Lataa lehti tästä

Transcription

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
5/12
kehittyvaelintarvike.fi
Elintarvike
Kolmiportainen
valvontaorganisaatio
tarpeeton?
Lämpöpumppuala
käy kuumana
Yrittäjyys ja erilaisuus
pelastavat tylsältä
tulevaisuudelta
KYLMÄTEKNIIKKA
HYGIENIA JA TURVALLISUUS
ETS 65 VUOTTA
Kylmän- ja lämmöntuotantoon
liittyvien kokonaisratkaisujen
edelläkävijä!
Sancool on Suomen johtavia teollisten kylmälaitosten ja
lämpöpumppujen toimittaja. Kokonaisvaltainen palvelumme tarjoaa kaikki kylmä- ja lämpöpumpputekniikkaan
liittyvät palvelut. Scancool kuuluu suomalaiseen Oilon-
Uusi lämpöpumppulaitos Vaasassa ottaa lämmön talteen puhdistetusta
jätevedestä. Tuotettu lämpö hyödynnetään puhdistamon omalla tontilla.
Lämpöpumppu tuottaa 65 °C lämmitysvettä lämmönlähteenään 9-14 °C
jätevesi. Lämpöpumpulla tuotettu energia vastaa noin 100 omakotitalon
energiantarvetta.
konserniin.
Osaamistamme ovat lämmön- ja kylmäntuotannon
kokonaisratkaisut sisältäen
• kylmälaitokset
• lämpöpumput kaikkiin kokoluokkiin
• poltinratkaisut
• kattavat huoltopalvelut kylmä-, lämpöpumppuja poltinratkaisuihin
Keeping you cool in the warm way
www.oilon.com
www.scancool.fi
n
PÄÄKIRJOITUS 5/2012
Juhlavuotta vietetään
yrittäjyyden merkeissä
E
lintarviketieteiden Seura täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Sen tiimoilta toteutettiin
ennen kesälomia jäsenkysely. Kyselyn vapaamuotoisissa vastauksissa oli toive seuran roolista elintarvikealan kehittäjänä.
Seuran hallitus päättikin jo keväällä järjestää juhlaseminaarin yrittäjyydestä. Uskomme kotimaisen yrittäjyyden olevan tärkeää tuleville sukupolville. Lehden ilmestyessä tilaisuus on juuri toteutettu. Seminaarin annista kerromme ensi numerossa.
Myös käsillä olevan lehden juhlasivuilla esitellään myönteisiä yrityscaseja ja kerrotaan, miten EU jatkossa rahoittaa tutkimustoimintaa. Lisäksi jäsenkyselyn tehnyt tutkija Yrjö Lauha Focus Master Oy:stä esittelee tulokset ja kommentoi niitä, ja seuran puheenjohtaja Eila Järvenpää
arvioi tuloksia.
Mutta tässä lehdessä on paljon muutakin, mikä enemmän ja vähemmän liittyy yrittäjyyteen
ja toisaalta vastaa jäsenkyselyssä tulleeseen haasteeseen. Toivottiin muun muassa tarttumista ajankohtaisiin asioihin ja kannanottoja.
Seuran kunniapuheenjohtaja Kari Salminen on jälleen ansiokkaasti harrastanut tutkivaa
journalismia ja kertoo puheenvuorossaan, mistä vastoittain uutisoidussa kolesterolitutkimuksessa on oikeasti kyse. Itsekin pitkään tutkimustyöstä leipäni saaneena olen täysin tyrmistynyt
kyseessä olevan tutkimuksen raportoinnista ja tulosten tulkinnasta. Toimittajien ei tule todellakaan uskoa kaikkea, mitä tiedotustilaisuuksissa hehkutetaan. On mentävä asioitten alkulähteelle!
Seuran varapuheenjohtaja Heikki Manner puolestaan ravistelee puheenvuorossaan elintarvikevalvontaa. Professori Matti Hannuksela avaa ristiallergioitten salaisuuksia antaen vinkkejä tuotekehitykseen. Professori Miia Lindström kirjoittaa raakamaidon turvallisuudesta, muutamia esimerkkejä lehden jutuista mainitakseni.
Lehden tekeminenkin on jonkin sortin yrittäjyyttä. Elämmehän lähes kokonaan ilmoitustulojen varassa. Siksi haluamme kuunnella herkällä korvalla niin lukijoita, kirjoittajia kuin ilmoittajiakin.
Kyselyssä toivottiin lisää tutkimusta ja taloutta käsitteleviä juttuja. Ensi vuoden alusta
aloitamme uuden palstan, jossa eri tieteen tekijät esittelevät maailmalla syntyneitä alan
tuloksia. Talous & Markkina -palsta lehdessä on jo ollutkin pari vuotta. Haluamme kehittää palstaa edelleen yhdessä seuran elintarvikealan talous- ja markkinajaoston ja
kirjoittajien kanssa.
Jotkut kyselyyn vastaajista olivat sitä mieltä, että lehti on ulkoasultaan vanhanaikainen. Niinpä jo nelosnumerosta lähtien kevensimme muutamia vakiopalstoja.
Saattaa kuulostaa kliseeltä, muta haluan uskoa, että seurassa olemme yhdessä
enemmän kuin kukaan meistä yksinään. Ja kaiken huippuna, kun toiminta suurimmaksi osaksi perustuu vapaaehtoisuuteen, niin saa vapaasti laulaa sen lauluja,
jonka leipää syö. Joten tule mukaan, vaikuttamaan yhdessä!
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
PS 1. Tervetuloa moikkaamaan meitä Eläinlääkäripäivillä
28.–30.11. Helsingissä. Olemme osastolla A11.
Kuva: Saija ahvenainen
PS 2. Anna palautetta, odotamme sitä!
s.52
Kuva: marica roSengård
Sisältö 5 • 2012
Pääkirjoitus: Juhlavuotta vietetään yrittäjyyden merkeissä, Raija Ahvenainen-Rantala...............3
Kolumni: Yrittäjyys ja erilaisuus pelastavat tylsältä tulevaisuudelta, Virpi Varjonen ......................6
Puheenvuoro: Onko väestön kolesterolitaso kääntynyt nousuun? Kari Salminen .......................8
Puheenvuoro: Voi hyvät hygieniat, Heikki Manner .................................................................... 10
n Ajankohtaista
Eviran pääjohtaja Matti Aho: Kolmiportainen valvontaorganisaatio tarpeeton?
Pirjo Huhtakangas ............................................................................................................................ 14
Bisfenoli A on edelleen EFSAn fokuksessa, Pirkko Kostamo............................................................. 18
Palvelumuotoilua
hyvän ruuan ystäville
Anton & Anton -ruokakauppaketjun yrittäjä Niina Hietalahti halusi
tuoda palvelevan kauppakulttuurin takaisin asuinkortteleihin.
n Teema:
Kuva: KriSTiina hemminKi, STudio FoTonoKKa
s.54
31.10.2012
Kasvua kotoisilla juomilla
n Ravitsemus
& terveys
Allergiasta toipuminen vaatii altistusta, Kaisu Meronen ...................................................................42
n Erikoisteema:
Elintarviketieteiden seura 65 vuotta
Lehti ja verkostoituminen tärkeitä seuran jäsenille, Yrjö Lauha ........................................................44
ETS ry jäsenen asialla? Eila Järvenpää ..............................................................................................46
Katse kohti horisonttia elintarvikeala, Raimo Pakkanen ...................................................................48
Osaamiskeskusohjelma vauhdittaa yritysten kasvua, Johanna Jaskari-Halonen .............................50
Oy Anton & Anton ab: Palvelumuotoilua hyvän ruuan ystävien iloksi, Eeva-Liisa Lilja.....................52
Wanhan Porvoon Fabriikki Oy: Tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen, Eeva-Liisa Lilja .............54
Marjex Oy: Liiketoiminnan suunnittelulla hyviin tuloksiin, Eeva-Liisa Lilja.......................................56
n Talous
Wanhan Porvoon Fabriikki Oy tavoittelee kasvua ja kansainvälistymistä perinteisillä juomilla: simalla, glögillä ja kotikaljalla.
Kylmätekniikka & Hygienia ja turvallisuus
Haasteena ruokaristiallergiat, Matti Hannuksela .............................................................................20
Hyvä hygieeninen laatu ei ole raakamaidon turvallisuuden tae, Miia Lindström..............................24
Kemikaalien käytölle elintarviketuotannossa on monia vaatimuksia, Kari Eilamo ...........................26
Elintarviketeollisuuden haasteita ja kehitysnäkymiä Kiinassa,
Anna-Stiina Antola & Marjo Hietapuro .............................................................................................28
Puhtaalla prosessilla laadukkaita kasviksia kauppoihin,
Risto Kuisma, Marja Lehto, Hanna-Riitta Kymäläinen & Maarit Mäki.............................................30
Uusi elintarvikehuoneistoasetus tarkentaa lämpötilavaatimuksia, Sebastian Hielm .......................32
Lämpöpumppuala käy kuumana, Pirjo Huhtakangas .......................................................................34
Teollisuuslämpöpumppuja yhä enemmän elintarvikealalle, Pirjo Huhtakangas ..............................36
Suomen elintarviketehtaissa on isoja ja nykyaikaisia kylmälaitoksia, Pirjo Huhtakangas ...............38
Ammoniakkilaitoksen kunnossapito on kasvava ala, Dakota Levanto ..............................................40
& markkina
Puheenvuoro: Hinnoittelulla kestävää kilpailuetua, Mikko Sihvonen...............................................58
Nettipohjainen palvelu mittaa toimittajaketjun vastuullisuuden tasoa, Kati Sorvali-Borén .............60
n Tiede
& tutkimus
Opinnäytetöitä ..................................................................................................................................62
s.77
Juhani Sibakov tutkii
kauran ravintokuitua
DI Juhani Sibakov tutkii kauran
ravintokuitua ja sen elintarvikesovelluksia VTT:llä. Hän toimii
aktiivisesti myös 65-vuotiaassa
Elintarviketieteiden seurassa.
Kuva: Sanni BjörKman, vTT vieSTinTä
n Tapahtumia
Probioottien käyttö voi laajentua muihinkin kuin maitotuotteisiin, Heli Hautaniemi .......................64
Yli 2 600 esitystä IUFoSTin elintarvikealan maailmankonferenssissa Brasiliassa,
Helena Kautola..................................................................................................................................66
n Palstat
Alkupaloja .......................................................................................................................................... 12
Uutuuskirjoja .....................................................................................................................................63
Haarukassa ........................................................................................................................................68
Tunnustuksia .....................................................................................................................................70
Tapahtumakalenteri ........................................................................................................................... 71
Nimityksiä ..........................................................................................................................................72
Hankintaopas.....................................................................................................................................73
n ETS-sivut
Jäsenesittely: Juhani Sibakov tutkii kauran ravintokuitua ja sen uusia elintarvikesovelluksia,
Anna Kojo ..........................................................................................................................................77
ETS-palsta, Anna Kojo .......................................................................................................................78
Kuva: aila hannuKSela
s.20
Haasteena
ruokaristiallergiat
Ruokaristiallergiat ovat monitahoinen oireyhtymä. Ristiallergia koivun siitepölyn ja
hedelmien ja juuresten välillä huomattiin
Suomessa 1970-luvun alkupuolella. 1980-luvulla luotiin käsite selleri-pujo-mausteallergia, johon liittyi usein myös porkkana-allergia. Seuraavalla vuosikymmenellä huomio
kiintyi luonnonkumin eli lateksin ja hedelmien (avokado, kastanja, banaani, kiivi ja papaija) väliseen ristiallergiaan.
Viime vuosina on kiinnitetty huomiota lipidienkuljetusproteiinien aiheuttamiin, usein
hyvin voimakkaisiin reaktioihin. Näitä proteiineja on erityisesti ruusukasveihin kuuluvissa hedelmissä ja marjoissa, mutta myös
muissa kasviheimoissa. Palkokasvit, pähkinät ja siemenet kuuluvat usein eri kasviheimoihin, mutta niiden varastoproteiinit ovat
rakenteellisesti samankaltaisia ja varsinkin
serologiset ristireaktiot tavallisia, professori
Matti Hannuksela kirjoittaa.
Teemat & erikoisteemat
Nro ilmestyyteema
5/2012 31.10.
6/2012 14.12.
1/2013 22.2.
2/2013 10.4.
3/2013 11.6.
4/2013 27.9.
5/2013 1.10.
6/2013 11.12.
Kylmätekniikka & hygienia ja turvallisuus,
Elintarviketieteiden seura 65 vuotta
Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen
Analytiikka & tuotekehitys
Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu
Kalateollisuus
Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka
Raaka-aineet & lisäaineet ja sopimusvamistus
Hygienia & jäljitettävyys
Lihateollisuus
Yrittäjyys, markkinointi & koulutus
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö
päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus
pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa
tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita.
Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y.
(ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian,
-teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2012
5
n
KOLUMNI
Yrittäjyys ja erilaisuus pelastavat
tylsältä tulevaisuudelta
Kuva: iir exhiBiTionS lTd.
Supermarketeissa asioiminen vaarantaa terveytesi. Näin pitäisi lukea kauppojen ovipielissä. Tämä isojen markettien järjestelmä on
keskittyneen vähittäiskaupan luomus, jossa
monet ihmiset kokevat vain stressiä, sydämentykytystä ja ahdistusta. Super- ja hypermarketit ovat kuin tehtaita, joiden lopputuotteena kuluttajan jääkaappi on täytetty elintarvikkeiksi kutsutuilla tuotteilla. Viikottaisesta
kaupassakäynnistä onkin tullut monelle ikävä
mutta pakollinen tapahtuma.
Elintarviketuotteiden merkinnöissä pitäisi
puolestaan ottaa käyttöön uudenlaisia termejä kuten esimerkiksi jogurtinkaltainen ja
lihankaltainen. Etenkin isot elintarvikeyritykset viilaavaat tuotteitaan koko ajan halvemmaksi, jotta ne pitävät liiketoiminnan kannattavana vähittäiskaupan luomassa hintapai-
6
neessa. Miksi turhaa tuhlata kalliita maatalousraaka-aineita, kun vedellä ja mm. paksuntajilla voi saada katteet isommiksi? Vaikka
nykyisten elintarvikelisäaineiden käytössä on
paljon hyvääkin, niin ne mahdollistavat myös
lähes loputtoman kustannuksien alentamisen.
Tietysti meidän kuluttajien pitäisi äänestää
jaloillamme ja valinnoillamme – näyttää minkälaisia kauppoja ja tuotteita me haluamme.
Meidän pitäisi näyttää, että arvostamme pieniä ja lähellä olevia kauppoja, joista löytyy
vielä palvelua. Meidän pitäisi osoittaa, että
arvostamme elintarvikkeissa hyviä raaka-aineita ja aitoja makuja. Pitäisi. Todellisuus on
valitettavasti toinen.
Vaikka yhä useampi meistä kuluttajista tiedostaa elintarviketarjonnan epäkohtia, niin
oman arjen paineissa vain harva yksilö pystyy
muuttamaan käytöstään. Käymme edelleen
samassa kaupassa, missä olemme tottuneet
käymään. Ostamme pitkälti myös samoja
tuotteita viikosta toiseen, koska olemme niitä
tottuneet käyttämään. Monella ei ole yksinkertaisesti aikaa ja energiaa etsiä uusia ratkaisuja, eikä toisaalta välttämättä edes uskoa
omaan vaikutusvaltaan. Suurin osa meistä
jatkaa tyytymättöminäkin niin kuin ennen,
koska se nyt on vain helpompaa. Juuri tänään.
Keskittynyt kauppa, jyräävä elintarviketeollisuus ja sopeutunut kuluttaja – rehellisesti
sanottuna tämä asetelma ei tule muuttumaan
tulevaisuudessa. Ei ole näköpiirissä mitään
sellaista voimaa, mikä muuttaisi tilanteen
täysin toisenlaiseksi. Suunta on selvä. Kysymys on vain siitä, kuinka tylsäksi ja harmaaksi elintarviketeollisuuden tarjonta sekä vähittäiskauppa muuttuvat? Voiko kehitystä jollain
tavalla hidastaa tai jopa pysäyttää?
Toivoa valoisammasta tulevaisuudesta kuitenkin on, sillä on yksi tekijä, joka voi estää
elintarvikemarkkinoiden muuttumisen lopullisesti harmaaksi, tylsäksi ja mauttomaksi –
Kehittyvä Elintarvike 5/2012 I www.kehittyvaelintarvike.fi
nimittäin pienet elintarvikeyritykset.
Pienet voivat, niin halutessaan, olla rohkeita, kapinallisia ja oman tiensä kulkijoita. Ne
voivat antaa kuluttajille todellisia vaihtoehtoja niin tuotteiden kuin niiden ostopaikkojenkin osalta. Tuomalla kuluttajien eteen erilaisia
ja omalaatuisia tuotteita pienet yritykset auttavat avaamaan kuluttajien silmiä sekä antamaan lisäkipinöitä totuttujen tapojen muuttamiseen.
Uskon valoisampaan tulevaisuuteen, koska pienet elintarvikeyritykset ovat itse asiassa pakotettuja olemaan muutoksen vetureina
ja elintarvikealan valopilkkuina. Pienten yritysten on mahdotonta kilpailla suoraan isojen
yritysten kanssa heidän säännöillään. Yritystoiminnan perusasiat jo sanelevat tämän. Pienet yritykset eivät pysty kilpailemaan alhaisilla kustannuksilla tai isoilla määrillä, siksi niiden on selviytyäkseen löydettävä oma erikoisalueensa, jota ne pystyvät hallitsemaan.
Uskon pieniin yrityksiin ja niiden voimaan,
sillä niissä on oikeita ihmisiä, jotka kantavat
vastuunsa. Niissä on yrittäjiä ja yrittäjämielisiä henkilöitä, jotka ovat innostuneita sekä
jaksavat uskoa ja uurastaa oman asiansa
eteen. Ihmiset saavat ihmeitä aikaan, eivät
yritykset.
Vaikka kolmen tekijän asetelmaa ei enää
kokonaan voi muuttaa, niin pieniä vallankumouksia on takuulla tulossa. Tulevaisuus ei
siis näytä pelkästään tylsältä ja harmaalta.
Menestysreseptikin on melko yksinkertainen.
Ainekset menestykseen löytyy etsimällä vastauksia kysymyksiin: Millä tavalla minä ja yritykseni voimme haastaa keskittyneen vähittäiskaupan? Miten minä ja yritykseni voimme
tehdä asiat toisin kuin isot elintarvikeyritykset?
Virpi Varjonen
konsultti, DI
Invenire Market Intelligence Oy
Kehittyvä
Elintarvike
23. vuosikerta
ISSN 0787-8273
Aikakauslehtien liiton
jäsenlehti
JULKAISIJA
Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS
PL 115, 00241 Helsinki
p./f. (09) 547 47 00
[email protected]
www.kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA
[email protected]
p. 044 082 6118
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Pirjo Huhtakangas
[email protected]
p. 040 822 1370
AVUSTAJAT
Anne Haikonen
Anna Hillgrén
Heikki Manner
Kaisu Meronen
Mari Sandell
Jari Toivo
Virpi Varjonen/Tanska
Ari Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA 5/2012
Petri Hannula
Pirjo Huhtakangas
Eila Järvenpää
Paula Koivisto
Tiina Luoma
Heikki Manner
Anne-Mari Ottelin
Elina Säde
Juuli Seppälä
Erkki Vasara
NEUVOTTELUKUNTA
Juha Ahvenainen
Sampsa Haarasilta
Eila Järvenpää
Matti Kalervo
Eeva-Liisa Lehto
Merja Leino
Jussi Loponen
Janne Sallinen
Tarja Suomalainen
Marleena Tanhuanpää
Jari Toivo
Päivi Tähtinen
ILMOITUSMYYNTI
Infoteam Oy
p. (09) 441 133
f. (09) 447 427
[email protected]
ULKOASU JA PAINO
Vammalan Kirjapaino Oy
Jyri Leskinen
TILAUSHINTA 2013
Kestotilaus 59€/vsk.
määräaikaistilaus 65€/vsk.
oppilaitokset 48€/vsk.
irtonumero 9,50€ + postituskulut
vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50€/kpl +
postituskulut
Hintoihin lisätään arvonlisävero
KANSIKUVA
Plugi
LEHDEN TILAUKSET JA
OSOITTEENMUUTOKSET
SEKÄ ETS R.Y:N
JÄSENASIAT
Elintarviketieteiden Seura ry.
Anna Kojo
sihteeri-taloudenhoitaja
PL 115, 00241 HELSINKI
p. 050 337 1070, f. (09) 547 4700
[email protected]
www.ets.fi
n P u h e e n v u o r o
Onko väestön kolesterolitaso
kääntynyt nousuun?
Suomen Lääkärilehdessä (Vartiainen ym.
2012)) ilmestyi vertaisarvioitu kirjoitus ”Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun”. Pitääkö
tämä julkisuuteen voimakkaasti propagoidun
ja siellä suuren huomion saanut väite paikkansa?
Väite perustuu vuosien 2007 ja 2012 toteutettujen veren kokonaiskolesteroliin kohdistuneiden Finriski-selvitysten vertailuun. Raporteista ei tarkoin ilmene, ovatko monet
olennaiset muuttujat, esimerkiksi näytteenottojen paikallisuus ja vuotuinen ajankohta
vakioitu. Viiden vuoden aikana tapahtunutta
väestön lihomista, joka vaikuttaa olennaisesti veren kolesterolipitoisuuteen, ei ole huomioitu.
Miksi otoksen otos?
Finriski-selvityksen kohteena olivat
25–74-vuotiaat henkilöt. Otoksessa miehiä
oli 3960 (55 % kutsutuista) ja naisia 3961 (64
% kutsutuista). Hämmennystä herättää, miten näin suuri prosenttiero kutsun hyväksyneistä johtaa kuitenkin yhden henkilön tarkkuudella samaan miesten ja naisten määrään. Tutkimukseen osallistujien määrä on
edelliskerrasta pienentynyt. Vastaavatko sinänsä satunnaistetusta kutsuttujen joukosta
syystä tai toisesta valikoituneen joukon kolesteroliarvot koko väestömme arvoja?
Näin valikoituneesta joukosta on kokonaiskolesteroliselvitykseen kelpuutettu yhä vain
suppeamman joukon arvot: miehiä 2768
(edellä olevien lukujen perusteella 38 % kutsutuista, 70 % otoksesta) ja naisia 3046 (vastaavasti 49 % kutsutuista, 77 % otoksesta).
Miten tämä joukko on valittu? Kummastakin
otoksesta noin tuhannen henkilön poissulkukriteerejä ei ole kerrottu. On rohkea väite,
että jäljelle jääneen vajaan 6000 valikoituneen henkilön sadasosan tarkkuudella ilmoitettu kolesterolin keskiarvo vastaisi koko väestömme keskiarvoa. Virhemahdollisuus on
suuri.
Mitkä ovat oikeita lukuja?
Miesten kolesterolipitoisuuden keskiarvo on
julkaisun yhteenvedon ja tekstin mukaan
5,34, mutta taulukon 2 ilmoittama arvo on
8
5,25 (arvot mmol/l). Vuoden 2007 vertailuarvoksi on ilmoitettu 5,25. Muutos miehillä on
ollut siis joko 0,09 tai 0,00. Mikä on todellinen
”muutos”?
Naisten kolesterolin keskiarvoksi on yhteenvedossa ja tekstissä ilmoitettu 5,31, mutta taulukossa 2 ilmoitettu arvo on 5,38, mikä
sekään ei vastaa ikäryhmistä laskettavaa arvoa 5,35. Vuoden 2007 vertailuarvoksi on ilmoitettu 5,15. Muutos on siis ollut joko 0,16,
0,23 tai 0,20. Mikä arvoista on oikea? Ilmoitettujen ääriarvojen välinen ero on noin 30 %.
Edellä kuvattu kokonaiskolesterolin sadasosiin kohdistuva, jo perusteiltaan epätarkka
selvitys ei sovi tieteellisyyteen pyrkivään esitykseen. Määritysprosessin hajontaa näytteiden keräämisestä mittausprosessiin ei ilmoiteta. Laboratoriovaiheen systemaattiseksi virheeksi on kyllä kerrottu laiteteknisen ja inhimillisen suorituskyvyn yläraja 0,0 %.
Edellä sanotun pohjalta voidaan korkeintaan todeta, että vuosien 2007 ja 2012 välillä
väestömme kokonaiskolesterolipitoisuudessa ei ole tapahtunut muutosta.
Suurinta hämmästystä herättää, ettei LDLja HDL-kolesteroli- sekä triglyseridipitoisuuksia ole ilmoitettu. Näiden mittaamista
voi nykyisin jo ehdottomasti edellyttää.
Miksei niitä ole mitattu ja jos on, miksei
arvoja ole ilmoitettu? Nyt julkaisussa vain
sanotaan, että kokonaiskolesteroliarvon
”nousu” riippuisi LDL-fraktiosta. Näyttöä
tästä julkaisussa ei ole.
Kokonaiskolesterolin
todellinen merkitys?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat ovat julkisuudessa väittäneet, että nyt
määritetty kokonaiskolesterolipitoisuuden
”nousu” aiheuttaisi 200–400 tapauksen verran lisäystä sepelvaltimotautikuolemissa.
Julkisessa keskustelussa olisi kuitenkin huomattavasti mielekkäämpää pohtia kokonaiskolesterolin (jos tämä arvo
on ylipäätänsäkään mielekäs) ja kaikkien sydän- ja verisuonitautikuolemien välistä yhteyttä. Liekö Isossa
Kohtaamisessa eroa, loppuuko elämä sepelvaltimotautiin tai esimerkiksi aivoverenkierron häiriöihin, joista aiheutuu noin 25–30 %
tautiryhmän kuolemista. Asiakokonaisuutta
voidaan tarkastella suomalaiseen väestöön
kohdistuneiden tutkimusten valossa.
KELAn Autoklinikkatutkimus (Aromaa ja
Maatela 1981), jossa seurattiin viisi vuotta
40–59-vuotiaiden miesten ja naisten terveydentilaa, osoitti, ettei sydän- ja verisuonitautikuolleisuus lisäänny miehillä kolesteroliarvojen ollessa välillä 5–7 ja naisilla 6–9.
KELAn ja Turun yliopiston yhteistutkimuksessa (Räihä ym. 1997) seurattiin 11 vuotta yli
65-vuotiaiden (65–80+) henkilöiden sydän- ja
verisuonitautikuolemia, joiden määrä osoittautui suurimmaksi arvoilla <5.0 ja vähäisimmäksi arvoilla > 8.1. Ikääntyneitä helsinkiläisiä (75, 80 ja 85 vuotta) koskevassa tutkimuksessa (Strandberg ym. 1991) puolestaan todettiin, että ”kokonaiskolesterolipitoisuus ei
erotellut sydän- ja verenkiertoelinten sairauk-
sia sairastavia henkilöitä terveistä henkilöistä. Päinvastoin, korkea kolesterolipitoisuus
korreloi positiivisesti hyvään terveydentilaan”. Miesten ikäryhmissä kolesterolipitoisuuden keskiarvo oli välillä 5,5–5,8 ja naisten
6,3–6,9.
Liian pitkälle vietyä pohdintaa?
Näiden tutkimusten valossa julkaisun millimoolin sadasosiin perustuvat valikoidut väitteet ovat lähinnä absurdeja ja väestöämme
harhaanjohtavia. Tilanteessa, missä on huolta työllisyydestä ja perheen taloudesta, ei perusteetta tule lisätä paineita. Se ei voi olla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarkoitus.
Lopuksi artikkelissa pohditaan kokonaiskolesterolitason ”nousuun” vaikuttaneita te-
kijöitä, etenkin ravinnon vaikutusta. Ne ovat
kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä ja
olettamuksia, ei tieteelliseen näyttöön perustuvia. Kriittisessä tarkastelussa tämä osio olisi toimitusvaiheessa tai viimeistään vertaisarvioinnissa pitänyt hylätä. Nyt se ennestään
heikentää epätarkan artikkelin muutoinkin
horjuvaa luotettavuutta. π
Kari Salminen
professori
viitteet
aromaa a. & maatela j. 1981. a Search for
optimum values: Prognostic evaluation of
reference values. Kirjassa: gräsbeck r. & alström
T. (eds) reference values in laboratory medicine.
ed.. john Wiley & Sons ltd.
räihä i. ym. 1997. effect of serum lipids,
lipoproteins, and apolipoproteins on vascular and
nonvascular mortality in the elderly. arteriosc.
Tromb. vasc. Biol.17:1224−1232.
Strandberg T. ym. 1991. Seerumin lipidiarvot
helsinkiläisillä vanhuksilla. Suom. lääkäril.
46:1256−1260.
vartiainen e. ym. 2012. FinriSKi-tutkimus:
väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien
laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom.
lääkäril. 67:2364-2368a.
Kts. myös Kela, Tätä tutkimme: veren
kolesteroliarvot eivät ennusta sydän ja
verisuonitautikuolemia eläkeikäisillä. joulukuu
1997.
Yhteinen verkosto.
Rajattomia ratkaisuja
elintarviketeollisuudelle.
Univarin teknisten osaajien verkosto tarjoaa
teille innovatiiviset ainesosat ja ratkaisut.
Ainutlaatuinen valikoima raaka-aineista erikoistuotteisiin
ja lisäaineisiin maailman johtavilta tavarantoimittajilta tarjoaa
tuotepohjaisia ratkaisuja ekologisen tuotannon haasteisiin.
www.univar.fi
Food 2012 Finland.indd 1
2012-04-02 13:28:20
n P u h e e n v u o r o
Voi hyvät hygieniat!
Lait ja pykälät ovat muuttuneet sitten viime
Kehittyvä Elintarvike -lehden hygieniateeman. Ihan kaikesta ihmisten syöttämisestä ei
tarvitse enää virallisille omaisille ilmoitella,
eikä vähäriskisen toimijan tarvitse byrokratian tuntemuksella itseään riskeerata. Vaikka
lainalaisuuksia on muutettu, sitä eivät lain
alamaiset juuri ole huomanneet, sillä tarkastuskäytäntö muuttuu hitaammin kuin kolibakteeri lisääntyy pakasteissa.
Esimerkit kertovat
Tarkastaja teki elintarvikelaitoksen käyttöönottoa edeltävää katselmusta. Kierrettyään laitoksen ja katseltuaan kymmeniä metrejä tuoteputkistoja, hän tiedusteli pesukeskukseen
päästyään yrityksen edustajilta, että miten
nämä kaikki putket oikein kuivataan sisäpuolelta.
Tarkastaja huomasi hedelmäkastiketta
myymälän hyllyssä. Omavalvonnassa tuotteen valmistaja oli kyllä maininnut hedelmien
käytön raaka-aineena, mutta ei juuri kyseistä,
vähän harvinaisempaa hedelmää. Kastike oli
hapan, pH alle 4,5, ja täytetty kuumiin pakkauksiin kuumana yli 90 °C:na, mutta ei aseptisissa olosuhteissa. Tarkastaja alkoi käydä
kuumana. Epäily heräsi toiminnan olennaisesta muutoksesta, juuri sitä hedelmää kun
tuottaja ei ollut ilmoittanut käyttävänsä. Tulkinta oli, että kastike voi olla vaarallinen, kenties botuliinia sisältävä. Ukaasi kävi välittömästä myynnistä poistamisesta ja kattavasta
takaisinvedosta.
Ulkomailla kohtaa löysempää hygieniahuoltoa, kuvassa nizzalaisen ravintolan kalatiski.
Kylmäkoneita ei tarvita lämpimässä ilmanalassa.
Keskusvirasto teki elintarvikehygieniaselvitystä, lie ollut jokin EU-asia. Leipomossa
selvittäjä pysähtyi nostatusradan äärelle ja
totesi, että tällaiset avoimet kuljettimet ovat
hygienia- ja vierasesineriski. Niiden pitäisi
olla umpinaisia, katettuja.
Kokeilkaapa huviksenne rakentaa leipomoon puulämmitteinen uuni! Polttopuut ovat
varmaankin maailman suurin elintarvikehygieeninen riski. Ne pitää pastöroida, ellei peräti steriloida ennen elintarvikehuoneistoon
tuomista. Tai esittäkääpä terveystarkastajalle, että leipomossa ei tarvitse käyttää desinfiointiaineita! Tai laittakaa lvi-suunnitelmaan
tavalliset käsienpesualtaan hanat. Tai suunnitelkaa konditoriatila ilman huoneilman
jäähdytystä. Valvonnan kommentit ovat varsin jäähdyttäviä sekä hyvin vähän viihdyttäviä.
Käytännönharjoittelu pakolliseksi
Hygieeninen menuvahti istuu korsikalaisessa
ravintolassa kuin kanta-asiakas.
10
Kun toisaalla elintarvikkeiden valmistajia valvotaan suurennuslasin kanssa, toisaalla ei
käytetä edes hajuaistia. Siitä kertoo uusi raatoralli. Kuollutta eläintä ei enää saa haudata
maahan, vaan se täytyy kuljetuttaa jompaankumpaan destruktiolaitokseen.
Jo nyt on kuulunut kummia eri puolelta
maata, raadot muhivat päiväkaupalla ennen
noutoa, noutoautoista valuu nesteitä pitkin
maita ja mantuja. Kumpi mahtaa olla hygienian kannalta parempi, pöpöjen pitäminen tilan
rajojen sisäpuolella vai kuljettaminen ja levittäminen maan äärestä toiseen?
Moneen opinahjoon vaaditaan käytännön
harjoittelu jo ennen pääsykoetta, tarkoituksena on tietenkin estää kaikenmaailman turistien tulo alalle. Harjoittelu vaaditaan Viikkiinkin, mutta ei elintarvikepuolelle. Muissakaan
elintarvikealan yliopisto-opetusta antavissa
oppilaitoksissa ennakkoharjoittelua ei ole.
Jos tai oikeastaan kun lainkirjoittajilla ja
tarkastajilla ei ole minkäänlaista käytännön
kokemusta elintarvikeprosesseista ja teollisuusmittakaavan valmistuksesta, törmätään
putkien kuivaukseen, pullan putkeen laittoon
ja halkojen kuumennukseen ennen niiden
polttamista.
Miten ihmeessä kaikkien puulämmitteisten
uunien leipää vuosikymmenet syöneet kuluttajat ovatkaan selvinneet sairastumatta! Intiassa leivinuunit muuten lämmitetään lehmänlannalla…
Raatosirkus taas osoittaa, miten helppo
kirjoituspöydän ääressä on kirjoittaa kaikenmaailman säädöksiä, kun ei ole käytännöstä
hajuakaan, vaikka seurauksena nimenomaan
on hajua käytännössä.
Lait, asetukset ja säädökset on vielä kirjoitettu niin, että tarkastuksella on tulkinnanvalta. ”Helposti puhdistettava, hyvä hygieniakäytäntö, asianmukainen kapasiteetti, riittävä määrä käsienpesupisteitä, riittävä valaistus” takaavat mielivaltaa ja erimielisyyksiä,
vaikkei tarkastajalla mieli valtaan tekisikään.
Lainlaatijat ovat yleensä juristeja, ehkä tässä
onkin takana työllistämispolitiikka.
Elintarvikeyritysten kokemuksia kuunnellessa tuntuu siltä, että elintarviketarkastajien
yleinen pätevyysvaatimus on kiitettävin arvosanoin suoritettu bakteerikammo. Jos se vielä
yhdistyy hysteeriseen luonteenlaatuun, hygieniasekametelisoppa on uhkasakkoa vaille
valmis.
Kun yrittäjä joskus allergisoituu valvonnalle ja vie kyseenalaisen, joskus liki mielivaltaisen tarkastuskäytännön julkisuuteen, tarkastajat ja hygieenikot vetäytyvät virkasalaisuuden taakse, ”viranomainen ei voi kommentoida yksittäistapauksia, olemme vaitiolovelvollisia”. Näin keskustelu tosiaan on ja jää vaiti!
Onneksi sentään muutama keittiömestari
taannoin kunnolla pillastui, mikä osaltaan sai
aikaan lainsäädännön muutokset.
Puhtaus ei aina ole puoli ruokaa
Useissa niin suomalaisissa kuin ulkomaisissakin tutkimuksissa on havaittu, että astmaa
ja allergioita on sitä enemmän, mitä siistimmissä ja hygieenisimmissä oloissa lapset ovat
kasvaneet. Elimistö ei opi tuottamaan vastaaineita taudinaiheuttajia vaan itseään vastaan. Syömme puhdasta, bakteerien raadoistakin vapaata ruokaa, käytämme desinfioivia
käsienpesu- ja tiskiaineita, huuhtelemme
suumme desinfioivalla suuvedellä, putsaamme ja puleeraamme. Olemme hygieniahysteerikkoja.
Kunnallinen elintarvikevalvonta väittää toimivansa riskinarvioinnin perusteella. Mutta
varsinkin kuumennettavien tuotteiden kohdalla tuntuu, että riskiä liioitellaan ties kuinka
monenteen potenssiin. Raaka-aineenkin pitäisi olla liki bakteeritonta, vaikka se tulee
pelloilta ja pientareilta. Entäpä jos kuumennus-käsittelyissä nitistetyt bakteerit vaikuttavatkin allergioita estävästi?
Tuottajien, valmistajien ja valvonnan yhteistyöllä on toki saatu hyvääkin aikaan, etenkin eläintautipuolella. Salmonellan nujertamisessa olemme onnistuneet niin hyvin, että
siinä on muillakin oppimista – tietämys on
jopa vientitavaraa. Ja yhteinen on näkemys
myös antibioottien käytöstä, vain tarpeeseen
ja täsmäiskuina. Ajoittaisesta hygieniahysteriasta huolimatta olemme kaukana amerikkalaisten kloorihuuhteluista ja holtittomasta
antibioottien käytöstä.
Mutta siitä huolimatta, kyllä on kir… siis järjelle töitä! Lisätään nyt ensin elintarvikeyritysten omavalvontaan kohta, jossa tehdään riskinarvio elintarvikevalvonnan – ja -tarkastajan riskistä yritykselle. π
Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Elintarviketieteiden Seura ry
PS. Tuohon putkien kuivauskysymykseen
hölmistynyt tuotantopäällikkö muuten vastasi:
”laitetaan talonmiehen kissa hännästä naruun ja
vedetään vastakarvaan läpi”.
Tässä nizzalaisessa pikkuleipäkaupassa
asiakas voi vaikka kosketella tuotteita.
KuvaT: heiKKi manner
n a l K u P a l o j a
Suomessa hyvät mahdollisuudet
kasvattaa lähikalan osuutta
WWF Suomen teettämä raportti kertoo, että
Itämeren kalaa, kuten särkikaloja ja silakkaa,
voisi syödä nykyistä paljon enemmän kalakantojen vaarantumatta. Itämeren kaloilla
voitaisiin myös korvata ulkomailta tuotua kalaa ja valmistaa pienistä särkikaloista ja silakasta kalanrehua.
WWF Suomi selvitti yhdessä kestävän kehityksen asiantuntijayhtiö Gaia Consulting
Oy:n kanssa Itämeren alueen kalavarojen riittävyyttä alueen asukkaille.
– Kaiken kaikkiaan särkikalojen käyttämättömän lisäkalastuspotentiaalin avulla ravintokalan kulutusta voitaisiin Suomessa lisätä
jopa 10–30 prosenttia tai korvata sillä merkittävä osa tuontikalasta, meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta kertoo.
Nykyisin Suomessa syödystä kalasta yli 70
prosenttia tuodaan muualta. Lisäksi kotimaista kalaa vietiin ulkomaille 60 000 tonnia
vuonna 2011.
Kuva: Pro Kala ry
Kotimaiset kauppaketjut
potentiaalisia vientiväyliä
Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke toteutti kevään ja kesän 2012 aikana
selvityksen elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta. Sen mukaan kotimainen kauppaketju on
potentiaalinen vientiväylä elintarvikeyrityksille. Valikoimaanottopäätökset ovat pääasiallisesti maakohtaisia, ja kauppojen valikoimat
muodostetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tuotteen on lunastettava paikkansa
kohdemarkkinoilla sekä kuluttajakysynnän
että paikallisen hintatason mukaisesti. Tuotteiden ei kuitenkaan tarvitse olla kauppaketjun kotimaisessa valikoimassa päästäkseen
ulkomaiseen valikoimaan.
Selvityksessä pääpaino oli SOK:lla ja Stockmannilla, koska ne toimivat jo ulkomailla. Selvityksen toteutti kauppatieteiden ylioppilas
Isa-Maria Ääri, jonka tukena oli VARRUn koordinaattori Johanna Kähkönen.
Läpinäkyvyys pienten
yritysten kilpailuvaltti
Jäljitettävyyden toteuttaminen on usein pienelle yritykselle helpompi kuin isolle. Kun yrittäjä antaa tuotteelleen tarinan ja sen juuret
kerrotaan, tuote saa kasvot.
– Yrityksen syntyhistoria, taustat ja tuotteen kehitysvaiheet ovat erittäin mielenkiintoisia. Yrittäjien omat ajatukset ja näkemykset tuotteista ovat ainutlaatuisia ja kuulemisen arvoisia. Kuluttaja voi kokea tuotteen
ihan eri tavoin, jos hän tietää, mitä kaikkea
siihen liittyy, kuvaa ORIGO-hankkeen projek-
12
tipäällikkö Jouko Kirjavainen.
ORIGO – Alkuperä jäljitettävissä -hankkeen
avulla pienet luonnontuote-, vilja- ja kasvissektoreiden yritykset pystyvät tuomaan tehokkaasti esille jäljitettävyystietoja, kertomaan oman tuotteensa tarinan ja lisäämään
valmistusketjun läpinäkyvyyttä. Foodwest
Oy:n valtakunnallinen projekti toteutetaan
2012–2013. Sen päärahoittaja on Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju.
Suomalaista koulu
ruokaa MoMassa
New Yorkin maailmankuulussa modernin taiteen museossa MoMassa maisteltiin lokakuussa suomalaista kouluruokaa. "Back to
School: Taste of Finland" -lounastapahtuma
oli osa MoMan Century of the Child: Growing
by Design 1900–2000 -näyttelyä. Kouluruokamenun suunnitellusta ja toteutuksesta
vastasi suomalainen huippukokki Petteri
Luoto.
Koululounaalla tarjoiltiin konstailemattomia makuja, kuten lohikeittoa tillikurkkujen
kera ja lisukkeena ruisleipää. Jälkiruokana
nautittiin mm. perinteistä vispipuuroa maidolla. Lounastapahtumassa kerrotaan laajemmin kouluruuasta.
Koululounasidea syntyi MoMan kuraattorien, Juliet Kinchinin ja Aidan O'Connorin,
aloitteesta. He olivat tehneet jo useamman
vuoden ajan yhteistyötä Suomen New Yorkin
pääkonsulaatin kanssa Century of the Child:
Growing by Design -näyttelyn osalta.
Kraft Foodsista
Mondel¯ez International
Kraft Foodsin uusi nimi Mondele¯ z International astui voimaan 2.10. Juridisesti nimi muuttuu Mondelez
¯ Internationaliksi 29.4.2013. Yrityksellä on 26 000 työntekijää 17 maassa. Yhtiö on Euroopassa alansa johtaja suklaa-,
keksi-, kahvi-, juusto- sekä purukumit ja makeiset -kategoriassa.
Atlas Copco
Typpigeneraattorit
Monelle yritykselle typpi on yhtä tärkeä käyttöhyödyke kuin vesi, sähkö tai paineilma.
Atlas Copco tarjoaa yrityksellesi luotettavan typen lähteen, joka toimii edullisesti ja turvallisesti.
Myymme ja vuokraamme typpigeneraattoreita kaikkiin tarpeisiin, tuotoille 1,8 m3/ h 5000 m3/h ja puhtaustasoille 95 % - 99,999 % .
Oy Atlas Copco Kompressorit Ab
www.atlascopco.fi
n a j a n K o h T a i S T a
Eviran pääjohtaja Matti Aho:
Kolmiportainen valvonta
organisaatio tarpeeton?
Eviran pääjohtaja Matti Aho epäilee
moniportaisen valvontaorganisaation
mielekkyyttä.
– Onko kolmiportainen organisaatio
enää tarpeen, kun maahan on saatu
ympäristöterveydenhuollon yksiköt,
hän kysyy.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajana toukokuun alusta lähtien työskennellyt Matti Aho ei usko komentotalouteen.
– Tietäminen ja ymmärtäminen ovat avainasemassa, hän tähdentää.
Vuoden 2013 alussa Suomessa on 64 ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaaluetta ja yksikköä, joissa kussakin on vähintään kymmenen ympäristöterveydenhuoltoon keskittyvää ammattilaista. Poikkeukset
ovat mahdollisia harvaan asutuilla alueilla kuten Lapissa.
– Jos kuntauudistus ja/tai sosiaalija
terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
tuovat uusia rakenteita, ympäristöterveydenhuolto sopeutuu siihen: peruspalikat ovat
meillä jo kasassa, Aho vakuuttaa.
Hänen mielestään valvontaorganisaatiota
pitää kehittää unohtamatta sitä, että myös lihantarkastuksessa ”katseen on käännyttävä
ruhojen viiltelystä kohti ennakollista valvontaa lähtötiloilla”.
Mikä sitten on muuttumassa käytännön
elintarvikevalvonnassa?
– Elintarvikevalvonnan auditoinneilla haetaan parhaillaan yhteistä toimintatapaa koko
maahan. Toinen keino on Oiva-hymynaamajärjestelmä, jonka tavoitteena on arvioida
kaikkia toimijoita samalla tavalla, samoin kriteerein ja samalla tavalla raportoiden, Matti
Aho tiivistää.
Hymynaamat otetaan käyttöön Suomessa
vaiheittain. Ensimmäinen, 1.5.2013 voimaan
tuleva vaihe koskee elintarvikkeiden myyntiä
Moniportainen elintarvikevalvonta
Pääjohtaja Matti Aho perää koko
elintarvikeketjua syvään yhteistyöhön,
jotta Suomessa päästään eroon
elintarvikevalvonnan virkavaltaisesta
toimintatavasta.
Elintarvikevalvonta on moniportaista. Kunnat järjestävät elintarvikevalvonnan yhteistoiminta-alueittain. Teurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten valvonnasta ja lihantarkastuksesta vastaa Evira.
Aluehallintoviraston tehtävänä on ohjata
kuntien elintarvikevalvontaa. Ne tekevät
mm. elintarvikevalvonnan vaatimuksenmukaisuuden arviointeja kunnallisissa elintarvikevalvontayksiköissä.
Evira johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa koko maassa ja varmistaa tutkimuksella
ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä.
Tulli valvoo EU-maista ja kolmansista
Kuva: evira/veiKKo SomerPuro
14
maista tulevia muita kuin eläinperäisiä elintarvikkeita, joita taas valvoo Evira. Puolustusvoimat valvoo omalla alueellaan elintarvikkeiden vaatimuksenmukaisuutta ja turvallisuutta.
Yritykset vastaavat tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta omavalvonnalla.
Sillä varmistetaan elintarvikkeiden hyvä kemiallinen, fysikaalinen ja mikrobiologinen
laatu sekä se, että ne eivät aiheuta vaaraa
ihmisen terveydelle eivätkä johda kuluttaa
harhaan.
Alkutuotannon omavalvonnaksi riittää
tukijärjestelmän kuvaaminen, ja rehualan
alkutuotannon toimijoita velvoitetaan pitämään rehukirjanpitoa.
