docVanhemman käsikirja s2013 - Tapiolan Voimistelijat ry
download 
Report Transcription
Vanhemman käsikirja s2013 - Tapiolan Voimistelijat ry
Tietopaketti voimistelijoiden vanhemmille Sisältö 1. Tervetuloa Tapiolan Voimistelijoihin! 3 2. Tapiolan Voimistelijat 4 3. Seuran toimijat 3.1 Hallitus 3.2 Valmennustoimikunta 3.3 Valmennuskoordinaattori 3.4 Ikäkausien ja tiimien vastuuvalmentajat 3.5 Muut valmentajat 3.6 Joukkueenjohtajat 3.7 Vanhemmat 3.8 Seuran toiminnanjohtaja 5 5 5 5 5 5 6 6 6 4. Laji ja kilpailujärjestelmä 4.1 Kilpailusarjat ja kilpailut 4.2 Arviointi 4.3 Asematapahtumat 5. Valmennusjärjestelmä 5.1 Voimisteluharrastuksen aloittaminen 5.1.1 Joukkuevoimistelu 6-8v. 5.1.2 Mukaan toimintaan yli 7-vuotiaana 5.2 Harrastepolku 5.3 Kilpailupolku 5.3.1 8-10-vuotiaat – asematapahtumat 5.3.2 10-12-vuotiaat – ensimmäiset varsinaiset kilpailut 5.3.3 Yli 12-vuotiaat – kilpasarja tai mestaruussarja 7 8 10 10 11 11 11 11 12 12 12 12 12 6. Voimistelijoiden liikkuminen seuran sisällä 6.1 Vuosittaiset tasotarkistukset 6.2 Muut voimistelijoiden siirtymiset 13 13 14 7. Harjoittelu ja sitoutuminen 7.1 Harjoittelu 7.2 Sitoutuminen 7.3 Motivaatio 7.4 Läsnäolo harjoituksissa 15 15 15 16 16 8. Edustus ja käyttäytyminen 8.1 Edustusasut 8.2 Käyttäytyminen 8.2.1 Käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa 8.3 Katsomokäyttäytyminen ja kannustaminen 17 17 17 18 18 9. Kilpailut ja esiintymiset 9.1 Kilpailupäivän kulku 9.2 Esiintymiset 19 19 19 10. Maksut, lisenssit ja vakuutukset 10.1 Maksut 10.2 Lopettaminen kesken kauden 10.3 Muiden kulujen laskutus 10.4 Laskujen lähetys ja omien laskujen tarkastelu 10.5 Perintä 10.6 Vakuutukset 10.7 Seuran toiminnan vastuuvakuutus 20 20 20 20 20 20 21 21 11. Varainhankinta 11.1 Varainhankinta 11.2 Sponsorit ja kummitoiminta 21 21 21 12. Liikunta 12.1 Liikuntasuositukset 12.2 Monipuolinen liikunta 22 22 22 13. Ravinto 13.1 Urheilijan ravitsemuksen kulmakivet 23 23 14. Terveys 14.1 Urheiluvammojen ennaltaehkäisy 14.2 Urheiluvamman omatoiminen ensiapu 14.3 Antidopingtyö ja dopingvalvonta 24 24 24 25 Tervetuloa Tapiolan Voimistelijoihin! Tyttärenne harrastaa seurassamme joukkuevoimistelua. Haluamme toivottaa koko teidän perheenne lämpimästi tervetulleeksi mukaan Tapiolan Voimistelijoiden toimintaan. Tästä tietopaketista löytyy tärkeää tietoa joukkuevoimistelusta, kilpailutoiminnasta ja lajin harrastamisesta seurassamme. Lisäksi tietopaketissa esitellään seuratoimijat ja valmennusjärjestelmä. Tietopaketti antaa käytännön tietoa muun muassa harjoituskaudesta, kilpailupäivistä, liikunnasta, ravinnosta ja terveydestä. Loiste seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012. 3 2 Tapiolan Voimistelijat Tapiolan Voimistelijat ry on vuonna 1964 perustettu eteläespoolainen liikuntaseura. Tapiolan Voimistelijoiden toiminnan pyrkimyksenä on tarjota kaikenikäisille jäsenille liikunnan ja voimistelun iloa eri taito- ja tavoitetasoilla. Laadukkuus ja monipuolisuus Lähtökohtanamme on, että valmennus on laadukasta ja monipuolista toiminnan kaikilla tasoilla. Toiminnassa painotetaan niin urheilullisia, kasvatuksellisia kuin terveydellisiäkin näkökohtia. Ohjaajat ja valmentajat saavat jatkuvasti koulutusta, ja valmennustoimintaa kehitetään aktiivisesti. Yhteisöllisyys ja jatkuvuus Seuran tavoitteena on sytyttää jokaisessa voimistelijassa liikunnan ilo, joka kantaa lapsuudesta kypsään aikuisikään. Seuraan ja joukkueeseen sitoutuneet voimistelijat takaavat joukkuevoimistelutoiminnan jatkuvuuden. Voimistelijat kasvavat vähitellen osaksi seurayhteisöä kunnioittaen hyviä tapoja, vastuullisuutta ja rehtiä urheiluhenkeä. 4 3 Seuran toimijat Valmennuskoordinaattorin työn näkyvin osa-alue on kilpailukauden aikana tehtävät käynnit joukkueiden harjoituksiin. Harjoituskäynneillä valmennuskoordinaattori saa käsityksen jokaisen joukkueen tilanteesta ja voi auttaa harjoitteluun ja valmennukseen liittyvissä seikoissa. Valmennuskoordinaattori on mukana joukkueiden vuosittaisissa tasotarkistuksissa sekä voimistelijoiden siirroissa seuran sisällä. 3.1 Hallitus 3.4 Ikäkausien ja tiimien vastuuvalmentajat Hallitus vastaa seuran joukkuevoimistelutoiminnan laadukkuudesta ja jatkuvuudesta yleisellä tasolla. Hallitus huolehtii mm. seuraavista toimintaedellytyksistä: Kullekin alle 12-vuotiaiden ikäkaudelle sekä yli 12-vuotiaiden tiimille on nimitetty vastuuvalmentaja, joka vastaa ikäkauden tai tiimin valmennuksesta. Vastuuvalmentaja toimii aktiivisesti ikäkauden tai tiimin valmennuksen suunnittelussa ja seurannassa sekä toimii tarvittaessa ikäkauden muiden valmentajien tuutorina. Vastuuvalmentaja edustaa ikäkautta tai tiimiä valmennustoimikunnassa. Vastuuvalmentaja on perillä koko ikäkauden taitotasosta ja on mukana vuosittaisissa tasotarkistuksissa. - valmentajien riittävä määrä ja koulutus - riittävät ja tarkoituksenmukaiset harjoitustilat - yhteydenpito Suomen Voimisteluliittoon ja edunvalvonta liittotasolla - valmennustoiminnan kehittäminen valmennustoimikunnassa Hallitus nimeää keskuudestaan valmennusvastaavan, joka toimii linkkinä valmennustoimikunnan ja hallituksen välillä. Lisäksi hallitus voi valita keskuudestaan muita jäseniä hoitamaan yllä mainittuja tehtäviä. 3.2 Valmennustoimikunta Valmennustoimikunta koostuu seuran valmennusvastaavasta, ikäkausien ja tiimien vastuuvalmentajista sekä muista joukkuevoimistelutoiminnan kehittämisestä kiinnostuneista lajin asiantuntijoista. Valmennustoimikunta vastaa seuran joukkuevoimistelutoiminnan kehittämisestä. 3.3 Valmennuskoordinaattori Valmennuskoordinaattorin tehtävänä on kehittää ja koordinoida seuran valmennustoimintaa ja toimia tiedottajana hallituksen sekä valmentajien välillä. Valmennuskoordinaattori toimii seuran valmennustoimikunnan sekä valmentajakokouksen puheenjohtajana. 