä tiedemieh män ympärill tä s yö m muuttaa. Nii t vä ti iemmin, heti lla hämmästyt tun Joosefin. A la h ki n ä gasta ja sama m tä ja en lahja, lapsen äidin, on ensimmäin ys st ä m m ä h set – Marian, ten ästyksen äyönä, paimen uneen hämm m st a ty n Ih . sy n ii en ot ps la jalle, tu ja. Hämmästys le, Jumalan Po en saama lah ps la n joka Jeesuksel se yi yk llisiä siksi, et yös jokaisen n et ovat ihmee ps La . se ta pitäisi olla m es in d ku u in sellaisena, ainutlaatuisu kuvaa lähimm jokaisen lapsen n la a , että me m Ju n ä uisista siihen t itsessä ik va a ta ä n st ei ka e m h ko tä iam. On ihastella laps n imessä nähtiin le se el st in ä em m m eh ä tl Bee niaksi h kassajonossa? ka joulun kun i lähikaupan ta a ll u d jaksamme vaik ka , sa ulussa, kirkos isä Teemu me kotona, ko Kasvatustoimi haluaa kiittää kaikkia kerholaisia, leiriläisiä, ohjaajia ja tapahtumiin osallistujia kuluneesta vuodesta 2013 ja toivottaa kaikkea hyvää alkavalle vuodella 2014. Kerhot alkavat viikolla 2. Ka sv at us to im i Juha Lampinen, kasvatustoimen esimies 0207 220 647 Liisa Saarinen, uskonno nopetus- ja aikuiskasvatusvastaava 0207 220 638 Isä Teemu Toivonen, nu orisopappi 0207 220 632 Satu Hätinen, nuorisok anttori 0207 220 648 Stiina Hakonen, lapsity öntekijä 0207 220 635 Niina-Maarit Rautamä ki, nuorisotyöntekijä 0207 220 637 Iida Lonkila, perhetyö ntekijän sijainen 0207 220 636 Sähköpostit etunimi.su [email protected] kasvatustoimi.helsinki@ ort.fi Ka un is ni em en le ir ik es ku s : Isäntä Ari Kanerva, tal onmies Petri Jeskane n 0207 620 503 kaunisniemi.helsinki@ ort.fi LASTEN TALVILEIRI LÄLLYSSÄ 17.– 21.2.2014 Leiri on Kaunisniemessä. Lisätietoja Stiina Hakonen p. 0207 220 635. ilmoittautuminen www.hos.fi/kasvatus/ ilmoittautuminen 7.2.2014 menness ä. Leirin hinta on 100 €. Tervetuloa! PORVOON LAUANTAIKERHON PÄIVÄ MUUTTUU Kerho pidetään liturgiasunnuntaisin Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Ensimmäinen kerhokerta on su 12.1. klo 10–12.30. Tervetuloa! LASKIAISTAPAHTUMA LÄLLYSSÄ 1.– 2.3.2014 Ohjelmassa talviriehaa koko perheelle jumalanpal velusten välissä. Sunnuntaina liturgia klo 9 ja ehtoopalve lus klo 15. Hinta 25 €. Ilmoittautumiset www.hos.fi /kasvatus/ ilmoittautuminen. VARHAISNUORILLE ON KEVÄÄLLÄ TULOSSA UUTTA TOIMINTAA Seuraa nettisivuja ja Ortodoksiviestiä. Lisätietoja Niina-Maarit Rautamäki 0207 220 637, [email protected] KANSAINVÄLINEN ORTODOKSINEN LASTEN JA NUORTEN PÄIVÄ SU 2.2.2014 Kristus syntyy – Kiittäkää! sivun kuvat Marina Gargi Helsingissä järjestetään nuorten suurtapahtuma Uspenskin katedraalissa ja seurakuntasalilla. Luvassa on hauskaa ohjelmaa ja mukavaa yhdessäoloa. Päivä alkaa liturgialla klo 10 Uspenskin katedraalissa. Tervetuloa! Lisätietoja Niina-Maarit Rautamäki 0207 220 637, [email protected] 27 27 q MODERNIN Kilvoittelijan päiväkirja Lapsen tapa olla maailmassa on Jumalan valoa punaisessa samettisessa mekossaan puristaa viulua kostein pienin kätösin. Ilme on keskittynyt, harras; pienestä olemuksesta säteilee ylpeyttä ja olemassaole misen rauhaisaa riemua. Takaa erottuu vaaleahiuksinen poika, sininen rusetti kaulassa; hänelläkin viulu, jännittynyt katse. Pojan vieressä tummahipiäinen koululaistyttö ja sitten taas uu si lapsi: pelokkaan oloinen, pulleaposkinen keijukainen. Lap sia kolmessa rivissä kaikkiaan parisenkymmentä. Eri kokoisia ja näköisiä, jokainen paikalla eri elämäntilanteista. Parisen kymmentä erilaista elämää: kuka eroperheestä, kuka ateistisen maailmankuvan jakavasta perheestä; kuka luterilainen, muslimi tai ortodoksi; rikas tai köyhä. Maailmankuvat sulautuvat yhdek si, sosiaaliset rajat murtuvat ja jäljelle jää vain rakkaus. Kaikki ovat valmiina soittamaan yhteistä sävelmää, juuri tässä ja nyt. Suoraryhtisen soitonopettajan merkistä lasten viulut alkavat tuottamaan yhteistä ääntä. Aluksi hapuillen, tapaillen, lopulta yhteisen äänen löytäen: ”Tuiki, tuiki, tähtönen”. Silmäni kostu vat. Tässä hetkessä on jotain sellaista mitä tavoitella. Lapsen ta pa olla maailmassa pitää sisällään Jumalan valoa. Mutkattomalla yhteiselollaan ja energisellä läsnäolollaan lapset opettavat mei tä aikuisia: lopettakaa valitus ja vaikerrus! Tulkaa ulos omasta kuorestanne ja uskaltakaa elää nyt, juuri nyt! Lapsen nerous on voimakasta kykyä olla avoimesti läsnä juuri tässä ohikiitävässä hetkessä, rakentaa jokaiselle hetkelle merkitys ja arvo. Tavoitan tämän rohkean lapsuuden tunteen, muistan sen. Seikkailin pienenä poikasena Munkkiniemen metsissä kave reideni kanssa, jousipyssyt varusteinamme. Kaikki oli mahdol lista! Pysähdyimme kuuntelemaan metsän ääniä, etsimme ka donneita aarteita, jäljitimme isoja petoja. Loimme ja koimme yhdessä kokonaisen maailmankaikkeuden. Miten nopeasti sitä urautuukaan suorittamaan elämäänsä, miten paljon aikaa sitä käyttääkään omaan yksinäiseen varjo nyrkkeilyyn, omissa ajatuksissaan. Tavallisesti päiväni alkaa ru koushetkellä ikonien ääressä, minkä jälkeen nautin aamukah E turivissä pieni t yt tö 28 vin ja luen Helsingin Sanomia. Kauniisti alkanut päiväni kään tyy heti aivan toisille raiteille. Kuormitan itseni pohtimalla abstraktioita: suomalaisen yhteiskunnan tilaa, johtajien moraa lia, maailman kriisejä. Kaikki tällainen pohdinta vetää minua pois tästä hetkestä. Joulupaaston aikana olen yrittänyt herätel lä itseäni enemmän elämään tätä päivää. Olen jättänyt median seuraamisen vähemmälle, yritän seurata lasten esimerkkiä läs näolon taidossa ja aidossa kohtaamisessa. Lapsilla ei ole aikaa märehtiä minuuttaan tai maailman tilaa. Lapset ovat tavattoman kiinnostuneita siitä mitä tapahtuu juuri nyt, ihan tässä lähellä. Se mitä teemme nyt, tällä hetkellä, on kaikkein merkitykselli sintä ja arvokkainta, mitä teemme yhdessä muiden kanssa. Minulle ja ennen kaikkea läheisilleni on hyväksi, jos oppi sin uudestaan elämään kadottamallani lapsen asenteella. Elämä on liian lyhyt hukattavaksi. Jokaisessa hetkessä piilee mahdol lisuus ja pieni seikkailu. Kun siirtää huomion pois itsestä ym päröivään maailmaan, voi katsoa asioita joka tilanteessa lapsen silmin—kuin näkisi kaiken ensimmäistä kertaa. Arkinen työ matka ruuhkaisessa junassa aikaisin aamulla voi muuttua aivan toiseksi. Mikä määrä ihmiskohtaloita, elämää, yritystä ja ereh dystä; haaveita, toiveita; kasvoihin veistettyjä ajatuksia, vahvoja kohtaamisen hetkiä toisilleen tuntemattomien sielujen välillä. Illalla kotoa kauppaan kävellessä vain katseen siirtäminen mä rästä asfaltista taivaalle energisoi: voi nähdä variksen irtoavan mustasta puusta omille teilleen. Omien väljähtyneiden ajatus ten sijaan kohtaa variksen vapauden. Kun katseemme kohtaavat, kohtaamme Kristuksen valon toistemme kautta. Kohtaamme toistemme kätköksissä olevan lapsuuden aitouden, vilpittömyyden; luomme yhteisen katoa van hetken. Elämä tapahtuu yhdessä, ei yksin. Johannes Lahtela kilvoittelija.com q qqqqqqqqq Kalenteri | Jumalanpalvelukset qqqqqqqqq Kaikista kirkollisista toimituksista, kasteista, vihkimisistä, hautaamisista, rukouspalveluksista ja panihidoista tulee sopia kirkkoherranvirastossa päivystävän papin kanssa henkilökohtaisesti tai puhelimitse puh. 09 5845 9635. Pääsääntöisesti palveluksia toimittavat seurakunnan toimessa olevat papit. Palveluskieli merkitty lyhentein: su=suomi, ru=ruotsi, sl=slaavi, en=englanti, sr= serbia, ven=venäjä, kr=kreikka, rom=romania. METROPOLIITTA AMBROSIUKSEN TOIMITTAMIA PALVELUKSIA Ti 24.12. klo 15 vigilia, Uspenskin katedraali Pe 27.12. klo 10 jumalallinen liturgia, Stefanoskodin talvipraasniekka Su 5.1. klo 18 vigilia, Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Helsinki Ma 6.1. klo 9:45 jumalallinen liturgia, Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Helsinki Radio & tv Yle TV 1 26.12. klo 10 joulun liturgia Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkossa Yle Radio 1 JUMALANPALVELUKSET Ti 24.12. Kristuksen syntymäjuhlan suuri ehtoopalvelus klo 18.00–18.40, Pyhän Kolminaisuuden katedraali, Oulu Ke 25.12. Kristuksen syntymäjuhlan liturgia klo 8.00–9.00, Pyhän Kolminaisuuden katedraali, Oulu Ti 31.12. Basileos Suuren ja uuden vuoden juhlan ehtoopalvelus klo 18.00–18.40, Pyhän Nikolaoksen katedraali, Kuopio Su 12.1. liturgia, Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän Nikolaoksen kirkko, Tampere AAMUHARTAUDET Yle Radio 1 klo 6.15. ja 7.50 18.1. kirkkoherra Markku Salminen ILTAHARTAUDET Yle Radio 1 klo 18.50 21.1. Pastori Mikko Leistola Radio Vega Andrum kl. 6.54 och 8.54 Aftonandakt kl. 19.20 HELSINKI PAPISTO Kirkkoherra Markku Salminen p. 0207 220 603 Pastori Lars Ahlbäck p. 0207 220 645 Pastori Jonas Bergenstad, p. 0207 220 682 Pastori Kalevi Kasala, p. 0207 220 659 Pastori Petri Korhonen, p. 0207 220 694 Pastori Mikko Leistola, p. 0207 220 657 Pastori Teo Merras p. 0207 220 673 Pastori Andrei Sõtšov p. 0207 220 650 Pastori Mikael Sundkvist p. 0207 220 646 Pastori Teemu Toivonen, nuorisopappi p. 0207 220 632 Ylidiakoni Juha Lampinen p. 0207 220 647 AVUSTAVA PAPISTO Pastori Ion Durac p. 040 516 6741 (rom) Pastori Jukka Alava p. 0400 737 466, [email protected] Pastori Alexandre Björklund, p.0207 620 511 Pastori Juha Hirvonen, juha.hirvonen@edu. hel.fi Rovasti Heikki Huttunen, p. 040 741 8792 Rovasti Juhani Härkin (eläkkeellä) Rovasti Johannes Karhusaari (eläkkeellä) p. 040 544 7557 Pastori Markus Kinkki p. 050 5637 579 Rovasti Aleksander Korelin (eläkkeellä) Rovasti Timo Lehmuskoski (eläkkeellä), p. (koti) 09 135 2902 Rovasti Veikko Purmonen (eläkkeellä) p. 040 5920 684, [email protected] Pastori Raimo Pores (eläkkeellä), p. 050 533 8790 Rovasti Viktor Porokara (eläkkeellä) p. 0400 744 757 Pastori Tapio Rautamäki p. 0400 338 508 Rovasti Timo Soisalo, p. 09 349 6599 Ylidiakoni Gennadij Stolbow (eläkkeellä), p. 040 587 8580 Diakoniatyöntekijä Ilona Lehmusp. 