design – enemmän kuin estetiikkaa design – mehr als schöner Schein

Transcription

1 2012
Design – mehr als schöner Schein
Design – enemmän kuin estetiikkaa
M a g a z i n d e r D e u t s c h - F i n n i s c h e n H a n d e l s k a mm e r
S a k s a l a i s - s u o m a l a i s e n K a u p pa k a m a r i n j ä s e n l e h t i
Neue Mitglieder
Uudet jäsenet
Wir heißen folgende Unternehmen als neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen.
Toivotamme seuraavat yritykset uusinä jäseninä tervetulleiksi Kauppakamariimme.
Deutschland Saksa
A.I.B GmbH Anlagen &
Industrieservice, Recklinghausen
Arbeitnehmerüberlassung
– työntekijöiden välittäminen
www.aibgmbh.com
Dipl. Ing. Thomas Bauer
Planungskoordinierung-BauleitungBauberatung, Altenberg
Bau, Industriebau
– teollisuusrakentaminen
Bucher Hydraulics GmbH, Klettgau
Maschinenbau – koneiden
ja laitteiden valmistus
www.bucherhydraulics.com
Industriemontagen
Schillert GmbH, Essen
Industriemontagen
– teollisuuden asentaminen
www.industriemontagen-schillert.de
DELTA Ingenieur GmbH, Düsseldorf
Personalmanagement
– henkilöstöhallinto
www.deltagruppe.com
Suomi
KOX GmbH, Weinstadt
Versandhandel – verkkokauppa
www.kox.eu
Regalmontageservice Berger, Weimar
Montage – asennustyöt
THP Technische Holzprodukte
Handels GmbH, Neumarkt
Holzhandel -– puukauppa
www.thp-neumarkt.de
Finnland
Easy Led Oy, Salo
Herstellung von LED-Lampen
– Led-valaisimien valmistus
www.led1.fi
Mundus Nicole Saari Ky, Klaukkala
Sprach-, Kultur- und Integrationsservices
– kieli-, kulttuuri- ja kotouttamispalvelut
www.mundus.fi
Salccu Oy, Vantaa
Verkauf von Werbegeschenken
– mainos- ja liikelahjojen myynti
www.salccu.fi
Helpten Oy, Espoo
Fahrdatendienst – ajotietopalvelut
www.helpten.com
Prowear Oy, Luvia
Großhandel, Import, Export von
Arbeitskleidung – työvaatteiden
maahantuonti, myynti, vienti
www.prowear.fi
Vaadin Oy, Turku
ICT-Services – ICT-palvelut
www.vaadin.fi
Insinööritoimisto ECOBIO Oy,
Helsinki
Unternehmensberatung im
Bereich nachhaltige Entwicklung
– kestävän kehityksen konsultointi
www.ecobio.fi
Andere Länder
Renos Oy, Piispanristi
Material für Wasserversorgung
– vesihuollon materiaalikauppa
www.renos.fi
Vivago Oy, Helsinki
Gesundheitstechnik – terveysteknologia
www.vivago.fi
Yrityssalo Oy, Salo
Unternehmensberatung – yrityspalvelut
www.yrityssalo.fi
Muut maat
Grupa Animpol Sp. z o.o. Sp. k.,
GORZÓW WLKP, Polen/Puola
Zucht und Verarbeitung von Gänsen
– hanhien kasvatus ja jalostus
www.animpol.pl
1 2012
Vorwort
Definitiv
offenes Design
Liebe Leserinnen und Leser,
Esipuhe
Definitiv – ehdottoman
avointa designia
Hyvät lukijamme,
der letzte Text ist abgesegnet, das Titelbild gewählt – geschafft!
viimeinen teksti on hyväksytty ja kansikuva valittu – tehtävä
Mein erstes DFHK-Magazin als verantwortlicher Redakteur ist
täytetty! Ensimmäinen Kauppakamarin jäsenlehti vastuullise-
fertig und präsentiert sich in einem neuen Gewand unter einem
na päätoimittajana on valmis ja ilmestyy uudessa asussa
neuen Titel: definitiv. „Deutsch-Finnischer Handel“, das Sie zwei
uudella nimellä ”definitiv”. ”Deutsch-Finnischer Handel”, joka
Jahrzehnte begleitete, ist damit in den Ruhestand gegangen, so
saatteli kahden vuosikymmenen ajan teitä lukijoinamme, on
wie auch mein Vorgänger Bernd Fischer.
siirtynyt eläkkeelle, kuten edeltäjänikin Bernd Fischer.
Der personelle Wechsel fällt zufällig auf ein Jahr, das ganz
Henkilövaihdos osuus sattumalta designvuoteen. Helsinki
im Zeichen des Designs steht. Helsinki als Welt-Designhaupt-
maailman designpääkaupunkina vuonna 2012 on maa-
stadt 2012 steht im Schein der Weltöffentlichkeit. Die Stadt, die
ilman valokeilassa. Kaupunki, joka tänä vuonna viettää
in diesem Jahr ihr 200-jähriges Hauptstadtjubiläum feiert, hat
200-vuotista taivaltaan pääkaupunkina, on julistanut ole-
sich auf die Fahnen geschrieben, offen zu sein und Design in
vansa avoin ja integroivansa designin asukkaidensa arkipäi-
den Alltag der Bürger zu integrieren. Design verstanden als Ge-
vään. Design on ymmärrettävä sekä esineiden että palve-
staltung und Planung, sowohl von Gegenständen als auch von
lujen muotoiluna ja suunnitteluna. Avoimuus merkitsee taas
Dienstleistungen. Offenheit in dem Sinne, dass die Bürger mitge-
sitä, että asukkaat voivat osallistuva itse suunnitteluun. Nämä
stalten sollen. Diese Ziele gelten auch für die Deutsch-Finnische
tavoitteet sopivat myös Saksalais-Suomalaiseen Kauppaka-
Handelskammer mit Blick auf ihre Arbeit und ihre Mitglieder.
mariin sen muokatessa palvelujaan jäsenten tarpeisiin.
In den vergangenen Jahren und Jahrzehnten haben wir stets
Viime vuosina ja vuosikymmeninä olemme aina pyrkineet
versucht, Ihnen eine große Bandbreite an interessanten Informa-
välittämään jäsenillemme monipuolista kiinnostavaa tietoa
tionen aus Deutschland und Finnland zu bieten. Davon gibt es
Saksasta ja Suomesta. Sitä on tarjolla riittävästi. Ajan myötä
reichlich. Im Lauf der Zeit ist das Kammermagazin daher immer
jäsenlehdestämme on tullut entistä laajempi.
umfangreicher geworden.
Lukutottumukset, tiedonhankintatapa ja tiedonvälitys muut-
Doch verändern sich Leseverhalten und die Form der Informa-
tuvat kuitenkin jatkuvasti. Siksi lehti kehittyy edelleen myös
tionsbeschaffung und –vermittlung kontinuierlich. Deshalb wird
tulevaisuudessa sekä ulkoasultaan että sisällöllisesti, jotta se
sich auch künftig das Magazin optisch und inhaltlich weiterent-
kykenisi palvelemaan varsinaista tarkoitustaan: antaa tietoa
wickeln, um seinem originären Zweck und Ziel zu dienen: Mit-
jäsenille, liikekumppaneille ja julkiselle elämälle Saksalais-
glieder und Partner wie auch die Öffentlichkeit über die DFHK
Suomalaisesta Kauppakamarista ja Saksan ja Suomen vä-
und die deutsch-finnischen Wirtschaftsbeziehungen zu informie-
lisistä liikesuhteista. Olemme tässä avoimia uusille ideoille
ren. Wir sind dabei offen für neue Ideen und Vorschläge – ge-
ja ehdotuksille – olkaa mukana kehittämässä sitä ja ottakaa
stalten Sie also mit und nehmen Sie Kontakt mit uns auf!
yhteyttä!
Christian Busse
Leiter Öffentlichkeitsarbeit
Christian Busse
Viestintäjohtaja
1 2012
Terminkalender
Tapahtumakalenteri
Prüfung Wirtschaftsdeutsch 12.5.2012
in Helsinki
Premium partner
Liikesaksan
kirjallinen koe
DFHK-Jahrestagung 14.5.2012 Saksalais-Suomalaisen in Helsinki
Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä
Europatag München 16.5.2012 Eurooppapäivä Münchenissä
Oktoberfest in Helsinki
13.9.2012 Oktoberfest Helsingissä
Finnish German 7.11.2012 Finnish German
Energy Day Energy Day
Herausgeber
Julkaisija
Deutsch-Finnische Handelskammer
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari
Mikonkatu 25 Postfach/ PL 83 FI-00101 Helsinki
Tel./Puh. +358 9 612 2120, Fax/Faksi +358 9 642 859
[email protected], www.dfhk.fi
Präsident
Hallituksen puheenjohtaja
Hans Sohlström
Geschäftsführer Toimitusjohtaja
Manfred Dransfeld
Redaktion Toimitus
Christian Busse, Riitta Ahlqvist, Anja Kontturi, Mariaana Rainerla-Pulli
Redaktionsschluss Ilmestymispäivä
30. März /maaliskuuta 2012
Anzeigen–Verwaltung Ilmoitusmyynti Elina Annala
Tel./Puh. +358 9 6122 1233, [email protected]
Layout Adverbi
Druck Painopaikka Hannun Tasapaino Oy
Gedruckt auf umweltfreundlichem.
Painettu ympäristö- ystävälliselle paperille.
Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss
ISSN 1236–360X
Hauptseite
Kansikuva
Im Rahmen des Projektes Sauna Finlandia
entsteht im Helsinkier Stadtteil Hernesaari eine
Saunalandschaft mit Wellbeing-Zentrum und
Bademöglichkeiten. Damit will die Stadt Helsinki
insbesondere das Freizeitangebot für Touristen
vergrößern und die finnische Saunakultur vermarkten.
Sauna Finlandia –projektin myötä Helsingin
Hernesaareen saunavalikoimaa rikastutetaan
hyvinvointikeskuksella ja kylpyläpalveluilla.
Näin Helsingin kaupunki haluaa lisätä matkailijoille
erityisesti vapaa-ajan tarjontaa ja markkinoida
samalla suomalaista saunakulttuuria.
Das Magazin erscheint viermal jährlich.
Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder.
Nachdruck nur mit Quellenangabe.
Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä
kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta.
Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava.
Auflage
Painos 2000
© avanto architects
1 2012
Inhalt
Deutsche Seiten
Sisältö
Saksankieliset sivut
Neue Mitglieder
2
Uudet jäsenet
DFHK intern
6
Kauppakamarin uutiset
Frühstücksseminar „Kann der Euro überleben?”
7
Aamiaisseminaari “Selviääkö euro hengissä?”
Einleuchtendes Design: artek
8
Valaisevaa designia: artek
Elektrifizierendes Design: Ensto
10
Sähköistä designia: Ensto
Offenes Helsinki ist Welt-Designhauptstadt 2012
12
Avoin Helsinki – vuoden 2012 designpääkaupunki
Wirtschaftsnachrichten
13
Talousuutiset
Finnische Wirtschaft wächst 2011 um 2,9 %
16
Suomen talous kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011
Deutsch-finnischer Handel legt um ein Zehntel zu
17
Saksan ja Suomen välinen kauppa lisääntyi kymmenyksen
Deutschland auch 2011 zweitwichtigster
Handelspartner Finnlands
18
Saksa 2011 edelleen Suomen toiseksi
suurin kauppakumppani
Seetransporte steigen 2011 um 5,6 %
19
Merikuljetukset lisääntyivät 5,6 prosenttia vuonna 2011
Finnlands Werften ziehen wieder Aufträge an Land
20
Suomen telakat saamassa taas uusia tilauksia
PromoFood & Genussgipfel
22
PromoFood & Genussgipfel-kontaktipörssi
Stellgengesuche bei jobXchange
23
jobXchange-työnhakijat Kauppakamarin rekisterissä
Geschäftsvermittlungen
24
Liikeyhteydet
Finnische Seiten
Suomenkieliset sivut
DFHK intern
26
Kauppakamari
Frühstücksseminar „Kann der Euro überleben?”
27
Aamiaisseminaari “Selviääkö euro hengissä?”
Offenes Helsinki ist Welt-Designhauptstadt 2012
28
Avoin Helsinki – vuoden 2012 designpääkaupunki
Stromlinienförmige Ladestationen als Stadtmöbel
29
Linjakas latausasema kadunvierikalusteena
artek-Produkte sind Zukunftsinvestitionen
30
artek-tuote on investointia tulevaisuuteen
31
Talousuutiset
Globaler Erfolg durch Unternehmertum und Arbeit
34
Saksa globaalivoittaja yrittäjyydellä ja työllä
Licht und Schatten über Deutschlands Häfen
36
Aurinkoa ja pilvisäätä Saksan satamien yllä
Deutsche Exporte durchbrechen die 1-Billion-Euro-Grenze
38
Saksan vienti mursi 1000 miljardin euron rajan
Deutscher Tourismus
39
Saksan matkailu
Messeneuigkeiten
39
Messu-uutisia
1 2012
6
3. Finnish-German Energy Day
wirft seine Schatten voraus
Oktoberfest der DFHK am 13.
September 2012 in Helsinki
Die DFHK hat mit den Vorbereitungen für den 3. Finnish-German Energy
Day begonnen, der am 7. November 2012 in Helsinki stattfinden wird.
Aus diesem Anlass versammelte sich am 2. März 2012 ein von der Kammer einberufenes Advisory Board. Dieser Beirat, der sich aus 14 Spitzenvertretern der finnischen Energiewirtschaft zusammensetzt, erarbeitet ein
Konzept für die Inhalte dieses Forums. Wie in den Vorjahren werden auch
in diesem Jahr internationale, deutsche und finnische Experten auf aktuelle Entwicklungen und Zukunftsfragen im Energiesektor eingehen und ihre
Sichtweise bzw. Lösungen präsentieren. Das große Interesse an diesem
Thema belegt der Erfolg des 2. Finnish-German Energy Days. 150 Entscheider der Branche hatten daran teilgenommen. Produziert und koordiniert wird der Energietag erneut von Päivi Graefe (Tel. +358 9 6122 1244,
E-Mail: [email protected]). www.energyday.fi
Nach dem Erfolg im vergangenen Herbst organisiert die
Deutsch-Finnische Handelskammer in diesem Jahr ihr 2. Oktoberfest. Lockere Atmosphäre, original bayerische Musik und Spezialitäten stehen im Mittelpunkt der Veranstaltung. Sowohl für finnische
als auch für deutsche Unternehmen bietet sich dabei die Gelegenheit, einen Firmentisch zu reservieren. Das Sponsorenpaket umfasst
acht Plätze sowie Bier, Wein, Softdrinks und bayerische Spezialitäten. Darüber hinaus werden die Sponsoren auf der DFHK-Homepage und
während der Veranstaltung sichtund hörbar präsentiert.
Weitere Informationen über
die nur begrenzt verfügbaren Tische erteilt
Frau Päivi Graefe,
Tel. +358 9 6122 1244,
E-Mail: [email protected].
DFHK-Jahrestagung am
14. Mai in Helsinki
Reibungsloser Wechsel der DZTVertretung auf der „Matka 2012“
Deutschland hat sich auf Nordeuropas größter Reisemesse „Matka 2012“
den über 70 000 Besuchern vielseitig präsentiert. Neben Berlin, Brandenburg und Mecklenburg-Vorpommern stellten sich auch Vantaas Partnerstadt
Rastatt und der Schwarzwald vor. Seinen Einstand gab Augsburg. Themenschwerpunkte waren neben Kultur und Geschäftsreisen auch Wein und
Deutschlands erholsame Natur. Die Federführung des deutschen Gemeinschaftsstandes lag bei der Deutschen Zentrale für Tourismus (DTZ), die in
Finnland seit Jahresbeginn wieder von der Deutsch-Finnischen Handelskammer vertreten wird. Die DFHK kann dabei auf die Erfahrungen der Jahre
1990–2009 zurückgreifen, in denen sie die DZT in Finnland vertreten hatte.
Bundesverdienstkreuz
für Hagen Henrÿ
Dr. Hagen Henrÿ, früherer Vorsitzender des Trägervereins der Deutschen
Schule Helsinki, ist von Bundespräsident Christian Wulff mit dem Bundesverdienstkreuz am Bande ausgezeichnet worden. Damit wurden seine Verdienste um die finnisch-deutschen Beziehungen gewürdigt. Die Auszeichnung wurde ihm am 3. Februar in einer Feierstunde von Botschafter Dr.
Thomas Götz in Helsinki verliehen. Unter Henrÿs Vorsitz konnte 1995 die
rechtliche und die finanzielle Stellung der Deutschen Schule im finnischen
Schulsystem dauerhaft verankert werden. Als Jurist der DFHK leitete er den
Verein der deutschsprachigen Juristen in Finnland.
DFHK intern
Kauppakamari
Die Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer findet
am Montag, den 14. Mai 2012, in Helsinki statt. Veranstaltungsort
sind die Konferenzräume des Hotels Hilton Strand im Stadtteil Hakaniemi. Festredner ist der renommierte Wirtschaftswissenschaftler
Prof. Dr. Michael Hüther, der seit 2004 das Institut der deutschen
Wirtschaft (IW) in Köln leitet. Der frühere Generalsekretär im Sachverständigenrat zur Begutachtung der gesamtwirtschaftlichen Entwicklung wird in seinem Vortrag aktuelle Wirtschaftsentwicklungen
kritisch unter die Lupe nehmen.
Beim Tagungsablauf gibt es in diesem Jahr eine kleine Änderung. Laut vorläufigem Programm beginnt die Tagung um 8.30 Uhr
mit der satzungsmäßigen Mitgliederversammlung. Daran schließt
sich um 9.30 Uhr die öffentliche Sitzung des DFHK-Verkehrsausschusses an. Die Referenten Heinrich Beckmann, Geschäftsführer
der Lübecker Hafen-Gesellschaft mbh, und der
Geschäftsführer des finnischen Hafenverbandes, Markku Mylly, werden die
logistischen Herausforderungen im
Ostseeraum beleuchten und näher
auf die Transeuropäischen Netzwerke (TEN) eingehen. Um 11.00
Uhr folgt der ebenfalls öffentliche Festvortrag. Nach dem
gemeinsamen Mittagessen
wird die Jahrestagung
mit einem Empfang in der
Deutschen
Botschaft
ausklingen.
1 2012
7
DFHK-Präsident Hans Sohlström provozierte: Mehr Geld drucken, um aus der Krise zu kommen!
Frühstücksseminar der DFHK und Sampo Bank
Kann der Euro überleben?
I
n einer Gemeinschaftsveranstaltung
der DFHK mit der Sampo Bank analysierte Dr. Wilfried Prewo, Hauptgeschäftsführer der IHK Hannover, die
Gründe für die Eurokrise. Darüber hinaus präsentierte der angesehene Konjunkturexperte, der regelmäßig im „Wall
Street Journal“ publiziert, den rund 70
Zuhörern Lösungsvorschläge.
„Kann der Euro überleben? – Ja. Wird
der Euro überleben? – Das wissen wir
nicht.“ Mit diesen Worten eröffnete Dr.
Wilfried Prewo seinen etwa halbstündigen Vortrag. Sicher sei jedoch, dass die
Voraussetzungen für einen reibungslos
funktionierenden Währungsraum eine
hohe Lohnflexibilität und hohe Arbeitnehmermobilität zwischen den Mitgliedsländern dieses Raumes seien.
Im Gegensatz zu den USA gebe es
diese Voraussetzungen nicht in der EU,
dem stünden unter anderem Sprachbarrieren und starke Gewerkschaften entgegen.
1 2012
Mit einer einheitlichen Steuerpolitik,
gleichen Investitionsanreizen und Arbeitsrechtsregelungen bestehe jedoch die
Möglichkeit dieses Defizit zu kompensieren. Eine derartige „symmetrische Wirtschaftspolitik “ in Europa, die wachstumsorientiert ist, führe langfristig aus
der Krise. Die Maastricht-Kriterien, die
nur das jährliche Haushaltsdefizit von
maximal 3 % des BIP vorschreiben bzw.
die staatliche Maximalverschuldung von
60 % des BIP, seien hingegen völlig unzureichend. Und wenn sogar der „Polizist
Deutschland“ dagegen verstoße, so wie
2003 geschehen, warum sollten es dann
nicht auch andere Länder tun dürfen,
hinterfragte Prewo.
Speziell mit Blick auf den Patienten
Griechenland sieht er Handlungsbedarf
beim Good Governance, hier insbesondere bei der Korruptionsbekämpfung. Eine
strikte Haushaltskonsolidierung, Privatisierungsmaßnahmen, Steueranreize,
drastische Lohn- und Rentenkürzungen
und möglicherweise die temporäre Aufgabe der griechischen Fiskalsouveränität
seien erforderlich, um Griechenland wieder auf die Beine zu helfen.
Demgegenüber beschreibt er die
wirtschaftliche Lage Finnlands als sehr
gut. Allerdings hätten die Finnen dasselbe Problem wie die Deutschen. Beide Länder würden nur Probleme sehen,
obwohl das Glas zu 80 % voll sei. Dabei
habe das Land erstaunliches geleistet. Er
forderte die Finnen auf, 20 Jahre zurückzudenken, als das Land seine schwerste
Wirtschaftskrise durchgemacht hatte.
Nach zehn Jahren Erfahrung mit
dem Euro zieht der Hauptgeschäftsführer der IHK Hannover unterm Strich
eine positive Bilanz. Die europäische
Gemeinschaftswährung habe allen Mitgliedern viele Vorteile gebracht, das Problem seien aber die strukturellen Defizite. n
DFHK intern
Kauppakamari