3.5 Muut valmentajat Jokaisella valmennustiimillä tai alle 12-vuotiaiden joukkueella on joukkuekohtainen valmentaja tai valmentajia (ns. omavalmentajat), jotka vastaavat joukkueensa valmennuksesta. Valmentajat ovat vastuussa kommunikoinnista vanhempien kanssa ja suunnittelevat mm. kisamatkat joukkueenjohtajan kanssa. Seuramme valmentajat ovat Voimisteluliiton koulutusjärjestelmän mukaisesti koulutettuja voimisteluvalmentajia, joista suurin osa tekee valmennustyötä oman työnsä tai opiskelujensa ohella. Valmennustiimit rakennetaan valmentajien kokemus- ja koulutustausta huomioiden. Valmentajat tekevät omaa joukkuettaan koskevat valmennukselliset ratkaisut seuramme yhteisen linjauksen mukaisesti. Seuran resurssien ja joukkueen tavoitteiden puitteissa joukkueella voi olla myös apuvalmentajia sekä mahdollisesti erillinen koreografi. Jokaisella yli 15-vuotiaalla seuramme voimistelijalla on halutessaan mahdollisuus 5 päästä apuvalmentajaksi, ja Tapiolan Voimistelijat tukee heidän koulutuksiaan seuran omien tarpeiden mukaan. Suurin osa Tapiolan Voimistelijoiden nykyisistä valmentajista on seuran omia kasvatteja. 3.6 Joukkueenjohtajat Jokaisella seuran joukkueella on nimetty joukkueenjohtaja eli ”jojo”. Joukkueenjohtaja toimii yhteyshenkilönä seuran, vanhempien ja valmentajien välillä. Yleensä jojona toimii joukkueessa voimistelevan lapsen vanhempi. Joukkueenjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa - joukkueen budjetin luominen kauden alussa yhdessä toiminnanjohtajan ja valmentajan kanssa, - seuran ja vanhempien välinen tiedotus, - joukkueen sisäinen tiedotus, - joukkueen tapahtumien järjestäminen ja suunnittelu yhdessä valmentajien kanssa, - varainkeruun järjestäminen, - joukkueen yleisten käytännön asioiden hoitaminen yhteistyössä valmentajien kanssa. 3.7 Vanhemmat Vanhempien tehtävänä on muun muassa 6 - kannustaa ja tukea voimistelijaa, joukkuetta ja valmentajia - harjoitus-, kilpailu- ja muiden maksujen maksaminen - järjestää voimistelijan kuljetus harjoitus-, kilpailu- ja muihin tapahtumiin - osallistua joukkueen ja seuran toimintaan (esim. vanhempainillat, varainkeruu ja tapahtumat) 3.8 Seuran toiminnanjohtaja Seuran toiminnanjohtajan tehtävänä on huolehtia joukkuevoimistelutoimintaan liittyvistä käytännön asioista yhdessä valmennuskoordinaattorin kanssa. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa salivuorojen jakaminen, laskutus, kilpailuilmoittautumisista huolehtiminen ja tapahtumien käytännön järjestelyt. Otathan yhteyden suoraan Tapiolan Voimistelijoiden toimistoon, mikäli kausimaksu, kilpailulisenssi tai muu vastaava mietityttää. Tapiolan Voimistelijat www.tapiolanvoimistelijat.fi Kappelitie 6 D 02200 Espoo puh 040-734 7084 ma-to klo 9.00-15.00 4 Laji ja kilpailujärjestelmä Joukkuevoimistelu on kehittynyt suomalaisesta naisvoimistelusta kansainväliseksi kilpaurheilulajiksi, ja se on harrastajamäärältään Voimisteluliiton lajeista suurin. Joukkuevoimistelu on monipuolinen laji. Laji vaatii voimistelijalta liikkuvuutta, voimaa, nopeutta, tasapainoa, koordinaatiota ja rytmitajua, ja siinä korostuvat vartalon liikkeiden virtaavuus, ilmaisullisuus ja esteettisyys. Kilpailuhjelman suorittaminen vaatii voimistelijoita myös hyvää aerobista ja anaerobista kestävyyttä. Liikkeet sitoutuvat toisiinsa sulavasti ja jatkuvasti siten, että edellinen liike synnyttää aina seuraavan. Joukkuevoimistelun kilpailuohjelma on liikkeiden ja musiikin muodostama taiteellinen ja urheilullinen kokonaisuus, jonka hyvälle suoritukselle on ominaista yhtenäisyys ja yhtäaikaisuus. 7-10-vuotiaiden joukkueen kokoa ei ole määrätty. SM-sarjoissa ja 1012v. sarjassa joukkue muodostuu vähintään kuudesta voimistelijasta, ja kilpasarjoissa joukkueessa tulee olla vähintään viisi voimistelijaa. Elegia seuramme kevätnäytöksessä vuonna 2008. 7 4.1 Kilpailusarjat ja kilpailut Alle 10-vuotiaat - Voimistelu Asemat alle 12 -vuotiaille - Kaikki osallistujat palkitaan mitaleilla - Aluekilpailut - Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailut - Voimisteluliiton välinemestaruuskilpailut - Voimistelupäivät - Seurojen järjestämät kilpailut - Asematapahtumat - Voimistelu Asemilla kaikki osallistujat palkitaan mitaleilla. - Aluekilpailuissa, Voimistelupäivillä ja seurakilpailuissa sarjan kolme parasta palkitaan samanlaisilla mitaleilla. - Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailuissa ja välinemestaruuskilpailuissa kaikki 1. kategorian joukkueet palkitaan samanlaisilla mitaleilla. - Aluekilpailut - Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailut - Voimisteluliiton kilpasarjojen välinemestaruuskilpailut - Voimistelupäivät - Seurojen kilpailut - Aluekilpailuissa, Voimistelupäivillä ja seurakilpailuissa sarjan kolme parasta palkitaan samanlaisilla mitaleilla. - Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailuissa ja välinemestaruuskilpailuissa kaikki finaalin kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Aluekilpailut - SM-kilpailut - SM-välinemestaruus-kilpailut - Seurojen kilpailut - Kansainväliset seurojen kilpailut (vain vapaa ohjelmilla) - Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Aluekilpailut - Voimisteluliiton kilpasarjojen mestaruuskilpailut - Voimisteluliiton kilpasarjojen välinemestaruuskilpailut - Seurojen kilpailut - Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Aluekilpailut - SM-kilpailut - SM-välinemestaruuskilpailut - Juniori Cup kilpailut - Juniorimaajoukkueen karsintakilpailu - Seurojen kilpailut - Kansainväliset seurojen kilpailut - IFAGG Challenge Cup ja Junior Championships -kilpailut - Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Juniori Cup-kilpailuissa palkitaan kolme parasta Cup-pokaaleilla. Välineillä tai vapaaohjelmilla. 10-12-vuotiaat Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin välineohjelmilla (naru/pallo vuorotellen: parillisina vuosina naru ja parittomina vuosina pallo). 