Eviran tieteelliset tutkimushankkeet
(Nimi, hankevuodet ja yhteistyökumppanit)
Kansallisesti merkittävät ja Suomea
uhkaavat virustartunnat
• Rabies-esiintyminen, vastustus ja rokotukset
(2009–2014), yhteistyötahot HY/ELTDK, HY/
LTKM, TY ja RKTL
• Kalojen tarttuva verenvuotoseptikemia (VHS)
Suomessa. Viruskantojen tutkimus ja taudin
epidemiologia sekä vastustus (2010–2013), DVL
(EU-referenssilaboratorio), Århus ja HY/ ELTDK
• Uudet iridovirustaudit kasvavana uhkana Euroopan luonnonkaloille ja vesiekosysteemeille
(2005–2012), DVL (EU-referenssilaboratorio) ja
muita EU-laboratorioita.
• Poron Parapoxvirus tartunnat (2009–2012),
Moredun Research Institute, UK, HY ja muita ulkomaisia laitoksia.
• Influenssatutkimukset (2009–2012), HY/ ELTDK, EU-Flunet, EU-referenssilaboratorio UK; EU,
sikainfluenssalaboratoriot
• Pienten märehtijöiden Lentivirus- ja prionitartunnat (2009–2014), EU Neuroprion – Network
of Excellence of the Prion diseases (TSE), HY/
ELTDK
Eläinten terveydenhuolto ja hyvinvointi
• Nautojen hengitystie- ja suolistotulehdukset,
utaretulehduksen prevalenssi ja tarttuvat sorkkataudit (2009–2014), HY/ELTDK, liha- ja maitoteollisuus.
• Sikojen hengitystietulehdukset. Hankeaikataulu (2010–2014), HY/ELTDK, lihantuotantoteollisuus, vetäjä HY/ELTDK.
ja tarjoilua kuluttajille. Viranomaisten valvontatulos pitää julkistaa tarjoilupaikan tai myymälän ovenpielessä Oiva-hymysymboleilla.
Matti Aho muistuttaa, että toimijoiden on
kannettava vastuu omien tuotteidensa elintarviketurvallisuudesta. Viranomaisten tehtävä on puolestaan huolehtia siitä, että toimijat
ymmärtävät vastuunsa.
– Toimintatapojen on pakko muuttua. Ratkaisevaa elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden kannalta ovat lopulta toimijoiden oma
vastuu ja halu. Tyhjästä ei kuitenkaan tarvitse
lähteä liikkeelle: suomalaiseen alkutuotantoon on kehitetty laatujärjestelmiä, joiden tulokset näkyvät myös kaupassa, Aho kertoo ja
viittaa muun muassa kasvihuoneviljelyn ja sisävesikalastuksen laatujärjestelmiin.
Tutkimus hyötyy valvontatiedoista
Matti Aho on tyytyväinen Suomen 2000-luvun
alun päätökseen kehittää valvontaa riskinar-
• Mehiläistautien esiintyvyystutkimus; EU-pilotti (2012–2016), Mehiläishoitajien liitto, MTT
• Uudet eläinten hyvinvointia heikentävät perinnölliset sairaudet (2006–2012), HY.
• Tarttuvien tautien hallinta hevosen hyvinvoinnin ja elinkeinon tukena (2010–2012), HIPPOS,
HY/ ELTDK, Suomen hevostietokeskus
Eläinten bakteeri-infektiot, elintarvikevälitteiset bakteerit, antibioottiresistenssi – vaikutus
eläintuotantoon ja elintarviketurvallisuuteen
• Eläintuotannon uudet epätyypilliset zoonoosiuhkat (suoliston ulkopuoliset patogeeniset E.
coli- bakteerit ja ESBL - E. coli-bakteerit). (2010–
2014), THL, HY/ELTDK
• E. coli -bakteerit eläintautien aiheuttajina
(2004–2015), HY/ELTDK.
• Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus
(MRSA) kotieläimillä ja sen merkitys eläinten ja
ihmisten välisiin tartuntoihin (2011–2014), THL,
HY/ELTDK, sairaanhoitopiirit, Technical University of Denmark (Tanska) ja Istituto Zooprofilattico Sperimentale (Italia)
•Sianlihan tuotanto ja mikrobilääkitys – mikrobilääkeresistenssi ja sen taloudelliset vaikutukset (2007–2012), HY/ELTDK, SVA.
• Lypsylehmistä eristettyjen stafylokokkikantojen metisilliiniresistenssi (2008–2014), HY ELTDK.
• Enteropatogeeniset yersiniat porkkanavarastoissa: esiintyminen, mahdolliset saastumisreitit ja merkitys ihmisten tartunnoissa (2012–
2014), THL, HY/ELTDK
vioinnin pohjalta.
– Olen ylpeä, että pidimme päämme. Nyt se
haukkuu hintansa. Kysymykseen, tuottaako
valvonta tulosta, vain tiede antaa vastauksen.
Tiede hyötyy siitä, että valvonta tuottaa valtavasti dataa, joka on tutkimuksen käytössä,
Aho tarkentaa.
Perusideana on soveltava tutkimus: sekä
seurantadatan analysointi että analyysimenetelmien kehittäminen.
– Evira on Suomen suurimpia laboratorioita, mikä velvoittaa pitämään osaamisen kansainvälisellä tasolla. Epidemiologia on arkipäivästä perustyötä, mutta esimerkiksi molekyylibiologian alueella meillä on huikeita tuloksia, Aho iloitsee.
Huippusaavutuksena hän pitää sitä, että
Eviraan ymmärrettiin perustaa riskinarvioinnin yksikkö. Siellä on kehitetty menetelmiä,
joita on otettu käyttöön muuallakin, muun
muassa EFSAssa. Yksikössä on kehitetty
Taudit luonnonvaraisissa ja tarhatuissa
eläimissä sekä kaloissa ja ravuissa
• Luonnoneläinten loistutkimukset Suomessa
(2009–2013), METLA, HY/ELTDK, RKTL, OY.
• Ekinokokkoosi (2012–2016), HY/ELTDK, METLA, Aristoteles University, Thessaloniki, Dublin
Veterinary College
• Rapuruton diagnostiikka ja epidemiologia
sekä rapujen terveydenhuolto. vaihe 2. (2012–
2015), RKTL, Metsähallitus, JSY, Veterinärinstitut
Norja.
Kemiallinen ja ravitsemuksellinen elintarviketurvallisuus
• Uudet mykotoksiinit ja niiden toksikologiset
vaikutusmekanismit (Akatox), (2008–2012), HY,
ISY,TY; Vet. Inst. Norja.
• Endofyyttiset toksiinit rehuissa (2009–2012),
OY, UTu, NVI, MTT
• Asetaldehydi elintarvikkeissa (2010–2014),
KarolinskaInstitut, Ruotsi ja University of Leicester, UK.
• Edistyneet analyyttiset menetelmät elintarvikkeiden haitallisten komponenttien detektoimiseksi, (2011–2015), VTT, TEKES
• Total Diet Study (2012–2015), EU-hanke, jossa
mukana 26 jäsenvaltiota
• Biokaasuprosessin materiaalivirtojen hyödyntäminen (2008–2012), MTT, JY, VTT, 14 yritystä
muun muassa salmonellojen aiheuttamaa,
koko elintarvikeketjun kattavaa riskiä mallintava matemaattinen malli, jota käytetään nyt
perustana eurooppalaista valvontaa kehitettäessä.
– Onneksi riskinarviointityö on meillä hyvin
arkista ja syvällä toiminnassamme: luonteva
osa toimintaamme, Aho toteaa.
Ilmastonmuutos vaatii uutta
toimintatapaa
Elintarviketurvallisuuden sekä eläinten hyvinvoinnin ja kasviterveyden lisäksi Evira panostaa muun muassa vastuullisuuteen ja ilmastomuutosvaateisiin.
– Ilmastonmuutos on jo täällä. Sää on lämmennyt ja kosteus lisääntynyt, mikä näkyy jo
nyt ehkä rankimmin kasviterveyspuolella.
Suomen vastuu elintarviketuotannosta kasvaa, kun maataloustuotannon edellytykset
heikkenevät muualla. On siis varmistettava, >>
15
että meillä säilyy kyky tuottaa tarpeeksi ruokaa vielä 30–50 vuoden päästä, Matti Aho
painottaa.
Hän perää koko elintarvikeketjua työhön
uusien vaatimusten saavuttamiseksi.
Ravitsemusriskit kasvavat
Suomessa valmistuu ensi vuonna kolmas
elintarviketurvallisuusselonteko, jossa ravitsemukselliset riskit ovat entistä voimakkaammin esillä. Ravitsemuskysymyksissä Eviran
lähimpiä yhteistyökumppaneita ovat sosiaalija terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
– Evira tuo ravitsemukseen turvallisuusnäkökulman, muun muassa lisäaineiden saannin arvioinnin ja ihmiselle haitallisten aineiden, kuten akryyliamidin ja punaisen lihan
nitriittien ja nitraattien saannin arvioinnin,
Aho täsmentää.
Aho on innokas luomuruuan puolustaja ja
kannustaa kehittämään tuotantotapaa edelleen.
– Luomussa minulle tärkeää on eläinten hyvinvointi. Kannustan tuotantotapaan, johon
liittyy pyrkimys laadun jatkuvaan kehittämiseen. Luomuun tämä on jo sisäänrakennettu,
Aho sanoo. π
Elintarvikehygienia koukutti
Matti Aho tunnustaa, että elintarvikehygienia koukutti hänet jo opiskeluaikoina.
– Elinlääketieteellinen koulutus oli pitkälle kädentaitojen harjoittamista. Opiskelussa elintarvikehygienia oli ensimmäinen
asia, jossa tuntui olevan oikeasti draivia,
Aho sanoo.
Elintarvikehygienia vei hänet mennessään ensin tutkijaksi, sitten virkamieheksi.
Nykyiseen työpaikkaan Eviran pääjohtajaksi oli Ahon mukaan helppo tulla, koska hän
oli tulosohjannut toimialaa kymmenen
vuotta maa- ja metsätalousministeriössä.
Toimialan lisäksi merkittävä osa eviralaisista on entuudestaan tuttuja, sillä vuonna
1983 valmistuneen Ahon ensimmäinen työpaikka oli Valtion eläinlääketieteellinen laitos.
– Palasin ensimmäiseen työpaikkaani.
Asiat ja ihmiset ovat tuttuja, mutta mittakaava on eri. Ministeriössä eurooppalainen
yhteistyö vei suurimman osan työpanoksesta, nyt kansallinen toimeenpano, hän
summaa.
Aho sanoo, että kuusi ensimmäistä toimintavuotta ovat hioneet eviralaisia yh-
teen. joten on ”aika katsoa ympärille”.
– Eviralainen kulttuuri on olemassa ja
totta: yhteinen laatujärjestelmä ja hallinto
ovat pakottaneet organisaatiot yhteen.
Kuva: evira/veiKKo SomerPuro
Pirjo Huhtakangas
Eviran riskinarviointihankkeet
(Nimi, hankevuodet ja yhteistyökumppanit)
Eläintaudit ja kasvinterveys
• Eläintautiriskien hallinta kotieläintalouden rakennemuutoksessa (MAKERA), 2009–2013, MTT
Taloustutkimus
• Eläintautiseurannan kohdistumisen ja merkittävyyden tutkiminen karjujen ja keinosiemennyksen osalta (2012)
• Elävien karjujen tuonti Tanskasta, PRRS:n riskinarviointi (2012), ETT
• Luomukalkkunan tautiriskit (2012–2013), SataFood, MTT Taloustutkimus, Siipikarjaliitto,
Suomen Rehu, Pro Luomu
• Nopeiden riskinarviointimenetelmien kehittämishanke (2012–14)
• Kasvinterveyteen liittyvän riskinarvioinnin
aloittaminen tunnistamalla olennaiset kasvintuhoojat priorisointimallin avulla sekä kasvinterveyden yhteistyöverkoston perustaminen (MAKERA), 2011–2013, HY, MTT
Mikrobiologinen elintarviketurvallisuus
• RiskSheriff-työkalun kehittäminen elintarvike-
16
valvontakohteiden riskiluokitteluun (vaiheet IIII), 2009–2012
• Virusten detektio ja hallintakeinot prosessiympäristössä (TEKES), 2009–2012, HY, VTT, yrityksiä
• EHEC-bakteerin tartuntalähteet ja niiden riskinhallinnan taloudellinen merkitys (MAKERA),
2009–2012
• Kampylobakteeririskit elintarvikeketjussa ja
ympäristössä (MAKERA-haku 09/2011), 2012–
2014, HY
• Vaaroille altistuminen - kemiallisen ja mikrobiologisen elintarvikeriskin arviointi ympäristössä (MAKERA-haku 09/2011), 2012–2014, THL
• Modular risk assessment model for chemical
and microbial food safety, (SuomenAkatemianhaku 09/2011), 2012–2016, THL, INRA ja ANSES
Ranska.
Kemiallinen ja ravitsemuksellinen elintarviketurvallisuus
• Orgaaniset tinayhdisteet (OT-yhdisteet) Itäme-
ren kalassa ja kalan maksassa (2010–2012),
THL, RKTL, SYKE
• PCDD/F-, PCB- ja PBDE-yhdisteiden kulkeutuminen porosta vasaan (2010–2012), THL, RKTL,
OY
• Riskinarviointi lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille (2009–2012), THL,
Tullilaboratorio
• PLANTLibra; Plant food supplements: Levels
of Intake, Benefit and Risk Assessment (EU),
2010–2014, THL ja 13 muuta maata
• Turvallisia lannoitevalmisteita biokaasulaitoksista (BIOSAFE/MAKERA), 2010–2012, MTT, VTT
ja yrityksiä
• Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille - kumulatiivinen riskinarviointi (2011–
2014), yhteistyötaho mm. Tullilaboratorio
• Dioksiinit ja PCB:t elintarvikkeissa ja niiden
merkitys ravinnossa hyöty-haitta-analyysin mukaan (2012), MMM, THL, SYKE, RKTL
ILMOITUS
Ammeraal Beltech ja
elintarviketurvallisuus
Elintarviketuotannossa jokainen kuljetin ja sen komponentit
vaikuttavat hygieenisyyteen ja elintarviketurvallisuuteen. Johtavana elintarviketeollisuuden prosessi- ja kuljetinhihnojen
valmistajana Ammeraal Beltech on ottanut hygieenisyyden
yhdeksi tuotesuunnittelun kulmakivistä. Käyttöolosuhteet ja
kuljetettavien tuotteiden ominaisuudet on aina otettava huomioon suunniteltaessa parasta ratkaisua.
Ammeraal Beltech on ollut mukana
jo useiden vuosien ajan kehittämässä
uusia standardeja kuljetinhihnojen
hygieniaominaisuuksiin. Jatkuvan
tutkimuksen ja tuotekehittelyn tuloksena olemme lanseeranneet laajan valikoiman elintarviketurvallisia tuotteita.
Antimikrobiset hihnat
– parempaa hygieniaa
Ammeraal Beltechin antimikrobinen
hihnavalikoima perustuu hopeaioniteknologiaan, eikä sen vaikutus häviä
käytössä. Se on tutkitusti vaaraton
ihmisille, mutta se suojaa useimmilta
mikro-orgaanisilta epäpuhtauksilta.
Antimikrobihihnoja on saatavilla Ropanyl (polyuretaani) ja Nonex (elintarvikehyväksytty PVC) hihnavalikoimista myös sinisenä. Ominaisuus on sekä
hihnan ylä- että pohjapuolella antaen
näin parhaan mahdollisen suojan.
Vähentää bakteerikasvua hihnalla
Parantaa hygieniaa
Vähentää kontaminaatioriskiä
Lohkeamaton pinta
Pidempi käyttöikä
Helppo puhdistaa
Vähemmän mikrobeja ja bakteereja
Rispaantumaton kudos
Footless-kolat
– vastaus hygieniavaatimuksiin
Yksi Ammeraal Beltechin hihnojen
lisävaruste on korkeataajuushitsauksella kiinnitettävä Footless-kola. Se on
ihanteellinen ratkaisu telan halkaisijan
ollessa pieni. Hygieeninen Footless-kola
puhdistuu helposti ja nopeasti tasaisen
liitoskohdan ansiosta. Saatavilla on
laaja valikoima erilaisia Footless-kolia
myös sinisenä.
Helppo puhdistaa
Vähemmän bakteereja
Nopeampi puhdistaa
Siistimpi ulkoasu
Siniset hihnat
– vastaus hygieniavaatimuksiin
Ammeraal Beltechin siniset hihnat
auttavat elintarviketurvallisuuden
toteuttamisessa.
Parantaa hygieniaa
Tuotevastuuriitojen riski pienenee
Helppo puhdistaa
Rasittaa vähemmän silmiä
KleenEdge®
- suojaa kontaminaatioriskeiltä
KleenEdge® -hihnoissa on nimensä mukaisesti reuna, joka pysyy siistinä käytössä. Tämä ominaisuus torjuu reunan
kulumisen aiheuttamaa likaantumisriskiä, lisäksi korkealaatuinen elintarvikehyväksytty polyuretaanikerros parantaa
pinnan käyttöominaisuuksia.
Amseal – kestävä reunan vahvike
Amseal-reunasuljenta suojaa hihnan
reunoja kaikelta ulkoiselta rasitukselta,
koska reunasuljennassa hihnan reuna
sulatetaan täysin umpinaiseksi termoplastisella materiaalilla.
Täysin suljettu rakenne
Ei rispaantuneista reunoista
johtuvaa kontaminaatiota
Helppo puhdistaa
Vähemmän likaantumisriskiä
Siistimpi ulkoasu
uni moduulihihnat
– hygieeninen valinta
elintarvikkeiden käsittelyyn
Uuden sukupolven moduulihihnat on
suunniteltu korkeaa hygieniaa vaativiin
kohteisiin. Esimerkiksi uni-chains®
Single Link -moduuleissa koko hihnaleveys on yhdestä moduulista, joten
vaikeasti puhdistettavia ja bakteereja
kerääviä välejä on vähemmän.
Uudet moduulimallimme eivät ole
ainoastaan helpompia puhdistaa, vaan
niihin on myös sovellettu viimeisintä
tietoa elintarviketurvallisista pintamateriaaleista ja pintojen muotoilusta.
Ne täyttävät tiukimmatkin elintarviketurvallisuuden vaatimukset.
Soliflex PRO – hygieenisin hihna
Soliflex Pro –hihnoissa yhdistyvät
perinteisen kudos- ja moduulihihnojen
edut aivan uudeksi ainutlaatuiseksi
tuotteeksi. Uusi kudokseton Soliflex
PRO –hihnojen valikoima on suunniteltu erityisesti elintarviketeollisuuden
käyttöihin. Soliflex Pro –hihnat ovat
käytössä tarkkoja ja luistamattomia,
niissä on innovatiivinen itseohjautuva rakenne. Puhdistusta helpottava
muotoilu vähentää puhdistuksen
kokonaiskustannuksia - aikaa, vettä,
puhdistusaineita.
Kudokseton
Helppo ja nopea puhdistus
Tarttumaton pinta
Laaja lisätarvikevalikoima
Elintarvikehyväksynnät
Kaikki hihnat täyttävät kansainväliset
standardit.
Auttavat toteuttamaan
HACCP-järjestelmää
Toimitamme FDA, EU 1935/2004,
USDA tai NSF todistuksen
pyydettäessä
www.ammeraalbeltech.fi
Bisfenoli A on edelleen EFSAn fokuksessa
EFSAn tavoitteena on arvioida BPA:n
turvallisuus kokonaan uudelleen
kevääseen 2013 mennessä.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA antoi vuonna 2006 ensimmäisen
lausuntonsa bisfenoli A:sta (BPA) ja määritteli sen siedettäväksi päiväsaanniksi (Tolerable
Daily Intake – TDI) 0,05 mg/kg ruumiinpainoa
(rp) kohti päivässä (pv). TDI on ruumiin painokiloa kohden ilmaistu määrä ainetta, mille ihminen voi elintarvikkeita nauttimalla altistua
koko elämänsä ajan ilman terveyshaittaa.
Tämä TDI perustuu eläinkokeissa määritettyyn haitattoman saannin määrään 5 mg/kg
rp/pv (No Adverse Effect Level, NOAEL), joka
on jaettu turvakertoimella 100. EFSA arvioi
tuolloin myös, että sekä aikuisten, lasten että
pikkulasten elintarvikkeiden ja juomien kautta saama altistus on hyvin paljon alle TDI:n.
Uudelleen tarkasteluja vähän väliä
Vuonna 2008 tekemässään arvioinnissa EFSA
otti huomioon viimeisimmät käytettävissä olleet tiedot siitä, miten ihmisen elimistö käsittelee BPA:ta ja samankaltaisia yhdisteitä.
EFSA totesi ihmisen ja koe-eläiminä käytettyjen jyrsijöiden elimistön poikkeavan merkittävästi toisistaan niin, että ihmisen aineenvaihdunta poistaa BPA:n elimistöstä huomattavasti nopeammin kuin jyrsijöiden aineenvaihdunta.
Tämän ja muiden tekemiensä havaintojen
perusteella EFSA katsoi, että TDI-arvo 0,05
mg/kg rp/pv on riittävä turvaamaan kuluttajien (myös sikiöiden ja vastasyntyneiden) terveyden. Syyskuussa 2009 Euroopan komissio
pyysi uusien Stumpin et al. (2010) tutkimusten tulosten johdosta EFSAlta seuraavat toimenpiteet:
• Arvio BPA:n hermomyrkyllisyydestä/muutoksista sikiön kehityksen aikana ja mahdollisten muutosten vaikutuksista koeeläinten oppimiskykyyn.
• Analysointi mahdollisista tekijöistä, jotka
voisivat johtaa TDI-arvon muutokseen
käyttäen hyväksi vuoden 2007–2010 aikana tieteellisissä aikakausisarjoissa julkaistuja artikkeleita.
• Arvio, kuinka tieteellisen toksikologisen
riskinarvioinnin tulisi suhtautua Tanskan
päätökseen kieltää BPA:n käyttö alle kolmivuotiaille tarkoitetuissa pakkauksissa
ja ruoka-astioissa.
Bisfenoli A
Bisfenoli A (BPA) (2,2,-bis(4-hydroksifenyl)
propaani) on kemiallinen yhdiste, joka syntyy fenolin ja asetonin välisessä kondensaatioreaktiossa. Yhdisteen nimen A johtuu
asetonista. BPA:n ja fosgeenin välisessä reaktiossa syntyneen yhdisteen polymerisaatiotuotetta kutsutaan polykarbonaatiksi.
Tällä polymeerillä on useita hyödyllisiä
ominaisuuksia, muun muassa optinen kirkkaus, keveys, iskun- ja lämmönkestävyys
sekä huono sähkönjohtavuus, minkä johdosta sitä hyödynnetään laajasti erilaisissa
käyttösovellutuksissa (mm. elintarvikeastiat, sähkötekniset laitteet, CD-levyt, kotelot). Sitä käytetään myös epoksilakkojen
lähtöaineena ja eräiden muovien lisäaineena.
Ihminen altistuu BPA:lle nautittuaan sellaista ruokaa tai juomaa, joka on ollut kosketuksessa esimerkiksi polykarbonaattiastian tai metallitölkin pinnoitelakan kanssa.
Näissä BPA ei ole täydellisesti polymeroitu-
18
nut tai polymeeri on hajonnut ja siksi päässyt siirtymään elintarvikkeeseen. Myös
muut altistumistavat voivat olla mahdollisia.
Bisfenoli A on komission asetuksen EU
No. 10/2011 – ja oli sitä edeltäneen direktiivinkin – mukaan sallittu käytettäväksi elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvan
muovin valmistus- tai lisäaineena. Asetuksella EU No. 321/2011 kiellettiin käyttämästä bisfenoli A:ta tuttipullojen valmistuksessa 1.5.2011 lähtien.
BPA on yksi niitä aineita, jotka mahdollisesti reagoivat elimistössä hormonin tavoin
(nk. hormonihäirikkö). Tiedetään, että BPA
voi matkia estrogeenia. Vaikutuksista hedelmällisyyteen, lisääntymiseen, käyttäytymiseen, oppimiseen ja hormonijärjestelmään on käyty paljon tieteellistä keskustelua. Joidenkin tutkimusten perusteella on
herännyt epäily BPA:n matalien annosten
haitallisista vaikutuksista.
Eviran ylitarkastaja Pirkko Kostamo
kertoo, että viime vuosien aikana EFSA on
järjestänyt runsaasti tiedeasiantuntijoiden
kokouksia ja seminaareja ja kuullut
jäsenvaltioiden sekä myös muiden maiden
asiantuntijoita bisfenoli A:sta.
Kuva: TaPio KoSTamo
Johtopäätöksenään syyskuussa 2010 EFSA
totesi, ettei tällä arviointikierroksella saatu
uutta näyttöä tarpeellisuudesta muuttaa voimassa ollutta TDI-arvoa. EFSA totesi myös,
että joissain tutkimuksissa saatiin viitteitä
haitallisista vaikutuksista, mutta kyseisissä
tutkimuksissa oli vakavia menetelmällisiä
puutteita.
Tanskan kansalliselle BPA-kiellolle EFSA ei
katsonut olevan perusteita tieteellisen riskinarvioinnin pohjalta. EFSA totesi edelleen, että
mikäli sellaista uutta tietoa ilmenee, joka
saattaa johtaa TDI-arvon muutokseen, se on
valmis uuteen arviointikierrokseen.
Ennalta varautumista
Euroopan komissio ja jäsenvaltiot päättivät
kuitenkin ennalta varautumisen periaatteen
mukaisesti vähentää pikkulasten ja imeväisten altistumista BPA:lle, kunnes sen vaikutuksista mahdollisesti saadaan uutta tieteellistä
tietoa. Komission asetuksella EU N:o
321/2011 BPA:n käyttö kiellettiin polykarbonaattituttipullojen valmistuksessa 1.5.2011
lähtien.
Ranskan elintarviketurvallisuus- ja terveysvirasto French Agency for Food, Environmental and Occupational Health and Safety (AN-
SES) julkaisi oman lausuntonsa BPA:sta syyskuussa 2011 ja
sen seurauksena kiellon käyttää BPA:ta pikkulasten tarvikkeissa. Tämän jälkeen komissio antoi EFSAlle tehtäväksi
keskustella ANSESin kanssa, laatia siitä yhteinen dokumentti sekä antaa myös oma lausuntonsa. Tämän yhteistyöprosessin jälkeenkään EFSA ei nähnyt tarvetta TDI:n muuttamiselle.
Tanskan ja Ranskan ohella myös Belgia ja Ruotsi ovat kansallisesti antaneet BPA:lle EU:n asetusta laajemman käyttökiellon.
Erityinen huomio alhaisen saannin merkitykseen
ANSESin lausunnon ja USA:n National Institute of Environmental Health Sciences -instituutin (NIEHS) tänä vuonna
julkaisemien tutkimustulosten johdosta EFSA piti tarpeellisena edelleen tarkastella alhaisen saannin merkitystä ihmisen terveydelle ja perusti monitieteellisen työryhmän arvioimaan BPA:sta julkaistuja uusia tieteellisiä tutkimuksia
heti, kun ne ovat saatavilla. EFSA ryhtyi myös läheiseen yhteistyöhön USA:n tieteellisten asiantuntijoiden kanssa saadakseen tietoa paraikaa meneillään olevista tutkimuksista.
EFSA sai Euroopan komissiolta maaliskuussa 2012 tehtäväkseen antaa vuoden kuluessa kokonaisuudessaan uusi
lausunto BPA:n turvallisuudesta viimeisimmän tiedon perusteella. Lausunnossa tulee näkyä erityisesti seuraavat
seikat:
• Arvio BPA:n toksisuudesta ihmisille, mukaan lukien väestön erityisen herkät ryhmät (esim. raskaana olevat naiset, pikkulapset ja lapset) ottaen huomioon kaikki saatavilla oleva relevantti toksikologinen tieto.
• Saannin arvio kaiken käytettävissä olevan altistustiedon
pohjalta ja arvio myös muista lähteistä kuin elintarvikkeista saatavasta altistuksesta.
• Tarkastelu erityisesti herkimpien väestöryhmien altistumisesta BPA:lle.
• Ihmisten terveysriskien määrittely erilaiset väestöryhmät huomioon ottaen.
Viime vuosien aikana EFSA on järjestänyt runsaasti tiedeasiantuntijoiden kokouksia ja seminaareja ja kuullut jäsenvaltioiden sekä myös muiden maiden asiantuntijoita
BPA:sta. Se on identifioinut keskeisiä tieteellisiä kysymyksiä, tutkimusaukkoja, sopivia tutkimusstrategioita ja metodologisia vaatimuksia. Se toivoo tieteellisen keskustelun
jatkuvan edelleen vilkkaana ja tuovan uusia näkökulmia riskinarviointityöhön. π
Pirkko Kostamo
ylitarkastaja
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Tuoteturvallisuusyksikkö
pirkko.kostamo(at)evira.fi
lähteet:
eFSa Topics, bisphenol a: http://www.efsa.europa.eu/en/
topics/topic/bisphenol.htm
evira:http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_
ja_myynti/kontaktimateriaalit/bisfenoli_a__bpa_/
viite:
Stump, d.g. et al. 2010. developmental neurotoxicity Study of
dietary Bisphenol a in Sprague-dawley rats, Toxicological
Sciences, First published online: February 17, 2010
www.algolchemicals.fi
Laadukkaat ja
tutkitut teoLLisuuden
raaka-aineet
suoLasta sitruunahappoon varmasti
ja ajaLLaan.
n T e e m a
Haasteena
ruokaristiallergiat
Ruokaristiallergiat ovat monitahoinen
oireyhtymä ja tuovat haasteita
turvallisten elintarvikkeiden
valmistamisessa allergikoille.
Ristiallergia koivun siitepölyn ja hedelmien ja
juuresten välillä huomattiin Suomessa
1970-luvun alkupuolella (Hannuksela ja Mäkinen-Kiljunen 2007). Aluksi tämä yllättävä
havainto herätti hämmennystä ja melkoisia
epäilyjä siitä, voisivatko hedelmien ja juuresten aiheuttamat oireet olla tosia ja kaiken lisäksi allergisia.
Jatkotutkimukset kuitenkin osoittivat, että
kyseessä oli todellinen allergia (Björkstén ym.
1980). Keski- ja Pohjois-Euroopassa ristiallergia liittyy koivun siitepölyallergiaan (Taulukko). Etelä-Euroopassakin hedelmäallergioita
todettiin, mutta ei sanottavasti juuresallergioita. Ne eivät olleet selvästi yhteydessä mihinkään siitepölyallergiaan.
1980-luvulla luotiin käsite selleri-pujomausteallergia, johon liittyi usein myös porkkana-allergia (Egger ym. 2006). Pujoa lukuun
ottamatta selleri, porkkana ja allergeeniset
mausteet kuuluvat pääasiassa sarjakukkaisten (putkikasvien) heimoon. Muitakin rikkaruoho-ruokaristiallergioita on useita, mutta
niiden merkitys on vähäisempi. Rikkaruoho-
ruokaristiallergiat ovat Keski- ja Etelä-Euroopassa tavallisempia kuin Suomessa, ja meillä
juures- ja mausteallergioiden todettiin
1980-luvulla liittyvän kiinteämmin koivuallergiaan.
Seuraavalla vuosikymmenellä huomio kiintyi luonnonkumin eli lateksin ja hedelmien
(avokado, kastanja, banaani, kiivi ja papaija)
väliseen ristiallergiaan (Blanco ym. 1994).
Noin puolet lateksiallergisista sai oireita yhdestä tai useammasta hedelmästä (MäkinenKiljunen 1994). Lateksin ja hedelmien aller-
geeneja on sittemmin tutkittu ansiokkaasti
Suomessa (Karisola ym. 2005).
Viime vuosina on kiinnitetty huomiota lipidienkuljetusproteiinien (lipid transfer protein,
LTP) aiheuttamiin usein hyvin voimakkaisiin
reaktioihin. Näitä proteiineja on erityisesti
ruusukasveihin kuuluvissa hedelmissä ja
marjoissa, mutta myös muissa kasviheimoissa (Ballmer-Weber 2002) (Taulukko).
Palkokasvit, pähkinät ja siemenet kuuluvat
usein eri kasviheimoihin, mutta niiden varastoproteiinit ovat rakenteellisesti samankaltai-
Ruokaristiallergia
• Ruokaristiallergialla tarkoitetaan allergioita, joita aiheuttavat useissa tapauksissa eri sukuihin kuuluvien
kasvien, joskus eläintenkin valkuaiset sen jälkeen, kun henkilö on herkistynyt yhdelle niistä.
• Yleisin ristiallergiaryhmä Suomessa
on koivu-hedelmä-juures-palkokasvi- ja pähkinäallergia.
• Toiseen, melko yleiseen ryhmään
kuuluvat pujo, selleri, porkkana ja
monet mausteet. Ns. LTP-allergia
(LTP = lipid transfer protein) ja kumilateksi-hedelmäallergia ovat edellä
mainittuja harvinaisempia.
20
Ristiallergiaan taipuvainen ihminen saa olla tarkkana kaupan ruokatarjonnan suhteen.
Selkeät pakkausmerkinnät auttavat sopivan ruuan valinnassa.
sia ja varsinkin serologiset ristireaktiot tavallisia (Beyer 2003, Ferreira ym. 2004).
Koivu-hedelmä-juuresallergia
tunnettu jo pitkään
Hedelmä-, peruna-, porkkana- ja selleriallergioita (Taulukko) raportoitiin Keski-Euroopasta jo 1900-luvun alkuvuosista lähtien yksittäisinä tapauksina, mutta niiden yleisyydestä ei
tuolloin ollut tietoa.
Suomessa niiden huomattiin liittyvän koivunsiitepölyallergiaan siten, että noin kaksi
kolmasosaa koivulle allergisista reagoi ihotesteissä yhteen tai useampaan tuorevihannekseen, kuten porkkanaan, selleriin, palsternakkaan, perunaan, tomaattiin, omenaan ja
persiljaan (Hannuksela ja Lahti 1977, Lahti ja
Hannuksela 1978). Kliinisten oireiden ja ihotestituloksen välillä todettiin 80 – 90 %:n konkordanssi. Myös muutama prosentti koivun
siitepölyyn reagoimattomista atopiapotilaista
reagoi samoihin ruokiin ihotestissä.
Myöhemmin osoitettiin, että koivuallergiaan liittyi myös allergia eräille mausteille,
muun muassa kurkumalle, kuminalle, sinapille, kanelille ja inkiväärille (Niinimäki ym.
1995). Myös rypsin siemenissä on ristiin reagoivaa profiliinia (Focke ym. 2003, Poikonen
ym. 2006). Rypsi- ja rapsiöljy eivät kuitenkaan
sisällä profiliinia tai muita rypsi-rapsiallergeeneja, eikä niitä kulkeudu myöskään rehuista
lehmänmaitoon.
Sittemmin kävi ilmi, että hedelmissä ja juureksissa on proteiineja, jotka reagoivat ristiin
koivun pää- (Bet v 1) tai sivuallergeenin (Bet
v 2 eli profiliini) kanssa. Suomessa koivuallergisista 100 % reagoi Bet v 1:een mutta vain 2
% Bet v 2:een (Moverare ym. 2002). Bet v 1 on
tärkeä ristiallergeeni varsinkin hedelmiin ja
Noin kaksi kolmasosaa koivulle allergisista reagoi ihotesteissä yhteen tai useampaan
tuorevihannekseen, kuten porkkanaan, selleriin, palsternakkaan, perunaan, tomaattiin,
omenaan ja persiljaan.
KuvaT Pirjo huhTaKangaS
Bet v 2 kaikkiin ristiin reagoiviin hedelmiin ja
juureksiin nähden, mutta sen kliinistä merkitystä pidetään nykyisin vähäisenä (Ebner ym.
1995, Ferreira ym. 2004). Bet v 1:een ja Bet v
2:een liittyviä tärkeimpiä ristiallergioita on
esitetty oheisessa taulukossa.
Kun Bet v 1:tä vastaavia hedelmien ja juuresten allergeeneja tai niiden profiliineja kuumennetaan, ne eivät enää aiheuta IgE-välitteistä reaktiota. Tärkein poikkeus on selleri,
jonka allergeeni näyttää säilyvän vielä keitettynäkin.
Kuumennuskaan ei välttämättä auta
Koivuallergiaan liittyvät kasvisallergian oireet
ovat yleensä lieviä, mutta poikkeuksiakin on.
Useimmilla vain huulet ja suu kutiavat, mutta
suun ja nielun limakalvo voivat myös turvota.
Turvotus on harvoin voimakasta. Puhutaan
suuallergiasta. Vatsakipua ja ripulia esiintyy
osalla allergisista. Ihokosketus aiheuttaa paikallista kutinaa ja punoitusta, voimakkaimmillaan kosketusnokkosihottumaa. Toistuva
ihoaltistus johtaa ekseemaan.
Vakavia yleisreaktioita aiheuttavista ruuista tuotakoon esiin selleri, kiivi, pippurit ja soija, jotka eivät menetä allergeenisuuttaan ruokaa kuumennettaessa tai muussa käsittelyssä.
Muutama vuosi sitten on todettu, että vaikka koivun pääallergeeni Bet v 1 ja sen kaltaiset valkuaiset hedelmissä ja juureksissa denaturoituvat kuumennettaessa ja pilkkoutuvat ruuansulatuskanavassa, niistä syntyneiden lyhyempien valkuaisainemolekyylien,
peptidien, aminohappojärjestys ja tietynasteinen allergeenisuus säilyy. Seurauksena on
joissain harvoissa tapauksissa atooppisen
ihottuman pahentuminen (Bohle 2007).
Jos koivulle erittäin herkkä henkilö saa soijamaidosta tai muusta soijapitoisesta ruuasta
nokkosihottuman, angioödeeman tai anafylaktisen reaktion (Mittag ym. 2004), soija-allergian diagnoosiin ei aina riitä soijaspesifisten IgE-vasta-aineiden määrittäminen verestä
tai ihopistokoe tavallisella kaupallisella soija- >>
Tärkeimmät ruokaristiallergiaryhmät Suomessa.
Tärkeimmät allergeenit
Bet v 1 ja Bet v 2 eli profiliini
(koivun siitepölyssä)
Tärkeimmät ristiin reagoivat ruoka-aineet
Pujo-selleri-porkkana-mauste
art v 4
(pujon siitepölyssä)
lateksi-hedelmä-vihannes
hev b 1 ja hev b 2
(kumipuun maitiaisnesteessä)
esim. Pru p 3
(persikan lTP)
Selleri, porkkana, palsternakka, kumina, fenkoli
(siemen), korianteri (siemen), anis (siemen),
paprika, valko- ja mustapippuri, mango, sipuli,
valkosipuli, purjo, auringonkukan siemenet, kiivi
avokado, kastanja, banaani, kiivi, papaija, meloni
Allergeeniryhmä
Koivu-juures-hedelmä-mauste
ruusukasvi-lTP
Pähkinät, omena, päärynä, persikka, kirsikka,
luumu, litsi, kiivi, kaki (sharon, persimoni),peruna,
tomaatti, paprika, porkkana, selleri, palsternakka,
lanttu, fenkoli, kumina, sinappi, kurkuma, kaneli,
inkivääri, valko- ja mustapippurit, soija, muut
pavut, mansikka
Persikka, kirsikka, aprikoosi, luumu, manteli,
omena, päärynä, ruusunmarja, mansikka,
pähkinät, viinirypäle, appelsiini, sitruuna,
maapähkinä, parsa, maissi, ohra, vehnä, riisi,
sipuli, selleri, tomaatti, kaali, munakoiso, salaatti,
soija, siemenet, pujo, kukkakaali, cannabis
21
n T e e m a
allergeenilla. Molempien tulos jää kielteisek>> si. Ihotesti pitää tehdä soijamaidolla tai jauhetulla soijapavulla tai on käytettävä sellaista
kaupallista, joka sisältää ristiallergiaa aiheuttavan valkuaisen.
Pujo keskeisessä osassa monissa
ristiallergiaryhmissä
Pujo-selleri-porkkana-mausteallergiaryhmän
allergeeneina toimivat profiliinit, jotka ovat
yleisiä valkuaisia joidenkin kasvien siitepölyissä sekä juureksissa ja mausteissa. Tärkein
allergeeninen kasvi niiden joukossa on selleri. Art v 4 on pujon ja Api g 4 sellerin profiliini.
Pujo-sellerioireyhtymässä on mukana kasveja seuraavista heimoista: sarjakukkaiskasvit (Apiaceae; mm. selleri, porkkana, korianteri, kumina ja anis), koisokasvit (Solanaceae; mm. peruna, paprika, tomaatti), pippurikasvit (Piperaceae), sumakkikasvit (Anacardiaceae; mm. roseepippuri ja mango), liljakasvit (Liliaceae; mm. sipuli, valkosipuli ja
purjo), kaali- eli ristikukkaiskasvit (Brassicaceae; mm. kaalit), palkokasvit (Leguminosae; mm. maapähkinä ja soija) ja ruusukasvit (Rosaceae; mm. manteli).
Merkitykseltään vähäisempiä ristiallergiaryhmiä ovat pujo-sinappi-, pujo-persikka- ja
pujo-kamomilla-allergiat (Egger ym. 2006).
On makuasia, katsotaanko ne omiksi ryhmikseen vai luetaanko ne mukaan pujo-selleriallergian pääryhmään.
Viime vuosikymmenen aikana lupiinin käyttö jauhonparanteena on herättänyt huolestumista, sillä osa soija-allergisista reagoi myös
lupiiniin. Suomessa tai muissa Pohjoismaissa
lupiinijauhoa ei lisätä jauhoihin, mutta KeskiEuroopassa, erityisesti Ranskassa se on yleistä. Kun leipomotuotteita tuodaan enenevästi
lupiinia käyttävistä maista, allergiset reaktiot
lupiinille ovat meilläkin mahdollisia (Løvik
2003).
Prosessin muutos syynä lateksihedelmä-vihannesallergiaan
Professori Matti Hannuksela on erikoistunut
muun muassa ristiallergioiden hoitoon.
Kuva: aila hannuKSela
Luonnonkumiallergiaa alkoi esiintyä 1970-luvulla, kun tuotantoketju kumipuusta valmiiksi tuotteeksi lyhentyi yli vuodesta muutamaan kuukauteen, sillä pitkässä varastoinnissa lateksin valkuaiset denaturoituvat niin paljon, että ne menettivät allergeenisuutensa.
Lateksin valkauaisista Hev b 6.01 ja Hev b
6.02 ovat tärkeimmät ristiallergeenit hedelmien ja vihannesten kanssa ja yksi valkuainen
reagoi ristiin jopa perunan kanssa (Taulukko)
(Karisola ym. 2005, Schmidt ym. 2002). Oireita saa joka toinen lateksiallerginen, ja ne
vaihtelevat suuallergioista nokkosihottu-
maan, harvoin sen vakavampiin oireisiin (Nucera ym. 2012).
Viime vuosina lateksia on opittu ”vanhentamaan” keinotekoisesti niin, että allergeenit
ovat vähentyneet tai kokonaan kadonneet.
Lipidienkuljetusproteiinit aiheuttavat
vakavaa LTP-oireyhtymää
Kymmenkunta vuotta on tutkittu innokkaasti
lipidienkuljetusproteiinien (LTP, lipid transfer
protein) osuutta ruoka-allergioissa. Niitä on
kaikissa kasveissa, erityisesti ruusukasvien
Allergian toteaminen ja hoito tarkkaa puuhaa
Ruoka-allergioiden selvittelyssä käytetään
iho- ja verikokeita, mutta vain pieni osa
myönteisistä reaktioista niissä merkitsee
kliinistä allergiaa. Niinpä ruoka-allergian
diagnoosi perustuu välttämis-altistuskokeeseen, jossa ruokaa vältetään ensin 2–3 viikkoa kokonaan ja sitten tehdään altistus. Reaktio tulee usein jo puolessa tunnissa. Ihottuman ilmestymiseen voi mennä muutama
päiväkin.
Perusruoka-allergioissa altistuskoe tulisi
tehdä ns. kaksoissokkokokeena, jossa
enempää potilas kuin altistusvalmisteen antaja ja tuloksen arvioija eivät tiedä, saako
potilas lumevalmistetta vai todellista allergeenia. Tieto on suljetussa kirjekuoressa,
joka avataan hätätilanteessa.
Immunospot on hyvä tutkimus uusien ja
harvinaisten allergioiden osoittamiseen. Siinä tarvitaan potilaan seerumia ja näyte
epäillystä allergian aiheuttajasta. Tutkimusta käytetään myös, kun esitiedot, ihopistokokeen tulos ja kaupallisen seerumin allergeeni-IgE-tulos ovat ristiriitaisia. Muitakin
laboratoriotutkimuksia voidaan käyttää allergeenien ristireaktiotutkimuksissa ja
osoittamaan esimerkiksi ruuassa epäiltyä
piiloallergeenia.
22
Hedelmien ja juuresten aiheuttamat suuoireet häviävät itsekseen yleensä puolessa
tunnissa. Vatsaoireet saattavat kestää puolikin vuorokautta. Ekseeman parantuminen
kestää puolestaan yhdestä kolmeen viikkoon. Sitä voidaan nopeuttaa kortisonivoiteilla.
Laaja nokkosihottuma ja anafylaksia hoidetaan lihakseen ruiskutettavalla adrenaliinilla, suonensisäisellä kortisonilla ja suun
kautta otettavalla antihistamiinilla. Anafylaksiapotilaalla on useimmiten omat lääkkeet mukana koulussa tai työpaikalla. Lievemmissä reaktioissa potilas oppii välttämään ruokaa tarpeellisen tarkasti. Pieni
määrä allergeenia ei ole haitaksi. Päinvastoin se saattaa nopeuttaa toleranssin kehittymistä. Allergeenia tulisi ravinnossa kuitenkin olla niin vähän, että oireita ei tule tai ne
ovat hyvin lieviä.
Anafylaksian kokeneille lääkäri ja ravitsemusterapeutti suunnittelevat yksilöllisen
välttämisruokavalion ja sen täydellisyyden.
Melkein aina esimerkiksi merkintä ”saattaa
sisältää pähkinää” saa allergisen välttämään tuotetta turhaan. Sietokykyä voidaan
useimmissa ruoka-allergiatapauksissa saada lisätyksi niin, että henkeä uhkaavien re-
aktioiden vaara pienentyy. Se vaatii kuitenkin erikoislääkärin, ravitsemusterapeutin ja
potilaan saumatonta yhteistyötä.
Ruuista aiheutuvat vatsaoireet ovat
useimmiten ns. ärtyvän suolen oireyhtymää
eli toiminnallisia vatsavaivoja, joita on useammalla kuin joka toisella. Joka kolmas oireilija on hakeutunut niiden takia tutkimuksiin. Oireita aiheuttavien ruokien määrä
vaihtelee heillä paljon, mutta keskimäärin
vatsaoireilija välttää neljää ruokaa (Tarpila
ja Voutilainen 2008).
Toiminnallisten vatsavaivojen erottaminen allergiasta, keliakiasta ja muista sairauksista vaatii lääkärin tutkimuksia verikokeineen ja tähystyksineen. Allergiaruokavalio on tiukempi kuin toiminnallisissa vatsavaivoissa tarvittava, mutta ei tavallisesti niin
tiukka kuin keliakiassa, jossa pienikin gluteenimäärä on haitallinen. Elintarviketeollisuuden kannalta katsottuna on tietysti helpointa, että ruuat ja niiden raaka-aineet sisältävät vain sitä, mitä tuoteselosteessa
kerrotaan.
