pdf-versiona. - Helsingin ortodoksinen seurakunta

Transcription

HELSINGIN HIIPPAKUNNAN ORTODOKSISTEN SEURAKUNTIEN JÄSENLEHTI | IRTONUMERO 5,50 €
06/14
Ukrainan läntinen naapuri Moldova on Euroopan
köyhin maa. Siellä tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisiin vuosiin. Ortodoksisesta Moldovasta kerromme sivuilla 8–11.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kanttori Minna Jokinen kiersi maailman ympäri moottoripyörällä. Kolme kuukautta kestänyt matka oli yhtä kilvoittelua. Minnan kokemuksista voit lukea sivuilta 18–21.
Sisällys
3
4
5
8
12
14
PÄÄTOIMITTAJALTA
KIRKKOHERRALTA
AJANKOHTAISTA
MOLDOVASSA KIRKKO ON YHTÄ KUIN ELÄMÄ
NUORTEN LEIRILLÄ ARMENIASSA
ESIPAIMENELTA
Nähkäämme vaivaa
15
FADER MIKAEL KRIISINS VÄLSIGNADE
25
26
30
32
34
35
44
49
LIV OCH GÄRNINGAR
16
18
22
СТРАНИЦЫ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ
PYHIINVAELLUS MOOTTORIPYÖRÄLLÄ
IHMISENÄ AJASSA Hengellisen elämän alku
KYSYVÄLLE VASTATAAN
KULTTUURI
VALAMON KUULUISA LUOSTARIKISSA
LAPSET JA NUORET
ISÄ SERAFIMIN MIETTEITÄ Granaattiomenan sielu
KALENTERI
MINNE MENNÄ
MODERNIN KILVOITTELIJAN PÄIVÄKIRJA
Sisäisen ylösnousemuksen mahdollisuus, 3. osa
50
52
55
DIAKONIA TIEDOTTAA
PERHEUUTISIA
MEIKÄLÄISIÄ Mika Kangasaho
PÄ ÄT O I M I T TAJA LTA
ORTODOKSI
06/14 viesti
Helsingin, Haminan, Kotkan, Lahden,
Lappeenrannan, Tampereen ja Turun
ortodoksisten seurakuntien lehti
Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa.
JULKAISIJA: Helsingin
ortodoksinen seurakunta
TOIMITUS: Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki
SÄHKÖPOSTI: [email protected]
PÄÄTOIMITTAJA:
Tiina Makkonen, p. 09 8564 6115
TOIMITUSSIHTEERI:
Laura Karlin, p. 09 8564 6116
LEHDEN ULKOASU: Leena Toivola
LEHDEN TAITTO: Teija Virtanen/PunaMusta
ja Tiina Makkonen sivut 3 - 4 ja 35 - 48
TOIMITUSNEUVOSTO:
Alexander Hautamäki, Birgit Salmenhaara,
Ion Durac, Liisa Tynkkynen, Maria Hokkinen,
Markku Salminen, Matti Pulkkinen, Raija
Pyöli, Risto Nordell, Timo Tynkkynen
Urpo Uotila, Jonas Bergenstad,
Tiina Makkonen
TILAUSHINTA: 40 € / vuosi. Lehti on
seurakuntien jäsenille ilmainen.
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:
(seurakuntalaisten ei tarvitse ilmoittaa
osoitteenmuutoksia): p. 09 8564 6100
PAINOPAIKKA:
ISSN 0788-9194
441 619
Painotuote
KANNEN KUVA: TIINA MAKKONEN. Kuva
on otettu Moldovan pääkaupungin
pääkirkon edessä olevalla aukiolla.
TAKAKANSI: EEVA MEHTO
Näkökulmia toisaalle
K ÄV I N S YYS K U U S S A M O L D OVA S S A. Iltakävelyllä Dnestr-joen rannalla katselin, kuinka joen toisella puolella Ukrainassa lehmät löntystelivät vapaina lämpimällä rantahiekalla. Omalle Moldovan
puoleiselle rannalle oli kerääntynyt paljon miehiä kalastamaan. Tästä utuisen
kauniista näkymästä oli vaikea erottaa
levottomuuden ja vaaran merkkejä.
Silti Moldovassakaan rauha ei ole itsestäänselvyys. Yli 20 vuotta sitten käydyn sisällissodan jäljiltä maan itäinen
kaistale Transnistria on irtautunut emämaastaan. Välit ovat jääneet pysyvästi
kireiksi, eikä Moldovan ja Transnistrian
rajaa ylitetä noin vain. Kun passi on tutkittu huolella, annetaan kymmenen tunnin oleskelulupa Transnistrian alueelle –
jossa käyvät maksuvälineinä vain alueen
sisällä vaihdettavat Transnistrian ruplat.
Tuntuu kuin olisi aikamatkalla Neuvostoliitossa!
Transnistriassa halutaan pitää kiinni
slaavilaisesta taustasta ja tiiviistä yhteydestä Venäjään, muualla Moldovassa länsi vetää monia puoleensa. EU:n liput liehuvat pääkaupungissa vaalien alla, vaikka
maa ei kuulu EU:hun. Mihin haluamme
kuulua, miettivät kaikki Moldovassa. Jos
Ukrainan kriisi levittäytyy johonkin, en
ihmettelisi, jos suuntana olisi länsinaapuri Moldova. Tilanteessa on paljon samaa.
Asioiden näkeminen ja kokeminen
läheltä avaa silmiä asioiden monimutkaisuuteen. Se mikä on yhdelle hyvä, voi
olla toiselle paha.
Puhtaasti värittymätöntä tietoa ei saa
idässä, mutta ei sitä saa lännessäkään.
Media valitsee aina näkökulmansa. On
liian helppoa sanoa ulkopuolisena olevansa selkeästi jonkun puolella ja jotakin
vastaan. Siksi en osaa enkä halua rukoilla
voittoa kenellekään, vaan yleistä viisautta, jolla luodaan kaikkialle rauhalliset
olot. Kun riitelevien osapuolten välinen
ymmärrys kasvaa, kun kaikkia ihmisiä
ryhdytään kohtelemaan tasavertaisesti ja
kaikki alkavat toimia yhteiseksi hyväksi,
ollaan aina menossa oikeaan suuntaan.
Tarvitsemme rajoja, mutta myös niiden ylittämistä. Tässä lehdessä menemme kaikkien lähelle rakennettujen rajojen tuolle puolen. Liikumme maailmassa, jossa moni tarvitsee apua. Ja jossa
Kirkko on onneksi lähellä.
Tiina Makkonen
Venäjänkielisillä sivuilla tutustutaan Helsingin hiippakunnan kiertävään monikulttuurisen työn pappiin Pavel Pugovkiniin.
3
OV0614_d.indd 3
23.9.2014 14:09:57
K I R K KO H E R R A LTAǶǺǵǨǹǺǶȇǺǭǳȇ
/
Kaikkia tarvitaan
OLEMME SAANEET TOISEN YHTEISEN lehtemme numeron käsiimme. Ensimmäinen numero sai innostuneen vastaanoton
seurakunnissa. Tästä on hyvä jatkaa lehtiyhteistyön kehittämistä.
Kotkan seurakunta on saamassa syksyn
aikana uudet talousohjesäännöt, joiden
avulla yhtenäistämme seurakuntien tapoja toimia taloushallinnon alueella. Tämäkin on hyvä ja tervetullut asia. Tätä ohjeistusta olemme odottaneet pitkään.
Nyt alkusyksyllä työyhteisön herätti Työterveyslaitos kampanjallaan: ”Anna työrauha”. Ensimmäinen ajatus oli, että kyllähän meillä seurakunnissa työntekijöillä nyt työrauha on. Mutta miten asia sitten onkaan?
Keskusteluissa kävi kuitenkin hyvin nopeasti ilmi, etteivät
asiat aina ihan niin hyvin olekaan olleet, eivätkä edes ole vielä
tänä päivänäkään kaikkialla. Muutamat työntekijät totesivat, et-
tä heistä tuntuu aina välillä, ettei heillä olisi omaa elämää lainkaan työn ulkopuolella. Aina pitäisi olla tavoitettavissa ja seurakuntalaisten käytettävissä, myös loma- ja viikkovapaina. Minulle kaikki ja heti, mieluimmin jo eilen. Tämä on minun oikeuteni
-vaatimuksia esitetään työntekijöille.
Mutta eihän näin kenenkään tulisi toimia seurakunnissa.
Onko tämä nykyajan ilmiöitä vai ihmisten oman juurettomuuden ja pahan olon purkautumisen tulos? Onneksi seurakunnissa on vielä selvästi havaittavaa innostusta ja yhteen hiileen puhaltamisen henkeä. Tästä saamme kiittää Jumalaa! Monissa seurakunnissa käytettävissä olevat henkilöstöresurssit ovat pienet,
joten tarvitsemme myös vapaaehtoisten seurakuntalaisten apua
toiminnan kehittämiseen.
Iloa ja valoa kaikkien syksyyn. Osallistukaa seurakuntiemme
tarjoamaan toimintaan!
Alexander Hautamäki
Kotkan kirkkoherra ja Haminan vt. kirkkoherra
ǶǺǵǨǹǺǶȇǺǭǳȇ
ǲǨǮǬȃǱǵǻǮǭǵ
МЫ ДЕРЖИМ В РУКАХ второй номер нашего общего журнала. Первый номер был встречен приходами с большим энтузиазмом. Это
значит, мы можем развивать нашу общую работу над журналом.
В эту осень приход города Котка получит новые финансовохозяйственная инструкции, которые призваны помочь приходу
более гармонично работать в финансовой сфере. Это так же является хорошим событием, так как мы ждали эти инструкции на
протяжении долгого времени.
В начале осени началась компания по гигиене труда под названием «Мир на рабочем месте». Первая мысль была, что у наших
приходских работников с этим вопросом дела обстоят хорошо.
Но все же, как обстоят дела на самом деле?
Во время собеседования достаточно быстро стало ясно, что ситуация не настолько хорошая, и это еще не все. Несколько работников признали, что иногда они чувствуют, что им не хватает личного времени во внерабочее время. Всегда нужно быть на связи и
доступным для прихожан, включая выходные и отпуск. Мне прямо
сейчас и все, желательно уже вчера. Это мое право, предъявлять
требования работникам
Но на самом деле в приходе так не принято поступать. Не знаю,
является ли это явлением сегодняшнего дня или это результат
отсутствия уверенности и проявление общего недомогания? Хорошо, что в приходах есть люди полные энтузиазма и желанием
трудиться вместе. За это мы можем благодарить Бога! Во многих
приходах потенциал человеческих ресурсов небольшой, вот почему мы нуждаемся в развитии волонтерской приходской работы.
Работной и светлой осени. Не оставайтесь в стороне от проводимой приходской деятельности!
Александр Хаутамяки
Настоятель прихода г. Котка
и исполняющий обязанностей
настоятеля прихода г. Хамина
Перевод Алекси Савельев
4
OV0614_d.indd 4
23.9.2014 14:10:00
Arkkipiispa Leo siunasi Langinkosken
keisarillisen kalastusmajan
Keisari Aleksanteri III:lle ja hänen perheelleen vuonna 1889
Langinkosken rannalle Kotkassa valmistunut kalastusmaja täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Venäjän rajojen ulkopuolella maja
on ainoa keisarin pyynnöstä valmistunut asuinrakennus, joka
on säilynyt meidän päiviimme saakka. Yli kaksi vuotta kestäneiden entistämis- ja korjaustöiden ansiosta keisarillisena kotimuseona toimiva maja on nyt erinomaisessa kunnossa.
Kalastusmaja uudelleenvihittiin kesällä juhlallisin menoin.
Arkkipiispa Leo siunasi rakennuksen ja kahvilaksi muutetun
entisen vartijanmajan. Juhla
alkoi kalastusmajan terassilla
pidetyllä jumalanpalveluksella. Palveluksen jälkeen arkkipiispa siunasi majan sisätilat
ja jatkoi sieltä kahvilarakennukseen.
Valamon munkkien 1800luvun alussa rakentaman Langinkosken tsasounan luona
seurakunta piti tänä kesänä
kolme liturgiaa.
Arkkipiispa Leo siunaamassa
keisarillista kalastusmajaa.
RAGNAR BACKSTRÖM
AJANKOHTAISTA
Aleksanteri Syväriläisen
reliikki Imatran kirkkoon
Aleksanteri Syväriläisen muistojuhlana 30.8. Imatran Pyhän
Nikolaoksen kirkossa toimitettiin liturgia ja moleben, jossa Syvärin-luostarimatkalta saadut reliikit olivat ensimmäistä kertaa kirkkokansan kunnioitettavina.
Lappeenrannan seurakunnan työntekijöiden vuotuinen
opintoja virkistysmatka suuntautui keväällä Syvärin luostariin Aunukseen. Matkalaiset osallistuivat toisen helluntaipäivän juhlajumalanpalveluksiin, jotka toimitettiin piispojen
Mstislavin ja Markellin johdolla.
Tihvinän piispa Mstislav, joka johtaa myös Syvärin luostaria, lahjoitti matkan yhteydessä Pyhän Aleksanteri Syväriläisen
reliikkiosasen Imatran Pyhän Nikolaoksen kirkon ikonostaasin
kokonaisuuteen kuuluvaan pyhittäjän ikoniin kiinnitettäväksi.
Reliikkiosanen on sijoitettu paikoilleen suurikokoiseen pyhittäjän ikoniin kirkon ikonostaasin vasemmalle puolelle. Tämä ikoni on ainoa Aleksanteri Syväriläistä esittävä ikoni koko
Lappeenrannan seurakunnassa.
Konservaattorit Anna
Lehikoinen ja Jenna
Parkkila-Mäki Valamon
konservointilaitoksesta
konservoivat elokuussa
Kristuksen kuvaa Turun
hautausmaan hautakappelissa.
Valamon Ystäville paikallisosasto
pääkaupunkiseudulle
Valamon Ystävät ry on saanut pääkaupunkiseudulle paikallisosaston.
Syyskuussa perustetun paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin
Hilkka Kinnunen, varapuheenjohtajaksi Petri Turunen, sihteeriksi
Seija Lappalainen ja neljänneksi johtokunnan jäseneksi Eeva Saarinen. Osaston perustaminen liittyy VY:n hallituksen keväiseen päätökseen perustaa mahdollisuuksien mukaan uusia paikallisosastoja.
Samalla on tarkoitus edelleen selkiyttää yhdistyksen organisaatiota.
Valamon ystävien pääkaupunkiseudun paikallisosaston tarkoituksena
on – muiden paikallisosastojen tapaan – järjestää jäseniltoja, konsertteja ja muita tapahtumia luostarin hyväksi.
Heikki Huttunen monikulttuuriseksi papiksi
Rovasti Heikki Huttunen on valittu Helsingin seurakunnan ensimmäiseksi monikulttuuriseksi papiksi.
Isä Heikki ottaa tehtävän vastaan näillä näkymin
vuoden kuluttua. Siihen saakka hän jatkaa työtään Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerinä. Monikulttuurisen työn papin sijaisena toimii pastori Lars Ahlbäck.
5
AJANKOHTAISTA
Salossa vietettiin
25-vuotispraasniekkaa
Salon Pyhän Ristin rukoushuoneen 25-vuotispraasniekkaa
vietettiin kunniallisen ja eläväksitekevän ristin löytämisen
ja ylentämisen juhlana 13.–14.9. Samalla juhlittiin myös
50-vuotiasta Salon Tiistaiseuraa. Tiistaiseuralla on keskeinen rooli Salon rukoushuoneen syntyhistoriassa.
- Tiistaiseura myi niin sanottuja hirsikirjoja, jotka maksoivat kaksisataa markkaa kappale. Niillä keräsimme varoja
tsasounan rakentamiseen. Keräämämme summa satatuhatta
markkaa ei riittänyt kulujen kattamiseen, joten seurakunta
avusti myös, kertoi Tiistaiseuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen rivijäsen Olli Forssén.
Praasniekan liturgian toimittanut Helsingin metropoliitta Ambrosius kiittelikin Tiistaiseuraa sen panoksesta tsasounan valmiiksi saattamisessa. Pyöröhirsitsasouna valmistui vuonna 1989, ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin
saman vuoden marraskuussa ja käyttöön rakennus vihittiin
seuraavana vuonna.
– Sain lainaksi kaksi paksua kirjaa, joissa oli lueteltuna
itäkarjalaisia tsasounia. Niistä etsimme sellaista mallia, joka
parhaiten sointuisi käyttöön. Tiesimme kuinka suurta väkimäärää varten tilaa pitäisi olla. Kirjasta löytyi se perusmalli, jonka pohjalta Arvo Happo sitten piirsi nykyisen rakennuksen kuvat, valotti Olli Forssén rukoushuoneen varhaisvaiheita.
Salon alueella on noin kolmesataa ortodoksia ja heille
oma rukoushuone on tärkeä.
– Jumalanpalvelusten lisäksi rakennusta käytetään Tiistaiseuran kokouspaikkana ja ikonimaalauskurssikin järjestetään tällä hetkellä samoissa tiloissa, kertoi Forssén.
– Hengellisesti se merkitsee minulle hyvin paljon, että
meillä on täällä oma paikka, vastasi Seija Putkonen kysyttäessä Salon rukoushuoneen merkityksestä.
– Salon tsasouna on sellainen kiva, pieni ja lämmin rakennus, Tarja Tuominen hymyili. Sekä Putkonen että Tuominen kertoivat käyvänsä tsasounassa myös ikonimaalauskurssilla.
Merkkivuoden kunniaksi rukoushuoneeseen hankittiin
uudet ristit ja rakennus maalattiin ulkoapäin.
SAARA KALLIO
Ikoneja Vihdin-Nummelaan
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymäjuhlan aattona 7.9. siunattiin käyttöön Vihdin-Nummelan uuden rukoushuoneen ikonit ja
ehtoollispeitteet. Ikonit on maalannut Länsi-Uudenmaan ikonimaalauspiiri, ehtoollispeitteet on tehnyt Eeva-Liisa Puokka.
Kurssilaiset maalasivat ikonit vapaaehtoistyönään. Helsingin ortodoksinen seurakunta kustansi ainoastaan ikonilaudat.
– Jokaisen oppilaan kädenjälki näkyy työssä. Olen huolehtinut ainoastaan ikonien värimaailmasta. Ikonien on tärkeää olla samankaltaisia, kertoo silminnähtävästi lopputulokseen tyytyväinen ikoninmaalausryhmän opettaja Ritva Tarima.
– On ihan erilainen tunne, kun maalaa ikonia kirkkoon. Se on niin
vastuullista, vaativaa ja ihanaa. Vaativuustaso ja kontrolli olivat todella
korkealla. On ilo ja kunnia tehdä ikoni rukoushuoneeseen. Olen kiitollisella mielellä, kertoo yhden tapahtumaikoneista maalannut Tuuli Linteri.
VLADA WAHLSTÉN
6
Nummelassa Neitseen Marian syntymäjuhlaa vietettiin syyskuussa uusien
ikonien keskellä.
Ilmavoimien vainajien muistoa
kunnioitettiin Lappeenrannassa
Suomen Ilmavoimien vainajien muistopäivänä 7.9. toimitettiin
Lappeenrannan ortodoksisella hautausmaalla panihida lentomestari Eugen Saarlan haudalla.
Lentomestari Eugen Saarla menehtyi lento-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin 29.9.1930 Turkinsaaressa lähellä
Viipuria. Onnettomuus johtui lentokonetyypin rakenteellisesta heikkoudesta, jonka takia näkyvyys oli huono. Kone törmäsi
toiseen koneeseen. Lentomestari Saarla oli yksi ensimmäisistä
Ilmavoimien palveluksessa menehtyneistä lentäjistä, ja hänet
haudattiin synnyinkaupunkinsa hautausmaalle.
Lentomestari Eugen Saarla (ent. Evgenij Schirakoff) oli syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1897. Hänen isoisänsä oli tunnettu lappeenrantalainen kauppias Afanasij Schirakoff, joka
toimi vuosikymmenien ajan Pokrovan kirkon isännöitsijänä.
Kristityt naiset rauhan asialla
Euroopan Kristittyjen Naisten Ekumeeninen Foorumi (Ecumenical
Forum of European Christian Women) kokoontui yhdeksännen
kerran Kreikan Tinoksella elokuun alussa. Joka neljäs vuosi pidettävän yleiskokouksen teemana oli tänä vuonna Syntynyt naisesta.
Kristityt naiset luovana voimana Euroopassa.
Tämänvuotisen yleiskokouksen julkilausumassa korostettiin
naisten ja naisjärjestöjen tärkeää roolia rauhan välittäjinä tämän
päivän konflikteissa ja kriiseissä sekä rasismiin, pakolaisuuteen ja
maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä.
Kokoukseen osallistui noin 130 eri kristillisten perinteiden piiriin kuuluvaa naista 27 maasta. Suomesta mukana oli kaksi virallista edustajaa, joista toinen oli ortodoksiseen kirkkoon kuuluva
Suomen Foorumin koordinaattori ja Ekumeenisen Naisjaoston
asiantuntijajäsen Outi Piiroinen-Backman.
Piiroinen-Backmanin mielestä foorumi on tärkeä, sillä se mahdollistaa, että eritaustaiset kristityt naiset voivat tavata toisiaan ja
käsitellä yhteisesti tärkeitä asioita.
AJANKOHTAISTA
Tamperelaiset valitsevat kirkkoherran kolmesta ehdokkaasta
Tampereen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran vaali toimitetaan sunnuntaina 5.10.20014. Vaalissa äänestäminen tapahtuu:
– Liturgian jälkeen klo 12–14 Tampereen kirkossa
– Klo 16–17 Porin kirkossa
– Klo 19–20 Tampereen kirkossa
Vaalin tulos julkistetaan ääntenlaskun jälkeen samana iltana klo 20.30 Tampereen kirkossa, seurakunnan ilmoitustauluilla sekä www-sivuilla.
Vaalin vahvistamisesta pidetty pöytäkirja valitusosoituksineen on nähtävänä 7.10.–5.11.2014 kirkkoherranvirastossa
(Suvantokatu 10 A, 2. kerros) viraston aukioloaikoina ti–pe
klo 9–13.
Tampereen kirkkoherran vaalissa ovat ehdolla pastori Jonas Bergenstad, pastori Jyrki Loima ja pastori Aleksei Sjöberg.
Lähes 300 seurakuntalaista jätti metropoliitta Ambrosiukselle esityksen, jonka mukaan vaalisijalle pitäisi asettaa myös
seurakunnan toisen papin tointa hoitava pastori Heikki Honkamäki. Isä Esipaimen ei nähnyt perusteita lisäehdokkaan nimeämiseen.
Tampereen seurakunnan internet-sivuilla (www.ort.fi/
tampere) voi käydä kuuntelemassa ehdokkaiden koepalvelusten jälkeisiä haastatteluja.
– Sydämeeni jäi erityisesti vuorovaikutus paikallisten kanssa.
Kaiken kaikkiaan foorumi on havahduttanut siihen, kuinka erilaisia kulttuureja ja asioita Euroopassa on, vuodesta 2010 foorumin
Suomen koordinaattorina toiminut Piiroinen-Backman toteaa.
TEKSTI LAURA KARLIN
7
TOIVON SIEMENIÄ
MUSTASSA MULLASSA
Moldovalaisittain normaalin, suomalaisittain
mahdottoman kuhmuraisen tien varteen
on levitetty iso pressu. Sen keskellä on kasa
tuleentuneita auringonkukkia ja ympärillä naisia
paukuttamassa kepeillään niistä siemeniä irti.
Kultahampaat kimaltelevat ja nauru raikaa.
On sadonkorjuun aika. Pellot ovat antaneet tänä
vuonna Moldovassa hyvän sadon.
8
Iloisia hetkiä varjostavat jatkuvan köyhyyden
aiheuttamat murheet. Entinen neuvostotasavalta
Ukrainan ja Romanian välissä on Euroopan
köyhin. Aikuiset houkutellaan paremman elämän
toivossa vierasiin maihin. Lapset jätetään kotiin
oman onnensa nojaan.
Tämä on kaipauksen ja köyhyyden maa.
Tämä on maa, jossa elämä ja Kirkko kuuluvat
erottamattomasti yhteen.
O
lemme liikkeellä Sorocan alueella Pohjois-Moldovassa. Tulemme Irinan ja Veran viljelyksiltä. Naiset kasvattavat maissia, papuja ja pähkinöitä. Viljelymaan ja pienen traktorin hankkimiseen heillä ei
olisi ollut mahdollisuutta ilman naisten
työllistymiseen tähtäävää hanketta. Suomesta hanketta tukee ortodoksisen kirkon kehitysyhteistyön järjestö Filantropia. Paikallinen kansalaisjärjestö vastaa
hankkeen käytännön toteutuksesta. Tavoitteena on tukea naisia yrittäjyyteen ja
samalla siihen, että heidän ei tarvitsisi
lähteä etsimään töitä maailmalta. Hankkeen rahoittaa pääosin Suomen ulkoministeriö.
– Irina oli viime vuonna hyvin aran
ja sulkeutuneen tuntuinen. On valtavan
hienoa nähdä, että hän on nyt kuin toinen ihminen, iloitsee Filantropian projektipäällikkö Minna Rasku.
– Naiset saavat avustusjärjestöltä koulutuksen. Sen jälkeen heitä tuetaan yrityksen perustamisessa. He eivät saa suoraan rahaa, vaan esimerkiksi rakennusmateriaaleja, kasvien taimia tai karjaa.
Kun tuottoa tulee, heidän on maksettava 10 prosentin osuus takaisin. Näillä yhteenkootuilla palautuksilla perustetaan
uusia pienyrityksiä tai vahvistetaan nykyisiä. Olemme saaneet erinomaisia tuloksia, joten myös paikalliset viranomaiset ovat alkaneet kiinnostua hankkeesta,
Minna Rasku kiittelee.
Moldova
• Asukkaita noin 3,5 miljoonaa.
Väkiluku on laskussa.
• Maan alueella kaksi autonomista
aluetta, Gagauzia ja Transnistria,
joista jälkimmäinen on julistautunut
itsenäiseksi.
• Ortodokseja noin 93 % kansasta. Pääosa kuuluu Moskovan patriarkaattiin.
• Kielet romania, venäjä ja turkin
murre gagauz
• Keskipalkka n. 200 €/kk
• Pääelinkeino maatalous
• Tärkein teollisuuden ala viiniteollisuus
Tiraspolin parlamenttitaloa saa kuvata
vain tien toiselta puolelta.
20-vuotiaan Irinan mielen kohentumiseen on ainakin yksi selkeä syy. Hän
on viime vuoden jälkeen saanut valtion stipendin ja päässyt opiskelemaan
maantiedettä pääkaupunki Chis˛ina˘uhun.
11-vuotias pikkusisko on yksin kotikylässä, sillä molemmat vanhemmat ovat
olleet jo vuosia laittomasti töissä Venäjällä. Onneksi isosiskon opiskelu on järjestetty niin, että hän voi opiskella myös
kotona ja käydä pääkaupungissa tenttimässä.
– Vanhemmat lähettävät Venäjältä Veralle rahaa, jonka avulla hän voi pitää
meistä huolta, Irina kertoo.
Veran mies ja 25-vuotias poika ovat
molemmat lähteneet työn perässä ulkomaille. Vera on nähnyt poikaansa yhden
kerran viimeisten kuuden vuoden aikana.
Tämä kaikki on ihan tavallista Moldovassa. Arvioiden mukaan joka neljäs
moldovalaislapsi elää vain toisen vanhempansa kanssa, joka seitsemännellä
lapsella molemmat vanhemmat ovat lähteneet ulkomaille.
LÄHTEMISEN HOUKUTUS
Moldovalaisilla on kova tarve puhua vaikeuksistaan. Kaikki kertovat, kuinka vie-
Transnistrian pääkaupungin Kristuksen syntymän kirkossa on oma Tiraspolin Jumalanäidin
ikoni. Kun maa siirtyi osaksi kommunistista
Neuvostoliittoa, uskovaiset ihmiset pelastivat
ikonin ja säilyttivät sitä kotonaan. Vuonna 2008
asukkaat palauttivat ikonin takaisin kirkkoon.
Irinalla on ollut onnea. Hän on päässyt opiskelemaan ja Filantropian rahoittamaan avustusohjelmaan.
9
ta elämästä. Pettymys on suuri, kun
vieraassa maassa odottaakin pahimmillaan orjatyö prostituoituna.
Moldova on Euroopan ihmiskaupan keskus. Myös
elinkauppa kukoistaa.
Pohjoista Sorocaa pidetään ihmiskaupan ydinalueena. Kun auto
ajaa läpi romanien
asuttamaan kukkulan, vilisee silmissä palatsimaisen hienoja taloja.
Yleisesti ollaan sitä mieltä, että täältä käsin hoidetaan
Tavallisilla moldovalaisilla pihoilla ei ole tilaa oleskeluterasseille. Pienelläkin
ja tänne ohjautupihalla viljellään ainakin omiksi tarpeiksi. Kulman takaa saattaa löytyä myös
vaikkapa pari lehmää, muutama sika ja kanoja.
vat ihmiskaupasta
saadut rahat.
– Moldovassa näkee liian vähän hymyilä reilut 20 vuotta sitten maa oli Neuvosleviä ihmisiä. Minä hymyilen, koska saan
toliiton pienin tasavalta, jossa oli paljon
olla ulkomaalaisten kanssa ja minulla on
teollisuutta. Kun Neuvostoliitto hajosi,
moldovalaisittain hyvä palkka. Olen koutehtaat sulkivat ovensa. Ihmiset jäivät
lutukseltani opettaja, mutta en voi tehdä
tyhjän päälle ja ovat siinä paljolti edelopettajan töitä surkean palkan takia, kerleen. Markkinatalous ei ole kehittynyt
too oppaana työskentelevä Natalia.
toivotulla tavalla.
Pitkällä taksimatkalla on aikaa jutella
ITÄÄN VAI LÄNTEEN
kuljettajan kanssa. Kerron hänelle, että
Marraskuussa pidetään Moldovassa parSuomessa maahanmuutto on poliittiseslamenttivaalit. Äänestysprosentin odoti arka asia. Monet eivät halua Suomeen
tetaan olevan alhainen. Maa oli kaksi
muualta tulevia paremman elämän etsivuotta ilman presidenttiä, kun äänioikejöitä. Viktor-kuski pyörittelee hämmäsutetuista vain 35 prosenttia kävi äänestyneenä päätään. Moldovassa ongelmat
tämässä. Poliitikkoihin ei korruptoituovat aivan päinvastaisia. Kylät tyhjeneneessa maassa uskota.
vät ja koulut ja päiväkodit lakkautetaan,
Moldova on sisäisten ristiriitaisuukkun niihin ei ole enää tulijoita. Työn ja
sien maa. Maan alueella on kaksi autonotoimeentulon puutteessa kaikki lähtevät
mista aluetta, eteläinen Gagauzia ja Ukpois. Valtio on niin köyhä, ettei se pysrainaan rajoittuva itäinen Transnistria.
ty tukemaan avuntarvitsijoita. Pienillä
Moldovassa on paljon niitä, jotka haluavat
palkoilla ja eläkkeillä ei pysty elättämään
suuntautua länteen. Slaavilaistaustaiselperheitä.
le Transnistrialle länsi on edelleen kauUsein ulkomaille lähdetään laittomashistus. 1990-luvun alussa Transnistriassa
ti. Varsinkin nuoret naiset houkutellaan
käytiin verinen sisällissota. Sen seuraukpois kotimaasta lupauksilla paremmas10
sena alue julistautui itsenäiseksi valtioksi. Muut maat eivät ole itsenäisyyttä tunnustaneet. Silti Moldovan ja Transnistrian välissä on tiukat rajamuodollisuudet.
Transnistrialla on muun muassa oma raha, postilaitos, presidentti ja parlamentti. Jos omaa pelkän Moldovan passin, voi
alueella liikkua vain tiettyjä reittejä.
Moldovassa puhutaan eniten moldovaa
eli käytännössä romaniaa, Transnistriassa
venäjää. Transnistriassa romanian kieltä
kirjoitetaan entisen Neuvostoliiton ajan
mukaisesti kyrillisillä kirjaimilla, Moldovassa käytetään latinalaisia kirjaimia.
– Jäätyneeseen sotaan voisi löytyä ratkaisu, kun kieliriidat saataisiin ratkaistuiksi, oppaamme arvelee.
Moldovassa huokaillaan raskaasti naapurimaassa Ukrainassa käytävälle
sodalle. Maa on lähes täysin riippuvainen
Venäjältä tulevasta öljystä ja kaasusta, joka tulee Ukrainan kautta. Venäjä on ollut
Moldovan tärkein vienti- ja tuontimaa.
Kauppasaarron takia ulkomaankauppa on jäädyksissä. Tänä vuonna avattiin
kaasuputki Romaniasta Moldovaan, mutta sieltä tuleva kaasu kattaa vain viitisen
prosenttia tarpeesta. Ukrainan kriisi
koettelee rajusti muutenkin vaikeuksissa olevaa Moldovaa.
Ortodoksinen usko yhdistää kaikkia.
Transnistrian pääkaupungissa seisoo
Neuvostoliiton muistomerkkejä, kuten
Lenin-patsaita, sulassa sovussa kauniiden kirkkojen kanssa. Uuden Neamtin
luostarissa munkit yrittävät elää omassa
maailmassaan kaikkien ristiriitojen ulkopuolella.
– Meille ei ole väliä, mihin Moldova
tai Transnistria aikovat liittyä. Meidän
päämääränämme on joka tapauksessa
taivas, isä Feaktist tiivistää.