12-14-vuotiaat kilpasarja Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin välineohjelmilla (naru, pallo tai vanne, vapaavalintainen väline) 12-14-vuotiaat SM-sarja Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin välineohjelmilla (vanne pakollinen väline) Juniorit 14-16-vuotiaat kilpasarja Keväällä vapaaohjelmilla ja syksyllä välineohjelmilla (väline vapaavalintainen) Juniorit 14-16-vuotiaat SM-sarja Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin välineohjelmilla (keilat pakollinen väline) 8 Noviisit 16-20-vuotiaat kilpasarja ja naiset yli 16 v. Kilpasarja Keväällä vapaaohjelmilla ja syksyllä välineohjelmilla (väline vapaavalintainen) - Aluekilpailut - Voimisteluliiton kilpasarjojen mestaruuskilpailut - Voimisteluliiton kilpasarjojen välinemestaruuskilpailut - Seurojen kilpailut Noviisit 16-18-vuotiaat SM-sarja ja naiset yli 16 v. SM-sarja - Aluekilpailut - SM-kilpailut - SM-välinemestaruuskilpailut Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin - Suomen Cup kilpailut (naiset yli 16 v.) välineohjelmilla (väline vapaavalintainen, - Maajoukkueen karsintakilpailu välinesarjoissa ja kansainvälisissä kilpailuissa vain - Seurojen kilpailut naiset yli 16 v. sarja) - Kansainväliset seurojen kilpailut - IFAGG World Cup ja World Championships kilpailut - Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Suomen Cup-kilpailuissa palkitaan kolme parasta Cup-pokaaleilla. Pilke, Tuike ja Team Tapiola seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012. 9 4.2 Arviointi 4.3 Asematapahtumat Tapiolan Voimistelijoissa alle 10-vuotiaiden kilpailujoukkueet osallistuvat Voimistelun asemalle. Asematapahtumiin voi osallistua joko vapaavalintaisella vapaa- tai välineohjelmalla tai Voimisteluliiton valmisohjelmalla. Asemilla joukkueille ei anneta suorituksesta pisteitä, vaan joukkueet saavat kirjallisen palautteen asematapahtumien tuomareilta eli arveilta. Asemilla on käytössä kaikille voimistelulajeille yhteinen arviointi, joka perustuu lasten liikkumisen arvostamiseen ja perusvoimistelutaitoihin. Asematapahtumien yhteydessä järjestetään Touhuamisen piste, jossa voimistelijat voivat kokeilla turvallisesti uusia Tekninen tuomaristo (TV) arvioi ohjelmassa suoritettavia liikkeitä ja liikkeitä sekä esittää omia taitojaan. liikesarjoja. Taiteellinen tuomaristo (AV) arvioi ohjelman rakennetta, voimistelullista arvoa sekä ilmaisullisuutta, omaperäisyyttä ja musiikkia. Suoritustuomaristo (EXE) merkitsee ohjelmassa tapahtuvat virheet ja vähentää niistä pisteitystaulukon mukaisesti. Kilpailuohjelma koostuu vartalonliikkeistä, hypyistä, tasapainoista ja muista vaikeusosista sekä näiden sarjoista ja yhdistelmistä. Voimistelijoiden tulee suorittaa ohjelma hyvällä joukkuevoimistelutekniikalla mahdollisimman yhtenäisesti ja samanaikaisesti. Arvostelu jaetaan kolmeen osa-alueeseen: sommittelun tekniseen, sommittelun taiteelliseen ja suoritukseen. Tuomarit antavat kustakin osa-alueesta pisteitä Voimisteluliiton kilpailusääntöjen mukaisesti. Jokaista osaaluetta arvioi useampi tuomari. 10-12-vuotiaiden sarjassa joukkueet arvioidaan kategorioihin 1-10. Joukkueet sijoitetaan oikeaan kategoriaan tuomareiden antamien yhteispisteiden perusteella. Joukkuekohtaisia pisteitä ei julkisteta. Kilpasarjassa 12-14-vuotiaiden joukkueet arvioidaan kategorioilla AE. Joukkueet sijoitetaan oikeaan kategoriaan tuomareiden antamien yhteispisteiden perusteella. Joukkuekohtaisia pisteitä ei julkisteta. Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailuissa ja välinemestaruuskilpailuissa sarjan kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä. Muissa kilpailuissa sarjan kolme parasta joukkuetta palkitaan samanlaisilla mitaleilla. Yli 14-vuotiaiden kilpasarjoissa joukkueet arvioidaan pistein, ja tuomaripaneelien antamat pisteet ovat julkisia. Kilpailun kolme parasta palkitaan tulosjärjestyksessä. Yli 12-vuotiaiden SM-sarjassa joukkueet arvioidaan pistein. Tuomarien antamat pisteet ovat julkisia. Kaikissa kilpailuissa kilpailun kolme parasta joukkuetta palkitaan mitaleilla tulosjärjestyksessä. 10 Elmeri-jääkarhu hurmasi seuramme järjestämän Etelä-Suomen alueaseman maskottina syksyllä 2011. 5 Valmennusjärjestelmä 5.1 Voimisteluharrastuksen aloittaminen 5.1.1 Joukkuevoimistelu 6-8v. Joukkuevoimistelupolku aloitetaan Tapiolan Voimistelijoissa 6-7vuotiaana. Ensimmäisenä vuonna voimistelun maailmaan tutustutaan leikinomaisten harjoitteiden kautta. Monipuolisten harjoitteiden avulla pyrimme saamaan jokaisen lapsen innostumaan liikkumisesta ja voimistelusta, valitsee hän sitten myöhemmin lajikseen voimistelun tai jonkin muun urheilulajin. Kaikki voimistelusta kiinnostuneet voivat liittyä mukaan itselleen sopivan ryhmän toimintaan kauden alussa. Toisena vuonna valmennusjärjestelmä jakautuu kahteen eri polkuun: harrastepolkuun ja kilpailupolkuun. Tytöt jatkavat voimisteluharrastusta oman taito- ja tavoitetason mukaisesti joko harrasteryhmässä harrastepolkua pitkin tai kilpajoukkueessa kilpailupolkua pitkin. Toisena vuonna molemmilla poluilla keskitytään perusvoimisteluun ja lajitaitojen alkeisiin leikkiä ja hauskanpitoa kuitenkaan unohtamatta. Kahden ensimmäisen vuoden harjoittelusta vastaa kyseisen ikäkauden vastuuvalmentaja. 5.1.2 Mukaan toimintaan yli 7-vuotiaana Yli 7-vuotiaat joukkuevoimistelusta kiinnostuneet tytöt voivat aloittaa lajin harrastamisen harrastepolkua pitkin. Mukaan pääsee sekä syys- että kevätkauden alussa. Harrastepolulta on mahdollisuus siirtyä kilpailupolulle vuosittain tehtävien tasotarkistusten kautta (ks. tasotarkistuksista kohta 6.1). 11 Uusilla, kilpailemisesta kiinnostuneilla voimistelijoilla on mahdollisuus päästä suoraan kilpailupolulle vuosittain järjestettävien katsastustilaisuuksien kautta. Seura järjestää vähintään kerran vuodessa (yleensä kevätkauden lopulla) katsastustilaisuuksia eli ikäluokkien yhteisharjoituksia. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille joukkuevoimistelusta kiinnostuneille. Katsastustilaisuuden perusteella osallistujille osoitetaan mahdollisuuksien mukaan kunkin voimistelijan omaa taito- ja tavoitetasoa vastaava kilpajoukkue tai harrasteryhmä. 