Matti Hannuksela
hedelmien kuoressa, esimerkiksi persikan pintanukassa ja kirsikan kuoressa. Ne ovat putkimaisia rakenteita, jotka siirtävät
lipidejä solun sisältä sen pintaan. LTP:den merkitystä ei tunneta tarkkaan, mutta ainakin lehtien, hedelmien ja marjojen
pinnassa ne lisäävät kasvien kylmänsietoa.
LTP:t kestävät muuttumatta keittämisen, muunlaisen ruuanvalmistuksen ja ruuansulatuskanavan entsyymien toiminnan. Allergiset reaktiot ovat voimakkaita, usein anafylaktisia
(Asero ym. 2002, 2004). Onpa anafylaktisia reaktioita kuvattu
saadun niinkin viattomilta kuulostavista juomista kuin ruusunmarjatee ja viini. Jälkimmäisessä tapauksessa reaktio liittyi
viinirypäle-LTP-allergiaan.
Saksassa tehdyssä kyselyssä seitsemän prosenttia väestöstä ilmoitti saavansa allergiatyyppisiä oireita viinistä (Wigand
ym. 2012). Suurin osa reaktioista on ilmeisesti ollut muuta kuin
allergiaa, mutta LTP-allergisiakin joukossa varmaan oli. Suomessakin lienee muutamia harvoja LTP-allergisia.
On pantava merkille, että oheisessa taulukossa on mainittu
sellaisia hedelmiä ja kasviksia, kuten mansikka ja sitrushedelmät, joiden aiheuttamia yliherkkyysoireita on totuttu pitämään
ns. epäspesifisen histamiininvapautuksen merkkeinä. Myös
kaakao/suklaa on useimmiten sellaisissa luetteloissa. Epäspesifiä histamiinin vapautumista elimistössä ei kuitenkaan
tapahdu ilmeisesti lainkaan (Hannuksela ja Haahtela 2012).
Osa pähkinöitten varastoproteiineista
ristiin reagoivia
Maa- ja puupähkinöissä varastoproteiinit muodostavat tärkeitä allergeeniryhmiä (Beyer 2003, Ferreira ym. 2004). Varastoproteiinit jaotellaan prolamiinien (2S-albumiinit) ja kupiinien
(7S-globuliinit eli visiliinit ja 11S-globuliinit eli legumiinit) superperheisiin.
Hassel- ja saksanpähkinässä on myös koivun siitepölyn
kanssa (Bet v 1) ristiin reagoivia valkuaisia. Koivuallergiset eivät sen sijaan reagoi cashew-, pekaani- tai macadamiapähkinöihin tai pinjansiemeniin. Pähkinöissä on myös allergeenisia
LTP:itä, mutta niiden käytännön merkitys on pieni.
Ristiin reagoivat allergeenit
voivat olla myös eläinperäisiä
Ristiallergia pölypunkin ja äyriäisten välillä on osoitettu laboratoriotutkimuksilla neljällä viidestä äyriäisille allergisesta (Sidenius ym. 2001). Äyriäisistä, lähinnä katkaravusta, on aiheutunut pääasiassa suuallergiaoireita. Ristiin reagoivaksi allergeeniksi on tunnistettu lihasproteiini, tropomyosiini, jota
esiintyy paitsi äyriäisissä myös eräissä pölypunkeissa ja torakoissa (Ferreira ym. 2004). Selkärankaisten kuten naudan- ja
kananlihan tropomyosiini ei ole allergeeni.
Kaloissa ristiin reagoiva allergeeni on parvalbumiini, joka ei
aina reagoi ristiin mädin kanssa.
Vanha totuus on, että lehmänmaidon proteiinit, kuten kaseiinit ja heraproteiinit, reagoivat ristiin muiden nisäkkäiden vastaavien proteiinien kanssa. Siksi allergisten ravinnossa lehmänmaito korvataan tavallisesti soijavalmisteilla. Soijasta on
kuitenkin löydetty proteiini, joka reagoi ristiin maidon kaseiinin kanssa (Rozenfeld ym. 2002). Löydön kliininen merkitys ei
ole tiedossa. π
Matti Hannuksela
professori
ihotautien, allergologian ja ammatti-ihotautien erikoislääkäri
Viitteet ovat saatavissa toimituksesta.
eurooppaLainen
asiantuntijaverkostomme tukee
asiakkaitamme
tuotekehityksessä
kymmenessä
eri maassa.
n T e e m a
Hyvä hygieeninen laatu ei ole
raakamaidon turvallisuuden tae
Raakamaitoa suoramyyvillä tiloilla
erillinen tautibakteeriseuranta lienee
välttämätöntä.
Pastöroimattoman ja homogenoimattoman
maidon kysyntä on kasvanut, ja sitä myydään
yhä enemmän niin tiloilta suoraan kuluttajille
kuin paikallisesti vähittäismyymälöissä. Vaikka suomalaisilla lypsykarjatiloilla tuotetun
maidon korkea hygieeninen laatu on tunnettua, tietoa suomalaisen raakamaidon tautibakteeririskeistä on julkaistu vähän. Kansainvälisesti pastöroimaton maito tunnetaan moniin infektiotauteihin liittyvänä riskielintarvikkeena.
Kesällä 2011 eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla kartoitettiin 183 suomalaisen nautatilan tankkimaidosta koagulaasipositiivisten stafylokokkien, Bacillus cereuksen
ja Listeria monocytogeneksen määrä sekä
shigatoksisen Escherichia colin (STEC), termofiilisten kampylobakteerien, arkobakteerien, Yersinia-suvun lajien ja salmonellan esiintyvyys.
Hygieenisinä indikaattoreina tutkittiin kokonaisbakteeriluku ja E. coli -pitoisuus (Taulukko). Viljelymenetelmiä täydennettiin eristettyjen bakteerikantojen biokemiallisella
testauksella tai DNA-tunnistuksella.
Listeriaa ja kolibakteereja
pienissä määrin
Listeriaa ja tautia aiheuttavia kolibakteereja
esiintyy suomalaisessakin maidossa. Kartoituksessa tutkituista näytteistä näitä bakteereja tai jompaakumpaa niistä oli yhteensä 8,2
%:ssa näytteitä.
Listeria monocytogenesta esiintyi 5,5 prosentissa näytteistä. Bakteerin pitoisuus oli
pienempi kuin sellaisenaan syötäville elintarvikkeille myyntiaikana asetettu vaatimus, 100
pmy/g. L. monocytogenes lisääntyy kuitenkin
tehokkaasti kylmässä, joten puutteellinen
kylmäsäilytys ja pitkä säilytysaika lisäävät
raakamaidon listeriariskiä.
Bakteerin infektiivistä annosta eli tautia aiheuttavaa bakteerimäärää ei tarkkaan tunneta. Bakteeri saattaa aiheuttaa henkeä uhkaavan yleisinfektion riskiryhmiin kuuluville hen-
24
Tautibakteerien esiintyvyys ja kokonaisbakteeriluku suomalaisessa lehmän
raakamaidossa kesällä 2011.
Kokonaisbakteeriluku (pmy/
ml) tautibakteeripositiivisissa
näytteissä (keskiarvo)
Listeria monocytogenes (183)
10 (6 %)
2.1 x 103 – 2.3 x 106
(2.0 x 104)
a
Kampylobakteerit (177)
0
emb
a
Salmonella (183)
0
em
Shigatoksinen Escherichia coli (183)
5 (3 %)c
8.8 x 103 – 1.0 x 106
(5.6 x 104)
Koagulaasipositiiviset stafylokokit (183) 63 (34 %)
2.6 x 102 – 3.0 x 106
(1.2 x 104)
Bacillus cereus -ryhmä(183)
38 (21 %)
2.6 x 102 – 3.0 x 106
(1.6 x 104)
Yersinia enterocolitica (183)
14 (8 %)d
2.1 x 103 – 2.3 x 106
(1.1 x 104)
Yersinia pseudotuberculosis (183)
0a
em
a
ei osoitettavissa 25 ml:ssa maitoa b em, ei merkitystä c stx2-positiivisia d ail-negatiivisia
Bakteeri (tutkittujen näytteiden
lukumäärä)
Positiivisia
näytteitä
kilöille eli vanhuksille, pikkulapsille, raskaana
oleville naisille ja immuunipuutoksesta kärsiville henkilöille.
Listeriakannat kiinnittyvät pinnoille ja muodostavat biofilmejä, mikä voi aiheuttaa pitkäaikaisia, pysyviä kontaminaatioita tilojen tai
meijereiden laitteissa ja putkistoissa sekä
säilytysastioissa. Pysyvät kontaminaatiot tiloilla voivat saastuttaa maitoa pitkään. Myös
pastöroinnin jälkeiset kontaminaatiot laitoksissa ovat mahdollisia.
Maitotuotteiden on todettu aiheuttavan
jopa puolet listerioositapauksista Euroopassa. Suomessa raportoitiin 1999 kuolemantapauksiakin aiheuttanut voivälitteinen listeri-
Kuva: hanna PulKKinen
oosiepidemia.
Yleisesti ihmisen terveydelle vaaratonta E.
coli -bakteeria esiintyi lähes puolessa tutkituista raakamaitonäytteistä, mikä osoittaa
ulosteperäisen kontaminaation olevan yleistä. Pieni osa lajin kannoista tuottaa ihmisen
sairastumisen aiheuttavia toksiineja.
Tunnetuin shigatoksiinia tuottavan E. colin
(STEC) muoto on enterohemorraginen E. coli
(EHEC), joka aiheuttaa noin puolet suomalaisista STEC-tautitapauksista. Tässä aineistossa shigatoksiini 2:ta tuottavia STEC-kantoja
esiintyi 2,7 prosentissa näytteistä. STEC-kantojen infektiivinen annos on pieni, ja infektio
mahdollisine jälkitauteineen voi olla henkeä
uhkaava. Maailmalla on raportoitu useita
STEC:n aiheuttamia raakamaitovälitteisiä
ruokamyrkytystapauksia, ja kesällä 2012 riski konkretisoitui myös Suomessa.
Stafylokokkeja, yersiniaa
ja bacilluksia
Noin kolmannes näytteistä sisälsi koagulaasipositiivisia stafylokokkeja, joista osa elintarvikkeissa kasvaessaan tuottaa lämmönkestäviä ruokamyrkytystoksiineja. Toksiinituotto edellyttää yli 10 °C lämpötilaa, joten
säännöllisesti raportoitavat raakamaitovälitteiset stafylokokkiepidemiat viittaavat kylmäketjun katkeamiseen. Maidossa olevat
kannat voivat olla peräisin lehmän tai lypsäjän iholta ja limakalvoilta tai utaretulehduksesta.
Yersinia-suvun bakteerien esiintyvyys
maitonäytteissä oli noin 15 prosenttia. Valtalajina oli sikaketjussa yleisesti pesivä ruokamyrkytysbakteeri Yersinia enterocolitica,
mutta eristetyissä lajin bakteerikannoissa ei
havaittu tautikannoille tyypillistä virulenssitekijää (ail-geeni). Maidosta eristetyt kannat
ovatkin todennäköisesti peräisin ympäristöstä ja niiden aiheuttama tautiriski lienee
pieni.
Viidennes maitonäytteistä sisälsi B. cereus -ryhmän bakteereita. Näiden lajien kestävät itiömuodot ovat yleisiä ympäristössä ja
säilörehussa, ja automaattilypsyn yleistymisen myötä niiden esiintyvyys maidossa on
lisääntynyt. Itiöt kestävät kuumennusta ja
aiheuttavat pastöroitujen maitotuotteiden
pilaantumisriskin. Osa kannoista tuottaa ihmisille ruokamyrkytyksiä aiheuttavia toksiineja, mutta niiden merkitys maitoketjussa
lienee vähäinen, sillä raakamaidon ja maitotuotteiden välittämiä B. cereus - ruokamyrkytysepidemioita on raportoitu erittäin harvoin.
Kampylobakteerien osalta
lisätutkimukset tarpeen
Kerätyissä maitonäytteissä ei todettu kampylobakteereita. Kansainvälisesti kampylobakteerien on kuitenkin todettu olevan yleisimpiä maitovälitteisten ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttajia. Yhdysvalloissa hiljattain sairastui 80 ihmistä raakamaidon välityksellä.
Myös Suomessa on raportoitu raakamaidon aiheuttamia tilaepidemioita. Kampylobakteereita esiintyy yleisesti suomalaisen
nautakarjan ulosteessa, joten sen satunnaista esiintymistä maidossa ei voida välttää. Lisätutkimuksia kampylobakteerien
esiintyvyyden selvittämiseksi raakamaidossa tarvitaan.
Negatiivinen salmonellatulos oli odotettu
pitkäjänteisen salmonellan vastustustyön
takia. Yksittäisiä salmonellapositiivisia nautakarjoja kuitenkin todetaan ulostenäytteiden perusteella vuosittain. Kansainvälisesti
on raportoitu useita raakamaitoon tai siitä
valmistettuihin tuotteisiin liittyviä salmonellaepidemioita, mikä vahvistaa salmonellan
roolin mahdollisena maitovälitteisenä taudinaiheuttajana.
ELINTARVIKEHYGIENIAN
PERUSTEET 2012
Erillinen tautibakteeriseuranta
tarpeen
Maitonäytteiden kokonaisbakteeriluvut olivat keskimäärin hiukan korkeampia kuin
meijerien laatuseurantaan perustuvat valtakunnalliset keskiarvot, mikä ainakin osittain
selittynee kesäotannalla ja meijereiden rutiineista poikkeavilla näytteiden säilytys- ja
tutkimusmenetelmillä. Tautibakteereita
esiintyi myös tiloilla, joiden maidon kokonaispesäkeluku tai E. coli -pitoisuus oli hyvin
pieni.
Siten korkea tuotantohygienia ei välttämättä takaa pastöroimattoman maidon turvallisuutta eikä kokonaispesäkelukua tai E.
coli -pitoisuutta voi pitää luotettavana indikaattorina tautibakteerien esiintymiselle.
Raakamaitoa suoramyyvillä tiloilla erillinen
tautibakteeriseuranta lieneekin välttämätöntä.
Raakamaidon suora- ja vähittäismyynnistä kuluttajalle aiheutuvien terveysriskien arvioimiseksi on olennaista selvittää, kuinka
hyvin tautibakteerit säilyvät ja lisääntyvät
kylmässä säilytetyssä maidossa. Riskien
hallinnan kannalta on tärkeää selvittää kunkin tautibakteerin pääasialliset kontaminaatiolähteet tilatasolla sekä kontaminaation
pysyvyys positiivisten tilojen maidossa ja
lypsylaitteistossa.
Pitemmän aikavälin seuranta valituilla
nautatiloilla antaisi tarkemman kuvan suomalaisen raakamaidon tautiriskeistä ja bakteerikontaminaatioiden laadusta. π
Miia Lindström
teollisen maitohygienian professori
elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden
osasto
eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
miia.lindstrom(at)helsinki.fi
puheenjohtaja
Maitohygienialiitto
Kiitokset kartoitukseen osallistuneelle
tutkimushenkilökunnalle, meijereille,
maitoautonkuljettajille ja tiloille. Tutkimusta
rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
Tutkimusta käsittelevä tieteellinen artikkeli
julkaistaan Foodborne Pathogens and disease
-lehdessä loppusyksystä 2012.
Tuorein kieliversio espanja.
www.sefo-konsultointi.fi
Etsi tietoa
lehtiarkistosta
▶ lehtiarkisto
Kehittyvä
Elintarvike
n T e e m a
Kemikaalien käytölle elintarvike
tuotannossa on monia vaatimuksia
Lainsäädäntö asettaa moninaisia
vaatimuksia kemikaalien käytölle
tuotannollisessa toiminnassa. Muun
muassa EU:n CLP ja REACH
asetukset, työturvallisuuslaki
ja parhaillaan uudistustyön alla
oleva kemikaalilaki määrittelevät
velvollisuuksia, joita yritysten tulisi
huomioida toiminnassaan.
Vastuu kemikaalien turvallisesta käytöstä ja
siihen liittyvästä dokumentoinnista on ammatinharjoittajalla. Lainsäädännön laajuus tuo
tähän työhön omat haasteensa. Esimerkiksi
REACH- (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) ja CLP
(Classification, Labelling and Packaging) -asetukset muodostavat yhdessä noin 2500 sivun
lainsäädäntökokonaisuuden.
Lainsäädäntöä ei aina ole saatu jalkautettua onnistuneesti yrityksiin. Esimerkiksi
REACH-asetus kemikaalien rekisteröinnistä,
arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista tuli voimaan jo 1.6.2007, mutta silti sen
vaatimusten täysimittainen toteutus on usein
jäänyt puolitiehen yritysten käytännön toiminnassa.
Vaikka rekisteröinnin, arvioinnin, toimitusketjussa tiedottamisen, luvanvaraisuuden ja
jatkokäyttäjien velvollisuuksien ulkopuolella
on aineen käyttö elintarvikkeissa sekä niiden
lisä- tai aromiaineissa, REACH-asetus koskee
muilta osin myös elintarviketeollisuutta.
Muun muassa laitteistojen pesuissa käytetyt
kemikaalit ja erilaiset kylmäaineet ovat kokonaan REACHin velvoitteiden piirissä.
Käyttäjillä useita velvollisuuksia
Olennaiset velvoitteet, joista ammatillisessa
kemikaalien käytössä tulee huolehtia, ovat
selvilläolo-, tiedonanto-, huolehtimis- ja valintavelvollisuus.
Selvilläolovelvollisuuden mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä valmistettujen, käsiteltyjen tai varastoitujen vaarallisten
kemikaalien ominaisuuksista, määristä ja sijoituspaikoista. Käytännössä tämä edellyttää
minimissään kemikaalirekisteriä, jossa ylläpidetään ajan tasalla olevaa tietoa käytettävistä kemikaaleista, niiden määristä ja sijoitus-
26
REACH-asetus koskee myös elintarviketeollisuutta, sillä esimerkiksi laitteistojen pesuissa
käytetyt kemikaalit ja erilaiset kylmäaineet ovat kokonaan REACHin velvoitteiden piirissä,
maajohtaja Kari Eilamo ECOonline Oy:stä muistuttaa.
Kuva: ecoonline oy
paikoista sekä tietoa niiden luokituksista ja
vaaraominaisuuksista. Jos käyttö on laajamittaista tai käytössä on erityisiä vaaraominaisuuksia sisältäviä kemikaaleja, tämä vaatii
yleensä erilaista lisäraportointia esimerkiksi
kemikaaliturvallisuutta tai työterveyttä valvoville viranomaisille.
Tiedonantovelvollisuuden mukaan käyttö-,
kuljetus- ja varastointipakkauksissa on oltava
kemikaalien tunnistamisen ja turvallisuuden
kannalta tarpeelliset tiedot, varoitusmerkit ja
käyttöohjeet. Käytännössä kemikaalien riskien ja turvallisen käytön kommunikoinnin vä-
lineeksi on määritelty käyttöturvallisuustiedote, jonka kemikaalin myyjä on velvollinen
toimittamaan asiakkaalleen kohdemaan virallisella kielellä.
Käyttöturvallisuustiedote on löydyttävä
kaikista yrityksen käyttämistä vaaralliseksi
luokitelluista kemikaaleista, ja se on oltava
kaikkien kemikaalin käyttäjien saatavilla.
Käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää ja
arkistoida vielä kymmenen vuoden ajan kemikaalin käytön loppumisen jälkeen.
Käyttöturvallisuustiedotteessa määritellyt
vaaralausekkeet ja -symbolit tulee olla näky-
vissä myös kemikaalien käyttöpakkauksissa silloinkin, kun kemikaalia siirretään käyttöä varten vaikkapa alkuperäisestä isommasta tynnyristä pienempään astiaan.
Huolehtimisvelvollisuuden mukaan toiminnanharjoittajan tulee ottaa huomioon kemikaalien vaarallisuus ja noudattaa riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa
käyttöpaikkakohtaisten kemikaaliriskinarviointien tekemistä ja
dokumentointia ja näistä johdettujen kehitystoimenpiteiden tekemistä.
Kemikaaliriskien arvioinnin perustana on kemikaalin käyttötapa ja siitä johdettu altistuminen kemikaalin haitallisille ominaisuuksille sekä kemikaalin käyttö- ja varastointimäärät. Näiden
avulla voidaan erilaisin menetelmin arvioida riskitasoa terveydelle, ympäristölle ja palovaaralle.
Valintavelvollisuuden mukaan pitää valita käyttöön vähiten
vaaraa aiheuttava kemikaali aina, kun se on mahdollista. Joissakin tapauksissa kemikaali voidaan korvata vähemmän haitallisella, toisinaan tämä ei ole mahdollista teknisistä tai taloudellisista syistä johtuen. Joissakin tapauksissa voidaan muuttaa esimerkiksi tuotantoprosessia niin, että altistuminen kemikaalin
haitallisille ominaisuuksille vähenee.
Oli lopputulos mikä tahansa, lakisääteisten velvollisuuksien
toteuttamisen todentamiseksi on syytä dokumentoida tämä harkintaprosessi kunkin kemikaalin osalta.
Käytännön toteutukseen
apua tietotekniikasta
Käytännön toiminnassa velvoitteista suoriutumisen haasteena
on yleensä toimintaympäristön monimutkaisuus ja alati kasvava
tiedon määrä. Käytettäviä kemikaaleja voi olla satoja tai jopa tuhansia, samoin käyttötapoja ja -paikkoja voi olla monia. Kemikaalirekisterin ja käyttöturvallisuustiedotearkiston ylläpito ja
ajantasaisuuden varmistaminen ja riskinarviointien paikka- ja
kemikaalikohtainen suorittaminen manuaalisesti esimerkiksi
mappien ja Excelin avulla vaatii merkittävän määrän resursseja.
Nykyaikaiset tietokantapohjaiset järjestelmät helpottavat tätä
työtaakkaa minimoimalla rutiininomaisten tehtävien osuutta kemikaalidokumentoinnin hallinnassa. Verkkopohjaisen sovelluksen ytimessä on tietokanta, jossa yrityksen käyttöturvallisuustieotteet ovat sähköisessä muodossa. Tiedon syöttö voidaan
ulkoistaa järjestelmätoimittajalle tai jossakin tapauksessa suoraan kemikaalintoimittajalle.
Sähköisessä muodossa olevat käyttöturvallisuustiedotteet
muodostavat yrityksen kemikaalirekisterin ja käyttöturvallisuustiedotearkiston. Kun käyttöturvallisuustiedotteet on syötetty tietokantaan, niissä oleva tieto on suoraan hyödynnettävissä erilaisissa dokumenteissa, esimerkiksi turvaohjeiden ja etikettien
tuottamisessa ja raporteissa.
Myös paikka- ja kemikaalikohtaiset riskinarvioinnit on helppo
suorittaa, kun kemikaalin perustiedot saadaan järjestelmästä ja
järjestelmän laskenta-algoritmi laskee riskipainotukset terveys-,
palo- ja ympäristöriskien osalta huomioiden kemikaalien vaaraominaisuudet, altistumistavan sekä käyttö- ja varastointimäärät.
Näin voidaan luoda yritystason kemikaalidokumentoinnin hallintamalli, joka mahdollistaa lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen ja auttaa minimoimaan kemikaaliriskejä tehokkaasti ja
kohtuullisella resursoinnilla. π
Kari Eilamo
maajohtaja
ECOonline Oy
kari.eilamo(at)ecoonline.com
Luodaan yhdessä
yksiLöLLinen
tuote LaadukkaiLLa
ja turvaLLisiLLa
teoLLisuuden
raaka-aineiLLa.
n T e e m a
Elintarviketurvallisuuden haasteita
ja kehitysnäkymiä Kiinassa
Kiinan viranomaisten tavoite on
määritellä uudet, yhtenäiset raja
arvot kemiallisille jäämille, mikro
organismeille ja lisäaineille vuoteen
2015 mennessä.
Kiinan moninaisista elintarviketurvallisuusongelmista on uutisoitu viime vuosina ahkerasti. Otsikoissa ovat näkyneet mm. klenbuterolin käyttö sikojen kasvatuksessa ja melamiinin lisääminen maitoon. Vaikka elintarviketurvallisuusongelmat ovat jatkuvasti esillä
kansainvälisesti erityisesti kiinalaisten elintarvikkeiden kasvaneen viennin vuoksi, valtaosa ongelmista koskettaa paikallisesti käytettäviä elintarvikkeita.
Ongelmat liittyvät niin taloudellisiin syihin,
tietämättömyyteen kuin rikolliseen toimintaankin. Kiinassa suurin osa viljelijöistä on
pientuottajia, joiden osaamistasossa on
puutteita ja joiden valvonnan järjestäminen
on haasteellista. Koska pientuottajien tuotteet ovat halvempia kuin kaupoissa myytävät,
useimmat kuluttajat ostavat lihan ja kasvikset
toreilta. Näiden tuotteiden alkuperästä ei voi
kuitenkaan olla varmuutta.
Seurantajärjestelmien ja valvonnan puutteellisuuden takia epärehelliset toimijat saavat kilpailuetua. Media onkin keskittynyt Kiinan elintarviketurvallisuusongelmien käsittelyssä erityisesti elintarvikepetoksiin, joissa
elintarviketta muunnellaan ihmisen terveydelle vahingollisilla keinoilla taloudellista
hyötyä tavoiteltaessa. Esimerkkejä tästä on
liiallinen tai kiellettyjen lisäaineiden käyttö
parantamaan elintarvikkeen ulkonäköä tai
säilyvyyttä, tai vanhojen elintarvikkeiden uudelleenprosessointi myyntiin.
Myös tuoteväärennösten tehtailu on Kiinassa houkutteleva bisnes, sillä suurten yhtiöiden tuotemerkit koetaan Kiinassa turvallisiksi ja laadukkaiksi, ja ne menevät hyvin kaupaksi.
Suurimmat riskit mikrobiologisia
Kiinassa suurimmat elintarviketurvallisuusriskit liittyvät kuitenkin mikro-organismien ai-
heuttamiin ruokamyrkytyksiin. Eniten ruokamyrkytyksiä aiheuttavat Vibrio parahemolyticus, Salmonella, Proteus, Bacillus cereus ja
Escherichia coli -bakteerit.
Huolestuttavaa on myös bakteerikantojen
multiresistenssi, johon on johtanut antibioottien rutiinikäyttö tuotantoeläinten kasvunedistäjinä. Prosessoinnin aikainen hygienian
edistäminen ja erityisesti kylmäketjun käyttöönotto parantaisi tuotteiden hygieenistä
laatua.
Tällä hetkellä esimerkiksi lihantuotannossa kylmäketjun puuttumisesta seuraavia riskejä pyritään minimoimaan säilyttämällä teuraseläimet hengissä mahdollisimman pitkään
ja kuljettamalla liha teuraspaikalta myyntipaikalle nopeasti, jotta mikrobit eivät ennättäisi
lisääntyä lihassa.
Riskejä pienentävät osaltaan myös kiinalaisten ruokailutottumukset, sillä kiinalaiset
eivät perinteisesti syö raakoja kasviksia, vaan
ruoka-aineet suikaloidaan ja paistetaan korkeassa lämmössä. Perinteisesti kiinalaiset eivät myöskään ole nauttineet kylmää vettä,
mikä olisi edelleenkin suotavaa, koska pullotetusta vedestä moni ei täytä laatuvaatimuksia.
Monia toimenpiteitä
Kiinan kaduilla myydään muun muassa välipalatuotteita, kuten mandariineja ja uuniperunoita.
Kuva: ari virTanen
28
Kiinassa on tehty viime vuosina valtavasti töitä elintarviketurvallisuuden parantamiseksi.
Valtio on pyrkinyt selventämään aiemmin
päällekkäistä lainsäädäntöään yhdistämällä
elintarvikkeiden laatu- ja hygienialainsäädännön yhteiseksi elintarviketurvallisuuslaiksi,
joka astui voimaan vuonna 2009.
Elintarviketurvallisuuslaissa määritellään
selkeämmin vastuita elintarvikkeiden valvonnasta. Lakia on kuitenkin kritisoitu siitä, että
vaikka ylemmän tason komitea The State
Council Food Safety Committee on perustettu
koordinoimaan elintarvikevalvonnan kokonaisuutta, vastuu valvonnan toimeenpanosta
jakautuu edelleen viidelle eri taholle valtionhallinnossa.
Ongelmallista on myös, että tällä hetkellä
valvonta keskittyy enemmän lopputuotteiden
testaukseen kuin tuotanto-olosuhteiden val-
Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi
Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi -hanke on Etelä-Suomen EAKR-alueella toimivien
yritysten ja koulutusorganisaatioiden kansainvälistymistä palveleva kehittämishanke,
jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisen
elintarviketurvallisuusosaamisen kaupallistamista kansainväliseksi vientituotteeksi.
Hankkeen tuloksena on avattu syksyllä
2012 Food Traceability and Safety Technology -showroom, joka kokoaa yhteen elintarviketurvallisuuden teknologiaratkaisuja tarjoavien yritysten tuotteita ja luo demonstraation teknologioiden hyödyntämisestä
raaka-ainelähteiltä toimitusketjun eri vaiheiden läpi aina kotitalouksiin ja kuluttajalle
saakka. Elintarviketurvallisuusalan yrityksiä
on koottu myös Food Safety Expertise in Finland -yrityskatalogiin, joka on ladattavissa
osoitteesta www.vantaainnovation.fi.
Hankkeen pääkohdealueina ovat erityisesti Kiinan ja Venäjän kaltaiset kehittyvät
taloudet, joiden elintarviketurvallisuuden
parantamisessa työsarkaa riittää. Hanke
pyrkiikin valjastamaan yrityksiä toimimaan
näillä haastavilla markkinoilla mm. tarjoamalla koulutusta Venäjän ja Kiinan elintarviketurvallisuustilanteista, liiketoimintaympäristöistä sekä kielistä. Valmisteilla ovat
myös elintarviketurvallisuusalan sanastot
venäjäksi ja kiinaksi.
Tämän lisäksi hankkeessa järjestetään
vontaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
Elintarvikeyritysten keskuudessa myös alan
sisäistä sitoutumista vastuullisuuteen ja hyviin toimintatapoihin tulisi edesauttaa.
Edistysaskeleena voidaan pitää tieteellistä
riskiarviointia tekevän China National Center
for Food Safety Risk Assessment -keskuksen
perustamista loppuvuonna 2011. Lisäksi kesäkuussa 2012 Kiinan terveysministeriö julkaisi uuden elintarviketurvallisuutta koskevan viisivuotissuunnitelman, jonka mukaan
kansalliset elintarviketurvallisuusstandardit
uusitaan ja yhdenmukaistetaan. Uudet, yhtenäiset raja-arvot kemiallisille jäämille, mikroorganismeille ja lisäaineille on tarkoitus määritellä vuoteen 2015 mennessä.
Tärkeimpänä ajurina valtion pyrkimyksille
parantaa elintarviketurvallisuutta on kuluttajien kasvava huoli ruuan turvallisuudesta. Kuluttajien valveutuneisuus on noussut erityi-
Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi -hanke avasi syyskuussa Vantaalle Food Traceability
and Safety Technology -showroomin. Tila tarjoaa demonstraatioita teknologioiden
hyödyntämisestä raaka-ainelähteiltä elintarviketoimitusketjun eri vaiheiden läpi.
Kuva: aino arjaS
muun muassa koulutusta eurooppalaisesta
elintarvikelainsäädännöstä, messumatkoja,
yhteismarkkinointikampanjoita ja seminaareja sekä rakennetaan Food Safety Management Finland -brändiä.
Vuoden 2013 loppuun kestävää hanketta
toteuttavat yhteistyössä Helsinki Business
and Science Park Oy Ltd/ Viikki Food Centre,
Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, Helsingin
yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus
sesti kaupungeissa, missä kuluttajat seuraavat uutisia elintarviketurvallisuusongelmista
sosiaalisen median välityksellä puolueettoman median puuttuessa.
Myös ruuan puhtautta arvostetaan, ja kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän
esimerkiksi ”Green Food”-standardoiduista
tuotteista, joiden viljely on sallittu vain saastumattomassa maaperässä. Mahdollisuuksien mukaan monet ostavat myös esimerkiksi
maidonkorviketta ulkomailta.
Lupaavia markkinamahdollisuuksia
Laadukkaan ja turvallisen ruuan kysyntä tulee lisääntymään Kiinassa, mikä tarjoaa markkinamahdollisuuksia niin suomalaisille elintarvikkeille kuin elintarviketurvallisuusosaamiselle ja -teknologioillekin. Kiinaan perustetaan enenevissä määrin suuria tuotanto- ja
prosessointiyksiköitä, joissa käytetään elin-
Palmenia, Metropolia ammattikorkeakoulu
ja Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan aluekehitysrahasto
(EAKR), ja sen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa.
lisätietoja:
Projektipäällikkö marjo hietapuro
marjo.hietapuro(at)viikkifoodcentre.fi
tarviketurvallisuutta ja jäljitettävyyttä parantavia teknologioita ja toimintatapoja. Esimerkiksi kylmäketjujen kehittäminen ja HACCPjärjestelmien käyttöönotto tuleekin odotettavasti olemaan lähivuosina ripeää. π
Anna-Stiina Antola
projektikoordinaattori
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
Helsingin yliopisto
anna-stiina.antola(at)helsinki.fi
Marjo Hietapuro
projektipäällikkö
Helsinki Business and Science Park Oy
Viikki Food Centre
marjo.hietapuro(at)viikkifoodcentre.fi
n T e e m a
Puhtaalla prosessilla laadukkaita
kasviksia kauppoihin
Tuorevihannesten hygienia hanke
osoitti, että tuotantolaitosten
kokonaishygieniataso parantui
vuodesta 2009 vuoteen 2012.
Tämä edellytti muun muassa
prosessilaitteiden tarkempaa
puhdistamista.
Kasvikset ovat herkkiä sadonkorjuun jälkeiselle mikrobiologiselle kontaminaatiolle korkean vesi- ja ravinnepitoisuutensa takia. Tuoreet, kuumentamattomat kasvikset ovatkin
aiheuttaneet useita ruokamyrkytysepidemioita myös Suomessa.
Kasvisraaka-aineen laatuun vaikuttavat
monet tekijät, kuten lajike, kasvuolosuhteet,
viljely- ja korjuumenetelmät sekä varastointi.
Prosessoitavien raaka-aineiden tulee aina
olla hyvälaatuisia, ja kylmäketjusta on huolehdittava koko tuotanto- ja kuljetusketjussa.
Pitkä varastointiaika aiheuttaa esimerkiksi
porkkanoiden laatuun suurta vaihtelua eri
vuodenaikoina. Kasviksissa mahdollisesti
olevat haitalliset mikrobit ovat yleensä peräisin maaperästä, sade- ja kasteluvedestä sekä
ilmasta.
yrityksissä ja kartoitukset toistettiin vuonna
2012. Samanaikaisesti kartoitusten kanssa
otettiin kasvis- ja prosessivesinäytteitä. Jokaisessa kartoituksessa tehtiin noin 300–700
mittausta.
Ensimmäisten tulosten perusteella todettiin, että kasviksia prosessoivissa laitoksissa
tulisi kiinnittää erityisesti huomiota pintojen
ja tilojen puhdistukseen, tehostaa omavalvontaa sekä lisätä näytteenottopisteitä ja -tiheyttä.
Vuoden 2012 kartoitukset osoittivat, että
tuotantolaitosten kokonaishygieniataso oli
parantunut vuodesta 2009. Yrityksissä oli parannettu tuotantohygieniaa erilaisin toimenpitein. Esimerkiksi puhdistusta oli tehostettu,
kuluneita pintoja oli vaihdettu uusiin ja hygienian kannalta ongelmallisien laitteiden puhdistusta oli tehostettu.
Tuotantotilojen ympäristöolosuhteet suosivat mikrobien kasvua, erityisesti sellaisten
mikrobien, jotka kykenevät lisääntymään alhaisissakin lämpötiloissa. Tuotantotiloissa
epäpuhtaudet siirtyvät paikasta toiseen
useimmiten raaka-aineiden, tuotteiden ja
muiden materiaalivirtojen, kuljetuslaitteiden,
työntekijöiden sekä ilman mukana.
Tuotantolaitoksessa likainen ja puhdas
puoli tulee erottaa rakenteellisesti toisistaan,
jotta raaka-aineet ja valmiit tuotteet eivät
pääse kosketuksiin toistensa kanssa. Tavaravirrat ohjataan kulkemaan läpivirtausperiaatteella, eli raaka-aineet tulevat toisesta päästä
sisään ja valmiit tuotteet menevät toisesta
päästä ulos.
Kattava puhdistussuunnitelma
tuo tulosta
Kasvisten prosessoinnissa käytetään monenlaisia koneita ja laitteita, joista osa on vaikeasti puhdistettavia. Konedirektiivi asettaa
laitteiden ja koneiden valmistajille tiukat vaatimukset siitä, miten työturvallisuusnäkökohdat on otettava huomioon.
Laitteiden ja koneiden pitäisi toisaalta olla
mahdollisimman helppoja puhdistaa, mutta
myös turvallisia. Koneiden ja laitteiden huolellinen puhdistus edistää niiden toimivuutta
ja kestävyyttä, pintojen pysymistä hyväkuntoisina sekä hyvää tuotantohygieniaa. Niin
koneiden kuin työtilojenkin pintamateriaalien
on kestettävä tarpeelliset pesut ja desinfioinnit.
Elintarvikehuoneiston hyvän hygieenisen
tason ylläpitäminen edellyttää, että osana
omavalvontasuunnitelmaa on kattava puh-
Huomio pintojen ja tilojen
puhtauteen
TUOVI -hankkeessa tehtiin vuosina 2009 hygieniakartoituksia kasviksia prosessoivissa
TUOVI hanke
Tuorevihannesten hygienia -hanke
(Tuovi) toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja
Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen yhteistyönä 2009–2012.
Rahoittajina toimivat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä hankkeessa mukana olleet viljelijät ja yritykset.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti porkkanaa ja sen prosessointia.
Työ jatkuu uudessa Tuorekasvisten
turvallisuuden parantaminen -hankkeessa (TuoPro).
Jokainen suomalainen syö kasviksia päivässä keskimäärin 350 grammaa, kun tavoite on 500
grammaa. Kasviksia käytetään yhä enemmän eri tavalla prosessoituina, kuten erilaisina
salaattisekoituksina, raasteina ja napostelutuotteina.
Kuva: eSa Pienmunne
30
distussuunnitelma, jossa on puhdistusohjelma jokaiselle koneelle
ja laitteelle sekä työpinnoille, hyllyille ja lattioille.
Puhdistusohjelma sisältää siivouksen työnjaon, aikataulun sekä
siivousohjeet kohteittain. Ohjeiden tulee olla käytettävissä siivouskohteissa. Tilojen siisteys lisää myös työturvallisuutta, viihtyvyyttä
ja edustavuutta sekä pienentää hävikkiä.
TUOVI -hankkeessa julkaistiin puhtausopas tuorevihannesten
tuotantolaitoksille. Opas on saatavana sähköisessä muodossa
osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/36024.
Prosessiveden puhtausaste näkyy tuotelaadussa
Kasvisten käsittelyssä käytetään paljon vettä sekä niiden pesuun,
huuhteluun ja jäähdyttämiseen että tilojen ja laitteidenkin pesuun.
Tuovi-hankkeessa pesuvesinäytteet otettiin hygieniakartoitusten
yhteydessä esipestyjen kasvisten pesualtaista ja prosessivedet viimeisestä kasvisten huuhteluvedestä. Prosessivesinäytteiden mikrobimäärä oli alhaisempi kuin pesuvesien. E. colia ei todettu pesueikä huuhteluvesistä.
Veden lisääntynyt kierrättäminen on lisännyt kiinnostusta erilaisten apuaineiden ja desinfiointimenetelmien käyttöön. Kemiallisia
desinfiointimenetelmiä, kuten klooria, ei saa käyttää Suomessa
elintarvikkeiden huuhtelussa.
Tuovi-hankkeen laboratoriokokeissa testattiin erilaisten dekontaminaatiomenetelmien, kuten elektrolysoidun veden, UV-C-valon
ja klooridioksidin hygienisoivaa vaikutusta kasvisten huuhteluvesiin. Veden lämpötila oli 5–10 °C. Kokeissa steriiliä vettä kontaminoitiin koli- ja yersiniabakteereilla tai Candida lambica -sienellä.
Elektrolysoidun veden pitoisuudet olivat 30–100 ppm ja klooridioksidin (ClO2) 10–100 ppm. Kaupallisen tuotteen laimennokset olivat
0,125–0,5 %. Osassa kokeita veteen lisättiin ”häritseväksi” aineeksi laimeaa porkkanamehua, jolla pyrittiin kuvaamaan käytännön
olosuhteita.
Eri menetelmien vaikutusajat olivat enimmillään 15 minuuttia,
UV-C-valolla kuitenkin myös 30 minuuttia. Porkkanamehu heikensi
kaikkien dekontaminaatiokäsittelyjen tehoa. Kaikki tutkitut vedenkäsittelymenetelmät vähensivät mikrobien määriä alhaisissa lämpötiloissa. Jokaisen käsittelyn teho kuitenkin riippui testiliuoksen
pitoisuudesta ja vaikutusajasta.
Kasvisten huuhteluvesissä on orgaanista ainetta, jonka määrä
vaihtelee prosessin aikana. Orgaaninen aines heikentää hygienisointimenetelmien tehoa. Turvallisista vedenkäsittelymenetelmistä
tarvitaan lisää tutkittua tietoa. π
Risto Kuisma
tutkijatohtori
Helsingin yliopisto
risto.kuisma(at)helsinki.fi
[ Senga sengana
á la Campylobacter
jejuni ]
Puoli miljoonaa ruokamyrkytystä
vuosittain. Katkaiseeko jokin
niistä toimintasi?
Raksystems Anticimex tarjoaa laajaalaista asiantuntemusta elintarvikehygieniasta, laadunhallinnasta ja työturvallisuudesta.
Ota yhteyttä jo tänään.
Asiakaspalvelu
p. 0207 495 500
[email protected]
Marja Lehto
vanhempi tutkija
MTT
marja.lehto(at)mtt.fi
Hanna-Riitta Kymäläinen
dosentti, yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
hanna-riitta.kymalainen(at)helsinki.fi
Maarit Mäki
vanhempi tutkija
MTT
maarit.maki(at)mtt.fi
www.racx.fi
n T e e m a
Uusi elintarvikehuoneistoasetus
tarkentaa lämpötilavaatimuksia
Vuoden alusta voimassa olleen
elintarvikehuoneistoasetuksen
(1367/2011) luku 3 sisältää
lämpötilavaatimukset ja erityisesti
kylmävaatimukset elintarvikeketjussa.
EU-harmonointi koskien yhteisiä lämpötilavaatimuksia elintarvikeketjussa ei ole juurikaan edennyt. Eräät EU-jäsenmaat (erityisesti Saksa) ovat viime vuosina ehdottaneet
852-asetuksen 4 c -artiklan mukaisista yhteisistä lämpötilavaatimuksista sopimista, mutta toistaiseksi komissio ei ole innostunut
käynnistämään tätä kovaa poliittista vääntöä
vaativaa säädöshanketta.
Suomen kanta on, että yhteiset lämpötilavaatimukset elintarvikkeille olisivat kannatettava asia, mutta ilmeisesti hanke vaatii laajapohjaisempaa painostusta toimijoilta ja kuluttajilta ennen kuin se voi käynnistyä. Siten
jäsenmaiden on luotava lämpötilavaatimuksensa itse, mikäli ne katsovat sellaiset tarvitsevansa. Suomessa uuden elintarvikehuoneistoasetuksen luku kolme vastaa tähän
huutoon.
Joitakin lämpötilavaatimuksia EU:n hygieniapaketista kuitenkin löytyy. Laitoksista lähteviin kuljetuksiin sovelletaan EU:n eläimistä
saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen (EY/853/2004) liitteen III tuotekohtaisia
lämpötilavaatimuksia. Muiden kuljetusten
kohdalla lämpötilavaatimus helposti pilaantuville elintarvikkeille on enintään 6 °C, ellei
kyseessä ole kuumana kuljetettava ruoka,
jonka lämpötila ei saa ennen tarjoilua milloinkaan laskea alle 60 °C. Asetuksen 7 §:ssä luetellaan tarkemmin eri elintarvikkeiden säilytys- ja myyntilämpötilavaatimuksia, ja 8 §:ssä
vastaavasti koskien tarjoilua.
Poikkeamiakin sallitaan
Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötila saa 11 §:n mukaan lyhytaikaisesti poiketa luvun 3 vaatimuksista enintään 3 °C. Jos
poikkeama on tätä suurempi, tulee toimijan
ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin elintarvikkeen lämpötilan saattamiseksi vaatimusten
mukaiseksi tai tuotteen poistamiseksi myynnistä.
Konditoriatuotteiden kuljetuksissa lyhytaikainen lämpötilapoikkeama voi kuitenkin olla
kolme astetta suurempi. Kyseinen poikkeamasääntö luotiin elintarvikevalvonnan tarpeisiin, jotta valvonnassa voitaisiin puuttua liian
lämpimiin elintarvikkeisiin ”oikea-asteisissa”
kylmäkalusteissa. Aiemmin tämä oli osoittautunut vaikeaksi, sillä asetuksen edellisessä
Elintarvikehuoneistoasetus
Lukuun ottamatta hyväksymistä vaativia laitoksia Elintarvikehuoneistoasetus (1367/
2011) sisältää säädökset kaikkien elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta. Vuoden 2012 alussa voimaan astunut asetus
noudattaa samaa rakennetta kuin edeltäjänsä elintarvikehuoneistoasetus (28/2009),
mutta osa vaatimuksista on uusia samalla
kuin joitakin vanhoja on poistettu – mm. lämpötilavaatimuksia on tarkennettu.
Asetuksen vaatimuksia soveltavista valvontakohteista suurin ryhmä on vähittäismyyntipaikat, eli paikat, joissa elintarvike
luovutetaan kuluttajalle, kuten myymälät,
torikojut, myyntiautot, ravintolat ja suurkeittiöt. Toinen tärkeä soveltamisalue on elintarvikekuljetukset, sekä muita kuin eläimistä
32
saatavia elintarvikkeita käsittelevät tuotantolaitokset, esimerkiksi leipomot ja kasvisten jalostajat.
Asetuksessa säädetään mm. elintarvikehuoneistojen rakenteellisista ja toiminnallisista vaatimuksista, omavalvonnasta,
helposti pilaantuvien elintarvikkeiden
lämpötilavaatimuksista, elintarvikemyynnin olosuhdevaatimuksista, elintarvike-työntekijöiden henkilökohtaisesta hygie-niasta sekä eläinten pääsystä elintarvi-kehuoneistoon.
On muistettava, että EU:ssa hygieniavaatimuksista säädetään yleisessä elintarvikehygienia-asetuksessa
(EY/852/2004), jota sovelletaan kansallisten vaatimusten rinnalla.
Kuvassa näkyy lainvastainen tuontilohen
myynti: tuoreet kalastustuotteet on myytävä
sulavan jään lämpötilassa (0 °C, käytännössä
jäissä), ja myyntilaite on joka tapauksessa
aivan ylitäytetty. Lisäksi kalan nostopäivää ei
kirjallisesti ilmoitettu myynnin yhteydessä.
versiossa tarkkoja lämpötilavaatimuksia oli
vain säilytysolosuhteille, ei itse elintarvikkeille.
Edelleenkin toimijoiden ja valvojien keskuudessa tuntuu olevan tiettyjä vaikeuksia
määrittää, minkälainen ylitys katsotaan poikkeamaksi: annetun vaatimuksen ylitys vai
vasta saman läm-
pötilarajan kolmen asteen ylitys?