8
Die ’Bright White 1’ ist Arteks erste Tischleuchte, die für Lichttherapie zertifiziert ist.
Einleuchtendes Design
Artek – mit weitsichtigen
Konzepten zum Markterfolg
Die Verbreitung „progressiver Wohnkultur“ schrieben sich Alvar Aalto und seine Frau Aino zusammen mit Maire
Gullichsen und Nils-Gustav Hahl auf die Fahnen, als sie 1935 in Helsinki die Möbelfirma Artek gründeten. Mittels art
& tech, Kunst und Technologie, machten sich die vier jungen Finnen dann daran, die Inneneinrichtungsszene gründlich
aufzumöbeln. Sie schufen funktionale, zeitlose Möbel und Leuchten, die auch im 21. Jahrhundert noch modern und
international gefragt sind. Jetzt setzt eine neue Designergeneration dieses Erbe fort.
D
er Erfolg und das klassische MöbelProduktportfolio von Artek beruhen im Wesentlichen auf Holz. Auf
hellem finnischem Birkenholz, um genau
zu sein. Daran hat sich auch 77 Jahre nach
der Firmengründung genauso wenig geändert wie das Aussehen von Alvar Aaltos
Möbelklassikern.
„Es gibt nicht viele Unternehmen, die
über so einen langen Zeitraum ein- und
Design
Design
dasselbe Produkt herstellen. Wer sich so
ein Produkt kauft, der investiert nicht
nur über 50 Jahre in die Zukunft, sondern
profitiert auch von einer Wertsteigerung
des Kaufgegenstandes“, sagt Arteks Design Direktor Ville Kokkonen. Er ist seit
2009 Chefdesigner bei Artek und auf der
Suche nach dem Zeitgeist der Zukunft.
„Wir wollen keinen Trends folgen,
sondern Neues entwickeln. ‚Trend‘ ist
kein so schönes Wort, denn Trends gegen vorbei. Wie zielen auf Zeitlosigkeit“,
sagt Kokkonen. In diesem weitsichtigen
Konzept spiegeln sich die drei Säulen der
Produktentwicklungsstrategie des Unternehmens und seiner Gründer wider:
Ethik, Ästhetik und Ökologie. Darüber
hinaus könne sich das Unternehmen es aus
Kostengründen nicht leisten, schnelllebige
Güter zu produzieren.
1 2012
Nachhaltige Materialexperimente
Bei der Produktentwicklung im Artek Designstudio stellt das dreiköpfige Designerteam existierende Lösungen für nachhaltiges Design in Frage. In Zusammenarbeit
mit dem japanischen Architekten Shigeru
Ban, einem Vorreiter in der ökologischen
Architektur, entstand so z.B. vor drei Jahren ein Möbelsortiment, das verschiedenartig zusammengebaut werden kann. Die
Einheit ist aus dem Holz-Kunststoff-Verbundmaterial UPM ProFi gefertigt. Aus
demselben Material war zuvor der ArtekPavillon für die Triennale in Mailand entstanden. Er wurde in Helsinki und der Design wiedererrichtet und schließlich 2008
in New York im Rahmen der Auktion zum
Thema „Bedeutendes Design des 21. Jahrhunderts“ versteigert.
Kontinuierliche
Portfolio-Erweiterung
Ähnliche Erfolge erhofft sich Ville Kokkonen von seiner Leuchtenkollektion
„White“. Die dazu gehörenden fünf Modelle sind das Ergebnis einer Studie zum Einsatz von Licht im Wohn- und Arbeitsbereich sowie im öffentlichen Raum. Die gewonnenen Erkenntnisse über die Wirkung
von Licht und Dunkelheit sind in die Gestaltung der Lampen eingeflossen. So entstand die schneeweiße Tischleuchte „Bright
White 1“, eine zertifizierte Tageslichttherapieleuchte.
„Als wir uns unser Leuchten-Portfolio
anschauten, bemerkten wir, dass der Großteil von ihnen aus den 40er, 50er Jahren
stammt. Sie waren um die Glühbirne herum
geplant worden und erfüllen einen dekorativen Zweck. Wir setzten uns als Ziel, eine
Leuchte zu entwickeln, die Räume besser
ausleuchtet und positive Effekte auf die Gesundheit hat. Darum haben wir die Tischleuchte als Tageslichttherapieleuchte zertifizieren lassen“, erzählt der Chefdesigner.
Zukunftsmarkt Gesundheit
Der Einsatz des weißen dimmbaren Leuchtkörpers aus Birkenholz und Plexiglas hat
bei den Designern positive Gesundheitseffekte ausgelöst. Die Müdigkeit in der
dunklen Jahreszeit nahm ab, genauso wie
der Kaffee- und Schokoladenkonsum der
Kreativen. Die Verbesserung der Lebensverhältnisse in der Zukunft spiele für ihn
eine große Rolle, sagt Kokkonen, das wolle Artek vorantreiben. Besonders das psychische Wohlbefinden interessiere ihn und
er sei besorgt über die vielen Jugendlichen,
die unter Depressionen litten. Bei der Gestaltung der öffentlichen Räume, von Cafés
und Restaurants beispielsweise, könne man
ansetzen und sie anwenderfreundlicher gestalten. In dieser Aussage spiegelt sich die
Grundphilosophie der Artek-Gründer wider, die seinerzeit moderne Ideen und Ansätze für alltägliche Raumkonzepte, Architektur, Stadtplanung und Design entwickelten.
Internationalisierung
als Wachstumsstrategie
Artek hat seine Wurzeln und seinen Hauptsitz in Finnland, gehört aber mittlerweile
der schwedischen Investmentfirma Proventus. In Schweden, den USA und Tokio ist
Umsatz 2010, Mio. €
Einrichtungshäuser in Finnland
Artek seit einigen Jahren mit einer Tochterfirma vertreten. In diesem Frühjahr
wird ein Büro in Berlin eröffnet, für das
ab 2013 auch deutsche Designer arbeiten
werden. Mit der Gründung des Tochterunternehmens geht es im Kern um die Ausschöpfung des künstlerischen Potenzials
in Deutschland, das sich in Berlin kumuliert. „Obwohl wir ein Unternehmen mit
Gewinnabsichten sind, ist das Geschäft
nicht unser einziges Ziel. Wir wollen uns
auch in kulturorientierten Projekten arrangieren und mit Architekten und Künstlern
zusammenarbeiten. Moderne Kunst ist in
Deutschland sehr dynamisch, voller Energie. Davon wollen wir auch als Unternehmen profitieren.“
Ville Kokkonen betont, dass die finnischen Designer über die Landesgrenzen
hinausgucken müssten, um erfolgreiche
Produkte produzieren zu können. „Finnisches Design ist am besten, wenn es im
Ausland erfolgreich ist“, sagt er. „Und beim
Design geht es darum, Wissen zu vermitteln. Wenn der Käufer ein Produkt anfängt
zu analysieren und zu bewerten, dann ist es
gelungen.“
Derartige neue Ideen und Impulse
braucht die finnische Möbel- und Einrichtungsbranche dringend, wenn sie überleben
und wachsen will. Angesichts des hartumkämpften Binnenmarktes, der von Ikea dominiert wird, liegen Wachstumspotenziale
im Export. Denn der Anteil der Möbel
am Export schrumpft seit Jahren und lag
im vergangenen Jahr bei 0,2 % mit einem
Wert von rund 120 Mio. €. Ein Drittel der
Ausfuhren ging dabei nach Schweden. n
Nettoergebnis 2010, Mio. €
212,5
148,2
122
76,1
50,7
14,2
2,4
2,3
–3
Ikea
1 2012
Indoor
Group
38,1
Masku
Kalustetalo Konzern
0,7
14,8
1,1
10,3
0,8
–7
Jysk
Isku Koti
Vepsäläinen
Artek
Kruunukaluste
Konzern
Design
Design
9
10
Elektrifizierendes Design
Stromlinienförmige
Energiespender als Stadtmöbel
Elektroautos und für sie konzipierte Ladesysteme sind in Finnland noch eine Rarität. Ende 2011 fuhren nach Angaben
der finnischen Agentur für Verkehrssicherheit Trafi von den 2,53 Mio. registrierten Pkw gerade einmal 56 mit Elektrizität.
Eine Voraussetzung, um ihre Zahl zu erhöhen, ist eine gute Ladeinfrastruktur. Das Technologieunternehmen Ensto aus
Porvoo leistet in diesem Bereich Pionierarbeit. Seine Ladestationen liefern dazu einen stilvollen Beitrag.
D
ie ökologischen und ökonomischen Vorteile von Elektroautos
sprechen für sich: Sie produzieren
nicht nur zwei Drittel weniger Treibhausgase als Pkw mit Benzinmotoren, sondern
haben auch deutlich niedrigere Betriebskosten, die in Finnland bei ca. 2 Euro auf
100 km liegen. Kein Wunder, dass Jukka
Karhu, Produktleiter für Ladesysteme bei
Ensto, keine Zweifel am Siegeszug der
Elektroautos hat: „Die E-Autos werden
kommen“, sagt der Finne, „und mit ihnen
eine gut ausgebaute und zuverlässig funktionierende Ladeinfrastruktur“.
Das südfinnische Technologieunternehmen leistet dazu einen aktiven Beitrag. So beteiligt sich Ensto an einem
100-Millionen-Euro-Pilotprojekt, das
im vergangen Dezember von finnischen
Kommunen, Städten, Universitäten und
Unternehmen initiiert wurde. Ziel ist
es, innerhalb von vier Jahren eine Versuchsumgebung zu schaffen, in der über
400 Elektroautos und etwa 850 Ladestationen im Einsatz sind. Es ist das größte Projekt dieser Art in den nordischen
Ländern. Der Projektschwerschwerpunkt
liegt im Großraum Helsinki.
Stromzapfsäulen als Stadtmöbel
Ein wichtiger Beitrag, um die Akzeptanz
und Verbreitung von Elektroautos zu verDesign
Design
größern, sind dabei die Ladestationen.
Nach einjähriger Entwicklungsarbeit
brachte Ensto 2010 drei Modelle auf den
Markt bzw. an die Straßenränder. Sie
werden im ostfinnischen Mikkeli produziert. Während des Entwicklungsprozesses wurde von Anfang an großer Wert
auf das Design gelegt, um sich von den
Mitbewerbern zu unterscheiden – und
das sieht man. Nach zahlreichen Gesprächen mit Stadtplanern und in Zusammenarbeit mit einem Designbüro entstanden „Stadtmöbel“. So nennt Jukka
Karhu die knapp anderthalb Meter hohen Edelstahlsäulen, die sich sowohl in
eine historische Stadtumgebung als auch
in moderne Geschäftsdistrikte einpassen.
Schlüsselfaktoren:
Material und Funktionalität
Neben dem Aussehen haben andere Faktoren das Design der Ladesäulen beeinflusst. Eine Schlüsselrolle spielt hierbei
die Materialwahl. „Die Ladestationen
sind aus rostfreiem Edelstahl, denn sie
müssen nicht nur Vandalismus, sondern
auch extremen Witterungsbedingungen
standhalten können. Außerdem müssen sie leicht zu reinigen und aufzubauen sein“, so der Produktchef, „damit der
Verkehrsfluss und die Fußgänger möglichst wenig gestört werden.“ Als größte
Herausforderung beim Entwicklungsprozess zählt er zwei Dinge auf: die ständige Entwicklung der Standards von Seiten der Autoindustrie und schnelle Veränderungen in dem Marktsegment.
Design als Verkaufsargument
Nach zwei Jahren auf dem Markt verkauft sich der stromlinienförmige Energiespender gut. Über 1 000 Exemplare
stehen mittlerweile u.a. in Finnland,
Frankreich, Schweden, Russland und
Norwegen. „In Oslo haben sich unsere Ladestationen gegen 7 andere Konkurrenten durchgesetzt. 150 Exemplare
stehen jetzt in der norwegischen Hauptstadt. Als Begründung für ihre Wahl
nannten die Stadtväter das Design, die
Zuverlässigkeit und die technischen Lösungen, die unsere Ladestationen bieten“,
sagt Jukka Karhu. Mit diesen Argumenten will Ensto seine Position auf den
Weltmärkten ausbauen.
Gute Zukunftsaussichten
Die Aussichten sind nicht schlecht. Alle
größeren Autohersteller wollen spätestens in diesem Jahr Elektroautomodelle auf den Markt bringen. Allein in
den USA liegt die Verkaufsprognose bei
30 000 Fahrzeugen jährlich. In Finnland sind die Erwartungen deutlich
1 2012
11
”Elektromobilität im Verkehr” ist das größte Projekt
seiner Art in den nordischen Ländern – und Teil der
Welt-Designhauptstadt 2012 Veranstaltungen.
bescheidener. Eine 2011 vom Verkehrsministerium herausgegebene Studie
geht davon aus, dass die Absatzzahlen
von E-Autos erst 2020 spürbar steigen
werden. Zwischen 11 000 und 140 000
strombetriebene Fahrzeuge sollen dann
auf finnischen Straßen unterwegs sein.
In Deutschland soll ihre Zahl dann bei
einer Million liegen. n
1 2012
Enstos EV-Ladesysteme
– Die Ladestation EVT ist für normale Ladevorgänge geplant. Es dauert ca. 8 Stunden,
bis das Fahrzeug vollständig geladen ist. Z.B. in Oslo ist das Aufladen kostenlos.
– Die EVC-Modelle können drahtlos oder per Kabel an ein externes Zahlungssystem
angeschlossen werden. Der Kunde bezahlt dann fürs Laden z.B. mit Kreditkarte.
Die Ladezeit beträgt 1,5 bis 3 Stunden.
– Mithilfe der ultraschnellen Ladung ist der Akku eines Autos innerhalb von
15–30 Minuten geladen. Diese Möglichkeit ist noch nicht allgemein verfügbar,
da die Netzwerkkapazitäten hierfür noch nicht ausgelegt sind.
Design
Design
12
Offenes Helsinki ist
Welt-Designhauptstadt 2012
Nach Turin (2008) und Seoul (2010) darf Helsinki sich in diesem Jahr mit dem Titel Welt-Designhauptstadt
schmücken. Diese Entscheidung hatte die Weltdesignorganisation ICSID Ende 2009 in Singapur beim
Weltdesignkongress getroffen. 46 Städte aus 27 Ländern hatten sich um den Titel beworben,
von denen zuletzt Helsinki und Eindhoven die Entscheidung unter sich ausmachten.
Pekka Timonen, Direktor der Welt-Designhauptstadt 2012,
was qualifiziert Helsinki zur Designhauptstadt?
Entscheidend ist, dass mittels Design die Stadt besser und lebenswerter gemacht wird. Helsinki und seine Partner, die Städte Espoo, Vantaa, Kauniainen und Lahti, wollen dieses Ziel in sozialen, kulturellen und wirtschaftlichen Bereichen gemeinsam erreichen. Unsere lange Designtradition ist dabei
von Vorteil.
„Open Helsinki - Embedding Design in Everyday Life“ ist
das Motto des Designjahres. Wie spiegelt sich Design
schon jetzt im Alltag und Stadtbild wider?
Beispielsweise anhand der Straßenbahnen, Metros oder elektronischen Service der Sozialversicherungsanstalt Kela. Es sind Dinge, die wir im ersten
Augenblick nicht mit Design verbinden, deren Gestaltung jedoch Auswirkungen auf unser Leben hat – so wie umgekehrt die Menschen selbst zunehmend größeren Einfluss aufs Design nehmen. Im Designjahr machen wir diese Wechselbeziehung sichtbar. „Offenes Helsinki“ verweist darauf, dass die
Stadt ein Ort ist, wo sich Ideen, Gedanken, Wissen und Menschen frei bewegen können.
Das Ziel unserer 300 Veranstaltungen und Projekte ist es, die Lebensqualität der Menschen langfristig zu verbessern. Dazu gehört z.B. die „Kapelle der
Stille“, die im Stadtzentrum gebaut wird. Es entstehen aber auch völlig neuartige Stadtteile, z.B. Jätkäsaari, wo Anwohner und Unternehmen kooperieren.
Was kennzeichnet (gutes) Design?
Design ist im Umbruch, als Fachrichtung wie auch als Begriff. Es geht nicht
mehr nur um das Entwerfen von Gegenständen oder Kunsthandwerk, sondern Design hat sich auf Dienstleistungen, Wissenschaft und Stadtkultur ausgeweitet und wird zunehmend zum Allgemeingut. Anwendbarkeit, Zweckmäßigkeit, Beständigkeit, Aussehen und die persönliche Beziehung des Anwenders zum Design sind wichtig.
Wie können Unternehmen vom Design profitieren?
Die Bedeutung von Design im Wirtschaftsleben wächst kontinuierlich, aber
die Wirtschaft muss noch designintensiver werden. Design macht den Unterschied. Erfolgreiche Produktlösungen sichern das Überleben auf dem Markt
und schaffen neue Arbeitsplätze. Entscheidend ist, auf die Meinung der Kunden zu hören und funktionierende Dinge zu entwickeln, die wirklich benötigt
werden. Eines unserer wichtigsten Ziele ist es, die Rolle von Design als Motor
des Wirtschaftslebens zu vermitteln - für große wie kleine Unternehmen. n
Pekka Timonen, Direktor von WDC Helsinki 2012:
Helsinki will Design für jeden Geschmack bieten.
Design
Design
1 2012
13
Outokumpu wird Weltmarktführer im Edelstahlbereich
Der finnische Edelstahlkonern Outokumpu hat für rund 2,7 Mrd. €
Inoxum, die Edelstahlsparte von ThyssenKrupp, übernommen. Die
Summe setzt sich zusammen aus einer Barzahlung von 1 Mrd. €,
einem Aktienpaket an Outokumpu in Höhe von 29,9 % im Wert von
ebenfalls rund 1 Mrd. € sowie der Übernahme von Schulden und Pensionsverbindlichkeiten. Outokumpu will dadurch in dem von Überkapazitäten geprägtem Edelstahlgeschäft jährlich bis zu 250 Millionen
Semikron übernimmt Nidecon
Die Semikron International GmbH aus Nürnberg, einer der weltweit
führenden Leistungshalbleiterhersteller, hat das finnische Unternehmen
Nidecon Technologies Oy übernommen. Nidecon, das seinen Sitz in
Vantaa hat, produziert Qualitätsfilter für Antriebs- und Stromerzeugung
aus erneuerbaren Energien. Durch die Übernahme profitiert das finnische Unternehmen vom weltweiten Produktionsstätten- und Vertriebsnetz der Semikron Gruppe und kann deren Kompetenz im Bereich
Aufbau- und Verbindungstechnologie nutzen. Für Semikron eröffnet die
Übernahme neue Möglichkeiten auf dem Gebiet der Leistungsintegration. Die Leistungselektronik steuert und regelt beispielsweise den von
Windenergieanlagen erzeugten Strom so, dass er immer mit der richtigen Netzfrequenz und Qualität in das öffentliche Stromnetz eingespeist wird, obwohl die Stromproduktion schwankt.
Euro einsparen. Dieses Ziel solle spätestens bis zum Jahr 2017 umgesetzt
werden, teilte das Unternehmen mit. Neben den Stellenstreichungen sollen
dazu auch Kostenvorteile beim gemeinsamen Einkauf von Rohstoffen und
Energie sowie beim Vertrieb beitragen. Mit über 19 000 Mitarbeitern und
rund 11,9 Mrd. € Umsatz entsteht so ein neuer Weltmarktführer – wenn die
Kartellbehörden der Übernahme zustimmen. Mit einer Entscheidung wird
Ende des Jahres gerechnet.
M-real veräußert
Premium Papiere
Der finnische Papierhersteller M-real verkauft den Geschäftsbereich
Premium Papiere an die Walzmühle AG, eine Tochter der Hahnemühle
FineArt GmbH. Der Verkauf umfasst die gesamte Sparte der Premium
Papiere, die dazugehörenden Anlagen und Maschinen sowie etwa
100 Mitarbeiter bei der M-real Zanders GmbH in Bergisch Gladbach.
Es handelt sich um grafisch hochwertige Papiere für Briefe, Broschüren,
Bücher, Kalender oder Umschläge. M-real will die Transaktion noch im
Frühjahr 2012 abschließen. Dadurch wird der Jahresumsatz des Unternehmens um ca. 20 Mio. € sinken. Auswirkungen auf das operative
Ergebnis soll der Verkauf nach Angaben des finnischen Papierherstellers
aber nicht haben. Nach dem Verkauf der Sparte hat M-real keine Anteile mehr am Werk Reflex in Düren.
PORT OF
HAMINAKOTKA
www.haminakotka.fi
1 2012
Talousuutiset
14
Weniger Finnen 2011
auf Jobsuche
Die Arbeitslosenquote in Finnland ist im vergangenen Jahr zum ersten
Mal seit 2008 wieder gesunken. Wie das finnische Statistikamt mitteilte, waren 2011 im Jahresdurchschnitt 7,8 Prozent der Finnen auf Arbeitssuche. Im Vergleich zum Vorjahr war das ein Rückgang um 0,6 Prozentpunkte. Gleichzeitig stieg die Zahl der Beschäftigten im Vergleich
zu 2010 um 27 000 auf 2 474 000, was einer Quote von 68,8 %
