Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Transcription

Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
3/2013
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Tulevaisuuden
elintarviketehdas
lähellä kuluttajia
Pakkauskehitys
muutosten
kourissa
TUOTANTO, PAKKAAMINEN
& LOGISTIIKKA
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 3/2013
1
NOPEIMMAT JA HERKIMMÄT LAITTEET
MASSASPEKTROMETRIAAN JA KROMATOGRAFIAAN
Nexera X2 , VUODEN 2013 UUTUUS
2nd generation UHPLC
• Nopein näytteensyöttäjä (injektioaika < 8 sec)
• Herkin diodirividetektori ainutlaatuisella älykkäällä i-PDeA
dekonvoluutiolaskennalla
• Korkein paineen kesto (1300 bar)
• Markkinoiden pienin carry over ( < 0.0015 % chlorheksidiinille)
LCMS-8040
Enhanced sensitivity
• Markkinoiden nopein kolmoiskvadrupoli LC-MS (scan 15 000 amu/sec;
555 MRM/sec ja polariteetin vaihto 15 ms)
• Erittäinherkkä,(1pgreserpiiniäantaaS/N≥1000)
• Helppokäyttöinen ja joustava LabSolutions-ohjelmisto
GCMS-TQ8030
Speed beyond comparison
• Nopein kolmoiskvadrupoli GC-MS (scan 20 000 amu/sec > 600 MRM/
sec)
• Erinomainenherkkyys,(100fgOFNS/N≥3000)
• Mahdollistaa jopa GCxGC-analyysit
• Monipuoliset injektorivaihtoehdot esim. nesteinjektori, headspace, PTV,
pyrolysaattori
www.ordior.fi | [email protected] | +358 9 530 8000
Kehittyvä elintarvike 23.5.indd 1
2
Kehittyvä Elintarvike 3/2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
23.5.2013 8:06:47
n PÄÄKIRJOITUS 3/2013
Kuva: Saija ahvenainen
Pakkaamisen
perusasiat
unohduksissa?
K
entältä kuuluu kummia. Jopa elintarvikealan ammattilaiset ja pakkausten suunnittelijat eivät kuulemma enää muista, mitä varten elintarvikkeet pakataan ja mitkä pakkauksen ensisijaiset tehtävät
ovat. Se ymmärretään hyvin, että pakkauksen pitää olla lähes
myyjää vastaava ostopäätöksen houkutin sekä kuluttajan
opas oikeisiin valintoihin ja ruuan laittoon. Mutta monelta on
unohtunut, mitä kaikkea pakkauksen on tehtävä ennen kuin
kuluttaja ottaa sen käteensä.
Edelleenkin ajankohtaisessa Pakkausteknologia – PTR ry:n
(nykyisin Pakkaustutkimus - PTR ry) vuonna 2007 kustantamassa Toimiva Pakkaus -kirjassa olen kirjoittanut muun muassa seuraavaa:
”Oikein valitulla pakkausmateriaalilla ja pakkaustavalla voidaan huomattavasti hidastaa tai jopa estää elintarvikkeiden
laatua ja säilyvyyttä heikentäviä tekijöitä. Elintarvikepakkauksen tärkeimpiä tehtäviä onkin säilyttää tuote sekä aistittavalta, mikrobiologiselta että ravitsemukselliselta laadultaan moitteettomassa kunnossa läpi koko jakelun kuluttajalle asti. Jo
tiiviisti suljettu, ilmaa sisältävä pakkaus on parempi ja hygieenisempi vaihtoehto kuin avonainen laatikko. Ilmatilan happi
edistää kuitenkin monien pilaajamikrobien kasvua ja rasvojen
ja väriaineiden hapettumista sekä makumuutosten syntymistä. Siten useimmat elintarvikkeet kannattaa pakata hapettomiin olosuhteisiin happitiiviitä pakkausmateriaaleja käyttäen.
Jos tuotteessa on paljon rasvaa ja väriaineita, kannattaa se
pakata UV-valoa läpäisemättömään materiaaliin...
Eri elintarvikeryhmien koostumus, biologinen tila ja valmistusprosessit poikkeavat huomattavasti toisistaan, ja näin niiden vaatimukset pakkausmateriaalien, pakkausten ja pakkaustavan suhteen ovat hyvin moninaiset. Niinpä pakkausmateriaalia ja pakkaustapaa valittaessa on tarkkaan tunnettava elintarvikkeen ominaisuudet, esimerkiksi mikä sen hapen, valon ja kosteuden sietokyky on ja mitkä ovat pääasialliset laatumuutokset varastoinnissa ja kuinka lämpötila niihin
vaikuttaa.”
Nykyajan teollista
elintarvikkeiden
valmistusta ja
logistiikkaa ei olisi
ilman toimivia
pakkauksia!
Yllätys, yllätys, elintarvikkeiden säilyvyys on yksi tutkituimpia kohteita maailmalla, kuten selviää Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämispäällikön Mika Kainusalmen ja
kollegoittensa tätä lehteä varten tekemästä pakkaustiedekatsauksesta.
Olen kyllä aika huolestunut alalle tulevien pakkausosaamisen tasosta. Jokaisen pakkausten kanssa työskentelevän tulisi vähintäänkin lukea tuo edellä mainitsemani 314-sivuinen
kirja, joka on kaikin puolin varsin kattava tietopaketti.
Ilahduttava onkin uutinen, että Helsingin yliopistossa on uudestaan käynnistymässä pakkausalan lehtorin virka pitkän
tauon jälkeen. Pakkausalan koulutus on tarpeen siellä, missä
opitaan elintarviketeknologian perusasiat.
Nykyajan teollista elintarvikkeiden valmistusta ja logistiikkaa
ei olisi ilman toimivia pakkauksia!
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
PS. Olemme Foodtec-PacTec -messuilla 3.−5.9.2013
Helsingin Messukeskuksessa. Nähdään osastolla 6d129!
3
Kuva: KometoS
Sisältö 3 • 2013
11.6.2013
Pääkirjoitus: Pakkaamisen perusasiat unohduksissa? Raija Ahvenainen-Rantala ...............3
Kolumni: Etsitään rikastumista haluavaa elintarvikeyritystä, Ari Virtanen..............................6
Puheenvuoro: Elintarvikeketjun tulonjako tasapuolisemmaksi, Olli Silvola ........................8
Puheenvuoro: Suomalaisilla saumaa Kiinan elintarvikemarkkinoilla, Lasse Liukkonen .... 10
Pakina: Loogista logistiikkaa, Heikki Manner ........................................................................23
s.34
Ajankohtaista
Pikamenetelmiä luomutuotteiden valvontaan, Marjo Särkkä-Tirkkonen ................................. 16
Tähtituote hyödyntää uutta terveysväittämää, Pirjo Huhtakangas .......................................... 17
Kalatalouden kasvumahdollisuudet pitää hyödyntää, Jari Setälä............................................. 18
Tekes-rahoitusta monentyyppisiin hankkeisiin, Raija Ahvenainen-Rantala .............................20
Moduulitehtaita
maailmalle
Kauhajokelainen Kometos
valmistaa ja rahtaa moduulirakenteisia elintarviketehtaita
ympäri maailmaa.
Kuva: Liisa HaKoLa
Teema: Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka
Puheenvuoro: Huolena huomisen kotimaisuus, Antti Varis ................................................22
s.42
Meijeri pystyyn ja kannattavaksi parissa vuodessa, Pirjo Huhtakangas...................................24
Miltä elintarviketehdas näyttää 20 vuoden päästä, Juhani Sibakov, Ali Harlin, Pasi Puukko,
Paavo Voho, Thea Sipiläinen-Malm, Ilari Marstio & Mirja Mokkila ........................................28
Suomessa on prosessi- ja pakkausosaamista, Merja Leino ......................................................32
Moduulirakenteisia elintarviketehtaita Kauhajoelta maailmalle, Pirjo Latva-Mantila ...............34
Uudet myllyteknologiat mahdollistavat ultrahienon jauhatuksen .............................................36
Tuoreen leivän salaisuus on leipuri-leipäkuski, Anssi Orrenmaa ..............................................38
Robotit tekevät kolmioleipiä Turussa, Saara Malila ..................................................................40
Älypakkauskehitys jatkuu EU-projektissa ................................................................................. 41
Syötävillä merkinnöillä erottuvuutta ja turvallisuutta, Liisa Hakola .........................................42
Pakkausdesign kohdalleen, Hannele Kauppinen-Räisänen ................................................. ….44
Luonnollinen pakkaus on kursailematon, Raija Ahvenainen-Rantala.......................................46
Vaahtorainauksella uutta potkua prosessointiin, Antti Oksanen & Elias Retulainen ...............47
Kuljettajapula uhkaa elintarviketeollisuutta, Pirjo Huhtakangas .............................................48
Kauppakassi Postin pakettiautomaattiin, Pirjo Huhtakangas...................................................49
Lainsäädäntö
Pakkaamattomista elintarvikkeista vaadittavat tiedot
säädetään kansallisesti, Anne Haikonen......................................................................................50
Syötäviä merkintöjä
elintarvikkeisiin
Ravitsemus & Terveys
Merkintä syötävän tuotteen
pinnalla lisää tuotemerkin
näkyvyyttä, parantaa turvallisuutta
ja varmistaa aitouden.
Syy immuunitautien yleistymiseen voi löytyä suolistosta, Kaisu Meronen ...............................52
Kuva: Hannu HaKaKari
Talous & Markkina
Puheenvuoro: Vastustuskykyisen toimitusketjun ainekset, Maria Itkonen ........................54
Vaurastuva Mongolia on täynnä mahdollisuuksia, Ari Virtanen ................................................56
Kopioidaan korealaisia, Ari Virtanen .........................................................................................58
Suomalaiset elintarvikkeet valloittavat Venäjää, Tuula Repo ....................................................60
Tiede & Tutkimus
Pakkauskehitys muutosten kuorissa, Mika Kainusalmi, Henry Lindell & Jari Varis .................62
Stevia rebaudianassa runsaasti eteerisiä öljyjä, Heli Knuutila .................................................65
Opinnäytetöitä ...........................................................................................................................66
Palstat
s.56
Mongoliassa
mahdollisuuksia
Suomalaisten osaamisella on
tilausta Mongoliassa elintarvikevalmistuksesta ja -huollosta
karjatalouteen ja kylmissä
olosuhteissa viljelyyn saakka.
4
Alkupaloja .................................................................................................................................. 12
Uutuuskirjoja .............................................................................................................................67
Tunnustuksia .............................................................................................................................68
Nimityksiä ..................................................................................................................................68
Haarukassa ................................................................................................................................70
Tapahtumakalenteri ...................................................................................................................72
Hankintaopas.............................................................................................................................73
ETS-sivut
Maitoteknologi ETS:n ruoriin, Pirjo Huhtakangas .....................................................................77
Oskar Laaksonen: Lisää yhteistyötä jaostojen kesken, Pirjo Huhtakangas ..............................78
Marika Jestoi: Uusia näkökulmia ja verkostoitumista, Pirjo Huhtakangas................................79
Euroopan aistinvaraisen tutkimuksen kattojärjestölle uusi hallitus, Laila Seppä .....................80
Seuran aineisto Kansallisarkistoon............................................................................................ 81
PANalytical on ETS:n uusi kannattajajäsen, Anna Kojo .............................................................82
ETS-palsta, Anna Kojo ...............................................................................................................82
Kuva: artic milK/Katri BiSS
s.24
Pienyrityksessä
arvostetaan perinteitä
− Arvostamme vanhoja reseptejä ja tekotapoja. Emme jäljittele ison juustolan prosesseja,
toimitusjohtaja Juha Lundström kuvaa Artic Milk Oy:n toimintatapaa.
Yksi yrityksen valtti on kosher-tuotteiden valmistaminen. Kosher-tuotannossa on
kypsytettyjä erikoisjuustoja, leipäjuustoa ja munajuustoa.
Teemat & erikoisteemat
Nro ilmestyy teema
1/2013 22.2.
2/2013 10.4.
3/2013 11.6.
4/2013 27.9.
5/2013 31.10.
6/2013 11.12.
Analytiikka & tuotekehitys
Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu
Kalateollisuus
Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka
Raaka-aineet & lisäaineet
Sopimusvalmistus
Hygienia & jäljitettävyys
Lihateollisuus
Yrittäjyys, markkinointi & koulutus
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö
päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus
pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa
tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita.
Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y.
(ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian,
-teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
5
Kuva: temaFoto oy
n KOLUMNI
ETsiTÄÄn
rikastumista
haluavaa
elintarvikeyritystä
Tässä lehdessä on artikkelit kahdesta varsin
erilaisesta Aasian maasta: Etelä-Koreasta ja
Mongoliasta. Korealla ei ole mitään raakaaineresursseja, ainoastaan sisukkaat työntekijät ja kekkosmainen valtion johto. Mongolialla taas on valtavat mineraalivarannot,
mutta johtaminen ja työtahti ovat vasta hakusessa. Korean vienti on monipuolista alkaen microchipeistä aina valtaviin offshoremaakaasun tuotantolauttoihin. Mongolia vie
ainoastaan mineraaleja.
Kaikkialla maailmassa ihmiset syövät joka
päivä. Varallisuuden kasvaessa rahaa kuluu
yhä enemmän ruokaan. Monessa maassa
ruokaa tuodaan suuret määrät muista maista, koska omassa maassa ei ole halutun elintarvikkeen tuotantoa tai oman maan tuotteet
ovat selvästi kalliimpia.
Mongolia ja Korea tuovat selvästi enemmän elintarvikkeita kuin vievät. Kumpikin
maa on mitä parhain vientimarkkina suomalaisille. Tosin maissa on niin toisistaan poikkeavat elintarvikemarkkinat, että sekä tuotteet että menettelytapa markkinoille menemiseksi ovat erilaiset.
Suora vienti on usein paljon pienempää,
kuin jos yritykset toimivat toisessa maassa
ja tekevät li ikevaihtoa siellä. Suomen elintarvikevienti on 1,6 miljardin euron luokkaa,
mutta ulkomailla toimivien elintarvikeyritystemme liikevaihto yli neljä miljardia euroa.
Taannoisten TEMin toimialaraporttien mukaan ainoastaan kahdeksaa prosenttia elintarvikealan pk-yrityksistä kiinnostaa vahva
kasvu kansainvälisesti. Vaikka vienti on kasvanut vuosittain prosentin verran, tuonti kasvaa paljon nopeammin: yli kymmenen prosenttia. Itsellänikin on koulukavereita, jotka
pyörittävät omaa pientä leipomoa tai lihafirmaa. Vienti tai toiminnan kasvattaminen ei
6
kiinnosta. Nykyisellä tulotasolla perhe kustannetaan kahdesti vuodessa Kanarialle,
eikä työaika veny iltamyöhään.
Jo useamman vuoden ajan pienillä elintarvikefirmoilla on mennyt ihan hyvin. Investointeja tehdään koko ajan. Myös muutamilla isoilla menee ihan hyvin. Keskisuuret sen
sijaan ovat vaikeuksissa. Kasvusta johtuvia
riskejä on useita. Osa syistä on varmasti logistiikassa: pieni pärjää paikallisesti, ja iso
on kustannustehokas kaupan keskusliikkeiden ketjussa.
Osasyy kasvukipuihin saattaa olla johtamisessa ja resurssoinnissa. Kasvavassa yrityksessä johtaminen on vaan erilaista, ja asioita pitää jakaa muille.
Kuuntelin yhtä yrittäjää, joka kertoi ylpeänä hoitavansa toimitusjohtajan tehtäviensä
lisäksi myös vientijohtajan tehtäviä sekä ottaneensa talousjohtajan tehtävät kustannuksia säästääkseen. Keskustelimme heidän
vaikeuksistaan Aasian vientimarkkinoilla.
Toimitusjohtaja kertoi taas ylpeänä käyneensä päämarkkinoilla vain kerran vuonna
1998 ja luoneensa silloin suhteet jakelijoihin.
Nyt vuosia myöhemmin yksi jakelijoista oli
mennyt konkurssiin. Toisessa maassa kopioijat veivät markkinat ja kolmannessa maassa tilaukset olivat niin suuria, että vaikeutena
on toimittaa haluttuja määriä.
Yksi mies ei ehdi joka paikkaan. Ja ainakin Aasiassa naama pitää nähdä mieluummin liian usein, eikä vain edellisellä vuosituhannella. Kadehtien oli katsottava, kun Saksan liittokansleri Gerhard Schröder kävi
Shanghaissakin kerran vuodessa. Shanghain kaupasta oli tuolloin 20 prosenttia saksalaisten kanssa.
Kaikessa liiketoiminnassa asiat pitää vaan
tehdä paremmin kuin kilpailijat. Kun palvelu
ja laatu ovat kohdallaan, hinnastakaan ei tarvitse tinkiä. Helpoin tapa on selvittää ensin,
kuinka paras kilpailija tekee asiat. Sitten yksinkertaisesti tehdä osa-alueet edes hiukan
paremmin kuin he ja edetä tavoitteeseen ripeästi.
Tavoitteen lisäksi tarvitaan hyvä, paikallinen kumppani jakelijaksi. Finpro Aasian yleisin palvelu yrityksille on partnerin haku. Finprolla on hyvä joukko elintarvikealan asiantuntijoita Aasiassa, ja tarvittaessa käytetään
erityisosaamista vaativissa projekteissa
myös alan paikallisia alihankkijoita.
ELY-keskukset ja Tekes tukevat avokätisesti pk-yritysten hankkeita. Viime vuonna
Finpro teki Aasiassa 389 projektia yhteensä
318 yritykselle. Niistä elintarvikealan projekteja oli vain kymmenkunta. Samaan aikaan
asiakaspalaute asteikolla 1−5 oli keskimäärin kiitettävä (4,2).
Menestyminen vientimarkkinoilla on samanlaista kuin huippu-urheilu. Tavoite pitää
olla selvä ja motivaatio kunnossa. Pisti korvaan, kun suomalainen hiihtäjä sanoi haastattelussa tähdänneensä kymmenen parhaan joukkoon, mutta valitettavasti epäonnistui.
Korealainen judoka JaeBum Kim sanoi
Lontoon Olympialaisissa "mielummin kuolevansa kuin jäävänsä taas hopealle". Pekingissä neljä vuotta aikaisemmin hän pillahti
julkisesti itkuun menetettyään kullan, mutta
sai itkeä onnesta Lontoossa voitettuaan ensimmäisen sijan.
Ari Virtanen
johtaja
Finpro
Etelä-Korea
Kehittyvä
Elintarvike
24. vuosikerta
Aikakauslehtien liiton
ISSN-L 0787-8273
jäsenlehti
ISSN 0787-8273 (Painettu)
ISSN 2323-458X (Verkkojulkaisu)
JULKAISIJA
Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS
PL 115, 00241 Helsinki
p./f. (09) 547 47 00
www.algolchemicals.fi
[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA
[email protected]
p. 044 082 6118
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Huhtakangas
[email protected]
p. 040 822 1370
AVUSTAJAT
Anne Haikonen
Anna Hillgrén
Heikki Manner
Kaisu Meronen
Mari Sandell
Jari Toivo
Virpi Varjonen/Tanska
Ari Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA
Heikki Aro
Pirjo Huhtakangas
Hanna Ikonen
Heikki Manner
Heli Tammivuori
NEUVOTTELUKUNTA
Sampsa Haarasilta
Eila Järvenpää
Matti Kalervo
Eeva-Liisa Lehto
Merja Leino
Jussi Loponen
Janne Sallinen
Tarja Suomalainen
Marleena Tanhuanpää
Jari Toivo
Päivi Tähtinen
ILMOITUSMYYNTI
Infoteam Oy
p. (09) 441 133
f. (09) 447 427
[email protected]
ULKOASU
Mari Kivi
PAINO
Vammalan Kirjapaino Oy
TILAUSHINTA 2013
Kestotilaus 59€/vsk.
määräaikaistilaus 65€/vsk.
oppilaitokset 48€/vsk.
irtonumero 9,50€ + postituskulut
vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl +
postituskulut. Hintoihin lisätään ALV.
KANSIKUVA
Juhani Sibakov
LEHdEN TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
SEKÄ ETS R.Y:N
JÄSENASIAT
Elintarviketieteiden Seura ry.
Anna Kojo
assistentti-taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700
[email protected]
www.ets.fi
parhaat reseptit
kestävät aikaa.
eurooppalainen
asiantuntijaverkostomme
tukee asiakkaitamme
tuotekehityksessä
kymmenessä eri maassa.
7
Kuva: orat
PUHEENVUORO
Elintarvikeketjun
tulonjako
tasapuolisemmaksi
Suomalainen elintarvikeketju, joka alkaa kotieläintiloilta ja peltopalstoilta ja päätyy kotitalouksien ruokapöytiin, on suurten muutosten alla. Jotta Suomessa on tulevaisuudessa
toimiva, kannattava elintarvikeketju, tulonjaon ketjun sisällä pitää perustua aitoon panokseen, alkutuotantoa unohtamatta. Kaupan rooli arvoketjussa tuntuu tällä hetkellä
ylikorostuneelta.
Elintarvikkeiden nautinnollisuuden kustannuksella joudutaan tekemään liian paljon
kompromisseja tuotteiden hintatason painamiseksi sellaiselle tasolle, että ne löytävät
tiensä kaupan hyllyille. Rohkeus käyttää hyviä perusraaka-aineita, niitä samoja, joita kuluttajat itse käyttävät kotikeittiössään, tuntuu
olevan kadoksissa.
Kansanterveyttä tai pientä marginaaliryhmää keppihevosena käyttäen teollisuus pakotetaan tinkimään ruuan tärkeimmästä elementistä – hyvästä mausta. Samaan aikaan
Euroopasta virtaa tuotteita, joissa valmistuksen lähtökohtana on hyvä maku, eivät reseptiikan rajoitukset. Kilpailu kaupan hyllyihin pääsystä pakottaa teollisuuden hakemaan koko ajan halvempia ja halvempia raaka-aineita, jotka pahimmillaan kääntyvät
koko alan tappioksi.
Toimialojen sisällä isoja eroja
Itse suomalainen elintarviketeollisuus kestää vertailun muuhun eurooppalaiseen elintarviketeollisuuteen. Laadun tasaisuuden
tuottajana kotimainen elintarviketeollisuutemme kuuluu varmasti eurooppalaiseen
kärkikaartiin. Laadun merkitys kilpailuvalttina on meillä syvälle iskostunut, niin suurissa
kuin pienissäkin yrityksissä. Henkilöstön
koulutustaso on vielä hyvä.
Liha- ja ruokateollisuus sekä isot leipomot
ovat toimineet tässä tiennäyttäjinä. Pienet ja
keskisuuret yritykset joutuvat jatkossa satsaamaan kasvaviin EU-vaatimuksiin, muun
8
muassa hygieniaan ja tuotantoteknologiaan.
Suomalaisten elintarviketehtaiden suurimpia pullonkauloja on koulutuksen yksipuolistuminen. Esimerkiksi lihaja ruokapuolella on
vaikea saada valmiita ammatti-ihmisiä, kun
esimerkiksi lihateknikkokoulutus on lopetettu.
Toinen pullonkaula on hintakilpailukyky.
Pitkät sarjat ovat kannattavia automatisoiduilla linjoilla, mutta se edellyttää riittävää
Rohkeus käyttää
hyviä perusraakaaineita tuntuu olevan
kadoksissa.
volyymitasoa ja ennustettavuutta. Teollisuuden mahdollisuuksien ollessa rajalliset tuotteiden elinkaareen vaikuttamisessa hintakilpailukykyä on haettava ostotoiminnasta.
Toiminnassa kaivataan pitkäjänteisempää
suunnittelua ja tarkempia kustannuslaskelmia: pitäisi laskea kokonaiskustannuksia,
elinkaarikustannuksia. Tarvitaan todellista
partnershippiä yhteistyökumppanien kanssa, ei vain lyhytnäköistä hyödyn hetkellistä
maksimointia.
Elintarviketeollisuudessa on keskityttävä
ydinosaamiseen ja nähtävä, että jokaisella
alalla on omat osaajansa. Myös kansainvälinen ostotoiminta vaatii omaa osaamistaan.
EU-lainsäädännön noudattaminen tulisi
yhtenäistää niin EU:n sisällä kuin valtakunnan rajojenkin sisällä. Suomessa viranomaiset tunnetusti noudattavat tarkoin annettuja
säädöksiä ja joskus jopa ylitulkitsevat niitä.
Heidät koetaan valitettavasti pikemminkin
”jarruina”, jotka eivät näe metsää puilta, kuin
tärkeinä yhteistyökumppaneina, joiden tarkoitus on auttaa ja kehittää alaa pärjäämään.
Huomio raaka-aineisiin ja huoltoon
Uutta tekniikkaa on tarjolla elintarviketehtaiden toiminnan pyörittämiseen, mistä yhtenä esimerkkinä ovat tuotannon seurantaohjelmat. Tähän asti on seurattu henkilökustannuksia ja jätetty raaka-ainevirtojen seuranta vähemmälle.
Jos hankitaan automaatiota tuotteiden
siirtoon ja nostoon, toiminta on nopeaa ja
useimmiten virheetöntä. Parasta ennen -aikaa voi pidentää tekniikalla, jonka avulla lihaja valmisruoka säilyvät viikkoja tuoreena
pakkauksessaan.
Koneiden ennakkohuolto ja asiantuntijoiden käyttäminen kunnossapitoon on järkevää. Varsinkin kunnossapito on usein hyvin
tempoilevaa: välillä ulkoistetaan, välillä on
omia huoltomiehiä. Liian usein näkee paikallisten ”remontti-reiskojen” tuunaamia laitteita, jolloin on saatu aikaan pikemminkin
enemmän hallaa kuin hyötyä.
Suomalainen makumaailma ei kuitenkaan
muutu radikaalisti tulevaisuudessa, joten perusteollisuus säilyy ennallaan. Valmistuotteet
ovat kymmenen vuoden kuluttua entistä pidemmälle jalostettuja, muu Eurooppa lähtee
tuoreruokaan ja jättää pakastetuotteet vähemmälle.
Meille tulee entistä enemmän pieniä, erikoistuneita yrityksiä, joille kullekin löytyy oma
asiakaskuntansa. Se, kuinka kannattavia ne
ovat, riippuu yrittäjän taidoista. Yleensä yrityksen taloudellisella menestyksellä ja yrityksen päätösten tekijöiden alan tuntemuksella
ja ammattitaidolla on selkeä korrelaatio.
Olli Silvola
myyntipäällikkö, ETM
Orat Oy
johtoryhmän jäsen
Elintarviketieteiden seuran
Prosessitekninen jaosto
Pienten erien kylmäkuljetuksiin
moderni Itella Termo.
Itella Termo-kylmäkuljetuspalvelun avulla lähetät pienet elintarvike-eräsi nopeasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti lähes kaikkialle kotimaahan. Nyt myös suoraan kuluttajaasiakkaille.
Pienet erät nopeasti perille
Itella Termo-kylmäkuljetuspalvelu
on kehitetty lihanjalostus- ja
valmisruokateollisuuden, meijereiden ja leipomoiden tarpeisiin.
Sillä pystytään vastaamaan muun
muassa lähi- ja luomuruuan
kasvavaan kysyntään. Palveluun
kuuluu erikokoisia EPP-laatikoita
ja Termorullakko. Laatikoihin voit
pakata elintarvikkeita aina 25
kiloon asti ja rullakkoon noin 150
kilon edestä. Itella Termo-palvelu
mahdollistaakin erityisen hyvin
korkeintaan 24 tunnin toimitukset
pienemmille kylmäkuljetuserille.
Ekologisesti ympäri Suomen
Itella Termo-palvelut perustuvat
Itellan kattavaan kuljetusverkkoon, jolloin lähetät pieniä kuljetuseriä helposti ympäri maata
– myös poikki Suomen. Itella
Termo on ekologinen valinta, sillä
kuljetuksiisi ei käytetä kylmäkuljetusajoneuvoja, vaan Itellan
tavallista kalustoa.
Yrityksiin ja kotitalouksiin
omat jakeluajat
Lämpötila jatkuvassa
seurannassa
Kiinnostuitko?
Termo-laatikossa elintarvikkeiden
lämpötilaa pidetään mahdollisimman lähellä lähetyslämpötilaa
kylmägeelien avulla. Elintarvikkeiden lämpötiloja seurataan viiden
minuutin välein laatikossa olevien
sensorien avulla. Halutessasi seuraat lämpötiloja myös itse.
Yrityksille lähetyksesi jaetaan
lähettämistä seuraavana päivänä
klo 14 mennessä, yleensä jo aamupäivällä. Kuluttajille voit valita
jakeluajaksi joko klo 12–15 tai klo
17–19.
Ota yhteyttä p. 0200 77000
www.itella.fi/termo
9
PUHEENVUORO
n
TA PA H T U M A K A L E N T E R I
Suomessa
Luomuviikko 1.–7.10.2012
Lisää Luomua -kiertue 1.10.2012 Hyvinkää,
9.10.2012 Lappeenranta, 30.10.2012 Somero,
9.11.2012 Seinäjoki, 13.11.2012 Kuopio,
19.11.2012 Lahti, 29.11.2012 Joensuu, 8.1.2013
Pori, 10.1.2013 Tervola ja 16.1.2013 Laukaa,
www.luomu.fi/pro-luomu-ry
Luovaa ruokaa? 2.10.2012 Turku, www.varru.fi
Kauppa 2013 2.10.2012 Helsinki,
www.kauppa.fi
Ikäihmisen ravitsemus 3.10.2012 Tampere,
www.fcg.fi
Pakkausalan peruskurssi nro 76 3.–4.10.2012
Kirkkonummi, www.pakkaus.com
Turun ruoka- ja viinimessut 5.–7.10.2012,
www.turunmessukeskus.fi
Kiina on ollut talousuutisten suosikkiaiheena
Tiedemessut 2012 5.–7.10.2012
viimeiset vuosikymmenet. Milloin on hehkuTurku. www.turunmessukeskus.fi
tettu
nopeaa ja kauan jatkunutta talouskasValtakunnalliset Ravitsemuspäivät
vua,
milloin povattu
koko maan talousjärjes8.–9.10.2012,
Helsinki.www.rty.fi
telmän
romahtamista.
Se on kuitenkin
Nanoscience
Days 8.-9.10.2012
Jyväskylä, varma,
että Kiinan markkinoiden koko on valtawww.jyu.fi
vaYmpäristö
ja jokaisen
yrityksen kannattaa
ainakin
ja yhdyskunta,
Vesi ja viemäri,
Jäte
harkita,
pitäisikö
Kiinaan vientiä
aloittaa.
ja kierrätys
9.–12.10.2012
Helsinki,
Kiinan
elintarvikemarkkinoiden koko länwww.finnexpo.fi
simaalaisten
yritysten näkökulmasta
on kasLYNETin tutkimuspäivät
10.10.2012 Espoo,
vanut
vähintään yhtä hurjaa tahtia kuin tawww.lynet.fi
Terveysväiteseminaari
Helsinki,
louskasvukin.
Menoa ei10.10.2012,
ole siivittänyt
ainowww.evira.fi
astaan kasvava ja vaurastuva keskiluokka,
Valtakunnalliset
luonnontuotepäivät
& Ruovaan
myös lukuisat
elintarviketurvallisuuska-Suomi-seminaari
10.–11.10.2012
Seinäjoki,
skandaalit. Niistä Suomessa tunnetuin esiwww.tkk.fi,
http://www.luontoyrittaja.fi/html,
merkki
on vuonna
2008 tapahtunut melamiiwww.ruokasuomi.fi
nin lisääminen maitoon.
V
Symposium puhtaus
on Sourdough
- Cereal
FermenTurvallisuus,
ja laatu
ovatkin
seiktation
for
Future
Foods
10.–12.10.2012
koja, joiden turvin suomalaisten yritysten
Helsinki, www.vtt.fi/sourdough2012
kannattaa profiloitua Kiinaan viedessään, silTekniikka 2012 10.–12.10.2012 Jyväskylä,
lä kiinalaisten huoli ruokansa turvallisuudeswww.jklpaviljonki.fi
ta on todellinen. Kiinalaisten elintarvikevalHerkku-messut 12.–14.2012 Seinäjoki,
mistajien kotimarkkinoille suunniteltujen
www.herkkumessut.fi
tuotteiden kanssa ei tarvitse, eikä edes kanLihan aistinvarainen laadunarviointi
nata kilpailla. Voidaankin sanoa, että maas18.10.2012 Helsinki, www.evira.fi
saLuomua
on kahdet
elintarvikemarkkinat: edulliset
lautasella – luomuruokaa julkisiin
kotimaiset
sekä
arvokkaammat
palveluihin
-seminaari
18.10.2012tuontimarkEspoo,
kinat.
[email protected]
Terveys 19.–21.10.2012 Helsinki,
Tuotantoa
automatisoidaan
www.finnexpo.fi
Kiinan
ovat avoinna
myös muille
Turunmarkkinat
34. Silakkamarkkinat
20.–23.10.2012
kuin
elintarvikkeiden viejille. Myös Kiinassa
Turku
Reilun Kaupan viikko 22.–28.10.2012
Työterveyspäivät 23.–24.10.2012 Helsinki,
www.ttl.fi/tyoterveyspaivat
Viini, ruoka & hyvä elämä 25.–28.10.2012
Helsinki, www.finnexpo.fi
Agronomiliiton 115-vuotisjuhla 27.10.2012
Helsinki, www.agronomiliitto.fi
Elintarviketieteiden Seura ry:n 65-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2012 Helsinki, www.ets.fi
Elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkaisuseminaari 30.10.2012,
www.temtoimialapalvelu.fi
Erityisruokavaliot 1.11.2012, Helsinki,
www.ael.fi
Vesimikrobiologian koulutus 1.11.2012
Kouvola, www.vesi-instituutti.fi
Valtakunnallinen luomututkimusseminaari
1.–2.11.2012 Mikkeli, www.luomu.fi
Scientific
on Organic
Food - open, cripyritään Seminar
tuotannon
työvoimavaltaisuudesta
tical
and
collaborative
approaches
kohti enemmän automatisoitua tuotantoa.
1.–2.11.2012
Mikkeli,kustannukset ovat kaukaVaikka työvoiman
www.helsinki.fi/ruralia/OrganicFood2012
na Suomen tasosta, kymmenen prosentin
Ateria 6.11.2012 Helsinki,
vuosivauhtia nousevat palkat ovat merkittäwww.wanhasatama.com
vä ongelma myös Kiinassa. Tämä vaikuttaa
Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät
yritysten väliseen kilpailuun ja tuotteiden ku13.–14.11.2012 Lappeenranta,
luttajahintoihin.
www.lut.fi/jatepaivat
Pakkausalan peruskurssi nro 76
13.–15.11.2012 Kirkkonummi,
www.pakkaus.com
Eläintenhyvinvointifoorumi 14.11.2012
Helsinki,
www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus
Luomupäivä 14.11.2012, Tampere,
[email protected]
Suklaafestivaali 12 17.11.2012 Helsinki,
[email protected]
Prosessihygienian päivät 20.–21.11.2012,
Vantaa, www.ael.fi
FinnMateria 2012 21.–22.11.2012 Jyväskylä,
www.jklpaviljonki.fi
Kiinalainen yritys, joka käyttää edistynyttä
PAK
2012 Tulevaisuuden
pakkaus
27.11.2012
ja vähemmän
työvoimaa
vaativaa
länsimaisHelsinki,
www.pakkaus.com
ta tuotantoteknologiaa, pärjää paremmin
Eläinlääkäripäivät
maan sisäisessä28.–30.11.2012
kilpailussa. Helsinki,
Edistyneellä
www.sell.fi
teknologialla voidaan tässä tapauksessa tar-
suomalaisilla
saumaa Kiinan
elintarvikemarkkinoilla
Kiinassa on kahdet
elintarvikemarkkinat:
edulliset kotimaiset
ja arvokkaammat
tuontimarkkinat.
koittaa sellaista tuotantotapaa, mikä on ollut
Ulkomailla
Suomessa arkipäivää jo vuosikaudet.
14th ICC Cereal and Bread Congress 1.10.2012
Peking,
www.icc.or.at
Pakkausvalmistajilla
markkinoita
Tokyo Pack 2.–5.10.2012, www.tokyo-pack.jp
Suomen pakkausvalmistajille voisi löytyä
Macropak 2012 2.–5.10.2012 Utrecht,
markkinoita ratkomaan haastavan toimituswww.macriopal.nl
InterFood Delhi 4.–6.10.2012,
www.food-exhibitions.com
Veterinärkongressen 2012 8.–9.10.2012
Uppsala, www.scf.se
Scanautomatic & ProcessTeknik 9.–11.10.2012
Göteborg, www.svenskamassan.se
Frukostseminarium om inline-mixing
10.10.2012, Göteborg,
www.livsmedelsforeningen.se
Stockholms Chokladfestival 12.–14.10.2012,
www.nordiskamuseet.se
Natural Products Scandinavia 13.–14.10.2012
Malmö, www.naturalproductsscandinavia.com
IPA 2012 21.–25.10.2012 Pariisi,
http://en.ipa-web.com/
SIAL 21.–25.10.2012 Pariisi, www.sial.fr
Tokyo Pack 23.–26.10.2012,
www.tokyo-pack.jp
ketjun ongelmia ja vähentämään pakkausScanpack
23.–26.10.2012
materiaalin
kulutusta.Göteborg,
Kiinassa toimitusketjut
www.scanpack.se
ovat rikkonaisia, kylmäketjussa puutteita ja
Tallinn
Food Fest
25.–27.10.2012 Tallinna,
ilmaston
kosteusprosentti
korkea.
www.profexpo.ee
Laadukkaat pakkaukset, jotka kestävät
Pack Expo International 28.–31.10.2012
tehtaalta asiakkaalle kotiin asti, vähentävät
Chicago, www.packexpo.com
hävikkiä ja pitävät ruuan tuoreena ja turvalliWorld Food Kazakhstan & World Food Ukraine
sena. Väheksyä ei pidä myöskään kuluttajien
30.10.–2.11.2012, www.food-exhibitions.com
huolia siitä, että ruokapakkaukseen ei ole liNew Nordic Food Conference 6. –7.11.2012
sätty mitään jälkikäteen.
Oslo, www.nynordiskmad.org
Yksittäisen suomalaisen yrityksen kannatFoodPharmaTech 6.–8.11.2012 Herning, www.
taa selvittää Kiinan mahdollisuudet omista
foodåharmatech.dk
lähtökohdistaan,
koska
toisille
Kiinaan kanChina
Fisheries & Seafood
Expo
6.–8.11.2012,
sainvälistyminen
on järkevää ja toisille ei.
Dalian,
Kiina, www.chinaseafoodexpo.com
Hi Europe, Ni & NuW 13. –15.11.2012 Frankfurt,
Lasse Liukkonen
http://hieurope.ingredientsnetwork.com
toimitusjohtaja
Brau
Beviale 13.–15.11.2012 Nürnberg,
China Operations Support
www.brau-beviale.de
5th lasse.liukkonen(at)chinaops.fi
International Symposium on Food Packagingwww.chinaops.fi
14. –16.11.2012 Berliini, www.ilsi.org
Emballage 19.–20.11.2012 Pariisi,
china operations Support on Kiinaan viennin
www.emballageweb.com
asiantuntijayritys,
jonka
työskentelee
EFFoST
Annual Meeting
20.johdossa
–23.11.2012
Montkolme 7−14 vuotta Kiinassa asunutta suomalaista
pellier, Ranska, www.effostconference.com
liikemiestä. he auttavat suomalaisia yrityksiä
ISNNF
2012 - Annual
Conference
Exhibitipaikallisille
markkinoille.
Kiinanand
markkinat
ovat
on 2.–
6.12.2012
Hawaiji, www.isnff.org
yrityksen
kotimarkkinat.
Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia
tapahtumia osoitteella
[email protected]
Etsi tietoa
lehtiarkistosta
www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto
10
Kontakteja yli
toimialarajojen
3.–5.9.2013 Helsingin Messukeskus
Päivitä tietosi, verkostoidu ja katsasta
kiinnostavimmat uutuudet FoodTec 2013 -messuilla!
Seminaarien ohjelmassa mm. Suomalaisen pakkausja muoviteollisuuden tutkimus, kehitys ja aikaansaannokset
ja Energiatehokkuutta elintarviketuotantoon.
Ensi syyskuussa löydät koko arvoketjun saman katon
alta, kun Helsingin Messukeskukseen kokoontuu
elintarviketeknologian koko tuotantoketju
suunnittelusta ja pakkauksista käyttöön
ja painokoneista markkinointiin.
Elintarviketeknologia
Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely
Graafinen teollisuus, painoviestintä ja markkinointi
Muoviteollisuus
Tule Itämeren alueen vuoden tärkeimpään tapahtumaan!
Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu kävijäksi jo nyt!
www.foodtechelsinki.fi | www.pactec.fi | www.graftec.fi
| www.plastec.fi
11
n ALKUPALOJA
suomalainen alkuperä
on helppo näyttää toteen
Suomessa on jo 20 vuotta ollut vapaaehtoinen
suomalaisen ruuan merkintäjärjestelmä. Hyvää
Suomesta -merkki nostaa ruokien valikoimasta
esiin tuotteita, joilla on korkea kotimaisuusaste.
Alkuperämerkittyjen tuotteiden liha, kala, kanamuna ja maito ovat 100 % suomalaista, ja lopputuotteen kaikista raaka-aineista vähintään 75
% on suomalaista. Tuotteet on valmistettu ja pakattu Suomessa.
− Alkuperäkeskustelu on muistuttanut elintarvikkeiden valmistajille, että asiakkaat välittävät
siitä, mitä pakettiin laitetaan ja mitä siinä lukee,
toteaa Hyvää Suomesta markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Kantén Ruokatiedosta.
Hyvää Suomesta -merkin käyttöä valvotaan au-
ditoinnein. Auditointi tehdään kaikille uusille merkkiä
käyttäville jäsenyrityksille
vuoden sisällä Ruokatieto Yhdistys ry:n jäseneksi
liittymisestä, ja tämän jälkeen noin kolmen vuoden välein. Vuonna 2013 valvontaa suorittaa kuusi auditoinnin ammattilaista.
Hyvää Suomesta -tuotteissa mahdollisimman
suuri osa raaka-aineista on tuotettu Suomessa.
Keskimääräisen kotimaisuusaste kaikissa noin
8 000 tuotteessa onkin 95 %. Mukana on kuitenkin tuotteita, joiden kaikkien ainesosien tuottaminen Suomessa ei ole mahdollista tai kannattavaa
tai sato jää tavoitellusta. n
Lähes kolmasosa
maailman
vientikuminasta
tuotetaan suomessa
Kumina on muutamassa vuodessa kasvanut suomalaiseksi menestystarinaksi. Kuminaa on viety
Suomesta jo yli 40 maahan. Sen markkinaosuus
maailmanlaajuisesti on ollut 20–30 prosenttia.
Menestys selittyy paljolti ainutlaatuisella asenteella, ketjun sisäisellä yhteistyöllä ja järjestelmällisyydellä.
– Kuminan tuotanto ja myynti on pientä, mutta
ketju on poikkeuksellisen toimiva Suomessa, kuvailee MTT:n erikoistutkija Csaba Jansik.
Kuminan vienti suuntautuu etupäässä Euroopan maihin, USA:han ja Intiaan. Pieniä määriä viedään myös muualle Aasiaan sekä Arabimaihin. n
aika Pakkaus! kampanja herättää keskustelua
Pakkaustutkimus – PTR ry käynnisti kevättalvella
Aika Pakkaus! -kampanjan herättämään keskustelua siitä, miksi pakkaaminen kannattaa. PTR:n
sivustolta löytyy tutkimustietoa pakkaamisesta
sekä kuusi hauskaa, virkistävää videota, jotka paljastavat pakkaamisen hyödyt.
Videoilla Siiri ja Rolle kertovat tarkemmin, mitä
kaurahiutale-, pizza-, kahvijuoma-, suklaa- tai
maitopakkaukselta vaaditaan, jotta ne täyttävät
tehtävänsä eli suojaavat ruokaa ja juomaa tuoreena ja hyvänmakuisena pellolta tai lypsyltä vatsaan
asti.
Muutaman minuutin pituisista videoista selviää,
että hyvä pakkaus pitää aromit sisällään ja ylimääräiset ulkona, sopivan kokoiset pakkaukset ovat
säästöä, oikea pakkaus on arjen mahdollistaja ja
ympäristöteko. Ihannetilanteessa roskalaatikossa
ei ole ollenkaan ruokaa, vaan pelkkiä pakkauksia.
Videot soveltuvat kaikille pakkaamisesta kiinnostuneille, mutta erityisesti koulujen kotitaloustunneille ja erilaisiin ruoka- ja kokkikerhoihin. n
lisätietoja kampanjasta saa osoitteesta
www.ptr.fi/aikapakkaus.
Kanniston leipomo
muuttaa
Helsinkiläinen Kanniston Leipomo muuttaa Herttoniemeen Mekaanikonkadulle Ehon leipomolta vapautuviin tiloihin. Uusissa tiloissa leivät paistuvat
arinauunissa, leipäjuurien kehittämiseen on erinomaiset välineet, ja käytössä on myös edustuskeittiö erilaisiin tapaamisiin, mm. leivontakursseille.
Eho on toiminut tiloissa kymmeniä vuosia. Tilat
ovat yhteensä runsaat 2 000 m², joten Kannisto
voi jopa kolminkertaistaa nykyisen leivontansa.
Kanniston Leipomo säilyy artesaanileipomona,
vain mittakaava kasvaa. n
Pilottihanke:
Pakkausjätteiden vastaanottopisteet palvelukeskittymiin
Pakkausjätteiden vastaanottopisteet tavoittavat kuluttajat parhaiten, kun ne sijaitsevat ihmisten luonnollisten kulkureittien varrella, kauppojen tai muiden
palvelukeskittymien yhteydessä. Näin sijoitetut keräyspisteet ovat tehokkaita myös ympäristön kannalta sekä keräysmäärissä ja -kuluissa mitattuna.
Vuonna 2012 toteutetussa pilottihankkeessa
kartoitettiin kotien pakkausjätteiden alueellisten
keräyspisteiden ja kaupan yhteydessä olevien ekopisteiden toimivuutta. Pilottiselvityksen taustalla
on tuore jätelaki, joka edellyttää myös kotitalouk-
12
sien pakkausjätteiden vastaanoton kehittämistä.
Vastaanottovelvoite astuu voimaan toukokuussa
2014. Jätelain asetuksia valmistellaan parhaillaan
ympäristöministeriössä.
Asumistiheys ja keräykseen saatavan materiaalin määrä vaihtelevat merkittävästi eri puolilla
maata. Olennaista on löytää kuluttajien pakkausten vastaanotolle toimintamalli, joka huomioi joustavasti alueelliset erot. Pilotti osoitti, että keräyspisteiden sijainnilla ja selkeillä lajitteluohjeilla on
merkitystä.
Tampereen kaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Lapinlahdella toteutetussa pilottihankkeessa selvitettiin ekopisteiden toimivuutta ja toiminnan kustannuksia, kerätyn materiaalin laatua, logistiikan vaihtoehtoja ja kuluttajien mielipiteitä. Samalla tuotettiin
tietoa jätelain asetusten valmistelua varten.
Pilotissa oli mukana 20 alueiden ekopistettä.
Kartongin, lasin ja metallin lisäksi pilotissa kerättiin uutena keräyslajina muovipakkauksia. Pilottihankkeen loppuraportti on luettavissa osoitteessa
www.pyr.fi. n
PAKKAUSALAN
PERUSKURSSI NRO. 77
Pakkausalan peruskurssi tarjoaa ainoana yhtenäisenä opetuskokonaisuutena maassamme alan perustiedot.
Kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat maamme johtavat pakkausalan asiantuntijat.
Se antaa paitsi laajat tiedolliset valmiudet myös merkittävän kontaktipinnan alan päätöksentekijöiden kesken.
Kurssin asiasisältö on teemoitettu viideksi asiakokonaisuudeksi, jotka ovat:
●
●
●
●
●
pakkaamisen reunaehdot ja pakkaussuunnittelu
pakkaus ja markkinointiviestintä
eri pakkausvaihtoehdot
kehittyvät pakkausmateriaalit
teollinen pakkaaminen
Kurssi sisältää ryhmissä toteutettavan pakkassuunnittelutehtävän ja kaksi tehdasvierailua.
Osallistumismaksu on Suomen Pakkausyhdistyksen jäsenyrityksissä toimivilta 3 400 €, muilta 3 700 €.
Kurssi toteutetaan Majvikissa Kirkkonummella ja kurssijaksot ovat:
I jakso 2.-3.10.2013
II jakso 12.-14.11.2013
III jakso 15.-16.1.2014
Huom! Varatkaa paikkanne ajoissa!
Lisätiedot: Suomen Pakkausyhdistys ry/Risto Laiho, puh. 0400-501 091 Ilmoittautumiset: www.pakkaus.com
Are you looking for cost effective
and sustainable solutions?
SPX FX Systems offer uncompromising
performance and flexibility at lower cost
for smaller and medium-scale dairy
production. You get short delivery time,
rapid installation, simplicity, flexibility and
high performance - all in the same selfcontained skidded unit.
Flexible solutions without compromise.