Itse tulkitsisin asian niin, että jos elintarvikkeen lämpötilaylitys on yli kolme astetta, on kyseessä aina vaatimustenvastaisuus, johon on reagoitava. Jos valvonnassa löytyy todisteita
siitä, että pienehkö poikkeama on kestänyt alle kaksi tuntia,
riittää korjaustoimeksi elintarvikkeen välitön saattaminen vaadittuun lämpötilaan – esimerkiksi takahuoneen tehokkaammassa kylmiössä. Mikäli poikkeama on saattanut jatkua pidempään kuin kaksi tuntia tai jos kyseessä on todella iso poikkeama, on elintarvike hävitettävä terveydelle vaarallisena.
Keskeistä on kylmäsäilytyksen valvonta
Elintarvikehuoneiston valvonnassa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötilavaatimusten (elintarvikehuoneistoasetuksen 3 luku) valvonta on keskeisessä asemassa. Yhtäältä on
tiedossa, että lämpötilaylityksillä on selvä yhteys näiden ruokien nopeutuneeseen pilaantumiseen ja ruokamyrkytyksiin,
toisaalta lämpötila elintarvikkeen fysikaalisena ominaisuutena on kiistatta ja melko helposti valvontaa suorittavien arvioitavissa. Siten säädetyissä lämpötiloissa pysyminen pitäisi olla
jokaisen elintarvikealan toimijan omavalvonnan päätavoitteita.
Suomessa siirrytään Oiva-järjestelmän myötä valvontatietojen aktiiviseen julkistamiseen vähittäismyyntipaikoissa jo
1.5.2013, ja tässä valvonnassa nimenomaan lämpötilavalvonta
tulee olemaan avainasemassa puhtaanapidon valvonnan rinnalla. Molemmat kun ovat sellaisia asioita, joiden kohdalla
mahdolliset epäkohdat tulevat ilmi hyvinkin lyhyen Oiva-tarkastuksen aikana. Tätä ennen on kuitenkin luotava yksiselitteiset pelisäännöt siitä, mikä on sallittava poikkeama ja mikä
ei.
Pakasteasetus uusittavana
Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan uusittavana
kansallinen pakasteasetus. Uusi asetus tullee nimensä mukaisesti keskittymään vain (teolliseen) pakastamiseen, jolloin ei
enää olisi sääntöjä koskien elintarvikkeiden jäädyttämistä.
Tämä tarkoittaisi, että jatkossa elintarvikkeiden jäädyttäminen pakastelämpötiloihin olisi rinnastettavissa muuhun jäähdyttämiseen ja kylmäsäilytykseen elintarvikehuoneistossa.
Samalla poistuisi pitkään jatkunut saivartelu siitä, saako esimerkiksi suurkeittiössä ”pakastaa” (=jäädyttää) ylijääneitä
raaka-aineita tai ruokia myöhempää käyttöä varten – tämä on
sallittua.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suunnittelee parhaillaan
ohjeidensa päivittämistä jäädyttämisen osalta, jolloin asiaa
koskevat ohjeet löytyvät aikanaan elintarvikehuoneistoasetus- sekä ruoka-apuohjeesta.
Vielä ei ole tehty päätöstä siitä, tullaanko jäätelölle (joka ei
kuulu pakasteasetuksen soveltamisalaan) asettamaan lämpötilavaatimuksia kansallisessa lainsäädännössä, vai tulisivatko
nekin ainoastaan Eviran ohjeeseen. Tällä hetkellä tuntuu luonnollisimmalta vaihtoehdolta, että jäätelöiden lämpötilavaatimukset kesällä kumotusta KTM:n jäätelöpäätöksestä (4/1999)
kirjattaisiin elintarvikehuoneistoasetuksen 10 §:ään. π
Sebastian Hielm
eläinlääkintöylitarkastaja
Elintarviketurvallisuusyksikkö
Maa- ja metsätalousministeriö
sebastian.hielm(at)mm.fi
Hygiena ALLER-snap
Tehokas menetelmä
allergeenijäämien
osoittamiseen pinnoilta
Kysy myös lopputuotteiden
allergeenitutkimuksista !
EnSURE ja SystemSURE
-luminometrit
Paras valinta
pintojen ja prosessivesien
hygieniavalvontaan
Ylivoimainen
markkinajohtaja !
n T e e m a
Lämpöpumppuala
käy kuumana
Suomen lämpöpumppuala on
kasvanut lähes nollasta 400 miljoonaan
euroon viimeisen 15 vuoden
aikana. Teollisten lämpöpumppujen
osuus tästä summasta on muutamia
kymmeniä miljoonia euroja.
Pientalon rakentajista jo puolet valitsee lämpöpumpun, mutta myös teolliset lämpöpumput käyvät kaupaksi. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi
Hirvonen kertoo, että kuuluisimpia isoja,
teollisen mittakaavan lämpöpumppuja ovat
Tampereen IKEAn ja S-ryhmän Keravan varaston lämpöpumput.
– Isot lämpöpumput teollisuus- ja myymäläkohteiden lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen ovat päivittäistä bisnestä niin Suomessa
kuin maailmallakin, Hirvonen sanoo.
Kotitaloudet mukaan lukien Suomessa on
noin puoli miljoonaa lämpöpumppua, ja niitä
myydään 60 000–70 000 kappaleen vuosivauhdilla. Suomi onkin asukaslukuunsa näh-
den Euroopan kärkeä lämpöpumppumaana.
– Ohitimme jopa Ruotsin asukaslukuun
suhteutettuna viime vuonna. Olosuhteet ovat
hyvät lämpöpumpuille. Uusien energiamääräysten kokonaisvaltainen tarkastelu parantaa lämpöpumppujen kilpailukykyä sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Tämä koskee myös isoja kohteita, Hirvonen tarkentaa.
EHPA Heat Pump Outlook 2012 -tilaston
mukaan Suomessa myytiin viime vuonna 13,4
lämpöpumppua tuhatta asukasta kohden,
Ruotsissa 10,7.
Energiatehokkuuteen eri keinoilla
Energiamääräysten RakMK D3 2012:n kokonaisenergiatarkastelu muuttaa rakentamisen
energiatehokkuuden ohjausta. Tähän saakka
rakennusosakohtaiset vaatimukset ovat sanelleet, miten pitää rakentaa, mutta nyt vaatimus kohdistuu kokonaisenergiakulutukseen. Se osoitetaan suorituspohjaisella E-luvulla, joka lasketaan rakennukseen ostettavien energioiden ja energiamuotojen kertoimen
tulona ja ilmaistaan kWh/m2 vuodessa -yksiköllä. Keinot energiatehokkuuden saavutta-
Koulutus, työhyvinvointi
& johtaminen
-teemanumero ilmestyy joulukuussa
Varaa paikka ilmoitukselle
16.11. mennessä!
Infoteam Oy
p. (09) 441 133, [email protected]
34
Isot lämpöpumput teollisuus- ja
myymäläkohteiden lämmittämiseen ja
jäähdyttämiseen ovat päivittäistä bisnestä
Suomessa ja maailmalla, toiminnanjohtaja
Jussi Hirvonen kertoo.
Kuva: SulPu
Kehittyvä
Elintarvike
Uusiutuvan energian vuosikymmen
EURES direktiivin velvoitteet Suomelle 2020 (TEM, 30.6.2010)
Energialähde
Bio
Uusiutuvan energian
lisätarve vuonna 2020
18 TWh/a
Tuuli
6 TWh/a
lämpöpumput
6 TWh/a
muut
2 TWh/a
liikenne
6TWh/a
Yhteensä
38 TWh/a
miseksi ovat vapaita.
Sitran ja Tekesin rahoittamassa EnergiarEMontti -hankkeessa (EEmontti) on etsitty kilpailulla innovatiivisia ratkaisuja pientalojen
energiatehokkuuden parantamiseksi kohtuukustannuksin. Vuonna 2011 käynnistynyt han-
Tarkoittaa käytännössä
lämpö- ja voimalaitosten muuttamista
fossiilisilta hakkeelle/pelletille
700-1 000 kpl lisää tuulivoimaloita teholtaan
3 mW kukin
lämpöpumppujen määrä 400 000:stä
1 miljoonaan (2 TWh/a>8 TWh/a)
vesivoiman lisäys, puun ja pellettien
pienkäyttö, aurinko, biokaasu
etanolin ja biodieselin sekoittaminen
liikennepolttoaineistiin (20%)
Uusiutuvien osuus nostetaan 28,5%:sta
38%:iin. Tämä vastaa noin kymmenen
Loviisan voimalaitosyksikön (470 MW)
tuotantoa vuodessa
ke jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka. Jussi
Hirvosen mukaan hanke osoittaa, että talon
lämmityskustannukset on puolitettavissa
energiaremontilla.
– Tärkeä tulos on myös se, että investoinnin arvo löytyy talon arvosta. EEmontti on
merkittävä alku puolen miljoonan suorasähkölämmitteisen talon energiaremonteille, Hirvonen arvioi.
Hän muistuttaa, että saneerauskohteissa
lämpöpumppujen kannattavuus on hyvä: 10–
15 prosentin tuotto sijoitukselle.
– Ja tämä markkina on vasta käynnistymässä. Suomessa on 220 000 öljykattilaa, yli 100
000 vesikiertoista sähkölämmitysjärjestelmää ja 500 000 suorasähkölämmitystaloa,
joille kaikille potentiaalisin energiasaneerausratkaisu on lämpöpumppu, Hirvonen vakuuttaa.
Reilun viiden miljoonan asukkaan ja 338
000 neliökilometrin maassa lämmittämiseen
kuluu energiaa 120 TWh/vuosi. π
Pirjo Huhtakangas
lisätietoja:
www.sulpu.fi
n T e e m a
Teollisuuslämpö
pumppuja
yhä enemmän
elintarvikealalla
Teollisuuslämpöpumppuja asennetaan
elintarvikealalla tiuhenevaan tahtiin.
Liiketoimintajohtaja Juha Aaltola Oy Scancool Ab:stä uskoo, että isot lämpöpumput lisääntyvät nimenomaan elintarvikealalla, koska siellä on tarvetta kuumalle vedelle ja toisaalta paljon hukkalämmön kohteita, kuten
kylmätuotannon lauhde.
– Erityisesti yhdistetty lämmitys ja jäähdytys tulevat lisääntymään. Esimerkiksi ratkaisu, jossa tehdään kylmää vettä jäähdytystarpeisiin samalla, kun tehdään lämpöä. Lämpöpumppusovellukset säästävät tyypillisesti
65–80 prosenttia energiakustannuksissa riippuen siitä, millä hinnalla lämpö on aikaisemmin tehty. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet parhaimmillaan yli 80 prosenttia, Aaltola
kertoo.
Lämpöä ja kylmää samalla laitteistolla
Perinteisemmin hukkalämpö, kuten kylmälaitteiston lauhdelämpö tai haalea jätevesi,
käytetään hyödyksi ja siitä tuotetaan 50–
90-asteista lämpöä. Näin voidaan omalla,
edullisella hukkalämmöllä korvata kallista
energiaa, muun muassa höyryä tai kaukolämpöä. Useissa tapauksissa on kyse järjestelmästä, jossa lämpöpumpun avulla tuotetaan
Teollisen mittakaavan lämpöpumput ovat
käytössä Valiolla Riihimäen, Joensuun,
Oulun, Vantaan ja Seinäjoen tehtailla.
Lapinlahden tehtaalla lämpöpumppuratkaisu
otetaan käyttöön marraskuussa.
Kuva: Scancool
Valion Seinäjoen tehtaan lämpöpumppuratkaisulla
lämpöenergiaa tuhannen omakotitalon verran
Valion Seinäjoen tehtaalla on otettu käyttöön iso lämpöpumppuratkaisu, jossa tuotannossa syntyvää lämpöä ja kylmää otetaan talteen uudelleen hyödynnettäväksi.
Lämpöpumput tuottavat lämpöenergiaa
noin 1000 omakotitalon tarpeen verran vuodessa.
Valion tavoite on vähentää tuotannon
määrään suhteutettua energiankulutusta
yhdeksän prosenttia vuosina 2005–2016.
Energiatehokkaat lämpöpumppuratkaisut
auttavat tavoitteen saavuttamisessa.
Teollisen mittakaavan lämpöpumput ovat
käytössä Valion Riihimäen, Joensuun, Oulun, Vantaan ja Seinäjoen tehtailla. Lapinlahden tehtaalla otetaan käyttöön Seinäjoen kokoluokkaa oleva ratkaisu marraskuussa.
– Perinteisesti meijeriteollisuudessa on
rakennettu lämpö- ja kylmäkeskukset erillisenä tuottamaan prosesseissa tarvittavaa
36
lämpöä tai kylmää. Nyt Seinäjoen tehtaalla
kahden lämpöpumpun yksiköllä tuotetaan
sekä lämpöä että kylmää, mikä on merkittävä innovaatio meijeriteollisuudessa energiatasemielessä jopa Euroopan tasolla, Valio
Oy:n tekninen päällikkö Esa Mäkipelto toteaa.
Seinäjoen tehtaan kaksi lämpöpumppua
tuottaa vuodessa noin 19 GWh energiaa eli
reilun 1000 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen verran.
– Rahassa säästö on 500 000 euroa vuodessa. Investointi maksaa itsensä takaisin
muutamassa vuodessa, Seinäjoen tehtaan
tehdaspalveluvastaava Matti Lepistö kertoo.
Raejuusto uusiutuvalla energialla
Seinäjoen tehtaalla lämpöä tarvitaan muun
muassa tuotantolaitoksen pesuissa, raejuuston ja voin valmistuksessa, maitojau-
heen kuivauksessa ja kiinteistön lämmityksessä. Kylmää tarvitaan tuotteiden jäähdytyksessä. Lämpöpumppuratkaisu mahdollistaa muun muassa kaiken Valio raejuuston
valmistuksen uusiutuvalla energialla.
Lämpöä otetaan talteen tehtaan käyttämän jääveden palautuskierron lämmöstä,
joka muuten johdettaisiin lauhduttimien
kautta jäte-energiavirtana ulos sekä maitojauheen valmistuksesta syntyvästä lauhdutuslämmöstä, joka ennen lämpöpumppuratkaisua haihtui hyödyttömänä ilmaan.
Lämpöä jaetaan lämmönjakoputkia pitkin
eri kohteisiin ympäri tehdasta. Tehtaalla risteilee 2,5 kilometriä lämmön jako-, palautus- ja keruuputkistoja. Putkiston asennuksessa hyödynnettiin muun muassa 3D-kuvannusosaamista, jonka avulla massiivinen
putkisto saatiin millintarkasti asennettua
koko ajan toiminnassa olevaan tehtaaseen.
patogeenit
ravintosisältö
hygieniaindikaattorit
lisäaineet
haitta-aineet
Tietoa taidolla pintaa syvemmältä
Monipuolista elintarvikkeiden kemiallista ja
mikrobiologista analytiikkaa tutkimuksen,
tuotekehityksen ja laadunvalvonnan tueksi.
sekä lämmintä että kylmää tuotantoprosessien tarpeisiin.
– Perinteisesti on jouduttu rakentamaan raskaat, erilliset
kylmä- ja lämpökeskukset huolehtimaan prosessien kuuma- ja
kylmäenergian tarpeista. Yhdistetyn järjestelmän avulla jäähdytys ja lämmitys saadaan aikaan yhdellä ja samalla lämpöpumppujärjestelmällä: tuotannon vaatiessa lämpöä syntyy
samalla myös kylmää, Juha Aaltola selvittää.
Scancoolin lämpöpumpuilla tehdään Suomessa hukkalämmöstä lämpöä tällä hetkellä yli 13 MW. Uusin kohde on Valion
Lapinlahden tehdas, jossa lämpöpumppujärjestelmä otetaan
käyttöön marraskuussa.
Tekniikkaa kehitetään koko ajan
Teollisuusmittakaavan lämpöpumppujen hyötysuhteet ovat
parantuneet viime vuosien aikana ja automaatio monipuolistunut. Nykyisillä lämpöpumpun automaatiojärjestelmillä voidaan hoitaa koko lämmitysjärjestelmän toiminta.
– Scancool on kehittänyt lämpöpumpputekniikkaa soveltumaan erityisesti teollisuuden ja energia-alan haastaviin olosuhteisiin. Tärkeimmät kehitysaskeleet ovat tekniikka, jolla
voidaan saavuttaa 90-asteen lämpötilat sekä tekniikka, jolla
tehdään samalla laitteella erittäin kuumaa vettä ottaen lämpöä vaikkapa jäärataliuoksesta, Juha Aaltola täsmentää.
Oma tuotesarja on kehitetty myös pienemmän mittakaavan
lämmöntuotantoon, jossa vaaditaan kuumaa 60–75-asteista
vettä. Nämä laitteet toimivat 100–500 kilowatin teholla erityisen tehokkaasti ja joustavasti myös erittäin pienillä osakuormilla.
– Lämpöpumpputekniikka on jo nyt erittäin hyvää. Sitä kehitetään koko ajan, mutta keskipitkällä jänteellä ei ole tulossa
mullistavaa tekniikkaa perinteisten kompressoreiden tilalle,
Aaltola summaa. π
Pirjo Huhtakangas
MetropoliLab Oy, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki
puh. +358 10 391 3410, www.metropolilab.fi
Suomi
|
Venäjä
|
Ukraina
|
Valko-Venäjä
|
Kazakstan
|
Uzbekistan
Hanki henkilökohtainen
IPR-valmentaja.
Laita teollisoikeusasiasi kerralla kuntoon.
Meiltä saat henkilökohtaista ohjausta
patentteihin, tavaramerkkeihin ja muotoilun
suojaukseen liittyvissä asioissa
– kaikkialla maailmassa.
www.papula-nevinpat.com
Mechelininkatu 1 a, PL 981, 00101 Helsinki. Puh. 09 348 0060
n T e e m a
Suomen elintarviketehtaissa on
isoja ja nykyaikaisia kylmälaitoksia
Suomen elintarviketehtaiden
kylmälaitokset ovat
eurooppalaisittainkin isoja ja
uudenaikaisia.
Maajohtaja Pekka Lager ja myyntipäällikkö
Antti Wainikka Johnson Controls Finland
Oy:stä tuntevat hyvin Suomen elintarviketeollisuuden kylmälaitokset. Wainikka on
työskennellyt kylmälaitosten parissa jo kolme
vuosikymmentä suunnittelu-, projektinhoito-
ja myyntitehtävissä. Yrityksen henkilökunnalla on palvelusvuosia takanaan yleensä kymmenestä 40 vuoteen, joten kokemusta ja
osaamista löytyy. Toisaalta viime vuosina on
tullut myös nuorempaa väkeä alalle eläkkeelle siirtyneiden tilalle.
Suomessa yritys on keskittynyt teolliseen
kylmään, ja asiakkaista noin 80 prosenttia on
elintarviketeollisuuslaitoksia.
– Vuosittain kylmälaitosprojekteja on nykyään 20–35. Lisäksi on lukuisia huoltotoimintaan liittyviä, pienempiä saneeraus- ja
korjausoperaatioita. Kolmenkymmenen vuoden aikana toteutettuja, merkittävämpiä saneeraus-, laajennus- ja uudisrakennusprojekteja on satoja, Antti Wainikka laskee.
Suomessa elintarviketehtaat ovat keskittyneet ja erikoistuneet, ja ne ovat moderneja ja
EU-standardit täyttäviä.
– Eräässä suomalaisessa elintarviketuotantoyksikössäkin on noin 50 suuritehoista
teollisuusruuvikompressoria. Suomalaiset
kylmälaitokset edustavat yleisesti ottaen Euroopan mantereella suuria laitoskokoja. Suuren suomalaisen teollisen kylmälaitoksen
korkeapainekompressoreiden kokonaiskylmätehon voidaan katsoa olevan kokoluokkaa
5 000–30 000 kW höyrystymislämpötilalla
-10 °C, Wainikka tarkentaa.
Kokemus valttia
kylmälaitoshankkeissa
Elintarviketeollisuuden kylmälaitoshankkeet ovat yleensä joko laajennuksia tai remontteja.
Teollisten kylmälaitoksien teknillinen elinkaari on 20−30 vuotta. Kompressorit vaativat
isompaa huoltoa noin 30 000−40 000 käyttötunnin jälkeen.
Kuva: johnSon conTrolS Finland oy
Johnson Controls Finland Oy tekee kylmälaitoshankkeita avaimet käteen -periaatteella:
suunnittelusta huoltoon.
– Meidän valttimme on se, että yrityksemme on tehnyt näitä töitä 30-luvulta lähtien
teollisuuden kanssa, Pekka Lager muistuttaa.
Teollisten kylmälaitoksien teknillinen elinkaari on 20–30 vuotta. Kompressorit vaativat
isompaa huoltoa noin 30 000–40 000 käyttötunnin jälkeen, mutta automatiikan modernisointia ja päivityksiä tehdään jatkuvasti.
Antti Wainikka sanoo, että elintarviketehtaan kylmätekniikan suunnittelussa tärkeintä
ovat luotettava perusratkaisu, energiatalou-
Maailmanlaajuinen yritys
• Johnson Controls on maailmanmarkkinajohtaja kolmella liiketoiminta-alueella, joita ovat Automotive experience, Building efficiency ja Power Solutions. Kiinteistö-liiketoiminta sisältää mm.
kiinteistöjen ja teollisuuden jäähdytys-, lämmitys- ja energiaratkaisut ja huollon. Yritys on markkinajohtaja myös luonnollisten
kylmäaineiden käytössä (mm. ammoniakki, CO2, hiilivety ja
vesi).
• Yrityksellä on maailmanlaajuisesti 162 000 työntekijää yli 1300
toimipisteessä. Asiakkaita on 150 maassa. Vuonna 1885 perustetun yhtiön pääkonttori on Milwaukeessa, USA:ssa.
• Vuonna 2011 konsernin liikevaihto oli 41 miljardia dollaria. Kokonaismyynnistä 15 miljardia tuli kiinteistö-liiketoiminnasta ja siitä
48 % USA:sta, 28 % Euroopasta, 14 % Aasiasta ja loput muualta.
• Johnson Controls Finland Oy:n liiketoimintaa ovat teollisten kyl-
38
mä- ja vedenjäähdytyslaitosten sekä energian talteenottojärjestelmien kehittäminen, suunnittelu, urakointi ja huolto.
• Konserniin kuuluu maailman johtavia jäähdytysratkaisujen tuotemerkkejä kuten YORK, SABROE ja FRICK.
• Yritys ottaa kokonaisvastuun niin kylmälaitoksen, oheislaitteiden kuin ohjaus- ja valvontajärjestelmän yksityiskohtaisesta
suunnittelusta ja toteutuksesta. Projektit viedään läpi avaimet
käteen -periaatteella tai osavastuina asiakkaan vaatimusten mukaan käytön ja kunnossapidon hoitamiseen asti.
• Suunnittelun osa-alueisiin kuuluvat kylmätekninen suunnittelu,
prosessi-, putkisto- ja sähkösuunnittelu sekä ohjaus- ja automaatiosuunnittelu. Maanlaajuinen huoltoja varaosapalvelu kattavat koko järjestelmän elinkaaren. Päätoimipaikka on Helsingin
Konalassa.
delliset laitevalinnat sekä kokenut suunnittelija. Urakoinnissa ratkaisevat henkilökunnan
osaaminen ja kokemus, asiakkaan tarpeiden
ja prosessien ymmärtäminen, riittävät resurssit ja hyvä työmotivaatio. Samaa pätee huollossa. Lisäksi on tärkeää kouluttaa uusia
osaajia.
Missä sitten on vara parantaa teollisen kylmän hyödyntämisessä? Wainikan mielestä
automaatiota ja energian kulutuksen pienentämistä pitää korostaa urakoinnissa ja huollossa entistä paremmin. Muita parantamiskohteita löytyy muun muassa etävalvonnasta, huoltosopimuskäytännöistä ja henkilökunnan koulutuksesta, sillä koulutusta tarvitaan jatkuvasti.
Vuoden takaisinmaksuaika realistinen
Wainikan ja Lagerin mukaan teollisissa energian talteenottoinvestoinneissa yhden vuoden takaisinmaksuaika on realistinen, kun
sähkön ja lämmön hinnat edelleen nousevat.
Yhden MW:n lämpöpumpun hinta on noin
150 000–250 000 euroa, minkä päälle tulevat
oheislaitteet.
– Kylmälaitoksilla on pitkä elinkaari ja
kompressoreilla pitkät huoltovälit. Laitteet
ovat erittäin kestäviä, mutta vaativat säännöllistä kunnossapitoa, jotta energiataloudellisuus pysyy hyvänä, Wainikka täsmentää.
Hänen mukaansa kylmälaitostoimittajalla
riittää töitä myös taantuma- ja lama-aikana.
– Kun investoinnit ovat vähissä, huoltotoiminnan on kuitenkin pyörittävä. Matalasuhdanteen aikana tehdään remonttihommia,
hän vakuuttaa.
Luonnonkylmän käyttö lisääntyy
Luonnonkylmäaineiden, kuten ammoniakin ja
hiilidioksidin, käyttö lisääntyy teollisissa kylmälaitoksissa entisestään ja erityisesti pienemmissä kokoluokissa.
– Perustamiskustannukset ovat isoissa järjestelmissä pienemmät kuin HFC-kylmäaineilla. Pienissä laitoksissa perustamiskustannukset ovat yleensä 10–25 prosenttia korkeammat. Toisaalta suhteelliset käyttökustannukset ovat luonnonkylmäaineita käyttävissä
yleensä alhaisemmat, johtuen muun muassa
laitteiden räätälöidystä mitoituksesta ja teol-
listen komponenttien ja järjestelmien käytöstä, Wainikka selventää.
Hän sanoo, että teollisuuden kylmälaitoskäyttäjät ovat hyvin perillä hyvän hyötysuhteen merkityksestä laitoksen elinkaarikustannuksiin.
Lämpöpumpputekniikka kehittyy
Antti Wainikan mukaan lämpöpumput ovat
päivän sana ja kylmäaineena ns. luonnonkylmä.
– Nyt pyritään nostamaan lämpöpumppujen tehoja. Meidän päämajassa on kehitetty
lujasti tehokkaampaa lämpöpumpputekniikkaa, hän painottaa.
Myös perinteisissä kylmälaitoksissa satsataan nyt energiansäästöön, nykyaikaiseen
automaatioon ja käyttövarmuuteen.
– Kaukokylmässä ja lämpöpumpuissa suomalaiset ovat olleet kärjessä maailmanlaajuisesti, ja JC:llä on näihin sovelluksiin hyviä
tuotteita, Wainikka toteaa. π
Pirjo Huhtakangas
Kun tarpeena on vaativa jäähdytys
suodatetulla ilmalla,
on ratkaisu Vulganus Leipurin:
Edelläkävijä
hygieniaosaamisessa
 Kosteus, lämpö ja puhtaus
hallittavissa
 Lopputuotteelle pitkä
säilyvyysaika ilman
lisäaineita
 Täyttää korkeat
hygieniavaatimukset
UUTTA! Nyt myös keinujäähdytys!
Vulganus Oy
Varikontie 2, 15550 Nastola
Puh. (03) 873 750 • Fax. (03) 873 7550
[email protected] • www.leipurin.com
KehittyväElintarvike_1210_175x128mm_VulganusLeipurin.indd 1
5.10.2012 13:45:34
n T e e m a
Ammoniakkilaitoksen
kunnossapito on kasvava ala
Elintarviketeollisuuden suurten
ammoniakkikylmälaitosten
kunnossapito vaatii toimivaa
järjestelmää. Nykyisin kunnossapito
on yhä useammin ulkoistettu. Laaja
palvelu on asiakkaalle vaivatonta.
Suomen toiseksi suurimman meijeriyrityksen
Arla Ingmanin Sipoon Söderkullan tuotantolaitoksilla valmistetaan kovia juustoja lukuun
ottamatta kaikkia yrityksen meijerituotteita.
Samassa tehdaskompleksissa sijaitsee myös
Ingman Ice Cream -konsernin jäätelönvalmistus. Viime lokakuussa Ingman julkisti myyvänsä jäätelöliiketoimintansa Unileverille.
Kaikkiaan 35 000 kg:n ammoniakkilaitos
on yksi Suomen suurimmista. Kylmäteholtaan se on 10 MW. Koko tuotantolaitoksen ylläpidosta ja huollosta vastaa yhtiöiden perustama Massby Facility & Services Ltd.
Ammoniakkikylmälaitoksen kunnossapito
ja huolto on ulkoistettu Oy Scancool Ab:lle.
Ulkoistaminen on yleistymässä erityisesti
kaikkein vaativimmassa kohteessa. Monella
asiakkaalla henkilökunta alkaa ikääntyä ja
uusien palkkaamisen ja kouluttamisen sijaan
toiminta mieluummin ulkoistetaan.
Lainsäädäntö edellyttää ammoniakkilaitoksilta pätevää käytönvalvojaa. Kaikilla toimijoilla sellaisen palkkaamiseen ei ole tarvetta, joten palveluntarjoaja voi huolehtia myös
lakisääteisistä velvollisuuksista.
Kuin oma työpaikka
Arla Ingmanilla työskentelee päivittäin vähintään kaksi Scancoolin miestä. Varsinainen
täysipäiväinen huoltoasentaja Jari Halttunen
siirtyi yrityksen palvelukseen huoltosopimuksen myötä.
Aikaisemmin Halttunen oli tehnyt lähinnä
reissuhommia, joten vastuu suuresta ammoniakkilaitoksesta, kylmän tuottamisesta kolmella eri lämpötilalla ja päivätyö aina samassa osoitteessa tuntui ensin turhankin haastavalta yhdistelmältä.
Nestlé Finland Oy:n Turengin tuotantolaitoksen Aki Sirkka voi kylmälaitoksen
saneerauksen ja automatisoinnin jälkeen helposti seurata laitoksen toimintaa näytöltä.
Kunnossapitojärjestelmä myös aikatauluttaa ennakoivat työt automaattisesti.
40
– Nyt olisi vaikea enää vaihtaa entiseen.
Työ on sopivan haasteellista ja vaihtelevaa ja
työkaverit mahtavaa porukkaa, Halttunen
kertoo.
Halttuselle Arla Ingman on jo kuin oma työpaikka. Palkan kuitenkin maksaa palveluntarjoaja.
Halttunen tulee töihin kuin kuka tahansa
Arla Ingmanin työntekijöistä. Päivittäisten töiden sisältö vaihtelee. Hänen tehtävänään on
pitää laitos tehokkaassa toiminnassa, tehdä
säännölliset huollot ja varmistaa, että tuotanto saa riittävästi kylmää. Paikalla on oltava,
sillä vuodot on hoidettava välittömästi.
– Vanhassa laitoksessa on paljon hommia.
Käytännössä ammoniakkia joudutaan aina
tyhjentämään, jos laitteita joudutaan siirtämään. Turvallisuussyistä meitä on oltava aina
kaksi työntekijää paikalla. Yksin tyhjennyksiä
ei voi tehdä, sillä jos jotakin sattuu, kukaan ei
osaisi tulla etsimään minua välttämättä edes
saman päivän aikana, Halttunen huomauttaa.
Automatisointi sujuvoitti työtä
Toisen suomalaisen jäätelötehtaan Nestlé
Finland Oy:n Turengin tuotantolaitoksen ammoniakkilaitos on myös suuri, saneerauksen
jäljiltä 20 000 kg. NH3-kylmälaitoksen saneeraus ja automaatio-urakan takuuaika päättyi
vajaa vuosi sitten. Kylmälaitoksen käytönvalvoja Aki Sirkka kertoo, että takuuajan huoltoihin on jäätelötehtaalla oltu tyytyväisiä.
Takuuaika on järjestelmätoimittajalle ja
palveluntarjoajalle erinomainen mahdollisuus. Kahden vuoden takuuaikana on mahdollisuus osoittaa asiakkaalle, mihin pystytään. Jos kaikki menee hyvin, aika usein asiakas sen päätyttyä tekee myös huoltosopimuksen.
Turengissa laitoksen käyttö-, huoltoja
kunnossapitotoimintaa ei ole ulkoistettu. Aki
Sirkan lisäksi laitoksesta huolehtii kolme
omaa työntekijää, joiden tehtävänkuvaan
kuuluvat myös tehtaan LVI-työt ja muut hyödykkeet, kuten esimerkiksi paineilma- ja höyrylaitteet. Normaalit huoltoja kunnossapitotyöt tehdään itse.
– Suuremmat työt, joissa esimerkiksi jou-
dutaan irrottamaan koneita, teetetään urakoitsijalla, Sirkka sanoo.
Ennen saneerausta laitos oli varsin vanhanaikainen ja käsikäyttöinen. Automatisoinnin
jälkeen työ on muuttunut huomattavasti sujuvammaksi. Lisäksi järjestelmä tallentaa tärkeää historiatietoa, jota ei enää tarvitse kaivaa kansioista. Näin toiminnan seuranta on
nopeampaa ja helpompaa.
Laitoksen SAP-pohjainen järjestelmä on
tehty yhdessä ennakkohuoltosuunnittelijan
kanssa. Sirkka näyttää, kuinka kunnossapitojärjestelmä käytännössä toimii.
– Järjestelmä aikatauluttaa ne automaattisesti. Tuntimäärän täyttymisen lähestyessä
se tekee työtilauksen. Esimerkiksi suodatin
on vaihdettava 500 tunnin välein. Kun 400
tuntia on täynnä, järjestelmä antaa työtilauksen, Sirkka selventää.
Paraskaan järjestelmä ei korvaa ammattilaisen aivoja. Vaikka muistutus rutiineista tuleekin työtilauksen muodossa, suurempia
kunnossapito- ja huoltotoimenpiteitä on
osattava aikatauluttaa. Kaikkia huoltoja ja
korjauksia ei voi toteuttaa tuotannon ollessa
käynnissä. Ne pyritään Turengissa ajoittamaan jokatalvisen seisokin aikaan. Se vaatii
ennakkosuunnittelua myös siinä suhteessa,
ettei lyhyttä seisokkiaikaa kuormiteta turhilla
pikkuhommilla. Ne on voitava hoitaa alta pois
tai siirtää seisokin yli.
Monenlaisia sopimuksia
Arla Ingman ja Suomen Nestlén Turengin tehdas ovat kaksi hyvin erilaista esimerkkiä ammoniakkilaitoksen käyttö-, huoltoja kunnossapitokäytännöistä. Mahdollisuuksia on yhtä
paljon kuin asiakkailla erilaisia tarpeita. Suurten ammoniakkilaitosten huoltoja kunnossapito edellyttää pitkää kokemusta ja ammattitaitoa sekä varsinaista työtä tekeviltä, että
myös yritykseltä. Asiakkaasta riippuen huoltosopimukseen voi kuulua ennakoivaa huoltoa, normaaleja pikahuoltoja, mahdollisesti
etävalvontaa ja ympärivuorokautista päivystystä, joskus hyvinkin lyhyellä vasteajalla.
Ennakoivan huollon avulla varmistetaan,
että kylmälaitos toimii tarkoitetulla tavalla
Arla Ingmannin Sipoon tuotantolaitoksen 8 MW:n ammoniakkilaitos on Suomen suurimpia
38 000 kg:n täytöksellään.
eikä suurempia ongelmia edes pääse syntymään. Scancoolilla on 20–30 tällaista asiakasta. Suuressa kohteessa voi olla useiden
kymmenien tuhansien kilojen ammoniakkitäytös, pienessä ehkä muutama kymmenen.
– Kohteesta riippuen siellä käydään kerran
viikossa tai kuukaudessa tarkistamassa, että
kaikki toimii asianmukaisesti ja mikäli ongelmia havaitaan, ne korjataan. Laitoksen koosta riippuen aikaa ennakoivan huollon käyntiin
kuluu muutamasta tunnista useaan päivään,
liiketoimintajohtaja Altti Seinelä kertoo.
Etävalvonta on jo nykypäivää, mutta edellyttää toki, että asiakkaan automaatio on niin
modernilla tasolla, että siihen pystytään. Etävalvonnassa palveluntarjoaja ottaa yhteyden
järjestelmään sovitussa aikataulussa ja tarkistaa, että kaikki toimii halutulla tavalla.
Mahdolliset vikahälytykset vastaanottaa arkipäivisin palveluntarjoajan huoltotyönjohtaja,
päivystysaikana päivystäjä. Hän voi kannettavalta tietokoneeltaan tarkistaa, miten kiireellisestä tapauksesta on kysymys.
– Jos voidaan odottaa normaaliin työpäivään, se tehdään, sillä se tulee asiakkaalle
halvemmaksi, Seinelä vakuuttaa.
Sovittu vasteaika on yleensä 1–6 tuntia.
Tunti pääkaupunkiseudulla tarkoittaa, että
päivystäjän on oltava noin 30 kilometrin säteellä. Suomi on maantieteellisesti suuri maa
ja välimatkat ovat pitkiä. Siksi päivystysrinkejä on yhteensä neljä eri puolella Suomea:
pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa,
Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. π
Lainsäädännön
sanelemaa
• Painelaitelaki 869/1999 ja Kauppaja teollisuusministeriön päätös painelaiteturvallisuudesta (953/1999)
edellyttävät rekisteröitävälle painesäiliölle rekisteröitävää käytönvalvojaa. Tukes tarkastaa käytön
valvojan pätevyyden ja asiantuntemuksen sekä edellytykset tehtävien hoitamiseen painesäiliön määräaikaistarkastuksen yhteydessä.
Käytönvalvojan tehtävänä on henkilökohtaisesti valvoa painesäiliön
käyttöä ja kuntoa.
• Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 ja EN 378-4 puolestaan sisältävät vaatimukset vaaralliseksi luokiteltuja kemikaalia
käyttävien laitosten henkilökunnan pätevyydestä. Yli 10 000 kg:n
laitoksilla on oltava kemikaalivastuuhenkilö, joka osoittaa pätevyytensä Tukesin järjestämässä pätevyyskokeessa.
Teksti ja kuvat: Dakota Lavento
artikkeli on aikaisemmin julkaistu Kylmä extra
-lehdessä, nro 2/2011. artikkeli julkaistaan pienin
muutoksin Kehittyvä elintarvike -lehdessä
Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry:n ja kirjoittajan
luvalla.
41
n r a v i T S e m u S & T e r v e y S | K a i s u m e r o n e n
Allergiasta toipuminen
vaatii altistusta
Allergioiden hoidossa puhaltavat
uudet tuulet: vain vaikeissa ruoka
aineallergioissa tarvitaan enää
tarkkaa välttämisdieettiä. Sietokyvyn
kehittyminen vaatii altistusta allergiaa
aiheuttaville antigeeneille.
Maistiaisia jo alle puolen vuoden iässä
Suurin osa allergiaa potevista sietää pieniä
määriä allergisoivaa ruokaa. Lievemmissä tapauksissa allergiaa aiheuttavia ruokia neuvotaan välttämään oireiden vaikeusasteen mukaan. Vaikeissa ruoka-allergioissa ruokasiedätys on lupaava hoitomuoto, mutta sen laajamittainen käyttö vaatii lisää tutkimusta.
Siedätyshoito tukee Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 tavoitteita, joista yksi on
väestön sietokyvyn lisääminen allergeeneja
kohtaan.
Tutkimusten mukaan äidin raskauden ja imetyksen aikaiset ruokarajoitukset eivät ehkäise lapsen ruoka-allergiaa. Myöskään ruokaaineiden myöhäinen aloitus tai yksinomainen
pitkä rintaruokinta eivät vähennä ruoka-allergioiden ilmaantumista. Aiemmista ohjeista
voi olla jopa haittaa: Uusiin ravinnon valkuaisaineisiin tutustuttamisen viivästyttäminen
puolen vuoden ikään tai vielä myöhempään
ajankohtaan voi heikentää lapsen sietokykyä.
– Lapsen kehityksessä 4–6 kuukauden iässä on ”aikaikkuna”, jolloin elimistölle näyttäisi olevan optimaalista esitellä uusia antigeenejä, kunhan se tapahtuu yhdessä rintamaidon kanssa, dosentti Mika Mäkelä kertoo.
Mäkelä toimii lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkärinä HYKS:in Iho- ja allergiasairaalassa.
Ruoka-aineallergiaa ei
vielä osata ehkäistä
Antigeenin kohtaaminen
kehittää puolustusta
Tällä hetkellä ruoka-aineallergioiden puhkeamista ei vielä osata torjua. Tiedetään, että allergisen immuunivasteen syntymisen kannalta tärkein vaihe on imeväisikä. Allergiaa esiintyy vähemmän olosuhteissa, joissa on runsaasti mikrobialtistusta. Allergia on harvinaisempaa esimerkiksi monilapsisissa perheissä, maatilaympäristössä ja hygienialtaan heikommissa olosuhteissa.
Jo sikiöaikaisella ravitsemuksella voi olla
vaikutusta lapsen sairastumisriskiin. Samoin
äidin ravitsemus ja ravintoainevarastot vaikuttavat rintamaidon koostumuksen välityksellä lapsen sairastumisriskiin. Tutkimusnäyttö ravinnon ja allergian yhteyksistä on kuitenkin ristiriitaista.
Ruokavaliossa erityisesti puolustusvastetta sääteleviä ja toleranssin kehittymistä edistäviä ravintotekijöitä ovat mm. ravinnon rasvahapot, erityisesti pitkäketjuiset monityydyttymättömät n-3-rasvahapot, joita on paljon kalassa sekä vitamiinit ja probiootit.
Tällä hetkellä nykyiset ravitsemussuositukset sopivat hyvin allergiariskin minimoimiseen. Suositeltavaa on syödä runsaasti kasviksia, hedelmiä, kalaa ja pehmeitä rasvoja.
Elimistön puolustusjärjestelmän kypsyminen
tapahtuu antigeenikontaktien avulla. Antigeeni on molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä vasta-aineiden muodostumista. Allergioita
42
ei siis ehkäistä ruokia välttämällä.
– Elimistön T-solut pitää opettaa kohtaamaan ruuan valkuaisaineita, jotka toimivat
antigeeneinä, Mäkelä sanoo.
Hänen mukaansa joka kolmannella lapsella epäillään oireiden perusteella ruoka-allergiaa, mutta altistustutkimuksissa esiintyvyys
on 5–8 prosenttia. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ei näytä siltä, että ruoka-allergiat
olisivat lisääntyneet.
– On tärkeää erottaa vauvaiän normaalit
iho- ja suolisto-oireet vaikeista oireista, joiden takana voi piillä ruoka-allergia.
Pikkulapsilla ruoka-allergia aiheuttaa tavallisimmin iho- ja suolioireita. Isommilla lapsilla ja aikuisilla ruoka-allergiat ovat usein siitepölyherkistymiseen liittyviä ristiallergioita.
Luonnollinen sietokyvyn
kehitys hidastuu
Lasten ruoka-allergian ennuste on hyvä, ja
toipuminen leikki-ikään mennessä tyypillistä.
Esimerkiksi maitoallergia on hävinnyt 50–70
prosentilla 2-vuotiaana ja kouluikään mennessä jo 90 prosentilla.
Osalla lapsista ruoka-allergia ei häviä kas-
Siedätyshoidossa ruokaa, pistoksia tai tabletti
Siedätyshoitoa suositellaan altistuksella
varmennettuun merkittäviä oireita aiheuttavaan ruoka-aineallergiaan vähintään viisivuotiaalle lapselle, jolla ruoka-aineen
välttäminen on hankalaa tai vahinkoaltistuksen riski suuri. Tavallisimmin syynä on
maito-, vehnä- tai kananmuna-allergia.
Ruoka-ainesiedätyksessä annetaan allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta muutamasta viikosta puoleen vuoteen suurenevin annoksin.
Lehtipuiden, heinäkasvien ja pujon siitepölyallergiaa hoidetaan yleisesti kolme
vuotta kestävällä pistoshoidolla, jossa pistoskertoja on useita kymmeniä. Heinä- ja
siitepölyallergian siedätyshoito kielen alle
laitettavilla tableteilla yleistyy, sillä se voidaan toteuttaa myös kotona.
Suomessa on kehitteillä entistä turvallisempi siedätyshoito, joka tähtää allergiaa
aiheuttavan proteiinin rakenteen muuttamiseen geenitekniikan avulla vähemmän
oireita aiheuttavaksi.
Kehitystyön taustalla on VTT, Itä-Suomen yliopisto ja HYKS Iho- ja allergiasairaala, joiden yhteisen projektin tavoitteena on
kehittää tabletteina annettavia rokotteita
tärkeimpiä allergiaa aiheuttavia allergeeneja kohtaan. Näitä ovat esimerkiksi koivun, heinien, pujon yms. kasvien siitepölyt,
kotieläimistä peräisin olevat allergeenit
sekä ruoka-aineallergioihin (kalat, pähkinät, omena, selleri) yhdistetyt proteiinit.
Ensimmäiset tuotteet pyritään saamaan
kliiniseen testaukseen kolmen vuoden kuluessa.
vun myötä. Leikki-iän jälkeen luonnollisen toleranssin kehittyminen hidastuu, mikä on herättänyt kiinnostuksen ruokasiedätykseen.
– Tutkimuksissa on todettu, että elämänlaatu huononee mitä enemmän ja vaikeampia
allergioita on. Siitepölyallergioiden hoidossa
tehokas siedätyshoito toimii mallina myös
ruoka-aineallergioiden hoidossa, toteaa lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Merja Nermes TYKS:in lastenklinikalta.
Allergioita aiheuttava ruoka-allergeenimäärä, oireiden vakavuus ja vaikeusaste ovat
hyvin yksilöllisiä. Tutkimuksessa pienin annos maitoa, joka riitti aiheuttamaan oireita,
oli 0,1 millilitraa, pienin annos kananmunaa
kaksi milligrammaa ja pienin annos pähkinää
viisi milligrammaa.
Siedätys on lupaava hoitomuoto
Nermeksen mukaan siedätyshoidossa immuunijärjestelmä koulutetaan vähitellen sietämään ruoka-allergeenia, joka aiheuttaa oireita. Siedätys aloitetaan antamalla ruoka-ainetta hyvin pieni, oireita aiheuttamaton annos. Ruoka-ainetta nautitaan päivittäin ja annosta suurennetaan, kunnes päästään toivottuun annoskokoon.
Siedätyshoidossa saavutetun tuloksen ylläpitäminen vaatii siedätettävän ruoka-ai-
neen nauttimista säännöllisesti jatkossakin,
jotta oireita ei tule.
– Mitä siedätyshoidon aikana tapahtuu, ei
täysin vielä tunneta, Nermes sanoo.
Maitosiedätystä toteutetaan jo
Viime vuonna julkaistun Siedätyshoidon käypä hoito -suosituksen mukaan ruoka-ainesiedätys ei ole vielä vakiintunutta hoitoa. Tarvitaan lisää tietoa hoidon turvallisuudesta verrattuna välttämisruokavalioon sekä lisää tuloksia pitkäaikaisseurannoista.
Kymmenen viime vuoden aikana ruokasiedätyksen tutkimus on yleistynyt. Nermes mainitsee muun muassa Meglion tutkimusryhmän julkaiseman kokeen, jossa puolen vuoden aikana onnistuttiin siedättämään lehmänmaidolle vaikeasti allergisia lapsia. Tutkimukseen osallistuneista 21 lapsesta 15 pystyi
nauttimaan maitotuotteita 200 millilitraa vuorokaudessa siedätyshoidon jälkeen. Kolme
tutkittavista saavutti osittaisen sietokyvyn
maidolle, ja kolme joutui lopettamaan siedätyshoidon jo alkuvaiheessa, sillä jo pieni maitoannos aiheutti vakavia oireita.