entspricht. Den stärksten Anstieg verzeichnete dabei der Sozial- und
Gesundheitssektor. Hier fanden 17 000 Finnen einen neuen Job. Demgegenüber sank die Zahl der Beschäftigten im Bereich Transport und
Logistik am stärksten. Hier wurden 9 000 Stellen abgebaut.
E-Invoicing: Basware kauft
First Businesspost
Zahl der Konkurse
fast 3 Prozent gestiegen
2 944 finnische Firmen sind im vergangenen Jahr in Konkurs gegangen. Das ist ein Anstieg von 2,8 Prozent gegenüber 2010. Die meisten
Insolvenzen – fast ein Viertel aller Fälle - verzeichnete die Baubranche,
gefolgt von den übrigen Dienstleistungen und dem Handel. Von den
Konkursen waren insgesamt 13 267 Arbeitsplätze betroffen, was einem
Rückgang von 3,6 Prozent gegenüber dem Vorjahr entspricht.
UPM investiert in
Energieerzeugung
und Biodiesel
A port
serving
all size
vessels
MÄNTYLUOTO
High and heavy
services
Container traffic
Dry bulk
Sawn goods
TAHKOLUOTO
Dry bulk
Liquid
chemicals
Major bulk hub
FOR FURTHER INFORMATION:
Port of Pori | Merisatamantie 4, 28880 PORI, FINLAND
Tel. +358 2 621 2600 | Fax. +358 2 634 9498
e-mail [email protected] | www.portofpori.fi
Talousuutiset
Das auf elektronische Rechnungsstellung spezialisierte finnische Softwareunternehmen Basware hat für 12,2 Mio. € die
Münchener First Businesspost GmbH („1stbp“) übernommen. Das
süddeutsche Unternehmen mit seinen 39 Mitarbeitern zählt in
Deutschland zu den am schnellsten wachsenden E-Invoicing-Netzwerken. 2011 stieg sein Umsatz um ein Viertel auf 2,4 Mio. €.
Durch die Akquisition wird Basware, das auf über eine Million
Anwender in über 60 Ländern verweist, der führende E-InvoicingAnbieter in Deutschland und einer der größten weltweit. So umfasst das gemeinsame Open Network global 130 miteinander
verbundene Netzwerke, über die etwa 120 000 aktive Käufer
und rund eine halbe Million Lieferanten ihre Transaktionen abwickeln. Zusammen haben das Basware- und First BusinesspostNetzwerk im vergangenen Jahr Rechnungsbeträge in Höhe von
150 Mrd. € zugestellt.
Der finnische Papierhersteller UPM investiert 85 Mio €. Euro
in ein Kraftwerk mit Kraft-Wärme-Kopplung im süddeutschen
Werk Schongau. Das Kraftwerk erzeugt nicht nur Prozesswärme
und Strom für die Papierfabrik, sondern liefert auch Fernwärme
für rund 750 Haushalte und öffentliche Einrichtungen der Stadt.
Die Inbetriebnahme der Anlage ist für Ende 2014 geplant. Mit
ihr soll die Energie-Versorgungssicherheit verbessert und die Eigenstromerzeugung erhöht werden, so UPM.
Darüber hinaus kündigte der finnische Papierproduzent an,
im ostfinnischen Lappeenranta eine Bioraffinerie zur Herstellung
von Biokraftstoffen aus Roh-Tallöl zu bauen. Es ist weltweit die
erste Investition dieser Art im industriellen Maßstab. Die Bioraffinerie wird ca. 100 000 Tonnen jährlich an Biodiesel der
zweiten Generation für den Straßenverkehr produzieren. Der
Bau soll im Sommer dieses Jahres beginnen und 2014 abgeschlossen sein. Die Gesamtinvestition von UPM liegt bei rund
150 Millionen Euro. Roh-Tallöl fällt bei der Zellstoffproduktion
an und wird hauptsächlich bei der Produktion von Zellulosesulfat
bei Weichholz gewonnen.
1 2012
Hafen Pori-Mäntyluoto
bestens für die Zukunft gerüstet
DB Schenker AG übernimmt
Suomen Kiitoautot Oy
DB Schenker, die Logistiktochter der Deutschen Bahn, baut
ihre Präsenz im finnischen Landverkehr aus. Ihre finnische Landesgesellschaft Oy Schenker East Ab hat Mitte Januar vereinbart,
das gesamte Aktienkapital der Suomen Kiitoautot Oy zu übernehmen. Das ostfinnische Unternehmen Suomen Kiitoautot Oy
ist eine hundertprozentige Tochter der Kiitoautot Yhtiöt Oy. Mit
einem Umsatz von rund 50,5 Mio. € und fast 450 Mitarbeitern
ist Suomen Kiitoautot Oy eines der größten Familienunternehmen
im finnischen Landverkehr.
Die Arbeiten zur Vertiefung und zum Ausbau des westfinnischen Hafens Pori-Mäntyluoto sind abgeschlossen. Nach dreijähriger Bauzeit und
Investitionen in Höhe von 25 Mio. € Projekts bietet der Hafen seit Dezember 2011 eine auf 12 m vertiefte Fahrrinne und einen auf 250 m
erweiterten Kai. Nach Angaben der Hafenleitung können damit Schiffe
jeder Größe, die auf der Ostsee unterwegs sind, den Hafen anlaufen.
Dank des neuen Mobilkrans LHM 550, der eine maximale Tragfähigkeit von 140 Tonnen hat, können 3 500 TEU Containerschiffe beladen
werden. Eine bessere Anbindung an die europäischen Häfen garantiert
zudem seit dem 1.3.2012 die Containerships Oy, die ihren Betrieb von
Helsinki auf Pori ausgedehnt hat. Durch die neue Containerlinie werde
das Serviceniveau in Westfinnland deutlich steigen, so die Hafenleitung.
Innovatives Deutschland
und Finnland
Im Innovationsvergleich der Europäischen Kommission ist Finnland auf
dem vierten Platz gelandet. Führend ist laut dieser EU-Studie Schweden,
gefolgt von Dänemark und Deutschland. Verglichen wurden u.a. Investitionen in Forschung und Entwicklung, Bildungsniveau, Forschungssysteme
und Unternehmensinnovationen. Die Stärken Finnlands sind der Studie
zufolge insbesondere das hohe Bildungsniveau und die relativ hohe Forschungsfinanzierung.
BJL
BERGMANN
Attorneys at Law
Ihre Rechtsanwälte in Finnland
Experten für internationale Transaktionen
– Maßgeschneiderte Dienstleistungen
Unternehmer stehen zum Euro
Neun von zehn finnischen Unternehmern sind der Ansicht, dass
die Einführung des Euro sich positiv auf ihr Geschäft ausgewirkt
hat. Wie aus dem „International Business Report“ (IBR) von Grant
Thornton hervorgeht, in dessen Rahmen rund 1 300 Geschäftsleute in 17 europäischen Ländern befragt wurden, sind die Finnen
damit am zufriedensten mit der europäischen Gemeinschaftswährung. Auch unter deutschen und französischen Unternehmern liegt
die Zustimmung mit 79 bzw. 71 Prozent auf einem hohen Niveau. Schlusslicht sind die italienischen Manager, von denen nur
jeder Zweite (48 %) sich positiv zur Euro-Einführung äußerte.
1 2012
– Im Fokus: der Mandant und sein Unternehmen
www.bjl-legal.com
BJL Bergmann Attorneys at Law
Eteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki
Tel. +358 9 696207 0
Fax +358 9 696207 10
[email protected]
Bestellen Sie unsere kostenlose Broschüre:
Tochtergesellschaft in Finnland
soeben erschienen in 2. Auflage, deutschsprachig
Talousuutiset
15
16
Finnische Wirtschaft
wächst 2011 um 2,9 %
D
ie finnische Wirtschaft ist im vergangenen Jahr weiter gewachsen, allerdings langsamer als im Vorjahr. Nach vorläufigen Berechnungen des Statistischen Zentralamtes erhöhte sich das reale Bruttoinlandsprodukt in Finnland um 2,9 %
auf 192 Mrd. €. 2010 hatte das Wachstum noch bei 3,7 % gelegen. Der relativ hohe Zuwachs beruht dabei hauptsächlich auf
dem niedrigen Ausgangsniveau des ersten Quartals 2010.
Der Export ging im vergangenen Jahr um 0,8 % zurück und
verlor seine Funktion als Wachstumsmotor. Unterstützende Impulse kamen dafür vom privaten Verbrauch, der um 3,3 % zulegte. Einen noch größeren Zuwachs verzeichneten die Investitionen (+4,6 %).
Die Industrieproduktion, die in der ersten Jahreshälfte noch
rückläufig war, erholte sich im Jahresverlauf. Insgesamt erhöhte
sich die Produktion der finnischen Industrie um 1,9 %, verlor aber
im Vergleich zum Vorjahr deutlich an Schwung. Während die
Forstindustrie (–1,1 %) und Elektroindustrie (–3,4 %) Rückgänge
verzeichneten, gab es Zuwächse in der Bauindustrie (+3,8 %) sowie in der Metallindustrie (+8,6 %).
Arbeitslosenquote sinkt unter 8 %
Mit dem Anstieg der Industrieproduktion entspannte sich auch
die Lage auf dem Arbeitsmarkt. So belief sich die Arbeitslosenquote im Jahresdurchschnitt auf 7,8 % (2010: 8,4 %). Damit stieg
die Zahl der Beschäftigten auf 2 474 000, was einer Erwerbstätigenquote von 68,8 % entspricht.
Grund zur Sorge bereitete jedoch die Preisstabilität. So beschleunigte sich die Teuerungsrate im Jahresdurchschnitt 2011 auf
3,6 %. Hauptgründe für diese Entwicklung waren die gestiegenen
Wohn- und Heizkosten sowie die höheren Lebensmittelpreise.
Auch im vergangenen Jahr gelang es den öffentlichen Haushalten nicht, einen Finanzierungsüberschuss aufzuweisen, allerdings verringerte sich das Haushaltsdefizit auf 0,5 % gemessen
am Bruttoinlandsprodukt. 2010 hatte das Defizit noch 2,5 % betragen. Die Schuldenquote der öffentlichen Haushalte blieb nahezu unverändert. Sie stieg leicht um 0,2 % auf 48,6 % an. Damit
erfüllte Finnland auch im vergangenen Jahr erneut die Maastricht-Kriterien sowohl bei der Neuverschuldung als auch beim
Schuldenstand. n
Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts
in Finnland 2002–2011
6
Produktionsentwicklung nach Industriezweigen
200
5,3
4,4
4,1
4
2
180
3,7
2,9
2,9
2,0
1,8
160
0,3
0
140
–2
120
–4
100
Chemie
Metall+Elektro
Holz+Papier
80
–6
60
–8
–8,4
40
–10
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Quelle: Statistisches Zentralamt. Endgültige Werte bis 2010,vorläufige Angabe für 2011.
Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts
nach Wirtschaftszweigen
Industrieproduktion im internationalen Vergleich
260
200
240
190
180
220
Industrie
200
170
160
180
150
160
BIP
140
130
120
80
110
100
Bausektor
60
Eurozone
120
Dienstleistungen
100
USA
Finnland
140
Japan
90
40
80
20
70
0
60
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Quelle: Hauptverband der Finnischen Wirtschaft (EK)
Konjunktur
Suhdanne
1 2012
17
Deutsch-finnischer Handel
legt um ein Zehntel zu
1 2012
Deutsch–finnischer Handel nach Warengruppen 2011
Deutsche Ausfuhr nach Finnland
0 Nahrungsmittel
1 Getränke und Tabak
2 Rohstoffe
3 Brennstoffe
4 Fette und Öle
5 Chemische Erzeugnisse
6 Bearbeitete Waren
darunter
64 Papier und Pappe
65 Garne und Gewebe
67 Eisen und Stahl
68 Nicht -Eisen -Metalle
69 Andere Metalle
7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge
darunter
71 Kraftmaschinen
72 Arbeitsmaschinen
73 Metallbearbeitungsmaschinen
74 Sonstige Maschinen
75 Büromaschinen, EDV-Geräte
76 Kommunikationsgeräte
77 Elektrische Apparate
78 Straßenfahrzeuge
8 Sonstige Fertigwaren
darunter
84 Bekleidung
87 Mess - und Prüfgeräte
9 Andere sonst nicht erfasste Waren
Insgesamt
Deutsche Einfuhr aus Finnland
0 Nahrungsmittel
1 Getränke und Tabak
2 Rohstoffe
darunter
24 Holz
25 Zellstoff
3 Brennstoffe
4 Fette und Öle
5 Chemische Erzeugnisse
6 Bearbeitete Waren
darunter
63 Holzwaren
64 Papier und Pappe
67 Eisen und Stahl
68 Nicht -Eisen -Metalle
7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge
darunter
70 Vollständige Fabrikanlagen
71 Kraftmaschinen
72 Arbeitsmaschinen
73 Metallbearbeitungsmaschinen
74 Sonstige Maschinen
76 Kommunikationsgeräte
77 Elektrische Apparate
78 Straßenfahrzeuge
8 Sonstige Fertigwaren
9 Andere sonst nicht erfasste Waren
Insgesamt
Mio. €
464,5
89,1
236,4
41,6
2,6
1.213,6
1.287,5
Anteil %
+11
+10
0
+24
–23
+6
+2
108,1
109,2
373,4
132,4
318,4
3.922,6
+3
+8
–6
+24
+4
+14
1,3
1,3
4,4
1,6
3,8
43,2
275,9
346,9
61,5
738,4
205,8
168,2
667,9
1.377,2
875,2
+27
+17
+28
+15
–9
–19
+7
+18
+5
3,3
4,1
0,7
8,7
2,4
2,0
7,9
16,3
10,3
164,9
238,3
335,2
8.468,3
+13
+13
+83
+11
1,9
2,8
6,2
100,0
Mio. €
82,9
6,8
467,7
Veränd. %
+36
+21
+1
Anteil %
1,3
0,1
7,1
101,0
310,8
341,5
0,9
571,6
3.041,3
+8
+7
+44
–39
+12
+15
1,5
4,7
5,2
0,0
8,6
45,9
137,7
1.530,4
598,7
562,2
1.432,5
+14
+5
+21
+38
–14
2,1
23,1
9,0
8,5
21,6
0
179,9
224,6
23,2
224,0
389,5
197,3
152,4
202,4
477,0
6.624,6
–100
–9
+40
+85
+3
–18
+17
–31
–5
+100
+10
0
2,7
3,4
0,4
3,4
5,9
3,0
2,3
3,1
7,2
100,0
Außenhandel
Veränd. %
5,5
1,1
2,9
0,4
0,0
14,7
16,0
Ulkomaankauppa
Quelle: Statistisches Bundesamt
D
er deutsch-f innische Handel hat im
vergangenen Jahr die Wachstumsdynamik des Vorjahres beibehalten und
ist um gut ein Zehntel gestiegen. Diese Entwicklung zeigen sowohl die Angaben des Statistischen Bundesamtes als auch der finnischen
Zollverwaltung, obwohl sich die deutsche und
finnische Statistik in ihren absoluten Zahlen erneut voneinander unterscheiden.
Während die finnische Zollverwaltung ein
Gesamtvolumen des deutsch-finnischen Handels in Höhe von 13,1 Mrd. € veröffentlichte,
ermittelte das Statistische Bundesamt einen
Wert von 15,1 Mrd. €. Dieser ergab sich aus
deutschen Ausfuhren nach Finnland im Wert
von 8,5 Mrd. € sowie Einfuhren aus Finnland
im Wert von 6,6 Mrd. €. Hieraus errechnete sich ein deutscher Überschuss im Handel
mit Finnland von 1,9 Mrd. €, was nahezu dem
Vorjahreswert entsprach. Dieser Aktivsaldo zugunsten Deutschlands deckte sich auch mit den
Zahlen der finnischen Zollverwaltung.
Der Anstieg im deutsch-finnischen Handel blieb jedoch unter den Zuwachsraten, die
im deutschen und finnischen Außenhandel insgesamt erreicht werden konnten. Wie bereits im
Vorjahr konnte Deutschland seine Stellung als
zweitwichtigster Handelspartner Finnlands behaupten. Finnlands Position in der deutschen
Exportstatistik (Platz 25) und Importstatistik
(Platz 27) blieb ebenfalls unverändert. Sowohl
an der deutschen Gesamtausfuhr als auch an der
Gesamteinfuhr war Finnland mit 0,8 % beteiligt.
Beim Blick auf die Warengruppen fallen
bei den deutschen Exporten nach Finnland die
Steigerungsraten bei den Lieferungen von Metallbearbeitungsmaschinen (+28 %), Kraftmaschinen (+27 %) und Brennstoffen (+24 %) auf.
Bei „Straßenfahrzeugen“ wurde ein Anstieg von
22 % gemeldet, womit die deutsche Automobilindustrie ihre Position in Finnland ausbauen
konnte.
Die deutschen Importe aus Finnland wiesen
kräftige Zuwachsraten bei den Lieferungen von
Metallbearbeitungsmaschinen (+85 %), Brennstoffen (+44 %) und Arbeitsmaschinen (+40 %)
auf. Einen beachtlichen Anstieg konnte die
f innische Nahrungsmittelindustrie (+36 %)
vorweisen, deren Anteil an den Einfuhren aber
nur 1,3 % ausmachte. Rund zwei Drittel davon
waren Getreidelieferungen. n
Deutschland auch 2011
zweitwichtigster
Handelspartner Finnlands
Deutschland hat seine Position als zweitwichtigster Handelspartner Finnlands auch im vergangenen
Jahr beibehalten. Wie die Finnische Zollverwaltung mitteilte, erreichte der deutsch-finnische Handel ein
Gesamtvolumen von 13,1 Mrd. €. Damit lag Deutschland hinter Russland, das auf ein Gesamthandelsvolumen
von 16,6 Mrd. € kam. Die Warenströme zwischen Finnland und Schweden beliefen sich in der
Summe aus Exporten und Importen auf 12,8 Mrd. €.
S
chweden war 2011 wieder der wichtigste Exportmarkt für die finnische
Industrie. Wie bereits im Vorjahr, stiegen die finnischen Ausfuhren nach Schweden stärker an als nach Deutschland. Sie
erhöhten sich nach Schweden um 12 %
auf 6,7 Mrd. €, während sie nach Deutschland um 7 % auf 5,6 Mrd. € zulegten. Mit
einem Anteil von 9,9 % an den finnischen
Exporten lag Deutschland damit hinter
Schweden (Anteil 11,9 %), jedoch vor Russland (9,4 %). Es folgten die Niederlande
(6,7 %), Großbritannien (5,1 %), die USA
(5,1 %), China (4,7 %) und Norwegen (2,8 %).
In der finnischen Einfuhrstatistik nahm
Deutschland ebenfalls wieder den zweiten Rang ein. Mit Abstand wichtigstes Importland war Russland, dessen Lieferungen
um 22 % auf 11,2 Mrd. € anstiegen und mit
18,7 % an den finnischen Gesamtimporten beteiligt war. Die finnischen Einfuhren
aus Deutschland erhöhten sich um 9 % auf
7,5 Mrd. €. Das entsprach einem Anteil von
12,4 %. Schweden rangierte mit einem Anteil von 10,0 % auf dem dritten Platz vor
China (7,3 %), den Niederlanden (5,2 %) und
den USA (3,7 %).
Handelsbilanz im Minus
Die finnischen Gesamtausfuhren erhöhten
sich um 8 % auf 56,6 Mrd. €. Demgegenüber erreichten die Einfuhren ein Gesamtvolumen von 60,3 Mrd. € (+16 %). Damit ist
die Handelsbilanz zum ersten Mal seit 1990
in ein Minus von fast 3,7 Mrd. € gerutscht.
2010 war noch ein Überschuss von über 0,5
Mrd. € erzielt worden.
Die Chemische Industrie und die Metallindustrie waren wie im Vorjahr di ExAußenhandel
Ulkomaankauppa
Finnische AuSSenhandelsstatistik 2011
EXPORT
Mio. €
Anteil %
IMPORT
Veränd. %
SALDO
Mio. €
Anteil %
Insgesamt
56.615
100,0
+8
60.261
100,0
Veränd. %
+16
–3.645
Mio. €
EU
31.498
55,6
+11
31.557
52,4
+11
–59
5.622
9,9
+7
7.490
12,4
+9
–1.868
Schweden
6.730
11,9
+12
6.044
10,0
+15
+686
Niederlande
3.810
6,7
+14
3.112
5,2
+11
+698
darunter
Deutschland
Großbritannien
2.911
5,1
+20
1.774
2,9
+9
+1.138
Frankreich
1.756
3,1
–1
1.963
3,3
–3
–207
Polen
1.579
2,8
+17
1.177
2,0
+23
+402
Belgien
1.576
2,8
+11
1.270
2,1
+3
+306
Italien
1.349
2,4
0
1.589
2,6
+10
–241
Estland
1.254
2,2
+11
1.527
2,5
+21
–273
Dänemark
1.159
2,0
+15
1.316
2,2
+6
–157
Spanien
987
1,7
–7
790
1,3
+16
+196
Lettland
439
0,8
+43
269
0,4
+17
+169
25.117
44,4
+5
28.704
47,6
+23
–3.587
5.330
9,4
+13
11.246
18,7
+22
–5.916
Nicht-EU-Länder
darunter
Russland
USA
2.904
5,1
–21
2.218
3,7
+24
+686
China
2.661
4,7
–3
4.386
7,3
+16
–1.725
Norwegen
1.596
2,8
+14
1.946
3,2
+62
–350
Japan
973
1,7
+10
926
1,5
+2
+46
Kanada
901
1,6
+41
522
0,9
+49
+380
Türkei
790
1,4
+2
431
0,7
+29
+359
Schweiz
731
1,3
+17
646
1,1
+9
+86
Australien
633
1,1
+49
303
0,5
0
+330
Indien
625
1,1
+2
670
1,1
+92
–45
Südkorea
566
1,0
–15
599
1,0
+29
–33
1 2012
Quelle: Finnische Zollverwaltung
18
19
portstützen. Die Ausfuhr chemischer
Produkte erhöhte sich um ein Fünftel, die
der Metalle um rund ein Zehntel. Um gut
ein Fünftel gingen dagegen die Ausfuhren
von Kommunikationsgeräten zurück, was
u.a. auf Produktionsverlagerungen und
Absatzschwächen Nokias zurückzuführen
ist. Letztes Jahr wurden 6 Mio. Mobiltelefone exportiert. Zu Spitzenzeiten waren es
über 30 Mio. Stück.
Auf der Importseite stiegen die Rohöleinfuhren am stärksten (+38 %), was
auf die höheren Rohstoffpreise zurückzuführen ist. Da Finnland den Großteil
seines Rohöls aus Russland bezieht, erklärt dies die starke Zunahme des russischen Anteils an den finnischen Gesamtimporten. n
Seetransporte steigen
