Hämärämiesten havistelua

-7
Bujinkan Budo Taijutsu on japanilainen
kamppailulaji, joka pohjautuu
suuren yleison paremmin tunnistamaan
taistelutaitojen muotoon - ninjutsuun.
Salamyhkainen maine on omiaan herattamaan
kysymyksia lajin perimmaisesta luonteesta.
TEK5TI:Tuomas Murdoch KUVAT: Hanna Bergstrom, Henri Ukura
7
36
.
.-
.
teensa, jotka sekoittuvattoisiinsa luoden 10. koulun
eli bujinkanin. Eri tyylisuunnat tarjoavat osittain samoja tekniikoita samanlaisiin tilanteisiin pienilla
- Bujinkanin paaperiaatteet eivat paljastu ensimmaisella harjoituskerralla. Sen uskallan sanoa, etta
vapaus ja luonnollisuus ovat tarkeimpia periaattei-
vivahde-eroilla. Wma tekee harjoittelusta toisinaan
ta lajissa, Lauri kertoo.
mielenkiintoisemman, mutta toisaalta vaikeuttaa
myos kokonaisuuden hahmottamista.
Lauri toteamus konkretisoituu Vuosaaren Urheilutalolla jarjestetyissa harjoituksissa. Varsin
vapaamuotoiseen tyyliin opettava Jokinen nayttaa
Se koskee toteutumistapaa
Eri kouluilla on omat menetelmansaliikkua
ja toimia samantyyppisissakin tilanteissa.
Yleisten totuuksien loytaminen on bujinkanin harjoittelun tavoite, johon pyritaan
- soveltamisen
vapautta. Jotkut opettajat pitavat tarkasti kiinni muodoista. Se ei kuitenkaan ole nykypaivan Bujinkanin
periaatteiden mukaista Jokisen mielesta, silla muoto kahlitsee vapautta ja luonnollisuutta.
tarkastelemalla tilannetta monesta eri nakokulmasta ja lahestymistavasta kasin.
oppilailleen kymmenia variaatioita eri toiminta-
Hatsumi-senseion tunnettu Japanin budopiireis-
Aikaisemrnin Hatsumi-sensei opetti tyylia, joka
malleista, joilla reagoidaan vastustajan lyomaan
sa hieman ekstroverttinaopettajana. Moniin muihin
oli kovempi ja rajumpi. Lauri toteaa paaopettajan
takakaden suoraan.Vaikuttaa silta, etta opettaja viis
Shihaneihin nahden hanen tekniikkansa vaikuttaa
sanoneen, etta tullessaan vanhemmaksi han on ym-
veisaa tarkasta muotoharjoittelusta.Sita vastoin hanen suorituksissaan korostuu vaivattomuus ja lahes
taiteelliset mittasuhteet saavuttava improvisointi.
-Tekniikkaharjoittelu on tarkeaa, mutta tunne on
tarkeampaa, Jokinen tiivistaa.
tiukoista ja selkeista muodoista poiketen hyvinkin
vapaalta soveltamiselta.
- Meilla on paljon opettajia Bujinkanissa. Heidan
kauttaan laji elaa ja muuttuu. Se onkin tarkoituksen-
martanytsentavan tarpeettomaksi.ToisaaItahan on
myos tehnyt lajista turvallisemman ja helpommin
harjoiteltavanIansimaalaisten aloitettua bujinkanin
harjoittelun Japanissa.
- Lajissa on siis edelleen kova ja pehmea tapa.
Uudenlainen nakokanta periaatteeseen avautuu
mukaista lajissa, joka muuttuu jokaisen opettajan
oman kehitysprosessin myota. Hatsumi-senseion jo
Laurinkaskiessa asken pyorittelemaansaukea kertomaan, milta hanesta tuntui olla kasiteltavana. Muut
oppilaat seuraavat rinkimuodostelmassauken asettuessa polvi-istuntaan matolle.
