TAMPEREEN VOIMISTELIJOIDEN ILMOITUSLIITE 2015 Voikkari

Transcription

TAMPEREEN VOIMISTELIJOIDEN ILMOITUSLIITE 2015 Voikkari
TAMPEREEN VOIMISTELIJOIDEN ILMOITUSLIITE 2015
Voikkari
S A M I R E I V I N E N / VA L O K U VA A M O K L I K
Tervetuloa mukaan
voimistelemaan!
s. 6-9
Telinevoimistelun
telineet esittelyssä
s. 17
Akrobatiavoimistelijat
Gymnaestradassa
s. 18
2
VOIMISTELUKOULUT
Voimistelukoulut,
Ikurin liikuntahalli
Voimistelukoulut,
Ratinan stadion
3-4-vuotiaiden ryhmät
7-9-vuotiaiden ryhmät
3-4-vuotiaiden ryhmät
11-15-vuotiaiden ryhmät
tiistaisin kello 15.30-16.15
tiistaisin kello 17.00-17.45 TÄYNNÄ
torstaisin kello 10.15-11.00
torstaisin kello 17.30-18.15 TÄYNNÄ
perjantaisin kello 17.45-18.30
lauantaisin kello 9.30-10.15
sunnuntaisin kello 10.30-11.15
lauantaisin kello 12.00-13.00
keskiviikkoisin kello 17.15-18.00 TÄYNNÄ
perjantaisin kello 17.00-17.45
lauantaisin kello 10.15-11.00
keskiviikkoisin kello 18.30-19.30 TÄYNNÄ
5-7-vuotiaiden ryhmä
maanantaisin kello 20.00-21.00
4-5-vuotiaiden ryhmä
torstaisin kello 15.45-16.30
lauantaisin kello 10.15-11.00 TÄYNNÄ
5-6-vuotiaiden ryhmä
torstaisin kello 11.00-11.45 TÄYNNÄ
lauantaisin kello 11.00-11.45
8-12-vuotiaiden ryhmät
tiistaisin kello 18.30-19.30
torstaisin kello 16.30-17.30
lauantaisin kello 13.00-14.00
maanantaisin kello 18.00-18.45 TÄYNNÄ
keskiviikkoisin kello 18.00-18.45 TÄYNNÄ
perjantaisin kello 17.45-18.30
lauantaisin kello 11.00-11.45
12-16-vuotiaiden ryhmä
7-10-vuotiaiden ryhmät
tiistaisin kello 19.30-20.30
keskiviikkoisin kello 16.30-17.30
perjantaisin kello 18.15-19.15 TÄYNNÄ
lauantaisin kello 12.00-13.00
10-14-vuotiaiden ryhmä
Aikuisten ryhmä
torstaisin kello 19.15-20.15
5-7-vuotiaiden ryhmät
Aikuisten ryhmä
Yli 10-vuotiaiden ryhmä
maanantaisin kello 19.15-20.15
tiistaisin kello 16.15-17.00
tiistaisin kello 17.45-18.30 TÄYNNÄ
torstaisin kello 18.15-19.00 TÄYNNÄ
perjantaisin kello 17.00-17.45 TÄYNNÄ
sunnuntaisin kello 11.15-12.00
Trampoliinitemppuilut
Kaikki trampoliinitemppuilun ryhmät harjoittelevat Ikurin liikuntahallilla.
Yli 8-vuotiaiden ryhmät
Jatkoryhmät yli 8-vuotiaille
keskiviikkoisin kello 18.20-19.20 TÄYNNÄ
perjantaisin kello 16.10-17.10 TÄYNNÄ
lauantaisin kello 11.45-12.45 TÄYNNÄ
keskiviikkoisin kello 19-20 TÄYNNÄ
perjantaisin kello 15.30-16.30 TÄYNNÄ
Yli 10-vuotiaiden ryhmä
lauantaisin kello 12.45-13.45 TÄYNNÄ
Voimistelukoulut,
koulujen salit
Pispalan koulu
Hallilan koulu
3-5-vuotiaat ma 17.00-17.45
6-9-vuotiaat ma 17.45-18.45
3-4-vuotiaat pe 17.15-18.00 TÄYNNÄ
5-7-vuotiaat pe 18.00-18.45 TÄYNNÄ
Leinolan koulu
Annalan koulu
3-4-vuotiaat ti 17.40-18.25 TÄYNNÄ
5-6-vuotiaat ti 18.15-19.00 TÄYNNÄ
7-11-vuotiaat ti 17.00-18.00 TÄYNNÄ
3-4-vuotiaat la 9.30-10.15
5-7-vuotiaat la 10.15-11.00 TÄYNNÄ
8-12-vuotiaat la 11.00-12.00 TÄYNNÄ
Nokian koulu
Vuorentaustan koulu
3-4-vuotiaat ke 17.30-18.15
5-7-vuotiaat ke 18.15-19
8-12-vuotiaat ke 16.30-17.30
3-4-vuotiaat la 10.00-10.45
5-7-vuotiaat la 10.45-11.30
8-12-vuotiaat la 11.30-12.30
Trampoliinivoimistelukoulut
Kaikki trampoliinivoimistelun ryhmät harjoittelevat Ikurin liikuntahallilla.
Perheet
7-10-vuotiaiden ryhmät
Jatkoryhmät yli 10-vuotiaille
Avoin temppuilu, Ikuri
perjantaisin kello 16.50-17.50 TÄYNNÄ
lauantaisin kello 9.30-10.30 TÄYNNÄ
keskiviikkoisin kello 19.30-20.30 TÄYNNÄ
tiistaisin kello 10-12 avoin temppuilu
Yli 9-vuotiaiden ryhmät
perjantaisin kello 17.30-18.30 TÄYNNÄ
lauantaisin kello 10.30-11.30 TÄYNNÄ
Yli 10-vuotiaiden ryhmät
keskiviikkoisin kello 19.30-20.30 TÄYNNÄ
Yli 13-vuotiaiden ryhmät
keskiviikkoisin kello 20-21 TÄYNNÄ
Jatkoryhmät yli 13-vuotiaille
keskiviikkoisin kello 20-21 TÄYNNÄ
Syyskausi alkaa 11.8.2015
Kertamaksu 5€/perhe, ennakkoilmoittautumista ei tarvita
Perheakro, Ikuri
lauantaisin kello 14-15
Perheakro, Ratina
torstaisin kello 10.30-11.30
Voimistelukoulut,
erikoistuneet ryhmät
Rytminen ja joukkuevoimistelu
Matalan kynnyksen kuperkeikkaryhmä
7-12-vuotiaille ti 16.30-18 Ikurin liikuntahalli
kouluikäisille la 13.00-13.45 Ratinan stadion
Tarkemmat tiedot ja ryhmiin ilmoittautuminen:
www.tampereenvoimistelijat.fi
Tampereen Voimistelijat
Kansi
Kannen pääkuva
Kuvassa tuoreet joukkuevoimistelun maailmanmestarit Janica
Berg, Ella Ratilainen ja Elena
Ticklen.
Kuvan on ottanut Sami Reivinen
Valokuvaamo Klikistä.
Kuvausassistenttina toimi Marko
Rämä.
Kuva on otettu Tampereen
Raatihuoneella, jonne joukkue
kutsuttiin pormestarin vastaanotolle juhlistamaan maailmanmestaruuttaan.
Yhteystiedot
Voimistelukoulu
Kuvassa tuore telinevoimistelun
valmennusryhmäläinen Jade Tulokas. Kuvaaja Lotta Nuppola.
Telineet esittelyssä
Kuvassa Wilma Malin nojapuilla.
Kuvan on ottanut Lotta Nuppola.
Akrobatiavoimistelu
Kuvassa akrobatiavoimistelun
kilparyhmäläiset. Kuvaaja Sanni
Suominen.
Tampereen Voimistelijat
Ikurin liikuntahalli
Tesomankatu 33
33310 Tampere
Samassa kiinteistössä sekä
seuran toimistot että
harjoitustilat.
Ilmoittautumiset ryhmiin
ja tarkemmat tiedot
www.tampereenvoimistelijat.fi
Toiminnanjohtaja
Riitta Taipale
puh. 050-5376318
Valmennuspäällikkö
Lotta Nuppola
puh. 050-3372856
Harrastepäällikkö
Maarit Petäjämäki
puh. 044-0674532
Harrastekoordinaattori
Ringa Reiman
puh. 044-0674532
Laskutus
Pirjo Kauppinen
puh. 050-3778776
Kahvila Voikkari
Taru Lehtinen
puh. 045-1128816
Sähköpostit muotoa
etunimi.sukunimi@
tampereenvoimistelijat.fi
Sisällys
4 Puheenjohtajan tervehdys
Aleksi Jäntti uskoo tamperelaiseen voimisteluun. Voimisteluliiton valmennuspäällikön terveiset.
5 SM-kisojen mitalistit
Tampreen Voimistelijat putsasi palkintopöydät Espoossa. Kuvat seuran SM-mitalisteista
6-7 Voimistelukoulu
Voimistelukoulussa kiivetään ja kieputaan, opitaan uutta ja leikitään.
8 Esivalmennus
Esivalmennusryhmissä harjoitellaan jo hieman tavoitteellisemmin
9 Esivalmennus- ja valmennusryhmät
Tampereen Voimistelijoissa on 10 esivalmennus- ja 14 valmennusryhmää. Löydä juuri sinulle sopiva ryhmä!
10 Liikuntaluokka
Yhteistyö Tesomajärven koulun kanssa starttaa elokuussa, kun voimistelijat aloittavat liikuntaluokalla.
11 Valmentajaksi kasvetaan vähitellen
Tampereen Voimistelijoissa ymmärretään, miten valmentajaksi kehitytään. Myös lajirakkaus on tuttu käsite.
12-13 Maailmanmestarit 2015
Minetit voitti joukkuevoimistelun maailmanmestaruuden
14-15 Joukkuevoimistelu
Koreografi Antton Laineella on aina uusia ideoita ja visioita. Mentaalivalmentaja Veli-Matti Hemmo auttaa voimistelijoiden henkisessä
valmennuksessa. Valmentajan arki teinien kanssa.
16-17 Naisten telinevoimistelu
Huippuvoimistelijoiden tuoreimmat kuulumiset ja naisten telineet
esittelyssä voimistelijoiden silmin.
18 Akrobatiavoimistelu
Akrobatiavoimistelijat mukana Gymnaestradassa
19 Trampoliinivoimistelu
Vanhemmat kertovat, millaista on olla mukana järjestämässä suurta
voimistelukilpailua Tampereella.
20 Teamgym
Valmentajat kasasivat joukkueen Voikkapäiville. TG-voimistelijat saavat jalkatekniikkavalmennusta myös joukkuevoimistelun osaajalta.
21 Rytminen voimistelu
Jouki Tikkanen harjoittelee yhdessä nuorten lupausten kanssa
22 Tampereen Voimistelijoiden kilparyhmät
Kuusi lajia ja 28 kilparyhmää
23 Urheiluakatemia ja Tansanian-kuulumiset
Tampereen Urheiluakatemian fysioterapeutti Juha Koskela auttaa
voimistelijoita. Valmentaja ja seura-aktiivi Maiju Missokia perusti
voimisteluseuran Tansaniaan.
Tampereen Voimistelijat, Voikkari-lehti
Päätoimittaja
Lehden tekijät
Lotta Nuppola
puh. 050 3372856
lotta.nuppola@
tampereenvoimistelijat.fi
Aleksi Jäntti
Carita Berg
Jouko Keski-Säntti
Viivi Karivieri
Mirkka Korpi
Kajsa Lundell
Maiju Missokia
Matti Nenonen
Janica Niemelä
Lotta Nuppola
Henna-Riina Nurmi
Roosa Pelkonen
Maarit Petäjämäki
Aki Rask
Sami Reivinen
Sonja Salomaa
Annika Savola
Sanni Suominen
Milla Vahtila
Else-Mari Vuosjoki
Taitto
Lotta Nuppola
Tampereen Voimistelijoita tukemassa myös:
Pronor Control Oy
Pirkka-Hitsi
Tilausliikenne Atro Vuolle
Insinööritoimisto LaRa
www.tampereenvoimistelijat.fi
Paino
Alma Manu Oy Tampere, 2015
Osoite
Tesomankatu 33, Tampere
3
4
Voimisteluliiton
terveiset
Tampereelle
Yhteen huippuorganisaatioon
Hallinnollisesti kesä on ollut hiljainen, mutta voimistelullisesti
ikimuistoinen. Tampereen Voimistelijoiden toimijat sidosryhmineen on loppukevään ja kesän
aikana lähestynyt useamman
kerran inhimillisen sietokyvyn
rajaa. Onneksi venyminen on
toistaiseksi johtanut erinomaisiin
tuloksiin.
Seuramme järjesti huhtikuun lopussa joukkuevoimistelun maailman cupin finaalin ja kesäkuun
alussa voimistelupäivät Tampereella. Molemmat tapahtumat
onnistuivat erinomaisesti. Toukokuisten SM-kilpailuiden tulosten
perusteella uskallan taas väittää,
että Tampereen Voimistelijat on
tällä hetkellä Suomen paras voimisteluseura. Kun lisäksi Minetit
kirkasti maailman cup –hopean
MM-kullaksi Färsaarilla, väitän
meillä olevan jalansijaa myös
kansainvälisesti.
Voimistelukesän kruunasi Suomessa järjestetty Gymnaestrada. 21 000 urheilijaa osoitti, että
voimistelu on kansainvälisesti
suosittu laji sekä harrastus- että
kilpaurheilumuotona. Tapahtuman saaminen Suomeen ja sen
onnistuneet järjestelyt kertovat
siitä, että Suomen Voimisteluliittoa arvostetaan kansainvälisesti
ja se kykenee menestyksekkäästi
organisoimaan suuriakin tapahtumia.
Meidän olisi aika ottaa ratkaisevat harppaukset suomalaisen
voimistelun viemiseksi kansainväliselle huipulle.
Suomi on pieni maa, ja resurssimme ovat kilpailijoihimme nähden vähäiset. Voimistelun saralla
tehdään erinomaista työtä eri
puolilla maata. Päällekkäisellä
työllä tuhlataan resurssejamme.
Jotta saavuttaisimme voimistelussa vankan kansainvälisen aseman myös urheilullisesti, meidän
on optimoitava toimintaamme.
Harrastevoimistelun mahdollistaminen maan jokaisella kolkalla
on välttämättömyys, mutta huippuvoimistelu olisi järkevä keskittää kahteen tai kolmeen keskukseen valtakunnassa.
Tampereella on erinomaiset
edellytykset toimia yhtenä huippuvoimistelukeskuksista: sijaintimme on maantieteellisesti
keskeinen, meillä on kansainvälisestikin mitaten hyvät harjoitustilat ja tulokset osoittavat,
että täällä osataan jo nyt huippuvalmennus. Saumaton yhteistyö Tampereen kaupungin sekä
urheiluakatemian kanssa mahdollistaa harjoitteluolosuhteiden
edelleen parantamisen.
Emme kuitenkaan voimistele
lintukodossa. Myös Tampereella
tuhlataan vielä resursseja, mikä
osaltaan tekee tien kivikkoisemmaksi matkallamme voimistelun
kansainväliselle huipulle. Tampereen Voimistelijat ja Tampereen Sisu laativat viime syksynä
huippuvoimistelustrategian.
Strategiatyön yhteydessä ja sen
jälkeenkin on noussut esiin se,
että teemme paljon samoja asioita tietämättämme, toisiltamme
salaten ja keskenämme kilpaillen, vaikka emme saavuta sillä
tunnistettavaa etua. Suurimpina
syinä syntyneeseen tilanteeseen
ovat seurojen omaleimaiset historiat ja sitä kautta syntyneet
vahvat seuraidentiteetit, erilaiset
toimintakulttuurit sekä yksittäistapauksissa henkilökemiat.
