docLataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike
download 
Report Transcription
Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike
Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 6/12 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Sosiaalinen media muuttaa työskentelytapoja Valittamisesta vaikuttamiseen KOULUTUS, TYÖHYVINVOINTI & JOHTAMINEN MP_KehElin_175x257_Joulu_08_CON 10.11.2008 08:24 Page 1 13. n PÄÄKIRJOITUS 6/2012 Arvon hekin ansaitsevat T Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT Kuva: Saija ahvenainen ämä lehden numero on täynnä asiaa elintarvikkeen vierestä. Teemana on koulutus, työhyvinvointi & johtaminen. Kaikki ovat aiheita, joista jatkuvasti toivotaan juttuja lehteen, vaikka ne eivät olekaan suoraan elintarvikeasiaa. Niinhän se on, että elintarvikeketjussa toimivien ammattilaisten koulutuksen, työhyvinvoinnin ja johtamisen pitää olla kunnossa, jos mieli jaksaa tehdä laadukkaita tuotteita tuotetietoisille ja yhä vaativammille kuluttajille. Vaikka peruskoulutus on kunnossa, niin maailman muuttuessa täydennyskoulutusta tarvitaan. Ajanmukainen täsmäkoulutus parantaa myös johtamiskäytäntöjä ja lisää työhyvinvointia. Eläkeikien noustessa työelämässä on yhä enemmän varsin korkeassa iässäkin olevia työntekijöitä, joiden tulisi pärjätä eri tavalla ajattelevien nuorten, ns. Y-sukupolven kanssa. Ja luonnollisesti tietysti päinvastoin! Viime aikoina olemme joutuneet lukemaan surullisia uutisia yt-neuvotteluista ja irtisanomisista tähän asti hyvin menestyneissäkin elintarvikeyrityksissä. Ja moni ammattilainen on kokenut potkut suoraan nahoissaan. Syitä irtisanomisiin on varmasti monia, ja useimmat syyt lienevät pinnan alla, suuren yleisön tavoittamattomissa. Toivoa vain voi, että syynä ei ainakaan olisi väärä pelko, hätiköinti ja toivottomuus. Uskon, että hyvällä ennakoivalla täydennyskoulutuksella ja johtamisella on mahdollisuus tehdä uudelleen suuntauksia niin ajoissa, että irtisanomisiin ei tarvitsisi mennä. Ja toisaalta asianmukainen koulutus ja johtaminen parantavat työhyvinvointia, jolloin työntekijät jaksavat puhaltaa yhteen hiileen ja jopa innovoida arkisen työn keskellä. Tänä päivänä kuluttajat pyritään saamaan tuotekehitykseen mukaan, mutta miten ovat yrityksen ns. linjatyöntekijät? Kuunnellaanko heitä? Eihän vai käy niin, että potkujen myötä pannaan ulos myös monta hyvää ideaa ja myös sitä perustaa, mihin laadukkaat elintarvikkeet ovat kautta aikojen perustuneet? Kuka muuten opettaa Y-sukupolven ihmiset samaan vastuullisuuteen, mikä monissa vanhemmissa työntekijöissä on nähtävissä? Suomessa on pitkälti vaikuttanut sotien jälkeinen jälleenrakentamisen meininki. Ollaanko se vähitellen menettämässä? Onko itsekkyys ja oman edun tavoittelu syrjäyttämässä elintarvikealallakin vuosikymmenien saatossa syntyneen pääoman? Joulun lähestyessä monet kuitenkin pysähtyvät pohtimaan elämän arvoja. Tosin pinnallisuus ja markkinahumu saattavat antaa äkkiseltään aivan toisen kuvan siitä, mikä ihmiselle on tärkeää. Toivon mukaan vuoden vaihtuessa meillä elintarvikealan ammattilaisilla on entistä suurempi into taistella kotimaisen laadukkaan ruuan puolesta. Se onnistuu vain arvostamalla ammattilaisia, kuuntelemalla heitä. Ja jos nyt niin pahasti kävisi, että vielä joudutaan irtisanomisiin, niin autetaan työtöntä ammattilaista auttamaan itseään elämässä eteenpäin. Ketään ei saa jättää tyhjän päälle. Auttaminen on viimeinen kiitos ansioituneelle, selkänahkansa yhteisen hyvän eteen antaneelle työntekijälle. Arvon hekin ansaitsevat! Toimituksen väki toivottaa lehden lukijoille lämpöisiä joulutunnelmia ja toiveikasta Uutta Vuotta! Kuva: Pirjo huhtaKangaS s.30 Sisältö 6 • 2012 14.12.2012 Pääkirjoitus: Arvon hekin ansaitsevat, Raija Ahvenainen-Rantala................................................3 Kolumni: Näkökulman vaihdos tarpeen – valittamisesta vaikuttamiseen, Marja-Liisa Manka .......8 Puheenvuoro: Pidetään työpaikat Suomessa, Risto Tanskanen................................................ 12 Puheenvuoro: Miksi ruokapalvelut eivät johda ruokatoimialan kehittymistä! Jarmo Markula................................................................................................................................... 13 Pakina: Johtamisoppeja ja -floppeja, Heikki Manner .....................................................................59 Traineesta junior brändipäälliköksi n Ajankohtaista ETM Riikka Mononen päätyi trainee-ohjelman kautta Valion ruoanvalmistustuotteiden junior brändipäälliköksi. n Teema: Kuva: Pirjo huhtaKangaS s.32 Elintarviketeollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa, Leena Hyrylä.................................................... 14 Tekesin julkinen tutkimus uudistui, Jari Toivo ................................................................................... 16 Uutta näkemystä kouluruokailuun, Margit Kojo ............................................................................... 18 Hyvällä mentorilla aikaa Elintarvikeylioppilaiden MentorKlubin puheenjohtaja Tiia Mörsky sanoo, että hyvällä mentorilla on aikaa mentorointiin ja laajat verkostot ohjata nuorta eteenpäin Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen Työhyvinvointi henkilöstöhallinnon suurin haaste, Pirjo Huhtakangas ............................................20 Tietoja ja taitoja työhyvinvointitoimintaan on petrattava, Elina Ravantti & Rauno Pääkkönen ..................................................................................................22 Työn imulla on paljon hyviä seurauksia, Anna Vanhala .....................................................................26 Sosiaalinen media muuttaa työskentelytapoja, Pirjo Huhtakangas .................................................28 Trainee-ohjelman kautta junior brändipäälliköksi Valiolle, Pirjo Huhtakangas.................................30 Opiskelija ja konkari oppivat mentor-työskentelyssä, Pirjo Huhtakangas ........................................32 Innovaatioita nopeuttamassa OECD:n tutkijana Espanjassa, Hannu Haapala ..................................34 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot kehittävät ruokapalveluja, Enni Mertanen ........................36 Elintarvikebiotekniikan opetus uudistuu Kuopiossa, Jenni Korhonen ..............................................38 Elintarvikeala mukana erikoistumiskoulutuksen pilot-hankkeessa, Johanna Mattila ......................38 n Ravitsemus & terveys Ravitsemuksen merkitys terveydelle on selkeä, mutta haastava, Kaisu Meronen ............................40 n Talous & markkina Puheenvuoro: Myynnin uusi aika, Mikko Sihvonen & Maria Itkonen ...............................................42 Ruuan valintaperusteet muuttuvat, Ari Peltoniemi & Tapani Yrjölä .................................................44 Ruokia julistettu pannaan ja toisia ylistetty, Mia Hemming ..............................................................46 Neljä vuosikymmentä porkkananviljelijänä, Tuulevi Aschan .............................................................48 n Tiede & tutkimus Mikrobit ja entsyymit hyvän leivän leipureina, Katri Hartikainen .................................................... 50 Elintarviketeollisuuden työasuhygieniassa kehitettävää, Pertti Moilanen .......................................52 Opinnäytetöitä ..................................................................................................................................54 n Tapahtumia Huippututkijat pohtivat ravinnon ja ympäristön vaikutuksia geenien toimintaan, Marjukka Kolehmainen, Matti Uusitupa & Kaisa Poutanen ............................................................56 Ruotsin elintarvikepäivät ilman rajoja, Virpi Varjonen ......................................................................58 Juhlaseminaarissa pohdittiin yrittäjyyden menestyksen avaimia, Raija Ahvenainen-Rantala .........60 SIAL – maailman elintarvikkeet ja teknologia Pariisissa, Heikki Manner .........................................63 s.46 Perusasiat säilyvät trendeistä huolimatta Ruokatrendit ovat tulleet ja menneet, mutta perusasiat ovat säilyttäneet arvonsa. Kuva: Saarioinen n Palstat Alkupaloja .......................................................................................................................................... 10 Tunnustuksia .....................................................................................................................................64 Nimityksiä ..........................................................................................................................................65 Haarukassa ........................................................................................................................................66 Tapahtumakalenteri ...........................................................................................................................68 Hankintaopas.....................................................................................................................................69 n ETS-sivut IPSJ syysretkellä Iisalmessa, Kaisa Raninen .....................................................................................73 ATJ vieraili Saarioisella, Suvi Luoma ..................................................................................................74 ETS-palsta, Anna Kojo .......................................................................................................................74 Kuva: jaaKKo jaSKari, oy jaSKari WorldWide ltd s.20 Työhyvinvointi henkilöstötyön suurin tulevaisuuden haaste Vuoden 2010 lopussa toteutetun henkilöstöbarometrikyselyn mukaan työhyvinvointi on tulevaisuuden suurin haaste työpaikoilla. Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin sanoo, että suomalaisilla työpaikoilla on oleellista myös itsensä johtaminen. – Ihmisten pitää kantaa työpaikoilla vastuu osaamisestaan ja muistaa, että olemme kaikki ihmisiä ja myös nauru ja anteeksianto kuuluvat työhön, Malin tähdentää. Teemat & erikoisteemat Nro ilmestyyteema 6/2012 14.12. 1/2013 22.2. 2/2013 10.4. 3/2013 11.6. 4/2013 27.9. 5/2013 1.10. 6/2013 11.12. Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen Analytiikka & tuotekehitys Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu Kalateollisuus Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka Raaka-aineet & lisäaineet Sopimusvamistus Hygienia & jäljitettävyys Lihateollisuus Yrittäjyys, markkinointi & koulutus n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 5 www.roquette.com Roquette Nordica Oy Ahventie 4 A 20 02170 Espoo, Finland Tel. 09 315 85 700 fax 09 8632 113 www.roquette-food.com TärkkelyssiirapiT Valmistetaan tärkkelystä pilkkomalla ja niiden makeus, viskositeetti ja hygroskooppisuus riippuvat siirappien koostumuksesta. Tärkkelyssiirappeja käytetään makeuttajina, kiteytymisen estoaineina, sideaineina, rakennetta parantamaan tai kantaja-aineina. Yleisimmät sovellukset ovat makeiset, hillot, jäätelöt, maitopohjaiset jälkiruoat, leivonnaiset, keksit, juomat, aamiaismurot sekä erilaiset kastikkeet. Ota yhteyttä niin kerromme lisää! n KOLUMNI Näkökulman vaihdos tarpeen – valittamisesta vaikuttamiseen Kävin kesällä Retretissä, jonne oli pystytetty maailmanlopun meiningistä kertovia teoksia, luolavertauksia. Pimeälle seinälle elävästi heijastettu teos Viimeinen kvartaali miltei pysäytti veret. Se loihti silmien eteen oikean hikipajan: maan uumenissa työläiset hakkasivat kalliota hakkaamasta päästyäänkin monotonisen musiikin säestyksellä. Siinä oli Fukusimaa, ulkoistamista ja tulosvaroitusta kerrakseen. Jäljelle jäi vain autio saari tyhjyyteen. Valituskuorojen esitykset eri maailmankolkilta viimeistelivät tuhon tunnelman. Suomesta alkunsa saanut valituskuoroliike on levinnyt maailmalle, kuoroja on jo yli sata. Valittamisen aiheista ei ole pulaa – kenellä on kamala esimies ja kenellä ilkeä työkaveri. Valittaminen on kuitenkin vaarallista, koska negatiivisuuden kierre imaisee helposti mukaansa, niin henkilökohtaisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Eräs teos viritti kuitenkin toivoa: kuvanveistäjä Pekka Jylhän Vielä ei ole liian myöhäistä -teoksessa kymmenen täytettyä metsäjänistä piti ringissä toistensa käpälistä. Mutta mitä tähän tarvittaisiin? Ehkäpä meidän pitäisi nousta luolasta päivänvaloon ja miettiä tietoisesti yhdessä, miten voisimme vahvistaa kaikkea sitä hyvää, mikä jo on ulottuvillamme sen sijaan, että etsimme jatkuvasti valittamisen aiheita. Tämä ei tarkoita silmien sulkemista ongelmilta, mutta myönteisyys laajentaa havaintokykyämme. Keksimme silloin paremmin ratkaisuja pulmiimme, siitä kertovat monet tutkimukset. Ja niitä ideoita kaipaamme juuri tällä hetkellä. Työpaikalla pitäisikin nyt keskittyä siihen, mikä lisäisi tekemisen meininkiä, työn imua ja innostusta. Erityisesti johdolla ja esimiehillä on tärkeä rooli toiveikkuuden ja myönteisyyden lietsomisessa, koska ne tarttuvat. Palaverit voisi aloittaa kyselemällä, mitä hyvää työntekijöille on viime aikoina sattunut, työssä tai kotona. Jokaisen työn arvostaminen ja hyvistä suorituksista kehuminen lisäävät yh- 8 teisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa. Sen on todettu vähentävän sairastamista ja myös masennuksen ilmenemisen riskiä. Vastuu yhteisöllisyyden kasvattamisesta jakautuu myös työyhteisölle ja sen jokaiselle jäsenelle. Eräällä työpaikalla oli vuosia pidetty kahvihuoneen pöydällä murinalaatikkoa, johon kukin saattoi laittaa nimettömästi valituksiaan. Siitä tehtiin hyvän mielen laatikko, johon jokainen sai kirjoittaa kiitoksen ja ilon aiheitaan, arjen pieniä pilkahduksia. Toisella työpaikalla eräs työntekijä lähetti jokaiselle työkaverilleen sähköpostin otsikolla suruviesti: ”Tervetuloa hautajaisiin. Kaikkien työntekijöiden läsnäolo on tarpeellinen. Laitetaan kuoppaan Joku Muu.” Sen jälkeen alkoi tapahtua: kukin otti itse vastuun tekemisistään ja huolehti, että työympäristö pysyy siistinä ja turvallisena ja taukotilassa on aina tuoretta kahvia työkavereillekin. Hyvinvoivat työntekijät ovat jokaiselle työnantajalle tulevaisuuden menestystekijä. Aineettomat tuotannontekijät muodostavat jopa 50–90 % yrityksen tulevaisuuden arvosta, sen sijaan koneiden ja automaation tuoma arvo on huomattavasti pienempi. Aineeton pääoma kasvaa hyvästä ilmapiiristä, reilusta johtamisesta, organisaation toimivuudesta, sananvallasta oman työn tekemiseen sekä työntekijöiden hyvinvoinnista. Siksi ei ole yhdentekevää, miten työpaikoilla voidaan. Työhyvinvointia on syytä johtaa, sille pitää asettaa tavoitteet, miettiä toimenpiteet ja seurata niiden toteutumista sopivilla tunnusluvuilla, ei vain peräpeiliin katsovilla sairauspoissaoloilla. Näillä uusilla, joustavuutta, johtamisen laatua, yhteisöllisyyttä ja työniloa kuvaavilla mittareilla voidaan ehkäistä mahdollisia ongelmia. Mitä aikaisemmin tartutaan työhyvinvoinnin haasteisiin, sitä pienempinä riskit toteutuvat. Työntekijöidenkin on syytä olla mukana toimenpiteiden suunnittelussa, koska siten tavoitteisiin sitoudutaan paremmin. Suunnitelman tekeminen voidaan aloittaa kysymällä, Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: Merja ojala mikä meillä lisäisi työniloa? Lisäksi jokainen voisi kysyä itseltään, mitä minä voisin tehdä? Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Joka päivä kannattaa tehdä jotakin kivaa: liikkua, lukea, oppia, harrastaa ja haaveilla. Eräässä tutkimuksessa työntekijät kirjasivat päivittäin ilonaiheitaan ja opettelivat rentoutumisen taidon, minkä ansiosta heidän voimavaransa lisääntyivät, muun muassa elämäntyytyväisyys ja hallinnan tunne. Samalla myös terveydentila koheni. Marja-Liisa Manka professori, työhyvinvointi, FT, YTM Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Kehittyvä Elintarvike 23. vuosikerta Aikakauslehtien liiton ISSN-L 0787-8273 jäsenlehti ISSN 0787-8273 (Painettu) ISSN 2323-458X (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y. TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala [email protected] p. 044 082 6118 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas [email protected] p. 040 822 1370 AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea TOIMITUSKUNTA 6/2012 Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Eila Järvenpää Tiina Luoma Heikki Manner Erkki Vasara NEUVOTTELUKUNTA Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Eila Järvenpää Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 [email protected] ULKOASU JA PAINO Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA 2013 Kestotilaus 59€/vsk. määräaikaistilaus 65€/vsk. oppilaitokset 48€/vsk. irtonumero 9,50€ + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl + postituskulut Hintoihin lisätään arvonlisävero KANSIKUVA Plugi LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo assistentti-taloudenhoitaja PL 115, 00241 HELSINKI p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700 [email protected] www.ets.fi www.algolchemicals.fi Laadukkaat ja tutkitut teoLLisuuden raaka-aineet suoLasta sitruunahappoon varmasti ja ajaLLaan. n a l K u P a l o j a Lapin luonnonantimet kiinnostavat Lapin luonnonmarjojen, yrttien ja vihannesten tulevaisuutta pohdittiin joulukuussa, kun luonnontuotealan tutkijat, ammattilaiset sekä alasta kiinnostuneet kokoontuivat Tulevaisuuden mahdollisuudet -seminaariin Rovaniemelle. Päivän aikana paneuduttiin muun muassa väinönputken aromiaineisiin sekä pakurikäävän bisnesmahdollisuuksiin. Pakurikääpä on raaka-aine, jolle on nyt paljon kysyntää. Sen jälkeen kun Evira salli pakurikäävän käytön ravintolisissä, Suomenkin markkinoille on tullut runsaasti pakurikääpätuotteita. Suurimmat markkinat ovat kuitenkin Kaukoidässä, vanhempi tutkija Rainer Peltola MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksesta kertoi. Väinönputki on sipulin ohella Pohjolan ensimmäisiä viljelykasveja. Pakurikääpä esiintyy luonnossa useimmiten hies- ja rauduskoivuissa. Muovipakkausten öljy voidaan korvata VTT on kehittänyt menetelmän, jonka avulla biopohjaisten muovipakkausten laatua voidaan parantaa merkittävästi. Uudet biopohjaiset muovipakkaukset ovat ekologisia ja ominaisuuksiltaan parempia kuin markkinoilla olevat perinteiset muovipakkaukset. Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä öljy on jatkossa mahdollista korvata koko- naan uusiutuvilla raaka-aineilla. Muovien valmistukseen vuosittain käytettävä öljymäärä vastaa noin viittä prosenttia maailman kokonaisöljynkulutuksesta. Kaikista muoveista noin 40 % käytetään pakkauksiin. lisätietoja: tutkimusprofessori ali harlin, [email protected] Ruuan ilmastovaikutusten laskenta yhdenmukaiseksi Suomalaiset elintarvikealan yritykset saivat käyttöönsä tuotteiden ilmastovaikutusten eli hiilijalanjälkien laskentaa yhdenmukaistavan suosituksen. Luotettava ja vertailukelpoinen tieto auttaa kuluttajaa tekemään ilmastoystävällisiä valintoja. MTT:ssä kehitetty laskentasuositus tukee myös yrityksiä päästöjen vähentämisessä. MTT:n Foodprint -hankkeessa kehitetty laskentasuositus sisältää kaikki tuotteen ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät alkutuotannosta kauppaan ja kotitalouksiin asti. Suositus kattaa kaikki elintarvikeryhmät. – Tämäntasoista ohjeistusta ei ole käytössä vielä missään muualla maailmassa, tutkija Hannele Pulkkinen kertoo. Suositusta on tehty tiiviissä yhteistyössä elintarvike- ja pakkausalan yritysten kanssa. MTT:n yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Fazer, HK Ruokatalo, SOK, Stora Enso ja Tanhuanpään tila. lisätietoja: www.mtt.fi/foodprint, www.mtt.fi/vastuullisuus Luomuvalvonta yksityistettäväksi tai Eviraan? Maa- ja metsätalousministeriön asettama selvitysmies Sampsa Heinonen ehdottaa, että maataloustuotannon luomuvalvonta joko siirretään ELY-keskuksilta Eviran hoidettavaksi tai yksityistetään. Valvonnan keskittäminen Eviraan tehostaisi resurssien käyttöä. Tässä mallissa käytännön 10 valvontaa hoitaisivat Eviran alueelliset toimipaikat, joita on kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Luomuvalvonnan yksityistäminen puolestaan olisi varmin tapa saada valvontaan joustavasti lisää uusia voimavaroja. Luomuvalvontaa hoitavat yksityiset organisaatiot useimmissa EU-maissa. Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi MSC-kalatuotteiden määrä kasvaa Suomessa Suomen vähittäiskauppa on innostunut ympäristömerkityistä kala- ja äyriäistuottei sta. MSC-merkittyjen tuotteiden määrä Suomen markkinoilla on yli kaksinkertaistunut vuoden aikana. Suomi onkin yksi MSC:n (Marine Stewardships Council) nopeimmin kasvavista markkina-alueista koko maailmassa. Kasvun ansiosta suomalaiset voivat valita jo 360 erilaisesta MSC-merkitystä kala- tai äyriäistuotteesta. lisätietoja: http://www.msc.org/ Luonnonlaidunlihalle kehitetään kriteerejä WWF Suomi ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio kehittävät yhdessä eläintuottajien kanssa kriteerejä luonnonlaidunlihan tuotannolle. Perinneympäristöt, eläimet ja ihmiset hyötyisivät toimivasta ja uskottavasta luonnonlaidunlihan kriteeristöstä. Tänä syksynä perustetussa kahdeksanhenkisessä työryhmässä on edustajia WWF Suomesta, Suomen Lammasyhdistyksestä ja Pihvikarjaliitosta. lisätietoja: www.metsalaidun.fi Villiruualle oma ilme Suomalaista villiruokaa (Wild Food) viedään maailmalle uuden ilmeen voimalla. Maailmankuulu suomalainen suunnittelija Klaus Haapaniemi on luonut villiruualle oman visuaalisen ilmeen. ELO-säätiö on määrittänyt villiruuan yhdeksi suomalaisen ruokakulttuurin vahvuudeksi. Wild Food on nouseva ruokatrendi, jonka povataan yltävän vientituotteeksi saakka. Uusi visuaalinen Wild Food -ilme henkii suomalaista aitoutta, puhtautta ja mytologiaa. Ilme sisältää tunnuksen, logon ja värimaailman. Visuaalisen ilmeen suunnitteluryhmään kuuluivat Klaus Haapaniemen lisäksi ELO-säätiön hallituksen jäsen ja muotoilija Harri Koskinen sekä graafinen suunnittelija Leena Solastie. Kalkkunaketjulle portaali Kalkkunankasvattajien, teurastamon ja alkutuotannon neuvonnan työkaluksi on valmistunut uusi Kalkkunaketju.fi -portaali. Järjestelmän avulla lintujen kasvatuksen seurantatiedot voidaan siirtää internetiin ja siten tuottaa ajantasaista tietoa koko kasvatuksen ajan. Tällä tavoitellaan nopeaa reagointia ja tilojen taloudellisen tuloksen parantamista. Portaali tehtiin osana Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanketta, jota koordinoi Satafood Kehittämisyhdistys ry ja toteuttavat myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Vaasan yliopisto sekä MTT. Hankealueeseen kuuluvat Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Vuoden 2013 loppuun kestävää hanketta rahoittavat alueen Ely-keskukset, ja yksityisestä rahoitusosuudesta vastaa Länsi-Kalkkuna Oy. TEGERA® 8180 STAR 3 Vinyylikäsine, jossa ei ole ftalaatteja. Märkiin ja öljyisiin ympäristöihin, kuten suurkeittiöihin. Kuvioitu kämmen. Cat. III EN 388 EN 374 EN 374 2000 TEGERA® 8190 STAR 2 Puolipitkä vinyylikäsine. Joustava, ergonomisesti muotoiltu ja erittäin pitävä. Märkiin ja öljyisiin ympäristöihin. Cat. III EN 388 EN 374 EN 374 2000 TEGERA® 993 Joustava viiltosuojakäsine Dyneema® -kuidusta, jota voi käyttää myös aluskäsineenä. Cat. II EN 388 1442 Ruokaketju työllistää Ruokaketju on merkittävä työllistäjä maakunnissa, ilmenee ainutlaatuisista ruuantuotannon talousvaikutuksia koskevista selvityksistä. Ala työllistää suoraan lähes 40 000 ihmistä Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja PäijätHämeessä yhteensä. Selvästi suurin työllistävä vaikutus on Varsinais-Suomessa, jossa elintarvikealalla toimii 17 000 työntekijää. Varsinais-Suomessa elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen voi nousta neljänneksellä eli noin 344 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Päijät-Hämeessä kasvuluvut ovat noin 186 miljoonaa, Kanta-Hämeessä ja KeskiSuomessa vajaat 100 miljoonaa euroa. Ruokaketjun eri osista elintarvikkeiden kaupalla on suurin vaikutus talouteen ja työllisyyteen kaikissa tutkituissa maakunnissa: elintarvikkeiden kaupan työllisyysvaikutus nousee kerrannaisvaikutuksineen yhteensä yli 41 000 henkilöön. Ruoantuotannon vaikuttavuus -raportit löytyvät sähköisinä versioina osoitteesta http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/ TEGERA® 817 Joustava ja kestävä vinyylikertakäyttökäsine. Ftalaatiton, puuteroimaton. Sopii esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja terveydenhoitoalalle. Cat. III EN 388 1000 www.ejendals.com EN 374 n P u h e e n v u o r o Pidetään työpaikat Suomessa Liian moni yritys pohtii, pitäisikö tuotantoa siirtää Suomesta lähemmäksi markkinoita, halvempien työvoimien maihin. Suomalaisen työn kannalta on syytä huoleen, kun satoja teollisuus- ja teollisuuden palveluyrityksiä laskee toimintansa olevan kannattavampaa esimerkiksi Puolassa, Baltian maissa tai Kiinassa. Eniten työpaikkoja on menetetty teknologiateollisuudessa, kun tuotantoa siirtyy halvempien työvoimakustannusten maihin. Elintarviketeollisuuden hyvin kehittynyt vienti Venäjälle tasapainottaa alan työpaikkojen pysymistä Suomessa, vaikka myös elintarvikealan tuotantoa on siirtynyt Viroon, Puolaan ja Venäjälle. Suomalainen työvoima on tulevaisuudessakin rakennemuutospuheista huolimatta riippuvainen teollisuustuotannosta. Palvelusektori ei kompensoi teollisuuden työpaikkojen vähentymistä, koska palvelut ovat suurelta osin teollisuudesta ulkoistettuja töitä. Nämä palvelutyöt lisääntyvät ja vähenevät tuotantotyön muutoksien vanavedessä. Suomalaisten työpaikkojen erityispiirrettä tarvitaan. Johto ja työntekijät ovat tiukan paikan tullen löytäneet toisensa, lyöneet kättä päälle ja ruvenneet kehittämistoimiin. Porukalla on uudistettu sujuvampia työtapoja sekä karsittu turhia töitä ja kustannuksia. Taantuman aikana elintarviketeollisuuden rooli työllistäjänä korostuu. Alan suhdanteet eivät vaihtele hyvien ja huonojen aikojen myötä muiden alojen tapaan, koska ruoka on ihmisille jokapäiväinen ostos. Suomalaisen ruuan laadulla sekä ruoka-aineiden alkuperän ja lähiruuan arvostuksen lisääntymisellä on positiivisia vaikutuksia suomaiselle elintarviketeollisuudelle ja työpaikkojen pysymiselle Suomessa. Kallis työvoima kompensoitava Tuottavuustoiminnan tavoitteena on työpaikkojen pitäminen Suomessa ja uusien luominen. Tuottavuutta on lisättävä, jotta voidaan kompensoida kilpailijoita kalliimpia työvoima- ja kuljetuskustannuksia. Palkkoja ei voida alentaa, joten työpaikkojen resurssit on saatava tehokkaaseen käyttöön. Hyvällä työn organisoimisella ja johtamisella varmistetaan tuotteiden ja palvelujen kilpailukyky: toimitusnopeus ja -varmuus, laatu sekä kustannustehokkuus. Tuottavuus -sanalla on huono kaiku, koska 12 tuottavuustoimintaan ryhdytään usein liian myöhään. Tuottavuuden laiminlyönti johtaa saneeraustoimiin. Tuottavuustoiminnan tarkoitus on joka päivä varmistaa, että olemassa olevat resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Se edellyttää panostamista henkilöstön työnjakoon, motivoitumista edistävään johtamiseen ja hyvään osaamiseen. Esimiesten toiminta on avainasemassa. Johtamisen tarkoitus on saada aikaan yhteinen ymmärrys esimiehen ja työporukan kesken työpaikan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Kun yhteinen ymmärrys saavutetaan ja luodaan osallistumisen foorumit, ihmiset ovat valmiita kehittämään työpaikalleen fiksumpia ja tuottavampia työtapoja. Tuotteiden ja työmenetelmien uudistamiseksi tarvitsemme uutta, tehokkaampaa innovaatioiden tuottamista työpaikoille. Innovaatiot eivät saa olla enää vain johdon ja suunnittelijoiden yksinoikeus, vaan on kehitettävä foorumit koko henkilöstön osallistumiselle. Tavoitteena on moninkertaistaa ideoiden määrä ja lisätä uusia näkökulmia innovaatioiden tuottamiseen, kun toiminta ulotetaan työpaikan kaikille organisaatiotasoille. Vanhat keinot tuottavuuden lisäämiseksi eivät enää toimi. Tuottavuus ei parane työntekijöiden juoksunopeutta lisäämällä. Sen tuloksina on saatu sairauspoissaolokustannuksia ja kuluja ennenaikaisista työkyvyttömyyseläkkeistä. Nykyaikainen tuottavuustoiminta edellyttää tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhdistämistä. Johtaminen ja esimiestyö ratkaisevat Ihmisten johtamisen mysteeri on, miten muuttaa painostus uteliaisuudeksi. Työpaikoilla tarvitaan uteliaisuutta ideoida ja tuottaa uusia työnteon tapoja, joita ei ainakaan välittömästi kopioida kilpailijamaihin. Painostusta kokeva ryhmän jäsen ei luo uutta, vaan tarrautuu toimintatapoihin, joilla on siihen saakka tullut toimeen. Ketään ei voida määrätä motivoitumaan, mutta hyvällä esimiehen ja työporukan yhteistyöllä luodaan motivoitumista vahvistava ilmapiiri. Esimieheltä odotetaan valmentavaa roolia ja työyksikön kehittämistä, jossa erilaiset persoonat voivat hyödyntää henkilökohtaiset vahvuutensa. Kehittäminen tarkoittaa nopeampia toimitusaikoja, toimitusvarmuutta, tuotteiden ja prosessien toiminnan laatua sekä turhien kustannusten vähentämistä. Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: SaMi Kulju Palaverit ovat kehittämisen foorumeja Uusien työmenetelmien kehittäminen vaatii systemaattisuutta. Palaverit ovat oikein toteutettuina jatkuvan kehittämisen foorumeja. Ne ovat kuin työn pysäkkejä, joissa säännöllisesti pysähdytään ratkaisemaan ongelmiksi koettuja asioita. Nykyaikainen faktapalaute tarkoittaa, että työpaikalle on sovittu mittarit, joiden trendeistä jokainen näkee osallistumisensa vaikutukset. Parhaimmillaan palaverit ja arkityö muodostavat kehittämisprosessin, kun palaverissa ratkaistaan työryhmän voimin työn sujumista hankaloittavia ongelmia, löydetään ratkaisu ja tehdään ratkaisun mukaisia muutoksia työtapoihin. Palaverien tarkoituksena on toimia foorumeina, joissa yhdessä muutetaan työmenetelmiä siten, etteivät työssä kohdatut ongelmat toistu. Sen jälkeen arkityössä ajetaan uudet työtavat sisään ja seurataan niiden vaikutuksia yksikön työn kehittymiseen. π Risto Tanskanen tuottavuusasiantuntija Työelämän kehittäminen ja tuottavuus Työturvallisuuskeskus TTK Miksi ruokapalvelut eivät johda ruokatoimialan kehittymistä! Toimialan politisoitumisella on hintansa. Olen päätynyt tähän tosiasiaan vetäessäni ruokapalveluita käsittelevää kurssia yli kymmenen vuoden ajan joka toinen vuosi yliopistolla Viikissä. Onhan Suomessa elintarviketoimialan alku- ja loppupäät eli maatalous ja ruokapalvelut ne alueet, joissa politiikan suora vaikutus on hyvin vahva. Yli puolet ruokapalvelujen volyymista kulkee edelleen julkisen sektorin yksiköiden kautta. Vaikka alalla on yksityisiäkin yhtiöitä, sitä on leimannut julkishallinnon intressit. Analogiaa voisi hakea siitä, missä elintarviketeollisuus olisikaan, jos yli 50 prosenttia sen volyymista kulkisi kuntien ja valtion sinänsä hyvää tarkoittavien valmistajien ja ostajien sisäpiirissä. Mitä ruokapalveluissa olisikaan tapahtunut, jos poliittinen ote alueesta ei olisi ollut yhtä tiukka, vaan julkisen sektorinkin yksiköt olisivat joutuneet toimimaan omillaan? Spekuloidaanpa hiukan. Varmaankin yhteistyön kehitys olisi ollut aikaisempaa ja nopeampaa. Pienten keittiöiden olisi pitänyt löytää nopeammin toisensa ilman valtion tai kunnan taustaa. Ala ei ole vielä löytänyt vienti-identiteettiään Analogiaa voi hakea alueen yksityisen puolen kehityksestä. Ruokapalveluiden nykykuva olisi tällaisen kehityksen jälkeen kotimaisten ja kansainvälisten ketjujen värittämä. Nythän sillä isolla ruokapalvelupuolella eli kuntapuolella tämä on vasta alussa. Kunnat ovat joutuneet ottamaan myös toimialakehittäjän roolin, kun ovat ruokapalveluliikelaitosten omistajia. Todennäköisesti kansainväliseen toimintaan olisi vapaan mallin kautta saatu paremmat lähtökohdat, jos sitä olisi päästy aiemmin harjoittelemaan. Suomalainen ruokapalveluala ei ole vielä löytänyt omaa vienti-identiteettiään. Suurimmalle osalle toimijoista se on ollut myös saavuttamattomissa. Nykyisen tiukan talouden aikana suomalainen ”ikeamainen” järkiote ruokapalveluihin olisi varmasti kysyttyä: edullisesti hyvää perusruokaa kaikille. Nyt vain vaikuttaa siltä, että ala jää sekavan tilanteensa vuoksi jälkilaineisiin seuraavassakin kansainvälistymisen aallossa, kun siirrytään yksilökeskeisempään ruoka-aikaan. Teollistuvat ruokapalvelut haastavat valmisruokateollisuuden Kotimaassa sentään edetään ja investoidaankin. Valmisruokateollisuus saa teollistuvista ruokapalveluista kovan kilpailijan. Perinteisellä valmisruokateollisuudella oli etsikkoaikansa, mutta se ei siihen tarttunut. Modernit mallit kuten massaräätälöinti jäivät ajatusten tasolle. Mihinkään logistiikkaa kummempaan yhteistyöhön kaupan kanssakaan valmisruokateollisuus ei päässyt. Totuuden hetki koittaa, kun siitä tutusta lähikeskuskeittiöstä, joka on päiväsaikaan hoitanut koulut, päiväkodit, työpaikat ja muut julkiset alat, tulee kotiovelle tarjous: ”Meiltä saat makaronilaatikkosi 20 reseptistä valiten tuoreena kotiovellesi kotiin palatessasi. Samalla täydennämme ruoka- ja jääkaappisi!” Kun tähän päästään, voidaan puhua jo ruokatoimialan johtajuudesta – palveluilla. π Jarmo Markula yrittäjä Innoliito www.algolchemicals.fi eurooppaLainen asiantuntijaverkostomme tukee asiakkaitamme tuotekehityksessä kymmenessä eri maassa. n a j a n K o h t a i S t a Elintarviketeollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa Syksyllä 2012 julkaistun pkyritysbarometrin mukaan yrityksistä 35 prosenttia arvioi toimialan suhdannenäkymien paranevan tulevan vuoden aikana ja vain 15 prosenttia ennakoi näkymien heikkenevän. Elintarvikeyritykset suhtautuvatkin pääosin luottavaisesti tulevaisuuteen. Elintarvikealaa pidetään melko vakaana toimialana maailmantalouden suhdanteissa. Taantuma kuitenkin vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen, jolloin kuluttajat suosivat valinnoissaan edullisempia perustuotteita sekä kauppojen private label -tarjontaa. Innovatiiviset, kasvavat yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvun ja työllisyyden takia. Noin puolet pk-yritysbarometriin vastanneista elintarvikeyrityksistä luonnehti itseään mahdollisuuksien mukaan tai voimakkaasti kasvuhakuiseksi. Vahvaa kasvua hakevien yritysten määrä on melko pieni, sillä vain kahdeksan prosenttia barometriin vastanneista yrityksistä kuvasi itseään voimakkaasti kasvuhakuiseksi. Yrityskentässä tapahtuu muutoksia vuosittain: osa lopettaa, osa ajautuu konkurssiin, mutta alalle perustetaan myös uusia yrityksiä. Toimialaraportin julkistamistilaisuudessa Esa Wrang listasi kasvupotentiaalia ja mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle mm. seuraavilla segmenteillä: · terveysvaikutteiset ja terveyttä edistävät tuotteet · allergiavapaat elintarvikkeet · luomutuotteet · eettiseen kuluttamiseen perustuvat tuotteet · Convenience & Premium -tuotteet · etnoruoka/suomalainen ruoka/ ”villi ruoka” · kauratuotteet · lasten tuotteet · seniorituotteet 14 Vuonna 2011 alalle syntyi 141 yritystä ja toimintansa lopetti 105 yritystä. Myös erilaisia lähi- ja luomuruokamyymälöitä on perustettu viime vuosina. Elintarviketeollisuus on prosessiteollisuutta, missä jatkuvasti investoidaan tuotantotiloihin ja teknologiaan. Ala on merkittävä investoija. Sen tälle vuodelle suunnittelemat kotimaan investoinnit ovat lähes 490 miljoonaa euroa. Viime vuonna elintarviketeollisuus investoi Suomeen noin 405 miljoonalla ja vuonna 2010 noin 314 miljoonalla eurolla. Elintarviketeollisuudessa keskeisin investoinnin tarkoitus on ollut vanhan tuotantokapasiteetin korvaaminen ja samalla automatisoinnin lisääminen. Osa kapasiteetista on vajaakäytössä, ja myyntiä ei yleensä kapasiteetin puute rajoita. Muuttuva toimintaympäristö suuntaa kehittämistä Investointien lisäksi yritykset panostavat tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Elintarvikeyritysten on vastattava eri tahoilta tuleviin odotuksiin sekä tarjottava hyvänmakuisia ja vastuullisesti tuotettua ruokaa yksilöityvämmälle ja nauttimastaan ruuastaan kiinnostuneelle kuluttajalle. Ruuasta on tullut tärkeä harrastamisen kohde erilaisissa kotitalouksissa. Elintarvikealan kehittämistä suuntaavat erilaiset kuluttajatrendit sekä arvomaailmat. Ne kuuluvat ruokamaailmaan yhtä kiinteästi kuin vaateteollisuuteen. Esimerkiksi viime vuonna yritykset panostivat lisäaineiden käytön vähentämiseen. Toisaalta muutokset luovat mahdollisuuksia. Karppaus eli hiilihydraattitietoinen ruokavalio vähensi erityisesti leivän kulutusta viime vuonna. Monet leipomot tekivät onnistuneesti kauppaa tuotteilla, joissa hiilihydraattipitoisuutta oli alennettu. Yritysten kokema epävarmuus trendeihin reagoimiseen johtuu usein siitä, että on vaikea ennakoida, kuinka kauan ilmiö kestää ja miten se näkyy kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Lisäksi trendien runsaus vaikeuttaa valintoja. Vuorovaikutus ruuan tuottajien ja kuluttajien välillä on lisääntynyt esimerkiksi sosiaa- Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi lisen median kautta. Yritykset eivät kuitenkaan riittävästi hyödynnä kehittyvän teknologian mahdollistamia keinoja esimerkiksi asiakas- tai markkinatiedon keräämisessä sekä tuotekehityksessä. Sosiaalinen media voidaan valjastaa palvelemaan kuluttajien ja yrittäjien välistä vuorovaikutusta. Tuotekehityksessä yhtenä metodina voidaan käyttää joukkoistamista (crowdsourcing). Esimerkiksi Moilas-konsernissa on lanseerattu parvileipomispalvelun kautta kehitettyjä uusia tuotteita. Kasvu on mahdollista Elintarvikeala nähdään kasvualueena eri tahoilla, vaikka kulutus kotimarkkinoilla ei merkittävästi kasva. Kasvua on haettava maamme rajojen ulkopuolelta tai tuotteiden jalostusarvon nostamisesta. Lisäksi on kehitettävä kuluttajia kiinnostavia tuoteuutuuksia tai -parannuksia. Erikoistuminen sekä luomu- ja lähiruoka tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan edistämään luomu- ja lähiruuan käyttöä. Ruoka tarjoaa mahdollisuuksia ja lisäarvoa myös matkailun kehittämiselle ja elämysten tarjontaan. Valinnoilla on myös työllisyysvaikutus. Elintarviketeollisuusliiton Syö Suomi Kasvuun -kampanjalla on muistutettu, että valinnoilla voi vaikuttaa suomalaiseen elintarvikeketjuun ja hyvinvointiin. Jos jokainen ostaa kuukausittain yhdellä lisäeurolla enemmän Suomessa valmistettuja ruokia tai juomia, syntyy maahamme vuodeksi 1500 uutta työpaikkaa. Elintarvikkeiden vienti on kehittynyt suotuisasti. Viennin arvo kasvoi viime vuonna lähes 1,6 miljardiin euroon. Venäjä on tärkein vientimaa 26,5 ja Ruotsi toiseksi tärkein 16,3 prosentin osuudella koko viennistä viime vuonna. Tärkeimmät vientituoteryhmät olivat juustot, alkoholijuomat, voi ja muut maitorasvat, ohra, sianliha, kaura, sokerikemian tuotteet ja suklaa. Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritysten ulkomaan liiketoimintojen arvo vuonna 2011 oli yli 4,2 miljardia euroa. Vuonna 2011 Suomeen tuotiin teollisia elintarvikkeita ja alkutuotannon tuotteita lähes 4,0 miljardin euron arvosta, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 13,6 prosenttia. Tuon- Teollisuus ja alkutuotanto kulkevat käsi kädessä Elintarviketeollisuus on Suomessa suurin kulutustavaroiden valmistaja ja tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala. Elintarviketeollisuus on erittäin merkittävä kotimarkkinatoimija ja Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. Ala on riippuvainen yhä enemmän kannattavuuden heikkenemisen kanssa painiskelevasta alkutuotannosta. Ala tarvitsee kotimaisia, kohtuuhintaisia, laadukkaita raaka-aineita ja luonnontuotteita sekä hyvää vettä vastatakseen lisääntyvään elintarviketuontiin. Elintarviketeollisuus työllistää yli 32 000 henkilöä noin 1 900 toimipaikassa. Yritysten ja toimipaikkojen määrät vaihtelevat tilastoittain. Ruoka Suomi -teemaryhmän keräämien tilastojen mukaan Suomessa on lähes 2 900 elintarvikeyritystä. Monialaisista maatiloista vajaa 480 harjoittaa elintarvikkeiden jalostusta, määrä nista merkittävimpiä tuotteita ovat alkoholijuomat, hedelmät, raakakahvi, juusto, vihannekset ja kasvikset sekä tuore kala. Ruuan kauppatase on valitettavan alijäämäinen. Kohti kansainvälisiä markkinoita Toimialajohtaja, johtava konsultti Esa Wrang totesi TEMin toimialapalvelun elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkistamistilaisuudessa, ettei suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistyminen ole tuotteista kiinni, vaan tekemisestä. Wrangin mukaan vienti olisi mahdollista kaksinkertaistaa. Ruotsin elintarvikevienti on arvoltaan noin kolme miljardia euroa. Suurelle osalle kansainvälistymään pyrkivistä suomalaisista elintarvikeyrityksistä potentiaalisimmat markkinat löytyvät Suomen lähialueilta. Itämeren alueen maat ovat luonnollisin kansainvälistymisen kohdealue, niin kilpailukykymme, kulutustottumusten kuin logistiikankin osalta. Suomen nykyinen elintarvikevienti ja elin- on laskenut 2000-luvulla. Valtaosa elintarvikeyrityksistä on mikroyrityksiä. Suomalaisen elintarvikeketjun rikkaus on sen monimuotoisuus, missä suuret yritykset vastaavat volyymistä ja pienet yritykset tarjoavat valikoimiin monipuolisuutta ja paikallisia erikoisuuksia. Elintarviketeollisuuden toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa. Elintarvike- ja juomateollisuudessa 63 prosentissa toimipaikoista työskentelee alle viisi henkilöä. Koko elintarvikeketju työllistää noin 300 000 henkilöä eli 12 prosenttia työllisestä työvoimasta. Vaikka työntekijöiden määrän väheneminen elintarviketeollisuudessa jatkuu, ala tarvitsee ammatillisesti erilaisia työntekijöitä tulevaisuudessa. Esimerkiksi leipomoissa on paljon nuorta työvoimaa. Leivän voi tienata myös perustamalla oma yritys. Elintarvikealalla on myös paljon kausityöpaikkoja. tarviketeollisuuden ulkomaille etabloitunut liiketoiminta ovat alueellisesti erittäin fokusoituneita. Kuitenkin kaukaisia markkinoita, kuten Aasiaa tai USA:ta, voidaan valloittaa vain terävillä kärki- tai niche-tuotteilla. Suomalaisyritysten mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla ovat parhaat korkeaan osaamiseen tai erikoistumiseen perustuvissa tuotteissa (Taulukko). Kun haetaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, kohderyhmän valinta ja tuotteistaminen ovat tärkeitä. Kansainvälisillä markkinoilla korostuu viimeisteltyjen tuotteiden tarve. Myös tuotteiden lisäarvo on tuotava selvästi esille, ja brändäyksen pitää olla kunnossa. Kansainvälistymiseen liittyviin kotiläksyihin kuuluu kansainvälistymisstrategian suunnittelu ja valinta, markkinaselvitykset, kilpailija-analyysit, soveltuvien jakelupartnereiden valinta, kohdemarkkinoiden trendien ja kuluttajien ostokäyttäytymisen tunteminen, myyntikanavien valinta ja kehittäminen sekä varautuminen riittävillä resursseilla pitkään proses- Potentiaalisia kasvumahdollisuuksia tarjoaa muun muassa villiruoka, kuten suomalaisille tutut riista, järvikalat, metsämarjat ja sienet. Kuvat: raija ahvenainen-rantala & Pirjo huhtaKangaS siin. Esa Wrang kertoi, että yleensä läpimenon minimiaika on 18 kuukautta. π Leena Hyrylä toimialapäällikkö Kaakkois-Suomen ELY-keskus p. 029 502 9047 elintarviketeollisuuden toimialaraportti julkaistiin 30.10.2012. Siihen sisältyy Finpro ry:n laatima kansainvälistymiskatsaus teemalla Market opportunities of health enhancing Food Products. Katsaus on kattava ja sisältää lukuisia benchmarkesimerkkejä kaikista tutkituista markkina-alueista (italia, Saksa, venäjä, iso-Britannia, uSa ja aasia). lisätietoja: www.temtoimialapalvelu.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 15 n a j a n K o h t a i S t a Tekesin julkinen tutkimus uudistui Kiinnostus uusia rahoitusmuotoja kohtaan on ollut yllättävän suurta. Tekesin nykyisen strategian myötä uudistettiin myös julkisen tutkimuksen rahoitusta. Uudet projektityypit ovat olleet käytössä tämän vuoden alusta ja pikku hiljaa niistä on kertynyt kokemusta – niin asiakkailla eli tutkimusorganisaatioilla kuin Tekesin omassa toiminnassa. Täysin uusia projektityyppejä on kaksi: Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa ja Strategiset tutkimusavaukset. Tärkein huomio on se, että kiinnostus on ollut jopa ennakoitua suurempi. Kehittymistä kuitenkin edelleen vaaditaan. Tutkimusongelmien ratkomista Kaikille Tekesin julkisen tutkimuksen rahoituksen kanssa tekemisissä olleille on tuttua projektityyppi Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus. Se on siis projektityyppi, jossa tutkimuksen ohjauksessa ja seuraamisessa on kiinteästi mukana mahdollisia hyödyntäjiä (yleensä yrityksiä) ja jossa nämä myös osallistuvat tutkimuksen kustannuksiin. Emme vain aiemmin käyttäneet projektityypistä juuri tätä nimeä. Aiemmin tällaisia projekteja rahoitettiin niin ohjelmissa kuin kohdentamattomissa ns. vapaissa hauissa. Ohjelmat jatkavat kuten aiemminkin, mutta vapaita hakuja ei enää järjestetä. Tämä on ollut monelle pettymys, mutta muutos on perusteltua, jotta saamme aikaiseksi isompia kokonaisuuksia valituille tutkimusaiheille ja sitä kautta parempaa vaikuttavuutta. Kaupallista hyödyntämistä Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -projektityyppi antaa mahdollisuuden aloittaa kaupallistamisen valmistelun toimet samalla, kun itse tutkimusta vielä viedään eteenpäin. Tavoitteena pitää olla joko uuden yrityksen syntyminen tai kaupallistaminen olemassa olevan yrityksen uutena liiketoimintana. Kahdella ensimmäisellä hakukierroksella on saatu hyviä projektiehdotuksia ja aika montaa on rahoitettukin. Isoimpina puutteina on havaittu kaupallistamisen valmistelun irrallisuus eli projektiehdotus on naamioitu tämän projektityypin mukaiseksi, mutta ei sitä aidosti ole. Vaatimuksena on, että idea on sillä asteella, että kaupallistamisen valmistelu on ajankohtainen. Toinen yleinen puute on ollut idean kaupallisen merkittävyyden rajallisuus, eli arvioitu liiketoiminnan laajuus ei ole houkutteleva. Tavoitteena tutkimustoiminnan tehostaminen Tekesin elintarvikealan ohjelmien aikaan ja sen jälkeen vapaissa hauissa rahoitettujen tutkimusprojektien tuloksena on syntynyt paljon hyvää uutta osaamista ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavia tuloksia. Samalla näiden projektien yksi tärkeä merkitys eli verkottaminen on toteutunut hyvin. Jo päättyneiden projektien ja kokonaisuuksien tarkastelu kuitenkin osoittaa, että aina kaikki ei ole onnistunut, kuten on alun perin kuviteltu. Monessa tapauksessa tutkimusriski on toteutunut ja tuloksissa ei ole päästy lähellekään tavoitetta. Se on hyväk- 16 syttävä tosiseikka, eli näin aina välillä käy ja se on osa riskinottoa. Joskus taas näkyy se, että tutkimus on edennyt suunnitelman mukaisesti ja uutta tietoa ja osaamista on syntynyt, mutta hyödyntäjiä ei ole löytynyt. Tämä on tietenkin laajempi asia, eikä mitenkään elintarvikealan oma ongelma. Moni oikeaksi kaupalliseksi innovaatioksi päätynyt idea on lähtöisin julkisen tutkimuksen maailmasta. Tätä kehityskaarta yritetään nyt osaltaan tehostaa uusilla projektityypeillä. Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Tekesin rahoitusjohtaja Jari Toivo kehottaa elintarvikealan tutkijoita olemaan aktiivisia ja esittämään ehdotuksia strategisten tutkimusavausten teemoiksi, joissa visioidaan pitkälle tulevaisuuteen eli kurkotetaan vastarannalle, ei lähisaarelle. Kuva: elina toivo Visioiden toteuttamista Strategisilla tutkimusavauksilla pyritään saamaan liikkeelle uusia ja merkittäviä aloitteita, joilla voidaan arvioida olevan suuri merkitys tulevaisuudessa. Hyödyntämisen aikajänne saa olla pitkä ja riski suuri, mutta samalla asian merkityksen pitää olla iso. Tekesin julkisen tutkimuksen projektityypit Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus • Kehitetään osaamista ja ratkaisuja elinkeinoelämän tunnistettuihin tarpeisiin yhteistyössä sen kanssa. Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa • Tutkimusprojekteissa edistetään idean kehittymistä ja valmistellaan samanaikaisesti sen kaupallistamista uutena liiketoimintana. Strategiset tutkimusavaukset • Strategiset tutkimusavaukset synnyttävät uutta huippuosaamista elinkeinoelämässä tärkeiksi ennakoiduille osaamisaloille. www.algolchemicals.fi Tekes toteutti kohdennetun haun aiheesta Yksilöllinen terveys ja hyvinvointi, johon tuli satakunta hakemusta. Niiden joukossa oli joitakin erittäin onnistuneita, mutta valitettavasti suuri osa vanhojen asioiden kirjoittamista uudelleen. Sama havainto on muidenkin aihepiirien hauista. Tavoitteena on, että projektit ovat aidosti loikkia uusiin asioihin. Uudet aloitteet tervetulleita Tällä hetkellä elintarvikealaan liittyvään tutkimukseen ei Tekesissä ole suoraan kohdistettuja panostuksia kuten esimerkiksi elintarvikealan ohjelmaa. Elintarvikealan tutkijoiden kannattaa seurata muiden Tekesin ohjelmien aiheita ja hakuja. Mukana on ohjelmia, jotka osittain soveltuvat elintarvikealan tutkimukseen. Yksi tällainen on Green Growth – Tie kestävään talouteen. Tekes on juuri käynnistänyt ohjelmavalmistelun aiheesta Biologisen tiedon hallinta. Jos ohjelma toteutuu, on se aihepiiriltään elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Elintarvikealan tutkijoiden kannattaa olla aktiivisia esittämään ehdotuksia Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -hauissa. Tällöin täytyy pitää mielessä, että idea on siinä vaiheessa, että kaupallistamisen valmistelu on ajankohtaista. Eli tutkimuspohjaa pitää olla riittävästi ja myös visiota siitä, minkälaisesta ja minkä suuruisesta liiketoiminnasta saattaisi olla kysymys. Oleellista on myös varmistaa, että tutkimusorganisaatiolla on oikeudet kyseisen idean hyödyntämiseen. Tässä vaiheessa olevista ideoista kannattaa keskustella Tekesin asiantuntijoiden kanssa jo ennen hakemuksen jättämistä. Seuraava haku päättyy 28.2.2013. Strategisten tutkimusavausten osalta ei ole tällä hetkellä valmiiksi suunniteltua hakuteemaa, joka suoraan koskisi elintarvikealan tutkimusta. Tällainen on ollut suunnittelupöydällä, mutta sen toteutuminen on epävarmaa. Elintarvikealan tutkijoilla onkin tuhannen taalan paikka tehdä Tekesin asiantuntijoille aloitteita mahdollisista hakuteemoista tuleville hakukierroksille. Tekes kartoittaa mahdollisia aiheita ja keskusteluttaa kiinnostusta erilaisiin aiheisiin. Siitä huolimatta tutkijoiden oma aktiivisuus on tärkeää – eli perusteltuja toiveita on tarpeen tuoda pöytään. Elintarviketoimiala on meille kaikille tärkeä nyt ja tulevaisuudessa, ja varmasti valmis tarpeelliseen uudistumiseen. Sitä tukemaan tarvitaan ensiluokkaista erilaisia osaamisia yhdistävää hyvin johdettua tutkimusta! π Jari Toivo rahoitusjohtaja julkinen tutkimus Tekes jari.toivo(at)tekes.fi Luodaan yhdessä yksiLöLLinen tuote LaadukkaiLLa ja turvaLLisiLLa teoLLisuuden raaka-aineiLLa. n a j a n K o h t a i S t a Uutta näkemystä kouluruokailuun Kaikkea ei ole vielä tehty kouluruuan arvostuksen kohentamiseksi. Kouluruoka voi parhaimmillaan olla koulun brändi. Lisäksi ovat mm. viralliset suositukset ja lautasmallit, kouluruokailun käsikirja, kouluruokailusuositus, raportit, hankkeet, edistämisohjelmat, EU:n kouluhedelmätuki, huolilausunnot ja nettiversiot. Maa- ja metsätalousministeriön hanke tarjoaa mielenkiintoisia ideoita koulujen ruokapalvelujen käytön lisäämiseksi. Tammikuun loppuun mennessä pidetään kahdeksan kouluruuan arvostuksen nostamistilaisuutta eri puolella Suomea. Kouluruokailusta vastaavat ammattilaiset vakuuttavat, kuinka kouluaterian laatutavoitteet on määritelty ja kuvattu, kuinka kouluateria täyttää annetut ravitsemussuositukset, kuinka ruoka valmistetaan korkealaatuisista raaka-aineista, kuinka oppilaat osallistuvat ruokalistojen suunnitteluun ja miten verovaroilla tehdään hyvää ja monipuolista ruokaa. Kouluruokailun vastuut ja vaikuttamiset ovat pirstaloituneet liiaksi. Sen parissa toimivat mm. Opetushallitus, Valtion ravitsemuskeskus, Maito- ja terveys, Leipätiedotus, Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto, Suomen kuluttajaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuntaruokailun asiantuntijat (KRA), Suomen Sydänliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Elo-säätiö jne. Puheet ja teot eivät vielä kohtaa Miksi nämä panostukset ja toiminnot eivät saa riittävästi aikaan muutoksia kouluruokailun käytettävyydessä? Miksi kouluruoka on pettymys liian usealle oppilaalle ja valmistetun ruuan hävikki huomiota herättävää arkikäytäntöä? THL:n kouluterveyskysely vuonna 2011 osoitti, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun kouluissa alhaisimmillaan vain noin 43 % ilmoitti syövänsä koululounaan joka päivä, ja koko maassa vain 70 % oppilaista käyttää koulujen ruokapalveluja kokonaan tai osittain. Suomen lasten parlamentin mukaan lapsia kuullaan kouluruoka-asiassa vain neljäsosassa Suomen kouluja. EU:n mittakaavassa katsottuna suomalainen kouluruokailu on edelläkävijä. Mittareina ovat kouluruuan saatavuus ja sen lakisääteisyys: jokaisella koululaisella on oikeus maksuttomaan ateriaan. Suomalaista kouluruokailua esitellään myös maailmalla. Useimmiten käytännössä todellisuus on toista. Suomalainen kouluruokailu on oman- Ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo toivoo koulujen rehtoreilta ja opettajilta suurempaa mielenkiintoa kouluruokailua kohtaan. Kuva: Foto Mannelin laistansa, ja Suomessa on tuudittauduttu upean kouluruuan illuusioon. Esimerkiksi MMM:n Ruokavisa-hankkeen aikuiset ja viralliset tahot esittävät asioita näin: ”Nuoria voidaan auttaa ymmärtämään yhteisöllisyyttä, ihmissuhteiden hoitoa, ja kokonaisvaltaista inhimillistä hyvinvointia ja oppilas oppii tekemään vastuullisia valintoja eri tilanteissa.” Tämä, jos mikä, on ympäripyöreää liturgiaa, missä arkikäytännön konkretia puuttuu. Siksi puheet ja teot eivät aina kohtaa. Asiakaspalvelu keskiössä Viimeisimmät tutkimukset Suomen lasten parlamentin 2010 mukaan osoittavat, että kouluruokailun kehittämisessä on erityisesti huomioitava asiakkaiden mielipiteet nykyistä laajemmin ja mitattava asiakastyytyväisyyttä. Kouluruuan käytön ja arvostuksen nostamistilaisuudet Lehden ilmestymispäivään mennessä on pidetty kuusi kouluruuan käytön ja arvostuksen nostamistilaisuutta kahdeksasta MMM:n hankerahoituksella eri puolella Suomea. Tilaisuuksien keskiönä ovat olleet kouluruokailun vaateet käytettävyyden edistämiseksi ja asiakkaan arvostuksen nostaminen aikuinen/lapsi -asenteesta asiakaspalvelija/asiakas -asenteeseen sekä sen tiedostaminen, että asiakas – lapsi tai nuori – on työnantaja. Kouluyhteisön henkilöstön vaikuttavuudella on merkitystä oppilaiden tukemisessa ja ohjaamisessa käyttämään ruokapalveluja oman jaksamisen ja virkeytensä edistämiseksi. Oleellisinta on, miten ammattilaiset 18 muuttavat ruuan lasten ja nuorten mielissä itsestäänselvyydestä merkitykselliseksi, jotta ruoka käy kaupaksi. Kouluruokailu on nähtävä asiakkaan tarpeista lähtevänä palveluna, missä ruoka-alan ammattilaiset tuovat tuotettaan esille ja seisovat ruokansa takana. Tämä lisää koululaisten mielenkiintoa ja luotettavuutta kouluruokailua kohtaan. Tilaisuuksien aihe ja ajankohtaisuus ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Se on saanut kouluyhteisön eri sidosryhmiä osallistumaan tilaisuuksiin, mutta erityisesti koulujen rehtorien ja opettajien kiinnostus saisi olla vielä laajempaa. Onko kouluruokailu niin arkinen, itsestään selvä asia, että se sujuu omalla painollaan vai onko aikuisten asenteissa muutostarvetta? Tilaisuuksien aihealueet ovat tuoneet Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi kuulijoille laajempaa näkökantaa siitä, miten aikuisella on myös vastuuta ja vaikutusmahdollisuutta edistää osaltaan kouluruokailun arvostusta lasten ja nuorten keskuudessa. Se, miten kouluruoka muutetaan itsestään selvyydestä merkitykselliseksi, tuo aikuisille haasteita ja panostamisen tarvetta. Tilaisuudet ovat saaneet aikaiseksi keskustelua kouluruokailusta. Myös päättäjät ovat havahtuneet näkemään, että kouluruokailu parantaa terveyttä ja hyvinvointia ja laskee kustannuksia. Vastuu lasten ja nuorten ruokailutottumuksista ja tavoista kuuluu vanhemmille, kouluyhteisöille ja kuntapäättäjille. Kaikki yhdessä voivat lisätä kouluruuan arvostusta ja sen kehittymistä. Ensinnäkin koulujen ruokailuajat on laitettava uuteen tarkasteluun ja järkevämpiin jaksottamisiin. Opetushallituksen ja Stakesin raportti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa vuodelta 2007 sisältää mm. selvitystä kouluruokailun liian aikaisesta aloituksesta, ja tähän asiaan törmään käytännössä edelleen. Ruokailu on aivan liian varhain, aloitus klo 10.15 on aika yleistä, jopa klo 10.00, kun sen tulisi olla aikaisintaan klo 10.30. Käytännössä toimivampi järjestely onnistuu, kun kouluyhteisön vastuulliset aikuiset ensin itse sisäistävät asian ja lähtevät yhteistyössä edelleen kehittämään ja toteuttamaan piintyneistä tavoista poikkeavaa käytäntöä. Toiseksi on lisättävä osallistavaa vuorovaikutusta kouluruuan ympärillä osana arkikäytäntöä, jossa ruoka-alan ammattilaiset vastaavat ruokailijoiden muuttuviin tarpeisiin, toteuttavat asiakaspalvelua ja ottavat oppilaita mukaan ruuan tarjoamiseen, pienempien opastamiseen ja keittiöissä pienien tehtävien jakamiseen. Lisäksi on otettava käytännöksi opettajien, rehtorien ja kouluavustajien osallistuminen kouluruokailuun yhdessä oppilaiden kanssa. Samalla he tuovat opetuksellista ja kasvatuksellista näkökulmaa ruokailutapahtumaan. Myös oppilaiden vanhemmat, terveydenhoitajat, koululääkärit ja kuntapäättäjät on haastettava ja sitoutettava aidosti kehittämään ja nostamaan kouluruuan arvostusta. Lasten saatava vaikuttaa Uutta näkemystä kouluruokalautaselle saadaan lasten ja nuorten vaikuttamisen kautta, mitä ei ratkaista rahalla, vaan innovatiivisilla näkemyksillä. Oppilaat ottavat tehtäviä mielellään vastaan, kun he pääsevät yhdeksi peluriksi, vaikuttamaan ”meidän koulun ruokaan”. Kouluruokailussa on erittäin paljon rakenteellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia osallistua oppilaiden ruokakasvatukseen. Näitä päämääriä voidaan avata lapsille ja heidän vanhemmilleen esimerkiksi siten, että keittiöhenkilöstö kertoo oppilaille luokassa, miksi eri ruokalajeja on listalla, mikä on niiden ruokakulttuurinen tausta ja miten aina ei heti tarvitse pitää kaikesta, vaan ruokia voi opetella syömään. Lasten ruokakasvatus edellyttää kokemuksellista osallistumista. Siksi mm. uudet ruokalajikkeet laitetaan etukäteen maistettavaksi ennen varsinaista linjastotarjoilua. Tällä ta- valla vaikutetaan suoranaisesti myös valmistetun ruuan hävikkiin. Ruokailutila on tekemisen paikka Parhaimmillaan koulun ruokailutila parantaa oppimista ja lisää lasten ja nuorten mielenkiintoa koko ruokailutapahtumaa kohtaan. Kouluruokailussa voidaan oppilaiden osallistuvuutta lisätä mm. asettamalla ruokasaliin emäntä tai isäntä ohjaamaan pienempiä oppilaita ruokalinjastossa, ruokalinjaston siisteyden ylläpidossa tai astiapalautuksen ja lajittelun ohjauksessa. Muita osallistavia keinoja ovat mm. oppilaiden työt ruokasalissa, toisin sanoen ”taidenäyttely”, kouluruokalajien kehittäminen esim. luokat vuorotellen, kouluruokailun alistaminen oppilaitten avoimeen arviointiin ja yhteistoiminnallinen kehittämistyöryhmä, jossa on oppilasedustus mukana. Rehtorilla yksikkönsä johtajana ja tavoitteiden luojana on toimintavalta tarjota eväitä, joiden avulla opettajat ensisijaisesti voivat edesauttaa kouluruuan käyttöä ja sen ympärillä tapahtuvaa toimintaa, joka kirjataan myös opetussuunnitelmaan. Koko kouluyhteisössä voidaan vaikuttaa eri tavoilla: mm. pöytäjärjestelyt ja vaihtelut ruokailutilassa, vanhempien ja valtuuston henkilöiden kutsuminen kouluruokailuun sekä koulukohtainen jaettava ”kouluruoka kunniakirja” hyvin suunnitellusta menekkiruuasta. Erilaisia tekemisiä löytyy, mutta niiden ideoiminen on annettava ensin lasten ja nuorten tehtäväksi, eikä vain aikuisten. Ruokailutottumusten ja tapojen muuttaminen ei tapahdu pelkästään uuden tiedon avulla. Muutos lähtee siitä, että ruokaan liittyvät käytännöt ovat tulleet ensinnäkin aktiiviseen keskusteluun ja kouluyhteisön sisällä herätetään keskustelua. Kun asiat tehdään näkyviksi ja tuodaan yhteiseen pohdintaan, uudet ratkaisutkin tulevat hyväksyttäviksi ja kirjattavaksi, jolloin asianomaisia on helpompi sitouttaa ja asioiden toteutumista seurata. Se mahdollistaa uusien ideoiden syntymistä. Ajankohtaisimpia haasteita on saada etenkin 8- ja 9-luokkalaiset ruokailemaan, mutta näiden varttuneempien kapinointiin ei pidä kuitenkaan keskittyä. Heidät pitää ottaa mukaan yhteistyöhön ja huomioida omassa palveluroolissa sopeutumiskykyä ja tilannehallintaa, sillä nuoret ovat haastava ryhmä sekä ruoka-asiakkaina että opetettavina. π Margit Kojo ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti p. 040 584 9147 margit.kojo(at)kolumbus.fi Liinat pöydillä lisäävät viihtyvyyttä. Kuva: Margit Kojo Kaunis esille laitto lisää ruokien houkuttelevuutta. Kuva: Margit Kojo Värilliset, kauniit astiat lisäävät oppilaiden ruokaviihtyisyyttä ja arvostusta ruokaa kohtaan. Kuva: Margit Kojo Lapin alueella sijaitsevan koulun ruokalan esimerkillisen siisti linjasto kalaruokapäivänä. Menekki oli hyvä,ja palautteena ruuasta oli sen maistuvuus. Kuva: Margit Kojo www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 19 n t e e M a Työhyvinvointi henkilöstötyön suurin haaste Uudet sukupolvet valtaavat työelämää. Työmarkkinoille on jo tullut 1980-luvulla syntynyt Y-sukupolvi ja nyt myös 1990-luvulla syntynyt Z-sukupolvi. He vaativat aivan toisenlaista johtamisotetta kuin aiemmat sukupolvet. Nämä diginatiivit haluavat elämältään muutakin kuin rahaa ja menestystä. Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin perää työpaikoille valmiuksia aitoon dialogiin työn sisällöstä, vapaa-ajasta, palkitsemisesta ja johtamisjärjestelmistä. Hän kehottaa miettimään, mitkä arvot ohjaavat ihmisiä ja työntekoa työpaikoilla. – 1940-luvulla syntyneen tango-sukupolven ja 1950-luvulla syntyneen rock-sukupolven taustat heijastuvat työelämässä. Y-sukupolvessa on enemmän niitä, joille työ ei ole samanlainen arvo kuin vanhemmille sukupolville. Z-sukupolvea leimaa kaiken lävistävä tietotekniikka ja pinnallisuus. Heille kaikki pitäisi tarjota twitter-muodossa. Työpaikoilla on ikärasismia puolin ja toisin, eikä kanssakäyminen ole helppoa. Toisaalta erot eri sukupolvien välillä voivat olla pieniä ja nuoret melko konservatiivisia, Leena Malin kertoo. X-sukupolvi jatkaa työelämässä pitkään Muutoksia työn tekemisen tapoihin tulee vääjäämättä. Suomessa ja Pohjoismaissa työpaikoilla on entistä vähemmän hierarkista johtamista. Sekä työntekijät että esimiehet ovat hankkineet hyvän koulutuksen ja keskustelevat entistä tasapuolisemmin keskenään. Nyt parikymppiset nuoret ovat kasvaneet kansainvälisessä maailmassa ja verkoissa. – Keskustelukulttuuri työpaikoilla muuttuu niin, että keskusteluihin osallistuu jokainen työntekijä. Työpaikoilla pitää arvioida omia asenteita ja arvoja suhteessa tulijoiden asenteisiin ja arvoihin ja käydä avointa keskuste- 20 lua siitä, mitä tuloksia pitää saada aikaan. Esimiestyö on yhä vaativampaa, kun töitä tehdään yhteisillä ehdoilla, Leena Malin tarkentaa. Mutta millaisia työpaikat ovat vuonna 2020, kun uudet sukupolvet ottavat ohjia käsiinsä? Leena Malin uskoo, että 1950-luvulla syntynyt X-sukupolvi on niin hyväkuntoinen ja hyvin koulutettu, että se jatkaa työelämässä tavalla tai toisella pitkään. HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin toivoo, että suomalaisilla työpaikoilla arvioidaan omia asenteita ja arvoja suhteessa uusien työntekijöiden asenteisiin ja arvoihin ja käydään avointa keskustelua siitä, mitä tuloksia pitää saada aikaan. Kuva: jaaKKo jaSKari, oy jaSKari WorldWide ltd Kauppatieteilijästä tuli henkilöstöammattilainen HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin on kauppatieteilijä, joka tähtäsi opiskeluaikanaan kansainväliseen kauppaan. Noin 30-vuotiaana hänestä tuli Mikkelin kesäyliopiston toiminnanjohtaja, missä työssä vierähti 16–17 vuotta. Hän oli järjestämässä yritysjohdolle ja henkilöstölle suunnattua tapahtumaa, Mikkelin kesäpäiviä, kun yhteistoimintalaki oli juuri tullut voimaan. – Ensimmäiset Mikkelin kesäpäivät järjestettiin vuonna 1980, ja innostunutta väkeä oli paikalla yli 300. Tapahtuma on edelleen yt-toimikuntien traditio vuosittain ja varmasti omassa kategoriassaan maan pisimpään jatkunut työelämätapahtuma. Se oli neutraali foorumi keskustella yt-laista ja alan asioista. Mikkelin kesäpäivät -tapahtuma johdatti minut myös HENRYyn, Leena Malin kertoo. HENRY ry perustettiin vuonna 1990, mutta sen juuret juontavat vuonna 1946 perustettuun Sosiaalipäälliköiden kerhoon, jossa olivat mukana lähinnä suurten yritysten Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi henkilöstöjohtajat. Koulutuspäälliköiden yhdistys perustettiin 1950-luvulla ja Henkilöstöhallinnollinen yhdistys 1960-luvulla. Nämä järjestöt yhdistyivät HENRYksi. Leena Malin aloitti Henryn toiminnanjohtajan tehtävässä vuonna 1997. Nyt järjestössä on noin 3 000 jäsentä, joista satakunta on kannattajajäsenyrityksiä. Vuodesta 2002 lähtien on järjestetty joka toinen vuosi HENRY Foorumi, joka on henkilöstöalan suurin koulutustapahtuma. Idea syntyi vuonna 2000, kun HENRY täytti kymmenen vuotta. Vuorovuosin pidetään HENRY Foorumi ja kaksipäiväinen Uudista ja uudistu -messutapahtuma. Mikä HENRYssä koukuttaa sen toiminnanjohtajaa vielä 15 työvuoden jälkeenkin? – Monipuolisuus, työelämän ja johtamisen erilaiset näkökulmat, toiminnan vapaus sekä vuorovaikutus jäsenistön ja sidosryhmien kanssa. Tässä työssä saa nähdä koko suomalaisen työelämän kirjon, hän summaa. Henkilöstöbarometrin tuloksia Syksyllä 2010 kerätty HR Barometriaineisto painottuu suuriin yrityksiin ja julkisorganisaatioihin. Kyselyyn osallistui 1890 henkilöä ylimmästä johdosta työntekijöiden edustajiin ja henkilöstöammattilaisiin. Barometrin mukaan henkilöstötyön merkitys korostuu tulevaisuudessa edelleen. Organisaatio voi onnistua vain, jos sen henkilöstö on tavoitteiden mukainen: määrällisesti oikea, osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva. Ihmisten johtamisessa parannettavaa Y-sukupolven tuoma muutos työyhteisöihin ja henkilöstötyöhön nousi vahvasti esille. Myös iäkkäiden työntekijöiden osuuden lisääntyminen pakottaa henkilöstökäytäntöjen kehittämiseen. Vastaajat painottivat ylivoimaisesti eniten osaamisen, uudistumisen ja johtamisen merkitystä. Liiketoimintajohtoa ja esimiehiä huolestutti osaajien rekrytointi tulevaisuudessa, mutta henkilöstöammattilaisia ei lä- heskään yhtä paljon. Johtamisen laadun parantamisessa nähtiin ratkaisu moniin asioihin. Ihmisten johtamisessa voitaisiin saada vielä paljon parannusta aikaan. nikulttuurisuuden näkökulmasta. Henkilöstä ei voi jatkossa käsitellä yhtenä kokonaisuutena, vaan erilaisten ryhmien kokoonpanona, joista kukin odottaa organisaatiolta hieman erilaisia asioita. Työhyvinvointi on laaja käsite Sosiaalinen media noteerataan heikosti Vastaajien mielestä ylivoimaisesti tärkein asia, johon henkilöstötyössä pitäisi pystyä vastaamaan, on kuitenkin työhyvinvointi. Siinä tulisi huomioida nykyistä paremmin psykososiaaliset ja fyysiset työolot sekä työn ja yksityiselämän välinen tasapaino. Suurimpia näkemyserot olivat kansainvälistymisen kohdalla. Liikejohto ja esimiehet näkivät sen kaikkein tärkeimpänä henkilöstötyön haasteena, mutta henkilöstöammattilaiset ja luottamushenkilöt pitivät sitä haasteista vähiten tärkeänä. Kyvykkyys kansainvälisessä kilpailussa ja johdon/esimiesten osaaminen huoletti erityisesti johtoa. Työyhteisöjen monimuotoistuminen nousi vahvasti esille myös laajemmin kuin mo- Vaikka aineistossa oli vahvasti esille Y-sukupolven uudenlainen arvomaailma ja ajattelutapa, sosiaalisen median merkitystä ei aineistossa tuotu esille juurikaan. Sen aseman voimistuminen oli noteerattu jonkin verran henkilöstötyöhön vaikuttavaksi tulevaisuuden asiaksi henkilöstöammattilaisten ja luottamushenkilöiden keskuudessa, mutta ei liiketoimintajohdon ja esimiesten joukossa. π lähde: viitala r., Suutari v. & järlström M. (toim.). ikkunoita henkilöstötyön tulevaisuuteen – tutkimuksia henkilöstöbarometrin 2010 tuloksista. vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 171. 2011. Suosituksia tulevaisuuden esimiestyöhön Aikaa esimiestyölle Esimiehisyydelle on huutava tarve organisaatioissa. Esimiesten aika kuluu businesstehtävien lisäksi toissijaisiin hallinnollisiin tehtäviin, jotka voi hyvin tehdä joku muukin. Esimiestyölle pitää raivata huomattavasti enemmän aikaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimiesten työnkuvien selkiyttämistä ja karsimista niin, että tilaa jää myös esimiestyölle. Paradoksien ja ristiriitojen sieto Esimiesten työ on lähtökohtaisesti ristiriitaista, mutta ristiriitojen läpi voi elää ja niitä voi oppia sietämään. Esimerkiksi kerran kuukaudessa pidettävä esimiesten tapaaminen, jossa keskustellaan esimiestyössä kohdatuista haasteista, antaa uusia näkökulmia ja vertailukohtia oman tehtävän haasteisiin. – Heitä näkyy työpaikoilla vielä vuonna 2020. Nuorin sukupolvi lyöttäytyy yhteen hoitamaan etujaan. Vastuu, ilo ja anteeksianto kuuluvat työhön Leena Malinin viesti suomalaisille työpaikoille on selkeä: oleellista on itsensä johtaminen. Eroon management/leadership -jaottelusta Asiantuntijaorganisaatiossa voidaan kestää paremmin jopa tilanne, jossa esimies tuntee vain päällisin puolin kenttänsä erityisalueiden sisällöt, mutta on taitava ihmisten johtaja. Tärkein edellytys pärjäämiselle tällöin on kyky kuunnella ja prosessoida asiantuntijoiden kanssa asioita ja taito hahmottaa niistä muodostuva kokonaisuus. Näkymättömien johtajuuskäytäntöjen näkyväksi tekeminen Asiantuntijaorganisaatioissa esimiehen työ on auttaa, kannustaa ja mahdollistaa asiantuntijoiden työtä. seen muotoon. Moniäänisyyden salliminen ja siihen kannustaminen on nykyaikaa. Kuunteleminen on taitolaji. Pään tason kuunteleminen kohdistuu sisältöön, sydämen tason kuunteleminen tunteisiin ja mielentiloihin ja käsien tason kuunteleminen toisen tahtotilaan ja pyrkimyksiin, sitoutumiseen ja voimavaroihin. Kohtuullisuus Esimiehet voivat osaltaan vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen korostamalla kohtuullisuuden merkitystä: monissa tehtävissä riittää kohtuullinen suoritus. Esimies voi soveltaa kohtuullisuuden hyvettä myös omaa työsuoritustaan kohtaan. Dialogi ja kuuntelu jakamisen edistäjänä Asiantuntijoiden johtaja pärjää kannustamalla ja muotoilemalla kritiikin hellävarai- – Ihmisten pitää lakata olemasta uhreja ja ottaa vastuu tekemisistään. On myös huonoa alaisuutta, ei vain huonoa esimiestyötä. Ihmisten pitää kantaa työpaikoilla vastuu osaamisestaan ja muistaa, että olemme kaikki ihmisiä ja myös nauru ja anteeksianto kuuluvat työhön. Ei itselle eikä muille saa olla liian ankara, ja positiivisella suhtautumisella saa- daan parhaita tuloksia, Leena Malin vakuuttaa. Hän muistuttaa, että työelämässä on ratkaisevaa, millaisilla pelisäännöillä työpaikoilla tehdään töitä. Etätyölläkin on omat pelisääntönsä, tavoitteensa ja toimenkuvansa. π Pirjo Huhtakangas www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 21 n t e e M a Tietoja ja taitoja työhyvinvointitoimintaan on petrattava Työhyvinvointi yhdistetään harvoin yrityksen talouteen liittyviin asioihin, vaikka yritysten arvoperustassa ja päätöksenteossa talouteen liittyvät asiat ovat usein etusijalla. Työterveyslaitos selvitti työpaikkojen nykyisiä tietoja ja taitoja työhyvinvointitoimintaan haastattelemalla 15 yrityksen työhyvinvoinnista vastaavaa henkilöä. Elintarvikkeiden valmistusta edusti selvityksessä kaksi yritys- tä. Selvityksen haastattelujen perusteella etsittiin työhyvinvointiin ja sen toteuttamiseen liittyviä kehittämiskohteita. Tulokset osoittavat, että työntekijän työhyvinvoinnista seuraavaa työnantajan hyötynäkökulmaa tunnetaan vähemmän, sillä työntekijän ja koko Suomen kannalta työhyvinvoinnista seuraavia hyötyjä kuvattiin kattavammin. Organisaatioiden työhyvinvointitoimet keskittyivät usein lakisääteisten velvollisuuksien täyttämiseen, eivätkä niinkään hyvän edistämiseen. Työhyvinvoinnilla on monia osatekijöitä Käsitteenä työhyvinvointi ymmärrettiin pääosin laajaksi kokonaisuudeksi, johon liittyy monia osatekijöitä. Tärkeimmiksi työhyvinvoinnin osatekijöiksi nähtiin työterveyshuollon toiminta, työkyvyn ylläpitäminen ja varhaisen tuen mallin toteuttaminen. Osaamiseen, turvallisuuteen, ilmapiiriin ja johtamiseen liittyviä asioita nostettiin usein esille. Työntekijän kokemusta kuvasi myös työssä viihtyminen, työn mielekkyys ja vaihtelevuus sekä työn hyvä organisointi. Haastatellut arvioivat työhyvinvointitoimintaa suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi arjen työksi, johon linkittyy vahvasti myös yksilön vastuu oman elämän hallinnasta. Työsuojelu liitettiin työhyvinvointia tukevaksi toiminnaksi. Onnistu- nut rekrytointi ja työuran kehittäminen edistivät työhyvinvointia. Kolmeksi tärkeimmäksi työhyvinvoinnin osatekijäksi arvioitiin hyvä johtaminen ja esimiestyö, henkilöstö ja työyhteisö sekä osaa- 22 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I I www.kehittyvaelintarvike.fi minen. Sairauspoissaolojen ja toimivan työkyvynhallinnan mallin tärkeys arvioitiin suhteessa toteutettuihin toimiin hyvin vähäiseksi. Työhyvinvointiin liittyviä asioita oli useimmin toteutettu työterveyshuollon toimialueella. Yleisimmät toimet olivat Tyky-toimintaa, varhaista puuttumista ja sairauspoissaolojen seurantaa. Ennalta ehkäisevät toimet koettiin liittyvän turvallisuuteen eli tapaturmien ehkäisyyn ja riskien arviointiin. Kehittävää työotetta kuvattiin henkilöstökyselyillä, kehityskeskusteluilla ja muulla henkilöstöä osallistavalla yhteistoiminnalla. Kattavasti työpaikoilla organisoituun työsuojeluun verrattuna työhyvinvointiin liittyvä organisoituminen oli huomattavasti vähäisempää. Alle puolet haastatelluista oli organisoinut työhyvinvointitoimintaa. Myös koulutusta oli tulosten perusteella järjestetty, mutta sen todettiin olevan yrityksissä vielä hyvin hajanaista ja jäsentymätöntä. Taloudellinen merkitys tulisi ymmärtää Haastatelluilla ei ole työhyvinvoinnista kovin selkeää ja jäsentynyttä kuvaa, vaikka työhyvinvointiin liitettiin monipuolisesti erilaisia tekijöitä. Merkittävää on myös se, että työhyvinvointi yhdistettiin hyvin harvoin yrityksen talouteen liittyviin asioihin, vaikka yritysten arvoperustassa talouteen liittyvät asiat ovat