Nermeksen mukaan siedätyshoito voidaan
toteuttaa myös nopeammassa tahdissa niin
kutsutun rush-protokollan mukaan, jolloin
annosta nostetaan jo saman vuorokauden ai-
•
•
•
•
•
•
KuvaT: Pirjo huhTaKangaS
kana. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi kananmunasiedätyshoidosta, jossa hoito toteutettiin keskimäärin 12 vuorokaudessa (Itoh
ym. 2010).
Ruokasiedätyshoito on lupaava hoitomuoto, mutta Nermeksen mukaan se on vielä kokeellista ja painottuu toistaiseksi yliopistosairaaloihin. Maitosiedätystä on kuitenkin toteutettu jo muuallakin terveydenhuollossa,
sekä kotona hitaalla mallilla.
– Siedätyshoito otettaneen laajempaankin
käyttöön, kun tieto ja kokemus erityisesti turvallisuudesta ruoka-allergian hoidossa karttuvat. π
lähteet:
Siedätyshoidon Käypä hoito – suositukset
9.11.2011
19. valtakunnalliset ravitsemuspäivät 2011:
allergia- ehkäisystä ravitsemushoitoon
Kansallisen allergiaohjelman
2008 – 2018 tavoitteita ja viestejä
•
•
•
•
Siedätyshoito aloitetaan antamalla ruokaainetta hyvin pieni, oireita aiheuttamaton
annos.
Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 http://
www.allergiaterveys.fi
Mitään ei vältetä varmuuden vuoksi.
Välttämisen tarve pitää osoittaa ja sitä pitää seurata.
Perusteettomia ruoka-allergiaan aloitettuja dieettejä pitää purkaa.
Terveydenhuollon voimavarat vaikeiden oireiden estämiseen ajoissa ja
toimintakyvyn säilyttämiseen.
Allergeenin sietokyvyn kehittyminen vaatii allergeenikontakteja.
Allergioita ei ehkäistä ruokia välttämällä.
Välttämisen tarkkuus määräytyy oireiden vaikeuden perusteella
yksilöllisesti ja määräaikaisesti.
Vaikeassa allergiassa, erityisesti ruoka-allergiassa, 100 %
välttäminen on ainoa hoito.
Tupakka pois, liikuntaa luonnossa ja itämerellistä ravintoa!
Tuetaan terveyttä, ei allergiaa
lähde:
erkka valovirran esitys "ruoka-aineallergiat – mistä tulette, minne menette?"
valtakunnalliset ravitsemuspäivät 2011
Uusiin ravinnon valkuaisaineisiin
tutustuttamisen viivästyttäminen puolen
vuoden ikään tai vielä myöhempään
ajankohtaan voi heikentää lapsen
sietokykyä.
43
n e T S 6 5 v u o T T a
Lehti ja verkostoituminen
tärkeitä seuran jäsenille
Huhtikuussa tehdyn
Elintarviketieteiden jäsenkyselyn
mukaan Kehittyvä Elintarvike lehti
on seuran jäsenille tärkein jäsenetu,
verkostoituminen ja seminaarit
seuraavaksi tärkeimpiä.
Tärkeimpiä argumentteja liittyä Elintarviketieteiden seuraan ovat olleet jäsenlehti ja jäsenyyden kokeminen omaan toimenkuvaan
kuuluvaksi. Vuoden 2008 jäsenkyselyyn verrattaessa jäsenlehden merkitys on kohonnut
selvästi, samoin jaostojen toiminnan merkitys.
Lehden asema korostuu myös arvioitaessa
eri jäsenetujen merkitystä lehden asettuessa
selvästi tärkeimmäksi eduksi. Lehteä seuraavat mahdollisuus verkostoitumiseen ja seminaarit. Myös verkostoitumisen merkitys on
kohonnut vuodesta 2008.
Eri jäsenryhmien väliset erot tutkimusaineistossa ovat yleisesti ottaen melko pieniä.
Verkostoituminen on kuitenkin tekijä, joka
korostuu etenkin kahdessa nuorimmassa ikäluokassa (alle 30 ja 30–39-vuotiaat jäsenet).
Jäsenet pääosin tyytyväisiä
jaostojen toimintaan
Toimintaa arvioitiin myös jaostojen osalta
niin, että kukin jäsen arvioi omia jaostojaan.
Yleisesti ottaen tyytyväisyys jaostojen toimintaan on melko korkealla tasolla, sillä erittäin
tyytyväisten ja tyytyväisten yhteenlaskettu
osuus vaihtelee eri jaostoilla 75 ja 97 prosentin välillä. Tyytyväisimpiä ovat Turun elintarviketutkijain seuraan kuuluvat jäsenet.
Jäsenten aktiivisuus toimintaan osallistumisessa vaihtelee suuresti. Pääosa jäsenistä
osallistuu seuran toimintaan verrattain harvoin, tyypillisesti kerran vuodessa. Passiivisiksi voidaan luokitella neljännes jäsenistä.
Tähän ryhmään kuuluvat eivät nykyisin lainkaan osallistu toimintaan.
Passiivisilla jäsenillä ei ole mitään yhteistä
taustaa, vaan heitä on melko tasaisesti kaikissa jäsenryhmissä. Eri jäsenryhmien välisessä tarkastelussa kiinnittyy kuitenkin huo-
mio suureen hajontaan nuorimmassa, alle
30-vuotiaiden ikäluokassa, jossa on runsaasti sekä passiivisia että hyvin aktiivisia jäseniä.
Passiivisia jäseniä pyydettiin vielä jatkokysymyksessä perustelemaan vastaustaan.
Vastauksissa korostuvat etenkin yleiset ajankäytön ongelmat ja kiire, mutta myös etäisyydet omalta asuinpaikkakunnalta, muuttunut
toimenkuva ja korkea osallistumiskynnys
mainitaan vastauksissa.
Sähköposti jäsenviestinnän
paras kanava
Seuran toiminnasta saadaan yleisesti ottaen
hyvin tietoa, sillä 82 prosenttia vastanneista
kokee saavansa vähintään riittävästi tietoa.
Eniten lisätiedon tarvetta esiintyy alle 30-vuotiaiden jäsenten keskuudessa.
Jäsenviestinnän tietokanavien osalta parhaaksi arvioidaan sähköposti, joka sijoittuu
kaikkien jäsenryhmien keskuudessa tärkeimmäksi tietokanavaksi. Sähköpostin asema on
vuoteen 2008 verrattaessa selvästi kohonnut.
jen jutut vuodesta 2000 lähtien
vuoden viiveellä ilmestymisestä.
Uusimmista numeroista löytyvät
kansikuvat ja sen alta klikattavat sisällysluettelot. Tuoreeltaan kotisivuille ladataan myös mm. pääkirjoitus ja kolumni.
Yrjö Lauhan mukaan Kehittyvä
Elintarvike -lehden ja lukijoiden välinen suhde vaikuttaa kaiken kaikkiaan hyvin toimivalta.
– Mielestäni tärkeimpänä tuloksena nousee esille lukutottumusten mittareiden kohoaminen. Totta
kai lehden sisältöä täytyy koko ajan
kehittää, mutta mitään erityistä painetta sille ei lukijoiden puolelta
esiinny, Lauha summaa.
Kehittyvä
Luonnollisuus yhä
ylivoimainen trendi
KiiltoCleanin vahvan asiantuntijaorganisaation osaaminen on käytettävissä kaikkien elintarviketeollisuuden
toimialojen hygieniaratkasuihin. Asiantuntijamme räätälöivät asiakas- ja kohdekohtaiset ratkaisut eri kohteisiin niin,
että asiakkaamme saavat mahdollisimman suuren hyödyn yhteistyöstä niin hygieenisessä kuin taloudellisessakin
mielessä.
Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme
periaatteista on kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme
suomalaiset olosuhteet ja pesuprosessien asettamat vaatimukset.
Raaka-aineet & Lisäaineet
Valmisruokateollisuus
Farmos ja Kiiltoclean yhdistivät voimansa johtavaksi suomalaiseksi puhtausalan toimijaksi vuonna 2011.
KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku, puh. 0207 710 401
[email protected], www.kiiltoclean.fi
30.3.2012 13:15:29
hti
jäsenle
Seuran
teiden
eiden
viketie
Elintar
Suom
pakk en
nous austeolli
u-ural suus
la
ETTÄ
VYYS
PAKK
AUST & ANAL
YT
EOLL
ISUU IIKKA
S
/12
4
tyvä
Kehit arvike
takakans
1
hti
jäsenle
lintar
tyvae
kehit
arvik
e.fi
Jäljite
vaatii ttävyys
mittar
eita
JÄLJIT
vike.fi
Elint
n syö
alaine sia
Suomloa makei
14 ki essa
rat
ivuvirla
vuod
rvikes
sil
Elinta äyttöön uu
hyötyk ogioilla
teknol
itys
otekehiveisiin
to
ien tu
Juom kuluttajien
vastaa tavoin
EET,
monin
KON
&
A
LAT
TOTI ENERGI UUS
TAN
TUO ITTEET JA ATEOLLIS
LA
OM
JA JU
EIS-
2 9:42:03
04 12
3/1
2
kehittyva
elint
30.8.201
i c.indd
e nro
elintarvik
Keh
Elinitttyvä
arvik
e
Elinta
kaipaarviketeo
nope llisuus
analyy
simen ampia
etelm
iä
iden Seuran
Kehittyvä Elintarvike - KiiltoClean ilmoitus_A4_takakansi_3-2012.indd 1
kehittyva
Suomessa
vahvaa osaamista
valmisruoka-alalla
MAK
44
2/12
Elintarvike
Raaka-aineiden
hintojen vaihtelu
– uhka vai mahdollisuus?
iketiete
– Jäsenasioissa sähköposti koetaan parhaaksi tiedotuskanavaksi,
mutta paperilehteä täydentävien
sähköisten vaihtoehtojen arviot
ovat kriittisiä. Digituotteen täytyy
tuottaa jotakin erityistä omaa sisältöä tai muuta lisäarvoa paperilehden lukijalle, Lauha tiivistää.
Hän lisää, että sähköisten kanavien toimivimpia ratkaisuja ovat
lehtiarkistot ja juttupankit, mutta
nekään eivät itsestään ”generoi aktiivista liikennettä ja käyttöä nettiin”.
Kehittyvä Elintarvike -lehden juttuarkisto toimii hakutoiminnolla
osoitteessa www.kehittyvaelintarvike.fi. Sinne on ladattu teemasivu-
KiiltoClean Oy:n
ratkaisut korkeaa
hygieniatasoa
vaativiin kohteisiin
Elintarv
Elintarviketieteiden seuran jäsenkyselyn toteuttanut Yrjö Lauha kertoo, että alkuhuuman jälkeen näköislehtien ja muiden sähköisten
tuotteiden asema on jopa hieman
heikentynyt.
– Hyvin harvassa ovat sellaiset
paperilehden rinnalla julkaistavat
sähköiset tuotteet, joista olisi muodostunut menestyksiä. On myös
nähtävissä tiettyä kyllästymistä
sähköistä viestintää kohtaan, Lauha arvioi.
Hän sanoo, että parhaiten onnistuneita esimerkkejä sähköisistä julkaisuista ovat muun muassa jotkut
sähköiset uutiskirjeet, mutta eivät
uutiskirjeet automaattisesti.
Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti
”Onnistunut paperilehti ylivoimainen”
Kehittyvä Elintarvike -lehti koetaan nykyisin hyvin vahvasti ammattilehtenä, ei niinkään seuran omana tiedotuskanavana jäsenille. Uusien viestintäkanavien osalta eniten
kannatusta saa Facebook, jonka käyttöönottoa kannattaa lähes kolmannes vastaajista.
Kehittyvä Elintarvike
vahva ammattilehti
Tutkimuksessa oli myös melko laaja Kehittyvä
Elintarvike -lehteä käsittelevä osuus. Lehti
saa kaiken kaikkiaan hyvin myönteistä palautetta ja sillä on lukuisia vahvuuksia sekä lukutottumusten että lehden sisällön alueilla.
Tutkijan näkökulmasta on mukava havaita
lehden lukuottumusten kehittyneen suotuisaan suuntaan, vastoin monia ammattilehtiä
kohdannutta hiipuvien lukutottumusten trendiä.
Kehittyvä Elintarvike koetaan keskeiseksi
jäseneduksi ja lehden asema on moniin mui-
Seura kokoaa koko elintarvikeketjussa työskentelevät ja eri tieteenaloja edustavat
ammattilaiset yhteen. Kuvassa FM Lotta Koskinen (vas.), FT Mari Sandell (selin), ETT Marina
Heinonen ja ETT Suvi Ryynänen (oik.) seuran 60-vuotisjuhlassa 12.10.2007. Tänä vuonna ETS
juhli 65-vuotistaivaltaan järjestämällä 30.10. juhlaseminaarin otsikolla Elintarvikeyrittäjyyden
menestyksen avaimia.
Kuva: valTTeri KanTanen
hin ammattilehtiin verrattuna vahva. Uusia
sähköisiä kanavia kannattaa varmasti kehittää lehden rinnalla, mutta niillä on tutkimustuloisten valossa lähinnä lehteä täydentävä
rooli ajankohtaisessa tiedotuksessa. π
Yrjö Lauha
tutkija
Focus Master Oy
yrjo.lauha(at)focusmaster.fi
Tutkimuksen päätuloksia
• Lehden merkitys on kohonnut selvästi
vuoden 2008 jäsenkyselyyn verrattuna,
samoin jaostojen toiminnan merkitys.
• Kehittyvä Elintarvike -lehti arvioidaan
tärkeimmäksi jäseneduksi.
• Jaostojen toimintaa arvioidaan myönteisesti. Tyytyväisten ja melko tyytyväisten
yhteenlaskettu osuus vaihtelee 75–97
% välillä.
• 67 % pitää sähköpostia parhaana kanavana tiedottaa seuran tapahtumista.
Vuoden 2008 kyselyssä luku oli 44 %.
• Jäsenryhmien väliset erot ovat pääosin
pieniä, mutta verkostoitumisen tärkeys
korostuu alle 30-vuotiaiden ja 30–
39-vuotiaiden ikäluokassa.
• Tutkimuksen yhteydessä saatu vapaamuotoinen palaute on runsasta, mikä
kertoo jäsenten vahvasta sitoutumisesta seuraan.
• Kehittyvä Elintarvike -lehden asema ammattilehtien vertailussa on poikkeuksellisen vahva: 59 % pitää sitä parhaiten
ammatillista kehitystään tukevana ammattilehtenä 12 ammattilehden vertai-
•
•
•
•
•
•
lussa. 96 % mukaan lehti kuuluu kolmen
tärkeimmän ammattilehden joukkoon.
Merkittävää on myös lukutottumusten
vahvistuminen. Eri lukijaryhmien väliset
erot ovat hyvin pieniä tai niitä ei ole ollenkaan.
Kolmannes vastaajista lukee lähes koko
lehden, neljännes noin puolet lehdestä
ja neljä kymmenestä muutaman kiinnostavan jutun.
38 % vastaajista arkistoi kaikki lehden
numerot ja reilu neljännes kiinnostavimmat numerot tai artikkelit. Noin viidennes säilyttää lehteä jonkin aikaa ilmestymisen jälkeen.
Sitoutuminen painettuun lehteen on
poikkeuksellisen voimakasta: peräti
87 % vastaajista pitää paperiversiota
toivotuimpana lehden formaattina.
88 % lukee lehden ilmoituksia ja 82 %
kokee saavansa niistä hyödyllistä tietoa.
55 % pitää lehteä tärkeimpänä syynä liittyä seuraan. Vuoden 2008 kyselyssä
luku oli 46 %.
Jäsenkysely
keväällä 2012
Elintarviketieteiden seuran jäsenkysely
toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2012. Kyselyn toteutuksesta
vastasi Focus Master Oy.
Kysely kohdistettiin jäsenille, joiden
sähköpostiosoite oli seuran tiedossa.
Poissaoloviestit ja virheelliset sähköpostiosoitteet huomioiden kontakteja
oli 775 kappaletta. Vastauksia saatiin
kokoon 231 kappaletta, joten vastausaktiivisuudeksi muodostui 29 prosenttia. Vastausaktiivisuutta voidaan
pitää hyvänä, etenkin huomioiden verrattain pitkä kysymyslomake. Tulosten
voidaan katsoa antavan luotettavan kuvan seuran toiminnasta ja jäsenten kokemuksista.
Tulosten vertailukohtana oli vuonna
2008 toteutettu jäsenkysely.
Vastaajista 82 % oli naisia ja 18 %
miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 43 vuotta. Vastaajien osuudet eri ikäryhmissä
olivat melko tasaiset: alle 30-vuotiaat
20 %, 30–39-vuotiaat 26 %, 40–49-vuotiaat 23 %, 50–59-vuotiaat 23 % ja 60
tai enemmän 8 %.
Vastaajista vajaa kolmannes työskentelee teollisuudessa, neljännes tutkimusalalla, 12 % opetuksen ja koulutuksen parissa. Muut vastaajaryhmät
olivat pienempiä.
Vastaajista puolet asuu pääkaupunkiseudulla, neljännes Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seuduilla ja neljännes muilla paikkakunnilla.
45
ETS ry jäsenen asialla?
Elintarviketieteiden seuran jäsenkyselyn tuloksia oli mukava lukea, kiitos siitä Sinulle,
joka vastasit! Erityiskiitos kaikille niille, jotka
vaivautuivat kirjoittamaan sanallisia kommentteja, koska niihin on toimintaa kehitettäessä aina helpompi tarttua kuin pelkkiin keskiarvoihin ja mediaaneihin.
Seuran toiminta koetaan kiinnostavaksi.
Etenkin Kehittyvä Elintarvike -lehden osalta
myös sisältö vastaa sitä, mitä jäsenistö haluaa. Lehti koetaan tärkeimmäksi jäseneduksi.
Se on seuran majakka, jonka valo toimii ja
vilkkuu elintarvikealalla eri suuntiin, valottaen ajoittain myös muita arkielämämme karikkoja.
Lehden saama palaute ei yllätä, koska lehteä tehdään päätoimittaja Raija AhvenainenRantalan ja toimituspäällikkö Pirjo Huhtakankaan pitkällä kokemuksella, ammattimaisesti ja huolella.
Vapaaehtoisuus keskiössä
Seuran toiminnan monipuolisuus ja monitieteisyys perustuvat jaostoihin, joiden johtoryhmät ja aktiivijäsenet suunnittelevat ja
usein myös käytännössä organisoivat seminaaritoiminnan, esimerkiksi ekskursiot. Jaostot ovat mukana myös lehden sisällön suunnittelussa, kulloisenkin lehden numeron teemojen mukaisesti.
Lehden toimitusta lukuun ottamatta seuran toiminta perustuu siten monenlaisissa
elintarvikealan tehtävissä päätyökseen toimivien henkilöiden vapaaehtoiseen rekrytoitumiseen jaostojen johtoryhmiin ja innostuneisuuteen tässä tehtävässä.
Jaostojen edustamilta aloilta, usein johtoryhmien jäsenistä, kootaan seuran hallitus,
joka pyrkii säilyttämään monitieteisyyden,
samalla ottaen huomioon julkisen ja yksityisen sektorin näkökulmat. Yhtäkkiä ajatellen
järjestelmä saattaa vaikuttaa sisäänpäin lämpiävältä, mutta tällä menettelyllä on ollut
syynsä: hallitustyöskentelyyn osallistuvat jaostojen aktiivit tietävät, mitä jaostoissa ja niiden edustamilla aloilla on ajankohtaista ja
meneillään. Ja toisinpäin, hallituksen suunnitelmista tulee tietoa ajoissa jaostoille, jotka
siten ehtivät suunnitella toimet omiin aikatauluihinsa sopiviksi.
Aina ei toki käytännössä
ihan mene näin…
Jäsenkyselyn mukaan toiminta koetaan
useimmiten omaa työtä koskettavaksi ja tärkeäksi. Erilaisia ajankohtaisia koulutuksia,
verkostoitumistilaisuuksia ja muita tapahtumia toivotaan lisää, mieluimmin joka puolelle Suomea. Erityisesti on mainittava, että
ekskursioita ja muita kontaktinluontitilaisuuksia toivottiin järjestettävän myös ulko-
ETS:n puheenjohtaja FT Eila Järvenpää työskentelee erikoistutkijana MTT:llä. Kuvassa hän tarkastelee analyysiin menossa olevia
hydrolyysinäytteitä.
Kuva: marja Kallioinen/mTT-Bel
46
maille. Kaikkea kyselyssä toivottua toimintaa ei voi millään luonnehtia seuran tehtäviksi nykyisten sääntöjen puitteissa, mutta
periaatteellisella tasolla jäsenistö luo seuran säännöt ja toiminnan – mutta myös resurssit!
Jäsenistön tarpeisiin pyritään jatkossakin reagoimaan, mutta se
vaatii aktiivisuutta ja yhteydenpitoa kumpaankin suuntaan, eri tavoin. Seuran toiminnan kahtiajakautumisen ammattimaisuuden
suhteen näkee palautteesta: lehti saa, syystäkin, hyvät arviot jäseniltä, mutta muu toiminta kaipaa kehittämistä ja selkeyttämistä ja
koordinaatiota. Jos seurassa pelataan edelleen hallituksen ja jaostojen aktiivihenkilöiden ideoilla, toiminta on yhtä hajanaista ja nopeasti muuttuvaa kuin alalla toimivien työnkuva ja kulloisetkin intressit.
Kun tällä hetkellä enin osa jaostoista toteuttaa jo vähintään yhden seminaarin ja retken vuosittain, ei ehkä paljon enempää järjestelytyötä voi vaatia yksittäisiltä vapaaehtoisilta. Työelämän kiireisyydellä perustellaan usein myös sitä, että entistä enemmän tapahtumat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, koska näin arvellaan voitavan palvella suurempaa joukkoa jäseniä. Siten muualla Suomessa asuvat ja työskentelevät jäsenet käyttävät työ- tai vapaa-aikaansa entistä enemmän osallistuakseen seuran toimintaan. Matkaan
kuluva aika voi olla yksi merkittävä syy, miksi mielenkiintoisiin tapahtumiin ei aina pääse lähtemään – seikka, joka tuli ilmi jäsenkyselyssä.
Toinen syy, mitä itsekin olen pohtinut, on tapahtumien ja koulutusseminaarien ennakoitavuus. Mikäli tapahtumista tietäisi ennalta aikaisemmin, niihin osallistumiseen voisi saada työnantajalta (ja
perheeltä) aika- ja taloudellisia resursseja ja voisi aikatauluttaa
omat muut tehtävänsä paremmin osallistumista tukeviksi.
Vapaaehtoistyöstä liiketoimintaan?
Jotta seura voisi paremmin toteuttaa jäsenkyselyssä esitettyjä toiveita, sen toimintatapa voisi olla ehkä vakinaisempi, eikä perustua
enää pelkästään vapaaehtoisuuteen ja innokkaiden jäsenten harrastuneisuuteen – useimmissa työpaikoissa työaikaa ei ole enää
tähän sinänsä tärkeään toimintaan käytettävissä.
Seuran toimintaa on usein peilattu pohjoismaisiin sisarjärjestöihin, joilla toden totta onkin aktiivisempaa toimintaa, mutta myös
henkilöresursseja seuran seminaari- ja koulutustoiminnan pyörittämiseen. Hallituksessa on keskusteltu, että periaatteellisella tasolla voisimme harkita ja suunnitella toiminnanjohtajan nimeämistä seuralle, mutta sellainen suunnan muutos vaatii perusteellisen
pohjatyön.
Kuten Kehittyvä Elintarvike -lehti nyt toimii, muukin seuran toiminta tulee olla taloudelliselta pohjaltaan vakaa – toki ei tarvitse
tuottaa voittoa jäsenille. Ennen päätöstä tulisi laatia taloudellinen
kannattavuusarvio ja toimintasuunnitelmassa ottaa huomioon
muut alalla toimijat ja kilpailu. Seuran toiminnan olennainen muutos vaatisi todennäköisesti melko suuren riskinoton alkutilanteessa
ja ennen kaikkea jäseniltä ja kannattajajäseniltä rahoituksen tälle
uudelle toimintatavalle – lähinnä aktiivisemmin seuran toimintaan
osallistumalla.
Pallo lennähtää takaisin sinulle, hyvä jäsen. Onko tämä suunta,
johon seurana halutaan mennä? π
Kehittyvä
Elintarvike
Olemme mukana
ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVILLÄ
OSaSTOlla a11
28.-30.11. Helsingissä
Lisätietoja: www.sell.fi
Eila Järvenpää
puheenjohtaja
Elintarviketieteiden Seura
eila.jarvenpaa(at)mtt.fi
47
Katse kohti horisonttia
elintarvikeala…
EU:n komissio on käynnistämässä
vuonna 2014 kaikkien aikojen
suurinta tutkimuksen ja innovaatioiden
puiteohjelmaa. Horisontti 2020
ohjelma tarjoaa erittäin paljon
rahoitus ja yhteistyömahdollisuuksia
myös elintarvikealan yrityksille,
tutkimuslaitoksille sekä muille
toimijoille.
Tämän lisäksi komissio tukee useita muita eurooppalaisten maiden elintarvikealaa koskevia yhteisiä ohjelmia ja aloitteita. Suomalaisten olisikin syytä käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia hyödykseen, sillä ne tarjoavat rahoituksen lisäksi erinomaisia mahdollisuuksia luoda kansainvälisiä yhteistyösuhteita.
Mikä ihmeen Horisontti 2020?
tarkoituksena on kasvattaa Euroopan tiedeperustan huippuosaamista ja turvata Euroopan pitkän aikavälin kilpailukykyä. Rahoitushaut tulevat todennäköisesti olemaan suurelta osin tieteenaloista riippumattomia, ja
hankkeiden keskeisenä arviointikriteerinä on
niissä tehtävän tutkimuksen kansainvälinen
taso. Haut tarjoavat siis rahoitusta maailman
luokan elintarvikealan tutkimushankkeille,
joihin myös yritykset voivat osallistua.
”Teollisuuden johtoasema” -pilarissa tuetaan kansainvälistä kasvuyrittäjyyttä ja innovaatioiden kehittämistä. Rahoitusta kohdennetaan mm. mahdollistaviin teknologioihin,
joista elintarvikealaa sivuaa etenkin bioteknologia, mutta myös muut erikseen nimetyt
teknologiat kuten kehittynyt valmistus ja prosessointi.
Pilariin tulee sisältymään myös kaksi juuri
yrityksille suunnattua rahoitusvälinettä
(”pääomarahoitusväline” ja ”lainarahoitusväline”), joiden rahoitusjärjestelyt hoidetaan
pääsääntöisesti Euroopan investointipankkiryhmän ja kansallisten rahoituslaitosten toimesta.
Tämän lisäksi pk-yrityksille on tarjolla oma,
markkinalähtöinen kolmivaiheinen instrumenttinsa, jossa rahoitettavat hankkeet voivat olla miltä tahansa tieteen tai teknologian
alalta. Hankkeet voivat sisältää tutkimus- ja
kehitystyötä, demonstrointia tai esimerkiksi
markkinapilotointia. Tutkimusintensiivisiä pkyrityksiä tukeva Eurostars-ohjelma on myös
saamassa jatkorahoitusta.
Elintarvikeala on hyvin huomioitu
”Yhteiskunnalliset haasteet” -pilarin teemat
perustuvat Eurooppa 2020 strategian linjauksiin. Nykyisen EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman teema ”Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia” jatkuu Horisontti
2020:ssa ”Yhteiskunnalliset haasteet” -pilarissa teemana ”elintarviketurva, kestävä
maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja
EU:n nykyisen 7. tutkimuksen puiteohjelman
viimeiset suuret haut avautuivat heinäkuussa
2012. Sen seuraaja, Horisontti 2020, on yksi
Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista ja mahdollisesti maailman suurin yksittäinen tutkimus- ja innovaatioiden puiteohjelma. Ohjelma kattaa vuodet 2014–2020, ja sen
budjetiksi on ehdotettu noin 80 miljardia euroa.
Ohjelman tavoitteena on edesauttaa Euroopan taloudellista kasvua ja kilpailukykyä.
Horisontti 2020 sisältää rahoitusta myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin
toimintaan, jonka yhteyteen ollaan perustamassa elintarvikealan osaamis- ja innovaatioyhteisöä mahdollisesti jo vuonna 2014. Toteutuessaan se tulisi olemaan merkittävä eurooppalainen elintarvikealan tutkimusyhteisö.
Erilaisia vaihtoehtoja
elintarvikeyrityksille
Horisontti 2020 rakentuu kolmesta ”pääpilarista”, joita ovat ”huipputason tiede”, ”teollisuuden johtoasema” ja ”yhteiskunnalliset
haasteet”.
”Huipputason tiede” -pilarissa rahoituksen
48
Horisontti 2020 -ohjelman ”Yhteiskunnalliset haasteet” -pilarin erityistavoitteena
on mm. varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden
biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita
alkutuotantojärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä
kilpailukykyisiä ja vähähiilisiä toimitusketjuja.
Kuva: Pirjo huhTaKangaS
Tekesin johtava asiantuntija Raimo Pakkanen toimii EU:n 7. puiteohjelman komiteajäsenenä ja on ollut aktiivisesti työstämässä myös
Horisontti 2020 ohjelmaa.
Kuva: TeKeS
biotalous”. Sen budjettia ollaan kasvattamassa neljään miljardiin euroon, joka on kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
Siitä tullaan rahoittamaan lähinnä nykyisen
kaltaisia isoja yhteistutkimushankkeita, mutta myös pk-yritysten osallistumiseen kannustetaan eri tavoin. Teeman erityistavoitteena
on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten
elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten
tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyisiä ja vähähiilisiä toimitusketjuja.
Teeman sisältöön on merkittävästi vaikuttanut komission vuoden 2012 alussa julkistama biotalousstrategia Innovating for Sustainable Growth: a Bioeconomy for Europe, jonka tavoitteena on luoda Euroopasta entistä
innovatiivisempi ja matalapäästöisempi talousalue, jossa on sovitettu yhteen kestävä
maatalous, kalatalous, elintarviketurvallisuus sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävä teollinen käyttö.
Osallistumista yritetään helpottaa
EU:n komissio on kantanut paljon huolta sii-
tä, että pk-yritykset osallistuisivat aktiivisemmin nykyisiin EU:n rahoitusohjelmiin. Komissio pyrkiikin yksinkertaistamaan ja yhtenäistämään hallinnollisia käytäntöjä Horisontti
2020:ssä. Lähtökohtana on organisaatioiden
omien käytäntöjen soveltaminen hankkeisiin
ja se, että perussäännöt koskisivat kaikkea
Horisontti 2020 -ohjelman toimintaa ja rahoitusta.
Suomalaisten osallistujien tukena on Euroopan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat -yksikkö sekä kansallinen yhteyshenkilöverkosto, joka tarjoaa neuvontaa EU:n rahoitusohjelmiin osallistuville tahoille. Verkostoa tullaan uudistamaan Horisontti 2020:a varten.
Lisäksi pk-yritykset voivat saada ELY-keskuksista tukea kansainvälisten yhteishankkeiden
valmisteluun.
Elintarvikealaa sivuaa
moni muukin yhteistyöaloite
Horisontti 2020:ssa tarjolla olevan suoran rahoituksen lisäksi komissio on käynnistänyt ja
tukenut lukuisia muita eurooppalaisten valtioiden yhteisiä aloitteita ja ohjelmia, joista osa
koske elintarvikealaa. Näitä aloitteita ovat
esimerkiksi eurooppalaiset yhteisohjelmat,
joista elintarvikealaa koskevat Agriculture,
Food Security and Climate Change ja A Healthy diet for a Healthy life.
Näiden lisäksi kansalliset rahoittajat kuten
Tekes, Suomen Akatemia sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat mukana useissa ns.
ERANET -hankkeissa, joiden rahoitushakuihin
myös elintarvikealan yritykset ja tutkimuslaitokset voivat osallistua.
Parhaiten näiden ohjelmien ja aloitteiden
tarjoamista mahdollisuuksista saa niiden
omilta kotisivuilta. Eurooppalaisten elintarvikealan yrityksillä on oma yhteisönsä ETP
Food for Life, joka on menestyksekkäästi vaikuttanut EU:n 7. puiteohjelman sisältöön. Siihen kuuluu myös vastaava Suomen kansallinen yhteisö, ETP Food For Life Finland. π
Raimo Pakkanen
EU:n 7. puiteohjelman -ohjelman
komiteajäsen
Tekes
raimo.pakkanen(at)tekes.fi
lisätietoja nykyisestä eu:n 7. puiteohjelmasta
että horisontti 2020:stä saa ohjelmakohtaisilta
yhteyshenkilöiltä tai www.tekes.fi/eu/fi/
community
49
Osaamiskeskusohjelma
vauhdittaa yritysten kasvua
Elintarvikekehityksen
osaamiskeskusohjelman
painopistealueet ovat
kansainvälistyminen, yritysten kasvun
vauhdittaminen ja osaamisen laaja
alainen hyödyntäminen.
Elintarvikekehityksen klusterissa on saavutettu kaikilla näillä alueilla hyviä tuloksia.
Elintarvikealan kehittämishankkeita on toteutettu yksin Uudenmaan elintarvikekehityksen
OSKEssa yhteensä noin kuuden miljoonan
euron arvosta, ja näistä kaksi kolmasosaa
kohdistuu kaikille osaamiskeskusohjelman
painopistealueille. Elintarvikekehityksen
klusteri on arvioitu yhdeksi parhaimmista kolmestatoista osaamiskeskusohjelmaa toteuttavasta klusterista VTT:n vuonna 2010 tekemässä arvioinnissa.
Uudenmaan Elintarvikekehityksen osaamiskeskuksen menestyksellisimpiä toimenpiteitä on ollut alueen kasvuyritysten aktivointi
kansainvälistymiseen Tekesin Sapuska-ohjelman tuen avulla. Toiminta käynnistyi syksyllä
2009 ja jatkui viime kevääseen saakka, yhteensä 3,5 vuotta. Aktivointipalvelua on toteutettu myös Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Uudellamaalla aktivointipalvelu auttoi yli kolmeakymmentä alueen yritystä pääsemään eteenpäin pääosin viennin kehittämiseen liittyvissä toimissaan.
Nämä kasvuhakuiset mikro- ja pk-yritykset
edustivat hyvin erityyppisiä toimijoita. Mukana oli niin leipomoita, lihanjalostajia, erikoistuotteiden valmistajia kuin valmisruokien
tuottajia. Yritykset hakivat tukea muun muassa kilpailu- ja markkinatilanteen selvittämiseen, kansainvälistymisstrategian laatimiseen, pakkausmuotoilun ideointivaiheeseen,
palvelu- tai viestintäkonseptin tai tuotteen
graafisen ilmeen suunnitteluun ja koepakkausten tai tiedonhankintamatkan tekemiseen.
tivaattori. KTM Eeva-Liisa Lilja neuvoi yrityksiä Tekesin mentorointipalvelun sekä ELY-keskuksen ja Tekesin kehittämisavustusten hakemisessa. Palvelusalkussa oli tarjolla palveluita erikokoisille ja -ikäisille yrityksille.
Pienille yrityksille tai vasta toimintaansa
käynnistäville hän saattoi suositella mentoria, jonka avulla yritys pystyi täsmentämään
kehittämisideaansa. Jos kansainvälistymisen
tueksi haluttiin lisätietoa esimerkiksi markkinoista, suositeltiin yritykselle ELY-keskuksen
valmistelurahoitusta.
Jos yrityksen liiketoimintasuunnitelma oli
selkeä ja kasvusuunta kirkas, yritykselle saatettiin ehdottaa haettavaksi ELY-keskuksen
kehittämisavustusta. Jos liikeidea oli hyvin innovatiivinen ja sisälsi myös kansainvälistä
potentiaalia, yritystä autettiin hakemaan Te-
Yrityskohtaista rahoitusta
kansainvälistymiseen
Aktivointipalveluun rekrytoitiin ns. OSKE-ak-
50
Kuva: johanna jaSKari-haloSen Kuva-arKiSTo
kes-rahoitusta.
OSKE painotti aktivoitavia yrityksiä valittaessa kolmea kriteeriä:
• Ensisijaisesti pyrkimyksenä oli löytää yrityksiä, joilla on innovatiivinen liike- tai tuoteidea.
• Toiseksi kartoitettiin yrityksiä, joilla on halukkuutta ja valmiudet yhteistyöverkostojen rakentamiseen.
• Kolmantena tärkeänä kriteerinä oli valita
kehittämistoimien kohteeksi yrityksiä, joilla on mahdollisuudet kansainvälistymiseen.
Nämä kriteerit täyttävillä yrityksillä on kokonaisuutena parhaat mahdollisuudet kasvuun
ja menestymiseen. Valitettavasti aika oli rajoitettu, eikä kaikkia alueen elintarvikealan kasvuyrityksiä ehditty tavoittaa. Aktivointiohjel-
Elintarvikekehityksen
osaamiskeskusohjelma
• Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelma (OSKE) on
osa kansallista, monialaista osaamiskeskusohjelmaa.
• Sitä toteutetaan vuosina 2007–2013 työ- ja elinkeinoministeriön ja osaamiskeskusten alueella sijaitsevien kuntien rahoituksella.
• Elintarvikekehityksen klusteri rakentuu viidestä, eri alueilla sijaitsevasta osaamiskeskuksesta, joita ovat Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Foodwest Oy, Kuopio Innovaton Oy, MTT ja Viikki Food Centre.
• Uudenmaalla osaamiskeskuksen toiminnasta vastaa
Viikki Food Centre. Sen toiminta perustuu klusterin yhteiseen visioon: Yhteistyö yritysten ja tutkimussektorin
kanssa tuottaa kasvua, kansainvälistymistä ja uutta liiketoimintaa koko toimialalle.
man aikana syntyneitä kokemuksia ja parhaita käytäntöjä on kuitenkin edelleen mahdollista saada yritysten käyttöön.
Jos yritykselläsi on kehitysidea, jonka eteenpäin viemiseen halutaan tukea, kannattaa ottaa yhteys Viikki Food Centren henkilökuntaan. Kertynyttä kokemusta hyödyntäen tehdään yhdessä yrityksen kanssa projektisuunnitelma ja rahoitushakemus.
Aktivoinnista käytännöllistä hyötyä
Yritysten palautteen mukaan aktivointi auttoi käytännön tasolla
edistämään yritysten kasvua ja kehitystä. Yritysten mukaan OSKEaktivaattori toimi viranomaisten ja yritysten välisenä tulkkina selvittäessään hankebyrokratiaa yritysten puolesta. Aktivointipalvelu säästi sekä yrityksen että rahoitushakemusten käsittelijöiden
työaikaa, joudutti hankkeiden valmistelua ja oli tiedonkulun ja verkostojen rakentajana välittäen parhaita käytäntöjä, eri alan osaamista ja tutkimustietoa.
Osaamiskeskusohjelman toiseksi viimeisenä vuonna (2012) on
käynnistetty alustavia keskusteluja uuden ohjelman rakentamisesta. Toivottavaa on, että elintarvikeala nähdään Suomessa edelleen tulevaisuuden alana, joka kehittyy, uudistuu ja on mukana
kansainvälistymiskehityksessä.
Hyviä esimerkkejä yrityksistä, joilla on mahdollisuus kasvaa
alan merkittäviksi toimijoiksi, on jo olemassa: muun muassa Wanhan Porvoon Fabriikki Oy, Marjex Oy ja Oy Anton & Anton Ab. Ja
apua yrityskohtaisen rahoituksen hakemiseen ja sopivan rahoitusinstrumentin valitsemiseen on saatavissa. π
Johanna Jaskari-Halonen
ohjelmajohtaja
Elintarvikekehityksen OSKE
Helsinki Business and Science Park Oy
p. 050 3088 551
Oy Anton & Anton Ab:
Palvelumuotoilua hyvän
ruuan ystävien iloksi
Oy Anton & Anton Ab on
pääkaupunkiseudulla toimiva
ruokakauppaketju, joka
tarjoaa asiakkailleen hyvää
ruokaa elämyksellisessä
myymäläympäristössä.
Valikoimiin kuuluvat palvelutiskistä tuoreet
lihat ja kalat, juustot, hedelmät ja vihannekset ym. elintarvikkeet Suomesta ja maailmalta.
– Tarjoamme oikeaa ruokaa hyvän ruuan
ystäville. Haluamme olla vaihtoehto keskittyneelle ja suuriin myymäläkokoihin pyrkivälle
vähittäiskaupalle ja tuoda palvelevan kauppakulttuurin takaisin asuinkortteleihin, kertoo yrittäjä Niina Hietalahti.
Tuotevalikoima ei rajoitu pelkästään trendikkääseen lähi- ja luomuruokaan, vaan tar-
52
jonta on laajempi.
– Wc-paperia meiltä ei kuitenkaan saa. Tulevaisuudessa tarkoituksemme on kehittää
myös uusia palvelukonsepteja hyvän ruuan
ystävien iloksi, jatkaa Hietalahti.
Anton & Antonin tarina alkoi vuonna 2008,
kun Niina Hietalahti, sikatilallisen tytär Hämeestä, kyllästyi sieluttomiin supermarketteihin. Hän tahtoi itselleen ja perheelleen
enemmän kuin lähistön marketit pystyivät
tarjoamaan. Hän perusti kaupan, jossa asiakkaita palvellaan miellyttävässä ympäristössä.
Paikan, jossa on ilo käydä ruokaostoksilla.
Tästä kipinästä syntyi Anton & Anton -ruokakauppaketju.
Hyvää ruokaa asiakkaiden arkeen
Ensimmäinen myymälä avattiin Porvooseen,
mutta toiminta päätettiin keskittää pääkaupunkiseudulle. Nyt yrityksellä on kolme myymälää Helsingissä. Tavoitteena on kasvattaa
myymäläverkostoa ja laajentaa toimintaa
sekä Suomessa että myöhemmin mahdollisesti myös maan rajojen ulkopuolella.
– Myymälämme tarjoavat valikoiman hyviä
elintarvikkeita asiakkaan arkeen ja juhlaan.
Tuotevalikoimamme on suppea, mutta riittävä. Pyrimme ennakoimaan asiakkaidemme
tarpeita, emmekä pelkästään reagoimaan niihin, Hietalahti kertoo.
Anton & Anton haluaa viestittää, että ruuan
mausta pääsee nauttimaan parhaimmillaan
syömällä sesonginmukaista ruokaa. Silloin
ruoka-ainekset ovat myös edullisimmillaan.
– Valitettavan usein puhe hyvästä ruuasta
ajautuu keskusteluksi ruuan hinnasta. Sen
voi ymmärtää, kun joka päivä pitää syödä.
Ruuasta puhuttaessa kyse on kuitenkin elämäntavasta, omasta terveydestä ja ennen
kaikkea valinnoista ja määristä. Syömällä sesonginmukaista ruokaa, paljon kasviksia, kokonaista kalaa sekä lihan osalta pitkään kypsennettäviä ruhon osia, saa pidettyä ruoka-
menot kohtuullisina ja hyvän omatunnon vastuullisista valinnoista, terveydestä puhumattakaan, yrittäjä muistuttaa.
Kasvustrategian terävöitystä
tiimityönä
Anton & Antonin tavoitteena on kasvattaa
myymäläverkostoaan Suomessa ja tunnustella kasvumahdollisuuksia myös Pohjoismaissa ja Venäjällä.
– Vähittäiskaupan kasvustrategiana on ollut vuosien ajan keskittyminen ja tehostaminen. Me emme halua tinkiä arvoistamme,
vaan haluamme palvella kuluttajia mahdollisimman hyvällä ruualla. Silloin kasvustrategiammekin on osittain erilainen. Olemme
pohtineet erilaisia kasvun malleja ja tehneet
pioneerityötä liiketoiminnan kehittämistä
suunnitellessamme, Hietalahti tarkentaa.
OSKEn aktivaattori esitti yritykselle idean
asiantuntijatiimin kokoamisesta strategisen
suunnittelun tueksi.
– Aktivaattorilta saimme kuulla, että myös
tällaiseen liiketoiminnan kehittämistyöhön
on haettavissa tukea, kertoo Hietalahti.
Asiantuntijaverkoston hyödyt
toteutuivat käytännössä
Anton & Anton kutsui koolle asiantuntijoiden
tiimin, jossa oli mukana liiketoiminnan osaajia, kansainvälistä vähittäiskauppaa tunteva
strategiakonsultti, henkilöstöjohtamisen tuntija sekä taiteen alan edustaja. Asiakkaiden
näkökulma saatiin mukaan työpajatyöskentelyyn vastatoteutetun asiakaskyselyn tulosten myötä. Kehittämistyöpaja toteutettiin kevään aikana.
– Työpajassa kehitimme kokonaiskannattavaa tuote- ja palveluportfoliota yrityksellemme ja suunnittelimme uusia palvelukonsepteja. Lisäksi kehitimme korttelikaupan viestintäkonseptia Anton & Antonin hengessä.
Ideoimme rohkeasti uutta. Totesimme, kuinka
Syömällä sesonginmukaista ruokaa pysyvät ruokamenot kohtuullisina ja saa hyvän omatunnon vastuullisista valinnoista, yrittäjä Niina
Hietalahti muistuttaa.
KuvaT: marica roSengård
esimerkiksi muotoilun näkökulma kannattaa
ottaa enemmän käyttöön liiketoiminnan
suunnittelussa, Hietalahti selvittää.
Muotoilun osaamisella voidaan tuottaa asiakkaille enemmän elämyksellisyyttä, parempaa toiminnallisuutta ja erottaa yritystoiminnassa jyviä akanoista.
– Havaitsimme, että hyvin usein kaupan kehittämispohdinnoissa keskitytään miettimään backoffice -toimintoja kuten logistiikkaa tai ostotoimintaa. Pääpainon kaikessa
ajattelussa tulisi olla kuluttajissa ja heidän
tarpeidensa ennakoinnissa. Suurin riski työpajamme toteutuksessa oli, löydämmekö tiimiin oikeat asiantuntijat ja saammeko tiimin
työskentelystä parhaan tuloksen. Lopputulos
oli mielestämme onnistunut, yrittäjä summaa.
Tyytyväisyyttä Sapuskaaktivoinnin tuloksiin
Yrittäjän mukaan aktivoinnin ja OSKE-toiminnan tavoitteena oleva verkostoituminen toteutui käytännössä Anton & Antonin kehittämisprosessissa.
– Oli hienoa havaita, kuinka erilaisista näkemyksistä pystyi kanavoimaan konkreettisia
kehittämisideoita. Työn tuloksena syntyivät
yrityksemme liiketoimintasuunnitelma ja kehittämisaskelet kotimaan ja kansainvälistä
kasvua varten. Ja bonuksena työstä saimme
itsellemme luovan taustaverkoston, joka on
lupautunut olemaan myös jatkossa tarvittaessa käytettävissä ja liiketoimintamme tukena, Hietalahti kiittää. π
Oy Anton &
Anton Ab
Nimi: Oy Anton & Anton Ab
Kotipaikka: Porvoo
Kotisivu: www.antonanton.fi
Perustamisvuosi: 2008
Toimiala: Elintarvikkeiden
vähittäiskauppa
Liikevaihto: 2,3 miljoonaa euroa (2011)
Henkilöstömäärä: 28
Teksti: Eeva-Liisa Lilja
53
Wanhan Porvoon Fabriikki Oy:
Tavoitteena kasvu ja
kansainvälistyminen
Wanhan Porvoon Fabriikki Oy on
kasvuhakuinen ja innovatiivinen
itäuusmaalainen yritys, joka
valmistuttaa, myy ja markkinoi
alkoholittomia ja alkoholillisia juomia.