Yhteinen huippuvoimistelustrategia tähtää toimintakulttuurien
yhtenäistämiseen ja huippuvoimistelun olosuhteiden parantamiseen. Paras lopputulos ja silein
taival kansainväliselle huipulle
saavutettaisiin sillä, että tamperelaista huippuvoimistelua ja siihen liittyvää harrastevoimistelua
johtaisi yksi organisaatio. Tuleeko
se koskaan onnistumaan, riippuu
meistä voimistelun parissa toimivista. Yhden organisaation mallia
pitää vähintään kokeilla.
Kuluva vuosi on ollut voimistelun osalta menestyksekäs kaikilla
voimistelun eri osa-alueilla. Huippu-urheilun puolella menestystä
on tullut useissa eri voimistelulajeissa. Heinäkuussa Helsingissä
järjestetty Gymnaestrada taas
oli onnistuminen, joka lisäsi voimistelun tunnettuutta Suomessa ja sai voimisteluseurojemme
jäsenet liikkeelle. Gymnaestrada
viikko täyttyi positiivisista tunnelmista, iloisista kasvoista ja
upeista esityksistä. Tapahtuma
osoitti, että voimistelu on loistava
harrastusmuoto niin lapsille kuin
aikuisillekin ja voimistelun parista
löytyy sopivaa haastetta sekä harrastevoimistelijoille että kilpa- ja
huippu-urheiluun tähtääville voimistelijoille.
Tampereen Voimistelijat on
Voimisteluliiton huippuseura, jolla on laaja ja monipuolinen laji- ja
harrastustarjonta. Yhteistyö Voimisteluliiton, Tampereen urheiluakatemian ja Tampereen Voimistelijoiden välillä on aktiivista ja
joustavaa ja sillä pyritään mahdollistamaan huippu-urheiluun tähtäävien voimistelijoiden harjoitteluun keskittyminen. Haluamme
Voimisteluliiton puolesta vielä onnitella Minettejä joukkuevoimistelun maailmanmestaruudesta ja
junioreiden MM hopeasta. Lisäksi
toivotamme Jouki Tikkaselle ja
Titta Heikkilälle tsemppiä rytmisen voimistelun MM-kilpailuihin
valmistautumiseen, sekä Annika
Urvikolle ja Igor Cherepoville telinevoimistelun MM-kilpailuun.
Ja kaikille pienille ja isoille voimistelun harrastajille nautinnollisia
hetkiä voimistelun parissa.
Kansainvälinen Voimisteluliitto
FIG on myöntänyt vuoden 2016
rytmisen voimistelun maailmancupin osakilpailuista ensimmäisen Suomelle järjestettäväksi.
Kilpailut käydään 26.-28.2.2016
Espoossa. Suomi on emännöinyt
rytmisen voimistelun arvokilpailuja viimeksi 80-luvulla, kun rytmisen voimistelun EM-kilpailut
järjestettiin Helsingissä vuonna
1988. Helmikuun kilpailuihin
odotetaan 50 yksilövoimistelijaa ja 15 joukkuetta. Tämä hieno
mahdollisuus nähdä huippuvoimistelua kannattaa hyödyntää ja
saapua helmikuussa Espooseen
seuraaman kilpailuita. Toivottavasti näemme silloin!
Liisa Ahlqvist-Lehkosuo
Valmennuspäällikkö
Suomen Voimisteluliitto
Aleksi Jäntti
Johtokunnan puheenjohtaja
Tampereen Voimistelijat
Juniorityötä tukemassa
TERVETULOA AIDON
PALVELUN PANKKIIN!
Varaa aika suoraan asiantuntijallemme osoitteessa
www.aitosp.fi/varaa-aika
TAMPERE • Kauppakatu 14, puh. 03 4584 0110 • Sammonkatu 26, puh. 03 4584 0290
Lielahti, Taninkatu 2 puh. 03 4584 0130 • Hervanta, Insinöörinkatu 23, puh. 03 4584 0150
PIRKKALA • YLÖJÄRVI • NOKIA • KANGASALA • VALKEAKOSKI
HÄMEENKYRÖ • PÄLKÄNE • IKAALINEN • LUOPIOINEN
Tampereen Voimistelijat
Tampereen Voimistelijoiden
SM-mitalistit 2015
www.tampereenvoimistelijat.fi
5
Voimistelukoulu sopii kaikille.
Liikkeitä harjoitellaan kunkin
voimistelijan taitotaso huomioiden. Jaden heilunta on jo
vauhdikas!
Monipuolisuus
ja hauskuus ovat
voimistelukoulun valtteja. Kun
kirahvikävely sujuu
lattialla, kokeillaan
sitä voimistelupenkin päällä.
6
Roikkuminen
ja heiluminen
harjoittaa
voimaa ja on
monelle lapselle mieluisinta temppuilua.
Pinja saa
varpaat näin
helposti tankoon. Kohta on
Saanan vuoro
kokeilla.
Niskaseisonta on yksi voimistelukoululaisen perusliikkeistä. Ohjaaja Emilia
Syväjärvi muistuttaa suorista polvista
ja ojennetuista nilkoista. Millan niskaseisonta pysyy jo vaivatta!
Ohjeiden kuuntelu ja keskittyminen ovat tärkeitä taitoja voimistelusalin ulkopuolellakin. Ohjaaja antaa vielä viimeiset
vinkit ja pian 5-7-vuotiaat ystävineen pääsevät telineradalle.
Tampereen Voimistelijat
Voimistelukoulussa kiivetään ja
kieputaan, opitaan uutta ja leikitään
Maarit Petäjämäki
Voimistelukoulu on alkamassa ja
lapset kokoontuvat alkuasetelmiin
pitkälle permantomatolle. Tällä
kertaa mukaan on voinut ottaa
kaverin ja nimenhuudon lomassa
voimistelijat saavat esitellä vierailevan ystävänsä. Ohjaaja kertoo
alkuleikin säännöt ja parikymmentä lasta ampaisee liikkeelle ristiin
rastiin ympäri liikuntasalia. Ohjaajan merkistä kaikki kiipeävät salamannopeasti puolapuille, köysille,
renkaille, rekille tai penkkien päälle. Varpaat on pelastettu ”kastumiselta” ja leikki jatkuu erilaisin liikkumistyylein ympäri salia, kunnes
varpaat pitää taas saada lattiasta
ylös.
Alkuleikin jälkeen järjestäydytään jonoihin permantomattojen taakse. Matolla kulkevat
kirahvit, karhut, ravut, puput ja
sammakot etuperin, takaperin ja
pomppien. Voimistelukoululaiset
näyttävät mallia mukana tulleille kavereilleen. Pieni voimistelija
haluaa näyttää, kuinka isä yleensä
treenaa kotona. Pian kaikki kokeilevat, kuinka sujuvat askelkyykyt ja
punnerrukset pienen voimistelijan
mallin mukaan.
Voimistelukouluharjoitus
hui-
pentuu telinerataan ja voimistelijat
kokoontuvat keskiympyrään kuuntelemaan ohjeita. Kukin voimistelija vuorollaan pääsee näyttämään
oikeat suoritukset ja sitten on kaikki
lähtevät kiertämään rataa. Tänään
radalla kiivetään köysissä, kokeillaan rekillä neulansilmää ja kuperkeikkaa renkailla. Lisäksi radalla
tasapainoillaan voimistelupenkillä,
heitetään kärrynpyöriä, seistään
päällä ja harjoitellaan ponnistuslaudalta ponnistamista. Radalla on
myös pisteet vatsalihasten ja selkälihasten harjoittamiseen. Lapset
siirtyvät omatoimisesti temppupisteeltä toiselle posket punottaen.
Ohjaajat avustavat tarvittaessa ja
neuvovat oikeita suoritustekniikoita.
Kaikilla voimistelijoilla on omat
vahvuutensa ja vertaaminen toisten suorituksiin on tarpeetonta.
Jokainen saa tekemisestään kehuja
ja kannustusta sekä neuvoja temppuihin, jotka eivät vielä onnistu.
Kauden aikana voimistelijat saavat
tarroja taitokorttiin oppimistaan
tempuista ja liikkeistä.
Pienen juomatauon jälkeen
voimistelijat etsivät paikat permantomatolta. Matolla nostetaan
vielä siltoja ja venytellään jalkojen
lihaksia. Harjoitus päättyy aina lop-
L OT TA N U P P O L A
puriviin. Jalat asetellaan tiukasti
vierekkäin. peppu puristetaan rusetille, napanappi painetaan kiinni
ja sujautetaan vielä appelsiini leuan alle. Koko rivi voimistelijoita venyttää upean ryhdin. Heippa, nähdään taas viikon päästä!
Tampereen
Voimistelijoiden
Voimistelukouluissa harjoitellaan
voimistelun perusteita lapsen ikätasolle sopivalla tavalla. Leikki ja
mielikuvitus ovat mukana jokaisessa harjoituksessa. Kaikki ohjaajat
ovat suorittaneet jumppakouluohjaajakoulutuksen, jossa ovat oppineet lapsen kehityksen vaiheet
sekä voimistelun perusliikkeiden
opettamisen.
Voimistelukoulu on paikka, josta
pieni voimistelijan alku voi aloittaa
voimisteluharrastuksensa ja aikanaan siirtyä esivalmennus- tai valmennusryhmiin. Voimistelukoulu
on myös paikka, jossa voi harrastaa
voimistelua kerran viikossa kukin
omalla tasollaan.
Parhaimmillaan Voimistelukoulu
tartuttaa liikuntakipinän, joka kannattaa koko loppuelämän joko voimistellen tai muulla tavoin liikkuen.
Voimistelukoulussa harjoitellaan motorisia perustaitoja ja kehonhallintaa voimistelun perusliikkeiden kautta. Vau, mikä jännehyppy!
Jade Tulokas on edennyt voimistelussa huimaa vauhtia
ahkeran harjoittelun ansiosta
Maarit Petäjämäki
Puomi on Jadelle tuttu teline. Siltä tuli mitali Tampereen Voimistelijoiden seurakilpailussa viime keväänä.
– Ajattelin, että voimistelu olisi
minulle se oikea laji, kertoo Jade
Tulokas voimisteluharrastuksensa alkutunnelmista viime syksyltä.
Jade, 10, on tainnut osua varsin
oikeaan ajatuksessaan. Oikean lajin löytymistä on vaikea kiistää, kun
Jade kuvailee innostustaan voimisteluharjoitteluun.
– Aloitin viime syksynä Vuorentaustan voimistelukoulussa ja trampoliinikoulussa Ikurissa. Joulun jälkeen siirryin esivalmennusryhmä
Nipsuihin Ikuriin, mutta halusin
jatkaa myös Vuorentaustassa ja
trampoliiniryhmässä. Nipsut harjoittelivat kaksi kertaa viikossa ja
molemmat voimistelukoulut kerran
viikossa.
Eikä Jaden harjoittelu ole jäänyt
vain ohjattuihin harjoituksiin.
– Minulla on kotona sellainen
matto, jolla harjoittelen päivittäin.
Harjoittelen käsilläseisontaa ja flikiä.
Jade on myös innokas leireilijä.
Kesällä hän osallistui akrobatiavoimistelun lajileirille sekä esivalmennus- ja valmennusryhmäläisten
taitoleirille. Jadea kiehtovat erityisesti telinevoimistelu ja akrobatiavoimistelu. Jaden mielestä parasta voimisteluharrastuksessa on
lajiharjoittelu.
– Saa tehdä jo opittuja juttuja ja
lisäksi saa oppia uusia asioita.
Voimistelukoulussa erilaisia telineitä harjoitellaan usein temppuratojen muodossa. Esivalmennus-
www.tampereenvoimistelijat.fi
ryhmissä syvennytään tarkemmin
eri telineiden tekniikoihin. Jaden
lempitelineeksi on muodostunut
eritasonojapuut. Kieppuminen ja
heiluminen ovat Jaden mieleen,
vaikka teline on vaativa.
– Olen oppinut kiintopyörähdyksen ja hypyn ala-aisalta yläaisalle.
Jade ja monet muut voimistelukoululaiset päättivät kevätkautensa yhteiseen kevättapahtumaan.
Kevättapahtumassa Jade pääsi
näyttämään taitojaan esittämällä permanto- ja nojapuusarjansa.
Esivalmennusryhmän
puolella
kausi puolestaan huipentui seuran
omaan seurakisaan. Seurakisas-
sakaan Jaden into harjoitteluun ei
jäänyt huomaamatta.
– Sain mitalin neliottelusta sekä
hypystä ja puomilta.
Alkava kausi tuo Jaden voimisteluharrastukseen jälleen uusia
tuulia. Kesäkuun lopussa Jade sai
mieluisia uutisia, kun hänet valittiin
telinevoimistelun valmennusryhmä Neilikoihin.
L OT TA N U P P O L A
Jaden voimisteluinnostus syttyi Vuorentaustan koulun voimistelukoulussa viime syksynä.
7
8
Meidän perheessä liikutaan!
HAEMME TULEVIA
VOIMISTELIJOITA
Liikunta on Siltakosken perheen yhteinen juttu aina voimistelusta
jalkapalloon ja uinnista lainelautailuun asti
Etsimme lahjakkaita voimistelijoita esivalmennusryhmiin ja valmennusryhmiin
Viivi Karivieri
ODOTAMME SINULTA
Liikunnallista elämäntapaa
Olet tottunut liikkumaan paljon ja monipuolisesti. Sinulle kolme
tuntia liikuntaa päivässä on arkea, etkä pelkää vauhdikastakaan
menoa. Syöt terveellisesti ja nukut riittävästi.
Sosiaalisia taitoja
Osaat toimia ryhmän jäsenenä ja olet ystävällinen muille lapsille
ja aikuisille. Kuuntelet ja noudatat annettuja ohjeita. Jaksat myös
odottaa vuoroasi.
Hyviä fyysisiä ominaisuuksia
Olet nopea, ketterä, vahva ja notkea. Nautit saadessasi hyödyntää
ja vahvistaa näitä luontaisia ominaisuuksiasi.
Nopeaa oppimiskykyä
Nautit uuden oppimisesta ja uusien juttujen kokeilemisesta. Opitkin uusia asioita helposti ja nopeasti.
Kunnianhimoa ja määrätietoisuutta
Kilpailuviettisi on vahva ja haluat usein arkisissakin tilanteissa olla
ensimmäinen tai paras. Olet valmis näkemään myös vaivaa menestyksen eteen.
Innostusta voimisteluun
Tahdot voimistella. Odotat innolla seuraavia harjoituksia ja nautit
treenaamisesta. Kotonakin temppuilet ja esittelet taitojasi perheenjäsenille.
TARJOAMME SINULLE
Ammattitaitoista valmennusta
Tampereen Voimistelijoiden valmentajat ovat koulutettuja ja
osaavia voimistelun asiantuntijoita. Seurassa työskentelee useita
päätoimisia ammattivalmentajia ja sitäkin suurempi joukko päteviä
tuntivalmentajia.
Hyvät harjoitusolosuhteet
Ikurin liikuntahallin harjoitustilat on remontoitu juuri voimistelun
tarpeisiin. Ne tarjoavat erinomaiset puitteet laadukkaalle harjoittelulle.
Toimivan toimintaympäristön
Seuratoiminta tarkoittaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä.
Tampereen Voimistelijoissa saat mukavaa seuraa ja uusia ystäviä.
Toiminta on hoidettu ammattimaisesti muuallakin kuin voimistelusalin puolella.
OTA YHTEYTTÄ
Mikäli koet olevasi etsimämme tuleva huippuvoimistelija, ilmoittaudu esivalmennusryhmään nettisivujen kautta tai ota yhteyttä
suoraan johonkin valmentajistamme ja sovi kokeilukerta valmennusryhmän harjoituksissa.
Sera Siltakoski on yksi seuramme nuorista esivalmennusryhmäläisistä. Hän on pirteä 5-vuotias
voimistelijatyttö, ja vanhempiensakin mielestä todellinen energiapakkaus. Sera voimisteli vielä keväällä
2015 Hosulit-esivalmennusryhmässä nimeltä, ja nyt suunta käy kohti
tavoitteellista harjoittelua valmennusryhmässä Pippurit.