-En pystynyt toimimaan. Kaikki tila oli poissa. Olin
koko ajan huonossa tasapainossa, selkeasti vaivautunut uke tilittaa.
vanha mies, eika han tee enaa akrobaattisia liikkeita. Hanen muuttuminen heijastuu vaistamatta lajin
harjoittelun luonteeseen kaikkialla.
Jokinen kertoo, etta Bujinkanissa ei saa olla lempitekniikoita tai ns, vakiintuneita toimintatapoja
tai -kaavoja. Tavat muodostavat hanen mukaansa
muureja vapaudelle, mika katsotaan lajin mukaan
ihmeellista.
Bujinkaninomaksuminentarjoaa ihmisilleerilaisia
haasteita,jotka maaraytyvat heidanomien fyysisten
ja henkisten edellytysten mukaan.Tekniikat poikkeavat nain ollen eri henkiloiden kohdalla.
Laurin mukaan mika tahansa tekniikka on hyva,jos
se toimii. Bujinkanilla on kahdeksan perustekniikkaa
(kihon happo),jotka muodostavat pohjan tekniikkasovelluksille. Luku 8 vastaa kyljelleen kaannettyna
Urettoman merkkia (m) ja vanhan japanilaisen laskutavan mukaan 8 tarkoittaa monta.
huonoksi asiaksi. Ajatustapa juontaa juurensa ninpon eli ninjutsun periaatteisiin.
-Tavallaan vastakohdat ovat pakosti olemassa, ja
lajin sisalla toinen periaate kumoaa toisen. Kummatkin on opittava, jotta voidaan saavuttaa tasapaino.
Siina se lajin haaste onkin.
kainen tekniikka eri tavalla valttaen toistamista.
Aloittelijan olisi sita vastoin syyta pyrkia kopiomaan
oppimansa asiat niin hyvin kuin pystyy opetuksenollessa kuitenkin samalla sellaista, ettei siita oikein saa
kiinni heti. Intuition kehittamiseen tahtaava opetus
tapahtuukin alitajunnan tdsolla.
Hatsumi itse harjoittelee pehmeammin. Lopputu10s on silti sama, ja hanen tehokkuutensa on jotain
- Korkeammalla tasolla tarkoitus on tehda jo-
PERINTEISYYDESTA
Jokinen kuvailee bujinkania niin laajaksi kokonaisuudeksi, etta sita pitaa harjoitella koko elaman
ajan, jotta siita saa jotain irti. Vaikka nain tekisikin,
eri opettajat painottavat eri asioita, ja nakemykset saattavat olla vastakkaisia siita huolimatta, etta
heilla on sama paao-pettaja.Lauri kehuu Bujinkanin
ylinta auktoriteettia nerokkaaksi opettajaksi.
- Bujjnkan on Hatsumi.Lajissa ei kaytannossa ole
mitaan, mita han ei voisi muuttaa.ToisaaltaHatsumi
antaa myos paljon vapauksia oppilailleen. Korkeammalla tasolla pitaa tehda omalla tavalla eika tyytya
suoraviivaiseen matkimiseen, Lauri toteaa.
- Hatsumi korostaa muutoksen pysyvyytta.
Ninjutsun periaatteisiin kuuluu, ettei vastustaja
saa tietaa aikeita. Lajin tekniikoissa korostuu hamaaminen, minka tarkoituksena on antaa vaara
tilannekuva vastustajalle.
Perinteisen kamppailulajin maaritelma on hailyva kasite, joka herattaa edelleen mielenkiintoisia
kysymyksia. Se ei riita, etta lajissa pukeudutaan
entisaikojen harjoitusasuun, puhutaan japania
ja kumarrellaan. Bujinkan muuttuu voimakkaasti, ja siina mielessa lajia ei voikaan kutsua enaa
perinteiseksi - toisin kuin lajeja, joissa edellisten
sukupolvien tekniikoita pyritaan noudattamaan
pilkun tarkasti.