2011 um 5,6 %
Die Seetransporte zwischen Finnland und dem Ausland haben auch im vergangenen Jahr ihren Aufwärtstrend
fortgesetzt. Nach Angaben der Finnischen Verkehrsbehörde wurden auf dem Seeweg 98,5 Mio. Tonnen zwischen
finnischen und ausländischen Häfen transportiert. Das war ein Anstieg von 5,6 % gegenüber dem Vorjahr. Dabei
legten die Exporte mit 6 % etwas stärker zu als die Importe (+ 5,3 %). Insgesamt lagen die Ausfuhren damit bei
44,3 Mio. Tonnen und die Einfuhren bei 54,2 Mio. Tonnen. Die Seetransporte haben damit fast das Niveau
des Rekordjahres 2008 erreicht, als ihr Gesamtvolumen 102 Mio. Tonnen erreichte.
Rekord im Passagierverkehr
Im Passagierverkehr mit dem Ausland ist
2011 mit 17,7 Mio. Fahrgästen ein neuer
Rekord erzielt worden. Das waren 300 000
Passagiere mehr als im Vorjahr. Den stär1 2012
ksten Anstieg (+50 %) verzeichneten die
Verbindungen nach Russland, die 7,3 Mio.
Fahrgäste in Anspruch nahmen. Das ist auf
eine Erhöhung der Fährverbindungen zurückzuführen. Absolut betrachtet entfielen
die meisten Ankünfte und Abfahrten wieder auf den Fährverkehr mit Schweden.
Hier gab es allerdings einen leichten Rückgang der Passagierzahlen um zwei Prozent
auf 9,1 Mio.
Rückläufig waren auch die Passagiertransportzahlen auch zwischen Finnland
und Deutschland. Hier verkehrten 223 000
Personen und damit über ein Zehntel weniger als im Vorjahr. Hier machte sich die
Einstellung von Fährverbindungen bemerkbar.
Einen starken Anstieg gab es 2011
bei den Passagieren, die im Rahmen von
Kreuzfahrten zu Kurzbesuchen in finnischen Häfen an Land gingen. Hier wurden 728 000 Passagiere gezählt und damit
12,5 % mehr als im Vorjahr. Die meisten
von ihnen besuchten dabei Helsinki. n
Die gröSSten Exporthäfen Finnlands 2011
Die gröSSten Importhäfen Finnlands 2011
1.000 t
1.000 t
1. HaminaKotka
8.312
1. Sköldvik
11.765
2. Sköldvik
6.634
2. Helsinki
6.171
3. Kokkola
5.298
3. HaminaKotka
4.821
4. Helsinki
4.903
4. Naantali
4.804
5. Rauma
4.002
5. Raahe
4.209
6. Naantali
1.885
6. Pori
3.344
7. Hanko
1.617
7. Rauma
2.112
8. Oulu
1.348
8. Kokkola
2.049
9. Turku
1.215
9. Hanko
1.500
10. Pori
1.114
10. Oulu
1.440
11. Kemi
1.067
11. Turku
1.351
12. Uusikaupunki
858
12. Inkoo
1.311
13. Raahe
781
13. Tornio
1.207
14. Tornio
770
14. Pietarsaari
1.040
15. Loviisa
699
15. Koverhar
995
Verkehr
Liikenne
Quelle: Finnische Verkehrsbehörde
G
emessen am Umschlagsvolumen
insgesamt, d.h. Importe und
Exporte zusammengerechnet,
war wieder der 40 km östlich von Helsinki gelegene Ölhafen Sköldvik der wichtigste Hafen Finnlands. Er verdankt seine wichtige Stellung den Öllieferungen.
Während er seine Position als größter Importhafen des Landes verteidigen konnte,
vor Helsinki und HaminaKotka, gab es
beim Export einen Wechsel an der Spitze.
Der südostfinnische Hafen HaminaKotka, der im Frühjahr 2011 durch die Vereinigung der Häfen Hamina und Kotka
entstanden war, übernahm die Führungsposition in der Exportstatistik und verwies Sköldvik auf den 2. Platz. Mit über
13 Mio. Tonnen verzeichnete HaminaKotka in seinem ersten Jahr ein Rekordergebnis, das zwei Prozent über dem des
Vorjahres lag.
HaminaKotka war mit 612 000 TEU
auch wichtigster Containerhafen des Landes vor Helsinki mit 394 000 TEU. Mit
großem Abstand folgten Rauma (218 000
TEU) und Hanko (64 000 TEU) auf den
nächsten Plätzen.
20
Die weltgrößten Kreuzfahrtschiffe laufen in der südwestfinnischen Hafenstadt Turku vom Stapel.
Finnlands Werften ziehen
wieder Aufträge an Land
Die finnischen Werften hatten 2010 hohe Umsatzeinbrüche zu verzeichnen. Im Jahr 2011 konnten sie
jedoch wieder bedeutende Großaufträge an Land ziehen, unter anderem für Kreuzfahrtschiffe und Eisbrecher.
Gerade bei arktistauglichen Schiffen ist Finnland weltweit führend und sollte vom geplanten Ausbau der
Nordpassage von Europa nach Asien stark profitieren. Die Entwicklungsbüros und Schiffsausrüster
haben sich auch in der Krise besser entwickelt als die Werften selbst.
I
nsbesondere Finnlands größter Schiffsbauer STX hat 2011 wieder gute Bestellungen erhalten. Bis 2013 wird diese Werft für die finnische Reederei Viking
Line Abp ein Kreuzfahrtschiff für 240
Mio. Euro bauen, ein weiteres im Wert
von 390 Mio. Euro will der deutsche TUIKonzern 2014 in Empfang nehmen. Weitere 300 Mio. Euro kosten bis 2013 zwei
Versorgungsschiffe für brasilianische Ölfelder. Auch Finnland hat für 2013 ein
Branchenreport
Toimialakatsaus
staatliches Patrouillenboot geordert. Bereits 2012 sollen zudem ein südafrikanisches Forschungsschiff für antarktische
Gewässer, ein namibisches Fischereiforschungsschiff und ein Mehrzweckschiff
des finnischen Reeders Oy Gaiamare Ab in
See stechen.
Die Werftgesellschaft STX Finland
Oy ist das mit Abstand bedeutendste Unternehmen im Schiffsbau des nordischen
Landes, das 2010 den mit 590,4 Mio. Euro
bei weitem größten Branchenumsatz erwirtschaftet hat. Seit 2007 befinden sich
die Produktionsstätten in koreanischen
Händen, als der ostasiatische STX-Konzern die damaligen Aker-Yards-Werften in
Turku, Helsinki und Rauma übernommen
hatte.
Auch die nach STX anderen beiden
wichtigsten finnischen Schiffsbauer haben
Anfang 2012 Aufträge. So fertigt Technip Offshore Finland Oy in Pori bis 2013
1 2012
für etwa 300 Mio. Euro Bohrinselausrüstungen für den Golf von Mexiko und
auch die in Uusikaupunki ansässige Uudenkaupungin Työvene Oy liefert 2012
zwei finnische Fähren und 2013 ein estnisches Schiff zur Bekämpfung von Ölverschmutzungen aus.
Schwächephase 2009 & 2010
Im Jahr 2010 hat der finnische Schiffsbau
im Zuge der weltweiten Investitionskrise
laut Statistikamt einen um 26,9 % niedrigeren Nettoumsatz und eine um 13,9 %
geringere Wertschöpfung realisiert als
noch 2009. Auch die Investitionen sind
2010 um 24,1 % eingebrochen. Im Zuge
dessen hat die Branche in der landesweiten Wirtschaftsstruktur an Bedeutung eingebüßt, sank doch der Anteil der
Schiffsbauer an der Wertschöpfung von
Finnlands verarbeitenden Gewerbe von
1,2 % (2009) auf 0,9 % (2010).
Bei diesen rückläufigen Zahlen gilt
es aber zu berücksichtigen, dass es in der
Werftbranche oft zu starken jährlichen
Schwankungen beim Umsatz und bei anderen Kennziffern kommt, da einzelne
Großaufträge jeweils punktuell ausgeliefert werden. Beachtliche positive oder
negative Ausschläge spiegeln daher in der
Regel keinen entsprechenden Strukturwandel wider. Dank der neuen Aufträge
wird die Bilanz in den kommenden Jahren besser ausfallen.
Finnischer Schiffsbau
– mehr als nur Werftindustrie
Branchenkenner weisen angesichts des
jüngsten Wirtschaftseinbruchs auch darauf hin, dass zum finnischen Schiffsbau
im weiteren Sinn nicht nur die Werften,
sondern auch Entwicklungsunternehmen, Turbinen-, Maschinen und Anlagenbauer sowie andere Ausstatter – etwa
von Kreuzfahrtschiffen – gehören. Gerade diese weiteren Sparten haben sich
aber auch in der jüngsten allgemeinen
Konjunktur- und Investitionskrise in der
Regel besser entwickelt als die Werften
selbst.
Im Jahr 2010 hat Finnlands Statistik insgesamt 376 reine Schiffsbauer registriert. Dies waren jedoch meist kleine
Betriebe, deren Hauptkunden oft die drei
Großwerften sind. Die Zahl der dort Beschäftigten hat sich 2007 laut neuesten
offiziellen Angaben auf 9 317 Personen
summiert. Dies entspricht 2,3 % aller
Stellen im verarbeitenden Gewerbe. Der
Verband der Finnischen Schiffsbauindustrie beziffert dagegen die Mitarbeiter bei
den führenden Werften, Entwicklungs1 2012
büros und Zulieferern auf insgesamt 59 000
Menschen.
Hoffnungsträger: Eisbrecher,
Energieeffizienz, Energieerzeugung
Vor allem jedoch bieten drei Trends, bei
denen Finnlands Schiffsbau über erhebliches Fachwissen verfügt, der Branche in
Zukunft besondere Chancen. Hier ist zum
einen die lange Tradition beim Bau von
Eisbrechern zu nennen. Laut Branchenkennern stammt die Mehrheit aller weltweit verkehrenden Eisbrecher aus Finnland, und Entwicklungsunternehmen wie
Aker Arctic Technology Oy verfügen über
ein hervorragendes Fachwissen.
Die Bedeutung von Eisbrechern sollte
in den kommenden Jahren vor allem durch
die geplante stärkere Nutzung der arktischen Nordpassage zwischen Europa
und Asien noch steigen. Dieser Seeweg ist
je nach Zielhafen bis zu 6 000 Seemeilen
kürzer als die Strecke über den Suezkanal
und Russlands Regierung will in die Modernisierung und den Ausbau der entsprechenden Infrastruktur in den kommenden
Jahren 500 Mio. Euro investieren.
Bereits zu Sowjetzeiten ist der östliche
Nachbar für Finnlands Werften ein wichtiger Markt gewesen, und auch nach der
Unabhängigkeit sind russische Kunden wie
etwa das Nickelunternehmen Norilski Nikel ein wichtiger Abnehmer von finnischen
Schiffen geblieben. Ende 2011 hat die zum
STX-Konzern gehörende Helsinkier Eisbrecherwerft Archtech Helsinki Shipyard
Oy bekanntgegeben, zusammen mit dem
russischen Betrieb Yantar JSC ein Rettungsschiff im Wert von 76 Mio. Euro für
das russische Verkehrsministerium zu bauen. Für die russische Reederei Sovcomflot
baut die Archtech-Werft bis 2013 zudem
zwei Transportschiffe. Auch die russische
Schiffsbauholding OSK besitzt an diesem
Helsinkier Unternehmen Anteile.
Chancen bietet auch die Energieerzeugung auf See. Bereits jetzt gibt es eine
erhebliche Expertise etwa für Bohrinseln
im Unternehmen Technip Offshore Finland Oy in der westfinnischen Hafenstadt Pori. Hier sollten sich die Werften
auch auf Windparks spezialisieren, von
denen vor Finnlands Küste einige geplant
sind. Allerdings gibt es bereits namhafte
Konkurrenz aus Deutschland und anderen europäischen Ländern. Ein besonderer Vorteil der finnischen Branche kann
aber wiederrum der Wissensvorsprung bei
Windparks in Gewässern, die teilweise
zufrieren, sein.
Schließlich sind in Finnland Fachkenntnisse zum Bau von besonders treibstoffeffizienten Schiffen vorhanden, etwa
beim Ent wick lungsbüro Deltamarin
Oy. Dieses konzipiert auch Frachter für
ausländische Auftraggeber, unter anderem aus China. Neben den Werften und
renommierten Ingenieurbüros sind in
Finnland auch Turbinen-, Maschinenund Anlagenbauer wie Wärtsilä Oyj und
ABB Oy ansässig, die für hochwertigste
Schiffsausrüstungen bekannt sind. In der
Realisierung befindet sich unter anderem
ein LNG-Antrieb. Im Gespräch ist Ende
2011 auch, dass Wärtsilä Oyj zusammen
bei der Herstellung von Kupplungen, Antriebswellen und Ruderpropellern mit der
Schiffsbauholding OSK kooperiert. n
Autor: Torsten Pauly (GTAI)
Finnlands Schiffsbauer in Zahlen
2009
Unternehmen (Anzahl)
Nettoumsatz (in Mio. Euro)
Wertschöpfung (in Mio. Euro)
Veränderung
2010/2009
(in %)
2010
380
376
–1,1
1.461,0
1.068,6
–26,9
275,3
237,1
–13,9
Investitionen insg. (in Mio. Euro), darunter
20,7
15,7
–24,1
… in Maschinen und Anlagen (in Mio. Euro)
17,2
11,5
–33,3
Quelle: Statistikamt
Führende Werften in Finnland
Umsatz
(in Mio.
Euro 2010)
Veränderung
2010/2009
(in %)
Internetadresse
590,4
–37,0
www.stxeurope.com
62,4
–10,0
www.technip.com
Uudenkaupungin työvene Oy (Uusikaupunki)
30,5
–10,7
www.tyovene.com
Turun Korjaustelakka Oy (Naantali)
20,1
22,1
www.turkurepairyard.com
Unternehmen (Sitz)
STX Finland Oy (Turku)
Technip Offshore Finland Oy (Pori)
*)
Reparaturwerft
*)
Quelle: Fonecta Finder (Suomen Asiakastieto), Kauppalehti
Branchenreport
Toimialakatsaus
21
Lebensmittel
22
Elintarvike
Finnische Lebensmittel brillieren
bei Unternehmertreffen in Potsdam
Finnland war das vielbeachtete Partnerland der PromoFood 2012, dem Internationalen Unternehmertreffen der
Ernährungswirtschaft der IHK Potsdam am 2./3. Februar. Von Moltebeerenlikör über Lachs und Roggensnacks bis hin zu
Bio-Lakritze: Acht Lebensmittelhersteller aus Finnland präsentierten potenziellen Geschäftspartnern nordische Spezialitäten.
I
m Wettbewerb um Preise und Aufmerksamkeit haben es besonders die
kleinen und mittleren Unternehmen der
Nahrungsmittelindustrie schwer, mit den
Großen der Branche mitzuspielen. Das
Internationale Unternehmertreffen PromoFood der IHK Potsdam ist deshalb eine
mehr als willkommene Gelegenheit, persönliche Kontakte zu möglichen Vertriebspartnern oder Lieferanten zu knüpfen.
Dies galt bei der fünften Auflage der PromoFood am 2. und 3. Februar in Potsdam
umso mehr für die acht finnischen Unternehmen, die gemeinsam mit der Stadt
Helsinki und in Begleitung der DeutschFinnischen Handelskammer Finnland als
Partnerland vertraten.
Nicht nur die Vielfalt und hohe Qualität finnischer Produkte zeige sich eindrucksvoll, sondern auch der Fakt, dass
Deutschland als Exportdestination finnischer Lebensmittel in Zukunft eine
höhere Bedeutung spielen wird, hob
Manfred Dransfeld, Geschäftsführer der
Deutsch-Finnischen Handelskammer,
in seiner Begrüßung hervor. Derart eingestimmt, tummelten sich den gesamten
Veranstaltungstag über Interessierte an
den Ständen der finnischen Unternehmen. Die Unternehmer selbst eilten währenddessen meist von Termin zu Termin,
denn vorab vereinbarte Gespräche gehören fest zum Konzept der PromoFood.
Nach der Hektik des Tages setzte
Finnland bei dem Abendbüffet noch
einmal Glanzpunkte: Kulinarisch mit
dem extra eingeflogenen Lachs im Teigmantel und weiteren finnisch-frischen
Zutaten sowie musikalisch mit dem in
Berlin ansässigen Musikertrio des Finnen
Jarkko Riihimäki, das den Abend mit finnischen und lateinamerikanischen Tangoklassikern begleitete. Am Folgetag der
PromoFood ging es für die finnische Unternehmerdelegation ins Feld: Bei der Exkursion zu regionalen Unternehmen der
Nahrungswirtschaft stand unter anderem
der Besuch eines Großhandelszentrums auf
dem Programm. n
Acht finnische Firmen präsentierten ihre Spezialitäten auf der PromoFood 2012.
Finnische Delikatessen in Hamburg!
Die Große Warenbörse „Der Genussgipfel“
ist im Kreise deutscher Delikatessenkaufleute
eine Institution. Am 23. April 2012 präsentieren bereits zum 15. Mal ausgewählte Hersteller delikater Gaumenfreuden ihre Produkte
den geladenen Kaufleuten und Vertretern der
gehobenen Gastronomie. Mitten drin und exotischer Glanzpunkt sind vier Lebensmittelhersteller aus Finnland. Fachkundig geleitet durch
die Deutsch-Finnische Handelskammer treten
sie auf das Parkett der Alten Börse direkt im
Zentrum der Hansestadt. Organisator ist der
Verband der Delikatessenkaufleute Corpus Culinario e. V. Weitere Informationen und Kontakt zu den Firmen:
Frank Irmscher
Tel.: +358 9 6122 1238, [email protected]
Mehr Informationen zum Exportnetzwerk
finnischer Lebensmittel: www.finnische-lebensmittel.de
1 2012
JobXchange
Stellengesuche bei jobXchange
Über den Service „jobXchange“ kann die Deutsch-Finnische
Handelskammer Ihnen sprachlich und fachlich qualifizierte Arbeitnehmerinnen und Arbeitnehmer vermitteln.
Bewerberprofile stellen wir Ihnen auf Wunsch kostenlos zur
Verfügung. Ein Entgelt ist nur im Falle einer erfolgreichen Vermittlung an die Deutsch-Finnische Handelskammer zu zahlen.
Es besteht weiterhin die Möglichkeit, Ihre eigene Stellenanzeige
in der jobXchange-Datenbank oder in unserem Kammermagazin zu veröffentlichen.
Nähere Informationen: Mikko Saarve
[email protected], Tel: +358 9 6122 1247
Eine aktuelle Auswahl an jobXchange-Bewerbern:
198
Finne (44), umfangreiche Arbeitserfahrung im Bereich des
internationalen Verkaufs, wohnhaft in Deutschland, gute
Softwarekenntnisse, zielorientiert und analytisch, sucht
eine Position in Mitteleuropa, Sprachkenntnisse: Finnisch
(Muttersprache), Englisch (fließend), Deutsch (fließend),
Schwedisch (gut), Spanisch (Grundkenntnisse)
196
Finnin (33), Studium der Sprach- und Literaturwissenschaften
in Deutschland, Tätigkeiten in mehreren Unternehmen, auch in
leitender Position, sucht eine neue Herausforderung in Finnland,
Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Deutsch (fließend),
Englisch (fließend), Schwedisch (befriedigend), Estnisch
(befriedigend)
156
195
197
Finne (47), verkaufsorientierte Person mit Interesse an einer
Tätigkeit im Bereich Verkauf / Marketing / Logistik, sucht eine
Tätigkeit mit deutschsprachigem Bezug, Sprachkenntnisse:
Schwedisch (Muttersprache), Deutsch (fließend), Finnisch
(fließend), Englisch (gut)
189
Deutscher (41), langjährige Tätigkeit in Finnland, kundenund zielorientierte Person, sucht neue Herausforderungen in
einem neuen Bereich, Interessen an Business Development /
Marketing / Sales, Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache),
Finnisch (fließend), Englisch (fließend)
187
Finnin (26), BWL-Studium in Finnland, gute Kenntnisse
der skandinavischen Länder, sucht eine Bürotätigkeit in
Süddeutschland, Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache),
Deutsch (fließend), Englisch (fließend), Schwedisch (gut)
184
Finnin (33), langjährige Berufserfahrung im Internationalen
Handel, auf der Suche nach neuen Möglichkeiten, Interesse
an Business Development / Customer Relations / Human
Resources, Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache),
Deutsch (fließend), Schwedisch (gut), Englisch (gut)
Deutscher (27), interessiert an Controlling, IT und Project
Management, Hochschulabschluss in Deutschland im
Bereich Rechnungswesen, sucht eine Tätigkeit in Finnland,
Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Englisch
(fließend), Finnisch (Grundkenntnisse)
Finnin (42), Magister-Abschluss und langjährige Erfahrung
in Deutschland, sprach- und literaturwissenschaftliches
Studium sowie medizinische Kenntnisse, Erfahrungen als
Schreibkraft und Übersetzerin, sucht Aufgaben in Finnland
im Bereich Assistenz, Kundenbetreuung und Übersetzung,
Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Deutsch
(fließend), Englisch (gut), Schwedisch (Grundkenntnisse),
Russisch (Grundkenntnisse)