usein ensisijaisia. Tätä tilannetta kuvaa myös olemassa oleva työhyvinvoinnin tietous, sillä sen yhteyttä talouteen, tuottavuuteen ja kannattavuuteen on tutkittu hyvin vähän ja siihen liittyvää materiaalia on niukasti saatavilla. Työhyvinvoinnin käsitteeseen liittyvän ymmärryksen johdonmukaistamiseksi ja työhyvinvoinnin vaikuttavuuden lisäämiseksi vaaElina Ravantti on tehnyt pro gradu -työnsä Turun kauppakorkeakoululle aiheesta Työhyvinvointi yhteiskunnallisen markkinoinnin tuotteena työnantajan näkökulmasta. Kuva: MiKa ravantti Ruuan tekeminen on mielekästä työtä. Kuva: rauno PääKKönen Tulosten perusteella voidaan todeta uskomuksen kannattavuuteen olevan erittäin vahva, vaikka yrityksillä ei ollut mitään yksiselitteitä tapaa tai näyttöä osoittaa tätä todeksi. Työhyvinvointitoiminnan kannattavuuden perusteita voidaan todeta tunnettavan hyvin heikosti. Tämä antaa perusteen olettaa, että näiden perusteiden tuntemusta vahvistamalla on mahdollista lisätä ja monipuolistaa yritysten työhyvinvointitoimintaa. ditaankin runsaasti lisää tietoa erityisesti työhyvinvoinnin ja talouteen liittyvien tekijöiden välisestä yhteydestä. Kaikki haastatelluista uskoivat työhyvinvointitoiminnan olevan yritykselle kannattavaa. Kannattavuus oli usein uskomus, ja sen mittaamisen todettiin olevan vaikeaa. Kannattavuutta perusteltiin ensisijaisesti sairauspoissaolokustannusten sekä eläke- ja työkyvyttömyysmaksuluokkien alhaisuutena. Työhyvinvointityön kannattavuutta peilattiin myös koetun palvelun laadun tasokkuuteen opetus- ja hoitotyössä. Lisäksi haluttavana työnantajana pysyminen mainittiin osoitukseksi työhyvinvoinnin kannattavuudesta. rolltechnic k_elint_B_0712xx.pdf Työhyvinvoinnin mittaus kaipaa yhtenäistämistä Haastatelluista yli puolet vastasi mittaavansa työhyvinvoinnin tilaa. Käsitykset työhyvin1 23.11.2012 11.10 voinnin tuottavuuden mittaamisen tavoista olivat erilaisia. Näytöksi mainittiin henkilöstö-, työtyytyväisyys- ja ilmapiirikyselyt, sairauspoissaolokustannukset ja työkyvyttömyysmaksuluokat. Työhyvinvoinnin hyötyjen mittaamisen todettiin olevan vaikeaa ja kovia perusteita työhyvinvoinnin tuottavuudelle oli vaikeaa löytää. Työhyvinvoinnin tilaa mitataan organisaatioissa, mutta mittaamisen tavat ovat hajanaisia, eivätkä ne ole riittävässä suhteessa tehtyihin toimenpiteisiin. Työhyvinvointitoiminnan hajanainen seuranta voi johtaa puutteellisten hyötyperusteiden takia osin vääristyneeseen päätöksentekoon ratkaistaessa lii- >> n t e e M a Elintarvikeyritysten toimia työhyvinvoinnin edistämiseen Elintarvikealan työalatoimikunnan kokouksessa Lappeenrannassa 2012 pohdittiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä elintarvikealalla. Kaiken kaikkiaan kokouksessa korostui työhyvinvoinnin merkitys koko elintarvikealan arvostukseen. Kokouksessa todettiin muun muassa seuraavaa: ”Työhyvinvointi on tärkeä asia, sillä kiroillen töihin lähteminen merkitsee vaikutusta kaikkeen tekemiseen, ja tällä on taipumus myös tarttua muihin. Työssä pitää myös viihtyä, sillä sairaslomista aiheu- >> ketoiminnan menestykseen liittyviä kysymyksiä. Olemassa olevien mittareiden tuntemuksen lisääminen ja uusien mittaamisen tapojen tarve nousi siis ilmeiseksi. Tulosten perusteella tulisi myös arvioida sitä, kuinka luotettavina nykyisiä työhyvinvoinnin mittaamisen tapoja ja indeksejä työhyvinvoinnin tuottavuudesta pidetään. Hyvä työyhteisö sekä hyvä johtaminen nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi hyvien työntekijöiden sitouttamiseksi. Lisäksi tärkeäksi nostettiin työn houkuttelevuuden merkitys. Hyvää työterveyshuoltoa, palkkausta ja hyviä työetuja sekä työympäristöä arvotettiin vähiten merkityksellisiksi tekijöiksi. Haastatelluille esitetyn listan ulkopuolelta tuvat kustannukset voivat kuukaudessa maksaa yhtä paljon kuin valmistuksessa aiheutuva hävikki.” Työurien pidentäminen mietityttää. Yrityksillä on käytössä senioriohjelmia, joiden myötä työpaikkojen eläköitymisikä on noussut. Työssä viihdytään pidempään, mutta toisaalta pitäisi käydä myös nuorten työurakeskustelua. Osaamisen kehittämiseksi hiljaista tietoa pyritään jatkuvasti siirtämään (mestari-kisälli osaaminen). Hyvinvoivan henkilöstön avulla on luotu haluttiin nostaa myös vahvan brändin ja työnantajamaineen merkitystä. Haastateltavat kuvasivat työhyvinvoinnin merkitystä sekä työntekijän että Suomen kilpailukyvyn kannalta kattavasti. Sen sijaan työnantajan hyötyjä työntekijän hyvinvoinnista kuvattiin epävarmemmin, sillä työnantajan hyötynäkökulma tunnetaan ilmeisesti puutteellisemmin. Työhyvinvoinnin ja lakisääteisten asioiden linkittyminen koettiin hyväksi perusturvaksi ja työkaluksi, jonka tarjoaman minimitason päälle koettiin voitavan rakentaa työhyvinvointiin liittyvää toimintaa. Lakien lähekkäisten vaatimusten nähtiin muodostavan perustan, joka pitää olla kunnossa. Toisiaan tukevina ja kansanvälisestikin vertailtuna järjestelmä nähtiin onnistuneeksi. Vastaajista kukaan ei siis kaivannut työhyvinvoinnille omaa lainsäädäntöä, vaan vastaajat pitivät nykyistä järjestelyä toimivana käytäntönä toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää työtä. Kokemuksista enemmän oppia käytäntöön Työhyvinvointiin liittyvä myönteinen ajattelu ei korostunut haastateltujen vastauksista, ja sen voikin ymmärtää olleen osin tuntematon alue. Työhyvinvointiin liittyvää määrittelyä on vähemmän tehty myönteisten kokemusten kautta, joten tämän voidaan katsoa vaikuttaneen vastanneiden tietämykseen. Asia herättää pohdintaa siitä, miksi työhyvinvointiin kytkeytyvät hyvät asiat ovat niin vähän tunnettuja. Tulisiko työhyvinvointiin liittyvien hyvien asioiden tunte- hyvä työnantajaimago, esimerkiksi perheyrityksessä yksi kvartaali voi olla 25 vuotta. Työhyvinvointiin liittyvissä toimissa hyödynnetään työnkiertoa ja ylimääräisiä, fysikaalisia hoitoja. Lisäksi työvuororyhmiä järjestetään niin, että kaikki tulevat keskenään toimeen. Kokouksessa alan kehittämistarpeiksi luettiin edelleen monia perinteisiä asioita kuten jauhopöly, koneturvallisuus, melu, kemikaalit, pakkotahtinen toistotyö ja johtaminen. musta edistää yrityksissä, ja miten tätä tietoa siirrettäisiin parhaiten työyhteisöjen käyttöön? Myös haastateltujen työhyvinvoinnin toteuttamiseen liittyviä huonoja kokemuksia kartoitettiin. Eniten niitä oli saatu ns. turhista tutkimuksista tai hankkeista, jolloin hyötyjä ei ole saatu integroitua käytäntöön tai ylin johto ei ole sitoutunut kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Luottamuksessa ilmenevät puutteet koettiin yleiseksi haasteeksi, jolloin esimerkiksi varhaisen tuen malli on voitu kokea työntekijän kyttäämiseksi. Luottamuspula heijastuu myös viestimiseen, ytneuvotteluihin ja henkilöstön osallistamiseen suurten muutosten yhteydessä. Kaikki vastanneet pitivät työterveyshuoltoa työhyvinvoinnin tärkeänä vaikuttajana. Sen roolia kuvattiin kumppaniksi, ohjaajaksi, tukijaksi, auttajaksi, asiantuntijaksi, ”katalysaattoriksi” ja ”ukkosenjohdattimeksi”. Tiiviin yhteistyön merkitys nousi useissa vastauksissa, ja työterveyshuollon aktiivisuus yrityksiin jalkautumisena koettiin tärkeänä. Työnantajien nykyiset tehokkuusvaatimukset huomioiden voi olla perusteltua olettaa työhyvinvointitoimintaa vastuutettavan toisinaan liiaksi työterveyshuollolle, koska kokonaisvaltaisesti toteutetun työhyvinvointitoiminnan hyötyjä ei ymmärretä riittävän hyvin. Hyvää ajattelua ja organisointia on lisättävä Oleellisen tärkeää on lisätä työhyvinvointiin liittyvää hyvää ajattelua, mutta kriittisintä on lisätä yrityksen tasolla vaikuttavia hyviä ajatuksia, kuten kilpailukyvyn turvaamista yhä kiihtyvässä muutostahdissa ylläpitämällä Työterveyslaitoksen teemajohtaja Rauno Pääkkönen on selvittänyt yhdessä asiantuntija Elina Ravantin kanssa työhyvinvoinnin tilannekuvaa. Kuva: Birgitta KaPrali 24 työntekijöiden motivoitunutta toimintatapaa. Työhyvinvointitoimintaan liittyviä taitoja ja kykyjä on, mutta koulutuksen sekä sen sisällön systematisoinnille nähdään tarvetta, jotta riittävät taidot ja kyvyt työhyvinvointitoimintaan voidaan turvata. Työhyvinvointitoiminnan pitää olla ennakkoluulotonta ja kaavoihin kangistumatonta, mikä on haaste yrityksen arjessa. Varmasti ajoittain kannattaisi pysähtyä miettimään, mitkä ovat juuri nyt tärkeimmät työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät yrityksessä ja voidaanko tekijöihin jollakin tavalla vaikuttaa suotuisasti. Vaikka työhyvinvointitoiminta voitiin katsoa organisoituneen, näkemykset suosivat vahvasti työhyvinvointitoiminnan yhteistoiminnallisuutta. Tämä tekijä voi vaikuttaa työhyvinvointitoiminnan kokonaisvaltaisuuteen: Jos työhyvinvointitoimintaa ei organisoida, myös sen toteuttamisen tavat voivat jäädä hajanaisiksi. Onko yrityksesi innovaatio seuraava Tähtituote? Ennakkoluulottomia kehitysideoita kaivataan Työhyvinvoinnin tilannekuvaa on laajemmasta näkökulmasta katsottuna hajanainen. Saatavilla ei ole kokonaisvaltaista näkemystä työhyvinvoinnista, jota yritykset voisivat soveltaa omiin tarkoituksiinsa. Työhyvinvoinnin käsite on työntekijän työhyvinvoinnin käsitys, mihin vaikuttavat sekä yksilön tilanne että työpaikan mahdollisuudet edistää työhyvinvointia. Lisäksi työturvallisuus, työyhteisöongelmat ja monet muut perinteiset asiat ovat työhyvinvointiin liittyen rajattuja näkökulmia, jolloin käsitystä pakotetaan tiettyyn malliin. Näin käsityksen ulkopuolelle jää monia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ja kuva muodostuu hajanaiseksi. Miten sitten tilannetta voisi kehittää? Perustana on sosiaali- ja terveysministeriön esittämä näkemys, että perinteisen työturvallisuuden ja työympäristön pitää olla yrityksessä ensin kunnossa, minkä jälkeen yrityksessä tulisi ennakkoluulottomasti pohtia esiin nousevia mahdollisuuksia työpaikan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tällaisia osa-alueita ovat esimerkiksi osaaminen, muutosten hallinta, työn häiriötekijöiden hallinta, työn organisointi ja työtehtävien suunnittelu sekä työntekijöiden työkyvyn hallinta työterveyshuollon näkökulmasta. Tarvitaan hyviä esimerkkejä työpaikoilta. Yhtä oikeaa näkemystä ei liene. π Elina Ravantti asiantuntija, KTM Työhyvinvointi ja turvallisuus Työterveyslaitos elina.ravantti(at)ttl.fi Rauno Pääkkönen teemajohtaja, dosentti, TkT Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut -teema Työterveyslaitos rauno.paakkonen(at)ttl.fi lähteet ravantti, e. & Pääkkönen, r. (2012) työhyvinvoinnin tilannekuva www.ttl.fi/thvtilannekuva verkkokirja. ravantti, e. (2012) työhyvinvointi yhteiskunnallisen markkinoinnin tuotteena työnantajan näkökulmasta. Pro gradu, turun kauppakorkeakoulu. Tähtituote 2013 -kilpailu etsii suomalaisen elintarviketeollisuuden maistuvinta ja nerokkainta tuoteuutuutta. Tunnistatko nämä piirteet yrityksesi uutuustuotteesta? Ilmoita tuote mukaan kisaamaan tavoitellusta Tähtituote-voitosta! Asiantuntijaraati valitsee kilpailuun ilmoitetuista tuotteista viisi finalistia kevään 2013 aikana pidettävään yleisöäänestykseen. Kilpailun voittaja julkistetaan 7.5.2013 Elintarvikepäivässä. Ilmoita tuote kilpailuun arvioitavaksi 31.1.2013 mennessä. Lisätiedot: www.etl.fi/tahtituote www.facebook.com/vuodentahtituote Kilpailuun voivat osallistua Suomessa kehitetyt ja valmistetut vähittäiskauppatuotteet, jotka ovat tulleet myyntiin vuoden 2012 aikana. 2013 n t e e M a Työn imulla on paljon hyviä seurauksia Työhyvinvoinnista puhutaan paljon, ja sitä kehitetään työpaikoilla. Usein huomio kiinnittyy kuitenkin ensimmäiseksi työelämän ongelmiin. Niistäkin on tärkeä keskustella, mutta ne eivät yksin anna riittävää kuvaa työpaikkojen arjesta. Työssä myös voidaan hyvin, ollaan innostuneita ja nautitaan: ollaan työn imussa. Silloin työnteolla on lukuisia, hyviä seurauksia niin yksilön, ryhmän kuin organisaationkin tasolla. Työn imu on aidosti hyvää vointia kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan suhteellisen pysyvää myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Päinvastoin kuin vakavat työpahoinvoinnin ilmenemät, esimerkiksi työuupumus, työn imu on yleinen ilmiö työpaikoilla. Vaikka työn imun käsite olisikin ennestään tuntematon, ilmiö on suurimmalle osalle ihmisistä omakohtaisesti tuttu. Työn imussa oleva työntekijä kokee tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista. Hänellä on halua panostaa työhön ja sinnikkyyttä löytyy myös vastoinkäymisissä. Työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. Omasta työstä tun- netaan myös ylpeyttä. Työn imua kuvaa lisäksi syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön. Työstä saadaan nautintoa ja aika kuluu sen parissa kuin huomaamatta. Työn imun teoreettiset juuret ovat positiivisessa psykologiassa, joka keskittyy myönteisten ilmiöiden tarkasteluun. Positiivisessa psykologiassa pohditaan, mikä tekee elämästä elämisen arvoista – mitkä ovat ne inhimilliset olosuhteet, jotka johtavat onnellisuuteen, täyttymykseen ja kukoistukseen. Huomio kiinnitetään ongelmien ja puutteiden sijaan siihen, mikä yksilössä, työyhteisössä ja organisaatiossa on toimivaa, vahvaa ja mahdollista. Mistä työn imua? Kaikilta aloilta – puhtaanapidosta johtamistyöhön – löytyy niitä, jotka kokevat paljon työn imua sekä niitä, jotka kokevat sitä harvoin ja ovat väsyneitä työhönsä. Kun ihmiset lähtevät pohtimaan työtään vaihteeksi myönteisestä näkökulmasta, nousee nopeasti esiin hienoja käytännön esimerkkejä työn imusta. Yksi on saanut potkua työhönsä perehdyttämällä innostunutta uutta kollegaa, toinen sijaistamalla työtoveriaan ja kolmas palvelemalla hankalia asiakkaita mahdollisimman ystävällisesti. Kun työtä on tehty työn imussa, kokemus työpäivän jälkeen voi olla vaikkapa seuraavanlainen: "onpa minulla energinen ja aikaansaanut olo!” Tyypillisiä työn imua tukevia voimavaroja ovat esimerkiksi työn vaihtelevuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä esimiehen tuki, sujuva yhteistyö ja arvostus työyhteisössä. Moni saa työhönsä imua "tuunaamalla" eli muokkaamalla työtään omaehtoisesti innostavampaan ja merkityksellisempään suuntaan, esimerkiksi sisällyttämällä siihen uusia, mielenkiintoisia tehtäviä tai vaikuttamalla joiltakin osin siihen, kuinka tehtävät tekee. Myös hyvä, työntekoa ja työntekijöitä palveleva johtaminen on keskeistä. Työn imussa, innostuneena ja tarmokkaana, löytyy helpommin ratkaisuja arjen haasteisiin. Myönteisiin asioihin panostamisen ohella ongelmiinkin on toki puututtava. Työhyvinvoinnin edistäminen tapahtuu sekä epäkohtiin puuttumalla että voimavaroja tunnistamalla, varmistamalla ja hyödyntämällä. Kun Työn imun ulottuvuudet Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tila työssä, johon kuuluvat seuraavat kolme ulottuvuutta: Tarmokkuus: • On energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä. Omistautuminen: • On työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä. Uppoutuminen: • On syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta. Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Anna Vanhala edistää työn imua työpaikoilla. Kuva: MeriKe Mehine 26 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi työssä ja työyhteisössä tehdään pieniäkin parannuksia, tästä seuraa tutkimusten mukaan laajempia myönteisen kehityksen kehiä. Pienikin käytännön asia, johon on yhdessä panostettu, vaikuttaa usein moneen muuhunkin asiaan myönteisesti. Miksi työn imua kannattaa edistää? Tutkimusten mukaan työn imusta on lukuisia hyötyjä. Työn imua kokevat työntekijät saavat työssään paljon aikaan ja ovat aloitteellisia sekä auttavat työtovereitaan. He ovat muita innovatiivisempia ja käyttäytyvät myös työturvallisuutta edistävästi työpaikallaan. Työnimuinen työntekijä on sitoutunut työhönsä ja aikoo myös jatkaa pidempään työelämässä. Lisäksi työn imua kokevat työntekijät tartuttavat muitakin imullaan. Kansainvälisten tutkimusten mukaan työn imu ja tuottavuus kulkevat rinnakkain. Työyksikkötason työn imu oli merkittävässä myönteisessä yhteydessä liiketoiminnallisiin tuloksiin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa. Myönteisessä yhteydessä työn imu oli myös espanjalaisten hotelli- ja ravintoalan asiakkaiden asiakasuskollisuuteen ja arvioihin työntekijöiden hyvästä työsuorituksesta. Hollantilaisilla yritysjohtajilla työn imun korkea taso ennusti vähäisempiä, toistuvia sairauspoissaoloja ja parempia kassatuloja kreikkalaisen pikaruokaravintolan työntekijöillä. Lisäksi työn imulla on lukuisia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä myönteisiä seurauksia, kuten hyvät yöunet ja tyytyväisyys parisuhteeseen. Työelämä vaatii "superhyvinvointia" Niukkenevien resurssien ja kovenevan kilpailun maailmassa työntekijän panokseksi ei enää useinkaan riitä, että työpaikalle tullaan suhteellisen terveenä ja vietetään siellä kellokortin vaatima aika. Muutosten ja epävarmuuksien keskellä työpaikoille kaivataan optimaalisesti toimivia, laadukkaaseen työsuoritukseen pyrkiviä, vastuullisia, osaavia, aloitteellisia ja yhteistyötaitoisia työntekijöitä. Työntekijöiden tulisi lisäksi olla valmiita työskentelemään nykyistä pidempään. Keskeinen kysymys on, mikä työssä innostaa ja tuottaa monipuolisesti hyvää työyhteisöille, työntekijöille ja asiakkaille. Tärkeää on työn erilaisten voimavarojen havaitseminen, vahvistaminen ja kehittäminen. π Anna Vanhala, kehittämiskonsultti, VTL Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos anna.vanhala(at)ttl.fi työterveyslaitos toteuttaa työpaikoilla työn imu -polku® -nimistä palvelua, jonka avulla työyhteisöissä päästään vahvempaan työn imuun ja sen seurauksena uudistumiskykyiseen, hyvinvoivaan työpaikkaan. työn imusta on luettavissa lisää työterveyslaitoksen internetsivuilta (www.ttl.fi/tyonimu) ja esimerkiksi jari hakasen (vanhempi tutkija, vtt) kirjasta työn imu (2011, työterveyslaitos). KLERAT- palasyötti Rotan ja hiiren torjuntaan elintarviketeollisuudessa, siististi ja helposti! Käyttöohje: Valmistetta käytetään sellaisenaan. Sijoita palasyötit lukittaviin syöttilaatikoihin. • Hyvin säilyvä ja maittava palasyötti • Tehokas, tehoaa jo kertasyönnillä • Valmistettu ISO 9002 standardin mukaan Käytä biosidejä turvallisesti. Lue aina etiketti ja valmistetiedot ennen käyttöä. Neuvonta 0207 91 4040 Klerat_palasyötti_90x270mm.indd 1 10.10.2005 12:18:49 n t e e M a Sosiaalinen media muuttaa työskentelytapoja Sosiaalisen media on jo muuttanut työyhteisöjen työskentelytapoja, mutta jatkossa sen käyttö laajenee ja arkipäiväistyy. bookissa on hyviä ryhmiä, ja se on hyvä jakelukanava, kuten myös Twitter, LinkedIn ja Google+. Slideshare sopii esitysten jakoon, Katri Luukka listaa suosikkejaan. Parviäly seuraava kehitysaskel Koulutuskeskus Salpauksen apulaisrehtori Katri Luukka on käyttänyt some-työkaluja aktiivisesti jo vuosikausia ja tehnyt MBA-päättötyönsäkin sosiaalisesta mediasta johtamisen välineenä. – Sähköpostityöskentely vähenee ja siirtyy ulkoiseksi viestinnän välineeksi. Samalla sosiaalinen intranet korvaa sähköpostia sisäisen online-työskentelyn välineenä, Luukka kertoo. Hänen mielestään hyviä ryhmätyöskentelyn työkaluja ovat muun muassa blogit, Facebook, Linkedln, Yammer ja Sharepoint. Toiminnanohjauksessa ja laadunhallinnassa wiki-ympäristö on erinomainen. – Käytän työssäni kaikkia edellä mainittuja ja lisäksi Skypeä ja Lynciä. Suosikkeihini kuuluu esimerkiksi Facebook, koska haluan olla mukana siellä, missä asiakkaatkin ovat. Face- Luukka muistuttaa, että some-työkaluja on satoja erilaisiin tarkoituksiin, ja lisää keksitään koko ajan. – Ne muuttuvat viihteestä työkaluiksi, mistä Facebook on hyvä esimerkki. Facebookin ryhmät ovat oivia työkaluja myös siksi, että niissä voidaan säädellä yksityisyyttä hyvin. Oleellista on, että olemalla Facebookissa opitaan yhteisöllistä online-työskentelyä ja jakamisen työkulttuuria. Olennaista on jakaa keskeneräisiä asioita ja työskennellä yhdessä, Katri Luukka tähdentää. Hän arvioi, että seuraava sosiaalisen median kehitysaskel on parviäly, jossa henkilöstön osaamista jaetaan yli organisaatiorajojen. – Sosiaaliset intranet-ympäristöt merkitsevät johtamisen todellista muutosta kohti open leadershipiä. Vanhoilla ylhäältä alas -johtamismalleilla ei pärjätä jatkossa, hän vakuuttaa. Luukka epäilee, onko b2b -bisnestä oikeasti edes olemassa, vai onko kyse person to person -bisneksestä tai vain social netsworks to social netsworks -bisnestä. – Parviälyn käyttö tarkoittaa myös ns. hiljaisen tiedon esiin nostamista. Samoissa some-yhteisöissä vanhemmilla sukupolvilla on mahdollisuus siirtää omaa osaamistaan työn sisällöistä nuoremmille sukupolville, Luukka tähdentää. Hän on vakuuttunut myös siitä, etteivät nuoremmat sukupolvet odota yhtä vuotta pääsyä kehityskeskusteluun esimiehen kanssa. – Miksi pitäisikään? Kyllä meillä keski-ikäisillä on joustamattomat tavat tehdä töitä. Etätyömahdollisuudet ovat vielä kovin kehittymättömiä, eikä ymmärretä, miten sosiaalinen media edistää kestävää kehitystä. Senhän on loistava kilpailuvaltti kaikille yrityksille, kun mietitään organisaation toimintatapojen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä, hän painottaa. Tiedonpanttaus hidaste Johtaja Outi Ihanainen-Rokio Descom Oy:stä arvioi, että sosiaalisen median työkaluista tulee arkea sitten, kun jokainen ymmärtää, Henkilöstön johtamisessa monia haasteita Henkilöstöjohtamisen suurin haaste on mukauttaa oma johtamiskäyttäytymisensä ympäristön vaatimusten mukaiseksi, toimitusjohtaja Marjo-Riitta Ristikangas BoMentis Oy:stä arvioi. – Vastaus vaikuttavaan johtamiseen löytyy lopulta siitä, miten esimies kykenee luomaan johdettaviinsa luottamuksellisen suhteen, hän tiivistää. Johtamisen kannalta yksi keskeinen kysymys on, miten hiljainen tieto saadaan siirrettyä eläköityjiltä organisaation hyödyksi. – Miten vanha ja nuorempi sukupolvi löytävät toisensa uudella tavalla? Millä hiljainen tieto tehdään näkyväksi? Mistä tunnistetaan kriittinen osaaminen? Yleensä parhaimmat tietäjät eivät pidä itsestään melua, vaan osaavat tehdä asiat todella kustannustehokkaasti. Tarvitaan innovatiivisia työväli- 28 neitä ja prosesseja, jossa saadaan nuoret ja vanhat keskustelemaan toistensa kanssa luonnollisesti, Ristikangas sanoo. Hänen mukaansa yksi varteenotettava tapa on yhdistää ”coachaava” ote näihin pareihin. – Usein osataan toimia, mutta ei kertoa, mitkä tekijät ovat oleellisia, ennen kuin toinen kyselee näitä asioita työnteon ohessa. Osassa yrityksiä tätä parityöskentelyä ja työnkiertoa tehdään osana työkulttuuria. Siitä ei tehdä mitään isoa numeroa, vaan se koetaan mukavaksi, sisäiseksi tavaksi oppia toisilta uusia asioita. Nuori Y-sukupolvi haluaa tasavertaista ja heidän näkökulmiaan kunnioittavaa käyttäytymistä. – Tärkeää on arvostava, osallistava ja osaamista kunnioittava työskentely ja kes- Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi kustelu. Osa Y-sukupolven käytöksestä menee tosin myös ylimielisyyden ja välinpitämättömyyden piiriin, Ristikangas toteaa. Myös asiantuntijuuden ja esimiehisyyden yhdistäminen on haastavaa. Nuoret haluavat tehdä merkityksellistä työtä ja uskovat enemmän ”omiin juttuihinsa”. Ratkaisuna Ristikangas näkee valmentavan johtamisen. – Valmentavan esimiehen tulee rakastaa työntekijöitään ja pyrkiä tekemään heistä tähtiä. Valmentava esimiestyö ei perustu hierarkiaan, vaan potentiaalin näkemiseen ja yhteistyöhön, jossa yksilöt löytävät omat vahvuutensa ja osaavat käyttää niitä työssään, Ristikangas tarkentaa. lähde: valmentava johtajuus WSoypro 2010. ristikangas Marjo-riitta & ristikangas vesa kuinka tärkeää vastavuoroisuus on organisaation arjessa. – Omaa työtapaa voi muuttaa ja se kannattaa tehdä, sillä silloin muutkin alkavat jakaa osaamistaan. Tiedonpanttaus on liiketoiminnan hidaste, ei ediste. Välineet eivät ole vaikeita, mutta oman ajattelun muuttaminen voi aluksi olla. Työtavat muuttuvat sitä mukaa, kun ihmiset saavat positiivisia kokemuksia, Outi Ihanainen-Rokio summaa. Hänen oma suosikkinsa on Descomin oman sosiaalisen intranetin, Domen, lisäksi ruokasovellus PicDish. – Facebook-käyttöni on lähes olematonta ja Twitteriä käytän lähinnä mielenkiintoisten lähteiden seuraamiseen. Suosikikseni nousi viime kesänä vapaa-aikaan liittyvä PicDish, jota käytän omalla puhelimellani. Sen ideana on jakaa kuvia ja lyhyitä viestejä ruokakokemuksista. On ollut todella koukuttavaa seurata, miten ihmiset ympäri maailmaa jakavat omia kokkauksiaan ja ruokakokemuksiaan. On mahtavaa saada kommentteja omista ruokakuvista ihmisiltä, joita en tunne, mutta joiden kanssa jaan yhteisen kiinnostuksen kohteen. Yrityksen oma some-järjestelmä Toimintakulttuurin muutos haaste Descomin oman intranetin alustana on IBM Connections -yhteisöjärjestelmä, sillä yritys rakentaa IBM-ratkaisuihin perustuvia sähköisiä asiointi- ja kaupankäyntiratkaisuja asiakkailleen. – On luontevaa käyttää välineitä, joita tarjoamme myös asiakkaillemme. Siinä on edistyksellisiä, valmiita työkaluja, ja yhteisöpohjainen rakenne sopii hyvin asiantuntijaorganisaation viestintään ja työntekoon, Outi Ihanainen-Rokio kertoo. Domessa on kymmenittäin yhteisöjä: tukipalveluille, johtamiseen ja käytännön töihin (mm. projektit, palvelut ja asiantuntija-alueet). Tiedon löytämistä helpottavat personointimahdollisuudet ja uutisetusivu. – Dome on uutiskanava, työn ohjauksen väline ja yhteisen tiedon luomisen paikka. Se on myös Descomin työyhteisön virtuaalinen jatke, sillä kaikki descomilaiset ovat siellä. Jatkossa kehitämme erityisesti tiedon löydettävyyttä ja koko yrityksen läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on, että intrasta selviää nopeasti, mitä Descomin eri toiminnan alueille kuuluu juuri nyt, Ihanainen-Rokio täsmentää. Monenlaisia hyviä some-työkaluja Muutoshalukkaat innostavat Outi Ihanainen-Rokion mielestä blogit, wikit ja keskustelupalstat ovat erinomaisia viestinnän työkaluja. – Descomilla blogeja käytetään sekä tiedotukseen että pohdintaan, esimerkiksi jonkin teeman keskustelun herättelyyn. Keskustelupalstoja on introissa ollut jo pitkään. Niitä voi välineenä soveltaa vaikkapa simppelistä osta-myy-palstasta intensiiviseen asiantuntijakeskusteluun, hän sanoo. Jatkuvasti päivittyvät, monen ihmisen ylläpitämät dokumentit voi korvata wikillä. – Palavereja voi valmistella ensin wikillä agendan kooten, ja tulokset viedä takaisin wikiin, jolloin se muuttuu muistioksi. Wikiä voi käyttää myös valmisteluun. Some-välineet tukevat työprosesseja ja auttavat yhteistyössä erityisesti silloin, kun työ on vielä kesken. Täydellisen kaunista taittojulkaisua tavoittelevat työt ovat sitten oma juttunsa. Sosiaalisen median elementtejä voi Ihanainen-Rokion mielestä soveltaa tiedostojen kommentointiin, tehtävävirtojen etenemisen seuraamiseen ja yhteisöllisyyden ylläpitoon vaikkapa tilapäivityksinä. – Mitä teen juuri nyt? Minkä idean haluan jakaa? Keneltä voisin saada apua? Kuka ansaitsee tunnustuksen hyvin tehdystä työstä? Nämä kaikki ovat tyypillisiä sisältöjä esimerkiksi meidän yrityksemme sisäisessä tilapäivitysvirrassa, hän kertoo. Toimitusjohtaja Marjo-Riitta Ristikangas BoMentis Oy:stä sanoo, että työyhteisössä voi hyödyntää yritysten omia, sisäisiä sosiaalisen median työkaluja osana organisaation vuorovaikutusmaailmaa tai massiivisempia, nettipohjaisia työkaluja kuten Lynciä, joka tarjoaa sisäisen keskustelun foorumeja. – Nämä korvaavat osan face to face -palavereista ja sähköposteista. Niissä voi laittaa kysymyksiä ja ne, joilla on aikaa, voivat kirjoittaa ideoita ja vastauksia ongelmiin, Ristikangas sanoo. Hänen omia suosikkejaan ovat skype, www-sivut, blogit, Linkedln ja Facebook. – Näistä löytyy verkostoa, ihmisiä ja uusia ajatuksia. Ne ovat ajatusten jatkotyöstöpaikkoja ihmisten kanssa, kun heitä ei välttämättä tapaa muualla, Ristikangas tiivistää. Hänen mukaansa sosiaalisen median työkalut muuttuvat arkipäiväksi aktiivikäyttäjien kautta. – Muutoshalukkaat henkilöt ovat niitä, jotka innostavat toisia ottamaan käyttöön sometyökaluja. Riippuu organisaatiosta, miten onnistutaan ottamaan käyttöön ihmisten persoonalliset vahvuudet tässä arkipäiväistämisessä. Jos siitä tehdään iso ja raskas byrokraattinen hanke, käytäntö alkaa tökkiä. Jos siitä tehdään luonnollinen tapa toimia, jossa toiset osaavat auttavat toisia, edistyminen on helpompaa. Toimitusjohtaja Janne Ruohisto Intunex Oy:tä sanoo, että sosiaalisen median suurin haaste on toimintakulttuurin muutos, ei tekninen osaaminen. – Ennen tieto oli valtaa ja sitä pihdattiin, nyt päinvastoin. Toisaalta sosiaalinen media ei tuo mitään uutta, sillä kyse on ennen kaikkea ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Mikä on hyvää vuorovaikutusta kasvokkain, pätee sosiaalisessa mediassa, Ruohisto tarkentaa. Jokainen käyttäjä tai käyttäjäryhmä voi olla aktiivinen viestijä, ja some-työkaluja voi hyödyntää työyhteisön sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. – Sosiaalinen media on toimintatapa, joka nivoutuu kaikkiin yrityksen prosesseihin ja toimintakulttuuriin. Sosiaalisia teknologioita, joita voi hyödyntää työyhteisössä, on runsain mitoin, kuten verkosto- ja yhteisöpalvelut, sisällön jakopalvelut, blogit, wikit ja muut yhteiskirjoittamistyökalut, mikroblogit, RSSsyötteet, sosiaaliset kirjanmerkit jne. Käytän sosiaalista teknologiaa melkein kaikessa työssäni, Ruohisto sanoo. Intunex kehittää yritykselle tarkoitettua sovellusta osaamisen jakamiseen ja yhdistämiseen organisaation sisällä. – Sen lisäksi käytän päivittäin oman tiimin sisäiseen ryhmä- ja pikaviestintään Yammeria. Yhteiskirjoittamisessa ja dokumenttien jakamisessa on käytössä Googlen palvelut ja markkinointiviestinnässä laajasti eri sosiaaliset verkostopalvelut (mm. Linkedin, Twitter, Facebook), kuvienjakopalvelut, videonjakopalvelut, esitysten jakamiseen tarkoitetut palvelut ja yrityksen blogi. Kullakin sovelluksella on oma käyttötarkoituksensa, ja ne linkittyvät aina tilanteen mukaan joustavasti toisiinsa, Ruohisto kertoo. π Pirjo Huhtakangas www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 29 n t e e M a Trainee-ohjelman kautta junior brändipäälliköksi Valiolle Riikka Mononen valmistui pari vuotta sitten elintarviketieteiden maisteriksi. Hän työskenteli vuoden tutkimusyrityksessä tutkijana, ennen kuin hän haki Valion traineeohjelmaan. Lokakuusta 2012 lähtien hän on työskennellyt Valion ruoanvalmistustuotteiden junior brändipäällikkönä. Riikka Monosen mielestä trainee-ohjelma oli luonteva jatke koulutustaustan vuoksi, sillä Valio oli tullut tutuksi jo yliopistoaikana. – Syksyllä 2011 bongasin Valion trainee-ohjelman, joka alkoi tammikuun alussa 2012. Kannatti ehdottomasti hakea. Tämä on mielettömän hieno mahdollisuus vastavalmistuneille, Riikka kehuu. Nyt hänen vastuullaan ovat Valion hapankermat, jälkiruokakastikkeet ja Valio Viola® -valmiskeitot, minkä lisäksi hän vastaa Valio Kotiruokaa™ -esitteestä. Riikka toimii aktiivisesti myös Elintarviketieteiden seuran Aistinvaraisen tutkimuksen jaostossa. Valion HR-asiantuntija Liisa Jenkins kertoo, että trainee-ohjelmaan on valittu kyvykkäitä ja motivoituneita nuoria monilta eri koulutusaloilta. Tavoitteena on tarjota vastavalmistuneille tai uransa alkuvaiheessa oleville kehittymisväylä. Hän kiteyttää traineen kriteerit kolmeen sanaan: osaaminen, motivaatio ja asenne. – Pitää olla halua kehittää osaamistaan, motivaatiota tehdä töitä ja oikea asenne itsensä ja työnsä kehittämiseen. Vuoden 2012 tammikuussa alkaneeseen trainee-ohjelmaan haki noin 400 nuorta, joista finalistit valittiin ryhmä- ja yksilöhaastattelujen ja erilaisten tehtävien kautta. Kutakin paikkaa haki 2–3 finalistia, jotka tekivät ongelmanratkaisutaitoja vaativia harjoituksia. Lopulta kahdeksan nuorta läpäisi tiukan seulan ja pääsi mukaan trainee-ohjelmaan. Monipuolinen koulutusohjelma Ohjelman sisältö on ollut monipuolinen ja tarjonnut heti alusta lähtien oikeita työtehtäviä. Töiden ohessa on ollut koulutusjaksoja, jois- 30 Trainee-ohjelma vaatii sitoutumista. Jo hakuprosessi on vaativa. Se sopii erityisesti sellaisille, joilla on kipinä kehittää itseään, Riikka Mononen kertoo. Kuva: Pirjo huhtaKangaS sa traineet ovat tutustuneet Valion koko maitoketjuun alkutuotannosta ruokakauppaan. – Traineet ovat käyneet maitotilalla, olleet mukana maitoauton kyydissä ja hyllyttäneet kaupan maitohyllyjä. Eri toimintoja on käyty läpi käytännössä, tehty projektitehtäviä yhdessä ja yksin sekä tuotu esiin omia ajatuksia ja kehittämisideoita. Meille trainee-ohjelma on ollut mainio tilaisuus kuulla raikkaita näkemyksiä ja ajatuksia Valion toimintatavoista, Liisa Jenkins tarkentaa. Hän on työskennellyt Valiolla parisen vuotta, mutta tehnyt sitä ennen uraa HR-tehtävissä konsulttialalla ja viimeksi teknologiayrityksessä henkilöstöpäällikkönä. – Valio on kiinnostava yrityksenä: Suomen johtavin maitotalo, markkinajohtaja useimmissa tuoteryhmissä ja maun ja ravitsemuksen edelläkävijä. Valiolla on myös tekemisen meininki, ja täältä löytyy laaja kirjo erilaisia työtehtäviä ja monipuolista osaamista, Jenkins kertoo. Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Riikka Mononen on tyytyväinen siitä, että hän on päässyt tekemään konkreettista tuoteryhmätyötä ja itsenäisiä töitä. Trainee-ohjelma on kulkenut rinnalla erilaisine tehtävineen. – Koko maitoketjuun tutustumisesta on ollut mielettömästi hyötyä. Ohjelma on selkiyttänyt oman uran askelmerkkejä ja antanut kattavan kuvan Valiosta. Silti on ollut mielekästä se, että on oma työporukka ja työtehtävät, Riikka arvioi. Trainee ja yritys hyötyvät Liisa Jenkinsin mukaan traineet ovat päässeet hyvin sisälle yritykseen ja työtehtäviin. – Ohjelma on myös verkostoitumisen ja tutustumisen väylä, sillä Valiolla on töissä Suomessa yhteensä noin 3 700 työntekijää, hän huomauttaa. Kotiutumista on helpottanut ”vanhojen” valiolaisten myönteinen suhtautuminen trainee-nuoriin. Korkeakouluista osaajia eri tehtäviin Valiolla on vuosien kokemus harjoittelujaksoista, opinnäytetöiden ohjaamisesta ja erilaisista projekteista korkeakoulujen kanssa. Valiolla on myös oma trainee-ohjelma ja sen rinnalla mentorointiohjelma. Korkeakouluopintonsa päättäville suunnatun kolmannen trainee-ohjelman hakuprosessi vietiin läpi syksyn 2011 aikana. Monipuolinen, teorian ja käytännön yhdistävä koulutusohjelma alkoi tammikuun alussa 2012 ja päättyi vastikään. Ohjelman päätarkoituksena on kasvattaa nuoria kykyjä asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Traineet ovat sijoittuneet markkinoinnin, lähialuemyynnin ja kansainväli- sen myynnin, ostojen, logistiikan sekä tietohallinnon asiantuntija- tai esimiestehtäviin. Koulutusohjelman aikana traineet ovat saaneet monipuolisen kuvan Valion eri toiminnoista. He ovat työskennelleet päätoimisesti tietyssä tehtävässä niin, että työ on joustanut ohjelman mukaan. Ohjelma on koostunut käytännönläheisistä harjoittelujaksoista, niitä tukevista koulutusjaksoista ja mahdollisesti työskentelystä Valion ulkomaisissa yhtiöissä. Valion ensimmäinen laaja, kaupalliseen alaan kohdistunut trainee-ohjelma päättyi tammikuussa 2007. HR-asiantuntija Liisa Jenkins ja junior brändipäällikkö Riikka Mononen kertovat, että Valion arvo – vastuu hyvinvoinnista – on helppo allekirjoittaa. Mentoroinnissa on voinut irtaantua täysin työtehtävästä ja miettiä laajemmin ura- ja perhe-asioita mentorin kanssa. Valio on puolestaan saanut ennakkoluulottomia ja rohkeita työntekijöitä, jotka ovat kehittyneet ja osoittaneet jo trainee-kaudellaan osaamistaan. Kova halu kehittyä edelleen Vuoden 2012 Valion trainee-ryhmään ovat kuuluneet eturivissä vasemmalta Ilari Pulkkinen, Jenni Rantasalo, Eeva Ignatius, Hannu Nyman ja Jussi-Pekka Lumme. Takarivissä Reeta Hammarén (vas.), Paula Pohjola ja Riikka Mononen. Kuva. valio oy – Meihin on suhtauduttu positiivisesti, ja olemme tavanneet paljon valiolaisia oman mielenkiinnon mukaan. Olen tavannut varmasti lähemmäs sata valiolaista, sillä jo omassa tulosyksikössä työskentelee 20 henkilöä, Riikka Mononen laskee. Trainee-ohjelma on pakottanut miettimään omaa uraa ja kasvattanut itsetuntemusta. – Alusta alkaen kykyihin on luotettu ja ilmapiiri on ollut kannustava, vaikka varsinkin aluksi kyseenalaistin omia kykyjäni. Olemme välillä saaneet kiitosta siitä, että tuomme uudenlaisia näkökulmia ja tapoja työntekoon, Riikka kertoo. Hän oli jo hakuvaiheessa kiinnostunut asiantuntijatyöstä, mutta myös esimiestyö on alkanut kiinnostaa, koska projektin johtaminen on myös ihmisten johtamista. – Trainee-ohjelmassa on saanut haastaa itseään, mutta luottamustakin on tullut. Ei ole kyseenalaistettu, pärjäänkö. Haluan olla sen luottamuksen arvoinen, eikä töitä tarvitse toisaalta tehdä yksin, hän sanoo. Liisa Jenkins muistuttaa, että mentorointiohjelma on kulkenut trainee-ohjelman ohessa esimies- ja kollegaverkostojen lisäksi. – Olemme käyneet tosi arvokkaita keskusteluja muun muassa itsensä kehittämisestä. Valiolaisten keski-ikä on tällä hetkellä noin 41 vuotta, mutta työnteossa on kyse enemmän persoonista kuin vuosista. – Kokeneemmat ja nuoremmat tekevät työtä sulassa sovussa. Se on vain rikkautta, Riikka vakuuttaa. Hän tuntee saavuttaneensa trainee-ohjelman tavoitteet ja tekee työtä haluamassaan tehtävässä. – Työssä on hyvä kerätä kokemusta, mutta suunta on vain ylöspäin. Tällä hetkellä haluan kehittää osaamistani ja katson sitten talon sisällä muita tehtäviä. Kova tahto on kehittää itseäni edelleen, hän tähdentää. Myös kansainväliset tehtävät ovat työssä vahvasti mukana. Esimerkiksi marraskuussa hän tapasi kollegojaan Tukholmassa ja Pietarissa. Kansainvälisyys näkyy päivittäisessä arkityössä, ja työkielenä on usein englanti. Liisa Jenkinsin mielestä trainee-ohjelma mahdollistaa paljon, mutta myös vaatii. Uudesta ohjelmasta ei ole Valiolla tehty vielä päätöstä. Ensin kerätään ainakin palaute nyt päättyneestä ohjelmasta. π Pirjo Huhtakangas n t e e M a Opiskelija ja konkari oppivat mentor-työskentelyssä Elintarvikeylioppilaiden Mentor-Klubi on toiminut vuodesta 1998 lähtien ja saattanut yhteen kymmeniä mentorpareja. Tänä lukuvuonna työskentelee kahdeksan opiskelijan ja työelämän konkarin paria. Viljateknologiaa pääaineenaan Viikissä opiskeleva Anna Häkämies ja BonaDux Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Korpelainen aloittivat mentor-parina alkusyksystä 2012 ja tapaavat kuukausittain toukokuuhun 2013 saakka. Anna Häkämies valmistui restonomiksi vuonna 2004 ja oli töissä viitisen vuotta. Hän hakeutui jatko-opintoihin, koska haluaa kehittää ammatillista osaamistaan. Opiskelut Viikissä ovat nyt loppuvaiheessa: pro gradun teko alkaa joulun jälkeen. Ilkka Korpelaisella on yli 30 vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä markkinoinnin ja henkilöstöjohtamisen tehtä- vistä Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 1975 taloustieteiden maisteriksi valmistunut Korpelainen työskenteli Unileverilla yli 32 vuotta ensin markkinoinnin, sitten henkilöstöhallinnon tehtävissä, viimeksi henkilöstöjohtajana. – Suomen Unileverin henkilöstöjohtajana perin neljän Pohjoismaan ulkoistamisprojektin, jossa ulkoistin myös oman työni. Sen jälkeen tein kaksi vuotta HR-toimeksiantoja kahdessa eri konsulttifirmassa, kunnes perustin oman yrityksen kesällä 2011, Ilkka Korpelainen kertoo. Hän on kirjoittanut myös alan oppikirjan Esimiesbussilla erinomaiseen johtamiseen – Euroja hyvästä esimiestyöstä. Se tarjoaa käytännön työkaluja ihmisten johtamiseen. Mentor-toimintaa organisoivan MentorKlubin puheenjohtaja Tiia Mörsky opiskelee hänkin nykyisin viljateknologiaa. Alun perin hän luki humanistisessa tiedekunnassa pääaineena yleistä kirjallisuustiedettä, mutta vaihtoi opinnot elintarviketeknologiaan. – Humanistinen tiedekunta ei ollut minun paikkani. Olen ollut aina kiinnostunut ruuasta ja ravitsemuksesta, mutta en halunnut ravitsemusta pääaineeksi. En heti aluksi tiennyt, että haluan opiskella juuri viljateknologiaa. Se valkeni, kun tein kandin tutkinnon härkäpavuista, hän tarkentaa. Halu kehittyä ja auttaa motivoi Anna Häkämies on Ilkka Korpelaisen neljäs mentoroitava. Mentor-ura alkoi, kun hän sai vuonna 2009 Mentor-Klubilta sähköpostitse pyynnön ryhtyä mentoriksi. – Tämä on kiva tapa pitää yllä omaa osaamista ja auttaa nuoria. Olen tutustunut mentorina neljään fiksuun nuoreen, joiden yhteisiä piirteitä ovat tavoitteellisuus ja halu kehittyä. Mentorointi on antanut hyvää oloa, ideoita ja tuntumaa, millaista opiskelijaelämä on nykyisin. Tämä on mieluinen harrastus, Ilkka Korpelainen kiteyttää. Anna Häkämies haki mentor-ohjelmaan, koska hän haluaa kehittää itseään opiskelujen ohessa. – Mentoroitavan pitää tehdä töitä itsekin, jos haluaa saavuttaa mentoroinnille asetetut omat tavoitteet. Minulla on oma oppimispäiväkirja, ja Ilkka on lähettänyt materiaalia. Tähän mennessä on tehty SWOT-analyysi, joka toi esiin omat vahvuudet ja heikkoudet: oma tilanne selkeni. Ilkka Korpelainen sanoo, että jos haluaa edetä missä tahansa organisaatiossa, esi- Mitä mentorointi on? Opiskelija ja konkari oppivat toisiltaan, kun kumpikin sitoutuu yhteiseen mentortyöskentelyyn. Anna Häkämies ja Ilkka Korpelainen sanovat, että yhteinen sävel löytyi heti ensimmäisellä tapaamisella. 