Yrityksen tuotteita ovat Kotisima, Jouluglögi
ja Kotikalja. Tuotteet ovat lyhyessä ajassa tulleet kuluttajien tuntemiksi ja päässeet laajaan jakeluun Suomessa. Viimeisen puolen
vuoden ajan tuotteita on ollut myynnissä
myös Pietarissa.
– Tulimme markkinoille Kotisimallamme
vuonna 2008. Markkinoilla ei ollut yhtään oikeasti simalle maistuvaa juomaa, joka olisi
valmistettu perinteisellä tavalla perinteisistä
ja aidoista raaka-aineista, mutta teollisella
varmuudella ja tehokkuudella. Tuote sai mainion vastaanoton niin kauppiailta kuin kuluttajiltakin. Vuonna 2010 tuotteemme sai finalistisijan Vuoden Tähtituote -kilpailussa. Nyt
olemme laajentamassa tuotevalikoimaamme
sekä vientiä ajatellen että kotimaan markkinoille, omistajayrittäjä Charlotta Jatkola kertoo.
Yritys on onnistunut vakiinnuttamaan
markkina-asemansa ja vuosittain jopa kasvattamaan myyntiään kovasti kilpailulla juomamarkkinalla. Yksi Wanhan Porvoon Fabriikin menestystekijöistä on ollut se, että yrittäjät ovat keskittyneet ydinosaamiseensa eli
tuotemerkin rakentamiseen sekä tuotteiden
markkinointiin ja myyntiin. Tuotannon ja valmistamisen yritys on ulkoistanut sen parhaiten taitaville.
– Toimintamallillamme olemme pystyneet
myös työllistämään muita pienyrittäjiä. Pidämme sitä tärkeänä tavoitteena ja saavutuksena liiketoiminnassamme. Kokonaishyöty
on suurin, jos pystyy kasvattamaan omaa toimintaansa ja samalla auttamaan myös alihankkijoitaan kasvuun, sanoo Jatkola.
Venäjä kiinnostava markkina
suomalaisille perinnejuomille
Wanhan Porvoon Fabriikki lähti jo varhaisessa
54
Toimitamme Kotisimaa ja glögiämme Venäjälle muutaman jälleenmyyjän kautta. Katsomme,
mitä tuleva kevät tuo tullessaan vientitoiminnassa, kertoo Wanhan Porvoon Fabriikin
omistajayrittäjä Charlotta Jatkola.
vaiheessa selvittämään vientimarkkinoita ja
havaitsi, että Venäjän viennissä on yrityksen
tuotteille realistisia mahdollisuuksia.
– Tästä Porvoon seutuvilta on luontevaa
katsoa itään. Venäjän kasvunäkymät ovat
kiinnostavia myös elintarvikevalmistajille.
Toimitamme Kotisimaa ja glögiämme Venäjälle muutaman jälleenmyyjän kautta. Katsomme, mitä tuleva kevät tuo tullessaan vientitoiminnassa, kertoo yrittäjä.
Wanhan Porvoon Fabriikki hyödynsi Elintarvikekehityksen OSKEn Uudenmaan alueella toimivan Viikki Food Centren tarjoamaa Sapuska-ohjelman aktivaattorin palvelua keväällä 2012.
– OSKE-aktivaattori kertoi, että on mahdollista hakea ELY-keskuksen valmistelurahoitusta kansainvälistymiseen liittyvään tiedonhankintaan. Emme olleet tätä tienneet ja
otimme tiedon hyvillämme vastaan. Kävimme
aktivaattorin kanssa läpi kehittämissuunnitelmiamme, ja hän auttoi hakemuksen laadinnassa. Tärkeintä kuitenkin oli, että saimme
aktivaattorilta uskonvahvistusta, että toimintamme ja kasvutavoitteemme ovat oikean
suuntaisia ja tällä tiellä kannattaa edetä,
muistelee Jatkola.
Hänen mukaansa on realismia, että vientimarkkinoille ja varsinkaan Venäjälle ei mennä
noin vain. Vaaditaan valtava määrä tietoa ja
rahallisen panostuksen vaatimus on suuri.
– Pienellä yrityksellä on pienet resurssit
myynnin avaamiseen ja menekinedistämiseen. OSKEn kautta tullut aktivaattorin apu ja
ELY-keskuksen mukaantulo auttoivat konkreettisesti edistämään vientipyrkimyksiämme, kertoo Jatkola.
Yritys myös hioi hankkeessa nykyisten
tuotteidensa vientikonseptia ja tekee jatkossa markkinaselvitystä Venäjän muista vientimahdollisuuksista.
Ensisijaisesti kasvu lähtee
yrityksestä itsestään
Huolimatta tyytyväisyydestä OSKEn ja ELYkeskuksen palveluihin Wanhan Porvoon Fabriikin lähtökohtana yritystoiminnassa on ollut
itsenäinen, omaehtoinen yrittäminen. Yrittäjän näkemyksen mukaan menestymisen ha-
lun ja kyvyn on tultava ensisijaisesti yrityksestä itsestään.
– Lähtökohta on oltava, että yritys itse tietää, minne on suuntaamassa. Jos ulkopuolista apua kehittämiseen on tarjolla, mikä estää
sitä hyödyntämästä, mutta ulkopuolisten tahojen varaan ei liiketoimintaa voi laskea, Jatkola sanoo.
Hänen mukaansa aktivointipalvelu toimi
heidän tapauksessaan ihanteellisella tavalla
auttamalla sovittamaan yhteen yrityksen kasvupanostukset ja julkisen tuen.
Olennaista Suomen kasvulle ja menestykselle on, onnistutaanko kehittämispanostukset yleensäkin suuntaamaan kasvuyrityksille
ja vauhdittamaan entisestään juuri niiden
kasvua.
– Olisi hienoa huomata, jos Suomessa alettaisiin tunnistaa ja enemmän nostaa esille
sinnikkäitä puurtajia, pieniä ja keskisuuria
yrityksiä, jotka ovat onnistuneet pääsemään
kasvun uralle, kasvattamaan liikevaihtoaan ja
työllistämään ja joilla on aidot mahdollisuudet kansainvälistyä ja kasvaa. Elintarvikealan
toimialan tulevaisuus ja kasvu on kiinni näistä yrityksistä ja heidän menestyksestään,
Charlotta Jatkola tähdentää. π
Wanhan Porvoon
Fabriikki Oy
Nimi: Wanhan Porvoon Fabriikki Oy
Kotipaikka: Porvoo
Kotisivu: www.fabriikki.fi
Yhtiömuoto: osakeyhtiö
Toimiala: Juomien valmistuttaminen,
markkinointi ja myynti
Liikevaihto: 1,3 miljoonaa euroa
Wanhan Porvoon Fabriikin Kotisima,
Jouluglögi ja Kotikalja ovat tulleet
kuluttajille tutuiksi lyhyessä ajassa ja
päässeet laajaan jakeluun Suomessa.
KuvaT: KriSTiina hemminKi/STudio FoTonoKKa
55
Marjex Oy:
Liiketoiminnan
suunnittelulla hyviin tuloksiin
Marjex Oy on uusmaalainen
tuoreiden, kuivattujen, suolattujen
ja pakastettujen marja, sieni ja
kurkkutuotteiden tukkuliike.
Marjexin tuotevalikoimiin kuuluvat puutarhaja metsämarjat ja metsäsienet tuoreina ja jalostettuina. Yritys ostaa raaka-aineensa Suomesta, Baltiasta ja Pohjoismaista, jatkojalostaa ja pakkaa tuotteet ja myy ne vähittäiskauppaan, tukkuliikkeisiin, ravintoloille ja
suurkeittiöille. Yritys toimii valtakunnallisesti.
Vientikauppaa yritys on harjoittanut pienimuotoisesti vuodesta 2002 alkaen. Nyt yrityksen tavoitteena on liiketoiminnan laajentaminen ja yritystoiminnan kehittäminen ensisijaisesti kotimaassa, mutta tulevaisuudessa laajemmin myös viennissä.
– Vahvuutenamme on pitkä historia ja vakiintuneet asiakassuhteet. Ensisijaisesti pärjääminen alalla perustuu kuitenkin korkealaatuisiin tuotteisiin ja tehokkaaseen hankinta- ja jalostusketjun osaamiseen. Menemme
eteenpäin pienin askelin, mutta johdonmukaisesti. Juuri investoimme pakkauskoneeseen sekä pakastuslaitteisiin, jotka mahdollistavat kapasiteetin lisäämisen ja asiakkaiden palvelun entistäkin paremmin, omistajayrittäjä, toimitusjohtaja Antero Kujala kertoo.
se oli ehdottoman hyvä juttu. Saimme kannustusta ja huomasimme, että liiketoimintakonseptiimme sisältyy monia kehittämismahdollisuuksia ja että kehittämiseen on
saatavissa apua ja uusia näkökulmia, Kujala
kiittää.
Aluksi ajatuksena oli hakea kehittämistoimiin myös julkista rahoitusta, mutta rahoitusmuodot olivat kankeita Marjaxin tarpeisiin.
– Mentorointi sopi hyvin meidän kaltaisemme pienen yrityksen kehittämiseen, Kujala sanoo.
Hän pitää tärkeimpänä tuloksena mentorin
kanssa laadittua viisikohtaista kehittämissuunnitelmaa yrityksen tulevalle kaksivuotiskaudelle. Suunnitelmassa yrityksen toimin-
not priorisoitiin, tavoitteet määriteltiin ja aikataulutettiin.
– Mentori toimi keskustelukumppanina ja
ajatusten kirkastajana. Yrittäjä on työssään
yksin ja ajatustenvaihdon merkitystä ei voi
tarpeeksi korostaa. Mentorin kanssa kartoitimme markkinatilanteen, sen uhat ja mahdollisuudet. Purimme auki yrityksen vuosisyklin ja katsoimme, mitkä ovat toiminnan
kannalta kriittiset kohdat. Mentorilla oli ajatuksia ja kokemusta siitä, kuinka T&K-prosessi toteutetaan elintarvikeyrityksessä ja kuinka valmis tuote tuodaan markkinoille, yrittäjä
kertoo.
Hän näkee mentoroinnin käytännönläheisyyden edistäneen yrityksensä liiketoimintaa.
Mentorointi sopi mikroyrityksen
kehittämisen vauhdittajaksi
Marjex Oy:lle myönnettiin mentori Tekesin Sapuska-ohjelmasta kasvun ja kansainvälistymisen strategiseen suunnitteluun keväällä
2010.
– Elintarvikekehityksen OSKEn aktivaattorilta tuli ehdotus mentorin hakemisesta, ja
56
Ensisijaisesti pärjääminen alalla perustuu korkealaatuisiin tuotteisiin ja tehokkaaseen
hankinta- ja jalostusketjun osaamiseen, Marjex Oy:n toimitusjohtaja Antero Kujala tiivistää.
Kuva: marjo joKi/marjex oy
– Kokonaisuutena voi sanoa, että olimme OSKEn ja Sapuska-ohjelman tarjoamaan mentoripalveluun tyytyväisiä. Mentorointi ajoittui hyvään saumaan. Yrityksellämme on kasvuhakuisuutta, ja mentorointivuoden aikana moni asia kirkastui,
loksahti kohdalleen, Kujala iloitsee.
Pk-yrityksen tärkein menestystekijä on yrittäjä itse
Mentorointiprosessin läpikäynnistä yhteenvetona Marjex
Oy:lle syntyi näkemys pienen yrityksen kriittisistä menestystekijöistä, jotka yrityksen johdon täytyy pitää mielessä. Pelkkä
yritteliäisyys ei riitä menestymiseen. Yrittäjällä täytyy olla
myös näkemyksellisyyttä: yrittäjän tulee nähdä liiketoimintasuunnitelmaa pidemmälle ja ymmärtää alansa lainalaisuudet.
– On varottava, ettei ihastu liikaa kaikkiin ideoihinsa, jolloin
toiminnasta saattaa tulla poukkoilevaa ja rönsyilevää. Onkin
hyödyllistä tarkkailla kaikkia uudistuksia historian perspektiivin kautta. Samalla voi muistuttaa mieleensä, mikä on yrityksen vanha perintö, nykyiset arvot ja alkuperäinen liikeidea.
Usein kehittämiseksi riittää, että päivittää vanhaa liikeideaa,
tuotteita ja arvoja ajan hengen mukaisesti. Tärkeää on myös
tuotteiden laatuun ja asiakaslähtöisyyteen panostaminen. Se
on pienen yrityksen voimavara, mahdollisuus ja samalla myös
kompastuskivi, Antero Kujala kiteyttää.
Pienen yrityksen etu on joustavuus, ja ollakseen joustava
täytyy tuntea asiakkaansa todella hyvin.
– Jos toivomuksia voi esittää koskien yrityksen ulkopuolisia
menestystekijöitä, pienen kasvuyrityksen rahoitusmahdollisuuksien toivoisi edelleen paranevan nykyisestä. Etenkin nyt
rahoitusmarkkinoiden kiristyessä pienet yritykset kohtaavat
vaikeuksia, sanoo Kujala.
Innovatiivisinkaan toiminta ei riitä, jos kasvurahoitusta on
vaikea saada, rahoitusinstrumentit ovat liian kankeita tai takausjärjestelmät eivät toimi. Varmasti ratkaisuja näihinkin ongelmiin löytyisi, jos rahoittajat tuntisivat mikroyritykset ja niiden uhat ja mahdollisuudet nykyistä paremmin.
– Se merkitsisi sitä, että yrittäjät eivät enää kiertäisi virkamiesten ovilla, vaan rahoittajat voisivat vierailla ahkerammin
yrityksissä ja katsoa paikan päällä, mitä tehdään ja missä yritystoiminnan kipukynnykset oikeasti ovat, Kujala ehdottaa. π
Marjex Oy
Nimi: Marjex Oy
Kotipaikka: Tuusula
Kotisivu: www.marjex.fi
Toimiala: Elintarvikeala, tukkukauppa
Liikevaihto: 1,4 miljoonaa euroa
Henkilöstömäärä: 3 (lisäksi ostopalveluna 1–5
henkilöä vuosittain)
62.9000° N, 27.7000° E
Kuopio
marja-leena.laitinen@
kuopioinnovation.fi
045 657 9569
62.7903° N, 22.8403° E
Seinäjoki
jukka.lahteenkorva@
foodwest.fi
040 543 6781
62.7903° N, 22.8403° E
Seinäjoki
kaisa.penttila@
foodwest.fi
044 783 1420
60.8042° N, 23.4861° E
Jokioinen
erkki.vasara
@mtt.fi
040 069 9209
60.4500° N, 22.2500° E
Turku
mari.norrdal
@utu.fi
040 550 2471
n T a l o u S & m a r K K i n a | P u h e e n v u o r o
Hinnoittelulla
kestävää kilpailuetua
Hinnoittelu on aina ollut elintarviketeollisuuden ydinosaamista. Nyt sen merkitys on kasvanut entisestään maailmassa tapahtuvien
makrotason muutosten johdosta: 70 miljoonaa uutta keskiluokkaista kuluttajaa tulee
markkinoille vuosittain, inflaatiopaineet varjostavat kaikkia markkinoita, hyödykkeiden
hinnat nousevat ja heilahtelevat, kansainvälinen vähittäiskauppa keskittyy ja brändituotteiden kanssa kilpailevien vahvojen private
label -tuotteiden määrä lisääntyy.
Hinnoittelu ei vastaa kaikkiin yritysjohdon
haasteisiin, mutta se on yksi harvoista toimenpiteistä, joilla on suora vaikutus tulokseen. Ei siis ihme, että yhä useampien elintarvikeyritysten johdon agendalla on kysymys
”Kuinka saan hinnoittelustani enemmän irti?”
Fundamentaalisten hinnoittelukysymysten
lisäksi ainakin oheiset makrotrendeistä johdetut, hinnoitteluun liittyvät ongelmat ovat
tällä hetkellä useimman kansainvälisen elintarvikeyrityksen johdon päänsärkynä. Vastaukset yksittäisiin ongelmiin löytyvät suhteellisen helposti, mutta ne eivät ole aina yksiselitteisiä. Ratkaisujen vaikutukset strategisiin
tavoitteisiin ja niiden väliset syysuhteet jäävät kuitenkin usein hämärän peittoon. Haaste
on siinä, kuinka johtaa hinnoittelua kokonaisvaltaisesti läpi organisaation ja arvoketjun.
Perussyy useimmille hinnoittelu- ja kannattavuushaasteille on yksinkertaisimmillaan se,
että ei voi johtaa sitä, mitä ei näe.
Tehokas, omistaja-arvoa maksimoiva hinnoittelun ja kannattavuuden johtaminen lepää kuuden peruspilarin päällä. Ne ovat hinnoittelustrategia, hinnan asetanta ja analytiikka, hinnoittelun toteuttaminen, hinnoitteluteknologia ja tiedon hallinta, organisaation
kyvykkyys ja johtaminen sekä lainsäädännön
vaatimukset.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että lähtökohtana on hinnoittelustrategia, joka tukee
liiketoiminnan tavoitteita ja mahdollistaa menestymisen markkinassa. Lisäksi organisaatiolla on oltava käytettävissään oikea informaatio, teknologia ja työkalut strategisten valintojen ja oikea-aikaisen päätösten pohjaksi
sekä prosessit ja ohjeet päivittäisen operatiivisen hinnoittelun toteuttamisen tueksi.
Monesti yrityksen organisaatio itsessään
58
on esteenä hinnoittelustrategian tehokkaalle
toteuttamiselle. Organisaatiorakenne ja johtamismalli on luotava niin, että myös ne tukevat hinnoittelustrategiaa, hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja organisaation eri osien välistä yhteistyötä. Ennakoiva lainsäädännön vaatimuksiin varautuminen jää monelta yritykseltä
hinnoittelun näkökulmasta ehkä vähimmälle
huomiolle. Kuitenkin väärin perustin tehdyillä
hinnoittelupäätöksillä voi olla merkittäviä juridisia seuraamuksia tai veroseuraamuksia.
Koska yksikään organisaation osa tai funktio ei yksin ”omista” kaikkia hinnoittelun peruspilareita, koko toimitusketjun välinen yhteistyö on menestymisen perusedellytys. Kestävä menestys hinnoittelussa on kiinni koko
organisaation samanaikaisesta yhteispelistä.
Ostin juuri kesämökkitontin, jonka suunnittelun parissa on mennyt ilta jos toinenkin.
Olen matkan varrella oppinut, että hyvin tehtyjen perustusten päälle on helppo latoa lau-
taa. Ikävä kyllä useilla elintarvikeyrityksillä on
tapana keskittyä liikaa yhteen peruspilariin,
jolloin vaarana on, että rahat loppuvat tai
mökki kaatuu. π
Mikko Sihvonen
konsultti
Kuluttajatuotteet ja elintarviketeollisuus
Deloitte
Kuva:deloiTTe
Kysymyksiä ja vastauksia hinnoittelusta
1) Miten vastata raaka-ainehintojen nousuun ja heilahteluun?*
Yleensä raaka-ainehintojen nousun heilahtelujen vaikutuksia pyritään kontrolloimaan hedgingillä, kontrolloimalla promootioiden kustannuksia, hinnan korotuksilla tai pakkauskoon pienentämisellä.
2) Kuinka johtaa hinnoittelua, kun se ei
ole organisaatiossamme keskitetty?
Hinnoittelun keskittämisen sijaan viimeaikainen trendi suuryrityksissä on uusien
teknologisten ratkaisujen mahdollistama
tiukempi funktioiden ja maiden välinen
hinnoittelun koordinaatio ja läpinäkyvyys.
Äärimmilleen vietynä tämä voi tarkoittaa
esimerkiksi yrityksen sisäisiä tutkimukseen ja analytiikkaan keskittyviä osaamiskeskuksia, jotka tuottavat tietoa paikallisten hinnoittelupäätösten tueksi.
3) Kuinka työskennellä kansainvälisten
kauppaketjujen kanssa: kilpailu vai yhteistyö?
Kansainvälisesti hypermarkettien tuottavuus on laskenut pienempien, lähempänä
kuluttajia olevien kauppojen ja nettikau-
pan kasvattaessa markkinaosuuttaan.
Tästä syystä vähittäiskaupat ovat entistä
avoimempia yhteistyöhön elintarvikeyritysten kanssa ymmärtääkseen kuluttajaa
paremmin. Edistyksellisimmät elintarvikeyritykset ovatkin satsanneet kehittyneeseen analytiikkaan, jonka avulla käsitys
kuluttajakäyttäytymisestä on lisääntynyt
siinä määrin, että siitä hyötyvät sekä
kauppa että yritys itse.
4) Miten private label -tuotteet tulevat lisääntymään, ja mikä on niiden hinta?
Private label -tuotteet ovat ja tulevat jatkossakin olemaan merkittävä kilpailija
brändituotteille. Useilla maailman päämarkkinoista niiden käyttö on lisääntynyt
taloudellisen taantuman seurauksena. Jos
taantuma pitkittyy, säästäminen voi muuttua trendistä normaaliksi ostokäyttäytymiseksi, mikä lisää entisestään hintakilpailua markkinoilla.
* raaka-aineiden hintojen vaihtelusta lisää
aikaisemmassa puheenvuorossani (Ke 2/12).
Kehittyvä
Elintarvike
Elintarviketieteid
vike.fi
Raaka-ainei
hintojen vaihden
– uhka vai mahtelu
dollisuus?
Suomessa
vahvaa osaa
valmisruoka-mista
alalla
Luonnollisu
ylivoimainenus yhä
trendi
3/12
kehittyva elintarv
takakansi c.indd
arvike.fi
Elintarvikesiv
u
hyötykäyttöön uuvirrat
silla
teknologioilla
Juomien tuote
vastaa kuluttajie kehitys
n toiveisiin
monin tavoin
TUOTANTO
TILAT & KON
EET,
LAITTEET JA
ENERGIA
MAKEIS- JA JU
OMATEOLLIS
UUS
& ANALYTIIKKA
JÄLJITETTÄVYYS
ISUUS
PAKKAUSTEOLL
ike nro 04 12
kehittyvaelint
Suomalainen
14 kiloa makeisyö
sia
vuodessa
Jäljitettävyys
vaatii
mittareita
Suomen
pakkausteollisuus
nousu-uralla
Raaka-aineet
Valmisruoka&teLisäaineet
ollisuus
4/12
Elintarvike
Elintarvike
us
Elintarviketeollisu
a
kaipaa nopeampi iä
analyysimenetelm
Kehittyvä
Seuran jäsenlehti
Elintarvike
kehittyvaelintar
Kehittyvä
Elintarviketieteiden
2/12
Elintarviketieteiden Seuran
en Seuran jäsenlehti
Kehittyvä
jäsenlehti
1
30.8.2012 9:42:03
ELINTARVIKEALAN
AMMATTILEHTI
ILMAINEN
LEHTIARKISTO
• Kestotilaus 59€, oppilaitokset 48€/
vuosikerta
• Määräaikaistilaus 65€ /vuosikerta
• Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2,5€/
kpl + postituskulut
• Hintoihin lisätään alv
• Näytenumerot ja tilaukset:
[email protected]
• Etsi hakusanalla juttuja
lehtiarkistosta
• Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä
numeron ilmestymisestä
koko elintarvikealan kattava ammattilehti
59
n T a l o u S & m a r K K i n a
Nettipohjainen palvelu mittaa
toimittajaketjun vastuullisuuden tasoa
Kestavatoiminta.fi palvelu mittaa
yritysten ja toimittajaketjun
vastuullisuuden tasoa ja tukee
taloudellisesti kannattavia toimittaja
ketjuja. Palvelun käyttöönotto on
kaikille halukkaille maksutonta.
Snellmanin Kokkikartano Oy lähti ideoimaan
ja kehittämään kestavatoiminta.fi -palvelua
vuonna 2009, koska se halusi tukea oman toimittajaketjunsa kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Uudentyyppinen palvelu koettiin myös hyväksi tavaksi vahvistaa toimittajasuhteita ja yritysyhteistyötä sekä jakaa kokemuksia hyvistä ja taloudellisesti kannattavista käytännöistä.
Palvelun on toteuttanut kestävän kehityksen ohjelmistokehitykseen erikoistunut Qonsalt Oy, joka jatkokehittää järjestelmää Tekesin Green Growth -ohjelmassa. Järjestelmä on
laajentunut yhteisölliseksi toimitusketjujen
vastuullisen ja kestävän toiminnan verkostoksi.
Miten palvelu toimii?
Käytännössä yritys kutsuu omat tavarantoimittajansa liittymään palveluun, elleivät he
ole saaneet kutsua liittymiseen jo toiselta yri-
Esimerkkinäkymä Kestavatoiminta.fi -palvelusta. Käyttäjä pystyy tarkastelemaan ja
vertailemaan oman arvoketjunsa kestävän toiminnan tasoa ja kehitystä.
tykseltä. Toimittajayritykset kirjautuvat palveluun ja vastaavat kyselyyn, joka mittaa toiminnan kestävyyttä eri kategorioissa. Tavanomaisissa kyselyissä viesti kulkee vain yh-
teen suuntaan, mutta kestavatoiminta.fi -palvelussa yritys saa välittömästi palautteen
omasta kestävyydestään antamiensa vastausten perusteella.
Elintarvikealalle yhtenäinen käytäntö?
Apetit Pakaste Oy oli mukana pilotoimassa
kestavatoiminta.fi -palvelua Kokkikartanon
tavarantoimittajana. Tuotantojohtaja Petri
Pyysalon mielestä palvelu on helppokäyttöinen ja selkeä, eikä se vaadi liikaa tutustumista itse sovelluksen toimintaan. Palvelusta on myös käytännön hyötyä.
– Näemme, miten sijoitumme muiden toimijoiden joukossa sekä vahvuutemme ja kehitystä vaativat kohteet, Pyysalo summaa.
Hän huomauttaa, että he ovat saaneet
vastaavanlaisia kyselyitä vastattavaksi aiemminkin ja tulevaisuudessa luultavasti yhä
enemmän.
– Toivottavasti kaikki toimijat eivät ala kehittää omia kysymyssarjojaan, vaan esimer-
60
kiksi tämä palvelu voisi olla alalla yleisesti
käytössä, Pyysalo toivoo.
Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Anna Vainikainen on samoilla linjoilla.
– Erilaisten vastuullisuutta koskevien raportointivelvoitteiden lisääntyessä tuntuisi
järkevältä, että esimerkiksi elintarviketeollisuudessa tietojen kyselyä varten olisi vakiintunut käytäntö, jota alan toimijat voivat
yleisesti soveltaa, Vainikainen ehdottaa.
Hän sanoo, että toimitusketjun hallintaan
liittyvien asioiden merkitys kasvaa jatkossakin.
– Niihin liittyy muun muassa riskinhallintanäkökohtia, mikä myös puoltaa alan yhteisen käytännön ja ”kielen” kehittämistä.
Tällä hetkellä tilanne on lähestymässä pistettä, jossa samansuuntaisia kyselyjä tulee
usealta eri taholta, mutta niihin kaikkiin joutuu vastaamaan erikseen, Vainikainen toteaa.
Hänen mukaansa kestavatoiminta.fi -konseptissa on mielenkiintoisia ominaisuuksia,
kuten mahdollisuus vertailla omaa suorituskykyä muihin ja keskitasoon.
– Tämä on varmasti hyödyllinen tiedollinen ulottuvuus ja auttaa yrityksiä oman toiminnan kehittämisessä. Haasteena on se,
että aivan yhden koon ratkaisua on mahdoton kehittää yritysten, tuotteiden ja tuotanto- ja hankintaketjujen ollessa hyvin erilaisia, Anna Vainikainen muistuttaa.
kestavatoiminta.fi palvelu
Toimittaja näkee oman kestävän kehityksen tasonsa eri kategorioissa ja pystyy vuositasolla seuraamaan oman toimintansa kehittymistä. Palvelu antaa yritykselle myös arvokasta suhteellista tietoa, kun omaa toimintaa
voi verrata valittuun kohderyhmään, esimerkiksi samankokoisiin elintarvikealan yrityksiin. Vastausten ja vertailun pohjalta yritys
pystyy parantamaan toimintansa tasoa ja
asettamaan itselleen konkreettisia tavoitteita
ja kehityskohteita.
Mitä hyötyä palvelusta on?
Palvelulla on tarkoitus tukea kaikenkokoisia
yrityksiä kestäviin ja vastuullisiin toimiin sekä
jatkuvaan parantamiseen. Toimittajavalinnan
yhteydessä yksi valintakriteeri voi olla esimerkiksi toimittajan osoittama kestävän kehityksen mukainen toiminta.
Järjestelmän käytettävyys ja käyttömahdollisuudet muuttuvat sen mukaan, minkälainen
käyttäjä järjestelmässä on: Onko yritys vain
vastaajana, käytetäänkö sitä omille toimittajille tai vain toimipaikoille, seurataanko sillä
konsernin sisäisiä yrityksiä vai halutaanko
vertailla tulevien mahdollisten tavarantoimittajien kestävän toiminnan tasoa?
Käyttäjällä voi olla järjestelmässä samanaikaisesti myös useampi rooli. Yritys voi käyttää
järjestelmää omien toimittajiensa hallintaan
ja olla samalla jonkun toisen yrityksen toimittajaketjussa. Palvelu mahdollistaa tiedon jakamisen samanaikaisesti monille yrityksille.
Miten palvelu toimii käytännössä?
Palvelun käyttöönotto on mahdollista ja maksutonta kaikille halukkaille yrityksille. Kokkikartano on jo ottanut palvelun asteittain käyt-
Toimittajayrityksille
• Oman kestävän toiminnan jakaminen kerralla kaikille ostajayrityksille
• Ideoita kestävään ja vastuulliseen toimintaan
• Kannattavuutta ja energiansäästöjä tuovia ehdotuksia
• Oman toiminnan kehittymisen seurantamahdollisuus
• Oman toiminnan vertailu muihin toimijoihin eri kategorioissa
Yritykselle, jolla paljon toimittajia
• Tehokas palvelu toimittajaketjun hallintaan
• Oman toimittajaketjun kestävän kehityksen seuraaminen ja tukeminen
• Kestävän kehityksen kommunikointi ja
yhteistyö oman toimittajaverkoston kanssa
• Valmis tilastoraportti omien toimittajien
kestävän kehityksen toimista
• Apu toimittajavalinnassa
töön omille toimittajilleen, ja Snellmanin Lihanjalostus Oy aloittaa käyttöönoton omille
toimittajilleen tänä syksynä.
– Palvelu on helppo ja yhdenmukainen kaikille toimittajille. Se toimii tietenkin sitä paremmin, mitä aktiivisemmin toimittajamme
lähtevät siihen mukaan. Palvelusta saadaan
kerralla tieto ja hyöty koko Snellman-konsernin käyttöön, Snellmanin Lihanjalostus Oy:n
laatu- ja työsuojelupäällikkö Mikael Snellman kertoo.
Kyselyn sisällössä keskitytään yrityksen
kestävään toimintaan ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Vain vastaaja itse voi tarkastella yksityiskohtaisia vastauksiaan, muut näkevät
tulokset tilastoissa. Yritykset, jotka ovat toimittajasuhteessa keskenään, näkevät tois-
TÄSSÄLEHDESSÄKANNATTAAILMOITTAA
• KehittyväElintarvikesijoittuu • 82%kokeesaavansailmoi
tärkeimmäksiammatti
tuksistahyödyllistätietoa
lehdeksilehtienvälisessä
• KehittyväElintarvikelehti
vertailussa
onselkeästitärkeinETS:n
• 88%vastaajistalukee
tarjoamistajäseneduista
lehdenilmoituksia
Lähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu 2012 Focus Master Oy
Konsernille
• Mahdollisuus seurata, vertailla ja ohjata
konsernin yritysten kestävää toimintaa
• Hyvien käytäntöjen jakaminen ja tiedonvaihto yritysten välillä
• Valmis tilastoraportti omien yritysten kestävän kehityksen toimista
Yritykselle, jolla useita toimipaikkoja
• Eri toimipaikkojen kestävän toiminnan
seuranta, vertaaminen ja raportointi
• Hyvien käytäntöjen jakaminen ja tiedonvaihto toimipisteiden välillä
• Valmis tilastoraportti omien toimipaikkojen kestävän kehityksen toimista
Valtiolle ja kunnille
• Tueksi vastuullisten ja kestävien hankintojen toimittajavalintoihin
• Valmis tilastoraportti omien toimittajien
kestävän kehityksen toimista
tensa kestävyyden tason kategorioittain. Halutessaan yritys voi kuitenkin määritellä, kenen tai minkä yhteisön kanssa haluaa verkostoitua ja jakaa tietoa.
– Palvelu on rakennettu lähtökohtaisesti
elintarviketeollisuutta ja sen toimitusketjuja
palvelevaksi. Tällä hetkellä teemme isoa kehitysharppausta, jonka tulokset alkavat jo näkyä. Esimerkiksi tulevana keväänä palvelua
laajennetaan kattamaan myös muita teollisuudenaloja sekä mahdollistetaan suora
kommunikointi kuluttajille, Qonsalt Oy:n toimitusjohtaja Jani Huttunen tähdentää. π
Kati Sorvali-Borén
kehityspäällikkö
Snellmanin Kokkikartano Oy
Kehittyvä
Elintarvike
Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin,
kerromme mielellämme lisää.
Infoteam Oy,
p. (09) 441133,
[email protected]
n T i e d e & T u T K i m u S | o P i n n ä y T e T ö i T ä
Oluen ylikuohuntaa aiheuttava
homeproteiini tunnistettu
DI Tuija Sarlinin väitöskirja Detection and
characterisation of Fusarium hydrophobins inducing gushing in beer tarkastettiin syyskuussa Aalto-yliopistossa, Kemian tekniikan korkeakoulussa.
Sarlinin väitöstutkimus osoittaa, että pienet pinta-aktiiviset homeproteiinit, hydrofobiinit, ovat merkittäviä oluen ylikuohuntatekijöitä. Hydrofobiineilla on tunnetusti useita
tehtäviä homeiden kasvussa ja kehityksessä.
Tutkimuksessa eristettiin ja tunnistettiin hydrofobiineja ylikuohuntaa aiheuttavista homeista, etenkin Fusarium-suvun lajeista. Niiden todettiin aiheuttavan oluen ylikuohuntaa
jo hyvin pieninä pitoisuuksina (1 gramman
miljoonasosa per olutpullo).
Yleisimmin Fusarium-homeita eli nk. puna-
homeita esiintyy luonnostaan ohrassa etenkin
runsassateisina kesinä. Tiettyinä satovuosina
Fusarium-homeiden todettiin tuottavan hydrofobiineja ohraan sen kasvukauden aikana
pellolla sekä mallastuksessa, varsinkin liotuksen ja idätyksen aikana. Pieni osa maltaan sisältämistä hydrofobiineista kulkeutui oluenvalmistusprosessin läpi päätyen valmiiseen
olueen aiheuttaen ylikuohuntaa.
Kun ohran liotusveteen lisättiin sen luontaiseen mikrobiyhteisöön kuuluvaa Pichia anomala -suojaviljelmähiivaa, saatiin vähennettyä hydrofobiinien muodostumista mallastuksen aikana ja samalla valmiin maltaan ylikuohuntataipumusta.
Homeiden tuottamia ylikuohuntatekijöitä
on tutkittu vuosikymmenien ajan, mutta niitä
ei ole tätä ennen onnistuttu tarkasti tunnistamaan.
Väitöstyössä kehitettiin menetelmä hydrofobiinien määrittämiseksi ohrasta ja maltaasta. Testin avulla voidaan arvioida ylikuohuntariskiä oluen raaka-aineista ja täten rajoittaa
ylikuohuntaa aiheuttavan raaka-aineen pääsyä tuotantoketjuun.
lisätietoja:
tuija.sarlin(at)vtt.fi
Ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden
tehokkuus ja vaikutukset epäselviä
DI Sampo Soimakallio väitteli elokuussa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun
energiatekniikan laitoksella aiheesta Assessing the uncertainties of climate policies and
mitigation measures - Viewpoints on biofuel
production, grid electricity consumption and
differentiation of emission reduction commitments.
Soimakallio tutki väitöstyössään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvien
keinojen ja politiikkatoimenpiteiden epävarmuuksia biopolttoaineiden tuotannon, verkkosähkön kulutuksen ja päästövähennysvelvoitteiden taakanjaon näkökulmasta. Menetelminä työssä käytettiin elinkaariarviointia,
makrotaloustason skenaarioanalyysia ja kustannustehokkuusanalyysia.
Soimakallion mukaan tulokset riippuvat
voimakkaasti arvioissa käytetyistä oletuksista, jotka voidaan valita monin eri tavoin, ja siten epävarmuudet ovat merkittäviä. Tästä
huolimatta epävarmuudet on usein sivuutettu
tai aliarvioitu. On olemassa merkittävä riski,
että esimerkiksi biopolttoaineiden tuotantoa
lisäämällä ei saavuteta merkittäviä päästövähennyksiä.
Soimakallio painottaa, että luotettavuuden
lisäämiseksi arviointiin liittyviä käytäntöjä tulisi yhtenäistää, tulosten ja oletusten läpinäkyvyyttä lisätä ja menetelmiin, parametreihin
ja mallinnukseen liittyvien epävarmuuksien
käsittelyä parantaa. Ilman tätä kehitystyötä
kuluttajien ja päätöksentekijöiden on vaikeaa
saada luotettavaa tietoa eri toimenpiteiden
todellisista ilmastovaikutuksista, jolloin yhteiskunnan ohjaaminen aidosti kestävämpään suuntaan on vaikeaa. Erityisen tärkeää
olisi myös päästä kattavaan, sitovaan ja riittävän tiukkaan ilmastosopimukseen, jolloin
markkinoiden kautta tapahtuvaa ns. hiilivuotoa saataisiin ehkäistyä.
lisätietoja:
sampo.soimakallio(at)vtt.fi
Bioprosessoinnilla rakennetta ja makua kauraleipään
ETM Laura Flander väitteli elokuussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä
tiedekunnassa aiheesta Bioprocessing to
improve oat bread quality.
Täysjyväkauran terveellinen ja luonnollinen
imago on tehnyt siitä houkuttelevan raakaaineen leipomotuotteisiin. Kaura on kuitenkin
haasteellinen leivottava sen suuren kuitupitoisuuden ja huonon sitkonmuodostuskyvyn
vuoksi. Flander selvitti väitöstyössään, miten
leivonnalla ja bioprosessoinnilla saadaan
62
täysjyväkaura käyttöön sen terveyttä edistäviä ominaisuuksia hukkaamatta.
Reseptin ja prosessimuuttujien optimointi
mahdollisti 51 % täysjyväkaurajauhoa sisältävän leivän valmistamisen, jolla oli hyvä maku
ja rakenne ja suuri β-glukaanipitoisuus. Vehnäraskitusprosessin optimointi osoittautui
hyväksi keinoksi tuottaa uusia makuvaihtoehtoja runsaasti β-glukaania sisältävälle kauravehnäleivälle.
Entsyymien, kuten lakkaasin ja tyrosinaasin
kykyä muokata kauran makropolymeerejä leivontaprosessin aikana tutkittiin joko erikseen
tai ksylanaasin kanssa. Lakkaasi ja ksylanaasi
lisäsivät täysjyväkauraleivän, gluteenittoman
kauraleivän sekä kauravehnäleivän ominaistilavuutta ja tuoreen kauravehnäleivän pehmeyttä.
Tyrosinaasi lisäsi tehokkaammin gluteenittoman kauraleivän ominaistilavuutta ja pehmeyttä kuin lakkaasi, erityisesti ksylanaasin
kanssa. Tyrosinaasin vaikutus perustui pää-
n u u T u S K i r j o j a | Koonnut raija ahvenainen-rantala
Muokkauksella
toimivampaa
vehnän lesettä
Olli-Pekka Lehtinen kehitti menetelmiä vehnäleseen rakenteen muokkaamiseksi elintarvikesovellutuksia varten
Metropolia Ammattikorkeakoululle tekemässään insinöörityössä Modifying
wheat bran for food applications - effect of wet milling and enzymatic treatment.
Tutkittavat muokkausmenetelmät
olivat vehnäleseen märkäjauhatus
sekä entsymaattinen hydrolyysi. Muokkauksen vaikutuksia arvioitiin pilotmittakaavan koeleivonnassa.
Tutkimus osoitti, että vehnälesettä
voidaan käyttää leipomotuotteissa
nostamaan kuitupitoisuutta, kunhan lisäystaso ei ylitä 20 % taikinan kuivapainosta. Vehnäleseen partikkelikoon
pienentäminen ja entsyymien valinta
vaikuttaa oleellisesti tuotteen ominaisuuksiin. Koska ominaisuudet huononevat oleellisesti suhteessa lisättyyn
vehnäleseeseen, lisätutkimukset ovat
tarpeen partikkelikoon pienentämisen,
valittavan entsyymin ja tuotteeseen lisättävän vehnäleseen määrän optimoinnin osalta.
lisätietoja:
publications.theseus.fi
Suomessa tuotetun raakamaidon
biologiset vaarat
Loppukesästä Elintarviketurvallisuusvirasto
Evira julkaisi sarjassaan Eviran Tutkimuksia numerolla 4/2012 selvityksen Suomessa tuotetun
raakamaidon biologisten vaarojen riskiprofiilista. Selvityksen tekijöinä ovat tutkija Jonna Perkiömäki, tutkija Anna Leimi ja erikoistutkija
Pirkko Tuominen Evirasta.
Selvityksessä on tunnistettu ja kuvattu suomalaisen lehmän ja vuohen raakamaidossa
mahdollisesti olevia biologisia vaaroja, joista
saattaa aiheutua kuluttajalle terveydellistä
haittaa sekä keinoja riskin vähentämiseksi. Selvitys on varsin kattava, ja siinä on mukana
myös laajoja liitteitä, jotka on koottu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Selvityksessä tarkastellaan myös raakamaidon terveysvaikutuksia.
Selvityksen yhteenvedossa kirjoittajat toteavat maidon olevan monen ainesosan seos, jonka koostumukseen vaikuttaa todella moni tekijä. Lehmän elinolot ja ravinto vaikuttavat jo ennen lypsämistä maidon koostumukseen jopa
enemmän kuin tulevat meijerikäsittelyt.
Tutkijat pitävät selvänä, että meijerissä tehtävät käsittelyt muuttavat maidon koostumusta ja ominaisuuksia niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Vielä ei ole saatu tarkkaa tietoa
siitä, mitä kaikkea käsittelyissä tapahtuu, sillä
kaikkia maidon pienimpiä ainesosia ei ole tunnistettu.
Homogenointi ja kuumennuskäsittelyt vaikuttavat maitoon eniten. Kuumennuskäsittelyt
näyttäisivät vaikuttavan lähinnä proteiinien
muotoon ja maidon mikrobiologiseen koostumukseen. Homogenoinnin aiheuttamia
muutoksia on tutkittu paljon ja
vaikuttaa siltä, että se muokkaa
eniten ihmisen terveyden kannalta tärkeitä ainesosia.
Tutkijat toteavatkin, että homogenoinnin vaikutuksia ja erityisesti rasvapallosten membraaneja tulisi tutkia edelleen. Jos
näyttää siltä, että homogenointi heikentää maidon terveyteen liittyviä ominaisuuksia, tulee
käsittelyn tarvetta ja voimakkuutta arvioida uudelleen. Homogenointi tehdään lähinnä aistittavan laadun parantamiseksi, joten turvallisuusperusteita ei homogenointiin kuumennuskäsittelyjen lailla liity.
Tutkijoitten mielestä raakamaidon käyttöön
liittyy hyötyjä, joiden vuoksi raakamaitoa voisi
suositella käsitellyn maidon sijaan juotavaksi.
Raakamaidon kuluttajan tulisi jatkossakin saada ostaa raakamaitoa, mutta hänen olisi hyvä
tiedostaa siinä piilevät riskit.
Tulevaisuudessa tarvittaisiin nopeita mikrobien tunnistusmenetelmiä, joilla saataisiin varmistettua jokaisen raakamaitoerän mikrobiologinen laatu. Näin kuluttaja saisi varmasti turvallista maitoa sellaisenaan, ”niin kuin luonto
on sen tarkoittanut”.
Kaikkien maidon ystävien kannattaa tutustua selvitykseen.
Selvitys on ladattavissa osoitteessa
www.evira.fi/julkaisut
Opas ravintosuositusten viidakkoon
osin kauran proteiinien polymeroitumiseen, joka yhdistettynä ksylanaasin katalysoimaan arabinoksylaanin pilkkoutumiseen paransi gluteenittoman kauraleivän ominaistilavuutta ja pehmeyttä.
Tulokset osoittavat, että bioprosessointi voisi olla tehokas keino myös
muiden terveellisten leipomotuotteiden rakenteen ja maun parantamisessa.
lisätietoja:
laura.flander(at)vtt.fi
Ruoka- ja terveysaiheisia kirjoja on ilmestynyt
viime vuosina lähes kyllästyksiin asti, vaikkakin
on myönnettävä, että jokaisella kirjalla puutteistaan ja provokaatioistaan huolimatta on ollut oma herättävä sanomansa. Blogeista päätellen suuri yleisö on myös löytänyt nämä kirjat.
Luomu- ja lähiruuan suosio, voin ja kerman
käyttö ovat kasvaneet samaan tahtiin. Ruokateollisuus on vastannut monella tapaa huutoihin.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruuti
on laittanut myös lusikkansa soppaan kirjoittamalla kirjan Oikeaa ravintoa minulle, Opas ravintosuositusten viidakkoon. Se on selvä, mutta ei provosoiva kannanotto sekavaan ruokakeskusteluun, muotivillityksiin ja myös nykyisiin ravitsemussuosituksiin. Kirjan on kustantanut Gummerus.
Kirjan avainsanoja ovat yksilöllisyys, luonnol-
lisuus, paikallisuus, yksinkertaisuus, säännöllisyys,
monipuolisuus ja kohtuullisuus. Ruoka-aineisiin liittyen
keskeinen kirjan sanoma on
sokerin ja valkoisen vehnäjauhon välttäminen, punaisen lihan syönnin vähentäminen ja
kasvisten ja marjojen lisääminen ruokavaliossa.
Kirjassa käydään läpi myös erilaisia vaivoja
ja niiden hoitoa oikeanlaisella ravinnolla. Kirjassa ei ole varsinaisesti mitään uutta, mutta
kaikki oleellinen on yksissä kansissa, kansantajuisesti, vaan ei lapsellisesti. Koska Ruuti viittaa moniin tutkimuksiin tekstissään, kirjan lopussa olisi voinut olla lähdeluettelo.
63
n T a P a h T u m i a
Kuva heli hauTaniemi
Probioottien käyttö voi laajentua
muihinkin kuin maitotuotteisiin
Yli 80 elintarvikealan asiantuntijaa kokoontui
kuulemaan uusimpia tutkimusuutisia hyötybakteereista kesäkuussa Turussa järjestettyyn symposiumiin. FFF Probiotics 2012 -symposiumin pääteemat käsittelivät niin probioottien teknologiaa ja elävyyttä kuin hyötybakteereja koskevia terveysväittämiäkin.
WHO:n nykyisen määritelmän mukaan probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka riittävässä
määrin annosteltuna edistävät terveyttämme. Määritelmä edellyttää, että probiootit
ovat eläviä sillä hetkellä, kun ne nautitaan.