1 2012
23
24
Liikeyhteyksiä
Finnische Unternehmen
suchen deutsche Produkte
Suomalaiset yritykset
etsivät saksalaisia tuotteita
Finnische Unternehmen suchen
Vertriebspartner/Abnehmer in Deutschland
Suomalaiset yritykset etsivät
edustajaa/ostajaa Saksasta
Saksalaiset yritykset etsivät
suomalaisia tuotteita
Deutsche Unternehmen
suchen finnische Produkte
Finnisches Unternehmen sucht Hersteller von
Gas-, Öl- und Elektroheizgeräten für Häuser.
CleanTeki Finland
Satakunnankatu 19 D 36
33210 TAMPERE
Finnland
E-Mail: [email protected]
Ansprechpartner: Herr Joel Glass
Hersteller von Schweißgriffen sucht
Vertretung oder Wiederverkäufer.
Ergowelder Oy
Viinijärventie 14
83400 VIINIJÄRVI
Finnland
Tel. +358 44 2779953
www.ergowelder.com
Ansprechpartner: Herr Tapio Kettunen
Saksalainen yritys etsii lääketieteellisiin
hoitoihin soveltuvaa puhdasta mäntytervaa.
CONSEIL GmbH
Dauborner Weg 21
65597 HÜNDELDEN
Deutschland
Puh. +49 172 9317716
Sähköposti: [email protected]
Yhteyshenkilö: Frau Barbara Nickerson
Großer Lieferant von Kopfbedeckungen
sucht Kontakt zu den Herstellern von
Kopfbedeckungen. Insbesondere ostdeutsche
Unternehmen sind von Interesse.
Mph Headgear Oy
Valimotie 25
00380 HELSINKI
Finnland
Tel. +358 9 5655710
Fax +358 9 56557120
www.mphtrading.com
Ansprechpartner: Herr Sami Visa
Junges Unternehmen, das sich auf den
Aufbau von Vertriebsnetzwerken in Finnland
und im Ausland spezialisiert hat, sucht
Produkte in den Branchen Outdoor & Leisure,
Beauty und Health.
Negele
Laajauorenkuja 1k 150
01620 HELSINKI
Finnland
Tel. +358 40 0851071
www.negele-brands.com
Ansprechpartner: Herr Michael Negele
Finnisches Unternehmen sucht Kontakt zu
Herstelllern von Bekleidung, um eine
Franchisekette zu gründen. Lizenzen schon
vorhanden.
SLR Line Ky
Kantosaarenkatu 9
49400 HAMINA
Finnland
Tel. +358 44 5095010
Ansprechpartner: Herr Mika Lenkkeri
Finnisches Großunternehmen im Bereich
Abfallentsorgung und Umweltmanagement
sucht Kontakt zu den norddeutschen
Unternehmen im Bereich
Sondermüllentsorgung.
Lassila & Tikanoja Oyj
Vaskikatu 13
20380 TURKU
Finnland
Tel. +358 10 636152
Fax +358 10 6363520
www.lassila-tikanoja.fi
Ansprechpartner: Herr Teemu Salmela
Hersteller von Solarwärmepanelen sucht
Vertriebspartner für Solar-Thermal-Produkte,
mit denen Wasser geheizt wird.
Savo-Solar Oy
Insinöörinkatu 7
50100 MIKKELI
Finnland
Tel. +358 440 361609
www.savo-solar.fi
Ansprechpartner: Herr Antti Harkila
Kooperation, Dienstleistungen
Yhteistyökumppaneita, palveluita
Hersteller von Design-Badezimmersaunen ist
interessiert, das Unternehmen zu verkaufen.
Finpartner Ltd Oy
c/o Nordling
Kalevankatu 9 B 20
00100 HELSINKI
Finnland
Tel. +358 400 401448
Fax +358 9 6802702
www.finpartner.fi
www.saunatunnissa.fi
Ansprechpartner: Herr Harri Nordling
Yksityishenkilö etsii yhteyttä piisaminnahkojen
toimittajiin. Tarkoituksena on aloittaa turkisten
jatkojalostus Suomen itärajalla.
Franz Zierer
Streifenau 15
94357 KONZELL
Deutschland
Yhteyshenkilö: Herr Franz Zierer
Saksalainen yritys etsii yhteyttä rakennuspuun
(kuusi ja mänty), mm. liimapuun toimittajiin.
HADI-Handelskontor Deutschland
Freiligrathring 1
40878 RATINGEN
Deutschland
Puh. +49 2102 443524
Faksi +49 2102 443806
Yhteyshenkilö: Herr Bernhard Iwers
Togolaisen tiikin toimittaja etsii
puun maahantuojia.
Hamburg Hotel Mobiliar &
Einrichtungs-GmbH
Buchwaldstraße 97
22143 HAMBURG
Deutschland
Puh. +49 40 21997059
Faksi +49 40 18041781
Yhteyshenkilö: Herr Wilfrid Klöckner
Saksalaiset yritykset etsivät
edustajaa/ostajaa Suomesta
Deutsche Unternehmen suchen
Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland
Lääketieteen ja hoitoalan hygieniatuotteiden
sekä infektion ehkäisytuotteiden valmistaja
etsii edustajaa/ostajia.
Ad-Arztbedarf GmbH
Gottlieb-Daimler -Str. 15
50226 FRECHEN
Deutschland
Puh. +49 2234 956760
Faksi +49 2234 956762
www.ad-arztbedarf.de
Yhteyshenkilö: Frau Claudia Stupp
1 2012
Kauppoihin palautettujen kenkien ja
tekstiilituotteiden, ylituotantovarastojen,
kausituotteiden ja uusittujen kenkien
kauppias etsii kenkien ja tekstiilien ostajia.
ALIA Handels GmbH
Langstücken 4
22113 OSTSTEINBECK
Deutschland
Puh. +49 40 713770017
Faksi +49 40 7137700
www.alia-schuhe.de
Yhteyshenkilö: Herr Saboor Jabil
Savuputkien valmistaja etsii yhteyttä
rautakauppoihin.
ALWE Geschwister Weisbender UG
Am Limes 6
56204 HILLSCHEID
Deutschland
Puh. +49 2624 9529576
Faksi +49 2624 9529593
www.alwe.de
Yhteyshenkilö: Frau Simone Weisbender
Silmälasihiomo etsii yhteyttä optikkoliikkeisiin
tarjotakseen optikoille linssien hiontapalveluita
moderneilla hiomakoneilla.
Die Bohrbrille
Käthnerweg 3
25926 KARLUM
Deutschland
Puh. +49 4662 6990027
Faksi +49 4662 6990028
www.bohrbrille.de
Yhteyshenkilö: Herr Andrej Dietrich
Hedelmien tukkukauppias etsii yhteyttä
supermarketketjuihin ja hedelmien
maahantuojiin.
Faby Fruchtgroßhandel GmbH & Co. KG
Sandhörn 1
21720 STEINKIRCHEN
Deutschland
Puh. +49 4142 819224
Faksi +49 4142 819222
www.fabyfrucht.de
Yhteyshenkilö: Herr Jürgen Faby
Hedelmä- ja vihannespuolivalmisteiden
valmistaja etsii ostajia. Yritys valmistaa
myös mehuja, pyreetä, aromivalmisteita
ja hedelmäviinejä.
Fruchtsaft Bayer GmbH & Co. KG
Grabenäckerstraße 1
71254 DITZINGEN-HEIMERDINGEN
Deutschland
Puh. +49 7152 9991111
Faksi +49 7152 9991122
www.fruchtsaft-bayer.de
Yhteyshenkilö: Herr Jochen Bayer
Valimoiden käyttämien valukehysten
ja autoteollisuustarvikkeiden valmistaja
etsii edustajaa.
Hesonwerk GmbH Pretzsch
Wittenberger Strasse 45
06905 BAD SCHMIEDEBERG
Deutschland
Puh. +49 34926 58030
Faksi +49 34926 58044
www.heson-pretzsch.de
Yhteyshenkilö: Dr.Ing. F. Iske
Langattomien minikovaäänisten
valmistaja etsii maahantuojaa/jakelijaa.
Gehrs Marketing GmbH
Spinnereistr. 6
35576 WETZLAR
Deutschland
Puh. +49 6441 90270
Faksi +49 6441 902799
Yhteyshenkilö: Herr Martin Gehrs
Vienti- ja tuontiyritys etsii kalasäilykkeiden,
hedelmä- ja vihannessäilykkeiden, oliiviöljyjen
ja päivittäistavaroiden maahantuojaa.
MEM Handelskontor GmbH
Ewige Weide 6
22926 AHRENSBURG
Deutschland
Puh. +49 4102 60460
Faksi +49 4102 604626
Yhteyshenkilö: Herr Martino Morszeck
Luomujäätelön valmistaja etsii edustajaa.
Novescor GmbH
Emsbachstr. 38
65529 WALDEMS
Deutschland
Puh. +49 6087 9893971
Faksi +49 3221 108990956
www.novescor.de
Yhteyshenkilö: Herr Hendrik Hanspach
1 2012
Liikeyhteyksiä
Lentoyhtiöiden käyttämien tietokoneohjelmistojen valmistaja etsii ostajia.
Ovidius GmbH
Alte Jakobstr. 79–80
10179 BERLIN
Deutschland
Puh. +49 30 408189537
Faksi +49 30 408189599
www.ovidius.com
Yhteyshenkilö: Frau Imke Koop
Korkealaatuisten Hifi-huonekalujen
ja TV-tasojen valmistaja etsii
maahantuojaa/jakelijaa.
Schroers & Schroers
Naumannstraße 5
10829 BERLIN
Deutschland
Puh. +49 30 76768870
Faksi 49 30 76768866
Yhteyshenkilö: Herr Detlef Herrmann
Tekstiilien myyjä etsii
maahantuojia/edustajaa/ostajia.
WHY NOT Textilhandels GmbH
Heidenkampsweg 48
20097 HAMBURG
Deutschland
Puh. +49 40 68948685
Faksi +49 40 65724145
www.whynothamburg.de
Yhteyshenkilö: Herr Kai Michael Beck
Vienti- ja tuontiyritys etsii yhteyttä
yrityksiin, joita kiinnostaisi
korvalämmittimien maahantuonti.
Zamsha UG (Haftungsbesch.)
Tegelsbarg 17
22399 HAMBURG
Deutschland
Yhteyshenkilö: Frau Uzma Mushtaq
Yhteistyökumppaneita, palveluita
Kooperation, Dienstleistungen
Käännöstoimisto etsii uusia asiakkaita.
Käännökset suomi-saksa-suomi. Myös englanti
ja ruotsi. Erikoisalat tekniset tekstit, kone- ja
laiteteollisuus. Monivuotinen kokemus.
AK-KÄÄNNÖS
Satamakatu 2 A 28
33200 TAMPERE
Puh. (03) 2230076
Faksi (03) 2235037
Yhteyshenkilö: Adile Kaader
25
Saksan liittotasavallan
ansioristi Hagen Henrÿlle
26
Saksan liittopresidentti Christian Wulff on myöntänyt Saksalaisen
koulun kannatusyhdistyksen entiselle puheenjohtajalle Dr. Hagen
Henrÿlle Saksan liittotasavallan ansioristin nauhan kera. Ansioristi oli
tunnustus hänen ansioistaan suomalais-saksalaisten suhteiden hyväksi.
Kunniamerkin luovutti hänelle 3. helmikuuta 2012 pidetyssä tilaisuudessa suurlähettiläs Dr. Thomas Götz. Henrÿn puheenjohtajakaudella
1995 Saksalaisen koulun oikeudellinen ja taloudellinen asema ankkuroitiin pysyvästi Suomen koulujärjestelmään kuuluvaksi. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin juristina Hagen Henrÿ johti saksankielisten
juristien yhdistystä Suomessa.
Saksalais-Suomalaisen
Kauppakamarin vuosikokous
14. toukokuuta Helsingissä
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokous pidetään maanantaina 14. toukokuuta 2012 Helsingissä. Tilaisuus järjestetään Hilton
Strand -hotellin kongressitiloissa Hakaniemessä. Juhlapuheen pitää tunnettu taloustieteilijä professori Dr. Michael Hüther, joka on johtanut vuodesta 2004 lähtien Saksan IW-taloustutkimusinstituuttia Kölnissä. Kokonaistalouden kehitystä seuraavan asiantuntijaraadin entinen pääsihteeri
tarkastelee esityksessään kriittisesti tämänhetkisiä talouden kehityssuuntia.
Kokouksen kulussa on tänä vuonna pieni muutos. Ennakko-ohjelman mukaan tilaisuus alkaa klo 8.30 sääntöjen mukaisella jäsenkokouksella. Tätä seuraa Kauppakamarin liikennevaliokunnan kokous. Lübecker Hafen-Gesellschaft mbH:n toimitusjohtaja Heinrich Beckmann
ja Suomen satamayhdistyksen toimitusjohtaja Markku Mylly puhuvat
logistiikan haasteista Itämeren alueella sekä esittelevät tarkemmin transeurooppalaisia liikenneverkostoja. Klo 11.00 seuraa juhlaesitelmä.
Yhteisen lounaan jälkeen vuosikokouksen päättää Saksan suurlähetystön vastaanotto.
Kauppakamarin Oktoberfest
13. syyskuuta 2012 Helsingissä
Syksyn 2011 onnistuneen Oktober-tapahtuman vauhdittamana Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjestää tänä vuonna jo 2. Oktoberfestin. Rento ilmapiiri, alkuperäinen baijerilainen musiikki ja baijerilaiset erikoisuudet ovat tilaisuuden kohokohtia. Sekä suomalaisille että
saksalaisille yrityksille tarjoutuu tilaisuus varata
oma yrityspöytä. Sponsoripaketti
sisältää kahdeksan paikkaa
sekä olutta, viiniä ja baijerilaisia erikoisjuomia. Lisäksi
Saksalais-Suomalaisen
Kauppakamarin sponsorit
ovat tapahtuman aikana
näkyvästi ja kuuluvasti
esillä. Lisätietoja vain enää
rajoitetusti vapaana olevista
pöydistä antaa Päivä Graefe,
puh. (09) 6122 1244,
[email protected].
Finnish-German
Energy Day tulossa
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on aloittanut 3. Finnish-German
Energy Day -foorumin valmistelut. Seuraava Energiapäivä järjestetään
7. marraskuuta 2012. Kauppakamarin kokoonkutsuma raati tapasi
2. maaliskuuta valmistellakseen tulevaa ohjelmaa. Tämä 14 Suomen
energia-alan huippuedustajan raati kokoaa tulevan foorumin sisällön.
Aiempien vuosien tapaan myös tänä vuonna tapahtumaan osallistuu
kansainvälisiä, saksalaisia ja suomalaisia asiantuntijoita, jotka puhuvat energia-alan tämän hetken kehityksestä ja tulevaisuudesta sekä
siihen liittyvistä ratkaisuista. Aiheen suurta kiinnostavuutta osoittaa
se, että viime vuoden 2. Finnish-German Energy Day otettiin hyvin
vastaan. Tapahtumaan osallistui 150 alan päättäjää. Energiapäivän
järjestää ja koordinoi jälleen Päivi Graefe, puh. (09) 6122 1244,
[email protected]. www.energyday.fi
Kauppakamari
DFHK Intern
1 2012
27
Dr. Wilfried Prewon kovan käden toimenpidepaketti Kreikan pelastamiseksi.
Selviääkö euro hengissä?
Hannoverin teollisuus- ja kauppakamarin toimitusjohtaja Dr. Wilfried Prewo kertoi näkemyksiään euron
tulevaisuudesta Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin ja Sampo-Pankin aamiaisseminaarissa 14.3.2012
Helsingissä. Tämä kansainvälisesti arvostettu suhdanneasiantuntija, joka kirjoittaa säännöllisesti myös
Wall Street Journal –julkaisuun, esitteli ratkaisuvaihtoehtojaan noin 70 kuulijalle.
W
ilfried Prewo vastaa otsikkokysymykseen ”Selviääkö euro
hengissä?”: Kyllä, mutta vain
tietyin edellytyksin. Varmaa on joka tapauksessa, että hyvin toimivaan euroalueeseen tarvitaan joustavaa palkkapolitiikkaa
ja työntekijöiden liikkuvuutta jäsenmaiden kesken. Tämä ei ole EU:ssa yhtä helppoa kuin USA:ssa kielierojen ja vahvojen
ammattiyhdistysten vuoksi. Yhtenäisellä
veropolitiikalla, yhtenäisillä investointieduilla ja työlainsäädännöllä on kuitenkin mahdollista kompensoida tätä vajetta.
Jos Eurooppa noudattaa kasvusuuntaista
1 2012
”symmetristä talouspolitiikkaa”, Prewo
uskoo selvittävän kriisistä ennen pitkää.
Erityisesti ”Euroopan tämän hetken
potilaan” Kreikan jaloilleen saattamisessa
tarvitaan Prewon mielestä hyvää hallinnointia ja erityisesti taistelua korruptiota
vastaan. Tarkka talouden tasapainottaminen, privatisointitoimet, jyrkät palkkojen
ja eläkkeiden leikkaukset sekä valtion verotuksen suvereniteetti ovat tässä välttämättömiä.
Toimitusjohtaja Prewo näkee Suomen
taloudellisen tilanteen tällä hetkellä hyvänä,
vaikka suomalaiset kamppailevat samojen
ongelmien kanssa kuin saksalaiset. Kummassakin maassa nähdään vain ongelmia,
vaikka lasi on 80-prosenttisesti täynnä.
Kun tarkastellaan Suomen tilannetta kuluneen 20 vuoden ajalta, maa on suoriutunut hämmästyttävän hyvin historiansa vaikeimmasta talouskriisistä.
Kymmenen vuoden kokemusta eurosta
Hannoverin teollisuus- ja kauppakamarin
toimitusjohtaja Prewo pitää myönteisenä.
Euroopan yhteisvaluutta on tuonut paljon
hyötyä – erityisesti Kreikalle. Suurin ongelma on kuitenkin jäsenmaiden rakenteelliset
ongelmat. n
Kauppakamari
DFHK Intern
28
Avoin Helsinki – vuoden
2012 designpääkaupunki
Helsinki on kolmas kaupunki, joka on nimitetty designpääkaupungiksi. Helsinki on tunnetussa seurassa,
sillä viime vuosina kunnian saivat Italian Torino (2008) ja Etelä-Korean Soul (2010).
Helsinki designpääkaupunki -hankkeen johtaja
Pekka Timonen, minkä perusteella juuri Helsinki vei
voiton kansainvälisessä designpääkaupunki-kilpailussa?
”Maailman designpääkaupungin valitsee joka toinen vuosi teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid (International Council of
Societies of Industrial Design) yksittäisten kaupunkien hakemusten perusteella. Ennen valintaa Icsid tekee tutustumiskäynnit ns.
finaalipaikoilla oleviin kaupunkeihin. Tärkeintä on se, että valittu
kaupunki käyttää designia voimakkaasti uusien ratkaisujen etsimisessä.
Helsinki ja muut mukana olevat kaupungit Espoo, Vantaa,
Kauniainen ja Lahti käyttävät designia sosiaalisen, taloudellisen ja
kulttuurisen kehityksen edistäjänä. Lisäksi meillä on vahva designhistoria, suuri murros kaupunkikuvassa sekä vahva kansallinen ja
kunnallinen sitoutuminen designin hyödyntämiseen.”
Mikä on hyvän muotoilun tunnusmerkki?
”Käytettävyys, tarkoituksenmukaisuus, kestävyys, se miltä suunniteltu asia näyttää tai tuntuu, ja mitä design käyttäjälleen merkitsee. Lisäksi pitää täyttyä myös haluttavuuden kriteeri: juuri tämän
tuotteen tai palvelun pitää olla jostain syystä kaikkia muita yhtä
käytettäviä tai kestäviä kilpailijoitaan haluttavampi.”
Miten yritykset voivat hyötyä muotoilusta?
”Designin merkitys liike-elämässä kasvaa jatkuvasti. Käyttäjien
kuuntelemisen avulla on mahdollista kehittää toimivia, tavoiteltavia ratkaisuja ja säästää resursseja. Menestyksekkäät ratkaisut
puolestaan auttavat yrityksiä pärjäämään ja luomaan uusia työpaikkoja. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on luoda parempaa
ymmärrystä designin roolista liike-elämän moottorina, paitsi
isoille, myös pienemmille paikallisille yrityksille.” n
Millä tavalla kaupungit ja koko Suomi hyötyvät tunnustuksesta?
”Helsinki ja koko Suomi pääsee designvuoden myötä tekemään
muotoilun merkitystä tunnetummaksi ja avoimemmaksi eri aloilla. Laajennetun designin käsite ja designvuoden motto, ’Embedded Design in Everyday Life’, auttaa tuomaan muotoilun tärkeyttä tunnetuksi eri tavalla kuin ennen. Tarkoituksena on haastaa
ihmisiä pohtimaan hyvän muotoilun merkitystä ennakkoluulottomasti. Luvassa on siis uusia ratkaisuja, kokeiluja, elämyksiä.
Designpääkaupunki-nimitys ja sen sekä yksittäisten projektien saama julkisuus luovat Suomesta maailmalla myönteistä kuvaa
maana, jossa osaavat ja koulutetut ihmiset haluavat saada elin- ja
työympäristönsä toimimaan entistä paremmin.”
Muuttuuko Helsingin katukuva
tai kaupunkisuunnittelu pysyvästi?
”Uskomme, että designvuodella on kauaskantoisia vaikutuksia.
Siihen kuuluu monia hankkeita, jotka pääsevät vasta aluilleen
vuoden 2012 aikana. Sellaisia konkreettisia esimerkkejä voisivat
olla esimerkiksi Kampin ”Hiljaisuuden Kappeli” tai tuleva ruokakulttuurin keskus ”Teurastamo”.
Lisäksi Helsingissä rakennetaan parhaillaan täysin uusia kaupunginosia. Esimerkiksi Kalasataman ja Jätkäsaaren asuinalueet muodostavat täysin uudenlaisia ympäristöjä. Näilläkin alueilla designpääkaupunki toteuttaa monenlaisia hankkeita ja projekteja, esimerkkinä
’Jätkäsaaren rakentamisaikainen asukas- ja yritysyhteistyö’ -projekti.”
Pekka Timonen johtaa
World Design Capital Helsinki 2012 –vuotta.
Design
Design
1 2012
Linjakas latausasema
kadunvierikalusteena
S
29
ähköautot tuottavat kasvihuonepäästöjä kaksi kolmasosaa bensiiniautoja vähemmän. Lisäksi ajaminen
sähköautolla on moninkertaisesti halvempaa. Suomessa sata kilometriä maksaa
noin kaksi euroa. Oleellista sähköauton
käytössä on kuitenkin saatavilla olevat
latauspisteet. Porvoolainen Ensto on kehittänyt hopeanvärisen ruostumattomasta
teräksestä valmistetun Ensto EV –latauspylvään, joka soveltuu tyyliltään niin historialliseen kuin moderniinkin kaupunki-
ympäristöön. Pylväitä on myyty jo yli tuhat kappaletta Suomeen, Norjaan, Ruotsiin, Ranskaan ja Venäjälle.
Ensto EV –pylväässä on kiinnitetty
huomiota toimivuuden ohella erityisesti
myös muotoiluun.
Enston tuotepäällikkö Jukka Karhu,
kuinka paljon muotoilun tärkeys on kasvanut
Enston tuotekehittelyssä viime vuosina?