5.2 Harrastepolku Seuramme harrastepolulla toimivat voimisteluryhmät ovat joukkuevoimisteluun suuntautuneita ryhmiä. Ryhmissä harjoitellaan joukkuevoimistelun alkeita ja tähdätään siihen, että jokainen oppii hallitsemaan voimistelun perustaidot. Tämä mahdollistaa haastavampien liikkeiden opettelun ja antaa hyvät valmiudet muidenkin urheilulajien harrastamiseen. Tavoitteena on kehittää monipuolisesti ketteryyttä, tasapainoa, liikkuvuutta ja koordinaatiokykyä musiikkia sekä erilaisia välineitä hyödyntäen. kilpailujärjestelmän mukaisiin kilpailuihin. Joukkueet muodostetaan tavoite- ja taitotason mukaisesti, ja joukkueiden kokoonpanot tarkistetaan vuosittaisissa tasotarkistuksissa (ks. kohta 6.1). 5.3.1 8-10-vuotiaat – asematapahtumat 8-10-vuotiaiden ikäsarjan valmennuksesta vastaa kyseisen ikäluokan vastuuvalmentaja yhdessä muiden valmentajien kanssa. Kilpajoukkueita on kolme, ja harjoituksia on 2-3 kertaa viikossa. Joukkueet osallistuvat seuran näytösten lisäksi Voimisteluliiton asematapahtumiin. Ikäluokan harjoittelussa korostuu lajitaitojen ja voimistelun avainliikkeiden kehittäminen monipuolista liikkumista unohtamatta. Tavoitteena on oppia liikkeet oikeilla suoritustekniikoilla ja mahdollistaa haastavampien liikkeiden opettelu. Fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä painopisteenä ovat liikkuvuus, ketteryys ja nopeus. Harjoitteet suoritetaan leikinomaisesti ja samalla yritetään sytyttää voimistelunkipinä jokaisessa tytössä. 5.3.2 10-12-vuotiaat – ensimmäiset varsinaiset kilpailut 10-12-vuotiaiden ikäsarjan valmennuksesta vastaa kyseisen ikäluokan vastuuvalmentaja yhdessä muiden valmentajien kanssa. Harjoituksia on 1-2 kertaa viikossa, ja ryhmät esiintyvät seuramme Kilpailujoukkueita on ikäluokan sisällä kolme, ja harjoituksia on 2näytöksissä. Yli 12-vuotiaiden nuorten voimisteluryhmällä on mah- 4 kertaa viikossa. Joukkueet osallistuvat 10-12-vuotiaiden sarjassa dollisuus osallistua lisäksi Voimisteluliiton muihin tapahtumiin. Voimisteluliiton kilpailuihin ja lisäksi seuran näytöksiin. Valmennuksessa Esiintymiset tuovat harjoitteluun mukavaa vaihtelua ja tavoitteellisuutta, korostetaan kokonaisvaltaisuutta ja fyysisten ominaisuuksien ja ennen kaikkea ne tarjoavat elämyksiä. kehittämistä. Voimistelun avainliikkeiden hallinnan myötä aloitetaan haastavampien liikkeiden opettelu. Tavoitteellisen harjoittelun avulla Harjoitussuunnitelmat on tehty tukemaan mahdollisuutta siirtyä voimis- lajitaidot karttuvat, ja voimistelijat kokevat onnistumisia oppiessaan telun harrasteryhmistä kilpailupolulle.Valmennus on suunnitelmallista ja tavoiteliikkeitä. Kilpaileminen kehittää voimistelijoiden itsevarmuutta ja huomioi voimistelijoiden kehityksen kokonaisuudessaan. Näin pyritään suorituspuhtautta, voimistelijat pääsevät nauttimaan esiintymisistä ja takaamaan laadukas valmennustyö myös harrastepolulla sekä joustava kokevat elämyksiä onnistuessaan omalla tavoitetasollaan. liikkuminen harraste- ja kilpailupolun välillä. 5.3.3 Yli 12-vuotiaat – kilpasarja tai mestaruussarja 5.3 Kilpailupolku 12 ikävuoden jälkeen kilpajoukkueet jakautuvat kilpasarjan tiimiin ja mestaruussarjan tiimiin Voimisteluliiton suositusten mukaisesti. Seuramme kilpailupolulla toimivat kilpajoukkueet harjoittelevat Kilpasarjan tiimi osallistuu kilpasarjaan, ja harjoitusmäärä on 3-4 tavoitteellisesti ja sitoutuneesti tavoitteenaan osallistua Voimisteluliiton kertaa viikossa ikäsarjasta riippuen. Mestaruussarjan tiimi osallistuu 12 mestaruussarjaan ja harjoituksia on vähintään 4 kertaa viikossa ikäsarjasta riippuen. Tiimien valmennus on suunnitelmallista, ja tavoitteena on menestyä oman sarjansa kilpailuissa. Voimistelijat oppivat ottamaan enemmän vastuuta omasta harjoittelustaan, ja onnistumisia koetaan sekä henkilökohtaisten että joukkuekohtaisten tavoitteiden saavuttamisen myötä. Seuramme tavoitteena on, että mahdollisimman moni jatkaa voimisteluharrastusta aikuisiälle asti. Harjoittelu pyritään tekemään mahdollisimman terveellisesti ja turvallisesti jokaisen fyysiset ominaisuudet huomioon ottaen. 6 Voimistelijoiden liikkuminen seuran sisällä 6.1 Vuosittaiset tasotarkistukset Voimistelijoiden siirtyminen joukkueesta toiseen tapahtuu pääsääntöisesti ikäluokan tasotarkistusten kautta. Tasotarkistukset tehdään vuosittain kevätkauden päätteeksi. Tarkistuksia voidaan tehdä myös syyskauden päätteeksi. Tasotarkistusten tekemisestä ilmoitetaan etukäteen. Tasotarkistuksissa huomioidaan sekä voimistelijan motivaatio että taitotekijät. Arvioinnissa huomioidaan kuluneen kauden harjoittelu, kehitys, motivaatiokyselyt sekä ikäluokan yhteisharjoituksissa tehtävät tasotestit. Testeissä arvioidaan muun muassa liikkuvuutta, koordinaatiota, akrobatiaa ja muita voimistelun perustaitoja. Tasotarkistusten pohjalta muodostetaan joukkueiden seuraavan kauden kokoonpanot. Tasotarkistusten järjestämisestä sekä joukkueiden kokoonpanopäätöksistä vastaavat yhteistyössä seuran valmennuskoordinaattori, ikäluokan vastuuvalmentaja sekä ikäluokan muut valmentajat. Kaste ja Usva seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012. 13 6.2 Muut voimistelijoiden siirtymiset Jos voimistelija on joukkueessa, joka ei selkeästi vastaa hänen taitoja tavoitetasoaan, voidaan hänet tarvittaessa sijoittaa myös kesken kauden hänelle sopivampaan joukkueeseen. Voimistelijan mahdollisuus siirtyä toiseen joukkueeseen arvioidaan huomioiden voimistelijan taitoja tavoitetaso, motivaatiotekijät sekä muut mahdolliset tekijät, ja jokaisen siirron on oltava hyvin perusteltu. Siirtoa voidaan ehdottaa valmentajan tai voimistelijan itsensä aloitteesta. Voimistelijan on aina keskusteltava mahdollisesta siirtymisestä ensin oman joukkueensa valmentajan kanssa. Ennen mahdollista siirtoa konsultoidaan ikäkauden tai tiimin vastuuvalmentajaa. Kyseessä olevien joukkueiden valmentajat tekevät yhdessä päätöksen voimistelijan siirtymisestä. Valmentajat ja vanhemmat keskustelevat joukkueen vaihtamisen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä käytännön asioista. Tämän jälkeen voimistelija harjoittelee kuukauden koeajalla ennen lopullista siirtoa. Koeajan jälkeen käydään palautekeskustelu valmentajan, voimistelijan ja voimistelijan vanhempien kesken. Palautekeskustelussa käydään läpi, miten koeaika on sujunut. Joukkueesta toiseen siirtyminen suunnitellaan mahdollisimman sujuvaksi. 