TIIVIS YHTEYS KIRKKOON
Mutta palatkaamme vielä Irinan ja Veran viljelyksille. Vaikka Moldova on hyvä viljelysmaa runsaan auringon ja mustan mullan ansiosta, viljeleminen ei ole
helppoa. Irinan ja Veran maa-ala oli pitkään käyttämättä. Ohdakkeet valtasivat
viljelykset. Mustaan multaan juurtuneis-
ta rikkakasveista on nyt lähes mahdotonta päästä eroon.
Viime vuonna pähkinöiden sadonkorjuun alla naiset kokivat raskaan pettymyksen. Joku oli käynyt varastamassa
sadon.
– Tänä vuonna aloitamme sadonkorjuun pikkuisen ennenaikaisesti, jotta
varkaat eivät ehdi viedä sitä meiltä, Irina kertoo.
Irina kiittää avusta ja tuesta paikallisia pappeja. Seurakunta tarjoaa hänelle turvaa ja huolenpitoa. Papit ovat myös
takaamassa lainoja niille pienyrityksille,
joita heidän kyliinsä perustetaan.
Moldovassa kirkot toimivat lähellä ihmisten arkea. Copceacin kylässä, joka sijaitsee Etelä-Moldovassa Gagauzian autonomisella alueella, on ollut kuusi vuotta rakenteilla kirkko. Neuvostovallan aikana kirkko ränsistyi. Pappi päätti, että
vanhaa kirkkoa ei korjata, vaan rakennetaan uusi, johon vanhan kirkon esineistö siirretään.
Koska rahaa kirkon rakentamiseen
ei ole riittävästi, vapaaehtoistyölle on
kysyntää. Sitä järjestetään kylän papin
vahvalla auktoriteetilla. Isä Vitali seisoo
milloin minkäkin tien varressa ja määrää
ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Hän näkee
haaveissaan tulevaisuuden, jossa 1 000
seurakuntalaista vetävä kirkko on täynnä
sunnuntainaamun liturgiassa.
LENIN KOHTAA IKONIN
Isä Vitalin luotsaama kirkko on keskellä
kolhoosikylää, jollaisia maassa on enää
kaksi. Kolhoosilla työskentelee 450 kyläläistä. Kun Neuvostoliiton hajoamisen
jälkeen yhteinen maa jaettiin kansalaisille, kolhoosissa työskennelleet saivat
osansa kolhoosin maasta. Nyt he ovat antaneet nämä takaisin yhteiseen käyttöön.
Kolhoosityöläisten olot ovat varsin hyvät
Moldovan mittakaavassa. He saavat palkkaa noin 200 dollaria kuukaudessa, minkä lisäksi he saavat korvauksen myydystä
sadosta sijoittamansa maa-alan mukaan.
Kolhoosi ja kirkko ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Kolhoosin johtaja
kertoo, että riippumatta siitä, minkä-
Kolhoosin johtajan työhuoneessa kohtaa saman, kuin monessa
muussakin paikassa Moldovassa. Työhuoneen yhdellä seinällä
on ikoneja. Vastapäisellä seinällä on suuri Leninin kuva.
lainen sato minäkin vuonna on, kolhoosi antaa seurakunnalle 20 000 euroa. Lisäksi kolhoosin työntekijöiden on
annettava joka kuukausi yhden päivän
palkka kirkolle.
Kolhoosin johtajan työhuoneessa
kohtaa saman, kuin monessa muussakin paikassa Moldovassa. Työhuoneen
yhdellä seinällä on ikoneja. Vastapäisellä
seinällä on suuri Leninin kuva.
JUMALAN LÄHETTILÄÄT
Menen sunnuntaiaamuna Chis˛ina˘un
Kristuksen syntymän kirkkoon. Kirkko
on täynnä, kuoro laulaa kauniisti. Pääoven lähettyville ei tee mieli mennä,
koska ulkoa kantautuu kovaäänisistä liberaalidemokraattisen puolueen vaalitilaisuuden ääniä. Ne sekoittuvat epämiellyttävästi kirkkolauluun. Sytytän kynttilän Moldovan sympaattiselle kansalle.
Kun astun ulos kirkosta, istahdan
vielä hetkeksi kirkkoaukion penkille.
Luokseni tulee vanha nainen, joka ojentaa minulle ison kourallisen vehnänsiemeniä ja kehottaa minua heittämään ne
kyyhkysille.
– Kyyhkyset ovat Jumalan lähettiläitä maan päällä. Niille pitää antaa ruokaa,
nainen sanoo ja kaataa käsiini lisää siemeniä.
Juttelemme naisen kanssa Moldovasta ja sen ongelmista. Lopuksi päädymme
siihen, että toivoa ei ole missään tapauksessa menetetty. Näin sen Filantropian
avustuskohteissa Sorocassa. Kun yksi perhe pääsee paremman elämän tielle, auttaa se muitakin. Nuori Irina pystyy
viljelyn tuotoilla suorittamaan yliopistotutkinnon loppuun. Hänen unelmansa
on jäädä Moldovaan.
Dnestr-joen vastaranta on jo Ukrainan aluetta.
Vesi on likaista.
TEKSTI JA KUVAT TIINA MAKKONEN
Ortodoksiviestin päätoimittaja vieraili syyskuun
alussa Moldovassa. Myöhemmin syksyllä julkaistaan
Ortodoksiviestissä juttu Moldovan kirkoista ja luostareista.
Copceacin kirkko. Viereen rakennetaan parhaillaan uutta, isompaa kirkkoa.
11
Vanhat ajattelumallit
syyniin Armeniassa
Ikiaikainen kristillinen kulttuuri ja vahvat perineet sekä toisaalta köyhyys, työttömyys
ja maastamuutto kohtaavat Armenian nykypäivässä. New Generation with New Thinking
-järjestön varapuheenjohtaja Wilhelmiina Virolainen näki tämän riipaisevan
konkreettisesti osallistuessaan lasten ja nuorten leirille Pohjois-Armeniassa heinäkuussa.
L
eirin järjestäjä oli kristillinen vapaaehtoistyön
organisaatio New
Generation with New
Thinking, ja tämä oli
jo kuudes organisaation järjestämä leiri. Lapsia ja nuoria
osallistui kaikkiaan
145 yhteensä kahdesta pienestä kylästä, Arevatsagista
ja Tsaterista. Kylät sijaitsevat kuvankauniilla pöytämäisillä ylängöillä Debed-joen länsipuolella, lähellä Odzunin kylää. Lähin kaupunki on Vanadzor.
Tsater ja Arevatsag ovat hyvin köyhiä
pieniä kyliä, maanjäristysalueella ja lähes mahdottomien teiden takana. Näissä kylissä elävistä ihmisistä monikaan ei
ole käynyt edes Armenian pääkaupungissa Jerevanissa. Ihmiset elävät kädestä suuhun, ja neuvostoajan jäljet näkyvät
vielä yhteiskuntarakenteissa ja asenteissa. Kaikesta huolimatta lapset ja nuoret ovat iloisia ja elämänhaluisia suurine unelmineen, kuten lapset kaikkialla
maailmassa. Näissä lapsissa on Armenian tulevaisuus. Heillä ei ole juurikaan
muuta kuin vuosituhansia vanha, rikas
kulttuuriperintö ja vankka usko Jumalaan. Näihin kyliin eivät yllä kansainvälisten avustusjärjestöjen roposet. Monet
kokevat, ettei heillä ole tulevaisuutta Ar12
Tsaterin kylän nuoria.
meniassa, vaan ainoa mahdollisuus on
maastamuutto.
New Generation with New Thinking
-järjestön perustaja ja puheenjohtaja
Artem Shahbazyan kertoo työn päämääristä:
– Tavoitteenamme on auttaa näitä
nuoria löytämään tiensä ja tulevaisuutensa kotimaassaan, kehittämään omia
vahvuuksiaan ja auttamaan toinen toisiaan. On pyrittävä asennemuutokseen
toiminnan kautta.
KYLIEN ASIALLA
Artem itse on syntynyt pienessä armenialaisessa maalaiskylässä ja kertoo hyvin ymmärtävänsä niitä ongelmia, joita
lapset ja nuoret kohtaavat. Armeniassa on yli tuhat kylää.
– Haluaisin järjestää
leirin jokaisessa kylässä. Ensimmäisen
leirin toteutin viiden ohjaajan kanssa kesällä 2008
Harichin kylässä.
Toistasataa lasta ja
nuorta osallistui
toimintaan. Tähän
mennessä olemme
toimineet lähes kymmenessä kylässä. Olemme opettaneet lapsille ja
nuorille kommunikointitaitoja, alemmuudentunteen poistyöstämistä, myönteisen ajattelun kehittämistä ja muiden ihmisten auttamista,
rakastamista ja kunnioittamista.
Leirin ohjaajina toimi 11 vapaaehtoista psykologian ja pedagogiikan opiskelijaa ja leirin teemana olivat tällä kertaa arvot. Lapset jaettiin ikäryhmittäin
ja kukin ryhmä työskenteli päivittäin
teeman parissa aamupäivän. Iltapäivisin
pelattiin ja leikittiin, minkä jälkeen vielä
kokoonnuttiin ryhmiin.
Asenteet tulevat kotoa. Oli riipaisevaa
nähdä, kuinka leirin alussa jotkut lapset
jätettiin yksin ja leikkien ulkopuolelle siksi, että he olivat kaikkein köyhimmistä perheistä, likaisia ja huonosti puettuja. Tällaiset asenteet eivät kasva lapsissa itsestään.
– Tänä kesänä vahvistui ajatuksemme,
että meidän on otettava kylien kokonaisvaltainen kehittäminen vahvemmin mukaan järjestömme toimintaan. On pyrittävä asennemuutokseen useammalla tasolla. Suunnitelmissamme on ottaa Tsaterin kylä ensimmäiseksi kohteeksi, jossa kehitämme kylän toimintakulttuuria
asennemuutoksen, koulutuksen ja pienyrittäjyyden kautta. Tavoitteenamme on
muodostaa kylään tukikohta, jossa voimme järjestää koulutusta ja käytännön toimintaa muun muassa taiteen, kulttuurin, maanviljelyksen, korjausrakentamisen ja turismin kautta. Kaikki lähtee kyläläisistä itsestään: autamme heitä näkemään omat mahdollisuutensa ja aloittamaan pienestä.
OMAN PAIKAN ETSINTÄÄ
Artem Shahbazyanin oma nuoruusaika osui 90-luvulle, kun Armenia jäi romahtaneen Neuvostoliiton hylkäämänä
keskelle energiapulan ja Vuoristo-Karabahin sodan aiheuttamia kärsimyksiä.
Hän palveli upseerina sodan loppuaikana
ja koki silloin elämässään voimakkaasti
Jumalan johdatuksen. Muutamaa vuotta myöhemmin hän valmistui Armenian
apostolisen kirkon seminaarista, mutta
jatkoi opintojaan yliopistossa.
– Pappeus ei kuitenkaan ollut minun
kutsumukseni, hän sanoo.
– Opiskeltuani vuoden Euroopassa
palasin Armeniaan vuonna 2007 mielessäni yksi päämäärä: palvella Jumalaa ja
kotimaani lapsia ja nuoria.
Lasten ja nuorten leiritoiminnan lisäksi New Generation with New Thinking
-järjestö toteuttaa muun muassa nuorten
valmennusohjelmia yliopisto-opiskelijoille. Ohjelmiin sisältyy sekä johtamistaidon koulutusta että nuorten henkilökohtaisten ja ammatillisten vahvuuksien
kehittämistä. Niissä on myös teologista sisältöä Armenian apostolisen kirkon
opetuksen pohjalta.
– Yli 500 nuorta on osallistunut näihin koulutuksiin. Jokaisen koulutuksen
jälkeen saan huomata merkittäviä muutoksia monissa osallistujissa. Voimme
auttaa heitä olemaan positiivisempia ja
tehokkaampia kaikessa mitä he tekevät,
Leirin nuorimmat pohtivat hyvän ja pahan olemusta.
löytämään tarkoituksen ja mielenkiinnon elämään, voittamaan stereotyyppiset ajattelumallit ja tavat, jotka estävät
heitä kehittymästä. Voimme auttaa heitä tuntemaan itsensä ja arvioimaan muita
kulttuureja ja löytämään paikkansa maailmassa.
TEKSTI JA KUVAT WILHELMIINA VIROLAINEN
Kirjoittaja on Valamon opiston koulutussuunnittelija ja
kirkkomusiikin opettaja sekä New Generation
with New Thinking -järjestön varapuheenjohtaja
Haluamme auttaa
nuoria voittamaan
stereotyyppiset
ajattelumallit ja
tavat, jotka estävät
heitä kehittymästä.
Rukoushetki.
13
ESIPAIMENELTA
Nähkäämme vaivaa
meren rantaa pitkin Vuosaaressa. Uimarannan kohdalla oli
vanhempi mies koiran kanssa. Hän keräsi roskia. Muovin paloja, pusseja, pullon
korkkeja – kaikkea mitä ihmiset olivat rantahietikolle jättäneet.
Olin todella hämmästynyt. Miksi hän
niitä kerää? Eikö tämä ole kaupungin hommaa? Onhan kyse vielä yleisestä uimapaikasta. Jatkoin matkaa, yritin keskittyä JeeOLIN AAMUK ÄVELYLL Ä
sus-rukoukseen.
Varttitunnin kävelyn jälkeen yhtäkkiä ”heräsin”. Hetkinen!
Kysyin itseltäni, onko meillä omaakin vastuuta, missä minun?
Sukupolvi sitten DDR, kommunistinen Itä-Saksa, oli ääriesimerkki siitä, miten kaikenlaisen omaehtoisen vastuunkannon
sijaan yhteiskunnan tehtäviin yksipuolisesti ulkoistettiin lasten
kasvatus, vanhusten hoito, jne. Itä-Saksaa ihannoitiin muuallakin kuin vasemmistolaisissa piireissä. Mutta kuitenkin, DDR on
kuollut ja kuopattu jo 25 vuotta sitten. ”Kokeilu” epäonnistui.
Rupesin kyselemään, missä on minun vastuullisuuteni. Mikä
on minun vastuuni toisesta ihmisestä, itsestäni, ympäristöstä?
Suomessa ekologinen tietoisuus, vastuu luonnon elinvoimaisuudesta ja monimuotoisuudesta on nykyisin laajasti tiedostettu. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on arkipäivää. Olemme maassamme etujoukoissa vaalimassa luonnon puhtautta verrattuna
vaikkapa Itä-Eurooppaan tai suurimpaan osaan kehitysmaita.
Mutta pitääkö minunkin lähteä aamukävelylle kassi kädessä? Eikö riitä se, etten itse saastuta luontoa? Ja kenties kerään
roskia omasta pihapiiristä, jos joku sinne vielä niitä tiputtaa?
* * *
Muistin Egyptistä Kairon slummien kymmenet tuhannet lapset
ja aikuiset, jotka elättävät itsensä roskien keräämisellä ja lajittelulla. Käsipelillä he täyttävät jätefirmojen ja jäteautojen tehtävää.
Kairon esikaupungissa on kokonainen kaupunginosa Mokhatam,
jossa he elävät, keräävät ja lajittelevat käsin kaikenlaista roskapussien sisältöä, metallia, lasia, muovia ja paperia myytäväksi.
Kierrätys on tehokasta, suurin osa roskista tulee uusiokäyttöön.
Mutta voitte arvata mikä mädän haju nousee jätekasoista.
Nämä ihmiset ovat ortodoksisia koptikristittyjä, jotka on
työnnetty syrjään islamilaisessa maailmassa. Olen itsekin näh-
14
nyt heidän työtään. Samalla olen mielessäni hävennyt omaa länsimaista kulutustyyliäni.
Pari vuotta sitten heidän elämästään ja työstään ilmestyi kirja
”Roskien kerääjien seurakunta”. Se on samalla kertomus Kairon
köyhimpien ihmisten uudesta elämästä Kristuksessa. Onhan jo
yli 40 vuoden ajan slummien roskienkerääjien keskuudessa tapahtunut hengellistä heräämistä. Työ jatkuu.
Keskeisellä sijalla tässä ponnistelussa on ollut kirjapainoapulainen Farahat. Jo vuosia hän oli tehnyt uhrautuvaa hengellistä työtä, kun koptilaisen kirkon patriarkka Shenouda III vihki
hänet ortodoksiseksi papiksi, nimellä Simon. Koko työn taivaallinen esirukoilija ja suojelija on ollut pyhä Simon Nahanparkitsija, joka eli 900-luvulla.
Isä Simonin elämäntyöllä on ollut pysyvä merkitys Kairon
hengelliselle elämälle. Hänelle on suotu opettamisen, parantamisen ja selvänäkemisen armolahjoja. Näiden kautta Jumalan
rakkaus ja huolenpito on välittynyt tuhansille apua tarvitseville.
Roskienkerääjien hengellistä ja sosiaalista työtä on tukenut
myös Patmos Lähetyssäätiö jo yli kahden vuosikymmenen ajan.
Tästä työstä on roskienkerääjien perheille perustetuissa sairaaloissa, kouluissa ja seurakunnissa ollut suurta apua ja siunausta.
* * *
Muutama viikko sitten vietimme patriarkka Bartolomeoksen
siunaamaa päivää luonnon puolesta. Päivä on uuden kirkkovuoden alku. Elävä suhde luontoon, sen viljely ja varjelu, voisi alkaa – ei vain sillä, että lopetan ympäristön roskaamisen – myös
keräämällä toistenkin heittämiä roskia. Ja miksi minun pitäisi kerätä roskia yksinomaan kulttuurikeskus Sofian pihalta tai
tien varrelta?
Roskien keräämisestä alkaa meidän syvempi huolenpito toinen toisestamme. Tätä huolenpitoa on puolustaa kiusattua tamperelaislukiolaisen Juho Rädyn tavoin. Sitä on myös huolehtiminen omien lasten hengellisestä kasvatuksesta, ajankäytöstä.
Yhtä hyvin sairaiden ja vanhusten luona käyminen. Rakkaus ja
rukous tulevat ”lihaksi”, kun näemme vaivaa.
Kasvu hengelliseen iloon ja vapauteen nousee siitä, että panemme itsemme likoon, ylitämme oma-aloitteisesti niitä rajaaitoja ja sitä sovinnaista moraalikäsitystä, jonka mukaan kukin
huolehtii vain itsestään. Kristitylle on annettu Kristuksen kädet
ja jalat, mutta ennen kaikkea myös Kristuksen sydän.
Fader Mikael Kriisins
välsignade liv och gärningar
DEN 5 AUGUSTI L ÄMNADE FADER MIK A-
jordelivet efter ett nästan 94
år långt och innehållsrikt liv. Han var en
människa som utan reservation förtjänar
att skrivas med stort M. Hans hädanfärd
innebär en mycket stor förlust för vår
församling, ja hela vår ortodoxa kyrka. Det kommer att bli svårt att fylla det
tomrum som nu uppstått. Det uppsving,
det lyft, som vi erfarit I vår församling
under de senaste decennierna uppbars
I mycket hög grad av f. Kriisins enträgna arbete b.l.a. för att höja den musikaliska nivån på våra gudstjänster. Kriisin
har spelat en stor roll som katalysator för
de värdefullaste ingredienserna i vår ortodoxa tradition som också därigenom
symboliserar särarten i vår tro.
För f. Mikael stod ortodoxin städse
i centrum för hela hans livsfilosofi både teoretiskt och praktiskt alltsedan tidig barndom. Hans liv formades därefter. Grunden därtill lades i gamla Valamo
kloster dit hans föräldrar kommit för att
bosätta sig för gott. Lyckan varade tyvärr inte särskilt länge. Kriget kom också
att beröra Valamo och gjorde slut på den
idyll Mikael hade vuxit upp i under hela
sin barndom.
Den unge Mikael hade således varit tvungen att lämna sitt andliga hem i
gamla Valamo och söka sig fram i livet i
en helt annorlunda miljö än därförinnan. Finland var i krig med Sovjet och
som alla ung män var också Mikael värnpliktig. Han kallades till fronten där han
skulle tjänstgöra vid ett specialförband
som militär tolk i ryska och finska.
Efter kriget sökte han sig till Operan
som baryton bas-sångare. Han klarade
EL KRIISIN
inträdesförhören och kunde påbörja sin
sångarkarriär på Operan. När ortodoxa
församlingen i Helsingfors började söka efter en ny lämplig kandidat till posten som katedralens diakon, erbjöd man
posten åt Kriisin. Han accepterade anbudet med glädje för att det passade honom som hand i handske. Cirkeln hade
slutit sig: han skulle återvända till ortodoxa kyrkan.
Med sin gedigna kännedom om ortodox kultur, sin högstående musikaliska
kompetens och icke minst sin personliga empatiska läggning, godhetsfyllda
och godlynta karaktär, sin gudfruktiga
tro och livsåskådning, var Mikael Kriisin
just den gudsman som församlingen bäst
behövde. Kriisin verkade som överdiakon i över 25 års tid främst i Uspenskikatedralen på kyrkoslaviska. År 1987 blev f.
Kriisin pensionerad från sin tjänst som
överdiakon. Han ville emellertid inte vila på sina lagrar utan fortsatte ända till 93
års ålder att officiera i pensionärshemmet Helenas vackra kyrka såsom volontär
utan ersättning.
I sin planering av verksamhetsformer
i ungdomsarbete samlade f. Kriisin ihop
två minoritetsgrupper av ungdomar i vår
församling som inte tidigare varit engagerade i ungdomsarbete. Den ena gruppen utgjordes av tjugo-tjugofemåriga
flickor och pojkar som i de flesta fall var
födda i Finland i familjer som helt eller
partiellt talade ryska hemma. I de flesta
fall gick de i finskspråkiga eller svenskspråkiga skolor och hade ytterst lite umgänge med ryska språket och rysk kultur
utanför den snäva familjekretsen. Deras
föräldrar härstammade från Karelska
näset, Viborg, Ingermanland, Sankt Petersburg och andra städer i Ryssland. F.
Kriisin organiserade därför en ryskspråkig sammanslutning för att dessa unga
människor skulle kunna upprätthålla
sitt nedärvda kultur- och språkarv. För
detta ändamål ordnade ungdomarna i
samråd med f. Kriisin samkväm med varierande program och samspel och allsång, varvid man övade in nya sångtexter med noter.
Fader Kriisin sökte också främja
svenskspråkiga ungdomars intresse för
den ortodoxa kyrkan och den ortodoxa
kulturen. Denna grupp bestod av ungdomar som icke talade ryska, men som ville
lära sig den ortodoxa liturgins vanligaste psalmer i svensk översättning. Grupparbetet gick således på svenska och melodierna var tagna från de kyrkoslaviska
psalmböckerna med noter som tillämpas
på gudtjänster som försiggår på svenska. Denna grupp fann sig sedermera en
kompetent svenskspråkig körledare som
dessutom fullständigt behärskar den
kyrkoslaviska sångkulturen.
Detta arbete som på den tiden det
begav sig initierades av f. Kriisin alla dessa ungdomar till fromma, skördade goda resultat. Ungdomarna lärde sig
en hel del om traditionell ortodox kultur, de fann sig en plattform där de kunde stärka och vidmakthålla sina nedärvda
språkkunskaper och finna vägen till vårt
församlingsliv samt förvara sig nya vänner bland klubbvännerna.
Idag har vi inte längre vår stora vän f.
Kriisin bland oss. Vi står alla i stor tacksamhetsskuld till honom.
Vetshnaja pamjat.
TEXT: SVANTE KOSNTANTIN KUHLBERG
15
Священник
длинных расстояний
Священник Павел Пуговкин знаком многим. В
апреле прошлого года он начал нести служение
русскоязычного разъездного священника в
Хельсинкской епархии. Территориально область
служения очень обширна и охватывает города
Лахти, Котка, Хамина, Коувала, Ловииса, Миккели,
Ориматтила, Рихимяки и Хювинкя.
О
тец Павел родился и вырос в Республике Карелия, в
городе Олонец. После школы поступил в Петрозаводский
государственный
университет
на
факультет
Прибалтийско-финской филологии и культуры, по окончанию
которого вступил в законный брак со своей супругой Екатериной.
После свадьбы, был призван в армию. Во время службы в армии
Павлу пришло понимание, что он хочет, как и его отец, служить в
Церкви. По возвращению из армии, в 1999 году, начал посещать
Крестовоздвиженский Кафедральный собор г. Петрозаводска, где
16
был замечен епископом Петрозаводским и Карельским Мануилом.
Владыко предложил молодому человеку служение алтарника и
ризничего в соборе.
27 августа 2000 года, после рождения старшей дочери
Елизаветы, Павел Пуговкин был рукоположен в диаконы и
начал нести служение штатного диакона в Крестовоздвиженском
Кафедральном соборе города Петрозаводска.
– Это было незабываемое время. Службы в соборе совершались
ежедневно, что позволило быстро овладеть нужными знаниями.
Ценным было общение со старшим священниками. Особо я
благодарен приснопамятному протоиерею о. Григорию Варга,
рассказывает о. Павел.
23 марта 2002 года Архиепископом Петрозаводским и
Карельским Мануилом отец Павел был рукоположен во
пресвитеры с назначением на должность настоятеля Храма Петра
и Павла в поселок Калевала.
– В Калевала мы прожили семь лет. В 2003 годился наш средний
сын Дмитрий. Жизнь и служение в Калевала дали мне огромный
пастырский и жизненный опыт. До сего дня я с любовью и грустью
вспоминаю проведенные среди жителей Калевальского края
дни. Кроме поселка Калевала, я служил в Юшкозеро, Боровом,
Войница, Кепа и Куусиниеми. Расстояния между поселками были
очень большие, иногда более 100 км лесной грунтовой дороги.
В 2009 году о. Павел был назначен на должность настоятеля
новопостроенного храма Великомученика Георгия Победоносца
села Видлица.
– Было очень грустно расставаться с Калевалой и ее жителями.
Грусть скрашивалась тем, что новое место служения было всего
в 45 км от моего родного города. Родители были очень рады, у
них появилась возможность нас чаще посещать. В Видлице у меня
много знакомых и родственников. Можно сказать, что я вернулся
домой. Наши дети получили возможность учиться в видлицкой
музыкальной школе, где получили хорошую основу для будущего
образования, рассказывает о. Павел.
ДОМА В ФИНЛЯНДИИ
– В 2012 году я получил приглашение от Митрополита
Хельсинского Амбросия переехать в Финляндию для служения
русскоязычного разъездного священника. Приглашение было
неожиданным. После недолгих раздумий и увидев в этом волю
Божью, мы с семьей решили принять предложение. Владыка
Мануил узнав о моем решении, отнёсся к нему с отцовским
пониманием и, благословив, отпустил меня. В 2013 мы всей семьёй
переехали в Лахти, где я приступил к своему новому служению.
Сегодня отец Павел совершает богослужения и требы,
проводит беседы для русскоязычных прихожан приходов.
– Сам, являясь переселенцем, я понимаю, как сложно для
человека не иметь возможности молиться в храме на своем языке.
Для многих это большая радость, когда в храме звучат молитвы
и песнопения на церковнославянском и читается Слово Божье
на родном языке. Находясь заграницей, начинаешь по-другому
относиться и по-особенному видеть красоту церковнославянского
языка, делиться отец Павел.
Русскоязычные переселенцы составляют самую крупную группу
среди других иноязычных членов Финляндской православной
церкви. Для примера в Хельсинки, это число составляет 14%
от общего количества членов прихода. На сегодняшний день
церковь проводит много проектов для переселенцев.
– Непонимание языка является большим препятствием
на пути в приход. Только после того, как человек овладеет
финским языком, он может понять всю красоту финскоязычного
богослужения, до этого момента человек испытывает потребность
в богослужении на своем языке. Таинство исповеди для многих
остается недоступным, по той же причине. Исповедоваться на
своем языке на много проще. Иногда человеку просто надо
поговорить со священником. Ведь не секрет, что кроме знания
языка священник должен понимать психологию и культуру
человека. Поместный приход часто становиться местом встречи
переселенцев, здесь они общаются и приобретают новых
знакомых. Церковь заботиться о своих чадах, вне зависимости
от их языка, национальности и культуры и я вижу в этом сильную
сторону. На сегодняшний день делается очень много, и можно
сказать, что нынешнее положение отвечает практически на все
потребности прихожан-переселенцев.
Город Лахти стал для семьи о. Павла новым домом. Старшие
дети ходят в школу, младший пошел в детский сад. Супруга,
матушка Екатерина, учится на курсах.
– Мы благодарны Богу за всех тех, кто помог нам обосноваться
на новом месте. Особая благодарность Митрополиту Амбросию
и священникам приходов. Мы рады, что за это короткое время
мы приобрели много новых друзей, с благодарностью говорит о.
Павел.
ТЕКСТ И ФОТО АЛЕКСИ САВЕЛЬЕВ
Находясь заграницей,
начинаешь подругому относиться
и по-особенному
видеть красоту
церковнославянского
языка.
17
Pyhiinvaellus pyörän selässä
A
lla Honda XL 650 V Transalp
-moottoripyörä vuosimallia
2002. Mukana Väinö-maskotti,
juomareppu, kamera, ”tajuttoman vähän
tavaraa” ja varmuuden vuoksi yksi mekko ja korkkarit. Edessä 3 kuukautta ja 15
maata. Budjetissa 10 500 euroa.
Näillä eväillä Helsingin ortodoksisen
seurakunnan Itä- ja Keski-Uudenmaan
kanttori Minna Jokinen lähti yhden naisen maailmanympärimatkalleen toukokuun lopussa.
Riihimäen moottoripyöräkerho Kahvakoplan puheenjohtajana toimiva Minna Jokinen hankki ensimmäisen moottoripyöränsä 16-vuotiaana. Silloin ajamiseen motivoi tarve päästä helpommin
poikaystävän luo. Jo 18-vuotiaana Min-
18
na lähti kuitenkin yksin ensimmäiselle pidemmälle moottoripyöräreissulleen
Saksaan. Sen jälkeen ajokilometrejä on
kertynyt noin puoli miljoonaa ja ulkomaanreissuja kolmisenkymmentä.
Maailmanympärysmatka ehti kyteä
Minnan mielessä toistakymmentä vuotta, ennen kuin hän 45-vuotiaana päätti
viimein lähteä matkaan. Yksi inspiraation lähde oli moottoripyörällä maailman ympäri matkanneista Ewan McGregorista ja Charley Boormanista kertova Long Way Round -dokumentti, jonka
Minna näki vuonna 2004.
Oikeasti kipinä syttyi jo pari vuotta
ennen dokumenttia, jolloin Minna kuuli
kaskislaisesta miehestä, joka oli tekojalkansa kanssa ajanut moottoripyörällä aivan Venäjän itäisimpään kolkkaan, Vla-
divostokiin. Silloin Minna ajatteli, että,
jos joku on sen tehnyt ilman tervettä jalkaa, niin kyllä hänkin pystyisi ja miksei samalla jatkaisi Vladivostokista vielä
Amerikkaan asti.
AGENTTI AVUKSI
26.5. Minna starttasi matkaan Riihimäen
ABC:ltä. Kolme kuukautta kestäneestä
matkastaan Minna piti Maailman ympäri
moottoripyörällä -blogia Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivuilla. Matka alkoi kuitenkin jo paljon ennen, kun Minnan Ransuksi kutsuma pyörä lähti liikenteeseen. Ensimmäinen blogipostauskin
on jo viime helmikuulta. Matkaan valmistautuminen vei melkein enemmän
aikaa kuin itse matka.
Diveevon luostarin Kristuksen kirkastumisen katedraalissa
Kazakstanissa ihmiset jonottivat nähdäkseen Serafim
Sarovilaisen pyhäinjäännökset.
Kazakstanilaiset skootteritytöt innostuivat
kuullessaan, että Minna on Suomesta.
Kanadan Thunder Bayn alueen suomalaisuus
ulottui aina tienviittoihin asti!
ihmisen asuttaman
Etelä-Korean 25 miljoonan
hkissa ajaminen oli
pääkaupungin Soulin ruu
us.
em
kok
unohtumaton
Minna Jokisen maailmanympärimatkan reitti
ja päivityksiä eri etapeilta löytyy osoitteesta:
http://blog.hos.fi/maailmanymparimoottoripyoralla
Etelä-Koreassa Minna osallistui Globe
Ridersin kokoontumisajoon, jossa ei
muita naiskuskeja ollutkaan.
19
Mongolian ylänköjen asukki,
luonnonvarainen nautaeläin jakki.
Egersellin majakka Vladivostokissa, Venäjällä.
Soulissa Minna ja Väinö pääsivät tapaamaan myös Suomen
Etelä-Korean suurlähettilään Matti Heimosen.
Rocky Mountains eli Kalliovuoret.
Kanadalaisen vuoriston kiemurtelevat
tiet olivat mukavia ajaa.
Brittiläisen Kolumbian Naramata
järvineen ja vuorineen oli varsinainen
lintukoto ja paras mahdollinen
levähdyspaikka.
Vladivostok ja ensimmäinen etappi matkaa takana!
20
– Matkan suunnittelu kävi työnteosta. Välillä tuntui, että olisi pitänyt palkata assari hoitamaan kaikkia juoksevia
asioita, Minna kertoo.
Ennen lähtöä piti muun muassa
hankkia viisumeita ja rokotuksia, tilailla karttoja ja etsiä majoituspaikkoja. Yksi
isoimmista hankinnoista oli kunnollinen
navigaattori. Pyörä oli huollettava mahdollisimman hyvään kuntoon ja hankittava tarvittavat vakuutukset. Hankalinta
oli löytää agentti, joka voisi auttaa moottoripyörän mannerten välisissä kuljetuksista. Lopulta sopivat agentitkin löytyivät
kuorokaverin avustuksella ja asiat alkoivat loksahdella paikoilleen.