Mistä Sera on saanut vaikutteensa aktiiviseen elämään? Miten heidän perheessään liikutaan, ja millä
tavalla se näkyy heidän arjessaan?
– Kevään kahden viikoittaisen
voimistelutunnin lisäksi Sera harrasti keväällä Hip Hop / Show Dance -tanssia tunnin viikossa. Näiden
lisäksi hän liikkuu aktiivisesti omatoimisesti päivittäin, esimerkiksi
voimistelemalla ja tanssimalla kotona, tai pihaleikeissä ja omalla
trampoliinillaan hyppien, kertoo
Seran äiti Kirsi Siltakoski. Hän vielä
tarkentaa, että muukin perhe liikkuu säännöllisesti useita tunteja
viikossa.
Isoveli Joa urheilee jalkapallon ja
uimisen parissa, äiti ammatikseen
liikunnanohjaajana ja isä kuntosalilla. Jo aikuistunut isosisko Esra on
kilpaillut nuorempana SM-tasolla
taitoluistelussa, ja nykyisin hän pelaa jalkapalloa naisten sarjassa.
Onkin selvää, mistä liikunnalliset
vaikutteet tulevat.
– Liikunta on meidän perheessä elämäntapa, jolla pidetään niin
keho kuin mielikin virkeänä ja hyvässä kunnossa. Tärkeintä on liikunnasta nauttiminen ja sen tuomat onnistumisen tunteet sekä
hyvä olo. Myös tavoitteellinen harjoittelu ja itsensä haastaminen kilpailemista myöten kuuluvat asiaan,
Kirsi Siltakoski kertoo.
Kirsi-äidillä on yli kymmenen
vuoden kokemus kilpailemisesta
vapaaohjelma-fitnessissä,
minkä myötä on pokaaleja karttunut
kaappiin useita. Parhaimpana saavutuksena on MM-hopea. Siltakosken perhe haluaakin kannustaa
jokaista liikunnan pariin.
Ei pelkkien mitalien takia
– Liikunta missä muodossa tahansa kannattaa, sillä se tuo kokonaisvaltaista terveyttä, energiaa
arjessa jaksamiseen, hyvää oloa ja
stressinsietokykyä. Liikunnan kautta oppii myös itsensä kehittämistä,
sinnikkyyttä sekä tavoitteellisuutta.
Myös laadukkaan ravinnon ja levon merkitys on tärkeää päivittäisessä elämässä. Kannattaa kokeilla
eri lajeja oman lajin löytämiseksi siitä se lähtee!
Liikunnan monipuolisuus unohtuu helposti, mutta se on erittäin
tärkeä asia, varsinkin kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia ajatellen. Vaikka oma rakas laji helposti
veisikin lähes kaiken ajan, kehomme tarvitsee vaihtelua pysyäkseen
motorisesti tasapainossa. Yksipuolinen harjoittelu voi rasittaa liikaa
kehoa, ja hyvä keino virkistää itseään on kokeilla jotain uutta mielenkiintoista lajia.
Liikunnan hienous piilee siinä,
että jokainen voi kokea onnistumisen tunteita, sillä erilaisia lajeja on
Sera Siltakoski liikkuu paljon ja nauttii voimistelusta. Tyttö on selvää mestariainesta.
olemassa lukematon määrä, tarvitsee vain löytää mieleisensä. Ei tarvitse voittaa kilpailua tunteakseen
itsensä voittajaksi; itsensä ylittäminen lajissa kuin lajissa on yksi
hienoimmista tunteista. Minähän
osaan!
sa tekemisessään. Sera on varsin
määrätietoinen neiti ja hän selvästi
nauttii voimistelun tuomista haasteista sekä uuden oppimisesta, äiti
paljastaa.
Arkiliikuntaa yhdessä
Koko perheellä on Suomen ilmastoon nähden hieman erikoinen
yhteinen harrastus, lainelautailu.
Sen vuoksi haaveena olisikin matkustaa lomalle lämpimämpien vesien ääreen. Kysyttäessä millainen
olisi heille mieluisin aktiivipäivä
perheen kesken, äiti vastaa:
– Tyyni, aurinkoinen ilma valtameren rannalla, jossa kirkkaassa
merivedessä rantaan rullaa tasaisin
välein laadukkaita aaltoja surffattavaksi - sopivan pieniä, jotta koko
perhe voi nauttia aallolla ratsastamisesta.
Voimistelu on antanut Siltakosken perheen lapsille pohjaa tulevaan.
– Parasta voimistelussa on harjoittelun tuoma kokonaisvaltainen
kehonhallinta ja liikkuvuus. Suosittelemme voimistelua lämpimästi
kaikille lapsille, sillä voimistelu antaa mainion pohjan kaikenlaisen
liikunnan harrastamiseen. Kaikki
lapsemme ovat aloittaneet liikuntaharrastuksensa Tampereen Voimistelijoissa.
Siltakosken perheessä liikunnan
monipuolisuus on otettu huomioon myös arjessa. Näin pienilläkin asioilla on suuri vaikutus.
– Meidän perheen arkiliikuntaan
kuuluvat koti- ja pihatyöt, kävely,
portaiden valinta hissin sijaan, sekä
kaikenlainen tekeminen lasten
kanssa.
Liikkuminen yhdessä vahvistaa
myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Arvostus itseä ja muita kohtaan
kasvaa.
Seran omat suunnitelmat
Mistä Sera haaveilee? Ovatko tulevaisuuden suunnitelmat jo kirkkaana mielessä?
– Sera on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että hän näyttää
löytäneen oman lajinsa jo hyvin
nuorella iällä – eli siltä pohjalta
hän katsoo itseään: joko voimistelijana tai tanssijana. Tavoitteenamme on antaa Seralle mahdollisuus
harrastaa voimistelua oman kiinnostuksen vaatimalla tasolla, sekä
kannustaa ja tukea häntä kaikes-
Tampereen Voimistelijat
Lomalla lainelautailua
ESIVALMENNUSRYHMÄT
Esivalmennusryhmään saa ilmoittautua, kun täyttää seuraavat kriteerit:
3. Lapsi pärjää ryhmässä ilman erityistä tukea (osaa noudattaa ohjeita ja antaa muille
voimistelurauhan).
4. Lapsi hallitsee joitain voimistelun perusliikkeitä (kuperkeikka, silta, niskaseisonta)
1. Lapsi on halukas ja valmis harjoittelemaan kaksi kertaa viikossa.
2. Motoriset perustaidot (juokseminen, kieriminen, hyppääminen, kiipeäminen, roikkuminen) ovat hallussa.
HATTIVATIT (2009-2010-syntyneet)
TIUHDIT (2006-2008-syntyneet)
NUORET (1999-2002-syntyneet)
TITANIA (2006-2008-syntyneet)
Ratina perjantaisin kello 16.15-17.15
Toinen viikottainen harjoitus käydään
omassa voimistelukouluryhmässä.
Ratina keskiviikkoisin kello 15.30-16.45 ja
Annalan koulu lauantaisin kello 12.15-13.30
Ikuri tiistaisin kello 18.45-20.45 ja
perjantaisin kello 15.30-17.15
Painotus teamgymissä
NIPSUT (2003-2006-syntyneet)
TUISKUT (2010-2011-syntyneet)
Ikuri tiistaisin kello 18-20 ja
torstaisin 17-19
Ikuri tiistaisin kello 16.45-18.00 ja
perjantaisin kello 17.15-18.30
HOSULIT (2010-syntyneet)
Ikuri tiistaisin kello 18.00-18.45 ja
torstaisin kello 16.30-17.15
VIUHDIT (2007-2009-syntyneet)
Ikuri tiistaisin kello 16.45-18.00 ja
perjantaisin kello 17.15-18.30
Ikuri torstaisin kello 16.45-18.00 ja
perjantaisin kello 17.15-18.30
SINEA (2008-2010-syntyneet)
Painotus joukkuevoimistelussa
Ikuri tiistaisin kello 16.45-18.00 ja perjantaisin kello 17.15-18.30
HIPSUT (2002-2005 -syntyneet)
Ratina maanantaisin kello 16-17.30 ja
Annalan koulu lauantaisin kello 13.30-15.00
VALMENNUSRYHMÄT
Valmennusryhmiin edetään joko esivalmennusryhmien tai valintatilaisuuksien kautta. Ryhmistä kiinnostuneet voivat ottaa myös suoraan yhteyttä valmentajiin ja sopia
kokeilukerrasta jonkin ryhmän harjoituksissa. Pääsääntöisesti valmennusryhmäläisiltä vaaditaan jo jonkin verran voimisteluosaamista.
Joukkuevoimistelu
Naisten telinevoimistelu
Neilikat
Natalian ryhmä
5-10-vuotiaille, harjoitukset 2 x vko
Ryhmä on jaettu ”isoihin” ja ”pieniin”
[email protected]
5-7-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko
[email protected]
Pippurit
Elea
Tiuku
5-7-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko
[email protected]
5-7-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko
[email protected]
6-8-vuotiaille, harjoituksia 4 x vko
[email protected]
Maijan minit
Jänikset
Trampoliinivoimistelu
11-14-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko
[email protected]
Nuoret
11-16-vuotiaille, harjoituksia 2 x vko
[email protected]
9-12-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko
[email protected]
7-9-vuotiaille, harjoituksia 4 x vko
[email protected]
Taso 3
8-10-vuotiaille, harjoituksia 2 x vko
[email protected]
Harrastekilparyhmä Perhoset
Rytminen voimistelu
Minirytmiset
Rytmisen harrastekilparyhmä
4-6-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko
[email protected]
8-12-vuotiaille, harjoituksia 2 x vko
[email protected]
Akrobatiavoimistelu
Teamgym
Akro juniorit
Pojat
5-10-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko
[email protected]
9-13-vuotiaille pojille.
Harjoituksia 2 kertaa viikossa
[email protected]
www.tampereenvoimistelijat.fi
9
Liikuntaluokka kutsuu
Tampereen Voimistelijat aloittaa yhteistyön Tesomajärven koulun
liikuntaluokkien kanssa
L OT TA N U P P O L A
Tesomajärven koulussa aloitti
vuosi sitten ensimmäinen liikuntapainotteinen luokka. Tänä syksynä
starttaa jälleen uusi kolmosluokka
ja tällä kertaa pulpettien ääreen istahtaa myös muutama voimistelija.
Voimistelu on varhaisen erikoistumisen laji, jossa harjoitusmäärät ovat suuria jo alakoululaisilla.
Erityisesti olympialajeissa eli telinevoimistelussa ja rytmisessä voimistelussa kansainväliseen kärkeen
ei ole mitään asiaa, ellei harjoitusmäärä jo 10-vuotiaana ole yli 20
tuntia viikossa. Murrosikäiset puolestaan harjoittelevat yhtä paljon
kuin aikuiset huippu-urheilijat eli
noin 30 tuntia viikossa ja ylikin.
Tampereella ei näihin lukemiin
toistaiseksi ole moni voimistelija
yltänyt. Tulevaisuudessa tilanne
saattaa olla toinen. Tämän syksyn
kolmosluokkalaisten syyt hakeutua
liikuntaluokalle ovat kuitenkin samoja kuin muillakin liikunnasta innostuneilla lapsilla, lajista ja treenimääristä riippumatta. Nämä lapset
rakastavat liikuntaa ja liikkumista.
He nauttivat treenaamisesta, mutta viihtyvät myös perheensä ja kavereidensa seurassa.
Voimistelijoiden kohdalla liikuntaluokassa on kyse ennen kaikkea
lasten arjen helpottamisesta. Koulusta on lyhyt matka Ikurin liikuntahallille harjoituksiin. Lisäksi hallin
kahvilasta saa kätevästi välipalan.
Myös koulupäivän sisältö on pe-
rinteistä aktiivisempi, jolloin palautuminen harjoituksista toteutuu
paremmin.
Tulevat liikuntaluokkalaiset eivät
tarvitse miettimistaukoa kertoakseen, miksi haluavat liikuntaluokalle.
– Haluan harrastaa enemmän,
Peppi Ristimäki kertoo.
Ristimäen harrastus on joukkuevoimistelu ja tähän asti harjoituksia
on ollut viidesti viikossa. Nyt harjoitusmäärää on mahdollista nostaa ilman, että perheen yhteinen
aika tai kavereiden kanssa vietetty
aika kuitenkaan vähenee. Yhtenä
tai kahtena aamuna tulee olemaan
aamutreeni ja muuten harkat ovat
heti koulupäivän jälkeen. Näin arki-iltoihin jää itse asiassa enemmän
vapaa-aikaa kuin aiemmin.
Koulun vaihtaminen jännittää
voimistelijaa vasta ihan pikkuisen.
– Varmaan juuri ennen koulun
alkua alkaa jännittää enemmän,
Ristimäki arvelee.
Äiti sen sijaan on miettinyt asiaa
enemmänkin. Vanha koulu on nimittäin pieni ja lähellä kotia. Nyt
oppilasmäärä tuplaantuu ja koulumatka pitenee neljään kilometriin.
Varsinaisia huolenaiheita ei kuitenkaan tunnu olevan.
– Peppi pääsee kulkemaan pitkälle syksyyn polkupyörällä ja talvella
sitten bussilla. Tänne ei tarvitse
edes vaihtaa bussia vaan 13 tulee
meiltä Vuorentaustasta suoraan
Joukkuekaverit Aino Niiniaho, Netta Nuppola ja Peppi Ristimäki aloittavat syksyllä Tesomajärven koulun liikuntapainotteisella kolmosluokalla.
Kolmikko on innoissaan uudesta koulusta ja uusista luokkakavereista.
GLITTER – PARAS
HIUSTUOTTEISSA!
Nutturaverkot, pinnit,
valkit, koristeet - meiltä
löydät ne kaikki.
10
koululle, Pepin äiti Terhi Ristimäki
kertoo.
Ristimäet eivät aseta liikuntapainotteiselle luokalle suuria odotuksia vaan toivovat koululta samoja
asioita kuin kuka tahansa vanhempi.
– Hyvää yhteistyötä kodin kanssa. Sellaista koulua, missä lapsen
TÄLLÄ KUPONGILLA
-25% KERTAOSTOKSESTA.
on hyvä ja turvallinen olla, Ristimäki kuvailee.
Syy koulun vaihtamiseen ei siis
ole vanhempien kunnianhimoisissa
haaveissa tehdä lapsestaan huippu-urheilijaa. Vanhemmat joutuivat itse asiassa koulun vaihtamista
hieman pohtimaan, mutta koska
Peppi itse sinne halusi ja peruste-
✂
Koskee normaalihintaisia tuotteita. Voimassa
Koskikeskuksen, Lielahtikeskuksen ja Lempäälän
Ideaparkin Glitter-myymälöissä 30.9. asti.
Tampereen Voimistelijat
lut olivat kohdillaan, ei päätös ollut
vaikea.
– Ja tuleehan meille nyt vähemmän kuskaamista reeneihin, kun
Peppi pääsee itse kulkemaan suoraan koulusta hallille.
Heini Laukkanen on yksi Tampereen Voimistelijoiden nuorista valmentajista, jotka itsekin vielä voimistelevat, mutta haluavat jakaa osaamistaan myös pienemmille voimistelijoille.
Valmentajaksi kasvetaan vähitellen
Valmentaja Terhi Anttinen
on ryhtynyt mentoriksi nuorille
aloitteleville valmentajille. Anttisen mielestä uudelle valmentajalle on tärkeää olla tukena ja
ottaa tämä mukaan konkareiden joukkoon.
– Helpointa on aloittaa valmentaminen
kokeneemman
valmentajan parina, mutta pian
täytyy saada myös omaa vastuuta, Anttinen kertoo.