14 Halla ja Joiku seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012. 7 Harjoittelu ja sitoutuminen 7.1 Harjoittelu Joukkueet harjoittelevat ikä- ja tavoitetason mukaisesti 1-7 kertaa viikossa. Lajiharjoitusten lisäksi viikko-ohjelmaan voi sisältyä lajia tukevia oheisharjoitteita kuten balettia, tanssia, juoksulenkkejä tai lihaskuntoharjoitteita. Oheisharjoitteet voivat olla ohjattuja tai itsenäisesti suoritettavia. Itsenäisen harjoittelun merkitys kasvaa varsinkin vanhemmilla voimistelijoilla. Itsenäisellä harjoittelulla voidaan kehittää tehokkaasti voimistelijan henkilökohtaisia heikkouksia ja ehkäistä loukkaantumisia. Lajiharjoitukset koostuvat joukkuevoimistelun eri osa-alueiden monipuolisesta harjoittelusta. Harjoitukset sisältävät muun muassa voimistelun vaikeusosia kuten vartaloliikkeitä, hyppyjä ja tasapainoja sekä vaikeusosien suorittamista tukevia harjoitteita. Yksi tärkeimmistä asioista yhteisissä harjoituksissa on joukkueena toimiminen: joukkueen sisäinen dynamiikka muodostuu vain yhteisten harjoitusten aikana. Kilpailuohjelman onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tytöt suorittavat liikkeet yhtenäisesti. Harjoitusten tavoitteena on saada joukkueelle yhtenäinen taitotaso. Team Lumi Sade ja Kipinä seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012. 7.2 Sitoutuminen Seuramme tarjoaa useita eri mahdollisuuksia harrastaa voimistelua, ja näin jokaiselle voimistelijalle pyritään löytämään juuri sopiva harjoitusmäärä. Harrastepolulla osallistuminen on vapaampaa, kun taas kilpailupolulla edellytetään koko perheen aktiivista osallistumista harrastukseen. 15 Joukkuevoimistelun tavoitteellinen, kilpailuihin tähtäävä harrastaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista harrastukseen. Kyseessä on joukkuelaji, joten harrastuksen aloittamisella voimistelija sitoutuu koko joukkueeseen ja sen toimintaan: harjoituksiin ja leireihin sekä näytöksiin ja kilpailuihin osallistumiseen. Voimistelija sitoutuu myös joukkueen yhteisiin tavoitteisiin ja tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen harjoitteiden suorittamiseen. Säännöllinen harjoittelu ja sitoutuminen harrastukseen takaavat mielekkään edistymisen ja lisää motivaatiota harrastamiseen. 7.4 Läsnäolo harjoituksissa Harjoituksissa ollaan pääsääntöisesti aina paikalla. Kilpailevien joukkueiden harjoittelu kärsii aina, kun joku joukkueen voimistelijoista on pois harjoituksista, leireiltä tai kisoista. Mitä vanhemmaksi tullaan ja mitä korkeammalle tähdätään, sitä tärkeämpää on, että kaikki voimistelijat ovat harjoituksissa. Perheen muut menot (matkat ym.) tulee suunnitella niin, ettei niistä aiheudu turhia poissaoloja. Erityisesti ennen esiintymisiä ja kilpailuja poissaoloja tulisi välttää. Vanhemman rooli sitoutumisessa on tärkeä, koska juuri he ovat esimerkin Kipeänä ei saa osallistua harjoituksiin. Lepopäivänä voi tulla kuitenkin näyttäjiä. Kilpailuharrastus on aina koko perheen harrastus. Tukeminen seuraamaan harjoituksia. Muista poissaoloista sovitaan tapausja kannustus ovat tärkeä osa lapsen harjoittelua ja lajissa kehittymistä. kohtaisesti erikseen. 7.3 Motivaatio Määrätietoisen harjoittelun ja taitojen kehittämisen ehdoton edellytys on voimistelijan oma motivaatio. Seuramme tavoitteena on herättää voimistelijoissa luontainen halu ja innostus omaehtoiseen harjoitteluun. Pyrimme siihen, että kunkin joukkueen voimistelijoilla on mahdollisimman yhtenevä tavoitetaso. Tällöin harjoittelu on mielekästä ja motivoivaa. Kokoonpanoja muodostettaessa voimistelijoiden motivaatiolla on siis suuri merkitys. Teemme motivaatiokyselyjä, joiden avulla selvitetään esimerkiksi kuinka monta kertaa viikossa voimistelija on valmis harjoittelemaan. Myös kauden mittaan harjoituksissa osoitettu harjoittelumotivaatio ja tsemppaaminen otetaan huomioon joukkueiden kokoonpanoja muodostettaessa. Lapselle on tärkeää, että hänen vanhempansa ovat kiinnostuneita hänen harrastuksestaan. Vanhempien on hyvä välillä kysyä voimistelijan tuntemuksia harjoitusten jälkeen. On luonnollista, että välillä tulee kausia, jolloin motivaatio on hakusessa. Tällöin vanhempien tehtävänä on tukea voimistelijaa ja kannustaa jatkamaan. 16 Poissaoloista on aina ilmoitettava valmentajalle etukäteen, mieluiten heti, kun mahdollista (esim. perheen lomamatkat, leirikoulut ja lauantaiset koulupäivät), sillä tiedossa olevat poissaolot vaikuttavat kauden suunnitteluun ja esimerkiksi leirien ajankohtiin. Valmentajalle on ilmoitettava etukäteen myös, jos voimistelija myöhästyy harjoituksista tai tulee ainoastaan toipilaana seuraamaan harjoituksia sivusta. Vaikka harrastepolulla sitoutuminen on vapaampaa, myös harrasteryhmän voimistelijoiden tulee ilmoittaa poissaoloista. Lisäksi on tärkeää, että aina ennen esiintymisiä myös harrasteryhmän tunneilla käydään ahkerasti. 8 Edustus ja käyttäytyminen 8.1 Edustusasut Tapiolan Voimistelijoiden edustusasuun kuuluvat Piruetin valkoinen takki, johon on painettu seuran logo, sekä Piruetin mustat narupunttihousut (kuva edustusasusta sivulla 25). Kilpailutapahtumissa jokaisen joukkueen on edustettava seuraa kyseisellä edustusasulla. Asemaikäisiltä ei vielä vaadita edustusasun hankintaa. Edustusasun tilaaminen tapahtuu internetistä seuran kotisivuilta kohdasta ”Seuran tuotteet”. Samalla sivulla voit tutustua myös muihin seuran tuotteisiin, kuten laukkuihin ja reppuihin. Joukkueet voivat myös halutessaan painattaa itselleen joukkuepaidat. Joukkuepaidat saavat olla väriltään vihreät, mustat tai valkoiset. Joukkuepaitojen painatusohje löytyy seuran kotisivuilta kohdasta ”Seuran tuotteet”. 