Venäjän halki Kazakstanin ja Mongolian kautta Etelä-Koreaan ja sieltä Kanadan läpi USA:han ja takaisin Eurooppaan
kulkeneesta matkasta jäi parinkymmenen blogikirjoituksen lisäksi todisteeksi
110 päiväkirjasivua ja tuhansia valokuvia.
Minna kulki matkan yksin lukuun ottamatta kymmentä Amerikassa ajettua päivää, jolloin seurana oli Minnan mies Olli.
Koko reissun ajan kanttori piti tarkasti kirjaa menoistaan. Pienessä vihkossa on siistissä rivissä kunkin päivän
kustannukset. Ruokakuluja Minnalle tuli
ennätyksellisen pienet 372,27 euroa. Salaisuudekseen Minna paljastaa laukussa
kulkeneet kuppikeitot ja retkikeittimen,
eli trangian.
– En käynyt kertaakaan yksin ravintolassa syömässä vaan kokkailin itse hostellien keittiöissä. Pari kertaa käytin
myös trangiaa hostellien vessoissa. Niissä ei ole palohälyttimiä ja ne ovat muutenkin paloturvallisia, Minna myhäilee.
Paljon Minna säästi myös sillä, että
hän oli matkansa aikana kotimajoituksessa yhteensä 34 yötä, ja ruuat sisältyivät yleensä majoitukseen. Kotimajoituksen vuoksi myös majoituskulut pysyivät matalina. Oikeissa hotelleissa Minna
nukkui vain pari yötä. Muut yöt kuluivat
hostelleissa, motelleissa tai teltassa.
RAJOJEN KOKEILEMISTA
Maailmanympärimatka ei ollut Minnalle vain pelkkä moottoripyöräreissu. Se
oli ennen kaikkea pyhiinvaellus, johon
mahtui aimo annos kilvoittelua; elämää
primitiivisissä olosuhteissa, yksin oloa
ja kamppailua omien ajatusten kanssa.
– Pyhiinvaelluksella tarkoitetaan
yleensä pyhälle paikalle menoa, mutta sillä on minulle myös toinen merkitys: omien rajojen koetteleminen. Vaikka kävin
matkalla monessa kirkossa ja luostarissa,
ei kilvoittelu rajoittunut vain siihen. Minulle kirkko ei ole pelkkä rakennus, se on
läsnä myös kaikessa muussa: luonnossa,
eläimissä ja ihmisten kohtaamisissa.
Upeaa matkalla olikin juuri luonto.
Minna kohtasi matkallaan muuan muassa
aivan pyörän edestä lehahtaneen valkopääkotkan, maantien varressa henkihieverissä maanneen Amerikan mustakarhun, New Foundlandissa nähdyn elämän
ensimmäisen valaan, kazakstanilaisen
kamelin ja mongolialaisia villilehmiä.
Matkansa aikana Minna joutui todistamaan myös monenlaista köyhyyttä ja
kurjuutta. Esimerkiksi kodittomia tuntui olevan kaikkialla, minne motoristinainen menikin.
– Surkein tilanne oli Venäjän syrjäseuduilla. Minulla meni ensin pitkään
tajuta, keitä teiden varsilla kulkeneet ihmiset olivat. Mitä idemmäs matkustin,
sitä enemmän heitä oli. Kaikkein eniten
kodittomia oli kuitenkin Kanadassa.
Minnalla oli periaatteena, että hänen
budjetistaan riittäisi aina rahaa apua kysyvälle. Auttamisen lisäksi Minna yritti
tilaisuuden tullen vaihtaa asunnottomien kanssa myös muutaman sanan. Välillä kohtaamiset olivat hämmentäviä. Niin
kuin Kanadassa, missä Minna sai nähdä
kuinka paikallinen alkoholisoitunut intiaani ryhtyi sättimään Minnan jututtamaa
Irlannista tullutta nuorta kiertolaismiestä, joka oli intiaanin mukaan vienyt hänen kerjuupaikkansa.
MAAILMA RAKASTAA SEIKKAILIJAA
Suurimman osan matkasta Minna pärjäsi
englannilla. Alkumatkasta avuksi oli, että
Minna osaa venäjää.
– Venäjällä ihmiset kysyivät yleensä
kolme kysymystä: Oletko yksin liikenteessä? Eikö ole kamalaa? Oletko hullu? Ensimmäiseen vastasin kyllä, toiseen ei ja
kolmanteen ehkä. Moni venäläinen osasi sen verran englantia, että he totesivat
vastaukseni kuultuaan
an
”respect” – kunnioitan..
Yksinäinen naismotoristi herätti huomiota myös Etelä-Koreassa, jossa Minna sai lisänimekseen ”Wonder women” – ihmenainen. Muu-ten hyvin modernissa maassa oli
Suomea selvästi konservatiivisemmat
isemmat
arvot ja moottoripyöräilevä nainen sai
osakseen kunnioitusta ja ihailua.
Riippumatta siitä, missä ja milloin
Minna huristikin, sai hän lähes pelkästään positiivisen ja vieraanvaraisen vastaanoton. Ikäviä tilanteita tai vastoinkäymisiä ei sattunut juuri ollenkaan,
ellei nyt lasketa yksiä poliisikuulusteluja ja sakkoja Venäjällä ja passin hukkumista Vancouverin lentokentällä sekä
muutamia alkumatkan kaatumisia, mutta niistäkin tilanteista selvittiin säikähdyksellä.
Isoin kulttuurishokki odottikin vasta Tukholma–Helsinki-lautalla. Vaikka
paikalla oli toistakymmentä motoristia,
kukaan ei sanonut sanaakaan Minnalle,
ei vaikka he näkivät Ransua koristavista
tarroista, että nainen oli kiertänyt pyörällään useita kymmeniä maita.
Turun satamasta Minnan matka jatkui Kurikkaan Latoajoon. Sieltä kanttori koukkasi vielä Liminkaan tapaamaan
aikuista poikaansa. Vihdoin, 90 vuorokautta ja 28 585 kilometriä myöhemmin
Minna kaarsi Ransunsa kotitalonsa pihaan Riihimäellä.
Vielä aika ei ole kypsä omien tuntemusten analysointiin, mutta päällimmäisenä Minnalla on mielessä hämmennys siitä, miten helpolla hän reissusta selvisi.
– Luotin motoristi Markku Raunion
sanoihin siitä, että maailma rakastaa yksinäistä seikkailijaa ja niinhän se oli.
Yksinäinen matkalainen herätti monessa paikassa kunnioitusta ja yksinäisenä
naisena pääsin varmasti monesta tilanteesta helpommalla kuin ryhmä miehiä,
Minna hymyilee.
TEKSTI JA KUVA: LAURA KARLIN
KUVAGALLERIAN KUVAT:
MINNA JOKISEN BLOGISTA
21
IHMISENÄ AJASSA
Hengellisen elämän alku
«M
eidän aikamme suurin
vitsaus on yksinäisyys»,
tiivisti Äiti Teresa minulle aikoinaan Kalkutassa.
Tämä pieni nainen istui johtamansa
kaupunkiluostarin parvekkeella ja lähes
kuiskasi jokaisen sanan. Kuitenkin hänen läsnäolonsa oli hyvin väkevää.
Tuo tapahtuma palaa usein kuin kuvana mieleeni. Ehkä sen takia, että eräällä
tavalla saatan pitää sitä oman hengellisen
elämäni alkuna.
Totta tietysti on se, että hengellinen
elämä alkaa jo kasteessa. Minun kasteestani oli tuolloin kulunut jo tovi, eikä minun elämäni ollut kaikilta osin Jumalalle
otollista. Omalla viisaalla tavallaan Hän
kuitenkin alkoi viitoittaa minulle uutta
tietä, «antoi armonsa».
Tätä tietä viitoitetaan nyt eri seurakuntien katekumeeneille, jotka käyvät
syksyn aikana tutustumassa ortodoksisen kirkon oppiin tullakseen mahdollisesti liitetyiksi kirkkoon myöhemmin
keväällä.
Äiti Teresa viittasi ennen muuta siihen, että tämän päivän kaupungit ovat
täynnä yksinäisiä ihmisiä, jotka eivät tiedä mitä elämällään tekisivät.
Tämä on varmasti tuttua myös tämän
päivän Suomessa. Päivät ja vuodet pyritään täyttämään kiihkoisella työnteolla,
televisioviihteellä, raivokkaalla urheilulla, Facebookilla, ”mäyräkoiran” hellittelyllä ja muilla toiminnoilla. Monet elävät koko elämänsä, kuten metropoliitta
Anthony sanoo, ”itsensä ulkopuolella”.
”Mielemme on siinä määrin sekava,
että joko Jumalan on puututtava asioihin tai tarvitsemme määrätietoista harjaantumista kurinalaisuuteen tullak22
semme järkiimme ja voidaksemme alkaa
tuon sisäisen matkan, joka johtaa meidät
oman minämme kautta itse Jumalan luo.”
*
Hengellisen elämän alku on täynnä odotusta, mutta myös vaatimuksia. «Nähkää
minut, olen rikki enkä jaksa», kuuluu
monen ihmisen sanomaton huuto. Kirkon ovea raottavat janoavat Jumalan lisäksi myös ihmistä, joka kuuntelisi, auttaisi ja jopa ratkaisisi elämän ristiriitoja.
Usein vielä mahdollisimman nopeasti ja
kivuttomasti.
Monet raottavat ovea rikkinäisinä,
tarvitsevina ja etsivinä. He etsivät lohtua, pelastusta, muutosta tai ainakin
apua. Monet eivät ole koskaan edes kuvitelleet päätyvänsä ortodoksisen kirkon
huomaan, mutta niin vain tapahtuu. Ehkä ensimmäisen palveluksen kauneus,
henki, rauha, puhuttelevuus kiehtoo heti niin paljon, että he tulevat jäädäkseen.
Tai ei. Ei palveluksen kauneus vaan
Pyhän Hengen kosketus, joka on aistittavissa palveluksessa, sen toimittajissa
tai seurakuntalaisissa. Se liikauttaa jotain, saa tulemaan toistekin.
«Nöyrä avuttomuus ja avun kaipaus
saavat ihmisen pyrkimään kohti Jumalaa
vaikka väkisin”, sanoo Isak Niveläinen.
Evankeliumista me voimme lukea, miten haparoivaa oli opetuslastenkin hengellisen elämän alku. Kuitenkin
heillä oli seuranaan ja opastajanaan itse
Kristus. Eräs tällainen kertomus kertoo,
mitä tapahtui kun ihmisten ruokkiminen
oli päättynyt. Kristus lähetti opetuslapset
vastarannalle veneellä, joka kuitenkin
joutui tuuleen ja pelko valtasi veneessä
olijat. Usko oli siis taas kerran koetuk-
sella. Kovimmille tietysti joutui Pietari, joka uskalsi mennä kohti pelkojaan ja
yrittää vetten päällä kävelyä. Usko ei aivan riittänyt vielä siinä kohdassa ja tarvittiin Kristuksen pelastavaa kättä.
«Armon ovet avaa meille, siunattu Jumalansynnyttäjä, ettemme sinuun uskoessamme hukkuisi», rukoilevat papitkin
troparin sanoin ennen liturgiaa mennessään alttariin. Vaikka hengellinen matka
on löytämisen ja kokemisen ilolla siloteltu polku, on siinä myös omat syvänteensä, joihin voi upota.
*
Metropoliitta Anthony puhuu kauniisti
siitä, miten hengellisen elämän alussa on
oltava vilpitön halu oppia, päättäväisyyttä
oppia mihin hintaan hyvänsä.
Mutta oppiminen ei ole vain tiedollista oppimista tai tapojen matkimista. Jos
oppiminen jää vain sille asteelle, me menetämme sen, mikä olisi ollut saatavissa. Ulkoisten merkkien ja tapojen opiskelu tai matkiminen ei ole samaa kuin
usko. Meistä jokainen on lukenut satoja, tuhansiakin kirjoja enemmän kuin
Kristuksen opetuslapset. Silti he oltuaan
Kristusta lähellä, kuultuaan hänen opetustaan ja nähtyään ihmetekoja, tulivat
palaviksi Kristuksen ylösnousemuksen
julistajiksi.
Ortodoksisen kirkon opetuksessa pelastus on Jumalan ja ihmisen välistä jatkuvaa yhteistyötä. Meidän on opetuslapsina tehtävä epämiellyttäviäkin asioita,
nielaistava myös karvaalta tuntuvat lääkkeet. Tai meidän on tehtävä asioita, joita
emme haluaisi tai uskaltaisi tehdä. Aivan
samoin kuin Pietari ei uskaltanut kävellä
vetten päällä. Jokaisella hengelliselle po-
lulle lähteneellä on oma järvensä, jonka
päällä on joskus käveltävä.
Oppimisella on myös hintansa. Hinta ja samalla palkinto on usein lisääntynyt nöyryys ja vilpitön halu oppia. Oma
ego on laitettava taskuun ja antauduttava sille, ettei osaa, tiedä tai kykene. Vilpitön asenne kuitenkin auttaa silloinkin,
kun epätoivo iskee.
Sählyseuraan tai ammattiliittoon on
helppo liittyä. Useimmat yhteisöt eivät
vaadi muuta kuin jäsenmaksun maksamisen. Sen sijaan ortodoksiseen seurakuntaan liitytään perimmiltään vain uudestisyntymisen kautta. Uudestisyntynyttä hoitavat hengellisesti pitemmälle
kilvoitelleet seurakuntalaiset. Ainakin
itse olen kokenut, että Luoja tuo avun,
jos ongelma tai kysymys on polttava. Itse asiassa lupaus, jonka saamme efesolaiskirjeessä on huikaiseva: ”Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te us-
kotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja
kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään
kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja
syvyyden” (Ef.3:17–18).
Meille on tarjolla ilo, «elämä ja yltäkylläisyys». Tai kuten apostoli Johannes
sanoo: ”Jolla on Poika, sillä on elämä.” (1.
Joh. 5:12)
HEIKKI KORHONEN
Kirjoittaja on Porvoon kirkon diakoni
kuva Tiina Makkonen
23
Filantropialta
humanitaarista
apua
Lähi-itään
T
ilanne Syyriassa ja Irakissa paheni kesän aikana monin
tavoin. Syyrian sisällissota ei ole rauhoittunut ja ISISjoukkojen terrori on levinnyt Syyrian lisäksi Irakin pohjoisosiin.
Filantropia päätti antaa lisätukea kansainvälisen ortodoksisen avustusjärjestön IOCC:n (International Orthodox Christian Charities) kautta ja myönsi 10 000 euron humanitaarisen
avun tuen Irakissa ja Syyriassa tehtävään työhön.
IOCC on yksi harvoista kansainvälisistä järjestöistä, joka
vielä voi toimia Syyriassa. Sen avustustoiminta pakolaisalueilla ulottuu myös naapurimaihin Irakiin, Turkkiin, Libanoniin ja
Jordaniaan sekä Armeniaan. Järjestö toimii yhteistyössä Antiokian patriarkaatin kanssa.
Suurin osa IOCC:n työntekijöistä on paikallisia, jotka ovat
itsekin joutuneet pakolaisuuteen ja yrittävät tehdä voitavansa
ihmisten auttamiseksi. He jakavat hygieniatarvikkeita, ruokaa,
vuodevaatteita ja keittiötarvikkeita.
Moni on psykologisen tuen ja terveydenhoidon tarpeessa, ja
lisäksi IOCC pyrkii turvaamaan lasten koulunkäyntimahdollisuuden, että heidän arjessaan olisi pysyviä ja turvallisia asioita.
Tulevan talven varalle on aloitettu suojien korjaaminen ja varustaminen, sillä kylmyys tulee vaikeuttamaan monien elämää
varsinkin ylikansoitetuilla alueilla.
Filantropian kautta voi antaa tukea
kriisistä kärsiville tekemällä
lahjoituksen Syyria-keräykseen:
FI08 5480 0520 0345 94, viite 12221
Lisätietoja: www.filantropia.fi
Ryan Erickson/IOCC] 7-14-14syria-malnourished-children
Syyrian humanitaarinen kriisi
lukuina
– 2,7 miljoonaa pakolaista Syyriasta
– 6,5 miljoonaa pakolaista Syyriassa rajojen sisällä
– 9,5 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa
– 1,5 miljoonaa, joita IOCC on pystynyt auttamaan
vuodesta 2012 lähtien
– 26 kenttätoimistoa, joiden kautta IOCC toimii Syyriassa
– 160 IOCC:n paikallista työntekijää Syyriassa
IOCC on pystynyt ravitsemaan yli 10 000 aliravittua lasta Syyrian kriisin
aikana.
24
K YSY VÄ L L E VA STATA A N
ORTODOKSINEN NÄKEMYS
Turvaa
Irakin kristityille
Tapahtumat, joita olemme todistaneet “Irakin ja Syyrian islamilaisen valtion” (ISIS) otettua haltuunsa osia Irakista, ovat barbaarisia ja ennen näkemättömiä kristinuskon ja islamin suhteissa tällä alueella, joka on ihmiskunnan kehto ja sivistyksemme syntymäpaikka. Kristittyjä ja joitain muslimeja on karkotettu kodeistaan Mosulin kaupungissa ja muualla, heitä on häpäisty rasistisin
merkein ja symbolein, heidät on ryöstetty ja nöyryytetty. Tuomitsemme jyrkästi nämä teot ja tällaisen islamin
harjoittamisen. Ne eivät edusta sitä islamia, jonka kanssa olemme eläneet pitempään kuin kolmentoista vuosisadan ajan. Tällainen islam ei kunnioita pyhiä tekstejä
eikä ihmisten välisiä suhteita. Siksi kutsumme muslimikumppaneitamme ottamaan selkeästi kantaa näitä tekoja
ja tätä ilmiötä vastaan, jotka ovat ristiriidassa Koraanin
sanan kanssa.
Ihmisten karkottaminen kodeistaan, kirkkojemme
haltuunotto ja pyhäkköjemme tuhoaminen, omaisuutemme ja kansamme tulevaisuuden anastaminen eivät estä meitä täyttämästä tehtäväämme rakkaassa Lähi-idässä. Tämä vääryys taivaallisia ja inhimillisiä lakeja kohtaan ei pakota meitä pyytämään Länttä turvaksemme tai avuksemme. Se ei johdu pelosta tai heikkoudesta,
vaan siitä, että uskomme olevamme tämän maan suola ja
ylösnousemuksen todistajia iankaikkisuuteen asti.
Uskontoon perustuva etninen puhdistus, liittyipä se
islamiin tai kristinuskoon, on rikos ihmisyyttä vastaan.
Siitä on rangaistava. Kaikesta siitä huolimatta, mitä nyt
kärsimme, näemme rakkaan Irakimme yhtenä ja kaikkia yhteisöjänsä syleilevänä, kaikkien oikeudet turvaavana. Vaadimme, että Irakin hallitus turvaa kristittyjen oikeuden pysyä omassa maassaan ja elää arvokkaasti. Pyydämme kurdilaisia maanmiehiämme työskentelemään
kanssamme kristittyjen läsnäolon suojelemiseksi ja alueen historiallisen ja kulttuurisen moninaisuuden säilyttämiseksi.
Ignatius Afrem I, syyrialais-ortodoksisen kirkon patriarkka
KÄÄNTÄNYT ISÄ HEIKKI HUTTUNEN
Termillä ”kreikkalaiskatolinen” viitataan usein ortodokseihin, onko tämä oikein?
Vaikka termi on yleinen puhekielessä, se on oikeasti virheellinen. Kreikkalaiskatolisilla tarkoitetaan niin sanottuja uniaatteja, eli alun perin ortodoksisia kirkkoja, jotka ovat myöhemmin
tehneet unionin roomalaiskatolisen kirkon kanssa. Uniaatteihin kuuluu toki paljon muitakin kuin vain kreikkalaiskatolisia
kirkkoja ja erilaisia termejä käytetään eri maissa eri tavalla.
Kreikkalaiskatolisilla kirkoilla tarkoitetaan siis ortodoksisia kirkkoja, jotka ovat tunnustaneet paavin johtajakseen, mutta säilyttäneet omat vanhat tapansa. Ulkonaisesti tällaiset kirkkorakennukset ja niissä pidettävät jumalanpalvelukset näyttävät
samalta kuin ortodoksisessa kirkossa. Yksi esimerkki kreikkalaiskatolisesta kirkosta on Ukrainan katolinen kirkko, joka kuuluu paavin alaisuuteen, mutta on alun perin ollut ortodoksinen
kirkko ja myös yhä näyttää siltä.
Ortodokseja ei pitäisi virallisesti kutsua kreikkalaiskatolisiksi. Kreikan ortodoksisesta kirkosta puhuttaessa olisi taas parempi käyttää sanaa kreikkalaisortodoksinen.
Vastaajana: rovasti Timo Soisalo
TEKSTI LAURA KARLIN
VALONTUOJAN KANSA
La 11.10. klo 13.00-16.00. Seminaari kulttuurikeskus Sofiassa, Kallvikinniementie 35, Helsinki. Ikiaikainen kristillinen kulttuuri ja vahvat perineet sekä toisaalta köyhyys, työttömyys ja maastamuutto kohtaavat Armenian nykypäivässä.
Kuinka auttaa Armenian kansaa moninaisten haasteiden keskellä? Mitä me voimme oppia armenialaisilta?
Pappismunkki Serafim kertoo yhteisöllisyydestä ja perinteisestä armenialaisesta kyläkulttuurista. Armenian kirkosta
sekä lapsi- ja nuorisotyöstä Armeniassa kertovat Artem Shahbazyan ja Wilhelmiina Virolainen.
Su 12.10. Uspenskin katedraalin kryptassa liturgian jälkeen Armenian kirkosta sekä lapsi- ja nuorisotyöstä Armeniassa kertovat Artem Shahbazyan ja Wilhelmiina Virolainen.
Tervetuloa!
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Tied. Wilhelmiina Virolainen, [email protected],
p. 050 5488223
25
KULTTUURI / KIRJAT
Suomen Bysanttikomitea
Bysantin kuva Pohjolassa
EDITA PRIMA 2014
tä koko Bysanttikomitea ja sen tekemä työ
näkyy yhtäkkiä aivan uudessa valossa.
Kauniisti kuvitettu ja hyvin kirjoitettu kirja
on kaiken kaikkiaan hieno yhteenveto paitsi
ikonien historiasta Pohjolassa niin myös Bysanttikomitean tärkeästä työstä Bysantin tutkimuksen saralla.
LAURA KARLIN
John Anderson
Pirjo Honkasalon elokuvataide – Armoton kauneus
SILTALA 2014
PYHÄT KUVAT POHJOLASSA
Suomen Bysanttikomitean uusi teos johdattaa lukijan ikonien maailmaan. Kirjassa tutustutaan niin ikonitutkimukseen, ikonikokoelmiin kuin ikonimaalaukseen. Mukaan mahtuu myös Bysanttikomitean perustajan ja
pitkäaikaisen johtajan, professori Aune Jääskisen lyhyt elämäkerta.
Bysantin kuva Pohjolassa on kansankielistä ja kiinnostavaa luettavaa. Teos valottaa
lukijalle pyhien ihmisten ja ikonien historiaa
Pohjoismaissa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa aina 1500-luvun tietämiltä tähän päivään
asti. Erityisen mielenkiintoista on pohdinta
siitä, onko ikonimaalaus jo karannut käsistä: Onko maalareita liikaa ja päteviä opettajia liian vähän? Mikä ylipäätänsä on ikoni? Ja
keitä ovat pyhät ihmiset?
Aiheensa puolesta erittäin kiinnostavaa
kirjaa vaivaa pieni hajanaisuus. Osa luvuista
jää hieman irrallisiksi, ja kirjan punainen lanka vaikuttaa olevan hetkittäin hukassa. Kirjan loppuun sijoitettu pienoiselämäkerta Aune Jääskisestä tuntuu ensin vievän täysin eri
maailmoihin, mutta loppua kohden nivoutuu paremmin osaksi kirjaa.
Toimittaja Pirkko Vekkelin elävästi kirjoittama henkilökuva Aune Jääskisestä on kuitenkin kirjan parasta antia, ja Jääskisen työstä ikonien parissa lukisi mielellään enemmänkin. Professori Aune Jääskisestä piirtyy
niin tarmokas ja elämänriemuinen kuva, et-
26
peräisin myös Honkasalon elokuvauran kannalta tärkein neuvo, joka tuli kirkossa hänen kameransa kylkeen koputtaneelta vanhalta naiselta: ”Haluan vain, että tiedät, että
jos sinulla on mitään taka-ajatuksia, joudut
helvettiin.” Tämä on neuvo, joka Honkasalon
mukaan sopii kaikille dokumenttielokuvantekijöille. Arkaluontoisistakin asioista voi tehdä elokuvan, jos elokuvantekijän omatunto
on puhdas.
Honkasalon mietteitä on mielenkiintoista
lukea, sillä hänen ajatuksissaan yhdistyy samanaikaisesti hengellisen elämän kunnioitus ja tietty kriittisyys kirkon tapoja ja auktoriteetteja kohtaan. Elokuvakriitikko John Anderson näkee Honkasalon uusimmassa Betoniyö-elokuvassa ja sen Uspenskin katedraalilla kuvatussa kohtauksessa viitteitä siitä,
että Honkasalo olisi viimein löytämässä järjestäytyneen uskonnon ja hengellisen pelastumisen yhteyden. Niin tai näin, Andersonin
henkilökuva Pirjo Honkasalosta on ajatuksia
herättävä – aivan niin kuin Honkasalon elokuvatkin.
LAURA KARLIN
Arkkipiispa Leo
ELOKUVANTEKIJÄ
Ä
KILVOITTELEE
Pirjo Honkasalon elokuvissa hengellisyys ja
kilvoittelu ovat vahvasti läsnä. Palkitun elokuvaohjaajan dokumenttielokuvat ovat käsitelleet niin japanilaisen munkin elämää kuin
pyhiinvaellusta Intiassa. Myös ortodoksinen
kirkko on ollut useasti osa elokuvien miljöötä.
Yhdysvaltalaisen elokuvakriitikon John
Andersonin kirja kertoo Pirjo Honkasalon
elokuvista sekä tietysti Honkasalosta itsestään. Henkilökuva perustuu Andersonin tekemiin haastatteluihin ja analyysiin. Pirjo
Honkasalosta piirtyy kuva taiteilijana ja naisena, jonka uraa on viitoittanut hänen oma
hengellinen etsintänsä. Honkasalo kertoo,
että hänen elokuvansa saavat aina alkunsa
jostakin itseä koskettaneesta aiheesta, jota
hän alkaa tarkastella elokuvansa henkilöiden
kautta. Itse elokuviin päätyy vain murto-osa
siitä, mitä hän on kokenut kuvausten aikana.
Loput kokemuksista jää osaksi omaa elämää.
Monet Honkasalon muistoista ja oivalluksista liittyvät virolaisiin Pyhtitsan ja Vaksnarvan ortodoksisiin nunnaluostareihin, joissa Honkasalo itsekin asui kuvatessaan kahta dokumenttielokuvaansa. Noilta ajoilta on
Mustelmat
SAARIJÄRVI 2014
SILLOI ENDIZEH AIGAH
Ryhdyn lukemaan arkkipiispa Leon kirjoittamaa muistelmateosta – kunnes huomaan
kirjan kannessa karmean kirjoitusvirheen:
Muistelmien sijaan kirjan nimi onkin Mustelmat. Seuraavaksi käväisee ajatus: mitäpä
jos tässä onkin kyseessä sanaleikki, kyseessä ovat jotenkin ruhjeiset muistelmat – mustelmat siis. Olihan Karjalan evakkoperheiden
Jatkuu sivulla 28.
KULTTUURI / KIRJAT
Lempeä Panihida
Pavel Tsesnokov: Panihida
Vainajien muistopalvelus
Ortodoksinen kamarikuoro,
joht. Juhani Matsi.
Solisteina: Sanna Heikkinen,
Irina Lempinen, Heikki Hattunen,
Aleksi Suikkanen ja Matti Turunen.
OKK -07
Yksi kirkkomme kuorojen keulakuvista,
Juhani Matsin johtama Ortodoksinen kamarikuoro, on viime vuosina levyttänyt
ilahduttavan tiuhaan. Nyt nuottitelineillä on ollut todellinen mestariteos, Pavel
Tsesnokovin Panihida. Paitsi rukoukselli-
nen ja lempeä, se on myös näyte harmonisesti rikkaasta 1800-luvun venäläis-kansallisesta kirkkolauluperinteestä. Panihida
tuo meille terveiset Dostojevskin, Tolstoin, Rahmaninovin ja Rimski-Korsakovin
ajan Venäjältä.
Pavel Tsesnokov oli erinomaisen tuottelias säveltäjä, sillä hän kirjoitti yli 200 liturgisiin teksteihin liittyvää kuoroteosta.
Niitten joukossa ovat muun muassa kolme kokonaista Johannes Krysostomoksen
liturgiaa, vigilia ja kaksi panihidaa. Tsesnokovin musiikki ammentaa myöhäiskeskiaikaisista kirkkoveisuista, jotka hän on pukenut 1800-luvun musiikin harmoniseen
asuun. Kuulijan korvaan musiikki kuulostaa täyteläiseltä ja miellyttävästi matalaa
rekisteriä korostavalta. Se johtuu siitä, että
säveltäjä käyttää mieluusti todella matalia bassoja, ns. oktavisteja tai kontrabasso-
ja, jotka laulavat oktaavia normaali bassoa
matalammalta.
Juhani Matsin johtama Ortodoksinen
kamarikuoro soi teokseen sopivalla tavalla täyteläisesti ja leveästi. Se selviää hienosti Panihidan laajan äänialan esittämistä haasteista. Esityksen nyanssit ovat rikkaita ja eniten nautin puhtaasti soivista
pianissimoista. Joissakin forteissa soinnin
yhtenäisyys ei ole aivan täydellinen. Lääke tähän löytyy laulajien henkilökohtaisen
laulutekniikan jatkuvasta kehittämisestä.
Panihidan solistit edustavat korkeata
ammatillista tasoa. Varsinkin Heikki Hattusen tenorissa on potentiaalia suurempiinkin tehtäviin.
Vuosikymmeniä levyjä arvioinut toimittaja palaa harvoin arvostelemiinsa levyihin. Tähän palaan!
RISTO NORDELL
В библиотеке Хельсинского прихода
встреча со священником
Seurakunnan kirjasto
Liisankatu 29 A 2. krs.
Puhelin 0207 220 642
Aukioloajat
ma–ti klo 10–15, ke–to 15–19
В субботу 11. октября с 15 до 16.30 часов встреча с русскоязычным
священником прихода отцом Андреем Сычёвым. Свободный
разговор на интересующие вас темы и знакомство с книжным
фондом православной библиотеки.
Församlingsbiblioteket
Elisabetsgatan 29 A, II vån.
Tel. 0207 220 642
Öppet
mån–ti 10–15, on–to 15–19
Parish Library
Liisankatu 29 A
Tel. 0207 220 642
Open
4VU¶;\L¶̷
Wed–Thu 15–19
ËÄÎËÑÕÈÍÃÒÓËØÑÇÃ
/LLVDQNDWXDÌàÕÃÉ
ÑÕÍÓÞÕÃÒÑÒÑÐÈÇÈÎßÐËÍÃÏ
ËÅÕÑÓÐËÍÃÏÅzÚÒÑÔÓÈÇÃÏ
ËÚÈÕÅÈÓÆÃÏÅzÚ
Hyväntekeväisyyskonsertti
Valamon luostarin hyväksi
JORMA HYNNINEN, baritoni
LAURA HYNNINEN, harppu
USPENSKIN KATEDRAALIKUORO
joht. MIKKO SIDOROFF
Uspenskin katedraalissa su 26.10 2014 klo 16.00
Vapaa pääsy, ohjelma 15 €
Valamon Ystävät ry
27
KULTTUURI / KIRJAT
elämä kovaa sodan jälkeisinä aikoina uusissa, vieraissa ympyröissä. Pitkä elämä on varmasti tuonut arkkipiispallekin kipeitä asioita
kohdalle.
Häpeä tunnustaa, mutta lopulliseen ymmärrykseeni menee vielä hetki. Sitten valkenee: Mustelmat ovatkin karjalan kieltä ja tarkoittavat muistelmia. Siitähän koko kirjassa
on kysymys: arkkipiispa Leo, Karjalan kielen
seuran puheenjohtaja on kirjoittanut runoasuiseen muotoon muistelmansa kahdella
kielellä. Oikealla puolella on suomenkielinen
teksti, vasemmanpuoleiselta sivulta voi seurata karjankielistä versiota. Kertomalla muistojaan elämänsä varrelta – varsinkin lapsuuden ajoilta – ollaan samalla karjalan kielen ja
kulttuurin säilyttämisen asialla.
Kovin mustelmaisia eivät isä Esipaimenen
muistelmat ole. Perustunnelma on enemmänkin kaihoisa. Henkilökohtaisuuksiin ei
mennä – ainakaan vielä. Arkkipiispa on luvannut, että runojen kirjoittaminen ei lopu
yhteen kirjaan, vaan lisää on tulossa.
Isä Esipaimen on omistanut muistelmansa pikkuiselle lapsenlapselleen, joka ukin
unelmissa kuljettaa omassa elämässään mukanaan isoisänsä karjalaista kulttuuriperintöä. Se on toive, ei vaatimus, ukki korostaa.
Kirjan tilaukset:
p. 044 500 2215, [email protected],
p. 0400 246 266, [email protected]
tai KKS:n verkkokauppa osoitteessa
karjal.fi.