Anttinen pitää keskusteluja valmennukseen liittyvistä
asioista antoisina. Mitä tehdään
ja miksi tehdään? Mitkä ovat
ryhmän tavoitteet ja kuinka näihin tavoitteisiin päästään?
– Toivon uusien valmentajien oivaltavan perustyön merkityksen. Jotta saadaan hyviä
voimistelijoita, täytyy perustan
olla vahva.
Kokeneena
valmentajana
Anttinen pystyy neuvomaan
paitsi lajitekniikoiden opettamista myös ryhmän kanssa toimimisessa.
– Yksi tärkeimmistä asioista
on oppia, kuinka suuressakin
ryhmässä huomioidaan jokainen voimistelija.
Kokeneet valmentajat tietävät, että välillä tulee vaiheita,
jolloin voimistelijoissa ei tapahdu juuri mitään kehitystä. Se
yleensä turhauttaa.
– Tällöin on hyvä kannustaa
uusia valmentajia vain jatkamaan hyvää perustyötä, sillä se
tuo tulosta jossain vaiheessa.
”Haluan olla kannustava ja motivoiva,
mutta saada myös tuloksia aikaan”
”Aloitin
telinevoimistelun
8-vuotiaana harrasteryhmässä.
Pian siirryin taitoryhmään ja siitä myöhemmin kilparyhmään.
Myöhemmin mukaan tuli myös
teamgym, jonka parissa jatkan
voimistelua toivottavasti vielä
pitkään.
Valmentajaksi päädyin, kun
selän rasitusmurtuma pakotti
minut treenitauolle ja voimistelukouluun tarvitiin tuuraajaa
kerran viikossa.
Valmentajana haluan olla
kannustava ja motivoiva, mutta
silti saada hyviä tuloksia aikaan.
On tärkeää, että voimistelijoilla
on intoa tulla harjoituksiin ja
harjoittelu on mielekästä.
Tässä vaiheessa valmentajauraani koen hallitsevani ryhmän käsittelyn ja pohjatyön
tekemisen. Ryhmässä lapset
ovat pieniä, joten heille asioita
täytyy selittää eri tavalla kuin
isommille voimistelijoille. Vahvuutenani on kärsivällisyys ja
asioiden kertaaminen.
Kehittyä tahdon ennen kaikkea uusien asioiden opettamisessa. On helpompi kertoa
virheet liikkeestä, jonka voimistelija osaa jo valmiiksi, kuin se,
että joutuu itse opettamaan
liikkeen alusta asti.
Parasta valmentamisessa on
oman työnsä tuloksen näkeminen. On mahtavaa huomata,
kuinka voimistelija jaksaa kiivetä koko köyden ylös asti tai oppii tekemään kulmanojapidon!
On myös ihana nähdä, kuinka
lapset nauttivat voimistelusta
ja tulevat iloisina harjoituksiin!”
Pieni kipinä ei vielä ole rakkautta.
Se saattaa toki tuntua siltä, mutta alkuhuuman innostus muuttaa
muotoaan
tutustumisvaiheen
jälkeen. Jonkun toisen kohdalla
mitään järisyttävää rakastumisen
tunnetta ei missään vaiheessa
edes tule. Kaikki vain tuntuu jollain tavalla hyvältä ja luontevalta.
Nämä alkuvaiheen positiiviset
tunteet joko voimistuvat ja syvenevät tai alkavat pikkuhiljaa haalistua.
Rakkaussuhde voimisteluun
Usein se alkaa äidin järjestäminä
sokkotreffeinä. Ensitapaaminen
tuntuu mukavalta ja kiinnostus
herää. Tämähän voisi sopia minulle. Joku toinen kuulee kiinnostavia
juttuja kaverilta tai näkee ilmoituksen lehdessä. Kipinä on saattanut syttyä jo ennen ensikohtaamista.
Joskus näkee niitä voimistelijoita,
joille suhde voimisteluun on täydellinen nappiosuma. Voimistelu
näyttää antavan ennen kaikkea
onnistumisia, iloa, nopeaa oppimista ja kehittymistä, ja pienet
vastoinkäymiset vain vahvistavat
yhteenkuuluvuuden tunnetta.
www.tampereenvoimistelijat.fi
”On hienoa nähdä voimistelijoiden kehittyvän”
”Olen harrastanut telinevoimistelua noin
10 vuotta ja lopetin juuri tänä keväänä.
Päädyin valmentajaksi vamman takia, kun
en voinut käydä omissa reeneissä, mutta
halusin kuitenkin päästä voimistelusalille.
Silloin valmentaminen alkoi kiinnostaa.
Haluaisin olla hyvä ja kannustava valmentaja, joka huomio kaikki samalla lailla
ja auttaa voimistelijoita kehittymään positiivisesti.
Mielestäni olen hyvä neuvomaan ja antamaan ohjeita. Osaan myös kannustaa voimistelijoita yrittämään parhaansa.
Valmentajana haluisin kehittyä tuntien
suunnittelussa ja voimistelijoiden huomion
saamisessa.
Valmentamisessa hienoa on nähdä voimistelijoiden kehittyvän ja tietenkin iloitsevan reeneistä.”
- Katri Vuohelainen
- Heini Laukkanen
Toisella koko suhde on yhtä myrskyä. Tunteet heittelehtivät laidasta laitaan, kun jonain päivänä
kaikki tuntuu mahtavalta ja seuraavana päivänä tekisi mieli lyödä
räpsät tiskiin tai tossut roskiin.
Voimistelijat ovat useimmiten
fiksuja ja ymmärtävät, että yksittäisen tunnemyrskyn perusteella
ei kannata tehdä radikaaleja päätöksiä. Vaikka joku joskus lähteekin ovet paukkuen, on sovinnon
tekeminen seuraavana päivänä
mahdollista.
Vuosien kuluessa suhde syvenee,
mutta myös arki tekee tehtävänsä. Voimistelu saattaa muuttua
tasaiseksi puurtamiseksi, josta
intohimo on kadonnut. Silloin
sitä kipinää ja alun innostuksen
tunnetta kannattaa etsiskellä. Jos
kipinä voimisteluun on aikoinaan
syttynyt ja vielä päässyt kehittymään aidoksi lajirakkaudeksi, on
tämä rakkaus mahdollista löytää
aina uudelleen ja uudelleen. Voimistelu nimittäin tarjoaa niitä
oppimisen ja itsensä voittamisen
elämyksiä vielä vuosien puurtamisen jälkeenkin. Niistä pienistä, arkisista asioista vain pitää muistaa
ja osata nauttia.
Hyvässä suhteessa ihminen tuntee saavansa enemmän kuin antaa. Silloin on valmis näkemään
vaivaa itselleen rakkaiden asioiden eteen.
Lotta Nuppola
11
Aina jotain
uutta mielessä
C A R I TA B E R G
Minettien
maailmanmestaruusohjelman
koreografian takaa löytyy mies, joka tuntee joukkuevoimistelun paremmin kuin
kukaan muu. Nuori laji on viidentoista
vuotensa aikana tehnyt melkoisen matkan
pehmeästä naisvoimistelusta sporttiseksi
huippuvoimisteluksi. Antton Laine on ollut
tässä vahvasti mukana.
– Joukkuevoimistelussa on ollut
itse asiassa hyvin vähän sääntömuutoksia muihin voimistelulajeihin verrattuna, Antton Laine sanoo.
Tämä pitää paikkansa, sillä esimerkiksi rytmisessä voimistelussa
sääntöjä uudistetaan joka olympiadille ja muutokset ovat usein
valtavia. Myös telinevoimistelussa
valmentajilla ja voimistelijoilla on
säännöllisin väliajoin mennä sormi suuhun, kun uusien sääntöjen
julkistamisen jälkeen pitää opetella valtavasti uutta ja miettiä kaikki
uusiksi.
Joukkuevoimistelussa on viidentoista vuoden aikana tehty vain
pari suurempaa sääntömuutosta.
Laineen mielestä nekään eivät olleet kovin merkittäviä. Hän itse
asiassa toivoo jotain kunnon uudistusta, koska se virkistäisi myös
luomisprosessia.
– Siinä on koreografille haastetta, kun pitää aina miettiä uusi tapa
tehdä samaa asiaa, Laine kertoo.
Tässä Laine onkin omaa luokkaansa. Uudet liikekehittelyt ja erilaiset tyylit kumpuavat koreografista ainutlaatuisella tavalla.
Kansainvälistä kokemusta
Laine on vieraillut ahkerasti treenisaleilla eri maissa ja sitä kautta
oppinut ymmärtämään, millaiset
seikat herättävät kiinnostuksen ja
mitä voimistelussa eri puolilla maailmaa arvostetaan.
– Tiedän aika hyvin, miten maailmalla ajatellaan ja siksi olen uskaltanut viedä ohjelmia rohkeasti eri
suuntiin.
Laine puhuu paitsi uuden ja erilaisen hakemisesta, myös lajin perusteista.
– Tunnen joukkuevoimistelun
juuret ja arvostan sitä, mistä kaikki
on lähtenyt.
Huippukoreografi haluaa säilyttää ja jopa vahvistaa monia lajin
ydinasioita samalla, kun etsii jotain
uutta ja erilaista tuotavaksi siihen
mukaan.
Vaikka laji on jo mennyt hurjasti alkuperäistä urheilullisempaan
suuntaan, on siinä vielä varaa
mennä pidemmälle. Enää joukkuevoimistelu ei kuitenkaan ole takavuosien tapaan harrastetoimintaa
vaan huippujoukkueet treenaavat
ammattimaisesti, aivan kuten muiden voimistelulajien huiput.
Erityisesti Venäjällä joukkuevoimistelun pariin on siirtynyt rytmisestä olympiamitalisteja ja muita
huippuvoimistelijoita. Myös Bulgaria on vienyt lajia sporttisempaan
suuntaan. Tämän hetken parhaiden voimistelijoiden fyysiset ominaisuudet ja lajitaidot ovat huikealla tasolla.
Laine myöntää, että jos joukkueessa on taitavat voimistelijat,
tulee kokonaisuudesta hyvä vähän
heikommallakin ohjelmalla. Ja vastaavasti heikommat voimistelijat
eivät saa upeintakaan koreografiaa
näyttämään siltä, miltä se parhaimmillaan voisi näyttää.
Taide kohtaa huippuvoimistelun
Koreografilla on selvä visio, millaista voimistelua hän tahtoo päästä tekemään.
C A R I TA B E R G
Antton Laine nähtiin itsekin lavalla heinäkuun Gymnaestradassa. Antton esiintyi Frii-kokoonpanossa.
– Kun taide ja huippuvoimistelu
kohtaavat, syntyy siitä todella säväyttävä juttu.
Tässä on joukkueen taitotasolla
merkittävä rooli, mutta myös luovuudella. Kun ollaan taidollisesti
korkealla tasolla, voi tulkinnalla
nostaa kokonaisuuden vielä uuteen ulottuvuuteen.
– Hyvä ohjelma on sellainen,
joka korostaa urheilijoiden parhaita puolia. Siinä pitää olla myös ripaus jotain, millä se eroaa muista.
Tyylillisesti Laine löytää hieman
vanhempien voimistelijoiden kanssa enemmän mahdollisuuksia, sillä
elämänkokemus näkyy matolla.
Nuoret voivat toteuttaa tiettyjä
tyylejä erinomaisesti, mutta vaihtoehdot ovat rajallisemmat kuin
aikuisurheilijoilla. Nuorten kanssa
onkin tärkeää tehdä sellaista, mikä
tukee heidän kehittymistään ja oppimistaan.
Kaikki vielä avoinna
Antton Laine on työskennellyt Minettien eri kokoonpanojen kanssa
vuodesta 2012 lähtien. Yhteistyö on ollut alusta saakka toimivaa.
14
Minettien uuden ohjelman suhteen Laineella on paljon ideoita ja
visioita, mutta ei mitään päätettynä. Luomisprosessi etenee omalla
painollaan ja suunta voi muuttua
alkuperäisestä ajatuksesta paljonkin.
– Tampereelle salille tullessa minulla on aina turvallinen olo ja tunne siitä, että saan rohkeasti kokeilla. Olen vähän kuin taidemaalari,
joka saa luonnostellessa vapaasti
vaihtaa väriä ja toisinaan vaikka ottaa kesken kaiken kokonaan uuden
paperin.
Uuden ohjelman teemaan sopivaa musiikkia Laineella on varastossa jo yli tunnin verran. Lopullinen versio musiikista muokkautuu
luomisprosessin edetessä. Liikkeiden kanssa on sama juttu. Liikkeet
on periaatteessa jo valittu, mutta
ne muokkautuvat sen mukaan,
mikä tuntuu ja näyttää parhaalta.
Toimiva tiimi
Koko Minetti-tiimi saa Laineelta vuolaita kehuja. Valmentajat
Emma Ahola, Titta Heikkilä, Minna Karhu ja Teija Kukkala antavat
koreografille täysin vapaat kädet
eivätkä yritä rajoittaa tämän luovuutta.
– Joskus joku juttu ei toimi, mutta minun täytyy saada itse todeta
se. Sen pohjalta voikin syntyä jotain vielä hienompaa, Laine kuvailee luottamuksellista yhteistyötä.
Myös voimistelijoiden kanssa
työskentely on helppoa ja antoi-
Tampereen Voimistelijat
saa. Laine toivoo, että nykyiset Minetti-voimistelijat jatkaisivat lajin
parissa mahdollisimman pitkään.
– Ensimmäisen maailmanmestaruuden jälkeen mukaan tulee
aivan uudenlaisia paineita, mutta
näillä voimistelijoilla on vielä paljon annettavaa. Ja tietysti myös
saavutettavaa, uskaltaa kaikkiaan
13 MM-kultamitaliohjelman tekijä
sanoa.
Antton Laine
Aloitti itse telinevoimistelusta
ja siirtyi 15-vuotiaana tanssiin.
On tehnyt monipuolisesti töitä
tanssijana ja koreografina erilaisissa produktioissa kilpaurheilun, teatterin, tanssin ja
television parissa.
Parhaita saavutuksia joukkuevoimistelun koreografina:
8 MM-kultaa naisissa
5 MM-kultaa nuorissa
Myös hopea - ja pronssimitaleita löytyy lukuisia.
Mentaalivalmennuksen avulla kohti
optimaalista suoritusta
”Kun näet tyttöjen onnistuvan matolla, ja
hyvän suorituksen jälkeisen ilon, on se oikeasti aika huikeaa.”
Mirkka Korpi
Salibandyn parissa valmentajana kunnostautuneelle Veli-Matti
Hemmolle joukkuevoimistelu oli
hyppy tuntemattomaan, mutta
mieluinen sellainen. Nyt puolitoista vuotta myöhemmin Hemmo on
jo tuttu kasvo sekä kotihallilla Ikurissa että kisapaikoilla Oneteamin
mukana.
Kilpailupäivänä Hemmo kulkee
mukana valmistautumisen ajan
ja puuttuu tarvittaessa vastaantuleviin ongelmiin. Tärkeintä lämmittelyn aikana on varmistaa oikeanlainen vireystila, liika jännitys
puretaan tai väsymys karistetaan.
Viimeiset ohjeet tulevat juuri ennen matolle astumista.
Hemmon aloittaessa yhteistyön
Oneteamin kanssa yleisin ongelma oli kilpailujännitys. Apu siihen
löytyi yksinkertaisesti juttelemalla.
Tytöt reflektoivat kilpailusuorituk-
sen Hemmon kanssa, analysoiden
mikä meni hyvin ja missä jäi parannettavaa. Tytöt oppivat tällä tavoin
analysoimaan myös itseään, ja sitä
kautta löytämään ratkaisuja eri tilanteista selviytymiseen.
– Koko Suomen mittakaavassa
psyykkistä valmennusta hyödynnetään edelleen vähän, Hemmo kertoo. Ennakoinnin sijaan ongelmatilanteisiin puututaan jälkikäteen.