PA1303_kannet.indd 40
8.5.2013 12:49:10
To find out more visit
www.spxft.com
Finnish_Ad_175x128.indd 1
07-02-11 12:51:02
13
n ALKUPALOJA
Kuormalavalogistiikan kustannuksia
tunnetaan huonosti
Kuormalavojen käytön kustannukset jäävät suomalaisyrityksissä hämärän peittoon, käy ilmi tammikuussa julkaistusta tutkimuksesta. Erityisesti
vaihtolavajärjestelmästä aiheutuvia kustannuksia
tunnetaan huonosti.
− Yrityksissä ei aina muisteta, että vaihtolavajärjestelmässä kustannuksia syntyy muulloinkin
kuin lavoja ostettaessa, CHEP Suomen myyntijohtaja Mia Frölander-Ulf toteaa.
Vain joka kolmannella yrityksellä on käytössään
lavojen seurantaan tarkoitettu ohjelmisto, tosin
ohjelmistot yleistyvät lavamäärien kasvaessa. Yli
30 000 lavaa vuodessa käyttävistä yrityksistä jo
lähes joka toisella on käytössään lavojen liikkeitä
seuraava ohjelmisto. Silti joka viidennessä yrityksessä lavojen seuranta jää edelleen kuljettajan
vastuulle tai lavasaldo on muistiinpanojen varassa. Yhdeksässä prosentissa yrityksistä lavojen
määrästä ja liikkeistä ei pidetä lainkaan kirjaa.
Logistiikan johtajat käyttävät lavojen seurantaan tyypillisesti alle kymmenen tuntia viikossa,
mutta vuodessa lavojen seurantaan kuluu helposti usean viikon työpanos.
Tutkimukseen vastanneista 70 prosenttia kertoo, että vaihtolavoista aiheutuvia kustannuksia
lasketaan ”harvemmin” (46 %) tai ”ei koskaan”
(24 %). Vähintään puolivuosittain vaihtolavojen
kustannuksia laskee vajaa kolmannes yrityksistä.
Elintarvikealan yritykset ovat kustannusten seurannassa selvästi teollisuusyritysten edellä, sillä
vain kahdeksan prosenttia elintarvikealan yrityksistä ei koskaan laske vaihtolavoista aiheutuvia
kustannuksia. Vastaava luku teollisuusyrityksissä
on 43 prosenttia.
Kuormalavojen ja kustannusten seuranta on
tärkeää myös kirjanpidollisista syistä.
− Yritysten on tiedettävä, kuinka paljon pääomaa lavoihin on sidottuna ja paljonko rahaa istuu
asiakkaiden tilillä lavavelkana, Frölander-Ulf muistuttaa.
Tutkimusraportin voi tilata osoitteesta ossi.
[email protected] n
Kauppa satamakonttiin Pirkanmaalla
Tampereen Osmonmäen Sale-myymälä siirtyi kuudeksi viikoksi 12-metriseen teräskonttiin varsinaisen liiketilan remontin ajaksi. Valikoimiin kuului
noin 400 tuotetta.
− Osmonmäen Sale-myymälä on tärkeä lähipalvelu erityisesti alueen iäkkäille. Jotta alueella asuvien arki ei hankaloituisi myymälän remontin aikana, halusimme tuoda tutut kauppapalvelut asukkaille kontissa, Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko kertoo. n
valio investoi erikoismaitojen tuotantoon
Valio Oy investoi Tampereen meijerin tuotannon kehittämiseen reilut 30 miljoonaa euroa seuraavan
kahden vuoden aikana. Investoinnilla kaksinkertaistetaan Valion erikoismaitojen tuotantokapasiteetti, jota on tällä hetkellä vain Valion Jyväskylän
meijerissä. Erikoismaitoja ovat mm. Valio Plus™
maito ja Valio Eila™ Laktoositon maitojuoma. Investointi turvaa myös maitojen viennin kasvun Venäjälle.
Valion Venäjän tytäryhtiön myynti oli 341 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tuoretuotteet (maidot, jo-
14
gurtit, smetanat) tuovat jo noin 25 % myynnin arvosta Venäjällä, ja kasvuprosentti on viime vuosina
ollut kaksinumeroinen. Maidot-tuoteryhmä muodostaa noin 30 % tuoretuotteiden määrällisestä
myynnistä. Investointi mahdollistaa maitojen viennin kasvattamisen.
Tampereen meijeriin rakennetaan kaksi uutta
valmistuslinjaa, joista ensimmäinen otetaan käyttöön noin vuoden päästä ja toinen vuonna 2015.
Nykyiset pakkauslinjat korvataan neljällä uudella. n
uudistettu
luomusivusto
avattiin
Uudistettu Luomu.fi-sivusto kokoaa perustiedon luomusta ja tarjoaa jatkuvasti mielenkiintoisia ja ajankohtaisia artikkeleita sekä tietoa
erilaisista luomutapahtumista ja -koulutuksista. Sivusto on suunnattu sekä luomusta tietoa
etsiville kuluttajille että luomualan toimijoille,
median edustajille ja muille luomualasta kiinnostuneille.
Luomu.fi-sivuston tarkoituksena on välittää
luotettavaa tietoa luomusta; luomuruuan tuotannosta, jalostuksesta, markkinoista ja kulutuksesta sekä kertoa ymmärrettävästi luomua
käsittelevän tutkimuksen tuloksista Suomessa
ja muualla maailmassa. Sivustoa täydennetään sekä uusilla tutkimusartikkeleilla että eri
aihepiirejä käsittelevillä muilla aineistoilla. n
Pääraaka-aineiden
alkuperämaamerkinnät esiin
Fazer Food Services on tuonut ravintoloiden lounasannosten tuoteselosteisiin lihaja kalaraakaaineiden alkuperämaatiedot 1.5. alkaen kaikissa
Suomen Amica-ravintoloissa.
Tuoteselosteessa oleva alkuperämerkintä
kertoo liharaaka-aineiden osalta maan, jossa
eläin on kasvanut. Kalan osalta alkuperämaa
on se, jossa kala on kasvatettu tai kalastusalue, josta villi kala on kalastettu.
Lounasannosten tuoteselosteet ovat esillä
kaikissa Amica-ravintoloissa, ja ne löytyvät
myös Amican nettisivuilta. Tuoteselosteista
käyvät ilmi ruuassa käytetyt raaka-aineet ja
mausteet, ruokalajin laskennallinen energia-,
proteiini-, hiilihydraatti- ja rasvasisältö, ruuan
sopivuus tavallisimpiin erityisruokavalioihin
sekä kaikki yliherkkyyttä mahdollisesti aiheuttavat lisäaineet, joita on ruuanvalmistuksessa
käytetyissä, elintarviketeollisuuden valmistamissa ruoka-aineissa.
Yli 80 prosenttia kaikesta Amica-ravintoloissa
käytetystä lihasta on kotimaista. Myös valtaosa
juureksista ja leivästä sekä kaikki nestemäiset
maitotuotteet ja kananmunat ovat kotimaista alkuperää. n
Elintarviketurvallisuus keskiössä tulevissa tapahtumissa
International seminars dedicated to
Food Safety in Finland
Kieli- ja kulttuurivalmennusta
syksy 2013
27th August 2013
The Northern European Approach to Food Safety
26.8. - 30.8.2013
New Technologies for Rapid Analysis of Mycotoxins
Johdatus kiinan kieleen ja kulttuuriin
Alkaen 8.9.2013, 24h,
The seminar will focus on the latest research results and
recent advances in the development of technologies for
rapid analysis of mycotoxins.
Johdatus / jatko venäjän kieleen ja kulttuuriin
syys- lokakuussa 2013, 24h
Further information, program and registration
http://www.nutritech.fi/public-tapahtumat/19187-mycotoxinseminaari
Kiinan elintarviketurvallisuus ja liiketoimintakulttuuri
workshop II 19.9.2013
28th August 2013
Venäjän elintarviketurvallisuus ja liiketoimintakulttuuri
workshop II 26.9.2013
Food Safety and Traceability Technology Seminar &
Exhibition
Valmennukset on sunnattu elintarvikeketjussa etenkin
viennissä ja maahantuonnissa työskenteleville asiantuntijoille. Lisätiedot & ilmoittautumiset: www.foodsafetyexpertise.fi
The seminar and exhibition will showcase Finnish food
safety and traceability expertise and provides a unique
opportunity for networking and information sharing.
Further information, program and registration
http://www.foodsafetyexpertise.fi/en/
®
ABFÜLLANLAGEN GMBH
 Flaschenaufsteller
Pullonpystyttäjät
 Füllmaschinen
Täyttökoneet
 Verschließmaschinen
Suljentakoneet
Etikettikoneet
 Etikettiermaschinen
Hilpac Oy
Daimlerstraße 43
Puusepänkaarre
9
D – 74523
Schwäbisch Hall
06150
Porvoo
Fon:0207
+49 791
95035-0
Puh.
55 97
66
Internet: www.breitner.de
www.hilpac.fi
15
n AJANKOHTAISTA
Pikamenetelmiä
luomutuotteiden valvontaan
Luomutuotteiden alkuperän
ja aitouden todentamiseen
on kehitteillä helppokäyttöisiä
menetelmiä.
Kasvava luomutuotteiden kysyntä ja luomutuotteista saatava parempi hinta on tuonut mukanaan lieveilmiöt kuten tuoteväärennökset myös globaaleille luomumarkkinoille. Valvontajärjestelmän ja -merkkien
lisäksi on koettu tarpeelliseksi kehittää
muitakin keinoja tunnistaa luomutuote.
Ryhmä eurooppalaisia tutkijoita selvittää parhaillaan vuoden 2011 lopulla käynnistyneessä tutkimusprojektissa Fast methods for authentication of organic plant based
foods (AuthenticFood) erityisesti luomutuotteille ominaisia kemiallisia sormenjälkiä. Tavoitteena on kehittää alkuperän ja
aitouden valvontaan ja tuoteväärennösten
tunnistamiseen soveltuvia yksinkertaisia,
helppokäyttöisiä ja nopeasti toteutettavia
”pikamenetelmiä”.
Neljä lähestymistapaa
Metabolomiikalla lupaavia tuloksia
Eri viljelytapojen erot ovat analytiikkatasolla tunnistettavissa. Ensimmäisen tutkimusvuoden tulosten perusteella erityisesti metabolomiikka näyttäisi tarjoavan lupaavan työkalun juuri ”luomun sormenjälkien” tunnistamiseen. Metabolomiikan
avulla tutkitaan muun muassa kasvien sekundääristen aineenvaihduntatuotteiden
kirjoa.
Sekundaarimetaboliittien merkitys kasvikunnassa on hyvin keskeinen, sillä ne säätelevät kasvien kehitystä ja kasvua sekä suojelevat kasvia haitallisilta ympäristövaikuKuva: jarKKo lavila
Menetelmien avulla luomutuote voidaan
erottaa tavanomaisesta ja tarvittaessa myös
kotimainen tuote ulkomaisesta. Tutkimushanke ei ota kantaa erilaisten tuotteiden
terveellisyyteen tai muihin ominaisuuksiin. Päätavoitteena on estää tuoteväärennökset, toisin sanoen varmistaa kuluttajille entistä läpinäkyvämpi elintarvikeketju
ja aidot luomutuotteet.
Tutkimushankkeessa testataan ja kehi-
tetään analyyttisiä menetelmiä erityisesti
kasviperäisten luomutuotteiden aitouden
todistamiseksi. Tutkimuskohteeksi on valittu kaksi eri raaka-ainetta (tomaatti, durum-vehnä), jotka tulevat eri maantieteellisiltä alueilta. Jatkossa analyysien soveltuvuutta testataan myös näistä raaka-aineista tehtyihin jatkojalosteisiin (tomaattikastike, pasta).
Analyyttisia lähestymistapoja on neljä:
jaksollisen järjestelmän alkuaineiden
määrät ja niiden yhdistelmät, metabolomiikka, stabiilien isotooppien, kuten typen isotooppisuhteet ja torjunta-ainejäämien seulominen. Synteettisten torjuntaainejäämien seulonta on aikaisemmin ollut käytännössä ainoa analyysitapa erottaa luomutuotteet ja tavanomaiset tuotteet
toisistaan, joten tutkimushanke tuo merkittävää lisäarvoa luomutuotteiden jäljitettävyyteen.
Typen stabiilien
isotooppien
suhteet
verrattaessa
tavanomaista ja
luonnonmukaista
viljelytapaa.
16
tuksilta. Yksi ryhmä sekundäärisiä aineenvaihduntatuotteita ovat fenoliset yhdisteet,
joiden muodostumiseen kasveissa voivat
vaikuttaa esimerkiksi viljelytekniset seikat, lajikevalinta ja kasvien kasvua luonnollisesti hidastavat stressitekijät kuten kuivuus, viileys ja ravinteiden niukkuus.
Sekundäärisistä metaboliiteista erityisesti kasvien suoja-aineina toimivia fenolisia yhdisteitä on havaittu olevan luomuhedelmissä- ja vihanneksissa noin 12 prosenttia enemmän kuin tavanomaisissa.
Viljelytapojen ero löytyy
Viljelytapojen ero voidaan havaita myös
tutkittaessa niin sanottujen stabiilien isotooppien suhteita. Se, mitä lannoitetta on
käytetty typen lähteenä, näkyy muun muassa typen sekä hapen isotooppisuhteiden
erilaisuutena.
Käytännössä kyse on siitä, että isotooppianalyysillä voidaan osoittaa, onko kasvien tarvitsema typpi peräisin eloperäisistä lannoitteista (luomuviljely) vai synteettisistä lannoitteista (tavanomainen viljely).
Vastaavasti voidaan osoittaa, onko nitraatin happiatomi lähtöisin ilmasta (synteettiset lannoitteet) vai maaperän vedestä, kuten nitrifioivien maaperäbakteerien tuottamassa nitraatissa osittain on.
AuthenticFood on EU:n ERA-NET Core
Organic II -rahoitusohjelmaan Coordination of European Transnational Research in Organic Food and Farming Systems pohjautuva
tutkimushanke, jota koordinoi Kööpenhaminan yliopisto. Projektin monitieteinen
tutkimusryhmä koostuu maatalouden ja
alkutuotannon tutkijoista, elintarviketieteilijöistä, kemisteistä sekä valvonta- ja sertifiointiorganisaatioiden edustajista. Ryhmään kuuluu 16 eri yhteistyökumppania
11 Euroopan maasta. Suomea tutkimushankkeessa edustaa Helsingin yliopiston
Ruralia-instituutti. Hanke kestää syyskuuhun 2014 asti. n
Marjo Särkkä-Tirkkonen
erikoissuunnittelija, ETM
Helsingin yliopisto
Ruralia-instituutti
marjo.sarkka-tirkkonen(at)helsinki.fi
Tähtituote hyödyntää
uutta terveysväittämää
Kuvat marjo KoivumäKi
Tähtituote 2013 -kilpailun voittaja on Bioferme Oy:n OATrim® kaurapohjainen painonhallintajuoma, marja-mix. Se on ensimmäinen tuote Suomessa, jossa on hyödynnetty
Euroopassa hyväksyttyä uutta glukomannaaniin liittyvää terveysväitettä.
Painonhallintatuotteen idea syntyi jo
useita vuosia sitten yliopisto-yritysyhteistyöprojektin tuloksen perusteella haetusta
patentista. Matkan varrella patentin hyödyntämiseen liittyvät lainsäädännölliset
mutkat pitkittivät tuotekehitystä.
− Lopullinen tuote syntyi vasta viimeisenä kehittämisvuotena 2011. Tavoitteena
oli jo alun alkaen luoda helppokäyttöinen,
maistuva, toimiva ja turvallinen tuote, jonka taustalla on kliinistä näyttöä ja viranomaishyväksyntää liittyen painonhallintaan, Biofermen toimitusjohtaja Merja
Scharlin täsmentää.
Oatrim on myös EU-alueella tiettävästi
ensimmäinen elintarvike, jossa glukomannaanille hyväksyttyä painonhallintaväitettä on hyödynnetty. EU:n terveysväitelainsäädännön seuranta muodostuikin yhdeksi tärkeäksi perustaksi painonhallintatuotteen tuotesuunnittelulle ja -kehitykselle.
Tärkeänä apuna oli asiantunteva verkosto.
Tähtituote on pitkällisen, fermentaatioon
perustuvan kehitysprosessin tulos, jossa
on hyödynnetty innovatiivisesti sekä raaka-aineita (glukomannaani ja kaura), fermentaatioita (bifidobakteerit ja laktobasillit) että uutta, kaloritonta makeuttajaa ravintosisällön optimoimiseksi.
− Valmistusmenetelmä vaatii tarkoin
kontrolloidun fermentaation tuoteominaisuuksien turvaamiseksi. Tuotekonsepti on
uusi, kuluttajalle helppokäyttöinen ja ravintosisällöltään oikein suunniteltu: se
edistää painonhallintaa lisäämällä kylläisyyden tunnetta, Scharlin kertoo.
Voitto tuo mukanaan työnilon lisäksi myös lisähaasteita,
Biofermen toimitusjohtaja Merja Scharlin toteaa
ansaitun juhlahetken keskellä.
min Facebookiin ja Youtubeen sekä hyödyntää TV-mainoksessa. Spotin tarkoituksena on puhutella myös vatsakasta ja usein
myös vatsaongelmaista, ylipainoista miesryhmää, Merja Scharlin tarkentaa.
Tähtituotetta on maistatettu ja testattu
sen toimivuutta erilaisilla painonhallintaryhmillä.
− Vastaanotto ja palaute ovat olleet erityisen positiivisia. Makuja on pidetty raikkaina, hyvänmakuisina ja luonnollisina.
Tuotteet ovat olleet myös toimivia, Scharlin kertoo.
Oatrim-tuotteet ovat kaikkien vähittäiskaupan tukkujen valikoimissa valtakunnallisesti, tosin toistaiseksi saatavissa parhaiten vain suurimmissa myymälöissä.
− Tavoitteisiimme nähden myyntiä on
vielä paljon tehostettava ja tuotteen tunnettavuutta lisättävä, Scharlin painottaa.
Markkinoinnissa elokuvayhteistyötä
Raati ja kuluttajat ratkaisivat
Tuotteen markkinoinnissa on käytetty
myös uudenlaisia tapoja, muun muassa elokuvayhteistyötä.
− Oatrimista on kotimaisessa elokuvassa Rakkauden rasvaprosentti 30 sekunnin
mainosspotti elokuvan sisään rakennettuna. Spotti on voitu siirtää edelleen Oatri-
Tähtituote-voittaja ratkesi puoliksi raadin
arvioinnin ja puoliksi yleisöäänestyksen
perusteella. Yleisö äänesti suosikkiaan
27.3.–14.4.2013 netissä. Kilpailu keräsi tällöin yli 5 500 yleisöääntä.
− Painonpudotusta maukkaasti edistävä
uutuus, joka vie nälän mennessään runsas-
Tähtituote 2013: OUTrim®
-painonhallintatuote.
kuituisuutensa ansiosta. Makeus on peräisin vähäenergisestä steviakasvista. Lisäksi
tuote on soijaton, maidoton, kasviperäinen
ja säilöntäaineeton ja konkreettinen apu
painonpudottajalle. Pakkauskonsepti on
onnistunut ja valmistusprosessi innovatiivinen, raati kuvasi voittajatuotetta.
Tähtituote 2013 -kilpailuun osallistui 41
elintarviketeollisuuden innovatiivista tuoteuutuutta. Biofermen painonhallintajuoman
lisäksi finaalissa olivat Saparokujan ILMO
ilmakuivattu porsaanniska, Patakukkosen
Patakukkonen muikku, Robertsin mustikkavadelma marjajuoma sekä J. Martinin vähähiilihydraattisen Skarppi Näkkäri.
Raati arvioi erityisesti kilpailuun osallistuneiden tuotteiden innovatiivisuutta,
kaupallisia näkymiä ja aistittavaa laatua.
Raadissa olivat mukana pääsihteeri Juha Beurling (Kuluttajaliitto ry), ruokasivuston pitäjä Kati Jaakonen (Hellapoliisi),
professori Marja Mutanen (Helsingin yliopisto), johtaja Anu Ora (Suomen Lähikauppa Oy), free lance -toimittaja Suvi Rüster, johtaja Eeva-Liisa Ryhänen (MTT),
kokki Jyrki Sukula ja johtaja Marleena
Tanhuanpää (ETL). n
Pirjo Huhtakangas
17
n AJANKOHTAISTA
Kalatalouden kasvumahdollisuudet
pitää hyödyntää
Kuva: Pro Kala ry
90
80
70
Muu tuontikala
60
Muu kotimainen kala
50
40
Silakka
30
Tuotu lohikala
20
10
0
Kotimainen kirjolohi
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Suomi on tuhansien järvien ja laajan rannikkoalueensa kautta kalatalouden luvattu maa. Kala on aina ollut tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria, ja Suomi on edelleen kalan kulutuksen kärkimaita. Kaksi
kolmasosaa Suomessa kulutetusta kaupallisesta kalasta oli 1980-luvun alussa kotimaista. Silloin suomalaiset söivät yli 30 miljoonaa kiloa silakkaa ja lähes 10 miljoonaa
kiloa muuta kotivesistä pyydettyä luonnonkalaa.
Suomalaiset olivat 1980-luvulla maailman eturintamassa ruokakalan kasvatuksen kehittämisessä ja vuosikymmenen lopulla maailman suurin ison kirjolohen
tuottaja. Kasvatettu kala korvasi perinteistä silakkaa. Isokokoinen, varmemmin tarjolla oleva kasvatettu kala innosti keskusliikkeitä investoimaan kalatiskeihin, minkä vuoksi suomalaisilla on tänäkin päivänä kalaa kattavasti tarjolla vähittäiskaupoissa.
100
1000 tn
Suomen kalatalous on uusiutuviin
luonnonvaroihin perustuva,
kehityskelpoinen elinkeino,
mutta kasvun ehdot pitää sopia
nopeasti.
Tuodun lohikalan määrä on Suomessa moninkertaistunut viimeisen kolmenkymmenen
vuoden aikana. Kotimaisen kalan osuus on enää alle kolmannes kokonaistarjonnasta.
Kuvassa määrät ovat kokonaisen kalan painona, paitsi muu tuontikala tuotepainona.
Kotimaisen kalan osuus kolmannes
Lohikalojen tuotanto maailmalla moninkertaistui 1990-luvulla samalla, kun kotimaisten kasvattajien tuotantoa alettiin ympäristösyistä rajoittaa. Tuorekalakauppa
avattiin kansainväliselle kilpailulle Suomen liittyessä EU:hun. Norjalaista lohta on
sen jälkeen virrannut Suomen markkinoille. Kotimaisten alkutuottajien kilpailukyky on puolestaan heikentynyt.
Tiukentuneet ympäristöluvat ovat heikentäneet suomalaisen kalankasvatuksen
kilpailukykyä, kun taas kalastuksen ongelmat ovat monimuotoisemmat. Pohjanlahden lohenkalastusta säädellään voimakkaasti. Viimeisen viidentoista vuoden aikana nopeasti kasvaneet hylje- ja merimetsokannat verottavat oman osansa kalavaroista niin luonnosta kuin pyydyksistä. Vesien rehevöitymisen myötä lisääntyneet
särkikalat haittaavat arvokkaampien kalalajien pyyntiä.
Ammattikalastus on myös usein julkisen riepottelun kohteena, kun kalan ja kalavesien suojeluun ja käyttöön liittyviä näkemyksiä kärjistetään ja asetellaan vastakkain julkisuudessa. Epävarmassa toimin-
Perinteiset luonnonkalat ovat nykyisin
arvostettuja erikoistuotteita.
18
taympäristössä kalatalouden alkutuottajien määrä on nopeasti vähentynyt, mikä
supistaa entisestään erityisesti kotimaisen
luonnonkalan tarjontaa. Tällä hetkellä kotimaisen kalan osuus on alle kolmannes
kotimaassa myydystä kalasta.
Kalakaupan liikevaihto
kaksinkertaistunut EU-aikana
Kalan tuonnin helpottuminen avasi kuitenkin uusia kasvumahdollisuuksia kotimaiselle kalanjalostusteollisuudelle. Kalan
tukkukauppa- ja jalostussektori on kaksinkertaistanut liikevaihtonsa EU-jäsenyyden
aikana, kun raaka-aineen saatavuus ei enää
rajoittanut kasvua. Kuluttajat ovat arvostaneet edullista ja tasalaatuista norjalaista
lohta. Kalateollisuus on myös halunnut investoida loheen, koska se on pystynyt tuotantoa koneistamalla ja automatisoimalla
parantamaan jalostuksen tuottavuutta.
Nyt Norjan lohi onkin jo määrältään suurin yksittäinen kalatuote Suomen markkinoilla. Punalihaiset lohikalat kattavat puolet kotimarkkinoiden kalamäärästä, ja niistä tehdyt tuotteet muodostavat kalan jalostuksen ja kaupan perusvirran. Perinteiset
luonnonkalat ovat puolestaan nykyisin arvostettuja erikoistuotteita, joita on usein
vain vähän kausiluonteisesti tarjolla.
Kaikesta huolimatta Suomella on edel-
leen mahdollisuus olla kalatalouden luvattu maa − tuhannet
järvet, saaristoalueet ja kalavarat ovat vieläkin olemassa. Lähes
kaikki suomalaiset kuluttajat syövät kalaa, arvostavat erityisesti kotimaista kalaa ja haluaisivat lisätä sen käyttöä.
Suomen väestö vanhenee, ja terveellisten elintarvikkeiden
kulutus kasvaa. Innostus lähiruokaan vaikuttaa pysyvältä ilmiöltä. Ammattitaitoisia ja kehittämishaluisia alkutuottajiakin
on vielä jäljellä. Edellytykset kotimaisen kalan käytön lisäämiselle ovat olemassa, jos alkutuotannon kasvulle luodaan edellytykset.
Kestävä vesiviljely
lupaava mahdollisuus
EU:kin on havahtunut kalaomavaraisuuden laskuun − enää
kolmannes sisämarkkinoilla kulutetusta kalasta on jäsenmaiden kalastamaa tai kasvattamaa. Tämän vuoksi EU:ssa etsitään
keinoja tuontiriippuvuuden vähentämiseen. Lupaavimpana
mahdollisuutena nähdään vesiviljelyn kehittäminen, koska kalastusta ei voida enää merkittävästi lisätä. EU:n uusi yhteinen
kalatalouspolitiikka ja tuleva Euroopan meri- ja kalatalousrahasto painottavat kalatalouden elinkeinojen kestävää kehittämistä.
Vesiviljelyn kasvu ja kalastuksen kehittäminen pitää tapahtua sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi ekologisesti kestävällä tavalla. Suomen vesiviljely on jo pitkään ollut kestävän kehityksen tiellä. Elinkeino on vähentänyt 1990-luvun
alusta ravinnekuormitustaan 70 prosentilla, ja muillakin ekologisen kestävyyden osa-alueilla on tapahtunut huimaa kehitystä.
Kalan kasvatuksessa käytetään ympäristöystävällisiä rehuja, ja merialueilla on kalatalouden ja ympäristötahojen yhteistyönä tunnistettu tuotannon kasvuun sopivia vesialueita. Itämeren kalasta tehdyllä rehulla kalankasvatuksen ravinteita
voitaisiin kierrättää siten, että elinkeinosta tulisi täysin kuormitusneutraali. Sisävesillä on otettu käyttöön edistyksellistä
ympäristötekniikkaa, jolla tuotantoa voidaan kasvattaa hyvin
vähäisin ympäristövaikutuksin. Suomalaisessa kalankasvatuksessa kehitetään maailmanmittakaavassa ainutlaatuisia suljettuja energian ja ravinteiden kierrätysjärjestelmiä.
Elintarviketeollisuuden
KONEITA JA
LAITTEITA
40 vuoden kokemuksella
suunnittelu - valmistus - asennus
käyttöönotto - koulutus
Ota yhteyttä, niin ideoidaan
yhdessä juuri Teidän tarpeisiinne sopiva ratkaisu:
TJ Antti Lindfors p. 0400 660 991
[email protected]
LINDFORS STEEL -YHTIÖT
Lindfors Steel Oy
Keskustie 23
61850 Kauhajoki
FINLAND
Lindfors Steel OÜ
www.lindforssteel.com
Juurvilja 3, Aluvere küla 44305 [email protected]
Sõmeru vald, Lääne-Virumaa
tel. +358 6 231 5396
ESTONIA
fax. +358 6 231 5116
Tervetuloa FoodTec-messuille
osastollemme 6e93
Suomessa vahvat luonnonkalakannat
Suomessa on myös vahvat luonnonkalakannat, joita voidaan
kaupallisesti hyödyntää kestävästi. Viime aikojen julkinen keskustelu osoittaa, että toiminnan kestävyys ei ole kaikille itsestäänselvyys. Tämän vuoksi kalastuksen kestävyyttä pitää jatkossa entistä avoimemmin ja laajemmalla yhteistyöllä kehittää.
Kalatalous on Suomessa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva, kehityskelpoinen elintarviketuotannon muoto. Yhteiskunnan tulisi kuitenkin nopeasti pystyä sopimaan, millä ehdoilla
kotimaisen kalatalouden sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kasvu voidaan toteuttaa. n
Jari Setälä
tutkija
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
jari.setala(at)rktl.fi
Puh: 0207 51 3100
Fax : 0207 51 3309
19
n AJANKOHTAISTA
Tekes-rahoitusta
monentyyppisiin hankkeisiin
Tekes on käynnistynyt useita
ohjelmia, jotka ovat myös
elintarvikealan toimijoille
kiinnostavia.
Tekesin asiantuntijat neuvovat mielellään
hakemisprosessin läpiviennissä. Heihin
kannattaakin ottaa yhteys jo ennen hakemuksen jättämistä.
Tekesin ohjelmiin kannattaa pyrkiä mukaan, mikäli se vain sopii yrityksen omaan
strategiaan ja kehitystyöhön. Ne tarjoavat
rahoitusta ohjelman tavoitteiden mukaisille tutkimus- ja kehitysprojekteille sekä ohjelmapalveluita, joilla edistetään ohjelmaan
osallistujien verkottumista, kansainvälistymistä, liiketoimintaosaamisen kehittymistä ja tutkimustulosten siirtoa pk-yrityksiin.
Ohjelmat luovat myös yhteisön, jossa kilpailijat voivat kohdata toisensa kumppaneina. Ja mikä parasta, ohjelmissa on mahdollista saada julkisuutta toteutettujen projektien tuloksilla.
Tällä hetkellä Tekesissä on menossa ainakin neljä ohjelmaa ja yksi aktivointihanke, joiden sisältöön ja tarjontaan kannattaa
tutustua huolella, jos yritys miettii julkisen
rahoituksen hakemista kehitystyöhönsä.
Fiiliksestä fyrkkaa
Vuosina 2012–2018 toteutettavan ohjelman
Fiiliksestä fyrkkaa – Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä missiona on
auttaa Suomessa toimivia yrityksiä tunnistamaan aineettomuus arvonluonnin mahdollisuutena ja hyödyntämään sitä kilpailuedun lähteenä. Ohjelma nostaa aineettoman pääoman, tunteen ja asiakkaan kokeman arvon liiketoiminnan keskeisiksi ajureiksi teknologian rinnalle.
− Visiona on, että vuoteen 2030 mennessä Suomessa toimivat yritykset profiloituvat maailman parhaina aineettomien sisältöjen hyödyntäjinä arvon luomisessa asiakkaalle. Suomessa on laaja, monitieteinen
ja kansainvälisesti houkutteleva osaamispohja vahvaan asiakasymmärrykseen perustuvalle aineettomalle arvonmuodostuk-
20
selle, ohjelmapäällikkö Minna Suutari Tekesistä kertoo.
Uudet ansaintalogiikat ja liiketoimintamallit, asiakasymmärrys ja asiakkaan kokema arvo sekä kokeileva ote ja yllätykselliset kumppanuudet ovat Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelman ytimessä. Ohjelman tavoitteet ovat:
1) Suomeen syntyy uutta liiketoimintaa ja
uusia kansainvälisiä verkostoja, joissa aineettomat sisällöt ovat arvonmuodostuksen ytimessä.
2) Yritysten käyttöön tarjoutuu uusia keinoja ja menetelmiä asiakasymmärryksen
kehittämiseen.
3) Yrityksiin syntyy uusia keinoja ja osaamista, joiden avulla ne voivat nykyistä
paremmin johtaa, hallita ja suojata aineetonta pääomaansa.
4) Suomeen syntyy aineettoman arvonluonnin monitieteinen osaamispohja, joka yhdistää aineettomuutta koskevan
tutkimuksen markkinoita ja elinkeinoelämää uudistavaan tutkimukseen ja yritysten toimintaan.
5) Suomeen syntyy uusia osaamisen siirron mekanismeja, joilla osaamista aineettomasta arvonluonnista voidaan levittää.
Liideri liiketoiminnan uudistamiseen
Vuonna 2012 käynnistynyt ohjelma Liideri
– Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen
tapoja ja työntekijöiden osaamista. Tekes
haluaa nostaa Suomen työpaikat Euroopan
parhaiksi vuoteen 2020 mennessä. Ohjelma kestää vuoteen 2018 asti.
− Liiketoiminnan uudistaminen edellyttää uusia toimintamalleja ja ratkaisuja. Tarvitaan kykyä kulkea edellä muita – kykyä
ajatella uudella tavalla ja toteuttaa uusia
ratkaisuja. Tuotteiden ja palveluiden kehittämisen rinnalla uudistetaan työnteon tapoja. Työtä tehdään uudella tavalla monenlaisten kumppanien kanssa. Työjärjestelyt
yksilöllistyvät, ohjelmapäällikkö Nuppu
Rouhiainen Tekesistä selvittää.
Ohjelmalla on kaksi keskeistä teemaa liiketoiminnan kehittämisessä:
1) Työntekijöiden osallistuminen tuotteiden
ja palvelujen uudistamiseen. Yritysten
kannattaa miettiä, miten hyvin työntekijöiden ideat ja osaaminen ovat käytössä.
2) Uudenlaiset työnteon tavat. Tässä kohtaa yrityksen on hyvä pohtia, miten yrityksessä on jaettu vastuuta ja johtajuutta, onko käytössä yksilöllisiä ratkaisuja,
miten verkostoja ja tietotekniikkaa hyödynnetään ja etsiikö yritys malleja tulevaisuuden työhön ja työn tekemiseen.
Ohjelma haastaa yrityksiä uudistamaan
työnteon tapoja tuotteiden ja palvelujen kehittämisen rinnalla.
− Haemme myös julkisen sektorin organisaatioita, jotka uudistavat palvelutoimintojaan innovaatioiden avulla. Testaa ja uudistu, Liideri-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden uusien toimintamallien kokeiluihin
yrityksessä, Rouhiainen kehottaa.
Biologisen tiedon hyödyntämiseen
Biologisen tiedon määrä lisääntyy ennen
näkemätöntä vauhtia, paljon nopeammin
kuin sen hallintaan ja analysointiin tarvittava teknologia kehittyy. Siksi on suuri tarve entistä tehokkaammille työkaluille ja
uusille palveluille. Biologisen tiedon hallinnalla tarkoitetaan biologisista lähteistä,
kuten terveydenhuollosta saatavan tiedon
käsittelyä ja analysointia sekä käyttöä eri
alojen sovelluksissa hyödyntäen tietoja
viestintäteknologiaa (ICT).
− Vuoden 2012 lopulla alkaneen, kaksi
vuotta kestävän BioIT – Biologisen tiedon hallinta -ohjelman tavoitteena on kehittää bioalan pk-yritysten liiketoimintaa sekä saattaa bio- ja ICT-alojen toimijoita yhteen. Ohjelma tarjoaa kumppanuuksia, tietoja asiakastarpeista ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, rahoituspäällikkö Pauli
Saarenketo Tekesistä kertoo.
Tällä hetkellä alueella toimii noin 40 erikoistuneen yrityksen joukko ja on nähtävissä, että ala tarjoaa merkittäviä kasvun
ja uusiutumisen mahdollisuuksia sekä uusille että vakiintuneille toimijoille.
− Elintarviketeollisuus voi esimerkiksi
hyödyntää ravitsemustieteestä saatavaa tietoa kehittäessään terveellisiä ja turvallisia
elintarvikkeita. Ympäristön tilasta saatavan tiedon tulkinnalla voidaan tuottaa ratkaisuja ilman laatuun ja vesistöjen tai maaperän tilaan liittyviin kysymyksiin. Ympäristömittaukset ovatkin yksi Bio-IT-alueen
kiinnostavimmista sovelluksista, Saarenketo selvittää.
Tie kestävään talouteen
Green Growth – Tie kestävään talouteen -ohjelman pääteema on talouden kestävä kasvu ja luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Ohjelman tavoitteena on tukea
resurssitehokkuudeltaan harppauksellisten innovaatioiden syntyä ja luoda pohjaa
uusien vihreän kasvun arvoverkostojen kehittymiselle.
Ohjelma tarkastelee aihetta systeemisen
muutoksen näkökulmasta ja haastaa toimijoita uudistumaan. Ohjelma on alkanut
vuonna 2011 ja jatkuu vuoteen 2015. Se on
suunnattu kotimaisille yrityksille, jotka etsivät roolia vihreästä kasvusta tai haluavat
kehittää liiketoimintaansa kestävän talouden arvoverkkojen kautta.
Erityisfokus on pienten ja keskisuurten
yritysten kehittämisessä. Arvoverkkojen
luominen ei kuitenkaan onnistu ilman vahvaa tutkimuksen panostusta, suuntaa näyttäviä suuryrityksiä sekä uusien toimintatapojen jalkautumista tukevaa julkista sektoria ja järjestöjä.
Green Growth -ohjelma rahoittaa tutkimus- ja kehitysprojekteja, jotka synnyttävät strategista osaamista ja tunnistavat uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia nykyistä olennaisesti alhaisemman energia- ja materiaali-intensiteetin tuote- ja palveluketjuista.
− Tavoittelemme siis harppauksellisia
ympäristöinnovaatioita, joilla on kasvupotentiaalia kansainvälisesti, ohjelmapäällikkö Kari Herlevi Tekesistä tiivistää.
Kampanjalla apua
kansainvälistymiseen
Vuonna 2012 käynnistyneellä Uudistuva
teollisuus -kampanjalla Tekes haastaa pksektorin teollisuusyrityksiä kehittämään
kilpailukykyään.
Kampanjalla Tekes etsii markkinoilla jo
toimivia valmistavan teollisuuden pk-yrityksiä, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa ja teknologiaansa. Tavoitteena on
Innovatiivisia pakkausratkaisuja vuodesta 1983
yritysten aito, kannattava kasvu pitkällä
aikavälillä, taustalla on tarve vastata kansainvälistyvän kilpailun haasteisiin.
− Tyypillisesti yritys tarvitsee apua esimerkiksi liiketoiminnan muutostilanteessa. Muutostilanteita voivat olla esimerkiksi yrityskaupat tai sukupolvenvaihdokset,
yleensäkin tilanteet, joissa liiketoiminnan
strategiaa voi ja ehkä pitääkin muuttaa. Lopulta kyse on kasvun rakentamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta, kertoo kampanjan vastuuhenkilö Matti Säynätjoki
Tekesistä.
Uudistuva teollisuus -kampanjassa luodaan mahdollisuuksia pk-yrityksille hankkia käyttöönsä parhaita asiantuntijoita auttamaan liiketoiminnan kehittämisessä. Yritysten on helppo saada apua kampanjasta,
sillä hakemuksen lisäksi tarvitaan vain vapaamuotoinen projektisuunnitelma. n
lisätietoja:
www.tekes.fi/ohjelmat/
www.tekes.fi/info/teollisuus
Innovation since 1983
Tule tutustumaan
Pactec-messuille 3.–5.9.
osastollemme 6h101!
www.itwhaloila.com
Machines & Service
ITW Haloila • 21250 Masku (Finland)
P. (02) 437 6111 • [email protected]
21
n TEEMA PUHEENVUORO
Suomen elintarviketeollisuus voi nostaa kilpailukykyään modernin teknologian avulla.
Parannukset kohdistuvat ydintoimintaan eli
valmistukseen. Suomessa ei ole harvinaista,
että tuotteen lakisääteiset tiedot syötetään
laitteisiin käsin jokaisen tuotevaihdon yhteydessä. Reklamaatiotilanteessa raaka-aineiden alkuperän selvittäminen paperitulosteista ja lukuisista taulukoista voi kestää päiviä,
kuten viimeisimmässä hevosenlihaskandaalissa saimme todeta.
Vertailun vuoksi hollantilaisten Campina:
jokainen kuluttaja voi käydä tarkistamassa
maitotuotteiden alkuperätiedot kätevästi
nettiselaimella tuotteesta löytyvän tunnuksen avulla. Tuotteiden jäljitettävyys luo luottamuksen tuotteisiin ja yritykseen. Se muuttaa tuntemattoman maitotölkin yksilölliseksi
ja luotettavaksi tuotteeksi, jolla on oma tarinansa. Tässä tapauksessa jäljitettävyyden
mahdollistava ratkaisu on liiketoiminnan
strateginen työkalu.
Samalla tavalla automaattinen laaduntarkastus, tuotantotehokkuuden mittaaminen,
tuotekatelaskennan työkalut ja tuotannon raportointi ovat työkaluja liiketoiminnan johtamisessa. Ne ovat investointeja, joille on vaikea
laskea päiväntarkkaa takaisinmaksuaikaa. Toisaalta ne mahdollistavat nopean ja läpinäkyvän toimitusketjun, laadukkaat tuotteet sekä
nopeat muutokset kuormituksen optimoinnissa.
Valmistus IT kuntoon
Valmistus ja sen johtaminen ovat elintarvikkeita tuottavan yrityksen ydinosaamista. Valmis tuote on se, josta asiakas maksaa ja johon kaikki yrityksen kulut lopulta kohdistuvat. Siitä huolimatta juuri valmistukseen liittyvän informaatioteknologian käytössä on
suomalaisissa yrityksissä eniten parannettavaa.
Harva voisi enää kuvitella, että matkalaskut täytettäisiin mustekynällä paperille tai
henkilöstöosasto vastaanottaisi työhakemukset postin kautta. Talousosasto olisi
kauhuissaan, jos kirjanpito perustuisi satojen Excel-taulukoiden varaan ja varastohenkilöstön päivät kuluisivat varastosaldoja täsmätessä taulukkolaskennan avulla.
22
Tämä on kuitenkin arkipäivää tuotannossa. Suurin osa hienokuormituksesta tehdään edelleen taulukoilla. Tuotantotilaukset
ja reseptit kulkevat tuotantoon paperilla.
Tuotannon jäljitettävyys-, tehokkuus- ja toteumatiedot jäävät nekin paperille tai syötetään käsin viiveellä järjestelmään. Tuotetietojen oikeellisuus on kiinni siitä, tuleeko yksittäiselle laitteelle syöttäneeksi oikean koodin
kaiken kiireen keskellä. On luonnollista, että
virheitä sattuu ja ne heijastuvat tuotteiden
kustannuksiin sekä asiakastyytyväisyyteen.
Keinoja löytyy
Hyvä uutinen on se, että Suomessa on valtava määrä osaamista, jonka avulla tämä osa
yritysten liiketoiminnasta saadaan kuntoon.
Samalla saamme korjattua kuluttajien luottamuksen suomalaisiin elintarvikkeisiin. Se vaatii valmistavan teollisuuden yrityksiltämme halua arvioida investointien hyötyjä kvartaalia
pidemmällä aikavälillä – ja toisaalta teknologiatoimittajilta kanttia palvella asiakkaitaan
kustannustehokkaimmilla ratkaisuillaan.
Myös kuluttajan tulee osata vaatia kotimaisia, eettisiä ja läpinäkyvästi valmistettuja
tuotteita. Näin meillä on mahdollisuus nauttia hyvillä mielin kotimaisista, laadukkaista ja
huokeista elintarvikkeista myös tulevaisuudessa.
Valinnan paikka
Maataloustilastojen mukaan Suomessa on
lähes 60 000 maatilaa, jotka käyttävät hyödyksi 2,3 miljoonaa hehtaaria maata. Vajaan
20 vuoden aikana maatilojen määrä on lähes
puolittunut. Samalla elintarvikkeiden kysyntä
kasvaa. Vuonna 2012 Suomessa tuotettiin
382 miljoonaa kiloa lihaa, 76 miljoonaa kiloa
enemmän kuin vuonna 2005. Maataloustuotteet sekä niistä jatkojalostetut elintarvikkeet tarjoavat tuotanto- ja toimitusketjun varrella elannon merkittävälle osalle suomalaisia.
Maatalouden tulevaisuus Suomessa ei
näytä hyvälle. Kuluttaja ei vaikuta tällä hetkellä ymmärtävän kotimaisen tuotannon arvoa. Tämä näkyy jatkuvasti kasvavana tuontina. Tullin mukaan sian, naudan ja siipikarjan tuonti lisääntyi vuosien 2011 ja 2012 vä-
Kuva: Sami Perttilä
Huolena huomisen
kotimaisuus
lillä yhteensä 8,2 miljoonaa kiloa eli 25 prosenttia.
Onneksi lihan kulutus on kasvanut, ja kasvaneesta tuonnista huolimatta suomalaiset
tuottajahinnat nousivat viime vuonna reilun
kymmenyksen. Jos kuluttajat siirtyvät tulevaisuudessa voimakkaammin käyttämään
halpaa tuontilihaa, voi tuottajahintoihin kohdistua laskupaineita. Edessä on valintoja.
Syömmekö Suomessa tulevaisuudessa ulkolaista, halvalla tuotettua ruokaa, vai pyrimmekö pitämään myös suomalaisen hyvälaatuisen lähiruuan haluttavana ja kustannustehokkaana vaihtoehtona kuluttajille?
MTT:n mukaan vuonna 2011 sianlihan kuluttajahinnasta tuottajalle jäi noin 20 prosenttia. Arvonlisäveron jälkeen kaupan ja
teollisuuden osuudeksi jää 68,5 prosenttia.
Pienestä 20 prosentin tuottajaosuudesta on
enää vaikea tinkiä. Paljon jää siis kaupan ja
elintarviketeollisuuden harteille. Kuluttajien
valinnat ja halu maksaa suomalaisuudesta
merkitsevät paljon.
Kuluttajien käyttäytymistä on kuitenkin lopulta vaikea ohjailla muuten, kuin tarjoamalla oikeanlaisia tuotteita sopivasti hinnoiteltuna. Vastuu haluttavasta tarjonnasta ja kustannustehokkaasta tuotannosta jää teollisuudelle. Siinä meillä on nyt mahdollisuus
kehittyä! n
Antti Varis
kehitysjohtaja
Oy Delta-Enterprise Ltd
antti.varis(at)d-e.fi
n PAKINA
Loogista logistiikkaa
Sata vuotta sitten suomalaiset söivät enimmäkseen paikallisruokaa, kuten muutkin sivistyneet syöpöt eurooppalaiset. Mitä nyt
englantilaiset vähän söivät suomalaista voita
ja siirtomaista siirrettyjä tavaroita, mutta ne
luettiinkin silloin lähiruuaksi.
Sittemmin lähes kaiken kuljetuskestävän
ja/tai suuren ominaispainon omaavan ruuan
valmistus on keskittynyt muutamille harvoille
paikkakunnille. Ensimmäisenä katosivat pienet meijerit ja pienet panimot, maidosta tehdyt tuotteet kun kestävät kuljetusta vaikka liki
maailman ääriin, kuten uusiseelantilainen
maitojauhe, juusto ja voi osoittavat.
Panimoiden keskittymistä puolustettiin
joskus jonkun paikkakunnan hyvällä vedellä,
vaikka sitä Suomessa on joka paikkakunnalla, ehkei nyt kuitenkaan aivan yhtä hyvää
kuin Dortmundissa. Panimoiden keskittymisen mahdollistivat muut raaka-aineet, maltaat ja humala ne vasta matkailua kestävätkin, ja hiivalla ei ole kotiseutua.
Elintarviketeollisuuden keskittymisessä itä
ja länsi ovat lyöneet kättä, entisen itänaapurinkin elintarvikevalmistuksen kehittämisohjelmat
melkein kalpenevat länsimaisen, ihan luonnostaan tapahtuneen keskittymisen rinnalla.
Kotimaassa keskittymistä tuettiin ensin
ohjaamalla raaka-ainetuotantoa poliittisin
päätöksin huitsin nevadaan, sinne missä ei
ole syöjiä. Nyt raaka-ainetuotannon pitää
olla suurta, lehmiä oltava vähintään sata, sikoja tuhat, kanoja kymmeniä, broilereita satoja tuhansia, hehtaareista tietysti puhumattakaan, jotta kuljettaminen jalostettavaksi
kannattaisi.
Keskittämisen kehityksen huumassa vain
unohdettiin, että kaikki asiakkaat kaikkialla
eivät halua samanlaista olutta, juustoa, leipää tai voita. Suuren tehtaan suuri linja ei
kovin nopeaan vaihteluun taivu. Sitten onkin
ihmetelty kuljetuskustannusten osuutta ruuan hinnassa, kuljetusten kalleutta, rappeutuvaa tiestöä – ja lisääntyvää kaukokulkeutuvan ruuan syöntiä.
Ei ruuan tuotanto ainoa keskittynyt asia
ole; ennen perinteinen posti lajiteltiin kiskoilla pyörien päällä, nyt se vain kuljetetaan suuriin lajittelukeskuksiin eteläiseen Suomeen ja
sieltä lajiteltuna taas takaisin postin saajille
pohjoiseen. No, toki joku vielä etelässäkin
taitaa lähettää lähikirjeitä ja paikallisetanapostia.