TIINA MAKKONEN
Hannu-Pekka Björkman
Välähdyksiä peilissä.
Kirjoituksia
KIRJAPAJA
28
ARKI TÄYTENÄ JA TOTENA
Ärsyttää! Turhia saivartelevia tekstin pätkiä,
huomaan ajattelevani aloittaessani HannuPekka Björkmanin uusinta teosta Välähdyksiä peilissä. Onneksi tajuan kuitenkin vilkaista kuvastimeeni myös itse.
Arki, se jokapäiväinen elämä, soljuu edessä kuin huomaamatta, sisimmässä ja sen ulkopuolella. Liukuvaa kulkua eteenpäin, vastausten etsintää ylhäältä, kun kurottaminen
alemmas olisi helpompaa ja veisi maaliin
rauhaisasti askel askeleelta. Arjen ihanuus,
päivien pimeys ja paiste.
Naurahdan itselleni ja ahmin teoksen,
niin täyden ja toden. Björkman avaa maailman ovia oman elämänsä kautta rehellisesti,
itsensä arvossaan paljastaen. Nöyrää kiitollisuutta olevasta, tästä hetkestä ja ajasta, pään
painallus alas aina epäilyksen ojanteissa.
Sivuilta kumpuavat sanat avaavat uusiin
kirkkaisiin ajatuksiin, mutta kantavat lempeän armollisesti näkemään myös omat
tummat, pölyisimmät nurkat.
Jään pohtimaan Björkmanin kiittämää
turvapaikkaa, teatterin näyttämöä, jossa jokainen askel kuolemaa myöten on ennakoitu, ennustettavissa. Turvattomuus kumpuaa
tietämättömyydestä, luottamattomuudesta,
omista luoduista odotuksista, rauhattomuudesta olevaan. On pakko astua pois näyttämöltä ja uskaltaa. Kuten Björkmanin kuvaama paaston ajan kieltäymys, sekin on vapaaehtoista. ”Samalla kun se on ponnistus,
se tuottaa myös iloa.”
Ja se arki. Björkman muistuttaa ja pohtii
tietoa ja sen tärkeyttä ihmisyydelle, kasvulle ja näkökyvylle, tiedon kautta hän upottaa omatuntomme katsomaan maailmaa jokapäiväisten ostostemme kautta, laajentamaan maailmankansalaisen katseemme oikeaksi globaaliksi kanssakulkemiseksi.
Syviä, koskettavia sanoja, elämän virtaa,
jonka mukaan haluan uudestaan. Löydän
poukamista varmasti joka kertaa uuden kiveyksen, jonka äärellä levähtää ja ihmetellä
maailmaani – sitä omaani eli muiden.
”Kohta sumut saapuvat hiljaisina kuten
aina ennenkin ja peittävät kaiken silloin kun
tahtovat. Metsät ja puistot, tiet ja polut, aitat ja talot ja ihmiset talojen pihoilla. Majesteettisina ne leijuvat vesien yllä ja haihtuvat
ilmaan kuin uni.”
…mutta eivät tämän kirjan sanat. Ne elävät valveilla silmieni edessä joka hetki.
MARI VAINIO
Veikko Huotarinen
Jutun siruja itärajalta
ja sen takaa jolloin
puhalsivat vielä
vapaat tuulet
OMAKUSTANNE 2014
VIENAN KARJALA
MUISTOISSANI
Nurmeksessa asuva kirjailija ja opettaja Veikko Huotarinen (s. 1937) on kirjoittanut vahvan, kantaaottavan ja runollisen kauniin
teoksen Vienan Karjalasta. Se on itsenäinen
jatko-osa Huotarisen vuonna 2012 julkaisemalle teokselle Karjalan kunnailla. Huotarinen luotaa karjalaista elämänmuotoa ja
kulttuuria vahvalla asiantuntemuksella ja
kokemuksella, jota hän on hankkinut vieraillessaan lukemattomia kertoja niin Vienassa
kuin Aunuksessakin. Ortodoksisella uskolla
on teoksessa myös vahva sija.
Huotarinen on kirjoittanut paljon karjalaisen kielen ja kulttuurin puolesta. Hän on
uskonut kylien elpymiseen uuden ajan koittaessa, mutta nyt teoksessa on paljon pessimistisempi sävy. Kylät maamme itärajan toisella hiljenevät yksi toisensa jälkeen ja kulttuuria uhkaa jääminen folkloreksi ja viihteeksi, joka sivuutetaan yhtä nopeasti kuin auton
perä häviää Karjalan hiekkateiden pilveen
kesän kuivuudessa.
Väliin Huotarisen teksti on hyvin poleemista kritiikin kärjen osoittaessa vallanpitäjiä, jotka eivät ole pitäneet lupauksiaan pitääkseen vanhan kalevalaisen kansan seudut
elinkelpoisina. Työpaikat ovat huvenneet ja
tilalle on tullut tyhjyys, työttömyys ja vodka.
Naiset jaksavat ylläpitää kulttuuritraditiota vahvalla tavalla. Kesäiset praasniekkajuhlat tarjoavat mahdollisuuden tuoda tätä ri-
kasta kulttuuriantia esiin myös kylissä vieraileville ihmisille läheltä ja kaukaa. Myös ortodoksinen kirkko on mukana näissä tilanteissa
muistuttaen ikuisista aarteista.
Huotarinen antaa tunnustusta monille
kulttuurin ja tieteen tekijöille rajan molemmin puolin. He ovat jaksaneet puurtaa kalevalaisen kulttuurin hyväksi, että se saisi
siirtyä elinvoimaisena tuleville sukupolville.
Huotarinen laukoo ääneen monia sellaisia
totuuksia, joita ei usein ole kuultu, vaikkapa
kulttuurilehti Carelian lakkauttamisesta.
Huotarinen on tuottelias kirjailija, jolta on
tullut viimeisen kymmenen vuoden ajan likimain kirja vuodessa. Tason Huotarinen on
säilyttänyt kiivaasta tahdista huolimatta erinomaisena. Sen tämä hänen uusin teoksensakin osoittaa.
RISTO KORMILAINEN
KULTTUURI / KIRJAT
TULE LAULAMAAN MIESKUOROON
Uspenskin katedraalin mieskuoro on
pääkaupunkiseudulla toimiva ortodoksinen mieskuoro. Vuodesta 1983
lähtien yhdistysmuotoisena toiminut
kuoro vaalii lauluperinteitä, joita Uspenskin katedraalissa on noudatettu
sen valmistumisesta saakka. Kuoron
perustaja ja ensimmäinen taiteellinen johtaja oli dir. cant. Peter Mirolybov (1918–2004). Kuoro osallistuu
jumalanpalveluksiin pääkaupunkiseudun kirkoissa sekä laulaa konserteissa ja esiintyy muissa tilaisuuksissa. Tänä syksynä kuoro aloittaa myös
uusia projekteja.
ÄÄNEN SYVÄ
KOKEMINEN -KURSSI
Harmoninen laulu, hiljaisuuden
laulu, rukouslaulu, hoitava ääni
– rakkaalla lapsella on monta nimeä...
Tässä laulussa on kyse kolmesta asiasta: äänestä, ihmisestä ja
Jumalasta.
Lähtökohtana on hiljainen,
puhdas ääni. Kuuntelemalla ja
laulamalla luonnollisesti, luonnollisen asteikon mukaan hiljaista ääntä, kuulomme herkistyy.
Varhaiskristillisten laulujen kautta pyrimme rauhoittumaan, puhdistumaan ja tavoittamaan hiljaista mielentilaa sekä sydämen
hiljaisuutta. Rukoukset ja sävelet
soittavat kehoamme, ääni liikkuu
meissä ja hoitaa meitä.
Äänen syvä ymmärtäminenkurssi on seurakuntamme Musiikkikasvatuksen järjestämä.
Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse: tatjana.wilenius@ort.fi –
viimeistään 8. lokakuuta. Mukaan
mahtuu noin 14 opiskelijaa, joilta
edellytetään sitoutumista opetukseen heti alusta lähtien.
Jos kiinnostuit kuoromme
toiminnasta, ota yhteyttä
Jariin tai Mikkoon.
Taiteellinen johtaja:
Jari Ketola
puh. 0400 631 801
[email protected]
Puheenjohtaja:
Mikael (Mikko) Zotow
puh. 050 522 2978
[email protected]
Syksyllä Valamon opistossa
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Taidenäyttely
Mestarin jälki
Su
S
Suo
Suomal
uomal
malais
aisstten
en
n mesta
taarei
reiden
d
de
den
kri
rissti
tiilli
tilli
llliisai
ssaaihei
heiisia
sia teoks
te
eoks
ksia
ks
ia
ia
Valamo
Val
Va
amossa
amo
ssa
ss
s 16
16.9.201
16.9.
9 201
20 4
4-1
-117.1
77.1
.11.20
..20
2015
5
Paljastava kirjallisuus 17.-19.10.
Rikasta minua -parisuhdekurssi 24.-26.10.
Arkkipiispa Paavali – Kirkon mies 31.10.-2.11.
Ihan Sama – Globaalin etiikan viikonloppu 7.-9.11.
Valokuvien voima – hyväksyvä katse itseen 14.-16.11.
Enkeliseminaari 14.-16.11.
Elävät kuvat 21.-23.11.
Luu- ja sarvityöt, jatkokurssi 30.11.-3.12.
Kaikki kurssit: ÍÍÍ¤Ì>>¤Ö¼ ¶¿
Lämpimästi tervetuloa Valamoon!
Valamontie 42, Uusi-Valamo
puh. 017 570 1810
ÓÓÁ¡>ÐgÉJÐ>>¦Ú
ÑÑÑ¦Ð>>¦Ú
29
Niksu-katti
Parivaljakko. Niksu tunnistaa
omistajansa isä Joonan äänen,
ja saattaa seurata isäntäänsä
esimerkiksi vanhaan kirkkoon
opastettavan ryhmän
mukana. Kuitenkaan kaikkein
pyhimpään sillä ei ole asiaa.
Niksu
koristaa myös
postikorttia.
30
rahaa
Valamon luostarin Niksumakeiset menevät kuin
kuumille kiville. Mutta mitä
mieltä karvainen keulakuva on
provisioistaan?
-H
yrrr, hyrr… mitä ihmettä?!
Tämä oli ensimmäinen ajatukseni, kun isäntäni, munkki Joona nappasi minut syliinsä. Yleensä hän on hienotunteinen ja antaa
minun nukkua hyvin ansaitut unet Trapesa-ravintolan yläkerrassa. Päättelen, että
meneillään on jotain erikoista ja oikeassa
olen.
Minun pitää sietää salamavalon räiskettä rankan hiirimetsällä vietetyn yön jälkeen. Päätän kuitenkin olla pitkämielinen
ja pitää kynteni piilossa.
Sitä paitsi myönnettäköön, että on hienoa tulla kuvatuksi kotiluostarini Tuohusmyymälässä omien nimikkosalmiakkieni
vieressä. Tosin olen sitä mieltä, että luonnossa viiksityynyni näyttävät pöyheämmiltä kuin karkkiaskin kyljessä.
Lopulta isä Joona päästää minut menemään. Isäntä hoitakoon suhdetoiminnan
tästä eteenpäin, joskin päätän jäädä kuulolle.
Kaiken kaikkiaan isä Joona on kelpo
veikko, mitä nyt tietysti toivottoman surkea saalistaja, kuten ihmiset ylipäätään.
Ja sikäli hieman nirso, ettei hän ole oppinut
nauttimaan gastronomisista yllätyksistäni,
kuten mehevästä myyräpaistista keljan portailla. Mutta minkäs teet, makunsa kullakin. Olen pannut merkille, että isä Joonaa
ruokitaan Trapesassa, onneksi.
Isä Joona on elänyt Valamon luostarissa
saman ajan kuin hän on kuulunut ortodoksiseen kirkkoon, eli viisi ja puoli vuotta. Ja
muistaakseni minut tuotiin tänne suunnilleen samoihin aikoihin. Silloinen perheeni
joutui luopumaan minusta allergian takia,
mutta tapaan heitä edelleen säännöllisesti.
Mutta kertokoon isä Joona tarkemmin.
LÖYTÖKISSAT LÄHELLÄ SYDÄNTÄ
– Olen aina ollut löytökissafani. Tullessani Valamoon 46-vuotiaana jätin vanhan Aku-kissani veljeni hoteisiin, koska
en raaskinut pakottaa vanhaa kissaa enää
sopeutumaan ihan uuteen ympäristöön.
Aku elikin 18-vuotiaaksi. Mutta täytyy
myöntää, että alkukuukausina aloin jo
kaipailla kissaa tänne. Kunnes eräänä
aamuna talkoolainen huhuili, että kissa
etsii hyvää kotia. Näin sitten Niksu tulla
tupsahti luostariin, isä Joona muistelee.
– Niksu-kisu on saanut vierailta ja
pyhiinvaeltajilta 98-prosenttisesti positiivista palautetta, joten niin kai tuo salmiakki-idea sitten osui juuri kohdalleen,
isä Joona sanoo.
Muistan elävästi, kun Niksu-salmiakki
tuli myyntiin kesällä 2013. Vietin monta iltapäivää vastaanoton sohvalla kehräten ja
katsellen, kuinka nimikkokarkkini sujahtelivat ostoskoreihin.
– Salmiakki oli munkkidiakoni Viktorin keksintö. Ajatus lähti siitä, kun
mietimme Tuohus-kaupan valikoimia
ja uutuustuotteita. Oli puhetta, että kalliimpien tuotteiden vastapainoksi tulisi saada jokin pikkunäppärä lisäys, joka
myisi. Ajauduttiin makeisosastolle ja siitä se lähti.
Kieltämättä egoni pullistui entisestään,
kun tuoteperhettä laajennettiin.
– Koska Niksu-salmiakki oli suuri
menestys, niin edelleenkin isä Viktorin
ehdotuksesta laajensimme makeisvalikoimaa Hedelmä-Niksuun, joka ilmestyi
myymälään syksyllä 2013. Tähän mennessä Niksu-salmiakkia on myyty noin
7 000 askia ja hedelmänmakuisia Niksuja 2 000 kappaletta. Toistaiseksi veljistö
ei suunnittele enää laajentavansa Niksutuoteperhettä – ainakaan näillä näkymin,
isä Joona kertoo.
Suvaitsen hiljaa kissanmielessäni olla eri mieltä. Sitten höristän korviani, kun
toimittaja kysyy provisioistani.
– No, Niksu saa aina silloin tällöin
herkkuja, kuten muikkuja. Ja jauheliha
on myös sen suuressa suosiossa. Mut-
ta yleensä se syö tavallista kissanruokaa.
Niksu on myös taitava saalistaja, mikä on
siinä mielessä säälikin, jos se saa kiinni esimerkiksi pikkulinnun. Toisinaan
on viskeltävä myyrän- tai hiirenraatoja
kauemmaksi pihapiiristä.
KOLLEGA PITÄÄ
MATALAA PROFIILIA
Noo, tähän on nyt kyllä huomautettava, että minä en ole suinkaan ainoa syypää jyrsijöiden yöllisiin kuolemantapauksiin. Minulla on nimittäin kollega, Mustikka-kissa,
joka tosin pitää hyvin matalaa profiilia. Sekin pitää majaa isä Joonan luona.
– Mustikka on kovin arka, sillä se löytyi pentuna kolmisen vuotta sitten ihan
henkihieverissä. Joskus sen voi nähdä
liikuskelevan luostarin alueella, mutta
vain harvoin se näyttäytyy yhtä avoimesti kuin Niksu. Mustikka lymyilee enimmäkseen ulkorakennusten alla saalistamassa.
Kissakaveri on ihan mukava juttu, sillä
Mustikan kanssa on kiva leikkiä. Panin jo
ensimmäisinä päivinäni tyytyväisenä merkille, että luostarin opastekyltissä kielletään koirien tuominen luostariin.
En ole uskoa korviani, kun toimittaja kysyy, miksi koiria ei toivota luostariin.
Asianhan pitäisi olla ilmiselvä.
– Kenelläkään ei varmasti ole sinänsä mitään koiria vastaan, ja voisi ajatella,
että ehkä igumeni Sergein luvalla tänne
saisi koiran tuodakin, jos se on rauhallinen. Uskoakseni kyse on enemmänkin
siitä, että luostarin kuuluu olla kilvoittelun ja hiljentymisen paikka, ja koirat
saattavat haukkua. Lisäksi munkin elämään koira saattaisi sopia vähän huonosti, koska koira kaipaa seuraa ja ulkoilutusta ja munkilla on kuuliaisuustehtävät hoidettavanaan. Eli lemmikki ei saa
häiritä munkin elämänrytmiä, ja toisaalta on mietittävä eläimen tarpeita ja hyvinvointia.
Minulla olisi ollut monta muutakin hyvää argumenttia tähän asiaan, mutta olkoon. Sitä paitsi joku taisi juuri viskata
muikun lattialle.
TEKSTI JA KUVAT
SUSANNA YLILUOMA
Julkkis. Niksu-kissa on Valamon luostarin väen ja
pyhiinvaeltajien silmäterä.
Luostariviskistä
uusi hitti?
Valamon uudeksi menestysartikkeliksi
veikataan Luostariviskiä, jolle haetaan
tuotesuojaa. Viskiä valmistetaan yhdessä ilomantsilaisen Hermannin Viinitilan
kanssa, ja vuosituotanto tulee olemaan
120 000 litraa. Tislaamo sijaitsee Valamossa ja pullotuslinjat sekä varastotilat Hermannin viinitilan tehtaalla. Näin
ollen Valamosta tulee Suomen suurin
viskitislaamo, ja tuotteita aiotaan valmistaa myös vientiin. Ensimmäiset pullot saataneen Alkon valikoimiin vuoden
2018 keväällä.
Viskiliiketoiminnasta odotetaan
merkittävää lisää sekä Valamon Luostarin kävijäkuntaan että liiketoiminnan
tuottoihin. Tuotekehitystä on tehty neljä vuotta yhdessä Hermannin viinitilan
kanssa. Yhteistyötä on aiemmin ollut
viinien ja liköörien valmistuksessa. Valamon kirkkoviiniä valmistetaan seurakunnille.
Työtä ja rukousta
Valamon veljestön lukumäärä on vakiintunut noin kymmeneen jäseneen
ja veljestön keski-ikä on 45 vuotta. Veljestön jäsenet asuvat Juojärven rantaan
1979 valmistuneissa taloissa, joissa on
16 vaatimattomasti sisustettua yhden
hengen huonetta eli keljaa. Yleisöllä ei
ole pääsyä veljestön asuinrakennuksille.
Käytännössä kilvoitteluelämä on työn,
rukouksen ja levon vuorottelua.
31
LAPSET & NUORET
HAMINA
LASTEN LAULUKERHO KOUVOLASSA
Iana Lang puh. 044 377 8457.
Pyhän Ristin kirkon juhlasalissa, joka toinen maanantai klo 18
6.10., 20.10. ja 3.11.
KOUVOLAN LASTENKERHO
Iana Lang puh. 044 377 8457.
Pyhän Ristin kirkon juhlasalissa klo 18–19.30 joka toinen maanantai
13.10., 27.10. ja 10.11.
KOTKA
LASTEN JA NUORTEN MUSIIKKIKERHO
Kokoontuu lauantaisin klo 16.30 Nikolaos-salilla.
Lisätietoja kanttori Katilta.
ÄITI–LAPSIKERHO
Kokoontuu Nikolaos-salilla maanantaisin Nikolaos-salilla klo 14–16.
(ei koulujen loma-aikoina). Lisätietoja kanttori Katilta.
LAHDEN SEURAKUNTA
NUORTENKERHO PARITON LAHDESSA
Seurakunnan yläasteikäisten ja tätä vanhempien nuorten oma kerho kulkee tätä nykyä nimellä Pariton. Yhteiset kokoontumiset erillisen ohjelman mukaan Lahdessa seurakuntasalissa tai kerhohuoneella osoitteessa Harjukatu 5, Lahti. Seuraavat kokoontumisajankohdat
ovat: la 11.10. 16–20; la 25.10. 14–18; pe 7.11. 18–22.
Lisätietoa nuorten toiminnasta Anna Goltz, [email protected]
ja Noora Huotari, [email protected].
LAPPEENRANTA
ORTODOKSISET LASTENKERHOT
Kerhot toimivat sekä Lappeenrannassa että Imatralla. Niissä lapset tutustuvat oman ortodoksisen uskonsa perinteeseen. Kerhot kokoontuvat säännöllisesti kerran viikossa lapsille tarkoitetun seurakuntakoulun tapaan iloisissa merkeissä. Voit osallistua samalla kertaa niin lasten kuoron toimintaan kuin myös askarteluun ja muuhun puuhaan.
Kerhoissa on pieni välipala. Kerhot ovat tarkoitettu kaikille lapsille ja
niihin voi osallistua riippumatta äidinkielestä.
Lappeenrannassa maanantaisin seurakuntatalolla:
17.00–17.45 lastenkuoro
17.45–18.15 papin oppitunti
18.15–19.00 käden taitoja ohjaajan opastuksella
Imatralla tiistaisin seurakuntatalolla:
17.00–17.45 lastenkuoro
17.45–18.15 papin oppitunti
18.15–19.00 kuvataidekerho
NUORTEN VIIKONLOPPUTAPAHTUMA
ONL järjestää seurakuntamme alueella nuorten viikonlopputapahtuman loppusyksyllä. Tapahtumasta tarkemmin lehden seuraavassa
numerossa.
LÄHIMMÄISPALVELUKURSSI NUORILLE
Seurakunta järjestää lähimmäispalvelukurssin nuorille alkutalvella.
Kurssista tarkemmin lehden seuraavassa numerossa.
Oona Ortodoksi
Mitä Oona Ortodoksi puuhailee
sinun seurakunnassasi?
32 32
Piirrä oma Oona-sarjakuva ja lähetä se meille Ortodoksiviestin toimitukseen,
os. Liisankatu 29 a, 00170 helsinki tai [email protected].
Jos et innostu tekemään Oonaa, voit lähettää meille muitakin kuvia tai
kirjoituksia. Julkaisemme niitä mielellämme.
TAMPERE
TURKU
NUORTEN KUORO
Kuoro on tarkoitettu yläkoulu- ja lukioikäisille tytöille ja pojille. Suunniteltu harjoitteluaika ma 18.00–19.30 kirkossa. Ota yhteyttä kanttori Jenniin.
POIKAKUORO
Alakouluikäiset pojat laulavat kirkkoja lastenlauluja. Harjoituksissa myös leikitään yhdessä. Harjoitukset Nikolainsalissa torstaisin
17–17.45. Harjoitusten jälkeen on mahdollisuus jäädä maalauskerhoon. Ohjaajana kanttori Heikki Hattunen, [email protected],
p. 0206100358.
TYTTÖKUORO
Alakouluikäisille tytöille tarkoitettu kuoro käynnistetään, jos kolme
kiinnostunutta ilmoittautuu. Lähtökohtainen harjoitteluaika on keskiviikko-iltapäivä/alkuilta. Ota yhteyttä kanttori Jenniin, [email protected], p. 020 610 0367 / 044 301 0974.
PORISSA LASTEN OMA ASKARTELUPÄIVÄ
Isäinpäivää ennen la 8.11. kello 11–13. Teemme yhdessä lahjoja isille
ja muutakin mukavaa.
TURUN SEURAKUNNAN LASTEN PYHÄKOULU
Pyhäkoulu jatkuu sunnuntaisin 5.10., 26.10., 16.11. seurakunnan tiloissa klo 10. Vanhemmat voivat tuoda lapsensa kerhoon ja mennä
itse kirkkoon jumalanpalvelukseen. Käymme lasten kanssa läpi kirkollisia aiheita askarrellen ja leikkien. Noin klo 10.45 lapset siirtyvät
ohjaajan johdolla kirkkoon. Pyhäkoulu on tarkoitettu yli 5-vuotiaille lapsille, mutta pienemmätkin ovat tervetulleita mukaan vanhemman seurassa. Lisätiedot Marialta, p. 050 462 8586 tai [email protected].
TURUN LAPSIKUORO
Kuoro on tarkoitettu 7–12 -vuotiaille, mutta reipas eskarilainenkin
mahtuu joukkoon. Harjoittelemme kirkkolauluja sekä muuta kivaa
lasten musiikkia. Lapsikuoro harjoittelee torstaisin klo 17–18. Jos olet
kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä seurakunnan kanttoriin Pasi
Torhamoon, p. 040 835 8360.
KOULULAISKIRKOT
Turun seurakunnan alueella ovat Turussa ti 11.11. ja 13.11., Salossa ke
12.11. ja Raumalla pe 14.11. Tarkemmat tiedot kirkkopäivästä omalta
uskonnonopettajalta.
H E L S I N G I N Y L E I N E N K A S VAT U S T O I M I
Huomio kristinoppileirin käyneet!
Leiriohjaajien koulutus alkaa!
Koulutuksen ohjelma:
Koulutustapaamiset alkavat aina Kotikirkosta (os. Liisankatu
29 A, 4. kerros) klo 17 ehtoopalveluksella. Helsingissä Kotikirkossa 3.–10.10. Tuolloin on selitetyt jumalanpalvelukset. Itse
koulutustapaamiset ovat seurakuntasalilla samassa pihapiirissä kuin Kotikirkko. Kokoontumiskertoja on neljä ja sen lisäksi
viikonloppuleiri Kaunisniemessä.
Kokoontumiskerrat Helsingissä 8.10., 12.11., 10.12. ja 14.1.
2015 sekä leiri Lällyssä 23.–25.1.2015.
Ilmoittautuminen koulutukseen tapahtuu netin kautta.
www.hos.fi/kasvatus/ilmoittautuminen
Kysy lisää kasvatuksen työntekijöiltä.
Täysi-ikäisten ensikertalaisten ohjaajien koulutus tammikuussa!
Kasvatustyöntekijä (perheet) Kristiina Klubbin sijaisena
on aloittanut Pasi Parila, [email protected], p. 09 85 646 154.
Toivotamme hänet tervetulleeksi seurakuntaan!
Kesän 2014 Turun
seurakunnan
kristinoppileiriläiset
päätösjuhlassa
kirkossa.
HE LS IN GI N SE UR AK UN
NA N KA SVAT
US TO IM I
Juha Lampinen, kasvatust
oimen esimies 09 85 646
130
Kaarina Lyhykäinen, usk
onnonopetus- ja
aikuiskasvatusvastaava 09
85 646 152
Isä Teemu Toivonen, nuo
risopappi 09 85 646 122
Joakim Pietarinen, nuoriso
kanttori 09 85 646 148
Stiina Hakonen, lapsityönt
ekijä 09 856 46 151
Niina-Maarit Rautamäki
, nuorisotyöntekijä 09 856
46 153
Pasi Parila, kasvatustyön
tekijä, perhetyö 09 85 646
154
Sähköpostit etunimi.su
[email protected]
kasvatustoimi.helsinki@
ort.fi
KAUNISNIEMEN LEIRIKE
SKUS
, keittiö 09 85 646 156
Suurtalousisäntä Ari Kan
erva 09 85 646 157, talonmies/vahtimestari Petri Jes
kanen 09 856 46 158
kaunisniemi.helsinki@ort
.fi
HUOMIO!
Muista, että leireille ilmoittautuminen tapahtuu netin kautta
www.hos.fi -> KASVATUS -> Ilmoittautuminen
TULEVAT LEIRIT KAUNISNIEMESSÄ!
Nuorten suurtapahtuma Q-tis 24.–26.10. Lällyssä! Hinta 50 €!
Lisätietoja nuorisokanttori Joakim Pietarinen.
Ilmoittautuminen netissä!
PERHELEIRI LÄLLYSSÄ
Kaunisniemen leirikeskuksessa 16.–19.10.2014.
Leirin hinnat: 75 €/aikuinen, 37,50 €/kouluikäinen, 150 €/perhepaketti.
Tervetuloa! Lisätietoja Pasilta!
VUODEN 2015 KRIPARIEN VANHEMPAINILTA
15.10. klo 18 Unioninkadun seurakuntasalissa
(Unioninkatu 39, sisäpiha).
33
ISÄ SERAFIMIN MIETTEITÄ
Granaattiomenan sielu
Granaattiomenan olemusta ei kuitenkaan voi ilmaista numeroilla. Granaattiomenalla on myös sielu. Historiaa. Merkityksiä. Tarinoita.
Jo alkukirkon aikana Theofilos Antiokialainen havainnollisti
maailman ja Jumalan suhdetta granaattiomenan avulla: Jumala sulkee koko luodun todellisuuden sisäänsä tavalla, jota ei voi
nähdä maailman sisältä, niin kuin granaattiomenan siemenkään
ei voi nähdä, mitä kuoren toisella puolella on.
väri. Se alkaa kuvalla, jossa verenpuna leviää pysäyttävän hitaasti valkoisella liinalla, ja hypnoottinen ääni lausuu kolmesti:
”Minä olen mies, jonka elämä ja sielu on kipua.”
Armenian kansalliseepoksen Davit Sasuntsin sankarit joivat
granaattiomenaviiniä. Se oli heidän salainen keinonsa tulla vihollisiaan voimakkaammiksi.
Siementensä runsauden takia granaattiomena sopii mainiosti myös hedelmällisyyssymboliikan ilmentäjäksi. Keskiajan armenialaisissa häissä tapana oli, että kotiin tultaessa morsian otti granaattiomenan ja iski sen kynnykselle niin, että siemenet
hajosivat joka suuntaan.
Armenialaisessa kansanlaulussa rakastetun posket ovat ”kuin
kaksi granaattiomenaa”. Keskiajan kylissä kierrellyt armenialainen bardi taas katsoi neidon tummia silmiä ja lauloi säkeen: ”Sinä olet paratiisin granaattiomena, portti taivaaseen ja helvettiin.”
Neidot tiesivät tämän itsekin, ja tällä oli erikoinen seuraus
armenialaisten paastokulttuuriin. Suuren viikon aikana armenialaiset söivät näet vain yhden kevyen aterian päivässä, mutta
Kilikian alueella nuorilla neidoilla oli kokonaan oma kilvoitussääntönsä: he eivät syöneet suurella viikolla mitään muuta kuin
granaattiomenoita! Sanottiin, että tämä teki heidät entistä ihanammiksi.
* * *
* * *
Armeniassa granaattiomena on aprikoosin ohella toinen kansallishedelmä, kansallisten ilojen ja surujen symboli. Runsassiemenisenä se on hyvä elämän symboli, verenvärisenä se taas
edustaa kuoleman symboliikkaa. Kitkeryyden sisäänsä kätkemä
makeus sopii sekin hyvin armenialaisen elämän ilmentäjäksi.
Ilo ja suru, maku ja jälkimaku kulkevat elämässä käsi kädessä. Kristinuskon tapauksessa vielä niin päin, että kitkeryys pitää
sisällään makeuden, kärsimys ylösnousemuksen.
Armenialainen kirkkoisä Nerses Šnorhali käytti granaattiomenaa symboloimaan profeettojen sanoja. Vanhatestamentillisen kitkeryyden sisään on kätketty koko maailmalle tarkoitettu makeus.
Kipu ja kauneus ovat joskus sama asia. Sergei Paradjanovin
legendaarinen taide-elokuva kantaa nimeä Granaattiomenan
Niinkin pieni asia kuin granaattiomena on täynnä syvyyttä ja
merkityksiä, sukupolvien kipua ja suuria tunteita.
Kreikassa ja Kaukasuksella granaattiomenansa voi hankkia
torimummolta, jolta saa suloisen hymyn ja jopa lämpimän halauksen. Vaikutelmaksi jää, että pääasia on hymy ja sen takana oleva syvä hyväntahtoisuus, hedelmän saa ikään kuin kaupan päälle.
Meidän taas on elettävä maailmassa, jossa granaattiomenalla
ei ole identiteettiä eikä tarinoita; on vain hengettömän suurlaitoksen tarjoamaa numeraalista massaa. Ikään kuin meitä rangaistaisiin jostain.
ONKO OLEMASSA PINNALLISEMPAA PAIK-
kuin suomalainen Kartellimarketti?
X- ja Z-ryhmiemme marketit eivät ole ainoastaan paikkoja, joissa on pinnallisuutta, vaan paremminkin totaalista pinnallisuutta, joka ilmenee jättimäisenä steriilinä tilana.
Tällaiseen toteamukseen tulin katsoessani oman lähiöni marketissa granaattiomenaa. Siinä se on: tuote, jolla on kilohinta ja paino. Ehkä tulevaisuudessa ravintoarvokin lukee numeroin. Kuin pillerin ostaisi.
KAA
* * *
34
Isä Serafim
Kalenteri
Kalenteriin on koottu
jumalanpalvelustiedot ja tärkeimmät
yhteystiedot seurakunnittain
Kaikkien seurakuntien työntekijöiden
sähköpostiosoitteet ovat muotoa:
[email protected], ellei nimen
yhteydessä ole ilmoitettu muuta.
Palveluskieli merkitty lyhentein: su=suomi,
ru=ruotsi, sl=slaavi, en=englanti, sr= serbia,
ven=venäjä, kr=kreikka, rom=romania.
Kirkolliset juhlat 3.10. - 9.11.