- Sanoisin, etta bujinkanissa noudatetaan perinteita siina mielessa, etta harjoittelun idea pohjautuu
kasitykseen siita, etta sen kuuluisi kehittyajatkuvasti. Meilla ei takerruta kysymyksiin siita, miten vanha
tekniikka on suoritettu. Paamestarineli S8ken tehtava on maarata linjat, joita noudatetaan lajissa.
Hatsumin opettaja Takamatsu-sensei korosti sydamen tarkeytta - tunteen merkitysta, mika on yksi
kantavista perusperiaatteistabujinkanissa.Kysymystamansyvimmasta olemuksesta on aarimmaisenvaikea.
- Harjoittelemmealkuun muodon, myohemrninse rikotaan ja lopuksi unohdetaan, Lauri maalailee.
Jokinen kuvailee mainitsemaansa kehityskulkua
lapsen kasvuunaikuiseksi - aluksi pitaa opetella kavelemaan ennen kuin pystyy juoksemaan saatikka
tanssirnaan. Perusteellisempaaselvitysta Lauri ei halua antaa. Hanen mielesta se voi olla lajin kannalta
vaarinkin kertoa ulospain sen enempaa.
Haastateltavansalaperaisen kayttaytymisentarkoitus jaa hieman epaselvaksi. Ehka kyse on siita,
etta lajin ulkopuoliset ihmiset muodostavat tiedon jyvasten perusteella omia kasityksiaan sen
luonteesta. Eraanlainen politikointi tuntuu ensikasityksen perusteella kuuluvan osaksi lukemattomien
budolajien kirjoa yhdistavaa lajikulttuuria. Salarnyhkaisyys vahvistaa toisaalta ennakkokasitysta lajin
ninjaperinteista.
PELKOA JA RAKKAUTTA
Bujinkanissa korostuu opettajan ja oppilaan valisen suhteen merkitys. Hatsumin vastatessa lajin
yleisista linjoista Laurin ja muutaman muun suomalaisen henkilokohtaisestaopettamisesta vastaa
puolestaan israelilainen Moti Nativ. Jokinen kuvaa
oppilaanja opettajan valisen suhteen merkittavyyden periytyvan japanilaisesta budokulttuurista.
Bujinkanin opetuskulttuurin kehittymisen juuria kuvastaa hyvin kertomus siita, miten Hatsumi
joutui jokaisen opetuskerran jalkeen miettimaan,
etta oliko kyseinen harjoitus viimeinen. Takamatsulla oli nimittain tapana kaskea hanet poisturnaan
jokaisen harjoituksenpaatyttya.Lahtiesdan junalla
Takamatsun tytar tuli ilmoittamaan, etta han saisi
tulla seuraavallakin viikolla.
- Olen hyvin epamaarainen opettaja. Oppilaat
pelkaavat minua valilla hyvin paljon - ja syyta onkin, Jokinen kertoo levea virne naamallaan.
Lauri perusteleeepatietoisuuden tunteen kasittelyn kuuluvan lajin harjoitteluun. Epatietoisuus
pakottaa henkiseen kamppailuun, mika johtaa puolestaan henkiseen kehittymiseen. Kaikki eivat ole
ymmartaneet Jokisen jaloa tarkoitusta monien lopetettua harjoittelun paineen alla.
- He eivat ymrnartaneet, etta mina rakastan oppilaitani.
Jokinen ei miella itseaan opettajaksi, joka kiukuttelee oppilailleen siita, jos he ovat olleet
laiskoja. Han arvostaa heidan vapautta ja antaa
jokaisen harjoitella omien kykyjensa ja aikataulujensa mukaisesta. Laurin mielesta ihminen kasvaa
vapaudessa parhaiten. llman sita ihminen oppii myohemmin korkeintaan taluttarnaan rnuita
sen saman narun paassa, johon hanet on aikanaan sidottu.