Alueelliset terveyden-, sairauden- ja vanhuudenhoitotehtaat tekevät tuloaan, kun
muuhun ei ole enää varaa. Silloin ennen, kun
maamme Suomi oli vielä köyhä, vanhainkotejakin oli joka niemen notkossa ja saarelmassa. Historia kun on aaltoliikettä, tuleekohan hoitopuolelle kaiken keskittämisen jälkeen lähihoitoliike? Tai hitaan hoidon liike?
Ruuan tuotannossa näin kävi. Samanlaisiin
eväisiin kyllästetyt kuluttajat ja bulkkihinnan
kylläännyttämät tuottajat ovat perustaneet
jos jonkinlaista vaihtoehtoliikettä ruokapiireistä ja lähisyömisestä hitaaseen ruokaan. Mutta vaikka miten vaihtoehtoisesti toimisi, lähiruokakaan ei itsestään liiku, mikä on loogista.
Sitäkin täytyy kuljettaa, ainakin lähietäisyydelle, mikä puolestaan maksaa sitä enemmän
mitä pienemmistä nyyteistä on kyse. Sekin on
loogista, vaikka kaikkien logiikkaan ei mahdu,
että naapurituottajat eivät toistensa tuotoksia
voi ilman liikennelupaa kuljettaa. Täytyy siis
keksiä uutta logistiikkaa.
Suomen sisäiset liikenneyhteydethän ovat
pääasiassa vertikaalisia etelä-pohjoislinjoja.
Jos yhdistetään reittilennot ja ruuan valmistus, voidaan joidenkin tuotteiden valmistus ja
jakelu ratkaista varsin edullisesti. Ajatellaan
vaikkapa broilereita, jos ne nykyisen autokyydin sijaan lastattaisiin lentokenttien laidalla sijaitsevista kasvattamoista suoraan yhdistettyyn tuotanto- ja matkustussuihkukoneeseen, kyniminen tapahtuisi automaattisesti lähtökiidon ilmavirralla. Höyhenet ja
muutkin jätteet voi helposti levittää suoraan
ravinnekiertoon pelloille parilla ylimääräisellä
kaarroksella.
Suihkumoottorien poistovirtaus soveltuu
hyvin grillaukseen ja paahtoon, kärytkään eivät haittaa. Yläilmojen kylmyys tietysti pakastaa tuotteet nopeasti (maissa alle -50
°C:n pakastuslämpötila on pelkkä haave).
Valmiit tuotteet sitten pudotetaan kohdeohjatuilla liitolaskuvarjoilla joka ikiseen kyläkauppaan. Jakelu tulee halvaksi, sillä sehän
maksaa vain pudottamisen vaivan, painovoima kun huolehtii alaspäin menosta.
Koska kehitys kehittyy kehittymistään ja
logistiikka tulee yhä loogisemmaksi, tämä on
seuraava kehitysaskel varastojen pyörillä olemisesta. Ruoka ilmassa ja ruokaa ilmasta,
vaikkei sekään aivan ilmaista ole. π
Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Elintarviketieteiden Seura ry
Tervetuloa FoodTec 2013 –messuille 3.-5.9.2013 osastollemme 6d112 tutustumaan laadukkaaseen
ja monipuoliseen ruoanpakkauskonseptiimme sekä runsaaseen take away –rasioiden valikoimaamme.
Duni Oy, Elimäenkatu 29, 00510 Helsinki, Puh. (09) 868 9810
[email protected]
www.duni.fi
DF46 Rasianpakkauskone
23
n T E E M A TUOTANTO, PAKKAAMINEN & LOGISTIIKKA
Meijeri pystyyn ja
kannattavaksi parissa vuodessa
Artic Milk Oy valmistaa erikoistuotteita paikallisesta maidosta
Kiuruvedellä. Entisissä luomujuustola
Lumolan tiloissa toimiva meijeri ylsi
kannattavaksi lyhyessä ajassa.
Pitkän uran meijerialalla tehnyt Juha
Lundström perusti Arctic Milk Oy:n keväällä 2010 yhdessä tuntiopettaja Riina Pal-
mun ja keittiömestari Heikki Ahopellon
kanssa. Nyt hän omistaa koko yrityksen ja
on sen toimitusjohtaja, juustomestari ja tuotantovastaava.
Oman meijerin perustaminen ei ollut itsestään selvää edes pitkän linjan ammattilaiselle, jolla on monta rautaa tulessa. Juha Lundström asuu ja pitää hevostilaa Ypäjällä yhdessä toisen osakkaan kanssa. Hevostilan pito innosti hakemaan Mustialaan
opiskelemaan hevostalousagrologiksi,
mutta opetustyöt ja meijerin perustaminen
ovat viivyttäneet valmistumista.
− Olen viimeistä talvea vaille valmis:
Eräänä keväisenä päivänä Heikki Ahopelto soitti ja kysyi, tulisinko Ahlmanin ammattiopistolle opettamaan maitoja lähiruoka-asioita. Ahlmanilla oli myös ns. maitokeittiö, jossa jalostettiin omaa maitoa juustoiksi. Huhtikuussa 2010 perustimme Riina
Palmun ja Heikki Ahopellon kanssa Artic
Milk Oy:n. Siitä se lähti meijerin perusta-
Kuvat: artic milK/Katri BiSS
Toimitusjohtaja-juustomestari Juha Lundströmillä on kädessään ruohosipulijuustoa, joka on suosittua uunikalan päällä. Muotitukseen menevä
harkko painaa noin 4,5 kiloa, vähittäispakkaus 230 grammaa.
24
minen tyvestä puuhun, Juha Lundström
kuvailee yrityksen perustamisvaiheita.
Keväällä 2011 oli aika päättää, lopetetaanko toiminta vai kasvetaanko. Tuolloin
Artic Milkin juustoeriä oli jo valmistettu
Lumolan entisissä tiloissa Kiuruvedellä.
Elokuun viimeisellä viikolla tilat siivottiin,
pakkauskoneet uusittiin ja tehtiin joitakin
korjaustöitä, muun muassa vaihdettiin uudet letkut. Samanaikaisesti A & A Niemitalo lopetti juustonvalmistuksen Pudasjärvellä ja siirsi tuotannon Kiuruvedelle.
− Olin kuukauden yksin töissä. Kun leipäjuuston teko alkoi, palkkasin elintarvikeinsinööri Juha Harjun. Minä hoidin valmistuksen ja hän paiston, pakkaamisen,
lähettämön ja tietotekniikan, Juha Lundström kertoo tuotannon alkuajoista.
Nyt meijerissä työskentelee kahdeksan
ihmistä vakituisesti. Kesäisin ja sesonkiaikoina käytetään myös kausityövoimaa.
− Sopivan henkilönkunnan löytäminen
oli melko vaikeaa ja kouluttaminen kovaa
hommaa. Nyt kaikki Artic Milkin työntekijät tekevät kaikkia tehtäviä, minkä lisäksi jokaisella on omat erikoistyönsä. Juustojen myyntiä hoitavat provisiopalkkaiset
myyntiedustajat.
Tavoite kasvattaa
liikevaihtoa vuosittain
Meijeri käytti viime vuonna juustonvalmistukseen 720 000 litraa maitoa. Leipäjuuston
osuus tuotannosta oli vuonna 2012 noin 80
prosenttia, mutta kuluvan vuoden alusta alkaen sen osuus on pudonnut 65 prosenttiin.
Viime vuosi oli myös taloudellisesti tärkeä, sillä tilikausi ylsi plussalle. Vuonna
2011 liikevaihto oli 98 000 euroa, viime
Juha Lundströn huuhtelee esipuristusallasta, meijerityöntekijä Merja Kärkkäinen siirtää
vuohenjuustoleipiä muotituksesta paistoon ja Mikko Kärkkäinen huolehtii juustoleipien
muotituksesta. Juustolaan on näköyhteys ikkunan läpi Kiuruveden ABC-myymälästä.
Juustolan töitä seurataan lasin läpi viikoittain, mutta eniten katsojia on kesäisin.
vuonna jo 851 000 euroa. Kuluvan vuoden
tavoite on 1,2−1,5 miljoonaa euroa.
− Tavoite on kasvattaa liikevaihtoa vuosittain noin 3 miljoonaan saakka, Juha
Lundström sanoo jämäkästi.
Yrityksen rahoittajana on ollut Ypäjän
osuuspankki, ja se on saanut Finveran käyttöpääomalainaa. Ely-keskus on myöntänyt
laiteinvestointiavustuksia, mutta ne tuloutuvat takautuvasti vasta seuraavalle tilikaudelle.
Artic Milkin vähittäiskauppatuotteita
myydään muun muassa pääkaupunkiseudun, Pohjois-Savon ja Turun ruokakaupoissa, mutta horeca-tuotteiden osuus on vielä
pieni. Viime vuonna sopimusvalmistuksen osuus oli puolet tuotannosta, mutta jat-
kossa se vähenee, ja omat tuotemerkit vahvistuvat.
− Keskitymme vain kotimaiseen tuotantoon. Teemme hyviä, suomalaisia meijerituotteita suomalaisesta maidosta. Juhannusjuusto eli punainen hera oli iso sesonkituote viime vuonna. Arvostan vanhoja
reseptejä ja tekotapoja. Emme jäljittele ison
juustolan prosesseja, Lundström kuvaa yrityksen toimintatapaa.
Yksi hyvä valtti on Kosher-tuotteiden
valmistaminen. Kosher-tuotannossa on nyt
kypsytettyjä erikoisjuustoja, leipäjuustoa
ja munajuustoa.
− Meillä on Kosher-merkki tietyille tuotteille, joissa käytetään vain kasvipohjaisia
juoksutteita, Juha Lundström tarkentaa.

Erikoistuotteita paikallisesta maidosta
Vuohitila Tähti tuottaa kaiken Artic
Milkin käyttämän vuohenmaidon. Juha
Lundström piipahtaa tilakäynnillä pari
kertaa vuodessa.
Ypäjälle rekisteröity Artic Milk
Oy toimii Kiuruvedellä entisissä
luomujuustola Lumolan tiloissa.
Meijerin toiminta perustuu paikalliseen raaka-aineeseen ja
käsityönä tehtyihin erikoistuotteisiin: kaikki tuotteet valmistetaan paikallisten maatilojen
maidosta, jonka toimittavat Valio ja Vuohitila Tähti.
Lähitilat käyttävät juustonvalmistuksessa syntyvän heran
karjanrehuksi.
Juustonvalmistus aloitettiin
vuokratuilla tuotantolinjoilla eri
meijereissä. Syksyllä 2011 meijeritoiminta siirtyi Kiuruvedelle.
Nyt tiloissa tehdään hellävaraisella prosessoinnilla, vain
pastöroimalla, ja vähillä lisäaineilla juustoja, jogurtteja ja rahkaa valtakunnalliseen jakeluun.
Lisäaineet korvataan korkealla
hygieniatasolla ja suojamikro-
beilla. Sitruunahappoa ja kaliumsorbaattia käytetään joihinkin erikoistuotteisiin.
Tuotteet myydään pääosin
vähittäiskauppaan ja kuljetetaan Itellan elintarvikekuljetuksina ympäri maata. Kun tuote
lähtee meijeristä iltapäivällä
kahdelta, se on asiakkaalla seuraavana aamuna.
25
Kuljetusten järjestyminen Itellan kylmäkuljetuksina on ollut ratkaiseva tekijä saada tuotteet nopeasti asiakkaille ympäri
maata.
− Jos tuotantomäärät kasvavat, meijeriin
on pakko rakentaa uusi lähettämö, kylmämateriaalivarasto ja keräilyalueet vuoden,
kahden päästä. Lähetyksiä on jo nyt melkoisesti. Esimerkiksi maaliskuussa oli omia lähetyksiä noin 200 ja saman verran Niemitalon juustolan lähetyksiä, Lundström laskee.

Suurimmat ongelmat ja onnistumiset
Juha Lundström muistuttaa, että kun kasvu on nopeaa, käyttöpääoman tarve kasvuun nähden on yksi haaste. Muita ovat
rekrytointi ja henkilöstön koulutus, taloushallinnon täsmällisyys ja nopeus, logistiikkakysymyksen ratkaisu sekä maitoraakaaineen saatavuuden turvaaminen.
− Suurin onnistuminen on, että saatiin
tilikausi 2012 plussalle. Tämä on hyvä saavutus, kun on lähdetty tyhjästä alkuun.
Perinteinen kainuulaistyyppinen juustoleipä
maistuu kahvin kera.
Plussaa ovat hyvät, hygieeniset tilat, itse
koulutettu henkilökunta ja nuori, osaava
elintarvikeinsinööri apuna, hän kiittää.
Jos joku haluaa perustaa uuden elintarviketehtaan Suomeen, Juha Lundström ke-
hottaa häntä miettimään ensin kaksi, kolme kertaa.
− Koulutus on oltava ja kontakteja elintarvikealan osaajiin. Keskustele ensin valvontaviranomaisen kanssa ja pyri löytämään uudehkot, hyvän kulkuyhteyden
päässä olevat tilat. Talouspuolella olisi hyvä olla neuvonantaja ja hyvä tilitoimisto.
Vain laadukkailla, hyvillä sekä erilaisilla
tuotteilla saa tilaa täysille markkinoille: hyvää ja halpaa ei voi tehdä samanaikaisesti.
Valitse kuningasajatus, miksi teen tätä tuotetta ja miksi olemme juuri tässä osaajia,
Lundström neuvoo.
Elintarviketehtaan perustamisen lähtökohtana ovat elintarvikelainsäädännön
tuntemus ja osaava henkilökunta.
− Talousasiat ovat toinen kompakivi. Ely,
Finnvera ja pankki, sieltä tulevat yhdet länget kaulaan. Myöskään raaka-aineen saatavuus ei ole itsestään selvää, koska Suomessa alkutuotannon tietyt komponentit
ovat suuryritysten hallinnassa. n
Pirjo Huhtakangas
Meijerioppia alakouluikäisenä asti
Juha Lundström opetteli meijeritöitä jo alakouluikäisenä poikana. Hän syntyi Nivalan Karvoskylässä,
jossa isän äiti oli kylämeijerin isännöitsijänä. Kylämeijeri oli Juhan koulumatkan puolivälissä, joten hän
meni koulusta suoraan meijerille isoäidin avuksi.
− Hoidin höyrykattilaa ja annostelin rikkihappoa
ja amyylialkoholia jo alakouluikäisenä. Mummo sanoi, että laita pannu ja höyryt päälle ja meni ylös
toimistoon, Lundström kertoo.
Yläasteikäisenä häntä kiinnosti eläinlääketieteel-
26
linen koulutus, mutta pitkä opiskeluaika epäilytti.
Sen sijaan Juha Lundström lähti maamieskouluun
karjatalouslinjalle ja kesäksi Nivalan osuusmeijeriin
voiosastolle töihin. Vuonna 1985 hän aloitti opiskelut
meijerikoulussa Hämeenlinnassa, josta hän valmistui meijeristiksi vuonna 1988. Kesän hän oli töissä
Pudasjärvelle Kirsti Niemitalon Kotijuustola Kollajalla, jossa valmistettiin juhannusviikolla leipäjuustoa 100 000 maitolitrasta. Normaaliviikkoina maitomäärä oli 36 000−42 000 litraa.
Syksyllä 1988 Juha Lundström siirtyi Hämeenlinnan meijeriin työnjohtajaksi ja muutti 1990-luvun alussa Pohjolan Maitoon Ouluun kylmävaraston työnjohtajaksi ja sen jälkeen maidonpakkausosastolle pakkausmestariksi. Limingassa hän teki
laktaattia laboratoriossa, jossa työskenteli myös
nykyinen maitoteknologian professori Tapani Alatossava.
− Minun työtäni olivat puhdasviljelmät: opettelin
fermentoinnin. Siellä opin paljon ja luin biotekniikkaa. Ylläpidin kannat ja hoidin viljelyt tilausten mukaan, Juha Lundström sanoo.
Limingasta hän meni Kalajoen kalatehtaan toimitusjohtajaksi talven ajaksi. Yrityksen talous oli jo
tuolloin kuralla, joten hän lähti Hätälän Tampereen
myyntikonttorin vetäjäksi.
Vaalan juustolassa Juha oli suunnittelemassa
laajennusta ja automatisointia ja Kaustisten meije-
rissä aloittamassa maidon purkitusta ja leipäjuuston tekoa meijerin esimiehen ja juustomestarin tittelillä, käytännössä tuotantopäällikkönä. Kaustiselta Juha siirtyi Valiolle Turkuun, jossa hän työskenteli oman vuoronsa juustomestarina.
− Se oli iso harppaus pienestä meijeristä isoon
ja prosessiautomaatioon. Turussa tehtiin vuorokaudessa 100 000 maitolitrasta raejuustoa. Työssä oli koko ajan muutoksia ja kehitystyötä. Turun
meijeri oli hyvä työpaikka, Lundström kiittää.
Hän asui tuolloin Forssan seudulla, ja MTT:lle
Jokioisiin haettiin tutkimusmestaria ternimaitoprojektiin. Työ MTT:llä jatkui liki kymmenen vuotta ja
sisälsi paljon mielenkiintoisia tuotekehitystöitä.
Nykyisessä työssä Juha Lundströmiä rassaa
vain Ypäjän kodin ja Kiuruveden työpaikan etäisyys, sillä välimatkaa on yli 400 kilometriä. Hän
asuu viikot maanantaista torstaihin Kiuruvedellä,
ja perjantai on hallintopäivä Forssassa tilitoimistolla.
− Ajan sunnuntaisin Kiuruvedelle ja aloitan työt
maanantaiaamuna puoli kuuden aikaan. Yleensä
torstaina ajan takaisin Ypäjälle, jossa olen myös
kunnanhallituksen jäsen. Kunnallispolitiikka on niin
eri maailma, että se vie ajatukset väkisinkin töistä
pois. Toisekseen Ypäjä on kylä, jonka eteen kannattaa tehdä hieman politiikkaa. n
Atlas Copco
Typpi-, happi- ja alipaineratkaisut
Atlas Copco tarjoaa elintarviketeollisuuden käyttämän paineilman ja paineilmapalvelujen lisäksi myös typpi-, happi- ja alipaineratkaisuja. Kaikki typen,
hapen ja alipaineen tuottamiseen liittyvät laadukkaat ratkaisut saat samalta
toimittajalta, asiantuntemuksella.
Typen puhtausluokat 1,5 - 5,0.
Typen virtaus 1,8 m3/h - 5000 m3/h
Happipitoisuudet 90 % -95 %.
Hapen virtaus 2 m3/h - 200 m3/h
Imuteho 20 - 4800 me/h
Öljytiivistetyt lamelli- ja ruuvipumput.
Oy Atlas Copco Kompressorit Ab
Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa
puh. 020 718 9200
www.atlascopco.fi
27
Miltä elintarviketehdas
näyttää 20 vuoden päästä?
Suurin osa tulevaisuuden
elintarviketehtaista jatkaa tehokkaan
massatuotannon linjalla, mutta
markkinoille syntyy myös yhä
useampia personoituihin tuotteisiin
ja ruuan tuoreuteen panostavia
yksiköitä.
Raaka-aineiden hankinta tuskin mullistuu
kovin paljon vielä 20 vuoden sisällä, mutta
vaihtoehtojen määrä kasvaa. Koska eläinproteiinin tuotanto on kallista ja vaatii paljon viljelypinta-alaa, suositaan eläinproteii-
nien sijaan kasviperäisiä proteiinituotteita.
Ihmisten ruokavalion kannalta pelkkien kasviproteiinien käyttö ei välttämättä
johda hyvään lopputulokseen, joten yritykset tarjoavat yhä enemmän tuotteita, joissa
on yhdistetty kasvi- ja eläinproteiineja. Esimerkiksi jauhelihan tyyppisissä tuotteissa
eläinperäisen proteiinin osuus voi olla vain
50 prosenttia. Toisaalta jo nyt broilerfilettä
muistuttavia rakenteita pystytään valmistamaan soija-, lupiini- tai härkäpapuproteiineista teksturoimalla niitä kaksoisruuviekstruuderilla.
Kuva: juhani SiBaKov/vtt
Raaka-aineita läheltä ja kaukaa
Toinen iso muutos nykyiseen peltoviljelyyn
nähden tulee olemaan kaupunkiviljelyn
yleistyminen. Suurten massojen ruokkimiseen kaupunkiviljely ei vielä 20 vuoden
päästä kykene, mutta teknologiat kehittyvät mm. LED-valojen ja suuremman hyötysuhteen aurinkoenergiapaneelien myötä. Veden rooli korostuu, ja kaupunkiviljelmät käyttävät vettä todella tehokkaasti sisäisillä kiertojärjestelmillä.
Raaka-aineiden kasvatus voi alkaa myös
itse tehtaalla, ja tällainen ns. minitehdas
voi olla suoraan kaupan yhteydessä tai toimia itsenäisenä myyntiyksikkönä. Kasvatus tehtaan yhteydessä säästää kuljetuskustannuksia, ja kasvatusta/tuotantoa voidaan kontrolloida suoraan kysynnän mukaan. Esimerkiksi tiettyjen kasvihuoneviljeltyjen tuotteiden tuoreus on helppo taata,
kun ne poimitaan vasta, kun kuluttaja on
tehnyt tilauksen kaupassa tai netin välityksellä. Entistä nopeammat logistiikkajärjestelmät mahdollistavat reaaliaikaiset toimitukset suoraan kaupan kassalle, jolloin asiakkaat voivat noutaa tuoretuotteensa maksaessaan ostoksensa.
Jäljitettävyys tulee kattamaan koko tuotantoketjun. Jatkossa kaikki raaka-aineet,
mausteista lähtien, pystytään jäljittämään
alkutuottajalle asti. Tämä edellyttää raakaaineiden yhä tarkempaa rekisteröimistä
maailmanlaajuiseen standardoituun rekisteriin, josta kuka tahansa voi tarkistaa kunkin erän alkuperän. Pika-analytiikka esimerkiksi toksiinien ja vierasaineiden osalta yleistyy ”Lab-on-a-chip”-analytiikan sekä IR- ja Raman-spektroskopian ansiosta.
Konenäkö ja partikkelianalytiikka tarkentavat entisestään raaka-aineiden luokittelua.
Tehdas tulee lähemmäksi kuluttajaa
Vähittäiskauppasektori saattaa ainakin
osittain poistua kuluttajan ja elintarvike-
VTT:n pilothallissa kehitetään tulevaisuuden
elintarvikeratkaisuja. Kuvassa tutkija Timo
Moisio.
28
Kuva: timo KauPPila/inDav oy
Tulevaisuudessa kierrätettävät pakkaukset viestivät moneen suuntaan.
tehtaan välistä, mikäli minitehtaat nousevat suureen suosioon. Minitehtaat mahdollistavat suoran tilaus-toimitusketjun tehtaan ja asiakkaan välillä, ja tämä näkyy
myös tuotteiden alemmissa katehinnoissa.
Laadusta saatava lisähinta antaa tuotantolaitoksille hyvän kannustimen siirtyä ”lähempänä kuluttajaa” -toimintatapaan. Kuluttajalähtöinen tilaus mahdollistaa ainakin suurissa kaupungeissa ruuanjakelun
suoraan taloyhtiöihin, jolloin logistiikkajärjestelmä huolehtii tuotteen tehtaalta suoraan asiakkaan jääkaappiin. Tämä vaatii
kuitenkin myös jääkaappijärjestelmien kehittymisen samanaikaisesti.
Tuotteiden kausittainen saatavuus ja ruokasyklit kokevat renessanssin, ja tuoretuotteita arvostetaan entistä enemmän. Tämä
asettaa haasteita tuotteiden saatavuudelle,
mutta tehokkaammalla viestinnällä ja suoratoimituksilla hävikki pienenee ja myös
harvinaisemmat raaka-aineet löytävät yhä
useampaan kotiin.
Tuotteiden makua ja esimerkiksi vitamiinipitoisuutta tullaan säätämään entistä yksilöllisemmin. Tämä parantaa esimerkiksi
sairaalaruokien maistuvuutta ja mahdollistaa erikoisruokavalioiden kokonaisvaltaisemman huomioimisen. Puutostilojakaan ei tarvitse ravita monella pillerillä,
vaan kaikki tarvittavat ravinnekomponentit löytyvät elintarvikkeista.
Asiakkaat voivat räätälöidä tuotteitaan
jo kaupassa esimerkiksi 3D-tulostuksen ja
”kädestä pitäen” oppivien robottien avulla. Nämä ovat aluksi vain ammattikokkien
saatavilla, mahdollistaen entistä hienompien gastronomisten tuotteiden räätälöinnin. Räätälöinti kuitenkin yleistyy juhlatilaisuuksien ja yritysten virkistystoiminnan
merkeissä, jolloin siitä kasvaa vähitellen
koko kansan harrastus.
Uusia yksikköoperaatioita
Lämpöön perustumattomat teknologiat
(kuten korkeapaine, pulssielektronikenttä
ja kylmäplasma) tulevat yleistymään, kunhan niiden turvallisuusmääräykset ovat
saaneet kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten hyväksynnän. Näillä menetelmillä pyritään erityisesti mikrobikuorman vähentämiseen ja turvallisten tuotteiden valmistukseen ilman lämpötilan aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia.
Sähköimpulsseihin perustuva pulssielektronikäsittely mahdollistaa pastöroinnin tapaisen käsittelyn lisäksi myös pienenpienien reikien tekemisen soluseinämateriaaleihin. Täten maku- tai ravinneainekomponentteja voidaan integroida uudella tavalla elintarviketuotteisiin.
Robotiikka tuo uusia mahdollisuuksia
epäsäännöllisten kappaleiden, kuten kalan
ja kanan, käsittelyyn. Uusien robottien vahvuutena on ns. voimaohjaus, jolloin robotilla on ihmistä vastaavat tunto- ja näköominaisuudet. Tämä vähentää ihmistyön
tarvetta tuotannossa.
Uudet entistä turvallisemmat robotit sallivat myös ihmisen ja robotin yhteistyöskentelyn. Tuotanto voi olla tällöin täysin
automatisoitua, mutta sallii joustavamman
tuotannon, kun tehdään pienempiä eriä samoilla laitteilla suurtuotannon ohessa.
Tuotteiden brändi-arvoa voidaan nostaa
laser-merkkauksella. Tämä sopii myös tuotteen aitouden todistamiseen sekä parasta
ennen -päiväyksen merkkaamiseen. Samaan käyttötarkoitukseen voidaan hyödyntää myös 3D-tulostusta. Sitä tullaan
aluksi hyödyntämään hankalasti kopioitavien tuotetunnisteiden (esimerkiksi yrityksen logon) painatukseen. Laitteiden tehokkuuden lisääntyessä 3D-tulostus mahdollistaa myös kokonaisten elintarvikkeiden
valmistamisen.
Kokonaisvaltaisempaa
tuotannonohjausta
Tuotannonohjaus personoiduille tuotteille
vaatii uusia järjestelmiä. Koko tuotantoa on
pystyttävä ohjaamaan dynaamisesti ottaen
huomioon kuluttajilta tulevat tilaukset.
Vaihdot eri tuotteiden valmistuksen välillä tulee optimoida koko tehtaan mittakaavassa, jolloin LEAN- ja 5S-menettelytavat
(just-in-time manufacturing & preserving value with less work) korostuvat entisestään.
Elektroniikkateollisuudesta tuttu mahdollisuus monien eri laitevariaatioiden val
29
Prosessit muuttuvat entistä helpommin puhdistettaviksi.
 mistamiseen samalla tuotantolinjalla (esimerkiksi joka toinen tuote voi olla erilainen) yleistyy myös elintarviketeollisuudessa, kuitenkin huomioiden elintarviketeollisuuden rajoitukset mm. laitteistojen pesujen suhteen.
Puhtaasta juomavedestä on jatkossa yhä
enemmän pulaa, joten tehtaat alkavat suosia kuivia ja keskikosteita yksikköoperaatioita. Tällaisia ovat esimerkiksi raaka-ainekomponenttien kuivafraktiointi ja rikastus jauhatus- ja ilmaluokittelumenetelmillä sekä ekstruusioteknologia.
Kuivafraktioinnilla voidaan esimerkiksi
erottaa proteiini-, tärkkelys- ja kuitukomponentteja toisistaan. Ekstruusioteknologia puolestaan sallii uudentyyppisten lihantapaisten rakenteiden sekä rapeiden aamiais- ja välipalatuotteiden valmistuksen.
Lisäksi ekstruusiolla pystytään tekemään
monenlaisia raaka-aineiden muokkauksia,
esimerkiksi entsyymiavusteisia prosesseja
vähäisessä vesipitoisuudessa.
Pakkaukset ovat kierrätettäviä…
Tulevaisuudessa siirrytään entistä enemmän kerta-annoksia ja pienempiä eriä suosiviin pakkauksiin, ja yhdistelmäpakkaukset (esim. kana + salaatti + lisukkeet) yleistyvät. Pakkausmateriaalit tulevat olemaan
sataprosenttisesti biopohjaisia ja täysin
kierrätettäviä.
Biopohjaisten pakkausmateriaalien haaste ovat barrier-materiaalit, jotka estävät ruuan ilmakontaktia, veden haihtumista ja aromien laimenemista. Esimerkkinä uusista
biopohjaisista barriereista on PGA-muovi
(Polymerized Glycolic Acid), joka on biopohjainen, hajoava ja kilpailijoitaan teknisesti
30
suorituskykyisempi. Biohajoavuus ei kuitenkaan itsessään ole yhtä oleellinen ominaisuus kuin materiaalin kierrätyspotentiaali.
Materiaaliteknologiset läpimurrot, muun
muassa nanoselluloosa ja ALD-pinnoitus
(Atomic Layer Deposition) mahdollistavat entistä ohuempien pakkausmateriaalien käytön, jolloin huonosti kierrätettävien muovitai metallipohjaisten komponenttien osuus
vähenee. Pakkauksien uudet toiminnallisuudet sallivat biopohjaisten pakkausten
kuumentamisen sekä mikroaalto- että tavallisessa uunissa, toisin kuin tänä päivänä.
Pakkausten ensisijaiset tavoitteet, laadun
säilyttäminen, hävikin vähentäminen ja turvallisuus, pysyvät samoina myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden pakkauksista saadaan visuaalisesti paljon enemmän informaatiota erilaisten laatuindikaattorien, kuten aika-lämpötila- ja vuotoindikaattorien
sekä pilaantumista havainnoivien biosensorien avulla.
Pakkauksiin tarvitaan myös jatkuvasti lisää tietoa monilla eri kielillä. Näin jokaiselle kuluttajalle oleellisimman tiedon, kuten
”ei sisällä gluteenia, laktoosia tai pähkinää”
pitää olla helposti luettavissa.
… ja viestivät moneen suuntaan
Pakkauksen on tuettava tuotetta myös sen
käyttötilanteessa. Tulevaisuuden pakkaus
viestii tuotteeseen liittyviä reseptejä ja
käyttöohjeet joko pakkauksen pintaan integroidulta OLED-näytöltä (Organic LightEmitting Diode) tai älyjääkaapin näyttöpäätteeltä esimerkiksi RFID-teknologian (Radio-Frequency Identification) avulla.
Itse pakkauksiin integroidut näytöt ovat
tällä hetkellä liian kalliita massatuotan-
toon, mutta tulevaisuudessa näyttömateriaalit voidaan kierrättää pakkauksesta toiseen tehokkaampien kierrätysjärjestelmien
kautta. Yksi vaihtoehto on perustaa pullopantin tapainen kierrätysjärjestelmä kaikille pakkauksille tai pelkästään pakkausten OLED-näytöille.
Painatukset tehdään yhä useammin elintarviketehtaissa, jolloin esimerkiksi markkinointikampanjaa varten jokainen pakkaus voidaan tulostaa erinäköisenä. Tämä tuo
uusia mahdollisuuksia myös tuotteiden jakeluun, kun pakkaukseen voidaan tulostaa asiakkaan nimi.
Valmistajat saavat pakkausten kautta
myös uuden palautekanavan. Palaute voi
siirtyä valmistajalle suoraan tuotteeseen
integroidulta näytöltä. Näin yritykset voivat lanseerata useampia erilaisia tuoteuutuuksia, joilla optimoidaan makua, pakkauskokoa tai energiasisältöä.
Tuotteiden takaisinvedoista voidaan myös
tiedottaa pakkausten välityksellä. Tuotteet
pystytään jäljittämään kaupan tai minitehtaan tietojärjestelmästä kuluttajalle suojattua verkkoyhteyttä pitkin. Verkkoyhteyttä
on kuitenkin mahdollista käyttää vain viranomaisen kehotuksesta ja luvalla, ei markkinointitarkoituksiin, ellei kuluttaja ole erikseen antanut siihen suostumustaan.
Niukkavetistä puhtaanpitoa
Tuotantolinjojen pesuihin ja tehtaan puhtaanapitoon tarvittavan veden määrä tulee
pienenemään. Avaruuslennoille suunnitellut uudet pinnoitusmateriaalit ja yksinkertaistettu laitteistosuunnittelu tekevät koneista ja linjastoista entistä helpommin
puhdistettavia. Pesuvesien kierrätys ja suodatusjärjestelmät mahdollistavat ensiluok-
kaisen puhdistustuloksen, vaikka vettä tarvitaan vain alle puolet nykyisiin pesujärjestelmiin nähden.
Uudentyyppiset biohajoavat pesuaineet syrjäyttävät ainakin
osittain emäksiset ja klooripohjaiset puhdistus- ja desinfiointiaineet. Lisäksi UV-käsittelyillä tehostetaan pintojen puhtaanapitoa.
Tehtaiden sisäilman laatuun kiinnitetään erityistä huomiota, ja puhdastilatyöskentely yleistyy kaikkialla elintarviketeollisuudessa. Esimerkiksi leipomoissa jauhot annostellaan täysin
suljetussa kierrossa ja tehtaan yleiset tilat puhdistuvat automaattisesti robottisiivoajien avulla.
Jäte- ja sivuvirrat hyötykäyttöön
Jätevirtoja kierrätetään ja hyödynnetään lämmitykseen tai jäähdytykseen sekä mahdollisuuksien mukaan lopulta myös sähköntuotantoon. Sähkön ja lämmön tuotossa yleistyy paikallisesti tuotettu bioenergia.
Maailmanlaajuisesti aurinko- ja tuulisähkön osuudet tulevat myös kasvamaan merkittävästi. Suomen olosuhteissa erityisesti jäähdytyslaitteistoja kehitetään niin, että talvikauden
kylmä ulkoilma voidaan hyödyntää tehokkaasti prosesseissa.
Lisäksi maalämpöpumpuilla saadaan myös talviaikana katettua suuri osa tehtaan lämmitystarpeesta.
Tuotannon sivuvirtojen esikäsittelyyn keskitytään jatkossa
enemmän. Tällä hetkellä rehuksi päätyvistä sivuvirroista, kuten vehnäleseestä, rypsipuristeesta ja panimomäskistä, otetaan
talteen ravitsemuksellisesti arvokkaat komponentit, esimerkiksi proteiinit ja ravintokuitu. Jäljellejäävä osuus voidaan syöttää
eläimille tai jalostaa kemianteollisuuden raaka-aineiksi.
Yritysten väliset verkostot tulevat korostumaan, sillä sivuvirtojen jatkojalostus vaatii tehtaan läheisyyteen usein toisen
toimijan, joka on erikoistunut raaka-aineiden tuotantoon. Voidaan siis puhua eri yritysten lähiekosysteemistä, jossa jokainen yritys hyötyy toisistaan. n
Juhani Sibakov
tutkija
Ali Harlin
professori
Pasi Puukko
erikoistutkija, tiimipäällikkö
Paavo Voho
asiakaspäällikkö
Thea Sipiläinen-Malm
erikoistutkija
Ilari Marstio
erikoistutkija
Mirja Mokkila
asiakaspäällikkö
VTT
lisätietoja:
juhani.sibakov(at)vtt.fi
31
Suomessa on prosessi- ja
pakkausosaamista!
Kuva: atria
Suomalaiset yritykset ovat olleet
kiitettävän ennakkoluulottomia.
Onnistuminen edellytti myös kaupan
mukaan tuloa projektin kehittämiseen. Jauhelihaa voitiin toimittaa vain kauppoihin,
joiden tiskit olivat riittävän kylmät.
Olin itse tuohon aikaan erään kilpailevan yrityksen palveluksessa ja kauhumme
oli suuri, kun emme pystyneet vastaamaan
tähän innovaatioon nimenomaan sen vuoksi, että satsaus oli suuri ja se vaati koko prosessin kehittämistä alusta loppuun asti.
Vaikka monet uutuudet tuohon aikaan
tulivat USA:sta päin Suomeen, totesin
1990-luvun puolivälissä vierailullani rapakon takana, että kuluttajapakattu liha oli
hyvinkin lapsen kengissä siellä. Tässä asiassa Eurooppa oli edelläkävijä ja kuluttajapakatut sika-, nauta- ja siipikarjatuotteet
ovatkin kasvaneet merkittäväksi tuoteryhmäksi vähittäiskaupassa.
Yrityksen prosessien onnistuminen mitataan aina kuluttaja- ja asiakaspäässä. Ei ole
olemassa toimintoa tai prosessia, joka itsellään tuottaa arvoa, vaan se arvo on aina
kaupallisessa onnistumisessa. Vaikka
kauppa ja kuluttajat edelleenkin kytketään
pääasiassa tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä asiakkuuksien hallintaan, tosiasiassa kaikki toiminnot mukaan lukien
tuotanto, pakkaaminen ja logistiikka tähtäävät yrityksen kaupallisen menestyksen
takaamiseen.
Kehitys on onneksi kulkenut siihen
suuntaan, että asioita ei kehitetä pelkästään
palasina, vaan ymmärretään, että oikea onnistuminen vaatii koko putken hallintaa ja
samanaikaista kehittämistä.
Ketjun yhteistyö toimii hyvin
Hyvä esimerkki on
kuluttajapakattu liha
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
Yksi hieno esimerkki suomalaisesta ennakkoluulottomuudesta oli kuluttajapakatun
lihan lanseeraaminen vähittäiskauppamarkkinaan 1990-luvulla. Tämän lanseerauksen teki edustamani yritys, joka oli investoinut uusiin tiloihin, uuteen teknologiaan, tuotekehitykseen, uusiin pakkauksiin ja tuotelogistiikkaan. Kyse ei siis ollut
pelkästään uuden pakkauksen löytämisestä, vaan koko prosessin rakentamisesta turvalliseksi ja tuotteiden kehittämisestä kuluttajalle helppokäyttöiseksi.
Yksi esimerkki suomalaisesta
ennakkoluulottomuudesta oli
kuluttajapakatun lihan lanseeraaminen
vähittäiskauppamarkkinaan 1990-luvulla.
32
Myös lainsäädäntö omalta osaltaan vaatii
yrityksiä kehittämään prosessejaan. Yksi
merkittävimpiä viimeaikaisia lainsäädännön muutoksia liha-alalla on ollut siipikarjan tuoredirektiivi tai markkinastandardi,
niin kuin me sitä kutsumme. Se edellyttää,
että kaikki tuoreena myytävät siipikarjatuotteet on valmistettava tuoreesta lihasta.
Suurin haaste tästä tulee ohjaukselle ja
logistiikalle laajasti ajateltuna. Tuoreet siipikarjatuotteet ovat tilausohjautuvassa tuotannossa, mikä tarkoittaa sitä, että kaupan
tilaus tulee tänään sisään ja se myös valmistetaan tuotannossa tänään. Liha tulee
pakkaamoon leikkaamosta ja edelleen suoraan teurastamosta. Alkutuotannon ohjaus on suunnitellut, miltä tiloilta (kasvattamoilta) ja minkä ikäisinä linnut haetaan.
Kasvattamoihin untuvikot tulevat hautomolta, jonka haudonta perustuu teurasmääriin eli kasvatusmääriin.
Hautomolle munat tulevat munittamoista, jotka on rytmitetty tuottamaan oikea
määrä munia. Munia tuottavat emot kasvatetaan ensin nuorikkokasvattamoissa ennen siirtoa munittamoihin. Nuorikot saapuvat Suomen Broilerilta, joka tuottaa nuorikot ns. isovanhempaispolvista.
Ketju on erittäin pitkä ja haastava hallita. Siitä huolimatta Atrian toimitusvarmuus tilausohjautuvassa tuoretuotannos-
Teollisuuden ja tutkimuslaitosten välinen
yhteistyö toimii Suomessa erityisesti
soveltavan tutkimuksen osalta, johtaja Merja
Leino kiittää.
sa on lähellä sata prosenttia. Ainoastaan
huippusesonkeina (vappu, juhannus) emme pysty vastaamaan kuluttajakysyntään
aivan täysin. Koko prosessin onnistuminen perustuu ketjun yhteistyöhön ennustamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa.
Haastetta ei myöskään ole vähentänyt
se, että siipikarjan kulutus Suomessa on
kasvanut lujaa vauhtia. Uskallan sanoa, että meillä Suomessa on maailman huippuluokkaa olevat henkilöt toteuttamassa ja
kehittämässä koko ketjun ohjausta ja tuoretuotelogistiikkaa kaupasta aina alkutuotantoon asti.
Tuoretuotteiden
logistiikka hallinnassa
Suomen markkina on ollut poikkeuksellinen verrattuna pääosaan muuta Eurooppaa. Meillä valmisruualla on pitkät perinteet ja tuotanto on perustunut tuoretuotteiden hyvään logistiikan hallintaan. Tuotannolliset prosessit ja pakkausratkaisut
ovat rakennettu tuotteiden vaatimusten
mukaisesti.
Tämä vaatii sekä tuotantomenetelmien
osalta että tuoteturvallisuuden takaami-
seksi erittäin korkeaa osaamista koko henkilökunnalta. Pitää tuntea kuumennusmenetelmien vaikutus tuotteen ravitsemukselliseen arvoon, raaka-aineiden ja lisäaineiden merkitys tuotetta rakennettaessa,
pakkausmenetelmien (esim. suojakaasun
koostumuksen) vaikutus tuotteen säilyvyyteen sekä oikean prosessin valinta tuoteturvallisuusriskien hallintaan.
Teollisuus on myös panostanut voimakkaasti nopeaan ja luotettavaan logistiikkaketjuun. Logistiikkakeskukseen tuotteet
siirtyvät pakkauslinjoilta automaattisesti
kuljettimia pitkin. Korkeavarastosta tuotteet lähtevät asiakkaille lähes käsin koskematta. Logistiikkakeskus mahdollistaa
myös asiakaskohtaisen keräilyn. Logistiikan tehokkuus perustuu korkeaan automaatioon ja huipputeknologiaan.
Läpinäkyvyys arkipäivää
Viimeaikainen kuluttajatrendi on läpinäkyvyyden lisääminen koko tuotantoketjussa. Kuluttaja on kiinnostunut tietämään
enemmän tuotteen valmistukseen liittyvistä asioista. Olemme vastanneet tähän
kysyntään lanseeraamalla Perhetilan Broilerin. Ja jälleen kyse ei ole pelkästään tuoteominaisuudesta, vaan koko tuotantoketjun avaamisesta kuluttajalle. Tämä on vaatinut tuottajiltamme osallistumista prosessin kehittämiseen. Kuluttajille kerrotaan
tilatasolla, kuinka kasvatus tapahtuu.
Myös tuotantoprosessia on muutettu
niin, että saamme tilatiedon kulkemaan
tuotannon aikana ja pakkaamisessa mukana. Näin jokainen broilerin fileetuotteita
ostava näkee suoraan pakkauksesta, miltä
tilalta kyseisen pakkauksen sisältämä liha
on peräisin.
Tutkimusyhteistyötä yli rajojen
Parannettavaakin on
Samanlaisia esimerkkejä löytyy myös muilta elintarviketeollisuuden aloilta. Suomalainen osaaminen on korkeaa tasoa. Osa
innovaatiosta on haettu maailmalta ja osa
on ihan omaa suomalaista alkuperää.
Vähäinen merkitykseltään ei ole myöskään ollut teollisuuden ja yliopistojen sekä
tutkimuslaitosten välinen yhteistyö uusien
tuotteiden, teknologioiden ja prosessien kehittämisessä. Elintarvikesektorilla on vain
muutamia yrityksiä, joilla on vahva osaaminen ja resurssit omissa tutkimusyksiköissä. Tämä näkyy hyvin kuluttajalle asti
näiden yritysten tutkimuksellisten tuoteinnovaatioiden kehittämisessä ja tuotteiden
lanseerauksissa.
Valtaosa elintarviketeollisuudesta keskittyy itse tuotekehitykseen ja ostaa tutkimuspalvelut yrityksen ulkopuolelta. Suomessa on jo vuosia toiminut teollisuuden
ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö erityisesti soveltavan tutkimuksen osalta. Yritykselle voi olla perusteltua olla mukana
ns. yhteistutkimushankkeissa, joissa sen
rooli on seurata tutkimusaiheen tilannetta
ja saada tietoa asiasta.
Kuitenkin yhä useammin yritykset haluavat vastauksia omissa projekteissaan syntyneisiin kysymyksiin ja soveltaa hankkeen
tuloksia kaupallisiin tarkoituksiin. ”Nice to
know” -tieto ei enää riitä, vaan tutkimuksen hyötynäkökohdat painottuvat päätöksissä siitä, mihin hankkeisiin lähdetään mukaan. Onneksi keskusteluyhteys teollisuuden ja tutkimuslaitosten välillä on hyvä. Tätä yhteyttä kannattaa vaalia ja yhteistyötä
kehittää suomalaisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kilpailukyvyn takaamiseksi!
Kaikki ei aina ole tietenkään ollut ruusuilla tanssimista. Monet tutkimuslaitosten kehittämät teknologiat, kuten korkeapaineteknologia, IR-paisto tai älypakkaukset,
ovat osoittautuneet vaikeiksi käyttää teollisuudessa. Ongelmana on ollut usein menetelmän prosessia hidastava vaikutus, liian suuret laitteistot, käsityövaltaisuus tai
korkeat kustannukset. Monesti saatava hyöty ei ole ollut riittävän suuri verrattuna esimerkiksi kustannuksiin.
Myöskään terveysvaikutteiset elintarvikkeet eivät ole olleet myyntimenestyksiä
kaikilla elintarvikealan sektoreilla. Mielestäni pääsyy epäonnistumisiin on ollut se,
että innovaatiot toteutettiin teknologia
edellä ja kuluttajan ääni unohtui.
Onneksi olemme myöhemmin oppineet,
että kuluttaja vierastaa tuotteeseen lisättäviä ainesosia, jos ne eivät kuulu elintarvikkeeseen luonnostaan. Siitäkin huolimatta,
että lisäyksellä tavoitellaan terveysvaikutteisuutta eli kuluttajan kannalta positiivista asiaa. Tästä syystä esimerkiksi Benecolmakkarat eivät koskaan saavuttaneet kaupallista menestystä.
Vain tuotteiden kaupallisella menestyksellä on merkitystä. Tuotteiden tulee löytää
tiensä kaupan hyllyihin ja sieltä edelleen
kuluttajien koteihin. Kuluttajaa emme milloinkaan voi unohtaa. n
Merja Leino
johtaja
Atria Suomi Oy
Siipikarjaliiketoiminta
Laatu, tuoteturvallisuus ja vastuullisuus
merja.leino(at)atria.fi
-Laatu syntyy osaamisesta
Osasto, jolla osataan puhua muustakin kuin ruuasta.
Olemme mukana FoodTec -messuilla osastolla 6d101.
Tule katsomaan mitä olemme tällä kertaa tuoneet mukanamme.
SoloTop Oy, Juhanilantie 4 C, 01740 Vantaa. Puh 010 273 7000, www.solotop.fi, [email protected]
33
Moduulirakenteisia
elintarviketehtaita
Kauhajoelta maailmalle
Moduulirakenteisiin
elintarviketuotantolaitoksiin
erikoistunut Kometos Oy on
ylittänyt monenlaisia esteitä
ja tehnyt mahdottomasta
mahdollista valloittaessaan
markkinoita tiettömien taipaleiden
takaa.
Kometoksen teurastamoita, käsittely- ja jatkojalostuslaitoksia sekä erilaisia sulatusjärjestelmiä on käytössä jo yli 20 maassa.
− Liikevaihdostamme 80−90 prosenttia
tulee viennistä. Venäjä, muut IVY-maat sekä Saksa, Unkari, Romania ja Pohjoismaat
ovat päämarkkina-alueitamme. Juuri tälläkin hetkellä meillä on Venäjällä kaksi teu-
rastamoprojektia, kertoo myyntijohtaja
Pekka Paloniemi.
Novgorodiin äskettäin pystytettyyn jättimäiseen sikateurastamoon tarvittiin 22
Kauhajoella valmistettua moduulia. Toimitus kesti viisi kuukautta: asennukseen
kului kaksi kuukautta ja koulutukseen sekä käyttöönottoon kuukausi.
− Moduuleissa ovat sähkö- ja lvi-järjestelmät aina valmiina, samoin kylmä- ja
lämmityslaitteet, kuten myös tarvittavat
tuotanto- ja pakkauslaitteistot sekä automaatio- ja rekisteröintijärjestelmät. Kun
moduulit on asennettu paikoilleen ja teurastamo liitetty paikallisiin vesi- ja viemärijärjestelmiin, asentajat aloittavat koeteurastukset, Paloniemi tarkentaa.