1.11. Karjalan valistajien yhteinen juhla
METROPOLIITTA AMBROSIUKSEN
TOIMITTAMIA PALVELUKSIA
Su 19.10. klo 10 liturgia, Uspenskin
katedraali, Helsinki
La 25.10. klo 18, vigilia, Pyhän
Nikolaoksen kirkko, Imatra
Su 26.10. klo 10 liturgia, rovastiksi
vihkiminen, Jumalansynnyttäjän
suojeluksen kirkko, Lappeenranta
La 1.11. klo 10 liturgia, praasniekka, Pyhien
Karjalan valistajien kirkko, Hyvinkää
Su 9.11. klo 10 liturgia, praasniekka, Pyhän
Nektarios Eginalaisen kirkko, Klaukkala
RADIO & TV
Yle Radio 1
JUMALANPALVELUKSET:
liturgia klo 11–12
Su 5.10. Jumalansynnyttäjän suojeluksen
kirkko Lappeenrannassa
Su 19.10. Iisalmen Profeetta Elian kirkko
Su 2.11. Kazanilaisen Jumalanäidin
ikonin kirkko Järvenpäässä
AAMUHARTAUDET
Yle Radio 1 klo 6.15. ja 7.50
4.10. Filantropian toiminnanjohtaja
Riina Nguyen
25.10. Pastori Mikael Sundkvist
ILTAHARTAUDET
Yle Radio 1 klo 18.50
21.10. SEN:n pääsiht. rovasti Heikki Huttunen
Radio Vega
Andrum kl. 6.54 och 8.54; Aftonandakt kl. 19.20
Ortodoxa radiogudstjänster
Sön 5.10. kl. 13.03 liturgi,
Profeten Elias kyrka, Helsingfors
| Jumalanpalvelukset
HELSINGIN
SRK
PAPISTO
Kirkkoherra Markku Salminen
p. 09 85 646 103
Pastori Lars Ahlbäck, p. 09 85 646 129
Pastori Kalevi Kasala, p. 09 85 646 128
Pastori Petri Korhonen, p. 09 85 646 127
Pastori Mikko Leistola, p. 09 85 646 121
Pastori Teo Merras, p. 09 85 646 120
Pastori Jyrki Penttonen p. 09 85 646 124
Pastori Mitro Repo, p. 09 85 646 126
Pastori Andrei Sõtšov, p. 09 85 646 123
Pastori Mikael Sundkvist, p. 09 85 646 125
Pastori Teemu Toivonen,
nuorisopappi p 09 85 646 122
Ylidiakoni Juha Lampinen, p. 09 85 646 130
AVUSTAVA PAPISTO
Rovasti Ion Durac, p. 040 516 6741 (rom)
Pastori Jukka Alava,
Pastori Alexandre Björklund, p. 040 550 0103
Pastori Juha Hirvonen,
[email protected]
Rovasti Heikki Huttunen, p. 040 741 8792
Rovasti Juhani Härkin (eläkkeellä)
Rovasti Johannes Karhusaari
(eläkkeellä) p. 040 544 7557
Pastori Markus Kinkki p. 050 5637 579
Rovasti Aleksander Korelin (eläkkeellä)
Rovasti Timo Lehmuskoski
(eläkkeellä), p. (koti) 09 135 2902
Rovasti Veikko Purmonen (eläkkeellä)
Pastori Raimo Pores (eläkkeellä), p. 050 533 8790
Rovasti Viktor Porokara
(eläkkeellä) p. 0400 744 757
Pastori Tapio Rautamäki p. 0400 338 508
Rovasti Timo Soisalo, p. 09 349 6599
Ylidiakoni Gennadij Stolbow
(eläkkeellä), p. 040 587 8580
ASIAKASPALVELU
Liisankatu 29, 00170 Helsnki
Avoinna ma-pe 9–14, p. 09 8564 6100,
[email protected]
KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ
Leena Mätäsniemi, p. 09 8564 6185
ISÄNNÖITSIJÄ
Eero Röynä, p. 09 8564 6186
TALOUSTOIMISTO
P. 09 8564 6171
AUTTAVA PUHELIN
Puhelinpäivystys ti, pe, la klo 18–22,
p. 09 8564 6299
SEURAKUNTAKIRJASTO
Liisankatu 29 A, 2 krs, p. 09 8564 6180,
Avoinna ma–ti 10–15, ke-to 15–19
SEURAKUNTASALI
Unioninkatu 39 (sisäpiha), p. 09 8564 6196
HAUTAUSMAA
Lapinlahdentie 2, 00180, p. 09 8564 6187
PÄIVYSTÄVÄ PAPPI
asiakaspalvelussa
arkisin klo 9–14, p. 09 8564 6105
HELSINKI
Uspenskin katedraali
Kanavakatu 1, Katajanokka,
p. 09 85 646 200, sähköposti: [email protected].
Kirkkoherra Markku Salminen, pastori Teo
Merras, pastori Mikko Leistola, ylidiakoni Juha Lampinen, kanttorin sijainen Mikko Sidoroff, p. 050 346 1378/msidoroff@gmail.
com, diakoni Heikki Kaski, p. 050 592 0643
AVOINNA ti–pe klo 9.30 –16, la klo 10–15 ja
su klo 12–15. Maanantaisin suljettu.
Juhliin liittyvät
JUMALANPALVELUKSET
palvelukset
on merkitty
La 4.10. klo 18 vigilia
tummennettuina.
Su 5.10. klo 10 liturgia
Suuret juhlat
merkitty tähtiSu 12.10. klo 10 liturgia
symbolilla*.
Ke 15.10. klo 18 yleinen rukouspalvelus
Pe 31.10. klo 18 vigilia
La 1.11. klo 10 liturgia
La 1.11. klo 18 ehtoopalvelus
MUUTA TOIMINTAA
,JSLLPLBIWJUTVMJUVSHJBOKÊMLFFOt-JUVSgian aikana lastenkerho 3 - 12 -vuotiailMFLBUFESBBMJOLSZQUBTTBt1POPNBSJLFSho 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille pojille kirkossa (lisätietoja Juha Lampiselta)
TIEDOTTAJA
Vlada Wahlstén, p. 09 8564 6110
35
OV0614_d.indd 35
23.9.2014 10:16:18
Pyhän Kolminaisuuden kirkko
Unioninkatu 31, Kruununhaka
p. 09 85 646 210/vahtimestari
Pastori Andrei Sõtšov, kanttori Irina
Tchervinskij-Matsi, p. 09 85 646 141
Muu papisto: pastori Alexandre Björklund, rovasti Timo Soisalo, ylidiakoni Gennadij Stolbow (eläkkeellä)
SLAAVINKIELISET JUMALANPALVELUKSET
La 4.10. klo 17:30 yleinen panihida
Su 5.10. klo 9:45 liturgia
Ke 8.10. klo 18 akatistos
Pe 24.10. klo 18 parastaasi
La 25.10. klo 9:45 liturgia ja litania
La 1.11. klo 9:45 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit sunnuntaina liturgian jälkeen.
Kotikirkko
Liisankatu 29 A, 4. krs, Kruununhaka
Vahtimestari p. 09 85 646 215
JUMALANPALVELUKSET
La 4.10. klo 18 vigilia, ru
Su 5.10. klo 10 liturgia, ru
Su 5.10. klo 18 Jeesuksen rukous
Ma 6.10. klo 17 ehtoopalvelus
Ti 7.10. klo 17 ehtoopalvelus
Ke 8.10. klo 8 liturgia
Ke 8.10. klo 17 ehtoopalvelus
To 9.10. klo 17 ehtoopalvelus
La 11.10. klo 10 liturgia, kr
Su 12.10. klo 10 liturgia, en
Ke 15.10. klo 17ehtoopalvelus
To 23.10. klo 9 Jaakobin liturgia
La 25.10. klo 10 liturgia, rom
Su 26.10. klo 16 ehtoopalvelus, rom
La 1.11. klo 18 vigilia, ru
Su 9.11. klo 10 liturgia, en
Hautausmaan
Profeetta Elian kirkko
Juhliin liittyvät
palvelukset
on merkitty
tummennettuina.
Suuret juhlat
merkitty tähtisymbolilla*.
Lapinlahdentie 2, Ruoholahti
Pastori Juha Hirvonen p. 040 334 0404;
kanttori Jarmo Lehto p. 09 85 646 142
Palvelukset suomeksi ellei toisin mainita.
JUMALANPALVELUKSET
Pe 3.10. klo 17 yleinen panihida
La 4.10. klo 9:30 vedenpyhitys ja liturgia
Pe 24.10. klo 17 parastaasi
La 25.10. klo 10 liturgia, Dimitrin lauantai
La 1.11. klo 9:30 vedenpyhitys ja liturgia
Helenakoti
Hämeentie 55, p. 09 2511 1411.
Rovasti Viktor Porokara
Palvelukset kaksikielisiä su/sl.
JUMALANPALVELUKSET
La 18.10. klo 17:30 vigilia
La 1.11. klo 10 liturgia ja yleinen vainajien muistolitania
La 8.11. klo 17:30 vigilia
Stefanoskoti
Hallatie 2, Tapaninvainio
p. 040 5922 066
Rovasti Juhani Härkin
JUMALANPALVELUKSET
To 23.10. klo 10 liturgia
Palvelukset ovat avoinna kaikille.
Mellunmäki
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeli
Korvatunturintie 2, Mellunmäki
Pastori Jyrki Penttonen 09 85 646 124
Kanttori Satu Vola p. 09 85 646 143
Diakoniatyöntekijä Kari Hartikka
p. 09 85 646 162
JUMALANPALVELUKSET
MUUTA TOIMINTAA
3 - 10 -vuotiaille lapsille kirkkokerho
sunnuntaisin liturgian aikana. Lapset
UVPEBBOFIUPPMMJTFMMFt,JSLLPLVPSPIBSjoittelee 2 - 4 krt/kk. Lisätietoa kanttorilta.
Kulttuurikeskus Sofia
Pyhän viisauden kappeli,
Kallvikinniementie 35, Vuosaari
JUMALANPALVELUKSET
Arkisin aamupalvelus klo 8.30 ja ehtoopalvelus klo 17.00.
Palveluksia myös tapahtumien yhteydessä.
Kaikki palvelukset osoitteessa: www.sofia.fi/
kulttuurikeskus/jumalanpalvelusohjelma.
ESPOO
Pastori Petri Korhonen, kanttori isä Petri Hakonen, p. 09 85 646 146
Muu papisto: rovasti Heikki
Huttunen; diakoniatyöntekijä Taisia
Pohjola p. 09 85 646 163
Tapiola
Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko,
Kaupinkalliontie 2, p. 09 85 646 221
JUMALANPALVELUKSET
Ke 8.10. klo 9 aamupalvelus
To 16.10. klo 9 aamupalvelus
36
36
OV0614_d.indd 36
23.9.2014 10:16:18
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit sunnuntaisin liturgiBOKÊMLFFOt-BTUFOLFSIPMJUVSHJBOBJLBOBt,VPSPIBSKPJUUFMFFLBOUUPSJJTÊ1FUrin johdolla tiistaisin klo 18 alkaen.
Lisätietoja kirkon ilmoitustaululta ja
Espoon ortodoksien nettisivuilta.
Espoon keskus
Trapesa: Kotikyläntie 5,
käynti Kylänraitin puolelta, Kirkkojärvi
Ke 22.10. klo 18 Jaakobin liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Trapesa Kirkkojärvellä, Kotikyläntie 5, puh. 09
4122045. Toimintaa suomen, venäjän, amharan
ja muilla kielillä sekä avoin olohuone, www.trapesa.com.
VANTAA
Pastori Mikael Sundkvist; kanttori Helena Tchervinskij p. 09 85 646 144; diakoni Sergei Podschivalow p. 040 749 1560; diakoniatyöntekijä Johanna Jomppanen p. 050 404 9404
Tikkurila
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko
Läntinen Valkoisenlähteentie 48
p. 09 85 646 226.
JUMALANPALVELUKSET
Ke 8.10. klo 17:30 ehtoopalvelus
La 25.10. klo 9 aamupalvelus ja liturgia (Vainajien muistelupäivä)
Su 26.10. klo 10 Jaakobin liturgia
Pe 31.10. klo 18 aamupalvelus
MUUTA TOIMINTAA
Liturgian aikana lastenkerho 3 - 10 -vuotiaille. Ponomarikerho 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille pojille kirkossa.
Myyrmäen ev.lut. kappeli
Pyhän Martinin kappeli, Uomatie 1
JUMALANPALVELUKSET
ITÄ- JA KESKI-UUSIMAA
Pastori Mitro Repo p. 09 85 646 126; muu papisto: rovasti Viktor Porokara, pastori Jukka Alava
Järvenpää
Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko, Kartanontie 45,
p. 09 85 646 230/vahtimestari.
Kanttori Minna Jokinen p. 09 85 646 145;
diakoni Erkki Toivonen, p. 09 291 8382
Vahtimestari Ioan Rosu p. 09 8564 6230
JUMALANPALVELUKSET
Ti 14.10. klo 17:30 ehtoopalvelus, maallikko, sl
Ti 21.10. klo 18 vigilia
Ke 22.10. klo 9:30 vedenpyhitys ja liturgia
Ti 28.10. klo 17:30 ehtoopalvelus, maallikko, sl
Su 2.11. klo 10 liturgia, radiointi, Yle Radio 1
MUUTA TOIMINTAA
Lasten sunnuntaikerho klo 10 - 12 liturgian yhUFZEFTTÊt7BOIBUKBVVEFUPSUPEPLsisesta kirkkomusiikista kiinnostuneet laulajat: tervetuloa kuoJuhliin liittyvät
roon! Lisätietoja kanttorilta.
palvelukset
Porvoo
Kristuksen kirkastumisen kirkko
Vanha Helsingintie 1, Tattarinmalmi
Klaukkala
Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko
Kuonomäentie 80, 01800 Klaukkala
Isännöitsijä Aune Svennevig, p. 09 85 646 231
Kanttori Minna Jokinen p. 09 85 646 145
JUMALANPALVELUKSET
La 8.11. klo 17 akatistos Pyhittäjä Nektarios Eginalaiselle
La 8.11. klo 17:30 vigilia ja litania
edesm. kirkonrakentajien muistolle
Su 9.11. klo 9:30 vedenpyhitys ja liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit ja yhteinen hetki liturgioiEFOKÊMLFFOt/FLUBSJPTSZINÊOUPJNJOnasta lisätietoja kirkon ilmoitustaululta. Kirkkokerho 3 -10 -vuotiaille (mukaan
pieni eväs) su 2 krt/kk klo 10 -12.30
Kaunisniemi
Apostoli Jaakobin ja pyhän Annan kirkko
Seurakunnan leirikeskus,
Läyliäinen p. 09 85 646 156
Jumalanpalveluksia toimitetaan leirien,
kurssien ja muiden tapahtumien aikoina.
Tarkempia tietoja palveluksista kasvatustoimesta p. 09 85 646 122/isä Teemu Toivonen tai [email protected]
on merkitty
tummennettuina.
Suuret juhlat
Kanttori Elena Nemlander p. 0440 430
249; Diakoni Yrjö Saranpää; Vahtimestari Niko Laakso p. 09 85 646 232
JUMALANPALVELUKSET
Ke 8.10. klo 17:30 Jeesuksen
rukous, maallikkopalv.
Ke 22.10. klo 17:30 Jeesuksen
rukous, maallikkopalv.
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokerho 3 -10 -vuotiaille 2 krt/kk su klo
MJUVSHJBOZIUFZEFTTÊt,JSLLPLVPro harjoittelee joka toinen viikko keskiviikkoisin ehtoopalveluksen jälkeen sekä joka toinen viikko torstaisin klo 18. Lisätietoja Elena-kanttorilta, p. 044 043 0249.
LÄNSI-UUSIMAA
Pastori Kalevi Kasala p. 09 85 646
128; Kanttori Matti Jyrkinen p. 09 85
646 147; diakoni Seppo Pesonen
Diakoniatyöntekijä Sarianne
Karulinna, p. 09 85 646165
Lohja
Karjalan valistajien kirkko,
Nahkurinkatu 4
JUMALANPALVELUKSET
La 18.10. klo 18 ehtoopalvelus, maallikko
Pe 31.10. klo 18 suuri ehtoopalvelus
La 1.11. klo 9 vedenpyhitys ja liturgia, praasniekka
La 8.11. klo 10 akatistos, maallikko
MUUTA TOIMINTAA
Sunnuntailiturgian alkuosan ajan lastenkerho. Ohjaaja tuo lapset ehtoolliselMFt,VPSPOIBSKPJUVLTFULFLMP
Uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan!
Metsolan hautausmaa
Kaikkien pyhien tsasouna, Myyryntie, Lohja
La 25.10. klo 10 panihida, Dimitrin lauantai, yleinen vainajien muistelupäivä
37
OV0614_d.indd 37
23.9.2014 10:16:19
Kirkkonummi
Pokrovan kirkko, Elfvinginkuja, Jorvas
p. 09 221 1400
Hanko
Pyhien apostolienvertaisten Magdalan Marian
ja Vladimir Kiovalaisen kirkko,
Täktomintie.
Vahtimestari Mari Backman, p. 09 85 646 234
JUMALANPALVELUKSET
La 25.10. klo 18 ehtoopalvelus, maallikko
Su 26.10. klo 10 hetkipalvelus, maallikko
MUUTA TOIMINTAA
Kuoron harjoitukset sunnuntaisin klo
14. Uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan!
Kanttori pitää laulukokeen uusille laulajille.
Nummela
Ortodoksinen rukoushuone,
Naaranpajuntie 7, p. 046 632 1210
JUMALANPALVELUKSET
Ke 15.10. klo 18 maallikkopalvelus
MUUTA TOIMINTAA
Ponomarikerho 5 -14 -vuotiaille pojille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset isä Kalevi, p. 09
856 46 128, gsm 040 525 2868, apuohjaajaOB.BSLVT1BMKBLLBt-BTUFOMJUVSHJBLFSIP
sunnuntailiturgian alkuosan ajan. Ohjaaja tuo lapset ehtoolliselle.
Tammisaari
ev. lut. kirkko, Iso Kirkkokatu 1
JUMALANPALVELUKSET
GUDSTJÄNSTER PÅ SVENSKA
HELSINGFORS
ESBO
Den Helige Herman av Alaskas kyrka,
Kaupinkalliontie 2, Hagalund,
tel. 09 85 646 220.
GUDSTJÄNSTER andra söndagen i månaden
svenska inslag i liturgin.
Huskyrkan
Elisabetsgatan 29 A, 4:e vån
Lö 4.10. kl 18 vigilia
Sö 5.10. kl 10 liturgi
Lö 1.11. kl 18 vigilia
Sö 2.11. kl 10 liturgi
Gudstjänsterna förrättas av fr Mikael Sundkvist (tfn 09 85 646 125) och
fr Lars Ahlbäck (tfn 09 856 46 124).
SERVICES IN ENGLISH
Kotikirkko / Ss. James and
Catherine Church
Liisankatu 29, 4th floor (Kruununhaka)
Priest Heikki Huttunen p. 040 741 8792
Sun 12.10. at 10 Liturgy
Παρεκκλήσιο
Σάββατο 11.10.2014: όρθρος στις 9
π.μ. και Θεία λειτουργία στις 10 π.μ.
ǲǨǳǭǵǬǨǸȄǩǶǫǶǹǳǻǮǭǵǰǱ
ДУХОВЕНСТВО
Дежурный священник принимает
в канцелярии c 9 до 14 ч.
t ɶʚʦʛʧ-JJTBOLBUVʋʛʡʲʧʞʣʠʞ
t ʈʛʡ 09 85 646 105
t ʓʡʛʠʨʦʤʣʣʖʵʥʤʭʨʖ
[email protected]
tʆʩʧʧʠʤʵʝʱʭʣʱʟʧʘʵʯʛʣʣʞʠʚʛʜʩʦʞʨ
ʘʧʨʤʦʤʜʠʛʝʚʖʣʞʛʘʤʝʡʛʇʘʵʨʤ
ʈʦʤʞʬʠʤʟʬʛʦʠʘʞʖʚʦʛʧ6OJPOJOLBUV
ʥʤʘʨʤʦʣʞʠʖʢʧʚʤʭʈʛʡ
ʤʨʛʬɶʣʚʦʛʟʇʱʭʶʘ
tɶʚʦʛʧ)FMTJOHJOPSUPEPLTJOFOTFVSBkunta, Liisankatu 29, 00170 Helsinki
Канцелярия открыта: Пн–Пт 9.00–14.00
t ʃʖʧʨʤʵʨʛʡʲʥʦʞʫʤʚʖʤʨʛʬ
ʂʖʦʠʠʩʇʖʡʢʞʣʛʣʨʛʡ
103/[email protected]
ǽǭǳȄǹǰǵǲǰ
Свято-Троицкая церковь
Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел. 0207 220
649.
Русскоязычный священник приходa Андрей
Сычёв тел. 09 85 646 123, Регент Ирина
Червинский-Матси тел. 09 85 646 141.
Священник Александр Бъёрклунд тел. 040
550 0103 Священник Тимо Сойсало тел. 09
349 6599. Протодиакон Геннадий Столбов
(на пенсии), тел. 040 587 8580б. Диакон
Иоанн Авдуевский, тел. 040 833 9127.
БОГОСЛУЖЕНИЯ
ʣʖʬʛʦʠʤʘʣʤʧʡʖʘʵʣʧʠʤʢʵʝʱʠʛ
ʇʗʘʭʥʖʣʞʫʞʚʖʞʘʧʛʣʤʯʣʖʵ
Вс 5.10. в 9:45 ч. Литургия
ʇʦʘʭʖʠʖʪʞʧʨ
ʇʦʘʭʥʖʦʖʠʡʞʧʞʧ
Пт 24.10. в 18 ч. парастас
ʇʗʘʭʁʞʨʩʦʙʞʵʞʡʞʨʞʞ
ʇʦʘʭʥʖʦʖʠʡʞʧʞʧ
Собор Карельских Святых
ʅʨʘʭʥʖʣʞʫʞʚʖʞʘʧʛʣʤʯʣʖʵ
ʇʗʘʭʁʞʨʩʦʙʞʵ
Храм при доме для
престарелых
Hämeentie 55, тел. 09 2511 1411
Священник Виктор Порокара
ʇʗʘʭʘʧʛʣʤʯʣʖʵ
Вс 19.10 в 10 ч. Литургия
Собор Карельских Святых
ʇʗʘʭʁʞʨʩʦʙʞʵʞʧʤʗʤʦʣʱʛʡʞʨʞʞ
ʇʗʘʭʘʧʛʣʤʯʣʖʵ
Вс 9.11. в 10 ч. Литургия
Приходской центр
в Meллунмяки
Часовня прп. Александра Свирского
Korvatunturintie 2, Mellunmäki,
тел. 09 85 646 206.
Священник Юрки Пенттонен,
тел. 09 85 646 124
ɷʤʙʤʧʡʩʜʛʣʞʵʧʤʘʛʦʮʖʴʨʧʵʣʖʪʞʣʧʠʤʢ
ʵʝʱʠʛʣʤʥʦʞʣʛʤʗʫʤʚʞʢʤʧʨʞʞʧʥʤʡʲʝʩʛʨʧʵ
ʞʬʛʦʠʤʘʣʤʧʡʖʘʵʣʧʠʞʟʵʝʱʠ
ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ
tʍʖʛʥʞʨʞʛʥʤʘʤʧʠʦʛʧʛʣʲʵʢʥʤʧʡʛ
ʁʞʨʩʦʙʞʞtɸʤʧʠʦʛʧʣʖʵʮʠʤʡʖʚʡʵʚʛʨʛʟ
ʥʤʘʤʧʠʦʛʧʛʣʲʵʢʧʚʤ
38
OV0614_d.indd 38
23.9.2014 10:16:19
Культурный центр София
Часовня Святой Софии, Kallvikinniementie 35, Вуосаари
ʆʖʧʥʞʧʖʣʞʛʗʤʙʤʧʡʩʜʛʣʞʟʢʤʜʣʤ
найти в интернете: www.sofia.fi/kulttuurikeskus/jumalanpalvelusohjelma
ȅǹǷǶǶ
Церковь прп. Германа Аляскинского
Kaupinkalliontie 2, Tapiola,
тел. 09 85 646 221
Священники: Петри Корхонен, тел. 09 85 646
127; Хейкки Хуттунен, тел. 040 741 8792.
ɸ ʥʛʦʘʤʛ ʘʤʧʠʦʛʧʛʣʲʛ ʢʛʧʵʬʖ ʧʡʩʜʗʖ ʣʖ
ʪʞʣʧʠʤʢʞʦʩʧʧʠʤʢʵʝʱʠʖʫ
Интернациональный
центр Трапеза
Kotikyläntie 5, Espoo
ɷʤʙʤʧʡʩʜʛʣʞʵʥʦʤʘʤʚʵʨʧʵʣʖʪʞʣʧʠʤʢ
ʞʭʖʧʨʞʭʣʤʣʖʦʩʧʧʠʤʢʵʝʱʠʖʫ
ǪǨǵǺǨǨ
Спасо-Вознесенская церковь в Тиккурила
Läntinen Valkoisenlähteentie 48
Священник Микаел Сундквист, тел. 09
85 646 125. Регент Хелена Червинская,
тел. 09 85 646 144. Диакон Сергей
Подшивалов, тел. 040 749 1560.
ʘʥʤʧʡʛʚʣʛʛʘʤʧʠʦʛʧʛʣʲʛʢʛʧʵʬʖʧʡʩʜʗʖʣʖ
ʪʞʣʧʠʤʢʞʬʛʦʠʤʘʣʤʧʡʖʘʵʣʧʠʤʢʵʝʱʠʖʫ
ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ
tʍʖʛʥʞʨʞʛʥʤʘʤʧʠʦʛʧʛʣʲʵʢʥʤʧʡʛ
ʡʞʨʩʦʙʞʞʆʩʧʧʠʞʢʵʝʱʠʤʢʘʫʦʖʢʛ
ʘʡʖʚʛʛʨʚʞʖʠʤʣʇʛʦʙʛʟʅʤʚʮʞʘʖʡʤʘ
HAMINAN SRK
ORTODOKSIAKESKUS SYPRESSI,
KIRKKOHERRANVIRASTO
Varuskuntakatu 14, 45100 Kouvola,
Avoinna ti ja pe klo 9-14, ke ja to klo 9–13,
p. 0206 100 480,
[email protected], www.ort.fi/hamina
PAPISTO
Kirkkoherran sijainen Alexander
Hautamäki, p. 05 213 157, 0500 480 269
MUU HENKILÖKUNTA
Kanttori Kari Päivinen, p. 0206 100 483
Seurakunnan vahtimestari, Jaana Juka,
Seurakuntasihteeri Liisa
Eerola, p. 0206 100 480
AVUSTAVA PAPISTO
Rovasti Martti Honkaselkä, p. 044 306
4900, [email protected]
Rovasti Arto Leskinen, p. 044 017
Pastori Johannes Wuorlinna, p. 050 589
Pastori Vassi Livio, p. 040 752
Pastori Ville Kiiveri, p. 040 962 0063
Pastori Jukka Jauhiainen, p. 0206 100
Ylidiakoni Jyrki Härkönen, p. 050 350 1495
Diakoni Gennadi Ikävalko, p. 040 742 4615
HAMINAN SEURAKUNNAN
LIIKE- JA VUOKRATALO
Isoympyränkatu 20, Hamina
Isännöinnistä vastaa isännöitsijätoimisto
Realia, Kaivokatu 3, Hamina,
Isännöitsijä Jorma Pekkola, p.
010 228 7840, 050 087 5815
Hamina
Juhliin liittyvät
palvelukset
on merkitty
tummennettuina.
Suuret juhlat
Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, Raatihuoneentori 2
Kirkon ja trapesan vahtimestari,
pastori Jukka Jauhiainen, p. 0206 100 484,
[email protected]
JUMALANPALVELUKSET
La 1.11. klo 18 vigilia, sl
Su 2.11. klo 10 liturgia, sl
MUUTA TOIMINTAA
Kuoron harjoitukset torstaisin klo 18 Pietarin ja Paavalin trapesassa. Kanttori Kari Päivinen, puh. 020 610 0483
Haminan hautausmaakirkko
To 23.10. klo 18 vigilia, kirkon vuosijuhla
Pe 24.10. klo 9.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia
Kouvola
Pyhän ristin kirkko, Sakaristonmäki,
Kirkonmäenkatu 2
JUMALANPALVELUKSET
MUUTA TOIMINTAA
Kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo
18 Ortodoksiakeskus Sypressissä. Kanttori Kari Päivinen, puh. 020 610 0483.
KOTKAN SEURAKUNTA
KIRKKOHERRANVIRASTO
Kymenlaaksonkatu 2, Kotka
Avoinna ti-to klo 10-13, p. 05 212 490,
[email protected], www.ort.fi/kotka
NIKOLAOS-SALI
Kymenlaaksonkatu 2, Kotka,
p. 05 212 482. Nikolaos-salia vuokrataan
erilaisiin tilaisuuksiin, p. 05 212 490
PAPISTO
Kirkkoherra Alexander Hautamäki,
05 213 157, 0500 480 269
MUU HENKILÖKUNTA
Kanttori Katarine Lehtomäki,
p. 050 359 4823
Vahtimestari Vesa Lehtomäki,
p. 05 212 490
AVUSTAVA PAPISTO
Rovasti Veikko Lisitsin, p. 050 597 7349 /
[email protected] (eläkkeellä)
Pastori Pavel Pugovkin, p. 0206 100 295
Kotka
Pyhän Nikolaoksen kirkko
Isopuisto, p. 05 212 767
Isännöitsijä Nalery Kayava, p. 044 546 0252
JUMALANPALVELUKSET
Ke 8.10. klo 13 rukouspalvelus, sl
39
OV0614_d.indd 39
23.9.2014 10:16:19
Su 9.11. klo 10 liturgia, sl/su, isänpäivä
JUMALANPALVELUKSET
Ma 6.10. klo 12 rukouspalvelus
Pe 24.10. klo 18 parastaasi, vainajien muistelu
MUUTA TOIMINTAA
La 25.10. klo 10 liturgia ja panihida
Alttariapulaisille ponomarikerho joka
sunnuntailiturgian aikana Pyhän NiSu 26.10. klo 10 liturgia
Juhliin liittyvät
kolaoksen kirkossa. tKirkkokuoro koMa 27.10. klo 12 rukouspalvelus
palvelukset
koontuu torstai-iltaisin seurakunnan
on merkitty
Nikolaos-salilla. Jos torstaina on jutummennettuina.
malanpalvelus, olemme kirkolla. LiMa 3.11. klo 12 rukouspalvelus
Suuret juhlat
sätietoja kuorosta kanttori Katilta.
merkitty tähtiKe 5.11. klo 17:30 ehtoopalvelus
symbolilla*.
Loviisa
Ma 10.11.
klo 12 rukouspalvelus
Loviisan kirkko Jumalansynnyttäjän
kasanilaisen ikonin muistolle,
MUUTA TOIMINTAA
Itäinen Tullikatu 17
Kirkkokuoron harjoitukset pidetään keskiIsännöitsijä Margarita Yukhevich,
viikkoisin klo 18 Lahden seurakuntasalisp. 040 561 9915
sa. Uudet laulajat, ottakaa yhteyttä kanttori Petri Huttuun, p. 0206 100 453, petri.
JUMALANPALVELUKSET
[email protected] t Kaksikielinen lastenkerho koLa 11.10. klo 10 liturgia, sl/su
koontuu kerran kuukaudessa kaksikielisSu 2.11. klo 10 liturgia
ten jumalanpalvelusten (sl/su) yhteydessä.
La 8.11. klo 10 liturgia, sl
Kerho alkaa klo 9.40, ja kerhon jälkeen lapset osallistuvat liturgian loppuosaan. Lisätietoja Anastasia Lappalainen, p. 040 867
5887, [email protected].
PAPISTO
Pastori Jonas Bergenstad, kirkkoherran
sijainen, p. 0206 100 451
Pastori Taisto Rikkonen, p. 050 371 6475
Pastori Pavel Pugovkin, 0206 100 295
(maahanmuuttajatyö)
MUU HENKILÖKUNTA
Kanttori Petri Huttu, p. 0206 100 453
Kanttori Olga Soldatova, p. 0206 100 454
Seurakuntakeskuksen vahtimestari
Kimmo Mäenrinne, p. 0206 100 456
Lahti
Pyhän kolminaisuuden kirkko,
Harjukatu 5
Isännöitsijä Juha Romanov, p. 050 3289 000
Neitsyt Marian syntymän tsasouna,
Keskikatu 4,
JUMALANPALVELUKSET
To 23.10. klo 17:30 ehtoopalvelus
Riihimäki
Seurakunnan toimitila Minea, Valtakatu 3
JUMALANPALVELUKSET
Ti 7.10. klo 18 ehtoopalvelus, sl
Ti 4.11. klo 18 ehtoopalvelus, sl
To 6.11. klo 18 Jeesuksen rukous
LAPPEENRANNAN SRK
Karjalan valistajien kirkko,
Tsasounakuja 1
Isännöitsijä Mika Peltola, p. 0440 774 383
JUMALANPALVELUKSET
Ke 29.10. klo 18 Jeesuksen rukous
La 1.11. klo 9:30 liturgia ja pieni vedenpyhitys
IMATRAN SEURAKUNTATALO
Vuoksenniskantie 3, 55510 Imatra,
p. 0206 100 472.
PAPISTO
Kirkkoherra Timo Tynkkynen,
p. 0206 100 473
Pappi Aarne Ylä-Jussila,
p. 0206100474
Hyvinkää
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokuoron harjoitukset maanantaisin klo
18 Hyvinkään kirkon srk-salilla (Tsasounakuja 1). Lisätiedot kanttori Olga Soldatova, puh.
0206 100 454, [email protected].