040 357 3981 Pappi päivystää asiakaspalvelussa arkisin klo 9–14, p. (09) 5845 9635 Uspenskin katedraali Kanavakatu 1, Katajanokka, p. 0207 220 683, sähköposti: [email protected]. Kirkkoherra Markku Salminen, pastori Teo Merras, pastori Mikko Leistola, ylidiakoni Juha Lampinen, kanttori Varvara Merras-Häyrynen p. 0207 220 633, diakoni Heikki Kaski. AVOINNA ti–pe klo 9.30 –16, la klo 10 - 15 ja su klo 12–15. Maanantaisin suljettu. JUMALANPALVELUKSET La 21.12. klo 18 vigilia Su 22.12. klo 10 liturgia Kristuksen syntymän aatto Ti 24.12. klo 9 hetkipalvelus Ti 24.12. klo 10 ehtoopalvelus ja liturgia Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä Ti 24.12. klo 15 vigilia Ke 25.12. klo 10 liturgia To 26.12. klo 9:30 aamupalvelus ja liturgia La 28.12. klo 18 vigilia Su 29.12. klo 10 liturgia Pyhä Basileios Suuri, uusi vuosi Ke 1.1. klo 10 liturgia Pe 3.1. klo 9 hetkipalvelus La 4.1. klo 18 vigilia Su 5.1. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste Su 5.1. klo 18 vigilia Ma 6.1. klo 10 iturgia La 11.1. klo 18 vigilia Su 12.1. klo 10 liturgia La 18.1. klo 18 vigilia Su 19.1. klo 10 liturgia La 25.1. klo 18 vigilia Su 26.1. klo 10 liturgia Kristuksen temppeliintuominen La 1.2. klo 18 vigilia Su 2.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit su liturgian jälkeen • Liturgian aikana lastenkerho 3 - 12 -vuotiaille katedraalin kryptassa • Ponomarikerho 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille pojille kirkossa (Lisätietoja Juha Lampiselta) Pyhän Kolminaisuuden kirkko Unioninkatu 31, Kruununhaka p. 0207 220 651/vahtimestari Pastori Andrei Sõtšov p. 0207 220 650, kanttori Irina Tchervinskij-Matsi, p. 0207 220 652 Muu papisto: pastori Alexandre Björklund, p. 0207 620 511, rovasti Timo Soisalo p. 09 349 6599; Ylidiakoni Gennadij Stolbow (eläkkeellä), p. 040 587 8580. Diakoniatyöntekijä Valentina Lobia, p. 040 8328722 SLAAVINKIELISET JUMALANPALVELUKSET La 21.12. klo 17:30 panihida La 21.12. klo 18 vigilia Su 22.12. klo 9:45 liturgia Kristuksen syntymän aatto Ti 24.12. klo 9 suuri hetkipalvelus Ti 24.12. klo 10 ehtoopalvelus ja liturgia Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä Ti 24.12. klo 15:30 vigilia (alkaa suurella ehtoonjälkeisellä palveluksella) Ke 25.12. klo 10:45 liturgia To 26.12. klo 9:30 aamupalvelus ja liturgia La 28.12. klo 17:30 panihida 2929 La 28.12. klo 18 vigilia Su 29.12. klo 9:45 liturgia Pyhä Basileios Suuri, uusi vuosi Ke 1.1. klo 9:45 liturgia ja uuden vuoden rukouspalvelus Pe 3.1. klo 9 kuninkaalliset hetket La 4.1. klo 18 vigilia Su 5.1. klo 9:45 liturgia ja suuri vedenpyhitys Teofania, Herran kaste Su 5.1. klo 18 vigilia Ma 6.1. klo 9:45 liturgia ja vedenpyhitys Ke 8.1. klo 18 yleinen rukouspalvelus La 11.1. klo 17:30 panihida La 11.1. klo 18 vigilia Su 12.1. klo 9:45 liturgia, sr/sl Ke 15.1. klo 18 akatistos La 18.1. klo 17:30 panihida La 18.1. klo 18 vigilia Su 19.1. klo 9:45 liturgia Ke 22.1. klo 18 yleinen rukouspalvelus La 25.1. klo 17:30 panihida La 25.1. klo 18 vigilia Su 26.1. klo 9:45 liturgia Ke 29.1. klo 18 akatistos La 1.2. klo 10 liturgia, kolttasaami Kristuksen temppeliintuominen La 1.2. klo 18 vigilia Su 2.2. klo 9:45 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit sunnuntaina liturgian jälkeen. Kotikirkko Liisankatu 29 A, 4. krs, Kruununhaka Vahtimestari p. 0207 220 699 JUMALANPALVELUKSET Kristuksen syntymän aatto Ti 24.12. klo 00 aamupalvelus ja liturgia, en/ru Jumalansynnyttäjän juhla, 2. joulupäivä To 26.12. klo 9 aamupalvelus, kr To 26.12. klo 10 liturgia, kr To 26.12. klo 16 ehtoopalvelus, rom Teofania, Herran kaste La 4.1. klo 18 vigilia, ru Su 5.1. klo 10 liturgia ja suuri vedenpyhitys, ru Ti 7.1. klo 17 ehtoopalvelus Ke 8.1. klo 8 liturgia Ke 8.1. klo 17 ehtoopalvelus To 9.1. klo 17 ehtoopalvelus Su 12.1. klo 10 liturgia, en Ma 13.1. klo 17 ehtoopalvelus Ti 14.1. klo 17 ehtoopalvelus Ke 15.1. klo 8 liturgia Ke 15.1. klo 17 ehtoopalvelus To 16.1. klo 17 ehtoopalvelus Ma 20.1. klo 17 ehtoopalvelus Ti 21.1. klo 17 ehtoopalvelus Ke 22.1. klo 8 liturgia Ke 22.1. klo 17 ehtoopalvelus To 23.1. klo 17 ehtoopalvelus 26.1. klo 10 liturgia, kr Ma 27.1. klo 17 ehtoopalvelus Ti 28.1. klo 17 ehtoopalvelus Ke 29.1. klo 8 liturgia Ke 29.1. klo 17 ehtoopalvelus To 30.1. klo 17 ehtoopalvelus Kristuksen temppeliintuominen La 1.2. klo 18 vigilia, ru Su 2.2. klo 10 liturgia, ru 30 Hautausmaan Profeetta Elian kirkko Lapinlahdentie 2, Ruoholahti Pastori Juha Hirvonen p. 040 3340404 Kanttori Jarmo Lehto p. 0207 220 689 Palvelukset suomeksi ellei toisin mainita. JUMALANPALVELUKSET Pe 20.12. klo 17 panihida La 21.12. klo 10 liturgia Kristuksen syntymän aatto Ti 24.12. klo 13 ehtoopalvelus Pe 10.1. klo 17 panihida La 11.1. klo 9:30 vedenpyhitys ja liturgia Pe 17.1. klo 17 vanihida La 18.1. klo 10 liturgia Pe 24.1. klo 17 parastaasi La 25.1. klo 10 liturgia (sielujen lauantai) Pe 31.1. klo 17 panihida La 1.2. klo 9:30 vedenpyhitys ja liturgia Helenakoti Hämeentie 55, p. (09) 2511 1411. Rovasti Viktor Porokara slaaviksi. JUMALANPALVELUKSET Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä Ti 24.12. klo 14 vigilia Ke 25.12. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste Su 5.1. klo 17:30 vigilia Ma 6.1. klo 10 liturgia ja suuri vedenpyhitys La 18.1. klo 17:30 vigilia Su 19.1. klo 10 liturgia Kristuksen temppeliintuominen La 1.2. klo 17:30 vigilia Su 2.2. klo 10 liturgia Stefanoskoti Hallatie 2, Tapaninvainio p. 040 5922 066 Rovasti Juhani Härkin JUMALANPALVELUKSET Praasniekka, marttyyridiakoni Stefanoksen juhla Pe 27.12. klo 10 liturgia To 16.1. klo 10 liturgia Pyhä Basileios Suuri, uusi vuosi Ke 1.1. klo 10 liturgia Su 5.1. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste Su 5.1. klo 18 vigilia Ma 6.1. klo 10 liturgia Ke 8.1. klo 17 ehtoopalvelus La 11.1. klo 18 vigilia Su 12.1. klo 10 liturgia Ke 15.1. klo 17 ehtoopalvelus To 16.1. klo 17 ehtoopalvelus Antonios Suuri Pe 17.1. klo 9 aamupalvelus ja liturgia La 18.1. klo 18 vigilia Su 19.1. klo 10 liturgia Ke 22.1. klo 17 ehtoopalvelus To 23.1. klo 17 ehtoopalvelus Ksenia Pietarilainen Pe 24.1. klo 9 aamupalvelus ja liturgia La 25 1. klo 18 vigilia Su 26.1. klo 10 liturgia Ke 29.1. klo 17 ehtoopalvelus To 30.1. klo 17 ehtoopalvelus Pe 31.1. klo 9 aamupalvelus Kristuksen temppeliintuominen La 1.2. klo 18 vigilia Su 2.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA 3 - 10 -vuotiaille lapsille kirkkokerho sunnuntaisin liturgian aikana. Kulttuurikeskus Sofia Pyhän viisauden kappeli, Kallvikinniementie 35, Vuosaari JUMALANPALVELUKSET Arkisin aamupalvelus klo 8.30 ja ehtoopalvelus klo 17.00. La 25.1. klo 10 liturgia La 22.2. klo 10 liturgia Palveluksia myös tapahtumien yhteydessä. Kaikki jumalanpalvelukset osoitteessa: www.sofia.fi/kulttuurikeskus/jumalanpalvelusohjelma. ESPOO Palvelukset ovat avoinna kaikille. Mellunmäki Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeli Korvatunturintie 2, Mellunmäki Pastori Lars Ahlbäck p. 0207 220 645 Kanttorin sijainen Satu Hätinen p. 0207 220 648 Diakoniatyöntekijä Kari Hartikka p. 040 703 4616 JUMALANPALVELUKSET La 21.12. klo 18 vigilia Su 22.12. klo 10 liturgia Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä Ti 24.12. klo 14 ehtoopalvelus Ke 25.12. klo 9 aamupalvelus ja liturgia To 26.12. klo 10 liturgia Su 29.12. klo 10 liturgia Pastori Petri Korhonen, p. 0207 220 694 Kanttori isä Petri Hakonen, p. 0207 220 695 Muu papisto rovasti Heikki Huttunen, p. 040 741 8792 Diakoniatyöntekijä Taisia Pohjolap. 040 583 2915 Tapiola Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko, Kaupinkalliontie 2, p. 0207 220 693, [email protected] JUMALANPALVELUKSET La 21.12. klo 18 vigilia Su 22.12. klo 10 liturgia Kristuksen syntymän aatto Ti 24.12. klo 9 hetkipalvelus Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä Ti 24.12. klo 14 ehtoopalvelus Ke 25.12. klo 9 aamupalvelus ja liturgia To 26.12. klo 10 liturgia Su 29.12. klo 10 liturgia Su 5.1. klo 10 liturgia Su 5.1. klo 18 vigilia Ke 8.1. klo 9 aamupalvelus Ke 8.1. klo 18 akatistos To 9.1. klo 9 liturgia La 11.1. klo 18 vigilia Su 12.1. klo 10 liturgia Ke 15.1. klo 9 aamupalvelus Ke 15.1. klo 18 ehtoopalvelus To 16.1. klo 9 aamupalvelus La 18.1. klo 18 vigilia Su 19.1. klo 10 liturgia Ke 22.1. klo 9 aamupalvelus Ke 22.1. klo 18 ehtoopalvelus To 23.1. klo 9 liturgia La 25.1. klo 18 vigilia Su 26.1. klo 10 liturgia Ke 29.1. klo 9 aamupalvelus Ke 29.1. klo 18 ehtoopalvelus To 30.1. klo 9 liturgia Kristuksen temppeliintuominen La 1.2. klo 18 vigilia Su 2.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit sunnuntaisin liturgian jälkeen. Lisätietoja kirkon ilmoitustaululta ja Espoon ortodoksien nettisivuilta. Espoon keskus Trapesa: Kotikyläntie 5, käynti Kylänraitin puolelta, Kirkkojärvi Kristuksen syntymän aatto Ti 24.12. klo 10 liturgia Ti 7.1. klo 9 liturgia, su-ve-amhara Su 19.1. klo 10 liturgia, su-ve-amhara MUUTA TOIMINTAA Trapesa Kirkkojärvellä, Kotikyläntie 5, puh. (09) 4122045. Toimintaa suomen, venäjän, amharan ja muilla kielillä sekä avoin olohuone, www.trapesa.com. VANTAA Pastori Mikael Sundkvist p. 0207 220 646 Kanttori Helena Tchervinskij p. 0207 220 656 Diakoni Sergei Podschivalow p. 040 749 1560 Diakoniatyöntekijä Jaana Karvinen p. 040 764 0992 Tikkurila Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko Läntinen Valkoisenlähteentie 48 p. 0207 220 653. JUMALANPALVELUKSET La 21.12. klo 18 vigilia Su 22.12. klo 10 liturgia Kristuksen syntymän aatto Ti 24.12. klo 9 hetkipalvelus Ti 24.12. klo 10:15 ehtoopalvelus ja liturgia Ti 24.12. klo 14:30 ehtoonjälkeinen palvelus Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä Ti 24.12. klo 22 aamupalvelus ja liturgia To 26.12. klo 10 liturgia Pyhä Basileios Suuri, uusi vuosi Ke 1.1. klo 10 liturgia Pe 3.1. klo 9 kuninkaalliset hetket La 4.1. klo 18 vigilia Su 5.1. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste Su 5.1. klo 18 vigilia (suuri ehtoonjälkeinen palvelus sekä aamupalvelus) Ma 6.1. klo 10 liturgia ja suuri vedenpyhitys Ke 8.1. klo 17:30 ehtoopalvelus La 11.1. klo 18 vigilia Su 12.1. klo 10 liturgia Ke 15.1. klo 17:30 ehtoopalvelus La 18.1. klo 18 vigilia Su 19.1. klo 10 liturgia Ke 22.1. klo 17:30 ehtoopalvelus La 25.1. klo 18 vigilia Su 26.1. klo 10 liturgia Ke 29.1. klo 17:30 ehtoopalvelus Kristuksen temppeliintuominen La 1.2. klo 18 vigilia Su 2.2. klo 10 liturgia muuta toimintaa Lasten kirkkokerho parittomina viikkoina sunnuntaisin klo 10. Myyrmäen ev.lut. kappeli Pyhän Martinin kappeli, Uomatie 1 JUMALANPALVELUKSET La 4.1. klo 10 liturgia La 1.2. klo 10 liturgia ITÄ- JA KESKI-UUSIMAA Pastori Jonas Bergenstad, p. 0207 220 682 Muu papisto: rovasti Viktor Porokara p. 0400 744 757, pastori Jukka Alava p. 0400 737 466 Diakoniatyöntekijä Valentina Lobia p. 040 832 8722 Papin päivystys sähköpostitse ja puhelimitse joka keskiviikko klo 12-16. Ke 15.1. klo 17:30 ehtoopalvelus Su 19.1. klo 10 liturgia Ke 22.1. klo 17:30 akatistos La 25.1. klo 10 liturgia Ke 29.1. klo 17:30 ehtoopalvelus Kristuksen temppeliintuominen La 1.2. klo 18 vigilia Su 2.