Novgorodin sikateurastamossa käsitelKuva: Pirjo latva-mantila
Toimitusjohtaja Raimo Niemi perusti Kometoksen vuonna 1991.
34
lään vuosittain yli 11 miljoonaa kiloa lihaa.
Teurastuskapasiteetti on 35 sikaa tunnissa.
”Olemme seikkailijoita”
Toimitusjohtaja Raimo Niemen mukaan
kaikilta Kometoksen työntekijöiltä vaaditaan seikkailumieltä.
− Usein laitoksen rakentaminen ja asentaminen ovat pikkujuttuja verrattuna sen
kuljettamiseen. Yhtäkin laitosta ja siihen
liittyviä nostureita kuljetettiin viidensadan
kilometrin matka joella ponttonien päällä.
Saman kuljetuksen aikana saatetaan joutua käyttämään talvireittejä, rautateitä, kulkemaan vetten päällä, jättämään välivarastoon ja taas siirtämään. Logistiikka voi kestää jopa toista vuotta. Tämä tekee meistä
seikkailijoita, Niemi kuvailee.
Seikkailumieltä on tarvittu varsinkin Siperiassa, jossa asennusmiehet joutuivat kerran 3,5 viikoksi lumimottiin lentokentälle.
− Siperiassa ollaan täysin säiden armoilla. Kone lentää sinne vain kerran viikossa,
ja jos sää on huono, lento voi siirtyä seuraavalle tai sitä seuraavalle viikolle. Sillä kertaa jännitettiin, pääsevätkö miehet jouluksikaan kotiin, Pekka Paloniemi muistelee.
Tähän mennessä seikkailijat ovat pystyttäneet 350 laitosta eri puolille maailmaa.
Kolmannes niistä on teurastamoita. Kometoksen toimittamissa laitoksissa teurastetaan ja käsitellään poroja, sikoja, nautoja,
lampaita, kalaa, kuningasrapuja ja strutseja.
Yrityksellä on sertifikaatti, joka mahdollistaa rakentamisen -70 asteen pakkasessa.
Lukuisia laitoksia onkin noussut ääriolosuhteisiin arktisille alueille, kuten Itä-Siperian pohjoisosiin. Koska yritys toimii eri
pallonpuoliskoilla ja erilaisissa olosuhteissa, lämpötilavaihtelu kohteiden välillä voi
olla jopa sata astetta.
− Voi sanoa, että Siperia ei opeta meitä,
vaan me opetamme Siperiaa, toteaa Niemi.
Kuva: KometoS oy
Kuva: Pirjo latva-mantila
Kometos valmistaa myös pyörien päällä
kulkevia mobileteurastamoita.
Kuva: KometoS oy
Prosessiosaaminen on Pekka Paloniemen mukaan Kometoksen tärkein valtti.
Moduulilaitokset toimitetaan asiakkaalle
”avaimet käteen” -periaatteella.
Tarina alkoi sulatusinnovaatiosta
Raimo Niemi perusti Kometos Oy:n vuonna 1991. Jo seuraavana vuonna yritys avasi
toimiston Moskovassa. Niemi, leipuriperheen poika Kauhajoelta, kertoo kasvaneensa elintarvikealalle. Oma yritys sai alkunsa hänen kehittämästään sulatusinnovaatiosta. Sama järjestelmä on tuotannossa
edelleen.
Kometoksesta tuli alansa edelläkävijä,
jonka menestys on aina perustunut prosessiosaamiseen. Yritys satsaa voimakkaasti
tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Yhteistyötä tehdään tiiviisti mm. Tekesin kanssa.
Kun Niemi perusti Kometoksen, alalla ei
ollut yhtään kilpailijaa.
− Nyt kilpailijoita on tusinan verran. Patenteista olemme luopuneet, koska patentointi on nykyään nopein tapa välittää tieto kilpailijoille. Ainahan meitä kilpailijat
kopioivat, mutta siihen menee onneksi oma
aikansa.
Kometoksen liikevaihto ylsi 12 miljoonaan vuonna 2012. Paloniemen mukaan
vuosi oli yrityksen historian paras.
Tammikuussa 2013 tehdyllä liiketoimintakaupalla Kometos lisäsi tukijalkojensa
määrää ja laajensi tuotevalikoimaansa
hankkimalla omistukseensa Traypack Engineering Oy:n rasiapakkausliiketoiminnot. Kauhajoen tehtaalla alkaa näin olleen
myös annostelu- ja rasiapakkauslinjojen
valmistus.
− Tukijalkoja on nyt kolme. Kun eri puolilla maailmaa toimitaan, aina jossakin tuote
Moduulilaitosten perusrakenteena toimii kevyt, hygieeninen ja erittäin kestävä STsandwichelementti.
Kuva: KometoS oy
Kometoksen moduulirakenteiset
tuotantolaitokset soveltuvat useille
elintarvikesektoreille, joissa tarvitaan
hygieenisiä, tehokkaita sekä tarvittaessa
muunneltavissa ja laajennettavissa olevia
tuotantolinjoja.
Moduulit rakennetaan ja varustellaan
Kauhajoen tehtaalla.
35
 ryhmässä tapahtuu jotakin. Ihan positiiviselta näyttää tulevaisuus, kertoo Paloniemi.
Menestystä joustavalla yhteistyöllä
Niemi korostaa yhteistyökumppaneiden
tärkeyttä.
− Meillä on ympäri maailmaa 40 partneria, joiden koneita ja laitteita pystymme
hyödyntämään järjestelmätoimituksissa.
Nämä kumppanit ovat meille elintärkeitä.
Kun Kometoksen ydinarvoissa luki ennen,
että yritys kasvaa voittamalla, nykyään se
voittaa joustavalla yhteistyöllä.
Parhaillaan tehtaassa on työn alla mm.
Alaskaan lähtevä poroteurastamo. Sulatus-
huoneita on valmistumassa Suomeen, Thaimaaseen, Saksaan ja Viroon. Juuri nyt Kauhajoella kehitetään uutta, pH:n hallintaan
perustuvaa innovaatiota, jolla valmistetaan
jogurttia heraa sulattamalla.
− Meidän järjestelmillämme valmistetaan ns. pormestariluokan erikoistuotteita,
joiden hintataso on korkeampi kuin bulkkitavaran, kuvailee Niemi ja ihmettelee,
mikseivät vientimarkkinat kiinnosta suomalaisia elintarvikevalmistajia.
Menestys ei ole tullut helposti. Legenda
kertoo yrityksestä, joka suunnitteli täydellisen, pyörien päällä kulkevan poroteurastamon. Kun rahaa oli palanut valtava mää-
rä ja huippuunsa hiottu uusi innovaatio oli
valmis, yhtäkkiä Suomeen luotiin tukijärjestelmä, joka takasi poronlihantuottajille
90 prosentin avustuksen vain kiinteisiin
teurastuslaitoksiin.
− Olimme saman tien ulkona kuin lumiukot, mutta emme lannistuneet, vaan
jatkoimme tuotekehittelyä, otimme systeemistä pyörät pois ja lähdimme tekemään
elintarviketehtaita viipaletaloajattelulla.
Näin syntyi moduuliteurastamo, jossa voidaan teurastaa kaikkia muita eläimiä paitsi kirahveja ja elefantteja, kertoo Niemi. n
Pirjo Latva-Mantila
VTT:n uuden kuivajauhatuslaitteiston äärellä tutkija Juhani Sibakov (vas. takana) ja
tutkimusinsinööri Arvi Wilpola sekä Masuko Sangyon vientipäällikkö Hideki Soga ja
tuotantoinsinööri Tomotaka Sakurai.
VTT:n uudella kuivajauhatuslaitteistolla Ceren Miller DAU:lla päästään jopa kymmenen mikrometrin partikkelikokoon. Japanilainen valmistaja Masuko Sangyo Co. Ltd.
kertoo sen olevan ensimmäinen laatuaan
maailmassa.
36
Jauhatus perustuu viiteen eri periaatteeseen: suihkujauhatukseen, impact-jauhatukseen, kivimyllyyn, materiaalin kompressointiin ja korkeataajuusvärähtelyyn. Myllyä voidaan ajaa jatkuvatoimisesti, jolloin
päästään alimmillaan noin 30–50 µm:n par-
Kuva: Panu lahtinen/vtt
Uudet myllyteknologiat mahdollistavat
ultrahienon jauhatuksen
Erikoistutkija Panu Lahtinen (oik.) ja
vastaava tutkimusavustaja Seppo Kuosmanen
esittelevät märkäjauhatuslaitteistoa.
tikkelikokoon, mutta niin sanotulla jatkuvatoimisella panosjauhatuksella päästään
vieläkin pienempään partikkelikokoon (10–
30 µm).
Jatkuvatoiminen panosjauhatus tarkoittaa sitä, että materiaali syötetään jauhatus-
Kometos Oy
WebAx sähköinen
omavalvontajärjestelmä
• Kauhajoella Etelä-Pohjanmaalla toimiva Kometos Oy työllistää
30 henkilöä.
• Yrityksellä on toimistot myös Helsingissä ja Moskovassa.
• Yrityksellä on laaja myyntiagenttiverkosto sekä myyntimiehet
Ukrainassa, Unkarissa ja Belgiassa.
• Elintarviketuotantolaitosten lisäksi Kometos valmistaa moduulirakenteisia autonpesuhalleja.
Meillä hymy näkyy
ovelle asti, sillä
omavalvontamme
on kunnossa
Onko yrityksesi omavalvontasuunnitelma päivitetty yrityksesi toiminnan mukaiseksi? Saatko tarvitsemasi tiedot, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua
ajoissa? Sähköisen omavalvontaohjelmamme
WebAxin avulla teet yrityksesi arjesta helpompaa
ja turvallisempaa.
kammioon lyhyessä ajassa, esimerkiksi kahdeksassa sekunnissa. Sitten syöttöventtiili suljetaan ja materiaalia jauhetaan
1–3 minuutin ajan ilman, että materiaali pääsee ulos jauhatuskammiosta. Mitä pidempi jauhatusaika valitaan, sitä hienommaksi materiaali muuttuu.
Panosjauhatuksen jälkeen ultrahieno materiaali puhalletaan
suuren ilmavirran avulla keräyssykloniin. Puhallusta jatketaan 30 sekunnin ajan, jotta varmistetaan jauhatuskammion
tyhjeneminen kunnolla. Tämän jälkeen uusi erä raaka-ainetta
syötetään kammioon ja uusia jauhatuskierros käynnistyy. Tietokoneohjattu automatiikka pitää huolen siitä, että peräkkäiset panosjauhatukset tehdään tarkasti samalla tavoin. Jatkuvatoimisen panosjauhatuksen kapasiteetti on noin 5–10 kg/h.
Kammion sisällä oleva jauhatusyksikkö koostuu kolmesta
roottorista, kolmesta välilevystä, ahdinpyörästä ja kahdesta
toisiaan vastakkain olevasta timanttikivestä. Kaikki osat on
valmistettu korkealuokkaisesta ruostumattomasta teräksestä,
jolla taataan helppo puhdistettavuus ja hygieenisyys elintarvikesovellutuksissa.
Kuivajauhatuksen lisäksi VTT:llä on Masukon kivimylly, joka soveltuu erityisesti märkien materiaalien jauhatukseen. Se
on alun perin hankittu nanoselluloosatutkimusta varten, mutta sen käyttöalueet ovat hyvin laajoja myös elintarvikepuolella. Viimeaikoina myllyllä on jauhettu mm. vehnälesettä, panimomäskiä ja sokerijuurikasta. n
lisätietoja:
juhani.sibakov(at)vtt.fi
Pyydä
esittely!
WEBAX SÄHKÖISEN OMAVALVONTA
JÄRJESTELMÄN EDUT OVAT MONIPUOLISET:
SAAT NOPEASTI
YLEISKUVAN PÄIVÄN
AIKANA SUORITETTAVISTA OMAVALVONNAN
TEHTÄVISTÄ WEBAXIN
TYÖLISTALTA.
SAAT MUISTUTUKSEN
TEKEMÄTTÖMISTÄ
TÖISTÄ SÄHKÖPOSTILLA.
ARKISTO, JONNE
TALLENTUVAT TEHDYT
TARKASTUKSET JA POIKKEAMIEN KORJAAVAT
TOIMENPITEET.
SÄHKÖINEN JÄRJESTELMÄ VÄHENTÄÄ
ARKISTOITAVAN PAPERIN
MÄÄRÄÄ.
JÄRJESTELMÄ TOIMII
MYÖS HYVÄNÄ TYÖKALUNA KETJUJOHDOLLE.
VALMIIT OMAVALVONTASUUNNITELMAT OVAT
HELPOSTI SIIRRETTÄVISSÄ SÄHKÖISEEN
MUOTOON.
Tilaa jo tänään!
Lisätietoja:
Asiakaspalvelu
p. 0207 495 706
[email protected]
www.racx.fi
37
Kuva: anSSi orrenmaa
Tuoretta leipää lähialueen
raaka-aineista, tiivistävät
toimitusjohtaja Hannu
Malmivaara ja Seinäjoen
leipomon päällikkö Nina
Uitto Pirjon Pakarin
filosofian.
Tuoreen leivän salaisuus
on leipuri-leipäkuski
Yövuoron jälkeen pakettiauton
rattiin hyppäävä leipuri on
salaisuus Pirjon Pakarin
tuoreen leivän takana. Kaikki
hyötyvät, kun edellisen päivän
myymättömät leivät vaihdetaan
uunituoreisiin.
Leipuri Veli Hakala on iskenyt kätensä taikinaan yökolmelta, mutta aamuseitsemältä hän pistää uuden vaihteen silmään, kun
toimenkuva muuttuu leipäkuskiksi.
Hakala pinoaa leipäkorit pakettiautoon
ja painaa kaasua kohti Seinäjoen keskustaa. Viisitoista kauppaa ja kahvilaa odottaa
Pirjon Pakarin täydennyksiä ja myös saa
Kuva: anSSi orrenmaa
ne pikavauhtia. Vähän enemmän aikaa vie
operaation toinen puoli, kun leipuri astelee kaupan leipähyllylle, poimii myymättömät leivät talteen ja kirjaa määrät ylös.
− Tämä on hyvä systeemi. Leipä on asiakkaalle aina tuoretta ja me saamme samalla suoraa palautetta. Tämänkokoisessa
firmassa muutoksia voidaan tehdä nopeastikin, kiittelee Hakala.
Hän ei tiennyt Pirjon Pakarin omintakeisesta jakelujärjestelmästä mitään, kun aloitti työt puolitoista vuotta sitten. Mutta kuskausvuoro käy hänelle hyvin, kun osuu
kohdalle. Se tuo vaihtelua työhön ja kontaktia asiakkaaseen. Tiivis työ tosin vaatii
veronsa.
− Ennen ja jälkeen töiden täytyy nukkua.
Muuten ei pärjää, hymyilee Hakala ja näyttää hyvin hereillä olevalta.
Pirjon Pakarin leivät on leivottu yöllä,
ja samat tekijät hoitavat ne aamuksi
kauppoihin. Veli Hakala muuntuu mielellään
leipurista leipäkuskiksi.
38
Pirjon Pakari
• Leipomot Seinäjoelle vuonna 2004, Ylöjärvelle 2009 ja Nurmijärvelle 2012
• Työntekijöitä 60 eli noin 20 henkeä leipomoa kohden
• Omistaja-toimitusjohtaja Hannu Malmivaara
• Vuoden 2013 budjetti 9 miljoonaa euroa
• Päätuote tuore ruokaleipä
• Innosuomi-palkinto 2006
• Vuoden gluteeniton yritys 2007
Häjyistä veljeksiin
Pirjon Pakarin liikeidea on leipoa käsityönä tuoreita leipiä ja
viedä ne saman tien lähialueille.
− Nämä lähialueemme ovat Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja
Uusimaa, koska leipomot ovat Seinäjoella, Ylöjärvellä ja Nurmijärvellä. Jakelu toimii maakunnan tasolla eli noin 80 kilometrin päähän, kertoo toimitusjohtaja Hannu Malmivaara.
Myös raaka-aineet hankitaan mahdollisimman pitkälti lähialueilta.
− Seinäjoella ostetaan esimerkiksi paikallista puolukkaa, lapualaista lanttua, kauhajokelaista pellavansiementä, honkajokelaista porkkanaa ja jalasjärveläistä täysjyvävehnää, luettelee
Seinäjoen leipomon päällikkö Nina Uitto.
Ja tuloksena on tietysti paikallista leipää, nimiä myöten. Häjy- ja Pöyröö-leipiä syntyy Etelä-Pohjanmaalla, jossa maistuu
lähinnä sekaleipä. Pirkanmaalla kysytään tummaa ja vaaleaa
leipää. Näitä kaikkia syödään Uudellamaalla, jossa Nurmijärvi antaa aiheen Seitsemän veljeksen leivälle.
Leipomot ovat itsenäisiä, myös tuotekehittelyssä, mikä tietää kolmea uutta tuotetta joka vuosi. Mutta veljeksillä riittää
nimiä Eerosta alkaen.
pitää
El:ssä sAll A!
A
s
u
t
Koulu isEsi AjAn tA
osAAm
Hevonen syö loput
Jakelun tuoreustakuu on Pirjon Pakarin omaperäisin erikoisuus, josta on kertynyt jo pitkä kokemus. Kun leivät ovat jäähtyneet ja pakattu, hajaantuvat leipurit maakuntaan tekemiensä leipien kanssa.
− Asiakas saa leivän muutaman tunnin sisällä valmistumisesta, ja samalla myymättömät vanhat leivät kerätään pois, kertaa Uitto.
Palaute on mahdollisimman suora, kun leivän tekijä kuulee
leipähoitajalta tai aamun asiakkaalta, pitääkö ensi yönä paistaa enemmän vai vähemmän.
Samoin uutuustuotteista tulee tieto välittömästi, eikä markkinatutkijaa tarvita välissä. Herää kysymys, miksi muut leipomot eivät toimi näin mainiolla tavalla?
− Pitäisi muuttua tuotantokeskeisestä asiakaskeskeiseksi,
mikä on suurelle leipomolle liian iso askel. Joku pienempi voisi yrittääkin kopioida systeemin, mutta ongelmaksi tulee jälkimarkkinointi, sanoo Malmivaara.
Pirjon Pakarin palautuneet leivät päätyvät pääosin hevosten
ja lampaiden suihin. Näin kaikki leivät tulevat syödyksi ja hyödyksi. n
tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto
elintarvikealalle – ideasta maistuvaksi tuotteeksi
aloitus 3.9.2013, ael helsinki
lisätietoja leena rihtniemi, [email protected]
www.ael.fi/elintarvike
itiölliset bakteerit elintarviketeollisuudessa
– tutkimustietoa, hallintakeinoja ja analytiikkaa
3.–4.10.2013, ael helsinki
lisätietoja anneli Mörsky, [email protected]
www.ael.fi/elintarvike
kaarnatie 4, 00410 helsinki,
puhelin 09 53071
Anssi Orrenmaa
39
Robotit tekevät kolmioleipiä
Elintarvikeyritys Oy Lunden Ab Jalostajan
tehtaalla Turun Pansiossa on tehokkaan
viileää. Tuotantohallissa kolme työtekijää
työskentelee uutuudenkarhean linjaston
ääressä.
Linjaston alkupäässä manipulaattori
syöttää linjastolle neliönmallisia leipiä tasaiseen tahtiin, työntekijät täyttävät ne käsin ja robotti asettaa toisen leivän kanneksi. Linjaston loppuosassa leivät halkaistaan
ultraäänileikkurilla kolmioiksi.
Valmiit kolmioleivät pakataan käsin
muovirasioihin, jotka suljetaan vielä koneellisesti. Kioskeihin, marketteihin ja
kauppoihin lähtee Jalostajalta vuosittain
miljoonia kolmioleipäpakkauksia.
Robotit ovat tehneet työtä yrityksen kolmioleipien pakkauslinjastolla kesästä 2011
lähtien.
− Elintarvikealalla meillä on paljon kasvun näkymiä. Elintarvikkeiden tuotannossa ja pakkauksessa suuntaus on yhä automaattisempiin tuotantolinjoihin, sanoo
Yaskawan operatiivinen johtaja Nina Lehtinen.
Yrityksen Suomen toimipiste on Turussa. Myynti-insinööri Heikki Pajula kertoo,
että elintarviketeollisuuden laitteet vaati-
vat suunnittelussa ja toteutuksessa alan
normien ja käytäntöjen tuntemista.
− Materiaalivalintojen lisäksi on kiinnitettävä huomiota komponenttien rakenteeseen, muotoiluun ja kotelointiluokkiin. Lisäksi ympäristön kosteus ja alhaiset lämpötilat asettavat lisävaatimuksia toimitettaville järjestelmille ja komponenteille, Pajula tarkentaa.
Elintarviketeollisuudessa hygieniavaatimukset ovat erittäin tarkat: koneet ja lattiat pestään päivittäin, materiaalien on oltava ruostumattomia tai haponkestäviä,
pintojen kaltevia eikä linjastolla saa olla
kuppimaisia syvennyksiä, joihin jäisi epäpuhtauksia.
Kuva: miKa oKKo
Asiakaslähtöisiä ratkaisuja
Jalostajalle toimitettu järjestelmä koostuu
leipäpinon purkumanipulaattorista, pinokuljettimesta, pinon keskityslaitteesta, poimintarobotista työkaluineen sekä ohjausja turvajärjestelmistä.
Jalostajalla oli tarve automatisoida ainakin osa toistuvista työvaiheista robotiikan
avulla. Laitteistolla ajetaan kymmeniä tuhansia leipiä päivässä, viitenä päivänä viikossa. Ennen automatiikkaa määrä oli merkittävästi pienempi.
− Leipälinjaston automatisoiminen on
ollut haastavaa, mutta ilman robotteja ei
täällä enää osattaisi olla, Supply Chain Manager Pekka Vanhakylä sanoo.
Yritys kartoitti Yaskawan kanssa mahdollisuudet modernisoida jo olemassa olevaa laitteistoa ja lisäsi sinne robotiikkaa sopiviin kohtiin.
− Viime aikoina olemme panostaneet erityisesti linjojen helppokäyttöisyyteen. Esimerkiksi lavauskuvioiden luontiin kehitettiin käyttöliittymä, jossa operaattorin ei tarvitse tehdä ohjelmointia perinteisessä mielessä. Operaattori syöttää tuotteiden mitat
ja ohjelma tekee ehdotuksen, jonka hän hyväksyy sellaisenaan tai muuttaa mieleisekseen ennen hyväksymistä. Tämänkaltaisella ratkaisulla suuri pakkausvariaatioiden määrä ja usein tapahtuvat tuotemuutokset eivät vaadi robottien ohjelmointia,
Heikki Pajula sanoo. n
Kolmioleipälinjastolla työskentelee vuodenajasta riippuen kymmenkunta työntekijää
vuorossa. Leipien täytteet eli massat tehdään majoneesista lähtien Turussa, leivät tulevat
pääasiassa Suomesta.
40
Saara Malila
Aikaisempaa edistyneempien älypakkausten kehitys jatkuu
kolmivuotisessa EU-projektissa SusFoFlex Smart and sustainable food packaging utilizing flexible printed intelligence and materials technologies. Projektin keskeiset tutkimuskohteet ovat
elintarvikkeiden hyllyikää lisäävien barrier-materiaalien kehittäminen ja elintarvikkeiden tuoreutta osoittavat sensorit.
Keskeinen kohde on polymaitohapon eli PLA-muovin ominaisuuksien parantaminen esimerkiksi luonnon antioksidanttien ja nanomateriaalien avulla. Erityisesti tähdätään pilkottujen tuoreiden hedelmien pakkausmateriaalin kehittämiseen. Lisäksi tähtäimessä on painettava sensori. Sensorin
avulla kuluttaja voi kätevästi varmistua tuotteen laadusta.
Projektissa kehitettävä sensori soveltuu käytettäväksi pilkottujen hedelmien lisäksi kalan tuoreuden havainnointiin.
Tavallisimmat ominaisuudet, joita teolliset toimijat haluavat seurata pakkauksesta, ovat tuotteen säilytysolosuhteet,
pakkauksen eheys ja tuotteen mikrobiologinen laatu. Elintarvike erittää pilaantuessaan ilmatilaan haihtuvia yhdisteitä.
Projektissa on identifioitu kohde-elintarvikkeiden aistinvaraista, kemiallista ja mikrobiologista pilaantumista indikoivat yhdisteet. Sensori reagoi ko. analyytin kanssa ja muuntaa sen sähköiseksi signaaliksi ja lähettää sen eteenpäin. Sensori tunnistaa pilaantumista osoittavia yhdisteitä pakkauksen sisäpuolella, ja sen avulla tieto tuotteen tilasta välittyy
käyttäjälle radiotaajuisen etätunnistuksen keinoin. Valmistustekniikkana käytetään painotekniikkaa, mikä mahdollistaa hinnaltaan edullisen sensorin valmistuksen suuressa mittakaavassa.
SusFoFlex-projektia rahoittaa EU:n komissio 7. puiteohjelmassa. Se käynnistyi tammikuussa 2012 ja päättyy joulukuussa 2014. Projektia koordinoi Oulun yliopisto. Vastuuhenkilö yliopistossa on tutkijatohtori Geza Toth.
Kaiken kaikkiaan projektiin osallistuu yhteensä viisitoista organisaatiota kahdeksasta maasta. Suomesta on mukana
kaksi muuta partneria: sensorikehitystä johtava Teknologian
tutkimuskeskus VTT ja Confidex Oy. Confidexin pääosaamista ovat HF- ja UHF-taajuusalueiden antennien suunnittelu ja tunnisteiden valmistus, muotoilu sekä pakkaus. n
lisätietoja:
thea.sipilainen-malm(at)vtt.fi
http://www.susfoflex.com
patogeenit
ravintosisältö
hygieniaindikaattorit
lisäaineet
haitta-aineet
Tietoa taidolla pintaa syvemmältä
Monipuolista elintarvikkeiden kemiallista ja
mikrobiologista analytiikkaa tutkimuksen,
tuotekehityksen ja laadunvalvonnan tueksi.
MetropoliLab Oy, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki
puh. +358 10 391 3410, www.metropolilab.fi
Osaavaa suunnittelua
elintarviketeollisuudelle
■ Tuotantohygienia
■ Energiakatselmukset
■ Energian talteenotto
■ Turvallisuus (Atex, CE)
■ LVIAS-suunnittelu
■ Prosessi- ja lay-out suunnittelu
■ Sähkö- ja automaatiosuunnittelu
■ Automaatioratkaisut
■ MES-järjestelmät
■ EPCM-kokonaispalvelu
www.elomatic.com
Älypakkauskehitys jatkuu
EU-projektissa
41
Kuvat: heiDi eriKSSon ja liiSa haKola
Suoramerkintämenetelmien
avulla saadaan aikaan näyttäviä
merkintöjä syötävien tuotteiden
pintaan. Vasemmalla lasertekniikan
avulla kuvioitu keksi ja oikealla
mustesuihkutulostuksen avulla
kuvioituja lääkekapseleita.
Syötävillä merkinnöillä
erottuvuutta ja turvallisuutta
Merkintä syötävän tuotteen
pinnalla lisää tuotemerkin
näkyvyyttä ja parantaa myös
tuoteturvallisuutta ja jäljitettävyyttä
sekä aitouden varmistamista.
Pakkausmerkinnät eivät aina ole riittävä
keino elintarvikkeiden ja lääkkeiden tuoteturvallisuuden, aitouden ja jäljitettävyyden varmistuksessa. Yksi tuoteväärennösten muoto on, että väärentäjät korvaavat
aidot tuotteet jäljitelmillä, mutta säilyttävät
aidon pakkauksen. Täten on tärkeää taata
itse tuotteen aitous – ei ainoastaan pakkauksen.
World Customs Instituten mukaan väärennettyjen elintarvikkeiden vuosittainen
markkina-arvo yksistään Yhdysvalloissa
on 49 miljardia dollaria [1]. Väärennetyt
elintarvikkeet ovat terveysriski muun muassa allergeenien vuoksi, jos tuote sisältää
ainesosia, joita ei ole mainittu pakkausmerkinnöissä.
Aitouden lisäksi tuotteiden alkuperän
jäljitettävyys on toimitusketjussa tärkeää.
Tutkimusten mukaan tietohäviö ketjussa
voi olla jopa 80−95 % jo pelkästään kahden
osapuolen välillä [2]. Erityisesti irtotuotteina myytävien elintarvikkeiden, kuten tuoreleipien tai hedelmien, jäljitettävyyttä voidaan parantaa tekemällä merkintöjä suo-
42
raan tuotteen pintaan. Irtomyynnissä tuotteet voivat helposti joutua vääriin astioihin
ja esimerkiksi leipomotuotteissa gluteenittomat ja tavalliset tuotteet sekoittua vaarantaen käyttöturvallisuuden.
Turvallisia suoramerkintämenetelmiä
Suoramerkinnällä tarkoitetaan suoraan
syötävän tuotteen, kuten elintarvikkeen tai
lääkkeen, pintaan tehtäviä merkintöjä ilman erillistä etikettiä. Mustesuihkutulostus ja lasertekniikka sopivat suoramerkintämenetelmiksi.
Mustesuihkutulostuksessa kuva muodostetaan tuotteen pintaan tulostamalla
elintarvikeväriä sisältävää syötävää mustetta. Lasertekniikassa tuotteen pintaa käsitellään lasersäteen avulla, jolloin värinmuutoksen ja/tai kaiverruksen avulla saadaan kuva aikaan. Lasertekniikassa tuotteeseen ei siirry lisäaineita, mutta mahdolliset palamistuotteet on varmistettava.
Molemmat menetelmät, mustesuihkutulostus ja lasertekniikka, mahdollistavat
pienten yksityiskohtien ja laadukkaiden
kuvien tekemisen, kuten tekstit, logot ja
koodit. Mustesuihkutulostuksen avulla on
mahdollista tehdä myös monivärikuvia.
Menetelmät ovat automatisoitavissa ja
liitettävissä jo olemassa oleviin tuotantoympäristöihin, jolloin merkintä voidaan lisätä joustavasti halutussa kohdassa tuotantoketjua. Koska merkinnän sisältö tuote-
taan digitaalisesta tiedostosta, merkinnän
räätälöinti jopa jokaiseen peräkkäiseen
merkittävään tuotteeseen on mahdollista.
Molempia menetelmiä käytetään jo elintarvike- ja lääketeollisuudessa pakkausmerkintöjen tekemiseen, mikä helpottaa
käyttöönottoa myös suoramerkintäsovelluksissa.
Mustesuihkutulostusta käytetään tällä
hetkellä elintarviketeollisuudessa muun
muassa syötävien täytekakkupäällysteiden
sekä käsintehtyjen suklaakonvehtien kuvioimiseen. Myös joidenkin lääkevalmistajien lääkekapseleissa on mustesuihkutulostettuja merkintöjä. Täten mustesuihkutekniikan laajempi hyödyntäminen suoramerkintäsovelluksissa on mahdollista, sillä lainsäädäntö on jo hyväksynyt sen käytön syötäviin tuotteisiin. Elintarvikkeiden
lasermerkintää on testattu muun muassa
hedelmille, lihatuotteille ja juustolle, mutta menetelmä vaatii vielä lainsäädännön
hyväksynnän.
Suoramerkinnän
potentiaali ja hyödyt
Elintarvikkeiden koristelun lisäksi suoramerkintä tarjoaa myös mahdollisuudet erilaisiin turvallisuutta lisääviin ratkaisuihin.
VTT:llä vuonna 2012 toteutetussa, Tekesin
Turvallisuus-ohjelman rahoittamassa
hankkeessa selvitettiin suoramerkinnän
teknisiä ja liiketoiminnallisia mahdolli-
suuksia erityisesti syötävien tuotteiden tuoteturvallisuuden lisäämiseksi.
Sopivimmiksi tuoteryhmiksi suoramerkinnälle tunnistettiin lääketeollisuuden
tuotteet, lihatuotteet, leipomotuotteet kuten leivät ja keksit, juusto, perunalastut sekä karamellit ja suklaa. Monet mustesuihkutulostuksen musteet ovat herkkiä kosteudelle ja kondensoidulle vedelle, joten jääkaapissa säilytettävät tuotteet altistuvat
helposti värin leviämiselle säilytyksen aikana. Myös hedelmät ja vihannekset osoittautuivat haasteellisiksi, sillä mustesuihkutulostuksen muste ei kiinnity niiden pintaan helposti. Tällöin pitkänkin ajan kuluttua voi ilmetä tahrimista.
Lasertekniikka puolestaan vaatii optimointia, jotta merkinnästä ei esimerkiksi
tule liian syvä, mikä saattaisi kiihdyttää
merkityn hedelmän tai vihanneksen pilaantumista.
Hankkeessa tehtiin liiketoimintaselvitys, johon sisältyi myös yrityshaastatteluita. Selvityksen mukaan suoramerkinnän suurimmaksi hyödyksi elintarviketeollisuudessa nähtiin tuotemerkin korostaminen.
Suoramerkinnän avulla on mahdollista saada aikaan näyttäviä ja epätavallisia
ratkaisuja, joiden avulla tuote voi erottua
kilpailijoistaan. Myös tuoteturvallisuus,
kuten irtomyyntituotteiden sekoittumisen estäminen, ja tuotteen alkuperän nykyistä tarkempi jäljitettävyys esimerkiksi
takaisinvetotilanteissa koettiin tärkeiksi
hyödyiksi. Lääketeollisuudessa suoramerkinnän tärkeimmiksi hyödyiksi nousivat
aitouden varmistus ja jäljitettävyys.
Suoramerkinnän tekniset valmiudet ovat
olemassa, joten elintarvike- ja lääketeollisuusyrityksillä on nyt mahdollisuus aloittaa omaa tuotettansa hyödyttävien suoramerkintäratkaisujen kehittäminen. n
Liisa Hakola
erikoistutkija
VTT
liisa.hakola(at)vtt.fi
viitteet:
[1] interlandi, jeneen. the Fake-Food Detectives.
the Daily Beast from newsweek 7.2.2010.
(http://www.thedailybeast.com/
newsweek/2010/02/07/the-fake-fooddetectives.html)
[2] www.trace.eu.org
TUOTANNON
JA LAADUN
TARKKAILUUN
Varmista pakkaukseen oikean painoiset ja tarkistetut tuotteet PRISMA® tarkistusvaa’alla ja metallinilmaisimella
 Digitaalisella näytöllä
 Elektronisella kalibroinnilla
 Tallennusmahdollisuus 100 ohjelmalle
 Kuljettimet helposti puhdistettavissa
 Tuotantodatan keräys ja siirto
Lisätietoja: Tuomas Nevalainen, puh. 040 351 1907 tai [email protected]
Leipurin Oy
Tahkotie 1 E 2, 01530 Vantaa
Puh. (09) 521 70 • Fax. (09) 521 2121
www.leipurin.com
KehittyväElintarvike_1305_175x128mm_Prisma.indd 1
ISO 9001
BUREAU VERITAS
Certification
20.5.2013 14:38:38
43
Kuvat Pirjo huhtaKangaS
Pakkausdesign kohdalleen
Kuluttaja oppii uusia merkityksiä väreille, kunhan yritys
tekee muutokset ajatuksella.
Värit saattavat kertoa brändistä, kuten vaaleanpunainen Geisha.
Ennen kuin brändituote
päätyy kuluttajan ostoskoriin,
pakkauksen tulee kestää
käsittelyä, kuljetusta ja
varastointia. Tähän tarvitaan
pakkaus, joka kantaa, suojaa ja
sisältää, mutta myös herättää,
miellyttää ja viestii.
Pakkauksen rooli niin sanottuna hiljaisena myyntimiehenä sai tuulta alleen, kun
itsepalvelu ja tuotemäärät lisääntyivät
1950-luvulla. Pakkaus ei vain sisältänyt tuotetta, vaan sen tuli kertoa tuotteesta, kun
kukaan muu ei sitä enää tehnyt. Niistä ajoista brändipakkauksen haasteet ovat moninkertaistuneet, eikä vähiten lisääntyneiden
brändien ja tuotevariaatioiden myötä.
Jos tuotepakkauksella on haasteita, niin
on myös kuluttajalla, joka valitsee ostoskoriin päätyvät brändit. Kuluttaja saattaa tehdä ostoslistan, johon tärkeimmät tuotteet
on kirjattu ylös. Tämä ei vain riitä, kun valintatilanteessa pitää voida poimia tuotetta
edustava brändi.
Tässä kohtaa pakkausmuotoilu joutuu
koetukselle. Kuluttaja tekee noin 70 prosenttia ostopäätöksistään tuotehyllyn edes-
44
sä. Kuluttajan päätökseen vaikuttaa moni
asia – tuttuus, pakkauskoko, hinta, valmistusmaa – puhumattakaan brändista ja sen
pakkauksen muotoilusta. Tutkimus nimittäin osoittaa, että 90 prosenttia kuluttajista
valitsee brändin koskematta pakkaukseen
– pakkauksen visuaaliseen ilmeeseen nojaten.
Värit tärkeässä osassa
Pakkauksen visuaalista ilmettä muotoillaan useilla tekijöillä kuten materiaalilla,
muodolla, koolla, kuvilla, fonteilla ja väreillä. Tutkimus on näistä nostanut esiin
etenkin värien merkitystä. Väreillä on monta tehtävää.
Kuluttaja huomaa pakkauksen värit ensimmäisenä. Lämpimät värit kuten punainen ja keltainen, kirkkaat, poikkeavat ja uudet värit tuoteryhmässä kuten vaaleasininen kahvipaketissa ja pinkki muropakkauksessa ovat ne, joihin kuluttajan katse tuotehyllyssä kohdistuu.
Toiseksi värien merkitystä pakkauksessa selitetään värien estetiikalla; toiset värit
tuovat enemmän visuaalista mielihyvää
kuin toiset. Värit piristävät ja saattavat laittaa mielikuvituksen liikkeelle. Siten brändi voi päätyä kuluttajan ostokoriin, koska
brändipakkauksen värit tuovat silmäniloa.
Kolmanneksi värien merkitystä selitetään sanattomalla viestinnällä. Pakkauksen viestinnällinen merkitys on tunnustettu: pakkaus on se, joka kertoo tuotteesta
ostohetkellä – sen sisällöstä, koostumuksesta, säilytyksestä ja käytöstä. Kuitenkin
sanallinen viestintä vaati enemmän tilaa
pakkauksessa ja se edellyttää kuluttajalta
enemmän aikaa ja ajatusta - asioita, joita
tämän päivän kuluttajilla on rajallisesti.
Nykypäivän kuluttajaa kun leimaa kauppareissulla kiire.
Sanaton viestintä liitetään useasti kuvaan, esimerkiksi marmeladipurkin kyljessä oleva appelsiini kertoo tuotteen olevan appelsiinin makuista. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että myös muut visuaaliseen ilmeeseen vaikuttavat tekijät viestivät.
Värit saattavat kertoa brändistä, kuten
Fazerin sininen ja vaaleanpunainen Geisha. Värit kertovat tuotteesta, esimerkiksi
punainen margariinipakkauksessa kertoo
tuotteen oleva reilusti suolattua, pinkki
mannaryynipakkauksessa tuotteen sisältävän vadelmaa, kun taas ruskeat, punaisen ja vihreän sävyt liitetään kahveihin.
Kuluttaja- ja tuotekohtaista
Värien vaikutus on kuluttajakohtaista, mikä lisää haasteita pakkausmuotoilulle. Iän
myötä näkö saattaa heikentyä, jolloin tutun tuotteen löytäminen on vaikeampaa.
Toisaalta on myös havaittu, että värien tuoma mielihyvä muuttuu iän myötä. Jos kyl-
mät värit − sininen ja vihreä – ovat aiemmin olleet miellyttäviä, saattavat lämpimät
värit vanhemmalla iällä tuottaa eniten visuaalista silmäniloa. Värien miellyttävyyteen vaikuttaa tosin iän lisäksi myös sukupuoli ja trendit.
Myös se, mitä värit viestivät, saattaa olla
kuluttajakohtaista. Joku pitää punaista särkylääkettä tehokkaana kivunlievittäjänä,
kun taas toinen liittää punaisen värin särkyyn.
Pakkausmuotoilua haastaa myös se seikka, että värien vaikutus kaupassa on tuotekohtaista ja kulttuurisidonnaista: meidän
vaaleansininen rasvattoman maidon pakkauksessa muuttuu tummansiniseksi Ruotsissa. Toisaalta se tarkoittaa, että kuluttaja
oppii uusia merkityksiä väreille, kunhan
yritys tekee muutokset ajatuksella.
ja saattaa käyttää pakkauksen värejä brändin hakemiseen. Mikäli pakkauksen ilme
muuttuu yhdellä kerralla paljon, saattaa
tutun tuotteen löytäminen olla hankalaa
muun muassa seniorikuluttajalle.
Toisaalta, brändipakkaus ei perustu pelkästään väreihin, vaan se on kokonaisuus,
johon vaikuttaa myös muut muotoilun tekijät. Tänä päivänä pakkauksen muotoilussa on huomioitava ympäristöarvot;
kierrätettävyys ja uusiokäyttö, kustannustekijöitä unohtamatta.
Se mikä päätyy kuluttajan ostokoriin,
ei kuitenkaan ole tuote. Se on brändi, jonka pakkauksen muotoilussa on ymmärretty, että brändipakkaus pitää huomata,
sen pitää olla kuluttajan arvojen mukainen, herättää tunteita, mielikuvia ja viestiä sanattomasti − viisaasti. n
Ympäristöarvoja unohtamatta
Pakkauksen muotoilu on kohdallaan silloin, kun se on kuluttajalähtöistä. Esimerkiksi pakkauksen visuaalisen ilmeen uudistamisessa on huomioitava, että kulutta-
lähteet:
clement j. 2007. visual influence on in-store
buying decisions: an eye-track experiment on the
visual influence of packaging design. journal of
marketing management, 23(9−10), 917−28.
inman jj, Winer rS & Ferraro r. 2009. the
interplay among category characteristics,
customer characteristics, and customer activities
on in-store decision making. journal of
marketing, 73(5), 19−29.
Kauppinen-räisänen h. 2011. the impact of
salient product cues on aging consumers. journal
of medical marketing, 11(4), 294−302.
Kauppinen-räisänen h. & luomala ht. 2010.
exploring consumers’ product-specific colour
meanings. international journal of Qualitative
market research, 13(3), 287−308.
Kauppinen-räisänen h., owusu ra & Bamfo Ba.
2012. Brand salience of otc pharmaceuticals
through package. international journal of
Pharmaceutical and healthcare marketing, 11(4),
230−294.
Hannele Kauppinen-Räisänen
tutkija, KTT
HANKEN School of Economics
hannele.kauppinen-raisanen(at)hanken.fi
Valitse Auraprint ja erotu eduksesi!
Olemme mukana PacTec-messuilla Helsingin messukeskuksessa 3.-5.9.2013!
Tule tutkimaan uusia ideoita ja monipuolisia mahdollisuuksia
tuotemerkintään osastollemme 6e71!
- näyttävät sleeverit
- tyylikkäät tuotetarrat
- tehokkaat kampanjatarrat
- monipuoliset digipainamisen
mahdollisuudet
Auraprint Oy
PL 131, 20101 Turku
Puh. 0207 917 799
45
Luonnollinen pakkaus
on kursailematon
Kuva: raija ahvenainen-rantala
Markkinoilta löytyy kuluttajien
mielestä luonnollisen pakkauksen
kriteerit täyttäviä kotimaisia
luomumyslipakkauksia.
Aalto-yliopiston median laitoksen tutkija
Markus Joutsela on selvittänyt Pakkaustutkimus-PTR:n johtamassa LOHASPACKprojektissa, millainen on luonnollinen pakkaus kuluttajan silmin (taulukko) ja miten
suomalaisissa kaupoissa myynnissä olevat
luomumyslipakkaukset täyttävät kuluttajien asettamat kriteerit.
Tutkimuskohteena olivat Suomessa
myytävät luomumyslipakkaukset, joita oli
arvioitavana yhteensä 16 erilaista 14 eri
valmistajalta. Mukana oli sekä kotimaisia
että ulkomaisia merkkejä. Keskimäärin
parhaiten menestyivät Pirkka Luomumysli-, Sysmän Luomumysli Omena-Karpaloja Vavesaaren tilan Mustikkamysli pakkaukset. Kahdessa ensimmäisessä pakkauksessa on Luomumerkin lisäksi Hyvää Suomesta -merkki.
Tutkimus toi hyvin esiin ihmisten yksilölliset näkemykset, mielipiteet ja mieltymykset. Kuluttajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella näitten pakkausten
suosioon vaikutti myös tuttuus, kotimaisuus ja kieli.
Tulokset IdeaBlog-menetelmällä
Joutsela käytti tutkimusmenetelmänä
Kuulas Millward Brownin hallinnoimaa
Pirkka Luomumysli-, Vavesaaren tilan Mustikkamysli- ja Sysmän Luomumysli OmenaKarpalo- pakkaukset täyttivät keskimäärin parhaiten kuluttajien asettamat kriteerit
luomumyslipakkauksille.
online-tutkimusalustaa ja menetelmää
IdeaBlogia. Se sopii hyvin laadullisen aineiston keräämiseen ja mahdollistaa vuorovaikutteisen keskustelun ja erilaisten laadullisten ja määrällisten tehtävien teettämisen
osallistujilla.
Yhtenä intressinä oli myös selvittää, miten joukkoistaminen (crowdsourcing) ja
käyttäjien luova osallistaminen (co-creation) toimii kuluttajadatan ja uusien ideoiden keräämisessä pakkaustutkimuksessa.
IdeaBlog- aiheet keskittyivät kuluttajan ja
pakkauksen välisen suhteen tutkimiseen.
− Eri tehtävissä selvitettiin muun muassa, miten kuluttaja ymmärtää ja tulkitsee
pakkauksia, miten pakkauksia käytetään
arjessa, miten niihin suhtaudutaan ja mil-
LOHASPACK 2011−2014
Pakkaustutkimus – PTR ry:n
luotsaama Pakkauselämyksiä
LOHAS -kuluttajille (LOHASPACK) -projekti on päässyt yli
puolenvälin. Hankkeen aikaansaannoksia esiteltiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa
pidetyssä vuosiseminaarissa Arvon pakkaus 2013 eco-value by
packaging maaliskuussa.
Seminaari alkoi hauskan Aika
Pakkaus! -kampanjan lanseera-
46
uksella, josta kerrotaan tarkemmin lehden alkupaloissa.
Kolmivuotisen projektin tavoitteena on lisätä pakkausarvoverkoston LOHAS-tuntemusta ja
edesauttaa moniaististen pakkauskonseptien ja tutkimusmetodien kehittämistä.
Projektissa järjestetään mm.
pakkausdesignkilpailu ja jokavuotinen seminaari, joka on
avoin myös projektin ulkopuoli-
sille yrityksille ja tutkimustahoille.
Projektin tutkimuspartnerit
ovat Pakkaustutkimus – PTR ry,
Aalto Design Factory ja Aalto-yliopisto Taik. Yrityspartnereita on
yhteensä 14, niin ruoka- kuin
pakkausalalta. Projektia rahoittavat Tekes ja yritykset. n
lisätietoja:
www.ptr.fi
laisia odotuksia niihin liittyy sekä mitä ne
merkitsevät ihmisille. Tällaisia erityyppisiä tehtäviä olivat keskustelut ja reflektio,
järjestämis-, äänestys-, havainnointi-, arviointi- ja ideointitehtävät, Markus Joutsela
kertoo.
Tutkimus toteutettiin vuonna 2012 lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana.
Päivittäin avattiin uusia keskustelunaiheita, tehtäviä ja äänestyksiä. Tutkimukseen
osallistujat rekrytoitiin online-paneelista.
IdeaBlogiin osallistui 137 vastaajaa, joista
aktiivisia oli 86 (vastasi vähintään 80 %:iin
kysymyksistä ja tehtävistä), miehiä 49 ja naisia 88. Osallistujien keski-ikä oli 39 vuotta.
Ensimmäisessä vaiheessa osallistujilta
kysyttiin, millainen olisi täydellinen (ideaali) luomumyslipakkaus. Toisessa vaiheessa osallistujat tekivät nelikenttätehtävän,
jossa sijoittivat 16 luomumyslipakkauksen
kuvaa koordinaatistoon miellyttävyyden
ja luonnonmukaisen mielikuvan mukaan.
Kolmannessa vaiheessa keskusteltiin nelikenttätehtävän tuloksista ja pohdittiin,
miksi tietyt pakkaukset olivat pärjänneet
hyvin ja miksi toiset eivät.