Heinola
AVUSTAVA PAPISTO
Rovasti Olavi Merras, p. 040 510 4664
Pastori Matti Lipitsäinen, p. 0400 625 446
Pastori Martti Hänninen, p. 050 365 8754
Diakoni Aki Korpela, p. 019 422 101
Kausala
KIRKKOHERRANVIRASTO JA
SEURAKUNTATALO
Kristiinankatu 7, 53900 Lappeenranta
Avoinna ma ja ke klo 10–13,
p. 0206 100 470,
[email protected],
www.ort.fi/lappeenranta
LAHDEN SEURAKUNTA
KIRKKOHERRANVIRASTO
Harjukatu 5, 15110 Lahti,
p. 020 610 0450,
avoinna ma–to klo 10–13,
[email protected], www.ort.fi/lahti
sön viikko-ohjelman mukaisesti:
Maanantai klo 20 Jeesus-rukouspalvelus
Tiistai klo 20 akatistos
Keskiviikko klo 9 aamupalvelus
Torstai klo 20 ehtoopalvelus
Lauantai klo 9 aamurukous/hetkipalvelus
Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko,
Hämeenkatu 6
Isännöitsijä Mikko Äikäs, p. 040 520 1696
SEURAKUNNAN TOIMITTAMAT JUMALANPALVELUKSET
Lisäksi naisyhteisön toimittamat palvelukset joka viikko yhtei-
MUU HENKILÖKUNTA
Kanttori Jarmo Huttu,
p. 0206 100 475
Apukanttori Tatiana Mäkelä,
p. 0206 100 478
Seurakuntamestari Kauko Pussinen,
p. 0206 100 476
AVUSTAVA PAPISTO
Rovasti Markus Petsalo, p. 0400 253 370
Rovasti Mauri Patronen, p. 040 595 1688
Diakoni Jorma Liesma, p. 040 717 6491
Diakoni Veikko Tiittanen
Lappeenranta
Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko
40
OV0614_d.indd 40
23.9.2014 10:16:19
Kristiinankatu 3
Seurakuntamestari Kauko Pussinen,
p. 0206 100 476
JUMALANPALVELUKSET
Su 5.10. klo 9.55 liturgia, radiointi
La 11.10. klo 18 ehtoopalvelus ja
akatistos Jumalansynnyttäjälle
Su 26.10. klo 10 liturgia,
metropoliitta Ambrosius
La 8.11. klo 18 ehtoopalvelus ja akatistos ylienkeli Mikaelille
MUUTA TOIMINTAA
Kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo
18 Lappeenrannassa seurakuntatalolla. Seuraa kirkollisia ilmoituksia. Tiedustelut: kanttori Jarmo Huttu, puh. 0206 100
475. Kirkkomusiikista kiinnostuneet ottakaa rohkeasti yhteyttä ja tulkaa mukaan!
Imatra
Pyhän Nikolaoksen kirkko,
Vuoksenniskantie 3
Vahtimestari Nadezda Ryyppö,
p. 0206 100 477
JUMALANPALVELUKSET
Su 12.10. klo 18 ehtoopalvelus ja
akatistos Jumalansynnyttäjälle
Pe 24.10. klo 18 parastaasi, Demetrioksen lauantai, vainajien yleinen muisto
La 25.10. klo 10 liturgia ja panihida
La 25.10. klo 18 vigilia,
metropoliitta Ambrosius
Su 9.11. klo 18 ehtoopalvelus ja kiitosakatistos
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkomusiikista kiinnostuneet, ottakaa
rohkeasti yhteyttä kanttoriin ja tulkaa mukaan! Tiedustelut, kanttori Jarmo Huttu, p. 0206 100 475. Harjoitukset maanantai-iltaisin klo 18 Imatralla seurakuntatalolla, seuraa myös kirkollisia ilmoituksia.
06.10., 13.10., 20.10., 27.10., 03.11.
Joutseno
Pulpin evl. kappeli
Linjatie 1, Pulp
JUMALANPALVELUKSET
Parikkala
Johannes Kastajan tsasouna,
Uimalantie 1, Parikkala
JUMALANPALVELUKSET
НА ЦЕРКОВНОСЛАВЯНСКОМ
ЯЗЫКЕ
Покровская церковь
в Лаппеенранта
Juhliin liittyvät
palvelukset
on merkitty
tummennettuina.
Suuret juhlat
Вс 26.10. в 10 часов Литургия на
ʪʞʣʧʠʤʢ ʞ ʬʛʦʠʤʘʣʤʧʡʖʘʵʣʧʠʤʢ ʵʝʱʠʖʫ
совершает Высокопреосвященнейший
ʢʞʨʦʤʥʤʡʞʨɶʢʘʦʤʧʞʟ
Никольская церковь
в Иматра
Вс 5.10. в 10 Литургия
ʇʗ ʘ ʘʧʛʣʤʯʣʖʵ ʣʖ ʪʞʣʧʠʤʢ ʞ
ʬʛʦʠʤʘʣʤʧʡʖʘʵʣʧʠʤʢ ʵʝʱʠʖʫ ʧʤʘʛʦʮʖʛʨ
Высокопреосвященнейший митрополит
ɶʢʘʦʤʧʞʟ
Вск 2.11. в 10 Литургия
TAMPEREEN SEURAKUNTA
KIRKKOHERRANVIRASTO
Suvantokatu 10, 2 kerros, 33100 Tampere,
Avoinna ti–pe klo 9–13, p. 0206 100
355, fax 0206 100356, tampere@
ort.fi, www.ort.fi/tampere
PAPISTO
Kirkkoherran hallinnollinen sijainen
rovasti Markku Aroma, p. 050 441 6861
Pastori Heikki Honkamäki,
p. 0206 100 359, 050 557 0057
MUU HENKILÖKUNTA
Kanttori Heikki Hattunen,
p. 0206 100 358, 050 557 0051
Kanttori Jenni Hakkarainen,
p. 0206 100 367, 044 301 0974
Nuorisotoimenohjaaja Nemanja Balcin,
p. 0206 100 366, 040 1781633
Talouspäällikkö Marita Jouhki-Inkinen
p. 0206 100 362, 050 557 0055
Kanslisti Arja Pikkuharju p. 0206
100 363, 050 557 0056
Emäntä Tatiana Kallo p. 0206
100 361, 050 557 0053
AVUSTAVA PAPISTO
Pastori Eduard Rotko,
p. 044 940 0221, [email protected],
Pastori Mikael Punnala, p. 050 524
Diakoni Harri Kahila, p. 045 130 6723
Tampere
Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän
Nikolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27,
p. 0206 100 365
Vahtimestari Mika Kangasaho,
p. 0206 100 360
Isännöitsijä Heikki Häyhtiö, 040 732 0654
JUMALANPALVELUKSET
La 18.10 klo 18 vigilia
To 23.10. klo 9 Jaakobin liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Tampereen kirkon kuoron harjoitukset Nikolainsalissa torstaisin klo 18 - 20. Harjoitusten
ajan on lapsille maalaus- ja leikkikerho, jossa
hoitaja paikalla. Kuorolaisille tarjolla henkilökohtaisia laulutunteja. 10. - 11.10. harjoitusleiri. 14. - 16.11. valtakunnalliset kirkkolaulupäivät Tampereella, meidän kuoro laulaa vigilian.
Uudet laulajat, ottakaa yhteyttä kanttori Heikkiin, [email protected], puh. 0206100358.
Pori
Johannes Teologin kirkko, Maantiekatu 46.
Isännöitsijä Jarkko Luonila, p. 040 521 8697
JUMALANPALVELUKSET
To 16.10. klo 18 praavilo
MUUTA TOIMINTAA
Liturgian jälkeen kirkkokahvit Teologisalin
puolella.
Kolho
Karjalan valistajien kirkko, Kappelintie,
Vilppulan Kolho
Isännöitsijä Toivo Nikoskinen p. 050 431 6431
JUMALANPALVELUKSET
1.11. klo 10 liturgia, kirkon vuosijuhla, praasniekka
Valkeakoski
Pyhän Nikolaoksen rukoushuone,
Kalmistokatu
Isännöitsijä Yrjö Kerisalo p. 0400 924 124
JUMALANPALVELUKSET
41
OV0614_d.indd 41
23.9.2014 10:16:19
w
TURUN SEURAKUNTA
KIRKKOHERRANVIRASTO
Yliopistonkatu 19 B 3, 20100 Turku,
Avoinna ma, ti, to klo 10-13, ke klo 14-18,
p. 02 277 5440,
[email protected], www.ort.fi/turku
PAPISTO
Kirkkoherra Ion Durac, p. 040 516 6741
MUU HENKILÖKUNTA
Kanttori Pasi Torhamo, p. 040 835 8360
Matkakanttori Jouni Mäkelä, p. 02 250 0137
Seurakuntasihteeri Leena HaapalaLindholm, p. 02 277 5440
JUMALANPALVELUKSET
Salo
Salon tsasouna
Pyhän RIstin muistolle,
Uskelankirkkotie 23
Isännöitsijä Veera Rantanen p. 040 553 9467
JUMALANPALVELUKSET
Harjavalta
Harjavallan ev. lut. seurakuntatalo
JUMALANPALVELUKSET
Ke 29.10. klo 17 iltarukous
Uusikaupunki
Uusikaupungin ev.lut. kirkon kappeli
JUMALANPALVELUKSET
ke 5.11. klo 17 iltarukous
Maarianhamina
Eura
Margaretagården
Euran ev.lut. seurakuntatalo
JUMALANPALVELUKSET
JUMALANPALVELUKSET
Turku
Turun kirkko Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran muistolle, Yliopistonkatu 19, p. 02 277 5443
Isännöitsijä Eila Sintonen, p. 040 729 4846
Slaavinkielinen liturgia toimitetaan kuukauden
ens. viikonloppuna.
JUMALANPALVELUKSET
Su 5.10. klo 10 liturgia sl
la 25.10. klo 17.30 yleinen panihida
Ke 29.10. klo 17 Jeesuksen rukous
Juhliin liittyvät
palvelukset
on merkitty
La 1.11. klo 10 liturgia ja litatummennettuina.
nia hautausmaalla n. klo 12.30.
Suuret juhlat
merkitty tähtiSu 2.11. klo 10 liturgia, sl,
symbolilla*.
Helsingin ortodoksinen seurakunta
05 ˑˍ˕ˢ˄˓ˢ 2014
ʝˇːˑˇːˈ˅ː˞ˌ˔ˈˏˋː˃˓
«ʥˈ˓ˍˑ˅˟ – ˕˓˃ˇˋ˙ˋˢ ˋ
˔ˑ˅˓ˈˏˈːːˑ˔˕˟ǽ
¡¡
"Kirkko - ¡̶
ʜ˃˒˓ˑ˕ˢˉˈːˋˋ˔˕ˑˎˈ˕ˋˌʥˈ˓ˍˑ˅˟˒˓ˑˇˑˎˉ˃ˈ˕ˉˋ˕˟ǡːˈ
˔ˏˑ˕˓ˢː˃ˋˊˏˈːˈːˋˢǡ˒˓ˑˋ˔˘ˑˇˢ˜ˋˈ˅˒ˑˎˋ˕ˋ˚ˈ˔ˍˋ˘ǡ
ˍ˖ˎ˟˕˖˓ː˞˘ˋˆˈˑˆ˓˃˗ˋ˚ˈ˔ˍˋ˘ˑ˄ˎ˃˔˕ˢ˘Ǥʝˊː˃˚ˈːˋˋ
˕˓˃ˇˋ˙ˋˋˋˉˋˊːˋ˙ˈ˓ˍ˅ˋ˅˔ˑ˅˓ˈˏˈːː˞˘˖˔ˎˑ˅ˋˢ˘
˓˃˔˔ˍ˃ˉ˖˕ˑ˕˅ˈ˕˔˕˅ˈːː˞ˌ˔˅ˢ˜ˈːːˋˍʠ˅ˢ˕ˑ-ʡ˓ˑˋ˙ˍˑˆˑ
˘˓˃ˏ˃ȋˆǤ ʤˈˎ˟˔ˋːˍˋȌˑǤʏːˇ˓ˈˌʠ˞˚˩˅ˋ˔˅ˢ˜ˈːːˋˍʚ˃˓˔
ʏˎ˟˄ˈˍȋˆǤʤˈˎ˟˔ˋːˍˋȌ
ʞ˓ˑˆ˓˃ˏˏ˃˔ˈˏˋː˃˓˃ǣ
ͻǤͶͷʐˑˉˈ˔˕˅ˈːː˃ˢʚˋ˕˖˓ˆˋˢ
ʠ˅ˢ˕ˑ-ʡ˓ˑˋ˙ˍˋˌ˘˓˃ˏ˅ʤˈˎ˟˔ˋːˍˋǤ
ʏˇ˓ˈ˔ǣUnioninkatu 31, 00170 Helsinki
MUUTA TOIMINTAA
Kuoro harjoittelee torstaisin klo 18–20.
t seniorikuoron (60 v. -) harjoitukset pidetään keskiviikkoisin klo 12-13.30. Lisätiedot kuorotoiminnasta kanttori Pasi Torhamolta puh. 040 835 8360.
ʞ˓ˋ˘ˑˇ˔ˍˑˌˊ˃ˎʤˈˎ˟˔ˋː˔ˍˑˆˑ˒˓˃˅ˑ˔ˎ˃˅ːˑˆˑ˒˓ˋ˘ˑˇ˃
ʏˇ˓ˈ˔ǣUnioninkatu 39 A ȋ˅˘ˑˇ˔ˑˇ˅ˑ˓˃Ȍ
ͳʹǣͲͲʝ˄ˈˇ
ʞˑ˔ˎˈˑ˄ˈˇ˃˔ˇˑˍˎ˃ˇ˃ˏˋ˅˞˔˕˖˒˃ˡ˕ǣ
12:30-ͳ͵ǣͳͲʠ˅ˢ˜ˈːːˋˍˑǤʚ˃˓˔ʏˎ˟˄ˈˍ
13:20-ͳͶǣͲͲʠ˅ˢ˜ˈːːˋˍˑǤʏːˇ˓ˈˌʠ˞˚˩˅
14:10-ͳͶǣͷͲʑˑ˒˓ˑ˔˞ˋˑ˕˅ˈ˕˞
Rauma
ʠˈˏˋː˃˓˄ˈ˔˒ˎ˃˕ː˞ˌ. ʓˑ˄˓ˑ˒ˑˉ˃ˎˑ˅˃˕˟Ǩ
Rauman rukoushuone Pyhän Nikolaoksen
muistolle, Länsikatu 10, Rauma
Isännöitsijä Tarja Ojanen, p. 044 331 9693
42
OV0614_d.indd 42
23.9.2014 10:16:20
Minne mennä
21.10. Seurakunnanvaltuuston jäsen Timo
Lehtonen kertoo näkövammaisten arkipäivästä ja esittelee suunnittelemansa Hyrylän varuskuntakirkon sokeiden käyttöön tarkoitetun pienoismallin
LISÄÄ TIETOA
4.11. Isä Mitro Repo kertoo koHELSINGIN
kemuksistaan EU:n parlaSEURAKUNNAN
TOIMINNOISTA
mentin jäsenenä ja paluusERI ALUEILLA
taan seurakunnan palvelukOSOITTEESSA www.
hos.fi/toiminta
seen isänsä jalanjälkiä seuraten
HELSINGIN SEURAKUNTA
HELSINKI
Ortodoksiakerho
Kerho alkaa ehtoopalveluksella
Kotikirkossa (Liisankatu 29 A, 4.
krs) klo 17, minkä jälkeen siirrytään seurakuntasalille (Unioninkatu 39, sisäpiha) noin klo 18.
Syksyn teemana KIRKKO JA MAAILMA
6.10. Hautaaminen kirkon ja
yhteiskunnan näkökulmasta
13.10. Askeesi ja maailma
20.10. Ortodoksit ja Euroopan integraatio
27.10. Hurskaat hallitsijat
3.11. Moottoripyöräpyhiinvaellus
maapallon ympäri
10.11. Diakoniatyö Helsingin ort. seurakunnassa
Raamattupiiri
Raamattupiiri kokoontuu torstaisin klo 17.30
seurakunnan kirjaston tiloissa. Osoite: Liisankatu 29 A 2. krs. Vetäjänä Petri Gyllström.
Ikoninmaalaus
Helsingin alueella järjestetään erilaisia ikoninmaalauskerhoja:
t *LPOJONBBMBSJ)FMFOB)JSWPOFOQJUÊÊJLPninmaalauspiiriä maanantaisin ja torstaisin
klo 17-20. Yhteystiedot: Helena Hirvonen, p.
044-2600925, [email protected].
t *LPOJONBBMBSJ+VSJK.JUSPTIJOJOKPIEPMMB
kokoontuu viisi ikoninmaalauspiiriä: tiistaina, keskiviikkona ja torstaina klo 17–20 sekä
perjantaina klo 14-17 ja klo 17.30-20.30. Kerhot kokoontuvat syyskaudella kymmenen
kertaa ja kurssimaksu on 60 €. Uusille maalareille lisäksi 50 € materiaalimaksu (ikonivärit, pohja ja muut tarvikkeet). Marraskuulle
suunnitteilla myös kolmipäiväinen intensiivikurssi, jossa keskitytään kasvojen ja vaatteiden maalaamiseen. Kurssimaksu erikseen.
Tarkemmin tietoa opettaja Jurij Mitroshinilta: [email protected], puh. 050 5922
328. Yhteystiedot: Unioninkatu 29 B, 10 krs.
t )FMTJOHJOLFTLVTUBTTBLPLPPOUVVJLPOJmaalauskerho maanantaisin ja torstaisin klo
16.30 – 19.00 osoitteessa Unioninkatu 29 A,
10. krs. Opettajana toimii Ivanka Kortzanova,
e-mail : [email protected] . Tervetulleita ovat niin aloittelijat kuin edistyneetkin!
Helsingin tiistaiseura
7.10. Hautausmaan ja sen kirkon esittely ja käynti edesmenneiden tiistaiseuran jäsenten haudoilla. Kokoonnutaan Pyhän Elian kirkon edessä.
ta 105 €. Ilm. 31.10. mennessä.
tRAJALTA – vanhoja runoja ja itkuvirsiä –esitys, la 22.11. klo 16–17.30
Alustajana MuM Liisa Matveinen ja esittäjänä FM Helena Nuutinen. Maksuton.
Lisätiedot: www.sofia.fi. Kurssien yhteydessä majoitus aamiaisella alkaen 30 €/vrk.
Ilmoittautumiset: reception@
sofia.fi tai p. 010 277 900.
ITÄ-HELSINKI
KULTTUURIKESKUS SOFIA
Taidenäyttelyt
Rita Krestjanoffin taidenäyttely Kukkaikoni, 4.10.–7.12. Avajaiset 4.10. klo 16.
Ville Rannan sarjakuvataidenäyttely, 13.12.2014–28.2.2015.
Rosa Liksom: Postmoderni ekumeeninen ikonostaasi, esillä toistaiseksi.
Kurssit ja tapahtumat
tSofian syystalkoot, la 4.10. klo 11.30–15.30
Tarjoamme lounaan, kahvit sekä saunan ja uinnin.
tHiljan ja hiljaisuuden päivä: Voimaa hiljaisuudesta, ke 8.10. klo 17.30–20.00
Puhujana FM Helena Nuutinen. Maksuton.
tArmenia – Valontuojan kansa
–seminaari, la 11.10. klo 13–16
Puhujina pappismunkki Serafim Seppälä, toiminnanjoht. Artem Shahbazyan ja koulutussuunn. Wilhelmiina Virolainen. Maksuton.
tIkonin filosofia –kirjan julkistamisseminaari, la 25.10. klo 13–16
Pappismunkki Serafim Seppälä esittelee uutta kirjaansa ja signeeraa tekijänkappaleita. Maksuton.
tIkonimaalauksen jatkokurssi,
pe–pe 31.10.–7.11.
Kurssi on tarkoitettu ikonimaalausta ainakin jonkin verran harjoittaneille. Ohjaajana Maila Mäkinen. Hinta 290
€, sis. ateriat. Ilm. 24.10. mennessä.
tElämän vuodenajat:
syksy –kurssi, la–su 1.–2.11.
tTaideterapeuttinen elämänhallintakurssi. Vetäjänä hahmoterapeutti Tuula Ripatti. Hinta 160 €, sis. ateriat.
tAine, henki ja evoluutio –seminaari, la 15.11. klo 12–17
Puhujina tutkija Tarja Kallio-Tamminen,
prof. Tapio Puolimatka, prof. Seppo Vainio, dos. Leo Näreaho ja FM Lauri Snellman.
Hinta 25 €, sis. lounaan ja päiväkahvit.
tItkuvirsikurssi, pe–su 21.–23.11.
Opettajina MuM Liisa Matveinen ja FM Helena Nuutinen. Hinta 173 €, sis. opetuksen ja ateriat. Ilm. 14.11. mennessä.
tKirjoituskurssi, pe–su 21.–23.11.
Opettajana toimittaja Mari Vainio. Hin-
Ikonimaalaus
Itä-Helsingin toimintakeskuksessa kokoontuu kaksi ikonimaalauskerhoa. Yksi vasta-alkajille ja toinen jo hieman edistyneille. Kerhot kokoontuvat viikoittain.
Opettajina toimivat ikonimaalaajat Tuula Majurinen, p. 040 716 4414. ja Antti Narmala, p. 046 846 7976
Keskustelukerho - Casa
Keskustelukerho ajankohtaisista asioista hyvässä seurassa. Pientä tarjoilua. Torstaisin klo 15 - 16.30. Yhteyshenkilö Liviu Petrila, p. 040 708 5843.
Mellunmäen Tiistaikerho
Kokoontuu parittomien viikkojen tiistaina klo
11 - 13. Kerhossa leivotaan, tehdään käsitöitä ja askarrellaan kulloisenkin vuodenajan
mukaisesti. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki,
niin uudet kuin vanhatkin kerholaiset. Yhteyshenkilö Marketta Haapsaari, p. 0400 430 291.
Raamattupiiri
Kokoontuu parisen kertaa kuussa. Useimmiten torstaisin. Mahdollisuus osallistua jumalanpalvelukseen kappelissa. Piirin vetäjänä
toimii TM Okko Balagurin, p. 040 540 6377.
VANTAA
Tikkurilan Tiistaiseuran ortodoksiakerho ja raamattupiiri
kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkoiltoina Tikkurilan kirkolla ehtoopalveluksen jälkeen klo. 18. Opettajana isä Mikael Sundkvist.
11.10. Pyhiinvaellusmatka Lammille Athos-säätiön luostarikeskukseen
15.10. Psalmien kirja: Pyhä Atanasios Suuren ajatuksia psalmien merkityksestä
29.10. Kuoleman salaisuus: Hautausjumalanpalvelus
1.11. Vanhusten kirkkopyhä
12.11. Psalmien kirja: sopivat psalmit ilon ja surun aikoina
26.11. Seurakunnan sururyhmä.
Vieraana Okko Balagurin
43
OV0614_d.indd 43
23.9.2014 10:16:20
Vanhusten kirkkopäivä
La 1.11. Karjalan valistajien päivänä vietetään Tikkurilan kirkolla. Liturgian jälkeen Arseni-salissa Tiistaiseuran tarjoama lounas ja
musiikkipitoista ohjelmaa. Paikalla voi tutustua Vantaan alueen diakoniatyöntekijään.
ESPOO
Hengelliset päivät
La 25.10. klo 14 alkaen Tapiolan Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Kaupinkalliontie 2,
02100 Espoo. Vieraaksemme saapuu munkki isä Iakovas, joka kertoo elämästään Athosvuorella. Jaakko Olkinuora esitelmöi athoslaisesta kirkkolaulusta. Klo 16.30 kahvitarjoilu. Klo 18 vigilia Athoksen hengessä.
Su 26.10. klo 10 liturgia Athoksen hengessä. Kirkkokahveilla voi esittää kysymyksiä isä Iakovakselle.
ITÄ- JA KESKIUUSIMAA
Järvenpään Ystäväpiiri
Kokoontuu kerran kuukaudessa erillisen ohjelman mukaisesti kirkon seurakuntasalissa. Yhteyshenkilönä rovasti Viktor Porokara, p. 0400 744 757.
Järvenpään ikonimaalauskerho
Torstaisin klo 16 - 19. Lisätietoja ohjaaja Jurij Mitroshin, p. 050 5922 328.
Porvoon ikonimaalauskerhot
tLFTLJWJJLLPJTJOLMP
tQFSKBOUBJTJOLMP
Ritva Westermark, p. 040 531 0283,
[email protected]
LÄNSI-UUSIMAA
Tammisaaressa liturgian jälkeen
lauantaina 18.10. kirkkokahvilla diakoni isä
Andreas Salmisen aiheena on proskomidi. Isä Kalevi toimittaa proskomidin ääneen
kirkkosalissa ennen liturgian alkua/På kyrkkaffe efter liturgin lördagen 18.10. berättar diakon fader Andreas Salminen om proskomidin. Fader Kalevi förrättar proskomidin högt i kyrksalen före liturgin. Lisätietoja/ tillägsinfo: Helena Niva, p. 050 4413154
Vihdin-Nummelan ortodoksit ry
Nummelan rukoushuone, Naaranpajuntie 7, p. 046 632 1210.
Perinteinen tee-ilta
su 19.10. klo 16 - 18, tarjoilu 12 €, arpajaiset.
Syysmyyjäiset la 25.10. klo 9 - 12, myynnissä karjalanpiirakoita, hunajaa, syksyn satoa ym. Arpajaiset ja kahvila.
Nummelan seurakuntaillat
Perjantaisin klo 18 17.10., 7.11. ja 12.12.
Vetäjinä isä Kalevi ja Matti-kanttori. Lisätietoja isä Kalevi Kasala p. 09 856 46
128/040 525 2868 ja kanttori Matti Jyrki-
nen p. 09 856 46 147/040 525 0782.
Lohjan Tiistaiseura
Lisätietoja pj. Urpo Uotilalta, p. 044 3145210
Lohjan Raamattupiiri
Kokoontuu kerran kuukaudessa Lohjan ort.
srk-keskuksessa (Nahkurinkatu 4). Kauden
teemana on Johanneksen evankeliumi.
to 13.11. klo 18 Pyhä Henki
Johanneksen evankeliumissa
Lisätietoa: Nina Hurme, p. 050 0730 745.
Lohjan seniorikerho
Leppoisaa yhdessäoloa kirkkovuoden teemojen ja laulun parissa. Kokoontuu ort. srk-keskuksessa (Nahkurinkatu 4): 16.10. klo 14 ja 30.10. klo 14.
Lisätietoa kerhon vetäjältä: Matti Jyrkinen, p. 09 856 46 147/040 525 0782
Hangon torstaikerho
Täktömintielle. to 9.10. klo 18, to
30.10. klo 18 ja to 27.11. klo 18.
Lisätietoja isä Kalevi Kasala p. 09 856 46
128/040 525 2868 ja kanttori Matti Jyrkinen p. 09 856 46 147/040 525 0782
Kirkkonummen seurakuntaillat
Evl. seurakuntatalolla, Seurakuntatie 1 to 6.11. klo 18 ja to 4.12. klo 18.
Karkkilan seurakuntaillat
Karkkilan evl. srk-keskuksessa, Huhdintie 9–11.
Perjantaisin klo 18 3.10.,
24.10., 28.11. ja 19.12.
MUUTA
IKONIMAALAUSKURSSI ETELÄ-ITALIAAN
Apulian maakuntaan 5. - 14.6.2015. Kurssin
opettajana toimii ikonimaalari Liisa Holst. Ilmoittautuminen viimeistään 1.12.2014. Apulia on Etelä-Italian maakunnista kaikkien bysanttilaisin. Bysantin vaikutus oli ilman muuta suuri, onhan merimatka itään päin lyhyt.
Bysanttilaisiin luolakirkkoihin tutustuminen,
niissä oppaana toimii FT Liisa Väisänen.
Lisätiedot tulosta esite www.liisaholst.fi
PYHIINVAELLUSMATKA LAMMILLE
Tikkurilan tiistaiseura järjestää pyhiinvaellusmatkan Lammille Athos-säätiön luostarikeskukseen la 11.10. Menomatkalla tutustumme Hämeenlinnan ikoninäyttelyyn.
Lammilla säätiön esittely, tutustuminen alueeseen ja näyttelyihin, lounas ja kahvi, esitelmä pt. Porfyrioksesta ja suuri ehtoopalvelus. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 10 ja paluu kirkolle klo 21. Matkan hinta 81 €/henkilö. Hinta sisältää matkan, lounaan, kahvin,
pääsymaksut. Matkalla mukana isä Mikael Sundkvist. Vielä on vapaita paikkoja. Ilmoittautumiset Liisa Karlsson p. 0503847723
tai [email protected]
ǷǸǰǽǶǬǹǲǨȇǮǰǯǵȄ
ǽȍȓȤșȐȕȒȐ
ПРАВОСЛАВНЫЕ РАДИОПРОГРАММЫ
Радио Спутник
ʋʛʡʲʧʞʣʠʞʊʂʅʤʦʘʤʊʂ
ʈɸʄʆɾɺʄɷʆʄʆʖʚʞʤʥʦʤʙʦʖʢʢʖ
ʋʛʡʲʧʞʣʧʠʤʙʤʥʦʖʘʤʧʡʖʘʣʤʙʤʥʦʞʫʤʚʖ
ɸʛʚʩʯʞʟʤʨʛʬɶʡʛʠʧʖʣʚʦʇʩʗʗʤʨʖ
ʘʭɸʤʧʠʦʛʧʛʣʲʛʘʭ
ɹʄʁʄʇɶɺʆʉɽɻɿʆʖʚʞʤʥʦʤʙʦʖʢʢʖ
ʚʦʩʝʛʟʋʛʡʲʧʞʣʧʠʤʙʤʥʦʞʫʤʚʖɸʛʚʩʯʖʵ
ʁʴʚʢʞʡʖʉʧʨʞʣʤʘʖɸʤʧʠʦʛʧʛʣʲʛʘʭ
ЦЕРКОВЬ В СОЦИАЛЬНОЙ СЕТИ
tʇʨʦʖʣʞʬʱʋʛʡʲʧʞʣʧʠʤʙʤʥʦʖʘʤʧʡʖʘʣʤʙʤ
ʥʦʞʫʤʚʖʘʱʣʖʟʚʶʨʛjɸʀʤʣʨʖʠʨʛx
tʌʛʦʠʤʘʣʖʵʧʨʦʖʣʞʬʖj1SBWPMTBWJFöx
ʘj'BDFCPPLxtʇʨʦʖʣʞʬʖʇʘʵʨʤ
ʈʦʤʞʬʠʤʟʬʛʦʠʘʞʘj'BDFCPPLx
ПРИХОДСКОЙ ЦЕНТР В МЕЛЛУНМЯКИ
Korvatunturintie 2, тел.0207 220 672
tɺʛʨʧʠʞʟʠʦʩʜʤʠʞʧʠʩʧʧʨʘʖʥʤʭʛʨʘʛʦʙʖʢʧ
15.30 до 16.30 ч., для детей старше семи лет.
ɽʖʥʞʧʲʩʦʩʠʤʘʤʚʞʨʛʡʵʄʡʙʖʋʖʣʤʘʖ
тел. 040 827 2258 и Виктория
ʄʫʦʞʢʛʣʠʤʨʛʡ
ВАНТАА
ʆʩʧʧʠʤʵʝʱʭʣʱʛʘʛʭʛʦʖʘʈʞʠʠʩʦʞʡʖʘ
ʫʦʖʢʛɸʤʝʣʛʧʛʣʞʵɹʤʧʥʤʚʣʵʘʈʞʠʠʩʦʞʡʖ
Läntinen Valkoisenlähteentie 48, 01300 Vantaa
ɸʛʭʛʦʖʤʦʙʖʣʞʝʤʘʖʣʣʱʤʗʯʛʧʨʘʤʢ5JLLVSJMBOUJJTUBJTFVSBʞʋʛʡʲʧʞʣʠʧʠʞʢ
ʥʦʖʘʤʧʡʖʘʣʱʢʥʦʞʫʤʚʤʢ
ʅʦʤʫʤʚʵʨʥʤʘʨʤʦʣʞʠʖʢʚʘʖʦʖʝʖʘʢʛʧʵʬ
18:30 Вечерня мирянским чином
19:00 Беседа
Дни проведения группы: 7.10.,
21.10., 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.
ɸʛʚʩʯʞʟʘʛʭʛʦʤʘɶʡʛʠʧʞ
ʇʖʘʛʡʲʛʘʨʛʡ
tʌʛʦʠʤʘʲʈʞʠʠʩʦʞʡʖʤʗʧʡʩʜʞʘʖʛʨ
ʥʦʞʫʤʜʖʣʘʧʤʬʞʖʡʲʣʤʟʧʛʨʞwɸʀʤʣʨʖʠʨʛw
ПОРВОО
ʆʩʧʧʠʤʵʝʱʭʣʱʛʘʛʭʛʦʖʘʅʤʦʘʤʤʘ
ʫʦʖʢʛʅʦʛʤʗʦʖʜʛʣʞʵɹʤʧʥʤʚʣʵ
Vanha Helsingintie 2, 06100 Porvoo
Вечера проводятся по
ʥʤʣʛʚʛʡʲʣʞʠʖʢʚʘʖʦʖʝʖʘʢʛʧʵʬ
18:30 Беседа
Дни проведения вечеров:
6.10., 20.10., 3.11., 17.11., 1.12., 15.12.