Useimmiten yhteydenotto tulee
joukkueelta vasta, kun meneillään
on kriisi, jota valmentaja ei enää
pysty ratkaisemaan. Psyykkinen
valmennus saattaakin alkuun olla
tulipalojen sammuttamista, olennaisinta on kuitenkin se, mitä tehdään tulevien palojen ehkäisemiseksi.
Hemmon mukaan mentaalivalmentaja on auttaja ja ohjaaja, eikä
tarjoa valmiita ratkaisuja.
Harjoituksiin tullessaan valmentaja ei voi tietää, mitä on tapah-
tunut. Henkilökohtaisen elämän
murroksilla voi olla suurikin vaikutus urheilijan suoritustasoon. Siksi
työkalupakin on oltava tarpeeksi
suuri. Erilaisiin tilanteisiin on osattava vastata eri tavoin ja reagoitava
nopeasti. Tämä vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta sekä keskinäistä luottamusta urheilijan ja valmentajan
välillä.
Toisin kuin vahvasta ulkomuodosta voisi päätellä on Hemmo
valmentajana lempeä. Huutaminen
ei ole tarpeen, kun harjoituksen
tavoitteen perustelee tarpeeksi
hyvin. Hemmo lähestyy urheilijoita henkilökohtaisesti, varsinaisia
kotitehtäviä hän ei anna, mutta
jokaisen keskustelukerran jälkeen
urheilija saa pohdittavaa myös kotimatkalle.
Hemmo toivoo psyykkisen valmennuksen roolin kasvavan ja
yhä useamman uskaltavan lähteä
mukaan. Suomalaista valmennuskenttää vaivaa tietynlainen urautuneisuus, ja vanhoista tavoista
poisoppiminen ei tapahdu hetkessä. Hyppäämällä epämukavuusalueelle ja haastamalla itsensä etukäteen oudon lajin parissa Hemmo
kokee jatkuvasti oppivansa uutta,
ja sitä kautta pystyvänsä antamaan
myös valmennettavilleen enemmän.
Reilun 25 vuoden kokemus liikunta-alasta on opettanut Hemmolle, että muutos on pysyvää ja
siihen on vain rohjettava hypätä
mukaan. Voittajan on aina jotenkin
uudistuttava, jotta voittoja tulee
jatkossakin. Mentaalivalmennukseen panostaminen auttaisi saamaan kilpailutilanteessa urheilijasta koko potentiaalin irti.
– On eri asia mennä tekemään
hyvän harjoituksen tasoinen suoritus kuin paras mahdollinen kilpailuohjelma, Hemmo muotoilee.
Joskus on itsekin oltava
vähän teini
Kun saavun Ikuriin muutamaa minuuttia ennen harjoitusten alkua,
urheilijat istuskelevat salin laidalla juoruillen ja selfieitä ottaen. Muutama huudahtaa moikat kuuluvaan tervehdykseeni, loput keskittyvät
snäppäilyyn ja tarinaan naapurin Nikosta, joka kertoi niin hyvän jutun
tänään koulussa. Treenien alkamishetkellä - tai ainakin kaksi minuuttia kellonlyömän yli - kaikki on saatu potkittua lämmittelyä edeltävälle alkuhölköttelylle, jossa juoruilu jatkuu. Samalla yritän tunnustella
päivän tunnelmaa. Ovatko voimistelijat väsyneitä? Tarvitseeko jollekin pakkosyöttää hedelmä, koska on unohtanut syödä? Alkaako huomenna koeviikko? Onko jonkun puhelin takavarikoitu? Onko tänään
kotipeliä (kyllä, jääkiekko elää vahvasti myös voimisteluharjoituksissa)? Edessä on monta tuntia treeniä teinien kanssa – ikinä ei tiedä,
mikä odottaa viiden minuutin päässä.
Vuosien varrella valmentaessani kaikenikäisiä nuoria aina viisivuotiaista päiväkotilaisista parikymppisiin korkeakouluopiskelijoihin olen
huomannut olevani vahvimmillani juuri peruskoulunsa päättäneiden, aikuisuuden kynnyksellä olevien nuorien kanssa. Monet ystäväni ja tuttavani pitävät minua suorastaan masokistisena: ”Nehän on
ihan kauheita ja kiroilee päin naamaa eikä kuuntele sua!” Toisinaan
se on kaikkea tuota, mutta silloin on osattava asettua tilanteen herraksi omalla osaamisellaan. Jos teini kokeilee rajojaan yrittäessään
kävellä tilanteen päältä, on kaivettava itsestään esiin auktoriteetti,
jolla perustelee suunsoittajan takaisin maan pinnalle. Näissä tilanteissa auttavat tiukan katseen siivittämänä ulos päästä pullistuvat silmät ja taito olla hermostumatta enempää kuin tilanteen aiheuttaja.
Yritäpä siinä sitten kehittää tämän urheilijan lajitaitoja mentaliteetin
”jokainen treeni kehittää” -nojalla.
Onneksi nuorissa on myös se toinen puoli. Parhaimmillaan se esiintyy, kun englannin sanakoe on vihdoin läpäisty, Suomi pääsee jääkiekon MM-finaaliin, poikaystävä vie elokuviin, kilpailuista lähdetään
kotiin kultaiset kaulassa ja kun 18-vuotissyntymäpäivään on enää
viikko jäljellä. Tällöin urheilijat jaksavat mitä vain ja valmentajana
tehtäväkseni jää vain ohjata ja korjata heidän tekemäänsä työtä - siis
toisin sanoen valmentaa.
Suurin rikkaus urheilijoiden jaksamisen ja onnistumisen hetkien
ohella teinien valmentamisessa on itsensä likoon laittaminen. Kun
jaksaa päivästä toiseen seurata kasvavien nuorten pieniä ja suuria
elämänkäänteitä, oppii hirvittävän paljon nykymaailman menosta.
Välillä ainoa keino selvitä tilanteista on se, että asettuu itse vähän
teiniksi.
Kajsa Lundell
Meea-joukkueen voimistelijat valmistautuvat jo syksyn pallo-ohjelmaan onnistuneen kevätkauden jälkeen.
Joukkue sai Voimisteluliiton mestaruuskilpailuissa kultaiset mitalit 10-12-vuotiaiden sarjassa.
RAKENTAMINEN VAATII AMMATTILAISEN
– Laatua, joustavuutta ja ratkaisukykyä –
www.kuoppamaki.fi
www.tampereenvoimistelijat.fi
15
Urvikko valmistautuu
MM-kilpailuun
Lotta Nuppola
Yksi Annika Urvikon tähänastisen voimistelu-uran kirkkaimpia
tähtihetkiä on ehdottomasti ollut Lontoon olympialaiset vuonna
2012. Tärkeän koitoksen jälkeen
Urvikko rauhoitti hieman harjoitustahtia ja keskittyi opiskeluihinsa
Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan yksikössä.
– Pidin puoli vuotta kilpailutaukoa ja treenasin sinä aikana tavallista vähemmän. Opiskeluissa oli
ensimmäisenä syksynä pitkiä koulupäiviä, mikä vei aikaa ja voimia
Urvikko kertoo.
Kevätkaudella 2013 Urvikko jatkoi kilpailemista.
– Silloin sitä en itse huomannut,
mutta näin jälkeenpäin näkyy jo kisatuloksista, että opiskeluun ja yksin asumiseen totutteleminen vei
aikaa.
Vuoden 2013 MM-kilpailuissa
Belgiassa Urvikko loukkasi nilkkansa. Jalan kuntouttaminen ja sen jälkeen kisakunnon löytäminen veivät
aikansa. Nilkka vihoittelee edelleen
ja pitkän linjan huippu-urheilijalla
on jos jonkinlaista muutakin pientä
kremppaa.
– Aina joku paikka reistaa. Ei
tässä vaiheessa enää tule sellaista
Raili Hämäläisen muistostipendi jaettiin tänä keväänä ensimmäisen kerran.
Reilu vuosi sitten menehtynyt
Hämäläinen muistetaan intohimoisena hyvän perusvoimistelun
puolestapuhujana. Vartalon sujuva käyttö, oikea alkuasento, pään
asento ja kiintopisteen hyödyntäminen ovat jääneet jokaisen Railin
16
harkkaa, ettei mihinkään sattuis.
Ehkä se oli helpompaa nuorempana, Urvikko naurahtaa.
Nyt urheilija kuitenkin pystyy
harjoittelemaan täysillä ja silminnähden nauttii voimistelusta.
– En mä Lontoon jälkeen vielä
ajatellut, että Rioon yrittäisin. Oon
mennyt vuoden kerrallaan ja ajatellut, että lopetan sitten, kun tämä ei
ole enää kivaa. Kyllähän niitä huonojakin päiviä tulee, mutta ei koskaan mitenkään ylitsepääsemättömän raskaita.
Onnistuminen ei tule sattumalta
Pitkän urheilu-uran aikana Urvikko on oppinut tuntemaan itsensä
hyvin. Nykyisin hän tietää ja tuntee, mitä kroppa kestää ja mitä se
ei kestä. Nuorempana voimistelija
ei osannut yhdistää kilpailuja edeltävien viikkojen harjoittelun ja kilpailusuorituksen yhteyttä toisiinsa.
– Nyt tiedän ja muistan, miltä
sarjat tuntuvat, kun ne menevät
hyvin. Jos siihen tuntumaan on
päässyt harjoituksissa, on helppo
lähteä kisaamaankin.
Toki urheilija on joskus onnistunut tiukassa paikassa kuin ihmeen
ansiosta. Muistissa ovat vuoden
2011 MM-kilpailut, joita ennen
voimistelija pystyi loukkaantumisen takia aloittamaan harjoittelun
kunnolla vasta kahta viikkoa ennen
kilpailua ja silloinkin kipulääkkeen
voimalla. Vaikka lopputulos oli hieno, ei Urvikko tavoittele siitä uusintaa.
– Sellaista en kyllä enää toiste
halua kokea.
Sen sijaan keskittyminen on nyt
vahvasti tavallisen treenin lisäksi huoltavassa ja kuntouttavassa
harjoittelussa. MM-kilpailuun valmistautumisessa tuntuukin tässä
vaiheessa olevan tärkeintä pysyä
ehjänä, että pystyy harjoittelemaan
täysipainoisesti sinne asti.
Telinevoimistelun MM-kilpailut
2015 pidetään Ison-Britannian
Glosgow’ssa 18.10.-2.11.
Tavoitteena onnistunut kilpailu
Urvikon tavoitteena MM-kilpailuissa on saavuttaa Rion esikarsintapaikka. Sen saavuttaminen edellyttää onnistunutta kisaa.
– Veikkaan, että kisasta tulee niin
tiukka, että yksikin putoaminen on
liikaa.
Tuloslistojen tarkastelu ja si-
Annika Urvikko harjoittelee sekä yksin että yhdessä nuorempien voimistelijoiden kanssa.
Uusia nimiä nuorten SM-mitaleille
Vuosjoelle Raili Hämäläisen muistostipendi
Riitta Taipale
joitusten analysointi eivät kuulu
Urvikon kiinnostuksenkohteisiin.
Tärkeintä on oma suoritus ja myös
omat pisteet kiinnostavat. Taktikointi kannattaa, sillä sarjojen on
oltava riittävän vaikeat maksimipisteiltään, mutta myös suoritusvarmuus täytyy olla hyvällä mallilla.
Permantosarjaan ja mahdollisesti
hyppyynkin Urvikko oli haaveillut
saavansa lisää vaikeutta, mutta
tässä vaiheessa näyttää siltä, että
MM-kilpailuissa on viisaampaa pelata varman päälle. Voimistelija arvioi, että vaikeutettuja sarjoja olisi
pitänyt päästä treenaamaan jo alkukesästä. Nilkkavaivan takia se ei
kuitenkaan ollut mahdollista.
Kilpailuhenkisen ja itsensä hyvin
tuntevan voimistelijan kunnianhimo ei kuitenkaan päästä helpolla.
Tulevista sarjoista ja liikkeistä kysyttäessä vastaus on selvä:
– En ainakaan helpommilla ole
lähdössä!
opissa olleen voimistelijan ja valmentajan mieleen.
Tätä muistoa kunnioittamaan
perustettiin Raili Hämäläisen stipendi, joka jaetaan vuosittain
nuorelle, unelmiaan kohti tavoitteellisesti harjoittelevalle Tampereen Voimistelijoiden naistelinevoimistelijalle. Stipendin perusti
Raili Hämäläisen poika Janne Hämäläinen.
Ensimmäinen stipendi jaettiin
Voimistelupäivillä, lauantain iltajuhlassa. Jakajana toimi Raili
Hämäläisen läheinen ystävä Raija
Salonen ja sen sai Veronika Vuosjoki.
Vuosjoki on tehnyt jo useamman vuoden määrätietoista työtä
telinevoimistelu-uransa
eteen.
Unelmia on kuitenkin vielä saavuttamatta ja niitä kohti hän jatkaa
harjoitteluaan.
Vuosjoki tunnetaan upeasta
perusvoimistelusta. Vartalon käyttö, hypyt, piruetit ja esiintyminen
ovat Vuosjoen vahvuuksia.
Tampereen Voimistelijat kiittää
Janne Hämäläistä tästä hienosta
mahdollisuudesta tukea nuoria
telinevoimistelijoita, heidän matkallaan kohti voimistelu- ja urheilu-unelmien täyttymistä.
L OT TA N U P P O L A
Wilma Malin ja Alessa Anttalainen toivat
Tampereen Voimistelijoille hopeaa ja
pronssia
Naisten
telinevoimistelussa
nuorten sarjassa SM-mitalitilinsä avasivat Wilma Malin ja Alessa Anttalainen. Malin nappasi
pronssimitalin permannolta ja
Anttalainen hopeaa hypystä. Molemmat voimistelijat ovat harjoitelleet määrätietoisesti ja pitkään
valmentajiensa Igor Cherepovin,
Maija Kyllösen ja Ira Zavjalovan
valmennuksessa.
– SM-kilpailuun valmistautuminen oli vaikeaa, koska minulla oli
akillesjänteessä tulehdus, Anttalainen paljastaa.
Ennen kilpailuita jalka kuitenkin saatiin siihen kuntoon, että
Anttalainen pystyi keskittymään
suoritukseen
täysipainoisesti.
Karsinnassa molemmat hypyt onnistuivat kohtalaisesti, mikä kuitenkin riitti finaalipaikkaan. Anttalaisen hypyt olivat urhovoltti ja
tsukahara taittaen.
– Finaalissa jännitti tosi paljon,
Anttalainen muistelee.
Nuori urheilija on ehtinyt kokea
monta epäonnistumista tiukassa
paikassa, kun jännitys nousee liian
Wilma Malin ja Alessa Anttalainen toivat Tampereen Voimistelijoille
hopeaa ja pronssia.
suureksi. Tällä kertaa hermot pitivät ja molemmat hypyt onnistuivat finaalissa erinomaisesti. Tuloksena oli toinen sija ja hopeamitali.
Myös Malin kertoo jännittäneensä ennen suoritusta valtavasti. Permannolle astellessa voimistelijan kuitenkin valtasi varma
olo ja vahva tunne siitä, että hän
onnistuisi.
– Mä osaan tän! Malin kertoo
ajatelleensa permantosarjansa alkaessa.
Tampereen Voimistelijat
Malinin tavoitteena oli yltää
SM-kilpailussa finaaliin. Saavuttamalla mitalin hän siis ylitti tavoitteensa kirkkaasti.
Sekä Malin että Anttalainen jatkavat ahkeraa harjoittelua. Tällä
hetkellä työn alla on erityisesti nojapuilla tehtävä bailly.
Naisten telineet voimistelijoiden silmin
Wilma Malin, hyppy
Wilma Malin aloitti voimistelun 3-vuotiaana siskonsa jalanjälkiä seuraten. Telinevoimistelun kilparyhmään Malin siirtyi
7-vuotiaana.