Etenkin sähköauton latauspisteissä muotoilu on
olennainen erottumistekijä kilpailijoihin nähden.
Muotoilu on ollut suunnittelun lähtökohtana
tuotekehityksen alusta lähtien.
Mitkä ovat olleet muotoilijoiden
ja insinöörien suurimmat haasteet
pylvään kehittelyssä?
Suurimmat haasteet ovat olleet jatkuvasti
kehittyvät standardit ja markkinaympäristön
nopea muutos.
Mistä asiakas tietää, että tolppa toimii?
Kaikki latauspisteemme ilmoittavat selkeillä
LED-merkkivaloilla, milloin se on vapaa,
latauskäytössä tai mahdollisessa vikatilanteessa.
Onko Enstolla omia muotoilijoita?
Ei ole, käytämme alihankkijaa eli muotoilutoimistoa. Käyttämäämme toimistoon päädyttiin
muotoilukilpailun tuloksena.
Mikä on pylväiden myyntihinta
ja muotoilun osuus siinä?
Latauspisteiden myyntihinnat vaihtelevat alle
tuhannesta muutamaan tuhanteen euroon.
Hyvä muotoilu ei tarkoita lisähintaa, vaan takaa
hyvän käytettävyyden ja esteettisen ulkonäön.
Kuinka kauan pylväiden
suunnitteluprosessi kesti?
Ensimmäinen sähköauton lataustuote syntyi 2010
vajaan vuoden suunnittelutyön jälkeen. Nyt 2012
tuoteperheeseen kuuluu jo viisi erillistä tuotetta.
Mistä löytyy tällä hetkellä Enston
latauspylväitä?
Pääasiassa Norjasta, Suomesta,
Ruotsista, Ranskasta ja Venäjältä.
Onko pylväs sataprosenttinen
suomalainen tuote? Missä sitä valmistetaan?
Latauspisteet ovat 100-prosenttisesti suomalaisia.
Niitä valmistetaan Enston tehtaalla Mikkelissä.
Miksi esimerkiksi Oslo valitsi Enston tuotteen?
Valintakriteereissä korostettiin erityisesti
latauspylväiden designia, luotettavuutta
ja niiden teknistä ratkaisua.
Kuinka kova kilpailu on
latauspylväiden valmistajien kesken?
Kilpailu on erittäin kovaa. Yksinomaan Saksan
markkinoilta löytyy yli 40 ratkaisua sähköauton
lataukseen.
Mitkä ovat Enston näkymät markkina-alueena
Euroopassa ja erityisesti Saksassa?
Sähköauton latausratkaisujen osalta näemme
koko Euroopan erittäin potentiaalisena markkinaalueena. Saksassa on perinteisesti erittäin vahva
autoteollisuus, ja siksi se on Enstolle tärkeä
markkina-alue. Saksassa kestävällä kehityksellä
ja ympäristöasioilla on tärkeä asema.
Viimeisimmät uutiset kertovat, että
käytännössä kaikki saksalaiset autonvalmistajat
tuovat sähköautoja markkinoille kahden
vuoden kuluessa.
Enston on kehittämät AV-latauspylväät
– Normaaliin lataukseen suunniteltu latauspylväs EVT. Auton täyslataus
kestää noin kahdeksan tuntia. Esim. Oslossa lataus on ilmaista.
– Veloitettavaa sähköä saa nopean latauksen EVC-latausasemalta.
Lataus kestää 1,5–3 tuntia.
– Ultranopea lataus 15–30 minuutissa. Tätä vaihtoehtoa ei vielä
yleisesti ole saatavilla, koska verkosta on vielä vaikea saada
nopean latauksen vaatimia tehoja.
– Yleiset latauspisteet on tarkoitettu täydentäviä latauksia varten.
Autoa ladataan siis ensisijaisesti kotona tai työpaikalla,
jolloin auto voi seisoa päivän tai yön yli latauksessa.
– Sähköautot ovat Suomessa Saksaan ja USA:han verrattuna vielä
harvinaisuus. Suomen liikenneturvallisuusvirasto Trafin mukaan vuoden
2011 lopulla Suomen 2,53 miljoonasta rekisteröidystä henkilöautosta
oli sähköautoja vain 56. Edellytyksenä sähköautomäärän kasvulle
onkin tiheä latausasemaverkosto. Sähköautot ovat kuitenkin tulossa
Suomeenkin. Vuoteen 2020 mennessä Suomen teillä arvellaan
kulkevan jo pitkälle yli toistasataatuhatta sähköautoa. Saksassa
vastaavan määrän arvellaan olevan jo noin miljoona.
1 2012
Design
Design
30
Ville Kokkosen Bright White -kirkasvalolamppu on uusi tulokas artekin tuotevalikoimassa.
ARTEK-tuote on
investointia tulevaisuuteen
artekin kaluste on edelleen yhtä moderni kuin runsas 75 vuotta sitten. 1930-luvulla valmistettuja
artekin tuoleja, pöytiä ja jakkaroita tehdään edelleen. Ne yritykset ovat harvassa, joiden tuotteen
hankkiessaan voi sanoa investoivansa 50 vuoden päähän. Ja arvo kasvaa koko ajan.
O
lemme tottuneet ajattelemaan,
että artek on 100-prosenttisesti suomalainen tuote niin
muotoilultaan kuin materiaaliltaan. Todellisuudessa sen muotoilun juuret ovat
kansainvälisyydessä, jossa vaikuttajina on
ollut arkkitehteja, muotoilijoita, taiteilijoita ja taiteentuntijoita. artekin perustajat Alvar ja Aino Aalto, Nils-Gustav
Hahl ja Maire Gullichsen olivat kaikki
kosmopoliitteja, jotka olivat opiskelleet
ulkomailla ja jotka halusivat luoda uutta ja radikaalia sekä edistää modernia
Design
Design
asuinkulttuuria viime vuosituhannen alkupuolelta lähtien.
artekin tuotekehitysstrategian kulmakivet ovat olleet etiikka, estetiikka ja ekologia.
Tämä sopii hyvin myös nykyhetken vaatimuksiin. Eettinen kuluttaminen, muodon
kauneus ja ekologiset näkökohdat ovat tätä
päivää.
Tuotemallistoja rikastettava
”Vaikka artekin traditioita vaalitaan tarkasti, tuotevalikoimaa on pyrittämä uudistamaan mallistokokonaisuuksilla”, kertoo
aikaisemmin osittain Lontoossa tuotekehittelyn parissa työskennellyt ja vuodesta
2009 lähtien Artekin muotoilujohtajaksi
nimitetty Ville Kokkonen.
”Ilmari Tapiovaaran huonekalumalliston hankinta vuonna 2011 on modernilla
tavalla täydentänyt aikaisempaa tarjontaamme”, jatkaa Kokkonen. artekilla on
oma tuotesuunnittelustudio, johon kuuluu
kolme muotoilijaa. Yhteistyö japanilaisten arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa on ollut tiivistä. Yhteistyötä on tehty
myös monien tunnettujen kansainvälisten
1 2012
suomalaisten nimien kuten Harri Koskisen
ja Eero Aarnion, mutta myös saksalaisten
ja englantilaisten kanssa.
Monikäyttöinen
kirkasvalolamppu pitää hereillä
Ville Kokkosen itsensä artekille suunnittelema kirkasvalolamppu sopii erityisesti
toimistokäyttöön ja julkisiin tiloihin. Sen
valaisema alue on entisiä 40- ja 50-luvulla suunniteltuja design-klassikoita huomattavasti suurempi. Kokkosen mukaan
suunnittelussa pyrittiin huomioimaan
muuttunut toimistoympäristö, uusi toimistoteknologia ja uudenlaiset kalusteet.
Haluttiin kehittää valo, joka tekisi työympäristöstä mahdollisimman miellyttävän. Kirkasvalolamppu on paitsi tekninen myös mentaalinen hyvinvoinnin ja
mielenterveyden edistäjä pimeän aikaan
pohjoismaissa. Valaisinsarja on otettu
myös maailmalla hyvin vastaan, sitä käytetään esimerkiksi yötyössä lisäämään
vireystasoa. Valaisin tuli markkinoille
huhtikuussa 2011 ja se palkittiin muotoilun kutsukilpailussa Kölnissä. Se on
ehdolla tuotekategoriassa vuoden designtuotteeksi Lontoon Design Museumin
vuotuisessa kilpailussa. Palkinto vastaa
“design maailman oscaria”.
Materiaalikokeiluja
UPM:n kanssa
Kokkonen kertoo, että artekin moderni ja
radikaali asenne näkyy edelleen siinä, että
designstudiossa tutkitaan uusia kestäviä
materiaaleja. Tarkoitus ei ole seurata nopeasti vaihtuvia trendejä, vaan pyrkiä ajattomuuteen ja luoda uusia ilmiöitä. artek
on toiminut yhteistyössä UPM:n kanssa.
Hightech-trendit 2012
1 2012
Tämä yhteistyö on johtanut puumuovikomposiittimateriaalin käyttöön. Raakaaineena siinä on UPM:n kierrätyspaperi,
jota voidaan käyttää huonekalu- ja tuotesuunnittelussa. Materiaali soveltuu esimerkiksi säänkestäviksi ulkokalusteiksi.
Taiteilijayhteyksiä
etsimässä Saksassa
artek uskoo yhteistyön saksalaisten kanssa tuovan hyviä tuloksia. Konseptitutkimusta he ovat tehneet saksalaisen Kram
& Weisshar –toimiston kanssa. Tulossa
on myös uusi myyntijohtaja Saksaan. Yhtiö haluaa keskittyä Saksan taiteelliseen
ytimeen Berliiniin ja perustaa toimiston
sinne. ”Vaikka olemme voittoa tavoitteleva
yritys, bisnes ei ole ainoa päämäärämme,
vaan haluamme olla mukana kulttuurisidonnaisissa hankkeissa ja toimia yhdessä
eri arkkitehti- ja taitelijaryhmien kanssa.
Sitä paitsi suuret yritykset panostavat tällä
hetkellä taiteeseen,” arvelee Kokkonen.
artek haluaa pysyä Suomessa
artekilla on huonekalutehdas Raisiossa ja
useita eri kalusteosien alihankkijoita Suomessa. Jonkun verran valmistusta on myös
Virossa, jossa käsityöperinne on vielä
vahva. Siellä käytetään erityisesti vaaleaa
suomalaista koivua, joka on alusta lähtien
ollut artekin tuotemerkki. Valaisinten metalliosia valmistetaan jonkin verran Kiinassa. Perinteinen käsityötaito on häviämässä ja kustannukset nousevat. Nyt artek
tutkii yhdessä amerikkalaisten suunnittelijoiden kanssa mahdollisuuksia hyödyntää
robotteja ja automaatiota valmistuksessa.
Lähtökohtana on kuitenkin, että valmistus pysyy pääasiallisesti Suomessa.
Tulevat visiot
Ville Kokkonen nostaa esille artekin tulevan tavoitteen ottaa vastuuta ja panostaa
ihmisten henkiseen hyvinvointiin ympäristösuunnittelulla ja lisätä viihtyvyyttä
sisustuksella ja erilaisilla elämää helpottavilla tuoteratkaisuilla kahviloissa ja julkisissa tiloissa. Yksi kohderyhmä tässä on
nuoret ja heidän syrjäytymisensä estäminen. artekissa pyritään löytämään ratkaisua sille, kuinka saada ihmiset viihtymään
paremmin yhdessä.
artek on mukana Helsingin designvuoden 2012 julkaisuissa. Helsingin Esplanadin myymälään on tarkoitus perustaa ”Do
you read me” –Espa-Shop -kirjakauppa ja
lukutila, johon kiinnostavat henkilöt ovat
koonneet suosituslistoja lempikirjoistaan.
Hyvällä tuotteella on tarina
”artekin tuotteisiin liittyy aina tarina, mikä
tekee niistä ajattomia, nostaa niiden arvoa ja tekee niistä kiinnostavan. Tarina ei
ole vain statussymboli, kuten auto, vaan
se heijastaa myös omistajansa kiinnostuksen kohteita ja arvoja. Hyvä muotoilu voi
muuttaa parhaassa tapauksessa ajattelutapaamme. Kun kuluttaja alkaa arvostaa
tuotetta, silloin muotoilu on onnistunut”,
uskoo Ville Kokkonen. n
artek lukuina
artekilla on n. 60 työntekijää. Liikevaihto
vuonna 2010 oli n. 20 miljoonaa euroa.
Päämarkkinat ovat Suomessa. artekilla
on myymälät Helsingissä, Espoossa ja
Turussa. Yrityksen omistaa ruotsalainen
sijoittaja Proventus AB.
Vuoden 2012 hightech-trendejä ovat Cloud Computing –pilvipalvelut, mobiilipalvelut, it-tietoturva ja sosiaalinen media. Tämä käy ilmi
Saksan tietotekniikan ja viestintäalan keskusliiton Bitkomin tekemästä
kyselystä. Niin sanottu Cloud Computing puolusti kärkisijaansa jo kolmannen kerran peräkkäin 66 prosentilla kysytyimpänä palveluna. Tällöin ohjelmia ja tietoja ei tallenneta enää vain paikallisesti omaan tietokoneeseen tai matkapuhelimeen, vaan reaaliaikaisesti tietoverkkoihin.
Bitkomin arvioiden mukaan pilvipalveluiden liikevaihto kasvaa
Saksassa vuoteen 2015 mennessä noin 13 miljardiin euroon eli yli
kolminkertaiseksi. Kymmenen prosenttiyksikön kasvu edellisvuoteen
verrattuna merkitsee sitä, että matkapuhelinten mobiilisovelluksista on
kiinnostunut nyt joka toinen yritys. Uusi keksintö kymmenen kärjessä
on E-Energy, joka herättää energiamuutosten aikakaudella erityistä kiinnostusta. Kyse on älykkäistä sähköverkoista, joiden avulla on
mahdollista hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Nämä verkot kykenevät
mukauttamaan virran kulutuksen säästä johtuviin tuuli- ja aurinkoenergiamuutoksiin ja ohjailemaan sähkön jakelua.
Design
Design
31
32
Innovatiiviset Saksa ja Suomi
Euroopan komission innovatiivisuusvertailussa Saksa on kolmannella sijalla. EU:ssa ensimmäisen sijan vertailussa vie Ruotsi ja
seuraavana tulee Tanska. Suomi on sijalla neljä. Vertailussa olivat
mukana mm. investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, koulutustaso,
tutkimusmenetelmät ja yritysinvestoinnit. Saksan vahvuuksina tämän
tutkimuksen mukaan ovat erityisesti julkisten menojen panostukset tutkimukseen ja kehitykseen, Saksan innovaatiojärjestelmien avoimuus
ulospäin ja verkottuminen sekä johdonmukainen suuntautuminen huipputeknologioihin.
Saksan keskuspankki
ennustaa kasvua kevääksi
Vaikka velkakriisi on painanut Saksan taloutta alkuvuodesta, Bundesbank uskoo talouden kääntyvän kesää kohden nousuun. Keskuspankin
kuukausiraportin mukaan maa voi välttyä taantumalta. Euroopan suurimman talouden kansantuote supistui viime vuonna uskottua vähemmän.
Saksan vienti euroalueen ulkopuolelle vetää, ja maan talousluottamus
oli tammikuussa ylimmillään viiteen kuukauteen. Taloutta vauhdittavat erityisesti rakennusala ja yksityinen kulutus.
Outokumpu ruostumattoman
teräksen markkinajohtajaksi
UPM investoi energian
tuotantoon ja biodieseliin
Teräskonserni Outokumpu ostaa noin 2,7 miljardilla eurolla saksalaisen ThyssenGroupin ruostumatonta terästä valmistavan tytäryhtiön Inoxumin. Kaupan hinta muodostuu miljardin euron käteismaksusta ja noin
miljardin euron arvoisista Outokummun osakkeista, joka vastaa 29,9
prosentin osuutta pääomasta. Lisäksi Outokumpu ottaa hoitaakseen
ThyssenGroupin velkavastuita ja eläkesitoumuksia.
Outokumpu haluaa säästää järjestelyillä ylikapasiteetista kärsivässä terästuotannossa vuosittain 250 miljoonaa euroa. Outokummun ilmoituksen mukaan tähän tavoitteeseen päästään viimeistään vuoteen
2017 mennessä. Työpaikkojen vähentämisen lisäksi Outokumpu näkee
kustannussäästöjä yhteisissä raaka-aine- ja energiahankinnoissa sekä
markkinoinnissa. Oston kautta teräsalalle syntyy uusi maailmanmarkkinajohtaja, jossa on yli 19 000 työntekijää ja jonka liikevaihto on 11,9
miljardia euroa. Osto edellyttää vielä kartellivirastojen hyväksymistä,
jonka odotetaan tulevan vuoden loppuun mennessä.
Metsäyhtiö UPM investoi 85 miljoonaa euroa Etelä-Saksassa
Schongaussa sijaitsevaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen. Tämä voimala tuottaa paperitehtaalle prosessihöyryn ja sähkön lisäksi kestävää ja energiatehokasta kaukolämpöä arviolta 750
kotitaloudelle sekä Schongaun kaupungin julkisille laitoksille. Uusi
tuotantolaitos otetaan käyttöön vuoden 2014 lopulla. Tällä turvataan UPM:n mukaan oma energianhuolto ja lisätään omavaraisuusastetta.
UPM ilmoittaa myös, että se aikoo rakentaa Lappeenrantaan
biodieseliä valmistavan laitoksen polttoaineen tuottamiseksi raakamäntyöljystä. Kyseessä on ensimmäinen tämänlaatuinen teollisen
mittakaavan investointi maailmassa. Biojalostamo tuottaa vuosittain
noin 100 000 tonnia toisen sukupolven biodieseliä liikennekäyttöön. Jalostamon rakentaminen on tarkoitus aloittaa tämän vuoden
kesällä ja päättyä vuonna 2014.
Ekosähkö ohittaa ydinsähkön
Uusiutuvasta energiasta on tullut viime vuonna energiantuotannon
toiseksi tärkein lähde Saksassa. Noin 20 prosentin eri energialähteistä muodostuvalla osuudella uusiutuvan energian tuotanto ohitti
ydinenergian, jonka osuudeksi jäi kahdeksan ydinvoimalan sulkemisen jälkeen 18 prosenttia. Tärkein energialähde oli Saksan Energiaja vesitalouden keskusliiton (BDEW) mukaan ruskohiili, jonka osuus
oli 25 prosenttia. Kivihiilivoimaloiden osuudeksi tuli 19 prosenttia,
öljyn, pumppuvoimaloiden ja muiden energialähteiden osuudeksi 5
prosenttia.
Joulukuu 2011 oli 8,5 miljardin kilowattitunnin tuotantomäärällä
kaikkien aikojen paras talvikuukausi BDEW:n ilmoituksen mukaan.
Koska sähkön saanti tuulesta ja auringosta vaihtelee voimakkaasti,
vaatimukset sähköverkkojen nopeasta rakentamisesta voimistuvat
entisestään. Uusiutuvan energiatuotannon voimakas kasvu on tosin
ilahduttavaa, mutta myös paineet verkkojen kattavuuteen uusiutuvien
energiamarkkinoiden integroimiseen toisiinsa lisääntyvät.
Vuonna 2011 Saksassa kulutettiin 607 miljardia kilowattituntia
sähköä (2010: 610 mrd. kWh). Sähköntuotanto laski vuoden 2010
628 miljardista kilowattitunnista 612 miljardiin kilowattituntiin. Näin
kahdeksannen ydinvoimalan sulkemisen jälkeenkin viime vuonna
Saksassa tuotettiin enemmän sähköä kuin kulutettiin.
Talousuutiset
1 2012
Inflaatio kasvoi 2,3 prosenttia
Lämmitysöljyn ja polttoaineen hinnat ovat Saksassa lisänneet yllättävästi inflaatiota. Maan tilastokeskuksen ennakkoarvioiden mukaan kuluttajahinnat nousivat vuoden 2012 helmikuussa 2,3 prosenttia viime
vuoden helmikuuhun verrattuna. Tammikuussa kuluttajahintojen nousu oli
2,1 prosenttia. Koko vuoden 2011 inflaatioprosentiksi tilastoasiantuntijat
olivat arvioineet 2,3. Ekonomistit uskovat, että hintojen nousu hidastuu
tulevina kuukausina.
Yrittäjät kannattavat euroa
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta yrittäjästä on sitä mieltä,
että euron käyttöönotto on vaikuttanut myönteisesti yritystoimintaan.
Kuten Grant Thorntonin noin 1300 yritysedustajalle 17 Euroopan
maasta tehdystä ”International Business Report” (IBR) –kyselystä
käy ilmi, suomalaiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä Euroopan yhteisvaluuttaan. Myös saksalaisten ja ranskalaisten keskuudessa tyytyväisyysaste on korkea vaihdellen 71–79 prosenttia. Häntäpäässä
ovat italialaiset johtajat, joista vain joka toinen (48 %) suhtautuu
myönteisesti euroon.
M-real myy
Premium Papier -liiketoiminnan
Paperitehdas M-real myy Premium Papier –liiketoimintansa saksalaiselle Walzmühle AG:lle, joka on Hahnemühle FineArt GmbH:n tytäryhtiö.
Kauppaan sisältyy koko Premium Papier -tuotanto, siihen kuuluvat koneet
ja laitteet sekä M-real Zanders GmbH:n noin 100 työntekijää Bergisch
Gladbachissa. Kyse on korkealaatuisesta painopaperista, jota käytetään
kirjeissä, esitteissä, kirjoissa, kalentereissa tai kirjekuorissa. M-real haluaa
viedä kaupan loppuun vielä keväällä 2012. Tämän seurauksena yrityksen
liikevaihto vähenee noin 20 miljoonaa euroa. Suomalainen paperitehdas
ei kuitenkaan usko myynnillä olevan vaikutusta operatiiviseen tulokseen.
Tuotantoyksikön myynnin jälkeen M-realilla ei ole enää osuuksia Dürenin
Reflex-tehtailla.
Semikron ostaa Nideconin
Maailman suurimpiin puolijohteiden valmistajiin kuuluva Semikron International GmbH Nürnbergistä on ostanut suomalaisen
Nidecon Technologies Oy:n. Vantaalla sijaitseva Nidecon kehittää tehosuodattimia uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön
tuotannon tarpeisiin. Kuulumalla maailmanlaajuiseen Semikron-konserniin suomalainen yritys haluaa hyödyntää konsernin tuotantoverkostoa, myyntikanavia ja yhteyksiä teknologiansa markkinoinnissa. Semikron avaa Nideconin kaupan ansiosta puolestaan uusia