Joidenkin elintarvikkeiden valmistuksessa
probioottien säilyttäminen elävänä aiheuttaa
haasteita, mikä on osaltaan rajoittanut niiden
käyttöä muissa kuin maitotuotteissa. Probioottien olisi siis säilyttävä elävänä elintarvikkeen valmistusprosessin ja varastoinnin ajan
aina kuluttajalle asti. Yleensä tämä edellyttää
kylmäsäilytystä, joka voi olla suuri haaste
monissa lämpimämmän ilmaston maissa.
Elävä vai kuollut probiootti?
Mutta täytyykö probiootin välttämättä olla
elävä edistääkseen ihmisen terveyttä? Probioottien elävyydestä käytiin keskustelua DuPont Nutrition and Health -ryhmän tutkimuspäällikkö Sampo Lahtisen vetämänä.
64
Juuri elävyyttä on pidetty edellytyksenä
probioottien terveysvaikutuksille. On kuitenkin osoitettu, etteivät kaikki probioottien terveysvaikutukset ole riippuvaisia bakteerin
elävyydestä. Toisin sanoen myös lepotilassa
olevilla ja jopa elävyytensä menettäneillä probiooteilla voi olla terveysvaikutuksia. Lepotilassa oleville ja inaktiivisille probiooteille ei
itse asiassa vielä ole olemassa kunnollista
termiä, sillä termi probiootti viittaa eläviin
mikro-organismeihin.
Probioottien säilyttäminen elävänä elintarvikkeissa on hankalaa ilman kylmäketjua,
elleivät probiootit ole jauhemuodossa ja kosteudelta suojattuna. Entä jos kylmäsäilytys ei
olisikaan välttämätöntä? Sampo Lahtisen mukaan tutkimustuloksilla voikin olla tulevaisuudessa suuri merkitys erityisesti sellaisilla
alueilla, joilla kylmäsäilytykseen ei ole mahdollisuutta.
– Vaikka on kiistatonta, että probiootit ovat
tehokkaimmillaan ollessaan eläviä, voisi
inaktiivisten mutta silti terveysvaikutteisten
mikrobien käyttö tulevaisuudessa mahdollistaa probioottien käytön sellaisilla alueilla,
joilla niitä ei tällä hetkellä ole saatavilla, mutta joilla niiden terveyshyödyt olisivat tervetulleita, Lahtinen toteaa.
Terveysväittämätutkimuksia
tarkennettava
Terveysväittämä tarkoittaa elintarvikkeen ja
terveyden välistä yhteyttä käsittelevää väitettä. Euroopan unionin määräysten mukaan
terveysväittämät ovat suunnattuja joko yleisesti terveelle väestölle tai sen alaryhmille,
kuten esimerkiksi ikääntyneille, fyysisesti ak-
Symposiumissa keskusteltiin probiootteja ja
prebiootteja koskevista terveysväittämistä.
Kuvassa vasemmalta Leng Heng Euroopan
elintarviketurvallisuusviranomaisesta
(EFSA), Essi Sarkkinen Foodfilesista ja Ross
Crittenden Valiolta.
Kuva heli hauTamäKi
< Uusimmat tieteelliset havainnot
probiooteista kiinnostivat. Kansainvälinen
FFF Probiotics 2012 -symposium keräsi
paikalle yli 80 elintarvikealan ammattilaista.
tiivisille tai raskaana oleville. Tämä asettaa
haasteita probioottien ja prebioottien terveysväittämien pohjana olevalle tutkimukselle, sillä suurin osa tutkimuksesta on tehty
joko sairailla ihmisillä tai ihmisillä, joilla on
hoidettu jotain sairautta.
Symposiumissa käydyssä terveysväittämäkeskustelussa olivat mukana lainsäädännön
asiantuntijat Leng Heng Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisesta (EFSA) ja Essi
Sarkkinen Foodfilesista sekä teollisuuden
edustajana Ross Crittenden Valiolta. Keskustelua johti professori Seppo Salminen Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.
Probioottien ja prebioottien osalta erityisenä haasteena on ollut bakteerin terveyteen
vaikuttavan suhteen määrittely, joka on monissa EFSAn hylkäämissä väitteissä ollut liian
yleisluontoista. Liian yleisluontoisissa väittämissä tuotteen on kerrottu tarkemmin määrittelemättä esimerkiksi edistävän suoliston
terveyttä tai vahvistavan puolustuskykyä. EFSAn mukaan väitteiden tulisi olla tarkempia
tai suunnattuja tietylle kohderyhmälle.
Hyötybakteerien terveysväitteitä on tutkittu paljon, mutta tehdyt tutkimukset eivät aina
ole olleet nykyisten vaatimusten mukaisia.
Tutkimustyökaluja ja ohjeistusta olisikin
suunnattava tukemaan tulevaisuuden terveysväittämiä. Tämä voidaan saavuttaa keskittymällä väittämätutkimuksessa lainsäädännön vaatimuksiin sekä terveysvaikutusten huolelliseen määrittelyyn.
Keskustelussa todettiin, että probioottien
tutkimus on siirtynyt terveysväittämien dokumentoinnin osalta uudelle alueelle – terveydellisen edun osoittamiseen tavalliselle kuluttajalle. Dokumentointi on tutkimuksellisesti vaativa tehtävä, mutta todennäköisesti
tulevaisuudessa hyvin tutkituille probiooteille saadaan hyväksyttyjä terveysväittämiä. π
Heli Hautaniemi
Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden
kehittämiskeskus juhli seminaarin myötä
kymmenvuotista toimintaansa.
Symposiumin teemoista on julkaistu
artikkelikokoelma Proceedings from the FFF
Probiotics 2012 meeting in Turku julkaisusarjassa
Microbial Ecology in Health & Disease. julkaisu on
verkossa osoitteessa
www.microbecolhealthdis.net.
Turun yliopiston Funktionaalisten
elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa on
tutkittu allergisen lapsen hoidon aiheuttamista
kustannuksista vanhemmille ja yhteiskunnalle.
Kuva: Pirjo huhTaKangaS
Yhteiskunnallista näkökulmaa ravitsemukseen
Symposiumin järjestäjä, Funktionaalisten
elintarvikkeiden kehittämiskeskus on tuonut tutkimuksessaan esiin myös uutta tieteenalaa, ravitsemustaloutta, jonka näkökulmia kuultiin seminaarin päätöspäivänä.
Ravitsemustalous pureutuu ravitsemuksen vaikutuksiin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Ravitsemuksella voidaan vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ja
sitä kautta pienentää esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksia. Ravitsemus on
menossa kohti yksilöityjä ja tehokkaita ravitsemuspalveluita.
Tohtori Irene Lenoir-Wijnkoop Danonelta kertoi eurooppalaisen ravitsemustalouden asiantuntijaryhmän työstä ja ravitsemustaloudellisesta tutkimuksesta proboottien ja prebioottien osalta. Työryhmä on
selvittänyt myös ravitsemustalouden tutkimusmenetelmiä ja tulevaisuuden tutkimusalueita.
Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkija Soili Alanne esitteli tutkimuksiaan allergisen
lapsen hoidon aiheuttamista kustannuksista vanhemmille ja yhteiskunnalle. Alanteen
tutkimus on ensimmäisiä ravitsemustalouden selvityksiä Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa.
Ravitsemuksen taloudellisten vaikutusten tunnistaminen voi tukea uusien ravitsemukseen liittyvien palveluiden ja tuotteiden kehitystä. Pitkän aikavälin taloudellisen hyödyn näyttö helpottaa tuotteiden
markkinointia ja terveellistä ruokavaliota
tukevien palveluiden kehittymistä.
Terveellistä ruokavaliota tukevat palvelut
voivat olla perinteisiä yksilöltä toiselle tarjottavia palveluita, ruokavalion noudattamista tukevia sähköisiä palveluita tai halutun ruuan saatavuutta tukevia palveluita.
Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun CRR
Tutkimuspalveluiden johtaja Aki Koponen
mainitsee esimerkkeinä tällaisista palveluista sähköiset ruokapäiväkirjat, ruokakassipalvelut ja lähiruokaverkostot. Parhaimmillaan uudenlaiset palvelut yhdessä
terveyttä ja hyvinvointia edistävien tuotteiden kanssa voivat vähentää lääkehoidon
tarvetta.
Heli Hautaniemi
65
n T a P a h T u m i a
Yli 2600 esitystä IUFoSTin
maailmankonferenssissa
Brasiliassa
EteläAmerikka oli ensimmäistä
kertaa IUFoSTin järjestämän
elintarvikealan maailmankonferenssin
isäntämaanosana.
Teemana elokuun alkupäivinä pidetyssä 16th
World Congress of Food Science and Technology -konferenssissa oli globaali elintarviketurvallisuus ja hyvinvointi elintarviketieteiden
ja -teknologian avulla. Konferenssi oli kohdistettu pääpainoisesti nuorille tuleville tutkijoille ja yritysten perustajille ja keskittyi myös
terveydellisiin ravinteisiin hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Tapahtuma järjestettiin Brasilian Foz do
Iguassu’ssa Brasilian, Argentiinan ja Paraguayn rajalla Etelä-Amerikan suurimpien vesiputousten äärellä yhdessä XVII Latin American Seminar of Food Science and Technology
(ALLACCTA Nano-Agri Food 2012) -tilaisuuden
kanssa.
Monenlaista aktiviteettia
Koko konferenssissa oli yli 2 800 osallistujaa,
joista tuhat oli opiskelijoita. Konferenssi osallisti opiskelijat eri tavoin ja jakoi seitsemän
nuorten tutkijoiden palkintoa, jotka menivät
Brasiliaan, Kanadaan, Saksaan, Singaporeen,
Etelä-Afrikkaan, Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin.
Jakokriteereinä olivat 1) tohtorin tutkinto oli
suoritettu alle viisi vuotta sitten, 2) tutkimus
edusti elintarviketekniikkaa kansallisella tasolla, 3) tutkijalla on kyky esittää tulokset
suullisesti sekä 4) tutkimuksen fokus liittyi
konferenssin teemaan "elintarviketurvallisuus ja hyvinvointi elintarviketeknologian
66
keinoin" ja tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa kansainvälisesti.
Yrityksille jaettiin myös palkintoja kolmessa kategoriassa: 1) tuote ja/tai prosessi-innovaatiot sisältäen perinneruuan teollistamisen, 2) merkittävät pakkausinnovaatiot sekä
3) viestintä ja tutkimukseen pohjautuvan tiedon jako kuluttajille heidän elintapojensa paranemiseksi.
Ensimmäisessä kategoriassa palkittiin
kuusi yritystä: Campbell Company of Canada
tuotteesta ”Nourish”, Beijing Hongluo Food
Co. tuotteesta ”Tuckahoe Cake”, Jumain Sataysfaction tuotteesta ”Asli Microwaveable
Tender Chicken Satay”, Unilever Ltd. prosessista ”Knorr Cook in Bags”, VIFON tuotteesta
”Instant Crab Meat Meals” sekä Kikkoman
Food Products Company tuotteesta ”Shiboritate -name Shoyu”.
Toisessa kategoriassa palkittiin kolme yritystä: Forte Plastics mikroaaltouuniin soveltuvasta pakkauksesta ”Microwaveable/Conventional Oven Self Venting, Crisping and
Cooking Bag”, Industry-Bag pussituubista
”Bag in a Tube” sekä Unilever keittopussista
”Knorr Cook in Bags”.
Kolmannessa kategoriassa palkinnon sai
kaksi yritystä: Faire Cape Dairies viestintäkampanjasta ”Fair Cape Eco Fresh Milk Range” ja Abbott Laboratories ”Grow School”.
Ravitsemuksesta johtajuuteen
Konferenssissa oli yli 2 600 esitystä aihealueina bioaktiiviset aineet ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet, elintarvikebiotekniikka,
-pakkaukset, nanoteknologia, elintarvikeanalytiikka, -kemia, -prosessit, aistinvaraiset - ja
kuluttajatutkimukset, elintarvikkeet ja ravinteet, elintarviketeknologia, -turvallisuus,
-biokemia, -mikrobiologia ja elintarvikkeisiin
liittyvät turvatoimet.
Bioaktiiviset aineet ja terveysvaikutteiset
elintarvikkeet kiinnostivat etenkin latinalaisamerikkalaisia tutkijoita. Fenoliyhdisteet, antimikrobiset aineet, fytokemialliset aineet
sekä gluteiinittomat tuotteet nousivat esille
lukuisten esitysten joukosta. Tutkimusta oli
tehty runsaasti erilaisten hedelmien ja marjojen kuoriosista.
Vuohen maito, pellavan siemenet sekä probiootit esiintyivät myös tutkimuksissa. Mineraalit ja hivenaineet olivat aiheina monissa
postereissa. Lisäksi erityisruokavaliot, kasvisdieetit, laitoshoidossa olevien vanhusten
ravinteet sekä alle kouluikäisten hivenaineiden saanti nousi esille. Näkyvimmät tutkimukset oli tehty eri viljalajeista ja hedelmistä
sekä pähkinöistä.
Suullisista esityksistä kiinnitti huomiota
etenkin yliopisto- ja yritysyhteistyöhön panostaminen ja sen kehittäminen. Lisäksi opiskelijoiden valmiuksien kehittäminen työelämää silmällä pitäen aiheutti runsasta keskustelua.
Mielenkiintoinen sessio oli menestyksekkäiden johtajien paneeli, jossa kukin kertoi
omia kokemuksiaan sekä historiansa, miten
heidän työuransa eteni opiskelijasta tähän
päivään. Useissa puheenvuoroissa tuli esiin
myös se, että yritykset odottavat vastavalmistuneelta vahvaa teorian käytännön osaamista
muun muassa prosessitekniikassa, kemiassa, mikrobiologiassa sekä aistinvaraisessa arvioinnissa ja ravitsemuksessa.
Tämän lisäksi tarvitaan elinikäisen oppimisen halua (LLL=Life Long Learning) sisältäen
myös tuotetuntemusta, käytännön harjoittelua, uteliaisuutta sekä havainnointikykyä.
Elintarvikealan ammattilaisen tulee olla joustava, kestää epävarmuutta ja kompleksisuutta. Haasteena ovat kuluttajien miellyttäminen, kilpailu toimituksista sekä myönteisestä
asenteesta, siis lisäarvon luominen kuluttajalle.
Yrityksen perustaminen ja kehittyminen
globaaliksi yritykseksi kiinnosti myös kuulijoita.
Uusia henkilövalintoja
IUFoST sai uuden presidentin: tohtori Pingfan
Rao (Zhejiang Gongshangin yliopiston, Elintarvike- ja ravitsemustutkimuskeskuksen johtaja, Hangzhou, Kiina) valittiin johtajaksi vuosiksi 2012–2014. Konferenssin aikana nimitettiin lisäksi 22 merkittävän työn tehnyttä elintarviketeknologia jäseniksi kansainväliseen
akatemiaan IAFoST (=International Academy
of Food Science and Technology), jonka presidentiksi valittiin professori Walter Spiess
Saksasta. Suomea Akatemiassa edustaa
emeritus professori Pekka Linko.
Seuraava elintarvikealan maailmankonferenssi 17th IUFoST World Congress of Food
Science and Technology, Research that Resonates, pidetään 17.–21.8.2014 Montrealissa
Kanadassa, ja vuonna 2016 (20.–25.8.) on
vuorossa Eurooppa (Dublin Irlanti) teemana
Greening the Global Food Supply Chain. π
Etelä-Amerikan suurimmat putoukset Foz do Iguassu.
Pakkausinnovaatiokilpailussa palkittu:
Industri-Bag "Bag in a Tube".
Helena Kautola
tutkimusjohtaja, TkT
Hämeen ammattikorkeakoulu
helena.kautola(at)hamk.fi
Konferenssin tieteellinen anti löytyy osoitteesta:
http://iufost.org.br/sites/iufost.org.br/files/
anais/index.htm
Tuote ja/tai prosessi-innovaatio- sekä
pakkausinnovaatiokilpailuissa palkittu:
Unilever Ltd. "Knorr Cook in Bags".
KuvaT: helena KauTolan Kuva-arKiSTo
Poster-esitys São Paulon yliopiston
maatalousosaston (USP/ESALQ) ja
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK)
yhteistutkimuksesta, esittäjänä Helena
Kautola.
67
n
HAARUKASSA
Uusi liha-alusta
Faerch Plastin täysin kirkas MAPET ® II -monomateriaalialusta haastaa nykyiset
pakkaukset erinomaisilla saumausominaisuuksillaan. Se on ensisijaisesti suunniteltu tuoreen lihan ja siipikarjanlihan pakkaamiseen.
Alusta on valmistettu yhdestä materiaalista, ja se on todella kirkas, mihin
APET-materiaali sopii hyvin. Pieni määrä elintarviketuotteisiin sopivaa liimaa on
lisätty alustan saumauspinnalle. Tämän avulla saumauksesta tulee tiivis. Liiman
määrä on kuitenkin niin pieni, ettei se aiheuta hankaluuksia jätteenkäsittelyssä. Lisäksi alustoissa käytetty kierrätysmateriaali alentaa niiden ympäristövaikutusta.
MAPET® II valmistetaan Faerch Plastin normaalissa tuotantoprosessissa APET mono -rullamateriaalista
syvävetämällä. Alustan muotoilun perään on integroitu robottiasema, jossa liima rullataan saumaustasolle.
Liima on saanut hyväksynnän suoraan elintarvikekosketukseen lämpötiloissa 40 °C:seen asti.
MAPET® II -alustoja voidaan käyttää monenlaisten kansikalvojen kanssa, myös markkinoiden yleisimmän
PE-kalvon kanssa. Asiakkaan pakkauslinjalle ei tarvitse tehdä muutoksia päällyskalvoihin tai säätöihin. Ensimmäiset MAPET® II -sovellukset tulevat päältä saumattavien tuoreen lihan tuotteiden lisäksi erilaisiin kylmien ruokien ja välipalojen pakkauksiin, kuten kekseihin ja kakkuihin.
lisätietoja:
lucrativo marketing management, [email protected]
Opas vastuullisiin investointeihin
Kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF on julkaissut The 2050 Criteria -oppaan, jossa neuvotaan vastuullisiin
investointeihin kymmenellä globaalisti merkittävällä hyödyketuotannon alalla. Finanssialan toimijoille sekä
talousanalyytikoille suunnattu opas ohjeistaa erityisesti maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalatuotteita koskevissa investoinneissa.
Maan, energian ja veden käyttöön sekä sääilmiöihin liittyvät rajoitteet tulevat asettamaan ennennäkemättömiä haasteita ruuan, polttoaineiden ja kuitujen tuotannolle.
– Silti meidän on tuotettava seuraavien neljän vuosikymmenen aikana enemmän ruokaa kuin viimeisten
8 000 vuoden aikana on tuotettu yhteensä. Ainoa vaihtoehtomme on tehdä se kestävästi, kehityspäällikkö
Kati Malmelin WWF Suomesta kertoo.
The 2050 Criteria -opas määrittelee kymmenen maailmanlaajuista hyödyketuotannon alaa, joihin kohdistuu kova kysyntä ja joilla on suuret vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesiin ja ilmastoon. Nämä ovat
vesiviljely, lihan, puuvillan, maidon, palmuöljyn, sokerin, puutavaran, sellun, paperin ja bioenergian tuotanto
sekä kalastus.
Vellien ravitsemuksellinen
koostumus uudistunut
Muksu Kauravelli PLUS-, Muksu Neljän
viljan velli PLUS- sekä Muksu Perunaporkkanavelli PLUS -vellien ravitsemuksellinen koostumus on monipuolinen ja
sisältää kohtuullisen määrän proteiinia.
Syksyn puurojauheuutuus Muksu Maissi-riisipuuro on lempeä ensipuuro.
Muksu-vellien ravitsemukselliseen
koostumukseen on kiinnitetty erityistä
huomiota. Ne on monipuolisesti täydennetty vitamiineilla ja kivennäisaineilla.
Yhteistyössä lasten ravitsemuksen
asiantuntijoiden kanssa kehitettyjen vellien energiasisältö (70 kcal/100 ml) on
pienelle lapselle sopiva. Muksu-vellien
proteiinipitoisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaikki vellit sisältävät
kohtuullisesti proteiinia eli korkeintaan
2 g/100 g.
lisätietoja:
nutricia Baby oy, ravitsemusasiantuntija
carina Kronberg-Kippilä, carina.kronbergkippila(at)danone.com
Hanhifarmi laajentaa kuluttajamarkkinoille
Suomen suurin kotimaisen hanhenlihan tuottaja ja jalostaja – Hauhalan
Hanhifarmi – on lanseerannut pateensa kuluttajamarkkinoille. Pateiden herkullisuus on testattu jo monen vuoden ajan ravintoloissa, joihin niitä on
myyty tukkutuotteina.
Hanhipateet sopivat niin alkupalalautaselle kuin voileipäpöydän herkuksi viikonlopun juhla-aterialle, kutsuille ystävien kesken tai perhejuhliin. Kuluttajamarkkinoille pateevuokien päälle suunniteltiin tyylikkäät myyntirasiat.
Perinteinen hanhipatee on reilun lihainen, helposti leikkautuva patee,
jonka koristeena on pinnalla värikäs pippuriseoksellinen kiille. Martti-papan maksapatee on hanhenmaksan ystävän tumma, täyteläinen, sileärakenteinen hanhenmaksapatee. Juhlapatee on vaalea lihapatee, jonka makuun raikkautta tuovat sitruuna ja fenkoli sekä pateen keskellä olevat kokonaiset aprikoosit. Pateelle juhlavan ilmeen antaa omenamehukiille. Hanhenmaksamousse sopii sellaisenaan lisukkeeksi ruokapöytään.
Pateet ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Hauhalan Hanhifarmi hallitsee koko tuotantoprosessin hanhien kasvatuksesta valmiisiin tuotteisiin.
lisätietoja:
virpi rantalainen, p. 050 5056 350
68
Marjaisa uutuussiideri
Servaali Oy on lanseerannut Rekorderlig
Limited Edition sarjaan uuden OmenaMustaherukka talvisiiderin. Siiderin
maku on raikkaan herukkainen. Tuttuna
marjana mustaherukka sopii
hyvin suomalaiseen makuun. Vain talvikauden
myynnissä oleva siideri
tarjoillaan 33 cl erikoistölkistä, jota koristaa
syyskauden design.
lisätietoja:
www.servaali.fi
Ensimmäisen Crowdbakingleivonnainen Moilaselta
Uudet typpi- ja
happigeneraattorimallistot
Atlas Copco on tuonut markkinoille kolme typpi- ja happigeneraattorimallistoa kaasun tuotantoon. Niiden avulla
olemassa olevat paineilmalaitteistot voidaan laajentaa
tuottamaan myös typpeä ja happea. Uudet kaasugeneraattorit tuottavat erittäin puhdasta kaasua.
Kalvotekniikkaa hyödyntävällä typpigeneraattorilla
(NGM) saadaan aikaan typpeä, jonka säädettävä puhtaus
on välillä 95–99,5 %. Laitteen enimmäisvirtaus on 500
m3/h. PSA-tekniikkaa hyödyntävä typpigeneraattori (NGP)
on erinomainen ratkaisu silloin, kun vaaditaan korkeaa,
jopa 99,999 %:n puhtaustasoa pienehköllä virtausnopeudella.
Typpigeneraattorin kaksi toisiinsa kytkettyä tornia tuottavat yhdessä lähes jatkuvan typpikaasuvirtauksen. Näin
saadaan typpeä, jonka puhtaus on 95–99,999 %. Virtausnopeus on enimmillään 1 100 Nm3/h. NGP-generaattoreita
käytetään tyypillisesti mm. muovin muotoilussa, koneistuksessa, analysaattoreiden tyhjennyksessä, elektroniikkavalmistuksessa sekä hedelmien, elintarvikkeiden ja virvoitusjuomien varastoinnissa.
Myös OGP-happigeneraattorit hyödyntävät PSA-tekniikkaa, jossa zeoliittimolekyyliseula toimii adsorptioelementtinä. Generaattorilla voidaan tuottaa happea, jonka säädettävä puhtaus on 90–95 %. Laitteen enimmäisvirtaus 200
Nm3/h.
Kolmen typpi- ja happigeneraattorimalliston tuotteiden
virtausmäärät ja puhtaustasot sopivat kaikkiin teollisiin
tarkoituksiin.
lisätietoja:
Tuotelinjapäällikkö martti rask,
[email protected],
Lähiruoka 2012 tutkimus
Markkinointitutkimustoimistot Inspirans Oy ja Designtutkimus Helsinki Oy ovat toteuttaneet laajan lähiruokaan koskevan kuluttajatutkimuksen, joka sisältää sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen osuuden.
Tutkimus tarjoaa kattavan tietopaketin lähiruuasta kuluttajan näkökulmasta. Sen tavoitteena on auttaa lähiruuan
parissa työskenteleviä toimijoita ja yrityksiä liiketoiminnan
ja lähiruoka-ajattelun kehittämisessä.
Tutkimus tarjoaa kuluttajalähtöistä ymmärrystä ja hyviä
välineitä lähiruuan kaupallistamisen ja mahdollisuuspotentiaalin hyödyntämisen tueksi.
lisätietoja:
inspirans oy, tutkimusjohtaja marianna hietanen,
[email protected]
Moilasen uudentyyppisen tuotekehitysyksikön kautta on
valmistettu ensimmäinen, kotireseptistä kaupan hyllylle
saatu tuote. Uutuustuote on gluteeniton vaniljatäytepulla.
Reseptin leipoi Helka Tukiainen, jonka kotiresepti on osallistunut kaikille avoimeen äänestykseen www.moilala.fi
-osoitteessa sijaitsevassa tuotekehitysyhteisössä. Kyseessä
on tavallisten ihmisten muodostama gluteenittomien tuotteiden kehittämiseen tarkoitettu, verkossa toimiva tuotekehitysyhteisö.
– Moilala-yhteisön kehittämä vaniljatäytepulla lienee ensimmäinen Suomessa kauppojen
hyllyille asti päässyt crowdbaking-tuote, Moilas Oy:n markkinointisuunnittelija Mikko Lappalainen toteaa.
Kuka tahansa voi lähettää omat suosikkireseptinsä Moilalaan, ja yhteisö äänestää kolme parasta reseptiä jatkoon joka kuukausi. Parhaat tuotteet menevät aluksi koeleivontaan ja sen jälkeen ammattiraadin maisteltavaksi. Jos tuotteet läpäisevät testiryhmän seulan ja koeleivonnan,
ne menevät tuotantoon. Kauppa päättää, ottaako se tuotteet valikoimiinsa. Mikäli näin käy, reseptin luojat saavat kuvansa pakkauksiin ja osan tuotoista.
lisätietoja:
markkinointisuunnittelija mikko lappalainen, [email protected]
Pakkauksia ilman Bisfenoli A:ta
Rubbenmaid Commercial Products on tuonut markkinoille
ensimmäisen elintarvike- ja ammattikeittiökäyttöön suunnatun tuotevalikoiman, joka ei sisällä Bisfenoli A:ta. Tritan™ -kopolyesterin avulla voidaan valmistaa ympäristöä
säästäviä ja kestäviä elintarviketeollisuuden ratkaisuja.
Ilman BPA:ta valmistetut RCP:n tuotteet kestävät teollista konepesua halkeilematta. Lisäksi ne kestävät lämpöä ja voimakkaita pesuaineita, ja tuotteissa on vähemmän putoamisen ja
pitkäaikaisen käytön aiheuttamia halkeamia ja säröjä.
Tuotemallit ovat kirkkaan läpinäkyviä. Eastman Tritanin™ on luja kopolyesteri, joka takaa
tuotteen pitkän käyttöiän ja auttaa vähentämään jätteen määrää. RCP tarjoaa käyttäjille yli
130 ilman BPA:ta valmistettua elintarvikealan tuotetta neljässä eri tuoteryhmässä, joita ovat
kuiva-aineiden hallinta, GN-astiat ja muut elintarvikelaatikot sekä nelikulmaiset säilytysastiat,
ProSave® -tuotevalikoima sekä juomakaatimet ja annostelukauhat.
lisätietoja:
milla nurmikko, mulberry marketing communications, [email protected]
Uusi eineslaatikko Transbox Oy:lle
Transbox Oy on yhteistyössä Schoeller Arca Systemsin kanssa kehittänyt uuden tehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän eineslaatikon elintarvikkeiden jakeluun Suomessa. Vuosia kestäneen yhteistyön tuloksena on saatu aikaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä taloudellinen että yhtenäinen, kierrätettävien ja keskenään pinoutuvien, muovisten kuljetuslaatikoiden sarja. Uusi eineslaatikko pinoutuu Transboxin jo markkinoilla
olevan laatikkokannan kanssa.
Uusi eineslaatikko on entistä tukevampi, ja sillä on kotelorakenteiden ansiosta hyvä vääntöjäykkyys. Laatikko on erityisesti suunniteltu automaattiseen käsittelyyn. Visuaalisesti luettava numero on integroitu viivakoodin yhteyteen. Designissa on huomioitu hygieniaseikat
mm. minimoimalla rimojen määrä. Rasteroidut etikettialueet helpottavat tarrojen irtoamista
pesussa. Laatikon pyöristetyt kantokahvat tekevät siitä hyvän kantaa.
Laatikko on valmistettu väri- ja lisäaineettomasta, neitseellisestä HDPE- muovista, joka
on tuotteen elinkaaren päässä raaka-aineena täysin uusiokäytettävää materiaalia.
69
n TunnuSTuKSia
Ravitsemusvaikuttaja
2012 Raisa Valve
Ravitsemusvaikuttaja 2012 on FT, laillistettu
ravitsemusterapeutti Raisa Valve. Valinta julkistettiin 8.10. Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä. Ravitsemusvaikuttajan valinnassa
painotetaan ammattiylpeyttä, saavutuksia
työelämässä ja myönteistä näkyvyyttä omalla
alalla.
Raisa Valve työskentelee kehittämispäällikkönä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasssa Lahdessa. Työtehtävät painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin
edistämistä tukeviin tutkimuksellisiin kehittämishankkeisiin. Näkyvimpänä saavutuksena
on Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus- ja kehittämishanke, jossa palkitun rooli on ollut merkittävä koordinaattorina, tutkijana, ravitsemusasiantuntijana, kouluttajana, kehittäjänä ja
sittemmin esimiehenä. Valve on erinomainen
verkostoituja, minkä ansiosta Ikihyvä-elintaparyhmäohjausmalli tunnetaan Australiassa
ja Arabimaissa saakka.
Valve on rohkaissut kollegoitaan miettimään ja ottamaan käyttöön uusia toimintamalleja sekä toiminut aktiivisesti ammatti-
kuntansa puolestapuhujana. Hän on vahvalla
osaamisellaan ja innovatiivisella otteellaan
vaikuttanut uusien yhteistyömallien syntymiseen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille.
Kuva: Päivi jämSén/rTy
Professori Mikael
Fogelholmille ja THM Reijo
Laatikaiselle palkinnot
Ravitsemuksen Tutkimussäätiö jakoi kaksi
palkintoa ansioituneille ravitsemusasiantuntijoille. Kymmenentuhannen euron tiedepalkinnon sai Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ansioistaan ravitsemusvaikuttajana. Fogelholm on
tehnyt ravitsemuksen merkitystä tunnetuksi
monissa tehtävissään ja osallistunut avarakatseisesti, rohkeasti ja aktiivisesti julkiseen
ravitsemuskeskusteluun. THM Reijo Laatikaiselle myönnettiin 1 500 € tunnustuspalkinto
korkeatasoisesta ravitsemusblogista.
Mikael Fogelholm on toiminut mm. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja kehittämiskeskus
Palmenian tutkimus- ja kehitysjohtajana,
70
UKK-instituutin johtajana sekä Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtajana. Fogelholm on suosittu luennoitsija, ja
hänellä on monia kansainvälisiä luottamustehtäviä.
Reijo Laatikainen on koulutukseltaan ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri
ja MBA. Hän pitää internetissä ravitsemusaiheista Pronutritionist -blogia ja osallistuu aktiivisesti ja laaja-alaisesti sosiaalisessa mediassa käytävään ravitsemuskeskusteluun.
Palkinnot luovutettiin torstaina 18.10.2012
Helsingissä Ravitsemuksen Tutkimussäätiön
tieteellisessä seminaarissa, jonka teemana oli
ravitsemustutkimuksen tulevaisuus.
MTT:n tiimi
voitti Vuoden
Talousosaajat
kilpailun
MTT Taloustutkimuksen yrityksen laskentatoimen tiimi valittiin voittajaksi Ajantieto Oy:n
järjestämässä valtakunnallisessa Vuoden
2012 Talousosaajat -kilpailussa. 14 hengen tiimi on erikoistunut maatalousyritysten eri toimialojen talousanalysointiin.
Tiimi tuottaa maatalousyrityksistä kerättävän kannattavuuskirjanpitoaineiston, joka on
Suomen tärkein alan yritystason tutkimusaineisto. Tiimi laskee siitä maatalouden taloustulokset ja ennusteet. Ne ovat pohjana Suomen maatalouspolitiikan suunnittelussa, vaikutusten seurannassa ja erilaisissa EU-neuvotteluissa.
Tiimi on kehittänyt kansainvälisestikin ainutlaatuiset ja monipuoliset tiedonkäsittelyn
ja raportoinnin järjestelmät maatalousyritysten talousanalysointiin. Palkintoraati antoi
erityistunnustusta yritysanalytiikassa toteutetuista innovaatioista.
Yrityskylä
Euroopan
paras oppimis
ympäristö
Taloudellisen tiedotustoimiston 6.-luokkalaisille suunnattu talous- ja työelämätaitojen
oppimisympäristö Yrityskylä on palkittu Euroopan parhaana yhteiskunnan, liike-elämän
ja koulutuksen kumppanuutena. Palkinnon
on myöntänyt The International Partnership
Network (IPN). IPN valitsi Global Best Award
-menestystarinat maanosittain viidessä eri
kategoriassa.
TATin Yrityskylä ja nuorten ohjausta tukeva
Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma palkittiin jo
aiemmin Euroopan parhaina omissa kategorioissaan. Yrityskylä palkittiin yrittäjyystaitoja
kehittävänä oppimisympäristönä ja nuorisoohjelma kumppanuutena, jolla on tärkeä rooli työllistymisen lisäämisessä 2000-luvulla.
Fleksopainatuspalkinto Pyroll Joensuulle Viherherukkaviini
Vuoden tilaviini
Pyroll Joensuu (KM-Pakkaus) on saanut Miller
Impression Award 2012 -palkinnon Leader
Foods Oy:lle valmistamastaan fleksopainetusta pakkausmateriaalista.
Kyseessä on Miller Graphics Groupin ja
ruotsalaisen Nord Emballage -pakkausjulkaisun joka neljäs vuosi järjestämä kilpailu, jossa
arvioidaan pakkausvalmistajien ja Miller
Graphics Groupin yhteistyönä toteutettuja
kaupallisia fleksopainettuja pakkauksia.
Kymmenkunta kategoriaa käsittävään kilpailuun osallistui yli sata painotyötä eri puolilta Eurooppaa. Pyroll Joensuun valmistama
pakkaus sijoittui toiseksi kategoriassa ”Metalloidut laminoidut fleksokalvot”. Tuomariston perusteluissa kiiteltiin onnistuneita häiveitä, kuvien ja tekstien terävyyttä sekä kuvan
n
kiiltoa ja korkeaa valkoisuutta.
Palkittu pakkaus on seitsemällä värillä painettu metalloitu kaksikerroslaminaatti. Pakattava tuote on kotimainen SO LO-Carb Protein
-välipalapatukka. Tuotteen valmistaja ja pakkaaja, Leader Foods Oy, on Vantaalla toimiva
luontaistuotteiden, urheiluravinteiden ja terveystuotteiden valmistaja ja markkinoija.
Hämeen ammatti-instituutissa Lepaalla järjestettiin 17. Suomen Tilaviini -kilpailu yhteistyössä Suomen viiniyrittäjät ry:n kanssa. Kilpailussa oli kuusi sarjaa. Sarjojen parhaista
valittiin Suomen tilaviiniksi Rönnvik – makea
viherherukkaviini. Tuote sai kilpailussa hopeamitalipisteet.
Tuotteiden arviointimenetelmänä käytettiin
kansainvälistä 0–20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti ulkonäkö, tuoksu, flavori ja kokonaisvaikutelma. Arviointi tapahtui sokkomaistatuksena. Kilpailussa 11 tuotetta saavutti hopeamitalipisteet ja 21 pronssimitalipisteet.
Ta Pa h T u m a K a l e n T e r i
Suomessa
Ateria 6.11.2012 Helsinki,
www.wanhasatama.com
Studia Generalia: Makuja ja arvoja 8.11.2012
Helsinki, www.avoin.helsinki.fi
Kemikaalien käyttäjän teemapäivä 13.11.2012
Helsinki, www.ecoonline.com
Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät
13.–14.11.2012 Lappeenranta,
www.lut.fi/jatepaivat
Pakkausalan peruskurssi nro 76 13.–15.11.2012
Kirkkonummi, www.pakkaus.com
Eläintenhyvinvointifoorumi 14.11.2012 Helsinki,
www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus
Luomupäivä 14.11.2012, Tampere,
[email protected]
Studia Generalia: Ruoan monet merkitykset
15.11.2012 Helsinki, www.avoin.helsinki.fi
Suklaafestivaali 12 17.11.2012 Helsinki,
[email protected]
Prosessihygienian päivät 20.–21.11.2012,
Vantaa, www.ael.fi
FinnMateria 2012 21.–22.11.2012 Jyväskylä,
www.jklpaviljonki.fi
Pakkauspäivä 2012 – Tulevaisuuden pakkaus
27.11.2012 Helsinki, www.pakkaus.com
Sapuska- ja Vapaa-ajan palvelut -ohjelmien
loppukiertue 28.11.2012 Helsinki, www.tekes.fi
Analytiikkapäivät 28.–29.11.2012 Kokkola,
www.ketek.fi
Eläinlääkäripäivät 28.–30.11.2012 Helsinki,
www.sell.fi
Tieteen päivät 9.–13.1.2013 Helsinki,
www.tieteenpaivat.fi
Pakkauslana peruskurssi nro 76, III-jakso 15.–
16.1.2013 Kirkkonummi, www.pakkaus.com
Sipuliviikko 21.–27.1.2013
Perunaviikko 11.–17.2.2013
Tavoitteena turvallinen juomavesi 14.2.2013
Espoo, www.vesi-instituutti.fi/seminaari
Sieniviikko 4.–10.3.2013
ChemBio Finland & Kemian Päivät
20.–21.3.2013 Helsinki, www.chembiofinland.fi
Maailman kotitalouspäivä 21.3.2013
Ulkomailla
7th Mycotoxin Forum and XIIIth International
lupac Forum on Mycotoxins & Phycotoxins
5.–9.11.2012 Rotterdam,
www.wmfmeetsiupac.org
New Nordic Food Conference 6.–7.11.2012 Oslo,
www.nynordiskmad.org
7th European Bioplastics Conference
6.–7.11.2012 Berliini,
www.european-bioplastics.org/conference2012
FoodPharmaTech 6.–8.11.2012 Herning,
www.foodharmatech.dk
China Fisheries & Seafood Expo 6.–8.11.2012,
Dalian, Kiina, www.chinaseafoodexpo.com
Drink Technology India 2012 6.–8.11.2012
Mumbai
Veterinärkongressen 2012 8.–9.11.2012
Uppsala, www.svf.se
Tema Renrum 2012 13.–14.11.2012 Tukholma,
www.biotekpro.se
Hi Europe, Ni & NuW 13.–15.11.2012 Frankfurt,
www.hieurope.com
Brau Beviale 13.–15.11.2012 Nürnberg,
www.brau-beviale.de
Euro Fed Lipid 14.–15.11.2012 Kööpenhamina,
www.eurofedlipid.org
5th International Symposium on Food
Packaging 14.–16.11.2012 Berliini, www.ilsi.org
Emballage 19.–20.11.2012 Pariisi,
www.emballageweb.com
2012 EFFoST Annual Meeting 20.–23.11.2012
Montpellier, Ranska, www.effostconference.com
Mat för Livet 30.11.–1.12.2012 Tukholma,
www.celiaki.se
ISNNF 2012 - Annual Conference and Exhibition
2.–6.12.2012 Hawaiji, www.isnff.org
Grüne Woche 18.–27.1.2013 Berliini,
www.grunewoche.de
ISM 27.–30.1.2013 Köln, www.ism-cologne.de
Upakovka/Upak Italia & Interplastica
29.1.–1.2.2013 Moskova,
www.upakovka-upakitalia.de
System Dynamics and Innovation in Food
Networks 18.–22.2.2013 Innsbruck-Igls, Itävalta,
www.fooddynamics.org
Tapahtumakalenteriin voi lähettää uusia
tapahtumia osoitteella
[email protected]
71
n
nimiTyKSiä
• ETM Marko Vainikka on aloittanut
Thomeko Oy:n toimitusjohtajana
1.10.2012.
• KTM Anne-Mari Niemelä on nimitetty Condite Oy:n markkinointipäälliköksi 18.9.2012 alkaen vastuualueenaan yrityksen markkinointiin ja
brändien hallintaan liittyvät tehtävät
ja yo-merkonomi Minna Raita myyntisihteeriksi 11.9.2012 alkaen vastuualueenaan tilaustoiminnot.
• Kalle Ruuskanen on nimitetty
maailmanlaajuisen SSP-konsernin
Pohjoismaiden toimitusjohtajaksi ja
konsernin kansainväliseen johtoryhmään 1.10.20112 alkaen.
• Petteri Lehtimäki on siirtynyt johtamaan Suomen SUBWAY® - franchiseketjun toimintaa maajohtajanimikkeellä 1.9.2012 alkaen. Anssi
Pio on nimitetty operatiiviseksi johtajaksi.
• DI Kalevi Korjala on aloittanut Oy
Woikoski Ab:n toimitusjohtajana
13.9.2012. Clas Palmberg on siirtynyt yrityksen täysipäiväiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Uusina jäseninä hallituksessa ovat Oy Woikoski Ab:n kehitysjohtaja Sari Palmberg ja Woimistamo Oy:n toimitusjohtaja, TkT Laura Lares.
• Alko Oy:n hallitus on nimittänyt
tekniikan lisensiaatti Hille Korhosen
Alkon toimitusjohtajaksi 1.1.2013 alkaen.
• Adara Pakkaus Oy suuntaa toimintansa aaltopahvin massavalmistajasta monipuoliseksi pakkauspalvelujen kokonaistuottajaksi. Tiia Tuominen on nimitetty pakkaamis-yksikön johtajaksi 1.10.2012 alkaen. Hän
vastaa myös Adaran viestinnästä.
Aaltopahvi -yksikössä Kimmo Tuovinen on nimitetty myyntijohtajaksi ja
Jari Heikkinen palvelupäälliköksi.
Tommi Marjomaa on nimitetty työnjohtajaksi Valkeakoskelle ja Jari
Haapanen työnjohtajaksi Vantaalle.
• Pasi Raito on nimitetty Paulig-konsernin Field Sales Manageriksi vastuualueenaan Suomen Horecamyyntikenttä ja tietyt avainasiakkuudet, Mika Erholtz Horeca Business Manageriksi vastaten myynnistä Suomessa, Leena Wolontis Senior Sourcing Manageriksi, Mervi Siikala Communications Manageriksi,
Anton Westermarck Finance and IT
Directoriksi ja johtoryhmän jäseneksi sekä Juhani Tanayama Operations
72
Directoriksi ja johtoryhmän jäseneksi.
• Sirkku Hanhela on nimitetty Vaalan Juustola Oy:n toimitusjohtajaksi
17.9.2012 alkaen.
• HKScan-konsernin viestintäjohtajaksi on 3.12.2012 alkaen nimitetty
KTM Marja-Leena Dahlskog.
• Petri Alanko on nimitetty 3.9.2012
alkaen HOK-Elannon ravintolatoimialan operatiivisesta toiminnasta
vastaavaksi aluejohtajaksi ja ravintolatoimialan johtoryhmän jäseneksi.
• FM Ulla Luhtasela on nimitetty
Suomen Nestlé Oy:n Regulatory Affairs Manageriksi. Keittiömestari
Marko Laine on nimitetty Key Account Manageriksi jäätelöliiketoimintaan ja KTM Mikko Laakso Key
Account Manageriksi Purinan eläinruokaliiketoimintaan. MKT Lauri
Jaakkola siirtyy National Account
Managerin tehtävästä hoitamaan
päätoimisesti pohjoismaisia projektipäällikön ja myynnin kehityspäällikön tehtäviä. ETM Laura Lindblad on
nimitetty Sales Development Manageriksi jäätelöliiketoimintaan, DI
Hanna Vilhunen Key Account Manageriksi, KTM Kaisa Uschanoff-Alasaari Senior Brand Manageriksi lastenruokaliiketoimintaan, Yo-merkonomi Rami Salomaa kenttämyyntipäälliköksi jäätelöliiketoimintaan ja
Jyrki Peltonen vähittäiskaupan
myyntipäälliköksi jäätelöliiketoimintaan.
• Atria Suomen varatoimitusjohtaja
Jari Leija on nimitetty 1.10.2012 alkaen A-Tuottajat Oy:n toimitusjohtajaksi ja 1.1.2013 alkaen A-Rehu Oy:n
toimitusjohtajaksi. Jari Leija jatkaa
edelleen Atria Suomen varatoimitusjohtajana. OTM Merja Kohonen on
nimitetty Atria Oyj:n päälakimieheksi 17.9.2012 alkaen.
• KTM Mika Rautiainen on nimitetty
K-supermarket-ketjun johtajaksi
1.10.2012 alkaen, OTK Juhani Rontu
Ruokakeskoon johtajaksi vastuualueenaan Kauppapaikat ja kiinteistöt
1.10.2012 alkaen ja KTM Jorma Rauhala K-citymarket elintarvikkeen
johtajaksi 1.10.2012 alkaen.
• Henrik Sandsund on nimitetty Fazer-konsernin IT-organisaatioon Project Portfolio Controlleriksi 1.9.2012
alkaen ja Laura Tarkka projektiportfolion johtajaksi 27.8.2012 alkaen.
Kaisa Vuorinen on nimitetty tehtävään Group Treausury Manager
13.8.2012 alkaen ja Teemu Pohjola
tehtävään Director, Group Business
Control and Planning 6.8.2012 alkaen.
• FM Anne Rantala on nimitetty
Foodwest Oy:n tutkimusassistentiksi 1.8.2012 alkaen, DI Kaisa Penttilä
ohjelmapäälliköksi 1.8.2012 alkaen,
bio- ja elintarviketekniikan insinööri
Elena Syväjärvi markkinatutkimusja tuotekehitysassistentiksi 1.6.2012
alkaen, FM Tuire Hautala Foodwest
Oy:n ja Elintarvikekehityksen klusteriohjelman tiedottajaksi 28.5.2012
alkaen, FM Ruusa Kangas Foodwest
Oy:n hankepäälliköksi 2.5.2012 alkaen ja Tarja Oksaharju on kirjanpitäjäksi 16.4.2012 alkaen.
• Heli Lehmussaari-Rehn on siirtynyt If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n sisällä vastuuvahinkojen Suomen
maajohtajaksi Suur- ja Yritysasiakkaat -liiketoiminta-alueille. Pirjo
Pöyhönen on nimitetty korvausjohtajaksi Ifin jälleenvakuutustoimintoihin.
• Kati Länkelä on nimitetty Fazer
Makeisten Junior Category Manageriksi 1.10.2012 alkaen ja Sanna Pasonen Fazer Makeisten Shopper
Marketing Development Manageriksi 1.10.2012 alkaen.