Pakkausilme ja mielikuva
käsi kädessä
Kuluttaja hahmottaa tuotteen ja pakkauksen kokonaisuutena. Koska kuluttajan tulkinta pakkauksesta ei välttämättä ole samanlainen kuin suunnittelijan, pakkauksen
ulkoasun suunnittelu on haastava tehtävä.
lisätietoja:
markus.joutsela(at)aalto.fi
Kuluttajan mielestä
luonnollinen
myslipakkaus omaa
seuraavia piirteitä:
• yksinkertainen, selkeä ja ymmärrettävä
• hieman vanhanaikainen
• hyvät pakkausmerkinnät (esim. luomu)
• ei mainonnallinen
• ei liian värikäs (murretut värit)
• rauhallinen ja harmoninen tunnelma
• ei-kiiltävä pinta
• kotimaisuus & suomenkielisyys
• pakkauksen ja sisällön vastaavuus
• materiaalina kartonki (tai paperipussi)
• ei muovia eikä ylimääräistä pakkausmateriaalia
• ei ihmisten kuvia
• voi olla tuotteen ja siihen liittyvien
marjojen tai hedelmien kuvia
Kuva: marjo järvinen
Suunnittelijan on hyvä muistaa, että pakkausdesign itsessään on viesti tuotteen laadusta ja ominaisuuksista. Pakkaus on sisältämänsä tuotteen symboli ja sen fyysinen käyttöliittymä. Pakkaus rakentaa mielikuvaa tuotteesta. Mielikuvat puolestaan
vaikuttavat siihen, miten tuotteita tulkitaan, ymmärretään ja arvioidaan. Pakkausilme onkin keskeinen mielikuvan/vaikutelman syntymisessä.
Pakkausilme on kokonaisuus, joka rakentuu visuaalisten elementtien, kuten kuvan, tekstin, typografian ja värin yhdistelmästä sekä valitusta visuaalisen viestinnän
tyylistä. Myös pakkausmuotoilu, materiaali ja formaatti vaikuttavat ilmeeseen ja
edelleen pakkauksen tulkintaan.
Luonnollisuutta puolestaan voi viestiä
erilaisilla maneereilla ja tyyleillä. Luonnonmukaisen visualisointiin on olemassa
jopa brändioppaita.
− Käytännössä luomun viestinnän käytännöt ovat kirjavia, on paljon vaihtelua samankin tuoteryhmän sisällä. Jos tuote on
luonnonmukainen, sen tulisi olla myös
pakkauksensa perusteella sellaiseksi ymmärrettävä. Kuluttajalle tuotteiden tunnistaminen ja niiden oikea tulkinta on tärkeää, Joutsela painottaa. n
Vaahtorainattuja kartonkeja.
Vaahtorainauksella uutta
potkua prosessointiin
Vaahtorainaus edustaa käänteentekevää
teknologiaa jatkuvan rainamaisen materiaalin valmistuksessa. Vaahtorainausta voidaan hyödyntää laajalti lähtien perinteisistä paperi- ja kartonkituotteista aina uudenlaisiin, hyvin huokoisiin rakenteisiin, jotka
voisivat soveltua esimerkiksi pakkauksiksi, eristemateriaaliksi, suodattimiksi, hygieniatuotteiksi ja jopa elintarvikkeiksi.
Vaahtorainaus sinänsä ei ole uusi keksintö. Sitä on hyödynnetty aiemmin muun
muassa synteettisten kuitukankaiden valmistuksessa. Vaahtorainauksessa sekoitetaan raaka-aineen, kuten kuitujen, joukkoon vaahdotuskemikaalien avulla suuri
määrä ilmaa, jolloin saadaan valmistettua
jatkuvatoimisesti erittäin kevyitä, huokoisia ja tasakoosteisia rakenteita.
Vaahtorainaus on myös kustannustehokas tuotantotapa johtuen melkein rajoittamattomasta raaka-ainepohjasta, suuresta
tuotantokapasiteetista (jatkuvatoiminen,
yhtenäinen rata) ja kohtuullisesta veden ja
energian tarpeesta.
Esimerkkinä vaahtorainauksen eduista
elintarviketuotannossa on mahdollisuus
kuohkeiden tuotteiden valmistamiseen alhaisemmassa lämpötilassa kuin yleisesti
hyödynnetyllä ekstruusio-menetelmällä.
Vaahtorainausta voisi hyödyntää mm. keksien, murojen, karkkien, kakkujen ja kuohkeiden maitotuotteiden valmistamisessa.
Sen lisäksi uudet ympäristöystävälliset ja
käyttöturvalliset vaahdotuskemikaalit
avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia maataloustuotteille, esim. maito- tai
viljatuotepohjaiset proteiinit vaahdotuskemikaaleina.
Suomi on edelläkävijä vaahtorainauksen kehittämisessä. VTT vetää Euroopan
aluekehitysrahaston rahoittamaa TESTAA
-konseptia, jossa isot ja pk-yritykset voivat
osallistua vaahtorainauksen tuotekehitykseen. Hankkeessa on jo mukana useita isoja yrityksiä ja 20 pk-yritystä, mutta mukaan mahtuu vielä.
Vaahtorainaustutkimus on herättänyt
myös kansainvälistä kiinnostusta. Tutkimustoiminnan ja tutkimusympäristöjen
kulut katetaan EAKR-rahoituksella. Hankkeeseen osallistuvat yritykset kustantavat
siten vain omat kulunsa. On arvioitu, että
vaahtorainaus otetaan käyttöön ensimmäisissä yrityksissä jo lähivuosina. n
Antti Oksanen
erikoistutkija
Biokuidun prosessointi
Elias Retulainen
johtava tutkija
Biokuidun prosessointi
VTT
lisätietoja:
antti oksanen
antti.oksanen(at)vtt.fi
p. 020 722 2708
47
Kuljettajapula uhkaa
elintarviketeollisuutta
Kuljettajapula uhkaa koko Suomen elintarviketeollisuutta, varoittelee Elintarviketeollisuusliiton logistiikkatoimikunnan
puheenjohtaja ja Oy Sinebrychoff Ab:n toimitusketjujohtaja Pasi Lehtinen.
− Kuljettajien ikäjakauma on sellainen,
että lähivuosina monet heistä jäävät eläkkeelle ja ajokorttiuudistus, jossa vasta
21-vuotiaalla on mahdollisuus saada ammattimainen kuorma-autokortti, vähentää
merkittävästi alalle hakeutuvien määrää.
Lisäksi kuorma-ajokortin hinta on noussut huomattavan kalliiksi. Ennakoiden tulevaa kuljettajapulaa Sinebrychoff on kouluttanut jakeluyrittäjiä jo vuodesta 2006,
Lehtinen tarkentaa.
Yhteistyö toimijoiden
kesken lisääntyy
Pasi Lehtinen toivoo, että kaikki elintarvikeketjun toimijat laittavat sisäiset toimintonsa kuntoon, tekevät yhteistyötä ja lisäävät toimitusketjun läpinäkyvyyttä, sillä
optimaaliseen ohjaukseen ja suunnitteluun
Kuva: Paula Suomi
on panostettava koko toimitusketju huomioonottaen.
− Kuljetusten toimivuus on taattava. Jos
maantiekuljetusten pyörät eivät pyöri,
kauppojen hyllyt ovat tyhjillään hetkessä.
Myös nuorten kiinnostuksesta kuljetusalaan ja sen tarjoamiin työmahdollisuuksiin on huolehdittava, sillä vain siten voimme turvata työntekijöiden saatavuuden tulevaisuudessa. Suomi on harvaan asuttu,
kuljetusetäisyydet ovat usein pitkiä ja teiden kunto on selvästi heikentynyt. Lisää
määrärahoja on kohdistettava liikenneväylien kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen, Lehtinen perää.
Hän uskoo, että eri toimijoiden välinen
yhteistyö lisääntyy: esimerkiksi yhteiskuljetukset haja-asutusalueilla ja tietojen vaihto toimijoiden välillä.
− Kuljetussuunnittelu, tietotekniikka ja
automaatio nousevat keskeiseen rooliin.
Pyrkimys mahdollisimman suureen kuljetustehokkuuteen ja yhä voimakkaammat
ympäristövaatimukset − hiilidioksidipäästöjen vähentäminen optimoimalla ja yhdistämällä kuljetusreittejä ja asiakaslähtöisyys − sanelevat tulevaa toimintaamme, Lehtinen arvioi.
Yrityksiä ei johdeta
käskyttämällä
Kansainvälisyys on värittänyt Pasi
Lehtisen omaa työtä jo vuodesta 1999
lähtien, kun Sinebrychoff siirtyi
100-prosenttisesti panimojätti Carlsbergin omistukseen. Päivittäiset
kontaktit pääkonttoriin Kööpenhaminaan ja muihin Carlsberg-yhtiöihin pitävät englannin kielen taidon
sujuvana.
Kuljetussuunnittelu, tietotekniikka
ja automaatio nousevat keskeiseen
rooliin. Pyrkimys mahdollisimman
suureen kuljetustehokkuuteen
ja ympäristövaatimukset
sanelevat tulevaa toimintaa,
toimitusketjujohtaja Pasi Lehtinen
summaa lähivuosien kehitystä.
48
Yhtenäiset, kustannustehokkaat tietojärjestelmät Carlsberg-yhtiöiden kesken helpottavat toimintaa. Myös automaatio varastotoiminnoissa tehostaa toimintaa ja vähentää inhimillisiä virheitä.
− Mielestäni tänä päivänä yksilöiden
mahdollisuus vaikuttaa yhtiön toimintaan
on kasvanut. Sinebrychoffilla aloitetoimintaan ja keskinäisen vuorovaikutuksen sujuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Yrityksiä ei enää johdeta käskyttämällä,
vaan hyvässä yhteistyössä keskustelemalla yhteisen päämäärän saavuttamiseksi,
Lehtinen summaa.
Työ ja työpaikat kansainvälistyvät
Pasi Lehtisen mukaan yritysten pitää huomioida työntekijänsä, yhteistyökumppaninsa, asiakkaansa ja kuluttajat entistä paremmin, koska mielipiteet ja kokemukset
leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa.
Myös kansainvälistyminen etenee vakaasti.
− Suomesta tulee osa monikulttuurista
yhteisöä, EU:ta. Se heijastuu myös työpaikoille. Muun muassa Sinebrychoffilla työskentelee jo nyt useiden eri kansallisuuksien edustajia. Lisäksi yhtiössämme kannustetaan muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen kestäviin ulkomaan komennuksiin, Lehtinen kertoo.
Hänen mielestään työpaikoilla tarvitaan
tulevaisuudessa ennen kaikkea joustavuutta työtehtävien ja -aikojen osalta. Automaation ja tietotekniikan myötä työtehtävät
muuttuvat. Syntyy myös aivan uudenlaisia
tehtäviä, ja monikulttuurisuus leimaa tulevaisuuden työtä.
− Englannin taito on edellytys useimmissa tehtävissä. Iso haaste on ottaa huomioon yksilöiden ja yritysten tarpeet. Suurena muutoksena näen sen, että tämän päivän nuoret aikuiset ovat erilaisia kuin nuoret 20−30 vuotta sitten. Pitkät työurat saman yrityksen palveluksessa ovat historiaa. Nykyisin nuoret ajattelevat urakehityksestä ja työstä toisin ja vaihtavat tehtäviä
useasti, jotta mielenkiinto ja into työhön
säilyvät, Lehtinen toteaa.n
Pirjo Huhtakangas
Kauppakassi Postin
pakettiautomaatista
Alepan Kauppakassi on käynnistänyt kotiinkuljetuksen lisäksi noudon pilotoinnin yhdessä Itellan kanssa. Espoon Viherlaakson Alepan pakettiautomaattiin on
rakennettu kymmenen Kauppakassi-lokeroa.
Pilottihanke mahdollistaa verkosta tilattujen ruokaostosten maksamisen ja
noudon pakettiautomaatista. Kauppakassille varatut pakettiautomaatin lokerikot
on eristetty ja jäähdytetty kylmäketjun
varmistamiseksi.
− Toimitusvaihtoehtoja on nyt kaksi: kotiinkuljetus tai nouto Viherlaakson Alepan pakettiautomaatista. Myymälän henkilökunta kerää ostokset asiakkaan puolesta, ja ne ovat noudettavissa toivottuna
ajankohtana kahden tunnin ajan, HOKElannon verkkokaupan kehityspäällikkö
Jukka Ranua kertoo.
Tilausta tehdessään asiakas ilmoittaa
puhelinnumeronsa Kauppakassi-palvelussa ja saa tekstiviestinä vahvistuksen
noutoajankohdasta sekä lokerokoodin.
Saapuessaan Postin pakettiautomaatille
asiakas syöttää koodin ja maksaa ostokset sekä syöttää Bonusta kartuttavan asiakasomistajan jäsennumeronsa.
Pilotin aikana ostokset voi maksaa vain
sirukortilla. Maksun vahvistuttua koodiin
yhdistetyt lokerot aukeavat, ja asiakas saa
tuotteensa valmiiksi pakattuina. Kylmäsäi-
lytystä vaativat tuotteet ja pakasteet on pakattu erikseen. Palvelu toimii viikon jokaisena päivänä myymälän aukioloaikana.
− Asiakas rakentaa ostoskorin www.alepa.fi/kauppakassi -sivujen kautta ja valitsee noutopaikaksi Alepa Viherlaakson sekä noutoajan. Noutoajat ovat kahden tunnin aikaikkunoita kaupan aukioloaikoina.
Tuotteet kerätään ja viedään pakettiautomaattiin ennen asiakkaan valitsemaa noutoaikaa, Jukka Ranua tarkentaa.
Sähköisiä palveluja kehitetään
Kylmäeristettyjä lokeroita on pilottivaiheessa kymmenen, mutta käytössä on myös pakettiautomaatin muu lokerokapasiteetti.
− Emme rajaa yksittäisen Kauppakassitilauksen kokoa millään tavalla, mutta jokaisessa tilausikkunassa on maksimitilausmäärä, kuinka monta asiakasta voi tilata
yhteen toimitusikkunaan. Maksimit on mitoitettu käytössä olevan keräily- ja toimituskapasiteetin mukaan. Tällä pyrimme
varmistamaan toimitusten laadun, Jukka
Ranua kertoo.
Alepa Kauppakassi on osa Digital Foodien ja S-ryhmän kehittämää Foodie.fm
-ruokaverkkokauppaa ja ruokasuosituspalvelua. Foodie.fm -palvelu toimii verkossa
ja mobiilisovelluksina. S-ryhmän asiakasomistajat maksavat pilotin aikana palvelusta keräysmaksuna 3,90 euroa palvelun
perushinnan ollessa 6,90 euroa.
Alepa Viherlaakson noutokokeilu alkoi
tammikuussa 2013. Palvelun kävijämäärä
lisääntyy viikko viikolta, mutta kotiinkuljetus on vielä huomattavasti suositumpaa.
Palvelulla on jo säännöllisiä vakiokäyttäjiä.
Alepa Kauppakassin kotitoimitukset alkoivat toukokuussa 2010 ja laajenivat vuoden 2010 aikana koko pääkaupunkiseudulle. Kauppakassi kattaa Alepan kotiin toimituksen osalta koko Helsingin, Espoon ja
Vantaan alueen sekä Prisman osalta Kannelmäen alueen.
− Alepa Kauppakassin myynti vastaa tällä hetkellä keskimääräistä isomman Alepa-yksikön myyntiä. Kauppakassin osalta
pyrimme kehittämään palveluita aktiivisesti eteenpäin. Näistä esimerkkejä ovat
noutopalvelut sekä viivakoodiostamiseen
perustuva Alepa mobiiliseinä, Jukka Ranua painottaa. n
Pirjo Huhtakangas
Gocator
Tehokas teollinen 3D mittaus
3D-mittaus
Laserprofiilimittaus
Sisäänrakennettu ohjelmisto ja prosessointi
®
www.parameter.fi
+359 9 435 55 00
[email protected]
49
n L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö
Pakkaamattomista
elintarvikkeista vaadittavat tiedot
säädetään kansallisesti
Kuva: Pirjo huhtaKangaS
Elintarvikkeista annettavia tietoja koskeva
EU-lainsäädäntö on hiljattain uudistettu
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (EU) N:o 1169/2011 (elintarviketietoasetus). Asetusta aletaan soveltaa joulukuussa 2014. Siirtymäaika pakollista ravintoarvomerkintää koskeville vaatimuksille
on joulukuuhun 2016.
Elintarviketietoasetuksen (ns. kuluttajainformaatioasetuksen) soveltamisalaan
kuuluvat kaikki loppukuluttajalle ja suurtaloudelle tarkoitetut elintarvikkeet, siis
myös pakkaamattomat ja ammattikeittiöiden kautta luovutettavat elintarvikkeet.
Asetuksessa säädetään kuitenkin ainoastaan pakattujen elintarvikkeiden osalta, miten tiedot on kuluttajalle annettava. Jäsenvaltioiden täytyy säätää kansallisesti, mitä
tietoja vaaditaan pakkaamattomista elintarvikkeista ja miten nämä tiedot on annettava. Keskustelu näistä kansallisista vaatimuksista on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön johdolla.
Tietojen antamiseen pakkaamattomista
elintarvikkeista liittyy omat haasteensa.
Elintarvikemyymälöissä pakkaamattomia
elintarvikkeita myydään eri tavoilla, esimerkiksi kuluttaja itse pakkaa tuotteen,
tuote pakataan kuluttajan pyynnöstä tai
tuote on pakattu myyntipaikassa välitöntä
myyntiä varten. Ammattikeittiöitä on paljon erilaisia ja niissä on erilaiset toimintatavat. Erityisesti pk-yritysten toimintatapa
voi olla hyvin erilainen kuin suurilla toimijoilla tai ketjuilla.
Allergeenit ilmoitettava aina
Elintarviketietoasetuksen liitteessä luetellut allergeenit on ilmoitettava kuluttajalle
myös pakkaamattomista elintarvikkeista.
Kansallisesti säädetään, miten nämä tiedot
on kuluttajalle annettava. On tärkeää varmistaa, että tiedot allergeeneista ovat kuluttajan saatavilla päätöksentekohetkellä.
Kansallisesti voidaan säätää, että pakkaamattomista elintarvikkeista allergeeni-
50
Jäsenvaltioiden täytyy säätää kansallisesti, mitä tietoja vaaditaan pakkaamattomista
elintarvikkeista ja miten nämä tiedot on annettava.
tiedot voidaan antaa kuluttajan pyynnöstä
suullisesti edellyttäen, että toimipaikassa
selkeästi ja näkyvästi ilmoitetaan tietojen
olevan pyynnöstä saatavilla.
Alustavissa keskusteluissa parhaana
vaihtoehtona elintarvikemyymälöiden
osalta on pidetty, että allergeenit ilmoitettaisiin myyntipaikan välittömässä läheisyydessä olevassa selkeässä esitteessä tai
taulussa. Palvelumyynnissä vaihtoehto voisi olla selkeä ja näkyvä ilmoitus siitä, että
tiedot allergeeneista saa pyydettäessä.
Ammattikeittiöiden osalta allergeenien
ilmoittamista ruokalistassa ei ole pidetty
toimivana vaihtoehtona. Tietojen pitäminen ajan tasalla olisi haasteellista ja vanhentuneet tiedot voivat olla allergiselle kuluttajalle kohtalokkaita. Parhaana vaihtoehtona tarjoilupaikassa on pidetty selkeää
ja näkyvää ilmoitusta allergeenitietojen
saamisesta pyydettäessä.
Suullisesti annettavan tiedon tulee olla
riittävällä tavalla todennettavissa. Elintarvikelainsäädäntö edellyttää, että elintarvikealan toimijalla on riittävät ja oikeat tiedot tuottamastaan, jalostamastaan tai jakelemastaan elintarvikkeesta. Keskeistä on
tarvittavien tietojen toimittaminen toimijalta toiselle koko elintarvikeketjussa. Tietojen kulun ja saatavuuden varmistamisen
on oltava osa omavalvontakäytäntöjä ja
työskentelyrutiineita.
Muut tiedot tapauskohtaisesti
Muiden tietojen kuin allergeenien ilmoittaminen pakkaamattomista elintarvikkeista on pakollista vain, jos jäsenvaltio sitä
edellyttää. Kansallisesti joudutaan siis
FISCHBEIN
SULKEE SÄKIT!
FISCHBEIN –
ratkaisu kaikkien säkkien tehokkaaseen
suljentaan.
päättämään, miten ja mitä tietoja pakkaamattomista elintarvikkeista on annettava. Pakkaamattomista elintarvikkeista vaadittavien tietojen esittämistapa ei tarvitse olla samanlainen kuin
pakatuilla elintarvikkeilla.
Pakkaamattomien elintarvikkeiden tarjonnan on todettu olevan kuluttajien etu, eikä sitä pidä tarpeettomasti vaikeuttaa. Pakkaamattomia elintarvikkeita koskevien vaatimusten täytyy olla
sellaisia, että niitä voidaan valvoa.
Kuluttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Eri ihmisille erilaiset
asiat ovat tärkeitä ja kiinnostus vaihtelee myös tuoteryhmittäin.
Kuluttajan kannalta yleisesti olennaisina tietoina voidaan pitää
mm. elintarvikkeen nimeä, ainesosia, vastuussa olevaa toimijaa
sekä elintarvikkeen turvallisen käytön kannalta tarpeellisia tietoja kuten päiväysmerkintöjä sekä käyttö- ja säilytysohjeita. Ravintosisältötietojen osalta erityisesti energiasisältöä, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa pidetään tärkeinä tietoina kansanterveyden kannalta.
Ompelemalla,
liimaamalla
ja saumaamalla.
Tiiviisti ja tiukasti.
Ravatek takaa
huollon, varaosien
saannin ja tarvikkeiden toimitukset.
Kysy lisää!
Myynti, huolto, varaosat:
RAVATEK OY
RAVATEK OY • Itälahdenkatu 20 • FI-00210 Helsinki
Puh. 09-6818 430 • Fax 09-675 877
[email protected]
Alkuperämaa ilmoitettava nykyistä useammin
Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, missä ruoka on tuotettu ja tehty ja minkälaisen reitin se on kulkenut ruokapöytään.
Elintarviketietoasetuksen mukaan elintarvikkeen alkuperämaa
on ilmoitettava, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa kuluttajaa harhaan. Lisäksi alkuperämaa on ilmoitettava tuoreesta
sian-, lampaan- ja vuohen- sekä siipikarjanlihasta. Kun elintarvikkeen alkuperämaa ilmoitetaan, eikä se ole sama kuin pääainesosan alkuperämaa, myös pääainesosan alkuperämaa täytyy
ilmoittaa. Komissio antaa joulukuuhun 2013 mennessä tarkemmat täytäntöönpanosäädökset tuoreen lihan ja elintarvikkeen
pääainesosan alkuperämaan ilmoittamisesta.
Elintarviketietoasetuksella laajennetaan alkuperämerkintävelvoitetta asteittain vaikutusarviointien pohjalta. Komissio antaa syksyn 2013 aikana kertomuksen ainesosana käytetyn lihan
alkuperämaan ilmoittamisesta. Lisäksi komissio antaa joulukuuhun 2014 mennessä kertomuksen alkuperämaan ilmoittamisvelvollisuuden laajentamisesta eräisiin tuoteryhmiin, mm.
maitoon ja maitotuotteiden ainesosana käytettyyn maitoon.
Kansallisesti arvioidaan komission kertomusten ja täytäntöönpanosäädösten pohjalta, missä laajuudessa ja millä tavalla alkuperämaa olisi ilmoitettava pakkaamattomista elintarvikkeista.
Ammattikeittiöiden kautta kuluttajalle tarjoiltava liha on lähtökohtaisesti elintarvikkeen ainesosana. Komission kertomuksen
pohjalta arvioidaan, missä laajuudessa ja millä tavalla alkuperämaa olisi ilmoitettava tarjoilupaikoissa. n
Anne Haikonen
lainsäädäntöneuvos
Maa- ja metsätalousministeriö
51
n RAVITSEMUS & TERVEYS KAISU MERONEN
Syy immuunitautien yleistymiseen
voi löytyä suolistosta
Kuva: Plugi
Syy allergioiden, keliakian ja
autoimmuunitautien kuten
nivelreuman, MS-taudin
ja tyypin 1 diabeteksen
yleistymiseen voi löytyä ihmisen
suolistosta. Tulehdus voi
laukaista autoimmuunisairauden
puhkeamisen ihmisillä, joilla
on jollekin näistä sairauksista
altistava perimä.
Suolistomikrobiston merkitystä ihmisen
hyvinvoinnille pohdittiin maaliskuussa
Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja
Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen seminaarissa Vantaalla.
Ideaalitilanteessa suoliston limakalvon
puolustusjärjestelmä hoitaa kaksi tehtäväänsä virheettömästi ja samanaikaisesti.
Se osaa hävittää patogeenejä ja samalla muodostaa normaalia sietokykyä ruoka-aineille.
Immuunivälitteisissä taudeissa tapamme reagoida ympäristön normaaleille antigeeneille on muuttunut. Ruoka-aineallergian aiheuttaa vääristynyt immuunivaste
ruoka-ainetta kohtaan ja sen myötä syntyvä tulehdusreaktio.
− Immuunitaudissa elimistön oma sietokyky eli toleranssi murtuu. Näistä ovat esimerkkeinä ruoka-aineallergiat ja keliakia,
professori Outi Vaarala Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi.
Autoimmuunitaudeissa elimistön puolustusmekanismit kohdistuvat sen sijaan
virheellisesti joitakin elimistön omia kudoksia kohtaan. Tavallisimpia autoimmuunitauteja ovat nivelreuma, kilpirauhasen
autoimmuunitulehdus ja tyypin I diabetes.
Crohnin taudissa syyksi epäillään vääristynyttä immuunivastetta suoliston mikrobiflooraa kohtaan.
Mikrobittomassa ympäristössä
ei kehity sietokykyä
Suoliston limakalvon toiminnot kehittyvät
vielä syntymän jälkeen, jonka vuoksi varhaislapsuuden ympäristötekijöillä on suuri merkitys immuunitautien kehityksessä.
Synnytyksen ja ensimmäisten elinkuu-
52
Ravitsemus muokkaa suoliston mikrobistoa.
kausien aikana vastasyntyneen suolisto kolonisoituu mikrobeilla.
− Suoliston normaali mikrobifloora on
keskeinen normaalin sietokyvyn kehittymisen kannalta. Esimerkiksi mikrobivapaassa ympäristössä ei synny sietokykyä
antigeeneille, jotka on annettu suun kautta.
Myös infektioilla on merkityksensä puolustuskyvyn suuntautumisessa. Esimerkiksi loiset säätelevät puolustuskyvyn toimintaa. Maissa, joissa on paljon loisinfektioita, on vain vähän atooppisia sairauksia.
Tutkimus etenee, ja viime vuosina tutkimuksessa on saatu selville esimerkiksi tiettyjen suolistobakteereiden paikallisia immunologisia säätelyvaikutuksia suolessa.
Monissa immuunitaudeissa suoliston läpäisevyys on lisääntynyt, ja ruuansulatuskanavan seinämän pinnan epiteelisolujen
alle pääsee virheellisesti sinänsä normaaleja antigeenejä, jotka aktivoivat väärällä
tavalla immuunipuolustusta.
Tämän seurauksena puolustuskyvyn
säätelyä hoitavat valkosolut vaimentavat
muiden valkosolujen, esimerkiksi allergioissa ja autoimmuunitaudeissa tärkeiden
valkosolujen toimintaa.
Suoliston mikrobisto kykenee säätelemään immuunivastetta myös suoliston ulkopuolella. Useamman tutkimuksen mukaan esimerkiksi probioottien anto säätelee rokotevastetta.
− Rokotevaste on ollut hieman parempi,
kun probiootti on ollut käytössä. Rokotevasteiden vahvistamiseen ei tarvita probiootteja, mutta nämä havainnot ovat esimerkkejä siitä, että probiootti suolessa säätelee suoliston ulkopuolella syntyvää immuunivastetta, Vaarala kertoi.
Samoin nivelreumaa selvittäneessä
eläinmallissa on osoitettu, että kun suoleen
annettuna interleukiini-17 aktivoivaa bakteeria, seurauksena voidaan nähdä nivelissä tulehdus.
Poikkeavuudet altistavat
diabetekselle
Tietyt suoliston puolustusjärjestelmän
poikkeavuudet liittyvät myös tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Tyypin 1 diabetes
on autoimmuunisairaus, joka on poikkeuksellisen yleinen Suomessa ja Ruotsissa. Sen
suuri esiintyvyys ei selity perintötekijöillä,
sillä tauti on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana voimakkaasti lapsilla.
− Diabetesta sairastavilla lapsilla suolisto on tulehtunut ja ohutsuolen läpäisevyys
lisääntynyt, Vaarala kertoi.
Diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat β-solut ovat tuhoutuneet. Syynä on elimistön immuunipuolustusjärjestelmän
hyökkäys omia soluja vastaan. Vaaralan
mukaan valkosolut, jotka hakeutuvat tuhoamaan β-soluja, vaeltavat suoliston ja haiman väliä.
Taudin tarkkaa syntymekanismia ei edelleen tunneta. Diabetekselle altistavan perimän lisäksi ympäristötekijöillä kuten virusinfektioilla ja tiettyjen ruoka-aineiden
varhaisella nauttimisella imeväisiässä on
merkittävä vaikutus taudin kehittymiseen.
Diabetesta sairastavilla lapsilla on todettu
esimerkiksi muita enemmän enterovirusinfektioita.
Vaaralan alustavien tutkimusten mukaan imeväisen epäkypsä suoli reagoi esimerkiksi herkemmin lehmänmaidon insuliinille, mikä voi johtaa siihen, että elimistö oppii tulkitsemaan insuliinia kuin
vierasta ainetta, jota vastaan on puolustauduttava.
− On monia ympäristötekijöitä, jotka
vaikuttavat taudin kehittymiseen. Yhä
useampi näistä näyttää vaikuttavan suolistossa.
Infektioilla diabeteksen
ehkäisyä tulevaisuudessa?
Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa suoliston mikrobiflooran havaittiin olevan erilainen myös niin kutsutuilla esidiabeteslapsilla. Heillä tauti ei ole vielä puhjennut,
mutta diabetekseen kytkeytyviä autovasta-aineita on jo ilmaantunut.
− Esidiabeteslapsilla suolistofloorassa
esiintyi vähemmän butyraattia ja laktaattia tuottavia bakteereja. Bakteeriflooran
muutokset voivat johtaa lisääntyvään suolistoläpäisevyyteen, Vaarala totesi.
Suhiseeko suolistossa -seminaarissa kuultua
− Bakteerien ja ravinnon vaikutukset immuunijärjestelmään välittyvät ainakin osittain mikrobien rakenneosasia tunnistavien hahmontunnistusreseptorien ja ruokien rakenneosasia tunnistavien reseptorien kautta, dosentti Marko Kalliomäki Turun yliopistolta kertoi.
− Rintamaito on vauvojen superfoodia. Maailmanlaajuisesti rintaruokinta voisi pelastaa arviolta
830 000 vastasyntynyttä vuodessa. Äidinmaito
antaa lapselle immuunisuojaa tauteja vastaan,
Kalliomäki sanoi.
− Esimerkiksi vitamiinien ja mineraalien imeytyminen on hyvin tarkkaan säädelty muutamaa
poikkeusta kuten seleeniä ja rasvaliukoisia vitamiineja lukuun ottamatta. Lisäksi suolisto säätelee
metaboliaa. Voi jopa olla, että suoliston ja mikrobien välinen vuorovaikutus säätelee koko elimistön
metaboliaa, ravitsemustieteen professori Marja
Mutanen Helsingin yliopistolta pohti.
− Vähähiilihydraattinen ja runsasproteiininen
ruokavalio pienentävät bifidobakteeri- ja butyraattipitoisuuksia suolistossa, ravitsemusfysiologian
professori Riitta Korpela Helsingin yliopistolta
kertoi.
− Tällä hetkellä probiooteille ei ole olemassa yhtään hyväksyttyä terveysväittämää. Väittäisin, että
terveysväittämiä on tulossa, mutta tutkimustapaa
on muutettu niin, että tuloksia on voitava osoittaa
terveilläkin ihmisillä. Tämä vie aikaa, professori
Seppo Salminen Turun yliopistosta muistutti EU:n
lainsäädännön muutoksista.
− Keliakiaa on pidetty tyypillisesti suolistosairautena. Nyt olemme oppineet, että oireet tulevat
myös suolen ulkopuolelta, professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistolta kertoi ja viittasi tietoihin, joiden mukaan suurella osalla hoitamattomista keliaakikoista maksa-arvot ovat koholla ja neurologiset oireet kuten migreeni ja ataksiaoireet
ovat melko yleisiä.
− Suomalaiset syövät yli kolme miljoonaa antibioottikuuria vuodessa. Olen kuitenkin iloinen, että
käänne antibiootteihin suhtautumisessa on tapahtunut. Nyt ihmiset ymmärtävät, että suolisto on
elin, jota antibioottikuurit vaurioittavat, professori
Pentti Huovinen Turun yliopistolta sanoi.
Huovisen mukaan antibioottiresistenssi on luokiteltu EU:ssa 10 tärkeimmän yhteiskunnallisen
ongelman joukkoon.
− Me olemme sitä, mitä bakteerit tekevät siitä,
mitä me syömme, Huovinen kiteytti.
− Suolen mikrobisto muokkaa myös aivojen kehitystä ja käyttäytymistä. ”Germfree”-hiiret ovat
levottomampia kuin ”normaalit” hiiret, professori
Huovinen sanoi. n
Vähäinen butyraattia tuottavien bakteerien määrä on yhteydessä lisääntyneeseen
läpäisevyyteen ja tulehdukseen.
Vaaralan mukaan nykyiset tutkimukset
viittaavat siihen, että probiootit eivät olisi
riittävän voimakkaita ehkäisemään diabetesta. Luontaisen immuniteeetin vahvistamiseksi tarvitaan infektioita. Probiootit ovat liian ”harmittomia”.
Vaarala kertoi Viron tilanteesta: Hygieniatason parantumisen myötä virolaislasten sairastavuus vakaviin salmonellainfektioihin on romahtanut viime vuosikymmenten aikana, eikä sairaaloissa ole enää
tarvetta erillisille ”salmonellaosastoille”.
Autoimmuunitautien esiintyvyys Virossa
on puolestaan samanaikaisesti noussut.
− Esimerkiksi salmonellainfektiolla diabeteksen ehkäisy voisi olla mahdollista,
Vaarala visioi. n
lähde:
Suhiseeko suolistossa? Suomalaisen lääkäriseura
Duodecimin ja Suomen ravitsemustieteen
yhdistys ry:n seminaari 15.3.2013 vantaalla.
Rasvan määrä auki
ravitsemussuosituksissa
Kehittyvä elintarvike -lehden 2/2013 jutussa Suomi on yhä DASH-ruokavalion maa
siteerattiin Ursula Schwabin esitystä Valtakunnallisilla Kansanterveyspäivillä
2012. Toisin kuin jutussa todetaan päivityksen alla olevissa pohjoismaisissa
ravitsemussuosituksissa ei ole vielä otettu kantaa rasvan määrään, vaan 30 E%,
vaihteluväli 25−35 E %, koskee nykyisiä
suosituksia. Ylärajaa ei luonnoksen mukaan olla ehdottamassa, ja tulevien ravitsemussuositusten luonnos on vasta
kommentoivana.
Ursula Schwab ei myöskään tarkoittanut, että kaikilla tulisi olla juuri rypsiöljypullo jääkaapissaan, vaan ylipäätään öljypullo.
− Kunhan jokaiselle löytyisi edes jokin öljy, jota oppisi käyttämään, oltaisiin
jo pitkällä. Toki rypsiöljy on erinomainen vaihtoehto, mutta rasvan laadun parantamisessa auttaa muukin pehmeä
rasva, jos rypsiöljy ei maistu tai tuntuu
muuten vieraalta. Tämä asia tulee käytännön kliinisessä työssä vastaan, Ursula Schwab toteaa. n
53
n TALOUS & MARKKINA PUHEENVUORO
Viime vuosina luonto tuntuu pitäneen yritysten toimitusprosesseja pilkkanaan. Ensiksi koettiin Islannin tulivuorenpurkaus ja tuhkat taivaalla, mikä pysäytti lähes koko Euroopan lentorahdin. Sitten läpikäytiin Japanin tsunamilla täydennetty maanjäristys, joka pakotti esimerkiksi suuren osan Toyotan
globaalista tuotannosta puoliteholle osin toimitusongelmien vuoksi. New Yorkia viime marraskuussa
koetellut Sandy-myrsky katkoi sähkön, lamautti
lento-, tie- ja raideliikenteen ja vahingoitti erityisesti alueen vähittäiskaupan yritysten liiketoimintaa.
Yritykset näyttävät todella olevan entistä haavoittuvaisempia luonnonkatastrofeille eri maailmankolkissa. Varsinaisen riskisyyden lisääntymisen taustalla on toimitusketjujen globalisoituminen
ja tuotannon siirtyminen kasvaviin Aasian maihin,
joissa voimakkaita, toimitusketjujakin heilahduttavia sääilmiöitä tavataan Eurooppaa enemmän.
Samalla toimitusketjut ovat pirstaloituneet: halvimmasta maasta kerätyt osat kuljetetaan työvoimakustannustasoltaan alhaisimmalle alueelle
koottavaksi ja edelleen viimeisteltäväksi lähelle
loppukäyttäjää. Seitsemän meren matkan kulkenut tuote on alttiimpi matkan varrella riskeille kuin
lähitorilta haettu artesaaniartikkeli.
Tehostettu toimitusketju
tuo myös riskejä
Globalisaatio ei toki yksin selitä lisääntyneitä riskejä. Osasyynä on myös yritysten paine vetää ket-
junsa tiukemmalle kuin ennen. Lean-menetelmä,
Just-in-Time-ajattelu, tuotteiden lyhemmät elinkaaret ja arvolupaukseen kuuluvat nopeat toimitusajat tarkoittavat toimitusketjun osalta sitä, että
vähäisetkin toimitusshokit tuntuvat nopeasti ja
kertautuvat koko ketjuun.
Osana toimitusketjujen tehostamista yritykset
ovat ulkoistaneet toimittajiaan. Tämä toki mahdollistaa keskittymisen ydintoimintaan – joskus kontrollin kustannuksella. Entistä monimutkaisemmat
toimittajarakenteet johtavat nopeasti näkyvyyden
ja ketteryyden katoamiseen ja yrityksestä itsestään riippumattomien riskien kasvamiseen. Pakastevalmistaja Findus ja vähittäiskauppajätti Tesco kuuluivat vuoden alkupuoliskolla niihin, jotka
saivat tuta tämän kolikon toisen puolen päädyttyään myymään vääräntyyppistä lihaa todennäköisesti johtuen inhimillisestä virheestä jossakin toimitusketjunsa askeleessa.
Koettelemusten ja kohu-uutisten myötä yritykset ovat heränneet huomaamaan toimitusketjujen
lisääntyneet riskit. Vuoden 2012 heinä-lokakuussa
Deloitten tekemän globaalin selvityksen mukaan
71 prosenttia 600 haastatellusta johtotason henkilöstä mainitsi tuotantoketjuun liittyvien riskien
olevan merkittävä tekijä strategisissa päätöksissä.
Suurimmassa osassa näistä yrityksistä pyrittiin
myös hallitsemaan toimitusketjun riskejä jonkin
tason järjestelmällä. Järjestelmien kuitenkin nähtiin kaipaavan tehostamista muun muassa paran-
Kuvat: Deloitte
vastustuskykyisen
toimitusketjun
ainekset
tamalla yhteistyötä, investoimalla enemmän riskienhallintajärjestelmään sekä hyödyntämällä uutta teknologiaa. Vastanneiden mukaan ennen kaikkea on tarve tehostaa niin sanottuun laajennettuun
tuotantoketjuun liittyvien riskien hallintaa.
Kivijalkoina näkyvyys, joustavuus,
yhteistyö ja kontrolli
Laajat ja nopeasti vaikuttavat riskit sekä esimerkiksi entistä monimutkaisemmat ketjurakenteet,
vaativat yrityksien riskienhallinnalta uutta lähestymistapaa. Kaikilta riskeiltä ei voi suojautua, vaan
yrityksen on tunnistettava hallittavissa olevat riskit, jotka ylittävät sen riskitoleranssin. Vastaavasti ne riskit, joilta suojautuminen on haastavaa tai
mahdotonta, kuten luonnonkatastrofit, vaativat
kykyä palautua ketterästi mahdollisista vahingoista. Tähän pohjautuu vastustuskykyisen toimitusketjun rakentaminen.
Vastustuskykyinen toimitusketju rakentuu neljän tekijän varaan. Näitä ovat näkyvyys, joustavuus, yhteistyö ja kontrolli. Jokaisella kyvykkyydellä on tärkeä osansa kestävässä toimitusketjussa kokonaisvaltaisen hallinnan varmistamiseksi.
Näkyvyys toimitusketjuun on säilytettävä, vaikka tämä olisi aiempaa haasteellisempaa pidentyneiden ketjujen ja monimutkaisemman toimittajarakenteen myötä. Jos yritys haluaa reagoida toimitusketjunsa tapahtumiin tai ennakoida niitä, sen
on pystyttävä jäljittämään ketju päästä päähän,
Hallintomalli
Kestävä
toimitusketju
rakentuu neljän
kyvykkyyden
varaan...
Näkyvyys
Ihmiset
54
Joustavuus
Yhteistyö
Prosessit
Kontrolli
Teknologia
... joita tukevat
selkeästi määritelty
hallintomalli ja
infrastruktuuri .
Vastustuskykyinen toimitusketju
rakentuu neljän tekijän varaan:
näkyvyys, joustavuus, yhteistyö
ja kontrolli.
siihen vaikuttavat toimijat ja näiden ominaisuudet. Esimerkiksi näkyvyys
toimittajan taloudelliseen tilanteeseen antaa mahdollisuuden ennakoida
potentiaalisen konkurssin ja tästä johtuvat ongelmat, vaikka itse tapahtumaa ei pystyttäisikään välttämään.
Toimitusketjun joustavuus korostuu muun muassa luonnonkatastrofin
iskiessä. Tällaisessa tilanteessa toimitusketjultaan joustava yritys pystyy
nopeasti sopeuttamaan toimintaansa vaikkapa siirtämällä jakelupaikkojaan tai kuljetustapojaan ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Kantapään
kautta oppinsa saaneen Toyotan tiedetään panostaneen riskinhallinnan
kehittämisessä juuri joustavuuteen. Se esimerkiksi rakentaa lisätehtaita
sekä standardisoi osiaan ja hajauttaa näiden valmistajia tavoitteenaan lyhentää toimitusketjunsa palautumisaikaa Japanin maanjäristyksen jälkeisestä kuudesta kuukaudesta kahteen viikkoon.
Yhteistyö toimittajien kanssa parantaa näkyvyyttä ketjuun ja mahdollistaa sen toiminnan tehostamisen. Yritys, jolla on vahvat suhteet toimittajaverkostoonsa, pystyy kehittämään toimintatapoja ketjun toimijoiden
kanssa ja välttämään epäluottamukseen perustuvia häiriöitä. Samoin tiivis sisäinen yhteistyö toimintojen välillä takaa esimerkiksi paremman tiedonkulun mahdollisista ongelmista toimitusketjussa. Selkeillä mekanismeilla ja toimintatavoilla luotava riittävä kontrolli puolestaan varmistaa,
että yritys pystyy noudattamaan riskienhallintasuunnitelmiaan ja -prosessejaan.
Selkeä johtamismalli toimitusketjun hallintaan
Näkyvyyttä, joustavuutta, yhteistyötä ja kontrollia on oltava tukemassa
selkeä johtamismalli toimitusketjun hallintaan. Selvästi määritellyt roolit
varmistavat vastuunjaon ja omistajuuden koko toimitusketjusta. Hallintomallin lisäksi varsinaisen perustan muodostavat oikeanlainen osaaminen,
toimintatavat ja järjestelmät kuten tarkoituksenmukainen analytiikka.
Riskienhallinta toimitusketjussa ei ole uusi, 2010-luvun idea. Sen tarve
on kuitenkin noussut korostetusti esille viime vuosien kokemusten vuoksi. Nykypäivän monimutkaiset, maantieteellisesti hajaantuneet ja pidentyneet toimitusketjut ovat paljastuneet aiempaa haavoittuvaisimmiksi ja
vaativat entistä kokonaisvaltaisempaa ja osaavampaa riskienhallintaa.
Kaikkia riskejä ei voida välttää, mutta mustan joutsenen lennähtäessä
esiin vastustuskykyinen toimitusketju pystyy vastaamaan nopeasti ja palautumaan normaalitoimintaan, ennen kuin vahingot moninkertaistuvat. n
Maria Itkonen
konsultti
21. Valtakunnalliset
Ravitsemuspäivät
7.–8.10.2013 Marina Congress Center, Helsinki
Ravitsemustutkimus Suomessa
– tuloksista käytäntöön
Lisätietoja:
www.rty.fi
Kehittyvä
Elintarvike
Olemme mukana
FOODTEC & PACTEC
–MESSUILLA
3.-5.9. Helsingissä
osastolla 6d129
Samanaikaisesti pidetään
GrafTec- ja PlasTec -messut
Deloitte
maria.itkonen(at)deloitte.fi
lähteet:
Deloitte: Supply chain resilience: a risk intelligent approach to managing
global supply chains (toukokuu 2012)
Deloitte: Supply chain risk strategies for emerging markets:
understanding the importance of risk (tammikuu 2013)
Deloitte: the ripple effect: how manufacturing and retail executives
view the growing challenge of supply chain risk (helmikuu 2013)
Lisätietoja:
www.foodtechelsinki.fi
www.pactec.fi
ww.graftec.fi
www.plastec.fi
55
n TALOUS & MARKKINA
Vaurastuva Mongolia
on täynnä mahdollisuuksia
Kuva: hannu haKaKari
Mongolia on nomadien harvaan asuttama
maa Venäjän ja Kiinan välissä. Etnisesti ihmiset ovat Tsingis-kaanin jälkeläisiä
95-prosenttisesti, loput lähinnä kasakoita.
Mongoleista osa asuu Kiinan puolella
Sisä-Mongoliassa, ja tärkein kauppakumppani onkin Kiina. Ennen itsenäistymistään
Mongolia kuului Venäjään, joten pohjoinen
naapuri on usein halutumpi yhteistyökumppani.
Katutasolla voi helposti huomata, että
uusimmat sijoitukset maan rakennus- ja
palvelusektoriin tulevat Koreasta ja Japanista. Mongolialaisia asuu Etelä-Koreassa
yli 30 000 eli noin 1,3 prosenttia väestöstä.
Mongoliassa on tiettävästi planeettamme
suurin kupari-kultaesiintymä, Oyu Tolgoi.
Sen omistaa 66-prosenttisesti lontoolainen
Rio Tinto ja loput Mongolian valtio. Pelkästään kaivoksen perustamiskustannukset ovat
valtavat 10 miljardia dollaria. Mongoliassa
on paljon muitakin mineraaliesiintymiä, jotka tuovat ulkomaanvaluuttaa maahan.
Mongoliassa elintaso onkin parantunut
nopeasti mineraalien hinnan nousun ansiosta. Maa- tai karjataloudesta elänyt maa
vie mineraaleja lähinnä Kiinaan ja tuo sieltä tarvitsemaansa öljyä takaisin. Omia öl-
Ulan Bataar kehittyy nopeasti. Uutta
infrastruktuuria pitää rakentaa koko
maassa.
jy- ja maakaasuvaroja ei pystytä
vielä paljoa hyödyntämään.
Kansalaisista edelleen 30
prosenttia elää köyhyydessä,
vaikka muutos parempaan
näkyy silmissä. Puolet
pääkaupungin Ulan Batorin väestöstä asuu
edelleen jurtissa, joissa
Lihapiirakassa, khuushuurissa, on sisällä lampaanlihaa ja vähän
ei ole juoksevaa vettä ja
sipulia, mutta ei riisiä.
muita mukavuuksia. Pääkaupunkiin rakennetaan paljon uusia kerkanssa niihin maihin, joiden riippuvuus
rostalolähiöitä, ja kaupoista saa yhä enemluonnonvaroista kasvaa nopeasti, mutta
män myös luksustuotteita. Viime vuonna
muuta taloudellista kehitystä ei tapahdu.
BKT kasvoi maailman ennätysluokkaa, 12,3
Mineraalien tai fossiilisten polttoaineiden
prosenttia, ja tämän vuoden ennuste on
hinnan muutokset syöksevät luonnonvaroishuimat 15 prosenttia.
ta riippuvaiset maat nopeasti lamaan. Sama
tapahtuu Chilen kaltaisessa kaivosmaassa,
Riippuvuus luonnonvaroista suuri
mutta sen talous kestää paremmin kolhuja.
Mongolia on erittäin riippuvainen luonChilen BKT on reilusti yli 10 000 USD, ja maa
nonvaroistaan. Mongolian BKT:sta tulee
on myös suuri elintarvikkeiden; lohen, viinyt 87,5 prosenttia luonnonvaroista, ja 15
nin, hedelmien ja vihannesten tuottaja.
vuodessa nousua on ollut 27 prosenttiykQatar on harvoja maita, joka on onnissikköä. Vaikka tilanne ei ole yhtä haastava
tunut vähentämään selvästi riippuvuutkuin esimerkiksi Angolassa, jossa öljy tuo
taan öljytuloista. Mongoliassa tai Bolivias99,7 prosenttia tuloista, Mongolian pitää
sa mineraalien hinnan aleneminen ajaa
kiireesti kehittää muitakin teollisuudenkansalaiset välittömästi kapinaan tai valaloja. Mongolia kuuluu Bolivian ja Laosin
tion johdon törmäyskurssille kaivosten
omistajien kanssa. Olisi kaikkien osapuolien etu modernisoida elintarviketuotanto
mineraali- tai öljyrikkaissa maissa.
Talvinen tie Gobin autiomaassa.
56
Mongolian rajan takana Kiinassa on SisäMongolian provinssi, joka on merkittävä
meijeriteollisuuden keskittymä Kiinassa.
