Suunnistajan taitoharjoittelu

Suunnistajan taitoharjoittelu
– paljonko tarvitaan määrää, mistä löydetään laatua?
Markus Lindeqvist, AV-talviseminaari 1.2.2015
Ei yhtä tietä menestykseen
Thierry: 300-400h taitoharjoittelua vuodessa, 50% kokonaisharjoittelusta
Saavutukset: MM kulta x12, hopea x3, pronssi x4
Daniel: 120h suunnistusharjoitusta (n.20%), juoksua 340h, muut tukiharjoitteet
120h, voima 25h (20% tehoharjoitusta). Yht. ~600h/vuosi
Saavutukset: MM kulta x4, hopea x7 ja pronssi x5
Bergman ~300h, Lundanes 250-300h, Suomen MJ 100-150h
Kumman tyyppinen sinä olet?
Thierry vai Daniel?

Onko vahvuutesi taidossa vai fysiikassa?

Onko vahvuutesi kartan luvussa ja käyrien hahmottamisessa vai karkeassa
suunnistamisessa (suunnassa kulku, reitinvalinnat)?

Missä intohimo?

Karttojen kanssa puuhastelussa

Fysiikkaharjoittelussa
Tunnista itsesi ja ominaisuutesi

Vahvista vahvuuksia ja kehitä heikkouksiasi - riittävälle tasolle
= Luo oma menestysresepti
Taidon oppimisen perusteet


Sami Kalaja
Toistot

Toistojen määrä ratkaiseva

10 000 tuntia?
Vaihtelu (häiriö)

Vaihtelun elementti on taitojen oppimisessa se kaikista tärkein (R.Schmidt)

Oppiminen on enemmän ”etsimistä, liikeratkaisun muokkaamista”, eikä niinkään
taitosuorituksen toistamista (K.Davids)

pakottaa oppijan miettimään suoritusta

Taidon pysyvyys ja siirtovaikutuksen määrä kasvavat virheistä huolimatta

Palaute

Hauskuus

Positiiivisesti opitut asiat unohtuvat hitaammin kuin negatiivisesti opitut

Stressihormoni kortisoli haitallista oppimiselle

Harjoitusten toiminnallisuus

Omatoiminen harjoittelu
”Ekspertit oppivat niputtamaan informaatiota, kun noviisit tarkastelevat ympäristön jokaista y
ksityiskohtaa erikseen”
Mistä tunnistaa menestyjän / kehittyvän
suunnistajan?
(perustuu viiden vuoden kokemukseen valmentajana)

Urheilijalla halu ja intohimo oppia

Analysointi

Taito nähdä ja hyväksyä omat puutteet ja halu tarttua niihin

Valmentajien ja tukihenkilöiden kuunteleminen

Utelias, nöyrä asenne
Suunnitelmallinen ja määrätietoinen toiminta
Hyvä kokonaiskuva suunnistajana kehittymiseen

Vastakohtana suunnistaja, jolla punainen lanka puuttuu:

Oman kokonaistilanteen hahmottaminen huonoa -> harjoittelu puuroutuu

ei osaa vahvistaa vahvuuksia ja kehittää heikkouksia

Valmennus huonoa tai vuoropuhelu urheilijan ja valmentajan välillä huono
Suomalaisen taitoharjoittelun haasteet

Ei osata arvostaa huippuolosuhteita (maastot ja kartat)


Ei tiedosteta taidon oppimisen perusteita


Asenne taitoharjoitteluun heikko
Mm. toistot, ympärivuotisuus, vaihtelu, tavoitteellisuus
Yksipuolisuus / erikoistuminen

Sprintterit vs. metsäsuunnistaja / viestimiehet

Taidon talviharjoittelu

Matkustus taitoharjoituksiin

Fyysistä harjoittelua ja taitoharjoittelua ei osata yhdistää
Yhteenvetoa
– paljonko tarvitaan määrää, mistä löydetään laatua?


Määrä

Toistoja tarvitaan paljon -> automaatio / rutiinit

Maailmankärki jopa 400h/v -> Suomalaisille MJ-suunnistajille tavoitteeksi 200h = n.
35% harjoittelusta

Harjoituskerrat tärkeämpiä kuin tunnit -> intensiivisyys

”Hyödynnä mahdollisuudet” (harjoitukset, kilpailut, leirit)

”Ajattelu on taitoharjoittelua. Suunnistusta voi harjoitella kaikkialla.” P.Nikulainen
Laatu

Suunnitelmallisuus

Analysointi ja siitä johdetut tavoitteet

Harjoitukseen valmistautuminen

Keskittyminen

Monipuolisuus

Eri maastotyypit, eri kilpailumatkat, harjoitusten vaihtelevuus

Kilpailunomaisuus

Ryhmäharjoittelu