Hyppyä harjoitellaan jo nuoresta iästä alkaen harjoittelemalla ensin kovaa ja
oikeaoppista juoksua sekä voimakasta
ponnistusta. Temput tehdään ensin matalalle matolle ja myöhemmin mukaan tulee
hyppyarkku.
– Hypyn suorittaminen koostuu juoksusta, ponnistuksesta, käsityönnöstä sekä
ilmalennosta, jonka aikana voi tehdä voltin, Malin kertoo.
Malinin mielestä hypyssä on tärkeää
olla vahvat jalat alastulossa, joka on Malinin mukaan hypyn vaikein osuus. Alas-
Henna Rytkönen, nojapuut
tuloa harjoitellaan paljon, jotta sen saa
kilpailuissa paikoilleen eli ilman korjausaskelia.
Malinin vaikein liike hypyssä on nimeltään Urhovoltti, jossa hän tekee käsityönnön jälkeen ilmalennon aikana eteenpäin
voltin. Malinin mieleenpainuvin kokemus
liittyy myös samaan liikkeeseen:
– Paras muisto hypystä on, kun sain ensimmäistä kertaa urhovoltin paikalleen
alas.
Malinin mielestä parasta hypyssä on
tunne, että osaa lentää!
Elvi Laitamäki, puomi
Elvi Laitamäki aloitti voimistelun 6-vuotiaana kouluryhmässä, josta hänet myöhemmin samana vuonna valittiin kilparyhmään. Kilpailemisen hän aloitti jo
7-vuotiaana.
Puomin harjoittelu aloitetaan aikaisin
kehittämällä voimistelijan tasapainoa
sekä perusvoimistelutaitoja. Laitamäen
mukaan tasapaino ja usko itseen ovat tärkeimpiä tekijöitä puomilla voimistellessa.
– Uusia liikkeitä ei harjoitella heti korkealla puomilla, vaan ensin maassa viivalla, minkä jälkeen normaalia leveämmällä
ja matalammalla puomilla, Laitamäki selittää.
Laitamäki on onnistunut puomilla kil-
Henna Rytkönen aloitti telinevoimistelun 7-vuotiaana, ja kilparyhmään hänet
valittiin 9-vuotiaana. Rytkösen äiti vei tytön alunperin voimistelemaan.
– Kotona seisoin aina jalat kohti kattoa
ja harjoittelin spagaateja. Äitini ajatteli,
että telinevoimistelu olisi minulle hyvä
harrastus, Rytkönen kertoo.
Nojapuiden harjoittelu aloitetaan heti
voimistelu-uran alettua erilaisten voimaharjoitteiden avulla. Nojapuilla lihasvoima ja keskivartalon hallinta ovat tärkeässä
osassa.
– Vaikeinta on keskivartalon hallinta. On
tärkeää pysyä tiukkana, jotta vaikka liike ei
onnistuisikaan, ei tule turhia loukkaantumisia, Rytkönen kertoo osaavasti.
Naisilla nojapuut ovat eri tasoissa, on
yläaisa ja ala-aisa.
– Nojapuilla harjoitellaan erilaisia liikkeitä kuten käännöksiä, aisan vaihtoa ja
erilaisia alastuloja, Rytkönen kuvailee nojapuuvoimistelua.
Rytkösen vaikeimmat liikkeet ovat jättiläinen ja merimiesvoltti alastulona. Merimiesvoltti on nojapuiden alastulo, jonka
voimistelija tekee normaalisti heilahduksesta tai jättiläisestä, irrottaa otteensa
etuheilahduksessa ja tekee suorin vartaloin voltin ilmalennon aikana telineeltä
alas.
– Mieleenpainuvin muisto on, kun pääsin ensimmäisen kerran jättiläisen ilman
valmentajan avustusta.
Lumi Myllyaho, permanto
pailuissa mitaleille saakka. Kilpailuissa
puomilla tehdään sarja erilaisia voimistelun osia.
– Sarjassa on hyppyjä, voltteja, liikeyhdistelmiä ja tanssimaista koreografiaa.
Sarjaan kuuluu myös ylöstulo eli puomille
nouseminen sekä alastulo, Laitamäki kertoo.
Puomilla Laitamäen vaikein liike on
kahden liikkeen yhdistelmä nimeltään
piiska-piiska, jota hän ei ole vielä tehnyt
korkealla puomilla. Piiska-voltti on taaksepäin ilman käsiä tehtävä puolivoltti. Kilpailuissa puomi on aina viisi metriä pitkä ja
kymmenen senttiä leveä.
Lumi Myllyaho aloitti voimistelun
6-vuotiaana temppukoulussa, ja siirtyi
telinevoimisteluun 9-vuotiaana. Kilpailemisen Myllyaho aloitti 10-vuotiaana. Hän
kertoo, että telinevoimistelussa on parasta uusien liikkeiden oppiminen ja kehittyminen, sekä lajin haastavuus.
Permantovoimistelu sekä perusvoimistelu kuuluu kaikille telinevoimistelijoille,
sillä sieltä kaikki alkaa.
– Voimistelijalla olisi hyvä olla hyvät perusvoimistelutaidot, jotta permantosarja
näyttää kauniilta, Myllyaho selittää.
Permannolla tehdään sarja johon kuuluu erilaisia volttipätkiä, sekä tanssillisia ja
voimistelullisia liikkeitä. Sarja suoritetaan
voimistelijan itse valitseman musiikin tahtiin.
– Musiikin tyyli määrittään sarjan luonteen ja ilmeen, Myllyaho kuvailee. Myllyahon oma permantomusiikki on iloinen ja
sarja melko vauhdikas. Hänen mielestään
parasta permannolla on työstää lisää vaikeutta volttipätkiin.
Myllyahon vaikein liike permannolla on
yhdistelmä, jossa on puolivoltti ja voltti
suorin vartaloin.
– Tärkeää permannolla on, ettei lopeta
liikettä kesken, käyttää hyvää ponnistusvoimaa, ja pysyy tiukkana, Myllyaho pohtii.
Tekstit: Sonja Salomaa, Kuvat: Lotta Nuppola
www.tampereenvoimistelijat.fi
17
K u v a t : Vo i m i s t e l u l i i t t o / A k f o t o , M a t t i N e n o n e n , J o u ko K e s k i - S ä n t t i s e k ä C a r i t a B e r g
Akrobatiavoimistelijat Gymnaestradan pyörteissä
Tampereen Voimistelijoiden akrobatiavoimistelijat
osallistuivat
heinäkuussa voimistelun suurtapahtumaan Helsingissä. Tapahtumaviikko sisälsi kolme onnistunutta
esitystä kansainväliselle yleisölle,
uusia tuttavuuksia eri puolilta maailmaa ja monta uutta kokemusta.
Voimistelijat kertovat oman mielipiteensä tapahtumasta:
Parasta Gymnaestradassa oli yhdessäolo joukkueen kanssa, sekä
nähdä kansainvälistä osaamista
mahtavissa esityksissä sekä muuallakin esitysten ulkopuolella. Monet
ryhmät tekivät temppujaan myös
käytävillä ja ulkona. Alueella oli
hyviä ruokapaikkoja ja putiikeistä
löytyi hyviä tuliaisia kotiin.
– Iida Lipsonen
Mikä Gymnaestradassa oli parasta?
Tietysti itse esiintyminen oli parasta, koska yleisöä oli paljon ja tunnelma oli upea! Oli myös hienoa
nähdä erilaisia esityksiä ympäri
maailmaa.
– Aliina Luosa
Gymnaestradassa parasta oli esiintyminen ilman paineita menestymisestä. Muiden maiden esitysten näkeminen ja ulkomaalaisiin
osallistujiin tutustuminen oli myös
mahtavaa.
– Anna Kivistö
18
Miten omat esitykset sujuivat?
Omat esitykset menivät paremmin
kuin koskaan aiemmin, jännityksestä huolimatta. Suuri yleisö kannusti
ja se sai minut esiintymään entistäkin innokkaammin ja paremmin.
– Iida Lipsonen
Viimeinen esitys sujui parhaiten.
Tuntui, että esitys kehittyi jokaisen
kerran aikana.
– Heidi Lahtinen
Miksi harrastat akrobatiavoimistelua? Mikä lajissa viehättää eniten?
Harrastan akrobatiavoimistelua,
koska se on todella monipuolista ja
aivan mahtavaa. Akrossa on aina
uusia, vaikeampia ja näyttävämpiä
temppuja ja niissä onnistuminen
kovan harjoittelun jälkeen on erit-
täin palkitsevaa.
– Iida Lipsonen
Harrastan akrobatiavoimistelua,
koska se on yksinkertaisesti parasta. Lajissa on paljon jännitystä ja
siinä pääsee tekemään temppuja
yhdessä toisten voimistelijoiden
kanssa. Uusien ja vaikeampien
liikkeiden oppiminen tekee lajista
mahtavan.
– Heidi Lahtinen
Akrobatiavoimistelun valmennusryhmissä on vielä tilaa syyskaudelle uusille voimistelijoille. Jos
laji kiinnostaa, otathan yhteyttä:
[email protected].
Tampereen Voimistelijat
Gymnaestrada
pähkinänkuoressa
• 4 vuoden välein järjestettävä
voimistelun suurtapahtuma
• Ensimmäistä kertaa Suomessa
• Osallistujia 21 000 yli 50 eri
maasta
• Kansainväliseltä osallistujamäärältään suurin Suomessa
koskaan järjestetty tapahtuma
• Tapahtuma kerää yhteen
kaiken ikäisiä voimistelijoita,
harrastajista huippuihin
• Viikon aikana yli 200 tuntia
voimistelua 15 eri esiintymisareenalla
• Budjetti 20 milj. €
Voimistelupäivät
talkoolaisen silmin
Kolme päivää, 15 kuorma-autollista telineitä
ja välineitä, 2700 voimistelijaa. Tampereen
Messu- ja Urheilukeskus täyttyi kesäkuun
alussa voimistelijoista, valmentajista, yleisöstä ja huoltojoukosta. Mutta mitä tapahtui
kulisseissa? Perhe Markkula kertoo, millaista oli osallistua Voimistelupäivien järjestelyihin.
Markkulan perheestä talkoisiin
osallistui itse voimistelija eli trampoliinivoimistelun kilparyhmässä
voimisteleva Nea, sekä molemmat
vanhemmat.
– Osallistuimme, totta kai, koska seuratoimintaan kuuluu myös
talkootehtävät, perheen isä Petri
Markkula kertoo.
Markkulat talkoilivat kolmena
päivänä. Ennen kilpailuita purettiin
telineet Ikurin liikuntahallilta, jotta
ne saataisiin kuljetettua Pirkkahalliin.
Kilpailuiden aikana perheen äiti
Virpi toimi kuuluttajana, Petri varmistajana trampoliinilla ja Nea kisasi.
Raskain työ oli kilpailuiden pää-
tyttyä, kun kaikki telineet purettiin
ja vietiin takaisin Ikuriin. Rakentamista oli tehty koko alkuviikon
ajan, mutta purkaminen piti saada
hoidettua yhdessä päivässä. Raskaudesta huolimatta talkoissa oli
hyvä henki.
Yhteistyöllä kaikki sujuu
– Meillä on trampoliinivoimistelussa aina hyvin talkoolaisia mukana ja kaikki hoitavat osuutensa.
Kova hommahan näissä talkoissa
on, mutta tulee hyvä mieli onnistuneesta tapahtumasta ja on tietysti
hienoa päästä seuraamaan oman
lapsen ja muidenkin suorituksia,
Virpi Markkula sanoo.
Talkoolaiset Virpi, Petri ja Nea Markkula tekivät oman osuutensa Voimistelupäivien järjestelyiden eteen.
Markkulat kertovat näiden ja
aiempien kilpailujärjestelyiden aikana nähneensä läheltä, kuinka
paljon työtä vaatii valmentajilta,
urheilijoilta ja perheiltä, että kaikki
toimii.
Kaikkiaan 3000 tuntia talkoita
Trampoliinivoimistelun
kilpailun puolella tarvittiin talkoolaisia
kuulutuksessa, kilpailusuoritusten
varmistamisessa, tulospalvelussa,
kilpailusuoritusten videoinnissa, ja
marssinjärjestäjinä.
Myös muissa lajeissa tarvittiin
talkoolaisia ja jokaisella seitsemällä
kilpailulajilla olikin omat tiiminsä.
Lisäksi oli vielä kaikkien lajien yhteiset tehtävät, kuten lipunmyynti,
järjestyksenvalvonta, yövalvonta,
tuotemyynti, arpajaiset ja infopiste.
Kaikkiaan Tampereen Voimistelijoiden talkooporukka eli voimistelijoiden vanhemmat tekivät yhteensä yli 3 000 tuntia talkootöitä.
A N N I K A S AV O L A
Trampoliinivoimistelu kehittää vartalonhallintaa ja antaa mahdollisuuden lentää. Kuvassa Lili Walta taaksevoltissa suorin vartaloin.
TAMPERE: Hämeenkatu 12, Koskikeskus, Sokos, Prisma Kaleva, Prisma Koivistonkylä, Prisma Lielahti, Prisma Linnainmaa.
KANGASALA: Prisma. LEMPÄÄLÄ: Ideapark. NOKIA: Välikatu 21.
Trampoliinilla suoritetaan kilpailuissa kaksi kymmenen erilaisen liikkeen sarjaa. Liikkeet pyritään tekemään korkealla ja siististi. Kuvassa
Johannes Niiranen suorittamassa taittohyppyä.
Bonusta S-Etukortilla
Sokoksen ja Prisman
myymälöistä.
14
www.tampereenvoimistelijat.fi
19
Tennisasuiset valmentajat yllättivät sekä itsensä että yleisönsä
Voimistelupäivien ihme sai Tampereen Voimistelijoiden teamgym-valmentajat yhdistämään voimansa ja tekemään comebackin
kisakanveesille.
Kesäkuisilla
Voimistelupäivillä
tapahtui jotain, mitä tuskin kukaan
osasi odottaa: porukka Tampereen
Voimistelijoiden valmentajia osallistui teamgymin viidennen luokan
kilpailuun.
Kisapäivän tsemppi taisi olla yllätys jopa valmentajille itselleen.
– Ennen viimeistä viikkoa jännitti,
saisimmeko ollenkaan vapaaohjelmaa esitettävään kuntoon. Ensimmäiset koko joukkueen treenit kun
saatiin vedettyä vasta kisakokeilussa ennen kisaa. Viimeisellä viikolla
saatiin onneksi vaihtelevalla porukalla vapaaohjelmaa hyvin etenemään, kertoo joukkueessa mukana
ollut Perttu Kaipiainen, joka valmentaa teamgymin edustusjoukkuetta.
Hassusta heitosta tositoimeksi
Idea tg-valmentajien ”kesäkuntoon”-projektista lähti alun perin
edustusjoukkueen toiselta valmentajalta Katariina Suoniemeltä. Hän
ehdotti Voimistelupäivä-joukkueen
kokoamista puolivitsillä teamgymin
huhtikuisessa valmentajapalaverissa. Treenit alkoivatkin enemmän tai
vähemmän kieli poskessa -henkisinä, mutta Voimistelupäivien lähes-
tyessä treenitahti kiristyi.
– Yllätyin siitä, että niin suuri
osa valmentajista lähti projektiin
mukaan. Yhteishenki oli loistava.
Kaikilla oli hauskaa, ja treeneissä
tehtiin kovasti töitä, Kaipiainen kuvailee.
Osasyynä kisaintoon lienee ollut
se, että suurimmalla osalla valmentajista edellisistä omista kisoista oli
vierähtänyt jo useampi vuosi. Näin
oli myös Kaipiaisen kohdalla.
– Viimeiset kilpailuni saattoivat
olla vuoden 2009 PM-kisat. Pariin
otteeseen olen yrittänyt comebackia, mutta olen joutunut taipumaan
huimausongelman takia. Valmentajien projektin vapaaohjelmaan
lähdin innolla mukaan. Volttiradalla ja trampetilla olin koppaamassa,
kun en itse pystynyt kierroksia tekemään.