mahdollisuuksia verkkointegraation alalla. Tehoelektroniikka ohjaa
ja säätelee esimerkiksi tuulienergian tuottamaa sähköä siten, että
siinä on aina oikea verkkotaajuus ja laatu syötettäväksi julkiseen
verkkoon sähköntuotannon heilahteluista huolimatta.
DB Schenker AG
ostaa Suomen Kiitoautot Oy:n
Saksan rautateiden Deutsche Bahn AG:n tytäryritys DB Schenker
laajentaa toimintaansa Suomen maaliikenteessä. Schenkerin suomalainen maayritys Oy Schenker East Ab on päättänyt tammikuun puolivälissä ostaa Suomen Kiitoautot Oy:n koko osakekannan. Itäsuomalainen Suomen Kiitoautot Oy on Kiitoautot Yhtiöt Oy:n 100-prosenttinen tytäryhtiö. Suomen Kiitoautot Oy on suurimpia suomalaisia
maaliikennettä harjoittavia perheyrityksiä, jonka liikevaihto on noin
50,5 miljoonaa euroa ja jolla on lähes 450 työntekijää.
1 2012
Talousuutiset
33
34
Saksa globaalivoittaja
yrittäjyydellä ja työllä
Saksan yrityssektori teki 1990-luvulla oikean markkinastrategisen valinnan. Kun markkinat kasvavat kooltaan moninkertaisiksi,
yritysten on pakko kasvaa saavuttaakseen riittävä mittakaava. Tiukan kilpailupolitiikan ansioista Saksa on välttänyt
ylikuumenemisen, mihin monet muut EU-maat ovat hukanneet vientimenestyksen, kirjoittaa taloustieteen professori Arto Lahti.
S
aksan yrityssektori teki 90-luvulla
oikean markkinastrategisen valinnan. Kun markkinat kasvavat kooltaan moninkertaisiksi, yritysten on pakko
kasvaa saavuttaakseen riittävä mittakaava.
Tiukan kilpailupolitiikan ansiosta Saksa
on välttänyt ylikuumenemisen, mihin monet muut EU-maat ovat hukanneet vienti-
menestyksen, kirjoittaa Aalto-yliopiston
taloustieteen professori Arto Lahti.
Saksa on komparatiivisesti maailman
vahvin talous. Vuonna 2010 Saksa oli maailman toiseksi suurin viejä Kiinan jälkeen –
952 mrd. euroa. Tuonnin arvo oli 798 mrd.
euroa ja vaihtotaseen ylijäämä 154 mrd. euroa. Saksassa vientiyritysten lukumäärä on
Elintila markkinoilla
yli 340 000 ja näistä yli 100 000 on toteuttanut suoria tuotannollisia investointeja ulkomaille. Saksan pankkijärjestelmä on ”vanhakantainen” ja ylijäämäsektorin varat kohdennetaan tuotannollisin investointeihin.
Saksassa infrastruktuurin kannalta keskeiset alat kuten telekommunikaatio, energia
tai posti on yksityistetty. Syntyneet yritykset
Hinta
Tuotetyypit
korkea
Differoidut
tuotteet
Keskimääräinen
Tavalliset
tuotteet
Alhainen
Massatuotteet
boutique-myymälät
= top HIGH
Differointietu
Laadukkaat erikoisliikkeet
ja tavaratalot = MD HIGH
Kuoleman
Perinteiset ketjut / liikkeet
ja tavaratalot = MD
kapeikko
marketit = MD LOW
Kustannusetu
Hypermarketit = LOW LOW
Markkinoiden kysyntäperusta
Markkinoiden voittopotenttiaali
Markkinointi
Marketing
1 2012
35
kuten Die Deutsche Post eivät rahasta kotimarkkinoita "luonnollisen monopolin"
avulla, vaan ovat kansainvälistyneet. Saksa noudattaa tiukkaa kilpailupolitiikkaa.
Valtion infrastruktuuria ylläpitävät yritykset nauttivat privilegioita mm. Ranskassa.
Saksan talouden koordinaatiota toteuttaa
kauppakamarilaitos, jota keskitetyn ohjauksen maissa on hyljeksitty. Kauppakamarin jäsenyys on Saksassa pakollinen.
Kauppakamarilaitos hoitaa laajaa tehtäväkirjoa. Saksassa yritykset ottavat vastuun mm. työvoimakoulutuksesta oppisopimusmallilla. Seuraus on toimivat suhteet työntekijöiden ja työnantajien välillä,
tiukka työtahti ja kova tuottavuus. Vuonna 1991, jolloin yhdentyminen astui voimaan, yhdistyneen Saksan työn tuottavuusindeksi laski 20 % alle Ranskan tason,
kun Saksa vuosina 1951–1989 oli 10 %
Ranskaa edellä (OECD). Ekonomistit, jotka eivät muuta ymmärrä kuin lukunsa, nimittivät Saksaa: "Sick Man of Europe".
Monipuolinen ja
innovatiivinen yrityssektori
Saksa on viides mitattuna R&D-panoksella ja kolmas kansainvälisessä patentoinnissa (PCT-patentit). Saksalaisilla
suuryrityksillä on R&D-keskuksia ja tuotantoyksiköitä Aasian kasvavissa maissa
samaan tapaan kuin European Fortune
1000 suuryrityksillä. Saksan suuryritykset
(mm. Siemens) hankkivat pääosan teknologiastaan kotimaasta (WIPO). Saksassa innovatiivisuus on vallitseva kulttuuri.
Näin Saksan valtava yrityssektori on koko
ajan kykenevä tuottamaan ratkaisuja eri
alojen tuotteiden ja prosessien tehostamiseen. 30 % Saksan teollisuudesta tuottaa innovatiivisia tuotteita, Ranskassa ja
Englannissa vain 16 %. Saksan voima on
laaja ja erikoistunut teollinen rakenne.
Teollisuuden osuus BKT:sta on 30 % ja
Ranskassa vain 20 %. Saksan teollisuuden
kilpailukykyisin sektori on kone- ja laiteteollisuus, jonka yhteenlaskettu liikevaihto
vuonna 2010 oli 173 mrd. euroa. Yli 30 %
Saksan yliopisto-opiskelijoista opiskelee
teknisiä aloja (applied sciences/ engineering). Yritysten lukumäärä on 6300 ja työpaikkoja on 908 000. Toimiala on johtava
Euroopassa ja markkinaosuus globaalisti on 20 %. EU-maat ovat olleet häviäjiä
teollisuuden volyymikehityksessä. Saksan
kone- ja laiteteollisuus kasvoi 56 % vuosina 2003–2008 ja ala on luonut vahvat
asiakassuhteet asiakastoimialoihin, kuten
elektroniikka-, auto-, kemian- ja elintarviketeollisuuteen. Näillä toimii 11 400
1 2012
yritystä, työllistyy 2,2 milj. työntekijää ja
liikevaihtoa kertyy 630 mrd. euroa.
Keskisuurilla yrityksillä
on ratkaiseva rooli
Suuryritykset selittävät merkittävän osan
Saksan talouden kilpailukyvystä, mutta Saksan työllisyyden kannalta keskeisessä roolissa ovat keskisuuret yritykset
(Mittelstand). Saksan globaalimenestystä yrityssektorilla kuvaa osuvasti Hidden
Champions (HD)-tutkimus. Hermann
Simon tunnisti 450 HD-yritystä Saksassa vuoden 1994 tietoihin perustuen.
Näistä hän tutki yksityiskohtaisesti 200.
Nämä yritykset ovat tähdänneet globaaliin johtoasemaa tarkasti valituilla markkinasegmenteillä. Yritykset ovat pääosin
perheiden omistamia, sijaitsevat pienissä
kaupungeissa, ovat saavuttaneet johtavan
aseman globaalimarkkinoilla (esimerkkinä Hauni Maschinenbau AG valmistaa tupakkakoneita – perustaja Dr. Kurt
A. Körber vuonna 1946), mutta ovat
silti huonosti tunnettuja. Siinä missä
suurin osa EU:n yrityssektorista on sortunut suurten strategioiden huumaan,
HD-yritykset ovat panostaneet tuote- ja
prosessiteknologiaan ja asiakaspalveluun.
EU-maissa on tehty tiukka rajankäynti
suuryritysten ja pk-yritysten välillä niin,
että pk-yritykset ovat alle 250 henkilön
yrityksiä. EU:n mukaan kansainvälistymisen kannalta keskeinen kokoluokka
(250–1000 henkilöä) on siis toisarvoisia, kun rakennetaan yrityspolitiikkaa.
Saksassa tämä globaalisti keskikokoinen
yritysryhmä on saanut vahvan aseman.
Keskisuurten HD-yritysten liikevaihto
voi nousta 800 miljoonaa euroon saakka
ja työntekijämäärä tuhansiin. Keskikoko
näytteessä oli 50 miljoonaa euroa liikevaihtoa, josta noin puolet oli vientiä.
Bernd Venohr ja Klaus Meyer tutkivat
yrityksiä Simonin määritelmien mukaisesti. Vuoden 2006 tietojen mukaan Saksassa
on 1130 yritystä, jotka täyttävät Simonin
HD-kriteerit. HD-yrityksille on 2000-luvulla ollut ominaista nopea globaalimarkkinoiden kysyntään perustuva liikevaihdon
kasvu (8,4 %, 1994–2004), kun samaan
aikaan pörssiyritykset kasvoivat hitaammin (German DAX, 4,9 %) ja yrityssektori
2,7 %. HD-yrityksistä 82 % on vahvistanut globaalia markkinajohtajuutta vuosina
1994–2004. HD-yritykset ovat säilyneet
61,4 -prosenttisesti perheyrityksinä, konserneja on 20 % ja 10 % on julkisesti listattuja sekä 7,6 % private equity -rahastojen
omistamia. Yritysten leimallinen piirre on
voittovarojen panostus yrityksen kehittämiseen. Saksassa HD-sektori tuo tuloja
kaikille sidosryhmille. Saksan HD-yritysjoukosta voidaan ottaa esimerkkinä monia
globaaleja menetystarinoita:
A. SAP AG, kotipaikka Walldorf, BadenWürttemberg. SAP työllistää yli 50 000
työntekijää ja liikevaihto on 16 mrd. dollaria.
B. Fresenius Medical Care AG & Co.,
Sacramento, CA. Yhtiö on maailman johtava dialyysijärjestelmien valmistaja. Yhtiön
liikevaihto on 12 mrd. dollaria ja markkinaosuus on 1/3.
C. The Würth Group, Künzelsau. Yhtiö
on maailman johtava tarvikkeiden ja työvälineiden tarjoaja. Yhtiön liikevaihto on
10 miljardia dollaria ja työntekijämäärä
yli 65 000 410 yhtiössä 84 maassa. Yhtiön
asiakastyötä tekee liki puolet henkilökunnasta. n
Yrityksen hintateoria. Saksan vientiteollisuuden
tarjonta asemoituu differointiedun alueelle. Saksalaisen koneen hinta voi olla moninkertainen maailmanmarkkinoiden halvimpaan tuotteeseen nähden.
Silti asiakkaat ympäri maailmaa ovat valmiita maksamaan saksalaisesta koneesta korkean hinnan. Tämä
perustuu siihen ajatukseen, että kun kone on tuotantokäytössä, seisokit ovat ne, jotka tulevat kalliiksi. Näin
saksalainen kone maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin halpa ja käytössä epävarma kone.
Kirjoittaja on taloustieteen professori
Aalto-yliopistossa. Arto Lahden
koko analyysin voit lukea
www.dfhk.fi/uploads/media/artolahti.pdf
Markkinointi
Marketing
36
Hampurin satamaan saapui lähes 300 jättikokoista alusta, joihin mahtui yli 10 000 konttia.
Aurinkoa ja pilvisäätä
Saksan satamien yllä
Suhdanteiden elpyminen auttoi Saksan satamia uuteen kasvuun vuonna 2011. Saksan tilastokeskuksen
ennakkotiedon mukaan satamien kokonaistavaraliikenne kasvoi vajaat 7 prosenttia edellisvuodesta.
Määrällisesti se oli yli 290 miljoonaa tonnia. Konttiliikenne kasvoi noin kymmenyksellä vuoteen 2010 verrattuna.
S
atamien kasvuvauhtia on kuitenkin
jarruttanut merirahtien raju hinnannousu vuodesta 2010 lähtien. Se
näkyy erityisesti saapuvissa linjarahdeissa,
joiden hinnat yli kaksinkertaistuivat vuoden 2009 alhaiseen lähtötasoon verrattuna.
Hintojen nousuun vaikuttivat paitsi kansainvälinen kuljetuskapasiteetin kasvanut
kysyntä myös dollarin sekä öljyn hintojen
raju nousu.
Satamayhtiöt vastaavat kilpailuhaasteisiin lisäämällä palveluja ja uudistamalla satamatekniikkaansa.
Ajoneuvojen laivaus toi kasvua
Lyypekin satamalle
Lyypekin satama on suurin Saksan Itämeren satamista. Itämeren vaikea taloustilanne näkyy kuitenkin myös Lyypekin
satamakehityksessä. Viime vuonna koko
sataman liikevaihto oli 26,57 miljoonaa
tonnia eli 0,6 prosenttia edellisvuotta pienempi. Lyypekin satamayhtiön Lübecker
Hafen-Gesellschaft mbH:n (LHG) osuus
tästä on 24,03 miljoonaa tonnia (–2 %).
Liikenne
Verkehr
Trailerien ja kuorma-autojen laivaus kasvoi LHG:n mukaan ilahduttavat 1,5 prosenttia ja nousi 720 000 yksikköön. Näin
satamayhtiö kykeni kompensoimaan lauttaliikenteen menetyksen. Sama ei ole kuitenkaan onnistunut konttiliikenteessä,
jonka määrä laski noin 7 prosenttia.
Myös henkilöautojen vienti- ja tuontilaivaus kasvoi vuonna 2011 selvästi. Laivattujen ajoneuvojen määrä oli 111 000 (+21 %).
Matkustajien määrä kasvoi 435 000 henkeen
(+ 2,8 %).
Suurimman haasteen satamalle aiheuttaa paperiteollisuuden markkinoiden heikkeneminen. Lyypekki Euroopan suurimpana
metsäteollisuustuotteiden satamana menetti maailman - ja tässä tapauksessa siis myös
Ruotsin ja Suomen paperiteollisuuden – ylikapasiteetin ja rakennemuutosten vuoksi viime vuonna 8 prosenttia edellisvuoden paperilaivauksistaan.
Lyypekin satama varustautuu tuleviin
haasteisiin lisäämällä rakennusinvestointeja,
joiden yhteissummaksi arvioidaan 15 miljoonaa euroa. Välittömiä toimenpiteitä on
esimerkiksi Skandinavienkain muuttaminen
ja laajentaminen, jonka jälkeen satamaan
pääsee jopa 240 metriä pitkät alukset. Satamapalveluja parannetaan myös laajentamalla
Baltic Rail Gate –raideterminaalia kuudennella lisäraiteella.
Hampurin satamalla
huippuvuosi 2011
Saksan suurimman yleissataman Hampurin kokonaisliikevaihto kasvoi vuonna 2011
voimakkaimmin eli 9,1 prosenttia 132,2
miljoonaan tonniin. Hampurin satama
kasvatti myös konttiliikennettään eniten
koko Pohjois-Euroopassa eli 14,2 prosenttia 9 miljoonaan tonniin. Menestyksekäs
viime vuosi nosti Hampurin toiseksi suurimmaksi konttiliikennesatamaksi Rotterdamin jälkeen.
Tuontiliikenne Hampurin kautta kasvoi
8 prosenttia ja vienti 10 prosenttia. Kappaletavaran liikevaihto kasvoi noin 14 prosenttia,
massatavaran liikevaihto putosi puolestaan
kaksi prosenttia. Aasia pysyi edelleen Hampurin tärkeimpänä tuontikohteena. Toiseksi
1 2012
suurin kohdealue on Venäjä. Hampurissa puretaan tuhansia tonneja Aasiasta tulevia aluksia pienempiin laivoihin ja kuljetetaan edelleen Kielin kanavaa pitkin Itämeren ympäristövaltioihin.
Sadan kilometrin päässä sisämaassa sijaitsevaan Hampuriin alusjättiläiset pääsevät vain
puolilastissa, koska Elbejoki on liian matala.
Siksi Hampurin kaupunki ja osavaltio suunnittelevat laivaväylän syventämistä, mikä lisäisi Hampurin kiinnostavuutta jättialusten
keskussatamana entisestään. Ala-Saksin osavaltio vastustaa tätä Hampurin suunnitelmaa,
sillä se rakentaa parasta aikaa Wilhelmshaveniin uutta jättimäistä konttisatamaa ennen
kaikkea suurille laivoille. Wilhelmshavenista on elokuun jälkeen tulossa suora kilpailija
Hampurille.
Bremenin ja Bremerhavenin satamaliikenne jo huippuvuosien tasoa
Myös Bremenin kaupunki ja Bremerhaven
ovat erittäin tyytyväisiä meriliikenteensä kehitykseen. Bremenin satamat arvioivat vuoden 2011 rahtien kokonaisvaihdoksi 81,3
miljoonaa tonnia (+18 %). Tämäkin on historiallinen ennätys. Ennätysvuoden 2008 tulos ylitettiin runsaalla yhdeksällä prosentilla.
Bremerhavenin satama arvioi vuoden
2011 kokonaisliikevaihdoksi 67,3 miljoonaa
tonnia. Erityisen voimakkaasti eli 20 prosenttia on kasvanut massatavaroiden rahtaus.
Bremenin satamat ovat neljänneksi suurin konttitavaroiden rahtisatama Euroopassa.
Rahdin määrä oli 62,6 miljoonaa tonnia.
Autorahdin käsittely Bremerhavenissa oli
vuonna 2011 myös ennätyksellisen vilkasta.
Sataman kautta kulkeneen rahdin määräksi
arvioidaan noin kaksi miljoonaa ajoneuvoa,
mikä merkitsee noin 30 prosentin kasvua.
Tämä johtuu suureksi osaksi Saksan autoteollisuuden voimakkaasta kasvusta. Näin ollaan päästy jo vuosien 2007–2008 huippulukuihin.
Eräs Bremerhavenin tärkeistä investointiprojekteista on offshore-terminaalin rakentaminen. Projektin tavoitteena on kehittää
merikaupungista johtava eurooppalainen
tuulivoimalateknologian ja logistiikan keskus. Keskuksen on tarkoitus tarjota paikka
2–3 offshore-alukselle, joilla voidaan kuljettaa
suurkomponentteja Pohjanmerelle rakennettaviin tuulivoimaloihin.
raskaat öljytankkerit joutuvat keventämään
lastiaan ensin muihin satamiin päästäkseen
perille Rostockiin. Nestekuljetukset laskivat jopa 38 prosenttia. Massatavaran, kuten viljan, rahtimäärä putosi 3 prosenttia.
Kappaletavararahdin määrä nousi
550 000 miljoonaan tonniin (+ 50 %). Erityisesti lisääntyivät teräslevy-, putki- ja
nosturikuljetukset. Samaten kasvoi roro- ja
lauttarahti huolimatta Tallink-varustamon
Rostock-Helsinki -liikenteen poisjäämisestä. Roro-rahdin määrä Rostockin sataman kokonaisvaihdosta oli 58 prosenttia.
Matkustajalauttaliikenne Tanskan,
Ruotsin, Suomen ja Puolan välillä väheni
50 000 matkustajalla ja jäi noin kahteen
miljoonaan. Odotettavissa on, että uusien
Rostock-Gedser -lauttayhteyksien myötä
matkustajaliikenne alkaa taas kasvaa.
Vuonna 2011 rullasi Rostockin sataman kautta 11,7 miljoonaa tonnia lauttatavaraa ja 1,3 miljoonaan roro-tavaraa. Rostockin sataman kautta liikennöi PohjoisEuroopan ja Keski-Euroopan väliä vuonna
2011 yhteensä 327 039 rekkaa ja kuormaautoa. Vaihdettavien perävaunujen määrä
oli 113 250. Myös lautalla kuljetettavien
junanvaunujen määrä kasvoi. Yhdistetty
autoja junakuljetusliikenne kasvoi lisää
peräti 9 prosenttia jo sinänsä positiiviseen
vuoteen 2010 verrattuna.
Paperitoimituksia kulki viime vuonna Rostockin sataman kautta 319 000
tonnia, mikä jäi alle edellisvuoden tason.
UPM Kymmenen Rostockin edustus pääsi
311 000 tonniin ja Baltic Lloydin rostockilainen logistiikkayritys 8000 tonniin.
UPM Kymmene toimittaa suomalaista paperia osittain myös Englantiin ja USA:han.
Baltic Lloyd käsittelee Rostockissa Stora
Enson Ruotsista tuotavaa paperia.
Rostockin satama satsaa tulevaisuuteen. Vuonna 2011 satamayhtiö investoi jo
55 miljoonaa euroa sataman infrastruktuurin parantamiseen. Suunnitteilla on joukko muita haastavia suurrakennusprojekteja
sekä investointeja aivan uuteen lauttaterminaaliin, risteilyterminaalin matkustajalaituriin että öljysataman lastinkäsittelyyn ja
laiturien laajennukseen. Toinen yli 50 miljoonan investointipaketti tulee käsittelyyn
vuonna 2012. Tällä on tarkoitus laajentaa
lautta- ja roro-terminaaleja ja yhdistelmäliikenteen lastaustekniikkaa.
Wismar odottaa
parempaa huomista
Wismarin satama ei päässyt vuonna 2011
edellisvuoden tulokseen. Sen kokonaisliikevaihto putosi niin laiva-, rautatie- kuin
maakuljetuksissa yhteensä neljä prosenttia. Satamavaihdon kokonaismäärä oli 6,4
miljoonaa tonnia. Tästä merikuljetusten
osuus on 50 prosenttia eli 3,2 miljoonaa
tonnia, rautatiekuljetusten 1,3 miljoonaa
tonnia ja maakuljetusten 1,9 miljoonaa
tonnia. Tulokseen vaikuttivat maailmanlaajuiset finanssimarkkinoiden heilahdukset sekä Itämeren alkuvuoden laivaliikennettä vaikeuttaneet jääolosuhteet.
Ensimmäinen rakennusvaihe sataman
laajentamiseksi on nyt ohi. Satamalla on tarjota yksi uusi 12 500 neliön suuruinen laituri-, tavarankäsittely- ja varastoalue lisää.
Kuluvana vuonna toteutetaan myös
sataman laajennusprojektin toinen vaihe
sekä syvennetään väylää suurille esimerkiksi
puukuljetuksiin soveltuville aluksille. n
Rostockin sataman
kappaletavararahti kasvoi puolella
Vuonna 2011 Rostockin sataman kautta
kulki tavaraa 22,3 miljoonaa tonnin arvosta. Lautta-, roro- ja kappaletavararahtien
kasvaessa irtolastin ja erityisesti raakaöljyn
määrä putosi hieman. Syynä laskuun on
satamaväylän mataluus, sillä täynnä kulkevat
1 2012
Rostockin satama odottaa piristystä matkustajaliikenteeseen.