- ~ l k a avalittako siita, mita sanon, vaan painakaa
mieleen, mita sanon viimeiseksi. Sanat ovat vain helinaa, koska kyse on loppuviirnein tunteesta. Sita ei
opi kuuntelemalla, katsornalla tai lukemalla. Se pitaa oppia ornan kokemuksen kautta.Yleisesti pidan
lajin opettamista tarkeana tapana ymmartaa lajia,
eli kannustan oppilaitani valilla opettamaan, jotta
he voisivat oppia opettamaan.
Finnila sai Vuosaaren Urheilutalolla jarjestetyssa
taisteluja kokeneen mestarin -joka asui Kashi-
harjoituksessa olla vuorollaan Jokisen ukena. 18-
wabaran kaupugissa lgasta lanteen.Takamatsu
opetetaan bujinkan bud0 taijutsua
vuotias nuorukainen vaikuttaa ikaisiinsa verrattuna
tunnettiin myos nimell8"MongolialainenTiike-
ninjutsua. Masaaki Hatsumi matkusti ympa-
Hatsumi perusti Bujinkan Dojon, jossa
-
entista
pitkajanteiselta luonteelta, joka on omistautunut
rinjohtuen hanen Kiinan matkoistaan, joiden
r i maailmaa 20 vuoden ajan opettaen lajia
lajilleen.
aikana han perimatiedon mukaan otteli useita
suurleireilla (taikailla). Han opettaa edelleen
-
Kylla siita on oppinut Ioytarnaan aina jotain sen
kuolemaan asti kaytyja kamppailuita.
Japaninin Nodassa, Bujinden Hombu -do-
myota, mita pidempaan on tullut harjoiteltua. Pal-
Hatsumi on kuvannut harjoittelunTakamat-
jolla, ja nykyaan kaikki suora opetus SBkelta
jon on kuitenkin viela opittavaa. On paljon asioita,
sun kanssa tuntuneen silta "kuin olisi kavellyt
tapahtuu Japanissa. Hatsumi jatkaaTakamat-
mita ei viela osaa nahda,Tuomas pohtii.
miekan reran alla: Hatsumi matkusti harjoit-
sun perinnetta opettaen elavaa budoa, jonka
Han myontaa,etta Bujinkanissa harjoiteltavat asi-
telemaan opettajansa kanssa joka viikonloppu
periaatteisiin kuuluu mukautua ja kasvaa
at ovat kaikkea muuta kuin helppoja. Vyoarvoissa
Japanin paasaaren, Honshun, paasta paahan
ajan myota tavalla, joka sallii myos ihmisen
4. kyun saavuttanut Finnila ehti aiemmin harrastaa
15 vuoden ajan. Matka yhteen suuntaan kesti
kasvun.
aikidoa seka hokutoryo ju-jutsua. Sittemmin Bujinkanin pariin siirtynyt nuori mies koki lajilla oievan
enemrnan tarjottavaa hanelle.
-
Se oli niin erityylista, kuin mita olin aiernrnin
kautta oppii nakemaan koko elaman uudella taval-
nahnyt. Bujinkanissa harjoitellaan paljon asioita,jot-
la. Treenaaminen ei ikina lopu kesken. Aina riittaa
ka eivat kuulu muihin lajeihin. Alkuun touhu naytti
uutta opittavaa.
todella vaivattomalta, mutta kun paasi itse kokei-
Koulunkaynnin ohella vartijana sosiaalitoimis-
lemaan, niin huomasi nopeasti, rniten haastavaa
tossa tyoskenteleva Finnila kertoo bujinkanista
vastustajan lukeminen seka oikeiden etaisyyksien
oppimiensa asioiden soveltamisen t6issi nivou-
ja suuntien Ioytaminen on. Jokinen opettaa Ioy-
tuvan kykyyn lukea asiakkaita. Han on harvemmin
tamaan sen oikean fiiliksen, ja se erottaa taman
joutunut pahoihin painitilanteisiin Tuornas kokee
muista lajeista. Kyse ei ole pelkastaan taistelukore-
harjoittelun tarkeirnmaksi anniksi tietynlaisen rau-
ografioista.Tarkein asia ei ole perustekniikkaa vaan
hallisuuden loytymisen.
kyky soveltaa sita.