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Lasten sunnuntaikerho klo 10 - 12 liturgian yhteydessä. • Järvenpään kuoron harjoitukset jatkuvat pienen joulutauon jälkeen keskiviikkona 8.1. klo 18. Lisätietoja kanttori Minna Jokiselta puh. 0207220679 Porvoo Kristuksen kirkastumisen kirkko Vanha Helsingintie 1, Tattarinmalmi, p. 0207 220 691(vahtimestari) Kanttori Elena Nemlander p. 0440 430 249 Diakoni Yrjö Saranpää Vahtimestari Niko Laakso p. 0207 220 691 JUMALANPALVELUKSET La 21.12. klo 18 vigilia Su 22.12. klo 10 liturgia Ti 24.12. klo 17 ehtoopalvelus Jumalansynnyttäjän juhla, 2. joulupäivä To 26.12. klo 10 aamupalvelus ja liturgia Pyhä Basileios Suuri, uusi vuosi Ke 1.1. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste Su 5.1. klo 18 vigilia (suuri ehtoonjälkeinen ja aamupalvelus) Ma 6.1. klo 10 vigilia ja suuri vedenpyhitys Ke 8.1. klo 17:30 ehtoopalvelus (maallikko) La 11.1. klo 18 vigilia Su 12.1. klo 10 liturgia Ke 15.1. klo 17:30 Jeesuksen rukous Ke 22.1. klo 17:30 ehtoopalvelus La 25.1. klo 18 vigilia Su 26.1. klo 10 liturgia Ke 29.1. klo 17:30 Jeesuksen rukous Järvenpää MUUTA TOIMINTAA Kirkkokuoro harjoittelee joka toinen viikko keskiviikkoisin ehtoopalveluksen jälkeen sekä joka toinen viikko torstaisin klo 18. Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko, Kartanontie 45, p. 0207 220 678. Klaukkala Pastori Jonas Bergenstad, p. 0207 220 682 Kanttori Minna Jokinen p. 0207 220 679 Diakoni Erkki Toivonen, p. (09) 291 8382 Vahtimestari Ioan Rosu p. 0207 220 680 JUMALANPALVELUKSET La 21.12. klo 10 liturgia Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä Ti 24.12. klo 15 ehtoopalvelus Ke 25.12. klo 10 aamupalvelus ja liturgia La 28.12. klo 18 vigilia Su 29.12. klo 10 liturgia La 4.1. klo 18 vigilia Su 5.1. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste Su 5.1. klo 18 vigilia (suuri ehtoonjälkeinen ja aamupalvelus) Ma 6.1. klo 10 liturgia ja suuri vedenpyhitys Ke 8.1. klo 17:30 akatistos La 11.1. klo 10 liturgia Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko Kuonomäentie 80, 01800 Klaukkala Kirkonisännöitsijä Aune Svennevig, p. 0207 220 666 Kanttori Minna Jokinen p. 0207 220 679 JUMALANPALVELUKSET Su 22.12. klo 10 liturgia Kristuksen syntymän aatto Ti 24.12. klo 13 ehtoopalvelus Jumalansynnyttäjän juhla, 2. joulupäivä To 26.12. klo 10 aamupalvelus ja liturgia Teofania, Herran kaste Su 5.1. klo 18 vigilia (suuri ehtoonjälkeinen ja aamupalvelus) Ma 6.1. klo 10 liturgia ja suuri vedenpyhitys La 18.1. klo 10 liturgia To 23.1. klo 17:30 ehtoopalvelus Su 26.1. klo 10 liturgia 31 MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit ja yhteinen hetki liturgioiden jälkeen. • Nektariosryhmän toiminnasta lisätietoja kirkon ilmoitustaululta. • Kuoron harjoitukset jatkuvat ma 13.1. klo 17.30. Harjoitukset pidetään aina kuun ens. maanantaina klo 17.30 – 20, ellei toisin sovita. Lisätietoja kanttori Minna Jokiselta puh. 0207 220 679. • Lastenkerho 2 krt/ kk la klo 10:30-12:30. Kauden ens. kerho 18.1. La 18.1. klo 17 vigilia Su 19.1. klo 10 liturgia Kristuksen temppeliintuominen Su 2.2. klo 10 liturgia Kaunisniemi Pyhien apostolienvertaisten Magdalan Marian ja Vladimir Kiovalaisen kirkko Täktomintie. Vahtimestari Mari Backman, p. 0207 220 670 Apostoli Jaakobin ja pyhän Annan kirkko Seurakunnan leirikeskus, Läyliäinen p. 0207 620 503. JUMALANPALVELUKSET Su 26.1. klo 10 liturgia Jumalanpalveluksia toimitetaan leirien, kurssien ja muiden tapahtumien aikoina. Tarkempia tietoja palveluksista kasvatustoimesta p. 0207 220 632/isä Teemu Toivonen tai [email protected] LÄNSI-UUSIMAA Pastori Kalevi Kasala, p. 0207 220 659 Kanttori Matti Jyrkinen p. 0207 220 660 Diakoni Seppo Pesonen Diakoniatyöntekijä Sarianne Karulinna,p. 0400 531 308 Lohja Karjalan valistajien kirkko, Nahkurinkatu 4 JUMALANPALVELUKSET Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä Ke 25.12. klo 9 aamupalvelus ja liturgia Pyhä Basileios Suuri, uusi vuosi Ke 1.1. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste Su 5.1. klo 18 vigilia Ma 6.1. klo 10 liturgia ja vedenpyhitys Aurlahdella La 11.1. klo 10 akatistos (maallikko) Ke 15.1. klo 18 ehtoopalvelus La 18.1. klo 18 vigilia Su 19.1. klo 10 liturgia Ke 29.1. klo 18 ehtoopalvelus La 1.2. klo 18 vigilia Su 2.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kuoro kokoontuu keskiviikkoisin ort. srk-keskuksessa klo 18 - 20. Lisätietoa kanttori Matti Jyrkinen. Metsolan hautausmaa Kaikkien pyhien tsasouna, Myyryntie, Lohja MUUTA TOIMINTAA Kuoro kokoontuu torstaisin ev.lut-srk-talolla klo 18 - 20. Lisätietoja kanttori Matti Jyrkinen. Hanko JUMALANPALVELUKSET Kristuksen syntymän aatto Ti 24.12. klo 14 suuri ehtoopalvelus La 11.1. klo 18 vigilia Su 12.1. klo 10 vigilia La 25.1. klo 18 ehtoopalvelus (maallikko) Su 26.1. klo 10 hetkipalvelus MUUTA TOIMINTAA Kuoro kokoontuu sunnuntaisin klo 14 - 16 ort. srk-talolla. Lisätietoja kanttori Matti Jyrkinen. Nummela Ortodoksinen rukoushuone,Naaranpajuntie 7, p. 046 632 1210 JUMALANPALVELUKSET La 21.12. klo 18 vigilia Su 22.12. klo 10 liturgia Ke 15.1. klo 18 maallikkopalvelus Ke 22.1. klo 18 ehtoopalvelus La 25.1. klo 18 vigilia Su 26.1. klo 10 liturgia Ke 29.1. klo 18 maallikkopalvelus MUUTA TOIMINTAA Talkoot joka maanantai klo 17-19 rukoushuoneella. • Ponomarikerho 5 - 14 -vuotiaille pojille joka toinen keskiviikko klo 17 - 18, alk. 22.1. Lisätietoa isä Kalevi. JUMALANPALVELUKSET La 21.12. klo 10 liturgia La 18.1. klo 10 liturgia Inkoo ev. lut. kirkko, Ola Westmanin puistotie 12 Jumalansynnyttäjän juhla, 2. joulupäivä To 26.12. klo 10 liturgia Karkkila Srk-talo, Huhdintie 9 - 11 Kirkkonummi Karjaa 32 Huskyrkan Elisabetsgatan 29 A, 4:e vån Ti 24.12. kl 24 liturgi (svenska och engelska) Lö 4.1 kl. 18 vigilia Sö 5.1 kl. 10 liturgi och stora vattenvigningen Lö 1.2 kl. 18 vigilia Sö 2.2 kl. 10 liturgi Gudstjänsterna förrättas av fader Mikael Sundkvist, tel. 0207 220 646. Mariamkören sjunger, kontaktperson Andreas Stenberg 050 304 5326. Esbo Den Helige Herman av Alaskas kyrka, Kaupinkalliontie 2, Hagalund, tel. 0207 220 693. GUDSTJÄNSTER andra söndagen i månaden svenska inslag i liturgin. SERVICES IN ENGLISH Kotikirkko / Ss. James and Catherine Church Liisankatu 29, 4th floor ( Kruununhaka ) Priest Heikki Huttunen p. 040 741 8792 The Nativity of our Lord Jesus Christ Thu 24.12. at 24 Liturgy, (English and Swedish) Sun 12.1. at 10 Liturgy Ev.lut. kirkko, Iso Kirkkokatu La 28.12. klo 18 ehtoopalvelus Su 29.12. klo 10 liturgia Su 5.1. klo 10 liturgia Helsingfors Tammisaari Ti 24.12. klo 17 suuri ehtoopalvelus Pokrovan kirkko, Elfvinginkuja, Jorvas p. (09) 221 1400 GUDsTjänster på svenska Keskuskatu 23, Evl. srk-talo Su 5.1. klo 10 liturgia seur akunta palvelee myö s fac eb o oki ss a qqqqqqqqq КАЛЕНДАРЬ | БОГОСЛУЖЕНИЙ qqqqqqqqq ДУХОВЕНСТВО Дежурный священник принимает в канцелярии c 9 до 14 ч. • Адрес: Liisankatu 29, Хельсинки • Тел. 09-5845 9635 • Электронная почта: [email protected] • Русскоязычный священник дежурит в сторожке (здание возле СвятоТроицкой церкви, адрес Unioninkatu 31) по вторникам с 9 до 14 ч. Тел. 0207 220 650 (отец Андрей Сычёв). • Адрес: Helsingin ortodoksinen seurakunta, Liisankatu 29, 00170 Helsinki Канцелярия открыта: Пн–Пт 9.00–14.00 • Настоятель прихода отец Маркку Салминен, тел. 0207 220 603/[email protected] • Секретарь настоятеля Анне Лехто, тел. 0207 220 605/[email protected] Хельсинки Свято-Троицкая церковь Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел. 0207 220 649. Русскоязычный священник приходa Андрей Сычёв тел. 0207 220 650, Регент Ирина Червинский-Матси тел. 0207 220 652. Священник Александр Бъёрклунд тел. 0207 220 511 Священник Тимо Сойсало тел. 09 349 6599. Протодиакон Геннадий Столбов (на пенсии), тел. 040 587 8580б. Диакон Иоанн Авдуевский, тел. 0408339127. Сотрудник диаконии Валентина Лобия тел. 040 8328722 БОГОСЛУЖЕНИЯ на церковно-славянском языке Сб 21.12. в 17:30 ч. Панихида Сб 21.12. в 18 ч. всенощная Вс 22.12. в 9.45 ч. Литургия Навечерие Рождества Христова (Рождественский сочельник) Вт 24.12. в 9 ч. Царские часы Вт 24.12. в 10 ч. Вечерня и Литургия Василия Великого Рождество Господа и Спаса нашего Иисуса Христа Вт 24.12. в 15:30 ч. всенощная Ср 25.12. в 10:45 ч. Литургия Сб 28.12. в 17:30 ч. Панихида Сб 28.12. в 18 ч. всенощная Вс 29.12. в 9.45 ч. Литургия Обрезание Господне, Новый год Ср 1.1. в 9:45 ч. Литургия Василия Великого и Новогодний молебен Пт 3.1. в 9 ч. Царские часы Сб 4.1. в 18 ч. всенощная Вс 5.1. в 9:45 ч. Литургия и Великое освящение воды Святое Богоявление. Крещение Господа Бога и Спаса нашего Иисуса Христа Вс 5.1. в 18 ч. всенощная Пн 6.1. в 9:45 ч. Литургия и Великое освящение воды, (Литургию совершает Высокопреосвященнейший Митрополит Хельсинкский Амвросий) Ср 8.1. в 18 ч. молебен Сб 11.1. в 17:30 ч. панихида Сб 11.1. в 18 ч. всенощная Вс 12.1. в 9:45 ч. Литургия Ср 15.1. в 18 ч. акафист Сб 18.1. в 17:30 ч. панихида Сб 18.1. в 18 ч. всенощная Вс 19.1. в 9:45 ч. Литургия Ср 22.1. в 18 ч. молебен Сб 25.1. в 17:30 ч. панихида Сб 25.1. в 18 ч. всенощная Вс 26.1. в 9:45 ч. Литургия Ср 29.1. в 18 ч. акафист Сретение Господне Сб 1.2. в 18 ч. всенощная Вс 2.2. в 9:45 ч. Литургия календарь на страницах Софии. Храм при доме для престарелых БОГОСЛУЖЕНИЯ В первое воскресенье месяца служба на финском и русском языках. Hämeentie 55, тел. (09) 2511 1411 Священник Виктор Порокара Интернациональный центр Трапеза Рождество Господа и Спаса нашего Иисуса Христа Вт 24.12. в 17.30 ч. всенощная Ср 25.12. в 10 ч. Литургия Святое Богоявление, Крещение Господа Бога и Спаса нашего Иисуса Христа Вс 5.1. в 17.30 ч. всенощная Пн 6.1. в 10 ч. Литургия и Великое освящение воды Сб 18.1. в 17.30 ч. всенощная Вс 19.1. в 10 ч. Литургия Сретение Господне Сб 1.2. в 17.30 ч. всенощная Вс 2.2. в 1 ч. Литургия Приходской центр в Meллунмяки Часовня прп. Александра Свирского Korvatunturintie 2, Mellunmäki,тел. 0207 220 672. Священник Ларс Албек, тел. 0207 220 645. ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ • Чаепитие по воскресеньям после Литургии. • Воскресная школа для детей по воскресеньям с 10:00 до 12:30. Преподавательница Эллу Ласикаинен. В кружке говорят и по-русски и по-фински. Культурный центр София Часовня Святой Софии, Kallvikinniementie 35, Вуосаари Расписание богослужений можно найти в интернете: www.sofia.fi/kulttuurikeskus/jumalanpalvelusohjelma Эспоо Церковь прп. Германа Аляскинского Kaupinkalliontie 2, Tapiola, тел. 0207 220 693, факс 0207 220 696; [email protected] Священники: Петри Корхонен, тел. 0207 220 694; Хейкки Хуттунен, тел. 040 741 8792. Священник дежурит в церкви по средам с 17 до 18 ч. Kotikyläntie 5, Espoo Пт 20.12. в 18 ч. общее соборование Канун рождества Господа и Спаса нашего Иисуса Христа Вт 24.12. в 10 ч. Литургия Вт 7.1. в 9 ч. Литургия на финском, церковнославянском и амхарском языках Вс 19.1. в 10 ч. Литургия на финском, церковнославянском и амхарском языках Вантаа Спасо-Вознесенская церковь в Тиккурила Läntinen Valkoisenlähteentie 48 тел. 0207 220 653, факс 0207 220 657 Священник Микаел Сундквист, тел. 0207 220 646. Регент Хелена Червинская, тел. 0207 220 656. Диакон Сергей Подшивалов, тел. 040 749 1560. Богослужения в последнее воскресенье месяца служба на финском и церковно-славянском языках. ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ • Чаепитие по воскресеньям после литургии. Русским языком в храме владеет диакон Сергей Подшивалов. БОГОСЛУЖЕНИЯ В будние дни утреня в 8.30 ч. и вечерня в 17.00 ч. Иногда службы также по субботам и воскресеньям. Богослужебный 33 qqqqqqqqq Minne mennä qqqqqqqqq TIETOA KEVÄTKAUDEN TOIMINNASTA ERI ALUEILLA OSOITTEESSA www.hos.fi/toiminta HELSINKI Tiistaiseura kokoontuu Helsingin seurakuntasalissa Unioninkatu 39, sisäpiha, tiistaisin klo 16.00 21.1. Rukouspalvelus uuden toimintakauden alkaessa. Isä Veikko Purmonen: Kirkkojen rooli Euroopan yhdentymisessä 28.1. Toimittaja Liisa Syrjälä: Kokemuksia toimittajan työstä dokumenttiohjelmien parissa KULTTUURIKESKUS SOFIA Taidenäyttelyt Sinikka Hurskaisen taidenäyttely Salainen puutarha, 25.2.2014 saakka. Rosa Liksomin Postmoderni ekumeeninen ikonostaasi, esillä toistaiseksi. Pääaulan vitriineissä myös kirkkotaidetta ja ikoneita. Kurssit ja tapahtumat Elämän vuodenajat: talvi -kurssi, 22.–23.2.2014 Hahmo- ja taideterapeuttinen elämänhallintakurssi. Vetäjänä psykoterapeutti Tuula Ripatti. Hinta 160€. Musiikki yhteisön ja yksilön hyvinvoinnin edistäjänä -seminaari, la 8.3.2014 Puhumassa mm. musiikkiterapeutti ja -pedagogi Heini Merkkiniemi. Maksuton. Kultauskurssi, la–su 8.–9.3.2014 Sopii myös ikonimaalareille. Opettajana kultaajamestari Raimo Snellman. Kirjoituskurssi, 21.–23.3.2014 Omaa persoonallista ilmaisua tukeva kirjoituskurssi kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille. Opettajana toimittaja Mari Vainio. Hinta 105€. Lisätiedot: www.sofia.fi. Ilmoittautumiset: [email protected] tai p. 010 277 900(mieluiten sähköpostilla) ESPOO Kristus syntyy, kiittäkää – Joulukonsertti Tapiolan ortodoksisessa kirkossa (Kaupinkalliontie 2, Tapiola) su 22.12. klo 17. Esiintyjinä Pyhän Herman Alaskalaisen kirkon lapsi ja nuorisokuorot. Kuoroja johtaa Stiina Hakonen. Ohjelma 5 €. VANTAA Tikkurilan kirkon tiistaiseuran ortodoksiakerho ja raamattupiiri kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkoil- 34 ЗНАКОМСТВО С ПРАВОСЛАВИЕМ Святые Православной церкви Валаамский Народный университет 10.-12.1.2014 Культурный центр Программа Пятница 10.1. 16.00 Открытие курса Почитание святых в православной церкви Владимир Сократилин 18.00 Вечерня 20.00 Ужин Суббота 11.1. 7.00 Завтрак 6.00 Утреня и Божественная Литургия 9.00 Наиболее почитаемые общеправославные святые Владимир Сократилин 10.30 Валаамские святые о.Сергиус Коллиандер 12.00 Обед 13.00 Валаамский старец схиигумен Иоанн о.Сергиус Коллиандер 15.00 Кофе 15.30 Изображение святых на иконах Владимир Сократилин 18.00 Всенощное бдение 20.00 Ужин Воскресенье 12.1. 8.00 Завтрак 9.00 3-й час и Божественная Литургия 11.00 Обед 12.00 Сдача комнат и отъезд Лекции проводятся в Культурном центре. Стоимость курса 60,- евро включая программу, проживание и питание в указанное в программе курса время. Указанные в программе богослужения открыты для всех желающих. Подача заявок на участие на курсе до 27.12.2013 года: Valamon opisto, kurssisihteerit p. 050 324 6801, 050 339 2928 tai kurssimyynti puhelin (017) 570 1810 (ark. klo 9-16) tai sähköposti [email protected]. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Валаамский Народный университет, тел. 050 324 6801, 050 339 2928 или (017) 570 1810, (будние дни, 9-16 час.) эл.почта [email protected]. Университетоставляет за собой право на внесение изменений. Tammikuussa alkaa Helsingin Ortodoksisten Kuratoorio ry:n rahoittama erikoiskurssi Спаси Бо_! / Venäjän kieli ortodoksisuuden kautta Kurssin kuvaus: Tutustuminen ja perehtyminen venäläiseen ortodoksisuuteen, kulttuurien kohtaaminen ja kirkkoelämässä käytettävän venäjän kielen taidon kehittäminen. Kurssin päättyessä opiskelija osaa käydä lyhyitä dialogeja kirkossa venäjäksi, taitaa perusrukouksia kirkkoslaaviksi ja on perehtynyt pyhiinvaelluspaikkoihin Venäjällä. Erikoiskurssi vahvistaa kielitaitoa ja sopii erityisesti niille venäjän alkeet osaaville, jotka suunnittelevat pyhiinvaellusmatkaa Venäjälle. Kurssi on maksuton. Osallistujilta peritään tilankäyttömaksu 10 euroa. Opettaja on FM venäjän ja saksan kielten opettaja Natalia Martalog. Ilmoittautuminen kurssille ja lisätietoja opettajalta: Natalia Martalog, p. 045 270 4400/[email protected] qqqqqq q q toina Tikkurilan kirkolla Arseni-salissa ehtoopalveluksen jälkeen klo 18. Raamattu tutuksi -kerhossa tutustumme kevään aikana Luukkaan evankeliumin erityispiirteisiin. Opettajana isä Mikael Sundkvist. 8.1. Luukkaan evankeliumi: Rukoileva kirkko 22.1. Kristus lääkärinä: katumus ja sairaanvoitelu 5.2. Luukkaan evankeliumi: Köyhien ja syrjäytyneiden toivo 19.2. Valokuvia suuren paaston ja pääsiäisen vietosta (vieraana Herman Merras) ПРИХОДСКАЯ ЖИЗНЬ qqqqqq Lasten kirkkokerho järjestetään joka toinen sunnuntai klo 10, aina parittomina viikkoina. Kerhotilasta siirrytään yhdessä ohjaajan kanssa hyvissä ajoin kirkkosalin puolelle liturgiaan. Vastuuhenkilönä toimii Jenni Sundkvist. 5.1. Kristus kastetaan 19.1. Jeesus ja opetuslapset myrskyssä 2.2. Maria ja Josef tuovat Jeesus- vauvan temppeliin Venäjänkielinen keskustelupiiri Tikkurilan ort. kirkossa torstaisiin klo 18 klo 17.30 alkavan maallikkopalveluksen jälkeen. Alkuvuoden kokoontumiset: to 9.1, 16.1, 23.1, 30.1, 6.2, 13.2, 20.2. ja 27.2. Ikonimaalaus kokoontuu tiistaisin klo 17.30 - 20.30 Tikkurilan ort. kirkossa. Lisätiedustelut Liisa Holst 040 566 8481, [email protected]. ITÄ- JA KESKI-UUSIMAA Venäjänkielinen keskustelupiiri Porvoon ort. kirkossa 2 krt/kk maanantaisin. Maallikko ehtoopalvelus klo 17:30 ja keskustelupiiri klo 18. Alkuvuoden kokoontumiset: ma 13.1, 27.1, 03.2. ja 17.2. LÄNSI-UUSIMAA LOHJA, Ort. srk-keskus, Nahkurinkatu 4 Lastenkerho joka toinen ke alk. 15.1. Lisätietoa diakoni isä Ioann Avdouevski, p.040-833 9127. Seniorikerho joka toinen to klo 14 - 16, alk. 16.1. Raamattupiiri kerran kuussa. Lisätietoa Nina Hurme, p. 0500-730745. HANKO, Ort. kirkko, Täktomintie Torstaikerho klo 18 - 19.30 kerran kuussa. Lisätietoa Mari Backman. NUMMELA, Ort. rukoushuone, Naaranpajuntie 7 Ikonikerho maanantaisin klo 10 - 13. Lisätietoa Ritva Tarima, p. 0400-719 563 Seurakuntailta joka toinen pe klo 18 - 19.30, alk. 17.1. KARKKILA, Evl. srk-talo, Huhdintie 9 Seurakuntailta joka toinen pe klo 18 - 19.30, alk. 24.1. Внимание: В кружках рождественские каникулы от 16 декабря до 6 января. Весенний период начинается 7 января 2014 г. Христос рождается, славите! 16 февраля однодневный семинар на тему «Великий пост». В 10 ч. Литургия в свято-Троицкой церкви. После Литургии обед и семинарий в приходском зале Хельсинкского православного прихода (адрес: Unioninkatu 39 Helsinki, вход со двора). На семинарии преподаёт епископ Арсений. Семинар бесплатный. ПРАВОСЛАВНЫЕ РАДИОПРОГРАММЫ Радио Спутник Хельсинки 106,9 ФМ, Порво 88,4 ФМ ТВОРИ ДОБРО. Радиопрограмма хельсинского православного прихода. Ведущий: отец Александр. Суббота в 8.50 ч. Воскресенье в 12.50 ч. ГОЛОСА ДРУЗЕЙ. Радиопрограмма друзей хельсинского прихода. Ведущая Людмила Устинова. Воскресенье в 8.50 ч. ЦЕРКОВЬ В СОЦИАЛЬНОЙ СЕТИ • Страницы Хельсинского православного прихода вы найдёте «ВКонтакте». • Церковная страница «Pravolsavie.fi» в «Facebook» • Страница СвятоТроицкой церкви в «Facebook» ХЕЛЬСИНКИ • В церковной библиотеке (Liisankatu 29 A, 2 этаж) собирается раз в месяц литературный кружок. Дополнительная информация: Кристина Контканен, тел. 0207 220 642. СВЯТО-ТРОИЦКАЯ ЦЕРКОВЬ Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел. 0207 220 649 • Русско-язычный священник прихода, отец Андрей Сычёв дежурит в сторожке (здание возле Свято-Троицкой церкви, адрес: Unioninkatu 31), по вторникам с 9 до 14 ч. (за исключением церковных и государственных праздников). • Начальная группа православного песнопения для взрослых и детей старшего возраста по пятницам с 16 до 19 ч. Рук. Виктория Меерсон, тел. 040 728 6465 • По средам, после акафиста, православная разговорная группа в Сторожке. Беседы ведёт отец Андрей Сычёв). Каждый раз - новая тема. КРУЖКИ ДЛЯ ДЕТЕЙ • Воскресный детский кружок во время Литургии с 10 до 12.30 ч. Совместное участие на Евхаристии. (Свято-Троицкая церковь,Unioninkatu 31, Helsinki). ПРИХОДСКОЙ ЦЕНТР В МЕЛЛУНМЯКИ Korvatunturintie 2, тел.0207 220 672 • Интернациональный разговорный кружок «Casa» для всех, кто желает быстро овладеть разговорной финской речью. Общение ведёт Ливиу Юлиус Петриля. По четвергам четных недель, с 13 часов. • Русскоязычный женский кружок - Жизнетворчество собирается по пятницам чётных