Liikenne
Verkehr
37
Saksan vienti mursi
1000 miljardin euron rajan
Saksan vientiyritykset mursivat vuonna 2011 statistisen äänimuurin. Saksan tilastokeskuksen
mukaan viennin arvo ylsi ensi kertaa 1060 miljardiin euroon velkakriisistä ja euroalueen hidastuneesta
kaupankäynnistä huolimatta. Saksan vienti kasvoi 11,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös tuonti,
jonka arvo oli 902 miljardia euroa, ylitti 13,2 prosentilla aikaisemman ennätyksen 803,8 miljardia euroa
vuodelta 2008. Näin Saksan ulkomaankaupan ylijäämä ylsi 158,2 miljardiin euroon.
Saksan vienti
Lähde: Saksan tilastokeskus
38
Saksan tuonti
mrd. €
%
mrd. €
%
1.
Ranska
101,6
9,6
1.
Alankomaat
82,2
9,1
2.
Yhdysvallat
73,7
7,0
2.
Kiina
79,2
8,8
3.
Alankomaat
69,3
6,5
3.
Ranska
66,4
7,4
4.
Iso-Britannia
65,3
6,2
4.
Italia
48,3
5,4
5.
Kiina
64,8
6,1
5.
Yhdysvallat
48,3
5,4
6.
Italia
62,1
5,9
6.
Iso-Britannia
44,9
5,0
7.
Itävalta
57,9
5,5
7.
Venäjä
40,6
4,5
8.
Sveitsi
47,7
4,5
8.
Belgia
38,3
4,2
9.
Belgia
47,0
4,4
9.
Itävalta
37,7
4,2
10.
Puola
43,5
4,1
10.
Sveitsi
36,9
4,1
11.
Espanja
34,9
3,3
11.
Tšekki
33,0
3,7
12.
Venäjä
34,4
3,2
12.
Puola
32,4
3,6
13.
Tšekki
30,6
2,9
13.
Japani
23,5
2,6
14.
Ruotsi
22,0
2,1
14.
Espanja
22,5
2,5
15.
Turkki
20,1
1,9
15.
Norja
20,6
2,3
16.
Unkari
15,7
1,5
16.
Unkari
18,2
2,0
17.
Japani
15,1
1,4
17.
Ruotsi
14,1
1,6
18.
Tanska
14,7
1,4
18.
Tanska
12,3
1,4
19.
Etelä-Korea
11,7
1,1
19.
Irlanti
12,3
1,4
20.
Brasilia
11,2
1,1
20.
Turkki
11,7
1,3
21.
Intia
10,9
1,0
21.
Brasilia
11,2
1,2
22.
Slovakia
10,3
1,0
22.
Slovakia
10,8
1,2
23.
Romania
8,8
0,8
23.
Etelä-Korea
9,5
1,1
24.
Etelä-Afrika
8,6
0,8
24.
Romania
8,4
0,9
25.
Suomi
8,5
0,8
25.
Intia
7,5
0,8
26.
Australia
8,3
0,8
26.
Taiwan
6,8
0,7
27.
Norja
7,9
0,7
27.
Suomi
6,6
0,7
28.
Mexiko
7,6
0,7
28.
Etelä-Afrikka
6,2
0,7
29.
Arabiemiirikunnat
7,5
0,7
29.
Malesia
6,1
0,7
30.
Kanada
7,3
0,7
30.
Kanada
5,3
1060,1
100,0
Koko vienti
Koko tuonti
902,0
0,6
100,0
S
aksan ja Suomen välisessä kaupassa Saksa oli myös viime vuonna
Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani. Suomen vientitilastojen mukaan Saksan osuus Suomen kokonaisviennistä oli 9,9 prosenttia heti Ruotsin
jälkeen, joka kasvatti osuuttaan 11,9 prosenttiin. Kolmannella tilalla oli Venäjä
9,4 prosentilla.
Suomen tuonnissa Venäjä vei ensimmäisen sijan, mikä johtuu öljytoimitusten
kallistumisesta. Venäjän osuus oli Suomen
kokonaistuonnista 18,7 prosenttia. Seuraavaksi tulivat Saksa (12,4 %) ja Ruotsi
(10,0 %).
Saksan ja Suomen välinen kokonaiskauppa kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia. Kasvu jäi siten heikommaksi kuin
Suomen ulkomaankaupan kasvu kokonaisuudessaan. Suomen tullihallituksen mukaan vienti Saksaan kasvoi 7 prosenttia 5,6
miljardiin euroon. Suomen tuonti Saksasta
kasvoi 9 prosenttia 7,5 miljardiin euroon.
Saksan vientitilastossa Suomi oli 25.
sijalla 0,8 prosentilla Saksan kokonaisviennistä. Kärjessä oli Ranska ennen USA:ta ja
Hollantia.
Saksan tuontitilastossa Suomi oli jälleen 27. sijalla 0,8 prosentin osuudella.
Eniten Saksa toi tavaroita Hollannista.
Sijalla 2 ja 3 seurasivat Kiina ja Ranska. n
Basware ostaa saksalaisen First Businesspost -verkkolaskuoperaattorin
Sähköiseen laskutukseen erikoistunut suomalainen ohjelmistoyritys Basware on ostanut 12,2
miljoonalla eurolla müncheniläisen First Businesspost GmbH:n (1stbp:n). Eteläsaksalainen
yritys kuuluu Saksan nopeimmin kasvaviin verkkolaskuoperaattoreihin.
Suhdanne
Konjunktur
Sen liikevaihto kasvoi vuonna 2011 neljänneksen 2,4 miljoonaan euroon. Osakekaupan seurauksena Basware, jolla on yli miljoona käyttäjää yli 60 maassa, nousi johtavaksi verkkolaskutusohjelmien tarjoajaksi Saksassa ja erääksi
suurimmista maailmassa. Näin yhteinen Open
Network sisältää maailmanlaajuisesti 130 toisiinsa yhdistettyä verkkoa, joiden kautta noin
120 000 aktiivista ostajaa ja noin puoli miljoonaa toimittajaa hoitaa liiketoimintaansa. Baswaren ja First Businesspost -verkon kautta lähetettiin
viime vuonna 150 miljardin euron arvosta laskuja.
1 2012
39
Saksan suosio matkailumaana kasvaa
Saksa houkuttelee niin
bisnes- kuin lomamatkailijaa
S
aksa oli vuonna 2011 matkakohteena suositumpi kuin
koskaan. Euroopassa maa oli toiseksi suosituin matkakohde heti Espanjan jälkeen. Ulkomaisia yöpymisiä rekisteröitiin jopa 63,8 miljoonaa, tämä on kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän. Matkailijamäärät kasvoivat eritoten Kiinasta, Intiasta sekä Brasiliasta. Suomen osalta kasvua oli 4,5
prosenttia, suomalaisyöpymisiä yhteensä 600 392.
Saksan maailmanlaajuisen suosion odotetaan jatkuvan. Saksan Matkailutoimisto ennustaa täksi vuodeksi kolmen prosentin
kasvua, 80 miljoonan yöpymisen rajan uskotaan rikkoutuvan viimeistään vuonna 2020.
Saksan suosio näkyi myös Helsingissä tammikuussa järjestetyillä MATKA 2012 -messuilla, missä se herätti suurta kiinnostusta niin ammattikävijöiden keskuudessa kuin lomakohteenakin. Saksan yhteisosastolla mukana olivat suomalaisten kestosuosikki Berliini, Brandenburgin ja Mecklenburg Etu-Pommerin
osavaltiot sekä Vantaan ystävyyskaupunki Rastatt ja Schwarzwald. Ensi kertaa messuilla esittäytyvä Augsburg toi esille erityisesti Luther-teemaa lähestyvän juhlavuoden 2017 kunniaksi.
Hotelleista Queens Moat Houses Hotel GmbH sekä ylellinen
Steigenberger Hotel Group esittelivät omaa tarjontaansa. Lisäksi
esiteltiin vuoden 2012 matkailuteemoja, joita ovat kulttuurin ja
virkistävän luonnon ohella muun muassa viini ja liikematkailu.
Messu-, kokous- ja kongressimatkailussa kestävää kehitystä ja
laatukriteerien korkeaa kansainvälistä tasoa tuodaan esille teemalla ”Green Meetings”. n
Matkailu tärkeä taloustekijä Saksassa:
Hiljattain julkaistu tutkimus osoittaa matkailun olevan yksi Saksan
merkittävimmistä teollisuushaaroista. Ulkomaiset matkailijat kuluttavat
Saksassa vuosittain noin 36,6 miljardia euroa. Lentojen osuus kokonaiskulutuksesta on noin 28 prosenttia, yöpymiskustannukset muodostavat 26 prosenttia ja ravintolat 15,4 prosenttia. Noin 11,5 prosenttia
kuluu muihin aktiviteetteihin kuten palveluihin ja ostoksiin.
DZT-Saksan Matkailutoimiston edustus on jälleen
Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa.
Messut
Hannover
CeBIT 6.–10.3.2012
Tietoturva messujen punaisena lankana
T
ämänvuotisten CeBIT-messujen pääteemana oli tietoturva. Messuilla kävi selvästi ilmi, että ongelmista ei enää
vain keskustella, vaan niihin on olemassa jo konkreettisia
ratkaisuja.
Messujen kumppanimaana oli kasvava talousmahti Brasilia,
joka esitteli alan osaamistaan 130 yrityksen voimin. CeBITiin
tutustui jälleen yli 300 000 kävijää, joista 50 000 Saksan ulkopuolelta. n
Seuraavat CeBIT-messut järjestetään Hannoverissa 5.–9.3.2013.
Lisätietoja: www.cebit.com
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja
Brasilian presidentti Dilma Rousseff avasivat messut.
1 2012
Matkailu
Reise
40
Hannover
Messut
Hannover Messe 23.–27.4.2012
Teollisuuden energiatehokkuus
”greentelligence”
H
annoverin perinteiset teollisuusmessut ovat säilyttäneet asemansa
maailman johtavana teknologia-
tapahtumana. Tänä vuonna messut kokoavat saman katon alle kahdeksat kansainväliset johtavat ammattimessut:
– Industrial Automation:
teollisuusautomaatio, sis. Interkama,
Factory Automation
– Energy
– Digital Factory
– Industrial Supply (ent. Subcontracting): alihankinta ja sopimusvalmistus
– MobiliTec: mm. hybriditeknologiaa
– CoilTechnica: muuntajat ja sähkömoottorit
– Research & Technology:
tutkimus ja tuotekehitys
– Uutuutena Industrial GreenTec:
ympäristöteknologia
Lisätietoja: www.hannovermesse.de
Messujen keskeisiä aiheita tänä vuonna
ovat teollisuusautomaatio ja ICT, energiaja ympäristöteknologia, teollinen alihankinta, sopimusvalmistus ja palvelut sekä
tutkimus ja tuotekehitys.
Messuille odotetaan parillisten vuosien tapaan nelisentuhatta näytteilleasettajaa,
joukossa runsaasti myös suomalaisyrityksiä.
Näytteilleasettajaluetteloa voi selata messujen kotisivuilla.
Tämänkertainen messujen kumppanimaa on vahva talous- ja teollisuusmahti Kiina tunnuslauseella ”Green + Intelligence”. Kiinan pääministeri Wen Jiabao
avaa messut yhdessä Saksan liittokansleri
Angela Merkelin kanssa maanantaina
22.4.2012. n
Venäjä
Moskova 25.–28.9.2012
Industrial Trade Fair Moscow
Messuyhtiö Deutsche Messe on laajentanut
toimintaansa myös Venäjälle. Jo kolmatta kertaa
järjestetään neljät eri teollisuudenalan messut
Moskovassa Crocus Expossa. Messuteemat ovat
Hannoverin teollisuusmessuilta tutut:
–
–
–
–
teollisuusautomaation Industrial Automation Russia
teollisuuden sisälogistiikan ja varastoinnin
CeMAT Russia
voimansiirron Motion, Drive &
Automation Russia sekä
pintakäsittelyn Surface Russia.
Järjestämme yhdessä kokeneen Venäjän-messujen järjestäjän Arvelin Internationalin kanssa
suomalaisten yhteisosallistumista etenkin voimansiirron sekä sisälogistiikan ja varastoinnin
alojen yrityksille. n
Lisätietoja: www.itfm-expo.ru
Domotex Russia 26.–28.9.2012
Venäjän valtavat markkinat odottavat myös
matto- ja lattianpäällystealan suomalaisyrityksiä.
Maassa on käynnissä ja suunnitteilla suuria rakennushankkeita, joissa tarvitaan myös lattiamateriaaleja, joista suuri osa tuodaan Venäjän ulkopuolelta.
Venäläiset asiakkaat arvostavat suoria henkilökohtaisia kontakteja liikekumppaneidensa kanssa. Erinomainen mahdollisuus suhteiden solmimiseen on Domotex Russia, Venäjän ainoat matto-
ja lattianpäällystealan ammattimessut, jotka järjestetään ensi kertaa syyskuussa. Esillä ovat erilaiset matot joka puolelta maailmaa, parketit ja
laminaatit, kuidut ja langat, keraamiset laatat,
puhdistaminen sekä asennustekniikat ja palvelut.
Domotex Russia järjestetään yhtä aikaa kahden muun messutapahtuman kanssa. Heimtextil
Russia keskittyy kodintekstiileihin ja sisustukseen,
R + T Russia on uusi aurinkosuojateknologiaan
ja portteihin keskittyvä messutapahtuma. n
Muita matto- ja lattiapäällystealan
messutapahtumia, joista lisätietoa
www.domotex.de:
– Domotex asia/Chinafloor
Shanghaissa 27.–29.3.2012
ja 26.28.3.2013
– Domotex Middle East Istanbulissa 8.–11.11.2012
– Domotex Hannoverissa 12.–15.1.2013
Lisätietoja näistä ja muistakin Deutsche Messen järjestämistä messuista: Riitta Ahlqvist, (09) 649 054, 040 5453788, [email protected]
Messut
Messen
1 2012
Messut
Hampuri
Real Estate North 11.–12.6.2012
Liike- ja asuinkiinteistöjen
ammattimessut Pohjois-Saksassa
S
aksan talous on säilyttänyt asemansa kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti. Maailman neljänneksi suurin kansantalous kukoistaa.
Työllisyysluvut ovat korkeimpia 20 vuoteen, joten saksalaisilla on ostokykyä ja
ostohalua. Ulkomaiset sijoittajat vastaavat
yli puolesta kiinteistökaupoista Saksassa
ja osuus on nousussa.
Juuri nyt on oikea aika sijoittaa Euroopan suurimmille ja vakaimmille markkinoille. Hampurin kongressikeskuksessa
järjestetään kesäkuussa jo kolmatta kertaa
Real Estate North –messut, jotka kokoavat yhteen alan toimijat Itämeren alueelta.
Messujen painopisteitä ovat rahoitus, logistiikka, vähittäiskauppa sekä vihreä rakentaminen ja energia. Uutena teemana
on asuinkiinteistöt. ”Muutokset väestörakenteessa ja muuttuvat tarpeet vaativat uudenlaisia asumisratkaisuja”, sanoo
messujohtaja Katariina Rohrbach. Väestö
keskittyy entistä enemmän asutuskeskuksiin, vuokrat nousevat kysynnän kasvun
myötä ja kaupungit painiskelevat energianhuollon haasteiden kanssa.
Real Estate North tarjoaa kaksipäiväisen keskustelufoorumin, jossa yhdistyvät bisnes, verkottuminen ja tiedon hankinta. n
Lisätietoja: www.real-estate-north.de
Berliini
ITB Berlin
B
erliinin kansainväliset matkailualan messut ITB kokosivat jälleen
matkailubisneksen ammattilaiset ja
suuren yleisön tutustumaan alan tarjontaan. Tämän vuoden tapahtumassa palveluitaan esitteli yli 10 000 näytteilleasettajaa. Erityisen huomion keräsi kumppanimaa Egypti. Maan matkailuministeri
Abdel Nour vetosi niin poliittisiin kuin
myös liike-elämän päättäjiin, jotta maan
turismi saadaan vahvaan kasvuun. Messujen toimitusjohtaja Göken mukaan ITBmessuilla nousivat erityisesti esiin Euroopan velkakriisi, Pohjois-Afrikan ja Lähiidän kehitys sekä risteilyturvallisuus.
Messujen osa-alueista matkateknologia
kehittyi voimakkaimmin, jossa erityisesti sovellusten osuus kasvoi. Matkailun trendeistä
saksalaiset nostivat erityisesti esiin erityisryhmien huomioinnin sekä all-inclusive
–pakettien myynnin kasvun.
Erityishuomion sai tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävä ITB Buyers’
circle, johon valittiin 500 tärkeää ostajaa
ympäri maailman. Heistä 60 prosenttia tuli muualta kuin Saksasta.
Messujen näytteilleasettajat
löydät messujen kotisivuilta
osoitteesta www.itb-berlin.com.
Seuraavat ITB-messut pidetään
Berliinissä maaliskuussa 2013.
Berliinin messujen järjestämä
ITB ASIA –messut järjestetään
Singaporessa 17.–19.10.2012.
Saksan Messut Oy järjestää yhteisosaston tähän
Kaakkois-Aasian tärkeimpään ammattilaistapahtumaan. n
Lisätietoja näistä ja muistakin Berliinin messuista:
Mikko Nummi, puh. (09) 6122 1216, [email protected]
www.itb-berlin.com, www.itb-asia.com
1 2012
ITB-messujen tämänkertainen kumppanimaa
oli Egypti. Maan matkailuministeri Abdel
Nour toivotti vieraat tervetulleiksi Egyptiin.
41
42
Karlsruhe
Messut
4.–6.5.2012 Karlsruhe, Saksa
EUNIQUE arts & crafts
T
änä v uonna Suomi esit täy t y y
EUNIQUE arts & crafts -tapahtuman kumppanimaana tuoden esille
monipuolisesti suomalaista taidekäsityöosaamista. Neljättä kertaa Karlsruhessa järjestettävä EUNIQUE on vakiinnuttanut paikkansa Euroopan johtavana
taidekäsitöitä esittelevänä tapahtumana.
Worlds Crafts Council toimii tapahtuman pääyhteistyökumppanina ja jakaa tilaisuudessa WCC-Europe EUNIQUE
-palkinnon kolmatta kertaa. Palkinto on
kansainvälisellä tasolla symbolinen osoitus
taiteellisesta huippusuorituksesta käsityön
alalla. Palkinnon saajalle luovutetaan kunniakirja, WCC-Europen kunniajäsenyys
ja maksuton näyttelyosasto EUNIQUE
Messut
Messen
2013 -messuilla. Vuonna 2011 englantilainen korumuotoilija John Moore vastaanotti palkinnon. Tämän vuoden tapahtumassa näytteilleasettajia on yli 300.
Kumppanimaa Suomi -teeman taustatukijoina toimivat Taito Ry, Design
Forum Finland, Ornamo sekä Suomen
Saksan-suurlähetystö. Järjestelyistä vastaa
Saksalais-Suomalainen Kauppakamarin
tytäryhtiö Saksan Messut Oy. Projektin
tavoitteena on nostaa Suomen taidekäsityöosaamisen tunnettuutta eteläisen Euroopan alueella sekä sitä kautta hakea osallistuville taiteilijoille kontakteja.
Jurytetussa näyttelyssä Suomea edustaa yhteensä 14 taiteilijaa tarjoten laajan
kattauksen suomalaisen taidekäsitöiden
nykytilanteesta. Paikalla ovat Raija Jokinen, Anneli Keinonen, Päivi Kekäläinen,
Kristina Kettunen, Taru Kilpinen, Riitta
Nelimarkka, Mai Niemi, Ilona Pelli,
Ritva-Liisa Pohjalainen, Sanna Rinne,
Päivi Rintaniemi, Netta Tiitinen, Helena
Vaari sekä Svanhild Åbonde.
Näyttelyn ohella teemamaa näyttäytyy
tapahtuman avajaistilaisuudessa, oheisohjelmassa sekä mm. kekseliäissä cocktailnaposteltavissa. n
Lisätietoja:
Sonja Similä
puh. (09) 6122 1223, 050 387 9900
[email protected]
1 2012
Messut
Stuttgart
9.–12.10.2012 Stuttgart
INTERBAD
K
ansainvälinen kylpylä-, sauna- ja hyvinvointialan erikoistapahtuma interbad järjestetään lokakuussa 2012
Stuttgartin uudessa messukeskuksessa.
Kahden vuoden välein järjestettävät messut houkuttelivat paikalle vuonna 2010 yli
450 näytteilleasettajaa ja noin 16 000 ammattilaiskävijää eteläisen Saksan BadenWürttembergin osavaltioon. Kävijät saapuvat Saksan ohella pääosin Keski-Euroopan
maista. Kävijöistä 91 % ilmoitti olevansa
mukana ostopäätöksissä, ja noin puolet kävijöistä kertoi vierailevansa kaikista alan
messuista ainoastaan interbadissa.
Saksan Messut Oy rakentaa lokakuun
2012 interbad-messuille yhteisosaston, jonka puitteet on hahmoteltu Sauna from Finland -yhdistyksen järjestämässä suunnittelukilpailussa alkukesästä 2011. Yhteisosaston näytteilleasettajaryhmä kootaan vuoden
2012 aikana. Messuille voi lähteä myös
omalla osastolla ja omalla yritysilmeellä. n
Tuotekategorioista esillä ovat muun muassa
–
–
–
–
kylpylätekniikka
uimahallit
saunat
hikoilutilat
–
–
–
–
toimialan palvelut
uima- ja porealtaat
pumput, puhtaanapito
saniteettitilat
–
–
–
–
mittaus- ja säätöjärjestelmät
kulunvalvonta ja tietojärjestelmät
materiaalit ja kalusteet
wellness- ja fitness-teemat.
LISÄTIETOJA: www.interbad.de
Kysy lisätiedot osallistumisesta [email protected]
Avaintekijät
Ihr Schlüssel zum Markt
BJL
BERGMANN
Rechtsanwälte
Ihre Experten für internationale Transaktionen
Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne
www.bjl-legal.com
1 2012
BJL Bergmann Attorneys at Law
Eteläranta 4 B 9
00130 Helsinki
Tel. +358 9 696207 0
Ilmoitukset – lisätietoja:
Elina Annala
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari
Puh. (09) 6122 1233
[email protected]
43
Deutschland-Frachtverkehr
kosteneffizient über Turku.
Turku
www.portofturku.fi

design – enemmän kuin estetiikkaa design – mehr als schöner Schein

Transcription

Similar documents

definitiv 3/2014 - Deutsch

definitiv 1/2014 - Deutsch

definitiv 2/2012 - Deutsch

TäTigKeiTSbericHT ToiminTaKerTomuS 2012 - Deutsch

definitiv 2/2014 - Deutsch

Yhteisiä energiatavoitteita Gemeinsame Energieziele setzen

TäTigkeiTsberichT ToiminTakerTomus 2013 - Deutsch

einladung - EuropÃ¤ische Kommission, Vertretung in Bonn

Antrag auf Behandlung als unbeschränkt einkommensteuer

Finnland. Bücher. deutschsprachige neuerscheinungen aus

Spielbericht Meisterschaftsspiel FC Gossau 2 (4) â FC Unterstrass 3

Finnland. Cool.

Marktinformationen Finnland

Deutschland– Finnland