Mongoliassa onkin vuosisatojen perinteet
karjan pitämisestä, ja yhä edelleen siellä
kasvatetaan lampaita ja nautoja hevosten
ja kamelien lisäksi.
Kasvukausi on lyhyt, noin 100–120 päivää. Talvella on kylmä ja kesällä kuuma.
Kasvukausi on pidentymässä ilmaston
lämpenemisen johdosta. Maaperä on hedelmällistä, ja osaamistakin on.
Erittäin kylmä talvi vuonna 2009 tappoi
paljon karjaa ja vaikeutti maatalouden kehittymistä. Vaikka nyt ollaan taas kasvun
tiellä, maatiloilla eletään edelleen köyhästi.
Perinteinen karjankasvatusmenetelmä, jossa karja laiduntaa vapaasti sekä nykyiset
säädökset ja vaatimukset eivät tue toisiaan.
Mongoliassa asuva Outotecin paikallisen
toimiston johtaja Hannu Hakakari kertoo,
että ruokavalikoima on vielä suppea. Perinteisiä mongolialaisia, lähinnä lihaan keskittyviä ruokia saa laajasti, mutta kansainvälisiä ruokia ei niinkään. Joitakin tuotteita tulee Venäjän kautta kauppaan, mutta
esimerkiksi kanafileet tuotetaan Amerikasta saakka. Ulan Batoriin on noussut paljon
kahviloita, mutta ei esimerkiksi kansainvälisiä ravintoloita tai pikaruokaketjuja.
Vaikka Ulan Bator on varsinkin talvella
pakokaasujen peittämä, Mongoliassa on
yleisesti erittäin kaunis ja monipuolinen
luonto. Maassa on puhdasta vuoristoilmaa,
puhtaita jokia ja 300 aurinkoista päivää vuodessa. Mongoliaan tulee rinkkamatkaajia ja
toisaalta varakkaita kalastusmatkailijoita.
Keskiluokan matkoja ei vielä järjestetä.
Samaan aikaan ihmiset vaurastuvat kaivosteollisuuden ansiosta. Suurissa kaivoksissa on tuhansia miehiä töissä. Kaivospaikkakunnilla ei muita elinkeinoja juurikaan
ole pienimuotoista ruokahuoltoa lukuun ottamatta. Perheet asuvat muualla, ja miehet
tekevät raskasta työtä vaikeissa olosuhteissa. Mongolian maa-, kala- ja matkailutalouden kehittäminen voisi mahdollistaa toimivan ekosysteemin, jolloin kaivostyöntekijöiden perheetkin voisivat löytää työ- ja
koulumahdollisuuksia.
Elintarvikeomavaraisuutta
kaivospaikkakunnille
Suomella ei ole samanlaista poliittista painolastia kuin monilla kaivoksen omistajilla. Suomi on neutraali, ystävällismielinen
pieni maa kuten Mongoliakin. Hakakari
kertoo, että jouluna Viola-juuston lisäksi
kaupasta löytyivät yllättäen myös suomalaisen Weisten valmistavat joulukoristeet.
Suomessa on joukko maailman johtavia
kaivosteknologiayrityksiä. Outotecin lisäksi Metso Minerals, Normet ja Sandvik myyvät teknologiaa Suomesta ympäri maail-
man. Kontaktit niin kaivosyhtiöihin kuin
paikalliseen väestöön ovat olemassa.
Suomalaiset voisivat yhteistyössä kaivosalan yritysten ja kehityspankkien kanssa
monipuolistaa kaivoksilla tai öljyn varassa
elävien maiden teollisuutta. Näitä maita on
kymmeniä. Tällainen elintarvikeomavaraisuuteen tähtäävä toiminta saa varmasti niin
hallitusten kuin paikallisen väestön kannatuksen. Kaikki osapuolet hyötyvät ja varsin pienillä kustannuksilla verrattuna yhden kaivoksen useamman miljardin dollarin perustamiskustannuksiin.
Mongoliassa on mahdollisuuksien ikkuna auki. Suomen elintarvikehistorian
menestystarinoita on maamme panimoiden meneminen mukaan Venäjän olut- ja
virvoitusjuomateollisuuteen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Mongolia on vain
3,5 miljoonan asukkaan maa, mutta mahdollisuudet ovat laajat. Osaamistamme lihanjalostuksesta ja leipomoista, elintarvikehuollosta aina karjatalouteen ja kylmissä olosuhteissa viljelyyn saakka voitaisiin
soveltaa Mongoliassa. n
Ari Virtanen
johtaja
Finpro
Etelä-Korea
ari.virtanen(at)finpro.fi
Mongolian lehmät ovat laihassa kunnossa talven jälkeen.
Mongolia
– elintarviketeknologian Klondyke
57
n TALOUS & MARKKINA
Kopioidaan korealaisia
Kuvat: ari virtanen
Suomalaisten maine on suurempi kuin kokomme. Lähes jokainen taksikuski Japanissa tuntee Nuuskamuikkusen, taksikuskikollegansa Pekingissä Joulupukin, ja korealainen taksikuski osaa jopa sanoa "hyvä, hyvä". Se on jo aika paljon, jos vertaa
länteen. New Yorkin taksikuskeista suurin
osa kun ei puhu edes englantia.
Aasian menestyksen salaisuus on kielteisessä mielessä kopiointia ja hieman
myönteisemmin imitointia tai benchmarkkausta. Kaikki ovat seuranneet, kuinka Nokian valta-asema lipesi Applelle ja on sieltä edelleen siirtymässä Samsungille.
Kopioi ja tee paremmin
ja nopeammin
Samsung noudattaa perinteistä, aasialaista kaavaa: Kopioidaan Japanista ja myös
Suomesta, ja tehdään asiat paremmin. Korealaiset ovat tajunneet myös nopeuden
merkityksen. Ei pidä jäädä talvisodan termein tuleen makaamaan, vaan pitää olla
vikkelä jaloistaan. Nopeus tuo kiistattomia
etuja, vaikka välillä sännättäisiinkin väärään suuntaan.
Samsung ei edes väitä olevansa johtava
matkapuhelinvalmistaja vuonna 2020. Silloin tehdään jo jotain ihan muuta. Länsimaalainen ajattelu peräänkuuluttaa innovaatioita ja kieltää matkimisen. Jos ihan
tarkkaan ajatellaan, niin eihän Apple keksinyt menestystuotteitaan ipodia ja iphonea. Kaikki oli valmiiksi keksitty, piti vain
laittaa osat kohdalleen ja tehdä siitä brändi!
Kiinalaisen ravintoloitsijan Ferrari.
Ihan samalla tavalla vaatetehtaat kaikkialla maailmassa tutkivat tarkkaan Pariisin ja Milanon muotinäytökset tuotekehityksen pohjaksi. Korealainen PSY-niminen
ex- huumeidenkäyttäjä ja muutenkin kovapäinen kaveri kävi armeijankin kahdesti,
mutta yhdisteli kolmen eri ryhmän tanssiliikkeistä oman menestystanssinsa.
Elintarvikejätti myös
viihdeteollisuusbisneksessä
CJ on Korean suurin elintarvikealan yritys. Sillä on palveluksessa yli 50 000 ihmistä. CJ:n tuotevalikoima on laaja, ja suomalaisista innovaatioista se myy muun muassa Pan-suolaa. CJ nopeimmin kasvava liiketoiminta-alue on viihdeteollisuus. Yritys
Kahvilakulttuuri kukoistaa Koreassa.
Vohveli-, suklaa- ja kirjakahviloiden lisäksi
on myös kissa-, koira-, vauvakahviloita.
tuottaa ja välittää elokuvia sekä tv-sarjoja.
Tuotesijoittelua ei aina voi toki välttää.
CJ pyörittää myös elokuvateatterikomplekseja, joiden hienoimmissa 4D-saleissa on
3D-lasien lisäksi liikkuvat tuolit ja erilaisia
muita tehosteita. CJ on laajentanut myös
vähittäiskauppaan Olivia Young -kaupoillaan. Kaupoissa myydään pääasiassa kosmetiikkaa, mutta myös "terveellisiä" elintarvikkeita.
Monipuolista yritystoimintaa
rutiköyhään maahan
Doosan on korealainen konepajayritys, jonka kärkituotteita ovat voimalaitokset ja
moottorit sekä kuluttajien paremmin tuntemat raskaat työkoneet sekä pienet BobKuva: ari virtanen
Lähes puolet Etelä-Korean asukkaista asuu Suur-Soulin alueella.
58
Viljelymaa on vuoristoisessa Koreassa vähissä. Pieni Soulin keskustan saari on vallattu pienille puutarhaviljelmille.
cat-traktorit. Yrityksen perusti SeungJik
Park jo vuonna 1898.
Doosan kuten muutkin korealaiset yritykset perustettiin maassa, joka oli rutiköyhä. BKT oli afrikkalaismaiden keskivertoluokkaa, eikä mitään luonnonvaroja ollut.
Metsän puutkin ovat niin kieroja, että laudat pitää tuoda ulkoa. Vuoristoisessa maassa maatalouskaan ei ollut varteenotettava
vaihtoehto.
Korea ja korealaiset yritykset saivat pääomarahoitusta ainoastaan kehityspankeista ja kovilla ehdoilla yksityisistä pankeista.
Ainoa luonnonvara oli korealaisten sisukas
työnteko. Maailman parhailta lisensioitiin
teknologiat, ja loppu oli kovaa työtä. Yhä
edelleen työaika on OECD-maiden pisin,
vaikka maa alkoi jo vuonna 2004 siirtyä vä-
hitellen viisipäiväiseen työviikkoon.
Koreassa ja Kiinassa päätetään edelleen
yhteinen suunta aina viideksi vuodeksi
kerrallaan. Kiinan uusi johto on jo linjannut suuntansa, ja Korean uusi johto ilmoittaa kymmenen kasvualueen suunnan lähikuukausina.
Muuntautumiskykyisiä yrityksiä ja
jättirikkaita omistajia
Samsung ja Doosan olivat alun perin
elintarvikealan yrityksiä. Samsung aloitti
vuonna 1938 kauppahuoneena ja nuudelitehtaana. Doosan aloitti kauppaliikkeenä
ja laajensi oluenvalmistukseen vuonna
1953. Doosan myi elintarviketeollisuutensa vuonna 2008 panostamalla kaiken konepajateollisuuteen. Doosan Group on nyt
Kauppatalo Lend etsii lisää SUOMALAISIA
• juustot ja lihajalosteet
• sinapit, kastikkeet
• keksit,
säilyvät leipomotuotteet
• einekset, puolivalmisteet
• vesi ja juomat
• muut erikoistuotteet
43 000 työntekijän ja yli 20 miljardin USD:n
yritys.
Samsungin liikevaihto oli vuonna 2011
noin 250 miljardia USD. Elintarvikeyritys
CJ eriytyi Samsungista pääomistajan perinnönjaossa vuonna 1987. CJ:n hallituksen
puheenjohtaja JayHyun Lee on Forbesin
listan mukaan Korean kymmenenneksi rikkain ihminen 1,7 miljardin dollarin omaisuudellaan. Samsungin pääomistaja KyunHee Lee on edelleen Korean rikkain mies
12,6 miljardin dollarin omaisuudellaan. n
Ari Virtanen
johtaja
Finpro
Etelä-Korea
ari.virtanen(at)finpro.fi
HUIPPUTUOTTEITA VENÄJÄLLE
Mukaan valittavat tuotteet muodostavat korkealaatuisen tuoteryhmän, jolla on oma tilaus-, jakelu- ja markkinointikonsepti.
Tuotteet täydentävät jo Venäjän markkinoilla olevien suomalaisten tuotteiden tuotevalikoimaa.
Yritykseltä vaaditaan Venäjän viennin vientistrategia ja riittävät
taloudelliset resurssit viennin käynnistämiseen. Yrityksen on
resursoitava henkilöstöä sekä varauduttava menekinedistämi
menekinedistämiseen Venäjällä. Kauppatalo Lend tarjoaa valittavalle yritykselle
kontaktit koko Venäjän federaation alueella sekä halutun
kasvun kansainvälisillä markkinoilla.
I haku 30.6.2013 mennessä
II haku 30.9.2013 mennessä
Tuotenäytteet, yritysesittely ja
kuvaukset tarjotuista tuotteista
osoitteeseen
Tuula Repo
ProAgria Etelä-Suomi ry,
Kymenlaakson aluetoimisto
Hovioikeudenkatu 16
45100 KOUVOLA,
[email protected].
59
n TALOUS & MARKKINA
Kuvat: juKKa leino, mainoStoimiSto SeleKti oy
Yleiskuva yhdestä Lendin supermarketista Pietarissa. Supermarket sijaitsee kauppakeskus Millerissä.
Suomalaiset elintarvikkeet
valloittavat Venäjää
Suomalaiset elintarvikkeet ovat
levittäytyneet jo Siperiaan asti.
Elintarvikeyritykset ovat pitäneet Venäjää
vaikeana ja kilpailtuna markkinana, jonne
pääseminen on mahdollista vain isoilla ja
rahakkailla yrityksillä. Venäläisten kauppojen hyllyltä on ollutkin turha etsiä laajaa
suomalaisten tuotteiden valikoimaa.
Isojen elintarvikeyritysten kuten Valion,
Fazerin ja Pauligin, tuotteet ovat jo vuosia
yksinään pitäneet yllä suomalaisten elintarvikkeiden mainetta Venäjällä. Parin viime vuoden aikana suomalaisia elintarvikkeita on kuitenkin alkanut löytyä yhä
enemmän venäläisistä supermarketeista.
ProAgria Kymenlaakso ry veturina
Venäjän oma maatalous ja elintarviketuotanto ovat kehittymättömiä, ja siksi maan
talous on riippuvainen tuontielintarvikkeista vielä pitkälle tulevaisuuteen. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on moniin
muihin ulkomaisiin yrityksiin verrattuna
etulyöntiasema, sillä Pietarissa ja sen ympäristössä asuvat venäläiset ovat lukuisilla
Suomen matkoillaan tutustuneet useisiin
suomalaisiin elintarvikkeisiin.
Suomalaisesta laadusta ja mausta pidetään. Venäläiset ostaisivat lähimarketeis-
60
taan näitä omia suosikkejaan, joita he nyt
joutuvat tuomaan autoillaan rajan takaa.
− Suomalaiset elintarvikeyritykset pitävät erheellisesti rajaa ja sertifikaatteja pahimpina viennin esteenä, vaikka itse asiassa rajan ylittämisessä ei ole mitään vaikeuksia. Pahin kompastuskivi on oikean
kumppanin löytäminen, minkä merkitystä moni yritys vähättelee. Venäjän elintarvikemarkkinat ovat haastavat. Sinne pääseminen ei ole ongelma, vaan siellä pysyminen, toteaa Kouvolassa sijaitsevan ProAgrian kehitysjohtaja Tuula Repo.
Hän puhuu kokemuksesta, sillä ProAgrian tutustumismatkoilla rajan taakse monet elintarviketoimijat ovat saaneet tuntumaa Venäjän elintarvikemarkkinoihin. ProAgria on yhteistyössä venäläisen Kauppatalo Lendin kanssa käynnistänyt onnistuneesti monen suomalaisen elintarvikeyrityksen Venäjän viennin. Tällä hetkellä suomalaisia tuotteita on jo 50 venäläisessä kaupungissa – myös kaukaisissa Siperian miljoonakaupungeissa ja Venäjän Kaukoidässä.
Suomalaisille yrityksille vientikuvio on
helppo. Venäläinen partneri itse hakee tavaran, usein jopa suoraan tehtaalta, ja hoitaa maahantuonnin sekä vastaa kaikesta
Venäjällä tapahtuvasta. Lendillä on myös
varastot Kouvolassa.
Venäläinen partneri
testauttaa tuotteita
Kauppatalo Lend on osa isompaa Lendkonsernia, jolla on myös oma vähittäiskauppaketju Pietarissa. Ketju sopii erittäin
hyvin juuri suomalaisille tuotteille, sillä
sen laajan, yli 22 000 tuotenimikettä kattavan valikoiman tuotteet ovat korkealaatuisia ja asiakkaat vaurasta keskiluokkaa.
− Konsernillamme on oma supermarketketju Pietarissa, minne suomalaiset tuotteet tulevat aina ensin myyntiin. Tämän
ns. testiperiodin aikana saamme arvokasta kokemusta siitä, miten venäläinen kuluttaja ottaa uutuustuotteen vastaan. Konseptimme on täysin uniikki Venäjällä – ennen kuin jakelemme uutuustuotetta muille kauppaketjuille, testautamme sen menekin ja kiinnostavuuden omissa supermarketeissamme, Kauppatalo Lendin johtaja
Anna Shljanina kertoo yrityksen toiminnasta.
Lendin valikoimissa on eri tuoteryhmiä
Suomesta – mehuja, säilykkeitä, leipomotuotteita, hilloja, marjatuotteita, aamiaistuotteita ja makeisia. Myös eläinperäisten
tuotteiden tuonti Venäjälle on hiljan käynnistynyt Suomesta. Kauppatalon kanssa yhteistyötä tekevät suomalaiset yritykset ovat
kooltaan laidasta laitaan. Mukana on pieniä
ja keskisuuria yrityksiä, mutta myös isoja.
− Osalle suomalaisista yrityksistä riittää
Pietarin-markkinat, kun taas osalla on kapasiteettia ja halua lähteä jakelemaan tuotetta federaation laajuisesti. Jokaisen yrityksen kanssa teemme heti alkuun yhteisen Venäjän-strategian, missä päätetään
markkina-alueen laajuudesta. Moni yritys
on yllättynyt, millä vauhdilla heidän Venäjän-vientinsä on käynnistynyt, Shljanina selvittää.
Kauppatalolla on varastot Pietarissa,
Moskovassa ja Jekaterinburgissa. Asiakkaat voivat olla tuhansien kilometrien päässä. Vauraat miljoonakaupungit Siperiassa
hamuavat laadukkaita tuontielintarvikkeita. Stockmann aukaisi muutama vuosi sitten myymälän Jekaterinburgiin. Öljyllä ja
kaasulla vaurastuneet kaupungit ovat varakkaita, mutta haasteena ovat pitkät etäisyydet ja huonot tiet.
− Kaukaisin paikka, missä suomalaisia
tuotteita myydään, on Habarovsk, joka on
Kiinan rajalla lähellä Japania. Junamatka
Pietarista kestää sinne viikon. Myös Uralilla Jekaterinburgissa ja Siperian vauraissa kaupungeissa kuten Krasnojarskissa on
Suomi-hyllyjä, Shljanina kertoo.
Opittava markkinoimaan
Venäjän markkinoille tulee kaiken aikaa
lisää ulkomaisia elintarvikeyrityksiä. Tulijoita on paljon erityisesti Euroopasta, joka elää syvässä talouskriisissä. Toisin kuin
suurimmassa osassa EU-maita Venäjällä
talouskasvu on ollut usean vuoden nousuvoittoista. Vaikka kasvu viime vuosina on
hieman hidastunut, kasvukäyrät näyttävät
edelleen ylöspäin. Siksi 140 miljoonan
asukkaan Venäjä houkuttelee eurooppalaisia.
Tosin Venäjän hallitus ei katso hyvällä
liiallista riippuvuutta tuontielintarvikkeista ja ohjaa lisää resursseja kotimaan maatalouden kehittämiseen ja elintarviketeollisuuteen.
”Hyllypuhujat” tuovat esiin suomalaisia
tuotteita.
Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat
lähteneet myöhään Venäjän-markkinoille,
koska ruplan romahdus 1990-luvun lopulla pelästytti monet yritykset pitkäksi aikaa.
Lisäksi yrityksiä ovat pitäneet poissa Venäjän elintarvikemarkkinoita tuntevien
osaajien vähäisyys, syvällä oleva Venäjäfobia sekä tietynlainen rohkeuden puute.
Nyt aika näyttää muuttuneen. Suomalaiset elintarvikeyritykset pitävät Venäjää
suurena mahdollisuutena, eikä enää niinkään uhkana ja riskinä. Suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukyky riippuu paljon
siitä, osaavatko ne markkinoida tuotteitaan
aktiivisesti ja oikealla tavalla.
− Ei riitä, että on hyvä tuote. Täytyy osata myydä se venäläiselle asiakkaalle. Venäjän WTO-jäsenyys tai muu läheneminen
länteen ei muuta sitä, että tuotteen markkinointiin ja menekinedistämiseen täytyy
Pyramidihylly suomalaisista tuotteista, joita
on kaupoissa eri puolilla Venäjää.
panostaa paljon, kertoo Fenno Consulting
Oy:n toimitusjohtaja Carita Vastinesluoma.
− Aina tarvitaan niitä, jotka toimivat pioneereina. Uskon, että suomalaisille elintarvikkeille löytyy lisää hyllytilaa venäläisistä kaupoista, kehitysjohtaja Tuula Repo
rohkaisee. n
Ksenia Bolshakova
freelancer-toimittaja
Moskova
lisätietoja:
tuula repo
kehitysjohtaja
p. 040 588 0958
tuula.repo(at)proagria.fi
Rohkaiseva esimerkki
Vuonna 1910 perustettu, turkulainen
Oy Roberts Ab on perheyritys, joka ei
ole pitkästä iästään huolimatta tuttu
suurelle osalle suomalaisia kuluttajia. Yritys on toiminut vähittäiskaupassa vasta vuodesta 2012 lähtien,
kun se toi markkinoille ensimmäisen
oman tuotteensa. Yritys lähti roh-
keasti liikkeelle: uutuustuote – terveydelliset marjajuomat – lanseerattiin lähes samaan aikaan sekä Suomen että Venäjän supermarketeissa.
− Meillä on ollut joitain yrityksiä
käynnistää Venäjän vienti, ennen
kuin tutustuimme ProAgrian luomaan
konseptiin yhdessä Kauppatalo Len-
din kanssa. Tätä helpompaa ja nopeampaa tapaa viennin käynnistämiseen ei ole. Tiedämme, että oikean
kumppanin löytäminen Venäjältä on
haastavaa, ellei mahdotonta, jos ei
ole mitään aikaisempaa kokemusta
Venäjän markkinoista, toimitusjohtaja Mikko Roberts kertoo.
Yritys on tehnyt aktiivisesti menekinedistämistä ja markkinointia. Työ
alkaa tuottaa tulosta: yrityksen tuotteita myydään jo useassa venäläisessä kaupungissa.
61
n TIEDE & TUTKIMUS TIEDEKATSAUS
Pakkauskehitys muutosten kourissa
Johtaako tutkimus
pakkauskehitystä vai seuraako
tutkimus pakkausalan
markkinakehitystä?
Yleiset, markkinoilla vaikuttavat trendit ja
muutokset näkyvät yritysten ja tutkimuslaitosten pakkaustutkimus- ja kehitystoiminnassa. Seuraavat, keskeisimmät elintarvikepakkaamisen tutkimusaiheet perustuvat pääosin Piran taloudelliseen raportointiin toimialan kehityksestä¹ ja pakkausalalla arvostetun Packaging Technology
and Science -lehden² tieteellisiin artikkeleihin vuosilta 2009−2012.
Kaikkia materiaaleja tarvitaan
Piran raportin mukaan globaalisti tarkasteltuna kuitupohjaiset pakkausmateriaalit,
aaltopahvi ja kartonki, ovat käytetyimpiä
pakkausmateriaaleja noin 30 prosentin euromääräisellä markkinaosuudella. Aaltopahvin osuus etenkin kuljetuspakkauksissa on merkittävä.
Kartonkia käytetään yleisesti rasioiden,
laatikoiden ja ryhmäpakkauksien materiaalina elintarvike-, kosmetiikka- ja tervey-
denhoitotuotteilla. Voimakkaan materiaalikehityksen myötä kartongin käyttö on
yleistynyt myös vaativammissa sovelluskohteissa, esimerkiksi suojakaasuun pakattavien elintarvikkeiden pakkauksissa.
Toiseksi suurin pakkausmateriaaliryhmä on ”jäykät muovimateriaalit” 20 prosentin markkinaosuudella. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi elintarvikepakkauksina
käytettävät rasiat jauhelihalle ja kanasuikaleille sekä nestepakkauksina käytettävät
pullot ja kanisterit.
Kolmanneksi suurin pakkausmateriaaliryhmä on metallit 15 prosentin osuudella. Muita pienempiä materiaaliryhmiä ovat
12 prosentin osuudella ”joustavat muovit”,
joista valmistetaan esimerkiksi muovipusseja ja kääreitä sekä lasipakkaukset seitsemän prosentin osuudella.
Kasvua joka materiaaliryhmässä
”Jäykät muovimateriaalit” on ollut viime
vuosien aikana voimakkaimmin kasvanut
materiaaliryhmä. Niiden vuotuinen kasvu
on ollut kuuden ja puolen prosentin luokkaa. Muovimateriaalien suosion taustalla
on usein pakkausmuotoiluun ja valmistustekniikkaan liittyvät tekijät. Muovin helppo muovattavuus ja kehittyneet pakkausvalmistusprosessit ovat pitäneet muovimateriaalit pakkausmateriaalien kärjessä.
Lähes vastaavaan kuuden prosentin kasvuun ovat yltäneet kuitupohjaiset materiaalit ja lasi. Maltillisempaa kasvukehitys
on ollut joustavilla pakkausmateriaaleilla
(joustavat muovit, foliot ja paperit) sekä metalleilla, joiden vuotuinen kasvu on ollut
noin neljä prosenttia.
Euromääräisesti tarkasteltuna kuitupohjaisten materiaalien käyttö on kasvanut
Lappeenrannan teknillisen yliopiston
(LUT) konetekniikan kehittämispäällikkö
Mika Kainusalmi esittelemässä LUT:n
Pakkaustekniikan laboratoriossa
valmistettuja ympäristöystävällisiä
vuokapakkauksia. Linja ja työkalut,
joilla vuokia valmistetaan, ovat LUT:n
konetekniikalla suunniteltu ja rakennettu.
Näihin vuokiin ja niiden käytettävyyden
parantamiseen liittyen LUTissa on
meneillään Tulevaisuuden turvalliset
elintarvikepakkaukset -hanke VTT:n ja Åbo
Akademin kanssa.
62
kaikkein voimakkaimmin. Kasvun taustalla on monia, muun muassa kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Kuluttajien arvot ja ajatusmaailma ovat muuttuneet entistä enemmän kestävän kehityksen
suuntaan. Kuitupohjaiset materiaalit nähdään käyttäjä- ja ympäristöystävällisinä
pakkausmateriaaleina, jotka ovat helposti
kierrätettävissä.
Materiaalinäkökulmasta tarkasteltuna
kuitupohjaisten materiaalien barrier-ominaisuuksien kehittyminen on avannut ja
tulee avaamaan uusia käyttökohteita muun
muassa kartongille. Kartonkipakkausten
haasteita ovat tähän asti olleet muun muassa heikko suljennan tiiviys suojakaasuun
pakattaessa.
Säilyvyys ohitse muiden
Vuosina 2009−2012 Packaging Technology and
Science -lehden artikkelit käsittelevät seuraavia tutkimusaiheita: barrier, pakkaus/
tuote vuorovaikutus ja suljettavuus (24 %),
rakenne, lujuusominaisuudet ja testaus (24
%), aktiiviset pakkausratkaisut (14 %), pakkausmateriaalin tuoteturvallisuus (9 %),
elinkaarianalyysit, kompostoitavuus ja kestävä kehitys (9 %), logistiikka, RFID ja pakkausten aitouden tunnistus (6 %), pakkauskoneet (4 %), pakkausmuotoilu (4 %), ja
muut pakkaustutkimukset (6 %).
Siten pakkausten perustehtävät, tuotteen
säilyttäminen ja hyllyiän pidentäminen samoin kuin tuotteen suojaus kuljetuksen ja
varastoinnin yhteydessä, ovat merkittäväl-
lä sijalla tutkimuksissa, kun taas aktiiviset
ja älykkäät pakkausratkaisut ovat pienemmän huomion kohteena.
Tuoteturvallisuus ja kestävä kehitys eivät nouse voimakkaasti, koska pyrkimys
on ollut olla neutraali eri pakkausmateriaalien suhteen. Pakkausmuotoilu on myös
jäänyt taka-alalle lehdessä raportoiduissa
tutkimuksissa.
Barrier -tutkimuksessa tärkeimpiä aiheita oli uusien materiaalien kehitys. Tutkimus
kohdistui nanosaven lisäykseen polymeerirakenteessa. Toinen merkittävä tutkimussuuntaus oli tiiveyden mittausmenetelmien
kehitys ja ymmärrys. Muut raportoidut tutkimukset käsittelivät materiaalien valonsuojausominaisuuksia, hiilidioksidi-, happi- ja vesihöyrytiiveyttä sekä rasvankestoa.

Pakkausala on mittavaa toimintaa
Pakkausalan liikevaihto maailmassa
oli vuonna 2010 noin 510 miljardia
euroa (670 miljardia USD). Vastaavasti globaalin metsäteollisuuden liikevaihto oli 470 miljardia euroa
(2011) ja painatusteollisuuden 610
miljardia euroa, josta pakkauspainatus edustaa noin 20 %. Toimialat ovat
siis liikevaihdolla mitattuna likimain
yhtä suuret.
Pakkausteollisuudessa on kuitenkin kyse laajasta toimialasta, joka on
hajautunut ja josta on vaikea saada
yhtenäistä tietoa. Toimiala on myös
hyvin poikkitieteellinen, mikä vaikeuttaa yhtenäisen tutkimustiedon
löytämistä. Pakkausteollisuutta leimaa markkinalähtöisyys ja se heijastuu myös tutkimus- ja kehitystyöhön.
Pakkausliiketoiminta muuttuu ja
kehittyy jatkuvasti. Taustalla vaikuttavat yleiset yhteiskunnalliset muutokset ja trendit.
Toisaalta pakkauksen perustehtävät tulevat varmasti säilymään ennallaan eli pakkauksen ensisijaisina
tehtävinä ovat suojata tuotetta, antaa
tietoa, mainostaa sekä toimia säilytystilana tuotteelle. Kuluttajakäyttäytymisessä, lainsäädännössä ja tek-
nologiassa tapahtuvat muutokset
toimivat kuitenkin ajureina taustalla
ja synnyttävät jatkuvaa tarvetta pakkausalan kehittämiselle.
Trendien ristiaallokossa
World Packaging Organisationin raportin³ mukaan keskeisiä pakkaamiseen vaikuttavia taustatrendejä ja
muutosvoimia ovat väestön ikääntyminen, kotitalouksien koon pieneneminen, käyttömukavuus, kasvava
terveystietoisuus, kiireisyys ja aikapula, tuotemerkkien vahvistaminen
ja erilaistaminen pakkausmateriaalien kehittyminen, perheiden yhteisten
aterioiden väheneminen ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen.
Demograafiset muutokset tarkoittavat muuttuvaa kulutusympäristöä
globaalisti. Nopeasti kasvava keskiluokka ei ainoastaan kasvata pakkausten kysyntää, vaan tuo mukanaan
uudentyyppisiä tarpeita ja merkityksiä pakkaamiselle. Ikääntyminen luo
uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, esimerkiksi kaikille ikäluokille sopivan universaalin pakkausmallien kehittämisen.
Kiireinen elämäntapa lisää välipa-
lojen, valmisruokien ja mukaan otettavien annosten kysyntää. Yhdessä
ikääntymisen kanssa nämä johtavat
yksinkertaisten ja helppokäyttöisten
pakkausten kasvavaan kysyntään.
Terveystietoisuus aiheuttaa lisäaineiden välttämistä ja pyrkimystä
käyttää tuoretuotteita, mikä taas tuo
lisävaatimuksia pakkaamiselle. Hygienia-, kosmetiikka- ja terveydenhoitotuotteet sekä elintarvikkeet ja
elektroniikka ovat kasvavia pakkaamisen alueita.
Ympäristöhaasteet
kasvavat
Verkkokaupan kasvu on yksi merkittävä tekijä, joka saattaa jatkossa
muuttaa logistiikkaketjujen toimintaa
ja vaikuttaa myös pakkaamiseen.
Sekundäärisen pakkauksen tärkeys
tulee "uudestaan" korostumaan ja
aiheuttaa painetta myös pakkauskokojen standardointiin.
Turvallisuus ja aitoustekijät ovat
tietyillä toimialoilla ja markkinoilla
tärkeässä asemassa, mikä tuo uusia
tarpeita ja mahdollisuuksia pakkausalalle. Halpenevat "tägit" (älykomponentit), painettu elektroniikka ja ak-
tiiviset materiaalit tekevät pakkauksista kiinnostavampia ja hauskempia. Pakkausten ennustetaan kehittyvän yhä älykkäämmiksi ja paremmin kierrätettäviksi, jolloin yleinen
suhtautuminen pakkaamiseen paranee. Niistä tulee yhä sofistikoituneempia teknologisia tuotteita samalla, kun kansalliset ympäristömääräykset tiukkenevat.
Uusien pakkaustuotteiden lanseeraus ja markkinoiden hyväksynnän
saanti kallistuvat ja sisältävät enemmän riskiä. Raaka-aineiden hinnannousu johtaa kierrätyksen tehostamisvaatimukseen. Pakkauksesta tulee yhä enemmän palvelu.
Ympäristöhaasteiden kasvaessa
kestävän kehityksen mukainen pakkaaminen tulee entistä tärkeämmäksi, mutta se ei ole materiaalien minimoimista vaan optimoimista. Paperiin perustava pakkaaminen todennäköisesti kasvaa. Nano- ja mikrofibrallaatioselluloosa edesauttavat
kuitupakkausten funktionaalisuutta
tulevaisuudessa. Kierrätys tulee lisääntymään. n
63
n TIEDE & TUTKIMUS TIEDEKATSAUS
 Tutkittu pakkausmateriaali oli useimmiten
muovipakkaus, mutta esimerkiksi vaahdotettuja pullon tiivisteitä oli myös testattu
erityisesti happitiiveyden suhteen.
Pakkausten lujuusominaisuuksia käsitteleviä tutkimusaiheita ovat olleet etenkin
mallinnus-, simulointi- ja mittausmenetelmät, kuten myös tärinät eri kuljetusmuodoissa. Myös aaltopahvipakkauksia ja pakkaustäytteitä kuten kennorakenteiden lujuuksia on tutkittu. Kalvojen osalta on tutkittu erilaisten käsittelyjen kuten plasmakäsittelyn ja steriloinnin vaikutusta, delaminointi- ja saumausominaisuuksia.
Antimikrobiset yhdisteet kiinnostavat
Aktiivinen pakkaus -käsite on määritelty
asetuksessa (EY) N:o 1935/2004:
”Aktiivisilla elintarvikepakkausmateriaaleilla tarkoitetaan materiaaleja, joilla on
tarkoitus pidentää pakatun elintarvikkeen
säilyvyysaikaa, taikka säilyttää sen käyttökelpoisuus tai parantaa sitä. Ne on suunniteltu tarkoituksellisesti sisältämään ainesosia, jotka vapauttavat aineita pakattuun elintarvikkeeseen tai sitä välittömästi ympäröivään tilaan tai absorboivat aineita elintarvikkeesta tai sitä välittömästi
ympäröivästä tilasta”.
Mahdollisesti elintarvikkeeseen siirtyvät komponentit ja niiden enimmäispitoisuudet on erikseen määritelty asetuksessa.
Tutkimus on painottunut tällä saralla hyvin pitkälle antimikrobisiin aineisiin ja eri-
tyisesti luonnonmukaisiin aineisiin. Tiedeartikkeleissa esiintyneitä yhdisteitä olivat kitosaani, kaliumsorbaatti, antimikrobinen metyyliselluloosa, triklosaani, nisiini, klooridioksidi, kanelialdehydi, eugenoli, tymoli ja vanilliini.
Useassa tutkimuksessa oli testattu antimikrobisten aineiden yhteisvaikutusta.
Kanelialdehydi ja eugenoli olivat aktiivisia hyvin monia patogeeneja, elintarvikkeen pilaantumista aiheuttavia mikrobeja
ja hiivoja vastaan. Toinen aktiivisten pakkausten kehittämistä koskeva tutkimussuuntaus ovat hapensieppaajat ja hiilidioksidin erittäjät. Näiden osuus oli noin viidennes koko tutkimusalueesta.
Tärkeimmät kestävää kehitystä koskevat tutkimusaiheet olivat elinkaarianalyysit, hiilijalanjälki ja erilaiset kustannusrakenteet, mutta myös biohajoavuus, kuluttajakäyttäytyminen sekä kestävä muotoilu. Logistiikan alueella päätutkimussuunnat olivat RFID-tagit ja pakkausmerkinnät.
Pakkausmuotoilusta löytyi vähän artikkeleita ko. tiedelehdessä ja nämä liittyivät
lähinnä kuluttajaa helpottaviin käyttökohteisiin kuten avattavuuteen, pakkauksen
tyhjennettävyyteen ja pakkauksen hävittämiseen.
Pakkauskoneita koskeva tutkimus on
yleensä kohdistunut johonkin koneyksikköön kuten muodonantoon, pakkauksen
täyttöön tai tuotteen lämpötilanhallintaan.
Yhdessä tapauksessa käsiteltiin digitaali-
sen pakkauslinjan toimivuutta.
Muita raportoituja tutkimuksia, jotka jäivät alussa mainitun jaon ulkopuolelle, olivat muun muassa yleistä pakkausprosessimallin kehittämistä koskevat tutkimukset, itse korjautuvat pakkaukset, kuluttajatutkimukset koskien uudelleen täytettäviä
pakkauksia ja kuluttajatutkimukset liittyen tiedon saantiin automaattisen tunnistuksen kautta. n
Mika Kainusalmi
kehittämispäällikkö, DI, KTM
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Henry Lindell
professori FT, pakkaustekniikka
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Jari Varis
kehitysjohtaja, TkT, MBA
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
lisätietoja:
henry.lindell(at)lut.fi
viitteet:
¹ Pira international ltda. 2011. the Future of
global Packaging: market Forecasts to 2016.
²Packaging technology and Science, vol 22-25,
issues 1-8.
³ World Packaging organisation WPo & Pira
international ltda. 2008. market Statistics and
Future trends in global Packaging.
KOMMENTTI
Mikä pää edellä puuhun?
Pakkausmateriaalien osalta näyttää,
että muovi tulee yhä olemaan vallitseva materiaali ja sen käyttö edelleen kasvaa lähitulevaisuudessa,
mutta toisaalta taustalla vaikuttavat
trendit saattavat pitemmällä tähtäimellä muuttaa tilanteen.
Markkinatilanne näkyy osittain
tutkimuksen painopistealueissa.
”Jäykät muovit”- materiaaliryhmän
tutkimuksessa ensisijalla on barrierkehitys ja kuitutuotteet- materiaaliryhmässä puolestaan pakkausten lujuusominaisuudet. Erilaiset pinnalla
olevat, uudet tekniset ratkaisut tai
markkinavillitykset kuten oluttölkkien lämpötilaindikaattorit eivät ole
64
tarkastelujaksolla juurikaan heijastuneet tutkimusaiheisiin.
Pakkausmateriaalien käytön muutoksissa ilmeisenä jarruvoimana toimii olemassa oleva pakkauskonekanta, jota ei lähdetä ihan helposti
vaihtamaan uusien materiaalien ja
trendienkään myötä. Laitteiden teknis-taloudellinen käyttöikä saattaa
olla useita vuosikymmeniä ja jos laitteet ovat kehitetty tietylle materiaalille, linjojen uusimiseen ei helpolla
ryhdytä, vaan keskitytään ennemmin
materiaalin optimoimiseen nykyisessä prosessissa.
Aktiivisten pakkausten osalta tehty
tarkastelu ei myöskään tuonut suuria
yllätyksiä. Tutkitut aiheet ovat varmasti kaikille pakkausalaa seuraaville
tuttuja ja lähellä pakkausratkaisujen
käytännönkin ongelmia. Tämä tutkimuksen linkki käytännön ongelmanratkaisuun on tietysti myönteinen
asia, mutta ei ehkä kerro ihan koko
totuutta. Teollisuuden tekemällä tutkimuksella on iso painoarvo, ja yrityksissä on kehitteillä mahdollisesti radikaalejakin innovaatioita sisältäviä ratkaisuja. Niitä ei välttämättä haluta
tuoda julkisuuteen.
Alan lehdistä olemme kuitenkin
saaneet seurata mm. biomuovien,
nanomateriaalien sekä älypakkausten orastavia tuoteuutuuksia, mutta
nämä eivät välttämättä ole kuitenkaan olleet tieteellisissä julkaisuissa
vielä vahvasti esillä (tosin tässä on
huomioitava lähteidemme rajallisuus).
Tutkimustyössä on valtaosalta
keskitytty pakkausten perustehtävien tutkimiseen ja materiaalikehitykseen, joten markkinakehitystä lähinnä seurataan. Toisaalta uudet trendit
ja markkinavillitys tuskin näkyvät välittömästi tieteellisissä julkaisuissa,
vaan tulevat tietyllä viiveellä. n
Mika Kainusalmi
Henry Lindell
Jari Varis
Tampereen ammattikorkeakoulun Hyvinvointiteknologian koulutusohjelmalle
(YAMK) tehdyssä opinnäytetyössä Stevia
rebaudiana: kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen
analysointi kromatografian tekniikoilla tutkittiin Stevia rebaudiana -kasvia ja sen lehdistä uuttamalla eristettyjä yhdisteitä erilaisilla analyysimenetelmillä ja -laitteilla.
Kehitystyön tuloksena syntyneellä HPLCmenetelmällä pystyttiin analysoimaan steviosidin ja rebaudiosidi A:n pitoisuus.
Tutkimuksessa vertailunäytteinä käytettiin itse kasvatettua Stevia rebaudianaa,
Brasiliasta tilattua steviapulveria sekä Sigma-Aldrichilta tilattuja Stevia rebaudianan
lehtiä. Ohutkerroskromatografiaa käytettiin steviosidin ja rebaudiosidi A:n tunnistamiseen. Pääasiassa niiden ansiosta stevia
on makeaa.
Näytteitä uutettiin metanolissa ultraäänihauteessa, ja niistä poistettiin rasvat heksaanilla uuttamalla. Eniten näytteinä olleista Clevenger-uutteista löytyi epimanoyylioksidia, fytolia, caryofylleneoksidia,
spathulenolia, palmitiinihappoa, trans-caryofyllenea, nerolidolia, alfa-cadinolia ja
alfa-bergamoteenia.
Epimanoyylioksidi on oksygenoitu diterpeeni, jota löytyy muun muassa kuivatuista hedelmistä. Jotkut terpeenit voivat
houkutella kasviin hyönteisiä, jotta kasvi
pölyttyy. Toiset terpeenit taas suojelevat
kasvia kasvinsyöjiltä ja muilta patogeeneiltä. (Heinrich et al. 2002, 467.)
Monia käyttömahdollisuuksia
Epimanoyylioksidilla on havaittu olevan
leukeemisten solujen kasvua estäviä ominaisuuksia (Angelopoulou et al. 2001, 168).
Fytoli on oksygenoitu asyklinen diterpeenialkoholi, jolla on tärkeä osa klorofyllin
molekyylissä. Fytolia käytetään muun muassa E- ja K1 -vitamiinien valmistuksessa
(O’Neil et al. 1997, 1324.). Caryofylleneoksidi
on oksygenoitu terpenoidi, ja sitä käytetään
muun muassa ruuan, lääkkeiden ja kosmetiikan säilytyksessä (Yang et al. 1999, 79).
Spathulenoli on seskviterpeeni, jolla on antimikrobisia ominaisuuksia (Cioni et al. 2006,
4). Palmitiinihappo on tyydyttynyt rasvahappo, jota on sekä lihassa että kasveissa (Palmitic acid). Trans-caryofyllene on seskviterpeeni ja suosittu lääke Brasiliassa (Pinho-da-silva et al. 2012, 11965). Sitä voidaan käyttää myös
aromiaineena sekä hajusteissa, purukumeissa, saippuoissa ja pesuaineissa (Takasago).
Nerolidoli ja alfa-cadinoli ovat seskviterpeenejä, joita käytetään aromiaineena sekä hajusteissa (Basf). Alfa-bergamoteeni on myös
seskviterpeeni (Stevia database).
Korkea seskviterpeenien pitoisuus sekä
erityisesti spathulenoli ja caryofyllenioksidi voivat vaikuttaa siihen, että Stevia rebaudianalla on antimikrobiaalisia ominaisuuksia (Cioni et al. 2006, 4). Opinnäytetyössä Stevia rebaudianasta ei löydetty
myrkyllisiä yhdisteitä.
Kehitystyön tuloksena syntyneellä
HPLC -menetelmällä pystyttiin analysoimaan steviosidin ja rebaudiosidi A:n pitoisuus. Itse kasvatetun stevian steviosidipitoisuus oli 5,3 % ja rebaudiosidi A -pitoisuus 1,6 %. Sigma-Aldrichilta tilattujen lehtien steviosidipitoisuus oli 12,4 % ja rebaudiosidi A -pitoisuus 3,0 %. Brasiliasta tilatun steviapulverin steviosidipitoisuus oli
6,8 % ja rebaudiosidi A -pitoisuus 2,6 %.
Tulokset myötäilevät kirjallisuudessa jo
aikaisemmin esitettyjä tuloksia. Näytteenä olleen virvoitusjuoman rebaudiosidi A
-pitoisuus oli 64 mg/l eli stevioliekvivalentteina noin 21 mg/l.
Kuva: heli Knuutila
Stevia rebaudianassa
runsaasti eteerisiä öljyjä
Opinnäytetyössä käytettyä HPLC-menetelmää hyödynnetään jatkossa opiskelijoiden harjoitustöissä. n
Heli Knuutila
laboratorioinsinööri
Tampereen ammattikorkeakoulu
heli.knuutila(at)tamk.fi
viitteet:
heinrich, g., Pfeifhofer, h.W., Stabentheiner, e. &
Sawidis, t. 2002. grandular hairs of Sigesbeckia
jollurensis Kunth (asteraceae): morphology,
histochemistry and composition of essential oil.
annals of botany 89: 459–469.
angelopoulou, D., Demetzos, c., Dimas, c.,
Perdetzoglou, D. & loukis, a. 2001. essential oils
and hexane extracts from leaves and Fruits of
cistus monopelliensis. cytotoxic activity of ent13-epi-manoyl oxide and its isomers. Planta
medica 67(2): 168–171.
o’neil, j. maryadele., Smith, ann., heckelman, e.
Patricia., obenchain, r. john., gallipeau, r. jo ann.
& D’arecca, mary ann. 1997. the merck index.
merck & co., inc. Whitehouse Station, nj. uSa.
yang, D., michel, l., chaumont, jP. & millet-clerc,
j. 1999. use of caryophyllene oxide as an
antifungal agent in an in vitro experimental
model of onychomycosis. mycopathologia. nov
148(2): 79−82
cioni, P.l., morelli, i. , andolfi, l., macchia, m. &
ceccarini, l. 2006. Qualitative and Quntitative
analysis of essential oils of Five lines Stevia
rebaudiana Bert. genotypes cultivated in Pisa
(italy). red orbit. your university online.
Pinho-da-silva, l., mendes-mala, PD., teofilo, tm.,
Barbosa, r., ceccatto, vm., coelho-de-Souza, an.,
Santos cruz, j. & leal-cardoso, jh. 2012. transcaryophyllene, a natural sequiterpene, causes
trasheal smooth muscle relaxation through
blockage of voltage-dependent ca2+ channels.
molecules oct 11;17 (10): 11965-77
Dieettinen makeutusaine
Stevia rebaudiana on 65–80 cm korkea monivuotinen yrtti, jonka lehdissä on suuri pitoisuus luonnollista, dieettisesti arvokasta makeutusainetta. Kuivatuista Stevia rebaudianan
lehdistä voidaan uuttaa stevioliglykosideja, jotka ovat kalorittomia ja noin
300 kertaa sokeria makeampia.
Stevioliglykosidit on hyväksytty
ruuan lisäaineiksi monissa maissa
ympäri maailmaa. Erittäin puhdas
stevioliglykosidi saavutti USA:ssa
GRAS-luokituksen (Generally Recognised As Safe) vuosina 2008 ja 2009.
Japanissa keinotekoiset makeutusaineet kiellettiin 40 vuotta sitten. Siellä on siitä lähtien käytetty steviaa makeutusaineena ruuissa ja juomissa.
Japanissa on tehty stevialle yli 40 000
kliinistä testiä, joissa stevia on todettu
turvalliseksi. EU:ssa stevioliglykosidit
otettiin käyttöön makeutusaineena
marraskuussa 2011.
Stevioliglykosidien E-koodi on
E960. EU-asetuksen mukaan stevioliglykosidien enimmäismäärä on virvoitusjuomissa stevioliekvivalentteina 80 mg/l, pureskeltavissa ravintolisissä 1800 mg/kg ja sokeria sisältämättömissä purukumeissa 3300
mg/kg. Pöytämakeuttajissa enimmäisrajaa ei ole.
Kaikilla stevioliglykosideilla on erilainen molekyylipaino, ja bakteerit hajottavat ne suolistossa stevioliksi.
JECFA (Joint FAO/WHO Expert Committee on Food Additives) suosittelee
päivittäiseksi hyväksyttäväksi annokseksi 10 mg steviosidia ja 12 mg rebaudiosidi A:ta kiloa kohden. n
65
Ohran beetaglukaania voidaan
rikastaa oikealla myllytyksellä
Marko Meskanen on tutkinut Helsingin
yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselle tekemässään pro gradutyössään kymmenen ohralajikkeen ravintoainekoostumuksia ja jauhautumisominaisuuksia.