недель в приходском центре в Меллунмяки с 16.30 до 19.00. ВАНТАА Церковь Вознесения Христова Läntinen Valkoisenlähteentie 48, Tikkurila тел. 0207 220 653 • Русскоязычная группа: Группа собирается два раза в месяц, каждый второй вторник месяца (по нечетным неделям) в православном храме в Тиккурила. Знакомимся с катехизаторским курсом Хельсинкского православного прихода. Начало в 18:00 ч. Ведущий группы Алекси Савелиев. Дополнительная информация в «Facebook» и «ВКонтакте». • Церковь Тиккурила обслуживает прихожан в социальной сети ”ВКонтакте”. • Программа для детей во время воскресного богослужения. Воспитатели занимаются с детьми с 10 - 12 ч. • Семейный кружок собирается каждый второй четверг месяца с 11 до 13. В рамках работы кружка можно встретиться с работником отдела служения милосердия. • Хор при Вознесенском храме в Тиккурила: Репетиции по четвергам с 18 20. Приглашаем новых певцов. Руководитель хора Хелена, телефон 0207 220 656 (на финском и русском языках) ПОРВОО Церковь Преображения Господня Vanha Helsingintie 2, Tattarinmalmi •Русскоязычная группа собирается в православном храме города Порвоо два раза в месяц по понедельникам. Тема: Знакомство с текстом Божественной Литургии на финском, русском и церковно-славянском языках. Группа открыта для всех, кто хочет общаться на тему православия на русском языке. Вечерня мирянским чином в 17:30 ч. и беседа на русском языке в 18 ч. Расписание: ПН 13.1, 27.1, 3.2. и 17.02. Ведущий группы: Алекси Савельев, тел. 045 157 22 65 В группе храма Преображения Господня г. Порвоо в Вконтакте •Детский кружок, по субботам, с 10.00 до 12.00. С собой - тапочки и бутерброд. В кружке говорят и по-русски и по-фински. ЭСПОО • Международный центр встреч Трапеза Адрес: Filoksenia ry, Международный центр встреч Трапеза, Kotikyläntie 5, Espoo. Открытый зал международного центра встреч Трапеза открыт пн-пт в 10 - 15 ч. Обслуживание и советы для иммигрантов по договору во время открытия офиса центра (пн - чт в 9 -15 ч.). Дополнительная информация: [email protected], www.trapesa.com и по тел. 09-4122045, 045-897 3232. 35 Kovia sanoja Venäjältä Me suomalaiset ja erityisesti me ortodoksit olemme kiinnostuneita siitä, mitä itäisessä naapurimaassamme tapahtuu. Mutta mitä oikeastaan tiedämme Venäjästä, sen kulttuurista, historiasta, uskonnosta? Suomalaisten ortodoksien arvelisi olevan asiantuntijoita. On kuitenkin ilmeistä, että näin ei aina ole. Suhteemme Venäjään ja sen ortodoksiseen kirkkoon on hyvin kaksinainen. Toisaalta on niitä, jotka potevat sairaalloista ”ryssävihaa”, toisaalta on niitä, jotka ihannoivat sokeasti niin tsaarin aikaista ”Pyhää Venäjää” kuin myös tämän hetkistä venäläistä oikeauskoisuutta. V iitisen vuotta sitten ilmestyi OPL:n julkaisemana El si Takalan englannista kääntämä teos Kuvaus venäläi sestä maalaispapistosta eli seurakuntapapin selonteko 1800-luvulta. Kirjan kirjoittaja oli isä I. S. Beljustin. Englan niksi kirjan on toimittanut ja johdannon laatinut Gregory L. Freeze. Teos oli alkujaan tarkoitettu viranomaisille, mutta se jul kaistiin maan rajojen ulkopuolella vastoin tekijän tarkoitus ta. Kriittisyytensä vuoksi se oli vähällä aiheuttaa kirjoittajal leen elinikäisen vankeuden jossain syrjäisessä luostarissa. Vain maallisen vallan - ilmeisesti itse keisarin- väliintulo pelasti isä Beljustinin kirkollisen esivallan kostolta. Selostuksensa alussa isä Beljustin toteaa teoksestaan: ”Ilman pientäkään epäröintiä kerron totuuden ja vain totuuden. Vaatikoon Herra minut tuomiopäivänä tilille, jos uskallan sanoa yhdenkin valheellisen sanan.” Kyläpapiston surkean elämän kuvaus alkaa jo opiskelun kurjuuden kerronnalla: raakuus, mielivalta ja tur meltuneisuus oli käsittämätöntä. Latinankielinen opetus ei tie tenkään antanut kirkon työhön tarvittavia valmiuksia. Akatee 36 miset opinnot olivat myös äärettömän turhauttavia. Seminaari laisista hän antaa vähemmän mairittelevan kuvan: ”Äänellään, käytöksellään ja eleillään hän antaa ymmärtää, että kyseessä ei ole kuka tahansa, ei mikään tavallinen ihminen - tässä on joku, joka on valmistunut seminaarista. Niin, seminaarin ansiot on tunnustettava: joskin se kylvää ja ravitsee tuskin mitään, mikä ihmisessä on hyvää ja arvokasta, sillä on uskomaton kyky kehittää kaikkea sitä, mikä ihmisessä on huonoa. Vaatimaton seminaarilainen on harvoin nähty ilmiö.” Papin arkielämä oli karua; uurastusta ja köyhyyttä – suora naista kurjuutta. Hän oli toisaalta riippuvainen talonpojista, toisaalta tilanherrojen suosiosta, kaupungissa taas varakkaista kauppiaista. Slavofiilikirjoittaja ei anna kovinkaan myönteistä kuvaa kansasta:” Tuhannesta miehestä korkeintaan kaksi tai kolme tuntee kymmenen käskyä: naisista ei tässä yhteydessä kannata edes puhua, ja tämä on ortodoksinen Venäjä! Mikä sääli ja häpeä!... Kahdella kolmasosalla kansasta ei ole pienintäkään käsitystä uskosta.Ortodoksisella kansallamme, ja sanon tämän ilman pienintäkään liioittelua, ei ole vähäisintäkään käsitystä mistään hengellisestä.” Tästä oikeauskoisesta kansasta pappi oli kuitenkin taloudel lisesti riippuvainen. Maata viljelevänä hän tarvitsi talonpojilta apua peltotöihin ja joutui turvautumaan heihin. Lisäksi suuri osa hänen tuloistaan perustui ns. toimitusmaksuihin, joita köy hät talonpojat hyvin vastenmielisesti suorittivat. Tämä aiheut ti jatkuvaa ristiriitaa papin ja seurakunnan välisiin suhteisiin. Hän luonnehtii tilanherroja seuraavasti: ”Henkisen tyhjyyden lisäksi kiinnittäkää huomiota siihen, mitä mieltä hän on maaorjista ja miten hän kohtelee heitä – kuin työhevosia, joita kohtaan hän on täydellisen välinpitämätön. Hän pitää vinttikoiraansa verrattomasti korkeampana ja tärkeämpänä kuin yhtäkään talonpoikaa... talonpoikien suhteen hänellä on vain yksi huoli: puristaa heistä hikeä, verta ja kaikki heidän voimansa...” ”On yksi ainoa asia, jota aatelisväki ei anna papille anteeksi: sitä, että hän uskaltaa olla todellinen pappi”. Aatelisherrojen painostuksesta pappi joutui usein eettises ti arveluttaviin tilanteisiin: vihkimään epäkanonisia avioliitto ja, hautaamaan kuoliaaksi ruoskittuja talonpoikia ilman edel tävää kuolinsyyn tutkintaa, sietämään tilanherran naissuhteita jne. Työn ja köyhyyden takia kirkonmiehillä ei ollut mahdolli Vaikka monet teoksessa käsitellyt ongelmat eivät ole ajankohtaisia meidän oloissamme, se herättää kuitenkin kysymyksiä oman kirkkomme tilanteesta tämän päivän Suomessa. suuksia ja energiaa kehittää itseään. Kuristavan puutteen kes kellä hän joutui oman, usein monilapsisen perheensä ohella huolehtimaan myös ikääntyneen edeltäjänsä, appiukkonsa tai isänsä toimeentulosta. Tämä aiheutti lukuisia perheongelmia. Mitä siis jäi jäljelle? Votkapullo! Turhautuneisuudessaan monet papit turvautuivat alkoholiin ja sen myötä syntyi lisäongelmia. Isä Beljustin kuvailee myös ortodoksisen yhteiskunnan ja papiston suhtautumista skismaattikoihin eli vanhauskoisiin ja toteaa, että sekä pappien elämäntapa että tämän oikeauskoisen yhteiskunnan asenne heihin on sellainen, että ”skismaatikolla, kuten juutalaisellakaan, ei nykyoloissa ole mitään halua liittyä kirkkoon.” Pappi ei voinut vaikeuksissaan saada mitään apua kirkollisil ta esimiehiltään, ei piispoilta tai heidän hoveistaan, ei piirin valvojilta eikä konsistoriolta. Isä Beljustin antaa varsin lohdut toman kuvan kirkollisesta byrokratiasta, korruptiosta, täydel lisestä piittaamattomuudesta koskien papiston ja seurakunnan ongelmia. Hän arvostelee myös kovin sanoin ”askeetteja”, jotka sipsuttelevat yli sata ruplaa maksavissa viitoissaan, herkuttele vat rikkaiden pidoissa ja majoittavat keljoissaan epämääräisiä ”veljentyttäriä”. Papiston äärimmäisen ahdingon poistamiseksi hän suosittelee mallia luterilaisesta kirkosta, jossa papeilla on virka-asunto ja kiinteä palkka. Tämä varmasti olisi korjannut epäkohtia, mutta hän ei näytä huomaavan, että sekä Baltian että Suomen suurruhtinaskunnan luterilainen papisto oli vallasvä keä, joka ei missään suhteessa ollut yhteiskunnallisesti verrat tavissa venäläisiin maalaispappeihin. Isä Beljustin oli monessa mielessä asenteiltaan hyvin uudis tusmielinen. Hän piti kansanopetusta äärimmäisen tärkeänä ja esim. oman työnsä ohella opetti korvauksetta maalaislapsia lu kemaan. Hän vaati koulutusta pappisperheiden tyttärille. Hän vihasi maaorjuutta. Hän tähdensi kirkon hallinnon, seurakun taelämän ja uskonnollisen kasvatuksen uudistuksen välttämät tömyyttä. Hän edellytti myös saarnan, jumalanpalveluskielen, kirkko musiikin ja liturgisen käytännön reformia. Kirjassaan isä Bel justin ei lukuun ottamatta muutamaa viittausta Raamattuun ja kanoniseen käytäntöön perustele mielipiteitään teologisesti, vaan moraalisin ja pastoraalisin argumentein. Syvästi petty neenä kirkon johtoon hän toivoi uudistuksen alkavan maallis ten vallanpitäjien taholta. On merkillistä, että niin viisas mies on siinä määrin naiivi, ettei huomaa historian osoittavan, että maallisen vallan kirkollisten uudistusten motiivina ei niinkään ole pyrkimys kristillisen uskon turvaamiseen, vaan yksinomaan oman aseman pönkittämiseen. Hän aliarvioi myös Venäjän kir kon sisäistä uudistusvoimaa, sillä tosiasiallisesti kirkko oli vuo den 1917 yleisvenäläistä synodia varten laatinut merkittävän uu distusohjelman, jonka toteutumisen esti vallankumous. Mielen kiintoista on, että osa näistä uudistuksista toteutettiin Suomen ortodoksisessa kirkossa sen tultua autonomiseksi. Kuvaus venäläisestä maalaispapistosta on mielenkiintoi nen ja ajatuksia herättävä kirja. Se auttaa ymmärtämään naa purimaan kirkon lähihistoriaa ja nykytilannetta. Vaikka mo net teoksessa käsitellyt ongelmat eivät ole ajankohtaisia meidän oloissamme, se herättää kuitenkin kysymyksiä oman kirkkom me tilanteesta tämän päivän Suomessa. Minkälaista on uskon nollinen kasvatus? Kuinka hyvin tavallinen ortodoksi on sisäis tänyt oman uskonsa? Missä määrin olemme riippuvaisia ylei sestä mielipiteestä, mediasta, vallanpitäjistä? Missä määrin on tarpeellista maallisen vallan puuttuminen kirkon sisäisiin ky symyksiin? Meillä ei ole tsaarinaikaista erillistä pappissäätyä, mutta onko vaara, että papisto on ”keskiluokkaistunut” ja on vuorisaarnan sijasta