32 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Ekonomia Oy:n julkaisema Johdon ja asiantuntijoiden kehitysmenetelmä: Mentorointi -kirja määrittelee mentoroinnin näin: Mentorointi tarkoittaa sellaista ohjausta ja tukea, jota osaava, kokenut ja arvostettu, senioriasemassa toimiva henkilö antaa kehityshaluiselle ja -kykyiselle nuoremmalle henkilölle. Kyseessä on tavoitteellinen kahdenkeskeinen vuorovaikutussuhde, jota leimaa molemminpuolinen avoimuus, luottamus ja sitoutuneisuus. Mentor-Klubi saattaa opiskelijat ja konkarit yhteen Viikissä on ollut mentor-toimintaa vuodesta 1998 lähtien. Idean isä oli vierailevana luennoitsijana tutuksi tullut diplomi-insinööri Tuomas Massinen. Mentor-Klubin pitkäaikaisena kummisetänä toimi Pauligin hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig. Nykyinen kummisetä on Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajaa Heikki Juutinen. Mentoroinnin tarkoituksena on saattaa yhteen työelämän edustajia ja opiskelijoita, joiden mielenkiinnon kohteet ovat samansuuntaiset. Tällä pyritään monipuoliseen ja molempia osapuolia hyödyttävään vuorovaikutukseen. Mentor-tapaamiset ovat opiskelijan ja mentorin välisiä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia. Mentor-ohjelman kulku Kevätkaudella Mentor-Klubi rekrytoi ja valitsee mentoroitavat opiskelijat, hakee mentorit ja saattaa heidät yhteen alkukesästä. Koko mentor-ryhmälle järjestetään syksyllä yhteinen aloitustilaisuus. Sen jälkeen mentor-parien yhteydenpito jatkuu kahdenkeskisillä tapaamisilla. Kevättalvella klubi järjestää seurantatapaamisen, jossa katsotaan, miten mentorsuhteet ovat edenneet. Päätöstapaamisessa keväällä käydään läpi lukukauden kestäneiden mentor-suhteiden edistyminen ja jaetaan tietoa ja kehitysehdotuksia. Mentor-ohjelman tarkoituksena on saattaa yhteen 6–8 mentor-paria. Viimeisin ryhmä aloitti syksyllä 2012. Seuraavia mentoreita haetaan keväällä 2013 ja opiskelijoita vapun korvalla. Uusi mentor-ohjelma alkaa syksyllä 2013. Lukuvuoden 2012–2013 mentorit edustavat useita yrityksiä: Roche Oy (mentoroitavan pääaine ravitsemustiede), Laurea ammattikorkeakoulu (elintarvike-ekonomia), BonaDux Oy (viljateknologia), Valio Oy (elintarvikekemia), Fazer Oy (viljateknologia), HK Ruokatalo Oy (2 opiskelijaa, pääaineet elintarvike-ekonomia ja elintarviketeknologia) ja Sunspiron Oy (elintarvikekemia). Mentor-Klubi tekee tiivistä yhteistyötä Agronomiliiton kanssa. lisätietoja: www.mentor-klubi.fi Tiia Mörskyn mukaan hyvällä mentorilla on aikaa mentorointiin ja laajat verkostot ohjata nuorta eteenpäin. Mentoroitavan pitää kuitenkin kantaa itse vastuu oppimisestaan. Kuvat: Pirjo huhtaKangaS Ilkka Korpelaisen mielestä Mentor-Klubilla on melko hyvä ja toimiva mentorointisysteemi jo nyt. – Ei kannata tehdä liian mutkikasta tapaa; mentorointi muotoutuu aina parin kesken. Kaikki parit ja ihmiset ovat erilaisia. Jos kemia ja motivaatio eivät toimi, mikään ei auta. Nuori sukupolvi haastaa työpaikat miestehtäviä tulee eteen takuuvarmasti kenties jo hyvin nuorena. – Mutta tulokset saadaan aikaan vain porukan kautta. Siksi on hyvä miettiä, miten osaan johtaa niin, että ihmiset ovat innostuneita, työmäärät sopivia ja he saavat sopivasti palautetta. Kun olin itse nuori, ei puhuttu swoteista eikä erilaisista persoonallisuuksista. Se olisi auttanut jo silloin ymmärtämään paremmin itseään ja muita, ja monta turhaa väärinkäsitystä olisi vältetty, Korpelainen sanoo. Molempien vahva panos tärkeä Millainen sitten on hyvä mentor ja mentoroitava? – Hyvä mentor on innostunut, ja hänellä on pitkä työkokemus, Anna Häkämies tiivistää. Tiia Mörskyn mukaan hyvällä mentorilla on oikeasti aikaa mentorointiin ja laajat verkostot ohjata nuorta eteenpäin. – Mentor-Klubi järjestää mentor-pareille kolme yhteistä tapaamista, mutta varsinainen mentor-työ on parin vastuulla. Joskus osa opiskelijoista kuvittelee saavansa töitä ohjelman kautta, mutta mentorin tehtävä ei ole hankkia työpaikkaa mentoroitavalle, hän tähdentää. Ilkka Korpelaisen mielestä hyvä mentoroitava on terävä, motivoitunut, tavoitteellinen ja ahkera, ja hän haluaa oppia. Naismentoreista on pulaa Mentor-Klubin hallituksessa kullakin jäsenellä on nimetyt tehtävät, mutta käytännössä työt tehdään yhdessä. Uusien mentoreiden haku alkaa vuodenvaihteessa, opiskelijahaku huhti-toukokuussa, ja alkukesästä sovitaan mentor-pareista. Opiskelijat voivat esittää toivomuksia mentorista. Viimeksi hakijoita oli 18 ja paikkoja kahdeksan, joihin mentoroitavat valittiin hakemusten perusteella. – Viimeisen kolmen vuoden aikana joka vuosi on ollut vain yksi naismentor. Ohjelmaan taas hakee enemmän naisopiskelijoita, joista osaa saattaa kiinnostaa työn ja äitiyden yhdistäminen. Myös naisia kaivataan mentoreiksi, Tiia Mörsky vihjaisee. Mentorin ei tarvitse välttämättä olla ihan omalta alalta. Anna Häkämiehen mielestä on jopa hyödyllisempää, jos mentor on joltakin muulta kuin tiukasti omalta opiskelualalta. – Mentorointi on kokonaisvaltaista kehittämistyötä, ja mentor-ohjelman keskeyttäminen on erittäin harvinaista, Tiia Mörsky toteaa. Ilkka Korpelainen muistuttaa, ettei nyt opiskeleva sukupolvi ota asioita niin annettuina kuin hänen oma sukupolvensa. – He uskaltavat haastaa ja kyseenalaistaa. Nämä nuoret kaupittelevat omaa työpanostaan ja menevät sinne, mistä saavat sopivan kokonaispaketin. Valintaan vaikuttavat työnantajan brändi, työkulttuuri, palkitseminen ja edut. He valitsevat kuin buffetpöydästä. Anna Häkämies vahvistaa asian. – Työpaikassani sain palautetta, mutta pitkän tähtäimen tavoitteet puuttuivat. Se sai miettimään omaa roolia ja tehtävää organisaatiossa, hän kertoo. Ilkka Korpelainen sanoo, että 35 vuotta sitten käsitys itsestä oli suppea. – Iän ja kokemuksen kautta on laajentunut ymmärrys, miten työni vaikuttaa kokonaisuuteen. Nuorilla on jo nyt avarampi näkökulma, ja ihmisjohtamisen työkaluja voi opiskella. – Moni kuvittelee, että meidän pitää olla valmiita johtajia, kun valmistumme yliopistosta, mutta ei se niin mene, Tiia Mörsky lisää. π Pirjo Huhtakangas www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 33 n t e e M a Innovaatioita nopeuttamassa OECD:n tutkijana Espanjassa Tutkimusjohtaja Hannu Haapala Seinäjoen ammattikorkeakoulusta toteutti pitkäaikaisen unelmansa tekemällä tutkimustyötä Espanjassa. Se avasi uusia näkökulmia, joista hyötyy myös eteläpohjainen elintarviketalous. Elintarviketalous on kehittynyt vuosituhansien aikana varsin hitaasti, ja radikaaleja innovaatioita on esiintynyt vähän. Olenkin jo pidempään miettinyt, miksi sinänsä hienot tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset eivät johda innovaatioihin, jotka parantaisivat ratkaisevasti energiataloutta, ympäristöystävällisyyttä, jalostusarvoa, kilpailukykyä ja kaikin puolin lisäisivät hyvinvointia. Henkilökohtainen mielenkiintoni aiheeseen on kasvanut vuosien kuluessa. Vuosina 1990–1994 tein väitöskirjani Suomen Akatemian Kestävän kehityksen tutkimusohjelmassa. Hankkeideni tavoitteena oli parantaa maataloustuotannon kestävyyttä uuden teknologian avulla. Sovelsin aiemmin lisensiaattityössäni käyt- tämääni paikannustekniikkaa (GPS), paikkatietotekniikkaa (GIS), matemaattista mallinnusta ja simulointia. Lisäksi tein ryhmäni kanssa laajoja käytännön kokeita. Tuloksena saimme aikaan uuden viljelyjärjestelmän, jonka nimesimme vuonna 1995 täsmäviljelyksi. Se ei kuitenkaan yleistynyt odotuksieni mukaan. Havaitsin, että innovaatioiden hitaus pätee moniin muihinkin huipputekniikan aiheisiin. Tutkijat käyttävät paljon aivoenergiaa ja fyysisiä resursseja ilman, että tulokset johtaisivat markkinoilla kannattavaan ja laajamittaiseen liiketoimintaan, ts. innovaatioita ei synny. OECD:n Research Fellow Espanjassa Hitaat innovaatiot häiritsivät mielenrauhaani vuosikausia. Kuinka paljon Suomessa haaskataankaan innovaatioiden siemeniä? Mikä voisi parantaa tilannetta? Lopulta laitoin nämä innovaatiopohdintani hakemuksen muotoon OECD:n Co-operative Research -ohjelmaan. Aiheeni oli Sustainable agricultural engineering through User-Centered Design (Kestävää agroteknologiaa käyttäjäkeskeisen IVIA-tutkimuskeskuksen johtaja professori Florentino Juste Perez (vas.) toimi mainiona isäntänäni. suunnittelun avulla). Hypoteesini oli, että innovaatioiden hitaus johtuu siitä, ettei innovaatioprosessissa kuunnella tarpeeksi tuotteiden loppukäyttäjiä. Hakemukseni kiinnosti OECD:tä, ja sain puolen vuoden Research Fellowshipin. Onnekseni työnantajani, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, uskoi tämän aiheen olevan hyödyllistä myös ammattikorkeakoululle. Sain viiden kuukauden työelämäjakson, jonka aikana olin vierailevana tutkijana Kataloniassa Espanjassa. Isäntäorganisaationi oli Valencian lähellä sijaitseva IVIA-tutkimuskeskus Käytännön järjestelyt vievät energiaa Käytännössä tutkimus on pääosin, paikasta riippumatta, istumalihaksia puuduttavaa arkista puurtamista. Kuvat: Maarit hellStedt 34 Kaikki, jotka ovat oleskelleet hieman pidempään ulkomailla, tietävät, että käytännön järjestelyt voivat viedä energiaa uskomattoman paljon. Espanja ei todellakaan tee poikkeusta tästä säännöstä. Yksinomaan kännykkäliittymän hankinta vaati ylimitoitettuja byrokraattisia manöövereitä, puhumattakaan majapaikan internetliittymän hankinta. Ulkomaalainen tarvitsee näihin hankintoihin ns. NIE-numeron (El Número de Identificación de Extranjeros), jonka hankintaan meni useampi viikko. Kulttuurieroista silmiinpistävin oli ehkäpä suhtautuminen sähköposteihin. Espanjalainen ei vastaa sähköposteihin, piste. Jos sinulla on asiaa, soita tai mene käy- Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi mään. Ensin meni vähän aikaa sopeutua, sillä oma tyylini on aikalailla sähköpostiorientoitunut. Keskustelu on tärkeää espanjalaiselle, joten kaikesta keskustellaan laajasti. Ruotsalaisuuteen liitetty ”diskutera-kulttuuri” ei ole vielä mitään espanjalaiseen verrattuna. Lisäksi keskusteluissa saavutettu näennäinen konsensus siitä, mitä tehdään, ei todellakaan ole suomalaisen tavan mukainen sovittu asia, vaan saattaa muuttua yllättäen. Hannu Haapala (Instituto Valenciano de Investigaciones Agrarias). Espanjassa tutkimuksen tekeminen oli sinänsä samanlaista kuin missä tahansa. Ympäröivä kulttuuri kuitenkin antoi siihen uusia sävyjä. Keskittymisrauha yhteen hankkeeseen oli ylellistä. Ja tulosta tuli. Tutkimusvälineenä käytin pääosin tietokonetta, kuten aina. Tein maailmanlaajuisen nettikyselyn ja haastattelin asiantuntijoita useista maista. Aineiston saamiseksi käytin verkostojani Euroopan maatalousinsinöörien järjestössä (ENGAGE), jonka puheenjohtaja olen ollut neljän vuoden ajan. Rakensin myös tutkimuksestani blogin (www.agrinnotech.com), jota mainostin laajasti. Liityin useisiin kansainvälisiin tutkijoiden, kehittäjien, loppukäyttäjien ja asiantuntijoiden LinkedIn-verkostoihin. Näiden kontaktien avulla sain tutkimukseen laajan ja edustavan vastaajapohjan. Tutkimuksesta innovaatiokeskittymätyöhön Tutkimustulosteni mukaan huipputekniset innovaatiot ovat hitaita, koska tuotteita ja palveluja kehitettäessä ei oteta tarpeeksi huomioon loppukäyttäjiä. Tästä vastaajat ja haastateltavat olivat hyvin yksimielisiä. Innovaatiotoiminta tarvitsee Dream Teamin, johon kuuluu designereiden ja insinöörien lisäksi markkinoinnin ammattilaisia ja, tärkeimpinä ja tasavertaisina jäseninä, käyttäjiä. Käyttäjät pitäisi ottaa kehitykseen mukaan mahdollisimman aikaisin, jolloin vältyttäisiin kalliilta virheiltä. Nopeutta innovaatioon tulee, koska käyttäjien aktiivinen rooli vähentää merkittävästi tuotekehityksen iteraatiota ja helpottaa tuotteen käyttöönottoa. Palattuani takaisin Suomeen sain välittömästi hienon tilaisuuden osallistua INKA-ohjelmaan (Innovatiiviset kaupungit) liittyvään Seinäjoen seudun elintarviketalouden innovaatiokeskittymän valmisteluun. Työnantajani, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, rooli tulevassa innovaatiokeskittymässä on toimia laaja-alaisena koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osaajana. Innovaatioiden edistäminen alueellamme jatkuu mielenkiintoisella ja konkreettisella tavalla. Espanjan-kokemukset antavat tähän erinomaisen uuden näköalan ja motivaation. π Hannu Haapala tutkimusjohtaja, MMT Seinäjoen ammattikorkeakoulu hannu.haapala(at)seamk.fi Mielenkiintoisia linkkejä: www.agrinnotech.com www.ivia.es http://www.tem.fi/inka n t e e M a Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot kehittävät ruokapalveluja Ylempien ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt pureutuvat ruokapalvelujen käytännön ongelmien ratkaisuun. Restonomi (ylempi AMK) -tutkintoon johtavaa koulutusta on annettu matkailu-, ravitsemisja talousalalla ammattikorkeakoulussa vuodesta 2006 alkaen. Tutkinnot ovat tuoneet ruokapalvelujen kehittäjille kokonaan uuden koulutustason ja siten myös mahdollisuuden oman alansa kehittämiseen. Niille on alusta alkaen asetettu työelämän kehittämisvaatimus. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti töissä opintojen aikana ja kehittävät taustaorganisaatioitaan. YAMK-opinnäytetöillä monia käytännön vaikutuksia Olen luokitellut Jyväskylän ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa tehdyt opinnäytetyöt kolmeen luokkaan sen mukaan, kehittävätkö ne tuotetta, prosessia vai systeemiä Rodgersin (2009) elintarvikealan tutkimuksen luokittelun mukaisesti. Ruokapalveluihin liittyviä opinnäytetöitä on kesään 2012 mennessä valmistunut 25 kpl eli 46 % koulutusohjelman opinnäytetöistä. Kaksi kolmasosaa ruokapalveluja kehittävistä opinnäytetöistä on kohdistunut prosessien kehittämiseen (Taulukko 1). Tutkinnon suorittaneet arvioivat opinnäytetöittensä vaikuttaneen valmistumisen jälkeen seuraavilla tavoilla: • ravitsemusopetusta on kehitetty • on tiedostettu, että ruokapalvelujen henkilöstön ja asiakkaiden kansainvälistyessä tarvitaan entistä parempaa johtamista • opinnäytetyön tekeminen on lisännyt päättäjien tietämystä ruokapalveluista • toimintojohtamiseen siirtyminen edellytti koko joukon ensin kuntoon laitettavia asioita, mutta toi kustannukset näkyviin ja helpotti muutosta • edelleen ruokapalvelujen tuotekehitykseen rakennettu prosessimalli mahdollisti jatkuvan parantamisen • tuotannonohjausjärjestelmä mahdollisti laadun kehittämisen ruokapalveluissa. Ruokapalvelujen kehittäminen on jatkuvaa Yliopettaja Enni Mertanen on luotsannut vuodesta 2006 lähtien ylempiä ammattikorkeakouluntutkintoja Jyväskylän ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa. Kuva: linda SauKKo-rauta 36 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lähtökohta on työelämän kehittäminen. Vaikka kaikki opinnot ja opintojaksojen tehtävät sidotaan työelämän kehittämiseen, opinnäytetyö on kuitenkin merkittävin. Opinnäytetyöt ovat julkisia ja helposti saatavissa ammattikorkeakoulujen verkkokirjastosta (www.theseus.fi). Joitakin opiskelijoiden kirjoittamia artikkeleita on myös julkaistu ammattilehdissä, jolloin työn keskeiset tulokset ovat helposti löydettävissä. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ruokapalveluja kehittävistä opinnäytetöistä koottu artikkelikirja (Mertanen 2012b) edelleen helpottamaan opinnäytetöiden laajempaa hyödyntämistä. Ylemmän ammattikorkeakoulun jokainen opinnäytetyö on omalta osaltaan vastannut opinnäytetyön taustaorganisaation kehittämistarpeisiin pureutuen yhteen kohtaan kerrallaan, vaikka kaikissa organisaatiossa on aina monia kehittämiskohtia. Opinnäytetöitä soisi luettavan ja käytettävän apuna muidenkin ruokapalvelujen kehittämiseen. Kehittä- YAMK-tutkinnot työelämän ongelmien ratkaisijoina Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) on voinut suorittaa kolmessa koulutusohjelmassa (palveluliiketoiminta, matkailu ja englanninkielinen turismi), joista palveluliiketoiminnan koulutusohjelma on yleisin. Koulutusohjelmien rakenne on samanlainen kaikissa niitä toteuttavissa ammattikorkeakouluissa, vaikkakin jokaisella ammattikorkeakoululla on omia painotuksiaan. Aikaa 90 opintopisteen laajuisten opintojen suorittamiseen on 3+1 vuotta, joten tutkinnon vaikutuksen pitäisi alkaa näkyä alan kehittymisessä lähivuosina. Taulukkoon 2 on koottu opintonsa aloittaneet, opiskelijat ja valmistuneet vuoteen 2011 saakka. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen jälkeen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta on lakiluonnoksen mukaan mahdollista järjestää niissä ammattikorkeakouluissa, jotka hakevat ja saavat koulutusvastuun matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkintoon. Luonnoksen mukaan alalle on tulossa vain yksi ammattikorkeakoulututkinto ja yksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto. (OKM 2012.) Opinnäytetyö on YAMK-tutkinnoissa aina 30 opintopisteen laajuinen eli kokopäivätoimisesti tehtynä puolen vuoden työpanosta vastaava kehittämisprojekti, joka pääsääntöisesti tehdään opiskelijan työpaikan toi- misprojektille voi olla eduksi, jos tietää, mitä siinä on odotettavissa. Ruokapalvelujen kehittäminen on jatkuvaa. Tulossa on kuntauudistus, jonka seurauksena eri kehitysvaiheissa olevia ruokapalveluja yhdistetään samaan organisaatioon. Toivottavasti ruokapalvelut lähtevät aloitteellisesti hakemaan jo ennen pakkoa yhteistyötä alueen muista ruokapalveluorganisaatioista ja yhdistämään toimintojaan, jos meksiannosta ja työpaikan kehittämiseksi. YAMK-opinnäytetöiltä edellytetään selkeää tutkimuksellista otetta, mutta erotuksena pro gradu-töihin, pelkkä tutkimus ei riitä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteet on määritelty asetuksessa (423/2005) seuraavasti: ”Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.” YAMK-tutkinnot ovat olleet koko olemassaolonsa ajan tutkimuksen kohteena. Opinnäytetyön on todettu olevan keskeinen ja monitahoinen työelämän kehittämisen väline (Ojala ja Ahola 2009). Sillä on merkitystä niin opiskelijalle, hänen toimeksiantajalleen, ammattialalleen kuin ammattikorkea- koululle (Mertanen 2012a). YAMK-opinnäytetöitä voidaan pitää alan soveltavana tutkimuksena, mikä onkin nostettu esiin tulevassa rahoitusmallissa (OKM 2012). Opinnäytetyön toimeksiantaja hyötyy siitä jo työn tekoaikana saaden myös kilpailuetua. Töiden julkisuus mahdollistaa tehdyn työn hyödyntämisen ja alan kehittämisen. Parhaimmillaan opinnäytetyöt tuottavat alaa kehittävää teoriaa, jota voidaan käyttää myös opetuksessa. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa vaikkapa vaativampiin tehtäviin. Opinnäytetyön tarkoitus on sitoa yhteen ja tuoda näkyviin koko koulutuksen tuoma asiantuntijuus. Ammattikorkeakoululle opinnäytetyöt voivat olla tutkimusohjelman osia ja niistä kumuloituu osaamista ja toimialatietoa opetuskäyttöön. Taulukko 2. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot vuosina 2006−2011. Aloittaneet opiskelijat Kaikki opiskelijat Tutkinnot Valmistuneet yhteensä 2006 128 2007 99 2008 117 2009 142 2010 231 2011 131 132 218 288 360 485 494 - 6 6 43 59 65 124 74 198 89 296 lähde: vipunen 27.10.2012 se on järkevää. Toinen selkeä kehityssuunta on ruokapalvelujen yhdistäminen muihin palveluihin. Ravitsemukseen liittyvät ruokapalvelujen kehittämiskohteet näyttäytyvät selkeänä puutteena: ravitsemuksellista laatua koskevia opinnäytetöitä on jonkin verran, mutta ruokapalvelujen ravitsemuksellisen laadun kehittämiseen liittyy vain muutama YAMKopinnäytetyö. Taulukko 1. Jyväskylän ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan koulutusohjelmasta valmistuneet opinnäytetyöt kehittämiskohteen mukaan luokiteltuna vuosina 2006−2012. Palveluliiketoiminnan koulutus ohjelma yhteensä (n=54) Ruokapalvelujen kehittäminen (n=25) Tuotteen kehittäminen 13 24 % 2 8% Prosessin kehittäminen 29 54 % 17 68 % Systeemin kehittäminen 12 22 % 5 20 % Muut palveluliiketoiminnan asian tuntijuusalueet (n=29) 11 38 % 12 41 % 7 24 % Suomalaisissa ruokapalveluissa toimitaan kuitenkin kansainvälisesti tarkasteltuna edistyksellisesti. Meillä on ammatilliset ruokapalveluorganisaatiot, niissä kehitetään toimintaa ja ammattialaa. Kustannustehokkuus on ehkä jo liiankin pitkälle vietyä ja turha vaatimattomuus vaivaa monesti. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt paikkaavat ansiokkaasti tutkimuksen puutetta ja tuottavat alan tutkimustietoa sekä kehittävät tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. π Enni Mertanen yliopettaja Jyväskylän ammattikorkeakoulu enni.mertanen(at)jamk.fi artikkelissa käytetyt lähteet ovat tarvittaessa saatavissa kirjoittajalta. lisätietoja: Mertanen, e. (toim.) 2012. ruokapalveluja kehittämässä. jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 129. 143 s. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 37 n t e e M a Elintarvikebiotekniikan opetus uudistuu Kuopiossa Suomen yliopistot ovat käyneet läpi monenlaisia muutoksia, ja uudistustyö jatkuu. ItäSuomen yliopistossa muutokset ovat koskeneet myös ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikan koulutusta, joka on jopa siirtynyt tiedekunnasta toiseen. Elintarvikebiotekniikkaa on syksystä 2011 lähtien opiskeltu terveystieteiden tiedekunnassa kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Ravitsemustiedettä opiskelemaan valitaan vuosittain 30 uutta opiskelijaa. Uudistuneessa koulutuksessa kolmivuotinen kandidaattivaihe on kaikille yhteinen. Kolmantena vuotena opiskelijoista 20 jatkaa kliinisen ravitsemustieteen ja kymmenen elintarvikebiotekniikan koulutuslinjalla. Nämä maisterivaiheen opinnot kestävät kaksi vuotta. Kentän toiveet huomioidaan Professori Atte von Wright luotsaa elintarvikebiotekniikan koulutusta ItäSuomen yliopistossa. Kuva: raija törrönen Uutta elintarvikebiotekniikan opiskelussa on perusopintojen pohjautuminen vahvemmin ravitsemustieteeseen biotieteiden sijaan. Tämä ei kuitenkaan tapahdu esimerkiksi solu- ja molekyylibiologian tai biokemian opiskelun kustannuksella. Lähtökohtana opetuksessa onkin yksi Itä-Suomen yliopis- ton strategisista tutkimuksen vahvuusaloista eli terveys ja hyvinvointi, jolla se profiloituu myös valtakunnallisesti. – Kuuntelemme tarkasti elintarvikekentältä tulevia viestejä siitä, millaisia yliopistokoulutuksen saaneita osaajia erityisesti tarvitaan. Tuotekehitys on selkeästi yksi suomalaisten elintarvikeyritysten keino erottua massasta. Uudistuneessa opintosuunnitelmassamme erityisesti tätä näkökulmaa on painotettu, professori Atte von Wright valottaa. – Opiskelijoiden yhteyksiä elintarvikealan yrityksiin edistetään nyt jo opiskeluaikana, sillä olemme lisänneet sekä kandidaatti- että maisterivaiheeseen pakolliset neljän ja kuuden viikon mittaiset harjoittelut, von Wright lisää. – Opiskelija voi sisällyttää myös lisää harjoittelua vapaasti valittaviin opintoihin. Koulutusta kehitetään jatkuvasti Opintojaksojen kehittäminen on jatkuvaa työtä jokaisessa yliopistossa. Itä-Suomen yliopistossa pidetään elintarvikebiotekniikan opetuksessa tärkeänä tiedon soveltamista ja kokonaisuuksien hallintaa. Valmistuessaan Elintarvikeala mukana erikoistumiskoulutuksen pilot-hankkeessa Uudet tuulet puhaltavat korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmaailmassa. Monimuotoistuvassa ja kiihtyvässä työelämän murroksessa yliopistotutkinnon suorittaneilla ilmenee työuran aikana tarpeita syventää, laajentaa ja jalostaa osaamistaan sekä asiantuntemustaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Erikoistumiskoulutusten toteutus yliopistoissa -hankkeen (ERKO) tavoitteena on selvittää, millainen maisteritutkinnon jälkeinen asiantuntemuksen kehittämisen malli olisi yliopistoissa toimiva. 38 Hankkeen yhdeksi pilot-koulutusalaksi on valikoitunut elintarvikeala. Muut pilotit ovat seuraavilta koulutusaloilta: työelämä- ja henkilöstöasiat, opetus, vaikuttajaviestintä, kulttuurien välinen osaaminen sekä kuntapalvelujen ulkoistamisen ohjaus ja johtaminen. Toteutuessaan erikoistumiskoulutukset käynnistyisivät aikaisintaan vuonna 2014. Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on elintarvikealan asiantuntijana kehittyminen joko syventämällä substanssiosaamista (mm. elintarviketurvallisuus, ravitsemus- ja terveysosaaminen, kestävä ruuantuotanto) ja/ Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi tai laajentamalla osaamista muualle kuin elintarvikealalle (mm. johtamistaito, liiketoimintaosaaminen, viestintä). Keskeisenä tavoitteena ovat elinikäisen oppimisen sisällyttäminen osaksi työnkuvaa ja joustavasti työn ohella kouluttautumisen onnistuminen. Koulutuksen avulla osallistuja pystyy laajentamaan verkostojaan oman alan asiantuntijaverkostoihin ja saa tätä kautta vertaistukea ja sparrausta oman asiantuntijuuden kehittämiseen. Elintarvikealan erikoistumiskoulutuksen keskeisimpiä osaamistavoitteita on työstetty opiskelijan on kyettävä näkemään tuote eri näkökulmista: sen mikrobiologiseen laatuun ja kemialliseen koostumukseen liittyvät seikat mukaan lukien vaikkapa lisäaineet – aistittavaa laatua ja elintarvikelainsäädännön vaatimuksia unohtamatta. Tietyissä opintojaksoissa, kuten elintarvikeprosesseissa, lähestymistapa puolestaan on ongelmanratkaisukeskeinen. Tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvat pro gradu -tutkielmat ovat myös yksi väylä tiivistää yritysten ja yliopiston välistä yhteistyötä. – Paras palkintomme opetustyöstä on koulutusta vastaaviin töihin sijoittunut vastavalmistunut. Ilahduttavasti tämänhetkinen maisteriemme työllistyminen erilaisiin elintarviketeollisuuden tuotekehitys- ja laatutehtäviin on jopa ylittänyt odotuksemme, Atte von Wright summaa myhäillen. Työmarkkinoiden tarpeita vastaava koulutus onkin kaikkien etu. π Jenni Korhonen lisätietoja: Professori atte von Wright itä-Suomen yliopisto kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö [email protected] ELINTARVIKEALAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ lisätietoja opintojen rakenteesta terveystieteiden opinto-oppaassa www.uef.fi/opiskelu/opinto-oppaat ja Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen sivuilta www.uef.fi/kttravi/perusopetus Uusinta tietoa elintarvikealan tutkintojen kehittämisestä ja tulevaisuuden näkymistä, tule päivittämään tietosi! 21.3.2013, Helsinki, Opetushallitus Koulutus soveltuu erityisesti aikuis- ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja koulutusalavastaaville, näyttötutkintojen järjestäjille, tutkintotoimikuntien edustajille, työpaikkaohjaajille sekä alan yritysten ja liittojen edustajille. yhdessä sidosryhmien kanssa, jotta erikoistumiskoulutuksen sisältö ja rakenne vastaisivat kentän todellisia osaamistarpeita. ERKO-hanke on Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean ja Tampereen yliopiston yhteistyöhanke. Elintarvikealan pilot-yhteistyössä ovat mukana Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistot. π lisätietoja: johanna Mattila projektipäällikkö turun yliopisto [email protected] Koulutuksessa käsitellään seuraavia teemoja: Ajankohtaiset koulutuksen kehittämisasiat Elintarvikealan lainsäädäntö Harmaan talouden torjuminen Laadullinen ennakointi Alan tutkintojen perusteiden toimeenpanon seuranta ja kehittäminen Arviointi, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ilmoittautuminen 25.2.2013 mennessä: www.oph.fi/koulutus [email protected], puh. 029 533 1346 n r a v i t S e M u S & t e r v e y S | K a i s u M e r o n e n Ravitsemuksen merkitys terveydelle selkeä mutta haastava Ravitsemustutkimus painottuu jatkossa ruokavaliokokonaisuuksien vaikutusten selvittämiseen. Ravitsemus vahvistaa tai heikentää terveyttä ihmisen omien valintojen tuloksena, mutta myös ympäristötekijöillä ja lähiyhteisöllä on ratkaiseva ja vastuullinen rooli. Hyvä ravitsemus lisää terveyttä ja säästää euroja, mutta siitä huolimatta terveydenedistämistyössä riittää haastetta. Koska suurin osa ravitsemuksen vaikutuksista näkyy vasta pitkällä aikavälillä, on vaativaa perustella vakuuttavasti hyvään ravitsemukseen panostamista. Ravitsemukseen terveyden edistäjänä paneuduttiin lokakuussa Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä, joita vietettiin jo 20. kerran. Terveyttä edistäviä valintoja voidaan tukea monin eri tavoin, ja tilaisuudessa kuultiin alan asiantuntijoiden esityksiä aiheesta sekä esiteltiin useita malleja elämäntapamuutosten ohjaamiseen lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Ravitsemuksella hyvinvointia -opas kuntapäättäjille Kuntavaalien alla sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva kehotti ravitsemusasiantuntijoita vaatimaan valtuutetuilta ravitsemuksen ottamista vakavasti. Kunnissa päätetään muun muassa terveydenedistämisen strategioista, joukkoruokailun resursseista ja hankinnoista sekä terveysneuvonnan järjestämisestä ja tarvittavista viroista. Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia aiempaa suunnitelmallisempaan terveydenedistämiseen, ja tätä varten kuntapäättäjille on julkaistu uusi opas Ravitsemuksella hyvinvointia. Oppaan avulla voi testata oman kunnan tilannetta ravitsemusasioiden hoidossa ja löytää hyviä esimerkkejä ja toimivia käytänteitä malliksi. Syömmekö paremmin vai huonommin? Suomalaisten syöminen ja elintarvikevalikoima ovat muuttuneet sadassa vuodessa sekä huonompaan että parempaan suuntaan. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan meillä on periaatteessa mahdollisuus syödä terveyden kannalta paremmin kuin koskaan ennen. Ympärillämme on kuitenkin riittävästi kiusauksia estämään terveydenkannalta parhaat valinnat. – Ympäristöajurit ohjaavat ja muokkaavat valintojamme. Olemme tietyllä tavalla markkinavoimien armoilla, Fogelholm sanoi. Ruoka vaikuttaa eri tavoin kuin yksittäiset ravintoaineet Fogelholmin mielestä ravitsemuskeskustelu ja -tutkimus ovat viime vuosikymmeninä pai- nottuneet liikaa yksittäisiin ravintoaineisiin, eikä metsää ole osattu nähdä puilta. Fogelholmin mukaan näyttää siltä, että ruuan ja ruokavalioiden yhteys terveyteen on vahvempi ja ristiriidattomampi kuin ravintoaineiden. – Ruuan vaikutukset terveyteen eivät selviä tutkimalla yksittäisten ravintoaineiden vaikutuksia. Esimerkiksi yksilön ruuankäyttö ennustaa ravintoaineiden saantia paremmin riskiä sairastua elintasosairauksiin. Korjausliike tutkimuspuolella on jo käynnissä. Fogelholmin mukaan erityisesti viime vuosien väestötutkimukset ovat parantaneet tilannetta, sillä ne ovat syventyneet ruokavalioiden, ruokaryhmien sekä elintarvikkeiden ja terveyden välisen yhteyden selvittämiseen. On herätty tutkimaan kokonaisuuksien eli myös ”unohdettujen” aineiden vaikutusta. – Ruoka on paljon enemmän kuin yksittäiset ravintoaineet. Ruoka sisältää lukuisan määrän aineita, joista on sekä hyötyä että haittaa terveydelle, kertoi Fogelholm. Esimerkkeinä tästä massasta hän mainitsee flavonoidit ja bioaktiiviset peptidit. Ruuan muut aineet voivat osaltaan selittää, miksi tutkimuksissa ravintoaineen ja terveyden väliltä ei ole aina löytynyt yhteyttä. – Tähän asti on ajateltu, että mitä pienempiin ravintoaineisiin mennään, niin sitä hienompaa. Ravintoaineisiin rajoittuvassa tarkastelussa kuitenkin menetetään osa terveysvaikutuksista. Reduktionistista lähesty- Ikihyvä-ryhmänohjauksilla rohkaisevia tuloksia Elämäntapamuutosten ohjaamisessa haastavaa on muun muassa se, että muutos vie aikaa, mutta ihmiset haluaisivat välittömiä tuloksia. – Elämäntapaohjaus on tavoitteellista toimintaa ja voimaannuttavaa vuorovaikutusta. Tärkeää on saada osallistujissa syntymään pystyvyyden tunne, kertoi tuore Ravitsemusvaikuttaja 2012, filosofian tohtori, laillistettu ravitsemusterapeutti Raisa Valve Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä Helsingissä. Ravitsemusvaikuttaja Valve työskentelee 40 kehittämispäällikkönä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa Lahdessa, ja hänet tunnetaan muun muassa tehokkaan Ikihyvä-elintapaohjaus -hankkeen kehittäjänä. Hän on vaikuttanut vahvalla osaamisellaan ja innovatiivisuudellaan uusien yhteistyömallien syntymiseen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Ikihyvä-ryhmäohjauksessa diabeteksen riskiryhmään kuuluvat henkilöt osallistuvat kahdeksan kuukauden ajanjaksolla kuuteen ryhmätapaamiseen, joista viisi ensimmäistä on kahden viikon välein. Elintapaohjaus si- Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi sältää lyhyitä tietoiskuja, ryhmäkeskusteluja, käyttäytymisen omaseurantaa, tavoitteiden asettelua ja konkreettisten keinojen etsimistä. Muutostavoitteet koskevat rasvan laatua, kuidun määrää, liikuntaa ja painonpudotusta. Ikihyvä-ryhmänohjauksesta saatu näyttö ja kokemukset tukevat sitä, että tavoitteellista ryhmäohjausta kannattaa järjestää perusterveydenhuollossa pelkän riskitekijöiden seurannan sijaan. mistapaakin tarvitaan, mutta ajatus olla tutkimatta ruoka-aineryhmiä on ollut väärä ratkaisu, Fogelholm pohti. Myös viestinnällisesti on selkeämpää antaa helposti ymmärrettäviä ohjeita ruoka-aineiden käytöstä kuin useista yksittäisistä vitamiineista tai hivenaineista. Pohjoismainen ruokavalio päihittää muotidieetit Fogelholm kertoi, että pohjoismaisia ravitsemussuosituksia varten on valmisteltu useita poikkeuksellisen laajoja kirjallisuuskatsauksia. Ne julkaistaan kaikki lähiaikoina Food and Nutrition Research -lehdessä. Väestötutkimuksissa terveyttä edistäviksi ruuiksi ovat osoittautuneet vihannekset, hedelmät, marjat, täysjyvävilja, pähkinät, kala sekä oliivi- ja rypsiöljy. Esimerkiksi systemoitu katsaus kymmeniin tutkimuksiin ruuan ja painonhallinnan yhteydestä vahvistaa nykysuosituksia. – Terveellinen ruokavalio on lähes poikkeuksetta yhteydessä vähäisempään painonnousuun, Fogelholm sanoi. Laatuerot näkyvästi esiin Kuidun runsaasta saannista on hyötyä painonhallinnassa, ja hyvälaatuiset hiilihydraatit sisältävät paljon terveydelle edullisia aineita kuten lignaaneja ja flavonoideja. – Sen sijaan vaalea vilja käyttäytyy aivan eri tavalla. Runsas vaalean viljan käyttö on yhteydessä painonnousuun, Fogelholm totesi. Peruna ei näyttäisi suojaavan, muttei myöskään lisäävän painonnousua, etenkin jos puhutaan keitetyistä perunoista. Punainen ja prosessoitu liha sen sijaan saattavat olla yhteydessä lihavuuteen. Lihankäytön vähentämistä Fogelholm piti järkevänä myös ympäristön kannalta. Maitovalmisteiden käyttö, jopa rasvapitoisuudesta riippumatta, näyttäytyy myönteisenä terveydelle. Silti tutkimuksissa rasvattomista tuotteista on lähes poikkeuksetta ollut enemmän terveyshyötyä kuin rasvaisista. – On paljon tutkimuksia, joissa rasvaisten maitotuotteiden hyödyllisyys on osoitettu. Kuitenkin kalan rasvan ja öljyjen terveyshyödyistä on niin vahva tutkimusnäyttö, ettei maitorasvaa tule syödä niiden kustannuksella, Fogelholm perusteli nykysuosituksia. Kala on puolestaan tyypillinen esimerkki ruuasta, jossa on ravintoaineiden lisäksi useita haitta-aineita. Niistä huolimatta kalansyöntiä suositellaan lisättävän. – Kalastajien ennenaikainen kuolleisuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin oli viidenneksen muita pienempi siitä huolimatta, että kalastajien ympäristömyrkkyjen saan- Terveys on sekä yksilön omien valintojen että yhteisön toiminnan tulos. Hyvä ravitsemus olisi saatava osaksi arkea. Kuva: Plugi ti on korkea, Fogelholm viittasi viime keväänä tehtyyn väitöstutkimukseen suomalaisten kalastajaperheiden terveydestä. Pohjoismaiset raamit ravitsemussuosituksille Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia päivitetään parhaillaan, ja ne julkaistaan 2013 vuoden alkupuolella. Noin neljä vuotta kestänyt päivitystyö on edennyt luonnokseksi, joka esiteltiin 10. Pohjoismaisessa ravitsemuskongressissa Reykjavikissa kesäkuussa. Luonnos on syntynyt perusteellisen tieteellisen arvioinnin tuloksena, ja mukana on ollut yli sata asiantuntijaa. Suositusluonnoksella on edessä vielä avoin lausuntokierros, kun kaikki tausta-aineistot ovat valmistuneet. FT, dosentti Ursula Schwabin mukaan suosituksiin ei näillä näkymin olisi tulossa suuria muutoksia, vaan ainoastaan pieniä tarkennuksia. Yksittäisten ravintoaineiden sijaan painotetaan runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa sekä pehmeitä rasvoja sisältävän ruokavaliokokonaisuuden merkitystä terveyden edistämiselle ja kroonisten sairauksien ehkäisylle. Suomalaiset ravitsemussuositukset päivitetään pohjoismaisten suositusten pohjalta, ja valtion ravitsemusneuvottelukunta julkistaa ne vuoden 2013 aikana. π lähde: ravitsemus terveyden edistäjänä – 20. valtakunnalliset ravitsemuspäivät 8.