Lajikkeet jaettiin todennäköisimmän
käyttötarkoituksen mukaan erikois-, rehuja tärkkelys- sekä mallasohratyyppisiin lajikkeisiin. Jauhautumisominaisuuksia seurattiin sekä seulomalla että analysoimalla
partikkelikokojakaumia jauhetuista kokojyväjauhoista. Lisäksi kokojyväjauhoista
erotettiin karkeat jakeet ilmaluokittelun
avulla.
Erikoisohratyyppisten lajikkeiden beetaglukaani-, proteiini- sekä tuhkapitoisuudet olivat muihin lajikkeisiin verrattuna
korkeimmat ja tärkkelyspitoisuudet vastaavasti matalimmat. Rehu- ja tärkkelysohratyyppisissä lajikkeissa beetaglukaanipitoisuudet olivat hieman korkeammat verrattuna mallasohratyyppisiin lajikkeisiin, joilla puolestaan oli korkeimmat tärkkelyspitoisuudet.
Jyvien hionta vähensi ytimien tuhkapi-
Kuva: leiPätieDotuS ry
n TIEDE & TUTKIMUS OPINNÄYTETÖITÄ
toisuutta ja lisäsi beetaglukaani- ja tärkkelyspitoisuutta ytimissä noin 15 prosentin
hionta-asteeseen asti.
Raaka-aineen beetaglukaanipitoisuuden
todettiin olevan merkittävin tekijä rikastettavan jakeen beetaglukaanipitoisuuden
osalta, mutta oikeanlaisella jauhatuksella
ja luokitusolosuhteilla oli suuri merkitys
rikastuksen onnistumiseen. π
lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/
Ohratärkkelystehtaan sivujakeen proteiinit ovat muokattavissa
Antti Rahikainen on tutkinut pro gradutyössään, voiko ohratärkkelystehtaan sivujakeen proteiineja muokata metallikatalysoidulla hapetuksella tai entsymaattisesti
ja miten nämä käsittelyt vaikuttavat näytteen sisältämiin eri proteiineihin. Lisäksi
tutkittiin, voidaanko menetelmillä tuottaa
ACE-inhibitiivisiä peptidejä. Työ on tehty
Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselle.
Näytemateriaalina oli ohratärkkelyksen
valmistusprosessin runsasproteiininen sivujae, ohravalkuaisrehu. Siitä uutettiin vaiheittaisesti alkoholiliukoinen fraktio sekä
pelkistetty fraktio.
Ohravalkuaisrehusta tunnistettiin kolme proteiiniryhmää: polymeerinen B-hordeiini, monomeerinen B-hordeiini ja C-hordeiini. Metallikatalysoitu hapetus ei odotusten vastaisesti pilkkonut mitään näyte-
materiaalin sisältämiä proteiineja, vaan ne
aggregoituivat hapetuksen seurauksena.
Ohravalkuaisrehusta voitiin kuitenkin
entsyymihydrolyysillä tuottaa ACE -inhibitioaktiivisia peptidejä, joiden inhibitiokyky oli samaa luokkaa aiemmin tunnettujen inhibitiivisten elintarvikehydrolysaattien kanssa. π
lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/
Kehittyvä
RAAKA-AINEET &
LISÄAINEET
-teemanumero
SOPIMUSVALMISTUS
-erikoisteema
66
Elintarvike
Varaa paikka
ilmoituksellesi
27.8. mennessä!
Infoteam Oy
p. (09) 441 133,
[email protected]
n UUTUUSKIRJOJA RAIJA AHVENAINEN-RANTALA
Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä
Pörssiyhtiö HKScan täytti tammikuussa
sata vuotta. Ruokayrityksen kanssa yhteistä syntymäpäivää vietti myös sen
suurin osakas, LSO Osuuskunta. Juhlan
kunniaksi LSO Osuuskunta julkaisi näyttävän, kovakantisen, 277-sivuisen historiateoksen Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä. LSO, HKScan ja liha-alan muutos.
Kirjan on kustantanut Edita Publishing
Oy, joka on vastannut myös graafisesta
ilmeestä ja painotyöstä. Kirjan kirjoittajat ovat Spiritus Historiaen tutkija, VTM
Laura Puro ja vanhempi asiantuntija,
FM Veijo Åberg. Teos perustuu laajaan
arkisto- ja haastattelumateriaaliin.
Varsinaissuomalaiset tilalliset perustivat vuonna 1913 Lounais-Suomen
Osuusteurastamon (nykyinen LSO
Osuuskunta), jonka jäseneksi toivotettiin
tervetulleeksi jokainen "elukkain omistaja". LSO:sta kasvoi ajan mittaan Suomen johtava teurastamo ja lihatalo.
Nykyisin osuuskunta käyttää pääomistajan valtaa HKScan-konsernissa,
joka on Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä kertoo LSO:n ja HKScanin paikoin
dramaattisista vaiheista. Samalla teos
avaa näkymän suomalaisen elintarviketuotannon muutoksiin.
Kirjan lopussa olevaan liitteeseen
Kari Suistoranta HKScanin viestinnästä on koonnut ansiokkaan listan 107 lihatalon rakentajasta, jotka ovat olleet
muodostamassa HKScan-konsernia sadan vuoden aikana.
Kirja sopii kaikille elintarvikealan historiasta kiinnostuneille ja varsinkin niille,
jotka haluavat kehittää alan tulevaisuutta. π
lisätietoja:
www.hkscan.fi
www.editapublishing.fi
Kaikki lihasta laitumelta lautaselle
Readme.fi on kustantanut toimittaja
Mika Remeksen kirjoittaman ja valokuvaaja Mikko Takalan näyttävästi kuvittaman, 500-sivuisen, upean, kovakantisen opuksen Liha − Kaikki lihasta
laitumelta lautaselle. Kirja kertoo, mistä
ja miten suomalainen liha tulee kuluttajan ruokapöytään, mitä siitä valmistetaan ja miten valmistetaan.
Kirjassa tutustutaan suomalaiseen
eläintuotantoon, esitellään nauta-, sikaja siipikarjarodut sekä riistaeläimet,
käydään yksityiskohtaisesti läpi, mitä
liha on ja miten lihasta syntyy kuluttajille lihatuotteita, kuten makkaroita, ja pe-
rehdytään lihan valmistustapoihin,
maustamiseen ja hyviin raaka-aineyhdistelmiin.
Ruokatoimittaja Mikko Takala, HK
Ruokatalon keittiömestari Risto Mikkola ja tuotekehittäjä Tom Tapper ovat
ryydittäneet kirjan laajalla 120 reseptin
osuudella, joka esittelee tunnetuimmat
liharuokaherkut, mutta myös koko joukon kiinnostavia uusia tapoja laittaa
maittavaa ruokaa naudasta, possusta ja
broilerista. Reseptien lomassa vieraillaan klassikkoherkuista tunnetuissa ravintoloissa.
Kirjan esipuheen ovat kirjoittaneet HK
Ruokatalon kaupallinen johtaja Markus
Gotthardt ja myyntijohtaja Mikko Karell. HK Ruokatalon satavuotisjuhlan
kunniaksi kirjan tarkoitus on kertoa ja
näyttää, mistä suomalaisessa lihateollisuudessa on oikeasti kyse.
Kirja sopii kaikille lihasta kiinnostuneille, tosin hajuallergikoille sitä ei voi
suositella. Se nimittäin tuoksuu voimakkaasti painomusteelle, mikä on sinänsä
harmillista, koska ruokaan liittyy myös
paljon mielikuvia ja tuoksuja. π
lisätietoja:
www.readme.fi
Esimiesbussilla erinomaiseen johtamiseen
Onnistuneesta johtamisesta ja esimiestyöskentelystä voidaan olla montaa
mieltä riippuen muun muassa kulttuurista, historiallisesta ajankohdasta ja organisaatiosta. Johtamisesta onkin kirjoitettu kirjoja varmasti lähes kyllästymiseen asti. Kuitenkin kun mennään
pintaa syvemmälle, tietyt muuttumattomat periaatteet kuuluvat hyvään johtamiseen ja esimiestyöskentelyyn.
TTM Ilkka Korpelainen on kirjoittanut osittain tositapahtumiin perustuvan
kirjan Esimiesbussilla erinomaiseen johtamiseen – euroja hyvästä esimiestyöstä.
Kirjoittajalla on yli 30 vuoden kansainvälisen liike-elämän kokemus markkinoinnin ja myynnin johtotehtävistä Suomessa
ja ulkomailla. Hän on toiminut myös hen-
kilöstön kehittäjänä, henkilöstöjohtajana
ja ison kansainvälisen muutosprojektin
johtajana. Kirjan on kustantanut Management Institute of Finland (MIF).
Käsittääkseni Korpelainen on onnistunut avaamaan kirjassaan ruohonjuuritasolta, kansantajuisesti ja varsin nöyrästi onnistuneen esimiestyön muuttumattomat kulmakivet kertoen samalla
varsin avoimesti kehittämästään esimiestyöskentelyn parantamiseen tähtäävästä esimiesbussimenetelmästä.
Kirja kertoo myös, miten hyvä esimiestyö tuo suoraan tulosta, riihikuivaa rahaa, yritykselle.
Teoksen toteutus on myös virkistävä
ja lukemista helpottava: kirja on Suomen ensimmäinen näytelmämuotoon
kirjoitettu johtamisen ja esimiestyön
ammattikirja. Ja kuten hyvissä näytelmissä, siinä on onnellinen loppu, niin ihmisten kuin yrityksenkin kannalta katsottuna. Näytelmä ei myöskään lopu
heti. Se kestää yli kaksi vuotta ja siinä
on 29 kohtausta eli pysäkkiä.
Kirjassa on myös paljon havainnollisia piirroksia. Tosin joidenkin painolaatu
on vähän heikko. Pienistä oikeinkirjoituksellisista puutteista huolimatta suosittelen kirjaa kaikille esimiestyössä
oleville tai esimiestyöhön aikoville. Kirja
sopii myös mentortyöskentelyyn, yksi
pysäkki tapaamiskertaa kohti. π
lisätietoja:
www.mif.fi
67
n TUNNUSTUKSIA
n NIMITYKSIÄ
riitta Maijala vuoden eläinlääkäri
• Johan Sundelin on nimitetty Paulig-konsernin
Maailman Ruoka & Mausteet -divisioonan johtoon.
• Jukka Rantala on nimitetty KiiltoClean Oy:ssä
Industrial-sektorin asiakkuus- ja kehittämispäälliköksi vastuualueenaan meijeriteollisuuden
avainasiakkuudet sekä elintarviketeollisuuden
prosessituotteet ja Riitta Järvinen Industrialsektorin asiakkuus- ja kehittämispäälliköksi vastuualueenaan elintarvikehygienia-liiketoiminnan
kehittäminen, markkinointi ja tuotevalikoima sekä
alkutuotannon avainasiakkuussuunnitelmat ja kehitysprojektit.
• Pasi Hirvi on aloittanut DA Finland Oy:n, eli
Suomen SUBWAY® -ketjun palveluksessa Franchise Managerina.
• Esa Kotilainen on nimitetty Manageriksi Deloitten Enterprise Risk Services -yksikköön.
• Hanna Leppäniemi on nimitetty Oy Hartwall
Ab:n viestintäpäälliköksi, Hanna Levänen asiakasmarkkinointipäälliköksi kauppakanavan organisaatioon, Vesa-Pekka Rajasto aluepäälliköksi
Etelä-Suomen myyntialueelle, Erkki Takkinen
aluepäälliköksi Pohjois-Suomen myyntialueelle,
Timo Kivi aluemyyntipäälliköksi Etelä-Suomen
alueelle, Olli Teijonmaa aluemyyntipäälliköksi
Pohjois-Suomen alueelle ja Juha Palander myynnin tuki- ja kehityspäälliköksi. Tiiminvetäjiksi kuluttaja- ja asiakaspalvelukeskukseen on nimitetty
Maija Käck ja Sari Luume-Keskinen. Valentina
Costanza on nimitetty hanaoluiden laatupäälliköksi ravintolakanavan organisaatioon, Henrietta
Heikkilä Head of Finance -tehtävään, Piia Eteläpää Controllerin tehtävään ja Kirsi Lehto henkilöstöpäälliköksi.
• Norjalainen Orkla-konserni on siirtynyt Confectionery & Snacks -liiketoiminta-alueella kategoriakohtaisista organisaatioista maakohtaisiin organisaatioihin, jotka muodostetaan konsernin makeis-, snacks- ja keksiyrityksistä. Suomessa yhdeksi yritykseksi yhdistyvät Oy Panda Ab ja Chips
Ab. Suomessa uuden Confectionery & Snacks -yksikön toimitusjohtajaksi on valittu Chips Finlandin
maajohtaja Pasi Flinkman.
• Vincdent Poujardieu on siirtynyt Raision Consumer Brands -liiketoiminnoista vastaavaksi johtajaksi. Hän jatkaa myös konsernin liiketoimintojen kehitysjohtajana. KTM Mikko Laavainen on
siirtynyt Licensed Brands -liiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
• KTM Niilo Pöyhönen on nimitetty Pyrollin hallituksen jäseneksi.
• Marju Erävaara on aloittanut pakkauskehityspäällikkönä Altia Oyj:ssä.
• DI Eero Kytölä on aloittanut Informa Oy:n toimitusjohtajana 13.3.2013 alkaen.
• Joachim Wunsch on nimitetty Finnbakels
Oy:ssä tekniseksi myyntipäälliköksi.
• Hunajainen SAM Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Kimmo Koivulehto.
Vuoden eläinlääkäriksi 2013 on valittu johtaja, ELT,
dosentti Riitta Maijala. Hän työskentelee opetusja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston tiedepolitiikan vastuualueen johtajana.
Palkinnon antoi Suomen Eläinlääkäriliitto ry.
Maijala on ansioitunut eläinlääkärin työssä
riskinarvioinnin, elintarviketurvallisuuden ja tutkimuksen edistämisessä. Hän on tutkijataustainen virkamies ja johtaja.
Maijala on soveltanut tieteellisiä menetelmiä
ja tutkimusta työssään aluksi kehitysjohtajana
kansallisessa tutkimuslaitoksessa EELAssa ja
vastannut uuden riskinarviointiyksikön kehittämisestä Eviraan. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn johtajana vuosina 2007−2011
hänellä oli alaisia 200, asiantuntijoina vapaaehtoisia tiedepanelisteja 700, ja yksikön vuosibudjetti oli 32 miljoonaa euroa. Työ antoi tieteellistä
tukea EU:n päätöksenteolle elintarviketurvallisuuden lisäämiselle koko Euroopan alueella.
Kuva elina matiKainen
Kuva: anna ParKKari
Maijala on elintarviketurvallisuuden ja eläinten
terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija, erikoiseläinlääkäri kansallisella ja kansainvälisellä tutkinnolla sekä Helsingin yliopiston
elintarvikehygienian dosentti. Hän on toiminut
kansainvälisenä tieteellisenä asiantuntijana sekä
tiedepaneelin jäsenenä, väitöskirjojen ohjaajana
sekä useiden työryhmien puheenjohtajana.
Hänellä on lukuisia luottamustehtäviä ja neljä
jo lähes aikuista lasta. Maijala kertoo vasta Italiassa konkreettisesti ymmärtäneensä, miten
hyvä ja naisten työuraa edistävä keksintö suomalainen kouluruokailu on. Työuraa tukevan
puolison kanssa on löydetty ratkaisut uran tuomiin haasteisiin.
Mirja salkinojasalosen työlle
tunnustusta
Professori Mirja Salkinoja-Salonen on saanut
tunnustusta työstään: hänet on kutsuttu ensimmäisenä suomalaisena Yhdysvaltain mikrobiologisen akatemian jäseneksi. Salkinoja-Salosen ryhmän tutkimuksissa on selvinnyt, että sisäilmahomeen myrkyllisyyden syynä ovat Trichoderma-sienen tuottamat peptidit: trilongiinit. Ryhmä kehitti
siittiötestin asian selvittämiseksi.
Lähiruokatekopalkinto Heikki
ahopellolle
Suomen Leipuriliiton leipurimaajoukkue
voitti kultaa Kööpenhaminassa 26.−27.5.
järjestetyssä leipomoalan Pohjoismaiden
mestaruuskilpailussa. Joukkueen
muodostivat Katri Mäkinen, Elonen Oy
Leipomo, Jämsä; Jari Viljamaa, Harjun
Leipomo Oy, Kokkola ja Joachim Wunsch,
Finnbakels Oy, Kerava. Joukkueenjohtaja
Veli-Matti Ahvenharju, Royal Bakery Oy,
Tampere.
68
Vuoden lähiruokateko -palkinto on myönnetty
keittiömestari Heikki Ahopellolle. Palkintoraati
painotti Ahopellon pitkäjänteistä ja pieteetillä tekemää työtä lähiruuan edistämisessä, monipuolista verkostoitumista, hyvien raaka-aineiden
kunnioittamista ja tuottajien hyvinvoinnin huomioimista. Lähiruokateko-kunniamaininnan sai
Herttoniemen Ruokaosuuskunta.
n NIMITYKSIÄ
• Keijo Keränen on nimitetty HKScan-konsernin
rahoitusjohtajaksi. OTM, eMBA Sari Suono HKScan Oyj:n henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi, DI, KTM Mika Huhtanen tilaus-toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi ja MBA Orvokki
Knuutinen hankintajohtajaksi.
• Pasi Puistola on nimitetty Atria Conceptin kehityspäälliköksi 1.5.2013 alkaen.
• Paula Virtanen on nimitetty markkinatiedosta
vastaavaksi johtajaksi Atria Suomi Oy:n markkinoinnin ja tuotekehityksen organisaatioon, M.Sc.
Tuomas Sorri myyntijohtajaksi Atria Suomen
Food Service -myyntiin, tradenomi Hanna-Leena
Kurki Atria Suomen markkinatiedosta vastaavaksi markkinatutkimuspäälliköksi ja FM Marika Viitala lihan ja siipikarjan tuotekehityspäälliköksi.
• Pakkausalan Ympäristörekisterin toimitusjohtajaksi on valittu TkT Juha-Heikki Tanskanen ja
viestintäpäälliköksi KTM Katri Tuulensuu.
• Tapio Aho on nimitetty Leipomo Rosten Oy:n pkseudun aluemyyntiedustajaksi.
• Andreas Berggren on nimitetty Fazer Food Services -liiketoiminta-alueen toimitusjohtajaksi.
• Minna Cousins on nimitetty VAASAN-konsernin
Tuoreet leipomotuotteet -liiketoiminta-alueelle
kaupalliseksi johtajaksi ja Tuoreet leipomotuotteet
-liiketoiminta-alueen johtoryhmän jäseneksi ja
Marianna Vuorikari Leivonnaispakasteet-liiketoiminta-alueen tuotanto- ja toimitusketjujohtajaksi
ja Leivonnaispakasteet-liiketoiminta-alueen johtoryhmän jäseneksi.
• TkL Kimmo Halme on nimitetty Ramboll Management Consulting Finlandin toimitusjohtajaksi ja
Ramboll Finlandin johtoryhmän jäseneksi.
• Juha Jokinen on nimitetty Algol Chemicals Oy:n
toimitusjohtajaksi.
• KTM Niina Turunen on nimitetty A-Tuottajat
Oy:ssä palvelupäälliköksi, FM Marko Jokinen AtriaNauta -palvelun kehityspäälliköksi ja MMM, agronomi Susanna Vehkaoja kehityspäälliköksi.
• Jouko Jaakola on nimitetty Snellmnanin Lihanjalostuksen Maatilan Parhaat -nautapuolen alueedustajaksi ja MMM Kirsi Partanen rehupäälliköksi.
• Berner Oy:n agentuuriosaston rekisteröintiasiantuntijaksi on nimitetty kemiantekniikan insinöörä
(AMK) Olli-Pekka Taivalmaa.
• Seppo Koponen on nimitetty Suomen Viljava
Oy:n toimitusjohtajaksi.
• TkT Mikko Valorinta on aloittanut Capgeminin
Suomen maayhtiön uutena maajohtajana.
• MMM, agronomi Anna Perttu on valittu Boreal
Kasvinjalostus Oy:n viestintäpäälliköksi.
• MMM Katri Kostamo on nimitetty ProAgria Pohjois-Savon toimitusjohtajaksi, MMM Matti Ollikainen varatoimitusjohtajaksi, MMM Tuomo Rissanen markkinointi- ja myyntijohtajaksi ja MMM
Mika Repo kehitysjohtajaksi.
• MMT, agronomi Arja Nykänen on nimitetty Pro-
Jukka Rantala
Riitta Järvinen
Vesa-Pekka Rajasto
Erkki Takkinen
Hanna Leppänen
Hanna Levänen
Timo Kivi
Olli Teijonmaa
Juha Palander
Kimmo Koivulehto
Juha-Heikki Tanskanen
Agria Etelä-Savon luomuasiantuntijaksi.
• FM Joonas Jernberg on aloittanut applikaatioja tuotespelialistina Ordior Oy.ssä.
• Aki Vapaakallio on nimitetty Atria Suomi Oy:n
strategiajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi,
Maarit Ilola alkutuotannon tutkimus- ja kehitysjohtajaksi ja Matti Perälä AtriaNauta-palvelun
johtajaksi sekä A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n
toimitusjohtajan varamieheksi
• ETM Johanna Martikainen on nimitetty tuoteryhmäpäälliköksi Meira Oy:ssä.
• Elintarviketeollisuusliiton hallitus on valinnut pu-
heenjohtajakseen Atria Oyj:n toimitusjohtajan Juha
Gröhnin. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi on
valittu toimitusjohtaja Esa Rautalinko, VAASAN Oy.
Toisena varapuheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja
Pekka Tiainen, Oy Sinebrychoff Ab.
• Diplomikauppias, KTM Tomi Korpisaari on valittu toiselle toimikaudelle K-kauppiasliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajana
jatkaa kauppias Markus Ranne.
• Maatalous- ja metsätieteiden yo Sarina Kumpulainen on nimitetty kehitys- ja laatupäälliköksi
Best-In Oy:ssä. π
Nimitysuutiset
Nimitysuutisia Kehittyvä Elintarvike -lehteen
voi lähettää osoitteella:
[email protected]
69
n HAARUKASSA
Kultaa ja hopeaa koristeluun
Italialaisen Giusto
Manetti Battiloron aidot ja syötävät kulta- ja hopeatuotteet on
tarkoitettu leivonnaisten, ruokien ja juomien
koristeluun. Kulta
on 23 karaatin puhdasta hienokultaa ja hopea puhdasta hienohopeaa. Yksi purkki sisältää 200 mg tuotetta. Määrä riittää moneen kakkuun ja kuohuviinilasiin, sillä jo muutama kultahiutale antaa ylellisen silauksen ruualle tai juomalle.
lisätietoja:
oy Perkko
Sami ovaskainen
tuotemyyntipäällikkö
[email protected]
Pellolta pöytään -tilastojulkaisu
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike on koonnut yhteen Suomen elintarvikeketjun tilastoja elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Julkaisu sisältää tilastoja alkutuotannosta
kuluttajaan. Luomuketjun tiedot on koottu omaksi kokonaisuudeksi.
lisätietoja:
www.maataloustilastot.fi/pellolta-poytaan_fi
Makumatkalla
PS-kustannus on julkaissut Taito-sarjassaan MMM, FM Ulla Rauramon kirjoittaman oppaan Makumatkalla Innostavia ideoita ruokakasvatukseen. Oppaassa valotetaan ruokakulttuuria kahdeksalta taholta käytännön harjoitusten avulla. Kirjan
tavoitteena on muun muassa lisätä lasten kiinnostusta ruokamaailmaan ja auttaa
heitä löytämään itsestään uudenlainen makumatkailija sekä helpottaa ruuan valintaa.
Jokaisessa osiossa on aluksi aiheen taustoitusta eli eväät keskeisistä asioista
ja käsitteistä. Sen jälkeen on erilaisia osallistavia tehtäviä. Tehtäviä voi yhdistää
monipuolisesti eri oppiaineisiin. Kirja soveltuu niin koulukäyttöön kuin aamu- ja
iltapäivätoimintaan sekä kerhoihin.
Suomen maatalous ja
maaseutuelinkeinot 2013
MTT:n julkaisema Suomen maatalous ja
maaseutuelinkeinot 2013 luo läpileikkauksen vuoden 2012 tapahtumiin. Sen
mukaan sianlihan kulutus on ylittänyt kotimaisen tuotannon, ja maidontuotantokin
on laskenut alle omavaraisuustason. Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut lähes
7 %. Julkaisen ovat toimittaneet professori Jyrki Niemi ja tutkimussihteeri Jaana Ahlstedt.
lisätietoja:
www.ps-kustannus.fi
Uudenlaisia kansiratkaisuja
Faerch Plast on kehittänyt uuden Re-lock -pakkaussarjan, johon on rakennettu kuluttajille kätevä uudelleensuljettava kansi. Uudet pakkaukset on
suunnattu erityisesti kylmien ruokien, leikkeiden ja välipalojen pakkaajille.
Pakkausratkaisu perustuu vain yhteen avattavaan saumakanteen. Ratkaisu
on kevyt; pakkaukseen käytetty materiaali vähenee ja samalla säästetään
sekä kustannuksissa että ympäristön kuormituksessa.
Pakkaukset on valmistettu täysin kirkkaasta APET-muovista. Valikoimassa
on kolme erilaista, uudelleensulkemisen ratkaisua. Kuluttaja sulkee pakkauksen uudelleen joko napsauttamalla kannessa olevan lukon paikalleen tai
pujottamalla kannen nipan valmiiksi leikattuun aukkoon pakkauksen yläreunassa. Saumaus on suojakaasupakkaamiseen sopiva, ja pakkausten
koko- ja muotovalikoima on monipuolinen.
lisätietoja:
leo Sara
[email protected]
70
Kehittyvä Elintarvike 3 /2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Helppoa leiväntekoa
Laihian Mallas on tuonut markkinoille uutuustuotteen, joka helpottaa saaristolaisleivän tekoa merkittävästi: pakkauksessa
on valmis jauhoseos, kuivahiiva ja pahvivuoka. Leipoja tarvitsee vain vettä ja uunin. Mallasmestarin saaristolaisleipä sopii
kokemattomille tai nopeaa prosessi kaipaaville kotikokeille. Kokeneemmille on
tarjolla perinteinen Tuoppi Kaljamallas
-tuote.
lisätietoja:
tuotekehityspäällikkö
henrietta gullman
[email protected]
Hallintapalvelua mobiilikoodeille
Ebax Keycode -koodien hallintapalvelun avulla
voidaan hallinnoida suuria määriä erilaisia mobiilikoodeja. Tarvittaessa palvelu pystyy käsittelemään koodeja uniikkeina, jolloin jokaisella
kohteella on oma yksilöllinen koodinsa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä,
että kaikilla tuotteilla/kohteilla on oma yksilöllinen koodinsa/tunnisteensa.
Ebax Keycode on uudelleenohjauspalvelu,
jossa itse koodiin tallennetaan ainoastaan palvelun nimi (keycode.co) sekä varsinainen kuusimerkkinen koodi (esim. DK43KA) URL-osoitteena (http://keycode.co/DK43KA). Koska osoite
on URL-muotoinen, sen voi syöttää myös suoraan verkkoselaimeen esimerkiksi kotitietoko-
neelta tai vaikkapa puhelimen selainkäyttöliittymästä. Uudelleenohjauspalvelu mahdollistaa
sen, että koodin osoittamaa sisältöä voidaan
muuttaa koska tahansa − myös jälkikäteen, kun
koodi on jo sijoitettu kohteeseen.
Koodinhallintapalvelun ominaisuuksiin kuuluvat myös kehittyneet seurantavälineet sekä rajapintapalvelut. Kaikkia luettuja koodeja voidaan
seurata kokonaisuutena tai koodikohtaisesti.
Rajapintapalveluiden avulla Ebax Keycode -järjestelmä voidaan liittää erilaisiin tietojärjestelmiin kuten vaikkapa tuotetietokantoihin tai toiminnanohjausjärjestelmiin.
lisätietoja:
tuomo Paakkanen, ebax oy, p. 040 578 8750
Kotimaista Rainbow-maitoa
S-ryhmän ruokakauppoihin on tullut myyntiin kevyt ja rasvaton suomalainen Rainbow-maito. Se
kerätään suomalaisilta maidontuottajilta ympäri
Suomen ja valmistetaan Arla Ingmanin Sipoon
meijerissä ja Hämeenlinnan osuusmeijerissä.
Uutuusmaidot tulivat myyntiin Prismoihin, Smarketeihin ja suurimpiin Sale- ja Alepa-myymälöihin. Rainbow-merkin alta löytyy jo vähälaktoo-
sisia ja laktoosittomia suomalaisia maitoja, jotka
valmistaa kouvolalainen Kaslink Foods Oy.
lisätietoa:
S-ryhmä
valikoimajohtaja
ilkka alarotu
[email protected]
Kehittyvä
Elintarvike
Läpinäkyvyyttä mobiilisovelluksella
Ohjelmistoyritys Qaamos on julkaissut Somefood
-sovelluksen Windows Phone -älypuhelimille. Sovelluksen avulla voi löytää, jakaa ja tuottaa tietoa
kiinnostavista elintarvikkeista. Tuotetiedot saa
helposti puhelimen näytölle asettamalla laitteen
kameran viivakoodin päälle. Käyttäjä voi myös
kommentoida tuotteita, päivittää henkilökohtaista
ruokapäiväkirjaa tai ilmoittaa uusia tuotteita.
Sovellus on osa avointa elintarviketiedon yhteisöpalvelua finland.somefood.org. Palvelun päätavoite on auttaa ihmisiä löytämään tietoa henkilö-
kohtaiseen ruokavalioon sopivista elintarvikkeista. Palvelua laajennetaan jatkossa uusilla tuotteilla ja yhteisöä kiinnostavilla tiedoilla, ominaisuuksilla ja älypuhelinalustoilla. Palvelun tavoite on
kasvaa avoimen elintarviketiedon lähteenä ensin
Suomessa ja myöhemmin muissa maissa.
TÄSSÄ LEHdESSÄ
KANNATTAA ILMOITTAA
•
lisätietoja:
http://www.qaamos.com
https://twitter.com/qaamoscom
•
•
•
Grillilohta
Hätälä Oy on tuonut markkinoille Griillos Grillilohen. Se valmistetaan tuoreesta Pohjois-Norjan lohesta. Grillilohi on ruodoton fileepala ja valmiiksi hunajamarinoitu. Norjan lohen
matka Pohjois-Norjasta Ouluun kestää vain keskimäärin 8−12
tuntia. Raaka-aineen alkuperä on aina tarkasti jäljitettävissä
mätimunaan saakka.
lisätietoja:
www.hatala.fi
Kehittyvä Elintarvike sijoittuu
tärkeimmäksi ammattilehdeksi
lehtien välisessä vertailussa
88 % vastaajista lukee
lehden ilmoituksia
82 % kokee saavansa ilmoituksista
hyödyllistä tietoa
Kehittyvä Elintarvike- lehti on
selkeästi tärkein ETS:n
tarjoamista jäseneduista
Lähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu
2012 Focus Master Oy
Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin,
kerromme mielellämme lisää.
Infoteam Oy,
p. (09) 441133,
[email protected]
71
n TAPAHTUMAKALENTERI
Suomessa
Maalaistentori 13.6.2013 Helsinki,
www.teurastamo.com
Neitsytperunafestivaali 13.–15.6.2013 Turku,
www.neitsytperunafestivaali.fi
Taste of Helsinki 13.–16.6.2013,
www.tasteofhelsinki.fi
27th Nordic Lipidforum Symposium
17.–19.6.2013, Helsinki, www.lipidforum.info
Helsinki Chemicals Forum 18.–19.6.2013,
www.helsinkicf.eu
Kuopio Wine Festival 28.6.–6.7.2013,
www.kuopiowinefestival.com
Mansikkaviikko 1.–7.7.2013
Farmari 2013 3.–6.7.2013 Seinäjoki,
www.farmari.net
Peltopäivä 2013 11.7.2013 Inkoo,
www.peltopaiva.fi
Hillakuumetta Ranualle -seminaari 2.8.2013
Ranua, www.rovaniemenkehitys.fi
Hillamarkkinat 3.–4.8.2013 Ranua,
www.hillamarkkinat.fi
Lähiruoka-tilaviinijuhlat 10.–11.8.2013 Heinola,
[email protected]
Ravintolapäivä 18.8.2013, www.ravintolapaiva.com
Maaseutututkijatapaaminen 22.–23.8.2013 Kalajoki, http://mua.fi/toiminta/tutkijatapaaminen/
Herkkujen Suomi 22.–24.8.2013 Helsinki,
www.herkkujensuomi.fi
Oiva tulee – oletko valmis? Omavalvonnan
kehittäminen 27.8.2013, Kuopio, www.evira.fi
New Technologies for Rapid Analysis of
Mycotoxins 27.8.2013, Vantaa, www.vtt.fi
Food Safety and Traceability Technology seminar
& Exhibition 2013 28.8.2013 Helsinki, http://
vantaainnovation.fi/ajankohtaista/tapahtumat
Tieteen päivät 30.8.2013 Joensuu & Kuopio,
www.uef.fi
Kauhajoen ruokamessut 30.8.2013,
www.ruokamessut.fi
ETP Food for Life 2.9.2013, Helsinki,
www.foodforlife.fi
Keliakiaviikko 2.–8.9.2013, www.keliakiaviikko.fi
PacTec, FoodTec, GrafTec & PlasTec
3.–5.9.2013 Helsinki, www.foodtechfinland.fi,
www.pactec.fi, www.graftec.fi, www.plastec.fi
Bioenergia 2013 4.–6.9.2013 Jyväskylä,
www.jklpaviljonki.fi
Pohjoiset maut – Arctic Flavours 4.–6.9.2013
Oulu, www.arcticfla.fi
Yrittäjän päivä 5.9.2013, www.yrittajanpaiva.fi
Healthy to Go – Food Innovation e-learning
course 15.9.–24.10.2013, http://www.oncampus.de
Laboratorio tänään 20.9.2013 Helsinki,
www.vwr.com
Skördefesten på Åland 20.–22.9.2013
Maarianhamina, www.skordefest.ax
Alihankinta 24.–26.9.2013 Tampere,
www.alihankinta.fi
Luomuviikko 30.9.–6.10.2013
72
Pakkausalan peruskurssi 77, I-jakso,
2.–3.10.2013 ja II-jakso 12.–14.11.2013 Kirkkonummi,
www.pakkaus.com
Sadonkorjuu 4.–5.10.2013 Lahti,
www.lahdenmessut.fi
Turun ruoka- ja viinimessut 4.–6.10.2013,
www.turunruokamessut.fi
Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät
7.–8.10.2013, Helsinki, www.rty.fi
Maailman ruokapäivä 16.10.2013
Pororuokaviikko 4.–10.11.2013
60. Työterveyspäivät 22.–23.10.2013 Helsinki,
www.ttl.fi/tyoterveyspaivat
Viini, Ruoka & hyvä elämä 24.–27.10.2013,
www.finnexpo.fi
Elma 22.–24.11.2013 Helsinki, www.finnexpo.fi
Eläinlääkäripäivät 27.–29.11.2013 Helsinki,
www.sell.fi
GASTRO 19.–21.3.2014 Helsinki, www.gastro.fi
Elintarvikepäivä 13.5.2014,
www.etl.fi/elintarvikepaiva
Ulkomailla
1st EuCheMS Congress on Green and
Sustainable Chemistry 16.–19.6.2013 Budapest,
www.1eugsc.mke.org.hu
PIF 2013 – 7th international congress on
pigments in food 18.–21.6.2013 Novara, Italia,
http://pif2013.org
dREAM: International Conference – From Model
Foods to Food Models 24.–26.6.2013 Nantes,
http://dream.aaeuropae.org
Nordic Committee on Bioethics 24.–28.6.2013,
www.ncbio.org
5th Eurovariety in Chemistry Education
Conference 3.–5.7.2013 Irlanti (Limerick),
www.eurovariety2013.ul.ie
18th European Symposium on Organic Chemistry
7.–12.7.2013 Marseilles, www.esoc2013.eu
Institute of Food Technologists Annual Meeting
and Food Expo 13.–17.7.2013 Chicago,
www.ift.org
International Conference of the Polymer
Processing Society 15.–19.7.2013 Nürnberg,
www.pps-29.com
10th Pangborn Sensory Science Symposium
11.–15.8.2013 Rio de Janeiro,
www.pangborn2013.com
9th World Congress of Chemical Engineering
18.–28.8.2013 Soul, www.wcce9.org
ISOPOW- International Symposium on the
Properties of Water 20.–23.8.2013, Ruotsi,
http://isopow.org
Organic farming systems as on driver for change
21.–23.8.2013 Tanska,
http://www.njf.nu/seminars/461
European Conference on Analytical Chemistry
25.–29.8.2013 Varsova, www.euroanalysis2013.pl
4th International Packaging and Printing
Exhibition for Asia 28.–31.8.2013, Bangkok,
www.pack-print.de
Livsmedelsdagarna: Framtidens konsument
4.–6.9.2013 Tylösand, www.livsmedelsdagarna.se
RIGAFOOd 2013 4.–7.9.2013 Riika,
www.rigafood.com
7th International Workshop on Anthocyanins
9.–11.9.2013 Porto, Portugali,
www.iwa2013.com/home
8th NIZO dairy Conference 11.–13.9.2013 Papendal, Alankomaat, www.nizodairyconference.com
Flavours & Fragrances 11.–13.9.2013 Leipzig,
www.gdch.de
EurSafe 11.–14.9.2013 Uppsala, www.slu.se
IUNS 20th International congress on nutrition
15.–20.9.2013 Granada, Espanja,
www.icn2013.com
drinkTec 2013 16.–20.9.2013 München,
www.drinktec.com
World Food Travel Summit 21.–24.9.2013
Göteborg, www.worldfoodtravel.org
Labelexpo Europe 2013 24.–27.9.2013 Bryssel,
www.labelexpo.com
First International Conference on Global Food
Security 29.9.–2.10.2013 Noordwijkerhout,
Alankomaat, www.globalfoodsecurityconference.
com
Delivery of Functionality in Complex Food Systems
30.9.–3.10.2013 Haifa, Israel, http://dof2013.org/
Anuga 5.–9.10.2013 Köln, www.anuga.com
Max Rubner Conference 2013 – Health Aspects of
Milk and Dairy Products 7.–9.10.2013, Karlsruhe,
Saksa, www.mri.de
7th International Congress Flour Bread '13
16.–18.10.2013 Opatija, Kroatia,
www.ptfos.unios.hr/flour-bread
K2013 16.–23.10.2013 düsseldorf,
www.k-online.de
Natural Products Scandinavia & New Nordic
Organic Food 20.–21.10.2013 Malmö,
www.naturalproductsscandinavia.com,
www.nordicorganicexpo.com
EPNOE 2013 International Polysaccharide
Conference 21.–24.10.2013 Nizza, Ranska,
http://epnoe2013.sciencesconf.org/
8th CIGR International Symposium on Advanced
Foos Processing and Quality 3.–7.11.2013 Kiina,
http://www2.scut.edu.cn/CIR2013
RAFA 2013 – Recent advances in food analysis
5.–8.11.2013 Praha, www.conffidence.eu
2013 EFFoST Annual Meeting 12.–15.11.2013
Bologna, www.effostconference.com
FHC 13.–15.11.2013 Shanghai,
www.teaandcoffeechina.com
Food Ingredients Europe 2013 19.–21.11.2013
Frankfurt, fieurope.ingredientsnetwork.com
Biopolymers 2013 4.–6.12.2013 Nantes, Ranska,
https://colloque.inra.fr/biopolymers2013
Innovation Takes Root Ingeo™ biopolymer users’
forum 17.–19.2.2014 Orlando, USA,
www.innovationtakesroot.com
Europain 2014 8.–12.3.2014 Pariisi,
www.europain.com
Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa
elintarvikealan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista.
Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä,
puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected]
Hankintaopas
AAKKOSOSA
BEMIS VALKEAKOSKI OY
PL 120
27510 KAUTTUA
Puh. 010 430 500
email: [email protected]
www.ar-carton.com
www.ccpack.se
AINES SUOMI OY
PL 15
11101 RIIHIMÄKI
Puh. 0207 463 990
Fax
0207 463 999
www.aines.fi
ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY
Laulurastaanpolku 6
00780 HELSINKI
Puh. (09) 505 3011
Fax
(09) 505 3148
www.alert.fi
ALGOL CHEMICALS OY
PL 13 (Karapellontie 6)
02611 ESPOO
Puh. (09) 50 991
Fax
(09) 5099 250
www.algol.fi
AMIHELP OY
Otsolantie 7 B
36100 KANGASALA AS.
Puh. 0400 – 729 721
Fax
(03) 4518 0053
www.amihelp.fi
AMMERAAL BELTECH OY
Sarankulmankatu 14
33900 TAMPERE
Puh. 0207 911 400
Fax
0207 911 450
www.ammeraalbeltech.fi
BERNER OY
Elintarvikeraaka- ja lisäaineet
PL 15 (Eteläranta 4 B)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 332
Fax
0207 914 380
www.berner.fi/agentuuri
BERNER OY
Berner Pro
Puh. 020 690 761
Fax 0207 914 241
www.berner.fi/pro
BUSCH
VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 VANTAA
Puh. (09) 774 6060
Fax
(09) 774 60 666
www.busch.fi
CALDIC FINLAND OY
AURAPRINT OY
PL 131
20101 TURKU
Puh. 0207 917 700
Fax
0207 917 650
www.auraprint.fi
Bedika Oy
PL 92 (Hiekkakiventie 7)
00701 HELSINKI
Puh. (09) 41355300
Fax
(09) 41355320
www.bedika.fi
PL 80 (Piispanportti 10)
02201 ESPOO
Puh. 020 7561 400
Fax
020 7561 498
Myyntipalvelu 0800-1-39655
Tilaukset: [email protected]
www.fi.ecolab.eu
HUNAJAYHTYMÄ OY
Kojonperäntie 13
32250 KOJONKULMA
Puh. 0207 76 9680
Fax
(02) 767 6225
www.hunaja.fi
ENVIROVET PROFESSIONALS
Pitkänkyläntie 30
38300 SASTAMALA
Puh. (03) 565 241 73
www.envirovet.fi
INFORMA OY
FAERCH PLAST A/S
Tillinmäentie 1 B
02330 Espoo
Puh. +358 207 208 200
Fax. +358 207 208 203
email [email protected]
www.informa.fi
www.rullatarrat.fi
Rannikkolaivurintie 8 D
00850 HELSINKI
Puh. 050-413 8058
www.faerchplast.com
OY CELEGO AB
FINKOMEC OY
Vaasantie 11
60100 SEINÄJOKI
Puh. 0400 417 447
www.finnfoodtech.fi
JAUHETEKNIIKKA OY
Alasuutarintie 22
48400 KOTKA
Puh. (05) 2184 270
Fax
(05) 2184 290
www.jauhetekniikka.fi
Mäkysentie 3
61850 Kauhajoki
Puh. 0290 300 100
Fax 06 232 1248
www.finkomec.com
KERMETAR OY
Kumitehtaankatu 5 E
04250 KERAVA
Puh. (09) 242 5898
Fax
(09) 242 6464
Email: [email protected]
www.kermetar.fi
OY FOODFILES LTD
PL 51 (Lisenssikatu 5)
21101 NAANTALI
Puh. (02) 436 5900
Fax
(02) 435 6950
Tuupakankuja 1
01740 VANTAA
Puh. 0207 189 200
Fax
0207 189 201
www.atlascopco.fi
OY ECOLAB AB
FINN FOOD TECH
CONDITE OY
OY ATLAS COPCO
KOMPRESSORIT AB
Elimäenkatu 29
00510 Helsinki
puh. (09) 8689 810
fax. (09) 1462133
[email protected]
www.duni.fi
Huopalahdentie 24
00350 HELSINKI
Puh. 020 741 5992
Fax
020 741 5993
www.caldic.com
Eteläinen Salmitie 1
02430 MASALA
Puh. (09) 348 6900
Fax
(09) 853 2100
www.celego.fi
HELSINKI BUSINESS AND
SCIENCE PARK OY/VIIKKI FOOD
CENTRE
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 050 4654 887
www.viikkifoodcentre.fi
DUNI OY
www.condite.fi
CORTEx OY
Kutojantie 5
02630 ESPOO
Puh. (09) 7590 770
Fax
(09) 7590 7799
www.cortex.fi
DOSETEC ExACT OY
Vaakatie 37
15560 NASTOLA
Puh. (03) 871 540
Fax
(03) 871 5410
www.dosetec.fi
Neulaniementie 2 L 6
70210 KUOPIO
Puh. 044 7001200
Fax
(017) 288 1269
www.foodfiles.com
KIILTOCLEAN OY
PL 157
20101 TURKU
Puh. 0207 710 400
Fax
0207 710 402
www.kiiltoclean.fi
FOODWEST OY
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
Åkerlundinkatu 2 A (3 krs.)