omaksunut sen mukaisen arvomaailman. Kuinka hyvin piispat ja papisto tuntevat kaittaviensa elämän karut tosiasiat ja ongelmat? Onko kirjassa mainittu venäläisen papiston alkoholiongelmaisuus meille tuiki tuntematonta? Kas vattaako seminaari ja yliopisto seurakuntatyöhön pystyviä pai menia? Toisin kuin vanhalla Venäjällä meillä on uskonnonva paus, mutta mikä on meidän suhtautumisemme toisuskoisiin – esim. maahan muuttaneisiin muslimeihin? Onko papiston ja aktiiviseurakuntalaisten elämäntapa sellainen, että se todistai si ortodoksisesta uskostamme? Mehän sanomme niin kevyes ti ”ortodoksia on elämää”. Onko meissä isä Beljustinin kaltaista siviilirohkeutta? ISÄ TIMO LEHMUSKOSKI 37 Katja Lappalainen ja igumenia Stefanida Luterilainen kulttuurintutkija lumoutui Komin-matkallaan Kyltovon ränsistyneestä naisluostarista. Kovan kohtalon kauneus M aa hohti ensilumen valkoisuut ta, kun uskontotieteilijä ja kult tuurientutkija Katja Lappalai nen astui viime vuoden lokakuussa Hel singin rautatieasemalta Tolstoi-junaan päämääränään Komin tasavalta Venäjällä. Komi – luonnonvaroiltaan rikas ta savalta – sijaitsee Euroopan koillisosas sa Uralvuorten länsipuolella. Se on maaalaltaan hieman Saksaa suurempi. Lappalaisen mukaan pitkälti toista vuo rokautta kestänyt junamatka ei tuntunut pitkältä. Aika kului katsellessa ohi vilah televia mielenkiintoisia maisemia. Juna oli myös tunnelmallinen ja tyylikäs van hanaikaisine kalusteineen. Samovaareis ta sai kuumaa vettä ja vaunussa jollain oli aina teetä mukana. Tunnelma oli leppoisa. - Katselin ikkunasta vanhoja, puusta rakennettuja taloja matkan varrella. Junan pysähtyessä asemilla, valokuvasin ja jutte lin paikallisten ihmisten kanssa. Keskus 38 telut olivat oleellinen osa matkasuunnitel maani. Yksin Katja ei kuitenkaan uskaltautu nut reissulleen. Hän kuului projektiryh mään, jonka kokenein Venäjän kävijä oli Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tie topalvelusihteeri Mikko Hyötyniemi. Kut sun matkaseurueelle oli lähettänyt Komin kansalliskirjaston kansainvälisen osaston johtaja Leonora Davidova. - Teimme retkiä läheisiin kyliin, ku ten Kortkerokseen. Paikalliset ihmiset olivat todella ystävällisiä, kaikkialla lai tettiin pöytään parasta. Söimme erilaisia piirakoita, borssikeittoa ja monia muita kin perinteisiä ruokalajeja. Ruokatraditi oon tutustuminen on kulttuurintutkijalle oleellisen tärkeä osa matkaa, Lappalainen mainitsee. Kylien talot, vaikkakin ajan hammas oli jo päässyt niitä puraisemaan, olivat erityi sen kauniita. - Taloissa oli koristeluja ja kaiverruk sia, jotka olivat hyvin taidokkaita. Ta lot oli maalattu värikkäiksi: oli keltaista, mintunväristä, sinistä ja vihreää taloa. Ne olivat kuin karkkirakennuksia, Lap palainen kertoo. Stalinin tuhotyö Matkalle lähtiessään uskontotieteilijä ei aavistanut, että hän pääsee myös harvi naislaatuiselle vierailulle Kyltovon kylän naisluostariin, joka sijaitsee vajaan kah den tunnin ajomatkan päästä pääkaupun gista. - Tie luostariin oli huonokuntoinen ja siinä oli isoja kuoppia. Pelkäsin, koska näin jo heti Komiin tullessani kaksi au tokolaria. Lopulta matkan vaivat palkittiin, ja auto saapui luostarin piha-alueelle, jossa juosta jolkotteli ainakin kymmenen eri näköistä ja -väristä koiraa. Luostarin kirkon kunnostuksen yhteydessä tehdään myös arkeologista työtä. Luostarin yhteystiedot: e-mail: [email protected] + (8212) 312-837, 79-78-96 http://www.kyltovo.ru/ - Olin hieman yllättynyt koirien pal joudesta. Niitä kohdeltiin hyvin. Luosta rissa oli myös muita eläimiä, jotka ovat tärkeitä omavaraisuuteen perustuvassa taloudessa, Lappalainen kertoo. Perillä tutkija ohjattiin sisälle luosta rin kirkkoon. Koko luostarialue oli huo nossa kunnossa. Toinen maailmansota ja Stalin olivat koituneet sen kohtaloksi. Stalinin vainoissa surmattiin nunnia. Osa luostarin sisarista pääsi pakenemaan metsiin, joissa he piilottelivat mukaan saamiensa kallisarvoisten ikonien kans sa, Lappalainen tietää kertoa. - Luostarin äiti igumenia Stefanida oli erittäin lämminsydäminen, yksi vaikut tavimmista ihmisistä, jonka olen koh dannut. Hän kertoi minulle kauan luos tarin vaiheista, historiasta ja esitteli luostarialuetta. Luostarin traagisimpia vaiheita oli, kun se muutettiin sota-aikana naisvan kilaksi. Siellä moni vanki koki matkan sa pään. Naisvankila sinetöi myös luos tarin tuhon. - Monet vangeista ammuttiin luosta rialuetta kiertänyttä muuria vasten. Kun naisvankilaa ei enää tarvittu, koko luos tari ja sen alue poltettiin jälkien peittele miseksi. Muuristakin jäi jäljelle vain pie nen pieni osa, Lappalainen kertoo. Ikonien kauneus Apuväkeä kaivataan Stefanidan opastuksella Katja pääsi tu tustumaan myös luostarin kirkkoon ja siellä oleviin ikoneihin. - En voinut kuin hämmästellä ikoni en kauneutta. Minut valtasi syvä liikutus ja kyyneleeni alkoivat valua. Tulkkini oli hieman hämmentynyt, mutta Stefanidaa liikuttumiseni ei tuntunut ihmetyttävän. Hän vastasi tyynesti kysymyksiini ja oli kärsivällinen. Luostarissa käyntinsä aikana uskon totieteilijä Lappalainen oppi ymmärtä mään, kuinka tärkeä henkisen estetiikan merkitys on uskovalle. Ikoneihin liittyy pitkä visuaalinen perinne, joka on oleel linen osa ortodoksien hengellistä elämää. - Luterilaisuuteen liittyvä uskonnol listen kuvien vierastaminen on johtanut esteettisen tradition harmilliseen kat keamiseen, Lappalainen arvioi. - Ikonit ovat niin vaikuttavia, että en lainkaan ihmettele kuvien arvostusta. Ne olivat hyvin erityisiä luostarin yhteisön jäsenille. Pyhät kuvat muistuttavat tär keistä hengellisistä päämääristä ja toi mivat uskovaisia yhdistävänä symbolina, Lappalainen summaa. Hän tutkii uskon totieteellisestä näkökulmasta nimen omaan kuvia ja niiden vaikutusta kult tuuriimme. Jonkin aikaa sitten Kyltovon luostarissa on aloitettu jälleenrakennustyöt ja ikoni en restaurointi igumenia Stefanidan joh dolla. Toivo on herännyt, mutta urakka on suuri. Luostarin äidillä on jo ikää. - Luostarin johtajan Stefanidan lisäk si siellä työskentelee muutama nunna ja kahdeksisen aputyöntekijää. Lisäksi mu kana on vapaaehtoisväkeä, lisää kuitenkin kaivattaisiin kipeästi. Kaikki, mistäpäin maailman kolkkaa hyvänsä, ovat terve tulleita apulaisiksi, tätä Stefanida oikein painotti minulle, Lappalainen kertoo. - Luostarin kyljessä on myös kylä, jo ka on surkeassa kunnossa. Kylässä on ai noastaan yksi maatuva autonromu, jon ka kyläläiset toivovat saavansa kuntoon. Monta asiaa pitäisi korjata, ja tähän myös kyläläiset kaipaavat apua. Luostari ottaa vastaan myös lahjoi tuksia ja lahjoittaja saa nimensä uudel leen kohoavaan luostaria ympäröivään muuriin. - Muurista on tarkoitus tehdä myös muistomerkki luostaria, kylää ja nais vankeja kohdanneesta tuhosta, Lappa lainen toteaa.- Historiaa ei tule unohtaa. TEKSTI TARJA LAPPALAINEN KUVAT KATJA LAPPALAINEN 39 Ihmiseltä – ihmiselle Jeesuksen sanat ”…Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa…” (Matt 25:36) ovat ohjanneet Päivi Virtasen, 86, elämää ratkaisevalla tavalla. – Se on ollut minulle kutsu auttaa niitä, jotka ovat sairaita ja yksinäisiä. Se on minun rikas elämäntyöni, armolahja, jos niin sopii sanoa. 40 V uonna 1948 Päivi Virtanen opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa. Hän oli ihastunut opiskelukaveriinsa Kimmoon. Eräänä iltana he istuivat puistonpenkillä, ja Kimmo kertoi, kuinka hänen mielestään papin oli parempi olla menemättä naimisiin. Päivi sanoi: ”Antakoon Jumala meille merkin, mitä meidän pitää tehdä.” Kohta heitä kohti käveli humalainen nainen. Tuo nainen tuli heidän luokseen, otti heitä molempia kädestä ja liitti kädet yhteen. Tästä tapahtumasta seurasi yli 60 vuotta yhdessä koettua elämää ja viisi yhteistä lasta. Ja paljon, paljon työtä vähäosaisten hyväksi. Kimmosta tuli pappi, Päivin teologian opinnot jäivät kesken. – Se on tuonut vapautta. Kun ei ole tutkintoa, voi tehdä ja sanoa, mitä haluaa. Olen mielelläni tällainen anarkisti, Päivi hymyilee. Päivi Virtanen löysi oman paikkansa sieltä, missä muita ihmisiä on liian vä- hän. Hän teki sekä vapaaehtoisena että luterilaisen seurakunnan palkkaamana laitosapulaisena töitä neljännesvuosisadan ajan erilaisissa laitoksissa pitkäaikaissairaiden, kuolevien, vanhusten ja muiden kivusta ja yksinäisyydestä kärsivien ihmisten luona. Myös kaatopaikan miehet tulivat hänen ystävikseen. Kohtaamisistaan hän on pitänyt päiväkirjaa. Niiden pohjalta on syntynyt 1. kantaaottavia kirjoituksia hädässä ja yksinäisyydessä elävien puolesta muun muassa lehtien yleisöosastoille. Viime kesänä hän kirjoitti paikalliseen lehteen Sipoon terveyskeskuksessa olevien vanhusten asemasta. – Toivon, että jaksan jatkaa kirjoittamista edelleen. VASTAUS KUTSUUN Auttamiskipinä syttyi, kun Päivin naapuri Hilda joutui 1960-luvun lopulla sairasosastolle. Eräänä päivänä Päivi oli katsomassa Hildaa. Huoneessa makasi ”Kokemus toisten auttajana on helpottanut käsittelemään omia suruja. Ihmiset, jotka minulle on annettu, ovat tuoneet elämän rikkauden.” sairaana myös kaksi muuta ihmistä. Toinen heistä, Ida nimeltään, sanoi Päiville: ”Lue minullekin, niin minä maksan sinulle.” – Hätkähdin ja järkytyin. 