–9.10.2012. lisätietoja: hyvä ravitsemus kuntalaisten terveyden edistäjänä.”ravitsemuksella hyvinvointia” -opas: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/ hyvinvointikunta/ravitsemus/Sivut/default.aspx ikihyvä -hanke: http://www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva/mita. html Pohjoismaisen ravitsemussuositusluonnoksen taustaa: http://www.norden.org/en/news-and-events/ news/new-nordic-recommendations-2013-focuson-the-whole-diet www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 41 n t a l o u S & M a r K K i n a | P u h e e n v u o r o Myynnin uusi aika Klassinen kuva kenttämyyjästä on yhden miehen armeija, joka saavuttaa tavoitteensa henkilökohtaisen charmin, juonikkuuden, sisäpiiritietojen, peräänantamattomuuden ja pettämättömän pokan ansiosta. Tulevaisuuden taisteluita ei ikävä kyllä voiteta pelkästään näillä avuilla. Sankareita tarvitaan edelleen, mutta ostajat tulevat vaatimaan yhä enemmän pyrkiessään saamaan rahoilleen enemmän vastinetta kustannussäästöpaineiden kasvaessa. Internetin ansiosta heillä on pääsy uskomattomaan määrään tuote- ja hinnoittelutietoja. Ostonkin voi tehdä jo napin painalluksella. Lisäksi virtuaaliset sosiaalisen median ammatilliset verkostot ja niiden käyttö lisääntyvät jatkuvasti. Ei siis ihme, että perinteisin asein ja kyvykkyyksin varustetun myyjän on hankala osoittaa arvonsa tulevaisuuden markkinassa. Kun markkina muuttuu ja valta siirtyy uudelle kuluttaja- ja työntekijäsukupolvelle, edessä voi olla fundamentaalinen muutos koko myyntityön tekemisessä ja sen johtamisessa. Seuraavan viiden vuoden aikana muutokset tulevat olemaan merkittäviä. Aikaansa seuraavat yritykset ymmärtävät käynnissä olevan murroksen jo nyt ja alkavat muokata myyntiprosesseja, -organisaatiota, -rooleja ja tukijärjestelmiä vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Kohdattavana entistä kriittisempi asiakas Myyntityö, kuten perinteinen tuotantokin, on jo käynyt läpi useampia kehitysvaiheita, joille tämä 2010-luvun muutos on vain jatkumoa. Tällä kertaa muutos on kuitenkin erityisen moniulotteinen kanavien hajaantuessa, asiakkaiden muuttuessa yhä tiedostavammiksi ja toiminnan tasojen eriytyessä maantieteellisesti. Myös asiakasrajapinta pirstaloituu, osaksi sosiaalisen median myötä. Kasvokkain tapahtuva myynti säilyttänee tulevaisuudessakin valta-asemansa, mutta esimerkiksi kontakteja tullaan tulevaisuudessa luomaan yhä enemmän epäsuorasti sosiaalisen median välityksellä. Myynti on muun organisaation ja asiakkaan välissä yhä kiivaammassa odotusten ristitulessa. Mitä pidempään maailmantalous räm- 42 Kuvat: deloitte pii, sitä tiukemmalle ruuvia vedetään myös myyntiorganisaatiossa. Johto odottaa parempia tuloksia yhä pienemmin resurssein. Asiakkaat puolestaan vaativat selkeitä perusteluja ja todellista erottautumista kilpailijoista hyväksyäkseen korkeamman hinnan. Asiakkaiden valtaa lisää tulevaisuuden monikanavaympäristö, jossa asiakkaalla on yhä suurempi määrä tietoa ostopäätöksensä tueksi. Osa asiakkaista ei myöskään tyydy pelkkään tavaran tai palvelun toimittamiseen, vaan odottaa myynnin yhteydessä konsultaatiota heidän yrityksensä kehittämiseen. Liiketoiminnan kehitykseen erikoistuneet myyjät voivat olla yksi ratkaisu entistä vaativampien asiakkaiden haasteeseen. Tämä spesialistien ryhmä voi tarjota asiakkaille näiden vaatimaa kehitystyötä ja ongelmanratkaisua ja toimia muun myyntitiimin rinnalla täydentäen myyntivolyymiin keskittynyttä myyntityötä. Vastaavasti tarve perinteisille, volyymi-orientoituneille myyjille voi vähentyä, jos asiakkaat siirtyvät hyödyntämään yhä aktiivisemmin esimerkiksi sähköisiä myyntikanavia. Työnkuva laajenee myynnin ulkopuolelle Muutokset markkina- ja toimintaympäristössä tarkoittavat, että tämän päivän myyntiorganisaatio ei voi luottaa samaan osaamiseen kuin kymmenen vuotta sitten. Mahdollisuudet hyödyntää monipuolista analytiikkaa ja esimerkiksi asiakaspalautetta myynnin johta- Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi misessa vaativat myyntihenkilöstöltä kykyä käsitellä, analysoida ja tuottaa dataa. Teknologiset valmiudet on nostettava uudelle tasolle ja uusia myyntityötä tukevia järjestelmiä ja sovelluksia opittava käyttämään nopeasti ja nikottelematta. Samoin riskien tunnistaminen, hallinta ja valvonta liittyvät entistä kiinteämmin myös myyntityöhön. Entistä monipuolisemman työnkuvan myötä rooleja ja vastuualueita on kehitettävä ja kirjoitettava uusiksi. Myyntitiimeihin tullaankin tulevaisuudessa rekrytoimaan yhä moninaisempaa osaamista, ja 2010-luvun työntekijöiltä näitä valmiuksia odotetaan löytyvän. Kuitenkin, Y- ja Z-sukupolvet voivat olla kyvykkäitä teknologian ja analytiikan käyttäjiä, mutta tottuneita vaatimaan vastinetta työpanokselleen ja tasapainoa työpäiviin. Kannustimien tulee mukautua toimintaympäristön ja työnkuvan muutokseen. Kannustinrakenteita voidaan tehdä paremmin liiketoimintaa ajaviksi esimerkiksi eri palkitsemismuotoja vaihtelemalla. Moderni myyntitiimi kerryttääkin kokonaispalkkiotaan hyvästä työstä lyhytaikaisella kannustimella, kuten myyntikomissiolla, sekä pitemmän tähtäimen mittariin, kuten kuukausimyynnin kasvuun, perustuvalla palkkiolla. Lokaalilla myynnillä sijansa globaalissa maailmassa Kokonaisuudessaan myyntityön kehittämi- sessä lentokorkeuden täytyy olla riittävällä tasolla. Yli aluerajojen harmonisoidut, selkeästi dokumentoidut ja ohjeistetut myyntiprosessit ja käytännöt tyypillisesti johtavat toiminnallisesti tehokkaampaan myyntiin. Äärimmäisyyksiin ei keskittämisessäkään kuitenkaan kannata mennä, sillä lokaalilla myynnillä on arvonsa myös globaalissa maailmassa. Asiakkaan on oltava myyntityön lähtökohta, ja usein asiakkaan tarpeet ja toiveet ovat muovautuneet elinalueen mukaan. Myyntityön näkökulmasta tämä tarkoittaa myynnin kehittämistä alueen asiakkaiden palvelemiseksi paikallisen asiakaspalautteen pohjalta ja esimerkiksi juuri tietyn alueen myyntityön tueksi kehitettyjä prosesseja ja innovaatioita. Optimaalisimmillaan myynti on siis tehokas yhdistelmä virtaviivaista globaalia prosessia ja paikallista tietotaitoa. Myyntiorganisaation johdon on lunastettava paikkansa myyntityön meneillään olevassa murroksessa. Heidän haasteenaan on selkeyttää viestejä ja muutostarpeita myyntihenkilöstölle. Roolien uudelleen määrittelyyn ja kirkastamiseen on varattava aikaa, samoin tiimirakenteiden remontoimiseen. Koko muutokseen, sen vaatimaan aikaan ja valmisteluun, on suhtauduttava realistisesti. Charminsa ja bisnesvainunsa avulla myyntiä kartuttavasta, itsenäisestä myyntimiehestä ei hetkessä tule iPadia ja verkkokauppaa asiakkaan kanssa käyttävää myyntitykkiä, jonka toimintaa linjaavat globaalit prosessit. Muutoksen tie vie perinteisestä myyntimiesten joukosta kohti joustavaa, koko yri- tyksen yhteistä osaamista hyödyntävää myyntiorganisaatiota. Tätä muutosta pyörittäessään myyntijohdon on kuitenkin edelleen säilytettävä yksi elementti kristallinkirkkaana: oikean myyntiasenteen lujittaminen tälle bisneksen kannalta keskeiselle joukolle – jotta yritys myy ja menestyy myös 2010-luvulla. π Maria Itkonen konsultti Mikko Sihvonen konsultti Kuluttajatuotteet ja kauppa Deloitte Maistuvaa joulun aikaa! Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille hyvää ja rauhaisaa joulua! Joulutervehdyksenä lahjoitamme tänä vuonna joulupuuroriisit kaikille Naantalin alueen kouluille, päiväkodeille ja vanhainkodeille sekä tuemme Suomen syöpäsäätiön toimintaa. n t a l o u S & M a r K K i n a Ruuan valintaperusteet muuttuvat Kuluttajat ovat kiinnostuneita lähi- ja luomuruuasta, arvostavat entistä enemmän kotimaista ruokaa ja haluavat tuottajan saavan kunnon korvauksen työstään. Vuorovaikutteinen ja vastuullinen elintarvikeketju -hankkeessa toteutetussa kyselyssä vuonna 2011 selvitettiin suomalaisten kuluttajien ja tuottajien näkemyksiä ruuan valintaan vaikuttavista tekijöistä sekä ruuan vaihtoehtoisista tuotantotavoista. Lisäksi kuluttajaosion antamia vastauksia verrattiin vuonna 2005 toteutettuun kuluttajakyselyyn (Piiroinen & Järvelä 2006). Tällä hetkellä kaupassa asioiva kuluttaja pitää ruokakoria täyttäessään eri ruuan ominaisuuksia tärkeinä kuin kuluttaja muutama vuosi sitten. Kuluttajat suhtautuvat muun muassa lähi- ja luomuruokaan eri tavalla kuin kuusi vuotta aikaisemmin. Lähi- ja luomuruoka ovat selvästi lisänneet merkitystään ruuan valinnassa. Vuonna 2011 kuluttajista 59 % piti lähiruokaa ja 39 % luomua ruuan valintatilanteessa vähintään melko tärkeänä asiana. Vuonna 2005 vastaavat osuudet olivat 41 % ja 26 %. Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus lähi- ja luomuruokaan sekä niiden arvostuksen kohoaminen lisää tulevaisuudessa myös niiden tarjontaa. Uusien lähi- ja luomuruokaan erikoistuneiden myymälöiden määrä kasvaa, ja muiden päivittäistavarakauppojen valikoima laajenee lähi- ja luomuruuan suuntaan. Kotimaisuutta arvostetaan niin ikään ruuan valintatilanteessa reippaasti enemmän kuin aiemmin. Kansallismielisyyden voimistuminen ruuan ostopäätöksissä saattaa ainakin osittain kummuta viime vuosina euroaluetta ravistelleista talousongelmista. Suomalaisen ruuan arvostusta on lisännyt myös se seikka, että Suomi on välttynyt monia muita maita rasittaneilta suuremman mittaluokan ruokaskandaaleilta, kuten lintuinfluenssalta ja ruokamyrkytysepidemioilta. Asenne rasvaan on muuttunut Kulutustrendien muutos näkyy vähärasvaisuuden merkityksessä ruuan valintakriteerinä. Karppaus, jossa hiilihydraatit pyritään korvaamaan muilla ravintoaineilla, kuten proteiineilla ja rasvoilla, saavutti suuren suosion vuoden 2011 aikana. Tämän myötä osa kuluttajista näyttää muuttaneen käsityksiään rasvan suureen kulutukseen perinteisesti liite- 44 Vuorovastuu-hanke etsii ratkaisuja tuottajien ja kuluttajien kohtaamisen haasteisiin Suomalainen ruokajärjestelmä on monessa mielessä varsin tehokas. Tehokkuus ei kuitenkaan takaa sitä, että ruokaketju tuottaa kaikille sen osille parhaan mahdollisen tuloksen. Kuluttajien valintoja ruokakaupassa rajoittaa tarjolla oleva valikoima. Suomalaisille kuluttajille myydään esimerkiksi lihaa pääasiassa jalosteina, jauhelihana ja fileinä, vaikka kuluttajia saattaisi kiinnostaa ostaa muunkinlaista lihaa. Tuottajat ja kuluttajat ovat elintarvikeketjussa kaukana toisistaan, joten heidän keskinäiset vuorovaikutustilanteet ovat harvinaisia. Usein kuluttajat eivät tiedä, mitä kaikkea tuottajat tuottavat tai pystyi- tyistä terveysriskeistä. Vuonna 2005 kolme neljästä kuluttajasta näki vähärasvaisuuden ruuan ostotilanteessa vähintään melko tärkeänä tekijänä, mutta vuonna 2011 näin ajatteli enää 59 prosenttia. Kuluttajien aikaisempaa myönteisempi suhtautuminen rasvaan on herättänyt keskustelua asennemuutoksen mahdollisista vaikutuksista kansanterveyteen. Nuoret tyytymättömämpiä ruokakauppojen valikoimiin Noin 90 % niin tuottajista kuin kuluttajistakin 2011 sivät tuottamaan. Vastaavasti tuottajilla ei ole tietoa siitä, mitä kuluttajat haluaisivat syödä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja Kuluttajatutkimuskeskuksen, Pellervon taloustutkimuksen sekä MTT Taloustutkimuksen yhteistyössä toteuttama hanke Vuorovaikutteinen ja vastuullinen elintarvikeketju vuosina 2011–2013 pyrkii lisäämään kuluttajien ja tuottajien välistä vuorovaikutusta ja helpottamaan sille luontevan foorumin luomista. lisätietoja: www.ptt.fi www.kulutajatutkimuskeskus.fi on vähintään melko tyytyväisiä käyttämänsä ruokakaupan tuotevalikoimiin. Tuottajista kuitenkin hieman suurempi osa (26 %) kuin kuluttajista (19 %) on erittäin tyytyväinen yleensä käyttämänsä ruokakaupan tuotevalikoimiin. Nuorimmat, alle 25-vuotiaat kuluttajat ovat kriittisimpiä ruokakauppojen valikoimaa kohtaan. Heistä noin 17 % on tyytymättömiä kauppansa elintarvikevalikoimaan, kun muissa ikäryhmissä tyytymättömien osuus jää alle 11 prosentin. Tähän vaikuttaa se, että nuoret kuluttajat 2005 Herkullisuus 91 Terveellisyys 87 90 83 86 Hinta Kotimaisuus 76 76 81 Tuttuus 59 60 61 57 63 52 Vähärasvaisuus Vähäsuolaisuus Lisäaineettomuus Valmistaja tai tuotemerkki Lähiruoka 34 Tuotannon luonnomukaisuus 26 0 10 20 30 75 73 59 62 41 Eläinten kasvatusolosuhteet Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi 97 97 39 40 50 60 70 80 90 100 Niiden vastaajien prosenttiosuudet, jotka pitivät kysyttyjä ruuan ominaisuuksia vähintään melko tärkeinä vuosina 2005 ja 2011. ovat vaativampia ja usein valveutuneempia ruuan ostajia kuin hieman iäkkäämmät kuluttajat. Tiedon lisääntymisen ja parantuneen saatavuuden sekä koulutuksen parantumisen myötä nuoret ovat entistä tietoisempia ruuan ominaisuuksista ja uusista kulutustrendeistä. Lisäksi nuorten kulutustottumukset ovat globalisoitumisen seurauksena usein selvästi monipuolisempia kuin vanhempien. Tuottajista luomutuottajat olivat keskimäärin muita vähemmän tyytyväisiä käyttämänsä kaupan tuotevalikoimiin. Tämä saattaa kertoa siitä, että myös kauppaostoksissaan luomutuotteita suosivat luomutuottajat eivät koe saavansa kaupasta riittävästi luomutuotteita. Kaiken kaikkiaan sekä kuluttajien että tuottajien vastauksista voidaan päätellä, että suomalaisten ulottuvilla on ruokakauppoja, joiden tuotevalikoimat vastaavat pääsääntöisesti vähintään melko hyvin asiakkaiden tarpeita. Kaupan omat merkit vähentävät tuotemerkkien merkitystä Kuluttajien ja tuottajien näkemykset kuluttajien tärkeinä pitämistä asioista ruuan hankintatilanteessa eroavat jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi valmistajan ja tuotemerkin merkitys kuluttajien ruuan valintapäätöksissä on pienempi, kuin mitä tuottajat olettavat. Tuottajien arvioiden mukaan yli 77 % kuluttajista pitää valmistajaa tai tuotemerkkiä vähintään melko tärkeänä ruuan valintakriteerinä, kun kuluttajista vastaava osuus on noin 63 %. Tämä johtuu osittain päivittäistavarakauppojen lisääntyneestä panostuksesta kaupan omien merkkien valikoiman kasvattamiseen. Kaupan omat merkit ovat vieneet hyllytilaa valmistajien merkkituotteilta eli brändituotteilta. Harva ostaa omia merkkejä merkin takia. Usein valmistajan selvittämiseksi on nähtävä ainakin vähän vaivaa, joten valmistajan merkitys ruuan valintakriteerinä on vähentynyt. Myös lähiruuan painoarvo ruuan valintakriteerinä on tuottajien näkemyksissä suurempi. Tuottajista noin 70 % pitää lähiruokaa vähintään melko tärkeänä ruoan valintakriteerinä kuluttajien ruokahankinnoissa, kun kuluttajien mukaan heidän osuus jää 59 prosenttiin. Tuottajan saama korvaus työstään tärkeää myös kuluttajille Tuottajan saama korvaus työstään on asia, jota kuluttajat pitävät huomattavasti tärkeämpänä ruuan valintakriteerinä, kuin mitä tuottajat uskovat sen kuluttajille olevan. Kuluttajista 65 % pitää tuottajan saamaa korvausta vähintään melko tärkeänä valintakriteerinä, kun tuottajat uskovat vain 43 prosentin kuluttajista ajattelevan niin. Merkittävä osa kuluttajista pyrkii siis ruokaa valitessaan huomioimaan myös sen, että tuottajien tulotaso pysyy riittävänä. Tämä saattaa merkitä sitä, että kuluttajat olisivat jatkossa valmiita maksamaan hyvästä ja laadukkaasta ruuasta korkeampaa hintaa. π Ari Peltoniemi erikoistutkija Kuluttajatutkimuskeskus ari.peltoniemi(at)kuluttajatutkimuskeskus.fi Tapani Yrjölä maatalousekonomisti PTT tapani.yrjola(at)ptt.fi lisätietoja: Peltoniemi, a. & yrjölä, t. Kuluttajien ja tuottajien näkemyksiä ruoan ostopäätöksistä ja tuotantotavoista. Kuluttajatutkimus, työselosteita ja Huolehdi lämpötiloistasi ja säästä rahaa Tilaa heti! LANGATTOMAN lämpötilaseurantaohjelman avulla pystyt seuraamaan liiketoiminnallesi tärkeitä lämpötiloja mistä tahansa ja WebAx Temp-ohjelma lähettää sinulle hälytyksen, mikäli lämpötiloissa tapahtuu muutoksia. Tällä tavalla vältät mahdolliset taloudelliset menetykset. WEBAX TEMPIN HYÖDYT OVAT: AUTOMAATTINEN LÄMPÖTILAN SEURANTA JA TALLENNUS MAHDOLLISUUS TARKASTAA LÄMPÖTILOJA VERKKO-OHJELMAN KAUTTA MYÖS MATKAPUHELIMELLA SÄHKÖPOSTI- TAI TEKSTIVIESTIHÄLYTYSMAHDOLLISUUS MAHDOLLISUUS PIENENTÄÄ ENERGIAKULUTUSTA SEKÄ TUOTTEIDEN HÄVIKKIÄ Ota yhteyttä jo tänään. Asiakaspalvelu | p. 0207 495 706 [email protected] www.racx.fi n t a l o u S & M a r K K i n a Ruokia julistettu pannaan ja toisia ylistetty Suomessa on kampanjoitu aiheellisesti erilaisten ruoka-aineiden käytön vähentämiseksi ja toisten lisäämiseksi. Lisäksi erilaiset ruokatrendit ottavat vähän väliä tuulta alleen, ja niistä toiset vaikuttavat toisia mielekkäämmiltä. Kaiken myötä suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut ja muuttuu, mutta perusasiat ovat säilyttäneet arvonsa. Vielä jokin aikaa sitten suola oli säilöntäaineena erittäin arvostettua. Suolalla lisättiin ruokaan makua, eikä sen annostelussa terveyden tähden kursailtu. Suolan käyttö on nyt merkittävästi vähentynyt erilaisten terveyskampanjoiden vaikutuksesta, mitä kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta pitää hyvänä asiana. – Toisaalta en ole huolissani sormisuolojen yleistymisestä, sillä niiden käyttömäärä on tavallisesti pienempi kuin tavallisen suolan. Myös rasvan määrää on onnistuttu vähentämään, mutta edelleen pitäisi kiinnittää huomiota rasvan laatuun. Tämä ei tarkoita sitä, ettei voisi lainkaan käyttää voita, mutta pehmeä rasva on paljon terveellisempää, HopsuNeuvonen tarkentaa. Paljon tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät rasvat ovat kovia rasvoja, joita voi olla esimerkiksi perunalastuissa, ranskan perunoissa, valmiissa kakuissa ja kekseissä. – Näitä ei aina muista, jolloin voi saada kovaa rasvaa huomaamattaan, Hopsu-Neuvonen huomauttaa. Lisäksi hän on mielissään siitä, että viime vuosina on ryhdytty varoittelemaan sokerin liiallisesta saannista. Valkoisesta sokerista puuttuvat kaikki ravintoaineet, ja sokeripitoisten tuotteiden nauttiminen vie tilaa täysipainoiselta ruualta. – Olisi hyvä välttää erityisesti niin sanottua piilosokeria, esimerkiksi rasvattomissa jogurteissa saattaa olla paljon sokeria. Kaikki ruokavaliokampanjat eivät ole keskittyneet varoittamiseen, vaan niillä on pyritty myös lisäämään tiettyjen tuotteiden kulutusta. Muun muassa vihannesten syömistä on yritetty edistää. – Vihannesten määrä suomalaisten ruokavaliossa väheni siinä vaiheessa, kun ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin. Ruokatrendejä tulee ja menee Kiisseli on perinteinen, suomalainen jälkiruoka, jonka Arja Hopsu-Neuvonen toivoo nousevan uudelleen suosioon. Kuva: Saarioinen 46 Suomalainen ruokakulttuuri on elävä kokonaisuus, jota Suomessa asuvat kuluttajat luovat päivittäisillä ruokavalinnoillaan. Muun muassa karppaus on ollut jonkin aikaa yksi kehityskuluista, mistä Arja Hopsu-Neuvonen ei ole ollut mielissään. – Täysjyvävilja on suomalaisten ruokavaliossa kuidun lähteenä lähes korvaamaton. Toisaalta karppausbuumin synnyttämä keskustelu on hyvä asia; viljojen kuidun merkitys Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi ravintona on päässyt hyvin esille. Hopsu-Neuvonen ei kuitenkaan ole kovin huolissaan karppauksen yleistymisestä, sillä ruokatrendejä tulee ja menee. Karppaustuotteiden myynti onkin jo hiipunut. Sen sijaan lähiruokatrendi ilahduttaa Hopsu-Neuvosta. – Esimerkiksi luonnon yrtit olivat unohduksissa, mutta nyt näyttää siltä, että niitä on ryhdytty taas käyttämään. Ja piimän – vanhan hyvän juoman – kulutus vaikuttaisi lisääntyvän. Perusruoka on mielestäni ihan selvästi jo trendi, muun muassa Uudenmaan Martoilla perusruokakurssit täyttyvät nopeasti. Lähes yhtä nopeasti ovat alkaneet täyttyä kalan käsittelykurssit. Kursseilla lähdetään kokonaisesta kalasta liikkeelle, kunnes se on lautasella valmista syötäväksi, Hopsu-Neuvonen kertoo. Lähiruuan myötä on ryhdytty arvostamaan myös sesonkiruokaa. Myös Martat on puhunut sen puolesta. – Mainitsemani juurekset sopivat hyvin sesonkiajatteluun. Ne eivät talvella nuukahda matkalla kaupasta kotiin ja säilyvät pitkään. Ja myös kaaleista saa hyvää talviruokaa. Suomen ruokakulttuurin vähättelyyn ei ole syytä Suomessa riista, kala, sienet ja marjat ovat kuuluneet perinteisesti ruokavalioon. Maatalousmaassa on käytetty myös jauhoja, leipää ja maitoa. Omavaraisuus on ollut arvossaan, samoin säästeliäisyys ja aidot raaka-aineet. Suomalainen perusruoka on ollut hyvin yksinkertaista, mikä on helpottanut arjen sujumista. – Edelleenkään arkisin ei ehditä valmistaa monimutkaisia aterioita, jolloin ruokaperinteestämme voisi ammentaa hyviä, helposti valmistua ruokia. Esimerkiksi uuniruuat uunipuurot mukaan lukien ovat helppoja ja vaivattomia. Toivoisin myös kiisselin nousevan taas suosioon. Se on unohtunut ruokavaliosta jälkiruokien pois tippumisen myötä. Jälkiruuat ovat kyllä ennen kuuluneet suomalai- Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi 2012 10.2. e_1_1 arvik elint tyva_ kehit Elin okaa hiru ittiöihin KiiltoClean Oy:n sää lä ratkaisut korkeaa Li mattike am hygieniatasoa vaativiin kohteisiin C jäsenlehti Kehittyvä 2/12 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Raaka-aineiden hintojen vaihtelu – uhka vai mahdollisuus? oilla kein ruokaa ? Milläuullista apöytiin vast isiin ruok julk tapauuteen anto Tuotn tehokk avai Luonnollisuus yhä ylivoimainen trendi Suomessa vahvaa osaamista valmisruoka-alalla t& eittiö attiksemus Amm Ravit M Y CM MY CY CMY K KiiltoCleanin vahvan asiantuntijaorganisaation osaaminen on käytettävissä kaikkien elintarviketeollisuuden toimialojen hygieniaratkasuihin. Asiantuntijamme räätälöivät asiakas- ja kohdekohtaiset ratkaisut eri kohteisiin niin, että asiakkaamme saavat mahdollisimman suuren hyödyn yhteistyöstä niin hygieenisessä kuin taloudellisessakin mielessä. Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme periaatteista on kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme suomalaiset olosuhteet ja pesuprosessien asettamat vaatimukset. Kehitty Elintarvvä Elintarviketietei vike.fi Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti 1 Elinta .pdf 2_KLC 13.20 rviket ieteid en Seura n jäsen lehti aelintar kehittyv den Seuran 2 1/1 ttyvä Kehi tarvike Elintar kaipaa viketeollisuu analyysinopeampia s menete lmiä 3/12 kehittyvaeli ike ntarvike.fi Jäljitettä vyys vaatii mittare ita Suom pakkauen nousu-usteollisuus ralla JÄLJITE TTÄVYY PAKKAU S & ANALYT IIKKA STEOLL ISUUS Raaka-aineet & Lisäaineet Valmisruokateollisuus Farmos ja Kiiltoclean yhdistivät voimansa johtavaksi suomalaiseksi puhtausalan toimijaksi vuonna 2011. KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku, puh. 0207 710 401 [email protected], www.kiiltoclean.fi Kehittyvä Elintarvike - KiiltoClean ilmoitus_A4_takakansi_3-2012.indd 1 30.3.2012 13:15:29 ELINTARVIKEALAN AMMATTILEHTI Arja Hopsu-Neuvonen on hyvin moniruokainen, mutta nostaa pyydettäessä yhdeksi lempiruuakseen maksapihvin perunamuusin ja puolukkasurvoksen kera. Jälkiruokana hän nauttii mielellään marjakiisseliä vaniljakastikkeen kanssa. Kuva: Marttaliitto/Kerttu Malinen seen ruokakulttuuriin, Arja Hopsu-Neuvonen mainitsee. Myös kansainvälinen kauppa, matkailu ja maahanmuutto ovat muuttaneet Suomen ruokakulttuuria. Suomessa opitaan uutta ja välillä pelätään tuliaisten rapauttavan omaperäistä kansallista ruokaidentiteettiä. – Vaikutteiden ottaminen muualta maailmasta on hyvä asia, mutta samalla ei saisi unohtaa Suomen omaa ruokaperinnettä. Muualla ei tehdä yhtään sen parempaa ruokaa kuin Suomessakaan: ei ole aihetta vähätellä suomalaista ruokaa. Onneksi suomalaisen ruuan arvostus on lisääntynyt, mistä kertoo esimerkiksi ruokakulttuurin professuurin perustaminen. Suomessa on syytä olla ylpeä kotimaisesta ruokakulttuurista, Arja Hopsu-Neuvonen tähdentää. π Mia Hemming lisätietoa: arja hopsu-neuvonen & Milla härkönen. niukkuudesta nautintoon. Suomalaisen kotiruoan vuosikymmenet. Marttaliitto.2010 • Kestotilaus 59€, oppilaitokset 48€/vuosikerta + ALV • Määräaikaistilaus 65€/ vuosikerta + ALV • Jälkitilaus vähintään 10 kpl, 2,50€/ kpl (+ ALV) + postituskulut • Näytenumero ja tilaukset: [email protected] ILMAINEN LEHTIARKISTO • Etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta • Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä ilmestymisestä koko elintarvikealan kattava ammattilehti n t a l o u S & M a r K K i n a Neljä vuosikymmentä porkkananviljelijänä Lähimarketin vihanneslaarissa on komea keko oransseja pusseja, joiden kupeessa hymyilee hyväntuulinen porkkanapoika. Kupeessa lukee Ristiinan porkkanaa. Pussi on tullut vuosikymmenten aikana tutuksi, mutta mistä se mahtaa olla kotoisin? Markku Laasonen lähti 1960-luvun lopussa maanviljelyskouluun ja kaavaili kaupallista alaa. Vanhemmat olivat ansainneet leipänsä lehmiä lypsämällä, mutta se ei nuorta miestä innostanut. Maatalouskauppa kiinnosti. Sitten äiti halvaantui ja isä alkoi suunnitella koko tilan myymistä. Kotipaikasta luopuminen tuntui huonolta ratkaisulta, ja Markku mietti muita elinkeinoja. Karja ei tullut kysymykseen, vihannesviljely viehätti vähän. Siskon 4H-palstan porkkanat tuottivat pieneltä alalta hyvän sadon, paremman kuin oma sokerijuurikaspläntti. Kun vuoden 1968 Pellervon kolmosnumero ilmestyi, Markku löysi siitä toimittaja Veli Vihosen jutun. Se kertoi Vehkalahden Kolsilassa porkkanaa viljelleestä Väinö Kestin perheestä. Johan kirkastui. Porkkanaa peltoon ja sillä liikkeelle. Lehmät lähtivät ja porkkana tuli Hommasta kuultuaan lypsykonekauppias arveli, että nuori mies tulee katumapäälle ja hommaa vielä mansikit takaisin. Naapurit pitivät kylähulluna, kun Markku karjahuutokaupan jälkeen pisti kolme nurmihehtaaria porkkanalle ja toisen mokoman perunalle. Pottumaata Koivakkalan kylällä oli pidetty aiemmin vain kotitarpeiksi, porkkanaa oli viljelty vielä vähemmän. Vihannesviljelijän ura alkoi pystymetsästä. Ensimmäinen sato meinasikin jäädä käsiin, kun ei ollut markkinoita, joille myydä. Anoppikokelas kirjoitti tulevan vävyn aikeista ystävättärelleen. Tämä vastasi ja kertoi pojas- Satokauden alussa nostetaan sen verran tavaraa, mitä seuraavana päivänä saadaan pakattua. Loppusyksystä tahti kiihtyy, kun porkkanaa nostetaan varastoon. 48 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I I www.kehittyvaelintarvike.fi Kuva: juuli aSChan Kuva: KotiMaiSet KaSviKSet/Sanna PeuraKoSKi na on, että porkkana olisi samalla peltolohkolla vain yhden kesän. Porkkanoita ja tähdenlentoja taan, joka työskenteli Haminan vihannestukussa. Laittoi vielä puhelinnumeronkin mukaan. Ensimmäinen kuorma lähti Haminaan muutaman viikon päästä puhelinsoitosta. Nykytilanteesta Markku Laasonen kiittääkin juuri hyvää starttia: Haminan vihannestukkua ja paikallista osuuspankkia. Pankki tunnisti hyvän idean ja rahoitti aloituksen. Haminan Vihannestukku ilmoitti ostavansa koko sadon. Laasonen on myynyt porkkanan pestynä ensimmäisestä kuormasta saakka. Markkinoiden auettua myös pesu- ja käsittelylinjaa on kehitetty, osittain yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Toiminta laajeni vauhdilla, ja pian kauppa kävi Keskon ja Tukon kanssa. SOK:ta seurasi Tuotevälitys ja sen jälkeen nykyinen INEX Partners Oy. Myös Veikko Laine Oy, maan johtava hedelmien ja vihannesten tukkumyyjä, on Laasosen pitkäaikainen asiakas. Parhaimmillaan asiakkaita on ollut yli kymmenen. Kun kauppa on keskittynyt, keskeisten asiakkaiden määrä on kuihtunut alle viiteen. – Toivon, että keskisuuret tukkurit kestävät hengissä. Kaupan keskittyminen ei tee hyvää kenellekään, Laasonen sanoo. Muuttuvat markkinat Ennen EU-aikaa kysynnän ja tarjonnan laki toimi, ja markkinat määräsivät hinnan luontevasti. EU-aikana kate on käynyt ohueksi. Ulkomaisen porkkanan hinta vaikuttaa jossain määrin myös kotimaisen porkkanan hinnoitteluun. Ensimmäisen vuoden kuudesta hehtaarista kokonaispeltoala on reilussa neljässäkymmenessä vuodessa kasvanut liki sataan. Osa pelloista on levossa ja osaa viljellään. Enimmillään porkkana-ala on ollut noin 35 hehtaaria, nykyisin reilusti alle 30 hehtaaria. Omia ja vuokrapeltoja on Ristiinan lisäksi Hirvensalmella, Mäntyharjulla ja Mikkelissä. Tavoittee- Multaporkkanat alkavat olla kuvia mummolan albumissa. Laasosen mäellä kaikki porkkanat pestään ja pakataan kuluttajapakkauksiin. Porkkanan lisäksi Laasonen on viljellyt lanttua, naurista ja kiinankaalia. Ne ovat jääneet tähdenlennoiksi. Porkkana on pysynyt mukana koko ajan. – Kiinankaali oli alussa sellainen menestys, että siinä meinasi porkkanakin unohtua. Laasonen oli yksi Suomen ensimmäisiä kiinankaalin viljelijöitä ja hyötyi sen vuoksi uuden vihanneksen lumosta. Ensimmäiset taimet istutettiin peltoon kylmänä keväänä räntäsateessa. Taimet kasvoivat loistavasti, ja sato oli hyvä. Koivakkalantie vain pölisi, kun päivittäinen kuorma-autollinen kiinankaalia lähti asiakkaille. Parhaimmillaan kilohinta oli kuudentoista markan tietämillä. Suosio kantoi nelisen vuotta. Kun viljelijäjoukko laajeni, tarjonta kasvoi ja hinta laski. Laasonen luopui kiinankaalista ja jatkoi porkkanalla. Pakkaamo ja kaksi porkkanannostokonetta Vanhaan aikaan Laasosen palkkalistoilla oli enimmillään satakin henkeä. Silloin porkkana nostettiin ja käsiteltiin käsityönä. Töitä riitti oman ja naapurikylänkin nuorisolle ja monelle mökin mummolle. Tilit laskettiin käsin yötä myöten. Paikallisella kyläkoululla Laasonen järjesti satokauden päättäjäiset ja jakoi tunnustuksen parhaille nostajille. Hauskoissa juhlissa oli ohjelmaa ja lopuksi pidetyissä tansseissa laulusolisti. Tätä nykyä homma pyöri reilun kymmenen hengen voimin. Pakkausporukan lisäksi nostossa tarvitaan 5–6 ihmistä. Konenostoon siirryttiin 1990-luvun alussa. Sato korjataan kahdella koneella, ja traktorikuskin lisäksi hommaan tarvitaan koneenhoitaja. Markku Laasonen istuu aina itse traktorin ratissa. Pakkaamisen hoitaa automatisoitu pakkauskone. Mitä pitemmälle talvi kuluu, sitä enemmän varastotavaraa pitää lajitella. Siinä tarvitaan tarkkoja silmiä ja näppäryyttä. Vanhassa navetassa olleen pakkaamon tilalle Laasonen rakennutti vuonna 1987 sen ajan mittapuun mukaan nykyaikaisen pakkaamon. Halli koneistettiin kolmen seuraa- Markku Laasoselta porkkanannostokoneen ajo käy kätevästi. Taidot ovat hioutuneet äärimmilleen yli kahdenkymmenen konenostovuoden aikana. Kuva: juuli aSChan van vuoden aikana. Nyt se pitäisi jo uudistaa. – Käsin porkkanat saadaan ojennukseen samaan suuntaan. Kallis ihmistyö ja halvat tuottajahinnat ovat kuitenkin yhtälö, joka pakottaa koneellistamaan. Koneella pakkaaminen laskee työvoimakuluja ja varmistaa kannattavuuden kiristyvän katteen aikana. Ei vain se määrä Satotaso vaihtelee sään ja kasvuolosuhteiden mukaan. Hehtaarilla kasvaa normaalisti noin 40–60 tonnia porkkanaa. Vuonna 2011 saatiin huikein sato neljäänkymmeneen vuoteen. Edellisvuoteen taas osui kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Tänä vuonna kylmyys ja sateet pudottavat satotasoa rutkasti. Tavoitteena ei kuitenkaan ole pelkkä määrä, vaan myös laatu. – Maun pitää olla sellainen, että jälkimaku saa haluamaan lisää, Laasonen sanoo. – Siihen vaikuttaa monta tekijää: sää, maan laatu, lajike ja lannoitus. Laasonen esittelee tarkat muistiinpanot. Kaikki se, mikä voidaan, ennakoidaan ja suunnitellaan. Peltoa ei voi huijata. Satoa tulee vain, kun pelto on kunnossa ja levännyt. Kehittyminen viljelijänä on ollut Laasosen elämäntyö ja ammatillinen intohimo. Laasonen vertaa porkkanaa ihmiseen. Kun kroppa on epätasapainossa, se vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, näkyy ihossa ja hiuksissa. Samoin on porkkanassa. Jos kaikki osatekijät ovat kunnossa, sen huomaa porkkanan ulkonäössä ja maussa. π Tuulevi Aschan www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 49 n t i e d e & t u t K i M u S Mikrobit ja entsyymit hyvän leivän leipureina Esitaikina eli hapantaikina on tuhansia vuosia vanha biotekninen työkalu leivän valmistuksessa, jossa mikrobien ja entsyymien avulla voidaan nostattaa leipä, parantaa sen makua ja säilyvyyttä ja jopa muokata leivän ravitsemuksellista arvoa. Juuritaikinan monimutkainen biokemia ja uudet mahdollisuudet hyödyntää esitaikinateknologiaa seuraavan sukupolven viljatuotteissa ilman lisäaineita ovat alkaneet täysin avautua tutkijoille vasta parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Hapantaikinaleivonta puhuttikin tutkijoita kovasti lokakuussa järjestetyssä vilja-alan International Symposium on Sourdough -asiantuntijasymposiumissa. Eksopolysakkaridit leivän parantajana Tutkimuksessa selvästi näkyvissä oleva trendi on eksopolysakkaridien (EPS) hyödyntäminen leivän ominaisuuksien parantajana. EPSit ovat mikrobien tuottamia polysakkarideja, jotka antavat hapantaikinalle viilimäisen, venyvän rakenteen. EPSit parantavat leivän rakennetta varsinkin gluteenittomassa leivonnassa, jossa gluteenin eli vehnäproteiinin sijasta tarvitaan muita polymeerejä stabiloimaan leivän rakennetta. Lisäksi EPSien ravitsemukselliset ominai- Vieraat maistelivat innolla suomalaisten ruisleipien parhaimmistoa. suudet, kuten prebioottisuus, kiinnostavat. Symposiumissa kuultiin mm. Helsingin yliopiston tohtoriopiskelija Ndegwa H. Mainan väitöstyön tuloksia viljatuotteisiin soveltuvan EPSin, dekstraanin, rakenteesta. Lesettäkin voidaan hyödyntää Suomalaisena erikoisuutena symposiumissa Hapantaikinatutkimus kiinnostaa Vilja-alan International Symposium on Sourdough -asiantuntijasymposiumiin kokoontui lokakuun alussa yli 150 hapantaikinoista kiinnostunutta tutkijaa yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja teollisuudesta. Symposium houkutteli paikalle konferenssivieraita niin Suomesta ja Keski-Euroopasta kuin myös kauempaa Afrikasta ja Kaakkois-Aasiasta asti. Tilaisuus järjestettiin viidennen kerran ja tällä kertaa Suomessa Helsingissä Hilton Strand -hotellissa. Edellisen kerran hapantaikinan ystävät kokoontuivat vuonna 2009 Freisingissa, Saksassa. 50 Kiinnostus hapantaikina- eli raskitutkimukseen ja sen sovelluksiin on lisääntynyt, sillä osallistujien määrä oli selvästi korkeampi kuin kolme vuotta sitten. Myös vilja-alan teollisuus oli hyvin edustettuna symposiumissa. Teema Cereal Fermentation for Future Foods innosti osanottajat keskustelemaan hapantaikinan käytöstä ja prosessoinnista aina taikinan molekyylitason muutoksista parannuksiin lopputuotteen aistein havaittavissa ominaisuuksissa. Symposium järjestetään kolmen vuoden välein. Seuraava symposium on Ranskan Nantesissa vuonna 2015. Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi esiteltiin rukiin hyödyntämistä hapantaikinaleivonnassa. Konferenssin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, ETT Kati Katina VTT:ltä esitteli ruisleseen fermentoinnin vaikutusta ruisleseleivän fenolisten yhdisteiden vapautumiseen ihmisen suolistossa. Samasta aiheesta jatkoi symposiumin tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, akatemiaprofessori Kaisa Poutanen VTT:ltä. Hän korosti terveellisten viljatuotteiden valmistukseen liittyvien teknologioiden kehittämisen tärkeyttä sekä tuottajan että kuluttajan näkökulmasta. Esimerkkinä oli VTT:llä tehtävä tutkimus lesefermentoinnin edistävästä vaikutuksesta leivän ominaisuuksiin. – Hyödyntämällä mikrobeja optimaalisesti voidaan valmistaa ravitsemukseltaan ja maultaan nykyistä ja perinteistäkin leipää parempia tuotteita ja jopa laajentaa hapantaikinateknologian käyttöä muissa tuoteryhmissä kuin leivässä, Poutanen painotti. Kansainvälisiä erikoisuuksia Symposiumissa kuultiin myös muiden maiden hapatetuista viljatuotteista. Esimerkiksi meksikolainen fermentoitu viljapohjainen juoma, atole-agrio, sekä turkkilainen hapatettu viljatuote, tarhana, kiinnostivat molem- HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI ELINTARVIKETALOUDEN PD-OHJELMA (60 OP) (Professional Development) yliopistollinen erikoistumisohjelma auttaa kasvamaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja vastaamaan elintarvikealan tulevaisuuden haasteisiin räätälöitävissä organisaatiokohtaiseksi toteutukseksi AGROLOGISTA AGRONOMIKSI -OPINTOPOLKU Konferenssin järjestäjät ETT Kati Katina (toinen oik.) ja akatemiaprofessori Kaisa Poutanen (toinen vas.) nauttivat symposiumin ohjelmasta. Kuvat: juhani SiBaKov yliopistollisia opintojaksoja avoimena yliopisto-opetuksena joustavasti työn ohessa opiskellen Opintopolkujen suunnittelu on osa Metka – Maatalous- ja elintarvikealan työelämälähtöiset koulutustoteutukset -hanketta, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Lisätiedot: koulutuskoordinaattori Katja Perttu, puh. 050 538 9670, katja.perttu@helsinki.fi www.helsinki.fi/ruralia mat yleisöä. Tarhanaa verrattiin suomalaiseen talkkunajauhoon käyttönsä ja makunsa vuoksi. Myös afrikkalainen erikoisuus, fonio, nousi esille mahdollisena vehnän korvaajana gluteenittomassa leivonnassa. Foniojauho valmistetaan foniojyvistä fermentoimalla, kuivaavalla ja jauhamalla. Afrikkalais-italialaisen yhteistyön tuloksia esitteli sekä tohtori Moji Edema Pretorian yliopistosta Etelä-Afrikasta että tohtori Rossana Coda Barin yliopistosta, Italiasta. Codan mukaan kotitalouksissa käytettyjen hapatusprosessien tutkimus parantaa perinteisten vehnättömien tuotesovellusten hyödyntämismahdollisuuksia sekä tuo arvokasta tietoa teolliseen käyttöön soveltuvista mikrobikannoista. Esimerkkinä suomalainen ruisleivonta Suomalaisen ruisteollisuuden puheenvuoron käytti tuotekehitys- ja tutkimuspäällikkö Markku Mikola Fazer Myllystä. Hän esitteli konferenssivieraille perinteisen suomalaisen ruisleivän valmistusprosessia, jossa tärkeimpänä laatukriteerinä on hapanjuurella aikaan saatu täyteläinen ruisleivän maku. Mikolan mukaan keskiverto suomalainen mies syö 100 g ja nainen 70 g ruisleipää päivässä. Käytännössä vieraat pääsivät tutustumaan suomalaiseen ruisperinteeseen symposiumin tervetuliaisvastaanotolla keskiviikkoiltana, kun Ruisveljien valitsemat Suomen parhaat ruisleivät olivat symposiumvieraiden maisteltavana. Ruisveljet on suomalaisen ruisleivän ystävien yhteenliittymä, joka on perustettu vuonna 2004 pitämään yllä suomalaisesta rukiista leivotun ruisleivän asemaa. Leipiä oli esittelemässä elintarvikeasiantuntija, MMM Heikki Manner. π Katri Hartikainen tutkija VTT katri.hartikainen(at)vtt.fi Kehittyvä Elintarvike ANALYTIIKKA & TUOTEKEHITYS -teemanumero Lisäjakelu: ChemBio-messut & Kemian Päivät 20.–21.3. Varaa paikka ilmoitukselle 22.1. mennessä! infoteam oy p. (09) 441 133, [email protected] n t i e d e & t u t K i M u S Elintarviketeollisuuden työasuhygieniassa kehitettävää Elintarvikealan työasuhuoltoprosesseissa on kehitettävää. Suurin tutkimustarve on elintarvikepatogeenien pesunkestävyyden selvittämisessä. Itä-Suomen yliopistossa Pertti Moilasen tekemän pro gradu -työn aihe oli elintarviketeollisuuden työasuhygienia käyttöönottovaiheessa. Viime talvena tutkittiin kolmen elintarvikelaitoksen asuja, joista kahden yrityksen työasuhuollossa käytettiin perinteistä lämpödesinfektioon perustuvaa pesuprosessia ja yhden matalalämpöpesuprosessia. Työasuhuollon pisimmälle viedyssä palvelumallissa pesula hoitaa tekstiilihuollon koko ketjun. Asiakkaalle vuokratut työasut haetaan likaisina tietystä pisteestä, ja puhtaat jaetaan asiakkaan työntekijöiden henkilökohtaisiin lokerikkoihin. Työasut ovat tärkeä osa työhygieniaa ja ruokamyrkytysten eliminoin- nissa. Työasut suojaavat työntekijää elintarvikkeiden raaka-aineiden biologisilta vaaroilta ja elintarviketta työntekijän mikrobeilta. Pesulahygieniaan panostetaan Pesulatoiminnalle ja pestyjen asujen hygienialle ei ole Suomessa ja länsimaissa lainsäädäntöä, mutta tästä huolimatta pesulahygieniaan panostetaan. Maailmalla käytetään yleistä toimintamallia, jossa kansallinen etujärjestö, Suomessa tekstiilihuoltoliitto ry, ohjeistaa pesulahygieniaa ja omavalvontaa. Ohjeistuksen päätarkoitus on varmistaa pesuprosessin desinfiointiteho ja estää tekstiilien uudelleen kontaminoituminen. Vaarojen arvioinnissa käytetään elintarviketeollisuuden HACCP:tä vastaavaa Risk Analysis Biocontamination Control (RABC)-vaarojen arviointia. Työasuhuolto koostuu vastaanotosta, lajittelusta, pesusta, viimeistelystä, pakkauksesta ja jakelusta. Tekstiilihuoltoketjun valvontapisteitä ovat pääpesun aika, lämpötilat ja kemikaalit. Suurin osa bakteereista poistuu esipesussa. Pääpesussa varmistetaan korkea VUODEN 2013 AMMATTITAPAHTUMIA tuotehygienia 10 minuutin ja 70 ˚C lämpödesinfektiolla tai matalalämpöpesussa 50– 60 ˚C kemiallisella desinfioinnilla. Pyykin uudelleen kontaminoituminen estetään vastaavalla tavalla kuin elintarviketeollisuudessa, hyvällä käsi- ja tuotantohygienialla sekä asujen suojaamisella kuljetuksen aikana. Laatujärjestelmä seuraa prosessia Suomessa käytetään SFS-EN 14065 -laatujärjestelmää. Sillä seurataan prosessia, mutta ei tekstiilien bakteeritasoja väliseinättömiä pesuloita lukuun ottamatta. Pesuainetoimittaja toimii ulkopuolisena pesun auditoijana ja koneiden pesuparametrien ja -kemikaalien säätäjänä. Prosessi validoidaan muutaman kerran vuodessa tai prosessimuutosten jälkeen bioindikaattoribakteeritestillä. Tämän lisäksi prosessin valkaisutehoa, pH:ta, vedenkovuutta, lämpötila-antureiden toimivuutta ja pesuainejäämiä mitataan tietyin väliajoin. Laatujärjestelmien keskeinen tavoite ei ole pyrkiä steriileihin tekstiileihin, vaan kustan- Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi ChemBio & Kemian Päivät 20.–21.3. Helsingissä, www.chembio.fi Elintarvikepäivä 7.5. Helsingissä: www.elintarvikepaiva.fi FoodTec & PacTec -messut 4.–5.9. Helsingissä, www.foodtechelsinki.fi, www.pactec.fi 52 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKEHYGIENIAN PERUSTEET 2012 nustehokkaasti tuotettuihin patogeenittömiin tekstiileihin. Pestyjen asujen hygienia on verrattavissa työpintoihin. Työasujen kokonaisbakteeritasot täyttivät pesula-alan kansainväliset kriteerin alle 50 pmy/dm2, joka oli puolet mukana olleiden yritysten työpinnoille asettamista raja-arvoista. Löydetyt bakteerit olivat pääasiassa grampositiivisia Staphylococcus-, Micrococcus- ja Corynebacterium -suvun bakteereja. Asuissa oli myös vähän grampositiivia itiöllisiä Bacillus-bakteereja, hiivoja ja homeita. Gramnegatiivisia bakteereja löytyi lähinnä matalalämpöpestyistä asuista. Tuoteturvallisuuden kannalta patogeenibakteerit ovat kokonaisbakteereja olennaisempia. Asuista ei löydetty S. aureus -bakteeria ja enterobakteereja. Salmonella ja Listeria tutkittiin rikastusviljelymenetelmällä. Yhdestä validoimattomalla ohjelmalla pestystä tummasta asusta löydettiin Listeria welshmeri -bakteeria. Elintarvikepatogeenien pesunkestävyys selvitettävä Pääosa elintarvikeyrityksistä vaatii työasuiltaan tahrattomuutta ja hajuttomuutta, mutta niiden bakteriologiaan ei ole kiinnitetty huomiota. Yksi tutkimuksessa mukana olleesta yrityksestä oli määritellyt, kuinka tekstiilit pestään ja jälkikäsitellään. Korkean hygieniasektorin asujen huuhteluvedestä ei saa löytyä bakteereja. Yritys käyttää vain VTT:n sertifioimia SFS-EN 14065 -standardin mukaisia pesuloita. Tekstiilihuollolle asetetut vaatimukset liittyvät osittain Venäjän vientilaitos -statuksen saamiseen. Laatujärjestelmän aktiivinen kehittäminen ja sen sertifiointi terävöittävät pesulan kykyä reagoida prosessipoikkeamiin. Pro gradu -työssä osoitettiin, että elintarvikealan työasuhuoltoprosesseissa ja pesuloiden tuotehygienian markkinoinnissa on kehitettävää. Vaikka pestyistä asuista lähtöisin olevia ruokamyrkytyksiä ei ole raportoitu maailmalta, pesulat ovat keskeisessä asemassa eri lähteistä tulevien patogeenien leviämisen ehkäisyssä. Pesulateollisuus ei tunne elintarviketeollisuuden mikrobiologisia laatuvaatimuksia. Elintarviketeollisuuden kannattaisi huomioida tuotantolaitoksensa mikrobiologia, riskipatogeenit ja niihin liittyvät lainsäädännölliset vaatimukset. Tutkimusta voidaan pitää päänavauksena, ja suurin tutkimustarve olisi elintarvikepatogeenien pesukestävyyden selvittämisessä. Asujen peseminen bakteerilakanatestillä validoidulla ohjelmalla on paras tae patogeenittömille tekstiileille. π lisätietoja: Pertti Moilanen elintarvikebiotekniikka FM moilanenpe(at)hotmail.com Hiivat & homeet www.kehittyvaelintarvike.fi ▶ lehtiarkisto Enterobakteerit Alaitos Likainen Puhdas >400 18±24 >400 8±16 >400 14±14 Blaitos Likainen Puhdas 5±8 13±18 3±2 Claitos Likainen Puhdas >272 11±13 >260 6±7 >140 12±15 34±35 49±32 15±22 1±2 0 31±53 - 0 17±15 16±11 1±2 0 5±2 3±4 1±2 1±2 0 0 0 0 2±4 0 0 0 0 www.sefo-konsultointi.fi Etsi tietoa lehtiarkistosta Taulukko. A-, B- ja C-laitoksen työasujen hygieeninen tila monitorointivaiheessa, keskiarvo ± keskihajonta (pmy/dm2). Kokonaisbakteeriluku Tuorein kieliversio espanja. 10±14 8±18 0 0 0 0 Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 53 n t i e d e & t u t K i M u S | o P i n n ä y t e t ö i t ä Persoonallisuudella on merkitystä työmarkkinoilla KTM Jutta Viinikaisen kansantaloustieteen väitöskirja Personality and labour market outcomes tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa kesäkuussa. Viinikainen tarkastelee, miten viisi persoonallisuuden piirrettä (avoimuus uusille kokemuksille, tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus ja tunne-elämän epätasapainoisuus) ovat yhteydessä yksilön tuloihin, erityisesti palkkatuloihin, sekä työttömyyteen ja työllisyyteen. Hän havaitsi, että ulospäinsuuntautuneisuus on yhteydessä korkeampiin tuloihin 42-vuotiaana, kun huomioidaan henkilön aiempi koulutus sekä työ- ja työttömyyshistoria. Yhteys persoonallisuuden ja tulojen välillä on kauaskantoinen, sillä myös konstruktiivinen käyttäytyminen 8-vuotiaana, jota kuvaa aktiivinen ja hyvin kontrolloitu käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa, on yhteydessä korkeampiin tuloihin 42-vuotiaana. Viinikainen huomasi yhteyden myös persoonallisuuden ja työttömyyden välillä. Avoimuus uusille kokemuksille on yhteydessä pitempään työttömyyden kokonaiskestoon ikävuosien 33 ja 50 välillä. Syynä tähän näyttää olevan se, että avoimuus on yhteydessä suurempaan työttömyysjaksojen määrään – ei niinkään pitkään yksittäisen työttömyysjak- son kestoon. Viinikainen havaitsee myös, että tunne-elämän epätasapainoisuus on yhteydessä työttömyysjakson pidempään kestoon, mutta tämä yhteys voi johtua myös siitä, että työttömyyskokemukset lisäävät tunne-elämän epätasapainoisuutta. Miksi persoonallisuudella on merkitystä? On olemassa kolme mahdollista selitystä sille, miksi persoonallisuus on yhteydessä menestymiseen työmarkkinoilla: persoonallisuus on ominaisuus, joka voi vaikuttaa tuottavuuteen ja yksilön mieltymyksiin ja persoonallisuuden perusteella voi tapahtua syrjintää työmarkkinoilla. Persoonallisuutta voidaan pitää ominaisuutena, joka vaikuttaa tuottavuuteen. Esimerkiksi tunnollisuus voi nostaa tuottavuutta ja myyntitehtävissä ulospäinsuuntautuneisuus saattaa parantaa työsuoritusta. Toisaalta persoonallisuus voi vaikuttaa siihen, millaisiin työtehtäviin henkilö hakeutuu ja miten hän suhtautuu työskentelyyn ja työuran merkitykseen. Tästä syystä tietyntyyppiset ihmiset saattavat esimerkiksi hakeutua aloille, joilla on korkea ansiotaso. Persoonallisuus voi myös vaikuttaa siihen, kuinka tär- keänä ihminen pitää työmarkkinoilla menestymistä tai kuinka paljon hän arvostaa vapaaaikaa. Lisäksi on mahdollista, että persoonallisuuden perusteella tapahtuu positiivista tai negatiivista syrjintää työmarkkinoilla. Tällöin jotkin persoonallisuuden piirteet vaikuttavat yksilön menestymiseen työmarkkinoilla, vaikka näillä piirteillä ei olisikaan mitään tekemistä työssä suoriutumisen kanssa. Aineiston keruu alkoi jo vuonna 1968 Tutkimus perustuu Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutettuun Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimukseen, jossa vuodesta 1968 lähtien on seurattu satunnaisotosta keskisuomalaisista kansakoulun toisen luokan oppilaista. Aineiston keruu aloitettiin, kun tutkittavat olivat 8-vuotiaita ja viimeisimmät tiedot perustuvat vuoteen 2009, jolloin otoshenkilöt olivat 50-vuotiaita. lisätietoja: jutta.viinikainen(at)jyu.fi Hintamielikuva ja sen herättämä tunne vaikuttavat ostopäätökseen KTM Outi Somervuoren liikkeenjohdon systeemit aineeseen kuuluva väitöskirja Essays on Behavioral Pricing tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa lokakuussa. Somervuoren väitös osoitti, että hinnan herättämä mielikuva ostajassa ja mielikuvan aiheuttama tunne vaikuttavat enemmän ostopäätökseen kuin tarkka hinta. Somervuori tutki väitöskirjassaan ostajien hintakäyttäytymisen psykologiaa ja pyrki ymmärtämään kuluttajien välillä epäjohdonmukaiselta tuntuvia valintoja sekä ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Somervuoren mukaan myyjän oletus, että ostaja vertaa hintaa tuotteesta saamaansa hyötyyn, on väärä. Ostaja vertaa tuotteesta saamaansa hintamielikuvaa sisäiseen referenssihintaansa. Referenssihinta on ostajan 54 arvio siitä, mikä tuotteen hinta kuuluisi olla. Ostopäätökseen vaikuttaa se, minkälaisen tunteen tuotteen hintamielikuva saa aikaan ostajassa suhteessa sen referenssihintaan. Tutkimuksen mukaan juuri ostettujen tuotteiden hintojen unohtaminen ei johdu siitä, että kuluttajat eivät ottaisi huomioon hintoja tehdessään ostopäätöksiä. Päinvastoin, kuluttajat tietävät yleensä tarkasti, oliko juuri tehty ostos edullinen tai kallis. Hintojen unohtaminen johtuu ihmisen muistiprosessista. Pitkäkestoiseen muistiin ei aina tallennu tietoa tarkasta hinnasta vaan arviointiprosessin lopputulos – oliko ostos kuluttajan mielestä hyvä vai huono. Somervuori tutki väitöskirjassaan erityisesti referenssihinnan vaikutusta ostopäätökseen ja miten tunteet ja motivaatio vaikuttavat Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi tähän prosessiin. Tunteiden ja motivaatioiden vaikutusta selvitettiin psykofysiologisten mittareiden avulla. Mittaamalla kasvolihasaktiviteettia (EMG) ja ihon sähkönjohtavuutta (EDA) sekä aivosähkökäyrää (EEG) voitiin tutkia ostopäätökseen liittyviä psykologisia prosesseja ostopäätöksen eri vaiheissa. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa syvennytään tarkastelemaan niitä keinoja, joilla yritykset voivat vaikuttaa ostajan hintamielikuvaan. lisätietoja: outi.somervuori(at)aalto.fi Ravintokuidut ja ruuan rakenne säätelevät ruokahalua ja elimistön toimintaa Terveystieteiden maisteri Kristiina Juvosen kliinisen ravitsemustieteen väitöstutkimus Appetite control - the role of food composition and structure osoitti, että ravintokuiduilla ja ruuan rakenteella voidaan vaikuttaa ruokahaluun ja siihen liittyviin aterianjälkeisiin elimistön vasteisiin. Väitös tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa lokakuussa. Juvosen väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin erilaisten ravintokuitujen ja proteiinien sekä niiden rakenteen muokkauksen vaikutuksia. Tutkimukseen osallistui nuoria terveitä normaalipainoisia henkilöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että ravintokuitujen ominaisuudet, etenkin kuitujen aikaansaama viskositeetti eli geelimäinen rakenne, muokkasivat aterianjälkeisiä elimistön vasteita. Niihin vaikutti myös se, miten kiinteässä muodossa ruoka nautittiin. Vaikutukset heijastuivat osaltaan myös ruokahaluun, mutta ne riippuivat kuitenkin myös tutkitusta tuotteesta. Useimmin kuidun mukanaolo tuotteessa tai tuotteen kiinteämpi olomuoto lisäsivät kylläisyyden tunnetta. Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä siitä, että ruuan koostumuksella, erityisesti sen kuitupitoisuudella ja rakenteella, on selvä vaikutus elimistön aterianjälkeiseen toimintaan. lisätietoja: kristiina.juvonen(at)uef.fi Vähähiilinen Suomi on saavutettavissa Noin 50 asiantuntijaa VTT:n eri tutkimusalueilta on arvioinut Low Carbon Finland 2050 -tutkimuksessa, millaiset mahdollisuudet Suomella on saavuttaa EU:n asettama tavoite kasvihuonekaasupäästöistä. Niiden tulisi olla EU:ssa 80 % pienemmät vuonna 2050 kuin vuonna 1990. Omarahoitteisella hankkeellaan VTT haluaa avata keskustelun Suomen teknologiakehityksen mahdollisuuksista niin kotimarkkinoilla kuin cleantech-viennille. Tutkijoiden mukaan tavoite on kova, mutta mahdollista tavoittaa, jos kaikki energiaa tuottavat ja kuluttavat sektorit osallistuvat päästötavoitteisiin. Tämän lisäksi kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää. Suomi tarvitsee teolliseen toimintaan, ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikuttamiseen, asumiseen ja työskentelytapoihin uusia teknologisia ratkaisuja. Toisaalta teknologia voi lisätä hyvinvointia ja helpottaa jokapäiväistä elämää. Ihmisten valinnoilla ja käyttäytymisellä on tulevaisuuden kannalta suuri merkitys. Jos puhtaita energiamuotoja ja energian tehokasta käyttöä kehitetään merkittävästi ja otetaan käyttöön, Suomi voisi olla päästöoikeuksien ja puhtaan energian myyjä. Vuoteen 2050 mennessä uusiutuvan energian osuus voisi olla jopa 60 % energian loppukäytöstä, jolloin Suomi maksaisi viisi miljardia vähemmän tuontipolttoaineista. Kustannustehokas siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan edellyttää monipuolista energiarakennetta, jossa uusiutuvilla energialähteillä, ydinvoimalla ja fossiilisilla polttoaineilla on oma roolinsa myös tulevaisuudessa. Energiankäyttöä tulee merkittävästi tehostaa liikenteessä, rakennuksissa ja teollisuudessa. Kolme vaihtoehtoista skenaariota Ruuan koostumuksella, erityisesti kuitupitoisuudella ja rakenteella, on selvä vaikutus elimistön aterianjälkeiseen toimintaan. Kuva: leiPätiedotuS ry Tutkijat määrittelivät kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota nimeltään Tonni, Inno ja Onni, joissa Suomi siirtyy vähähiiliseen yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä. Tonni-vaihtoehdossa Suomen teolli- suusrakenne ja sen tuotevalikoimat sekä yhdyskuntarakenne säilyvät nykyisen kaltaisina. Energiaintensiivisen teollisuuden tuotantovolyymit kasvavat lineaarisesti, ja päästöjen vähentäminen saavutetaan verrattain kypsän teknologian avulla. Inno-skenaariossa teknologian kehitys on voimakasta ja hyvinvointi perustuu uusien tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen ja vientiin. Väestö keskittyy enenevästi muutamiin keskuksiin, mikä tarjoaa lupaavan kasvuympäristön esimerkiksi energiatehokkaalle liikenteelle. Onni-vaihtoehdossa teollinen tuotanto siirtyy vähemmän energiaa kuluttavaan suuntaan ja paikalliset ja pienimuotoiset palveluyritykset lisääntyvät. Perinteisen, energiaintensiivisen teollisuuden tuotanto vähenee. Suomen energia- ja ilmastostrategia valmisteilla Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmistelee parhaillaan päivitettyä energia- ja ilmastostrategiaa Suomelle hallitusohjelman mukaisesti. Strategian pitäisi valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Myös EU:ssa on valmisteilla vastaava strategia. Strategioitten pohjalta TEM laatii Suomen tiekartan vuoteen 2050. Laadinnassa käytetään hyväksi muun muassa Low Carbon 2050 -tutkimusprojektin loppuraporttia ja Tekesin asiantuntemusta. VTT:n Low Carbon 2050 -tutkimusprojektin loppuraportti löytyy osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2012/ V2.pdf π lisätietoja: Kai Sipilä tutkimusjohtaja vtt p. 020 722 5440 kai.sipila(at)vtt.fi n t a P a h t u M i a Huippututkijat pohtivat ravinnon ja ympäristön vaikutuksia geenien toimintaan Tutkijat ovat montaa mieltä siitä, päästäänkö tulevaisuudessa personoituun ravitsemukseen. Ravinnon, ympäristön ja geenien yhteistoiminta houkutteli noin 170 tutkijaa eri puolilta maailmaa kesän harvoina aurinkoisina päivinä Kalastajatorpan rannoille, kun Helsingissä järjestettiin NuGO week 2012 -kokous elokuun lopulla. Tänä vuonna NuGO week-kokouksen järjestämisvastuu oli Itä-Suomen yliopistolla, ja sen vetämällä pohjoismaisella huippututkimusyksiköllä SYSDIETilla (Nordic Centre of Excellence on Systems Biology in carefully controlled dietary interventions and cohort studies). Kokouspäivien aikana keskusteltiin aktiivisesti mm. geenien ja ravinnon vuorovaikutuksista sekä ympäristötekijöiden vaikutuksista geenien toimintaan ja kroonisten tautien syntyyn. Kokous avattiin kehitysministeri Heidi Hautalan tervehdyksellä. Nauhoitetussa puheessaan Hautala totesi, että lasten terveyden ennuste ja hyvinvointi ovat parantuneet viimeisen vuosikymmenen aikana maailmanlaajuisesti. Silti lasten aliravitsemus on jopa lisääntynyt joissakin kehitysmaissa. Niissä lähes joka viides lapsi on aliravittu – köyhissä perheissä aliravittuja on jopa yli 30 prosenttia. Ministeri Hautala korosti hyvän ravitsemuksen merkitystä lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja siten maiden kehitykselle ylipäänsä. Tarjolla viimeisintä tietoa Tieteellinen ohjelma käsitteli laajasti ravinnon, muiden elintapojen ja geneettisten tekijöiden vuorovaikutuksia muuttuvassa ympäristössä. Kutsutut puhujat edustivat alansa huippututkimusta mm. genetiikan, ravitsemusgenomiikan, epigenetiikan, proteomiikan ja ympäristötutkimuksen aloilta. Tapahtumassa oli yhteensä 16 kutsuttua puhujaa ympäri maailmaa, mikä kertoo kokouksen korkeasta arvostuksesta tutkijoiden keskuudessa. Alan tutkijat lähettivät kokoukseen arvioitavaksi yhteensä 109 tiivistelmää, joista 15 valittiin suullisesti esitettäviksi ja loput olivat esillä posteriesityksinä koko kokouksen ajan. 56 NUGO week -kokouksen aikana saatiin nauttia kauniista kesäsäästä. Luentojen välissä palaveroitiin ulkona. Kuva: Ben van oMMen Nämä esitykset toivat viimeisintä tietoa ravitsemuksen ja geenien välisestä vuorovaikutuksesta, epigenetiikan vaikutuksista sairauksien synnyssä, lasten ravitsemuskysymyksistä ja kehittyvien maiden ravitsemustilanteesta. Keskustelu oli ilahduttavan aktiivista sekä suullisten että postereina esitettyjen tutkimustulosten ympärillä. Personoitu ruokavalio kiinnostaa Esitykset ravitsemuksen ja geneettisten tekijöiden vuorovaikutuksista olivat erityisen mielenkiintoisia: monitekijäisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen ja niihin vaikuttavien riskitekijöiden taustalla on useita geneettisiä tekijöitä, jotka altistavat kyseisille taudeille. Kuitenkin on selvää, että terveyttä edistävän ravitsemuksen ja muiden elintapojen avulla riskiä sairastua voidaan merkittävästi pienentää. Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Tällä hetkellä tunnettujen geneettisten tekijöiden merkitys esimerkiksi tavallisen lihavuuden synnyssä on hyvin pieni. Ne selittävät vain muutamia prosentteja yksilöiden välisistä painoeroista. Ilahduttavaa on, että näiden geenivaihteluiden usein epäedullisia vaikutuksia voidaan vähentää ruokavaliovalinnoin. NuGOweek-tapahtumassa on perinteisesti keskusteltu paljon personoidun ruokavalion mahdollisuuksista. Tavoitteena on lisätä motivaatiota itsestä huolehtimiseen ravitsemuksen keinoin yksilöimällä yleisiä suosituksia henkilökohtaisiksi ruokavalioiksi. Osa tutkijoista uskoo personoidun ravitsemuksen olevan arkipäivää tulevaisuudessa, osa taas on sitä mieltä, että sellaiseen ei päästä – geneettiset tekijät ovat liian monimuotoiset eri yksilöillä. Nykyisten suositusten kaltainen ruokavalio on joka tapauksessa sopivaa ruokaa useimmille meistä. Personoinnilla pyritään rakentamaan yksilölliset Claudine Manach, ensimmäisen posteripalkinnon voittaja (oik.) ja Kathrine Vinknes, joka voitti toisen palkinnon. Nykyisten suositusten kaltainen ruokavalio on sopivaa ruokaa useimmille ihmisille. Kuva: ingeBorg van leuWen-Bol Kuva: irMa KorteKallio tarpeet, perintötekijät ja muut ominaisuudet huomioiva ruokavalio. Tämä edellyttää kuitenkin geenidiagnostiikan tarkentamista ja lukuisia ruokavaliotutkimuksia – ja myös makumieltymyksien huomioimista. Parhaat palkittiin Kokouksen lopuksi jaettiin palkinnot kolmelle parhalle posterille. Ensimmäisen palkinnon sai ranskalainen Claudine Manach työryhmineen (INRA, Human Nutrition Unit – INRA Re- search Center Clermont-Ferrand-Theix, Ranska) tutkimuksestaan, jossa etsittiin kasviperäisen ruuan biomarkkereita. Työssä pyrittiin osoittamaan, että tiettyjen kasvisten, kuten tomaatin, banaanin, vihreiden vihannesten, punaisten marjojen sekä viinin ja suklaan käyttöä ja määrää voidaan seurata verenkierron biomarkkereita seuraamalla. Toisen palkinnon sai Kathrine Vinknes ja työryhmä (University of Oslo, Department of Nutrition, Norja ja University of Oxford, De- NuGO week NuGO week on vuosittain järjestettävä kansainvälinen tieteellinen kokous, jonka ydinaiheena on ravitsemusgenomiikka tai nykyään ravitsemuksen systeemibiologia. Järjestäjänä toimii NuGO association (www. nugo.org), joka tieteellisenä yhdistyksenä kokoaa yhteen alan eurooppalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset. Ravitsemus-, elintarvike-, biolääkelääketieteen ja bioinformatiikan osaajat muodostavat monitieteellisen ainutlaatuisen yhteisön. NuGO toimi alun perin EU:n kuudennen puiteohjelman huippuyksikkönä (European nutrigenomics organisation), ja on tuon kauden jälkeen jatkanut menestyksekästä toimintaansa NuGO Associationa. Sen tavoitteena on edistää ravitsemusgenomiikan ja -genetiikan sekä ravitsemus-systeemibiologian kehitystä yhdistämällä nämä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen. Lisäksi NUGOn tavoitteena on kehittää ja hyödyntää ravitsemusbioinformatiikan osaamista ja tuottaa analysointipalveluja. NuGO Association toiminta käsittää tieteellisiä kokouksia, yhteistyötutkimuksia ja alan koulutusta. Tänä vuonna NuGO week -kokouksen järjestämisvastuu oli Itä-Suomen yliopistolla, ja sen vetämällä pohjoismaisella huippututkimusyksiköllä SYSDIETilla. Huippuyksikkö toimii kaikissa viidessä Pohjoismaassa, joissa sillä on 12 osapuolta. Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikkö koordinoi NCoE SYSDIETia. Huippuyksikköä johtavat professori Matti Uusitupa ja akatemiaprofessori Kaisa Poutanen. Konsortion tieteellisenä sihteerinä toimii dosentti Marjukka Kolehmainen. partment of Pharmacology, Iso-Britannia), jossa havaittiin yhteys plasman stearoyl-CoA desaturaasi-entsyymin (SCD1) aktiivisuuden ja painon välillä norjalaisessa populaatiossa. Ko. entsyymi säätelee mm. ruuan mukana tulevan tyydyttyneen rasvahapon aineenvaihduntaa. Lisäksi havaittiin, että edullisilla ruokavalinnoilla oli vaikutusta SCD1-entsyymin aktiivisuuteen, mikä saattaa vaikuttaa lihomisalttiuteen. Kolmas palkinto annettiin José Serrano Casasolan työryhmälle (University of Lleida, Experimental Medicine, Montserrat Roig, Espanja). Työryhmä löysi uuden mahdollisen vaikutusmekanismin osalle soijan terveysvaikutuksista. Soijan esitettiin lisäävän aktiivisen Dvitamiinin määrää vaikuttamalla D-vitamiinin aktivoitumiseen osallistuvien geenien ilmentymiseen. π Kolehmainen Marjukka 1,2 dosentti Uusitupa Matti 1,3 professori Poutanen Kaisa 1,2 akatemiaprofessori 1 itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, kliininen ravitsemustiede, Pl 1627, 70211 Kuopio 2 vtt, Pl 1000, 02044 vtt, espoo, Kuopio 3 tutkimusyksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala lisätietoja: Marjukka Kolehmainen marjukka.kolehmainen(at)uef.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 57 n t a P a h t u M i a Ruotsin elintarvikepäivät ilman rajoja Livsmedelsföreningenin puheenjohtaja Johan Ununger perusteli syyskuun alussa pidettyjen elintarvikepäivien Gränslöst-teeman valintaa sillä, että Ruotsissa on asetettu viralliseksi tavoitteeksi tuplata elintarvikkeiden vienti vuoteen 2020 mennessä. Esityksissä puhuttiin vientiin ja tuontiin liittyvistä käytännön asioista, mutta tälläkin kertaa osallistujia heräteltiin myös uudistamaan totuttuja ajatusmalleja. yleistämättä. Esimerkiksi Afrikan maat eivät ole samanlaisia, vaan kussakin niissä on oma tilanteensa, painotti Staffan Landin ruotsalaiskuulijoille. Hänen mukaansa periaatteessa ruoka tulee riittämään maapallon koko väestölle jatkossakin. Kysymys on vain sitä, miten ruoka saadaan jaettua tasaisesti. – Kaikki eivät voi syödä yhtä paljon lihaa kuin me, ja hyvinvointi on väistämättä lisännyt ympäristön kuormitusta ja pahoinvointa. Myös elintarvikeyritysten tulee olla mukana löytämässä vastuullisia teknisiä ratkaisuja elinympäristömme säilyttämiseksi. Maailma on tullut paremmaksi Ruotsissa ei synny trendejä Maailma muuttuu päivä päivältä paremmaksi. Tilastot osoitaivat totuuden asiantuntija Staffan Landinin (Gapminder) pitämän Ruotsin elintarvikepäivien avauspuheenvuoron mukaan. Sodista ja katastrofeista huolimatta moni asia etenee maailmalla oikeaan suuntaan. Esimerkiksi köyhyys vähenee, lapsikuolleisuus pienenee ja yhä useampi lapsi saa mahdollisuuden käydä koulua. Tänä päivänä lapsia syntyy maailmassa keskimäärin 2,5 naista kohti ja yhdeksän kymmenestä lapsesta käy koulua (lue lisää http://www.millenniemalen. nu/blir-varlden-battre/) – Meidän täytyy kuitenkin muistaa olla Retro ei ole enää trendikästä. – En kestä enää yhtään jauhopakettia, joka näyttää siltä, että se olisi peräisin 40-luvulta. Äitini mielestäni ne ovat hienoja. Siitä tiedän, että trendi on kuollut, haastoi trendiasiantuntija Stefan Nilsson kuulijoita (Trendgruppen). Trendi on jotain uutta ja kiinnostavaa. Trendit syntyvät maailman metropoleissa ja leviävät niistä kuin renkaat vedessä. – Trendejä ei synny Ruotsissa. Ne tosin etenevät täällä nopeasti, koska me ruotsalaiset näytämme samanlaisilta ja tykkäämme tehdä samanlaisia asioita. Lisäksi olemme kiinnostuneita seuraamaan, mitä maailmalla tapahtuu, Nilsson kertoi. Elintarvikeyrityksiä hän opasti, että kenenkään ei tarvitse tulla trendikkäämmäksi, mutta yritysten pitäisi olla selkeämpi oman asemansa suhteen: haluaako yritys toimia uusien trendien ytimessä vai lähempänä valtavirtaa? Ruotsin elintarvikepäivillä puitiin ruotsalaisen elintarvikealan nykytilaa viennin ja tuonnin näkökulmasta. Yksi tämänhetkisistä trendeistä on Pure. Haluamme elää puhtaasti ja tehdä detoxkuurin elämällemme, trendiasiantuntija Stefan Nilsson kertoi. Kuvat: ÅSa leiFe Mystinen tarina Burträskistä myy Livsmedelsdagarna pidetään vuosittain meren rannalla Tylösandissa, Malmön ja Göteborgin puolessa välissä. 58 Mieleenpainuva tarina on tärkeä osa tavaramerkkiä. Norrlantilainen meijeriyritys Norrmejerier on valmistanut Burträskin meijerissä Västerbottensost-juustoa samalla tavalla jo vuodesta 1872 alkaen. Juuston markkinoinnissa käytetään voimakkaasti juustoon liittyvää mystiikkaa: yrityksistä huolimatta juustoa ei voida valmistaa muualla kuin Burträskissä. Spekulointi juuston salaisuudesta on vahva osa juuston tavaramerkkiä (kts. mainosvideo http://vaster- Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Joka toinen ruotsalainen tuntee Västerbottensost-juuston. Anna-Karin Karlsson Norrmejerieristä opetti yleisön lausumaan nimeen oikein: VästerbottenSSSSSSSost – siinä on S-kirjain keskellä! n PAKINA Johtamisoppeja ja -floppeja bottensost.com/dokumentar/) Norrmejerier aloitti Västerbottensost-juuston viennin jo 60-luvulla Ikean kautta. Sen jäl keen yritys on valinnut tarkkaan kohdemaat ja vientitavat. Nykyinen juustontuotanto aiotaan lähiaikoina tuplata ja jopa kolminkertaistaa nimenomaan viennillä, jossa tavaramerkki ja tarina ovat tärkeässä osassa. Suomessa juustoa on myyty jo jonkin aikaa, ja tavoitteena on panostaa juuston tunnettuuden nostamiseen. – Pitää ottaa riskejä ja uskaltaa voittaa. Pitää olla myös pitkäjänteinen ja sopeuttaa tuote ja tavaramerkki kohdemaahan, markkinointi- ja innovaatiojohtaja Ann-Karin Karlsson kertoi. Hän lisäsi, että esimerkiksi Suomessa pakkauksissa ei voi käyttää Kunglig Hovleverantör -merkkiä, sillä suomalaiset ovat kateellisia Ruotsin kuningashuoneesta. Isovelikin ontuu Voi meitä suomalaisia ja meidän kateuttamme. Kuulostaa kummalliselta, että tuotteessa oleva Ruotsin kuningashuoneeseen viittaava merkki estää meitä kuluttajia ostamasta tuotetta! Tosin eipä siellä Ruotsissa kaikki asiat ole paremmin. Ainakin elintarvikeala on ihan yhtä huonolla tolalla kuin Suomessa: isot elintarvikeyritykset jyräävät, kauppa on keskittynyt ja hintapaineet ohjaavat alan kehitystä. Ruotsin elintarvikepäivät on periaatteessa ainut koko elintarvikealan kohtaamispaikka Ruotsissa. Ohjelma on hyvä, ja mahdollisuuksia ajatustenvaihtoon löytyy. Silti päiviltä puuttuivat valmistavat elintarvikeyritykset käytännössä kokonaan. Isoja yrityksiä ei ollut paikalla laisinkaan ja pieniäkin vain erittäin vähän. Ei ole olemassa yhtenäistä ja monipuolista elintarvikealaa – ei meillä Suomessa eikä myöskään Ruotsissa. Voisimmeko me suomalaiset olla kerrankin jossain ruotsalaisia parempia? π Virpi Varjonen konsultti, DI Invenire Marketing Intellegence Oy virpi.varjonen(at)invenire.fi Syksyn kirjasato on tuleentunut ja ostajien korjattavissa. Johtamiskirjoja on taas putkahtanut ilmoille kuin keittokirjoja konsanaan. Ruuanlaiton perusprosessit ovat olleet samat jo alkuräjähdyksestä: pilkkomista, raastamista, repimistä, keittämistä, paistamista ja muuta laittamista. Raaka-aineita tulee ja menee, milloin on muotia jokin maailman raaka-aine, milloin peräkylän. Johtaminen sen sijaan keksitään jatkuvasti uudelleen. Malleja haetaan milloin armeijasta, tosielämästä, parisuhteesta, historian merkkihenkilöistä, luonnosta, satukirjoista tai jopa lasten kasvatuksesta. Miltä kuulostavat seuraavat tosielämän esimerkit: Tsingis Kaan johtajana, Gogolin anti johtamiselle, Steve Jobsin tai Tolkienin satujen johtamisopit? On tavoitejohtamista, prosessijohtamista, laatujohtamista, toimintojohtamista, viestintäjohtamista, kaverijohtamista, tuloskorttijohtamista ja osaamisen johtamista, vain muutamina näin maistiaisina. Tavoitejohtamisessa tavoite karkaa koko ajan edellä ja enemmän tai vähemmän onnettomat perässähiihtäjät yrittävät edes jollain tavalla sitä tavoittaa, kunnes huomaavat, että se oli alun perinkin saavuttamattomissa. Toimintojohtaminen on sukua erilaisten toimitusten johtamiselle, jota johtaa toimitusjohtaja. Poimintojohtaminen sopii taas erityisen hyvin marjan poimimiseen. Etelän rypälemarjojen korjuussa on käytössä erityinen koneellinen poimintojohtaminen, josta soisi sovelluksen löytyvän meillekin. Viestintä voisi suomennettuna olla suunpieksentäjohtamista. Usein se johtaa väärinkäsityksiin. Ehkä sitä olisi syytäkin johtaa. Tulosjohtaminen on kärsinyt inflaation; siitä on tullut yleistä ulosjohtamista. Pelkojohtaminen sopii hyvin suomalaiseen management by järkäle -tyyliin. Melkojohtaminen on sille sukua. Osaamisen johtamisessa yksi tyhmä ky- syy enemmän, kuin mitä kymmenen viisasta ehtii vastata. Se tyhmä sattuu olemaan usein juuri se johtaja. Arvojohtaminen soveltuu hyvin samannimisille johtajille. Kaverijohtaminen on sukua toverijohtamiselle, jonka kokeilu kesti itänaapurissa 70 vuotta ja joka nykyään tunnetaan korruptiojohtamisen eli kaverille sitä vasta jätetäänkin -johtamisen nimellä. Laatujohtamisen pitäisi olla taattua laatua, mutta entäpä sen itsensä laatukriteerit? Ehkä kyseessä on vain plootujohtamisen muunnos. Muuten, Saksassa taannoin kokeiltu aatujohtaminen sen sijaan johti puoli maailmaa elämän laadulliseen katastrofiin. Prosessijohtaminen soveltuu elintarvikealalle. Koko alahan on täynnä erilaisia prosesseja, kyllä sinne vielä yksi johtamisprosessi mahtuu. Hyvä on tietty sijoittaa hallintokin muiden mukaan prosessikaavioon. Pastörointiprosessia voidaan johtaa tuijottamalla pastöörin lämpötilakiekkoa silmä herkeämättä ja käsi höyryn säätöventtiilillä, tai sitten annetaan automatiikan hoitaa koko asia. Pilkkomisprosessin johtamiseen soveltuu taas veitsi kurkulla tai tomaatilla -menetelmä. Prosessijohtamisen alalajeja ovat lämmöllä johtaminen, kylmäjohtaminen ja paahtamis- ja käristysjohtaminen. Kun johtamisoppeja tarkastelee tarkemmin, tuntuu moni niistä harhaanjohtamiselta. Johtamisopit ovat kuin laihdutusmenetelmät, harva niistä antaa pitkäaikaista tehoa, ellei perusasioita, syömis- tai liikkumistapoja muuteta pysyvästi. Laihdutusmenetelmistä moni onkin harhaanjohtamista. Entäpä jos johtamisen pohtimisen sijasta ruvettaisiinkin tekemään töitä, ihan aikuisten oikeasti? Kukin sitä, mitä tekemän pitää. Vaikka sitten johtamisen johtamista. π Heikki Manner varapuheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 59 n t a P a h t u M i a ETS:n tuore jäsen, Xema Oy:ssä työskentelevä Tatja Purhonen (vas.) keskusteli projektipäällikkö Laura Mattisen kanssa kahvitauolla. Seminaarissa oli tiivis tunnelma. Edessä toimitusjohtaja Esa Luomanperä Jokilaakson Juusto Oy:stä (vas.), vastaava markkinatutkija Juuli Seppälä Foodwest Oy:stä ja professori Harri Luomala Vaasan yliopistosta. Juhlaseminaarissa pohdittiin yrittäjyyden menestyksen avaimia Elintarviketieteiden Seuran 65-vuotisjuhlaseminaari Elintarvikeyrittäjyyden menestyksen avaimia kokosi lokakuun lopulla noin 50 alan innostunutta ammattilaista Tieteiden Talolle Helsingissä. Seuran kunniapuheenjohtaja, professori Kari Salminen avasi tilaisuuden pohtimalla, millä eväillä pienten yritysten ideat saataisiin kaupallistettua. Hänen esityksensä on kokonaan ohessa. Kolme ensimmäistä esitystä toi tutkimuksissa syntyneitä näkökulmia aiheeseen. Professori Harri Luomala Vaasan yliopistosta valotti kuluttajan ruokaan kytkemiä maku- ja terveellisyysmielikuvia sekä kirjallisuuden että erityisesti hankkeissa syntyneiden tulosten pohjalta. Luomalan mukaan maukkauden ja terveellisyyden yhdistäviä elintarvikkeita, jopa kevytruokia, voidaan kehittää. Maku- ja terveellisyysmielikuvat ovat monen tekijän summa. Pienilläkin asioilla, kuten pakkausratkaisuilla, voidaan vaikuttaa. Projektipäällikkö Laura Mattinen Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta puolestaan vastasi kysymykseen, millaiselle elintarvikejalostukselle on jatkossa kysyntää. Mattisen esitys pohjautui pitkälti Var- 60 sinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen VARRUn tuloksiin. Pääsanoma Mattisen puheessa oli, että biokausi haastaa elintarvikejalostuksen toimimaan uudella tavalla. Erikoistutkija Pekka Stenholm herätteli kuulijoita puhumalla menestyvistä vastavirtaan kulkijoista. Maaseudun kasvuyrityksille on tunnusomaista muun muassa se, että menestyminen ja kasvu ovat olleet sarja päätöksiä, joissa vuorottelevat halu, kyvyt ja mah- Esitykset herättivät keskustelua niin tauoilla kuin seminaarin lopussa pidetyssä paneelissa. Muun muassa teollisuus, valvonta ja kauppa kohtasivat: johtajat Elina Ussa (vas.) ja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta, pääjohtaja Matti Aho Evirasta ja laatupäällikkö Tiina Luoma (selin) Inex Partners Oy:stä. Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Tiedekahvila oli loihtinut maukasta tarjottavaa. Edessä yliopettaja Tuija Pirttijärvi (HAMK) ja erikoistutkija Anne Pihlanto (MTT). dollisuudet. Menestys on syntynyt tarttumalla mahdollisuuksiin. Viranomaisnäkökulmaa tuoneessa puheenvuorossa Eviran pääjohtaja Matti Aho muistutti muun muassa siitä, ettei elintarvikeviranomainen ole poliisi, vaan lainsäädännön jalkautusta ja valvontatyötä tehdään yhteistyössä viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tuote, toimitusvarmuus ja verkostoituminen A ja O Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) johtaja Ilkka Nieminen evästi kuulijoita, millä keinoin pienet elintarvikejalostajat pääsevät kaupan tavaratoimittajiksi. Esitys perustui osittain PTY:n vuonna 2007 tavarantoimittajille ja kaupalle lanseeraamaan oppaaseen sekä PTY:n luotsaamaan mikroyrityskoulutushankkeeseen vuosina 2011–2012. Hankkeessa lanseerattiin mm. tuotekortti kaupan ja pienten yritysten yhteistyön välineeksi. Esitys poisti vääriä ennakkokäsityksiä ja valoi myönteistä uskoa pienten toimittajien mahdollisuuksiin. Päivän kaksi viimeistä esitystä veivät konkreettisesti yritystoiminnan arkipäivään. Toimitusjohtaja Esa Luomanperä kertoi omasta Toimitusjohtaja Maria Vaissi ehti vaihtaa viimehetken kuulumiset tutkimusprojektipäällikkö Mauri Yli-Kyynyn (Fazer) kanssa, ennen kuin hän lähti ajamaan takaisin kotiin Haapamäelle illan jo pimentyessä. Kuvat: Pirjo huhtaKangaS urakehityksestään ja Jokilaakson Juusto Oy:n synnystä, kuinka kaikki lähti tyhjästä hallista päätyen tällä hetkellä menestyvään, 25 henkeä työllistävään yritykseen. Toimiva logistiikka, nopeus ja joustavuus sekä riittävä uskallus tehdä hommia etunojaisesti ovat Luomanperän mukaan tärkeimpiä menestyksen tekijöitä. Vaikka päivä oli jo pitkällä, toimitusjohtaja Maria Vaissi sai kaikki kuulijat pysymään hereillä kertomalla paikoin jännittävänkin tarinan Vaissi Oy:n synnystä ja kehityksestä. Yritys tekee sopimusvalmistusperiaatteella kaikki Suomen tukuissa, vähittäiskaupoissa ja Horeca-sektorilla myytävät kaalikääryleet. Vientiä on viisi prosenttia tuotannosta. Vaissi Oy:n menestyksen avain on tuotantoketjun hallitseminen kaalipellolta ruokapöytään. Paneelissa tuuleteltiin Jovant Oy:n toimitusjohtaja ja ETS:n varapuheenjohtaja Heikki Manner haastoi Matti Ahon ja Ilkka Niemisen muutamalla paljon puhetta aiheuttaneella kysymyksellä. Ensimmäinen kysymys koski valvonnan harmonisointia. Mannerin mukaan elintarvikevalvojat toimivat eri tavalla eri puolilla Suo- mea ja myös Euroopassa ja jopa niin, että Etelä-Euroopassa firmat pääsisivät helpommalla kuin täällä Pohjolassa. Matti Aho sanoi väitteen olevan urbaanilegenda tai vähintäänkin vain osatotuus. Ahon mukaan Kreikassa ja Portugalissa asiat ovat paremmin kuin meillä. Asiassa taitaa kuitenkin olla jotain perää, koska Aho kertoi seuraavista toimenpiteistä: • Vuoden 2013 alusta lähtien viranomaiset on koottu 64 ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen ja yksikköön. Tämä mahdollistaa viranomaisten ammattitaidon kehittämisen. • Toimijoitten auditointi on käynnistetty, mutta se vie vuosia. • Vuoden 2013 toukokuun alussa käynnistyy OIVA-hymynaamajärjestelmä, minkä pitäisi myös auttaa valvonnan yhtenäistämisessä. Aho painotti myös sitä, että kussakin yrityksessä tilanteet ovat erilaisia ja jokaista toimijaa pitää käsitellä tilanteen mukaan. Ilkka Nieminen totesi, että kaupan puolella he toivovat OIVA-järjestelmän lähtevän liikkeelle matalalla profiililla. Toinen Mannerin esittämä kysymys oli koh- >> www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 61 n t a P a h t u M i a Elintarviketieteiden Seura 65 vuotta Samalla kun onnittelen Elintarviketieteiden Seuraa ja sen nykyjohtoa merkkipäivän johdosta, haluan korostaa tieteen ja tutkimuksen keskeistä merkitystä elintarviketaloutemme tulevaisuudelle yhä kiristyvässä kilpailussa. Lainaan lainausta: Nykyään tunnustetaan jo yleisesti, ettei mitään teollisuuden haaraa voida kohottaa kyllin korkealle yksinomaan käytännöllisessä työssä saavutettujen kokemusten perusteella, vaan tarvitaan siihen välttämättä tiede avuksi. Ja viime aikojen kokemus on lisäksi osoittanut, että vain sellainen maa, jonka koko talouselämä perustuu tieteeseen, voi saavuttaa ja säilyttää ensimmäisen sijan kansojenvälisessä taloudellisessa taistelussa. Tämä oli nobelistimme Artturi Ilmari Virtasen mielisiteeraus. Alkuperäinen lausuma on kirjattu Valion johtokunnan pöytäkirjaan vuonna 1916, kun se päätti Valion laboratorion perustamisesta. Näin suomalaiset maidontuottajat sitoutuivat erittäin merkittävään tutkimus- ja tiedeinvestointiin. Tästä lähti kapea polku, joka avartui tieteellä ja tutkimuksella kivetyksi tieksi kohti Nobelin kemian palkintoa ja johti yrityksen kansainvälisesti merkittäväksi ja kilpailukykyiseksi meijeriteollisuudeksi. Minusta on itsestään selvää, että lainaus pitää yhä edelleenkin, lähes sata vuotta myöhemmin paikkansa. Kun tänään tarkastelemme pääasiassa pienen elintarviketeollisuuden mahdollisuuksia nousta alansa eturintamaan kotimaassa, saati sitten kan- >> distettu Niemiselle. Manner halusi tietää, miten käytännössä saadaan toimimaan Niemisen esityksessä vakuuteltu mahdollisuus pienten elintarvikejalostajien pääsystä kaupan tavarantoimittajiksi. Niemisen mukaan lähtövaiheessa riski on myyjän puolella. Lisäksi alueelliset osuuskaupat ovat järjestäneet koulutustilaisuuksia paikallisille yrittäjille. Kolmas kysymys tuli yleisöltä: Minkälainen koulutus on tarkastajille? Ahon mukaan suurin osa terveystarkastajista valmistuu Mikkelin ammattikorkeakoulusta, mutta sitä voi miettiä, onko elintarvikealan koulutus riittävä, koulutus on nimittäin painottunut ympäristöasioihin. Ravitsemusriskien hallinta mietitytti Seuraavakin kysymys tai pohdinta nousi kuu- 62 sainvälisesti, nousee esille kaksi keskeistä kysymystä, jotka ovat pitkään askarruttaneet mieltäni. Pienen yrityksen idea saattaa olla yhtä mittava ja merkitsevä kuin suurenkin yrityksen. Idean kehittäminen tuotteeksi vaatii useimmiten suurehkoa tutkimus- ja kehittämispanosta. Siinä, missä suuri yritys voi sijoittaa muutamia satoja tuhansia euroja, pienen yrityksen on vaikeaa panostaa kymmenesosaakaan tuosta summasta. Julkinen tuki seurailee näitä panostuksia. Siten pienen yrityksen panostus rajoittuu parhaassakin tapauksessa muutamaan kymmeneen tuhanteen vuotuiseen euroon. Sillä ei vielä rahoiteta esimerkiksi kunnollista kliinistä tutkimusta. Mikä neuvoksi? Idea on innovaatio vasta, kun se on löytänyt kuluttajansa. Nykypäivän pirstoutuneessa markkinassa tarvitaan sen hyvää tuntemusta ja tuotteen kohdennettua tehokasta brändimarkkinointia. Jälleen kysytään varoja. Jos tutkimus- ja kehittämisvarojen haalimisessa on hankaluuksia, ne korostuvat markkinoinnissa. Julkisia varoja tähän tarkoitukseen on niukasti, jos ollenkaan tarjolla. Mistä siis riittävät varat markkinointitoimenpiteisiin? Mainitut kaksi asiaa muodostavat kuolemanlaakson, missä rahaa menee, muttei tule. Useimmiten pienen elintarvikeyrityksen strategiaksi jääkin ehkä hieman varioiden ”me too”-tuotteiden valmistus ja markkinointi. Se – toimintaa mitenkään väheksymättä – harvoin johtaa lijoiden joukosta: Jos yritys korjaa tuotteensa ravitsemuksellista profiilia, sitä ei voi tuoda väitteenä esiin ilman kalliita kliinisiä tutkimuksia. Toisaalta tällä hetkellä on paljon ns. mielikuvakeskustelua, mutta siihen ei puutu kukaan vaatien näyttöä. Lisäksi kun yritykset tekevät tuotteissaan koostumusmuutoksia esimerkiksi rasvan, sokerin tai suolan suhteen, mennäänkö oikeasti parempaan suuntaan? Muun muassa sokeri auttaa monien ravintoaineiden hyödyntämisessä parantamalla maittavuutta. Matti Aho kommentoi tähän sanomalla olevansa iloinen, että ravitsemuksellista riskinhallintaa on ruvettu jo tekemään, koska se on joka tapauksessa tulossa. Lisäksi hankala ravitsemusväiteprosessi on kuluttajan kannalta hyvä, koska kuluttajille ei saa esittää pötyä. Kari Salminen toi esiin myös sen seikan, Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi suureen menestykseen kotimaassa puhumattakaan kansainvälisestä, edes lähimarkkinoiden valloittamisesta. Seuraa vielä kerran onnitellen toivon, että tämänpäiväinen juhlaseminaarimme pohdiskelisi mm. esille ottamiani aiheita ja antaisi osviittoja pienyritysten, miksei suurtenkin elintarvikeyritysten tuleville menestysmahdollisuuksille. Seuran kunniapuheenjohtajan, professori Kari Salmisen avauspuheenvuoro elintarviketieteiden Seura ry:n 65-juhlaseminaarissa 30.10.2012. että kukaan viranomainen ei ole koskaan puuttunut perusteettomasti esitettyihin negatiivisiin väitteisiin. Mannerin viimeinen kysymys oli Niemiselle: miksi lähiruokaa on tuhat kilometriä pohjoiseen, mutta ei tuhat kilometriä etelään? Nieminen vastasi kolmella sanalla: ”Se johtuu kuluttajapsykologiasta.” π Teksti: Raija Ahvenainen-Rantala Seminaarin esitykset ovat etS:n kotisivuilla www.ets.fi. SIAL – maailman elintarvikkeet ja teknologia Pariisissa Paria edellistä tapahtumaa vaivannut anemia oli tipotiessään tänä syksynä pidetyillä SIALmessuilla. Varsinaisen näyttelyn lisäksi oheisohjelma oli suorastaan hengästyttävä. Euroopan SIAL (Salon International Alimentaire) järjestettiin Pariisissa lokakuussa. Näytteilleasettajia kymmenessä hallissa oli noin 5000 ja kävijöitä 150 000. Maailman suurilla ruokamailla ja niiksi aikovilla oli ruokahalunsa mukaiset kansalliset osastot. Euroopan perinteisistä maatalous- ja ruokamaista Italialla, Espanjalla ja Kreikalla oli valtavat kansalliset osastot, isäntämaalla Ranskalla jopa maakunnalliset. USA:n ja Kanadan kansalliset osastot koostuivat pääasiassa pientuottajista! Kertoneeko pohjoismaisen kiinnostuksen hiipumisesta ranskankielisiä markkinoita kohtaan se, ettei yhdelläkään Skandinavian maalla ollut kansallista osastoa? Baltian maat olivat sen sijaan satsanneet SIALiin senkin edestä. Suomalaisista yrityksistä osastot olivat Valiolla ja Koneteollisuudella. Tämänkertaisessa SIALissa olivat näyttävästi esillä teknologia, tulevaisuuden elintarviketehdas ja innovaatiot, jotka tosin olivat jo edellisilläkin messuilla. Seminaareja, luentoja ja erilaisia oheistapahtumia oli runsaasti, olipa kaupunkiinkin ripoteltu näkemisen arvoisia elintarvikevalmistajia ja -myymälöitä. Elintarviketeknologialle ja tulevaisuuden elintarviketehtaalle oli omistettu yksi halli. Vaahto- ja sumueväsinnovaatioita Edellisen SIALin energiajuomien pahin hyöky Patonkiautomaatti, toimii euron kolikolla ja antaa uunilämpimän patongin minuutin kuluttua. Norjalaisen Tinen osasto. oli jo laantunut, vaikka apajille oli yhä vielä ilmaantunut uusia toiveikkaita yrittäjiä, nyt luomuna ja muina luontaisina raaka-aineina vallitsevan esanssisen makuisen makean litkun rinnalle. Uusinta ja palkittua uutta oli AeroDesigns Inc:in esittelemä Aeroshot -energiasumute. Sen sijaan monet palkitut täysjyvätuotteet tuntuivat suomalaisesta jo itsestään selvyyksiltä. Vaikka luomu oli näkyvästi esillä omassa hallissaan, yhä useampi tuote julisti olevansa ”100% naturelles/all natural”. Kylmäpuristettu pastöroimaton englantilainen Coldpress-hedelmämehu herätti osastollaan runsaasti mielenkiintoa. Tulevaisuuden syötävät Wikicell-pakkaukset olivat myös yksi innovaatiopalkituista. Niihin oli pakattu mm. jäätelöä ja jogurttia. Tulevaisuuden elintarviketehdas jo tätä päivää Elintarviketeknologiaa esittelevä IPA (salon International Process et du Conditionnement Alimentaire) on palannut SIALin yhteyteen. Tapahtuma on ottanut tunnuslauseekseen ”The Global Food Factory”. IPA esitteli osastollaan tulevaisuuden elintarviketehdasta. Tulevaisuuden elintarviketehdas on energiatehokas, käyttää vain uusiutuvaa energiaa ja mahdollisesti jopa tuottaa sitä yli oman tarpeen. Vesikierto on mahdollisimman pitkälti suljettu, ja jätteet hyödynnetään vähintään energiantuotannossa. Tulevaisuuden elintarviketehtaan malliksi oli valittu vastikään Sojami SA:lle LounaisRanskaan Agropole -elintarviketeollisuuspuistoon valmistunut tuotantolaitos, josta oli tehdasvierailun muotoon tehty videoesitys. Sen englanninkielinen selostus muistutti taas SIALin pitopaikasta: esitys oli niin surkea, että se avautui vain ranskaa taitaville. Sojami valmistaa soijapavusta maitohappobakteereilla fermentoimalla erilaisia voin, margariinien ja juuston sijasta käytettäviä levitteitä, joita oli myös maisteltavana. Tehdas toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja tuottaa suuren osan energiastaan itse aurinkokennoilla. Prosessihöyry saadaan voimalaitoksesta, joka käyttää polttoaineenaan alueen elintarvikeyritysten toimittamia rasvajätteitä. Teksti ja kuvat: Heikki Manner Sumutettavaa energiaa. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 63 n tunnuStuKSia Topin Maatilamyymälä Vuoden Luomuyritys 2012 Luomuliiton palkitsemana Vuoden Luomuyritys 2012 on Topin Maatilamyymälä PohjoisSavon Muuruvedeltä. Myymälä perustettiin vuonna 1999 ja laajennettiin vuonna 2011. Laajennusosan avajaiset olivat taitekohta, kun toimitusjohtaja Niina Laitinen nousi esiin myymälän perustaneen isänsä Topi Laitisen työn jatkajana. Kesän kynnyksellä 2012 Topin Maatilamyymälä avasi Topin Nettikaupan, mikä on erikoistunut luomun, lähiruuan ja ekotuotteiden myyntiin. Myymälässä on noin 2000 tuotteen valikoima omaleimaisia tuotteita. Pirkanmaan luomuyhdistys on palkinnut Rekolan biodynaamisen maatilan yrittäjät Vuoden Luomukeksijöinä. Tila sijaitsee Kangasalla. Se on 1970-luvulla aloittaneena vanhin yhä toiminnassa oleva biodynaaminen maatila Suomessa. lisätietoja: www.topinmaatilamyymala.fi www.rekolabiodyn.fi Vuoden kalkkunayrittäjä tuottaa siitosmunia Vuoden kalkkunatuottajaksi on valittu yrittäjäpariskunta Anne-Mari ja Vesa Ritola Jalasjärveltä. Ritolat tuottavat vuosien kokemuksella kalkkunan siitosmunia, joista saadaan untuvikot kasvamaan perhetiloilla lihakalkkunoiksi. Vuoden kalkkunatuottajan valinnassa ratkaisivat aktiivinen tuotannon kehittäminen, jossa huomioidaan eläinten hyvinvointi, tark- ka ja huolellinen työ ketjun alkupäässä sekä yhteistyökyky. Kalkkunatuotanto aloitettiin Ritoloiden tilalla vuonna 2000 ja tuotantoa laajennettiin kaksi vuotta myöhemmin. Tällä hetkellä tilalla on 2500 munintapaikkaa. Muninnan aikana työllistetään myös kaksi tilan ulkopuolista työntekijää. Vuoden kalkkunatuottajan valitsevat Suomen Siipikarjaliitto sekä Länsi-Kalkkuna Oy. Marvacon pakkaustöille kultaa ja kunniaa Lontoosta Maailman parhaat fleksopainotyöt olivat esillä 14. kertaa järjestettävässä FlexoTech International Print & Innovations Awards 2012 -kilpailussa. Marvaco ylsi kilpailun finaaleihin näyttävästi kolmella eri työllä ja voitti sarjassaan kultaa. Kaksi muuta työtä sai kunniamaininnan korkeasta laadustaan. Työt on painanut Rosenlew RKW Finland Oy. Saavutukset jatkavat Marvacon menestys- putkea: viimeisen kymmenen vuoden aikana palkintoja ja kunniamainintoja on kertynyt jo yli 20 kappaletta. Marvaco Oy on vuodesta 1984 toiminut Pohjoismaiden palkituin prepress-talo. Marvacolla on 65 työntekijää ja liikevaihto 6,5 Meur. Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Ulvilassa, Tampereeella ja Kokkolassa. Suomen leipurimaajoukkueelle pronssia Norjassa Suomen Leipuriliiton leipurimaajoukkue leipoi pronssille Norjassa pidetyissä Pohjoismaiden välisissä leipomoalan mestaruuskilpailuissa. Tiukassa kilpailussa voitto meni Tanskaan, Ruotsi tuli toiseksi ja isäntämaa Norja jäi neljänneksi. Kilpailussa kolmihenkiset joukkueet valmistivat kahden päivän aikana ruokaleipiä, kahvileipiä ja leipätaitotyön. Suomen joukkueessa taitotyön teki Katri Mäkinen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä. Ruokaleivät leipoi Joachim Wunsch, Fazer Leipomot Oy, Helsinki ja kahvileipien tekemisestä vastasi Jari Viljamaa, Harjun Leipomo Oy, Kokkola. Joukkuetta valmensi Kai Renlund, VAASAN Oy, Kotka. Suomen parhaat juustot Juustoportti Oy:n valmistama Vuohen Viinitarhuri- juusto arvioitiin Suomen parhaaksi kypsytetyksi juustoksi ja Valio Oy Kaitsorin tehtaan Valio Mustapekka® -mustapippuri Suomen parhaaksi tuorejuustoksi Suomen Juustonvalmistajain Yhdistys ry:n, Suomen Pienjuustolayhdistys ry:n ja Juustovalmistajain säätiön valtakunnallisessa juustojen laatukilpailussa. Kilpailujuustot arvioitiin kahdessatoista sarjassa, ja sarjojen voittajien keskinäisessä arvioinnissa määritettiin vuoden 2012 paras kypsytetty- ja tuorejuusto. Kilpailuun osallistui 20 juustoa valmistavaa laitosta 105 tuotteella. Seurakunnan emännille voitto reseptikilpailussa Ammattikeittiöosaajat ry:n koordinoimassa kilpailussa ammattikeittiöitä kannustettiin kehittelemään itämerellisiä lounasmenuita lähiraakaaineista. Mikkelin seurakuntayhtymän emännät Tarja Lappalainen ja Sari Torn rakensivat voittajamenunsa Puumalan lohen ympärille. Voittajamenun pääraaka-ainetta täydentävät tutut juurekset: peruna ja punajuuri. Suussa sulavan lounaskokonaisuuden kruunasi kylmäpuristetusta tyrnimehusta loihdittu pehmeä jälkiruoka. Tuomaristo kiitteli voittajamenun, Menu Mer Baltiquen, tasapainoisuutta ja ruokalajien selkeyttä: Ruismurulla hunnutettu lohi säilyttää siistin ulkomuodon paistonkin jälkeen ja sitä on helppo annostella, perunasose tekee kokonaisuudesta 64 helposti nieltävän ja toteutukseltaan selkeä tyrnijälkiruoka vie kielen mennessään. Voittajat palkittiin tuhannen euron kannustuspalkinnolla Ammattikeittiöosaajat ry:n seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Kilpailu oli osa Ammattikeittiöosaajat ry:n koordinoimaa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Herkkuammatti-kampanjaa. Mikkelin seurakuntayhtymän emännät Tarja Lappalainen (vas.) ja Sari Torn rakensivat voittajamenunsa Puumalan lohen ympärille. Kuva: virPi KuloMaa Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi n Merja Penttilälle Wihurin palkinto Tutkimusprofessori Merja Penttilä VTT:ltä on saanut Wihurin kansainvälisen palkinnon, 150 000 euroa. Penttilän erikoisalaa on teollinen biotekniikka, erityisesti hiivojen ja homeiden molekyylibiologia. Hänen työllään on ollut merkittävä vaikutus prosesseihin, joilla valmistetaan nykyisin polttoaineita ja kemikaaleja toisen sukupolven lignoselluloosapohjaisista raaka-aineista. Penttilä on johtavia ksyloosin ja muiden pentoosisokerien käytön tutkijoita. Tekesille Suomen Laatupalkinto Tekes on voittanut Excellence Finland -laatupalkintokilpailun 2012 julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa. Laatupalkinnon lisäksi Tekes on saanut eurooppalaisen Recognised for Excellence 5 stars -tunnuksen. Eläinlääkäriliiton hyvinvointipalkinto Heikki Kempille Suomen Eläinlääkäriliiton hyvinvointipalkinnon 2012 saaja, agrologi Heikki Kemppi on vaikuttanut suomalaisten vasikoiden olosuhteiden ja hoidon parantamiseen lähes kaksi vuosikymmentä toimiessaan myyntipäällikkönä Valiolla. Erityisesti hän on vaikuttanut vasikoiden ravitsemukseen ja hoitoon. Mirva Kylmäkorpi Suomen Olutmestari 2013 Baarimestari Mirva Kylmäkorpi Helsingistä HOKElannon ravintoloista on Suomen Olutmestari 2013. Olutkisälleiksi valittiin Jussi Meronen (Helsinki, Ravintola Bruuveri) ja Antti Peltonen (Rovaniemi, Ravintola Oliver’s Corner). Suomen Olutmestari 2013 on tehnyt ravintolaalan töitä vasta kolme vuotta. Tällä hetkellä hän opiskelee pienpanimo-oluiden ja tilaviinien valmistamista. Mirva työskentelee HOK-Elannon ravintoloissa, enimmäkseen Ruoholahden Amsterdamissa. niMityKSiä • KTM Kirsi Romppainen on nimitetty Suomen Lähikauppa Oy:ssä valikoimapäälliköksi vastuualueena makeiset, snacksit ja kuivat hedelmät 2.7.2012 alkaen, tradenomi Jutta Konttila valikoimapäälliköksi vastuualueena leivonta, aamiaistuotteet, kuivaleipä, hillot ja lastentuotteet 6.8.2012 alkaen ja Ari Hyvönen Kaupallisiin toimintoihin valikoimaprosessipäälliköksi 1.8.2012 alkaen. • KTM Mika Rautiainen on nimitetty Ruokakesko Oy:n K-supermarket-ketjun johtajaksi ja KTM Jorma Rauhala K-citymarket elintarvikkeen johtajaksi. Nimitykset ovat astuneet voimaan 1.10.2012. • Tommi Tervanen on nimitetty Kotipizza- ja 55 Burger, Cola, Fries -ketjut omistavan Frankis Group Oy:n toimitusjohtajaksi 1.11.2012 alkaen. • Leaf Suomen Refreshment-kategorian markkinointipäälliköksi on nimitetty 1.9.2012 alkaen KTM Laura Forsman ja KTM Hanna Korhonen markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 29.10.2012 alkaen. • Leijona Catering Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Ritva Paavonsalo, myyntijohtajaksi Päivi Leppänen, kehitysjohtajaksi Jaana Jaroma ja liiketoimintajohtajaksi Elina Latvanen-Nieminen. • Valio Oy:n Ruotsissa toimivan tytäryhtiön, Valio Sverige AB:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.11.2012 alkaen Iiro Wester. Hänen toimipaikkansa on Tukholmassa. • Valio Oy:n Yhdysvalloissa toimivan tytäryhtiön, Finlandia Cheesen hallituksen puheenjohtaja, ekonomi Ilkka Nivari on nimitetty myös Finlandia Cheesen toimitusjohtajaksi 15.10.2012 alkaen. • Elintarviketeollisuusliiton liittokokous valitsi 19.11.2012 Fazerin konsernijohtaja Karsten Sloten liiton puheenjohtajaksi vuonna 2013. Alkava kausi on Sloten kolmas peräkkäinen vuosi elintarviketeollisuuden kattojärjestön puheenjohtajana. ETL:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä ja toisena varapuheenjohtajana Oy Sinebrychoff Ab:n toimitusjohtaja Pekka Tiainen. • Jarmo Salonen on nimitetty 13.8.2012 alkaen A.C. Nielsen Finland Oy:n asiakaspäälliköksi Merchandising Services -tiimiin. • MMM Tuija Järvenpää on nimitetty Sensonin uudeksi myyntijohtajaksi 15.10.2012 alkaen. Ennen Sensonille tuloaan hän on toiminut mm. Piiras Kartanon myynti- ja kehitysjohtajana sekä MP-Maustepalvelu Oy:n toimitusjohtajana. • Jyrki Stolt on nimitetty Linkosuon Leipomo Oy:n avainasiakaspäälliköksi 1.9.2012. • Kesko Oyj:n pääjohtaja, vuorineuvos Matti Halmesmäki jatkaa Kaupan liiton hallituksen puheenjohtajana vuonna 2013. Elinkei- noelämän keskusliiton hallituksessa Kaupan liittoa edustavat pääjohtaja Matti Halmesmäki ja pääjohtaja Kuisma Niemelä SOK:sta. • Myyntijohtaja Janne Pyrrö on nimitetty Finn-ID:n toimitusjohtajaksi 1.1.2013 alkaen. • KTM Leena Silvennoinen on nimitetty toimialajohtajaksi Helsinki Business & Science Parkiin. Tehtävä on uusi ja toteuttaa HBSP:n uutta strategiaa ja muutosta hautomotoimijasta innovaatiokeskittymätoimijaksi. Silvennoisen vastuutoimiala on "smart living". Hänen keskeiset tehtävänsä ovat HBSP:n osaamispohjainen palvelutarjoama yrityksille, smart living tematiikan uusien innovaatiokeskittymien ja keihäänkärkihankkeiden käynnistäminen sekä HBSP:n vastuulla oleva elintarvikekehityksen osaamiskeskustoiminta. • Tradenomi Eija Wall on nimitetty Moilas Oy:n myyntijohtajaksi 26.9.2012 alkaen. • Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran viestintäjohtajana on aloittanut FM, sosionomi Varpu Seppälä. • KTM Thomas Isaksson on nimitetty VAASAN-kosernin Tuoreet leipomotuotteet -liiketoiminta-alueesta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.11.2012 alkaen. • FL Kirsi Gröhn on nimitetty Ordior Oy:n toimitusjohtajaksi. • FT Tero Soukka on nimitetty Turun yliopiston biotekniikan professoriksi viisivuotiskaudeksi 1.8.2012–31.7.2017. • DI Kalevi Korjala on nimitetty Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtajana 13.9. alkaen.. • KTM Anne-Mari Niemelä on nimitetty Condite Oy:n markkinointipäälliköksi 18.9.2012 alkaen. • Oy Emil Halme Ab:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Stefan Åsten. • KTM Susanna Takkunen on nimitetty Valion markkinointijohtajaksi 3.9.2012 alkaen. • ETM Hanna Kasari on nimitetty A-Tuottajien markkinointipäälliköksi ja MMM, agronomi Niina Immonen AtriaSikapalvelun kehityspäälliköksi. • ETM Mari Vasamo on nimitetty kemistiksi Lihateollisuuden tutkimuskeskukseen. • Servaali Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Ertti Hermanson. • Palvelualojen työnantajat PALTAn uutena puheenjohtajana aloittaa 1.1.2013 Maintpartner Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 65 n HAARUKASSA Kotimainen pesuainesarja Pistekirjoituksella ja Joutsenmerkillä varustettu Pohjan Neito ja Pohjan Akka -pesuainesarja on ekologinen, tehokas ja biohajoava. Tuotteille on myönnetty myös Avainlipputunnus. Etiketeistä löytyy Braille -painatus, mikä helpottaa näkövammaisten mahdollisuutta tutustua tuotteisiin. Syksyn uutuutena markkinoille tulee Pohjan Neidon Siivoussalkku, joka sisältää viisi puhdistusainetta erilaisille pinnoille sekä kaksi laadukasta siivousliinaa. Marraskuun alussa on avautunut Pohjan Neidon verkkokauppa osoitteessa www.pohjanneito.fi Uusi työntömastotrukki Uusilla BT Reflex O-sarjan työntömastotrukeilla on mahdollista suorittaa tehtäviä sekä ulkona että sisällä. Trukki on varustettu pehmeillä kumipyörillä. Korkea maavara ja erinomainen pito mahdollistavat käytön epätasaisilla ja huonoilla pinnoilla. Malli soveltuu esimerkiksi ajoneuvon lastaamiseen ja purkamiseen, ja se voidaan varustaa myös ohjaamolla ja lämmityksellä. Nostokyky on 1600 kg ja enimmäisnostokorkeus 7500 mm. lisätietoja: www.toyota-forklifts.fi. Kotitekoista makkaraa Kotitekoisen makkaran valmistus on nouseva trendi kotikokkien keskuudessa. Braun G1500 -lihamyllyn avulla kotitekoisten makkaroiden valmistus hoituu käden käänteessä. G1500 on tehokas lihamylly, joka jauhaa lihan, kalan ja kasvikset. Siinä on kolme ruostumattomasta teräksestä valmistettua paneelia, joista on valittavana eri kokoja (3 mm, 4,5 mm ja 8 mm) eri karkeuksille. Makkaratorvien avulla massasta saadaan valmiita makkaroita. lisätietoja: Peter Wallentin, Pr-päällikkö, Braun norden, [email protected] Yksilöllisiä älypakkauksia Pakkausten kehittäminen aktiiviseksi ja vuorovaikutteiseksi mediaksi on Pyroll Kouvolan digitaalisen kotelotehtaan toimintaidea. Konsepti kantaa nimeä PackageMedia. Yksilöllisiin pakkauksiin voidaan liittää personoituja viestejä tai varustaa ne turva-, aitous- ja älyteknologiaa sisältävillä elementeillä. Pakkaukseen voidaan liittää kolmiulotteisia elementtejä tai jopa ääntä. PackageMedian -palveluun kuuluvat mm. kampanjasuunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa, yksilölliset painotuotteet ja pakkaukset, verkkokampanjointi, kampanjasivustot ja asiakaspostitukset. Älyratkaisujen ansiosta pystytään tarkkaan seuraamaan eri kuluttajaryhmien ostokäyttäytymistä ja saamaan arvokasta tietoa tuotteiden ja niiden markkinoinnin edelleen kehittämiseksi. Pyroll Kouvola palkittiin viime vuoden lopulla pohjoismaisella Scanstar-pakkauspalkinnolla tietoturvayhtiö F-Securelle suunnitellusta digipainetusta kartonkikotelosta. Pakkausta käytetään virustorjuntaohjelmistoille ja muille tietoturvatuotteille, joita toimitetaan eri puolille maailmaa. Jokaisessa pakkauksessa on integroitu lisenssikortti sekä yksilöllinen pintaan painettu kaksiulotteinen koodi, jonka avulla pakkaus voidaan tunnistaa logistisessa ketjussa. Pakkauksessa on huomioitu myös energian ja pakkausmateriaalin säästö. lisätietoja: www.packagemedia.fi 66 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Suolainen suklaauutuus TV Mix Choco Crunch -pussin täyteläisiin suklaapaloihin on sekoitettu suolaista mantelia sekä ihanan rapeaa crispiä. Rouheat suklaapalat valmistetaan sekoittamalla kaikki ainekset suklaamassaan ja pursottamalla ne palasiksi. Uutuusmakeispussia myydään 120 gramman pussissa. lisätietoja: Sanna Kylmänen leaf Suomi oy [email protected] Talvikahvia Cafe Hieno -tuoteperhe laajeni, kun täyteläinen tumma ja vivahteikas vaalea saivat rinnalleen uuden Cafe Hieno Winter Editionin. Pakkauksen sympaattinen kuvitus vie huurteisiin talven tunnelmiin lumihiutaleineen, jouluruusuineen ja tähtineen. lisätietoja: Marleena Bask [email protected] Kasviskokkikoulutusta oppisopimuksella Helsingin oppisopimuskoulutustoimisto on hakenut julkista rahoitusta kasviskokkikoulutusta varten. Tavoitteena on mm. edistää terveellisen ja monipuolisen ruuan tuottamista ja tietoutta raaka-aineiden ja ympäristötekijöiden vaikutuksista ruokatuotantoon. Koulutus järjestetään monimuoto-opetuksena Edupolissa 15.1.–26.9.2013. Kouluttajana on ruokapalvelun- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo. Koulutus on osallistujalle ja työnantajalle maksutonta, ja kohderyhmänä ovat ruokapalvelun ja ravitsemusalan ammattilaiset. lisätietoja: edupoli helsingin oppisopimustoimisto, eija lenkkeri p. 040 7768 728 ja Pirjoliisa Kangasniemi p. 050 559 3171 Luomusiideriä ja ananaslonkeroa Somersby tuo joulukuussa, suomalaisten suosikkisiidereistä ensimmäisenä, valikoimaansa luomun. Talven tuiskuihin ehtii myös kesää enteilevä lonkerouutuus: Kurko Sombrero. Somersby Organic Apple 4,5 til-% on omenasiideri, joka saa makeutensa sokerista ja sisältää kaikkien Somersby-siidereiden tapaan vain luonnollisia aromeja. Se valmistetaan luonnonmukaisesti viljeltyjen omenoiden mehusta Carlsbergin tehtaalla Ruotsissa. Tuotteelle on myönnetty EU-luomumerkki. Tammikuun lonkerouutuus on Kurko Sombrero. Sen maussa ananaksen raikkaus yhdistyy rakuunan miellyttävään mausteisuuteen. lisätietoja: Markkinointipäällikkö Salla eklund, [email protected] Reilun kaupan uutuuksia Hot Chocolate Spoons -suklaalusikat Reilun kaupan suklaasta sulavat kuumaan maitoon. Saatavilla on kaksi makua, tumma suklaa ja minttusuklaa. Suklaalusikoita tuo maahan Reilun kaupan TÄHTI Oy. Malmö Chokladfabrikin Tant Rut -suklaakonvehdeissa on monta makua: päärynä-kardemumma, kahvi-kookos, sitruuna-lakritsi ja appelsiini-inkivääri. Näitä herkullisia konvehteja maahantuo Coffea Oy. Maailman ensimmäisen Reilun kaupan merkinnän saaneen viinin, Thandin, tuotevalikoima laajenee. Perheen uutukainen, Thandi Merlot, on joulun 2012 kausiviini, ja on tullut myyntiin Alkoihin 15.10. Thandin viinitila on yhteisö, jossa asuu ja työskentelee 250 perhettä. Viiniä myydään Alkoissa vain jouluun asti. Alkoholitonta glögiä maailman pohjoisimmasta viinatislaamosta Maailman pohjoisimmaksi viinatislaamoksi itseään tituleeraava Shaman Spirits Oy on valmistanut alkoholituotteita jo lähes 15 vuoden ajan. Tämän talven ehdoton suosikki on Seita Glögi: aidoista suomalaisista puolukoista valmistettu valmis glögijuoma. Seita glögiin on käytetty hieman myös kotimaista mustikkaa. Shaman Spiritsin viinatislaamo sijaitsee Tyrnävällä Oulun kupeessa keskellä perunapeltoja. Osan alkoholituotannostaan yritys valmistaa sopimusvalmistuksena asiakkaille, mutta suurin osa yrityksen liikevaihdosta tulee edelleen Alkon vähittäismyynnistä ja ravintoloista. lisätietoja: www.shamanspirits.com Gourmet-kahvia ympäristöystävällisessä pakkauksessa Ranskalainen ylellisten kahvien tuottaja Malongo ryhtyy käyttämään kahvinapeissa pakkauksia, jotka on valmistettu ympäristöystävällisistä kierrätysmateriaaleista. Walki, ruotsalainen paperivalmistaja Korsnäs ja Malongo ovat yhteistyössä kehittäneet uudenlaisen pakkauksen. Kahvinapit on tähän asti valmistettu asti muovista. Kahvinappien pahvirenkaaseen valittiin Walki® Pack Bio X, joka on biologisesti hajoava ja myrkytön pahvin polymeeripinnoite. Itse kahvinappi pakataan yksinkertaiseen pakkaukseen, jonka oli oltava sekä kierrätettävä että toimittava ennen kaikkea myös barriäärinä kaasulle, aromeille, kosteudelle ja höyrylle. Tämän lisäksi pakkauksen oli oltava lämpömuotoiltava, lämpösinetöitävä, helposti avattava, painettava ja biologisesti hajoava. lisätietoja: www.walki.com Pohjoinen puhtaus -teos julki Käsintehtyä kotimaista suklaata Suklaan ystäviä hemmotellaan suomalaisella, käsintehdyllä Kultasuklaa Luomu-mustikka 75 % tummalla suklaalla ja Kultasuklaa Omena-kaneli valkoisella suklaalla. Kultasuklaa Luomu-mustikka 75 % tumma suklaa 80g on valmistettu puhtaasti luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista ja kotimaisista marjoista. Lomusertifikaatti merkitsee, että suklaa on luonnonmukaisesti ilman lannoitteita ja torjunta-aineita tuotettua, eikä valmistuksessa saa käyttää keinotekoisia väriaineita, keinotekoisia makeutusaineita, keinotekoisia aromeja eikä myöskään geenimuunneltuja tai säteilytettyjä ainesosia. Kultasuklaa Omena-kaneli valkoinen suklaa, 80 g viehättää lempeän syksyisillä mauillaan. Tuttu valkosuklaa saa oivallisesti kontrastia rouheisista omenanpaloista ja mausteisesta kanelista. Sopii hyvin esimerkiksi glögin kumppaniksi. Kultasuklaan kaikki suklaat valmistetaan käsityönä. Valmistuksessa käytetään ainoastaan parhaita raaka-aineita ja suositaan kotimaisia marjoja. lisätietoja: www.kultasuklaa.fi Lapin tutkimusseuran julkaisemaan Pohjoinen puhtaus -artikkeliteokseen on koottu faktatietoa mm. Lapin ilman, maaperän, kasvillisuuden ja riistan puhtaudesta. Tällaista tietopakettia ovat toivoneet erityisesti elinkeinonharjoittajat. Lapin luonnosta kertova uutuusteos on tarkoitettu myös kaikille lappilaisesta luonnosta kiinnostuneille, opiskelijoille, päätöksentekijöille, tutkijoille sekä Lappi-brändiä markkinoiville. Teoksen verkkoversion voi ladata osoitteesta http://www.lapintutkimusseura.fi/ Uusi yrttiteesarja Clipperin teesarjasta löytyy vaihtoehtoja kaikille teen ystäville päivän jokaiseen hetkeen. Clipperin uusi luomu yrttiteesarja sisältää kuusi erilaista uutuusmakua: Rise & Shine-sitrustee, After Dinner Mint -yrttitee, Love Me Truly -chai yrttitee, Cloud Nine -yrtti-hedelmätee ja Snore & Peace -yrttitee. Kaikki Clipperin teet on tuotettu luonnollisista ja korkealaatuisista raaka-aineista, eikä niihin ole lisätty mitään keinotekoisia ainesosia. Uuden yrttiteesarjan tuotteet ovatkin saaneet Soil Association -järjestön luomuserftifikaatin. Osa Clipperin tuotteista, kuten luomukahvit, on saanut myös Reilun kaupan merkin. lisätietoja: www.aduki.fi www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 67 n ta Pa h t u M a K a l e n t e r i Suomessa Lisää luomua 8.1.2013 Pori, 10.1.2013 Tervola ja 16.1.2013 Laukaa, http://www.luomu. fi/pro-luomu-ry/lisaa luomua/ Tieteen päivät 9.–13.1.2013 Helsinki, www.tieteenpaivat.fi Ratkaisu13 10.1.2013 Helsinki, www.logica.fi/ratkaisu Pakkausalan Peruskurssi nro 76 III jakso 15.–16.1.2013 Kirkkonummi, www.pakkaus.com Luomusuunnitelmat ja -asiakirjat, dokumentointi ja merkinnät 17.–18.1.2013 Mikkeli, [email protected] Sipuliviikko 21.–27.1.2013 Perunaviikko 11.–17.2.2013 Tavoitteena turvallinen juomavesi 14.2.2013 Espoo, www.vesi-instituutti.fi/seminaari easyFairs Ravintola 2013 27.–28.2.2013 Helsinki, www.finnexpo.fi easyFairs Fastfood & Cafe 2013 27.–28.2.2013 Helsinki, www.finnexpo.fi Sieniviikko 4.–10.3.2013 Kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä 15.3.2013 Healthy to go - Food Innovation -verkkokurssi 15.3.