Nautintoa vailla jännitystä
Kisapäivänä valmentajien ei tarvinnut jännittää jäävänsä luokkansa jumboiksi – Voimistelupäivien
tg-kisan järjestäjänäkin toiminut
valmentajajoukkue kun oli siirtänyt vastustajajoukkueet jo hyvissä
ajoin muihin kisaluokkiin ja keplotellut itselleen säännönmukaisia
Valmennusta yli lajirajojen
Teamgymissä vauhti ja voima
ovat valttia, varsinkin volttiradalla
ja trampetilla. Vapaaohjelmassa
vaaditaan kuitenkin myös tanssillis-
ta estetiikkaa ja puhdasta liikekieltä, mikä voi olla haastavaa voimakkaille teamgym-voimistelijoille.
– Teamgymin harrastajilta puut-
korkeammat alastulot volttiradalle
ja trampetille.
– Esittäminen ei jännittänyt yhtään, sen verran paljon on tullut
kisattua. Nautinnollista oli päästä
pitkästä aikaa takaisin areenalle.
Nautinto välittyi yleisöönkin, joka
lähti teamgym-kisoissa ennennä-
kemättömän villiin kannustukseen
varsinkin vapaaohjelman aikana.
– Joukkueen vapaaohjelmasuoritus oli yksi koko kisan kohokohtia,
trampetti ja volttirata eivät menneet kovin hyvin. Oma suoritus
vapaaohjelmassa meni hyvin. Venyvyyttä tarvitsevat vaikeusosat
menivät vähän pieleen, kun venäytin takareiden viimeisellä viikolla,
Kaipiainen kertaa.
Valmentajatiimin
tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty, mutta
Kaipiainen vinkkaa seuraamaan
seuraavien teamgymin SM-kisojen
sekajoukkueluokkaa.
tuu käytännössä jalkatekniikka kokonaan. Erityisesti nilkan aukikierto
on vieras, eikä sitä vielä hirveästi
teamgymin vapaaohjelmissa käytetäkään, kertoo joukkuevoimisteluvalmentaja Maija Lilja.
Liljalle aihe on tuttu, sillä hän on
vetänyt kevätkaudella säännöllisesti jalkatekniikkaharjoituksia Tampereen Voimistelijoiden Fierce- ja
Lilies-joukkueille. Hänen asiantuntemustaan on hyödynnetty myös
Voimisteluliiton teamgym-leireillä.
– Jalkatekniikkatreeneissä tehdään paljon perusvoimistelua sekä
baletista tuttuja seinä- ja lattiaharjoitteita. Jalkojen tiukkuus- ja aukikiertoharjoitukset ovat isossa roolissa.
kittyminen ei ihan vielä meinaa riittää nilkkojen ojennuksiin asti.
Lilja taas kokee teamgym-voimistelijoiden edistyneen nopeasti
varsinaisissa tekniikkaharjoitteissa.
– Jalkatekniikkavalmennus on
ollut tosi palkitsevaa, sillä voimistelijat ovat oppineet nopeasti ja
kehittyneet paljon yhden kauden
aikana. Hyvä voimistelupohja on
varmasti edesauttanut kehitystä.
Tekniikkaharjoitukset ovat tyypillisesti hidastempoisempia kuin
vauhdikkaat tempputreenit, mikä
käy helposti tg-voimistelijoiden
kärsivällisyyden päälle.
– En tiedä, tykkääkö kukaan voimistelija oikeasti perusvoimistelun
harjoittelusta, Ruuti nauraa.
– Mielestäni siitä olisi kuitenkin
valtavasti hyötyä kelle tahansa voimistelijalle. Jalkatekniikan harjoittelu kannattaisi aloittaa jo Fiercen
voimistelijoitakin nuorempien harrastajien kanssa.
voitaisiin keskittyä vaikka yhdessä
treenissä viikoittain jalkatekniikkaan ja muuhun joukkuevoimistelusta tuttuun harjoitteluun, Ruuti
tuumii.
Joukkuevoimistelutreeneihin ei
ole vielä lainattu teamgym-valmentajia, mutta Liljasta päinvastainenkaan yhteistyö ei tuntuisi hullulta.
– Joukkuevoimistelijat ovat notkeita, mutta heillä ei välttämättä
ole voimaa hallita kroppaansa.
Teamgymin vartalonhallinta- ja voimaharjoitteilla olisi varmasti käyttöä jv-puolellakin.
Jonkin verran teamgymin oppeja
on jo kantautunut joukkuevoimistelutreeneihinkin.
– Minulla itselläni on notkoselkä, johon olen saanut apua Pertun (Tampereen Voimistelijoiden
teamgymin edustusjoukkueen valmentaja Perttu Kaipiainen) tekemästä selkätreeniohjelmasta. Olen
teettänyt sen harjoitteita omilla
valmennettavillanikin. Mielestäni
yhden valmentajan ei tarvitse osata kaikkea, vaan muilla osa-alueilla
taitavia valmentajia kannattaa hyödyntää rohkeasti.
Verkkaista kehitystä
Fierce-joukkueen Ella Salo, Sofia Hult ja Alina Valli harjoittelevat Maija
Liljan treeneissä baletista tuttuja liikkeitä seinätangolla ja lattialla.
20
Tampereen Voimistelijoiden valmentajien joukkue hilpeissä tunnelmissa Voimistelupäivillä.
Teamgymin kolmannessa luokassa kilpailevalla Fierce harjoitteli
kevätkaudella Maijan kanssa noin
tunnin viikossa. Joukkueen valmentaja Tiia Ruuti kertoo, että perusvoimistelun hiominen näkyy jo vähitellen vapaaohjelmassa.
– Vanhemmat voimistelijat ovat
alkaneet tajuta, mihin tiukkuutta
oikeasti tarvitaan. Pienimmillä kes-
Vastavuoroista valmennusta?
Ruuti ja Fiercen muut valmentajat ovat olleet tyytyväisiä lajirajat
ylittävään valmennusyhteistyöhön.
– Olisi hyvä, jos teamgymissä
Tampereen Voimistelijat
Jouki Tikkanen esikuvana rytmisen voimistelun
uudelle sukupolvelle
Santeri Salonen
Tampereen voimistelijoiden rytmisen voimistelun harjoituksissa
käy kuhina. Suomen mestari ja
MM-kisojen
neliottelufinaalissa
parhaaseen suomalaistulokseen
vuosikymmeniin yltänyt Jouki
Tikkanen harjoittelee pallo-ohjelmaansa. Ensin hän tekee näyttävän piruetin. Sitten hän nakkaa
kädessään olevan pallon korkealle
ilmaan. Ryhmä nuorempia voimistelijoita seuraa kanveesin laidalla
Tikkasta ja palloa tarkkaavaisesti.
– Pienenä suurin voimistelijaidolini oli silloinen rytmisen voimistelun Suomen mestari Maria
Ringinen. Hän oli kovahermoinen
kilpailija ja onnistui lähes aina näyttämään parastaan kisa-areenalla,
Tampereen Tesomalla asustava ja
harjoitteleva Tikkanen kertoo ja
jatkaa:
– Ihailin erityisesti hänen välinetekniikkaansa ja kauniisti ojentuvia
nilkkojaan.
Tikkasen ja voimisteluväen harmiksi Ringisen ura huipulla jäi lopulta melko lyhyeksi. Nyt kuitenkin
Tikkaen itse on vastaavassa asemassa, pienempien voimistelijoiden esikuvana. Hän kertoo, että se
on ollut hänelle yksi urheilu-uran
unelmista. Tikkasen mukaan esikuvana oleminen antaa paljon, kun
tietää, että nuoremmat voimiste-
L OT TA N U P P O L A
lijat kannustavat ja ovat hengessä mukana. Samalla se tarkoittaa
velvollisuutta kannustaa muita ja
tehdä aina parhaansa, myös harjoituksissa.
Pre-junior-sarjassa kilpailevan
rytmisen joukkueen Tuuli Kankaanpää ja Emilia Minkkinen kehuvatkin Tikkasen kykyä keskittyä
suorituksiin täysillä myös harjoituksissa. Huippuvoimistelijan antama
esimerkki antaa uskoa myös omiin
mahdollisuuksiin.
– Joukilla on erinomaiset tasapainot ja piruetit, joista voi ottaa
oppia. Eikä hän lintsaa treeneissä,
Minkkinen sanoo.
Rytmisessä voimistelussa urheilijat nousevat huipulle jo nuorella
iällä. Harjoitusmäärät ja voimistelijoiden taitotaso nousevat nopeasti,
joten nuorten sarjoissa voimistelevat voivat hyvin harjoitella naisten sarjan huippujen kanssa yhtä
Jouki Tikkanen viihtyy treenisalilla valmentajansa Titta Heikkilän kanssa. Heikkilä valmentaa Tikkasen lisäksi nuoria rytmisiä ja joukkuevoimistelun Minettejä.
aikaa, ainakin osan harjoituksista.
Pre-junior joukkueen Viivi Saarenrinteen mukaan kokeneemmat
voimistelijat eivät yleensä tarvitse
yhtä paljon valmentajan ohjausta,
joten valmentajilla jää aikaa katsoa
tarkemmin nuorten perään.
– Yksin valmentajan kanssa harjoituksissa voi keskittyä intensiiviseen ohjelmien hiomiseen kun
taas yhteisesti treenataan usein
fyysisesti raskaampia harjoitteita,
Tikkanen kertoo.
Missään tapauksessa yhteinen
aika harjoitussalilla ei mene kenenkään kannalta hukkaan.
Esikuvista vielä tarkemmin kysyttäessä pre-junior joukkueen
Roosa Koski kertoo Tikkasen lisäksi
seuraavansa rytmisen voimistelun
maailmanmestarin Yana Kudryavtsevan, rytmisen neliottelun Suomen mestarin Ekaterina Volkovan
ja joukkuevoimistelun maailmanmestarijoukkueen, Tampereen Voimistelijoiden Minettien suorituksia. Kun kaksi neljästä mainitusta
harjoittelee Ikurin liikuntahallilla,
niin Tampereen Voimistelijoilla ei
ole ainakaan tällä hetkellä pulaa
loistavista esikuvista nuorille urheilijanaluille.
Rytmisen pre-junioreiden keilajoukkueessa voimistelevat Enni Söderling (vasemmalla), Roosa Koski, Tuuli Kankaanpää, Emilia Minkkinen
(keskellä) ja Viivi Saarenrinne (takana).
Baletti kuuluu olennaisena osana
Tikkasen harjoitusohjelmaan.
Huippuvoimistelija osaa käsitellä palloa muillakin kehonosilla kuin
käsillä.
FC Onexa
Joukkuevoimistelun naisten kilpasarjassa voimisteleva Onexa päätti kesällä
kokeilla jotain hieman erilaista – jalkapalloa
Futisidean syntyessä epäluuloja
tuli lukuisilta eri tahoilta.
– Kaverimme, valmentajamme ja
myös me itse epäilimme, pystyykö
meistä tekemään jalkapalloilijoita,
joukkueessa voimisteleva ja pelaava Emmi Remes kertoo.
Lajien erilaisuus kuitenkin osoittautui hyväksi asiaksi. Opimme,
ettei nilkkoja tarvitse aina ojentaa,
leukaa ei tarvitse aina kohottaa ja
rankkasateessakin pystyy harjoittelemaan.
Tavoitteena tällä jalkapalloidealla oli kohottaa joukkuehenkeä ja
saada harjoitteluun vaihtelua.
– Oudoimmalta tuntui se, että
peleissä kaikilla ei tarvitse olla samanlailla hiukset ja meikit, Remes
naurahtaa.
Heti kevään kilpailukauden jälkeen alkoi kova jalkapalloharjoittelu. Harjoituksia pidettiin parhaimpina viikkoina jopa kolmesti,
vuoron perään kunkin lähikentällä.
Valmentajaehdokkaita riitti jonoksi asti, mutta joukosta valittiin
vain parhaat ja sopivimmat, eli
poikaystävät ja kaverit. Treeneissä
harjoiteltiin valmentajien johdolla
erilaisia pallonkäsittelytaitoja, kuljetuksia ja syöttöjä.
– Pelkkää tekniikkaa harjoitukset
eivät onneksi olleet, vaan pääsim-
me myös pelaamaan jalkapalloa
toisiamme vastaan ja pitämään
hauskaa.
FC Onexa osallistui kaksipäiväiseen beachfutiksen turnaukseen
Turussa.
– Meillä oli Turkuun yksi tavoite,
saada maali.
Aluksi näytti pahasti siltä, että
FC Onexaa viedään 100-0, mutta
toisena päivänä joukkue sai peleistä kiinni. Tavoite toteutui, joukkue
teki maalin!
www.tampereenvoimistelijat.fi
FC Onexassa pelasivat sekä edelliskauden että tulevan kauden voimistelijat.
21
KILPARYHMÄT
Kilparyhmiin edetään tavallisesti valmennusryhmistä. Mikäli haluat tulla kokeilemaan suoraan kilparyhmään, ota yhteyttä valmentajaan ja sovi kokeilukerrasta.
Naisten telinevoimistelu
Joukkuevoimistelu
Taso 3
Taso 1, Natalian ryhmä
Minetit
Taso III ryhmään kuuluu Tampereen Voimistelijoiden huipputelinevoimistelijat,
jotka kilpailevat maajoukkuelinjan korkeimmissa luokissa ja kansainvälisissä
kilpailuissa.
Ryhmässä harjoittelee yhdeksän vuosina 2005-2007 syntynyttä voimistelijaa.
Ryhmä harjoittelee valmentajansa Natalia Taksheevan kanssa 4-5 x viikossa
vähintään 2,5h kerrallaan.
Minetit on joukkuevoimistelun hallitseva
maailmanmestari. Joukkueen voimistelijat
ovat syntyneet vuosina 1997-2001.
Voimistelijat harjoittelevat 6 - 9 kertaa
viikossa 4 tunnin ajan.
Taso 1, Onionit
Valmentajina Igor Cherepov, Maija Kyllönen, Ira Zavjalova ja Riitta Taipale.
Taso 2
Ryhmässä harjoittelevat vuosina 20022006 syntyneet maajoukkuelinjalle tähtäävät tai siellä jo kilpailevat voimistelijat. Ryhmä harjoittelee valmentajiensa
Natalia Taksheevan, Maija Kyllösen ja
Laura Tuomisen kanssa kuudesti viikossa
3-4 tuntia kerrallaan.
Onionit on tavoitteellisesti harjoitteleva
tyttöjen telinevoimistelun kilparyhmä.
Kaikille tytöille on tehty henkilökohtaiset kilpailutavoitteet, joiden mukaan
harjoitellaan eri valmentajien johdolla.
Tytöt ovat syntyneet vuosina 2001-1998
ja kilpailevat sekä maajoukkuelinjalla
että kilpalinjalla. Tytöt leireilevät ahkerasti mm. Kuortaneen TelineCampeilla.
Tytöt harjoittelevat 4-5x viikossa 3h:n
ajan. Valmentajina toimivat Terhi Anttinen, Sonja Salomaa ja Riitta Taipale.
Akrobatiavoimistelu
Akro Team
Akro Kilparyhmä
Akro Teamin voimistelijat harjoittelevat
motivoituneesti 4-5 kertaa viikossa ja
osallistuvat leiritoimintaan Suomessa
sekä ulkomailla. Tavoitteet ovat kansalinvälisellä kilpailutasolla.
Akro Kilparyhmä harjoittelee tavoitteellisesti kilpatasolla 3-4 kertaa viikossa
Ryhmässä harjoittelee tällä hetkellä 9
voimistelijaa jotka ovat syntyneet vuosina 2000-2005.
Ryhmässä harjoittelee 11 tyttöä, jotka
ovat syntyneet vuosina 2000-2004.
Ryhmän valmennuksesta vastaavat Sanni Suominen, Milja Pietikäinen, Milja
Axén ja Noora Ranta.