60-luvun Suomessa oli niin köyhä ihminen, että hänen täytyi kerjätä saadakseen joku lukemaan itselleen. Ymmärsin hänen tarkoittavan sanoillaan: ”Tule minunkin luokseni, ole minua lähellä, juttele minunkin kanssani.” Tämä Idan hätkähdyttävä kutsu oli kutsu minulle työhön osattomien laitosvanhusten, pitkäaikaissairaiden pariin. Juuri pitkäaikaissairaaloista löytyivät yksinäisimmät ja unohdetuimmat ihmiset, joita kukaan ei käy katsomassa. He eivät olleet osattomia hoidosta, puhtaudesta tai ruuasta, vaan ihmisarvosta. Vanhusta ei ainakaan tuolloin osattu arvostaa itsenäisenä ajattelemiseen, tuntemiseen ja osallistumiseen kykeneväisenä ihmisenä. Tulee mieleen paketti. Siltä ei tarvitse kysyä. Ei paketti tunne eikä halua. Se on esine. Kun Päivi Virtanen jäi eläkkeelle 1990-luvun alussa, seurakunta ei halunnut hänen työlleen jatkajaa. Siitä syntyi auttajalle kriisi, jonka yli oli vaikea päästä. Siihen kohtaan löytyi ortodoksinen kirkko. Eräänä sunnuntaina Päivi katseli tv:stä ortodoksista jumalanpalvelusta. Hänelle tuli voimakas tunne siitä, että tämä pitää kokea. He yrittivät miehen kanssa heti seuraavana sunnuntaina Järvenpään kirkkoon, mutta siellä oli poikkeuksellisesti lappu luukulla. Seuraavana sunnuntaina he suuntasivat Uspenskin katedraaliin. Ovet olivat auki, samoin sitä seuraavana sunnuntaina Järvenpäässä… ”Menin sisälle, riisuin takkini ja kävin taloksi. Kun kuljin ja pysähdyin ikonien edessä, tuli voimakas tunne: Olen tullut kotiin,” Päivi kertoo nunna Kristodulin toimittamassa kirjassa Kuinka minusta tuli ortodoksi. Ensi helmikuussa tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Päivi Virtanen liitettiin ortodoksiseen kirkkoon. – Olin nyt ortodoksi. Sain osallistua yhteiseen ehtoolliseen: ”Jumalan palvelija, Päivi, tulee osalliseksi…” Sitä olin janonnut. Kirjoitin viidelle lapselleni kirjeen, jossa pyysin anteeksi sitä, että rikoin heidän kanssaan ehtoollisyhteyden. TERVEIDEN EHDOILLA Ortodoksiksi tultuaan Päivi jatkoi vähäosaisten ihmisten luona käymistä. Myös oman miehen kunto alkoi vähitellen iän myötä heiketä. Päivin paikka oli nyt oman miehen rinnalla. – Vaikka mieheni oli luterilainen pappi, kävimme usein yhdessä ortodoksisen kirkon palveluksissa. Koska liikkuminen ja seisominen olivat hänelle hyvin vaikeita, kuljetin miestäni varten muovista puutarhatuolia kirkkoreissuilla. Jos seurakunnalla on varaa kaikenlaisiin muihinkin hankintoihin, luulisi olevan mahdollista ostaa vammaistuoleja ihmisillä, jotka eivät pysty istumaan tavallisilla tuoleilla, Päivi harmittelee. Päivi ihmettelee sitä, että kirkoissa vanhusten ja sairaiden erityistarpeita ei riittävästi huomioida. – Terveille seurakunnan jäsenille, niille jotka kävelevät terveillä jaloilla ja ajavat autoa terveillä käsillään, jumalanpalvelus on tärkeä jokaviikkoinen tapahtuma. Siitä huolehditaan tarkasti. Mutta miksi jumalanpalvelus ei olekaan enää tärkeä ihmiselle silloin, kun hän tulee sairaaksi ja vanhaksi ja joutuu sairaalaan! – Itselläni ei ole hätää. Olen 86-vuotias, kutakuinkin terve, minulla on oma koti, kissa, linnut ja oravat, kahvia ja leipää sekä häkellyttävän kaunista luontoa ympärillä. Mitä ihminen voisi enempää toivoa! Asun täällä syrjässä parinkymmenen kilometrin päässä lähimmästä kirkosta, mutta koska minulla on oma auto, Silmät Koputan hiljaa huoneen ovelle, astun sisälle varovasti. Ei kukaan vastaa. Huoneessa on kolme vuodetta. Kaikki vuoteissa olijat ovat vaiti. Lähestyn petiäsi, joka on ollut kotisi jo monta pitkää kuukautta. Ja jokaisessa kuukaudessa on monta pitkää päivää ja 30 vielä pidempää yötä. 1. Aika ei kuitenkaan täällä merkitse enää mitään. Se on pysähtynyt, ei ole kiirettä, viisarit eivät enää mittaa aikaa. Täällä on tärkeää vain letku. Se on elämän mittari, jolla elämää pidetään yllä. Pysähdyn vuoteesi viereen. Makaat aivan liikkumatta. Sanon hiljaa nimesi ja että minä tässä olen. Silitän laihoja kasvojasi. Sinun silmäsi heräävät ja aukeavat. Ne katsovat minua niin ymmärtävästi, niin lämpimästi. Samalla tavalla minua eivät ole kenenkään toisen silmät katsoneet. Sinä et voi puhua etkä liikuttaa jäseniäsi, sinä olet vain hiljaa. Ja siitä hiljaisuudesta niin kuin pimeästä yöstä katsovat nuo sinun silmäsi puhuen kaikki ja valaisten kaikki. Silmiesi sanaton kieli soi hiljaa ja lämpimästi. Katson, kuuntelen ja ymmärrän. – Kiitos Hilja. Päivi Virtasen päiväkirjamerkinnöistä 1970-luvulta 41 kirkossa käyminen ei ole minkäänlainen ongelma. – Ajattelen usein niitä, joilla ei ole omaa autoa. Tällaisista paikoista kirkkoon ei pääse millään ilman sitä. Mikä avuksi, sitä pitäisi miettiä. KOVIA MENETYKSIÄ Päivi asuu yksin pienessä, vanhassa talossa Sipoon kauniissa maalaismaisemassa. Kimmo-miehen kuolemasta on pian kaksi vuotta. Pihapiirissä on mökki, jossa mies teki kirjoitustöitään. Sisällä näyttää siltä, kuin asukas olisi vain lähtenyt happihypylle ja palaisi kohta takaisin jatkamaan hommiaan. Keskeneräiset työt lepäävät pöydällä. – Yritin auttaa hänet sänkyyn, johon hän ei koskaan päässyt. Autuas, yllättynyt hymy nousi hänen kasvoilleen, ja katse kääntyi johonkin, mitä minä en nähnyt. Viimeiset sanat olivat: ”Kiitos. Ilman sinua en olisi selvinnyt”, Päivi muistelee viimeisiä hetkiään elävän miehensä rinnalla. – Lauman johtaja lähti pois, ja minä ulvoin kuin susi metsissä ja pelloilla, Päivi kuvaa suruaan. Miehen kuolema oli luonnollinen vanhan ihmisen hyvä lähtö. Sitä ei ollut 47-vuotiaan Terhi-tyttären kuolema kahdeksan vuotta sitten. – Tytär oli käyttänyt usean vuoden ajan huumeita. Viimeiset puoli vuotta hän asui narsistisen miesystävänsä kanssa meidän saunakammarissa, Päivi kertoo. Eräänä päivänä koiraa ulkoiluttamassa ollut äiti löysi oman lapsensa hirttäytyneenä kuusen oksaan. Päivin Kimmo-miehellä oli pihan reunalla mökki, jossa hän teki kirjoitustöitä. Työpöytä on edelleen miehen viimeisen työtuokion jäljiltä. 42 42 – Terhi tiesi, mitä hyvä elämä on ja oli myös sellaista elänyt. Nyt elämä oli puristunut kahden orjuuden väliin. Jäljellä oli vain omaehtoinen kuolema. Sanon sitä eutanasiaksi. Mitään apua ei ollut saatavissa. Päivi Virtanen on kiitollinen kaikille niille ihmisille, jotka osoittivat myötätuntoa ja lohdutusta. Hän kiittää myös isä esipaimenta tuesta ja rohkaisusta. – Kokemus toisten auttajana on helpottanut käsittelemään omia suruja. Ihmiset, jotka minulle on annettu, ovat tuoneet elämän rikkauden. Ilman heitä en olisi tämmöinen ihminen. HUKKAANHEITETTYÄ VIISAUTTA Päivi on murheissaan sävystä, jolla vanhuksista nykyään puhutaan. He ovat liian usein esillä vain siinä yhteydessä, kun lasketaan kuluja, joita heidän ylläpitonsa yhteiskunnalle aiheuttaa. Kukaan ei tunnu puhuvan siitä, että vanhusten hylkääminen yksinäisyyteen on yhteiskunnan resurssien haaskausta. Pitkä elämä tuo tietoa ja ymmärrystä, mitä nuorilla ei ole. Iäkkäiltä ei kysytä, vaikka heillä olisi usein erityisen paljon viisautta vastata. – Olen tietysti eläkkeellä, mutta en pidä siitä, että minusta puhutaan eläkeläisenä. Se on yhteiskunnan asettama määritelmä. Me kaikki olemme vain ihmisiä. Ihminen ei lopeta olemasta oma persoonansa, vaikka tulisikin vanhaksi ja sairaaksi. Päivi haluaa edelleen puhua samoista asioista kuin nuorempanakin. – Yhteiskunnassa on valtavasti monenlaista yltäkylläisyyttä, mutta meillä on puute toinen toisistamme. Kirkon pitäisi olla paljon laajemmin mukana ihmisten elämässä. Me jotka käymme kirkossa, olemme yhteydessä toisiimme, mutta entäs ne, jotka ovat tämän sisäpiirin ulkopuolella? Miten kirkko heidät tavoittaa? ”Yhteiskunnassa on valtavasti monenlaista yltäkylläisyyttä, mutta meillä on puute toinen toisistamme.” Päivi Virtasen elämään iloa ja eloa tuovat neljä lasta ja 13 lastenlasta. Onpa joukkoon tullut jo neljä lastenlastenlastakin. Hän on iloinen siitä, että jälkipolven elämä on järjestyksessä. Ystäviin hän pitää yhteyttä lähes päivittäin puhelimella. – Meillä on puhelinryhmä, johon kuuluu muutama ihminen. Olemme nimenneet itsemme Vähäväkisiksi. Soittelemme useita kertoja viikossa ja muun mu- assa luemme ehtooveisun yhdessä puhelimessa. Joulussa Päivi Virtanen vierastaa sen kaupallisuutta. Mieleenpainuvimman joulun hän vietti joskus Biafran nälkävuosina 1960-luvun lopulla. Hän oli kutsunut ”kaatiksen miehet” kotiinsa joulunviettoon. TEKSTI JA KUVAT TIINA MAKKONEN Äidin muistoissa Terhi-tytär oli iloinen ja eläväinen lapsi. 43 qqqqqqqqq Diakonia qqqqqqqqq Diakoniatoimiston päivystysajat Puhelinpäivystys ma, ti, to ja pe klo 9-12 p. 09-58459633 Henkilökohtaiset tapaamiset sovitaan ensi sijaisesti oman alueen työntekijän kanssa. Sähköposti [email protected] Kaikilla työntekijöillä on oma sähköpostiosoite muotoa: [email protected] Diakoniatyöstä vastaava pappi isä Teo Merras 040 540 3200 TIIMIESIMIES Ylidiakoni Juha Lampinen 040 527 9580 Diakoniatyöntekijät Helsinki Ilona Lehmus p. 040 357 3981 Kari Hartikka p. 040 703 4616 Itä (Vantaa ja Itä-Uusimaa) Jaana Karvinen p. 040 764 0992 Valentina Lobia p. 040 832 8722 Länsi (Espoo, Kauniainen ja LänsiUusimaa) Taisia Pohjola p. 040 583 2915 Sarianne Karulinna p. 0400 531 308 Sairastatko tai sairastaako läheisesi? Jos haluat papin tai diakoniatyöntekijän käyvän sinun tai läheisesi luona kotona tai sairaalassa, ota rohkeasti yhteyttä. Päivystävän papin puhelinnumero 09 5845 9635 (arkisin klo 9 – 14). Diakonian numero 09 5845 9633 (ma – ti ja to – pe klo 9 – 12). KRISTUS SYNTYY – KIITTÄKÄÄ! Diakoniatiimi toivottaa rauhallista ja siunattua Kristuksen syntymänjuhlaa! KERHOT HELSINGISSÄ Horse Unioninkatu 39, sisäpiha, Helsinki Diakonian ja kasvatustoimen yhteinen kohtaamispaikka. Joulutauon jälkeen kerho jatkuu entiseen tapaan alkaen to 16.1.2014. Kotikirkossa ehtoopalvelus klo 17 ja sen jälkeen klo 17:30 diakoniatoimistolla. Lisätietoa: Jaana Karvinen Sofia-kerho Diakoniatoimisto Unioninkatu 39, sisäpiha, Helsinki Kerho kokoontuu diakoniatoimistolla klo 1112, minkä jälkeen lounas seurakuntasalilla klo 12 - 13. Seuraavat kerrat: 23.1, 20.2, 20.3. ja 3.4. Lisätietoa: Taisia Pohjola Virkistysiltapäivä seniori-ikäisille Srk-salilla, os. Unioninkatu 39, 00170 Helsinki (Lounas maksaa yhden euron). Kevään 2014 kerhokerrat: to 23.1. klo 12 – 14 to 6.2. klo 12 – 14 to 20.2. klo 12 – 14 to 6.3. EI KERHOA – ens. paastoviikko to 20.3. klo 12 – 14 to 3.4. klo 12 – 14 to 17.4. kerho kokoontuu Uspenskin katedraalissa to 1.5. EI KERHOA – vappu to 15.5. kevään viimeinen kerho klo 12 – 14. Lisätietoa: Ilona Lehmus Työttömien ruokailu Seurakuntasali, Unioninkatu 39, sisäpiha. Joulutauon jälkeen työttömien ruokailu alkaa 14.1.2014 klo 12. Työttömät maksavat 1 euron ja muut 2 euroa. Lisätietoa: Valentina Lobia 09 5845 9642 44 Stefanoskodin toiminta Hallatie 2-6, 00780 Helsinki. Tiistaiseuran järjestämä käspaikkakurssi parittomina torstaina klo 10 - 14. Lukupiiri parittomina torstaina klo 14:30 – Stefanoskodin jumalanpalvelukset keväällä 2014 to 16.1. liturgia klo 10 + kirkkokahvit ti 18.2. liturgia klo 10 + blinejä to 6.3. katumuskanoni klo 14 + teetä ja korppuja pe 14.3. EPL klo 16 + iltapäivätee ti 25.3. liturgia klo 10 + kirkkokahvit ke 9.4. EPL klo 16 + iltapäivätee la 19.4. pääsiäisyöpalvelus klo 20 + pääsiäisateria to 8.5. klo liturgia klo 10 + kirkkokahvit Lisätietoa: Ilona Lehmus KERHOT ESPOOSSA Lourmelin kyökin ja Maria Pariisilaisen piirin tiedot seuraavassa lehdessä. TRAPESA Kotikyläntie 5, Espoon keskus Trapesan päivystystiedot on seuraavassa lehdessä. KERHOT JÄRVENPÄÄSSÄ Kartanontie 45, Järvenpää Kerho kokoontuu parillisina viikkoina alkaen to 23.1. klo 13 - 15. Lisätietoa: Valentina Lobia KERHOT KLAUKKALASSA Nektariosryhmän tiedot seuraavassa lehdessä. HILJAISUUDEN RETRIITTI KAUNISNIEMEN LEIRIKESKUKSESSA 13. 