8.2 Käyttäytyminen Tavoitteenamme on, että Tapiolan Voimistelijat tunnetaan hyvästä käyttäytymisestä. Muistathan hyvän käytöksen harjoituksissa, esiintymisissä, kilpailuissa, katsomossa tai missä tahansa kulkiessasi seuran edustusasu päällä. Nämä säännöt koskevat sekä voimistelijoita, valmentajia ja vanhempia että muita seuran toimijoita. Team Lumi Kide ja Pinja seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012. Seuramme joukkuevoimisteluharjoituksissa jokainen voimistelija on vastuussa hyvästä käytöksestä. Joukkueet voivat luoda omia pelisääntöjä harjoituksissa käyttäytymisestä. Pelisäännöistä voi kysyä lisää joukkueen valmentajilta. 17 8.2.1 Käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa Tapiolan Voimistelijoiden sivuilta löytyy ohje sosiaalisessa mediassa ja internetissä käyttäytymisestä. Alla ohjeesta tärkeimmät kohdat, koko ohjeen voit käydä lukemassa seuran kotisivuilta. - Muista, että internetissä edustat omaa seuraasi ja joukkuettasi. - Älä koskaan luovuta salasanoja tai henkilökohtaisia tietojasi ulkopuolisille. - Kuvia saa julkaista internetissä vain, jos kuvassa esiintyviltä henkilöiltä ja kuvaajalta on pyydetty lupa kuvan julkaisuun. - Näytä internetissäkin hyvää esimerkkiä muille, älä kiusaa tai nimittele. - Palautetta joukkuevoimistelusta voi antaa suoraan joukkueen valmentajille tai seuralle, ei julkisesti internetin kautta. 8.3 Katsomokäyttäytyminen ja kannustaminen Seuramme joukkueiden kesken tulisi aina pyrkiä hyvään kannustavaan henkeen ja ilmapiiriin. Kilpailutapahtumiin kuuluu muiden joukkueiden tasapuolinen kannustaminen ja reilu urheiluhenki. Kannustaa saa kovaa, mutta se ei kuitenkaan saa häiritä joukkueiden suoritusta tai suoritukseen keskittymistä. Muistathan katsomossa istuessasi, että edustat seuraa sekä omaa tai lapsesi joukkuetta. Katsomossa on muistettava aina asiallinen käyttäytyminen. Koskaan ei voi tietää, kuka lähettyvillä istuu, ja keskustelusi voi vahingossa tallentua esimerkiksi videotallenteelle. Muistattehan myös, että katsomossa ei saa liikkua kilpailusuoritusten aikana. Annetaan rauha esiintyvälle joukkueelle sekä tuomarien arvioinnille. 18 Joiku seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012 ja Aava kisakatselmuksessa keväällä 2012. 9 Kilpailut ja esiintymiset 9.1 Kilpailupäivän kulku Kilpailupaikalle saavutaan seuran edustusasussa valmentajan kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Huolehdithan, että mukanasi on kaikki tarvittava kilpailupäivää varten. Kilpailupäivä alkaa virallisella kilpailuharjoituksella. Jokaista joukkuetta varten on varattu 1-3 minuuttia harjoitusaikaa kilpailualueella. Oman harjoitusvuoron näkee kilpailun järjestäjän laatimasta harjoitusaikataulusta. Harjoitussuoritus on tärkeä osa kilpailupäivää, sillä tuomarit saattavat jo olla seuraamassa harjoituksia. kilpailutapahtumaa ja antaa voimistelijoille ja vanhemmille ohjeet, kuinka päivän aikana toimitaan. Pääsääntö on, että valmentaja huolehtii tytöistä päivän aikana, eivätkä vanhemmat osallistu kilpailuihin valmistautumiseen. Vanhemmat voivat tarvittaessa avustaa valmentajia esimerkiksi hiustenlaitossa ja ruokailuissa. Vanhemman tärkein tehtävä kilpailuissa on olla läsnä sekä kannustaa ja tukea voimistelijaa. Muistathan ilmoittaa valmentajalle, kun poistutte kilpailujen jälkeen kilpailupaikalta. Kilpailujen jälkeen olisi hyvä käydä yhdessä läpi päivän iloja ja mahdollisia suruja. On tärkeää, että lapsi ja nuori kokee, että hänen harrastustaan arvostetaan ja että onnistumiset ja epäonnistumiset otetaan vakavasti myös muun perheen kesken. 9.2 Esiintymiset Joukkueilla on mahdollisuus osallistua esiintymisiin, joita erilaiset yritykset tai muut tahot meiltä toivovat. Esiintymisistä tytöt eivät välttämättä saa suurta rahallista korvausta, vaan arvokasta esiintymiskokemusta. Mahdollisilla esiintymisistä saaduilla korvauksilla voidaan maksaa Kilpailuihin valmistautumiseen kuuluu myös hiusten ja mahdollisen esimerkiksi kilpailupukuja ja -matkoja. Joukkueenjohtajan tulee meikin laitto, lämmittely sekä vaikeusosien ja ohjelman kertaus. Ennen neuvotella seuran toiminnanjohtajan kanssa korvauksen käyttökohteesta matolle menoa nostatetaan yhdessä hyvä kilpailutsemppi ja keskitytään ja maksujärjestelyistä. suoritukseen. Suorituksen jälkeen käydään läpi joukkueen tunnelmia, ja valmentaja antaa joukkueelle palautteen suorituksesta. Tämän jälkeen jokainen tekee onnistuneet toistot liikkeistä, joissa ohjelman aikana tapahtui virheitä. Viimeiseksi tehdään yhdessä loppuverryttely. Olennainen osa kilpailupäivää on myös muiden suoritusten seuraaminen ja joukkueiden tasavertainen kannustaminen. Muiden joukkueiden suoritusten seuraaminen on tärkeä oppimistilanne voimistelijoille läpi harrastuksen. Kilpailupäivän pituus riippuu kilpailevien joukkueiden määrästä. Valmentaja käy läpi kilpailupäivän aikataulun hyvissä ajoin ennen Hohde seuran näytöksessä jouluna 2012. 19 10.3 Muiden kulujen laskutus 10 Maksut, lisenssit ja vakuutukset 10.1 Maksut Seuran hallitus käsittelee ja hyväksyy valmennusmaksut syyskaudelle syyskuussa ja kevätkaudelle tammikuussa. Valmennusmaksut lasketaan valmentajien tekemien harjoitussuunnitelmien perusteella. Kausi on sama kuin viralliset koulujen käyttövuorot. Virallisten käyttövuorojen ulkopuolella pidetyistä harjoituksista laskutetaan erillinen maksu. Mahdolliset valmennussuunnitelman ylittävät palkkakustannukset laskutetaan kauden jälkeen erillisellä laskulla. Sisaralennuksen lajimaksusta myönnämme mikäli molemmat sisarukset kuuluvat valmennusryhmiin ja molempien valmennusmaksu on yli 100e/kevät tai syksy. Sisaralennus on 15 % isommasta valmennusmaksusta. 