Tuornas harjoittelee Bujinkania, silla han kokee
SOVELTAMINEN
sen kehittavan hanta kokonaisvaltaisesti ihrnise-
Nykypaivan olosuhteet poikkeavat hyvin paljon niis-
na. Han rnieltaa tarkeaksi asiaksi sen, etta eiarnassa
ta ajoista,jolloin Bujinkanin perustan rnuodostavat
on jotain, m3sa voi pyrkia kehittymaan. Harjoittelu
koulukunnat syntyivat ja jolloin niiden oppeja so-
on Finnilan mukaan niin kokonaisvaltaista, etta sen
vellettiin arkisessa elarnassa.
Harjoiteltavat asiat
0vat kaikkea muuta
kuin helppoJ a.
FAKTAT: LAURl JOKINEN
Syntynyt: 1973, Kerava
Kotipaikka ISeura:
Helsinki 1 Bujinkan Shinden Dojo
Pituus: 180 cm
Paino (normaalipaino Isarja): vaihtelee
Lajk Buj~nkanBudoTaijutsu
Vyi5arvo: musta 12. dan
Esikuva: Masaaki Hatsumi
Opettaja: Moti Nativ
Ammatti: parturi-kampaaja
Siviilisiiaty: s~nkku
Lempiruoka: riisipuuro
Harrastukset: maalaaminen, laulaminen
BUJlNKANlN ASEET
kaytannon sovellutuksia. Aikoinaan sotureitten on
maine, mika ei pida taysin paikkaansa. Useim
Bujinkanissa harjoitellaan varsin kattavalla ar-
ollut tarkeaa osata keppitaistelua, silla varsiaseitten
mat joustavat aseet olivat tavallisten soture~der
senaalilla, joka painottuu vahvasti klassisiin
rikkoutuminen taistelussa oli yleista. Silloin jaljella
kehittamia sovellutuksia haastaviin tilatelsiin
japanilaisiin aseisiin, silla laji pohjautuu yhdek-
olevaa vartta piti myos osata hyodyntaa tehokkaasti.
eivatka periydy suoraan ninjutsukouluista, ky
saan japanilaiseen taistelujarjestelm;i;in (ryu).
Nykyaan keppi on edelleen kaytossa mm.viranomai-
oketsu shogea lukuun ottamatta.
Bujinkania ei kuitenkaan luokitella perinteisek-
silla seka yleisesti rahinoissa.Tama osoittaa selvasti,
si ns. koryu-lajiksi, mika nakyy mm. modernien
miten ajattomasta aseesta on kyse.
harjoittelussa.
Erikoisaseet
Japanilaisissa kouluissa on opetettu uselden
ja improvisoitujen taisteluvalineiden kayton
Varsiaseet
salaisten menetelmien ja valineiden kayttoa,
Lajille tyypillisimmat varsiaseet ovat yari - keihas;
niihin liittyvaa tietoa ei jaettu julkisesti. Salassa-
Miekat
naginata - varren paahan kiinnitetty kaareva tera
pidon tarkoituksena oli pyrkimys siihen, etteivat
Harjoittelua toteutetaan useilla erilaisilla mie-
ja bisento - raskaan varren paahan kiinnitetty ras-
vastustajat tunnistaisi valineita aseiks~ensisilma -
koilla perinteisen Japanin rauhan aikakauden
kas tera. Japanissa keihas oli aikoinaan yleisin niin
yksella. Bujinkanissa opetetaan julkisesti mm.