16.3.2014 Lisätietoa retriitistä saa puhelinpäivystysaikoina p. 09 5845 9633 tai [email protected] OLETKO KIINNOSTUNUT DIAKONIAN VAPAAEHTOISTOIMINNASTA? Ota yhteyttä kari.hartikka@ ort.fi tai 040 7034616 q q lukijalta Kirjoittaja on kääntänyt tekstin sekä venäjänkielisestä julkaisusta että kreikankielisestä. Julkaisu on venäjänkielisessä kirjassa ”Nepoznannyi mir veri” - ”Tuntematon uskon maailma”, jonka on koonnut ja julkaissut Moskovassa sijaitseva Sretenskin munkkiluostari v. 2005. Tämä luostari keskittyy sekä julkaisu- että tieteelliseen tutkimustyötoimintaan. Tietäjien lahjat Athos-vuorella Y öllä kaksi tuhatta vuotta sitten, Betlehemin kaupungin laitamilla, talviyönä, puolipimeässä tallissa syntyi Jeesus Lapsi. Lehmät ammuivat, hevoset äännehti vät unissaan, vuohet ja lampaat hermos tuneina pyörivät pilttuissaan. Äiti kapa loidessaan lastaan laittoi hänet karjalle tarkoitettuun seimeen ja kumartui vas tasyntyneen pienokaisensa puoleen. Yhtäkkiä karjasuojan ovet avautui vat ja kalliissa kiiltävissä asuissaan sin ne astui kolme itämaista tsaaria – hallit sijaa, heitä kutsuttiin tietäjiksi. Ja heillä oli lahjoja mukanaan. Nämä tietäjät eivät olleet vain hallit sijoita, vaan myös tiedemiehiä: he tutki vat tähtitaivasta ja sen valoja. Ja kun he havaitsivat uuden ja oudon upean täh den idässä, he kulkivat sen osoittamaa tietä ja saapuivat kumartamaan JumalaLapselle. Legenda on jopa säilyttänyt heidän nimensä: Valtasar, Gaspar ja kolman nen nimi oli Melihior. Juuri syntyneelle Kristukselle he lahjoittivat kultaa, lada nia - tuoksulampuissa käytettävää pihkaa ja mirhaa. Ladan on erikoisen puun kal lisarvoista pihkaa, ja jo muinaisista ajois ta sitä on pidetty arvossa ja sitä lahjoitet tiin suurella kunnioituksella lahjan saajaa kohtaan. Mirhalla, kallisarvoisella ja hy väntuoksuisella öljyllä voideltiin kuolleet. Ja nämä tietäjien lahjat ovat säilyneet meidän päiviimme saakka! Kultaa on 28 kpl pienehköä eriko koista levyä - muodoltaan ne ovat erilai sia, nelikulmaisia, monikulmaisia. Jo kaisessa näissä levyissä on ohuen ohut filigraaninen erilainen ornamentti, kaikki siis toisistaan erilaisia kuvioita. Pihka ja mirha – ovat myös pieniko koisia, noin oliivin kokoisia pieniä pal loja, ja niitä on n. 70 kpl. Nämä kalleudet ovat aarteina säilössä Pyhän Paavalin luostarissa Pyhällä At hos–vuorella Kreikan eteläkärjessä orto doksisen munkkiluostari yhteisön asut tamalla niemimaalla. Näiden lahjojen arvo, ei pelkästään hengellinen, vaan myös historiallinen, arkeologinen, on mittaamaton ja sik si niitä säilytetään pienissä pyhäinjään nös- rasioissa – arkeissa. ( arkki – niin kuin Nooan arkki ) Näitä Pyhiä lahjoja Jumalanäiti säilyt ti koko elämänsä ajan huolella ja suurina aarteina. Vähän ennen poisnukkumis taan, tietäen että hänen maanpäällinen elämänsä pian päättyy, hän antoi nämä lahjat yhdessä Vyönsä ja Viittansa kans sa Jerusalemin Kirkolle, missä niitä säi lytettiin aina vuoteen 400 saakka. Bysantin keisari Arkadi toi kallisar voiset lahjat Konstantinopoliin siunaa maan uuden imperiumin pääkaupungin. Myöhemmin ne joutuivat sieltä Nikean kaupunkiin ja noin 60 vuotta niitä säi lytettiin siellä. Kun Konstantinopolista ajettiin latinalaiset pois, lahjat palasivat pääkaupunkiin. Bysantin kukistumisen jälkeen v. 1453 lahjat siirretään Athos – vuorelle Pyhän Paavalin luostariin. Sin ne ne lähetti serbialainen tsaaritar Ma ro. Sillä paikalla, missä seisoi polvil leen polvistuneena tämä keisarinna Ma ro, pystytettiin risti, joka nimitettiinkin Tsaarittarelle. Myöhemmin lähelle ra kennettiin pieni rukoushuone, jonka si sällä on kuvattu pyhien lahjojen kohtaa minen munkkien kanssa. Lahjoista usein irtoaa ihana ja ih meellinen tuoksu. Joskus nämä kallis arvoiset lahjat tuodaan pyhiinvaeltajien kumarrettaviksi ja nähtäviksi, ja silloin koko kirkko täyttyy vahvalla taivaallisel la tuoksulla. Pyhän vuoren munkit ovat todista neet, että nämä lahjat parantavat niitä, joihin on päässyt paholaisen henki – pa ha henki. Ulla Ronkainen 45 qqqqqqqqq Perheuutisia qqqqqqqqq Vihityt yhteensä 13 Lindholm Mika Juhani ja Laura Johanna (e. Lappalainen), 26.10.2013 Julkaisemme perheuutisia vain saatuamme siihen erillisen luvan. Jos haluatte tiedon avioliittoon vihkimisestä, lapsenne kasteesta tai omaisenne kuolemasta Ortodoksiviestiin, pyydämme antamaan julkaisuluvan joko toimituksen yhteydessä tai ilmoittamalla siitä seurakunnan asiakaspalveluun, [email protected] tai puhelimitse numeroon 0207 220 600. Kastetut YHTEENSÄ 15 Lenni Armas Olavi Lehtinen, 20.10.2013 Miska Rafael Haavisto, 20.10.2013 Fidel Eino Abdou Talat, 26.10.2013 Anna Maria Rautiainen, 27.10.2013 Armi Helena Vadelma Salo, 16.11.2013 Sulo Leonard Weston Ylöstalo, 23.11.2013 Tianu Toivo Ntaba, 23.11.2013 Anton Alexander Burakoff, 24.11.2013 Kuolonuneen nukkuneet YHTEENSÄ 16 Klaudia Rajala, s. 1934, Salmi Tinja Maria Lehikoinen, s. 1993, Helsinki Hilkka Maria Blåfield (e. Osva, e. Varonen), s. 1933, Helsinki Kiitokset Kiitän lämpimästi Isä Mikko Leistolaa ja kanttori Varvara Merras-Häyrystä Mamaen ja Meselen aviopariksi vihkimisestä. Alemach G.Michael Itseni ja avioparin puolesta Lämmin kiitos Isä Mikko Leistolalle Äitimme Klaudia Rajalan hautaan siunaamisesta 9.11.2013. Kiittäen tyttäret Liisa Sihvonen ja Hannele Salminen perheineen Lämpimät kiitokset KP arkkipiispa Leolle ja KS piispa Arsenille muistamisesta papiksi vihkimisen 20–vuotispäivänä 3.10.2013. Pappi Juha Hirvonen Lämpimät kiitokset KP arkkipiispa Leolle, KP metropoliitta Ambrosiukselle, Rautalammin, Tampereen ja Helsingin seurakunnille, Ortodoksisten pappienliitolle, Ortodoksisten nuorten liitolle ja teille kaikille, jotka otitte osaa suruumme rovasti Toivo Palviaisen poismenon johdosta. Nina Palviainen ja omaiset Saata, Herra lepoon palvelijasi isä Toivon sielu. Fader Markku ovh kantor Satu tackas för en stämningsfull välsignelse av vårt hem den 1 december. Max Arhippainen och Christina Nissas-Arhippainen med familj Vihdin-Nummelan Ortodoksit (VNO) ry kiittää kaikkia jäseniään ja tukijoitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta! Kristus syntyy - Kiittäkää! 46 q MEI KÄLÄISIÄ q Nimi Maila Mäkinen Asuu Tampereella Tärkeää Ikonimaalaus teksti ja kuva markku sunimento Uskontunnustus siveltimestä K ulttuurikeskus Sofian ”Menin kurssille ortodoksisen kirkon alakertaan ikonimaalausta, siitä alkoi ikonimaalauskurssilla opetustehtäväni. Kun maa ja kiinnostuin niin, että sille tielle jäin.” marraskuussa syvennet laaminen laajeni, en enää tiin tietoa ja taitoa pyhyyden il halunnut elää ristiriidassa mentämiseksi. Opettajana oli sen kanssa mitä teen. Lii erittäin hyvä opettaja, Anke kiittää. ikonimaalari Maila Mäkinen. tyin ortodoksiseen kirkkoon Maila on maalannut ikoneja ja toimi Kurssilaisten joukossa oli kaukaakin 1970-luvun puolivälissä. nut ikonimaalauksen opettajana yli 40 tulleita osallistujia, Anke van Manen ja Perinteisten ortodoksisten pyhien ih vuotta. Ikonien maailmaan hänet johdat Helena Nieminen Hollannista sekä To misten lisäksi Maila on maalannut mo ti isä Robert de Caluwé, Myllyjärven eku runn Myhre Norjasta. Ikoneita he olivat nia kertovia ikoneja, esimerkiksi ikonin meenisen keskuksen perustaja. maalanneet jo aikaisemmin. Vierailles pyhästä marttyyripiispa Henrikistä, koko - Isä Robert tuli kerran Tampereelle saan Uuden Valamon luostarissa he ihas Suomen kansallispyhästä. pitämään viikonloppukurssia ikonimaa tuivat Mailan ikoneihin ja halusivat oppia Maila on ikoneillaan antanut paljon, lauksesta. Menin kurssille ortodoksisen hänen työtapansa ja tekniikkansa. mutta myös toteuttanut unelmansa. kirkon alakertaan ja kiinnostuin niin, et - Olen oppinut, että ikonin voi tehdä - Kun olin 5-6 vuoden vanha, haavee tä sille tielle jäin. monella tavalla. Kun noudatetaan ikono ni oli, että minusta tulisi puutarhuri ja - Kun syvennyin ikonimaalaukseen grafian vaatimuksia, voi myös toteuttaa lähetyssaarnaaja. Kumpikin haave on to totesin sen olevan ortodoksinen uskon luovuuttaan Torunn sanoo. teutunut. Rakastan luontoa, puutarhan tunnustus. Se aiheutti ristiriidan: olenko - Maila on opettanut, että ikoni ra hoitoa ja kukkia. Ikonit kertovat ja välit kelvollinen maalaamaan ortodoksista us kentaa itse itsensä. Kun aihe on hahmo tävät tietoa Raamatusta ja pyhistä henki kontunnustusta, vaikka en ole ortodoksi. teltu, malli laitetaan syrjään ja aletaan löistä omalla hiljaisella tavallaan. Maila keskusteli asiasta muun muassa etsiä sitä Kristusta, joka ilmestyy meille arkkipiispa Paavalin ja Tampereen seu maalaamisen aikana, Helena kertoo. rakunnan isä Toivo Palviaisen kanssa. - Mailan ikonit ovat kauniita, kiin - Isä Toivo kutsui minut opettamaan nostavia ja koskettavia. Hän on myös 47 ORTODOKSIVIESTI KIITTÄÄ KULUNEESTA VUODESTA JA TOIVOTTAA KAIKILLE RAUHALLISTA JOULUN AIKAA! Kuvaaja Eeva Mehto Kaipaatko siivous- tai kotiapua? Hautakivi edullisesti www.hautakivihalvemmalla.fi Tutustu kuvastoon 48 Lillin kotipalvelu ja siivous auttaa pienissä ja suurissa tarpeissa luotettavasti ja vastuuntuntoisesti asiakkaan toiveiden mukaan. Tessema Desalegn Belay, ortodoksi, p. 0400 396 332 [email protected] Joulun toivotukset Seurakunnantarkastus Seuraava numero Seurakunnan joulukortteihin vara tut rahat lahjoitetaan tänäkin vuon na kirkon joulupaastokeräykseen. Metropoliitta Ambrosius suorittaa la kisääteisen seurakunnantarkastuk sen Helsingin ortodoksisessa seura kunnassa 27.1. – 2.2.2014. Viikon oh jelma julkaistaan seurakunnan inter net-sivuilla osoitteessa www.hos.fi. ilmestyy 31.1.2014 Aineiston on ol tava toimituksessa viimeistään 10.1. Vuoden ensimmäinen numero paneu tuu uskonnonopetukseen kouluissa.