10.2 Lopettaminen kesken kauden Mikäli voimistelija joutuu lopettamaan voimistelun loukkaantumisen tai sairastumisen takia kesken kauden, perimme häneltä valmennusmaksun kahden viikon ajalta lopettamispäivästä eli päivästä, jolloin lopettaminen on saatettu seuran toiminnanjohtajan tietoon kirjallisesti. Seuralle pitää myös toimittaa lääkärintodistus asiasta. Mikäli voimistelija lopettaa voimistelun muun syyn takia kesken kauden, perimme valmennusmaksun kuukauden ajalta lopettamispäivästä laskien eli päivästä jolloin lopettaminen on saatettu seuran toiminnanjohtajan tietoon kirjallisesti. 20 Muiden kulujen, kuten kilpailumatkojen, leirien, pukujen ja välineiden laskutussäännöt vahvistetaan hallituksessa aina kauden aluksi ja ne tiedotetaan sen jälkeen perheille erillisellä Joukkuevoimisteluinfolla. 10.4 Laskujen lähetys ja omien laskujen tarkastelu Kaikki seuran laskut tulevat sähköpostilla jäsenrekisterissä olevaan sähköpostiin. Seuran jäsenrekisterissä voi käydä katsomassa omia laskuja. Kirjaudu sisään jäsenrekisteriohjelmaan; https://www.jasentieto.fi/public/Login.aspx?OmanSeuranID=107 Käyttäjätunnus on oma sähköpostiosoite, unohtuneen salasanan saat tilattua sähköpostiisi. Sisään kirjauduttuasi valitse vasemmalta Omat Tiedot. Valitse sitten, kenen tietoja haluat tarkastella. Voit tarkastella omia tietojasi tai alikäyttäjiesi tietoja. Laskut-välilehdellä voit tarkastella kaikkia rekisteröitymisesi jälkeen luotuja laskuja. Listaa voi järjestellä esimerkiksi laskun eräpäivän ja maksutilanteen mukaan napsauttamalla taulukon otsikkosarakkeita. Laskun tila muuttuu maksetuksi, kun seuran vastuuhenkilö on kuitannut laskun maksetuksi. Suurennuslasi-ikonista lasku avautuu uuteen ikkunaan, josta sen voi tulostaa. 10.5 Perintä Laskut pitää maksaa eräpäivänä. Erääntyneistä laskuista lähetetään kaksi muistutusta, joista ensimmäinen tulee sähköpostitse. Toinen muistutus tulee sähköpostitse tai postitse ja siihen lisätään maksumuistutuskulut. Maksumuistutuksien jälkeen maksamattomat laskut siirretään perintätoimistolle. 10.6 Vakuutukset Voimistelijoilla on mahdollisuus ottaa kilpailu-lisenssin yhteydessä määräaikainen urheiluvakuutus. Vakuutuksen voimassaoloaika on 1.9.31.8. Mikäli voimistelijalla on oma, urheilutapaturmakorvaavuusehdon sisältämä vakuutus, hänen ei tarvitse ottaa vakuutusta Voimisteluliiton kautta. Vakuutuksen kattavuus pitää selvittää omasta vakuutusyhtiöstä. Jos ottaa vakuutuksettoman lisenssin, on itse vastuussa vakuutuksen kattavuudesta. 11 Varainhankinta 11.1 Varainhankinta Joukkuevoimistelun asematapahtumiin osallistuvilla tulee olla asemalisenssi. Asemalisenssi sisältää vakuutuksen. Joukkueilla on mahdollisuus varainhankintaan valmennusmaksujen, puku- ja kilpailukulujen kattamiseksi. Hyviä keinoja kartuttaa joukkueen Urheiluvakuutuksen ehdot ja toimintaohjeet vahinkotilanteissa löytyvät varoja ovat erilaisten tuotteiden myynti, esiintymiset, kirpputorimyynti Suomen Voimisteluliiton kotisivuilta; sekä talkootyöt. Yleissääntönä on, että osa varainkeruusta menee seuralle, ja loput joukkue saa käyttöönsä. Varainhankintaa ei voi http://www.voimistelu.fi/@Bin/4724069/Lisenssituoteselosteuusi2012- harjoittaa yksittäisten voimistelijoiden hyödyksi, vaan tuotto menee aina 2013.pdf koko joukkueelle. ja myös seuramme kotisivuilta http://www.tapiolanvoimistelijat.fi/joukkuevoimistelu-tanssi/joukkueinfot/ 10.7 Seuran toiminnan vastuuvakuutus Tapiolan Voimistelijoilla on toiminnan vastuuvakuutuksena ja vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutuksena Pohjolan ja SLU:n Tuplaturva-vakuutus. 11.2 Sponsorit ja kummitoiminta Joukkueet voivat hankkia yrityksiä sponsoroimaan joukkueen tai koko seuran toimintaa. Sponsorointiyhteistyö on yrityskohtaista ja yhteistyöstä tulee aina luoda virallinen sponsorointisopimus. Sopimuksen ehdot on käytävä huolella läpi, ja joukkueen mahdollisuudet vastata ehtoihin on myös varmistettava. Sponsorointiyhteistyöstä sovittaessa tulee ottaa yhteys seuran toiminnanjohtajaan. Joukkueet voivat kartuttaa varoja myös kummitoiminnalla. Joko yritys tai yksityishenkilö voi toimia joukkueen kummina tukien joukkueen toimintaa esimerkiksi stipendillä. Kiitokseksi tuesta joukkue antaa kummille kummitodistuksen. 21 12 Liikunta 12.1 Liikuntasuositukset Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Fyysisen aktiivisuuden perussuositukset kertovat, millaista liikuntaa kasvun ja kehityksen turvaamiseen tarvitaan. Huomioitavaa suosituksessa on liikunnan monipuolisuus ja säännöllisyys. Suositukset kuvaavat terveyden kannalta riittävän liikunnan vähimmäismäärän. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Lasten ja nuorten liikunLiikkumalla suositusta enemmän saavutetaan enemmän terveys- nan asiantuntijaryhmä 2008. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. hyötyjä. Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. 12.2 Monipuolinen liikunta Monipuolinen liikunta on edellytys fyysisten ominaisuuksien kehittymiselle. Lajiharjoittelu ja kilpailut eivät riitä läheskään kaikkien fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen, joten fyysisiä ominaisuuksia on harjoitettava myös omatoimisesti niin lajiharjoittelun ohella kuin varsinaisen kilpailu- ja lajikausien ulkopuolella. Lisäksi liian yksipuolinen harjoittelu voi pitkään jatkuessaan altistaa erilaisille urheiluvammoille. Voimistelijalle erityisen tärkeää on harjoittaa ja venyttää asentoja molemminpuolisesti. 22 Liikuntasuositus 13–18-vuotiaille. UKK-instituutti ja Nuori Suomi ry 2008. yksittäisen aterian tai palautusjuoman merkitys jää vähäiseksi, jos arkiruokailu ei ole kunnossa. 