ЯРВЕНПЯЯ
ʆʩʧʧʠʤʵʝʱʭʣʱʛʘʛʭʛʦʖʘʕʦʘʛʣʥʵʵ
ɸʥʦʖʘʤʧʡʖʘʣʤʢʫʦʖʢʛʙʕʦʘʛʣʥʵʵ
ɶʚʦʛʧ,BSUBOPOUJF+ÊSWFOQÊÊ
Вечера проводятся по
ʥʤʣʛʚʛʡʲʣʞʠʖʢʚʘʖʦʖʝʖʘʢʛʧʵʬ
19:00-20:00 Беседа
Дни проведения вечеров:
13.10., 27.10., 10.11., 24.11., 8.12.
ЭСПОО
tʂʛʜʚʩʣʖʦʤʚʣʱʟʬʛʣʨʦʘʧʨʦʛʭʈʦʖʥʛʝʖ
ɶʚʦʛʧ'JMPLTFOJBSZʂʛʜʚʩʣʖʦʤʚʣʱʟʬʛʣʨʦ
ʘʧʨʦʛʭʈʦʖʥʛʝʖ,PUJLZMÊOUJF&TQPP
ʄʨʠʦʱʨʱʟʝʖʡʢʛʜʚʩʣʖʦʤʚʣʤʙʤʬʛʣʨʦʖ
ʘʧʨʦʛʭʈʦʖʥʛʝʖʤʨʠʦʱʨʥʣʥʨʘʭ
ʄʗʧʡʩʜʞʘʖʣʞʛʞʧʤʘʛʨʱʚʡʵʞʢʢʞʙʦʖʣʨʤʘ
по договору во время открытия
ʤʪʞʧʖʬʛʣʨʦʖʥʣʭʨʘʭ
ɺʤʥʤʡʣʞʨʛʡʲʣʖʵʞʣʪʤʦʢʖʬʞʵ[email protected], www.trapesa.com
и по тел. 09-4122045, 045-897 3232.
44
OV0614_d.indd 44
23.9.2014 10:16:20
HAMINAN SEURAKUNTA
Ortodoksiapiiri
Lahja Wartiainen p. (05) 371 3434.
Tiistaisin klo 18 Ortodoksiakeskus Sypressissä 21.10. ja 25.11.
Aiheena Johanneksen evankeliumi, Jumala sanoi Moosekselle: Minä olen se
KPLBPMFOw.PPTFT
4BOBUVli lihaksi ja asui meidän keskellämme
(Joh 1:14). Kaikki ovat tervetulleita!
Näyttely
w,JSLPMMJTJBUFLTUJJMFKÊKBFTJOFJUÊ,PULBOQZhän Nikolaoksen kirkosta Katariina SuuSFOBKBMUBBJOBMVWVOMPQVMMFw
Näyttely avoinna ti - to 10 - 13 sekä erikseen sovittuina ajankohtina Nikolaos-salissa.
LAHDEN SEURAKUNTA
Riihimäen toimitila Minea
Os. Valtakatu 3. Avoinna palvelusten yhteydessä ja sopimuksen mukaan. Syksyllä esillä Laura Pohjosen lapsiaiheista grafiikkaa otsikolla ”Leikisti”.
Ti 7.10. Karjalaisten ja venäläisten laulujen ilta klo 19 slaaviksi toimitetun ehtoopalveluksen jälkeen. Isä Pavel ja perhe.
Heinolan naisyhteisön lukupiiri
Kokoontuu osoitteessa Hämeenkatu 6 kuukauden kolmantena tiistaina (21.10., 18.11.
ja 16.12.) klo 18. Piiriä vetää yhteisöläinen, begiini Henna. Piirin päätteeksi kirkossa iltarukous klo 20. Lisätietoa saa Maarit Kukkavaaralta, p 044 715 3879, (03) 715
3879 tai julianayhteiso(at)gmail.com.
Lahden ortodoksiapiiri
Kokoontuu kerhohuoneella ehtoopalveluksen
Kirkkotekstiilikerho
jälkeen klo 18 kuukauden 1. keskiviikkona.
Irma Leimulahti p. 040 587 8798. PyUudet ja vanhat kerholaiset ovat tervetulhän Ristin kirkon juhlasalissa
leita mukaan! Seuraavat kokoontumiset:
keskiviikkoisin klo 10 – 13.
LISÄÄ TIETOA
- Ke 1.10. klo 18 Lahden kirkosSEURAKUNTIEN
sa, teemana kaste, alustajaTOIMINNOISTA
Ikonipiiri Haminassa
OSOITTEESSA
na pastori Jonas Bergenstad
Ritva Koverola p. 040 837
www.ort.fi/
- Ke 5.11. klo 18 Lahden seurakunSEURAKUNNAN
5909. Pietarin ja Paavalin traǳȈȝȚȐȐǸȐȐȝȐȔȧȒȐ
NIMI
tasalissa, teemana lähetystyö, aluspesassa keskiviikkoisin klo 18.
tajana pastori Mikael Sundkvist Filantropia ry:stä. Lisätietoja lahti@ort.
Русскоязычная группа в Лахти
Ikonipiiri Kouvolassa
ʧʤʗʞʦʖʛʨʧʵʥʤʘʨʤʦʣʞʠʖʢʚʘʖʦʖʝʖʘʢʛʧʵʬ
fi tai kirkkoherralta, puh. 0206 100 451.
Ritva Koverola p. 040 837 5909. Ortodokв 17 ч. в помещении для кружков, адрес
siakeskus Sypressissä lauantaisin klo 10
ʋʖʦʴʠʖʨʩɺʣʞʥʦʤʘʛʚʛʣʞʵʙʦʩʥʥʱ
Kirjallisuuspiiri
Lahdessa
11.10., 25.10. ja 8.11.
ʞɺʤʥʤʡʣʞʨʛʡʲʣʖʵ
Tutustutaan ortodoksiseen kirjallisuuteen. Koʞʣʪʤʦʢʖʬʞʵʤʨʛʬʅʖʘʛʡʅʩʙʤʘʠʞʣʨʛʡ
koontuminen jokaisen kuukauden kolman0206 100 295/[email protected].
ǷǸǰǽǶǬǹǲǨȇǮǰǯǵȄ tena tiistaina klo 17 kerhohuoneella osoitРусскоязычная группа в Риихимяки
teessa Harjukatu 5. Piirissä keskustellaan
ǽȈȔȐȕȈȐǲȖțȊȖȓȈ
ʧʤʗʞʦʖʛʨʧʵʥʤʘʨʤʦʣʞʠʖʢʦʖʝʘʢʛʧʵʬʘ
kuukauden kirjasta. Lisätietoja [email protected].
ʭʘʧʘʵʝʞʧʘʛʭʛʦʣʛʟʘʥʤʢʛʯʛʣʞʞ
Минеа, адрес Валтакату 3. Дни проведения
Русскоязычная группа
Hyvinkään ikonimaalauskerho
ʙʦʩʥʥʱʞɺʤʥʤʡʣʞʨʛʡʲʣʖʵ
ʥʤʘʤʧʠʦʛʧʛʣʲʵʢʥʤʧʡʛʁʞʨʩʦʙʞʞ
Kokoontuu Hyvinkään ort. kirkolla 25.10.,
ʞʣʪʤʦʢʖʬʞʵʤʨʛʬʅʖʘʛʡʅʩʙʤʘʠʞʣʨʛʡ
4.10. в 14 ч. в Коувола
0206 100 295/[email protected].
8.11., 15.11., 22.11. ja 29.11. klo 10 - 14.
ʘʭʘʋʖʢʞʣʖ
Syyskauden ohjelmaan kuuluu 40 opinɺʤʥʤʡʣʞʨʛʡʲʣʖʵʞʣʪʤʦʢʖʬʞʵʤ
totuntia. Opettajana toimii ikonimaaПавел Пуговкин тел. 0206 100 295.
lari Liisa Holst, p. 040 566 8481, liisa.
[email protected], www.liisaholst.fi.
Seurakunnan toimintapiirit ovat avoimia
Hyvinkään ortodoksiapiiri
kaikille aiheista ja toiminnoista kiinnostuKokoontuu kuukauden toisena keskiviikkona
neille. Voit tulla vapaasti mukaan. Toiminehtoopalveluksen jälkeen n. klo 18.30. Kautapiirien kautta voit helposti tutustua uuKotkan tiistaiseura
den ohjelma on tarkoitettu sekä kirkkoon liitsiin ihmisiin, syventää omaa kirkollista tunKokoontuu Nikolaos-salilla
tymistä suunnitteleville että kirkon opetusta
temustasi ja kasvaa Kirkon jäsenenä.
tiistaisin klo 17 seuraavasti
kertaaville seurakuntalaisille. Seuraavat ko7.10. Kanttori Katarine Lehkoontumispäivät: 8.10., 5.11. ja 10.12. LisäYksittäisistä tapahtumista ja tilaisuuksista iltomäki: Kirkkovuosi
tietoja isä Taisto Rikkonen, p. 0206 100 464.
moitetaan kerran viikossa keskiviikkoisin kir21.10. Birgit Salmenhaara ja Vera Borodukollisissa ilmoituksissa kaupunkilehti Lappeenlin: Kuvia kirkkovuoden tilaisuuksista
Hyvinkään tiistaiseura
rannan Uutisissa ja perjantaisin sanomaleh1.11. Karjalan valistajien yhteisen juhKokoontuu kuukauden toisena tiistaina. Koti Uutisvuoksessa. Katso myös seurakunnan
lan kahvitilaisuus (kirkko, lauantai)
kouksissa valmistellaan mm. tulevaa seuinternet-sivuilta www.ort.fi/lappeenranta.
4.11. Tietokirjailija Heikki Rytkölä: Setukaiset
ran 40-vuotisjuhlaa, joka pidetään temppeTervetuloa mukaan! Muutokset mahdollisia!
8.11. Retki Hämeenlinnaan (lauantai)
lijuhlan yhteydessä lauantaina 1.11. Seur.
18.11. Reijo Paukku: Hymyilevä Buddkokoontumiset: 14.10., 1.11. ja 9.12. LisätieLAPPEENRANTA
ha, tietoa buddhalaisuudesta
toja isä Taisto Rikkoselta, p. 0206 100 464.
TERVETULOA MUKAAN KOTKAN TIISLappeenrannan Tiistaiseura
TAISEURAN TOIMINTAAN!
Kausalan ortodoksiapiiri
Kokoontuu tiistaisin klo 14 Linnoituksen seuPj. Leena Karjalainen p. 050 343 2966
Kokoontuu kerran kuukaudessa torstairakuntasalilla. Kokoontumisten lisäksi järSiht. Birgit Salmenhaara p. 050 561 4740
na ehtoopalveluksen jälkeen n. klo 18 tsajestämme retkiä ja osallistumme erilaisiin
sounalla (Keskikatu 4, Kausala). Seuraakirkollisiin tapahtumiin. Tervetuloa tutusIkonimaalarit
va kokoontuminen ke 23.10., teemana kastumaan tiistaiseuratyön kautta oman kirKokoontuvat seurakunnan kerhohuoneessa
te, alustajana pastori Jonas Bergenstad.
kon rikkaaseen hengelliseen elämään.
Lisätietoja [email protected] tai kirk7.10. Jakava Kirkko: vieraita ArmeKarhulan ortodoksit
koherra, p. 0206 100 451.
niasta, ks. erillinen ilmoitus.
Kokoontumiset: Joka kuukauden ensim21.10. Kilvoitteleva Kirkko: Ksenia Pietarilainen
mäinen torstai (6.11. ja 4.12.) klo 15 Karhulan Kodintalossa, Vesivallintie 21.͒
LAPPEENRANNAN SRK
KOTKAN SEURAKUNTA
45
OV0614_d.indd 45
23.9.2014 10:16:20
esikuvana. Vieraana nunna Ksenia Lintulasta
4.11. Kuuliainen Kirkko: hengelliset periaatteet ja talkootyö
14.10.
Apostoli Pietarin elämä
28.10.
Majakan työntekijä esittelee
evl. lut. seurakunnan lähimmäistyötä
Ortodoksinen kirjallisuuspiiri
Tutustumme sanoin ja kuvin ortodoksisuuden rikkaaseen hengelliseen perintöön. Keskusteluillat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Kokoontumiset keskiviikkoisin klo
18 Lappeenrannan seurakuntatalolla. KirkLPWVPEFOUFFNBBOw*INJTUFOLJSLLPwMJJUtyen tutustumme seuraaviin teoksiin:
08.10. Erkki Piiroinen: Ortodoksisuus on elämää
29.10. Hannu Loima: Kirkkoäidin huomassa
Ortodoksinen kirjallisuuspiiri
Tutustumme sanoin ja kuvin ortodoksisuuden rikkaaseen hengelliseen perintöön. Keskusteluillat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Kokoontumiset ovat keskiviikkoisin klo 18 Imatran seurakuntatalolla. KirkLPWVPEFOUFFNBBOw*INJTUFOLJSLLPwMJJUtyen tutustumme seuraaviin teoksiin:
22.10. Hannu Loima: Kirkkoäidin huomassa
Valamon ystävät
Lappeenrannan paikallisosaston tapahtumat syyskaudella:
Su 12.10. klo 12 Valamolainen teepöytä. Vieraana Valamon luostarin johtaja arkkimandriitta
Sergei, joka pitää esitelmän aiIFFTUBw.JOVOVTLPOJw
ǳȈȗȗȍȍȕȘȈȕȚȈ
Богослужения на церковно-славянском
языке и духовные беседы
ɸʠʖʜʚʤʛʭʛʨʘʛʦʨʤʛʘʤʧʠʦʛʧʛʣʲʛʢʛʧʵʬʖ
ʘʅʤʠʦʤʘʧʠʤʢʫʦʖʢʛʧʤʘʛʦʮʖʛʨʧʵ
ʗʤʜʛʧʨʘʛʣʣʖʵʡʞʨʩʦʙʞʵʣʖʬʛʦʠʤʘʣʤ
ʧʡʖʘʵʣʧʠʤʢʵʝʱʠʛʧʩʭʖʧʨʞʛʢ
ʦʩʧʧʠʤʵʝʱʭʣʤʙʤʫʤʦʖʅʤʧʡʛʧʡʩʜʗʱ
ʚʩʫʤʘʣʖʵʗʛʧʛʚʖʘʥʦʞʫʤʚʧʠʤʢʝʖʡʛ
ʇʢʤʨʦʞʨʛʦʖʧʥʞʧʖʣʞʛʗʤʙʤʧʡʩʜʛʣʞʟ
ʍʞʨʖʟʨʛʗʤʡʲʮʛʘʤʗʰʵʘʡʛʣʞʵʫʥʦʞʫʤʚʖ
ʥʤʧʦʛʚʖʢʘʙʖʝʛʨʛ-BQQFFOSBOOBO6VUJset и на сайте www.ort.fi/lappeenranta.
Церковный хор
ʉʝʣʖʨʲʤʦʛʥʛʨʞʬʞʞʫʤʦʖʥʤʨʛʡʛʪʤʣʩ
ʈʖʨʲʵʣʖʂʵʠʛʡʵʨʛʡʇʥʛʘʠʞ
ʘʥʦʞʫʤʚʧʠʤʢʚʤʢʛʥʤʥʤʣʛʚʛʡʲʣʞʠʖʢ
ʘʅʦʞʙʡʖʮʖʛʢʣʤʘʱʫʥʛʘʬʛʘ
IMATRA
Ikonin ystävät
Toimintapiiri kokoaa yhteen kirkkotaiteesta kiinnostuneita ihmisiä. Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Toiminnallaan Ikonin Ystävät tukevat muun muassa seurakunnan
vanhojen ikoneiden konservointia.
Su 16.11. liturgian jälkeen kirkkokahvit ja ikonimaalaukseen tutustuttava toimintapäivä kirkkokansalle.
Seuraa tarkempia tietoja kirkollisista ilmoituksista Uutisvuoksi-lehdestä.
Imatran Tiistaiseura
Kokoontuu tiistaisin kello 13 seurakuntatalolla. Kokoonnumme säännöllisesti seurakuntasalilla, järjestämme retkiä ja osallistumme
erilaisiin kirkollisiin tapahtumiin. Tervetuloa
tutustumaan tiistaiseuratyön kautta oman
kirkon rikkaaseen hengelliseen elämään.
ǰȔȈȚȘȈ
Богослужения на церковно-славянском
языке и духовные беседы
ɸʠʖʜʚʤʛʥʛʦʘʤʛʘʤʧʠʦʛʧʛʣʲʛʢʛʧʵʬʖʘ
ʇʘʵʨʤʃʞʠʤʡʲʧʠʤʢʫʦʖʢʛʧʤʘʛʦʮʖʛʨʧʵ
ʗʤʜʛʧʨʘʛʣʣʖʵʡʞʨʩʦʙʞʵʣʖʬʛʦʠʤʘʣʤ
ʧʡʖʘʵʣʧʠʤʢʵʝʱʠʛʧʩʭʖʧʨʞʛʢ
ʦʩʧʧʠʤʵʝʱʭʣʤʙʤʫʤʦʖʅʤʧʡʛʧʡʩʜʗʱ
ʭʖʛʥʞʨʞʛʞʗʛʧʛʚʖʘʥʦʞʫʤʚʧʠʤʢʝʖʡʛ
ʇʢʤʨʦʞʨʛʦʖʧʥʞʧʖʣʞʛʗʤʙʤʧʡʩʜʛʣʞʟ
ʍʞʨʖʟʨʛʗʤʡʲʮʛʘʤʗʰʵʘʡʛʣʞʵʫʥʦʞʫʤʚʖ
ʥʤʥʵʨʣʞʬʖʢʘʙʖʝʛʨʛ6VUJTWVPLTJʞ
на сайте www.ort.fi/lappeenranta.
Русскоязычный хор
ʋʤʦʥʤʛʨʣʖʗʤʙʤʧʡʩʜʛʣʞʵʫ
на церковно-славянском
ʵʝʱʠʛʅʦʞʙʡʖʮʖʛʢʣʤʘʱʫ
ʥʛʘʬʤʘʆʩʠʤʘʤʚʞʨʛʡʲ
ʫʤʦʖʈʖʨʲʵʣʖʂʵʠʛʡʵ
тел. 0206 100 478.
ʇʥʛʘʠʞʘʥʦʞʫʤʚʧʠʤʢ
доме по вторникам в 18.15.
LISÄÄ TIETOA
SEURAKUNTIEN
TOIMINNOISTA
OSOITTEESSA
www.ort.fi/
SEURAKUNNAN
NIMI
MUUTA
Simpeleen-Parikkalan tiistaiseura
Kokoonnumme seuran jäsenten kodeissa keskiviikkoisin klo 18. Aiheet ja paikat
ilmoitetaan Parikkalan-Rautjärven Sanomissa kokoontumista edeltävänä torstaina. Syksyn kokoontumispäivät: 15.10., 5.11.
ДЕТСКИЕ КРУЖКИ - ДЕТСКАЯ
ПРИХОДСКАЯ ШКОЛА
ɺʛʨʧʠʞʛʠʦʩʜʠʞʧʤʗʞʦʖʴʨʧʵʘʥʦʞʫʤʚʧʠʞʫ
ʚʤʢʖʫʘʁʖʥʥʛʛʣʦʖʣʨʖʞɾʢʖʨʦʖ
ɽʖʣʵʨʞʵʥʤʥʤʣʛʚʛʡʲʣʞʠʖʢ
в Лаппеенранта:
ʘoʚʛʨʧʠʞʟʫʤʦ
ʘoʩʦʤʠʗʖʨʴʮʠʞ
- в 18.15 – 19.00 рукоделие
ɽʖʣʵʨʞʵʥʤʘʨʤʦʣʞʠʖʢʘɾʢʖʨʦʖ
ʘoʚʛʨʧʠʞʟʫʤʦ
ʘoʩʦʤʠʗʖʨʴʮʠʞ
- в 18.15 – 19.00 рисование и рукоделие
TAMPEREEN SEURAKUNTA
TAMPERE
Yksiääninen kuoro
Vanhoihin kirkkolaulusävelmiin keskittyvä kuoro on tarkoitettu aikuisille. Harjoitteluaika maanantaina kirkossa. Kiinnostunut,
ota yhteyttä kanttori Jenniin, [email protected], p. 0206100367/0443010974.
Päiväpiiri
kokoontuu parittomien viikkojen torstaisin
klo 12 Nikolainsalissa
9.10. Leena Hänninen: Siihen aikaan, kun koulua kävin. Leenan johdolla kaivellaan mielen
sopukoista omia koulumuistoja.
23.10. isä Heikki: Suomen ortodoksisen kirkon yhdeksän vuosikymmentä
Valamot Ystävät, Tampereen paikallisosasto
Yleisöillat Nikolainsalissa (Tuomiokirkonkatu
27, Tampere) tiistaisin klo 18. Pääsymaksu 6 €,
opiskelijat 3 €, sisältäen teetarjoilun. Maksuilla osallistutaan Heinäveden Valamon luostarin tukemiseen.
- ti 4.11. vieraanamme Valamon Ystävät ry:n
hallituksen jäsen, teatteritaiteen maisteri ja
yrittäjä Johannes Lahtela.
PORI
Porin seudun tiistaiseura ry
pj. Anita Luonila, p. 050-5693 671, siht.
Pia Vähämäki, p. 040-5081 234
Kokoontuu joka toinen tiistai klo 18. Jokaisessa illassa on maittava kahvipöytä sekä piristykseksi miniarpajaiset.
14.10. Kanttori Jenni Hakkaraisen opetustilaisuus
28.10. Isä Heikki Honkamäen opetustilaisuus
11.11. Nuorisotoimenohjaaja Nemanja Balcinin opetustilaisuus
25.11. Luetaan PSHV:n opetusmateriaalia
Lukupiiri
Vetäjänä toimii Leena Ranta.
Su 5.10. klo 17 Miika Nousiainen VADELMAVENEPAKOLAINEN
Su 2.11. klo 16 Tove Jansson
MUUMILAAKSON MARRASKUU
Su 7.12. klo 16 Munkki Serafim VAPAUS
Askartelukerho Pyöröset
Kokoontuu joka toinen maanantai klo 15 - 17.
,FSIPOwQZÚSJUUÊKÊOÊwUPJNJWBU"OJUB-VPOJla ja Sirkka Grönlund. Kerhossa valmistetaan
sekä yhteisiä että omia töitä. Siellä syntyy
tuotteita kirkon käyttöön ja myytävää myyjäisiin. Pyörösissä voi myös harjoitella karjalankielen ymmärtämistä. Syyskauden tilaisuudet
ovat: 6.10., 20.10., 3.11., 17.11., 1.12. ja 15.12.
Hapankaalitalkoot
la 18.10. klo 10
46
OV0614_d.indd 46
23.9.2014 10:16:20
TURUN SEURAKUNTA
Ortodoksiapiiri
Opiskellaan ortodoksiseen kirkkoon ja sen
elämään liittyviä asioita. Kokoontumiset
ovat seurakuntatiloissa. Seuraava tapaaminen on ke 15.10. klo 17.30. seurakuntatiloissa. Piirin vetäjänä isä Ion Durac. Ortodoksiapiiriin ovat tervetulleita niin ortodoksit kuin
muut ortodoksisuudesta kiinnostuneet.
Oma kerho
70 vuotta täyttäneiden seurakuntalaisten
kerho kokoontuu seuraavan kerran ti 14.10.
klo 14 kerhohuoneessa. Teemana on seurakunnan ja kirkon historia. Kahvi/tee tarjoilu.
Kirjallisuuspiiri
Kokoontuu kerhohuoneessa seuraavan kerran 26.11. Käsiteltävä teos: Kirjeitä Innalle (Skeemaigumeni Johanneksen kirjeitä Ina Collianderille) Yhteyshenkilö: isä Mikko Ylinen, p. 044 294 3050.
Svenska diskussionsgruppen
Vi träffas den första måndagen i månaden i församlingshemmet kl 17.30 Följande träffar är den 6.10, 3.11 och 1.12 träffarna aviseras i ÅU på dagboks sidan veckan
innan. Vi kommer att ha en SVENSK vigilia och liturgi den 25-26 oktober! Väl mött!
Kontaktperson: Barbro Doepel, mobil.nr
0400507783 el. [email protected]
Nuorten naisten Aleksandra-kerho
Turun seurakunnan nuoret naiset järjestävät säännöllisesti tapaamisia, retkiä ja muuta kivaa tekemistä. Ajankohtaisimmat tiedot tulevista tapahtumista
saat kerhon Facebook-ryhmästä ja sähköpostilistalta. Jos haluat tulla mukaan kerhomme toimintaan, laita viestiä Emmille osoitteeseen [email protected].
YOUNG WOMEN’S ALEKSANDRA CLUB
Young women at the Turku Orthodox parish gather regularly for meetings, trips
and fun activities together. Up-to-date information about the future events is posted in our Facebook-group and e-mail
list. If you want to join the club, send an
e-mail to Emmi, [email protected]
and we will add you. New members are always welcome to our international and fun
Ikäihmisten kirkkopäivä Raumalla su 19.10.
70 vuotta täyttäneet Rauman alueen seurakuntalaiset saavat kutsun kirkkopäiville, jossa tarkemmat tiedot tapahtumasta ja ilmoittautumisesta tapahtumaan.
Turun tiistaiseura
kokoontuu joka toinen tiistai Aleksandra-salissa, Yliopistonkatu 19 B, klo 17.00. Ti 14.10.
i Mikko luennoi, ti 28.10. sukka-talkoot, ti
11.11. Jopi Harri luennoi. Kysy lisää sihteeriltä,
myös Tiistaiseuran diakoniatyöstä. Pj. isä Ion
Durac, vpj. Kyllikki Kinnari, siht. Anne Fomin,
p. 050 544 5213, [email protected]. Jäsenmaksun 10 e voi maksaa tilille TOP 57116120029141. Maksamalla jäsenmaksun varmistat jäsenetusi yhteisillä matkoillamme. Ilmoitustauluilta ja seurakuntamme nettisivuilta
löytää aina päivitetyn tapahtumakalenterin.
Valamon ystävät - Turun paikallisosasto
Ma 20.10. klo 17.30 isä Markus Aroma luennoi
La 25.10. klo 14 igumeni, isä Sergei: Minun
uskoni
Su 26.10. klo 16 Hyväntekeväisyyskonsertti
Valamon luostarin hyväksi Uspenskin katedraalissa Helsingissä.
Ma 17.11. klo 17.30 Valtakunnallisen Valamon Ystävät –yhdistyksen varapj., toimittaja Risto Nordell. Lue seurakunnan
www-sivuja ja ilmoitustauluja! Luentomaksu 5 €. Kaikki tilaisuudet Turun seurakuntasalissa, Yliopistonkatu 19
Ikonimaalaus
Seurakuntatiloissa maalaavat ikonimaalausryhmät seuraavasti:
Ma klo 13-16 Ulla; ma klo 17–20 Margit; ke
klo 13.30–16.30 Margit; ke klo 17–20 Ulla. Tarkemmat tiedustelut: Margit Vainio, p. 050 379
5295 ja Ulla Tschurbanoff, p. 040 705 0307.
Rauman tiistaiseura
Pj. Ulla Raula, p. 050 358 1761/ulla.raula@
hotmail.com, varapj. Miila Liinanotko 040 719
5769, siht. Tarja Ojanen 044 331 9693/[email protected]. Kokoontuu joka kuukauden 2. ja 4. tiistaina (14.10., 28.10., 11.11.
jne. ) klo 18. Syystalkoot 14.10. alk. klo 15.
Loimaan seudun tiistaiseura
pj. Ulla-Maija Lajunen, puh. 050 499 4575
Toimintatapahtumista tiedotetaan puhelimitse sekä Loimaan Lehden seurapalstalla.
ǺțȘȒț
Изменение: начиная с октября,
русскоязычный православный
кружок и литургия на церковнославянском языке будут в
конце первой недели месяца.
ʆʩʧʧʠʤʵʝʱʭʣʱʟʥʦʖʘʤʧʡʖʘʣʱʟʠʦʩʜʤʠ
ʥʤʚʦʩʠʤʘʤʚʧʨʘʤʢʤʨʬʖɻʡʞʧʛʵ
ʧʤʗʞʦʖʛʨʧʵʦʖʝʘʢʛʧʵʬʥʤʧʩʗʗʤʨʖʢ
ʘʈʩʦʠʩʘʥʤʢʛʯʛʣʞʞʬʛʦʠʤʘʣʤʟ
ʤʗʯʞʣʱʥʤʖʚʦʛʧʩ:MJPQJTUPOLBUV#ʆʖʗʤʨʖʥʦʤʚʤʡʜʞʨʧʵʤʧʛʣʲʴ
4.10. в 16 ч. ; 1.11. в 16 ч. kerhohuone.
47
OV0614_d.indd 47
23.9.2014 10:16:21
Apurahoja
Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry. julistaa
haettavaksi apurahoja ja avustuksia Veljekset Ivan, Andrei ja
Vladimir Kudrjavzewin rahastosta.
Rahastosta voidaan myöntää apurahoja ja avustuksia korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa venäjän tai slaavin kieltä,
venäjänkielistä kulttuuria Suomessa ja ortodoksisuutta opiskeleville ja tutkijoille.
Avustuksia voidaan myöntää myös yhteisöille, jotka edistävät
erityisesti lasten ja nuorison keskuudessa venäjän kielen, venäläisen kulttuurin ja ortodoksisuuden säilyttämistä Suomessa.
Hakemukset, joihin on merkittävä opintoja koskevat tiedot
(oppilaitos, suoritettava tutkinto, tutkimuksen aihe, opintojen alkamis- ja päättymisajankohta), suunnitelma apurahan
käytöstä sekä liitteenä jäljennökset tarvittavista todistuksista
ja mahdolliset suositukset, on lähetettävä lokakuun loppuun
mennessä yhdistyksen osoitteeseen Hämeentie 55, 00580
Helsinki. Kuoreen merkintä ”Apuraha”. Hakukaavake saatavilla sähköpostitse VHY:n sihteeriltä Natalia Vorobievalta natalia.
vorobieva[at]helenanvanhainkoti.fi
Lisätietoja antaa Natalia Baschmkoff sähköpostiosoitteessa [email protected]
Haettavaksi julistetaan
HEL S I NG I N
ORTOD OK S I S EN S EUR A K U N N A N
K AN T TOR I N TOI MI
JUL I S T ETAAN HAET TAVA K S I
Sijoituspaikka on Itä-Helsingin toimintakeskuksessa, joka sijaitsee tällä hetkellä
Mellunmäessä.
Hakijan tulee toimeen valituksi tullakseen
täyttää ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen 133 §:n mukaiset kelpoisuusehdot.
Palkkaus määräytyy ortodoksisen kirkon
työehtosopimuksen mukaisesti. Tehtävä
on otettavissa vastaan 01.01.2015.
Hakemukset, joista käy ilmi hakijan asianmukainen koulutus, on osoitettava ja toimitettava Helsingin hiippakunnan piispalle emaililla tai postitse (Kallvikinniementie 35, 00980 Helsinki) 07.10.2014 mennessä.
Стипендия
Русское Благотворительное Общество в Финляндии
р.о. объявляет к соисканию стипендии и субсидии
из Фонда Братьев Ивана, Андрея и Владимира
Кудрявцевых.
ɾʝ ʪʤʣʚʖ ʘʱʚʖʴʨʧʵ ʧʨʞʥʛʣʚʞʞ ʞ ʧʩʗʧʞʚʞʞ ʩʭʛʣʞʠʖʢ ʞ
ʞʧʧʡʛʚʤʘʖʨʛʡʵʢʞʝʩʭʖʴʯʞʢʘʘʱʧʮʞʫʞʥʦʤʭʞʫʩʭʛʗʣʱʫ
ʝʖʘʛʚʛʣʞʵʫʦʩʧʧʠʞʟʞʧʡʖʘʵʣʧʠʞʟʵʝʱʠʞʦʩʧʧʠʤʵʝʱʭʣʩʴ
ʠʩʡʲʨʩʦʩʘʊʞʣʡʵʣʚʞʞʞʥʦʖʘʤʧʡʖʘʞʛ
ʇʩʗʧʞʚʞʞ ʢʤʙʩʨ ʘʱʚʖʘʖʨʲʧʵ ʨʖʠʜʛ ʤʗʯʛʧʨʘʖʢ ʠʤʨʤʦʱʛ
ʧʥʤʧʤʗʧʨʘʩʴʨ ʘ ʤʧʤʗʛʣʣʤʧʨʞ ʧʦʛʚʞ ʚʛʨʛʟ ʞ ʢʤʡʤʚʛʜʞ
ʧʤʫʦʖʣʛʣʞʴ ʘ ʊʞʣʡʵʣʚʞʞ ʦʩʧʧʠʤʙʤ ʵʝʱʠʖ ʦʩʧʧʠʤʟ
ʠʩʡʲʨʩʦʱʞʥʦʖʘʤʧʡʖʘʞʵ
ʅʦʤʮʛʣʞʵ ʧ ʩʠʖʝʖʣʞʛʢ ʚʖʣʣʱʫ ʤʗ ʩʭʶʗʛ ʩʭʛʗʣʤʛ
ʝʖʘʛʚʛʣʞʛ ʧʚʖʘʖʛʢʱʟ ʳʠʝʖʢʛʣ ʨʛʢʖ ʞʧʧʡʛʚʤʘʖʣʞʵ
ʧʦʤʠ ʩʭʶʗʱ
ʥʡʖʣ ʞʧʥʤʡʲʝʤʘʖʣʞʵ ʧʨʞʥʛʣʚʞʞ ʖ ʨʖʠʜʛ
ʘ ʥʦʞʡʤʜʛʣʞʞ ʠʤʥʞʞ ʣʛʤʗʫʤʚʞʢʱʫ ʧʘʞʚʛʨʛʡʲʧʨʘ ʞ
ʘʤʝʢʤʜʣʱʛ ʦʛʠʤʢʛʣʚʖʬʞʞ ʥʦʤʧʞʢ ʥʦʞʧʡʖʨʲ ʥʤ ʥʤʭʨʛ
ʚʤʠʤʣʬʖʤʠʨʵʗʦʵʢʛʧʵʬʖʧʙʘʖʚʦʛʧʤʗʯʛʧʨʘʖ7FOÊMÊJnen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry, Hämeentie 55,
)FMTJOLJʃʖʠʤʣʘʛʦʨʛʩʠʖʝʖʨʲw"QVSBIBwɶʣʠʛʨʩʣʖ
ʧʤʞʧʠʖʣʞʛ ʧʨʞʥʛʣʚʞʞ ʢʤʜʣʤ ʥʤʡʩʭʞʨʲ ʥʤ ʳʡʛʠʨʦʤʣʣʤʟ
ʥʤʭʨʛ ʤʨ ʧʛʠʦʛʨʖʦʵ ʆɷʄ ʃʖʨʖʡʞʞ ɸʤʦʤʗʲʛʘʤʟ OBUBMJB
vorobieva[at]helenanvanhainkoti.fi
ɺʤʥʤʡʣʞʨʛʡʲʣʩʴʞʣʪʤʦʢʖʬʞʴʢʤʜʣʤʥʤʡʩʭʞʨʲʤʨʃʖʨʖʡʞʞɷʖʮʢʖʠʤʪʪʥʤʳʡʛʠʨʦʤʣʣʤʟʥʤʭʨʛ[email protected]
JULIANA YHTEISÖ
HEINOLASSA
ETSII TOIMINNANJOHTAJAA
Oletko ehkä jäänyt eläkkeelle äskettäin, mutta et tiedä, mitä hyödyllistä voisit alkaa tehdä?