33100 TAMPERE
Puh. (06) 4210 000
www.foodwest.fi
KLÜBER LUBRICATION
NORDIC A/S
GIVAUDAN INTERNATIONAL SA
sivuliike Suomessa
Niemenkatu 73
15140 LAHTI
Puh. +46 (0) 46 23 5800
Fax
+46 (0) 46 211 4330
www.givaudan.com
HAGSON-PROVITEK OY
PL 74
02631 ESPOO
Puh. (09) 439 3070
Fax
(09) 439 30720
www.provitek.fi
OY M. HALOILA AB
21250 MASKU
Puh. (02) 437 6111
Fax
(02) 437 6211
www.haloila.com
www.itwmima.eu
www.kehittyvaelintarvike.fi www.octopuscompact.com
Hämeentie 3
00530 HELSINKI
Puh. 0207 497 970
Fax
0207 497 971
www.klueber.com
LAIHIAN MALLAS OY
Länsitie 372
66400 LAIHIA
Puh. (06) 475 2111
Fax
(06) 476 2555
www.laihianmallas.fi
LAITOSJALKINE OY
35320 HIRSILÄ
Puh. (03) 336 3111
Fax
(03) 336 3300
www.laja.com
I Kehittyvä Elintarvike 3/2013
73
Hankintaopas
A&R CARTON OY
PL 70
37601 VALKEAKOSKI
Puh. 0207 51 3100
Fax
0207 51 3309
www.bemis-europe.com
LARSCON OY
Antreantie 10 B
02140 ESPOO
Puh. 010 239 2480
Gsm 050 540 2882
www.larscon.fi
LEIPURIN OY
Tahkotie 1 E 2
01530 VANTAA
Puh. (09) 521 70
Fax (09) 521 2121
www.leipurin.com
LIHATEOLLISUUDEN
TUTKIMUSKESKUS LTK
OSUUSKUNTA
PL 56 (Luukkaankatu 8)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. 020 761 9480
Fax
(03) 570 5499
www.ltk.fi
LIHEL OY
Mänkimiehentie 21
02780 ESPOO
Puh. (09) 819 0110
Fax
(09) 8190 1199
www.lihel.fi
LINSEED OY
Pellavakuja 3
61850 KAUHAJOKI
Puh. 040 775 8918
Fax
(06) 527 1197
www.linseed.fi
MEDIQ SUOMI OY
PL 115
02201 ESPOO
Puh. 020 112 1500
Fax
020 112 1501
[email protected]
www.mediq.fi
MEKITEC OY
Teknologiantie 3
90590 OULU
Puh. 0207 410 990
Fax
0207 410 991
www.mekitec.com
OY MESMEC AB
Måttisenkatu 3
67700 KOKKOLA
Puh. 0207 280 680
Fax. 06 8326 811
www.mesmec.fi
MP-MAUSTEPALVELU OY
PL 56 (Luukkaankatu 6)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. Vaihde: (03) 217 3413
Fax
(03) 570 5209
www.maustepalvelu.com
NUTRINET OY
Puh. 040 758 2521
www.nutrinet.fi
ORAT OY
Pikkupurontie 4–6
00880 HELSINKI
Puh. (09) 755 6577
Fax
(09) 788 800
www.orat.fi
Hankintaopas
Posliinitehtaankatu 5
04260 KERAVA
Puh. 0207 921 300
Fax
0207 921 371
www.multivac.com
MUNAKUNTA
Piispanristintie 8
20760 PIISPANRISTI
Puh. (02) 214 420
Fax
(02) 214 4222
www.scanegg.fi
74
TANKKI OY
ROQUETTE NORDICA OY
Ahventie 4 a 20
02170 ESPOO
Puh. (09) 3158 5700
Fax
(09) 8632 113
Vesimyllynkatu 4
33310 TAMPERE
Puh. (03) 254 7800
email:[email protected]
www.tarratuote.fi
Oikotie 2
63700 ÄHTÄRI
Puh. (06) 510 1111
Fax
(06) 510 1200
www.tankki.fi
TARRATUOTE OY
ORBIS OY
PL 15
00421 HELSINKI
Puh. 020 478 830
Fax 020 478 8011
www.orbis.fi
ORGANIC FOOD FINLAND
Puolikuu 3 D
02210 Espoo
Puh 050 5505225, 050 5862697
www.organic-finland.com
SATAFOOD
KEHITTÄMISYHDISTYS RY
Viialankatu 25
32700 HUITTINEN
Puh. (02) 620 6319
Fax
(02) 620 6339
www.satafood.net
THERMO FISHER SCIENTIFIC
PL 100 (Ratastie 2)
01621 VANTAA
Puh. (09) 3291 0200
Fax
(09) 3291 0301
www.thermofisher.com/microbiology
TIETO OYJ
PACCOR FINLAND OY
Länsiportintie 15
13430 HÄMEENLINNA
Puh. 020 186 7000
Fax
020 186 7351
www.paccor.fi
PACK COMPANY OY
Teollisuustie 12
65610 MUSTASAARI
Puh. (06) 322 7300
Fax
(06) 322 7320
www.packcompany.fi
PIRKANMAAN
LAATUETIKETTI OY
Keskitie 3
33470 YLÖJÄRVI
Puh. 010 440 3900
Fax
010 440 3909
www.laatuetiketti.fi
PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY
Hakamäentie 7
48400 KOTKA
Puh. 010 841 6000
Fax 010 841 6019
www. ppt-filter.com
PROMINENT FOOD GMP
Lintulammenkatu 1
04250 KERAVA
Yhteydenotot: Carl-Bertil Borg
Puh. 040 501 7250
www.prominentfood.com
OY SCANDIC TRANS AB
VAASA – TURKU – HELSINKI
Puh. 020 1202 500
Fax 020 1202 515
www.scandictrans.fi
SEALED AIR OY
Työpajankatu 6 A
00580 HELSINKI
Puh. (09) 7257 4411
Fax
(09) 7257 4430
[email protected]
www.sealedair-emea.com
SEFO-KONSULTOINTI
Lapinlahdenkatu 23
00180 HELSINKI
Puh. (09) 726 0270
www.sefo-konsultointi.fi
Aku Korhosen tie 2-6
00440 HELSINKI
Puh. 0207 2010
Fax 020 726 8898
www.tieto.com
TT-TÄRYLAITE OY
Linnanpajantie 7
00950 HELSINKI
Puh. (09) 755 2730
Fax
(09) 755 4505
www.tarylaite.fi
UVA FINLAND
Ollaksentie 12
02940 ESPOO
Puh: 040 900 18 38
www.uvisable.com
VALIO OY
SENSON OY
PL 95
15141 LAHTI
Puh. (03) 864 364
Fax
(03) 781 8918
www.senson.fi
PL 10
00039 VALIO
Puh. 010 381 2457
Fax
010 381 2630
www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus
VESANTTI OY
SOFTWARE POINT
Tulppatie 26
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 6000
Fax
(09) 5491 6050
www.vesantti.fi
SUOMEN COBRA SYSTEMS OY
WORLD COURIER (FINLAND) OY
Metsäneidonkuja 6
02130 ESPOO
Puh. (09) 4391 320
www.softwarepoint.com
Asesepänkuja 3
00620 HELSINKI
Puh. (09) 7288 340
Fax
(09) 7288 3434
www.cobrasys.fi
Puutarhatie 20
01300 VANTAA
Puh (24h): (09) 8700 3300
Fax
(09) 8700 3350
www.worldcourier.com
SUOMEN VUOKRAKONTTI OY
PYROLL PAKKAUKSET
MULTIVAC OY
RAVATEK OY
Itälahdenkatu 20
00210 HELSINKI
Puh. (09) 6818430
Fax
(09) 675877
www.ravatek.fi
Kalliotie 2
04360 Tuusula
Puh. 030 624 2450
www.pyroll.com
RAKSYSTEMS ANTICIMEx
Vetotie 3 A
01610 VANTAA
Puh. 0207 495 706
Fax. 0207 495 600
www.racx.fi
Yrityspuistontie 2
05200 RAJAMÄKI
Puh. (09) 7258 8700
040 508 4803
www.vuokrakontti.fi
TALLBERG TECH OY AB
Hiojankuja 5
02780 Espoo
Puh. 020 7420 740
Fax 020 7420 759
[email protected]
www.tallberg.fi\tallbergtech
R. ÖSTERLUND KY KB
PL 99 (Laippatie 19 B)
00811 HELSINKI
Puh. (09) 586 8170
Fax
(09) 736 452
www.osterlund.com
TUOTERYHMÄOSA
ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT
JA VAA’AT
Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)
- punnitus- ja annostelujärjestelmät
– säiliövaa’at
– lattiavaa’at
– pöytävaa’at
Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
– kaasu- ja paineilmakompressorit,
jälkikäsittelylaitteet ja
typpigeneraattorit
PPT Pölynpoistotekniikka Oy
- pölynpoistolaitteita
- keskussiivousjärjestelmiä
- silpunpoistojärjestelmiä
Multivac Oy
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
Orat Oy
– annostelujärjestelmät
– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
– huolto- ja ylläpitopalvelut
ATK-LAITTEET JA
-JÄRJESTELMÄT
MAUSTEET, AROMIT,
MUUT LISÄAINEET
Bedika Oy
– elintarviketeollisuuden koneet
– pakkauskoneet ja –materiaalit
– röntgenlaitteet
– OxoidTM and RemelTM mikrobiologian
tuotteet
– uusi SureTectTM uuden sukupolven
PCR patogeenien testaukseen
– paranna työskentelyä tehokkaasti
Dry-BagTM tuotteilla
– vähennä hoitokustannuksia
PathoProofTM Mastitis PCR testauksella
Tallberg Tech Oy Ab
– Liimausjärjestelmät
Busch Vakuumteknik Oy
– tyhjiöpumput
Aines Suomi Oy
–
–
–
–
–
entsyymit
kalsium
kuitu
lipidit
vitamiinit
Tankki Oy
– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot
Software Point
Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon:
- LABVANTAGE LIMS ja WiLabLIMS
- Laboratory Intelligence –ratkaisut
- konsultoinnit ja käyttöönotot
– leipomo- ja pakkauskoneet
– merkintälaitteet
– pakkausmateriaalit
– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus
– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen
logistiset kokonaisratkaisut
– CSB-ohjelmistojen edustus
Finnkomec Oy
An ITW Company
Oy M. Haloila Ab
– lavankäärintäkoneet
Jauhetekniikka Oy
Tieto Oyj
– tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut
– ketteryyttä toimitusketjuun
KEMIKAALIT, KEMIALLISET
TUOTTEET JA
HYGIENIARATKAISUT
–
–
–
–
jauheiden annostelulaitteet
nesteiden annostelulaitteet
suursäkkien tyhjennyslaitteistot
raaka-aineiden annostelujärjestelmät
Kermetar Oy
– elintarviketeollisuuden letkut ja liittimet
GECItech, ISO9001 hyväksytyt
Mekitec Oy
- laadunvalvontajärjestelmät
Oy Mesmec Ab
Oy Ecolab Ab
– elintarviketeollisuuden ja
ammattikeittiöiden
pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakonsultointi ja –koulutus
sekä neuvonta
KiiltoClean Oy
– elintarviketeollisuuden pesu- ja
desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakartoitukset ja -koulutukset
UVA Finland
– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun
KONEET, LAITTEET,
MUU VARUSTUS
– tärykomponentit heti varastosta
– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet
– tärytekniset erikoislaitteet
Vesantti Oy
– sisälogistiikan laitteet ja järjestelmät
Suomen Cobra Systems Oy
TT-Tärylaite Oy
– räätälöidyt kokonaisratkaisut eri
massojen käsittelyyn
– siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja
lamellikuljettimet
– sekoittajat
– kippaus- ja nostolaitteet
– molla- ja laatikkopesukoneet
– desinfiointi-asemat, kenkäpesurit
– metallinpaljastimet, röntgentarkastus ja
tarkistusvaa´at
– mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu
– kokonaisvaltaiset huolto- ja
asennuspalvelut
Multivac Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneet
etiketöintikoneet
siivutuskoneet
monipäävaa’at
tarkastusvaa’at
metallinilmaisimet
röntgenlaitteet
nahkomakoneet
jäähilekoneet
Algol Chemicals Oy
– elintarvikeraaka- ja lisäaineet
suoraan varastosta
Berner Oy
– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden Agentuuriosasto
koneet
– elintarvikeraaka- ja lisäaineet
– luontaiset elintarvikevärit
ja -gluteeni
KULJETUS- JA LOGISTIIKKA- –– vehnätärkkelys
gluteeniton vehnätärkkelys
–
meri-,
vuori-,
vakuumija erikoissuolat
PALVELUT
– hedelmämehutiivisteet ja -pyreet
– nopea toimitus suoraan varastoltamme
Oy Scandic Trans Ab
– lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa
– logistiikkapalvelut ja varastointi
– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma
vv.
Suomen Vuokrakontti Oy
- kylmä- ja pakastekontit
Caldic Finland Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
stabilointiaineet
emulgointiaineet
riisituotteet
sokerikulööri
maito-, hera- ja lihaproteiinit ja
hydrolysaatit
kuidut
pintakiillokkeet
makeutusaineet
ravintolisäraaka-aineet
mantelit, pähkinät, siemenet jne
muut elintarvikelisäaineet
räätälöidyt seokset
pakkaamispalvelut
World Courier (Finland) Oy
Globaali erikoiskuriiripalvelu:
– lämpötilasäädellyt kuljetukset
– näytelähetykset (myös vaaralliset)
– pakkausjärjestelmät ja viilenteet
– ISO9001 & 14001 sertifioitu
LABORATORIO-TUOTTEET
Berner Oy
Berner Pro
– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,
Enterolert-E ja Quanti-Disk
– kotimaiset SERVANT petrimaljat,
sauvat, silmukat ja näytetölkit
– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit
– ANSELL-suojakäsineet
– desinfektiotuotteet
– KSG-autoklaavit
– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat
– LAUDA-vesihauteet
– INFORS-ravistelijat
Oy Celego Ab
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit
luonnolliset väriaineet
makeutusaineet
stabilisointiaineet
lesitiini
mehukonsentraatit
säilöntäaineet
muut lisäaineet
Givaudan International SA
sivuliike Suomessa
– aromit
Hunajayhtymä Oy
– kotimaista ja ulkomaista hunajaa
elintarviketeollisuudelle
Orat Oy
Ammeraal Beltech Oy
– elintarviketeollisuuden hihnat
– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut
– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja
siivutus
– liemitys- ja leivityskoneet
– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet
– pakkauskoneet
– pesu- ja käsittelyjärjestelmät
– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys
– huolto- ja ylläpitopalvelut
Mediq Suomi Oy
– mikrobiologiset reagenssit
– elintarvikkeiden testikitit
– elatusainekeittimet ja
maljanvalulaitteet
– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet
MP-Maustepalvelu Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteuutteet
aromit ja arominvahventeet
fosfaatit
sakeuttamisaineet
muut elintarvikelisäaineet ja seokset
Orbis Oy
– konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat
75
Hankintaopas
Cortex Oy
Orat Oy
Prominent Food GMP
elintarviketeollisuus-, HoReCa,sk- ja
leipomosektoreille:
– mausteet, yrtit, pippurit
– keitto- ja pata-ainekset
– kastike- ja kylmäkastikeainekset
– jälkiruoka-ainekset ja tärkkelykset
–
–
–
–
–
–
–
kammio- rasia- ja ratakoneet
snorkkelikoneet
pakkausrobotit
koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut
makkarankuoret
kutiste- ja laminaattipussit
kutistekalvot
PACCOR Finland Oy
Orat Oy
– mausteseokset ja marinadit
– lihaproteiinit
Vesantti Oy
- Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja
kannet
- kartonkivaippapikarit
Lihel Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteseokset
valmistus- ja lisäaineet
fosfaatit
marinadit ja marinadiseokset
asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset
Linseed Oy
Suomen korkealuokkaisimmat
pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus
Foodwest Oy
Kasvua ja kumppanuutta
– kuluttajatutkimukset
– tuotekehitys
– laadunhallinta
– tuotetietopalvelut
Envirovet Professionals
– elintarviketurvallisuuden auditoinnit
ja koulutukset
– Wiberg-mausteseokset
Pirkanmaan Laatuetiketti Oy
R. Österlund Ky Kb
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit ja konsentraatit
elintarvikevärit
emulgointi- ja sakeuttamisaineet
kaakaotuotteet
hedelmäjauheet ja -palat
vihannestuotteet
juomapohjat
lakritsiuutteet
makeutusaineet
PAKKAAMINEN
– painetut ja blanco etiketit ja tarrat
– liimapaperinauhat ja liitospaperit
– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet
MP-Maustepalvelu Oy
– valmistus- ja lisäaineet
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
Munakunta
- Scanegg-munajalosteet
- Kultamuna-kuorimunat
Pyroll Pakkaukset
–
–
–
–
kartonkipakkaukset
muovipussit ja -kassit
paperipussit, -kassit ja -kääreet
ratakalvot
– luomuraaka-aineet joustavasti ja
edullisesti
– hollantilaisen DO IT:n edustus
Roquette Nordica Oy
- elintarvikepakkauksia
- kartonkikotelot ja holkit
- kartonki- ja alumiinivuuat
Auraprint Oy
–
–
–
–
tarrat, tuote-etiketit
RFID-tarrat
sleeverit wrap-around-etiketit
kampanjatarrat
– pakkauskoneet ja -järjestelmät
– avosuisten pussien ja säkkien suljenta
– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet
ja tarvikkeet
- Cryovac-pakkausjärjestelmät
- Cryovac-kutistepussit
- Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat
– proteiinit
– kuidut
Tarratuote Oy
Senson Oy
– elintarviketeollisuuden rullatarrat
– blancot varastointiin, kolleihin ja
lavoihin
– tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym.
– aromit, värit
– vakuumija suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle
Duni Oy
- pakkauskoneet ja suljentakalvot
- GN-mitoitetut ja take-away rasiat
- räätälöidyt pakkausratkaisut
Faerch Plast A/S
– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA
rasiat ja kannet
– Top Seal kuumasaumattavat kalvot
– natiivit ja modifioidut tärkkelykset
– tärkkelyssiirapit
– poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja
mannitoli)
– proteiinit
– kuidut
Sealed Air Oy – Cryovac
RAAKA-AINEET
Bemis Valkeakoski Oy
-
mallas- ja viljauutteet
maltaat ja mallasjauhot
emulgointi- ja stabilointiaineet
entsyymit, mm. laktaasit
funktionaaliset raaka-aineet
aromit ja värit
antioksidantit
analyyttiset kitit ja reagenssit
suodatuksen apuaineet
hedelmäpalat ja -pastat
Condite Oy
Leipomo ja elintarviketeollisuuden
raaka-aineet ja aineosat
– jauhot ja hiutaleet
– leipä-, kahvileipä- ja konditoriaseokset
– leivänparanteet
– peruna- , maissi- ja soijatuotteet
– riisit ja riisijauho
– mantelit ja pähkinät
– siemenet ja siemenseokset
– mausteet ja suolat
– kuivatut hedelmät
– suklaa- ja rasvakuorrutteet
– hedelmä-ja marjatäytteet
– margariinit
– hedelmäsäilykkeet
-– sokerit,sokerikoristeet ja siirapit
– munavalmisteet
– mallastuotteet
Hankintaopas
–
–
–
–
keino-, mauste- ja savukuoret
vakuumija kutistepussit, kalvot
kinkkuverkot
elintarviketeollisuuden koneet
– erikoismaltaat
– tummat ja vaaleat mallasuutteet
– pakkauspalvelu
– etiketit, tarrat, kääreet ja
tulostustarvikkeet
– merkintäjärjestelmät teollisuuteen
– merkintäjärjestelmien huolto- ja
ylläpitopalvelut
– leipomoteollisuuden raaka-aineet
– elintarviketeollisuuden makuja
rakenneaineet
–
–
–
–
–
maidot, kermat ja muut maitotuotteet
juustot
maitoja herajauheet
marmeladit ja hillot
voi
SOPIMUSPAKKAAMINEN
Pack Company Oy
– monipuolinen valikoima kuivien
tuotteiden sekottamiseen ja
rahtipakkaamiseen
76
HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät
HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä
lämpötilanvalvonta ja lämpömittarit
tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
LTK osuuskunta
– HACCP-, omavalvonta- ja
laatujärjestelmäkonsultointi
– koulutuspalvelut
– kuluttajatestaukset
– laboratoriopalvelut
– lihatutkimuspalvelut
– teknologia- ja tuotekehityspalvelut
Nutrinet Oy
–
–
–
–
–
ravitsemusasiantuntijapalvelut
ravitsemusviestintä, käännökset
asiantuntijamarkkinointi
ravintosisältölaskenta
ravitsemuskoulutus
Raksystems Anticimex
elintarvikehygieniapalvelut
koulutus
näytteenottopalvelut
tuhoeläintorjunta
– elintarvikealan kehityspalvelut
– laaja-alaiset ympäristöteknologian
palvelut
SEFO-konsultointi
– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,
muut oppimateriaalit usealla kielellä
– hygieniakoulutukset ja –testit usealla
kielellä
TYÖHYGIENIA JA
TURVALLISUUS
ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy
– tuhoeläintorjunta
Laitosjalkine Oy
SUUNNITTELU, KEHITYS,
KONSULTOINTI
–
–
–
–
– työ-, suoja- ja turvajalkineet
elintarviketeollisuuteen ja
laboratorioihin
VOITELUAINEET
yritysjohdon sparraus
liiketoimintasuunnitelmien päivitys
uudet tuoteideat ja asiakasryhmät
tavoitteiden asettaminen ja seuranta
Finn Food Tech
- elintarvikealan kehitystyöt SF & EE
Multivac Oy
– pakkausja etiketöintikoneet
–
–
–
–
Satafood Kehittämisyhdistys ry
Valio Oy
Teollisuusmyynti
AmiHelp Oy
Leipurin Oy
Informa Oy
Larscon Oy
–
–
–
–
Laihian Mallas Oy
Hagson-Provitek Oy
– Yrityshautomo- ja kaupallistamispalvelut
Organic Food Finland
Ravatek Oy
A&R Carton Oy
Helsinki Business and Science
Park Oy /
Viikki Food Centre
– tuotekehityspalvelut
– kuluttaja- ja markkinatutkimukset
– liiketoiminnan kehittäminen
Oy Foodfiles Ltd
– kliininen tutkimus
– elintarvikkeiden rekisteröinti
(mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)
Klüber Lubrication Nordic A/S
– elintarvikehyväksytyt voiteluaineet
– teollisuuden voiteluaineet
n ETS-SIVUT
Maitoteknologi ETS:n ruoriin
Kuva: jaaKKo hiiDenhovi mtt
Elintarviketieteiden seuran uusi
puheenjohtaja, ETM Erkki Vasara
valmistui Viikistä vuonna 1995
pääaineenaan maitotaloustiede.
Hän työskentelee MTT:llä tutkijana
ja ohjelmapäällikkönä.
Erkki Vasara pääsi opiskelemaan Viikkiin
maitolaitokselle heti ylioppilasvuonna 1987,
mutta varsinaisesti opiskelut alkoivat vasta armeijan jälkeen.
− Valmistumisen aikoihin olin hetken
Tampereen Valiolla, mistä siirryin MTT:lle
elintarviketutkimukseen muutamaksi vuodeksi. Kehitysyhtiö Agropolis Oy:ssä olin
14 vuotta pääasiassa osaamiskeskusohjelman parissa eri tehtävissä. Elintarvikekehityksen osken tehtävät jatkuvat taas MTT:llä.
Olen siis paluumuuttaja, Vasara kertoo.
Seuran hallituksessa hänellä alkoi tänä
vuonna neljäs vuosi. Erkki Vasara on ollut
seuran toiminnassa mukana erityisesti Kehittyvä Elintarvike -lehden kautta: hän on
istunut useita vuosia lehden toimituskunnissa ideoimassa tulevien numeroiden sisältöä.
Verkottumis- ja näköalapaikka
Erkki Vasaran mielestä ETS jaostoineen on
hyvä verkottumispaikka, mitä hallitusvastuu syventää. Seuran puheenjohtajan tehtävän hän näkee myös erinomaisena näköalapaikkana seurata koko elintarvikealan
toimintaa.
Keväällä 2012 toteutetun ETS:n jäsenky-
kea jäsenten vahvasta sitoutumisesta seuraan ja sen toimintaan. Tästä on hyvä jatkaa. Laitetaan kaikki peliin, että Kehittyvä
Elintarvike pysyy korkeatasoisena lehtenä.
Se tuo uusia jäseniä ja mainostajia. Tässä
pysyy positiivinen noste, Vasara kirittää.
Nuoria mukaan seuran toimintaan
Erkki Vasara näkee seuran puheenjohtajan
tehtävän erinomaisena näköalapaikkana
seurata koko elintarvikealan toimintaa.
selyn mukaan tärkeimpiä syitä liittyä seuraan ovat jäsenlehti ja jäsenyyden kokeminen omaan toimenkuvaan liittyväksi.
− Kehittyvä Elintarvike -lehti sai erittäin
hyvän palautteen lukijoilta vuoden 2012 jäsenkyselyssä. Se on ammattilehtien ehdotonta huippua. Kyselyssä tuli myös runsaasti palautetta, mikä kertoo ennen kaik-
ETS:ssä toimii monen sukupolven jäseniä,
mutta varsinkin nuoria kaivataan mukaan
seuran toimintaan.
− Erityisesti opiskelijoiden värväämiseen
pitää panostaa. Viime vuonna hallituksessa aloitettiin pienryhmissä pohdinta talouden kehittämisestä ja jäsenmäärän kasvattamisesta. Tätä työtä jatketaan, Vasara vakuuttaa.
Hän korostaa, että jatkossakin verkottuminen, nuorten aktivointi seuran toimintaan, jaostojen kehittäminen ja lehden tason pitäminen korkeana ovat ydinasioita.
− Mediassa ruokaskandaaleja tulee ja
menee. Korkeatasoista asiantuntemusta
elintarvikeketjun eri kysymyksiin löytyy
Kehittyvä Elintarvike -lehden kautta. Vahva asiantuntemus nostaa arvostusta ja tuo
myös kannattajajäseniä, Erkki Vasara uskoo.
Hänen mielestään seuraan kannattaa tulla mukaan toiminnan sisällön vuoksi.
− Esimerkiksi kevään vuosikokouksessa
oli huippuhyviä esityksiä. Hallinnollisiin
asioihin käytettiin vain murto-osa kokousajasta. Seuran vahvuus on sen jäsenissä,
hyödynnetään sitä! π
Pirjo Huhtakangas
Prosessiteknisen jaoston (PTJ) syysseminaari
Clean label − onko E-hysteeri mysteeri?
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Aika:
25.9.2013 klo 12:30−16:00
Puhujina:
• HK Scan: tutkimus- ja kehitysjohtaja Soile Käkönen
• Helsingin yliopisto/Taloustieteen laitos: yliopistonlehtori Minna Autio
• Stockmann: laatupäällikkö Markus Luhtala
• Valio: teknologiajohtaja Matti Harju
ILMOITTAUDU NYT [email protected]
77
n ETS-SIVUT
Lisää yhteistyötä jaostojen kesken
Kuva: marKo tarvainen
Elintarviketieteiden seuran hallituksen uusi jäsen, FT Oskar Laaksonen kaipaa enemmän yhteistyötä jaostojen kesken.
− Esimerkiksi Turkuun päin suuntautuvissa retkissä voisi TETSiä ottaa mukaan
suunnitteluun, hän ehdottaa.
Oskar Laaksonen haluaa kehittää elintarvikealan ammattilaisia kiinnostavaa toimintaa, jossa etenkin nuoremmat seuran
jäsenet pääsevät ”kontakteihin” yritysten
ja muiden alan toimijoiden kanssa ja saavat ehkä helpommin työpaikkojakin näiden yhteyksien kautta.
− Lisäksi voisi helpottaa ”tieteen” ulkopuolelta tulevien seuraan liittymistä. Ei tarvitse olla elintarviketutkija tai -tieteilijä,
jotta tähän seurueeseen voisi liittyä, Oskar
Laaksonen muistuttaa.
Hän tosin tekee itse työtä tieteen parissa.
Oskar valmistui vuonna 2008 filosofian
maisteriksi Turun yliopistosta pääaineenaan
elintarvikekemia ja väitteli tohtoriksi vuonna 2011. Väitöskirjan aihe oli Astringent food
compounds and their interactions with taste properties, käytännönläheistä tiedettä siis.
Nyt hän työskentelee Turun yliopiston
Biokemian ja elintarvikekemian laitoksella elintarvikekemian yliopisto-opettajana
ja ensi syksystä alkaen elintarvikekehityksen yliopisto-opettajana.
Akateemista uraa ja käytännön töitä
Akateemisen uran ohella Oskar on ehtinyt
hankkia kokemusta käytännön työstä ruokatehtaissa.
− Vuosina 2000−2005 olin kesäapulaisena HK Ruokatalossa Turussa ja vuosina
2006−2008 Raision mikrobiologian laboratoriossa laboratorioassistenttina. Vuodet
2007−2011 olin vaihdellen tutkimus- ja opetustehtävissä Turun yliopistolla ja kokosin
samalla omaa väitöskirjatutkimusta. Alkuvuonna 2012 olin post doc -tutkijana, ja loppuvuodesta siirryin yliopisto-opettajan tehtäviin, Oskar listaa työhistoriaansa.
ETS:ään hän liittyi maisteriopintojen loppuvaiheessa. Aistinvaraisen tutkimuksen
jaoston johtoryhmässä hän oli mukana vuodet 2008−2009 ja Turun Elintarviketutkijain seuran puheenjohtajana vuodet
2009−2012.
− Olin eroamisvuorossa TETSin hallituksessa, joten seuraava luonnollinen siirtymä tuntui olevan ETS:n hallitukseen.
Pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin ja ta-
78
Oskar Laaksonen haluaa kehittää toimintaa, jossa etenkin nuoremmat seuran jäsenet
pääsevät ”kontakteihin” yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa.
hoihin etenkin Turun alueen ulkopuolella.
ETS:n tehtävä on saattaa elintarvikeihmisiä ja alasta kiinnostuneita yhteen, Oskar
Laaksonen kiteyttää.
Hän kehottaa ETS:n jäseniä olemaan aktiivisia seuran hallitukseen suuntaan.
− Antakaa vaan koko ajan palautetta toi-
minnasta ja toiveita, mitä voitaisiin tehdä
ja järjestää. π
Pirjo Huhtakangas
Elintarviketieteiden seuran hallituksessa
uutena jäsenenä aloittanut FT Marika Jestoi arvioi hallitustyöskentelyn olevan hyödyllistä.
− Varmaankin suurin henkilökohtainen
hyöty liittyy uusien näkökulmien oppimiseen ja verkostoitumiseen, hän tiivistää.
Marika Jestoi työskentelee ylitarkastajana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran
tuoteturvallisuusyksikössä. Hänen työnsä
sisältää valvonnan suunnittelua, ohjausta
ja kehittämistä erikoisalana elintarvikkeiden vierasaineet ja radioaktiiviset yhdisteet.
Koulutukseltaan Marika Jestoi on elintarvikekemisti. Hän valmistui Turun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1998
ja väitteli tohtoriksi vuonna 2005 aiheesta
Uudet punahometoksiinit Suomessa.
Vuodet 1998−2005 hän työskenteli kemistinä EELAn kemian yksikössä, vuodet
2005−2012 erikoistutkijana Eviran kemian
ja toksikologian tutkimusyksikössä ja vii-
Kuva rauha råglunD/evira
Uusia näkökulmia ja verkostoitumista
Marika Jestoin mielestä seuran
tärkeimpiä tehtäviä on lisätä tiedonkulua
ja verkostoimista elintarviketieteiden
ammattilaisten kesken.
me vuoden elokuusta alkaen ylitarkastajana tuoteturvallisuusyksikössä.
Korkea aika aktivoitua
Marika Jestoi oli mukana Elintarvikeanalytiikan jaoston perustamiskokouksessa
tammikuussa 2000 ja on osallistunut sen
jälkeen satunnaisesti jaoston tilaisuuksiin.
Seuran jäsen hän on ollut opiskeluajoista
lähtien.
− Jospa se olisi jo korkea aika aktivoitua
seuran toiminnassa, Marika toteaa.
Se, mitä hän aikoo tehdä jäsenistön hyväksi ja kehittää seuran toimintaa, hahmottuu vasta, kun hallitustyö pääsee kunnolla
vauhtiin.
− Itse näen yhtenä seuran tärkeimpänä
tehtävänä keskustelufoorumin luomisen
sekä tiedonkulun ja verkostoitumisen lisäämisen elintarviketieteiden ammattilaisten välillä, Marika summaa.
Vapaa-aikanaan hän harrastaa liikuntaa,
muun muassa pelaa golfia, ja viihtyy puutarhatöiden parissa. π
Pirjo Huhtakangas
Kehittyvä
Elintarvike
ELINTARVIKEALAN
AMMATTILEHTI
• Kestotilaus 59 €, oppilaitokset 48 €/vuosikerta + ALV
• Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2,50 €/kpl + ALV
+postituskulut
• Näytenumero ja tilaukset:
[email protected]
ILMAINEN
LEHTIARKISTO
• Etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta
• Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä
numeron ilmestymisestä
koko elintarvikealan kattava ammattilehti
79
n ETS-SIVUT
Euroopan aistinvaraisen tutkimuksen
kattojärjestölle uusi hallitus
Eurooppalainen aistinvaraisen tutkimuksen kattojärjestö, European Sensory Science Society (E3S) perustettiin Firenzessä
toukokuussa 2011. Perustajina oli 12 Euroopan maata kansallisten järjestöjensä
kautta. Tuolloin sovittiin, että E3S:n hallituksen jäseniä vaihdetaan kahden vuoden
välein siten, että kukin maa saa säännöllisen edustuksen.
E3S:n vuosikokous pidetään aina toukokuussa jonkin sopivan tapahtuman yhteydessä. Tänä vuonna se järjestettiin Englannissa, Leatherheadissa, Fast Forward-seminaaria edeltävänä iltana 12.5. Ensi vuoden
kokousta isännöi itävaltalainen apulaisprofessori Klaus Dürrschmid Sensory
Network Austrian kanssa.
Uuden hallituksen kokoonpano päätettiin yksimielisesti. Puheenjohtajaksi valittiin apulaisprofessori Joanne Hort Nottinghamin yliopistosta Isosta-Britanniasta,
edellisen hallituksen varapuheenjohtaja.
Aikaisempi puheenjohtaja, apulaisprofessori Erminio Monteleone Firenzen yliopistosta Italiasta siirtyi rahastonhoitajaksi.
Pohjoismaita edustavat seuraavat kaksi
vuotta norjalainen dosentti, senioritutkija
Margrethe Hersleth ja Elintarviketieteiden seuran Aistinvaraisen tutkimuksen
jaoston (ATJ) johtoryhmän puheenjohtaja
DI, ETM Laila Seppä. Heidät valittiin tanskalaisen senioritutkija Grethe Hyldigin ja
ruotsalaisen tohtoritutkijan Mia Primin
tilalle.
EuroSense Kööpenhaminassa 2014
E3S osallistuu joka toinen vuosi järjestettävän EuroSense-kokouksen (European
Conference of Sensory and Consumer Research) suunnitteluun yhdessä kustannusyhtiö Elsevierin kanssa. Seuraava kokous on
vuonna 2014 Kööpenhaminassa. Vuoden
2016 kokous järjestetään Ranskassa joko
Lyonissa tai Dijonissa. Uudella varapuheenjohtajalla, ranskalaisella apulaisprofessorilla Julien Delaruella onkin tärkeä
rooli sen suunnittelussa.
E3S:n tavoitteena on tukea aistinvaraisten menetelmien käytön kehittämistä mm.
tiedotuksen ja yhteistyön avulla. Aistinvarainen tutkimus on useissa maissa sen verran pieni tieteenala, että yhteistyöllä pääs-
80
Kuva: KlauS DürrSchmiD
Kuva: laita SePPä
Norjaa E3S-kokouksessa edustivat dosentti,
senioritutkija Margarethe Hersleth
(Nofima), ryhmänvetäjä Liv Bente-Strandos
(Elopak) ja tutkija Josefine Skaret (Nofima).
Rekisteröidy E3S:n jäseneksi!
E3S:n puheenjohtajana toimii seuraavat
kaksi vuotta apulaisprofessori Joanne Hort.
tään pidemmälle kuin pelkästään omin,
rajallisin voimavaroin.
E3S:ssä toimii kaksi työryhmää (working
group), joista koulutusryhmässä työskentelee professori Hely Tuorila Helsingin yliopistosta ja PDO-ryhmässä (Protected Designation of Origin) ETM, tutkija Tuomo
Tupasela MTT:ltä.
Norjalaiset kokousedustajat dosentti, senioritutkija Margarethe Hersleth, ryhmänvetäjä Liv Bente-Strandos ja tutkija Josefine Skaret toivat E3S:n vuosikokouksessa
esiin tarpeen pohtia aistinvaraisen raadin
seurannan ja testauksen hyviä käytäntöjä.
Asiaa selvittämään voisi olla aiheellista perustaa työryhmä. Vilkasta keskustelua käytiin myös aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijan määritelmästä. Tällä hetkellä kuka tahansa voi ilmoittaa olevansa sellainen.
Kehittyvä Elintarvike 3 /2013 I www.kehittyvaelintarvike.fi
E3S:n kotivisujen (http://www.e3sensory.
eu) oikeassa reunassa on esillä lähiaikojen
koulutustarjontaa, johon kannattaa käydä
tutustumassa.
Kaikki ATJ:n jäsenet voivat rekisteröityä
E3S:n jäseneksi pääsivun yläreunan loginlinkistä. ATJ on E3S:n suurin jäsenjärjestö,
mutta tällä hetkellä vain neljä prosenttia
ATJ:n jäsenistä on rekisteröitynyt!
Tarjolla on useita rahanarvoisia etuja, kuten alennuksia kurssimaksuista ja Elsevierin kirjoista sekä mahdollisuus tilata alan
johtava, tieteellinen lehti Food Quality and
Preference 87 euron hintaan (v. 2013). Kannattaa hyödyntää!
E3S ei ole pelkästään tieteellinen yhteisö,
vaan kiinnostunut myös käytännön aistinvaraisesta työstä ja ammattitaidon kehittämisestä: onhan sen yhtenä tavoitteena alalle tulevien noviisien ohjaaminen ammattilaisuuteen. π
Laila Seppä
puheenjohtaja
ATJ:n johtoryhmä
Seuran aineisto Kansallisarkistoon
Elintarviketieteiden seuran vuosien
1947−2002 aineistoa on siirretty Kansallisarkistoon. Sen luovuttivat ETS:n hallituksen varapuheenjohtaja Heikki Manner sekä Kehittyvä Elintarvike -lehden päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala ja toimituspäällikkö Pirjo Huhtakangas.
Aineisto käsittää 24 arkistomappia sekä
jäsenasiakirjoja, kuten matrikkeleita ja muita julkaisuja. Kansallisarkistoon on siirretty muun muassa Elintarvikkeiden laadun
arvioinnin termistö vuodelta 1972, Laadun
aistinvaraisen arvioinnin sanasto vuodelta 1984, Elintarvikehygienian sanasto vuodelta 1988 sekä vuosien 1990−2002 Kehittyvä Elintarvike -lehdet.
Juoma- ja talousveden fysikaaliset ja kemialliset analyysimenetelmät -julkaisuja
on vuosilta 1955, 1960 ja 1962 sekä Juoma- ja
talousveden tutkimusmenetelmät vuodelta 1969. Elintarvikkeiden mikrobiologian
laboratorio-opas julkaistiin vuonna 1966.
Lisäksi on muita aineistoja, mm. elintar-
vikekemistien vuoden 1961 symposiumin
esitelmät ja alustukset, Aistinvaraisten menetelmien käyttö laadunohjauksessa -seminaarien luentomateriaali vuodelta 1994,
Elintarvikehygienian jaoston 10-vuotisseminaarin Elintarvikehygienia eilen ja huomenna -luentomateriaali vuodelta 1996 sekä riskianalyysiseminaarin luentomateriaali
vuodelta 1998.
Kansallisarkistoon siirtyivät myös vuosien 1978, 1982, 1987 ja 2001 jäsenmatrikkelit sekä vuosien 1993 ja 1996 jäsenluettelot
sekä jäsenkortisto vuoteen 1992 saakka.
Hallinto- ja talousasiakirjoista Kansallisarkistoon on nyt tallennettu seuran vuosija syyskokousten pöytäkirjat liitteineen ja
hallituksen pöytäkirjat liitteineen vuoteen
2003 saakka sekä Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston vuosikokousten pöytäkirjat, tapahtumat ja kirjeenvaihto vuosilta
1984−1999 sekä Elintarvikehygienian jaoston vastaavat asiakirjat vuosilta 1986−2002.
Kansallisarkistosta löytyvät myös mm.
seuran jäsenkirjeet 1978−2002 sekä ulkopuoliset yhteydet ja kirjeenvaihto 1960-luvulta lähtien. π
Kuva Pirjo huhtaKangaS
ETS:n varapuheenjohtaja Heikki Manner ja
Kehittyvä Elintarvike -lehden päätoimittaja
Raija Ahvenainen-Rantala siirtämässä
seuran vuosien 1947-2002 aineistoa
Kansallisarkistoon.
Elintarviketieteiden seuran Elintarvikehygienian jaosto järjestää seminaarin
Oiva ja elintarvikevalvonnan
alueellinen yhdenmukaisuus
Aika: 12.9.2013
Paikka: Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK,
Luukkaankatu 8, Hämeenlinna
Alustava ohjelma
11.45−12.15 Tervetuliaiskahvi
12.15−12.30 Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen esittely
12.30−13.15 Kokemuksia Oivasta (Evira)
13.15−14.00 Kokemuksia Oivasta
(kunnallinen terveysvalvonta)
14.00−14.30 Tauko
14.30−15.15 Kokemuksia Oivasta (yritys)
15.15−16.00 Tutkimustuloksia elintarvikevalvonnan
vaikuttavuudesta (Ympäristöterveydenhuollon
valvonnan tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
/ Eläinlääketieteellinen tiedekunta)
Lopullinen ohjelma lähetetään sähköpostitiedotteena ETS:n
jäsenille sekä ilmoitetaan ETS:n verkkosivustolla (www.ets.fi)
10.6. mennessä.
Seminaarin hinta on 40 euroa ETS:n jäsenille
(20 euroa opiskelija- ja eläkeläisjäsenille) ja
80 euroa ulkopuolisille. Hinta sisältää
seminaariohjelman kahvitarjoiluineen.
Seminaariin mahtuu 25 osallistujaa
Ilmoittautumiset 3.9.2013 mennessä
osoitteeseen [email protected]
Lisätiedot tapahtumasta:
Timo Nieminen
puheenjohtaja
ETS/Elintarvikehygienian jaosto
[email protected]
p. 040 755 5129
81
n ETS-SIVUT ANNA KOJO
PANalytical on ETS:n uusi kannattajajäsen
Elintarviketieteiden Seura ry:n uusi kannattajajäsen on PANalytical B.V., joka liittyi
kannattajajäseneksi maaliskuussa 2013.
– Olin käymässä Chembio-messuilla ja
näin seuran ständin. Tutustuttuani tarkemmin sen toimintaan ajattelin, että kannattajajäsenyys sopii meille hyvin. Haluamme
tutustua paremmin elintarvikealan yritysten toimintaan ja tarpeisiin, PANalyticalin
Business Development Manager Jouko
Nieminen kertoo.
PANalytical toimii globaalisti, ja sillä on
myynti- ja huolto-organisaatio yli 60 maassa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Hollannissa, kuten myös yrityksen röntgenlaitteita ja -putkia valmistavat tehtaat. Globaalisti yrityksellä on yli 1000 työntekijää, joista
Suomessa työskentelee viisi. PANalyticalin
Suomen toimisto sijaitsee Espoossa. PANalytical kuuluu Spectris-konserniin.
– Valmistamme ja myymme röntgentekniikkaan (XRF ja XRD) perustuvia materiaalintunnistuslaitteita. Laitteillamme voi
tarkastella erilaisten aineiden kemiallista
koostumusta ja analysoida niiden ominaisuuksia. Esimerkiksi sokerin, ruokaöljyn,
mausteiden ja vaikkapa maitojauheen koostumusta ja ominaisuuksia voi tutkia valmistamallamme laitteella. Myös juuston
kalsiumin määrä selviää nopeasti, Nieminen sanoo.
PANalyticalin laitteita käytetään muun
muassa kemian-, elintarvike-, kosmetiikka- ja öljyteollisuudessa. Laitteilla voi analysoida lähes mitä vain aina elintarvikkeista teräkseen. Alkutalvesta 2013 tuotevalikoimaan on tullut myös ASD:n NIR-laitteet,
joita voidaan käyttää elintarviketeollisuuden sovelluksissa (www.asdi.com).
– Laitteillamme näytteen analysoiminen
on nopeaa, eikä näyte tuhoudu analysoinnin aikana ja lisäksi laitteen päivittäinen
käyttö ei vaadi erikoisosaamista, Nieminen
tarkentaa.
Tulevaisuudessa PANalytical aikoo panostaa Suomessa lisää elintarviketeollisuuden asiakkuuksien hankintaan. Niemisen
mukaan ETS ry ja Kehittyvä Elintarvike
-lehti tarjoavat hyvän väylän, jota kautta
pysyy perillä alasta ja yritys saa tietoa alan
toimijoista. Hän myös toivoo, että kannattajajäsenyyden avulla alan yritykset huomaisivat PANalyticalin ja sen tuotteet. Yritys aikoo jatkossa osallistua myös useisiin
elintarvikealan tapahtumiin näkyvyyden
lisäämiseksi.
– Tarkoituksena on osallistua syyskuussa FoodTec & PacTec -messuille Helsingin
Messukeskuksessa. Meiltä on juuri ilmestynyt pakkauspuolelle uusi ohjelmisto, jolla voidaan analysoida esimerkiksi pahvin
tai kartongin päällyskerrosten kalvojen
paksuuksia. Tämä herättää varmasti mielenkiintoa alan toimijoissa. Toivottavasti
tapaamme syksyn messuilla monia heistä! Nieminen kertoo.
Käy tutustumassa lisää PANalyticalin
toimintaan: www.panalytical.com
Anna Kojo
Erkki Vasara seuran hallituksen puheenjohtajaksi
Elintarviketieteiden Seuran (ETS) sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 9.4. SOK:n
Ässäkeskuksessa, Helsingin Vallilassa.
Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden
2012 toimintakertomus ja tilinpäätös.
Vuosikokouksessa seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ETM Erkki Vasara.
Varapuheenjohtajana jatkaa MMM Heikki
Manner.
Uusina jäseninä seuran hallitukseen valittiin FT Oskar Laaksonen (Turun yliopisto) ja FT Marika Jestoi (Evira). Aikaisemmin TETSin puheenjohtajana toiminut Oskar Laaksonen tuli hallitukseen FT Eila Järvenpään tilalle ja Marika Jestoi TtM AnneMari Ottelinin tilalle. Kaikkien seuran hallituksen jäsenten yhteystiedot ovat ohessa.
Väitöskirjastipendi
Ndegwa Henry Mainalle
ETT Henry Ndegwa Maina palkittiin ETS:n
väitöskirjastipendillä seuran vuosikokouksessa 9.4. Väitöskirjastipendin arvo on 800
euroa.
82
Jaostot järjestäytyvät
Väitöskirjastipendin saanut Henry Ndegwa
Maina esitteli työnsä tuloksia seuran
vuosikokouksessa.
Mainan väitöskirjan aihe on ”Structure
and macromolecular properties of Weissella confusa and Leuconostoc citreum dextrans with a
potential application in sourdough”.
Turun Elintarviketutkijain Seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 5.2.
KiiltoClean Oy:n tiloissa Turussa. TETSin
hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ETT
Antti Knaapila.
Prosessiteknisen jaoston (PTJ) vuosikokous pidettiin 19.3. Viikissä, Helsingin yliopiston tiloissa ja Elintarvikeanalytiikan jaoston
(EAJ) vuosikokous 22.4. Turun yliopistolla.
Jaostoista Aistinvaraisen tutkimuksen
jaosto (ATJ), Elintarvikehygienian jaosto
(EHJ) ja Elintarvikealan talous- ja markkinajaosto (ETMJ) pitivät vuosikokouksensa
seuran vuosikokouksen yhteydessä 9.4. Itäja Pohjois-Suomen jaoston (IPSJ) vuosikokous pidetään myöhemmin ilmoitettavana
ajankohtana.
Kokonaisuudessaan kaikkien jaostojen
johtoryhmien jäsenten yhteystiedot löytyvät seuran internet-sivuilta osoitteesta
www.ets.fi.
Elintarvikepäivä 7. toukokuuta
Elintarvikepäivä järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 7.5. Elintarvikepäivän kuudessa rinnakkaisohjelmassa kuultiin elintarvikealaa koskettavista ajankohtaisista aiheista. Myös ETS ja Kehittyvä Elintarvike olivat
esillä Elintarvikepäivässä.
FoodTec & PacTec 3.–5.syyskuuta
FoodTec & PacTec -messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 3.–5.syyskuuta. Samanaikaisesti pidetään myös GrafTec- ja PlasTec-messut.
FoodTec-ammattitapahtuman kävijät ovat
elintarviketeollisuuden hankinnoista vastaavia henkilöitä ja muita alan ammattilaisia yritysjohdosta tuotantoon sekä alan tutkimuksen
ja tuotekehityksen asiantuntijoita.
ETS ja Kehittyvä Elintarvike ovat esillä
messuilla osastolla 6d129.
Elintarviketieteiden Seuran yhteystiedot 2013
Elintarviketieteiden Seuran hallitus
ETM Erkki Vasara
puheenjohtaja
MTT
Humppilantie 14
31600 JOKIOINEN
p. 0400 699209
[email protected]
MMM Tiina Luoma
Inex Partners Oy
Karantie 2, 02630 ESPOO
p. 040 703 8848
[email protected]
MMM Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2
07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
[email protected]
ETM Paula Koivisto
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
[email protected]
KTM Suvi Luoma
Foodwest Oy
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
p. 044 374 1700
[email protected]
FT Oskar Laaksonen
Turun yliopisto
Elintarvikekemia
Biokemian ja
elintarvikekemian laitos
Vatselankatu 2, Arcanum, 2. krs
20014 TURUN YLIOPISTO
p.(02) 333 6875
[email protected]
FT Marika Jestoi
Evira
Mustialankatu 3
00790 HELSINKI
p. 040 487 7798
[email protected]
ELT Elina Säde
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. (09) 191 57 118
[email protected]
HuK Anna Kojo
assistentti, taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
[email protected]
p. 050 3371 070
PS. Muut yhteystiedot löytyvät
osoitteesta www.ets.fi
Jaostojen toimintaa
ATJ järjesti yhdessä VTT:n kanssa 22.−23.5.
Nordic Sensory Workshop in Sensory Science
-seminaarin, ja ETMJ vieraili Fazerilla 28.5.
EHJ järjestää 12.9. seminaarin aiheella Oiva ja elintarvikevalvonnan alueellinen yhdenmukaisuus. Seminaarista tiedotetaan lisää myöhemmin sähköpostilla sekä seuran internetsivuilla www.ets.fi.
PTJ järjesti kevätekskursion 22.5. Kantvikin suunnalle. Vierailukohteina olivat DuPont, Nordic Sugar ja Mildola.
PTJ järjestää 25.9. seminaarin Tieteiden talolla aiheella Clean Label. Lisätietoa seminaarista lähetetään myöhemmin sähköpostilla.
TETS järjesti jäsenistölleen jäsenkyselyn
sähköpostilla toukokuussa. Lisätietoa jäsenkyselyn tuloksista kerrotaan seuraavassa lehdessä.
Uusia jäseniä
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen
kokouksessa 23.4. Oskari Miranto, Noora
Mäkelä, Marjo Pulkkinen, Terhi Suvilehto
ja Janika Lehtonen. Uudeksi kannattajajäseneksi hyväksytiinn PANalytical. Lue lisää
PANalyticalin toiminnasta kannattajajäsenesittelyssä. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan!
Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike -lehdessä, sähköpostitse sekä
seuran kotisivulla www.ets.fi. Pysykää kuulolla! π
Kesäisen lämpimiä päiviä toivottaen
Anna Kojo
Ilmoita muutoksista yhteystiedoissa
osoitteeseen [email protected]
Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha.
Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella [email protected],
sillä jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
ETS:n kannattajajäsenet ja edut
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Caldic Finland Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Eurofins Scientific Finland Oy
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Finnbakels Oy
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutus Oy
Kauppamyllyjen Yhdistys ry
KiiltoClean Oy
Ky R. Österlund Kb
Leipurin Oy
Logica Suomi Oy
Maustaja Oy
Ordior Oy
Oy Foodfiles Ltd
PANalytical B.V.
Pieni Kirahvi Oy Ab /
Kanniston Leipomo
Polttimo Yhtiöt Oy
Ravintoraisio Oy
Roquette Nordica Oy
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinebrychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
World Courier (Finland) Oy
TETSin kannattajajäsen
Condite Oy
ETS:n
kannattajajäsenedut
• Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen.
• Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille
yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on
linkki kannattajajäsenen kotisivuille.
• Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä
Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi
1–5 kestotilausvuosikertaa 50 %
alennuksella.
• Kannattajajäsenten edustajat saavat
25 % alennuksen ETS:n järjestämiin
maksullisiin seminaareihin.
83

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Transcription

Similar documents