13 Ravinto Hyvä arkiravinto on edellytys jaksamiselle, fyysisten ominaisuuksien kehittymiselle, onnistuneelle harjoittelulle ja palautumiselle. Siksi on hyvä tarkistaa, että ravintoasiat ovat kunnossa. Rento, mutta järkevä ote ravintoasioihin takaa luonnollisen suhtautumisen ruokaan. Ravinto vaikuttaa: - vireystilaan ja jaksamiseen - liikuntavammojen riskiin - kunnon kehittymiseen - liikuntasuorituksesta palautumiseen - hyvään oloon - painonhallintaan 13.1 Urheilijan ravitsemuksen kulmakivet B. Riittävä juominen Hyvä nestetasapaino parantaa vireystilaa ja ehkäisee liikuntavammoja. Riittävästä juomisesta kannattaakin huolehtia jo päivän aikana ennen urheilua. Silloin nestevajetta ei pääse syntymään helposti. C. Valmistautuminen kilpailuihin Kilpailupäivänä syömiseen tuovat lisähaasteita muun muassa poikkeavat aikataulut, kilpailujännitys ja eväskäytännöt. Kun kilpailuun tai suoritukseen tullaan täysillä energiavarastoilla, nämä eivät tuota ongelmaa. Usein pitkät kilpailu- tai leiripäivät on pärjättävä pelkillä eväillä. Omat hyväksi havaitut käytännöt urheilija oppii kokeilemalla. Kilpailupäivien ruokailut kannattaa kuitenkin aina suunnitella etukäteen. Harjoituskauden arkisyöminen luo pohjan kehitykselle ja menestymiselle myös kilpailuissa. Urheilijoiden suorituskykyä ja kehitystä häiritseviä tekijöitä ovat: A. Arkiruokailu Arkiruokailulla ja sen rytmittämisellä on ravitsemuksen osalta suurin merkitys urheilijan suorituskykyyn. Mikäli urheilijan arkiruokailu on puutteellista, hyvinkään toteutettu harjoittelu tai kilpailuihin valmistautuminen ei tuota parasta mahdollista tulosta. Harjoituksen aikainen kehittävä vaste jatkuu elimistössä harjoituksesta riippuen muutamasta tunnista useampaan vuorokauteen. Niinpä Kasvuiässä paljon liikkuvan energiankulutus voi kasvaa huomattavasti. On siis hyvä huolehtia siitä, että energian ja ravintoaineiden saanti on riittävää kulutukseen nähden. Polttoaine ei saa loppua. Jos elimistössä ei ole liikuntaan tarvittavaa polttoainetta, liikuntasuorituksesta ei saa haluttua hyötyä ja tehoa irti, eikä liikunta silloin huvita. Väsyneenä ja vajaalla energialla liikkuminen altistaa myös vammoille. - väärä asenne syömiseen - kehityksen kannalta liian vähäinen syöminen - huonolaatuinen ruokavalio - syömisestä aiheutuva stressi - tiukat ruokarajoitukset, säännöt ja kielletyt ruoat - laihdutusyritykset - epäsäännöllinen ateriarytmi - aamupalan tai aamupäivän aterioiden väliin jättäminen - trendikkään dieetin kokeileminen (taikakeinoja hyvään suorituskykyyn ei ole) - hätiköiden tehdyt ruokaostokset ja huonot ruokavalinnat ravintoloissa - kiire ja syömistilanteen hallitsemattomuus tai suunnittelemattomuus (välipaloista ei huolehdita riittävästi) 23 14 Terveys 14.1 Urheiluvammojen ennaltaehkäisy Lämmittely ja loppuverryttely kuuluvat jokaiseen harjoitukseen. Ne ovat tehokas tapa torjua urheilussa sattuvia pehmytkudosvammoja. Valmentaja vastaa siitä, että alkulämmittely ja loppuverryttely tehdään jokaisissa harjoituksissa. Alku- tai loppuverryttely voidaan myös toteuttaa käytävällä saliajan ulkopuolella. 14.2 Urheiluvamman omatoiminen ensiapu Valmentajilla on harjoituksissa mukanaan ensiapupakkaukset, ja ensiapua tulisikin loukkaantumistilanteessa saada nopeasti. Hyvä muistisääntö on KKK: 24 1. Kompressio eli puristus. Purista vammakohtaa heti käsin, jos voit, tai pyydä apua. 2. Kohoasento. Nosta vammautunut raaja tai kehonosa kohoasentoon sydämen yläpuolelle. 3. Kylmähoito 20 minuuttia. Sido kylmäpakkaus tai jääpussi vamma-alueelle puristuksen säilyttämiseksi. Laita kylmän ja ihon väliin esimerkiksi sukka tai pyyhe. Toimi oikein ja nopeasti – minimoi vamman aiheuttamat haitat. Kaikki ensiaputoimet tähtäävät pienempään verenvuotoon vamma-alueen sisällä. Mitä pienempi vuoto, sitä pikaisempi paraneminen. Team Tapiola keväällä 2013. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla mahdollisuus liikkua kykyjensä ja terveydentilansa mukaan. Mikäli voimistelija loukkaantuu tai kärsii rasitusvammoista, tulisi vammat hoitaa huolella, käymällä heti lääkärissä, ottamalla tarvittavat kuvantamiset ja tarvittaessa huolehtimalla kuntoutumisesta (fysioterapiasta). Vammat on hyvä tutkia ja hoitaa heti, jotta ne eivät jää kroonisiksi vaivoiksi. Harva vamma tai sairaus estää liikkumisen kokonaan, mutta joskus innokkaimpienkin liikkujien on annettava levolle ja toipumiselle aikaa. Liikunta kannattaa aloittaa tauon jälkeen asteittain ja opetella jo nuorena kuuntelemaan kehoaan. Sairauksien, tapaturmien ja vammojen ehkäisy on tärkeä osa jokaisen nuoren liikkujan terveydenhoitoa. Suojavarusteet, säännöt ja terveet elämäntavat maustettuna ripauksella malttia ehkäisevät jo tehokkaasti liikuntavammoja ja ylläpitävät liikkujan terveyttä. 14.3 Antidopingtyö ja dopingvalvonta Dopingilla tarkoitetaan urheilijan suorituskyvyn parantamista WADA:n listaamien kiellettyjen menetelmien keinoin, kuten kiellettyjä lääkeaineita käyttämällä. Lähteitä ja hyödyllisiä linkkejä Seuran kotisivut http://www.tapiolanvoimistelijat.fi/ Voimisteluliiton sivut http://www.voimistelu.fi/voimistelutoiminta/lajit/joukkuevoimistelu/ Kansainvälisen joukkuevoimisteluliiton sivut http://www.ifagg.com/ Nuori Suomi http://www.nuorisuomi.fi/urheilu Terve urheilija http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/monipuolinenliikuntajaurheilu http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/kehonhuoltojapalautuminen http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/urheilijanravitsemus http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/terveydenhuolto Dopingvalvonnan tarkoitus on estää terveydelle vaarallisten ja/tai kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttö, turvata urheilijoiden oikeus reiluun ja puhtaaseen kilpailuun, puolustaa urheilun oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta sekä kunnioittaa niin urheilun kuin lääketieteenkin etiikkaa. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry vastaa dopingvalvonnasta Suomessa. ADT:n keskeisiä toiminta-alueita ovat dopingtestaus, koulutustoiminta sekä kansainvälinen toiminta. Toiminnan arvot ovat eettisyys, oikeudenmukaisuus, laatu ja asiantuntijuus. Tapiolan Voimistelijat noudattaa ADT:n ohjeita. Myös joukkuevoimistelussa suoritetaan dopingvalvontaa. SM-kilpailuissa voimistelijoille saatetaan tehdä dopingtestaukset. Tapiolan Voimistelijoiden edustusasu ja tuubihuivi. 25