Juliana yhteisö etsii uutta toiminnanjohtajaa entisen siirtyessä muihin tehtäviin.
Olisiko sinulla energiaa tulla hänen tilalleen?
Asuntona yhteisössä on 64 neliön suuruinen kolmio.
Tehtäviin kuuluu valvoa ja johtaa yhteisön toimintaa, jota yhdessä asukkaiden kanssa suunnitellaan.
Yhteinen ateria kolmasti viikossa on jo rutiinia, samoin ruokapiirin varaston ylläpito. Maallikkojumalanpalvelukset ortodoksisessa kirkossa tarvitsevat
myös järjestäjän. Iloinen ja ennakkoluuloton mieli sekä järjestelykyky ovat suotavia ominaisuuksia toiminnanjohtajallemme, joka ei saa toimistaan palkkaa.
Kysy lisää: Maarit Kukkavaara, puh. 0400-386346 tai
Merja Merras, puh. 03 7144102 tai [email protected].
48
OV0614_d.indd 48
23.9.2014 10:16:22
M ODE R N I N
K I LVOI T T E L I JA N
PÄ I VÄ K I R JA
Sisäisen
ylösnousemuksen
mahdollisuus, 3. Osa
25.–26.4.2014 Ksenofontos, Athos
että Kirkkomme tarvitsee jatkuvasti uusia, meidän aikamme ihmisiä kertomaan kokemuksistaan uskon totuuksien äärellä. Viisaus ei asu minussa, Kirkkomme opetukset sisältävät itse viisauden. Minun tehtäväkseni
jää kokemuksen jakaminen. Yhä selvemmäksi käy Jumalan armon merkitys: minä en tiedä totuutta, mutta saan Kirkkomme
kautta olla osallinen Totuudesta. Jokaisen on löydettävä oma totuutensa, oma polkunsa Jumalan valtakuntaan, mikä on sisäisesti meissä jokaisessa. En koskaan voisi käännyttää ketään
toista ortodoksiseen uskoomme, sillä en edelleenkään tiedä totuutta. Voin kertoa mitä olen kokenut. Olen saanut armon nähdä suunnan, mikä on rakkaus. Kaikkia ja kaikkea kohtaan. Tätä
liekkiä haluan vaalia joka päivä, sillä kokemuksesta tiedän, että
himoni ovat tilaisuuden tullen sammuttamassa rakkauden liekkiä. Kun rakkauden liekki sammuu, alkaa tuomitseminen ja himojen ylivalta.
Jälleen teoksesta ”Jeesuksen rukous”: ”Meissä on apostoli Paavalin mukaan sisäinen ihminen tai, kuten apostoli Pietari sanoo, salassa oleva sydämen ihminen. Se on se Jumalan
kaltainen henki, jonka Jumala puhalsi ensimmäiseen ihmiseen
ja se pysyy meissä yhä, lankeemuksen jälkeenkin. Kun olemme sydämessä, olemme kotona. Jos emme ole sydämessä, olemme kodittomia.” Syvät tunteeni ovat ennen kaikkea riemua siitä,
että olen löytänyt takaisin kotiini, omaan sydämeeni. Jumalan
valtakuntaan. Jos olisit tässä, halaisin sinua nyt; uskonnostasi,
yhteiskunnallisesta asemastasi, seksuaalisesta suuntauksestasi, iästäsi, ulkomuodostasi, ihonväristäsi, varallisuudestasi ja
sukupuolestasi riippumatta. Ksenofontoksen luostarissa jättimäinen kattokruunu lähti pyörimään – pyöräyttäen sisimpääni
valoa. Jumala on olemassa. Saan osallistua toistuvaan ylösnousemuksen ihmeeseen. Kun jälleen kerran eksyn sydämestäni,
tiedän miten löydän aina takaisin kotiin: Herra Jeesus Kristus,
Jumalan Poika, armahda minua syntistä.
Olen auttanut veljestöä keräämällä jättiläismäisiä herneenpalkoja, kantamalla huonekaluja, mankeloimalla lakanoita ja
tyynyliinoja sekä viikkailemalla pyykkejä. Munkin elämä on
jatkuvaa, arkista työtä. Vaimoni vitsaili, että hän voisi kotona
laittaa päälleen mustan kaavun ja tekoparran; jos silloin tekisin
ahkerammin kotitöitä! Hän on oikeassa: tätä arkisen työn määMUISTAN JOSTAIN LUKENEENI,
rää minun tulee lisätä. Minun on pitänyt matkustaa Athokselle
saakka oppiakseni tekemään enemmän kotitöitä. Työ ja sisäinen rukous yhdessä ovat evankeliumia käytännössä.
Ystävystyin pienen thessalonikalaispojan kanssa. Täällä on
paljon poikia isiensä kanssa. Poika puhuu kolmea eri kieltä ja
ikää on viisi vuotta. Mankeloimme yhdessä. Ihmetellen seurasin, miten hienosti pieni poika elää luostarielämää palveluksineen ja tehokkaine ruokailuineen. Ikävöin perhettäni.
Ikävöin kaikkea sitä yltäkylläisyyttä, minkä keskellä elän:
pehmeää sänkyä, viihde-elektroniikkaa, eri ruokalajeja, kuntosalia, juoksemista, kaupassa käymistä... Minusta ei tulisi hyvää munkkia. Nautin liiaksi elämän mukavuuksista. Tämä taitaa olla koko elämän kestävä kilvoittelu oikean suunnan (Jumala) ja maallisten mukavuuksien välillä. Tietenkään toinen ei ole
toisensa poissulkeva: kaiken materiankin takana on viime kädessä rakastava Jumala. Monesti kuulee puhuttavan, että rikkaat ne vasta sieluttomia ja hengettömiä ovat. Eivät materia,
vauraus tai raha tee kenestäkään hengetöntä tai pahaa. Tunnen
kirkkoon kuulumattoman miljonäärin, jonka elämän teot henkivät evankeliumin rakkaudentäyteistä sanomaa. Tämä miljonääri on auttanut henkisesti ja taloudellisesti niin monia ihmisiä, monin eri tavoin, pitämättä melua itsestään tai tekemisistään. Lisäksi hän on äärimmäisen syvällinen ihminen, aina
valmiina tukemaan heikointa. Maallinen rikkaus ei mädätä ihmistä eikä köyhyys tee autuaaksi. Rikkaita on vain niin helppo kadehtia. Esimerkiksi Björn Wahlroos on helppo maalitaulu
kenelle tahansa, jos haluaa hieman pönkittää itseään ja purkaa
kateuttaan. Kulissit ovat jokaisen ihmisen elämässä ainutlaatuisen erilaiset. Minulle on tärkeää kysyä, mikä minun elämääni hallitsee. Täällä Athoksella huomaan, miten paljon sisäistä
elämääni värittää typistävä, hengetön mustavalkoinen ajattelu.
Mieleni on niin kärkkäästi arvostelemassa toisia, toisten valintoja; eriäviä arvomaailmoja. Mistä tämäkin ilmiö johtuu? Varmastikin ihan yleisinhimillinen piirre, langenneeseen ihmiskuntaan kun kuulun.
Johannes Lahtela / kilvoittelija.com
49
qqqqqqqqq
Diakonia
qqqqqqqqq
DIAKONIAN TOIMINTAA
HELSINGIN SEURAKUNNASSA
Helsinki
Horse
Unioninkatu 39, sisäpiha.
Diakonian ja kasvatustoimen yhteinen kohtaamispaikka. Kerho alkaa torstaisin klo 17
ehtoopalveluksella Kotikirkossa ja sen jälkeen siirrymme klo 17.30 diakoniatoimistolle. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa sekä mahdollisuus tehdä käsitöitä. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja: Iida Lonkila
Sofia-kerho
Unioninkatu 39, sisäpiha.
Kerho on tarkoitettu kehitysvammaisille
ja heidän omaisilleen. To 13.11 klo 11–12
kerho diakonian päivystystilassa ja klo
12–13 lounas yhdessä seniorikerholaisten
kanssa seurakuntasalissa. Lisätietoja:
Taisia Pohjola
Virkistysiltapäivä seniori-ikäisille
Seurakuntasalilla (Unioninkatu 39, sisäpiha)
joka toinen torstai parillisina viikkoina
klo 12–14. Lounas maksaa yhden euron.
Lisätietoja: Iida Lonkila
Diakoniaruokailu
Seurakuntasalilla (Unioninkatu 39, sisäpiha)
tiistaisin klo 12. Ateria maksaa yhden euron.
Stefanoskodin kerho
Kerho käynnistyy myöhemmin syksyllä.
Tiedustelut: Johanna Jomppanen
Espoo
Maria Pariisilaisen piiri
Ke 21.10. klo 13–15 päiväkahvit ja matkakuvia
Pariisista. Ti 18.11. klo 12–15 päiväkahvit ja
matkakuvia Berliinistä. Lisätietoja: Taisia
Pohjola
Trapesa – kansainvälinen kohtaamispaikka
Kotikyläntie 5, Espoon keskus
Diakoniatyöntekijä Taisia Pohjola tavattavissa
tiistaina 28.10. klo 12–13.
Järvenpää
Diakoniakerho
Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko, Kartanontie 45. Kokoontuminen seurakuntasalissa joka toinen torstai klo 13–15.
50
Alustuksia ja keskustelua monipuolisista aiheista. Tarjolla kahvia ja suolaista sekä makeaa. Seuraavat kerhokerrat 16.10. ja 30.10.
Tervetuloa! Lisätietoja: Sarianne Karulinna
Klaukkala
Nektarios-ryhmä
Lisätietoja: Taisia Pohjola
HILJAISUUDEN RETRIITTI
KAUNISNIEMESSÄ 13.–16.11.2014
Hiljaisuuden retriitti on torstaista sunnuntaihin kestävä vetäytyminen hiljaisuuteen pois arjen rutiineista ja kiireistä.
Retriitin päiväohjelma koostuu jumalanpalveluksista ja yhteisistä aterioista.
Hinta täysihoidolla yhden hengen huoneessa on 75 €. Yhteiskuljetus on 20 €.
Tiedustelut: [email protected] tai
p. 040 703 4616.
Juliana-yhteisössä Heinolassa
TARJOLLA VUOKRALLE
viehättävä kaksio. Ekologista ja yhteisöllistä asumista ortodoksisessa hengessä.
Tule tutustumaan! Sokerina pohjalla:
kirkkoon vain muutama askel.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja
Maarit Kukkavaara, p. 044 715 3879,
[email protected]
OLETKO KIINNOSTUNUT
VAPAAEHTOISTOIMINNASTA?
Ota yhteyttä: Kari Hartikka p. 040 703 4616
HELSINGIN DIAKONIATYÖ
DIAKONIATOIMISTON
PUHELINPÄIVYSTYSAJAT
ma, ti, to ja pe klo 9-12 p. 09 8564 6160 Henkilökohtaiset tapaamiset sovitaan ensisijaisesti oman alueen työntekijän kanssa.
SÄHKÖPOSTI
[email protected]
Kaikilla työntekijöillä on oma sähköpostiosoite muotoa: [email protected]
DIAKONIATYÖSTÄ VASTAAVA PAPPI
isä Teo Merras p. 09 8564 6120, 040 540 3200
TIIMIESIMIES
ylidiakoni Juha Lampinen
p. 09 8564 6130, 040 527 9580
DIAKONIATYÖNTEKIJÄT
Helsinki
Kari Hartikka
p. 09 8564 6162, 040 703 4616
Iida Lonkila
p. 09 8564 6155, 040 350 2431
Ilona Lehmus
vuorotteluvapaalla 1.9.2014–31.8.2015.
Itä
Vantaa:
Johanna Jomppanen
p. 09 8564 6166, 050 404 9404
Jaana Larikka
opintovapaalla 1.8–31.5.2015
Itä- ja Keski-Uusimaa:
Sarianne Karulinna
p. 09 8564 6165, 0400 531 308
Länsi
SAIRASTATKO TAI
SAIRASTAAKO LÄHEISESI?
Jos haluat papin tai diakoniatyöntekijän käyvän sinun tai läheisesi luona kotona tai sairaalassa, ota rohkeasti yhteyttä päivystävään pappiin puhelinnumero 09 856 46105 (arkisin klo
9–14) tai alueesi diakoniatyöntekijään.
Espoo, Kauniainen:
Taisia Pohjola
p. 09 8564 6163, 040 583 2915
Länsi-Uusimaa:
Sarianne Karulinna
p. 09 8564 6165, 0400 531 308
Hamina
HAMINAN DIAKONIATYÖ
Sunnuntaisin liturgian jälkeen Pietarin ja
Paavalin trapesassa puh. 050 380 9828/
Tatiana Pitkänen.
q
q
DIAKONIATYÖN KUULUMISIA
KAUNISNIEMESSÄ VIRKISTÄYTYMÄSSÄ
Helsingin ortodoksisen seurakunnan
diakoniatoimi järjesti elokuussa virkistysleirin Kaunisniemen leirikeskuksessa. Leirille ilmoittautui parisenkymmentä seurakuntalaista. Osallistujia oli kaikista ikäryhmistä aina nuorista aikuisista eläkeikäisiin ja mukaan
mahtui niin ensikertalaisia kuin leirille
aikaisemminkin osallistuneita.
Neljä päivää kestävän leirin rytmitti
jumalanpalveluselämä. Päivä aloitettiin
aamupalveluksella ja päätettiin iltapalvelukseen. Kirkon läheisyys ja se, että
sai olla usein mukana palveluksissa, oli
leiriläisille tärkeää. Monipuolisen ohjelman lisäksi useimpien mielestä parasta
oli yhdessäolo, leppoisa tunnelma ja hyvä ruoka. Se, että sai nousta niin sanotusti valmiiseen pöytään, tuntui suorastaan
ylelliseltä.
Tänä vuonna leirin teemana oli hyvinvointi. Leiriläisillä oli mahdollisuus saada
hierontaa ja akupunktiohoitoa sekä osallistua rentoutusharjoituksiin ja yhteisiin
liikuntatuokioihin. Saunoimme joka ilta
puulämmitteisessä rantasaunassa ja moni
uskaltautui vielä pulahtamaan järveen.
Sää ei meitä suosinut, mutta se ei juuri menoa haitannut, vaikka ulkoilu jäi
suunniteltua vähäisemmäksi. Vietimme
lettukestejä grillikatoksella ja kitaran ja
balalaikan säestyksellä lauloimme yhteislauluja rantasaunan katetulla terassilla. Leirin vapaa ja lämmin ilmapiiri oli niin leiriläisten kuin työntekijöidenkin yhteinen kokemus, jonka mielellään haluaa jakaa ja kokea uudelleen.
SARIANNE KARULINNA
diakoniatyöntekijä HOS
Diakonian torstaikerhon järjestämä
Stefanoskodin lukupiiri,
Helsinki
kokoontuu 16.10., 30.10., 13.11. ja 27.11.
Stefanossalissa torstaisin klo 14–16.30.
Vetäjänä ja lukijana Reija Haavisto.
Tarjolla lukemisen ja jutustelun
lomassa kahvia ja pieniä herkkusia.
09 8564 6299
kuvaaja Kalevi Kasala
Tervetuloa iloiseen joukkoomme
kuuntelemaan lyhyitä kertomuksia,
pakinoita, satuja ja tositarinoita elämän moninaisuudesta.
KUVA: Laura Karlin
51
IKUINEN MUISTO
Isä Mikael Kriisin muistoissamme
Isä Mikael Helenan vanhainkodin kirkossa
jättämässä tuohustaan vainajain pöydälle panihidan toimittamisen jälkeen.
niin kiinteästi Helenan vanhainkodin kirkkoon, että
hänen poismenonsa jätti aukon, joka viipyy kaikkien meidän mielissämme pitkään. Lähes elämänsä loppuun saakka hän
palveli vanhainkodin kirkon diakonina, ja
lyhyeksi jäi se aika, minkä hän vietti vanhainkodin asukkaana. Mutta tuolloinkin
hän oli säännöllisesti palveluksissa läsnä, ja pyhään ehtoolliseen osallistuttaessa kirkkokansa odotti aina kunnioittavasti
isä protodiakonin pyörätuolin takana.
Jäätyään eläkkeelle Helsingin ortodoksisen seurakunnan ylidiakonin virasta vuonna 1987 isä Mikael siirtyi Helenan vanhainkodin kirkkoon, mutta oli
käytettävissä kaikissa tehtävissä, mihin
seurakunta häntä kutsui. Hänelle jumalanpalvelusten toimittaminen oli tärkeää,
hän piti niiden hoitamisesta ja järjestämisestä ja korosti usein, että varsinkaan
vigilioissa järjestys ei ole yksinkertainen
ja kaavamainen.
Isä Mikaelin perhe tuli pakolaisena
Suomeen vuonna 1920 ja asettui muutaman vuoden kuluttua asumaan Valamon saarelle, josta Mikael 17-vuotiaana
ISÄ MIK AEL KRIISIN KUULUI
52
muutti Viipuriin. Uran piti urjeta kivipainossa, mutta suunnitelmat katkesivat
alkaneeseen sotaan. Sotavuosiin mahtui
aluksi eläinlääkintä- ja kuormastoaliupseerin tehtävät, kunnes hänet kielitaitonsa vuoksi siirrettiin tulkin tehtäviin.
Sodan päätyttyä Mikael Kriisiin tuli
Helsinkiin, jossa sai työn tulkkina, ensin
siirtoväenasiain osastolla ja sen jälkeen
Sotakorvausvaltuuskunnassa. Noihin aikoihin hän oli myös aloittanut opiskelun Sibelius-Akatemiassa. Hän piti ensikonserttinsa vuonna 1952. Tuosta alkoivat
myös vuodet Oopperassa, jossa hän lauloi pääasiallisesti kuorossa, mutta hänellä oli myös pieniä solistitehtäviä. Ooppera-vuosinaan hän sai toimia venäläisten
tulkkina ja hän tutustui useampaan balettidiivaan – hän toi joskus Ortodoksiviestin toimituksessa käydessään myös nähtäväkseni noiden aikansa tähtien valokuvia.
Tietenkin niissä oli aina omistuskirjoitus.
Isä Mikael oli armoitettu kertoja, ja lukemattomat kerrat minulla oli ilo kuunnella tarinoita niin ooppera-ajoista kuin
tähtivierailuista, niin Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen toiminnasta kuin
jo edesmenneistä seurakunnan papeista.
Oopperan lisäksi hän lauloi Radion
sinfoniakuorossa ja Uspenskin katedraalin kuorossa - kirkkolaulu oli tullut
hänelle rakkaaksi jo Viipurin-vuosina.
Isä Mikael rakasti
ortodoksiseen
tapaan juhlia. Tämä
perhejuhlakuva on
tavallaan historiallinen: siinä ovat myös
kaikki vanhainkodin
kirkossa samaan
aikaan palvelleet
papit. Vasemmalta: isä
Mikael Kriisin, isä Arvi
Karpov, arkkipiispa
Leo, rouva Eila Korelin,
isä Aleksander Korelin,
isä Niilo Karjomaa ja
rouva Maria Karjomaa.
Uspenskissa rovasti Bogojavlevski alkoi
houkutella Mikael Kriisiniä pappisseminaarin suorittamiseen, jotta tämä valmistuisi diakoniksi.
Näin tapahtui ja samalla alkoi isä Mikaelin kirkollinen ura. Hän toimi diakonina
vuodesta 1961, ja 1971 alkaen ylidiakonina. Mutta hän osallistui myös monin eri
tavoin seurakunnan elämään ja toimintaan – nuorisokerhon vilkkaan toiminnan
alkaminen oli hänen ansiotaan, ja tuolloiset kerholaiset pitävät sitä edelleen eräänä isä Mikaelin merkittävimmistä teoista
varsinaisen kirkollisen työn ohessa.
Muutenkin isä Mikaelin harrastustoiminta oli laajaa ja erittäin merkittävä, ja
hän ennätti toimia Helsingin Ortodoksisten Kuratoorio ry:n puheenjohtajana
ja kuului mm. Helsingin sotaveteraanien
hengelliseen toimikuntaan ja Sinisen Prikaatin säätiöön. Ansioistaan hän sai Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.
Isä Mikael Kriisin oli avioitunut vuonna 1947 terijokelaisen Antonina Poschehonovin kanssa, ja avioliitto kesti yli 50
vuotta harmonisena. Muutaman vuoden
takainen puolison kuolema oli isä Mikaelille suuri menetys.
Ollos iäti muistettu, sinä autuuteen
kutsuttu!
TEKSTI HELLEVI MATIHALTI
KUVAT ARI SIRVIÖ
Perheuutisia
Helsingin seurakunta
VIHITYT
yhteensä 58
Brandt Dmitrij (e. Nevalainen) ja
Vivi Patricia, 02.08.2014
Peltomaa Jouni Petri ja Eloranta
Eeva Susanna, 08.08.2014
Lahtela Johannes ja Anna-Leena, 16.08.2014
Vola Juuso Pekka Valtteri ja Satu
Elina (e. Hätinen), 21.08.2014
Mölsä Ilkka Tapani ja Rotola-Pukkila
Päivi Alise, 31.08.2014
Haikonen Ville Valtteri ja Hanna
Ida (e. Hampinen), 06.09.2014
IKUINEN MUISTO
yhteensä 25
Holmberg Ritva Tuulikki (e.
Kupias), s. 1944, Jyväskylä
Ahola Antti Ilari, s. 1988, Helsinki
Kaurinkoski Leila Kaarina (e.
Rakkolainen), s. 1944, Viipuri
KASTETUT
yhteensä 34
Matti Paulus Samuel Salo, 14.06.2014
Žarko Petar Jovanovic, 02.08.2014
Edith Andrea Maria Polis, 03.08.2014
Sonja Henrietta Mannermaa, 16.08.2014
Liina Aiko Vellamo Koivumaa, 17.08.2014
Larent Romeo Rahikka, 23.08.2014
Saara Milla Maria Parvila, 24.08.2014
Niklas Mikael Jokela, 30.08.2014
Viola Elizabeth Siimento, 30.08.2014
Aurora Olga Babette Björkholm, 31.08.2014
Olga Anastasia Antikainen, 6.9.2014
Haminan seurakunta
VIHITYT
yhteensä 3
Yksityisyydensuojan turvaamiseksi julkaisemme perheuutisia vain saatuamme
siihen erillisen luvan. Jos haluatte tiedon avioliittoon vihkimisestä, lapsenne
kasteesta tai omaisenne kuolemasta, pyydämme antamaan julkaisuluvan joko
toimituksen yhteydessä tai ilmoittamalla siitä oman seurakuntanne kansliaan tai
Helsingin seurakunnan asiakaspalveluun, [email protected] /
09 85 646 100.
Kotkan seurakunta
VIHITYT
yhteensä 1
IKUINEN MUISTO
yhteensä 0
KASTETUT
yhteensä 2
Lahden seurakunta
VIHITYT
yhteensä 0
IKUINEN MUISTO
yhteensä 5
KASTETUT
yhteensä 2
Tampereen seurakunta
VIHITYT
yhteensä 2
IKUINEN MUISTO
yhteensä 3
KASTETUT
yhteensä 2
Turun seurakunta
VIHITYT
yhteensä 2
Fomenco Stanislav ja Laura Birgitta, 31.5.2014
Marizev Roman ja Tatiana Murzina, 14.6.2014
IKUINEN MUISTO
yhteensä 11
Ilmo Olavi Ahia, s. 1937 Suojärvi
Pentti Olavi Jouhki, s. 1934 Harlu
Seppo Ilmari Judin, s. 1944 Riihimäki
Maija Annikki Männistö, s. 1948 Ilomantsi
Raakel Naumanen, s. 1934 Suojärvi
Vilho Niiranen, s. 1926 Salmi
Nikolai Nilanen, s. 1914 Salmi
Paavo Uschanov, s. 1944 Kemiö
KASTETUT
yhteensä 15
Adrian Luca Ademi, 24.5.2014
Kenzi Ileana Faltas, 19.7.2014
Helmi Ilona Hirvonen, 15.6.2014
Yamen Jamil Georges, 23.8.2014
Jere Samuli Komulainen, 16.8.2014
Jakov Kreker, 8.8.2014
Tito Paavo Aleksanteri Norontaus, 11.5.2014
Riina Ilona Numminen, 30.8.2014
Dan Luka Haiming Parvelahti, 25.5.2014
Vera Elizabeth Santonen, 27.7.2014
Anton Sappinen, 7.6.2014
Maya Rebecca Sommerhed, 10.8.2014
IKUINEN MUISTO
yhteensä 4
KASTETUT
yhteensä 5
53
Perheuutisia
Kiitokset
Esikoiseni Antti Ilari Ahola syntyi
10.8.1988 Helsingissä, kuoli 25.7.2014
Chamonix-Mont-Blanc`ssa, Ranskassa
Kiitokseni isä Teo Merrakselle ja ylidiakoni
Juha Lampiselle rakkaamme siunaustilaisuudesta Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.
Heli Ahola
Olli Ahola, veli
Oiva ja Anja Hattunen
Jatta Kuisma
Lämmin kiitoksemme kaikille teille metropoliitta Ambrosius, isät Mikko, Juha ja
Petri sekä kaikki muut ortodoksiystävät,
jotka autoitte meitä ja evästitte äitimme
Ritva Holmbergin suureen matkaan tuonilmaisiin, pois.
Kalle Holmberg ja Annina perheineen
Parhaat kiitokseni Helsingin ortodoksiselle
seurakunnalle saamastani arvokkaasta
lahjasta ja 85-v. syntymäpäiväjuhlieni
onnistumisessa auttaneille.
Edith Hiltunen
54
Sydämelliset kiitokset isä Petrille, Taisialle,
Ruusulan ohjaajille ja juhlaväelle: teitte
tyttäreni Virve Marian 50-vuotispäivästä
Tapiolan ortodoksisessa kirkossa
rukousten, riemun ja rakkauden juhlan.
Monia armorikkaita vuosia!
Apulaisisännöitsijä Antero
Luonila täytti vuosia
Porin kirkon apulaisisännöitsijä
Antero Luonila
täytti 70 vuotta 29.9.
Eeva Marjatta Karsisto
On kiitoksen aika
Järvenpään kirkkomme julkisivun puolikaari
on saanut Kristus Kaikkivaltiaan mosaiikkiikonin ja näin kirkkomme on täydentynyt
alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi.
Työn on tehnyt ikonitaiteilija Jurij Mitrosin.
Haluaisin sydämestäni kiittää Helsingin
Ortodoksisen Kuratoorion puheenjohtaja
Leo Talypiniä, sihteeri Sergei Pogreboffia,
pitkäaikaista ystävääni isä Aleksanteri
Korelinia, rippi-isääni Viktor Porokaraa ja
seurakuntamme valtuustoa. Te teitte yhteisen
asiamme todeksi. Kiitokset teille kaikille!
Rukoilen puolestanne,
Pekka Åberg, Järvenpää
(mukana myötäelänyt)
Sosiaalipäällikkönä työuransa tehnyt
Antero omistautui Porin kirkkohankkeelle kymmenisen vuotta, ja kirkko
valmistui 2002.
Luonilalle tärkeää ovat lapset ja nuoret. Hän ei lapsuudessaan saanut
nauttia ortodoksisesta uskonnonopetuksesta, josta hänen lapsensa ja
lapsenlapsensa ovat päässeet osallisiksi. Luonilan perhe ahkeroikin kolmen sukupolven voimin Porin kirkossa ja tiistaiseurassa.
– Elämäni etenee liturgiasta liturgiaan, Antero Luonila luonnehtii.
MEIKÄLÄISIÄ
Nimi Mika Kangasaho
Perhe Sinkku
Asuu Tampereella, kotoisin
Lappeenrannasta ja Joutsenosta
Ammatti Kirkon
vahtimestari-siivooja
Harrastukset Lenkkeily, kirjat,
musiikinkuuntelu ja elokuvat
Ansio Valittiin keväällä
ortodoksisen kirkon
työntekijöiden
koulutustilaisuudessa
Vuoden Työntekijäksi
TEKSTI JA KUVA TIINA MAKKONEN
Tampereen kirkon
ensimmäinen ja viimeinen
K
un avaan Tampereen
pyhän Aleksanteri
Nevskin ja pyhän Nikolaoksen kirkon oven puoli kymmeneltä aamulla, Mika Kangasaho imuroi. Lattioiden siistiminen kuuluu vahtimestari-siivoojan
töihin siinä missä vaikkapa parafiiniöljyn saatavuudesta huolehtiminen, ilmastointilaitteiden perushuolto, liikuntaesteisten avustaminen kirkkoon pääsemisessä tai kirkon esittelyt. Tehtävälista on
pitkä ja monipuolinen.
– Tämä on palvelutehtävä. Vahtimestarin työtä on tulla kirkkoon ensimmäisenä ja lähteä viimeisenä. Kun on tehnyt
itsensä tarpeettomaksi, tietää, että kaikki on mennyt hyvin. Koen, että valintani Kirkon vuoden työntekijäksi on myös
yleinen kiitos kaikkien vahtimestarien
työlle seurakunnissa.
Alun perin Mika Kangasaho tuli Tampereen kirkkoon töihin puolipäiväisek-
”Minulle työ ja rukous ovat yhtä
– niin kuin koko elämäkin.”
si vahtimestariksi. Hän oli suorittanut
Joensuun yliopistossa filosofian maisterin tutkinnon. Silloin hän oli päättänyt
tulla Tampereelle jatkamaan opintoja ja
suorittaa informatiikasta aineopinnot.
– Opiskelu kuitenkin jäi ja uppouduin työhöni. Jonkin ajan kuluttua minut kokoaikaistettiin. Olen vähän tällainen keskenjääneiden asioiden ihminen.
Mutta mikäs siinä. Myönteinen aikaansaamattomuus luo mahdollisuuksia elämässäoleiluun, Mika virnistää. – Olen
kuin koala-karhu, joka järsii kaarnaa
ja katselee, kun muut juoksevat ympäriinsä.
Mikan elämänasenne on tuonut iloa
Tampereen seurakuntalaisille jo yli kymmenen vuoden ajan. Heillä on ystävälli-
sesti hymyilevä ja aina avulias vahtimestari, joka pitää
paikat kunnossa.
Näin ei olisi, jos Mika
Kangasaho ei olisi kohta 20
vuotta sitten päättänyt liittyä ortodoksiseen kirkkoon. Liittymisen taustoja on
turha muovata sanoiksi.
– Hengellisiä asioita on hirveän vaikea analysoida. Jos vastaa jotain, se tuntuu jälkeenpäin valjulta ja tekisi mieli
muokata vastaus uudestaan. On parempi olla selittelemättä. Riittää, kun sanon,
että minulle työ ja rukous ovat yhtä – niin
kuin koko elämäkin.
Kirkon vahtimestarin työhön kuuluu
paljon arkista puurtamista, mutta myös
hienoja tähtihetkiä.
– Kerran eräs pieni koululainen oli
täällä kirkkaalla viikolla. Yhtäkkiä hän
viittasi ja kysyi: ”Kun Jeesus nousi ylös
kuolleista, saiko hänkin ison suklaisen
pääsiäismunan?”
55
Hanki rauhaisa henki. Anon sinua, iloni: hanki rauhaisa henki,
niin tuhannet sielut pelastuvat ympärilläsi.
SERAFIM SAROVILAINEN
Seuraava numero
ILMESTYY 7.11.
» Aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 17.10.

pdf-versiona. - Helsingin ortodoksinen seurakunta

Transcription

Similar documents

Ortodoksiviesti 4/12 - Helsingin ortodoksinen seurakunta

OV 3/13 - Helsingin ortodoksinen seurakunta

OV 5 / 2010 - Helsingin ortodoksinen seurakunta

helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti | irtonumero 4

OV 8/13 - Helsingin ortodoksinen seurakunta

Ortodoksinen seurakuntaviesti nr. 5/2010

Pyhä Henki - tule ja asu meissä

Paimen Sanomat - Ortodoksi.net

Analogi 5/2013