katanan lisaksi.Yleisimmatnaista ovat suora kak-
rahvaan kuin aateliston kayttama ase, silla se oli
seuraavien aseiden kayttoa: tekko - piikilliset
siterainen miekka, taistelukenttamiekka (tachi),
tehokkaampi panssaroitua vastustajaa vastaan
nyrkkiraudat, joita kaytettiin myos kiipeilyyn.
raskas kahdenkaden taistelukenttamiekka (no-
kuin miekka yksinaan. Bujinkanissa harjoitellaan
kunai
dachi), piilotettu miekka tai naamioitu miekka
suorateraisen keihaan lisaksi erilaisilla koukku- ja ris-
miseen tai aseena; tessen - terasviuhka; jutte
(ninja to), lyhyt miekka (kodachi) seka kumppa-
tikarkisilla keihailla. Japanissa naginata on nykyaan
- Japanin poliisin ja virkamiesten aikoinaan ylei-
nimiekka (wakizashi).Harjoittelu useilla erilaisilla
naisen aseen maineessa, koska sen varsi mahdollis-
sesti kantama ase, joka on suunniteltu erityisesti
aseilla pohjautuu siihen ajatukseen, etta ymmar-
taa fyysisesti heikomman henkilon voimakkaat iskut
miekkaa vastaan, seka shuriken
rys erilaisten miekkojen ominaisuuksista antaisi
ja viillot. Aikoinaan sita kayttivat myos miehet, ja se
piilotettava ase.
mahdollisuuden soveltaa asetta riippumatta
oli erityisen suosittu soturimunkkien keskuudessa.
--
valine, jota voitiin kayttaa murtautu-
-
heittoase tai
siita, minkalainen tera sattuu olemaan kaytet-
Bisento oli erityisesti rahvaan kayttama raskas versio
Modernit aseet
tavissa. Aseita kasitellaan eri tavoin riippuen
naginatasta,joka soveltui kaytettavaksi panssaroitu-
Masaaki Hatsumi on sanonut opettavansa elavaa
niiden ominaisuuksista seka tilanteen antamis-
ja vastustajia vastaan.
budoa, mika nakyy mm. siten, etta Bujinkanissa harjoitellaan modernien aseiden kayttoa.
ta mahdollisuuksista.
Narut & ketjut
~uliaseetja erityisesti aseenriisto kuuluvat lajin
Bujinkanin asevalikoimaan lukeutuu useita erilaisia
kuvaan, minka lisaksi harjoiteluun sisaltyy veit.-
Yleisimmat harjoituksissa kaytettavat kepit
joustavia aseita kuten kusarifundo - hambon mit-
sen kayttoa eri tilanteissa. Myos jokapaivaisten
ovat rokushakubo - n.180 cm pitka keppi; jo
tainen kettinki, jonka paissa on painot, kusari kama
esineiden soveltaminen taistelutilanteeseen
- kainaloon ylettyva keppi; hambo - katkaistu
- sirppiin kiinnitetty kettinki ja kyoketsu shoge - kou-
kuuluu lajiin. Harjoittelu monilla erilaisilla va-
rokushakubo; yojibo - iso tukki. Bujinkanis-
kullinen tera, johon on kiinnitetty naru, joka paattyy
lineilla tahtaa siihen, etta pystyisi valittomasti
sa on useita kouluja, joiden kautta opetetaan
metalliseen ympyranmuotoiseen painoon. Lisaksi
tunnistamaan aseen ominaisuudet, mika puo-.
keppitaistelua. Kyseessa on sinansa hyvin kay-
harjoittelussa kaytetaan myos eripituisia naruja ja
lestaan mahdollistaa sen tehokkaan kayton
tannollinen as6 ja sille on helppo kehittaa useita
koysia. Tamantyyppisilla aseilla on ninjavalineiden
taistelutilanteessa.
Kepit
.