–10.5.2013, www.oncampus.de ChemBio Finland & Kemian Päivät 20.–21.3.2013 Helsinki, www.chembiofinland.fi Esimies & henkilöstö 20.–21.3.2013 Helsinki, www.easyFairs.com/henkilosto Maailman kotitalouspäivä 21.3.2013 Helsinki, www. finnexpo.fi Suomen Eläinlääkäriliton maakuntakierros 2013 10.4. Lahti, 11.4. Jyväskylä, 16.4. Turku, 17.4. Kokkola, 18.4. Rovaniemi ja 23.4. Joensuu, www.sell.fi Kurkkuviikko 8.–14.4.2013 Flexoforum 16.4.2013 Jyväskylä, www.flexoforum.fi FinnGraf, FinnVisual, FinnMark & FinnPack 17.–19.4.2013 Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi Valtakunnallinen kotimaisen ruuan päivä 20.4.2013 Lähiruoka & luomu -tapahtuma 26.–28.4.2013 Helsinki, www.finnexpo.fi Elintarvikepäivä 2013 7.5.2013, Helsinki, www.etl.fi/elintarvikepaiva Tomaattiviikko 13.–19.5.2013 Keliakia 2013 -messut 17.–18.5.2013 Tampere, www.keliakialiitto.fi Nordic Workshop in Sensory Science 22.–23.5.2013 Helsinki www.sensorik.dk Maailman maitopäivä 1.6.2013 Futures for Food -konferenssi 6.–7.6.2013 Turku, www.futuresconference.fi/2013 The 26th IAPRI Symposium on Packaging 2013 10.–13.6.2013 Espoo, [email protected] Helsinki Chemicals Forum 18.–19.6.2013, www.helsinkicf.eu Mansikkaviikko 1.–7.7.2013 Farmari 2013 3.–6.7.2013 Seinäjoki Herkkujen Suomi 22.–24.8.2013 Helsinki, www.herkkujensuomi.fi Keliakiaviikko 2.–8.9.2013, www.keliakiaviikko.fi PacTec, FoodTec, GrafTec & PlasTec 3.–5.9.2013 Helsinki, www.finnexpo.fi Alihankinta 24.–26.9.2013 Tampere, www.alihankinta.fi Luomuviikko 30.9.–6.10.2013 Maailman ruokapäivä 16.10.2013 Pororuokaviikko 4.–10.11.2013 Eläinlääkäripäivät 2013 26.–29.11.2013 Ulkomailla Grüne Woche 18.–27.1.2013 Berliini, www.grunewoche.de ISM 27.–30.1.2013 Köln, www.biofach.de Upakovka/Upak Italia & Interplaastica 29.1.– 1.2.2013 Moskova, www.upakovka-upakitalia.de System Dynamics and Innovation in Food Networks 18.–22.2.2013 Innsbruck-Igls, Itävalta, www.fooddynamics.org TÄSSÄLEHDESSÄKANNATTAAILMOITTAA • KehittyväElintarvikesijoittuu • 82%kokeesaavansailmoi tärkeimmäksiammatti tuksistahyödyllistätietoa lehdeksilehtienvälisessä • KehittyväElintarvikelehti vertailussa onselkeästitärkeinETS:n • 88%vastaajistalukee tarjoamistajäseneduista lehdenilmoituksia Lähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu 2012 Focus Master Oy 68 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Copenhagen Food Fair 24.–27.2.2013, www.tema2013.dk 4th MoniQA International Conference 26.2.–1.3.2013 Budapest, www.moniqa.org • Second International Congress of Translational Research in Human Nutrition 8.–9.3.2013 Clermont-Ferrand, Ranska, www.ictrhn2013.com EuroFoodChem XVII 7.–10.5.2013 Istanbul, www.arber.com.tr/eurofoodchemxvii.org Mediterranean Food on Health and Disease 20.–21.5.2013 Reus, Espanja, www.worldnutrition2013.com Cereals & Europe Spring Meeting 2013 29.–31.5.2013 Leuven, Belgia, http://cespringmeeting2013.org Nordic Dairy Congress 2013 6.–8.6.2013 Norjan Lofooteilla, www.dairycongress.no Third International Symposium on GLUTEN FREE Cereal Products and Beverages 12. –14.6.2013 Wien, http://gf2013.icc.or.at/ Institute of Food Technologists Annual Meeting and Food Expo 13.–17.7.2013 Chicago, www.ift.org RIGAFOOD 2013 4.–7.9.2013 Riika, www.rigafood.com IUNS 20th International congress on nutrition 15.–20.9.2013 Granada, Espanja, www.icn2013.com DrinkTec 2013 16.–20.9.2013 München, www.drinktec.com RAFA 2013 - Recent advances in food analysis 5.–8.11.2013 Praha, www.conffidence.eu Indoplas, Indopack & Indoprint 2014 3.–6.2014 Jakarta, Indonesia, www.indoplas.net, www.indopack.net, www.indoprint.net Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia tapahtumia osoitteella [email protected] Kehittyvä Elintarvike www.kehittyvaelintarvike.fi Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin, kerromme mielellämme lisää. Infoteam Oy, p. (09) 441133, [email protected] Hankintaopas AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected] BEMIS VALKEAKOSKI OY PL 120 27510 KAUTTUA Puh. 010 430 500 email: [email protected] www.ar-carton.com www.ccpack.se AINES SUOMI OY PL 15 11101 RIIHIMÄKI Puh. 0207 463 990 Fax 0207 463 999 www.aines.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: [email protected] www.algol.fi AMIHELP OY Otsolantie 7 B 36100 KANGASALA AS. Puh. 0400 – 729 721 Fax (03) 4518 0053 email: [email protected] www.amihelp.fi AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 email: [email protected] www.ammeraalbeltech.fi OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. 0207 189 200 Fax 0207 189 201 AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 email: [email protected] www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. (09) 681 081 Fax (09) 692 4174 www.bangbonsomer.fi Elintarvikeraaka- ja lisäaineet PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 332 Fax 0207 914 380 www.berner.fi/agentuuri BERNER OY Terveys ja Tutkimus PL 15 (Sahaajankatu 24) 00131 HELSINKI Puh. 0207 914 672 Fax 0207 914 241 email: [email protected] www.berner.fi/tt BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA Puh. (09) 5495 640 Fax (09) 5495 6411 email: [email protected] www.brenntag-nordic.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: [email protected] www.busch.fi CALDIC FINLAND OY Huopalahdentie 24 00350 HELSINKI Puh. 020 741 5990 Fax 020 741 5993 email: [email protected] www.caldic.com PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI Puh. (09) 41355300 Fax (09) 41355320 email: [email protected] www.bedika.fi Duni Oy Elimäenkatu 29 00510 Helsinki puh. (09) 8689 810 fax. (09) 1462133 [email protected] www.duni.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 76 9680 Fax (02) 767 6225 email: [email protected] www.hunaja.fi IMCD FINLAND OY HTC Keilaniemi, Keilaranta 19 02150 ESPOO Puh (09) 25 15 160 Fax (09) 25 15 1699 email: [email protected] www.imcd.fi OY ECOLAB AB PL 80 (Piispanportti 10) 02201 ESPOO Puh. 020 7561 400 Fax 020 7561 498 Myyntipalvelu 0800-1-39655 Tilaukset: [email protected] www.ecolab.fi FAERCH PLAST A/S Rannikkolaivurintie 8 D 00850 HELSINKI Puh. 050-413 8058 email: [email protected] www.faerchplast.com INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 Espoo Puh. +358 207 208 200 Fax. +358 207 208 203 email [email protected] www.informa.fi www.rullatarrat.fi INSPEx OY FINN FOOD TECH Teknologiantie 3 90590 OULU Puh. 0207 410 990 Fax 0207 410 991 email: [email protected] www.inspex.fi OY FOODFILES LTD JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 email: [email protected] www.jauhetekniikka.fi PL 11 60101 SEINÄJOKI Puh. 0400 417 447 email: [email protected] www.finnfoodtech.fi Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. 044 7001200 Fax (017) 288 1269 email: [email protected] www.foodfiles.com KERMETAR OY Kumitehtaankatu 5 E 04250 KERAVA Puh. (09) 242 5898 Fax (09) 242 6464 Email: [email protected] www.kermetar.fi OY CELEGO AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: [email protected] www.celego.fi CLINICAL LIFE SCIENCES OY Linnankatu 6 87100 KAJAANI Puh. 040 746 7475 email: [email protected] www.clsoy.fi CONDITE OY PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 NAANTALI Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 email: [email protected] www.condite.fi FOODWEST OY Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. (06) 4210 000 www.foodwest.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA sivuliike Suomessa Svinhufvudinkatu 23 A 15110 LAHTI Puh. +46 (0) 46 23 5800 Fax +46 (0) 46 211 4330 www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: [email protected] www.provitek.fi OY M. HALOILA AB CORTEx OY Bedika Oy Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: [email protected] www.dosetec.fi BERNER OY ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY Laulurastaanpolku 6 00780 HELSINKI Puh. (09) 505 3011 Fax (09) 505 3148 email: [email protected] www.alert.fi DOSETEC ExACT OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 email: [email protected] www.cortex.fi 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: [email protected] www.haloila.com www.itwmima.eu www.octopuscompact.com KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU Puh. 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiiltoclean.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S Hämeentie 3 00530 HELSINKI Puh. 0207 497 970 Fax 0207 497 971 email: [email protected] www.klueber.com LABNET OY Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 020 741 3170 Fax 020 741 3189 email: [email protected] LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: [email protected] www.laihianmallas.fi Hankintaopas A&R CARTON OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. 0207 51 3100 Fax 0207 51 3309 email: [email protected] www.bemis-europe.com LAITOSJALKINE OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: [email protected] www.laja.com LARSCON OY Antreantie 10 B 02140 ESPOO Puh. 010 239 2480 Gsm 050 540 2882 email: [email protected] www.larscon.fi ORAT OY Pikkupurontie 4–6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: [email protected] www.orat.fi ORBIS OY Taivaltie 5 01610 VANTAA Puh. 020 478 830 Fax 020 478 8010 email: [email protected] Kotisivu: www.orbis.eu TT-TÄRYLAITE OY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 Fax (02) 620 6339 email: [email protected] www.satafood.net ORGANIC FOOD FINLAND LEIPURIN OY Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA Puh. (09) 521 70 Fax (09) 521 2121 www.leipurin.com LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTA PL 56 (Luukkaankatu 8) 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 761 9480 Fax (03) 570 5499 www.ltk.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: [email protected] www.lihel.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI Puh. 040 775 8918 Fax (06) 527 1197 email: [email protected] www.linseed.fi MEDIQ SUOMI OY PL 115 02201 ESPOO Puh. 020 112 1500 Fax 020 112 1501 email: [email protected] [email protected] www.mediq.fi Puolikuu 3 D 02210 Espoo Puh 050 5505225, 050 5862697 email: [email protected] www.organic-finland.com PA-HU OY Teollisuustie 2 02880 VEIKKOLA Puh. 0207 89 1000 Fax 0207 89 1099 email: [email protected] www.pa-hu.fi PACCOR FINLAND OY Polarpakintie 4 B 13300 HÄMEENLINNA Puh. 020 186 7000 Fax 020 186 7351 email: [email protected] www.paccor.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: [email protected] www.laatuetiketti.fi OY MESMEC AB Måttisenkatu 3 67700 KOKKOLA Puh. 0207 280 680 Fax. 06 8326 811 email: [email protected] www.mesmec.fi PYROLL PAKKAUKSET Kalliotie 2 04360 Tuusula Puh. 030 624 2450 email: [email protected] www.pyroll.com PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Puh. Vaihde: (03) 217 3413 Fax (03) 570 5209 www.maustepalvelu.com Hankintaopas MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 0207 921 300 Fax 0207 921 371 email: [email protected] www.multivac.com MUNAKUNTA Piispanristintie 8 20760 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 420 Fax (02) 214 4222 email: [email protected] www.scanegg.fi OY SCANDIC TRANS AB VAASA – TURKU – HELSINKI Puh. 020 1202 500 Fax 020 1202 515 www.scandictrans.fi SEALED AIR OY Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 [email protected] www.sealedair-emea.com RAKSYSTEMS ANTICIMEx Vetotie 3 A 01610 VANTAA Puh. 0207 495 706 Fax. 0207 495 600 email: [email protected] www.racx.fi RAVATEK OY Itälahdenkatu 20 00210 HELSINKI Puh. (09) 6818430 Fax (09) 675877 email: [email protected] www.ravatek.fi Lapinlahdenkatu 23 00180 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 Fax (09) 726 0272 email: [email protected] www.sefo-konsultointi.fi SENSON OY PL 95 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 www.senson.fi SOFTWARE POINT OY Metsäneidonkuja 6 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 email: [email protected] www.softwarepoint.com SUOMEN COBRA SYSTEMS OY Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: [email protected] www.cobrasys.fi TANKKI OY Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi Vesimyllynkatu 4 33310 TAMPERE Puh. (03) 254 7800 email:[email protected] www.tarratuote.fi THERMO FISHER SCIENTIFIC PL 100 (Ratastie 2) 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09) 3291 0301 email: myynti.fi@ thermofisher.com www.thermofisher.com ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 a 20 02170 ESPOO Puh. (09) 3158 5700 Fax (09) 8632 113 SALTIA OY Ratamokuja 2 30420 FORSSA Puh: 040 728 4705 email: [email protected] www.saltia.com Ollaksentie 12 02940 ESPOO Puh: (09) 863 21 21 040 900 18 38 email: [email protected] www.uvisable.com PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2630 email: [email protected] www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: [email protected] www.vesantti.fi SEFO-KONSULTOINTI TARRATUOTE OY MP-MAUSTEPALVELU OY UVA FINLAND VALIO OY PACK COMPANY OY Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI Puh. (06) 322 7300 Fax (06) 322 7320 email: [email protected] www.packcompany.fi Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: [email protected] www.tarylaite.fi TIETO OYJ Aku Korhosen tie 2-6 00440 HELSINKI Puh. 0207 2010 Fax 020 726 8898 email: [email protected] www.tieto.com VIIKKI FOOD CENTRE Viikinkaari 4 00790 HELSINKI Puh. 050 523 9566 Fax (09) 319 36554 email: [email protected] www.viikkifoodcentre.fi OY WOIKOSKI AB Pääkonttori PL 1 45371 VALKEALA Puh. (015) 7700 700 email: [email protected] www.woikoski.fi Tukea tulevaisuuden menestystarinoille WORLD COURIER (FINLAND) OY Puutarhatie 20 01300 VANTAA Puh (24h): (09) 8700 3300 Tarjoamme innovatiivisia Fax (09) 8700 3350 liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun email: [email protected] kehitykseen ja kaupallistamiseen. www.worldcourier.com Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! www.viikkifoodcentre.fi R. ÖSTERLUND KY KB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI Puh. (09) 586 8170 Fax (09) 736 452 email: [email protected] www.osterlund.com TUOTERYHMÄOSA ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen) - punnitus- ja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at – säiliöt, sekoittimet, hoitotasot TT-Tärylaite Oy Ammeraal Beltech Oy – elintarviketeollisuuden hihnat Multivac Oy – lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet Orat Oy ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – kaasu- ja paineilmakompressorit, jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon: – WiLabLIMS ja LABVANTAGE LIMS – TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin – konsultoinnit ja käyttöönotot – Business Intelligence -ratkaisut – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit – röntgenlaitteet Busch Vakuumteknik Oy Oy Scandic Trans Ab – lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa – logistiikkapalvelut ja varastointi – pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv. Suomen Cobra Systems Oy Globaali erikoiskuriiripalvelu: – lämpötilasäädellyt kuljetukset – näytelähetykset (myös vaaralliset) – pakkausjärjestelmät ja viilenteet – ISO9001 & 14001 sertifioitu LABORATORIO-TUOTTEET An ITW Company Oy M. Haloila Ab Inspex Oy KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT – – – – – – – elintarvikeraaka- ja lisäaineet luontaiset elintarvikevärit vehnätärkkelys ja -gluteeni gluteeniton vehnätärkkelys meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet nopea toimitus suoraan varastoltamme World Courier (Finland) Oy – lavankäärintäkoneet – tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut – ketteryyttä toimitusketjuun asetaatit bentsoaatit erikoissuolat etikkahappo hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet juustonsulatesuolat kuidut makeuttamisaineet mononatriumglutamaatti paakkuuntumisenestoaineet sitruunahappo ja sitraatit sorbaatit suolat vaahdonestoaineet vanilja ja vanilliini – elintarviketeollisuuden raaka-aineet – leipomo- ja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit Tieto Oyj – – – – – – – – – – – – – – – – Brenntag Nordic Oy – tyhjiöpumput Cortex Oy – ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus – elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut KULJETUS- JA LOGISTIIKKAPALVELUT Algol Chemicals Oy Berner Oy Agentuuriosasto Bedika Oy Software Point Oy – kaikki tärykomponentit – annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet – tärytekniset erikoislaitteet Vesantti Oy – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at – annostelujärjestelmät – vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät – huolto- ja ylläpitopalvelut Tankki Oy - laadunvalvontajärjestelmät Jauhetekniikka Oy – – – – jauheiden annostelulaitteet nesteiden annostelulaitteet suursäkkien tyhjennyslaitteistot raaka-aineiden annostelujärjestelmät Berner Oy Terveys ja tutkimus – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert, Enterolert-E ja Quanti-Disk – kotimaiset SERVANT petrimaljat, sauvat, silmukat ja näytetölkit – ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit – ANSELL-suojakäsineet – desinfektiotuotteet – KSG-autoklaavit – HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat – LAUDA-vesihauteet – INFORS-ravistelijat Caldic Finland Oy – hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet – stabilointiaineet – lesitiini – riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu – sokerikulööri – maito- ja heraproteiinit ja hydrolysaatit – pintakiillokkeet – mantelit, pähkinät, siemenet jne – muut elintarvikelisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut Oy Celego Ab – – – – – aromit luonnon väriaineet makeutusaineet säilöntäaineet muut lisäaineet Labnet Oy – elintarviketeollisuuden ja ammattikeittiöiden pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakonsultointi ja –koulutus sekä neuvonta KiiltoClean Oy – elintarviketeollisuuden pesu- ja desinfiointiaineet – pesu- ja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset Saltia Oy – listeria ym. saneeraussiivousten valvonta ja konsultointi – hygieniakoulutukset ja –kartoitukset – hyönteispyydykset ja torjunta-asemat UVA Finland – UV-lamppuja hygieniatarkkailuun Oy Woikoski Ab – elintarvikekaasut – teolliset kaasut – erikoiskaasut – kuivajää – kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät – räätälöidyt kokonaisratkaisut eri massojen käsittelyyn – siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja lamellikuljettimet – sekoittajat – kippaus- ja nostolaitteet – molla- ja laatikkopesukoneet – desinfiointi-asemat, kenkäpesurit – mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu – kokonaisvaltaiset huolto- ja asennuspalvelut Multivac Oy – – – – – – – – – pakkauskoneet etiketöintikoneet siivutuskoneet monipäävaa’at tarkastusvaa’at metallinilmaisimet röntgenlaitteet nahkomakoneet jäähilekoneet Orat Oy – elintarviketeollisuuden linjaratkaisut – elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja siivutus – liemitys- ja leivityskoneet – luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet – pakkauskoneet – pesu- ja käsittelyjärjestelmät – savustus, keitto, paisto ja jäähdytys – huolto- ja ylläpitopalvelut Orbis Oy – konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat – – – – – – – – mikrobiologiset elatusaineet elintarvikkeiden testikitit lämpötilamittaukset elintarvikkeista pH- ja johtokykymittarit petrimaljat ja valmiit maljat laboratoriolasit näytteenottovälineet laboratoriolaitteet Givaudan International SA sivuliike Suomessa – aromit Hunajayhtymä Oy – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle Mediq Suomi Oy – mikrobiologiset reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet IMCD Finland Oy – sakeuttajat ja stabilointi – säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet – fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset Labnet Oy Thermo Fisher Scientific – automaattiset analysaattorit ja reagenssit elintarvikeanalytiikkaan: Arena ja Gallery – Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet – Finnpipetit ja Finntip -kärjet – kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely, kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit, lämpökaapit, laminaarit, mikrokuoppalevylaitteet MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET Aines Suomi Oy – – – – – entsyymit kalsium kuitu lipidit vitamiinit – – – – – – – – – – aromit elintarvikevärit happamuudensäätöaineet kuidut makeutusaineet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet säilöntäaineet tärkkelykset vitamiinit ja vitamiiniseokset karotenoidit MP-Maustepalvelu Oy – – – – – mausteet ja mausteuutteet aromit ja arominvahventeet fosfaatit sakeuttamisaineet muut elintarvikelisäaineet ja seokset Hankintaopas Oy Ecolab Ab Oy Mesmec Ab Pa-Hu Oy Orat Oy – mausteseokset ja marinadit – lihaproteiinit Vesantti Oy – Wiberg-mausteseokset – elintarvikepakkaukset – myynti- ja kuljetuspakkaukset kartongista ja aaltopahvista – pakkaustarvikkeet – myyntipistemateriaalit Linseed Oy Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus Oy Foodfiles Ltd – kliininen tutkimus – elintarvikkeiden rekisteröinti (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet) Pirkanmaan Laatuetiketti Oy R. Österlund Ky Kb – – – – – – – – – aromit ja konsentraatit elintarvikevärit emulgointi- ja sakeuttamisaineet kaakaotuotteet hedelmäjauheet ja -palat vihannestuotteet juomapohjat lakritsiuutteet makeutusaineet – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet - Scanegg-munajalosteet - Kultamuna-kuorimunat Pyroll Pakkaukset PAKKAAMINEN A&R Carton Oy Ravatek Oy kartonkipakkaukset muovipussit ja -kassit paperipussit, -kassit ja -kääreet ratakalvot – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet ja tarvikkeet Sealed Air Oy – Cryovac Auraprint Oy – – – – tarrat, tuote-etiketit RFID-tarrat sleeverit wrap-around-etiketit kampanjatarrat - Cryovac-pakkausjärjestelmät - Cryovac-kutistepussit - Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat – vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle Duni Oy - pakkauskoneet ja suljentakalvot - GN-mitoitetut ja take-away rasiat - räätälöidyt pakkausratkaisut Faerch Plast A/S – CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA rasiat ja kannet – Top Seal kuumasaumattavat kalvot Hagson-Provitek Oy – keinosuolet (myös mauste- ja savusuolet) – luonnonsuolet – vakuumi- ja kuristepussit – kinkkuverkot – elintarviketeollisuuden rullatarrat – blancot varastointiin, kolleihin ja lavoihin – tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym. Bang & Bonsomer Group Oy – – – – – – sakeutus- ja hyytelöimisaineet proteiinit hiivauutteet juustojauheet rasvat, -kuorrutteet, -täytteet aromit, värit Condite Oy Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet – jauhot ja leipäseokset – mausteet ja aromit – mantelit ja pähkinät – siemenet ja hiutaleet – riisit – kuivatut hedelmät – suklaa- ja rasvakuorrutteet – hedelmä- ja marjatäytteet – margariinit – säilykkeet – sokerit ja siirapit – suolat Laihian Mallas Oy – luomuraaka-aineet joustavasti ja edullisesti – hollantilaisen DO IT:n edustus Roquette Nordica Oy - natiivit ja modifioidut tärkkelykset - tärkkelyssiirapit - poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) - proteiinit - kuidut - mallas- ja viljauutteet maltaat ja mallasjauhot emulgointi- ja stabilointiaineet entsyymit, mm. laktaasit funktionaaliset raaka-aineet aromit ja värit antioksidantit analyyttiset kitit ja reagenssit suodatuksen apuaineet hedelmäpalat ja -pastat Kasvua ja kumppanuutta – markkinatutkimukset – tuotekehitys – laadunhallinta – tuotetietopalvelut Larscon Oy – – – – HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä lämpötilanvalvontaja lämpömittarit tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta – HACCP-, omavalvonta- ja laatujärjestelmäkonsultointi – koulutuspalvelut – kuluttajatestaukset – laboratoriopalvelut – lihatutkimuspalvelut – teknologia- ja tuotekehityspalvelut Raksystems Anticimex – – – – elintarvikehygieniapalvelut koulutus näytteenottopalvelut tuhoeläintorjunta Satafood Kehittämisyhdistys ry – elintarvikealan kehityspalvelut – laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut SEFO-konsultointi Valio Oy Teollisuusmyynti – Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä – hygieniakoulutukset ja –testit usealla kielellä – hygieniapassit tutkinnon perusteella SOPIMUSPAKKAAMINEN Viikki Food Centre – – – – – maidot, kermat ja muut maitotuotteet juustot maito- ja herajauheet marmeladit ja hillot voi Pack Company Oy – monipuolinen valikoima kuivien tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI --- AmiHelp Oy ------ Leipurin Oy – mentorointi ja johdon sparraus – liiketoimintasuunnitelmat – T&K -projektit ja markkinointistrategiat – markkina- ja tuotealueen laajentaminen – leipomoteollisuuden raaka-aineet – elintarviketeollisuuden maku- ja rakenneaineet Foodwest Oy Senson Oy – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu Informa Oy – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäjärjestelmät teollisuuteen – merkintäjärjestelmien huolto- ja ylläpitopalvelut Organic Food Finland Tarratuote Oy RAAKA-AINEET Bemis Valkeakoski Oy – valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Munakunta – – – – - elintarvikepakkauksia - kartonkikotelot ja holkit - kartonki- ja alumiinivuuat MP-Maustepalvelu Oy AmiHelp Oy – tuotekehitys- ja teknologiapalvelut – kuluttaja- ja markkinatutkimukset – liiketoiminnan kehittäminen TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy – tuhoeläintorjunta Laitosjalkine Oy – työ-, suoja- ja turvajalkineet elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin Tukea tulevaisuuden menestystarinoille VOITELUAINEET Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun kehitykseen ja kaupallistamiseen. Kermetar Oy Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista - Elkalub voiteluaineet (NSF) Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa. Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme! Multivac Oy – pakkaus- ja etiketöintikoneet www.viikkifoodcentre.fi Orat Oy – – – – – – – kammio- rasia- ja ratakoneet snorkkelikoneet pakkausrobotit koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut makkarankuoret kutiste- ja laminaattipussit kutistekalvot Lihel Oy – – – – – mausteet ja mausteseokset valmistus- ja lisäaineet fosfaatit marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset PACCOR Finland Oy - Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja kannet - kartonkivaippapikarit 72 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi Clinical Life Sciences Oy – kliininen tutkimus – ravitsemusasiantuntijapalvelut Finn Food Tech Elintarvikealan kehityspalvelut: – tuotannon kehittäminen – pakkaamisen kehittäminen – kehitysprojektit ja hankkeet Klüber Lubrication Nordic A/S - elintarvikehyväksytyt voiteluaineet - teollisuuden voiteluaineet n e t S - S i v u t IPSJ-läiset saivat oppia oluen panemisesta panimomestari Pentti Pelttarilta. Kuvassa vasemmalta Pentti Pelttari, Otto Mykkänen, Irma Klemetti, Anja Lapveteläinen, Tiina Ovaskainen, Marja-Leena Laitinen, Sari Väänänen ja Kati Väkeväinen. Kuva: KaiSa raninen IPSJ syysretkellä Iisalmessa ETS:n Itä- ja Pohjois-Suomen jaostolla on 97 jäsentä eripuolilta Suomea. Toiminta on keskittynyt kuitenkin pääasiassa Kuopioon. Jäsenten toiveesta päätettiin tänä vuonna piipahtaa muualla, ja kohteeksi valikoitui Iisalmi. Mukaan retkelle lähti 16 IPSJ:n jäsentä. IPSJ:n johtoryhmällä on edustusta Olvi Oyj:n juomatehtaalla Iisalmessa, joten vierailu tehtaalle saatiin järjestymään. Oppaana panimokierroksella toimi panimomestari Pentti Pelttari. IPSJ-läiset saivat oppia oluen panemisesta ja siiderin valmistuksesta. Pelttari kertoi Olvin historiasta ja esitteli, miten nykyaikainen panimo toimii tuotekehitys-, valmistus- laadunvarmistus-, pakkaamo-, ja lähettämöyksiköineen. Tuli todettua, että suomalaisella nykypanimolla on suuret tilat, hienot laitteistot ja paljon automatiikkaa. Prosessit ovat tarkkoja ja hyvin valvottuja. Ihasteltiin tilojen siisteyttä ja Suomessa hyvin toimivaa pullonpalautusjärjestelmää. Pakkausrobotista tuli mieleen pipetointirobotti suuremmassa mittakaavassa. IPSJ-läiset olivat hyvin kiinnostuneita aiheesta, joten kierros venähti odotettua pidemmäksi. Sen lopuksi saatiin mukaan virvoitusjuomauutuuksia maistiaisiksi. Panimokierroksen jälkeen nautittiin illallinen ravintola Pikku-Iitassa ja pidettiin IPSJ:n vuosikokous. Johtoryhmään valittiin vuodelle 2013 Jani Koponen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Kaisa Raninen (Itä-Suomen yli- opisto), Ilona Ikonen (Olvi), Annakaisu Kuokkanen (Valio) ja Tiina Ovaskainen (Savonia AMK opiskelija). Toimintasuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi järjestää ainakin yksi tapahtuma joka vuosi ja lisäksi vapaamuotoisempi jäsentapaaminen. Vuodeksi 2013 ehdotettiin kala ja terveys -aiheista seminaaria Kuopioon. Kokouksen jälkeen iloinen retkisakki lähti mahat täynnä kotimatkalle vilkkaasti keskustellen. Kaisa Raninen sihteeri IPSJ:n johtoryhmä [email protected] Muutoksia yhteystiedoissa? Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite) muuttuvat! • Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. • Myös ajantasainen sähköpostiosoite kannattaa ilmoittaa osoitteella info(at)ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla. www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 73 n e t S - P a l S t a | anna Kojo Seuran syyskokous pidettiin 27.11. Logicalla Seuran syyskokous pidettiin 27.11. Logica Oy:n tiloissa Pitäjänmäellä klo 17 alkaen. Tilaisuuden alussa oli kahvitarjoilu, minkä jälkeen asiakaspalvelupäällikkö Asko Hörkkö kertoi Logican toiminnasta otsikolla Logica elintarvikealan arvoketjussa. Esityksen jälkeen pidettiin varsinainen syyskokous, ja seuran puheenjohtaja Eila Järvenpää (MTT) kertoi jäsenkyselyn tuloksista kuulijoille. Tuloksista keskusteltiin vilkkaasti ja mietittiin jatkotoimenpiteitä. Opinnäytetyöstipendi Seuran hallitus sai tänä vuonna seitsemän kovatasoista ehdotusta opinnäytestipendin saajaksi. Hallitus päätti myöntää yhden, 500 euron arvoisen opinnäytetyöstipendin TtM Kaisa Pulkkiselle Itä-Suomen yliopistosta. Hänen työnsä aihe on Sopiiko tuote painonhallintaan? Kuluttajat pakkausinformaation tulkitsijoina. Paljon onnea Kaisalle hienosta työstä! Syksyn 2012 tapahtumia Syksyllä 2012 seura ja lehti olivat esille kolmessa ammattitapahtumassa. Pakkaus-mes- sut pidettiin 26.–27.9. Helsingin Messukeskuksessa, Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 8.–9.10. Marina Congress Centerissä Helsingissä ja Eläinlääkäripäivät 28.–30.11. Helsingin Messukeskuksessa. Vuoden 2013 tapahtumia Vuonna 2013 seura ja lehti ovat esillä kolmes- Seuralla uusi sähköpostiosoite Seuran sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi sähköpostiosoite on [email protected]. Aiemmin käytössä olleet [email protected] ja [email protected] sähköpostiosoitteet eivät ole enää toiminnassa eivätkä näihin osoitteisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin. ATJ vieraili Saarioisella Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston yritysekskursio suuntautui tänä vuonna Saarioisille 22. marraskuuta. Tuotekehitysjohtaja Mirja Lonkan johdolla vierailijat pääsivät tutustumaan Sahalahden uuteen tuotekehitysyksikköön: Innolaan. Vierailun aikana kävijät saivat kuulla tämän päivän Saarioisesta sekä nähdä uutuuttaan hohtavat upeat tilat. Rakennuksen ulkomuoto on saanut inspiraationsa legendaarisesta maksalaatikosta ja ilme on toteutettu erittäin tyylikkäästi. Saarioisella on Suomessa kuusi toimipistettä. Tuotenimikkeitä on yli tuhat. Parasta aikaa tuotanto toimii joulukiireiden alla kolmessa vuorossa. velloessa perinteisin reseptein ja menetelmin tehty maksalaatikko onkin myyntihitti: tuotteen lisäaineettomuus on lisäarvo! Suvi Luoma ATJ:n johtoryhmä [email protected] Tuotekehitysjohtaja Mirja Lonka esitteli vierailijoille Saarioisen uutta luovaa tilaa, jollaista on toivottu yritykseen jo pitkään. Maksalaatikko on hittituote Mirja Lonka kertoi myös valmisruokatalon haasteista markkinoiden muuttuvien toiveiden keskellä. Valmisruuan imago on kärsinyt muun muassa luonnollisuusbuumista kuluttajan toivoessa mahdollisimman luonnollista ja lisäaineetonta ruokaa. Hieman yllättäen lisäainekeskustelun 74 Kuvat: Suvi luoMa Vierailijat ruokaherkkujen äärellä. Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi ETS:n kannattajajäsenet ja edut sa tapahtumassa. ChemBio & Kemian Päivät järjestetään 20.–21.maaliskuuta, Elintarvikepäivä 7.toukokuuta ja FoodTec & PacTec 4.– 5.9. Kaikki tapahtumat pidetään Helsingin Messukeskuksessa. Jaostojen toimintaa ATJ vieraili Saarioisella Sahalahdessa 22.11. Vierailulla tutustuttiin Saarioisen uusiin tiloihin ja uuteen tuotekehitysyksikköön: Innolaan. Lue lisää vierailusta ohesta. IPSJ järjesti syysretken 13.11. Iisalmeen. Retkellä vierailtiin Olvin panimolla panimomestari Pentti Pelttarin johdolla. Vierailun jälkeen ruokailtiin Pikku-Iita-ravintolassa ja pidettiin IPSJ:n vuosikokous. Lue lisää retkestä sivulta 73. PTJ järjesti ekskursion 29.11. VAASAN Oy:n tehtaille ja TETS 22.11. vierailun MTT:lle Jokioisiin. Kevääksi 2013 on luvassa useita vierailuja. EHJ järjestää keväällä yritysvierailuista ja mahdollisesti luennoista koostuvan retken Turkuun, ETMJ vierailee Viking Linella, ja PTJ suunnittelee ekskursiota Kantvikiin. Vierailuista tiedotetaan myöhemmin sähköpostilla. ATJ järjestää yhdessä VTT:n kanssa 22.– 23.5.2013 Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin. Lisätietoja seminaarista osoitteessa www.sensorik.dk. TETS pitää vuosikokouksensa keväällä Ammeraal Beltech Oy Apetit Pakaste Oy Atria Suomi Oy Caldic Finland Oy Clinical Life Sciences Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Eurofins Scientific Finland Oy Fazer Leipomot Oy Felix Abba Oy Ab Finnbakels Oy Givaudan Finland HK Ruokatalo Group Hosmed Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen Yhdistys ry KiiltoClean Oy Ky R. Österlund Kb Labnet Oy Leipurin Oy Logica Suomi Oy Maustaja Oy Ordior Oy Oy Foodfiles Ltd Pieni Kirahvi Oy Ab / Kanniston Leipomo Polttimo Yhtiöt Oy 2013 yritysvierailun merkeissä. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin sähköpostilla. Uusia jäseniä Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin syyskokouksessa 27.11. Tatja Purhonen, Karoliina Väisänen ja Tytti-Maria Tukiainen. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan! Ravintoraisio Oy Roquette Nordica Oy Ruokakesko Oy Saarioinen Oy Sinebrychoff Oy Ab VAASAN Oy Valio Oy World Courier (Finland) Oy TETSin kannattajajäsen Condite Oy ETS:n kannattajajäsenedut • Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike -lehteen. • Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille. • Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella. • Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin seminaareihin. seuran kotisivulla www.ets.fi Pysykää kuulolla! Mukavaa joulua toivottaen Anna Kojo Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2012 Elintarviketieteiden Seuran hallitus FT Eila Järvenpää MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Myllytie 1, 31600 JOKIOINEN p. 040 513 3574 [email protected] MMM Heikki Manner varapuheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL p. 050 338 2930 [email protected] ETM Paula Koivisto Valio Oy PL 30 (Meijeritie 4) 00039 VALIO p. 050 398 7041 [email protected] MMM Tiina Luoma Inex Partners Oy Karantie 2, 02630 ESPOO p. 040 703 8848 [email protected] TtM AnneMari Ottelin Stockmann Oyj PL 147 (Stockmannintie 1 H) 00381 HELSINKI p. 050 389 0121 [email protected] Juuli Seppälä (Suvi Luoman sijainen) Foodwest Oy Åkerlundinkatu 2 a 33100 TAMPERE p. 040 707 6013 [email protected] ELT Elina Säde Helsingin yliopisto Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) 191 57 118 [email protected] ETM Erkki Vasara MTT, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 31600 JOKIOINEN p. 0400 699 209 [email protected] Elintarviketieteiden seuran toimihenkilöt HuK, tradenomi Anna Kojo assistentti, taloudenhoitaja PL 115, 000241 HELSINKI p. 050 337 1070 [email protected] PS. Jaostojen johtoryhmien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ets.fi BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS Kemian ja bioalan vuoden tärkein kohtaamispaikka 20.–21.3.2013 Helsingin Messukeskus Avoinna: ke 9–17 ja to 9–16 Tervetuloa kouluttautumaan ilmaisiin ja laadukkaisiin seminaareihin, tutustumaan yrityksiin ja uutuuksiin, seuraamaan ajankohtaista ohjelmaa ja verkostoitumaan alan ammattilaisten kanssa. Varaa aika kalenteristasi ja rekisteröidy maksutta kävijäksi: www.chembiofinland.fi Rekisteröitymällä ennakkoon kävijäksi voit voittaa lahjakortin teatterielämyksiin Helsingin Kansallisteatterissa (à 150 ¤). SAVE THE WORLD by Finnish Industry FoodTec tulee jälleen. Varaa päivä kalenteristasi! 3.–5.9.2013 Helsingin Messukeskus Kontakteja yli toimialarajojen Samaan aikaan myös PacTec, GrafTec ja PlasTec -messut. www.foodtechelsinki.fi