• Perttu Dietrich on nimitetty liiketoiminnan kehityspäälliköksi Fazer
Leipomot Suomen liiketoiminnan
kehitys ja business control -tiimiin
22.5.2012 alkaen, Lotta Holmaheikki Fazer Leipomoiden Fazer-brändistä vastaavaksi Brand Manageriksi
6.8.2012 alkaen ja Tuula Rautio Fazer Leipomoiden Brand Coordinaattoriksi 2.8.2012 alkaen.
• Kirsi Puoliväli on nimitetty Fazer
Leipomoiden & Makeisten työsuhdepäälliköksi 6.8.2012 alkaen.
• Kirsi Juntunen on nimitetty Fazerkonsernin yritysidentiteetistä vastaavaksi päälliköksi 11.6.2012 alkaen, Laura Kinnunen Fazer-konsernin
henkilöstön kehittämispäälliköksi
1.9.2012 alkaen ja Laura Ahvonen
Fazerin sisäisen mainostoimiston
projektipäälliköksi 6.8.2012 alkaen.
• Anne Isola on nimitetty KiiltoClean
Oy:n vähittäiskauppamyyntiryhmän
avainasiakaspäälliköksi 1.10.2012
alkaen asemapaikkanaan Espoon
toimipiste. Restonomi (AMK) Tuo-
mas Jaatinen on nimitetty 1.9.2012
alkaen edustajaksi Business Area
B2B:n Business Unit Institutionalin
Cleaning & Kitchen Departmentiin
alueelle Pirkanmaa/Kanta-Häme.
Medianomi Suvi Saarnilehto on nimitetty 20.8.2012 markkinointikoordinaattoriksi B2B -organisaatioon ja
graafinen suunnittelija Marita Lehtioja 20.8.2012 alkaen johdon assistentiksi.
• Bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) Tytti Tukiainen on nimitetty Linkosuon Leipomo Oy:n
tuotekehittäjäksi 1.8.2012 alkaen.
• MMM. agronomi Kati Kastinen on
nimitetty Lihateollisuuden tutkimuskeskukseen projektipäälliköksi ja
ETK Kaisa Maula kouluttajaksi Lihateollisuusopistoon.
• MMM Leena Miettinen on nimitetty Paulig-konsernin yritysvastuupäälliköksi.
• TtM Sonja Aaltonen on nimitetty
ravitsemusterapeutiksi Tampereen
kaupungin avopalvelujen vastaanottotoimintaan vastuualueenaan Hatanpään sairaalaa ja THM Liisa Kalttila vastaavaksi ravitsemusterapeutiksi
• ETM Jani Pasanen on nimitetty Valio Oy:ssä asiakkuusjohtajaksi
12.3.2012 alkaen.
• Carlo van Houtum on nimitetty
Walki Groupissa 11.6.2012 alkaen
vice president, sales and marketing
-tehtävään.
• Peter Sjöblom on nimitetty Europak Oy:n account manageriksi
1.8.2012 alkaen.
• KTM Janne Mustonen on valittu
Promensa Oy:n controlleriksi
2.5.2012 alkaen ja Petri Eskelinen
asiakaspalvelupäälliköksi.
• Rami Aalto on nimitetty Hostmann-Steinberg Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi 1.6.2012 alkaen ja Kari
Saarinen myyntipäälliköksi vastuualueenaan painovärien myynti ja
tekniset ratkaisut.
• Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Nanna Puntila on valittu Euroopan keliakiajärjestöjen katto-organisaation, AOECS:n hallitukseen.
Hankintaopas
AAKKOSOSA
Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa
elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista.
Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä,
puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected]
BEMIS VALKEAKOSKI OY
PL 120
27510 KAUTTUA
Puh. 010 430 500
email: [email protected]
www.ar-carton.com
www.ccpack.se
AINES SUOMI OY
PL 15
11101 RIIHIMÄKI
Puh. 0207 463 990
Fax 0207 463 999
www.aines.fi
ALGOL CHEMICALS OY
PL 13 (Karapellontie 6)
02611 ESPOO
Puh. (09) 50 991
Fax (09) 5099 250
www.algol.fi
AMIHELP OY
Otsolantie 7 B
36100 KANGASALA AS.
Puh. 0400 – 729 721
Fax (03) 4518 0053
www.amihelp.fi
AMMERAAL BELTECH OY
Sarankulmankatu 14
33900 TAMPERE
Puh. 0207 911 400
Fax 0207 911 450
www.ammeraalbeltech.fi
OY ATLAS COPCO
KOMPRESSORIT AB
Tuupakankuja 1
01740 VANTAA
Puh. 0207 189 200
Fax 0207 189 201
AURAPRINT OY
PL 131
20101 TURKU
Puh. 0207 917 700
Fax 0207 917 650
www.auraprint.fi
BANG & BONSOMER GROUP OY
PL 93 (Itälahdenkatu 18 A)
00210 HELSINKI
Puh. (09) 681 081
Fax (09) 692 4174
www.bangbonsomer.fi
Elintarvikeraaka- ja lisäaineet
PL 15 (Eteläranta 4 B)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 332
Fax 0207 914 380
www.berner.fi/agentuuri
BERNER OY
Terveys ja Tutkimus
PL 15 (Sahaajankatu 24)
00131 HELSINKI
Puh. 0207 914 672
Fax 0207 914 241
www.berner.fi/tt
BRENNTAG NORDIC OY
Äyritie 16
01510 VANTAA
Puh. (09) 5495 640
Fax (09) 5495 6411
www.brenntag-nordic.com
BUSCH
VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 VANTAA
Puh. (09) 774 6060
Fax (09) 774 60 666
www.busch.fi
CALDIC FINLAND OY
Huopalahdentie 24
00350 HELSINKI
Puh. 020 741 5990
Fax 020 741 5993
www.caldic.com
PL 92 (Hiekkakiventie 7)
00701 HELSINKI
Puh. (09) 41355300
Fax (09) 41355320
www.bedika.fi
Duni Oy
Elimäenkatu 29
00510 Helsinki
puh. (09) 8689 810
fax. (09) 1462133
[email protected]
www.duni.fi
HUNAJAYHTYMÄ OY
Kojonperäntie 13
32250 KOJONKULMA
Puh. 0207 76 9680
Fax (02) 767 6225
www.hunaja.fi
IMCD FINLAND OY
HTC Keilaniemi, Keilaranta 19
02150 ESPOO
Puh (09) 25 15 160
Fax (09) 25 15 1699
www.imcd.fi
OY ECOLAB AB
PL 80 (Piispanportti 10)
02201 ESPOO
Puh. 020 7561 400
Fax 020 7561 498
Myyntipalvelu 0800-1-39655
Tilaukset: [email protected]
www.ecolab.fi
FAERCH PLAST A/S
Rannikkolaivurintie 8 D
00850 HELSINKI
Puh. 050-413 8058
www.faerchplast.com
INFORMA OY
Tillinmäentie 1 B
02330 Espoo
Puh. +358 207 208 200
Fax. +358 207 208 203
email [email protected]
www.informa.fi
www.rullatarrat.fi
INSPEx OY
FINN FOOD TECH
Teknologiantie 3
90590 OULU
Puh. 0207 410 990
Fax 0207 410 991
www.inspex.fi
OY FOODFILES LTD
JAUHETEKNIIKKA OY
Alasuutarintie 22
48400 KOTKA
Puh. (05) 2184 270
Fax
(05) 2184 290
www.jauhetekniikka.fi
PL 11
60101 SEINÄJOKI
Puh. 0400 417 447
www.finnfoodtech.fi
Neulaniementie 2 L 6
70210 KUOPIO
Puh. 044 7001200
Fax (017) 288 1269
www.foodfiles.com
KERMETAR OY
Kumitehtaankatu 5 E
04250 KERAVA
Puh. (09) 242 5898
Fax (09) 242 6464
Email: [email protected]
www.kermetar.fi
OY CELEGO AB
Eteläinen Salmitie 1
02430 MASALA
Puh. (09) 348 6900
Fax (09) 853 2100
www.celego.fi
CLINICAL LIFE SCIENCES OY
Linnankatu 6
87100 KAJAANI
Puh. 040 746 7475
www.clsoy.fi
CONDITE OY
PL 51 (Lisenssikatu 5)
21101 NAANTALI
Puh. (02) 436 5900
Fax (02) 435 6950
www.condite.fi
FOODWEST OY
Vaasantie 1 C
60100 SEINÄJOKI
Puh. (06) 4210 000
www.foodwest.fi
GIVAUDAN INTERNATIONAL SA
sivuliike Suomessa
Svinhufvudinkatu 23 A
15110 LAHTI
Puh. +46 (0) 46 23 5800
Fax +46 (0) 46 211 4330
www.givaudan.com
HAGSON-PROVITEK OY
PL 74
02631 ESPOO
Puh. (09) 439 3070
Fax (09) 439 30720
www.provitek.fi
OY M. HALOILA AB
CORTEx OY
Bedika Oy
Vaakatie 37
15560 NASTOLA
Puh. (03) 871 540
Fax (03) 871 5410
www.dosetec.fi
BERNER OY
ALERT-TUHOELÄINTORJUNTA OY
Laulurastaanpolku 6
00780 HELSINKI
Puh. (09) 505 3011
Fax (09) 505 3148
www.alert.fi
DOSETEC ExACT OY
Kutojantie 5
02630 ESPOO
Puh. (09) 7590 770
Fax (09) 7590 7799
www.cortex.fi
21250 MASKU
Puh. (02) 437 6111
Fax (02) 437 6211
www.haloila.com
www.itwmima.eu
www.octopuscompact.com
KIILTOCLEAN OY
PL 157
20101 TURKU
Puh. 0207 710 400
Fax 0207 710 402
www.kiiltoclean.fi
KLÜBER LUBRICATION
NORDIC A/S
Hämeentie 3
00530 HELSINKI
Puh. 0207 497 970
Fax 0207 497 971
www.klueber.com
LABNET OY
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 020 741 3170
Fax 020 741 3189
LAIHIAN MALLAS OY
Länsitie 372
66400 LAIHIA
Puh. (06) 475 2111
Fax (06) 476 2555
www.laihianmallas.fi
Hankintaopas
A&R CARTON OY
PL 70
37601 VALKEAKOSKI
Puh. 0207 51 3100
Fax 0207 51 3309
www.bemis-europe.com
LAITOSJALKINE OY
35320 HIRSILÄ
Puh. (03) 336 3111
Fax (03) 336 3300
www.laja.com
LARSCON OY
Antreantie 10 B
02140 ESPOO
Puh. 010 239 2480
Gsm 050 540 2882
www.larscon.fi
ORAT OY
Pikkupurontie 4–6
00880 HELSINKI
Puh. (09) 755 6577
Fax (09) 788 800
www.orat.fi
ORBIS OY
Taivaltie 5
01610 VANTAA
Puh. 020 478 830
Fax 020 478 8010
Kotisivu: www.orbis.eu
TT-TÄRYLAITE OY
SATAFOOD
KEHITTÄMISYHDISTYS RY
Viialankatu 25
32700 HUITTINEN
Puh. (02) 620 6319
Fax (02) 620 6339
www.satafood.net
ORGANIC FOOD FINLAND
LEIPURIN OY
PL 40
(Kutojantie 4)
02631 ESPOO
Puh. (09) 521 70
Fax (09) 521 2121
www.leipurin.com
LIHATEOLLISUUDEN
TUTKIMUSKESKUS LTK
OSUUSKUNTA
PL 56 (Luukkaankatu 8)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. 020 761 9480
Fax (03) 570 5499
www.ltk.fi
LIHEL OY
Mänkimiehentie 21
02780 ESPOO
Puh. (09) 819 0110
Fax (09) 8190 1199
www.lihel.fi
LINSEED OY
Pellavakuja 3
61850 KAUHAJOKI
Puh. 040 775 8918
Fax (06) 527 1197
www.linseed.fi
MEDIQ SUOMI OY
PL 115
02201 ESPOO
Puh. 020 112 1500
Fax 020 112 1501
[email protected]
www.mediq.fi
Puolikuu 3 D
02210 Espoo
Puh 050 5505225, 050 5862697
www.organic-finland.com
PA-HU OY
Teollisuustie 2
02880 VEIKKOLA
Puh. 0207 89 1000
Fax 0207 89 1099
www.pa-hu.fi
PACCOR FINLAND OY
Polarpakintie 4 B
13300 HÄMEENLINNA
Puh. 020 186 7000
Fax 020 186 7351
www.paccor.fi
PIRKANMAAN
LAATUETIKETTI OY
Keskitie 3
33470 YLÖJÄRVI
Puh. 010 440 3900
Fax 010 440 3909
www.laatuetiketti.fi
OY MESMEC AB
Måttisenkatu 3
67700 KOKKOLA
Puh. 0207 280 680
Fax. 06 8326 811
www.mesmec.fi
PYROLL PAKKAUKSET
Kalliotie 2
04360 Tuusula
Puh. 030 624 2450
www.pyroll.com
PL 56 (Luukkaankatu 6)
13101 HÄMEENLINNA
Puh. Vaihde: (03) 217 3413
Fax (03) 570 5209
www.maustepalvelu.com
Hankintaopas
MULTIVAC OY
Posliinitehtaankatu 5
04260 KERAVA
Puh. 0207 921 300
Fax 0207 921 371
www.multivac.com
MUNAKUNTA
Piispanristintie 8
20760 PIISPANRISTI
Puh. (02) 214 420
Fax (02) 214 4222
www.scanegg.fi
OY SCANDIC TRANS AB
VAASA – TURKU – HELSINKI
Puh. 020 1202 500
Fax 020 1202 515
www.scandictrans.fi
SEALED AIR OY
Työpajankatu 6 A
00580 HELSINKI
Puh. (09) 7257 4411
Fax (09) 7257 4430
[email protected]
www.sealedair-emea.com
RAKSYSTEMS ANTICIMEx
Vetotie 3 A
01610 VANTAA
Puh. 0207 495 706
Fax. 0207 495 600
www.racx.fi
RAVATEK OY
Itälahdenkatu 20
00210 HELSINKI
Puh. (09) 6818430
Fax (09) 675877
www.ravatek.fi
Lapinlahdenkatu 23
00180 HELSINKI
Puh. (09) 726 0270
Fax (09) 726 0272
www.sefo-konsultointi.fi
SENSON OY
PL 95
15141 LAHTI
Puh. (03) 864 364
Fax (03) 781 8918
www.senson.fi
SOFTWARE POINT OY
Metsäneidonkuja 6
02130 ESPOO
Puh. (09) 4391 320
www.softwarepoint.com
SUOMEN COBRA SYSTEMS OY
Asesepänkuja 3
00620 HELSINKI
Puh. (09) 7288 340
Fax (09) 7288 3434
www.cobrasys.fi
TANKKI OY
Oikotie 2
63700 ÄHTÄRI
Puh. (06) 510 1111
Fax (06) 510 1200
www.tankki.fi
Vesimyllynkatu 4
33310 TAMPERE
Puh. (03) 254 7800
email:[email protected]
www.tarratuote.fi
THERMO FISHER SCIENTIFIC
PL 100 (Ratastie 2)
01621 VANTAA
Puh. (09) 3291 0200
Fax (09) 3291 0301
email: myynti.fi@
thermofisher.com
www.thermofisher.com
ROQUETTE NORDICA OY
Ahventie 4 a 20
02170 ESPOO
Puh. (09) 3158 5700
Fax (09) 8632 113
SALTIA OY
Ratamokuja 2
30420 FORSSA
Puh: 040 728 4705
www.saltia.com
Ollaksentie 12
02940 ESPOO
Puh: (09) 863 21 21
040 900 18 38
www.uvisable.com
PL 10
00039 VALIO
Puh. 010 381 2457
Fax 010 381 2630
www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus
VESANTTI OY
Tulppatie 26
00880 HELSINKI
Puh. (09) 5491 6000
Fax (09) 5491 6050
www.vesantti.fi
SEFO-KONSULTOINTI
TARRATUOTE OY
MP-MAUSTEPALVELU OY
UVA FINLAND
VALIO OY
PACK COMPANY OY
Teollisuustie 12
65610 MUSTASAARI
Puh. (06) 322 7300
Fax (06) 322 7320
www.packcompany.fi
Linnanpajantie 7
00950 HELSINKI
Puh. (09) 755 2730
Fax (09) 755 4505
www.tarylaite.fi
TIETO OYJ
Aku Korhosen tie 2-6
00440 HELSINKI
Puh. 0207 2010
Fax 020 726 8898
www.tieto.com
VIIKKI FOOD CENTRE
Viikinkaari 4
00790 HELSINKI
Puh. 050 523 9566
Fax (09) 319 36554
www.viikkifoodcentre.fi
OY WOIKOSKI AB
Pääkonttori
PL 1
45371 VALKEALA
Puh. (015) 7700 700
www.woikoski.fi
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
WORLD COURIER (FINLAND) OY
Puutarhatie 20
01300 VANTAA
Puh (24h): (09) 8700 3300
Tarjoamme
innovatiivisia
Fax
(09) 8700
3350 liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen,
tuotannon optimointiin, laadun
email:
[email protected]
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
www.worldcourier.com
Viikki Food Centre on valittu toteuttamaan kansallista
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
www.viikkifoodcentre.ﬁ
R. ÖSTERLUND KY KB
PL 99 (Laippatie 19 B)
00811 HELSINKI
Puh. (09) 586 8170
Fax (09) 736 452
www.osterlund.com
TUOTERYHMÄOSA
ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT
JA VAA’AT
KONEET, LAITTEET,
MUU VARUSTUS
Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)
- punnitus- ja annostelujärjestelmät
– säiliövaa’at
– lattiavaa’at
– pöytävaa’at
– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot
TT-Tärylaite Oy
Ammeraal Beltech Oy
– elintarviketeollisuuden hihnat
Multivac Oy
– lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden koneet
Orat Oy
ATK-LAITTEET JA
-JÄRJESTELMÄT
Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
– kaasu- ja paineilmakompressorit,
jälkikäsittelylaitteet ja
typpigeneraattorit
Tiedonhallintaohjelmistot laboratorioon:
– WiLabLIMS ja LABVANTAGE LIMS
– TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin
– konsultoinnit ja käyttöönotot
– Business Intelligence -ratkaisut
– elintarviketeollisuuden koneet
– pakkauskoneet ja –materiaalit
– röntgenlaitteet
Busch Vakuumteknik Oy
Oy Scandic Trans Ab
– lämpösäädellyt vienti- ja tuontikuljetukset Skandinaviassa
– logistiikkapalvelut ja varastointi
– pikakuljetukset Helsinki/Turku – Tukholma vv.
Suomen Cobra Systems Oy
Globaali erikoiskuriiripalvelu:
– lämpötilasäädellyt kuljetukset
– näytelähetykset (myös vaaralliset)
– pakkausjärjestelmät ja viilenteet
– ISO9001 & 14001 sertifioitu
LABORATORIO-TUOTTEET
An ITW Company
Oy M. Haloila Ab
Inspex Oy
KEMIKAALIT, KEMIALLISET
TUOTTEET JA
HYGIENIARATKAISUT
–
–
–
–
–
–
–
elintarvikeraaka- ja lisäaineet
luontaiset elintarvikevärit
vehnätärkkelys ja -gluteeni
gluteeniton vehnätärkkelys
meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat
hedelmämehutiivisteet ja -pyreet
nopea toimitus suoraan varastoltamme
World Courier (Finland) Oy
– lavankäärintäkoneet
– tietotekniikka-, tuotekehitysja konsultointipalvelut
– ketteryyttä toimitusketjuun
asetaatit
bentsoaatit
erikoissuolat
etikkahappo
hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet
hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
juustonsulatesuolat
kuidut
makeuttamisaineet
mononatriumglutamaatti
paakkuuntumisenestoaineet
sitruunahappo ja sitraatit
sorbaatit
suolat
vaahdonestoaineet
vanilja ja vanilliini
– elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– leipomo- ja pakkauskoneet
– merkintälaitteet
– pakkausmateriaalit
Tieto Oyj
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Brenntag Nordic Oy
– tyhjiöpumput
Cortex Oy
– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus
– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen
logistiset kokonaisratkaisut
KULJETUS- JA
LOGISTIIKKAPALVELUT
Algol Chemicals Oy
Berner Oy
Agentuuriosasto
Bedika Oy
Software Point Oy
– kaikki tärykomponentit
– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet
– tärytekniset erikoislaitteet
Vesantti Oy
– monipäävaa’at
– tarkastusvaa’at
– annostelujärjestelmät
– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät
– huoltoja ylläpitopalvelut
Tankki Oy
- laadunvalvontajärjestelmät
Jauhetekniikka Oy
–
–
–
–
jauheiden annostelulaitteet
nesteiden annostelulaitteet
suursäkkien tyhjennyslaitteistot
raaka-aineiden annostelujärjestelmät
Berner Oy
Terveys ja tutkimus
– vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,
Enterolert-E ja Quanti-Disk
– kotimaiset SERVANT petrimaljat,
sauvat, silmukat ja näytetölkit
– ATAGO-refraktometrit ja -polarimetrit
– ANSELL-suojakäsineet
– desinfektiotuotteet
– KSG-autoklaavit
– HEIDOLPH ravistelijat ja sekoittajat
– LAUDA-vesihauteet
– INFORS-ravistelijat
Caldic Finland Oy
– hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet
– stabilointiaineet
– lesitiini
– riisitärkkelys, -jauhot, -proteiinit, -kuitu
– sokerikulööri
– maito- ja heraproteiinit ja
hydrolysaatit
– pintakiillokkeet
– mantelit, pähkinät, siemenet jne
– muut elintarvikelisäaineet
– räätälöidyt seokset
– pakkaamispalvelut
Oy Celego Ab
–
–
–
–
–
aromit
luonnon väriaineet
makeutusaineet
säilöntäaineet
muut lisäaineet
Labnet Oy
– elintarviketeollisuuden ja
ammattikeittiöiden
pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakonsultointi ja –koulutus
sekä neuvonta
KiiltoClean Oy
– elintarviketeollisuuden pesu- ja
desinfiointiaineet
– pesu- ja annostelujärjestelmät
– hygieniakartoitukset ja -koulutukset
Saltia Oy
– listeria ym. saneeraussiivousten
valvonta ja konsultointi
– hygieniakoulutukset ja –kartoitukset
– hyönteispyydykset ja torjunta-asemat
UVA Finland
– UV-lamppuja hygieniatarkkailuun
Oy Woikoski Ab
– elintarvikekaasut
– teolliset kaasut
– erikoiskaasut
– kuivajää
– kaasun sekoitus- ja jakelujärjestelmät
– räätälöidyt kokonaisratkaisut eri
massojen käsittelyyn
– siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja
lamellikuljettimet
– sekoittajat
– kippaus- ja nostolaitteet
– molla- ja laatikkopesukoneet
– desinfiointi-asemat, kenkäpesurit
– mekaaninen, sähkö- ja automaatiosuunnittelu
– kokonaisvaltaiset huoltoja
asennuspalvelut
Multivac Oy
–
–
–
–
–
–
–
–
–
pakkauskoneet
etiketöintikoneet
siivutuskoneet
monipäävaa’at
tarkastusvaa’at
metallinilmaisimet
röntgenlaitteet
nahkomakoneet
jäähilekoneet
Orat Oy
– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut
– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja
siivutus
– liemitys- ja leivityskoneet
– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet
– pakkauskoneet
– pesu- ja käsittelyjärjestelmät
– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys
– huoltoja ylläpitopalvelut
Orbis Oy
– konenäkö, älykamerat ja koodinlukijat
–
–
–
–
–
–
–
–
mikrobiologiset elatusaineet
elintarvikkeiden testikitit
lämpötilamittaukset elintarvikkeista
pH- ja johtokykymittarit
petrimaljat ja valmiit maljat
laboratoriolasit
näytteenottovälineet
laboratoriolaitteet
Givaudan International SA
sivuliike Suomessa
– aromit
Hunajayhtymä Oy
– kotimaista ja ulkomaista hunajaa
elintarviketeollisuudelle
Mediq Suomi Oy
– mikrobiologiset reagenssit
– elintarvikkeiden testikitit
– elatusainekeittimet ja
maljanvalulaitteet
– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet
IMCD Finland Oy
– sakeuttajat ja stabilointi
– säilöntäaineet ja happamuudensäätöaineet
– fosfaatit, kuidut ja tärkkelykset
Labnet Oy
Thermo Fisher Scientific
– automaattiset analysaattorit ja
reagenssit elintarvikeanalytiikkaan:
Arena ja Gallery
– Oxoid ja Remel mikrobiologian tuotteet
– Finnpipetit ja Finntip -kärjet
– kylmälaitteet, sentrifugit, soluviljely,
kylmäkuivaus, haihduttimet, uunit,
lämpökaapit, laminaarit,
mikrokuoppalevylaitteet
MAUSTEET, AROMIT,
MUUT LISÄAINEET
Aines Suomi Oy
–
–
–
–
–
entsyymit
kalsium
kuitu
lipidit
vitamiinit
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit
elintarvikevärit
happamuudensäätöaineet
kuidut
makeutusaineet
sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet
säilöntäaineet
tärkkelykset
vitamiinit ja vitamiiniseokset
karotenoidit
MP-Maustepalvelu Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteuutteet
aromit ja arominvahventeet
fosfaatit
sakeuttamisaineet
muut elintarvikelisäaineet ja seokset
Hankintaopas
Oy Ecolab Ab
Oy Mesmec Ab
n e T S - S i v u T
Orat Oy
– mausteseokset ja marinadit
– lihaproteiinit
Vesantti Oy
– Wiberg-mausteseokset
Pa-Hu Oy
– elintarvikepakkaukset
– myynti- ja kuljetuspakkaukset
kartongista ja aaltopahvista
– pakkaustarvikkeet
– myyntipistemateriaalit
Linseed Oy
Suomen korkealuokkaisimmat
pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus
Oy Foodfiles Ltd
– kliininen tutkimus
– elintarvikkeiden rekisteröinti
(mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)
Pirkanmaan Laatuetiketti Oy
R. Österlund Ky Kb
–
–
–
–
–
–
–
–
–
aromit ja konsentraatit
elintarvikevärit
emulgointi- ja sakeuttamisaineet
kaakaotuotteet
hedelmäjauheet ja -palat
vihannestuotteet
juomapohjat
lakritsiuutteet
makeutusaineet
– painetut ja blanco etiketit ja tarrat
– liimapaperinauhat ja liitospaperit
– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet
- Scanegg-munajalosteet
- Kultamuna-kuorimunat
Pyroll Pakkaukset
PAKKAAMINEN
A&R Carton Oy
Ravatek Oy
kartonkipakkaukset
muovipussit ja -kassit
paperipussit, -kassit ja -kääreet
ratakalvot
– pakkauskoneet ja -järjestelmät
– avosuisten pussien ja säkkien suljenta
– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet
ja tarvikkeet
Sealed Air Oy – Cryovac
Auraprint Oy
–
–
–
–
tarrat, tuote-etiketit
RFID-tarrat
sleeverit wrap-around-etiketit
kampanjatarrat
- Cryovac-pakkausjärjestelmät
- Cryovac-kutistepussit
- Cryovac-pakkauskalvot ja –rasiat
– vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle
Duni Oy
- pakkauskoneet ja suljentakalvot
- GN-mitoitetut ja take-away rasiat
- räätälöidyt pakkausratkaisut
Faerch Plast A/S
– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA
rasiat ja kannet
– Top Seal kuumasaumattavat kalvot
Hagson-Provitek Oy
– keinosuolet (myös mauste- ja
savusuolet)
– luonnonsuolet
– vakuumi- ja kuristepussit
– kinkkuverkot
– elintarviketeollisuuden rullatarrat
– blancot varastointiin, kolleihin ja
lavoihin
– tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym.
Bang & Bonsomer Group Oy
–
–
–
–
–
–
sakeutus- ja hyytelöimisaineet
proteiinit
hiivauutteet
juustojauheet
rasvat, -kuorrutteet, -täytteet
aromit, värit
Condite Oy
Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet
– jauhot ja leipäseokset
– mausteet ja aromit
– mantelit ja pähkinät
– siemenet ja hiutaleet
– riisit
– kuivatut hedelmät
– suklaa- ja rasvakuorrutteet
– hedelmä- ja marjatäytteet
– margariinit
– säilykkeet
– sokerit ja siirapit
– suolat
Laihian Mallas Oy
– luomuraaka-aineet joustavasti ja
edullisesti
– hollantilaisen DO IT:n edustus
Roquette Nordica Oy
- natiivit ja modifioidut tärkkelykset
- tärkkelyssiirapit
- poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja
mannitoli)
- proteiinit
- kuidut
-
mallas- ja viljauutteet
maltaat ja mallasjauhot
emulgointi- ja stabilointiaineet
entsyymit, mm. laktaasit
funktionaaliset raaka-aineet
aromit ja värit
antioksidantit
analyyttiset kitit ja reagenssit
suodatuksen apuaineet
hedelmäpalat ja -pastat
Kasvua ja kumppanuutta
– markkinatutkimukset
– tuotekehitys
– laadunhallinta
– tuotetietopalvelut
Larscon Oy
–
–
–
–
HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät
HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä
lämpötilanvalvontaja lämpömittarit
tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
LTK osuuskunta
– HACCP-, omavalvonta- ja
laatujärjestelmäkonsultointi
– koulutuspalvelut
– kuluttajatestaukset
– laboratoriopalvelut
– lihatutkimuspalvelut
– teknologia- ja tuotekehityspalvelut
Raksystems Anticimex
–
–
–
–
elintarvikehygieniapalvelut
koulutus
näytteenottopalvelut
tuhoeläintorjunta
Satafood Kehittämisyhdistys ry
– elintarvikealan kehityspalvelut
– laaja-alaiset ympäristöteknologian
palvelut
SEFO-konsultointi
Valio Oy
Teollisuusmyynti
– Elintarvikehygienian perusteet-kirja,
muut oppimateriaalit usealla kielellä
– hygieniakoulutukset ja –testit usealla
kielellä
– hygieniapassit tutkinnon perusteella
SOPIMUSPAKKAAMINEN
Viikki Food Centre
–
–
–
–
–
maidot, kermat ja muut maitotuotteet
juustot
maito- ja herajauheet
marmeladit ja hillot
voi
Pack Company Oy
– monipuolinen valikoima kuivien
tuotteiden sekottamiseen ja
rahtipakkaamiseen
SUUNNITTELU,
KEHITYS,
KONSULTOINTI
--- AmiHelp Oy ------
Leipurin Oy
– mentorointi ja johdon sparraus
– liiketoimintasuunnitelmat
– T&K -projektit ja
markkinointistrategiat
– markkina- ja tuotealueen laajentaminen
– leipomoteollisuuden raaka-aineet
– elintarviketeollisuuden makuja
rakenneaineet
Foodwest Oy
Senson Oy
– erikoismaltaat
– tummat ja vaaleat mallasuutteet
– pakkauspalvelu
Informa Oy
– etiketit, tarrat, kääreet ja
tulostustarvikkeet
– merkintäjärjestelmät teollisuuteen
– merkintäjärjestelmien huoltoja
ylläpitopalvelut
Organic Food Finland
Tarratuote Oy
RAAKA-AINEET
Bemis Valkeakoski Oy
– valmistus- ja lisäaineet
– asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
Munakunta
–
–
–
–
- elintarvikepakkauksia
- kartonkikotelot ja holkit
- kartonki- ja alumiinivuuat
MP-Maustepalvelu Oy
AmiHelp Oy
– tuotekehitysja teknologiapalvelut
– kuluttaja- ja markkinatutkimukset
– liiketoiminnan kehittäminen
TYÖHYGIENIA JA
TURVALLISUUS
ALERT-Tuhoeläintorjunta Oy
– tuhoeläintorjunta
Laitosjalkine Oy
– työ-, suoja- ja turvajalkineet
elintarviketeollisuuteen ja
laboratorioihin
Tukea tulevaisuuden
menestystarinoille
VOITELUAINEET
Tarjoamme innovatiivisia liiketoiminnan ratkaisuja
tuotekehitykseen, tuotannon optimointiin, laadun
kehitykseen ja kaupallistamiseen.
Kermetar Oy
Viikki Food
Centre on valittu
toteuttamaan kansallista
- Elkalub
voiteluaineet
(NSF)
Elintarvikekehityksen klusteri (OSKE) -ohjelmaa.
Kysy lisää lupaavista OSKE-hankkeistamme!
Multivac Oy
– pakkaus- ja etiketöintikoneet
www.viikkifoodcentre.ﬁ
Orat Oy
–
–
–
–
–
–
–
kammio- rasia- ja ratakoneet
snorkkelikoneet
pakkausrobotit
koneiden huoltoja ylläpitopalvelut
makkarankuoret
kutiste- ja laminaattipussit
kutistekalvot
Lihel Oy
–
–
–
–
–
mausteet ja mausteseokset
valmistus- ja lisäaineet
fosfaatit
marinadit ja marinadiseokset
asiakaskohtaisesti räätälöidyt
seokset
PACCOR Finland Oy
- Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja
kannet
- kartonkivaippapikarit
76
Clinical Life Sciences Oy
– kliininen tutkimus
– ravitsemusasiantuntijapalvelut
Finn Food Tech
Elintarvikealan kehityspalvelut:
– tuotannon kehittäminen
– pakkaamisen kehittäminen
– kehitysprojektit ja hankkeet
Klüber Lubrication Nordic A/S
- elintarvikehyväksytyt voiteluaineet
- teollisuuden voiteluaineet
n j ä S e n e S i T T e l y
Juhani Sibakov tutkii kauran ravinto
kuitua ja sen uusia elintarvikesovelluksia
Diplomiinsinööri Juhani Sibakov
työskentelee tutkijana VTT:llä.
Hänen tutkimuksensa painopiste
on tällä hetkellä betaglukaanin
rikastus ja pilkkomisteknologioiden
kehittämisessä.
Juhani Sibakov on kehittänyt jauhatukseen ja
ilmaluokitteluun perustuvaa kuivafraktiointiteknologiaa. Nämä teknologiat mahdollistavat kauran beta-glukaanin entistä taloudellisemman rikastuksen kauran lesefraktioon.
Samaan aikaan hän on tutkinut menetelmiä,
joilla beta-glukaanimolekyylit pystytään pilkkomaan halutunkokoisiksi, happoa tai entsyymejä hyödyntäen matalassa vesipitoisuudessa. Lisäksi saatuja molekyylejä tutkitaan
juoma- ja snack-tuotesovellutuksissa.
– Kauran liukoisella kuidulla, beta-glukaanilla, on kolesterolia alentava vaikutus. Alhainen kolesterolitaso puolestaan vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja
2-tyypin diabetekseen. VTT:n kehittämällä ja
patentoimalla menetelmällä voidaan valmistaa edullisesti elintarvikkeisiin lisättävää kaurajaetta. VTT:n patentoimassa prosessissa
kaurajakeen beta-glukaanipitoisuus voidaan
nostaa hyvin korkealle tasolle käyttäen ainoastaan kuivafraktiointitekniikoita, Juhani kertoo.
Euroopan elintarviketurvallisuusviraston
mukaan elintarvikkeista tulisi saada vähintään kolme grammaa beta-glukaania päivässä, jotta se alentaisi veren seerumin kolesterolitasoa. Kuitujae, jonka beta-glukaanipitoisuus on korkea, tarjoaa tässä mielessä erinomaisen edun lopputuotteen kannalta. Kuitujaetta tarvitaan vain kohtalaisen pieniä määriä tavoitepitoisuuden varmistamiseksi niin,
että lopputuotteen hinta pysyy kurissa.
Elintarvikeala alkoi kiinnostaa häntä erilaisten laboratoriotöiden kautta.
Hän on ollut jo opiskeluajoista alkaen kiinnostunut juomasovellutuksista ja ravintokuidun lisäämisestä juomiin. Diplomityön aihe
löytyikin tältä alalta. Siinä Juhani tutki viljan
mikrobiologista muokkausta alkoholittomia
juomia varten. Opinnot eivät Juhanin osalta
jääneet tähän, vaan hän aloitti vuonna 2009
väitöstyötutkimuksen, jonka aihe on kauran
ravintokuidun muokkaus uusiin elintarvikesovellutuksiin.
Verkostoituminen parasta
seuran toiminnassa
Työnsä ja väitöstyötutkimuksensa ohella Juhani toimii aktiivisesti Elintarviketieteiden
Seurassa. Hän on ollut mukana Prosessiteknisen jaoston (PTJ) toiminnassa vuodesta
2009 alkaen ja työskennellyt jaoston sihteerinä 2010 alkaen. Jaoston johtoryhmän jäsenenä Juhani on ollut mukana ideoimassa jaoston
järjestämiä ekskursioita ja seminaareja.
– Seuran toiminnassa mukana olemisen
ydinhyöty on ehdottomasti verkostoituminen
muihin alan osaajiin. Seminaarien ja ekskursioiden kautta tapaa uusia ihmisiä ja pääsee
tutustumaan paikkoihin, joihin ei välttämättä muuten pääsisi. Uusista kontakteista on
ollut paljon hyötyä omassa työssäni, Juhani
kiittää.
Hänen mielestään on mukavaa, että elintarvikealalta löytyy yhdistys, joka organisoi
erilaisia alan tapahtumia.
– On todella hienoa, että alan ihmiset jakavat mielellään tietoa ja kontaktejaan, hän
sanoo.
Tulevaisuudessa Juhani toivoo seuralta
hieman järjestelmällisempää tapaa toimia.
Hän muistuttaa samalla, että on upeaa, että
ihmiset jaksavat vapaaehtoisesti olla mukana seuran ja jaostojen toiminnan järjestämisessä. Järjestelmällisyyden ohella Juhani toivoo lisää poikkitieteellisyyttä esimerkiksi seminaarien aiheisiin.
PTJ:n ensi vuoden ekskursion ja seminaarin osalta suunnittelut ovat jo alkaneet. Seminaarin aiheeksi on kaavailtu sokeriveron
huomioimista tuotekehityksessä. Seminaarissa on tarkoitus perehtyä muun muassa siihen, kuinka erilaisten makeuttajien avulla
voidaan korvata sokeria tuotteissa.
Anna Kojo
Elintarvikeala löytyi
laboratoriotöiden myötä
Juhani valmistui Teknisestä korkeakoulusta
vuonna 2007 opiskeltuaan biokemian suuntaa, soveltava mikrobiologia pääaineenaan.
Juhani Sibakov on kehittänyt jauhatukseen
ja ilmaluokitteluun perustuvaa
kuivafraktiointiteknologiaa sekä happoa
ja entsyymejä hyödyntäviä menetelmiä,
joilla beta-glukaanimolekyylejä pilkotaan
halutunkokoisiksi.
Kuva: Sanni BjörKman, vTT vieSTinTä
77
n e T S - P a l S T a | anna Kojo
Seuran juhlaseminaari järjestettiin
30.10. Tieteiden talolla
ETS täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi seura järjesti seminaarin 30.10.
klo 12.30–19.00. Tieteiden talolla Helsingissä.
Seminaarin aihe oli Elintarvikeyrittäjyyden
menestyksen avaimia. Juhlaseminaarissa
pohdittiin, millä eväillä kotimainen pk-elintarvikeyrittäjä pärjää tulevaisuudessa ja mistä
uutta virettä yrittämiseen? Ohjelmaa terävöitti vuorovaikutteinen paneeli.
Seminaarin päätteeksi oli mukavaa yhdessäoloa ja maukasta suuhunpantavaa.
Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja asiantunteville puhujille!
Jäsen- ja lukijakysely
Seura toteutti jäsenistölleen sähköisen jäsenja lukijakyselyn keväällä 2012. Kyselyssä selvitettiin jäsenistön toiveita seuran toiminnasta ja Kehittyvä Elintarvike -lehden sisällöstä ja
jakelutavoista. Lue lisää jäsenkyselyn tuloksista tästä lehdestä sivulta 46–47.
Syksyn tapahtumia
Syksyllä 2012 seura ja lehti ovat esillä kolmessa ammattitapahtumassa. Pakkaus-messut
pidettiin 26.–27.9. Helsingin Messukeskuksessa ja Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 8.–
ETS:n kannattajajäsenet ja edut
Ammeraal Beltech Oy
Apetit Pakaste Oy
Atria Suomi Oy
Caldic Finland Oy
Clinical Life Sciences Oy
Elintarviketeollisuusliitto ry
Eurofins Scientific Finland Oy
Fazer Leipomot Oy
Felix Abba Oy Ab
Finnbakels Oy
Givaudan Finland
HK Ruokatalo Group
Hosmed Oy
If Vahinkovakuutus Oy
Kauppamyllyjen Yhdistys ry
KiiltoClean Oy
Ky R. Österlund Kb
Labnet Oy
Leipurin Oy
Logica Suomi Oy
Maustaja Oy
Ordior Oy
Oy Foodfiles Ltd
Pieni Kirahvi Oy Ab /
Kanniston Leipomo
Polttimo Yhtiöt Oy
Ravintoraisio Oy
Roquette Nordica Oy
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
Sinebrychoff Oy Ab
VAASAN Oy
Valio Oy
World Courier (Finland) Oy
78
TETSin kannattajajäsen
Condite Oy
ETS:n
kannattajajäsenedut
• Kannattajajäsenestä tehdään
esittelyjuttu Kehittyvä Elintarvike
-lehteen.
• Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yrityksensä/yhteisönsä
logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille.
• Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestotilausvuosikertaa 50 % alennuksella.
• Kannattajajäsenten edustajat
saavat 25 % alennuksen ETS:n
järjestämiin maksullisiin seminaareihin.
9.10. Marina Congress Centerissä Helsingissä.
Syksyn viimeinen ammattitapahtuma, Eläinlääkäripäivät, järjestetään 28.–30.11. Helsingissä Messukeskuksessa. Seura ja Kehittyvä
Elintarvike -lehti ovat mukana osastolla A11.
Jaostojen toimintaa
ATJ vierailee Saarioisella 22.11. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
ATJ järjestää yhdessä VTT:n kanssa 22.–
23.5.2013 Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin. Lisätietoja semi-
ATJ:n yritysvierailu
Saarioisille 22.11.
Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto
järjestää yritysvierailun Saarioisille
Sahalahteen 22.11.2012 klo 14−16.
Yritysvierailulla pääsemme tutustumaan Saarioisen
uusiin tiloihin ja erityisesti uuteen tuotekehitystilaan
Innolaan.
Mukaan mahtuu 30 henkilöä. ATJ:n jäsenet ovat
etusijalla, jos tulijoita on enemmän kuin 30.
Vierailua varten järjestetään yhteiskuljetus
Tampereen juna-asemalta. Omalla autolla tulevien
toivomme suosivan kimppakyytejä. Vierailu on
maksuton.
Ilmoittaudu mukaan vierailulle sähköpostitse
osoitteelle [email protected] 15.11. mennessä. Kerro
ilmoittautumisen yhteydessä, tuletko Sahalahteen
yhteiskuljetuksella.
Nordic Sensory
Workshop in Sensory
Science toukokuussa
Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto järjestää yhdessä VTT:n kanssa Nordic Sensory Workshop in Sensory Science -seminaarin 22.–23.5.2013.
Lisätietoja seminaarista osoitteessa
www.sensorik.dk.
naarista osoitteessa www.sensorik.dk.
ETMJ:n ekskursio Viking Linelle on siirretty
keväälle 2013. Vierailusta tiedotetaan myöhemmin lisää sähköpostilla.
TETSin syysretkellä 22.11. vieraillaan
MTT:lla Jokioisissa. Tarkemmat tiedot lähempänä sähköpostilla ja ets.fi-sivulla.
Uusia jäseniä
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 15.8. Terhi Myöhänen, HannaRiitta Kymäläinen ja Tanja Nurmi. Tervetuloa
mukaan seuran toimintaan!
Jaostot tiedottavat toiminnastaan sähköpostilla, Kehittyvä Elintarvike -lehdessä sekä
seuran kotisivulla www.ets.fi
Pysykää kuulolla!
Mukavaa loppusyksyä toivottaen
Elintarviketieteiden Seura ry:n
sääntömääräinen syyskokous 27.11.
Aika:
Tiistai 27.11.2012 klo 17 alkaen
Paikka: CGI, Logica Suomi Oy,
Karvaamokatu 2,
00380 Helsinki (Pitäjänmäki)
Kokouksen alussa on kahvitarjoilu, jonka jälkeen tuotepäällikkö Ilkka Nuutinen
kertoo yrityksen toiminnasta otsikolla
Logica elintarvikealan arvoketjussa
Esityksen jälkeen pidetään seuran syyskokous ja esitellään jäsenkyselyn tuloksia.
Kokouksen esityslista
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
5. Esityslistan hyväksyminen
6. Vuoden 2012 jäsenmaksujen vahvistaminen
7. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja budjetin vahvistaminen
8. Jäsenasiat
9. Muut asiat
10. Kokouksen päättäminen
Ilmoittautumiset 23.11.2012 mennessä osoitteella [email protected]
Anna Kojo
Muutoksia
yhteystiedoissa?
Muistathan ilmoittaa, kun
osoitteesi ja muut yhteystietosi
(ml. sähköpostiosoite) muuttuvat!
Jos Kehittyvä Elintarvike -lehti ei tule perille, osoitteesi on todennäköisesti vanha. Myös ajantasainen sähköpostiosoite
kannattaa ilmoittaa osoitteella info(at)
ets.fi, sillä seura ja jaostot laittavat tietoja tapahtumistaan usein vain sähköpostilla.
Seuralla uusi
sähköpostiosoite
Seuran sähköpostiosoite on muuttunut.
Uusi sähköpostiosoite on [email protected]. Aiemmin käytössä olleet [email protected] ja
[email protected] sähköpostiosoitteet eivät
ole enää toiminnassa eivätkä näihin
osoitteisiin lähetetyt viestit välity eteenpäin.
Elintarviketieteiden Seuran yhteystietoja 2012
Elintarviketieteiden Seuran hallitus
FT Eila Järvenpää
MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus
Myllytie 1, 31600 JOKIOINEN
p. 040 513 3574
[email protected]
MMM Heikki Manner
varapuheenjohtaja
Jovant Oy
Räätälintie 2, 07880 LILJENDAL
p. 050 338 2930
[email protected]
Juuli Seppälä (Suvi Luoman sijainen)
Foodwest Oy
Åkerlundinkatu 2 a
33100 TAMPERE
p. 040 707 6013
[email protected]
ELT Elina Säde
Helsingin yliopisto
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
p. (09) 191 57 118
[email protected]
ETM Paula Koivisto
Valio Oy
PL 30 (Meijeritie 4)
00039 VALIO
p. 050 398 7041
[email protected]
ETM Erkki Vasara
MTT, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus
31600 JOKIOINEN
p. 0400 699 209
[email protected]
MMM Tiina Luoma
Inex Partners Oy
Karantie 2, 02630 ESPOO
p. 040 703 8848
[email protected]
Elintarviketieteiden
seuran toimihenkilöt
TtM Anne-Mari Ottelin
Stockmann Oyj
PL 147 (Stockmannintie 1 H)
00381 HELSINKI
p. 050 389 0121
[email protected]
HuK, tradenomi Anna Kojo
assistentti, taloudenhoitaja
PL 115, 000241 HELSINKI
p. 050 337 1070
[email protected]
PS. Jaostojen johtoryhmien yhteystiedot
löytyvät osoitteesta www.ets.fi
79

Lataa lehti tästä - Kehittyvä Elintarvike

Transcription

Similar documents

Raaka-aineet & Lisäaineet Valmisruokateollisuus