Ryhmän valmennuksesta vastaavat Sanni Suominen ja Hanna-Kaisa Renkola.
Joukkuetta valmentavat Emma Ahola, Titta
Heikkilä, Minna Karhu ja Teija Kukkala. Elämyksellisistä koreografioista vastaa Antton
Laine.
Team Minetit
Team Minetit kilpailee sekä joukkevoimistelussa että rytmisessä voimistelussa.
Joukkuevoimistelussa Team Minetit on
12-14-vuotiaiden hallitseva suomenmestari. Joukkueessa voimistelee 11 motivoitunutta voimistelijaa, jotka ovat syntyneet
vuosina 2001-2004.
Onexa
Tampereen Voimistelijoiden teamgymin
edustusjoukkue on saavuttanut paljon
sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Joukkuetta valmentavat Katariina Suoniemi ja Perttu Kaipiainen. Joukkueen
vapaaohjelman koreografiat laatii Katariina Suoniemi.
Poikien teamgym-kilparyhmä muodostettiin keväällä 2015 ja sen valmentajana
toimii Santeri Marjamäki. Ryhmässä on
tällä hetkellä kuusi voimistelijaa, jotka
ovat syntyneet vuosina 2001-2003.
Junnuedustus
Joukkue on kasattu teamgym-voimistelijoista sekä telinevoimsitelijoista.
Harjoituksia on 4-5 kertaa viikossa. Valmennustiimissa Tuula Ruuti, Santeri
Marjamäki ja Tiina Pikkarainen.
Fierce
Fierce–joukkueen kokoonpanoon kuuluu 11 motivoitunutta voimistelijaa. Tytöt ovat syntyneet vuosina 2004-1999.
Diamonds
Diamonds- joukkueen jäsenet ovat
10-14-vuotiaita. Ryhmä harjoittelee kolme kertaa viikossa. Valmentajana Ida
Partanen.
22
Joukkue harjoittelee viidesti viikossa.
Joukkuetta valmentavat Hanna Airevuo,
Adalmiina Koivisto, Emmi Remes ja Salla
Halonen. Koreografioista vastaa Saara Rinne.
Omelia
Onella
Tarina
Onella harjoittelee neljä kertaa viikossa ja
kilpailee 16-20-vuotiaiden sarjassa.
Tarinan voimistelijat ovat syntyneet 20042006 ja juuri aloittaneet kilpauransa.
Onette
Joukkueessa voimistelee 10 vuosina 20001999 syntynyttä voimistelijaa. Tytöt harjoittelevat neljä kertaa viikossa.
Onette Jr.
Joukkueessa voimistelee 9 motivoitunutta
voimistelijaa, jotka ovat syntyneet vuosina
2003-2000. Tytöt harjoittelevat neljä kertaa viikossa.
Poikien kilparyhmä
Meea on 10-12-vuotiaiden sarjan kokenut
konkari, jolla on tuoreimpana saavutuksenaan jaettu Voimisteluliiton mestaruus
ikäluokassaan.
Omelia harjoittelee kolmesti viikossa ja kilpailee 10-12-vuotiaiden sarjassa. Valmennuksesta vastaavat Mirkka Korpi, Claudia
Kinnarinen, Emmi Lähteenmäki ja Veera
Vesalainen.
Onessia
Edustusjoukkue
Meea
Onexassa voimistelee 10 pitkän voimistelu-uran omaavaa nuorta naista. Joukkue
harjoittelee kolme kertaa viikossa ja kilpailee yli 18-vuotiaiden naisten kilpasarjassa.
12-14-vuotiaiden kilpasarjassa menestyksekkäästi voimisteleva joukkue harjoittelee motivoituneessti neljästi viikossa.
Teamgym
Oneteamin (Onessia + Onette Jr. + Onette
+ Onella + Onexa) valmennustiimissä Mari
Lindfors, Kajsa Lundell, Janika Tuunainen,
Veli-Matti Hemmo, Katariina Blom, Janica
Niemelä ja Mirkka Korpi.
Joukkue harjoittelee kuudesti viikossa.
Valmentajiensa Lotta Nuppolan, Ekaterina
Ogarkovan, Anni Aholan, Roosa Mäkisen ja
Linda Rajalan johdolla.
Serena
Joukkue harjoittelee neljästi viikossa. Voimistelijat ovat syntyneet vuosina 20052007.
Aura
Joukkue harjoittelee viidesti viikossa. Voimistelijat ovat syntyneet vuosina 20062008.
Rytminen voimistelu
Harjoituksia on neljä kertaa viikossa.
Kilparyhmä
Lilies
Kilparyhmässä voimistelee viisi vuosina 2002-2004 syntynyttä urheilijaa.
Lilies on 8-11-vuotiaiden voimistelijoiden kilpajoukkue, joka harjoittelee
kolmesti viikossa. Keväällä teamgymin
starttiluokassa kisadebyyttinsä tehneellä joukkueella on tulevalla kaudella kakkosluokan kilpailut tähtäimessään.
Trampoliinivoimistelu
Starlight
Syksyllä 2013 kasattu Starlight kilpailee
teamgymin starttiluokassa. Starlightin
treeneissä painotetaan lajin perusteiden
ja joukkuehengelle tärkeiden yhteistyötaitojen oppimista. Joukkue on suunnattu 9-12-vuotiaille voimistelijoille, ja se
harjoittelee kolme kertaa viikossa.
Kilpa 2
Kilpa 1
Kilpa 2 tasolla harjoittelee tällä hetkellä kaksi aktiivista ryhmää. Molemmilla
ryhmillä on harjoitukset neljä kertaa
viikossa 2,5-3h kerrallaan. Harjoituksissa keskitytään omiin luokkakohtaisiin
liikevaatimuksiin ja niiden mukaisiin sarjoihin. Ryhmän voimistelijat kilpailevat
luokissa 2, 3 ja 4.
Kilpa 1-tasolla voimistelee 8 voimistelijaa, 5 poikaa ja 3 tyttöä. Kilpa 1 tasolla
harjoitellaan kolme kertaa viikossa 2h
kerrallaan. Painopiste lajiharjoituksissa
on ensimmäisen kilpailuluokan liikevaatimukset ja kilpailusarjojen hiominen. 1
luokan kilpailusarjan lisäksi harjoituksissa panostetaan 2 luokan liikevaatimusten eli erilaiseten volttien harjoitteluun.
Tampereen Voimistelijat
V O I M I S T E L U L I I T TO / A K I F OTO
Elokuun lopussa 2014 olin asunut Tansaniassa noin puoli vuotta
ja elänyt elämää ilman voimistelua. Tämä oli ajallisesti pisin tauko
mitä minulla on ollut telinevoimistelusta sen jälkeen, kun oma ura
alkoi kolmen vuoden iässä vuonna -85. Arki sujui jo normaaliin tapaan ja ajatus voimistelun pariin palaamisesta syntyi. Sosiaalisen
median puskaradio toimii täällä loistavasti, joten tiedustelin asiaa
sieltä. Naivisti kyselin seuraa, jossa voisin käydä kerran viikossa
auttamassa. Kaksi tuntia myöhemmin kun kävin tarkistamassa tilanteen, minulle selvisi, että Tansaniassa ei ole ollenkaan voimistelutoimintaa ja listalla oli jo 45 lasta valmiina aloittamaan tunnit!
Minetit kuuluvat Tampereen Urheiluakatemian akatemiaurheilijoihin, joiden kanssa fysioterapeutti Juha
Koskela tekee yhteistyötä.
Juha Koskela on urheiluakatemian näkyvä
tuki voimistelijoille
Tampereen
Urheiluakatemia
tukee huippuvoimistelijoita monin tavoin. Yksi merkittävimmistä
asioista on fysioterapeutti Juha
Koskelan säännöllinen apu ja tuki
voimistelijoille ja valmentajille.
Pian kaksi vuosikymmentä voimistelijoiden kanssa työskennellyt
Koskela on ehtinyt perehtyä ja erikoistua juuri niihin asioihin, jotka
voimistelijoilla tarvitsevat erityistä
huomiota.
– Tyypillisimpiä ongelmatapauksia ovat hyppyjen alastulot, joissa
voima ei riitä kontrolloimaan liikettä loppuun saakka. Myös alaselän
notkon liiallinen korostaminen on
voimistelijoilla yleistä, Koskela kertoo.
Alun perin yhteistyö alkoi, kun
valmentajat lähettivät voimistelijoita vammojen jälkihoitoon Koskelan vastaanotolle. Edelleenkin
Koskela on korvaamaton apu korjaavien ja korvaavien harjoitteiden
Aurinkoisia terveisiä
Tampereen Voimistelijoille
Tansaniasta!
kanssa, mutta suunta on vahvemmin harjoittelun laadun varmistamisessa ja vammojen ennaltaehkäisyssä.
– Ennen kaikkea olen tukena valmennuksessa, kun valmentajat kyselevät vaikkapa biomekaniikasta.
Voimistelija tuntee kehonsa
Urheilulajeja vertaillessa Koskela ei anna suuria kehuja millekään
lajille.
– Jos oikein kriittisestä näkökulmasta katsotaan, niin eihän minkään lajin huippu-urheilu ole terveellistä.
Voimistelusta Koskela kuitenkin
löytää muutamia erityisen hyviä
puolia. Voimistelussa nimittäin lajiin on sisäänrakennettuna vaatimus oman kehon tuntemuksesta
ja pienten nyanssien hahmottamisesta.
– Voimantuottoajat ovat niin
kamalan lyhyitä, että tekniikkaan
aina ryhdistä alkaen on pakko panostaa.
Tampereen Urheiluakatemian
kautta toteutuneet fysioterapeutin salikäynnit jatkuvat syksyllä jo
kolmatta vuotta nykymuodossaan.
Palvelu on tarkoitettu akatemiaurheilijoiden ja heidän valmentajiensa työn tueksi.
www.tampereenvoimistelijat.fi
Vuorokauden pyörittelin ajatusta ja lopulta lähdin kartoittamaan
tilannetta. Tiloja löytyy, mutta telineet ja välineet ovatkin eri juttu.
Loppujen lopuksi sain sovittua hyvän diilin International School of
Tanganyikan kanssa: lupasin heille iltapäivätoimintaa edulliseen
hintaan ja sillä sopimuksella pääsin käyttämään heidän saliaan.
Telineitä ei ole liialti, mutta mattoja, ponnuja, mini-trampoliini
sekä penkkejä löytyy eli näillä sain toiminnan hyvin käyntiin. Syksyn ryhmät ehtivät pyöriä 9 viikkoa, noin kuudenkymmenen lapsen voimin. Keväällä ryhmissä oli jo lähes sata lasta! Kaikki ryhmät
ovat täynnä eli syksylle on taas pakko lisätä toimintaa. Päivittäin
saan kyselyitä sähköpostiini eli tilausta voimistelulle Tansaniassa
todella on.
Toiminnan käynnistäminen toisella puolella maailmaa on samalla
sekä haastavaa että nautinnollista. Pöytä on puhdas, mutta kaikki
työ on omilla harteilla. Samalla kun valmennan yli viisitoista tuntia harrasteryhmiä viikossa muutakin tehtäviä riittää: toiminnasta
pitää tiedottaa ja vanhempien kanssa kommunikoida, kasvattaa
brändiä, markkinoida, testata, suunnitella tunteja, luoda järjestelmä, rakentaa tulevaa ja hankkia rahoitusta toiminnan kasvattamiselle. Ja tämä kaikki päivätyön rinnalla. Tekemisen puutetta ei
todellakaan ole! Välillä mietin niitä aikoja, kun aloitin Tampereen
Voimistelijoissa pienenä tyttönä. Meitä oli silloin kolmesataa. Sain
olla osa sitä kasvua Ratinan pienestä salista, Ikurin hallikompleksiin ja lähes kahteentuhanteen voimistelijaan. Tansanian rikkaimmalta mieheltä, Mohammed Dewjiltä, joka on kasvattanut isänsä
kaupan kolmen miljardin dollarin konserniksi kysyttiin haastattelussa, onko hän vai hänen isänsä fiksumpi. Hän vastasi kysyen;
onko vaikeampaa mennä nollasta sataan, vai sadasta tuhanteen?
Hänen isänsä on ehdottomasti viisaampi kuin hän.
Minun tarinani alkaa nyt täällä ja siihen vaaditaan kaikki, mitä olen
vuosien saatossa Tampereen Voimistelijoissa oppinut, sekä vielä
paljon lisää. Ensi viikolla selviää, voimistellaanko vielä tämän vuoden aikana DSM gymnasticsin ensimmäisessä voimisteluhallissa.
Jos joku tarvitsee lomien aikaan erilaista voimistelutoimintaa, apu
otetaan täällä avosylin vastaan. Haaveena on, että jonain päivänä
voimistelu on myös Tansaniassa tuhansien lasten osoite liikunnan
maailmaan.
Maiju Missokia
23
Helly Hansen
E x t ra t !
PU-pinnoitetut
työkäsineet
put
Kaikki lo sit
HH short
ja caprit
• koot 7-11
990
-20%
69,-
Oranssi vyö
kaupan päälle!
• 2 kpl / pakkaus
• värit:
musta/oranssi,
musta/sininen
• koot 36-39,
40-43, 44-47
1490
3MHRXS7A
12 paria
Erä laadukkaita
HH sukkia!
HH75722-982/985
Kuulosuojain
radiolla
SH05407T-11T
Riipputaskuhousut ja vyö
Kevytpeite
2x3m
Chelsea
2 paria
24,-
• 79 % puuvilla, 21 %
polyesteri - 295 g/m²
• polvisuojustaskut
Cordura®, aukot sisäpuolella
• lahkeen pituutta voidaan lisätä 5 cm
• koot: C46-C60
• 90 g / m²
Kompressori
1 kW / 230 V / 180 l/min
TT1210K
10,- 4 kpl
HHSET-C46/C60
89,-
• 100 % nylon, vettähylkivä
• kaksi mesh-taskua sisäpuolella
HH79563-990-STD
49
90
71,-
99,-
Kulmahiomakone
730 W G13SR3
• laikka Ø 125/22,2 mm (ei sis.)
Oxford
Laukku 50 l
XT2418
2,90 / kpl
Collegetakki
Laatulaukku
kovaan käyttöön!
• säiliö 24 l
• max. 8 bar
• 1-sylinterinen, öljytön lohko
• 100 %
Jersey-puuvilla
• värit sininen
ja musta
• koot S-3XL
HI60102782
Pora-/ruuvinväännin
18 V / 2,5 Ah
49,-
DS18DJL
HH79028-530-990-S/3XL
• 13 mm istukka
• sis. 2 x 2,5 Ah Li-Ion akkua,
latauslaite ja laukku
79,-
HI60010346
199,-
COMBO-paketti KC10MDL 1,5 Ah
Reisitaskuhousut
Durham
• 65 % polyesteri, 35 % puuvilla,
245 g/m²
• lahkeen pituutta voidaan lisätä
5 cm
• väri musta
• koot C44-C64
HH76466-990-C44/C64
49,-
• sis. 2 x 1,5 Ah Li-ion akku, laturi (40 min) ja laukku
Jalkine Trackfinder
• vedenpitävät, kevyet, mukavat ja
tukevat kävelykengät
• täydelliset patikointiin
• koot 40-48
HH78204-992-40/48
99,148,-
62,-
• istukka 10 mm
Iskevä ruuvinväännin
10,8 V WH10DAL
• työkalukiinnitys 1,4”
HI60000299
199,KO
Avoinna:
ma-pe 7-18, la 9-15
*Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.
HE
R
www.ikh.fi
T I MA I
N
EN
Kenkätie 2 A, 33950 PIRKKALA
Puh. myymälä/varaosat 0201 323 562*
Yritysmyynti 0201 323 569*
[email protected]
PE
Tampere
Pora-/ruuvinväännin
10,8 V DS10DAL
YRIT YS